Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita - Diakonia ...

Slater & Tonkiss 2001). Kirja suomennettiin vuonna 2009 nimellä Suuri
murros.
Tämän luvun kahdessa ensimmäisessä alaluvussa esitellään sen teoreettinen
kehys. Erityistä huomiota kiinnitetään epävarmuuden jakautumiseen
eri väestöryhmien välillä ja epävarmuudesta syntyviin valtasuhteisiin. Sitten
tarkastellaan Suomessa tapahtunutta asumis-, työ- ja rahoitusmarkkinoiden
muutosta 1980-luvun lopun jälkeen. Kunkin teeman osalta haetaan
merkkejä epävarmuudessa tapahtuneista muutoksista. Luvun lopuksi pohditaan
epävarmuudessa tapahtuneiden muutosten sosiaalipoliittista merkitystä
1990-luvun ja 2000-luvun alun suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.
Kaksoisliike
Karl Polanyin yhteiskunta-analyysin ytimessä on teesi yhteiskunnallisen
muutoksen niin sanotusta kaksoisliikkeestä. Teesin ensimmäisen osan muodostaa
suuren murroksen analyysi. Sen mukaan julkinen valta luo poliittisella
vallankäytöllä omalakiset markkinat erottamalla politiikan ja markkinat
toisistaan (Polanyi 2009, 133). Näin voidaan luoda erillinen ja omalakinen
markkinatalous, joka alistaa markkinayhteiskunnan omille tavoitteilleen.
Yhteiskunta siis uppoutuu (embed) markkinatalouteen ja alkaa toimia sen
ehdoilla. Ääritilanteessa kaikki on kaupan.
Tässä markkinayhteiskunnallistumisessa on Polanyin käsityksen mukaan
katastrofin ainekset, sillä kysynnän ja tarjonnan vaihteluun perustuvat taloudelliset
lait eivät ole inhimillisiä (tai sosiaalisia) lakeja, joille on puolestaan
luonteenmaista yhteisöllisyys, vastavuoroisuus ja uudelleenjako.
Markkinoiden lakien ja inhimillisten lakien yhteensovittaminen ei hänen
mukaansa ole mahdollista. Yhteiskunnat joutuvat valitsemaan taloudellisten
ja inhimillisten lakien välillä. Markkinatalous edellyttää markkinayhteiskunnan
luomista. Polanyin sanoin:
Jos talousjärjestelmän perustaksi muodostuvat erilliset instituutiot, joilla
on tietyt vaikuttimet ja tietty asema, joudutaan yhteiskuntaa muokkaamaan
sellaiseen suuntaan, että kyseinen järjestelmä pystyy noudattamaan
omia lakejaan. Nimenomaan tätä tarkoitetaan kun sanotaan, että markkinatalous
voi toimia vain markkinayhteiskunnassa. (Polanyi 2009, 113.)
90