12.01.2015 Views

Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

kohtaavat erilaisia ulkoisia rajoituksia tehdessään valintoja. Esimerkiksi samoilla<br />

resursseilla ja preferensseillä varustetut mies ja nainen voivat kohdata<br />

hyvinkin erilaiset rajoitukset tehdessään valintoja työmarkkinoilla. Samoin<br />

samojen vaihtoehtojen kustannukset voivat vaihdella esimerkiksi toimijan<br />

etnisyyden mukaan. Stratifikaatiotutkimuksessa onkin käyty paljon keskustelua<br />

siitä, kuinka monta stratifikaation lähdettä on tai mikä niistä on keskeisin:<br />

esimerkiksi yhteiskuntaluokat, sukupuoli vai rotu (ks. Grusky 2001).<br />

Goldthorpen mukaan tämä on empiirinen kysymys, ja olemassa oleva todistusaineisto<br />

viittaa siihen, että tärkein lähde on luokat (vrt. Goldthorpe 1996).<br />

Asemien laatu ja jakautuminen työmarkkinoilla on yhteiskuntaluokkarakenteen<br />

määräävä tekijä yksityisomistukseen ja palkkatyöhön perustuvassa<br />

yhteiskunnassa (Erikson & Goldthorpe 1992). Ensinnäkin palkkatyöhön<br />

perustuvassa yhteiskunnassa henkilön ja kotitalouden tulot koostuvat pääosin<br />

työmarkkinoilla ansaituista tuloista. Lisäksi erilaisiin työmarkkinaasemiin<br />

liittyy myös muita kuin puhtaasti rahalla mitattavia eroja, kuten<br />

työpaikan pysyvyys, ammatin arvostus ja elämäntapoihin liittyviä eroja.<br />

Yhteiskuntaluokat syntyvät näiden erojen perusteella. Yhteiskuntaluokkien<br />

välillä on selkeitä tuloeroja, mutta yhteiskuntaluokat erottuvat ennen kaikkea<br />

yhteiskuntaluokkien erilaisten arvostusten, tapojen ja elämäntyylien<br />

kautta. Tämän vuoksi perheen kaikkien jäsenten katsotaan jakavan saman<br />

yhteiskuntaluokan, vaikka yksittäisten perheenjäsenten tulot vaihtelisivatkin<br />

paljon. Useimmiten perheen status määräytyy hierarkkiselta tasoltaan<br />

korkeimman perheenjäsenen aseman mukaan eli ns. dominanssiperiaatteella.<br />

Yhteiskuntaluokat kuvaavat siis kuinka yksilötason ilmiöistä (asemat<br />

työmarkkinoilla) syntyy makrotason rakenteita (yhteiskuntaluokat), jotka<br />

määräävät yksilön mahdollisuuksia elämässä.<br />

Ammatit voidaan luokitella kolmen työmarkkina-asemaan liittyvän<br />

kriteerin pohjalta, jotka ovat (i) yleinen asema työmarkkinoilla, (ii) asema<br />

omassa tuotantoyksikössä sekä (iii) työsuhteen laatu. Näiden kolmen<br />

kriteerin pohjalta voidaan erottaa kolme pääyhteiskuntaluokkaa: (1) työnantajat,<br />

jotka ostavat työvoimaa, (2) yksityisyrittäjät, jotka eivät osta tai<br />

myy työvoimaa ja (3) työntekijät, jotka myyvät työvoimaansa. Suurin osa<br />

työvoimasta on työntekijöitä. (Erikson & Goldthorpe 1992) Työntekijät<br />

voidaan vielä jakaa sen mukaan, ovatko he esimiesasemassa, myyvätkö he<br />

ruumiillista vai henkistä työtä ja ovatko he solmineet työnantajansa kanssa<br />

työsuhteen vai palvelussuhteen.<br />

249

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!