6 Pelastakaa Lapset / TEEMA - Pelastakaa Lapset ry

pelastakaalapset.fi

6 Pelastakaa Lapset / TEEMA - Pelastakaa Lapset ry

6 Pelastakaa Lapset / TEEMA


UNI –

kadotettu

hyöty

Uni saa lapsen kasvamaan, kehon lepäämään ja mielen

oppimaan. Osaammeko silti arvostaa riittävästi unen

merkitystä lastemme hyvinvoinnissa

Teksti Tuomas Tiainen • Kuvitus Marja-Liisa Laitala

Elokuu 2010 7


Seitsemänvuotias lapsi katsoo

keijujen taisteluita TV:stä hieman

ennen nukkumaan menoa

ja vähän vanhempi tulee

urheilutreeneistä kymppiuutisten aikoihin.

Murrosikäisen lapsen huoneessa

piippailee pikkutunneille asti

tietokone. Valvominen on pop, senhän

nyt jokainen tietää. Eikö väsymys

olekin lapsen maailmassa jo aivan tavallista

Viikonloppuisin univelat voi

nukkua pois ja koulupäivinä väsymyskierteen

voi taas aloittaa.

Lasten ja nuorten uni on kuitenkin

koko yhteiskuntaa koskettava asia,

joka vanhempien, sosiaali- ja terveydenhuollon

ammattilaisten ja poliittisten

päättäjien on otettava vakavasti

huomioon.

Turkulaisen Kerttulin koulun 6-luokan

opettaja Tiina-Liisa Kilpiö on havainnut

lasten väsymyksessä muutoksia

vuosikymmenten aikana.

Lapset olivat ennen enemmän

ulkona ja siksi heidän väsymys tuntui

luonnolliselta, fyysiseltä. Nykyään

lapset ovat enemmän sisätiloissa,

erityisesti talvella tuntuu, että lasten

”päät” ovat väsyneitä, ei välttämättä

keho.

Lasten nukkumaanmenoaika on

siirtynyt myöhäisemmäksi viimeisen

parin vuosikymmenen aikana, mutta

koulun alkamisaika ei. Murrosikäiset

suomalaiset lapset nukkuvat yhden

tunnin vähemmän yössä kuin muut

eurooppalaiset lapset.

– Aamunuokkumista esiintyy joillakin

erityisesti. He ovat luokassa hiljaa,

mutta eivät kuule eivätkä näe mitään.

Harrastukset väsyttävät. Joku juo energiajuomaa

aamuisin. Eivät kaikki vanhemmat

käy katsomassa, onko oma

lapsi tarpeeksi ajoissa nukkumassa

huoneessaan, kertoo Kilpiö.

Liian lyhyt uni häiritsee lapsen koulutyötä,

yleiskuntoa ja jaksamista. Voisiko

koulu alkaa myöhemmin ja jatkua

pidempään iltapäivään Vai ovatko

vanhemmat kadottaneet vastuun

laittaa lapsensa aikaisemmin nukkumaan

Univaje altistaa lapset oppimisvaikeuksiin

ja heikkoon keskittymiskykyyn,

mutta myös masentuneisuuteen,

ärtyneisyyteen ja äkkipikaisuuteen.

Pelkkä lapsen unen määrä ei

välttämättä takaa lapsille virkeyttä ja

tarpeeksi levännyttä mieltä. Tarvitaan

myös unen hyvää laatua.

Lapsen unen tuloa ja laatua hidastavat

kaikki ylimääräiset virikkeet, jotka

piristävät mieltä liikaa. TV:n katselu

sekä tietokone/pelikonsolipelit olisi

hyvä lopettaa reilusti ennen nukkumaan

menoa. Myös liian myöhään ja

liian usein tapahtuva harrastaminen

häiritsee yön lepoa.

Lapset eivät tarvitse ylenpalttista

aktiivisuutta. 1-2-luokkalaisilla voi jo

olla kolme kertaa viikossa tapahtuvia

treenejä. Harrastusajat ovat monessa

lajissa liian myöhään ja tähän pitäisi

mielestäni poliittisten päättäjienkin

jo puuttua, toteaa lasten psykiatrian

erikoislääkäri Leena Pihlakoski Turun

yliopistosta.

Jo lapsuusaikana mieleen kasautuneet

stressitekijät ovat suuri riski

unen huonoon laatuun myös aikuisena.

Kaikki mikä ahdistaa lasta, häiritsee

nukkumista. Lapsen mieltä painavat

päivän ristiriidat olisi hyvä purkaa

pois ennen yölepoa. Lapsen kokema

jatkuva pelko perheenjäsentään kohtaan

on tutkimuksissa todettu yhdeksi

haitallisimmaksi tekijäksi lapsen levolle.

Muita lapsen unta heikentäviä

syitä perheessä ovat esimerkiksi alkoholismi,

avioerot, pitkäaikaiset taloudelliset

vaikeudet ja lähiomaisten vakavat

sairaudet.

– Erityisesti vanhemmilla lapsilla

nukahtaminen kestää silloin kun heillä

on uniongelmia, kertoo Turun kaupungin

pienten lasten vastaanottokodin

vastaava johtaja Minna Junnila.

– Ennen nukahtamista lapsi voi oireilla

traumakokemuksista, on vanhempien

ikävää, itkua ja kiukkua.

8 Pelastakaa Lapset / TEEMA


Nukkumaanmenoaika on voinut lapsella

olla aiemmin keskiyön maissa

ja vielä kolmivuotiailla yömaitopullo

käytössä. Vieroitushoito unen parantamiseksi

aloitetaan täällä sitten

heti.

Junnilan mukaan moni aiemmin

säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkettä

käyttänyt lapsi on oppinut nukkumaan

vastaanottokodissa ilman lääketieteellistä

apua.

– Meillä on turvallinen arki, rutiinit,

kellontarkka päivärytmi ja rajat.

Ne kaikki ovat voineet puuttua lapsen

elämästä. Jokainen lapsi laitetaan

myös yksilöllisesti nukkumaan. Lauletaan,

sekä luetaan iltasatu, joillekin

mahdollisesti myös iltarukous.

Lapsen unta huonontaa myös se,

jos vastaanottokoti ei pysty antamaan

lapselle tietoa sijoituksen kestosta tai

jatkotoimenpiteistä riittävän nopeasti.

– Silloin iltakiukkukohtaukset palaavat

ja yökastelu alkaa uudestaan,

toteaa Junnila.

Erityisesti pienten lasten uni häiriintyy

usein, ilman vakavia syitäkin.

Kolmasosalla 4-vuotiaista on vielä yökastelua.

Lasten erilaiset havahtumishäiriöt,

kuten painajaiset ja kauhukohtaukset

herättävät myös vanhemmat

valvomaan. Aikuisten olisi tärkeää

tarkastaa lapsen iltarutiinit; paljonko

lapsi saa juotavaa illalla tai tuleeko

TV:stä liian jännittävää ohjelmaa

Kenties lapsen elämässä on jokin ylimääräinen

stressitekijä Vilkkaat lapset

saattavat karkailla sängystä vielä

hyvänyönsuukkojen jälkeenkin ja

aloittaa legoilla rakentelun.

– Jos lapsella on nukahtamisongelma,

ei ratkaisu tähän löydy rankaisemalla

tai syyllistämällä, vaan palkitsemalla

lasta hänen kaikista onnistumisista.

”Nyt sujui hammaspesu viidessä

minuutissa, hyvä juttu kun et vetkutellut!”,

kehoittaa lasten psykiatrian erikoislääkäri

Leena Pihlakoski.

– Nukahtamisvaikeudet voivat aiheuttaa

lasten ja vanhempien suhteeseen

ärtymystä. Nukkumaan menemiseen

voi liittyä paljon negatiivisia

asioita, jonka takia lapsi alkaa vas-

Lasten uni

Vastasyntynyt

Ruokailut ja unet vuorottelevat huolimatta vuorokaudenajasta.

Kevyen unen ja syvän unen jaksot vaihtelevat noin tunnin välein.

Rytmittömyys luontainen osa vauvan elämää.

½ vuotta

Päiväunien määrä vakiintuu 2-3 tuntiin. Vauva ei tarvitse enää

yöruokintaa. Pisimmät unijaksot painottuvat yöaikaan. Vauva

omaksuu pikku hiljaa vanhempien rytmiä.

1-vuotias

1 - 2 päiväunet. Hampaiden puhkeaminen valvottaa. Säännölliset

rytmit helpottavat lapsen unta. Ensimmäisen elinvuoden

unihäiriöt ennustavat myöhempiä nukahtamisongelmia.

Leikki-ikäinen

Yöunen ja päiväunien tarve vaihtelee yksilöllisesti. Kasvukivut

yleisiä. Nukahtamisvaikeuksia ja yökastelua esiintyy.

Alakoululainen

Riittävä uni auttaa koulunkäynnissä. Lapset elävät elämänsä

virkeintä aikaa. Terveillä lapsilla ei esiinny päiväväsymystä.

Murrosikäinen

Kasvuhormonin eritys lisääntyy.

Nukahtaminen viivästyy biologista

syistä noin tunnin. Yövalvominen

ei väsytä samoin kuin lapsena.

Päiväväsymys tavallista.

Elokuu 2010 9


tustaa nukahtamista. Syntyy noidankehä,

pahimmillaan tuntikausia kestävä

nukuttamisrumba.

Vilkkaan ja aktiivisen illan ja oletetun

nukahtamisajan välillä olevan rauhoittumisajan

olisi hyvä olla isommallekin

lapselle riittävän pitkä, tunnista

puoleentoista.

– Ilta saisi mielellään olla rauhallisesti

rytmitetty. Iltapala ja pesut pitäisi

olla aina samaan aikaan. Ennen

sänkyyn menoa lapsella voisi olla rauhoittumisaika,

mihin mielellään voisi

liittyä hetki, jossa vanhempi antaa

positiivista palautetta lapselle. Tällöin

lapsen ei tarvitse enää sänkyyn

laiton jälkeen hakea huomiota. Liian

vähäinen vuorovaikutus vanhemman

ja lapsen välillä häiritsee unta, korostaa

Leena Pihlakoski.

Lasten vuorokausirytmit vaihtelevat

paljon. Vanhempien tehtävänä onkin

oppia oman lapsensa unirytmi,

eikä pakottaa lastansa väkisin nukkumaan.

Iltavirkku lapsi ei nukahda

vielä iltaseitsemältä. Lapsen unirytmiä

voi toki yrittää muuttaa pikkuhiljaa.

Esimerkiksi iltavirkun lapsen

voi yrittää herättää tavanomaista varhemmin,

jolloin väsymyskin tulee aikaisemmin

illalla.

– Lapsen unirytmin löytäminen ja

sen ylläpitäminen on tärkeä haaste

vanhemmille. Toivoisin, että jo äitiysvalmennuksessa

ja neuvolassa annettaisiin

perustietoa lasten unesta, unen

tarpeesta ja unirytmistä. Monella vanhemmalla

on aivan liian suuret odotukset

lapsen nukkumisesta. Vanhemmat

voivat turhaan syyllistää itseään,

jos naapurin vauva nukkuu paremmin

kuin oma, kertoo Leena Pihlakoski.

Normaalisti kasvavien lasten hermoston

kehittyminen voi aiheuttaa

myös ajoittain heräämisiä, josta ei

kannata olla huolissaan. Ne menevät

aikanaan ohi, vaikka vanhemmat

toki saattavat kärsiä valvotuista tunneista.

Esikouluikäisistä lapsista vie-

PERHE elää illassa

Koulun ja työn jälkeen on aika vähän aikaa tehdä omia

juttuja, jos aikoo ajoissa nukkumaan. Kouluikäiset

lapset ja nuoret tarvitsevat kuitenkin riittävästi unta.

Teksti Pauliina Luoto

Salmisilla on taas kiireinen ilta. Äiti

käy töiden jälkeen hakemassa 9-vuotiaan

alakoululaisen balettitunnilta

ja samalla kaupassa. Isä tekee pitkää

päivää, mutta ehtii kuitenkin viemään

perheen teinin lätkäharjoituksiin puoli kahdeksaksi.

Äiti huolehtii pyykkivuoresta sillä

aikaa, kun perheen tanssijatar katsoo Salkkareita.

Kun koko perhe lopulta on kotona, siinä

kymmenen maissa, lapset vetäytyvät huoneisiinsa

puuhailemaan ja vanhemmat tekevät

askareitaan ja keräävät voimia sohvalla

televisiota katsellen. Lapsia patistetaan välillä

nukkumaan, mutta ilta venähtää yli yhdentoista

kuin huomaamatta, ennen kuin

talossa on hiljaista. Lasten huoneesta tosin

kuuluu vielä näppäimistön näpyttelyä. Kavereiden

kuulumiset täytyy vielä kartoittaa

mesestä ja FB:stä. Vanhemmat kyllä ovat jo

täydessä unessa.

Perhe-elämän rytmi on käynyt epäsäännölliseksi.

Lepoa väheksytään, koska elämä on

ilta-aktiivisempaa. Työpäivät ovat venähtäneet.

Harrastukset saattavat päättyä niin, että

iltapalan sijaista syödäänkin yöpalaa. Tekemistä

on niin paljon ja se tuntuu niin paljon

tärkeämmältä kuin nukkuminen.

Ainakin elektroniikan suhteen voisi olla

kriittinen Onko koululaisilla oltava oma

10 Pelastakaa Lapset / TEEMA


lä kymmenesosa herättää vanhempansa

yöllä.

Jos vauva on tottunut siihen, että

äidin rinta on tyynynä ja tuttina, hän

havahtuu sängystä herättyään tajuamaan

olevansa yksin. Vauvan uni kevenee

luontaisesti noin tunnin välein, ja

silloin hän havaitsee äidin sylin vaihtumisen

sängyksi. Tästä syystä vauvan

kanssa alkaa uudelleen nukahtamisen

sijaan uusi nukutusrituaali,

joka tällä kertaa kestää vain aiempaa

pidempään.

Joillekin vanhemmille vauvan nukuttamisrituaalit

eivät ole ongelma,

vaan osa vanhemmuudesta nauttimista.

Osalle vanhempia lapsen nukuttaminen

käy työstä, joka aiheuttaa heille

valvottuja öitä ja väsymystä.

Vanhempien ylisuojelevat nukuttamistavat

lisäävät unitutkijoiden

mukaan lapsen mahdollisuutta

olla huono uninen myös aikuisena.

Tämmöinen tapa voi olla esimerkiksi

vanhemman jatkuva läsnäolo lapsen

huoneessa tämän nukahtamishetkeen

asti.

Lapsi tarvitsee fyysiseen kasvuun

riittävän syvää unta. Aivot käyttävät

jopa 20 - 25 prosenttia koko elimistön

energiankulutuksesta. Unen aikana

kehon aineenvaihdunta hidastuu

ja elimistö alkaa kerätä energiaa

valvetilan kulutuksen tilalle. Aivojen

hormonien ja välittäjäaineiden määrä

elimistössä kasvaa. Aivot alkavat erittää

kasvuhormonia. Aivosolujen välille

syntyy uusia yhteyksiä ja tarpeettomia

poistuu. Muistijäljet aktivoituvat

ja kiinnittyvät pitkäkestoiseen muistiin.

Huonosti nukuttu yö ennen tai

jälkeen oppimisprosessin heikentää

asioiden omaksumista.

Jatkuva univaje uhkaa lapsen terveyttä.

Epäedullisia muutoksia on havaittu

esimerkiksi hormonierityksessä,

verenpaineessa ja sokeriaineenvaihdunnassa.

Univaje voi olla riskitekijä

myös lasten lisääntyneeseen

diabetekseen.

Riittävällä unella on suuri merkitys

myös kehon vastustuskyvyn toiminnassa.

Tutkijat arvelevat, että vaikeista

unenaikaisesta hengityshäiriöistä

kärsivät ja huonosti kasvavat lapset

olisivat fyysisesti pieniä juuri riittämättömän

syvän unen takia.

– Unenlaadun häiriintyminen lapsen

kehityksen aikana altistaa lapsen

psyykkisille häiriöille ja ylipainolle,

toteaa Leena Pihlakoski.

Tuore yhdysvaltalainen unitutkimus

löysi hiljattain nuorten masentuneisuuden

yhdeksi tekijäksi univajeen.

Lapsen univaikeudet olivat myös

yhteydessä koko perheen hyvinvointiin.

Uniongelmat ovatkin viidenneksi

suurin syy hakeutua lapsen kanssa

tervey-denhoitoon.

Kiteytettynä, lapsen hyvän unen tärkeä

perusta on, että lapsi saa elää turvallista

arkea.

kännykkä, televisio, stereot ja tietokone huoneessaan

Lapsia pidetään pikkuaikuisina, joille sälytetään

vastuu omasta elämästä. Siihen ei

lapsen tai nuoren rahkeet riitä. Ruokailu ja

nukkuminen muodostavat lapsen elämään

perusrytmin, joka luo turvallisuuden tunnetta

ja helpottaa arjen sujumista. Tämä

rytmi opetetaan lapselle kotona. Siinä on

oltava vanhempien läsnä. Kouluikäisen on

vaikea omaksua säännöllistä rytmiä pelkästään

koulun käymisen ja koulussa oppimisen

takia, jos hän ei ole sitä aiemmin

sisäistänyt.

Ihmisen sisäänrakennettu vuorokausirytmi

noudattaa 25 tunnin aikataulua, mikä

on omansalainen haaste meille jokaiselle

24 tunnin vuorokausirytmissä pyörivässä

yhteiskunnassa. Lapsi kuitenkin omaksuu

vuorokausirytmiin liittyvät psyyken ja

kehon hyvinvointia tukevat unitottumukset

varhain.

Kaikki vanhemmat eivät joko pysty tai

halua asettaa rajoja, jotka takaisivat nuorelle

riittävän yöunen ja vahvistaisi koulumenestystä.

Hyvin nukkunut lapsi on pirteä

ja jaksaa leikkiä ja osallistua koulutyöhön.

Kun lapsi nukkuu riittävästi, hän on

virkeä nukkumaanmenoaikaan asti. Silloin

Tiesitkö tämän unesta

Uni

ei varastoidu eikä unta voi tankata

tasapainottaa tunne-elämää

vähentää elimistön kiputuntemuksia

aktivoi mielihyvähormoneja

terävöittää oivalluskykyä

painaa opitun mieleen

tuottaa kasvuhormonia

vahvistaa vastustuskykyä

tutkii tunteita

keskittyminen tunnilla ei ole ylivoimaista

ja koulussa kerrotut asiat siirtyvät muistiin

unen aikana.

Riittävä uni on vaivattomin keino taata lapselle

parempia lähtökohtia tulevan elämän

varalle. Tekipä hän aikuisuudessaan sitten

mitä tahansa, virkeä mieli on valpas.

Elokuu 2010 11

More magazines by this user
Similar magazines