VEDET HALLINNASSA - Kuntatekniikka
13.01.2015 • Views
Share Embed Flag

VEDET HALLINNASSA - Kuntatekniikka

VEDET HALLINNASSA - Kuntatekniikka

VEDET HALLINNASSA - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lehti.kuntatekniikka.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

ALANSA YKKÖNEN<br />

2 /2010<br />

Ellen Matsenjwa<br />

arvostaa yhteistyötä<br />

Salon kanssa<br />

Mbabanen kehittämisessä.<br />

sivu<br />

sivulla 36<br />

26<br />

Jukka Sandelin<br />

laskeutuu Akaan<br />

vesijohtoverkoston<br />

paineenkorotusasemalle<br />

Tekstari<br />

varoittaa rankkasateesta<br />

sivu 14<br />

Espoon uusin<br />

jäähalli on<br />

energiapihi sivu 20<br />

Kajaani sai vanhan<br />

teollisuusalueen<br />

kukoistamaan sivu 29<br />

Kaatopaikan<br />

remontti paransi<br />

pintavesiä sivu 38<br />

<strong>VEDET</strong> <strong>HALLINNASSA</strong><br />

sivu 6

Maahantuoja:

SISÄLTÖ<br />

2 / 2010<br />

9. maaliskuuta<br />

38 Porvoossa vanha jäteasema sai uudet<br />

vesienhallinnan rakenteet. Niiden ansiosta<br />

ympäristön pintavesien laatu parani ja puhdistamolle<br />

johdettavan veden määrä väheni.<br />

12 Helsingin rautatieaseman suurvuoto viime<br />

marraskuussa pisti HSY Veden kartoittamaan<br />

riskejä. Uhkaavia puutteita ei löytynyt.<br />

20 Espoon uusin jäähalli on energiapihi.<br />

Louhintakulut kuitenkin yllättivät rakennuttajakonsultti<br />

Rainer Niemisen.<br />

29 Kajaanin investoinnit taantuvaan teollisuusalueeseen<br />

ovat tuottaneet hedelmää.<br />

Alueen vetovoima on parempi kuin koskaan.<br />

VESIHUOLTO<br />

Akaan kaupungilla on vesijohtoverkosto<br />

hyvin hallinnassa 6<br />

Sävel-hanke kehittää vesijohtoverkostojen<br />

hallintaa 10<br />

RYM etsii uusia malleja<br />

verkostojen ylläpitoon 10<br />

HSY Vesi kartoitti maanalaisten<br />

julkisten tilojen riskit 12<br />

Kaupunkitulville reaaliaikainen<br />

varoitusjärjestelmä 14<br />

VVY:n tunnuslukuraportti:<br />

Lietteen laatu parantunut 17<br />

Vesihuollon ylikunnalliset<br />

sopimukset lisääntymässä 18<br />

LIIKUNTAPAIKAT<br />

Espoon uusin jäähalli on<br />

energiapihi 20<br />

Jäähallin saneeraajille on<br />

valmistumassa opas 24<br />

Pienet tekojääkentät helppohoitoisia<br />

ja edullisia 25<br />

YHDYSKUNTA<br />

Eteläisen Afrikan yhdyskuntien<br />

kehitys kestävämmäksi 26<br />

Vastuu yhteisestä maailmasta<br />

motivoi Salossa 28<br />

Taantuvasta teollisuusalueesta<br />

teknologiapuisto Kajaanissa 29<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 31<br />

Kuntien Putkimestarit 35<br />

UKTY 36<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

JÄTEHUOLTO<br />

Uudet vesienhallinnan rakenteet<br />

paransivat vanhaa kaatopaikkaa 38<br />

Ruotsissa tiukemmat kaatopaikkarakenteiden<br />

vaatimukset 42<br />

Omistajapolitiikkaa terävöitettävä 45<br />

Jätelakityöryhmä loppusuoralla 47<br />

HSY:n jätteen synnyn ehkäisytyö<br />

on EU:n mallihanke 48<br />

Biojäte pois kaatopaikoilta 50<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Uusimaa 2010 19<br />

Kolumni/Mette Granberg:<br />

Poispilatun puheenvuoro 41<br />

Uutisia 52<br />

Palveluja 58<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010 3

kedm.fi<br />

valinnat!<br />

Suosimalla suomalaista<br />

tuet työllisyyttä ja pidät pyörät pyörimässä.<br />

Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta<br />

Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi<br />

Puh. 029 006 160 www.lining.fi<br />

Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

■ Energia<br />

■ Hankinnat<br />

■ Ilmastonmuutos<br />

■ Infra-IT<br />

■ Jätehuolto<br />

■ Kiinteistöt<br />

■ Kunnossapito<br />

■ Liikenne ja väylät<br />

■ Liikuntapaikat<br />

■ Maankäytön suunnittelu<br />

■ Maarakennus<br />

■ Rakentaminen<br />

■ Turvallisuus<br />

■ Uimahallit ja kylpylät<br />

■ Vesihuolto<br />

■ Viheralueet<br />

■ Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Jukka Sandelin<br />

laskeutuu Akaan<br />

vesijohtoverkoston<br />

paineenkorotusasemalle<br />

2 /2010<br />

Ellen Matsenjwa<br />

arvostaa yhteistyötä<br />

Salon kanssa<br />

Mbabanen kehittämisessä.<br />

sivu<br />

sivulla 36<br />

26<br />

Tekstari<br />

varoittaa rankkasateesta<br />

sivu 14<br />

Espoon uusin<br />

jäähalli on<br />

energiapihi sivu 20<br />

Kajaani sai vanhan<br />

teollisuusalueen<br />

kukoistamaan sivu 29<br />

Kaatopaikan<br />

remontti paransi<br />

pintavesiä sivu 38<br />

<strong>VEDET</strong> <strong>HALLINNASSA</strong><br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />

Puh. 050 352 3155<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Heikki Lonka<br />

Kirsi Rontu<br />

Juhani Sandström<br />

Sami Sillstén<br />

Paavo Taipale<br />

TILAUKSET<br />

KL-Kustannus Oy<br />

Puh. (09) 771 2442<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 70 €<br />

Vuosikerta 79 €<br />

Irtonumero 8,50 €<br />

ILMOITUKSET<br />

Suomen Business Viestintä Oy<br />

Marianne Lohilahti<br />

PL 356, 00101 Helsinki<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS<br />

Aste Helsinki Oy<br />

PAINOPAIKKA<br />

Forssan Kirjapaino Oy<br />

ISSN 1238-125X<br />

65. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen <strong>Kuntatekniikka</strong> kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY<br />

sivu 6<br />

Kannen kuva: Merja Ojala<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />

Roskasodan ratkaisutaistelut<br />

”<br />

Televisiossa näytetään kuorosotaa. Aiemmin on nähty ainakin kokkisota. Talvisodan<br />

päättymisestä tulee pian kuluneeksi 70 vuotta. Varsinkin Helsingin ”starat”<br />

(stadin rakentamispalvelun työntekijät) ja yksityiset urakoitsijat, mutta myös muiden<br />

etelän kaupunkien kunnossapitotyöntekijät puolestaan ovat käyneet poikkeuksellisen<br />

ankaraa lumisotaa.<br />

Aika ajoin sotaisiakin piirteitä saanut eturyhmien mielipiteiden vaihto jätehuollon<br />

tulevaisuudesta on toivottavasti lähellä ratkaisua. Jätelainsäädännön kokonaisuudistusta<br />

valmistelevan työryhmän esitys uudeksi jätelaiksi on valmistumassa.<br />

Työryhmä esittää muun muassa täsmennyksiä jätteen määrittelyyn ja yhdyskuntajätehuollon<br />

järjestämisvastuisiin. Myös pakkausjätteen tuottajavastuuseen<br />

esitetään laajennusta ja jätehuollon valvontaan muutoksia.<br />

Työryhmän ehdotus lähtee lausuntokierrokselle maaliskuussa. Matka uuden<br />

jätelain voimantuloon on vielä kiemurainen, ja ratkaisutaistelut käytäneen vasta<br />

eduskunnassa. Sen verran toisistaan poikkeavia näkemyksiä esimerkiksi jätteen<br />

kuljetusjärjestelmistä on esitetty. Lopputuloksen tulisi olla kaikkien kannalta nykylakia<br />

parempi. Siihen kuuluvat jätteiden vähentämistä ja uusiokäyttöä koskevat<br />

kannustimet. Mutta se ei kuitenkaan salli palvelutuottajien kermankuorintaa<br />

valitsemalla asiakkaita maantieteen tai jätejakeiden perusteella.<br />

Jätelainsäädännön kokonaisuudistuksen ohella biohajoavien jätteiden joutumista<br />

kaatopaikoille yritetään toden teolla suitsia. Asiaa pohtinut työryhmä ehdottaa<br />

useita toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Toivottavasti siinä onnistutaan.<br />

Vaikka myös jätteenpoltto saa enemmän jalansijaa, kaatopaikkojakin tarvitaan.<br />

Kerromme tässä lehdessä kaatopaikkarakentamisesta Suomessa ja kurkistamme<br />

ohimennen kaatopaikalle myös Swazimaassa. Eroja löytyy.<br />

Kuntien olympialaiset<br />

Kun talviolympialaisista on selvitty, alkavat mahtaviin mittoihin laajentuneet kuntien<br />

olympialaiset päästä täyteen vauhtiin. Tänä vuonna kuntien kilpailukalenteri<br />

pursuaa tapahtumia. Kuntatekniikan Kultaiseen Liigaan kuulunevat ainakin Tekesin<br />

ja Kuntaliiton kumppaneineen lanseeraama Tulevaisuuden kestävä kunta -innovaatiokilpailu<br />

sekä useiden järjestöjen ja ministeriöiden käynnistämä Uusiutuvan<br />

energian kunta 2010 -kilpailu. Uponor hakee parasta hajajätevesikuntaa ja<br />

Parocin kilpailussa saneerataan elementtikerrostaloja passiivitaloiksi.<br />

Kalenteria täyttävät lisäksi vakiomittelöt, kuten Suomen kuntatekniikan yhdistyksen<br />

Kuntatekniikan saavutuksen valinta. Riittääkö osallistujia kaikkiin<br />

Tulevien kausien kilpailukalenterit on syytä koordinoida paremmin, jotta kunnille<br />

jää aikaa palautumiseenkin. Voisikohan Kilpailuvirasto auttaa<br />

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />

3/2010 24.3. 20.4. Ilmastonmuutos ■ Kiinteistöt ■ Liikenne ja väylät<br />

4/2010 7.5. 1.6. Rakentaminen ■ Asuntomessunumero ■ Maankäytön suunnittelu<br />

5/2010 6.8. 31.8. Ilmastonmuutos ■ Hankinnat<br />

6/2010 3.9. 28.9. Ympäristö ■ Virallinen messunumero ■ Liikenne ja väylät<br />

7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT ■ Vesihuolto<br />

8/2010 12.11. 9.12. Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus

Kaukovalvonta ja<br />

nopea reagointi ovat<br />

tehonneet Akaassa<br />

VERKOSTO<br />

<strong>HALLINNASSA</strong><br />

Veden paineiskuton ajotapa vesijohtoverkostossa<br />

ja korjauskohteiden nopea etsintä. Siinä kaksi<br />

Akaan tärkeintä keinoa pitää vesijohtoverkostoa<br />

kunnossa. Kaupunki käyttää tehokkaasti kaukovalvonta-<br />

ja automaatiojärjestelmiä pysyäkseen<br />

ajan tasalla verkoston kunnosta ja suunnitellakseen<br />

korjausvelan takaisinmaksua.<br />

TEKSTI Markku Juusola<br />

KUVAT Merja Ojala<br />

Toijalan kirjaston edessä on<br />

pieni lumen peittämä kumpare,<br />

josta törröttää muutaman metrin<br />

korkuinen antenni. Vesihuoltoinsinööri<br />

Jukka Sandelin ja putkiasentaja<br />

Pekka Sakala tarttuvat<br />

lumilapioihin ja kaivavat polun<br />

auki puolen metrin lumihankeen<br />

päästäkseen näyttämään yhtä taajaman<br />

neljästä vesijohtoverkoston<br />

paineenkorotusasemasta.<br />

Aukko maan alle on kapea, ja<br />

Sandelin laskeutuu tikkaita pitkin<br />

puoliväliin.<br />

Lunta on kertynyt, koska paineenkorotusasemalla<br />

ei tarvit-<br />

Toijalan kirjaston edessä maan alla sijaitsee yksi vesijohtoverkoston<br />

paineenkorotusasemista.<br />

6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

VESIHUOLTO<br />

AKAAN INVESTOINNIT VESIHUOLLON VERKOSTOIHIN<br />

1 200 000<br />

euroa<br />

1 000 000<br />

800 000<br />

600 000<br />

400 000<br />

200 000<br />

0<br />

2007 2008 2009<br />

verkostojen saneeraus<br />

laitokset (puhdistamo ja<br />

pumppaamot, kaukovalvonta<br />

ja automaatio)<br />

suunnittelu ym.<br />

yhteensä<br />

se käydä kovin usein. Nyt Jukka<br />

Sandelin pystyy seuraamaan vesijohto-<br />

ja viemäriverkoston tapahtumia<br />

näyttöpäätteeltä mukavasti<br />

toimistossaan. Hän voi valvoa<br />

sekä puhtaan että likaisen veden<br />

liikkeitä myös internetin välityksellä<br />

mistä tahansa.<br />

Akaan vesijohtoverkoston<br />

kaukovalvontajärjestelmä uudistettiin<br />

2007–09. Kaukovalvontajärjestelmä<br />

ja siihen liittyvät automaatiohankinnat<br />

maksoivat<br />

noin 400 000 euroa. Kokonaishinta<br />

muodostuu useista komponenteista.<br />

– Avoimelle ClearScada -alustalle<br />

viritetty kaukovalvonta on<br />

hankittu Mipro Oy:sta, Sandelin<br />

kertoo.<br />

Etäjärjestelmää voi käyttää vedenpuhdistamon<br />

päävalvomosta<br />

ja sivuvalvomoista internetin välityksellä.<br />

Järjestelmä hyödyntää<br />

kohteissa olevien laitteiden automatiikkaa.<br />

Verkostosta voidaan<br />

seurata pumppujen tilatietoja,<br />

painetta ja hälytysjärjestelmän,<br />

kuten murto- ja viestiliikennehälytysten,<br />

toimivuutta.<br />

Ylläpito etenee<br />

kahdella rintamalla<br />

Sandelinin mukaan Akaassa vesijohtoverkoston<br />

ylläpito etenee<br />

kahdella rintamalla rinnakkain.<br />

Toisaalta saneerataan kokonaisia<br />

alueita. Tänä vuonna on vuorossa<br />

Pätsiniemen omakotitaloalue<br />

1950-luvulta. Samassa saneera-<br />

Vesi-insinööri Jukka Sandelin ja<br />

putkiasentaja Pekka Sakala avasivat<br />

tien paineenkorotusasemalle.<br />

Kaukovalvonnan avulla voidaan näyttöpäätteeltä seurata pumppujen<br />

tilatietoja, painetta ja hälytysjärjestelmän toimivuutta.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

7

FAKTAA AKAAN<br />

VESIHUOLLOSTA<br />

Vesijohdot (määrät<br />

laaduittain 31.12.2009)<br />

■ teräs 6,1 km<br />

■ valurauta 69,9 km<br />

■ muovi 91,2 km<br />

■ asbesti-sementti 2,2 km<br />

■ yhteensä 169,4 km<br />

Jätevesiviemärit<br />

■ betoni 41,1 km<br />

■ muovi 134,4 km<br />

■ yhteensä175,5 km<br />

Hulevesiviemärit<br />

■ betoni 21 km<br />

■ muovi 22,3 km<br />

■ yhteensä 43,3 km<br />

Talousveden laskuttamaton<br />

osuus<br />

■ 2007 22,3 %<br />

■ 2008 26,7 %<br />

■ 2009 19,6 %<br />

Akaalla on uudistettu myös viemäriverkoston pumppuasemia. Putkiasentaja Pekka Sakala (vas.) ja<br />

vesihuoltoinsinööri Jukka Sandelin varmistavat, että ohjaukset ovat kohdallaan.<br />

uksessa uusitaan vesijohto- ja<br />

viemäriverkosto ja rakennetaan<br />

kokonaan uusi hulevesiverkosto.<br />

Toisaalta tehdään vahingon sattuessa<br />

täsmäkorjauksia.<br />

Järjestelmät ovat auttaneet<br />

Akaan kokonaistilanteen kartoitusta,<br />

koska ne keräävät ajantasaista<br />

tietoa ja auttavat sen havainnollistamista<br />

– ja välillisesti<br />

tarvittavien määrärahojen<br />

saamista. Kaupungissa valmistui<br />

2009 alussa selvitys, joka kartoitti<br />

tärkeimmät saneerauskohteet.<br />

– Määrärahojen tarve piti osata<br />

perustella päättäjille, Sandelin<br />

sanoo.<br />

Nyt Akaa on saavuttamassa<br />

hyvän tason saneerausten rahoituksessa.<br />

Vesimaksut<br />

nousevat reilusti<br />

Sandelin ei halua ennustaa tarkkoja<br />

lukuja mm. siksi, että neuvottelut<br />

mahdollisesta liitoksesta<br />

Kylmäkosken kanssa ovat kesken.<br />

Hän pitää varmana, että vesimaksut<br />

nousevat – ja paljon, koska<br />

korjausvelkaa on paljon myös<br />

Akaassa, kuten koko maassa.<br />

– Pitää kuitenkin muistaa, että<br />

vesi on Suomessa erittäin halpaa.<br />

Akaan vesi maksaa kuluttajalle<br />

0,35 senttiä litralta.<br />

Sandelin harmittelee, ettei vie-<br />

Hule- ja vuotovesimäärä<br />

puhdistamolle johdetusta<br />

vesimäärästä<br />

■ 2007 64 %<br />

■ 2008 67 %<br />

■ 2009 60 %<br />

Vesijohtoverkoston<br />

saneeraukset<br />

■ 2007 1,2 km<br />

■ 2008 1,7 km<br />

■ 2009 1,6 km<br />

■ vuodelle 2010 saneerausta<br />

suunniteltu yli 2 km<br />

Vuototapahtumia vesijohtoverkostossa<br />

2007–09 keskimäärin<br />

20–25 vuodessa.<br />

Liikelaitostuminen helpotti saneerauksia Kouvolassa<br />

■ Kouvolassa vesijohtoverkoston<br />

kunnostukset helpottuivat, kun<br />

liikelaitos Kouvolan Vesi syntyi<br />

vuonna 2002.<br />

– Saamme vesi- ja viemärimaksut<br />

omaan käyttöömme,<br />

verkostomestari Esko Romppanen<br />

kertoo.<br />

Viime vuoden alussa Elimäen,<br />

Kouvolan, Kuusankosken, Jaalan<br />

ja Valkealan vesihuoltolaitokset<br />

yhdistyivät Liikelaitos Kouvolan<br />

Vedeksi.<br />

Saneerauksia on suunniteltu<br />

usean vuoden tähtäimellä yhteistyössä<br />

katu- ja puistolaitoksen<br />

kanssa, mutta aina se ei ole<br />

onnistunut. Tarkoituksena on ollut<br />

kunnostaa alue kerrallaan,<br />

mutta välillä puistoja ja katuja<br />

on kunnostettu eri tahdissa.<br />

Myös Kouvolassa käytetään<br />

korjaushistoriaa saneerausten<br />

suunnittelussa.<br />

– Vanhan Kouvolan alueelta<br />

on olemassa kartta, jossa korjaukset<br />

näkyvät 1970-luvun puolivälistä<br />

asti, Esko Romppanen<br />

kertoo.<br />

Akaan tapaan ääniloggerit<br />

kuuntelevat johtoja öisin löytääkseen<br />

vuotoja.<br />

Saneerauksista suurin osa tehdään<br />

kaivamalla. Sujutus saattaa<br />

tulla kyseeseen, jos johdot ovat<br />

riittävän hyvässä kunnossa tai jos<br />

kaivaminen on kohtuuttoman<br />

hankalaa esimerkiksi junaratojen<br />

kohdalla.<br />

Romppasen kokemusten mukaan<br />

Kouvolan vesi- ja viemäriverkoston<br />

kunto vaihtelee suuresti<br />

– iästä riippumatta.<br />

– 1960- ja 1970-luvuilta löytyy<br />

huonoja putkia. Silloin taisi olla<br />

kiirettä. Toisaalta 30-luvulla rakennetut<br />

viemärit saattavat olla<br />

hyvässä kunnossa, verkostomestari<br />

arvioi.<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

Akaan kaupunki<br />

kedm.fi<br />

valinta!<br />

Akaan Koivistontien saneerauskohteessa viime syksynä korvattiin<br />

vanhoja valurautaputkia uusilla PE-muoviputkilla.<br />

lä ole olemassa kunnollista saneeraustarpeiden<br />

arviointimenetelmää.<br />

Vanhan Toijalan alueella<br />

vesijohtoverkoston korjausvelkaa<br />

on tämän vuoden alussa 13<br />

kilometriä. Niin paljon on korjaamatonta,<br />

yli 40 vuotta vanhaa<br />

verkostoa.<br />

Yksi keino korjaustarpeen arviointiin<br />

on laskea, kuinka paljon<br />

laskuttamatonta vettä vesijohdoissa<br />

lorisee vuoden aikana.<br />

Viime vuonna sen prosenttiosuus<br />

putosi Akaassa hieman,<br />

26:sta 20:een. Sandelin arvelee,<br />

että uusi valvontajärjestelmä olisi<br />

auttanut säästämään vettä sen<br />

verran.<br />

Saneeraukset suunnitellaan<br />

Akaassa kolmen vuoden tähtäimellä.<br />

Suunnitelmia tehdään<br />

ja päivitetään yhteistyössä kaupungin<br />

muiden rakentamisesta<br />

ja katuverkosta vastaavien yksiköiden<br />

kanssa.<br />

Kiireisintä korjausta vaativat<br />

alueet ovat tiedossa, mutta niiden<br />

toteutusjärjestys saattaa vaihdella<br />

vuosittain. Sandelin pitää hulevesien<br />

viemäröintiä laitoksensa<br />

suurimpana haasteena.<br />

Akaan vesilaitoksen saneerausrahoihin<br />

on tulossa hiukan<br />

nousua vuosittain vuoteen 2012<br />

asti. Sen avulla korjausvelkaa saadaan<br />

hieman pienennettyä.<br />

Loggerit ja korrelaattorit<br />

etsivät vuotoja<br />

Kaukovalvontajärjestelmä paljastaa<br />

äkilliset häiriöt vesijohtoverkostossa,<br />

jolloin vesilaitos lähtee<br />

palokuntamaisen nopeasti korjaamaan<br />

viat. Seurattavia mittauspisteitä<br />

on kymmenen. Häiriöt<br />

tulevat ilmi parissa minuutissa.<br />

Jos vika aiheuttaa katkoksen<br />

veden jakelussa tai paine muutoin<br />

laskee, ei enää tarvitse pelätä paineiskujen<br />

aiheuttamia vaurioita.<br />

Vesi saadaan nykyään uudelleen<br />

kiertämään siten, että paine kasvaa<br />

hitaasti sopivalle tasolle.<br />

Normaali paine vesijohtoverkostossa<br />

on 5–6 baaria. Putkiston<br />

pitäisi kestää 10 baaria, mutta<br />

paineisku nostaa paineen jopa<br />

30 baariin.<br />

Haastattelupäivän aamulla<br />

Niemisen Valimon kansistoissa<br />

on kaikki kohdallaan.<br />

Laatu, turvallisuus, kotimaisuus<br />

ja kuljetusetäisyydet.<br />

Niemisen Valimon<br />

kansistot vain Liningilta<br />

Tilaa uusi esitteemme osoitteesta<br />

vesa.kopra@lining.fi<br />

Puh. 029 006 160<br />

www.lining.fi<br />

Puh. 010 403 4600<br />

www.niemisenvalimo.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

9

“Paineisku on<br />

vanhan verkon<br />

pahin<br />

vihollinen.”<br />

Sandelin huomasi kaukovalvonnan<br />

näytöltä, että yhden pumppaamon<br />

veden pinta oli liian alhaalla.<br />

Iltapäivään mennessä<br />

huoltomies oli korjannut tilanteen.<br />

Kaukovalvonnan avulla veden<br />

painetta voidaan säädellä<br />

säännöllisesti vuorokauden mittaan<br />

kulutuksen mukaan. Akaan<br />

vesijohtoverkostossa on siis hieman<br />

erilainen paine aamulla, iltapäivällä<br />

ja yöllä.<br />

Järjestelmä auttaa myös suurten<br />

kaupunginosan kokoluokan<br />

saneerauskohteiden valinnassa<br />

ja tärkeysjärjestykseen laittamisessa.<br />

Huoltotapahtumat tallentuvat<br />

järjestelmään, samoin vuotojen<br />

paikannukset. Näiden tietojen<br />

avulla voidaan paikantaa ongelma-alueita.<br />

Akaan vesilaitos tutkii ongelma-alueita<br />

tarkemmin esimerkiksi<br />

äänikorrelaattoreiden avulla.<br />

Äänikorrelaattoreita käytettäessä<br />

kaksi mikrofonia kuuntelee<br />

virran muutosten ääniä yleensä<br />

venttiilien lähistöllä. Ja vuodot<br />

löytyvät.<br />

Akaaseen on tulossa myös parikymmentä<br />

vuotoääniloggeria.<br />

Ne kuuntelevat veden virtaaman<br />

ääniä epäilyttävässä paikassa esimerkiksi<br />

vuorokauden ajan. Lisääntynyt,<br />

mutta selittämätön,<br />

jatkuva virtaama kielii yleensä<br />

vuodosta. Etenkin nk. piilovuotoja<br />

paljastuu näillä laitteilla.<br />

Hulevesiviemärit<br />

saneerausten yhteydessä<br />

Laitteet ja valvontajärjestelmät<br />

sekä aktiivinen piilovuotojen etsintä<br />

eivät vielä riitä korjaus- ja<br />

saneeraustarpeiden selvittämiseen<br />

ja ennakoimiseen. Jukka<br />

Sandelin korostaa, että hyvän vesilaitoksen<br />

”peruspakettiin” kuuluu<br />

lisäksi osaava ja motivoitunut<br />

työntekijäkaarti.<br />

Vesijohtoverkoston korjaushistoriaa<br />

Akaassa on tallessa<br />

vuodesta 1962 asti. Käytännössä<br />

se tarkoittaa työnjohtajan kirjanpitoa<br />

ja siitä syntynyttä arkistoa.<br />

Aktiivisessa käytössä ovat lähinnä<br />

tämän vuosituhannen tiedot.<br />

Itse saneerauksessa Akaassa<br />

käytetään sekä aukikaivamista<br />

että sukkasujutusta. Saneerauksissa<br />

tehdään samalla hulevesiviemärit<br />

vanhoihin kaupunginosiin,<br />

joissa niitä ei ole aiemmin ollut,<br />

joten valtaosa saneerauksista vaatii<br />

kaivannon kaivamista.<br />

– Pienessä kaupungissa auki<br />

kaivaminen on huomattavasti<br />

helpompaa ja halvempaa kuin<br />

suurissa. Täällä selvitään kymmenesosalla<br />

Helsingin hinnoista, arvioi<br />

Sandelin. Ei ole liikenneongelmia<br />

eikä sekavia putki- ja johtoviidakoita<br />

katujen alla.<br />

Akaassa on usein havaittu<br />

uusien vuotojen tihentymiä vasta<br />

valmistuneiden saneerausten<br />

lähellä. Sandelinin mukaan se<br />

saattaa johtua korjausten jälkeisestä<br />

paineiskusta, kun vesi syöksyy<br />

uudelleen verkostoon, tai siitä,<br />

että korjattu kohta paljastaa lähialueilla<br />

syntymässä olevan ongelmakohdan.<br />

– Paineisku on vanhan verkon<br />

pahin vihollinen. <br />

Nykyiset halli<br />

UUSIA SÄV<br />

TEKSTI Markku Juusola<br />

– Nykyään suuri osa vesijohtoverkostojen<br />

hallintajärjestelmien<br />

ominaisuuksista jää<br />

kunnissa hyödyntämättä. Siksi<br />

kaikki laitteiden toimittajat<br />

eivät ole kovin halukkaita kehittämään<br />

järjestelmiään, vesihuoltotekniikan<br />

professori Riku<br />

Vahala arvioi.<br />

Vahalan mukaan asiakkaiden<br />

eli vesilaitosten osaaminen<br />

tällä saralla vaihtelee paljon.<br />

Hän uskoo, että laitoskokojen<br />

kasvattaminen auttaisi<br />

hyödyntämään järjestelmiä<br />

tehokkaammin.<br />

Sävel luo alustan hyville<br />

hallintajärjestelmille<br />

Vahala vetää Aalto-yliopiston<br />

Teknillisen korkeakoulun ja<br />

useiden kumppanien yhteistä<br />

Sävel-hanketta, jonka päätavoitteena<br />

on luoda uudenlaiset<br />

edellytykset reaaliaikaisen<br />

vesijohtoverkoston hallintajärjestelmän<br />

kehittämiselle.<br />

Sävelessä esimerkiksi määritellään<br />

vesijohtoverkoston<br />

hallintaan tarvittavien mittarien<br />

minimimääriä. Koekohde<br />

on Hämeenlinna, minne<br />

on asennettu pari sataa etälu-<br />

RYM etsii uusia liiketoimintam<br />

■ RYM Oy työstää parhaillaan<br />

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen<br />

ja sen jäsenvesilaitosten kanssa<br />

projektisuunnitelmaa, joka<br />

lähtee nimenomaan tarpeesta<br />

vauhdittaa vesihuollon – ja erityisesti<br />

sen verkostojen – saneerausta<br />

uusien toimintamallien<br />

avulla.<br />

Tänä vuonna käynnistyvässä<br />

hankkeessa tutkitaan julkisen<br />

ja yksityisen sektorin uusia<br />

mahdollisia rooleja ja tehtävien<br />

jakoa vesiverkoston ylläpidossa<br />

ja saneerauksessa. Hanke on<br />

osa RYM:n Energiatehokkaat<br />

yhdyskuntakonseptit -tutkimusohjelmaa.<br />

Uusia kuvioita yksityisen ja<br />

julkisen sektorin työnjaolle<br />

– Hanke pyrkii edistämään ja pilotoimaan<br />

vesihuoltolaitosten ja<br />

yksityisen sektorin toimijoiden<br />

kumppanuutta ja yhteistyötä saneerausinvestointien<br />

priorisoinnissa,<br />

suunnittelussa, toteuttamisessa,<br />

rahoittamisessa ja kokonaisvaltaisessa<br />

omaisuuden<br />

hallinnassa, RYM:n tutkimusjohtaja<br />

Anssi Salonen sanoo.<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

VESIHUOLTO<br />

ntajärjestelmät vajaakäytössä<br />

LIÄ vesijohtoverkostojen hallintaan<br />

Professori Riku Vahala suosittelee vesilaitosten koon kasvattamista<br />

ja suunnittelee nykyistä parempaa alustaa vesijohtoverkostojen<br />

hallintajärjestelmille.<br />

Seppo Haavisto<br />

ettavaa mittaria, jotka laskevat veden<br />

virtausta.<br />

Sävel luo alustan, jota hankkeeseen<br />

osallistuvat ohjelmistotuoteyritykset<br />

voivat hyödyntää tuotekehityksessään.<br />

Lähtökohtana on se, että<br />

nykyisin vesijohtoverkoston häiriötilanteita<br />

ei havaita ajoissa. Ääriesimerkki<br />

oli Nokian vesikriisi vuonna<br />

2007.<br />

Hitauden taustalla on monia rinnakkaisia<br />

ilmiöitä. Verkoston hallintaan<br />

liittyvät järjestelmät – kuten kaukokäyttö-,<br />

asiakastieto- ja verkkojärjestelmät<br />

– ovat liiaksi eriytyneet toisistaan.<br />

Verkkotietojärjestelmiä käytetään<br />

lähes yksinomaan paikka- ja<br />

kuntotietojen säilyttämiseen. Monilla<br />

laitoksilla paikkatietojen digitalisointi<br />

on vasta alkuvaiheessa.<br />

Sävel-hanke luo pohjaa sille, että<br />

esimerkiksi asiakastieto- ja kaukokäyttöjärjestelmien<br />

valmistajat löytäisivät<br />

ohjelmilleen yhteisiä rajapintoja.<br />

Verkostojen hydraulisten ja vedenlaatumallien<br />

käyttö on rajoittunut<br />

suunnittelutoimistojen työkaluksi.<br />

Niiden käyttöä ei ole jalkautettu<br />

vesilaitosten operatiivisiksi työkaluiksi<br />

saati osaksi hallintajärjestelmiä. Vahala<br />

arvioi, että jatkuva veden laadun<br />

seuranta verkostoissa on vähäistä.<br />

Uusia mahdollisuuksia tuovat<br />

puolestaan mittaus- ja tietojärjestelmien<br />

sekä kaukoluennan nopea kehitys.<br />

Veden laadun mittausanturit ovat<br />

entistä halvempia ja luotettavampia.<br />

Tavoitteena sähköverkoston<br />

hallinnan taso<br />

Luotava järjestelmä havaitsisi poikkeamat<br />

veden laadussa ja verkoston<br />

toiminnassa hyödyntäen reaaliaikaista<br />

mittaustietoa, kulutusennusteita ja<br />

ennustavaa verkostomallia. Häiriöistä<br />

aiheutuvien vesikatkosten sekä veden<br />

laatuongelmien pitäisi vähetä.<br />

Tavoitteena on myös on parantaa<br />

verkostoihin sitoutuneen omaisuuden<br />

hallintaa. Vuodot havaittaisiin<br />

nykyistä tehokkaammin. Verkoston<br />

osien kunnon arviointi ja saneeraustarpeiden<br />

kohdennus helpottuisivat.<br />

Riku Vahala vertaa tavoitetta nykyiseen<br />

sähköverkkoon, jossa kulutusta<br />

pystytään arvioimaan etukäteen<br />

ja häiriöt tulevat nopeasti esiin.<br />

Hanke maksaa noin 1,5 miljoonaa<br />

euroa ja jatkuu ensi vuoden loppuun.<br />

Mukana on kymmenen yritystä ja 21<br />

vesi- ja energialaitosta sekä mm. sosiaali-<br />

ja terveysministeriö.<br />

Kymmenen vuoden sisällä voidaan<br />

odottaa kansainvälisille markkinoille<br />

kilpailukykyistä tuotetta, mikäli yritykset<br />

saavuttavat tavoitteensa. <br />

alleja vesijohtoverkostojen ylläpitoon<br />

Tutkimusjohtaja<br />

Anssi Salonen kutsuu<br />

vesilaitoksia osallistumaan<br />

RYM:n tutkimusohjelmiin.<br />

Vesijohtoverkostot ovat mukana<br />

myös Tietomallipohjaiset liiketoimintaprosessit<br />

-ohjelmassa.<br />

Verkostot voidaan mallintaa tietomallien<br />

avulla, samalla tavalla<br />

kuin esimerkiksi talojen toimintaa<br />

mallinnetaan. Tuloksena saadaan<br />

näyttöruudulle näkyviin toiminnan<br />

simulaatio tai kolmiulotteinen<br />

mallinnus.<br />

– Vesijohtoverkostoihin kohdistuvia<br />

toimia on huomattavasti<br />

edullisempaa ja helpompaa simuloida<br />

ensin tietomallilla kuin todellisissa<br />

kenttäolosuhteissa, Salonen<br />

korostaa.<br />

– Muutoksiin liittyvä päätöksenteko<br />

helpottuu, kun verkosto<br />

voidaan visualisoida ja esittää erilaisia<br />

vaihtoehtoja vaikutuksineen.<br />

Näen tietomallit lähinnä välineenä,<br />

joka tukee päätöksentekoa ja<br />

toimintaa.<br />

– Tutkimusohjelmissa syntyneet<br />

tulokset ovat kaikkien osallistuneiden<br />

kesken käytettävissä<br />

ja hyödynnettävissä. Vesilaitoksia<br />

mahtuu vielä mukaan, Anssi Salonen<br />

kutsuu ja rohkaisee ottamaan<br />

yhteyttä.<br />

RYM on rakennetun ympäristön<br />

huippuosaamisen keskittymä,<br />

joka perustettiin 2009 alussa.<br />

Huippuosaamisen keskittymien<br />

(SHOK) avulla halutaan parantaa<br />

yhteiskunnan ja yritysten kansainvälistä<br />

kilpailukykyä sekä kehittää<br />

maailmanlaajuisestikin kilpailukykyisiä<br />

suomalaisia tuotteita, järjestelmiä<br />

ja palveluja.<br />

anssi.salonen@rym.fi<br />

www.rym.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

11

VESIHUOLTO<br />

Vesijohtojärjestelyistä ei löytynyt uhkaavia puut<br />

HSY Vesi kartoitti maanalaisten julki<br />

Helsingin Pelastuslaitos<br />

kikohteissa vesijohtovuodon tapahtuessa<br />

on saada vedenjakelu<br />

suljettua kohteen ympäristössä,<br />

kunnes vuotokohta on paikallistettu<br />

ja suljettu alue voidaan pienentää<br />

minimiin. Tällä pyritään<br />

estämään veden pääsy maanalaisiin<br />

tiloihin.<br />

Tarkastelun lähtökohdaksi<br />

otettiin, että erityisen riskin aiheuttavat<br />

muuten kuin maavaraisesti<br />

rakennetut vesijohdot, sillä erikoisrakenteista<br />

vesi ei välttämättä<br />

ohjaudu vuototilanteessa suoraan<br />

maanpinnalle kuten yleensä maahan<br />

asennetuista putkista.<br />

Rautatieaseman suurvuodossa<br />

8.11.2009<br />

tulviva vesi vahingoitti<br />

Kompassitason<br />

liiketiloja.<br />

Helsingin maanalaisten<br />

julkisten tilojen vesijohtojärjestelyistä<br />

ei onneksi<br />

löydetty vakavia<br />

puutteita, ainoastaan<br />

nippu pieniä vikoja.<br />

HSY Veden riskikartoituksen<br />

kohteina olivat<br />

erityisesti metroasemat.<br />

Vikojen korjaustyöt on<br />

jo aloitettu.<br />

● Reetta Kuronen<br />

suunnitteluinsinööri<br />

HSY Vesi<br />

reetta.kuronen@hsy.fi<br />

Helsingin rautatieaseman<br />

edustalla viime marraskuussa<br />

tapahtuneessa vesijohtovuodossa<br />

vuotovesi pääsi purkautumaan<br />

betonirakenteessa olleista rei’istä<br />

Asematunneliin ja siitä edelleen<br />

alas Rautatientorin metroasemalle<br />

ja metrotunneliin. Tästä<br />

aiheutui huomattavia aineellisia<br />

vahinkoja. Betonikanaali, johon<br />

rikkoutunut halkaisijaltaan<br />

400-millimetrinen vesijohto oli<br />

sijoitettu, oli suunniteltu purkamaan<br />

vuotovesi ylivuotokaivoista<br />

kadulle, mutta vesi pääsi Asematunneliin<br />

suunnitelmien vastaisista<br />

rei’istä.<br />

Jotta vastaavilta suurvuodoilta<br />

vältyttäisiin tulevaisuudessa,<br />

HSY Vesi (entinen Helsingin<br />

Vesi) käynnisti riskikartoituksen<br />

julkisista maanalaisista tiloista,<br />

joihin vesi voisi mahdollisesti<br />

tulvia vesijohtovuototilanteessa.<br />

Riskikartoitustyöryhmän raportti<br />

valmistui aikataulun mukaisesti<br />

tammikuun lopussa. Mitään<br />

vakavuudeltaan Asematunnelin<br />

betonikanaalin reikien tasoisia<br />

puutteita ei havaittu.<br />

Riskeille alttiit<br />

erikoisrakenteet<br />

Riskikartoituksessa rajauduttiin<br />

tarkastelemaan yleistä vesijohtoverkostoa<br />

ja siihen liittyviä<br />

riskejä kohteissa, joissa vesijohtovuodosta<br />

voisi aiheutua<br />

henkilövahinkoja. Kartoituksessa<br />

selvitettiin vesijohtojärjestelyt<br />

maanalaisten metroasemien läheisyydessä.<br />

Lisäksi valittiin joitakin<br />

muita riskialttiiksi nähtyjä<br />

julkisia maanalaisia tiloja, kuten<br />

Kampin keskus, missä sijaitsevat<br />

lähi- ja kaukoliikenteen bussiterminaalit,<br />

ja Sokos–Forum–Lasipalatsi<br />

-jalankulkuyhdystunnelit,<br />

joissa kulkee valtava määrä ihmisiä<br />

päivittäin.<br />

Kiinteistöjen sisäisiin vesihuoltojärjestelyihin<br />

ei pääsääntöisesti<br />

puututtu. Tarkastelussa<br />

varmistettiin kuitenkin, että riskikohteiden<br />

kiinteistövesijohtojen<br />

liitoskohdat löytyvät vesijohtokartalta,<br />

jotta vedenjakelu saadaan<br />

tarvittaessa suljettua nopeasti<br />

kadulla sijaitsevasta tonttiventtiilistä<br />

vuodon tapahtuessa<br />

kiinteistön sisäisessä vesijohtojärjestelmässä.<br />

Pääperiaatteena kaikissa ris-<br />

HSY Vesi<br />

HSY Vesi<br />

Tietopaketit auttavat vuototilanteissa<br />

Riskikartoitustyön aluksi määriteltiin<br />

tarkasteltavat riskikohteet<br />

ja käytiin tarkasti läpi niiden vesijohtojärjestelyt.<br />

Kaikista riskikohteista<br />

laadittiin kohdekartat,<br />

Asematunnelin betonikanaalin<br />

reikä on peitetty teräslevyllä,<br />

kunnes se tukitaan lopullisesti<br />

tämän kevään aikana.<br />

Vesijohdon suojakanaalissa etualalla<br />

oleva talotekninen putki<br />

on viety seinän läpi tiivistämättä<br />

aukkoa. Valurautainen<br />

400-millimetrinen vesijohto kuvan<br />

ylälaidassa.<br />

12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

teita<br />

sten tilojen riskit<br />

<br />

<br />

<br />

joihin merkittiin sulkuventtiilit,<br />

joilla vedenjakelu kohdealueella<br />

voidaan katkaista. Riskikohteiden<br />

läheisyydessä olevista tavanomaisesta<br />

poikkeavista vesijohtorakenteista<br />

etsittiin suunnitelmapiirustukset.<br />

Samalla saatiin<br />

päivitettyä verkkotietojärjestelmä<br />

riskikohteiden osalta.<br />

Kohdekartat ja niiden yhteyteen<br />

kootut suunnitelmapiirustukset<br />

tullaan kokoamaan tietopaketiksi<br />

vesilaitoksen päivystäjille.<br />

Ne ovat apuna vesijohtovuototilanteessa<br />

ja nopeuttavat<br />

vedenjakelun sulkemista. Kaikille<br />

päivystäjille järjestetään myös<br />

tutustumiskäynnit haastavimpiin<br />

kohteisiin.<br />

Kaikkien kohdekartoille merkittyjen<br />

sulkuventtiilien toiminta<br />

ja vesijohtoihin liittyvien erikoisrakenteiden,<br />

kuten betonikanaalien,<br />

kunto päätettiin tarkastaa.<br />

Suurin osa tarkastuksista on<br />

jo tehty. Kohteiden kunto tullaan<br />

tarkastamaan jatkossa säännöllisin<br />

aikavälein.<br />

Puutteet korjataan<br />

nopealla aikataululla<br />

Tarkastuksissa löydettiin muutamia<br />

katupäällysteen alle jääneitä<br />

tai toimimattomia sulkuventtiileitä.<br />

Joidenkin sulkuventtiilien<br />

suojaputket olivat täyttyneet<br />

maa-aineksesta ja ne imuroitiin<br />

tyhjiksi. Yhden metroaseman läheisyydessä<br />

todettiin sulkuventtiilien<br />

välimatka liian pitkäksi, joten<br />

sinne päätettiin asentaa uusi<br />

sulkuventtiili. Sulkuventtiileissä<br />

havaitut puutteet korjataan lähitulevaisuudessa<br />

heti pääkaupungin<br />

poikkeuksellisen lumitilanteen<br />

helpottaessa.<br />

Kaikki tutkitut betonikanaalit<br />

rajautuvat yksityisiin tai liikennelaitoksen<br />

hallinnoimiin kiinteistöihin.<br />

Betonikanaaleista löydettiin<br />

joitakin tiivistämättä jääneitä<br />

aukkoja, joista muut toimijat ovat<br />

vieneet läpi putkia ja kaapeleita.<br />

Näistä useat liittyvät kiinteistöjen<br />

talotekniikkaan. HSY Vesi on<br />

ollut yhteydessä kaikkiin näiden<br />

kiinteistöjen edustajiin ja huolehtii,<br />

että läpiviennit tiivistetään välittömästi<br />

asianmukaisesti.<br />

Lisäksi kahden vesijohtoosuuden<br />

saneeraus päätettiin<br />

nostaa saneerauskohteiden prioriteettilistan<br />

yläpäähän, koska ne<br />

sijaitsevat riskikohteiden välittömässä<br />

läheisyydessä.<br />

Toimijoiden yhteistyö<br />

välttämätöntä<br />

HSY Vesi tulee käymään riskikartoituksen<br />

tulokset ja tarvittavat<br />

jatkotoimenpiteet läpi Helsingin<br />

pelastuslaitoksen ja liikennelaitoksen<br />

kanssa, sekä tarpeen<br />

mukaan muiden riskikohteiden,<br />

esimerkiksi Kampin keskuksen,<br />

vastuuhenkilöiden kanssa.<br />

Riskikohteiden havainnoiminen<br />

ja arviointi jatkuu kiinteänä<br />

osana HSY Veden päivittäistä<br />

työtä. Asematunnelin suurvuodon<br />

kaltaisten tapahtumien estämiseksi<br />

olennaista on toimiva yhteistyö<br />

muiden kaupungin toimijoiden,<br />

kuten pelastuslaitoksen,<br />

liikennelaitoksen ja rakennusvalvonnan,<br />

kanssa. On ensiarvoisen<br />

tärkeää, että kaikilla vesijohtoihin<br />

liittyviin rakenteisiin kajoavilla<br />

on riittävä ymmärrys siitä,<br />

kuinka kriittisten asioiden kanssa<br />

ollaan tekemisissä.<br />

Vastaava riskikartoitus voisi<br />

olla paikallaan muissakin kunnissa,<br />

vaikka Helsingissä metrotunnelin<br />

ja tiiviin kaupunkirakenteen<br />

vuoksi maanalaisia julkisia<br />

riskikohteita ehkä eniten onkin.<br />

Myös useissa suurissa yksityisissä<br />

kiinteistöissä, joissa maanalaisiin<br />

tiloihin on sijoitettu esimerkiksi<br />

liiketiloja tai pysäköintihalleja,<br />

rakenteiden tiiviyden ja sisäisten<br />

vesijohtojärjestelyjen kunnon<br />

tarkastelu voisi olla tarpeen. <br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

13

VTT:n Smart Alarm<br />

-hanke kehittää kiinteistöille<br />

hälytysjärjestelmää,<br />

jonka avulla<br />

rankkasateiden aiheuttamia<br />

tulvavahinkoja<br />

voidaan ehkäistä ennalta.<br />

Ainutlaatuisella<br />

hankkeella on suuri<br />

vientipotentiaali Eurooppaan<br />

ja Aasiaan.<br />

Smart Alarm -hankkeella suuri vientipotentiaali –<br />

KAUPUNKITULVILLE kehitteillä<br />

TEKSTIT Sanna Pyysalo<br />

Ilmastonmuutos lisää rankkasateita,<br />

ja niistä aiheutuvat tulvavahingot<br />

kaupunkialueilla voivat<br />

nousta miljooniin euroihin.<br />

Rankkasadetulvien ennakoimiseksi<br />

ollaan luomassa alueellista,<br />

reaaliaikaista hälytysjärjestelmää.<br />

VTT:n kehittämä Smart<br />

Alarm -varoitusjärjestelmä on<br />

maailmanlaajuisesti ensimmäinen<br />

hanke, jossa lähtökohtana<br />

on kiinteistöjen näkökulma.<br />

– Rankkasateissa koko kaupunki<br />

ei kärsi, vaan tuhojen laajuus<br />

riippuu kiinteistön sijainnista<br />

ja alueen pinnanmuodostuksesta.<br />

Tavoitteena on luoda kiinteistönomistajille<br />

paremmat valmiudet<br />

varautua poikkeuksellisiin<br />

rankkasadetulviin, hankkeen<br />

vetäjä, johtava tutkija Juhani<br />

Korkealaakso VTT:ltä kertoo.<br />

Idea varoitusjärjestelmän kehittämisestä<br />

lähti liikkeelle yhteistyöstä<br />

Kalifornian yliopiston Berkeleyn<br />

kampuksen kanssa. Berkeleyn<br />

rinnakkaishankkeessa San<br />

Franciscon vesilaitokselle kehitetään<br />

rankkasateiden ennakointija<br />

arviointijärjestelmää vuoristorinteissä<br />

tehtyjen veden kiertokulkututkimusten<br />

pohjalta.<br />

– Meillä lähtökohtana on kaupunkiympäristö.<br />

Vesistötulvia<br />

on Suomessa tutkittu runsaasti,<br />

ja lainsäädäntö on siltä osin<br />

kunnossa. Sen sijaan kaupunkitulviin<br />

liittyvää tutkimusta ei ole<br />

paljon ja valmista varoitusjärjestelmää<br />

ei löydy maailmaltakaan,<br />

joten näimme tässä erittäin hyvän<br />

sovellus- ja tutkimusalueen,<br />

Korkealaakso toteaa.<br />

Helsingin ydinkeskusta<br />

toimii koealueena<br />

VTT:n Smart Alarm -hankkeessa<br />

kehitetään alueellisen hälytysjärjestelmän<br />

prototyyppi Helsingin<br />

ydinkeskustaan. Hankkeen kiinteistöpilotteina<br />

toimivat rauta-<br />

SMART ALARM<br />

■ VTT:n hanke käynnistyi syksyllä<br />

2009 ja jatkuu syksyyn 2011.<br />

■ Pöyry vastaa hälytysjärjestelmän<br />

integroinnista ja alueellisesta<br />

näkökulmasta.<br />

■ Ramboll keskittyy kiinteistökohtaiseen<br />

hälytysjärjestelmään<br />

ja sen laajentamiseen.<br />

■ Kone haluaa kytkeä hissit mukaan<br />

hälytysjärjestelmään.<br />

■ Aalto-yliopiston Teknillisestä<br />

korkeakoulusta ovat mukana<br />

Laskentatekniikan ja Vesihuoltotekniikan<br />

laboratoriot.<br />

■ Pienempiä toimijoita: Water-<br />

Hope, Solibri ja AquaFence.<br />

■ Finanssialan keskusliitto edustaa<br />

tulvavakuutus- ja ennakkovarautumisnäkökulmaa.<br />

■ Päärahoittaja on Tekesin<br />

Turvallisuus-ohjelma.<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

VESIHUOLTO<br />

Säätutkan mittaama sateen hetkellinen intensiteettikartta<br />

(mm/h) Helsingissä ja Espoossa<br />

13.6.2009 klo 20.55. Rankkasadealue on juuri<br />

saapunut mereltä etelärannikolle ja iskee esimerkiksi<br />

Espoossa Ison Omenan kauppakeskukseen,<br />

jossa hulevesivahingot olivat suuret.<br />

Paikallisen<br />

valumaalueen<br />

analyysi<br />

Porissa satoi 12.8.2007 muutamassa<br />

tunnissa paikoin<br />

100–125 mm. Tulvan aiheuttamat<br />

vahingot olivat arviolta<br />

20 miljoonaa euroa.<br />

Janne Lumme<br />

Kaupunkitulvien varoitusjärjestelmä riskialueella oleville kiinteistöille (hankkeen rakenne)<br />

koealueena Helsingin ydinkeskusta<br />

reaaliaikainen varoitusjärjestelmä<br />

tieasema ja<br />

Rautatientorin<br />

metroasema<br />

sekä<br />

WTC:n,<br />

Kaivokatu<br />

10:n ja<br />

Makkaratalona<br />

tunnetun<br />

CityCenterin<br />

kiinteistöt.<br />

Johtava tutkija<br />

Juhani Korkealaakso,<br />

VTT<br />

Järjestelmän lähtökohtana oli<br />

Helsinki Testbed, joka on Ilmatieteen<br />

laitoksen ja Vaisala Oy:n<br />

paikallissään ja rankkasateiden<br />

ennustejärjestelmien tutkimusympäristö.<br />

Nyt yhteistyö keskittyy<br />

Ilmatieteen laitoksen käynnissä<br />

olevaan RAVAKE-hankkeeseen,<br />

jossa kehitetään reaaliaikaista<br />

rankkasateiden varoitusjärjestelmää.<br />

– Koealueille tehdään ennusteparvia,<br />

joiden perusteella ennakoidaan,<br />

miten iso sademäärä<br />

kussakin paikassa voi aiheuttaa<br />

vahinkoa. Pelkkä sateen määrä<br />

ei ole merkitsevää, vaan valumaalue<br />

ratkaisee sen, millaisia vaikutuksia<br />

rankkasateella on, Korkealaakso<br />

selvittää.<br />

Valmiiksi laskettujen sadantaja<br />

valumaennusteiden avulla järjestelmä<br />

laskee tulvaennusteen,<br />

jonka perusteella puolestaan<br />

kiinteistölle annetaan tarvittaessa<br />

varoitus. Sademäärän ja valuman<br />

perusteella varoitukset jaetaan<br />

kolmeen eri vakavuusluokkaan.<br />

Kiinteistöjen lisäksi varoitus<br />

lähtee samanaikaisesti muillekin<br />

tietoa tarvitseville tahoille,<br />

kuten liikekeskusten valvomoille,<br />

vartijoille, kiinteistöpalveluille,<br />

pelastuslaitokselle, HSY Vedelle,<br />

poliisille ja kaupungin rakennusvirastolle.<br />

– Varoitus täytyy saada lähtemään<br />

minuuteissa, sillä rankkasade<br />

voi saada tuhoja aikaan<br />

jo 15 minuutissa, Korkealaakso<br />

huomauttaa.<br />

Tunnetuimpia esimerkkejä<br />

rankkasateen aiheuttamista tulvatuhoista<br />

Suomessa on Porin<br />

tapaus kesältä 2007. Tuolloin yli<br />

kolmen tunnin yhtämittainen sade<br />

aiheutti kiinteistöille kaikkiaan<br />

noin 20 miljoonan euron tulvavahingot.<br />

– Kiinteistönomistajat ovat<br />

itse vastuullisia tulvien aiheuttamista<br />

vahingoista. Tulvavahinkotyöryhmän<br />

raportin mukaan<br />

tulvavakuutuksen tulisi korvata<br />

poikkeukselliset tulvat, mutta asiasta<br />

ei ole vielä lakiehdotusta. Jos<br />

työryhmän suosituksia noudatetaan,<br />

kunnat ovat todennäköisesti<br />

tulevaisuudessa vastuussa hulevesitulvien<br />

hoitamisesta. Vastuiden<br />

olisi oltava selkeitä, Korkealaakso<br />

sanoo.<br />

Tulvavahinkojen<br />

vastuita tulisi selkeyttää<br />

Uudistuvan vesihuoltolain toivotaan<br />

selkiyttävän myös rankkasateista<br />

aiheutuvien kaupunkitulvien<br />

vastuita.<br />

– Vastuukysymykset ovat vaikeita,<br />

eikä aina ole selvää, mikä<br />

kuuluu vesilaitokselle, mikä kunnalle<br />

ja mikä kiinteistöille. Vastuualueet<br />

tulisi jakaa nykyistä selkeämmin.<br />

Uuden vesihuoltolain<br />

ansiosta tähän tullee muutoksia,<br />

HSY Veden verkko-osaston johtaja<br />

Ari Melakari sanoo.<br />

Kehittämisen varaa on edelleen,<br />

vaikka esimerkiksi Helsin-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

15

gissä 2007 valmiiksi saatu hulevesistrategia<br />

on edistänyt hulevesien<br />

hallintaa.<br />

– Hulevesien hallinta otetaan<br />

uusien asuinalueiden kaavoituksessa<br />

ja suunnittelussa entistä<br />

painokkaammin esille, Melakari<br />

toteaa.<br />

Ongelmia isoissa<br />

kaupungeissa<br />

Melakarin mukaan rankkasateet<br />

aiheuttavat nykyään paljon ongelmia.<br />

– Sateet ovat rankempia kuin<br />

aiemmin. Ongelmia syntyy varsinkin<br />

isoissa kaupungeissa, missä<br />

rakennetaan paljon uutta ja asvalttipinta-alaa<br />

on entistä enemmän.<br />

Siellä sateet eivät pääse<br />

imeytymään maahan.<br />

Kehitteillä olevat rankkasateiden<br />

ja viemäritulvien varoitusjärjestelmät<br />

ovat Melakarin mukaan<br />

askel oikeaan suuntaan.<br />

– On hyvä, että näitä asioita<br />

tutkitaan. Varoitusjärjestelmät eivät<br />

kuitenkaan yksin auta ongelmien<br />

ratkaisussa, vaan tarvitaan<br />

myös ennakointia ja varautumista,<br />

Melakari huomauttaa.<br />

Mahdollisia tulvaongelmia voi<br />

ennaltaehkäistä alueiden kaavoituksella<br />

ja suunnittelulla.<br />

– Olennainen tekijä tulvavahinkojen<br />

ehkäisyssä on myös tiedottaminen<br />

ja yleisen tietoisuuden<br />

lisääminen, Melakari lisää.<br />

Tähtäimessä<br />

tuotteistaminen<br />

Helsingin keskusta kiinteistöineen<br />

toimii hyvänä koealueena<br />

Smart Alarm -hankkeelle. Suurimmat<br />

rankkasateiden aiheuttamat<br />

tulvaongelmat ovat kuitenkin<br />

ulkomailla. Niinpä varoitusjärjestelmän<br />

vientipotentiaali<br />

on erittäin suuri. Markkinoita on<br />

etenkin Keski- ja Etelä-Euroopassa<br />

sekä Aasiassa.<br />

– Tämän vuoden aikana prototyyppi<br />

pyritään saamaan perusvalmiuteen.<br />

Kevään 2011 aikana<br />

hanke arvioidaan ja tehdään yhdessä<br />

yritysten kanssa hyödyntämissuunnitelma,<br />

jonka pohjalta<br />

hälytysjärjestelmää voidaan lähteä<br />

tuotteistamaan, Juhani Korkealaakso<br />

kertoo. <br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Tekstari varoittaa rankkasateesta<br />

Erikoistutkija<br />

Jarmo Koistinen,<br />

Ilmatieteen<br />

laitos<br />

■ Ilmatieteen<br />

laitos<br />

kehittää<br />

parhaillaan<br />

rankkasadevaroitusjärjestelmää.<br />

RAVAKEhankkeessa<br />

sateiden<br />

ennustamiseen<br />

käytetään ilmakehämalleja<br />

ja säätutkahavaintoja. Uusi<br />

järjestelmä käyttää hyväkseen<br />

kaukokartoitushavaintoja, joita<br />

saadaan koko Suomen kattavasta<br />

säätutkaverkostosta.<br />

Palvelun käyttäjät eli esimerkiksi<br />

yksityiset ja julkiset kiinteistönomistajat<br />

voivat määritellä<br />

sopivan riskiprofiilin sen<br />

mukaan, miten iso sademäärä<br />

saattaa aiheuttaa vahinkoa. Varoitukset<br />

voidaan välittää esimerkiksi<br />

matkapuhelimeen.<br />

– Tavoitteena on kehittää tosiaikainen<br />

varoitusjärjestelmä,<br />

jonka avulla voitaisiin kaupunginosan<br />

tarkkuudella ennustaa,<br />

missä sataa lähitunteina ja<br />

kuinka paljon, hankkeen vetäjä,<br />

erikoistutkija Jarmo Koistinen<br />

Ilmatieteen laitokselta kertoo.<br />

RAVAKE-hanke käynnistyi<br />

syyskuussa 2009 ja kestää<br />

kesän 2012 loppuun saakka.<br />

Hankkeessa on mukana kymmenkunta<br />

yritystä ja yhteistyökumppania.<br />

Hanke saa rahoitusta<br />

Tekesin Vesi-ohjelmasta,<br />

jonka tavoitteena on saada vesiala<br />

uudistumaan ja kansainvälistymään.<br />

Reaaliaikaiselle rankkasadevaroitusjärjestelmälle<br />

on suurta<br />

tarvetta, sillä ilmastonmuutos<br />

tulee osaltaan lisäämään voimakkaita<br />

sääilmiöitä.<br />

– Toisaalta kaupungeissa on<br />

yhä enemmän rakennettua ympäristöä,<br />

mikä lisää rankkasateiden<br />

aiheuttamia ongelmia,<br />

koska vesi ei pääse imeytymään<br />

maaperään. Hankkeella on<br />

myös paljon vientipotentiaalia,<br />

Koistinen toteaa.

VESIHUOLTO<br />

VVY:n tunnuslukuraportti:<br />

Lietteen laatu parantunut, sadevedet<br />

valuvat viemäreihin, talous vakaa<br />

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />

julkaisi syksyllä<br />

2009 kolmannen vesihuoltolaitosten<br />

tunnuslukujärjestelmän<br />

raportin.<br />

Tunnusluvut perustuvat<br />

laitoksilta kerättyihin<br />

vuoden 2008 toimintaa<br />

kuvaaviin tietoihin,<br />

joita on saatu yhteensä<br />

34:ltä vesihuoltolaitokselta.<br />

%<br />

LIETTEEN YLEINEN KÄYTTÖKELPOISUUS, %<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

Veden laatu niin talousveden<br />

kuin vesistöön johdetun puhdistetun<br />

jäteveden osalta on yleisesti<br />

ottaen säilynyt aiemmalla hyvällä<br />

tasolla. Vesistöön johdetut<br />

purkuvedet ovat keskimäärin olleet<br />

jopa hiukan aiempaa puhtaampia.<br />

Varsin sateinen vuosi 2008<br />

kuitenkin lisäsi monien laitosten<br />

ohijuoksutuksia. Tämä näkyi lupaehtojen<br />

aiempaa jonkin verran<br />

heikompana täyttymisenä. Tunnuslukujärjestelmässä<br />

mukana<br />

olevista laitoksista vajaat puolet<br />

ei kyennyt aina täyttämään lupaehtoja,<br />

kun niitä vuotta aiemmin<br />

oli runsas neljännes. Lupaehdot<br />

täytettiin kuitenkin keskimäärin<br />

94-prosenttisesti.<br />

Lietteiden raskasmetallipitoisuudet<br />

pienentyneet<br />

Puhdistamolietteen käyttökelpoisuus<br />

maatalouden tarpeisiin<br />

näyttäisi keskimäärin parantuneen.<br />

Käyttökelpoisuutta on arvioitu<br />

lannoitevalmistelain mukaisten<br />

lietteen elohopea-, kadmium-<br />

ja lyijypitoisuuksien rajaarvojen<br />

avulla.<br />

Käyttökelpoisuuden keskiarvo<br />

on noussut edellisen vuoden 68<br />

prosentista 76 prosenttiin. Yhtenä<br />

syynä voi olla viemäriin tulevien<br />

teollisuusjätevesien tarkempi<br />

valvonta ja tehokkaampi esikäsittely.<br />

Lietenäytteiden vaihteleva<br />

käsittely tosin vaikeuttaa tulosten<br />

tulkintaa.<br />

Laitos<br />

2006 2007 2008<br />

Keskiarvo: vuosi 2006: 67, vuosi 2007: 68, vuosi 2008: 76<br />

* Vesihuoltolaitoksen lietteen yleinen käyttökelpoisuus on ollut jonain vuonna 0 %.<br />

Lähde Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />

Viemärit vuotavat<br />

Vesijohtoverkostojen toimintakyky<br />

näyttäisi pysyneen vuonna<br />

2008 vakaana. Laskuttamattoman<br />

veden osuus ja putkirikkojen<br />

määrä olivat pysyneet keskimäärin<br />

edellisvuoden tasolla.<br />

Viemäriverkoston vuotovesimäärä<br />

lisääntyi edellisvuodesta<br />

yhdeksän prosenttia. Suuri osa lisääntyneistä<br />

vuotovesistä voi selittyä<br />

vuoden 2008 suurilla sademäärillä.<br />

Järjestelmässä mukana<br />

olevista laitoksista puolet oli sellaisia,<br />

joiden viemäreissä virtaavasta<br />

vedestä yli puolet oli vuotovesiä.<br />

Eräiden vesihuoltolaitosten<br />

sekaviemäröityjen alueiden hulevedet<br />

voivat vääristää tuloksia.<br />

Kustannukset nousussa,<br />

talous vakaa<br />

Kotitalouksien veden ominaiskulutus<br />

on keskimäärin laskenut<br />

kuutisen prosenttia ja oli 131 l/<br />

as./vrk. Vesihuoltolaitosten käyttökustannukset<br />

puolestaan nousivat<br />

vuodesta 2007 vuoteen 2008<br />

peräti 13 prosenttia. Käyttökustannukset<br />

vaihtelivat välillä 0,63–<br />

2,21 €/m 3 ja olivat keskimäärin<br />

1,36 €/m 3 .<br />

Pienenevästä vedenkulutuksesta<br />

ja kohoavista käyttökustannuksista<br />

huolimatta vesihuoltolaitosten<br />

liikeylijäämä ja omavaraisuus<br />

ovat pysyneet vakaina ja<br />

hyvällä tasolla. Liikeylijäämä oli<br />

keskimäärin 19,8 prosenttia liikevaihdosta.<br />

On kuitenkin hyvä<br />

huomata, että tunnuslukujärjestelmässä<br />

ei juuri ole mukana pienempiä<br />

heikosti kannattavia vesihuoltolaitoksia.<br />

Omavaraisuus<br />

puolestaan oli keskimäärin 68,1<br />

prosenttia, mutta vaihteli huomattavasti<br />

laitoksen taserakenteiden<br />

eroavuuksien vuoksi.<br />

Tunnuslukujärjestelmän käyttäjiksi<br />

on tärkeää saada lisää vesihuoltolaitoksia,<br />

jotta järjestelmästä<br />

saatava hyöty paranee. Hämmästyttävää<br />

on, että säännöllisten<br />

käyttäjien joukosta puuttuu<br />

edelleen joitakin maamme merkittävimpiä<br />

vesihuoltolaitoksia ja<br />

muutamat näistä ovat luopuneet<br />

siitä. Tunnuslukujärjestelmä soveltuu<br />

hyvin laitoksen johtamisen<br />

apuvälineeksi, mutta myös<br />

omistajien käyttöön omistajaohjauksen<br />

työkaluksi. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

17

VESIHUOLTO<br />

VESIHUOLLON YLIKUNNALLISET<br />

sopimukset lisääntymässä<br />

Sopimuspohjainen yhteistyö<br />

vesihuoltolaitosten<br />

välillä on Suomessa<br />

yleisimmin käytössä<br />

oleva ylikunnallinen yhteistyömuoto.<br />

Sopimusten<br />

määrä on kolminkertaistunut<br />

viimeisen<br />

kolmen vuosikymmenen<br />

aikana. Ylikunnallinen<br />

yhteistyö lisääntynee<br />

jatkossakin.<br />

● Vuokko Kurki, diplomi-insinööri<br />

Tampereen teknillinen yliopisto<br />

CADWES-tutkijaryhmä<br />

Ensimmäinen veden myyntiä<br />

koskeva kuntien välinen sopimus<br />

solmittiin 1959 Espoon ja Kauniaisten<br />

välille. Jätevesien vastaanotto<br />

sopimuspohjaisesti alkoi<br />

1961, jolloin Vantaa alkoi johtaa<br />

jätevesiään Helsinkiin puhdistettavaksi.<br />

Yhteistyön muodostumiseen<br />

vaikuttavat monet tekijät.<br />

Perinteiseksi syyksi on esitetty<br />

hyvälaatuisen raakaveden<br />

tarve tai jätevesien osalta purkuvesistön<br />

tilan parantaminen. Yhtenä<br />

määräävänä tekijänä ovat taloudelliset<br />

syyt. Toimintaympäristön<br />

ja kuntarakenteen muutos<br />

asettaa myös paineita vesihuollon<br />

keskittämiselle.<br />

Sopimusten määrä<br />

yli kolminkertaistunut<br />

Sopimusten kokonaismäärä on<br />

Sopimusten lukumäärät 1975 ja 2006 sekä suunniteltuja sopimuksia<br />

Sopimuksen<br />

kategoria<br />

1975<br />

(n=291)<br />

yli kolminkertaistunut kolmen<br />

viime vuosikymmenen aikana.<br />

KUVENE:n 1975 teettämän tutkimuksen<br />

mukaan sopimuksia oli<br />

yhteensä 89 (vastanneiden laitosten<br />

määrä: n=291), kun vuonna<br />

2006 niitä oli 288 (n=233). Vuonna<br />

2008 tehdyn kyselyn mukaan<br />

sopimusten määrä näyttäisi tulevaisuudessakin<br />

kasvavan etenkin<br />

jätevesien käsittelyn osalta (ks.<br />

taulukko).<br />

Sopimuspohjaiselle yhteistyölle<br />

on ominaista, että sopimuksia<br />

voidaan tehdä useampien kuntien<br />

ja vesihuoltolaitosten välillä. Yhdellä<br />

vesihuoltolaitoksella voi olla<br />

käytössä jopa kymmenen sopimusta.<br />

Huomionarvoista on, että<br />

sopimuspohjaisesti ostetun veden<br />

osuus omasta tuotannosta on<br />

useimmiten joko hyvin vähäinen<br />

tai erittäin suuri. Sama ilmiö on<br />

nähtävissä jätevesien osalta: puhdistettavaksi<br />

toiselle paikkakunnalle<br />

johdetaan joko hyvin pieniä<br />

tai suuria määriä jätevesistä.<br />

2006<br />

(n=233)<br />

Tulevia suunnitelmia<br />

(2006)<br />

} 24<br />

Veden myynti/osto 39 138<br />

Tilapäinen veden myynti/osto 10 68<br />

Yhteiset vedenottamot 7 1 0<br />

JV yhteiskäsittely 33 81 59<br />

Yhteensä 89 288 83<br />

Askel kohti kuntaliitosta<br />

Sopimuspohjainen yhteistyö on<br />

usein ensimmäinen askel kohti<br />

kiinteämpää ylikunnallista yhteistyötä.<br />

Tulevaisuuden yhteistyösuunnitelmia<br />

oli kyselyyn vastanneista<br />

117 vesihuoltolaitoksella,<br />

joista 17:llä oli suunnitteilla<br />

sopimuspohjaista tiiviimpää yhteistyötä.<br />

Näistä suurin osa (10<br />

kpl) koski alueellista vesihuoltoyhtiötä.<br />

Lisäksi suunnitteilla on<br />

kolme alueellista jätevesiyhtiötä,<br />

kaksi vedenhankintayhtiötä, yksi<br />

kuntayhtymä ja yksi vielä varmistumaton<br />

yhteistyömuoto.<br />

Myös kuntaliitosten arvioitiin<br />

tuovan merkittäviä muutoksia<br />

ja edistävän vesihuollon keskittämistä.<br />

Joskus vesihuollon ylikunnallinen<br />

yhteistyö on edistänyt<br />

kuntaliitoksen syntymistä.<br />

Hyvin harkittu sopimus<br />

takaa sujuvan yhteistyön<br />

Sopimuspohjaista yhteistyötä<br />

on perinteisesti pidetty helppona<br />

ja kevyenä yhteistyön muotona.<br />

Eri yhteyksissä on kuitenkin<br />

esitetty yhteistyön olevan hankalaa<br />

etenkin, jos sopimuksia on<br />

useita. Tutkimuksen yhdeksästä<br />

haastateltavasta vain kaksi totesi<br />

sopimuspohjaisen yhteistyön olevan<br />

hankalaa tai raskasta. Hankaluuksia<br />

aiheuttivat laskutus, hintojen<br />

määritys ja sopimusten pysyvyys.<br />

Pääasiassa yhteistyö oli<br />

kuitenkin toiminut moitteetta.<br />

Tarkasti määritellyt ja yksityiskohtaiset<br />

sopimukset, joiden<br />

muuttaminen on kuitenkin mahdollista,<br />

koettiin parhaaksi vaihtoehdoksi.<br />

Sopimuspohjaisen yhteistyön<br />

yksi haastavin vaihe on<br />

sopimuksen laadinta. Hyvin harkittu<br />

sopimus takaa usein sujuvan<br />

ja mutkattoman yhteistyön. <br />

Lähde: Kurki, V. 2010. Vesihuollon ylikunnallinen<br />

sopimuspohjainen yhteistyö.<br />

Diplomityö. Tampereen teknillinen<br />

yliopisto. Tampere. 74 s.<br />

Tutkimukseen sisältyi 2008 lähetetty kysely,<br />

johon vastasi 233 vesihuoltolaitosta.<br />

Lisäksi tehtiin yhdeksän teemahaastattelua.<br />

Hanketta rahoittivat Helsingin<br />

Vesi ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

Uusimaa 2010<br />

Heikki von Hertzen teetti vuosina<br />

1965–66 provokatiivisen<br />

Uusimaa 2010 -suunnitelman. Kun<br />

ohjevuosi on täyttynyt, on mukava<br />

katsoa, miten oikeasti kävi. Heikin<br />

unelma Porkkalan merikaupungista<br />

tyssäsi Martinlaakson rataan ja<br />

Vuosaaren satamaan.<br />

Seitsemän kaupungin idea<br />

Viipurin poika Heikki von Hertzen<br />

toi lämminhenkisestä synnyinkaupungistaan<br />

paljon hyviä ideoita,<br />

joita sovelsi lännempänä (ks. <strong>Kuntatekniikka</strong><br />

4/2007). Näyttävin aikaansaannos<br />

on kohta kuusikymppinen<br />

Tapiola Garden City. Heikki<br />

jatkoi länteen Espoonlahdelle ja<br />

olisi jatkanut pidemmällekin. Siuntion<br />

Störsvikistä oli jo ostettu Asuntosäätiölle<br />

kartano, ja Porkkalan<br />

merikaupunki siinsi tavoitteissa.<br />

Uusimaa 2010 katsoi, miten<br />

Porkkala City sopisi kokonaisuuteen.<br />

Tiimiä pyörittivät Lassi Iharvaara<br />

ja Matti Tausti, ja olipa tiimissä<br />

kolumnisti Rytiläkin kulkulaitosten<br />

asiantuntijana. Visio ilmestyi<br />

1967 notkeana kirjana, jonka typografia<br />

on äskettäin poismenneen<br />

Tapani Aartomaan laatutyötä. Siihen<br />

aikaan tehtiin suuria suunnitelmia,<br />

kuten Smith & Polvisen nimeä<br />

kantava Pääkaupungin liikennesuunnitelma<br />

sekä Merenkurkun ja<br />

Ahvenanmaan tieyhteydet.<br />

Luoja ei suonut eivätkä viskaalit<br />

sallineet Heikin rakentaa lisää<br />

kaupunkeja. Itse asiassa tuli vastareaktiona<br />

lainmuutos, joilla moinen<br />

aloitteellisuus estettiin kuntien<br />

kaavoitusmonopolilla. Uudenmaan<br />

liitto – silloin seutukaavaliitto – oli<br />

erikoisen äkeissään. Mutta yhdestä<br />

asiasta myös Otto Flodin oli samaa<br />

mieltä Hertzenin kanssa. Väestö<br />

virtaa etelään. ”Kilpikonnakin<br />

lähtee kulkemaan etelään, jos sen<br />

laskee maahan”, tiesi Flodin kertoa.<br />

Noin kaavailtiin – näin kävi<br />

Suunnitelma otaksui Suomen väkiluvuksi<br />

5,63 miljoonaa vuonna<br />

2010. Oikeasti on 5,33 miljoonaa.<br />

Uudellamaalla piti oleman väkeä<br />

1,75 ja oikeasti on 1,55. Autotiheydeksi<br />

arvattiin 500 henkilöautoa tuhatta<br />

asukasta, mutta meillä on jo<br />

517. Yleisesti ottaen ennusteet olivat<br />

melko oikeita.<br />

Vesihuolto arvattiin oikein, raakavesi<br />

Päijänteestä ja puhdistetut jätevedet<br />

tunneleilla avomerelle.<br />

Myös pääkaupunkiseudun sisäinen<br />

rakenne on noudattanut<br />

1960-luvun kaavailuja, paitsi Martinlaakson<br />

ratakäytävä. Se taas syntyi,<br />

kun Teuvo Aura ja Esko Rekola<br />

tekivät 1960-luvun lopussa diilin,<br />

että rakenna sinä metro niin minä<br />

laitan kaupunkiradan. Martinlaakson<br />

rata valmistui puolessa ajassa ja<br />

puoleen hintaan metroon verrattuna.<br />

Vantaan kaupunki laittoi ympärille<br />

paljon maankäyttöä.<br />

Sinne upposi Heikin unelma<br />

Porkkalan merikaupungista. Porkkalan<br />

viimeinen suuri mahdollisuus<br />

meni satamasta päätettäessä. Helsinki<br />

tutki Pikkalanlahtea vakavissaan<br />

ja hankki sieltä jo maitakin.<br />

Karjaa<br />

Karkkila<br />

Lohja<br />

Mutta uusi suursatama ankkuroi<br />

Vuosaareen. Visiointikyky ei riittänyt<br />

toisten kuntien maille rakentamiseen<br />

ennen kuin vasta nyttemmin<br />

Leppävaarassa.<br />

Mihin raiteet vievät<br />

Jo 1965 tiedettiin, että kaupunki<br />

matkustaa sinne, mihin raiteet<br />

vievät. Niinpä Etelä-Espoon metro<br />

oli mukana kaavailuissa. Uusimaa<br />

2010 arvasi oikein senkin, että<br />

metro typistyy rannikon suuntaiseksi<br />

heiluriksi. Sen sijaan suunnitelmassa<br />

ei ollut Martinlaakson rataa<br />

puhumattakaan kehäradasta, joka<br />

on myöhäisempi hieno innovaatio.<br />

Kaupunkijunapalvelu osattiin myös<br />

ennakoida jo 1960-luvulla, mikä ilmeni<br />

mm. Lohja-Karkkilan, Hyvinkää-Riihimäen<br />

ja Porvoo-Loviisan<br />

mitoituksissa kunnon tytärkaupungeiksi.<br />

Seitsemän kaupunkia tarkoitti<br />

näiden lisäksi myös Raaseporia,<br />

Porkkalaa, Keski-Uuttamaata ja<br />

itse Helsinkiä.<br />

Parhaiten Uusimaa 2010 onnistui<br />

kuntarakenteen hahmottamisessa.<br />

Nähtiin selvästi tarve kasvattaa kuntakokoa<br />

ja muodostaa vahvempia<br />

yksiköitä. Pisimmällä ovat Raasepori,<br />

jolla on suunnitelman nimikin,<br />

sekä Lohja ja Porvoo.<br />

Porkkala<br />

Riihimäki<br />

Hyvinkää<br />

Espoo<br />

Helsinki<br />

Järvenpää<br />

Kerava<br />

● Pekka Rytilä on<br />

71-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti, joka toimii<br />

Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana<br />

ja Pöyry Finland Oy:n<br />

erityisasiantuntijana.<br />

Loviisa<br />

Porvoo<br />

Seitsemän kaupungin systeemi<br />

Uusimaa 2010:n mukaan.<br />

Hanko<br />

Tammisaari<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

19

Kun jäähalli valmistui<br />

viime joulukuussa,<br />

kaikki käyttäjävuorot<br />

varattiin heti.<br />

Tällä kertaa jäällä<br />

ovat muodostelmaluistelijat.<br />

Kaupunki lainoitti energiapihin harjoitteluhallin<br />

ESPOON UUSIN JÄÄHALLI<br />

Leppävaaran harjoitusjäähalli on rakennettu urheilupuiston itälaidalle.<br />

Espoon uusin jäähalli Reebok-Areena valmistui<br />

viime joulukuussa Leppävaaraan.<br />

Ensi sijassa jääkiekkoilijoita ja taitoluistelijoita<br />

palveleva kaksiratainen harjoitushalli<br />

on energiapihi. Kylmäkoneiden lauhdelämpöä<br />

hyödynnetään käyttöveden ja tilojen<br />

lämmityksessä. Myös rakennusautomaatiojärjestelmä<br />

säästää energiaa. Kuuden miljoonan<br />

euron hallin rakentamisessa yllätyssuuri<br />

kuluerä tuli kallion louhinnasta.<br />

20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

LIIKUNTAPAIKAT<br />

rakentamista yli 4 miljoonalla eurolla<br />

nousi läpi harmaan kiven<br />

TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen<br />

KUVAT Ari Mononen<br />

Leppävaaran harjoitusjäähallin<br />

tultua käyttöön on Espoossa<br />

kaikkiaan kahdeksan jäähallia ja<br />

niissä yhteensä kymmenen luistelurataa.<br />

Hallin rakennuttaneen Espoon<br />

Kiekkoilun Tuki ry:n toiminnanjohtajan<br />

Jari Nybergin<br />

mukaan jäähalli palvelee etenkin<br />

espoolaisia jääurheilun harrastajia.<br />

Sen käyttäjinä on myös<br />

muun muassa vantaalaisia urheiluseuroja.<br />

– Uutta jäähallia tarvitaan<br />

nuorten jääkiekon, taitoluistelun<br />

ja ringeten sekä aikuisten jääurheilun<br />

harrastus- ja kilpailutoimintaan.<br />

Samalla halli parantaa<br />

Leppävaaran alueen päiväkotien,<br />

koulujen ja oppilaitosten liikuntamahdollisuuksia,<br />

Nyberg täsmentää.<br />

Espoon Kiekkoilun Tuki ry:llä<br />

on Leppävaaran lisäksi harjoitusjäähallit<br />

Espoonlahden, Laaksolahden<br />

ja Matinkylän urheilupuistoissa.<br />

Yhdistyksen arvion<br />

mukaan Espoossa on nyt juuri<br />

sopiva määrä jäähalleja asukasmäärään<br />

nähden.<br />

Seitsemän vuoden<br />

rakennushistoria<br />

Leppävaaran urheilupuiston itäpuolelle<br />

Laurea-ammattikorkeakoulun<br />

taakse valmistuneella jäähallilla<br />

on seitsemän vuoden pituinen<br />

rakennushistoria.<br />

– Alunperin Espoon kaupungin<br />

oli tarkoitus louhia Nupukivenkallion<br />

sisään – hallin nykyiselle<br />

tontille – väestönsuoja. Sen<br />

tiloja suunniteltiin käytettäväksi<br />

urheilutoimintaan, kuten palloilukäyttöön<br />

ja salibandykentiksi.<br />

Lopulta hanke jäi toteutumatta,<br />

Nyberg muistelee.<br />

– Espoon Kiekkoilun Tuki<br />

ry:llä oli kuitenkin tarvetta harjoitusjäähalleille<br />

nuorten kiekkoilijoiden<br />

ja taitoluistelijoiden<br />

käyttöön. Sitten jatkoimme keskusteluja<br />

kaupungin kanssa.<br />

Uutta jäähallia kaavailtiin ensi<br />

alkuun aivan Leppävaaran urheilukentän<br />

viereen, mutta kaupunkisuunnitteluvirasto<br />

vieroksui<br />

ratkaisua. Lisäksi hallin pe-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

21

Hallin seisomakatsomoparvi<br />

on sijoitettu<br />

kaukaloiden<br />

välimaastoon.<br />

Jääntuottokoneiston hukkalämpöä<br />

käytetään hyväksi käyttöveden<br />

lämmityksessä.<br />

REEBOK-AREENA<br />

■ Otettiin käyttöön 10.12.2009.<br />

■ Käyttäjiä vähintään 3 000 viikossa,<br />

vuodessa 2 200–2 500<br />

jäätuntia.<br />

■ Hallin pääkäyttäjiä Espoon<br />

Kiekkoilun Tuki ry:n jäsenseurat<br />

Espoon Jäähonka, Espoon<br />

Jääklubi, Espoon Kiekkoseura ja<br />

Espoon Palloseura. Taitoluisteluseuroista<br />

eniten jääaikaa ovat<br />

varanneet Espoon Jäätaiturit ja<br />

Espoon Taitoluisteluklubi.<br />

■ Espoon kaupunki lunastanut<br />

päiväjääaikoja Leppävaaran<br />

koulujen ja päiväkotien käyttöön.<br />

■ Pinta-ala 6 000 m 2 , rakennustilavuus<br />

50 000 m 3<br />

■ Hallin kokonaishinta 6 milj.<br />

euroa, josta Espoon kaupungin<br />

rakennuslainaa yli 4 milj. euroa,<br />

valtionavustusta 500 000<br />

euroa, loput Espoon Kiekkoilun<br />

Tuki ry:n jäsenseurojen avustuksia.<br />

■ Rakennuttaja Espoon<br />

Kiekkoilun Tuki ry<br />

rustukset olisi jouduttu paaluttamaan.<br />

– Espoo osoitti sitten hallille<br />

uuden tontin, joka järjestyi<br />

kaavamuutoksen kautta. Saimme<br />

tontille edullisen vuokrasopimuksen,<br />

Nyberg kertoo.<br />

Kaupunki takasi<br />

rakennuslainat<br />

Espoo osallistui rakennushankkeeseen<br />

myös takaamalla kokonaan<br />

Espoon Kiekkoilun Tuki<br />

ry:n neljän miljoonan euron<br />

rakennuslainan sekä pienemmän<br />

rakennusaikana otetun lisälainan,<br />

joiden laina-aika on 20<br />

vuotta. Valtio antoi avustusta koko<br />

hankkeeseen 500 000 euroa.<br />

Loput rahoituksesta järjestyi yhdistyksen<br />

jäsenseurojen avustuksella.<br />

Alkuperäinen 5,2 miljoonan<br />

euron budjetti ylittyi hieman,<br />

pääasiassa yllättävän hankaliksi<br />

osoittautuneiden louhinta- ja<br />

pohjarakennusratkaisujen takia.<br />

Hallin kokonaishinnaksi laitehankintoineen<br />

tuli kuusi miljoonaa<br />

euroa.<br />

Huolto ostopalveluina<br />

Uuden jäähallin pinta-ala on<br />

6 000 neliötä. Hallissa on kaksi 28<br />

× 58 neliömetrin kaukaloa. Se on<br />

vakiomitoitus espoolaisissa harjoitusjäähalleissa.<br />

– Tarkoituksemme on pitää<br />

Leppävaaran jäähalli auki<br />

11 kuukautta vuodessa. Kaikkiaan<br />

hallille tulee vuodessa 2 200–<br />

2 500 jäätuntia kesä- ja leirikäytöstä<br />

riippuen. Minimissään hallilla<br />

on noin 3 000 käyttäjää viikossa,<br />

joten vilskettä riittää, Nyberg<br />

arvioi.<br />

Useimmissa Espoon Kiekkoilun<br />

Tuki ry:n jäähalleissa yhdistys<br />

ostaa tarvittavia huoltotoimintoja<br />

Espoon kaupungilta,<br />

mutta Leppävaarassa huoltotyöt<br />

ostetaan Are Oy:ltä.<br />

– Kaupunki on kuitenkin lunastanut<br />

uudestakin hallista päiväjääaikoja<br />

Leppävaaran koulujen<br />

ja päiväkotien käyttöön. Aamuisin<br />

hallissa on yritysten jääharrastustoimintaa.<br />

Urheiluseurojen<br />

vuorot alkavat arkisin kello<br />

15:n jälkeen, Nyberg sanoo.<br />

Aliurakoitsijoilla hyvää<br />

yhteistyötä<br />

Jäähallin rakennustyöt Leppävaarassa<br />

alkoivat 27.9.2008 maanrakennustöillä.<br />

– Myöhemmät rakennustyöt<br />

jaettiin pieniin urakoihin. Espoon<br />

Kiekkoilun Tuki ry hankki<br />

työmaalle oman rakennuttajaorganisaation<br />

ja vastaavan mestarin,<br />

Nyberg kertoo.<br />

– Syy oli se, että pyrimme teettämään<br />

hallin mahdollisimman<br />

halvalla. Kävimme pitkään neuvotteluja<br />

pääurakoitsijaksi tulossa<br />

olleen YIT:n kanssa, mutta hinnoista<br />

ei päästy yksimielisyyteen<br />

– ja sitten työt päätettiin jakaa<br />

pienempiin osaurakoihin.<br />

Jäähallihankkeessa rakennuttajakonsulttina<br />

toiminut Rainer<br />

Nieminen helsinkiläisestä Rakennusliike<br />

Rainer Nieminen<br />

■ Maanrakennustyöt Maanrakennusliike<br />

E.M. Pekkinen<br />

■ Suunnittelu Pro-Ark Oy<br />

■ Rakennuttajakonsultti Rakennusliike<br />

Rainer Nieminen Oy<br />

■ Talotekniikan pääsuunnitttelija<br />

Instakon Oy<br />

■ Katon teräsristikkojen valmistaja<br />

ja asentaja Normed Oy<br />

– Espoon Kiekkoilun Tuki ry:llä oli tarvetta<br />

uudelle harjoitusjäähallille, toiminnanjohtaja<br />

Jari Nyberg sanoo.<br />

– Kallion louhinta aiheutti yllätyksiä hallin<br />

rakennusaikana, rakennuttajakonsultti Rainer<br />

Nieminen kertoo.<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

LIIKUNTAPAIKAT<br />

Kylmälaitteistot on sijoitettu<br />

erilliseen konehuoneeseen<br />

hallin itäsivustalle.<br />

Oy:stä toteaa, että valittu urakkamalli<br />

eli oma projektinjohtourakka<br />

toimi hyvin.<br />

– Tärkeimmät urakoitsijat tapasivat<br />

viikottain, joten kaikki<br />

tiesivät, miten on pysytty aikataulussa.<br />

Työmaalla oli enimmillään<br />

töissä noin 80 työntekijää.<br />

Kallion louhinta<br />

kävi kalliiksi<br />

Niemisen mukaan urakka olisi<br />

pysynyt budjetissaan ja jopa alittanut<br />

sen, ellei pohjarakennuksessa<br />

olisi tullut ylimääräisiä töitä<br />

heikon kallion takia.<br />

– Rakennettava tontti oli Nupukiven<br />

kallion vieressä – hallin<br />

alkuperäinen työnimi olikin Nupukivi-Areena.<br />

Puolet jäähallin<br />

tilavuudesta piti kaivaa kallion sisään,<br />

Nieminen kertoo.<br />

– Louhittaessa kallio osoittautui<br />

erittäin huonolaatuiseksi.<br />

Osa tontista oli paalutettava siten,<br />

että hallin toisessa päässä on yli<br />

10-metriset teräsbetonipaalut.<br />

Ajatuksena oli, että kalliota<br />

olisi louhittu pelkästään tarkkuuslouhintana.<br />

– Kallio oli niin heikkoa, että<br />

se rupesi murenemaan jo työn<br />

aikana. Jouduimme pultittamaan<br />

ja injektoimaan sitä ja sen jälkeen<br />

vielä lisäämään ruiskubetonia.<br />

Lisäksi rakennuttaja joutui<br />

siirtämään jäähallin alta Espoon<br />

Veden ison jätevesiviemärin.<br />

– Siinäkin tuli ongelmia, sillä<br />

viemäri oli asennettu savimaahan.<br />

Jouduimme perusparantamaan<br />

viemäriä ja tekemään sille<br />

kalkkistabiloinnilla perustukset,<br />

pohjat ja arinat.<br />

– Jouduimme niin ikään siirtämään<br />

Fortumin paksun syöttökaapelin,<br />

jolla syötettiin sähköä<br />

Laurea-ammattikorkeakoululle.<br />

Ylivoimaisesti kallein erillistyö<br />

oli kuitenkin kallion vahvistaminen<br />

sekä siihen liittyneet<br />

hylly- ja sulkulaattarakennelmat,<br />

Nieminen laskeskelee.<br />

Kaupunki edellytti<br />

tyylikästä julkisivua<br />

Jäähallin hintaa nosti myös se, että<br />

halli rakennettiin teräksestä ja<br />

betonista.<br />

– Alun perin Espoon kaupunkikuvaneuvottelukunta<br />

asetti hallin<br />

julkisivuille määrätyt materiaali-<br />

ja värivaatimukset. Hallihan<br />

sijaitsee melko näkyvällä paikalla<br />

urheilupuistossa. Julkisivuissa<br />

on nyt käytetty esimerkiksi grafiittipintaista<br />

betonia, hallin arkkitehtisuunnittelija<br />

Pentti Värälä<br />

Pro-Ark Oy:stä kertoo.<br />

– Porrastorniin pyrittiin saamaan<br />

majakkaluontoinen yläosa,<br />

josta näkyy valoa pitemmällekin<br />

hallin ympäristöön.<br />

Koska kyseessä on harjoitushalli,<br />

katsojille on varattu vain<br />

200 paikkaa seisomakatsomoon.<br />

Ratojen väliin ei ole rakennettu<br />

seinää. Värälän mukaan väliseinän<br />

puuttuminen johtuu siitä,<br />

että katsomoparvi ja luistelijoiden<br />

aitiot oli sijoitettava kaukaloiden<br />

väliin. Hän ei kuitenkaan<br />

usko äänien kantautumisen kaukalosta<br />

toiseen aiheuttavan vakavia<br />

meluongelmia.<br />

Useissa jäähalleissa on harjakatto.<br />

Leppävaarassa katto viettää<br />

vain yhteen suuntaan. Tämä<br />

johtuu jäähallin sijainnista kallion<br />

vieressä.<br />

– Kattoristikko on kentän pituinen.<br />

Molempien kenttien kattorakenteet<br />

tehtiin erikseen. Ensi<br />

vaiheessa keskelle rakennettiin<br />

vinot pystytuet ja päätypilarit,<br />

minkä jälkeen niiden väliin<br />

asetettiin ristikko, Rainer Nieminen<br />

kertoo. <br />

Jäähallin energiakustannuksille asetettiin katto<br />

Leppävaaran jäähallille<br />

on asetettu tavoite, jonka<br />

mukaan energiakustannukset<br />

eivät saisi ylittää<br />

25 euroa tuotetulta<br />

jäätunnilta.<br />

■ Talotekniikan pääsuunnittelijana<br />

toiminut Asko Laune Vahanen-konserniin<br />

kuuluvasta Instakon<br />

Oy:stä kertoo, että Leppä-<br />

Asko Launeen mukaan rakennusautomaatio<br />

tehostaa jäähallin<br />

energiankäyttöä.<br />

vaaran jäähallin energiankulutus<br />

on 517 kWh/m 2 eli noin 3,1<br />

MWh (megawattituntia) vuodessa.<br />

Pahimmat kuukauden energiankäytön<br />

kannalta ovat heinä-,<br />

elo- ja syyskuu.<br />

– Hallin kylmäkoneina on kolme<br />

ruuvikompressoria, joiden yhteinen<br />

jäähdytysteho on 610 kW.<br />

Kompressoreissa on taajuusmuuttajaohjaus.<br />

Kylmäaineina käytetään<br />

ammoniakkia ja etyleeniglykolia,<br />

Laune selittää.<br />

Lauhdelämpö hyödyksi<br />

Kylmäkoneiden lauhdelämpöä<br />

käytetään hyväksi käyttöveden<br />

lämmitykseen ja alakerran tilojen<br />

lattialämmitykseen. Ilmanvaihto<br />

on varustettu lämmöntalteenotto-<br />

eli LTO-järjestelmällä, jonka<br />

hyötysuhde on 50–60 prosenttia.<br />

– Hallin molemmissa päädyissä<br />

on tekniset tilat. Toisessa päässä<br />

on jääntuottokoneisto, mistä tuodaan<br />

lauhdelämpö- ja kylmäputket<br />

hallin kattoa pitkin rakennuksen<br />

toiseen päähän ilmanvaihtokonehuoneessa<br />

olevaan lämmönjakokeskukseen,<br />

Laune kertoo<br />

tekniikasta.<br />

Anturiohjauksella säästöä<br />

Osaltaan energiaa säästää myös<br />

rakennusautomaatiojärjestelmä,<br />

jolla ohjataan talotekniikan toimintaa<br />

ja samalla optimoidaan<br />

hallin energiankäyttöä.<br />

– Jäähallin rakennusautomaatiojärjestelmässä<br />

on anturiohjaus.<br />

Halliin asennetut anturit mittaavat<br />

hiilidioksidia ja kosteutta, ja ilmanvaihtoa<br />

ja lämmitystä ohjataan<br />

sitten mittaustulosten perusteella,<br />

Laune täsmentää.<br />

– Järjestelmällä pystytään kierrättämään<br />

sisäilmaa lämpötilatasojen<br />

ylläpitämiseksi sekä minimoimaan<br />

ilmavirrat todettujen<br />

epäpuhtauspitoisuuksien perusteella.<br />

Jos ilman CO 2<br />

-pitoisuus tai<br />

lämpötila antavat huonon arvon,<br />

niin ohjausjärjestelmä kytkee puhaltimet<br />

pyörimään.<br />

Ilmanvaihdon kapasiteetti on<br />

seitsemän kuutiota sekunnissa, josta<br />

neljä kuutiota on raitista ilmaa.<br />

– Tällaisissa kohteissa rakennusautomaatiojärjestelmät<br />

’räätälöidään’<br />

olosuhteiden mukaisesti,<br />

Laune korostaa.<br />

Toimiva kokonaisuus<br />

Rakennusautomaatiojärjestelmä<br />

oli osa Tekham Oy:n ilmanvaihtourakkaa.<br />

Johnson Controls Finland<br />

Oy puolestaan vastasi kylmäkoneista<br />

ja jääntekolaitteistoista.<br />

Hallitilan valaistus on toteutettu<br />

monimetallilampuilla. Pukuhuone-<br />

ja erityistiloissa on loisteputkivalaisimia.<br />

– Minusta Leppävaaran halli on<br />

hieno ja toimiva kokonaisuus, Asko<br />

Laune kehaisee.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

23

Jäähallien saneeraajille valmistumassa opas<br />

Miten hankkia energiapihi kylmäkone<br />

Suomessa on peruskorjauksen<br />

tarpeessa ainakin<br />

47 jäähallia. Niistä<br />

43:ssa käytetään<br />

R22-kylmäainetta, joka<br />

kielletään 2015 alusta.<br />

Valmistumassa on<br />

opas, joka antaa eväitä<br />

energiatehokkaiden<br />

kylmäkoneiden hankintaan<br />

Painotus on elinkaariperustaisessa<br />

hankintamenettelyssä.<br />

● Ari Laitinen, DI, tutkija, VTT<br />

Kylmäjärjestelmän toimivuudella<br />

ja energiatehokkuudella on<br />

suuri vaikutus jäähallin käyttökustannuksiin.<br />

Harjoitushallien<br />

energiankäyttöä voidaan pienentää<br />

uudella kylmäkoneistolla<br />

ja hyödyntämällä mahdollisimman<br />

hyvin kylmäkoneiston tuottama<br />

lauhdelämpö.<br />

Vanhassa, paljon energiaa kuluttavassa<br />

hallissa on usein tarve<br />

parantaa taloteknisiä järjestelmiä<br />

kylmäkoneiston uusimisen<br />

yhteydessä lauhde-energian<br />

hyödyntämiseksi. Lauhde-energian<br />

hyödyntäminen edellyttää<br />

urakkarajojen suunnittelua. Mitä<br />

vastuita sisällytetään kylmäkoneistotoimitukseen<br />

ja uusitaanko<br />

taloteknisiä järjestelmiä erillisurakoina<br />

Laitteiston voi hankkia<br />

myös elinkaaripalveluna<br />

Oleellista hankesuunnittelussa<br />

on hankintatapa. Kylmäkoneiston<br />

hankintaan soveltuu hankintamenettely,<br />

johon sisältyvät<br />

laitteiston suunnittelu ja toteutus.<br />

Toinen vaihtoehto on hankkia<br />

laitteisto elinkaaripalveluna,<br />

johon suunnittelun ja toteutuksen<br />

lisäksi sisältyvät huolto-ja<br />

kunnossapitopalvelut. Kun tilaaja<br />

hankkii kylmälaitteiston suunnitteluineen,<br />

saadaan erilaiset tekniset<br />

ratkaisut kilpailemaan keskenään.<br />

Laitteiston toimittaja myös<br />

huoltaa ja kunnossapitää laitteistoa.<br />

Elinkaaripalveluhankinnan<br />

tai suunnittelun sisältävän kokonaishankinnan<br />

yhteydessä tilaajan<br />

on tarpeellista esittää toimivuusvaatimukset<br />

laitteistolle.<br />

Toimittajaa valittaessa on kriteerinä<br />

käytettävä muitakin tekijöitä<br />

kuin hankintahintaa. Näitä<br />

voivat olla mm. energiankulutus,<br />

ohjaus- ja valvontajärjestelmän<br />

ominaisuudet, suunniteltujen<br />

huoltojen kustannukset, ennakoimattomien<br />

korjausten työkustannuksien<br />

hintataso ja laitteiston<br />

ympäristöystävällisyys.<br />

Jäähdytysjärjestelmän<br />

vaatimusmäärittely<br />

Toimivuuteen keskittyvä tilaajan<br />

vaatimusmäärittely tarjoaa palveluntuottajille<br />

suuremman vapauden<br />

suunnitteluratkaisujen valinnassa<br />

ja palvelukokonaisuuksien<br />

valmistelussa. Se myös kannustaa<br />

palveluntuottajaa tuottamaan<br />

palvelut elinkaariedullisesti sekä<br />

kehittämään palveluihin liittyviä<br />

innovaatioita.<br />

Jäähdytysjärjestelmän hankinnassa<br />

tilaajan on määriteltävä<br />

palvelutaso, jonka hän hallissaan<br />

haluaa toteuttaa. Palvelutasolla<br />

tarkoitetaan kylmäkoneiston<br />

yhteydessä ennen kaikkea<br />

jään lämpötilaa, jään tekemisen<br />

nopeutta ja jään käyttöaikaa. Lisäksi<br />

palveluun voi liittyä hallin<br />

lämmitys, kuivaus ja lämpimän<br />

käyttöveden tuotto.<br />

Tarjoaja määrittelee kylmäkoneiston<br />

tarvitseman mitoitustehon<br />

ja laskee kylmäkoneiston<br />

jäähdytysenergiantarpeen ottaen<br />

huomioon hallin vaipparakenteet<br />

ja tilaajan antamat jään lämpökuormitukset.<br />

Kylmälaitteiston<br />

sähköenergiankulutus on keskeinen<br />

osa tarjouskilpailun vertailukriteeristöä.<br />

Tilaaja määrittelee jään lämpökuormituksen<br />

lisäksi lauhdelämmön<br />

mahdollisten käyttökohteiden<br />

lämmitysenergian tarpeet<br />

ja lämpötilatasot (kuukausitasolla)<br />

sekä mahdollisesti hallin<br />

ilman kuivaustarpeen. Toimittaja<br />

tarvitsee näitä tietoja laskeakseen<br />

kylmälaitteiston sähköenergiankulutuksen<br />

ja lauhdelämmön<br />

talteenottomäärät.<br />

Tarjousten vertailu<br />

Tarjousten vertailussa kiinnitetään<br />

huomiota erityisesti elinkaarikustannuksiin<br />

ja palvelun<br />

laatutasoon. Elinkaarikustannuksiin<br />

vaikuttavat energiankulutus<br />

ja hankintahinta mutta<br />

myös huolto- ja kunnossapitokustannukset<br />

tarkasteltavalla<br />

käyttöjaksolla, joka voi olla järjestelmän<br />

käyttöikä tai tätä lyhyempi<br />

jakso, esimerkiksi leasingsopimuksen<br />

pituus.<br />

Palvelun laatutason vertailussa<br />

voidaan nostaa esille mm. ympäristönäkökohdat<br />

(kylmäaineen<br />

ympäristövaikutukset, kierrätettävyys,<br />

käytöstä poisto), koulutus,<br />

takuuaika, järjestelmän laajennettavuus,<br />

liityntä rakennusautomaatiojärjestelmään<br />

jne. Kylmäkoneiston<br />

ohjaus- ja valvontajärjestelmän<br />

ominaisuudet voivat<br />

olla myös yksi tarjousten vertailukriteeri.<br />

<br />

Kylmäkoneiston sähköenergiankulutuksen tavoitearvojen laskentakaavio. Keltaisella merkityt tekijät<br />

ovat useimmissa tapauksissa toimittajan vastuulla ja sinisellä merkityt tilaajan vastuulla.<br />

Kevään aikana ilmestyvän Jäähallin kylmäkoneiston<br />

hankintaoppaan ovat kirjoittaneet<br />

VTT:n asiantuntijat opetusministeriön<br />

ja Suomen jääkiekkoliiton tuella.<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

LIIKUNTAPAIKAT<br />

Pieniä luistelualueita kohtuukustannuksin<br />

TEKOJÄÄKENTTÄ liikuttaa lapsia<br />

Pienet tekojääkentät<br />

ovat lähiliikuntapaikkoja,<br />

joilla turvataan<br />

lasten talvisia luistelumahdollisuuksia.<br />

Ne<br />

vaativat vähän hoitoa<br />

ja ovat kustannuksiltaan<br />

kohtuullisia.<br />

Pienet luistelualueet tuovat<br />

tarpeellisen lisän ja talvisen<br />

vaihtoehdon lähiliikuntapaikkojen<br />

rakentamiseen. Hyviä kokemuksia<br />

on muun muassa Ruotsissa<br />

ja Keski-Euroopassa. Lähiliikuntapaikkojen<br />

valtionavustuksen<br />

osuus voi olla 30–50 prosenttia<br />

hankkeen kokonaiskustannuksista.<br />

Tekojääkenttä on helppo<br />

toteuttaa ja hoitaa<br />

Luistelualue voidaan rakentaa lähes<br />

mille tahansa tasaiselle alustalle<br />

ja mitoittaa yksilöllisesti tilan<br />

ja käyttötarpeen mukaan. Jäädytysputket<br />

voidaan sijoittaa joko<br />

pysyvästi pintarakenteen alle<br />

tai sen päälle, jolloin niiden siirtäminen<br />

toiseen käyttökohteeseen<br />

on mahdollista. Pintamateriaalina<br />

voidaan käyttää betonia,<br />

asfalttia, hiekkatekonurmea<br />

tai hiekkaa paikan kesäkäytöstä<br />

riippuen.<br />

Jäädytyskoneisto rakennetaan<br />

automatisoituun konttiin,<br />

joka voidaan kesäksi siirtää varastoon.<br />

Luistelualue voidaan<br />

toteuttaa myös jäähallin yhteyteen<br />

ja hyödyntää hallin kylmäkoneistoa.<br />

Luistelualueen toteuttaminen<br />

ei edellytä rakennuslupaa. Lähiliikuntapaikan<br />

luonteen mukaisesti<br />

luistelualueen yhteyteen ei<br />

tarvita pukutiloja tms.<br />

Liikuntapaikkojen tai puistojen<br />

henkilökunta voi poistaa lumen<br />

ja kastella kentän. Koneellisen<br />

jäädytyksen ansiosta tekojääkenttä<br />

vaatii vähemmän hoitoa<br />

kuin luonnonjääkenttä. Luistelualue<br />

voi olla käytössä lokakuulta<br />

maaliskuun loppuun. Muuna aikana<br />

kenttä voi toimia kesäisten<br />

lajien liikuntapaikkana.<br />

Kentän koko vaikuttaa jäädytyskoneen<br />

kokoon ja tarvittavaan<br />

liittymätehoon. Suositeltavia<br />

mittoja ovat 15 x 30 m tai 20<br />

x 40m, jolloin jäähdytys onnistuu<br />

75 kW:n jäähdytyskoneella.<br />

Luistelualue voi olla myös monimuotoinen<br />

kuten Turun Kupittaalle<br />

toteutettu luistelurata.<br />

ti pienemmät. Pelkän jäädytyskoneen<br />

ja pintaputkistojen hankintakustannukset<br />

ovat kentän<br />

koosta riippuen 40–60 000 €.<br />

Käyttökustannukset muodostuvat<br />

kentän hoidosta, tekniikan<br />

huollosta ja energiakustannuksista.<br />

Energiakustannuksiin vaikuttaa<br />

eniten kentän käyttökausi.<br />

Mestariksi<br />

liikuntapaikalle<br />

LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN<br />

ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov<br />

Siirrettävä luistelualue<br />

Fredensborgissa<br />

Tanskassa. Penkkielementit<br />

ovat painekyllästettyä<br />

puuta ja vaneria.<br />

Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla<br />

Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat tiedolliset<br />

ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen<br />

kunnossapidosta sekä niiden huolto- ja valvontatehtävistä.<br />

Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena<br />

alkaen elokuussa 2010.<br />

Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaa<br />

netistä www.vierumaki.fi koulutusosion alta. Voit myös<br />

tilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta,<br />

puh. (03) 8424 1302 tai jaana.halla@vierumaki.fi<br />

Tutustu internetissä myös lyhytkursseihimme.<br />

Kentän jäädytys kannattaa aloittaa<br />

lokakuussa tai kun päivälämpötila<br />

on laskenut alle 10 o C. <br />

Lähiliikuntapaikoista ja avustuksista:<br />

www.lahiliikuntapaikat.fi<br />

Luistelukenttien toteuttamisesta:<br />

Jääkiekkoliitto/Pekka Paavola,<br />

pekka.y.paavola@kolumbus.fi<br />

Maltilliset kustannukset<br />

Rakennuskustannuksiin vaikuttavat<br />

kentän pinta-ala, jäädytyskoneen<br />

teho, putkistoratkaisut,<br />

maaperätyöt ja pintamateriaaliratkaisut.<br />

Investoinnin suuruusluokka<br />

on 100 000–150 000 €.<br />

Mikäli luistelualue toteutetaan<br />

jo olemassa olevalle pienpelikentälle,<br />

investointikustannukset<br />

ovat luonnollisesti huomattavaswww.vierumaki.fi<br />

Prorink International Ab<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

25

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma tukee<br />

ETELÄISEN AFRIKAN YHDYS<br />

kestävämmälle pohjalle<br />

Salon kaupunki ja Swazimaan<br />

pääkaupunki Mbabane kasvavat<br />

yhdessä. Yhteinen taival alkoi<br />

2002 liikuntapalvelujen kehittämisestä.<br />

Kuntaliiton hallinnoiman ja<br />

ulkoministeriön rahoittaman pohjoisen<br />

ja etelän kuntien yhteistyöohjelman<br />

myötä se on laajentunut<br />

monialaiseksi kokemusten vaihdoksi<br />

ja kehittämistoiminnaksi.<br />

TEKSTI JA KUVAT<br />

Paavo Taipale<br />

Swazimaan kehityksen<br />

haasteet ovat monella tapaa<br />

valtavat. Esimerkiksi vuonna<br />

2008 maa sijoittui 177 maata<br />

kattavassa YK:n inhimillisen<br />

kehityksen indeksivertailussa<br />

sijalle 141. Talous perustuu<br />

maa- ja metsätaloustuotteiden,<br />

tekstiilien ja kaivannaisten<br />

vientiin. Väestön elin- ja<br />

terveysolojen erityispiirteenä<br />

on HIV-positiivisten suuri<br />

määrä. 1,1 miljoonan asukkaan<br />

maan työikäisistä peräti<br />

39 prosenttia arvioidaan olevan<br />

tartunnan saaneita. Tämä<br />

on osaltaan pahentanut<br />

köyhyyden kierrettä.<br />

Kohti kestävämpää<br />

tulevaisuutta<br />

Kuntien yhteistyöllä pyritään<br />

paitsi kehittämään hallintoa,<br />

myös helpottamaan<br />

arjen sujumista. Asuinympäristön<br />

terveellisyyden ja<br />

turvallisuuden parantaminen<br />

on tärkeä osa-alue. Vajaan<br />

100 000 asukkaan Mbabanessa<br />

tehtiin 2008 ensimmäistä<br />

kertaa monipuolinen<br />

ympäristön tilan kartoitus<br />

osana yhteistyöhanketta.<br />

Se toimii tietoperustana<br />

nyt valmisteilla olevalle<br />

kaupungin ympäristönhallintajärjestelmälle.<br />

– Aluksi yritimme laatia<br />

ympäristönhallintajärjestelmää<br />

omin voimin. Pian<br />

kuitenkin huomasimme,<br />

että tarvitsemme ulkopuolista<br />

asiantuntemusta. Asi-<br />

26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

kehitystä<br />

KUNTA<br />

Swazimaan pääkaupunki Mbabane<br />

sijaitsee maan länsiosan<br />

ylänköalueella. Keskusta on<br />

kukkuloiden välisessä laaksossa,<br />

mutta asutus leviää ylös rinteitä.<br />

Joukkoliikenteen pääkalustona<br />

ovat minibusseiksi kutsutut<br />

parhaimmillaan viisitoistapaikkaisiksi<br />

tuunatut Toyota Hiacet.<br />

YHDYSKUNTA<br />

KUNTAYHTEIS-<br />

TYÖOHJELMA<br />

■ Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma<br />

on ulkoministeriön<br />

rahoittama ja Kuntaliiton hallinnoima.<br />

■ Tukee kuntia julkisten peruspalveluiden<br />

kehittämisessä esimerkiksi<br />

sosiaali-, terveys-, opetus-,<br />

tekninen infrastruktuuri-,<br />

ympäristö-, kulttuuri-, elinkeinoja<br />

kirjastotoimialoilla.<br />

■ Keskeisinä tavoitteina köyhyyden<br />

vähentäminen, ympäristöuhkien<br />

torjuminen, tasa-arvon,<br />

kansanvallan ja ihmisoikeuksien<br />

edistäminen sekä hyvän hallinnon<br />

edistäminen ja konfliktien<br />

ehkäiseminen.<br />

■ 1. ohjelmakausi (pilottivaihe)<br />

2002–04 rahoitus miljoona euroa,<br />

6 hanketta.<br />

■ 2. ohjelmakausi 2005–07, rahoitus<br />

lähes neljä miljoonaa euroa,<br />

15 hanketta.<br />

■ 3. ohjelmakausi 2008–10, rahoitus<br />

viisi miljoonaa euroa, 15<br />

hanketta.<br />

■ 4. ohjelmakausi suunnitteilla<br />

vuosille 2011–13, tavoitteena aiempaa<br />

suurempi rahoitus.<br />

■ Hankehaku kahdesti vuodessa,<br />

15.3. ja 15.9.<br />

■ Yhteistyöohjelmaan voivat hakea<br />

Suomen kunnat ja kaupungit<br />

sekä muut paikallishallintotasoa<br />

edustavat tahot kuten kuntayhtymät<br />

ja maakuntien liitot.<br />

■ Etelässä ohjelmaan voidaan<br />

hyväksyä kaikki paikallishallintoa<br />

edustavat tahot eli kuntien<br />

ja kaupunkien lisäksi esimerkiksi<br />

piirikunnat.<br />

■ Ohjelman virallisena kielenä on<br />

englanti.<br />

antuntijavaihto Salon kanssa on<br />

ollut erittäin hyödyllistä, Mbabanen<br />

kaupungin ympäristöpäällikkö<br />

Ellen Matsenjwa kertoo.<br />

Salosta saadun tuen ohella valmistelutyöhön<br />

kiinnitettiin 2009<br />

lopulla kaksi professoria Swazimaan<br />

yliopistosta. Yliopisto saa<br />

ympäristönhallintajärjestelmän<br />

rakentamisessa hyvää pilottiaineistoa<br />

käytettäväksi opetuksessa<br />

ja tutkimuksessa. Järjestelmän on<br />

tarkoitus pitää sisällään monipuolisesti<br />

kaikki keskeiset kaupungin<br />

ympäristöön vaikuttavat toimenpiteet,<br />

ja se tullaan integroimaan<br />

kaupungin suunnitelmiin.<br />

– Asenne kaupungin johdon<br />

tasolla on hyvä, ja meillä on tekemisen<br />

meininki. Todellinen<br />

haaste tulee olemaan järjestelmän<br />

käyttöönotto eri hallinnonaloilla,<br />

eli kaupunkisuunnittelussa, teknisissä<br />

palveluissa ja terveydenhuollossa,<br />

Matsenjwa sanoo.<br />

Jätevalistus tärkeää<br />

Roskaantuminen on vakava ongelma<br />

useimmissa kehitysmaiden<br />

kaupungeissa, eikä Mbabane<br />

ole tässä suhteessa poikkeus.<br />

Kaupunki on yhteistyön myötä<br />

omaksunut suomalaisia käytäntöjä<br />

kierrätyksen ja jätetiedotuksen<br />

kehittämisessä.<br />

Keskustaan on pystytetty tiedotuskoju,<br />

jossa kaupunkilaisille<br />

tarjotaan lajitteluun ja kierrätykseen<br />

liittyvää perustietoa. Esitteitä<br />

Mbabanen kaupungin ympäristöpäällikkö<br />

Ellen Matsenjwa on<br />

ylpeä jätetietokeskuksesta, jossa<br />

kaupunkilaisille tarjotaan tietoa<br />

jätehuollosta, lajittelusta ja<br />

kierrätyksestä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

27

Ellen Matsenjwa tarkastamassa lajittelupistettä koulun pihalla yhdessä<br />

jätetietokeskuksen ympäristövalistajien kanssa. Koulun oppilaat<br />

olivat kesälomalla joulukuussa. Hankkeessa on rakennettu<br />

vastaavat lajittelupisteet kolmelle koululle.<br />

on runsaasti tarjolla, ja nähtävillä<br />

on myös erilaisia kierrätysmateriaaleista<br />

valmistettuja käyttöesineitä.<br />

Sekä esitetuotantoon että uusiotuotteiden<br />

valmistukseen saatiin<br />

paljon vinkkejä Salosta.<br />

– Vieraillessani Suomessa<br />

näin miten jätevalistusta hoidettiin.<br />

Vakuutuin siitä, että tarvitsemme<br />

tänne keskelle kaupunkia<br />

tilan, jossa voimme tarjota monipuolisesti<br />

jätehuoltoon ja ympäristöön<br />

liittyvää perustietoa kaupunkilaisille,<br />

Matsenjwa sanoo.<br />

Käynti kaupungin kaatopaikalla oli järkytys Mbabanen kaavoittaja<br />

Mzwandile Ndzinisalle. Sadekaudella vettyvän penkan peittäminen<br />

koneilla ei onnistu. Kun penkalle ei pääse, jätteenkuljettajat tyhjentävät<br />

kuormansa minne sattuu.<br />

Hän on kouluttanut tiedotuspisteeseen<br />

yhteensä kahdeksan<br />

valistustyöntekijää, joista yksi<br />

toimii ryhmän vastuuhenkilönä.<br />

Kaikki työskentelevät pääosin<br />

vapaaehtoispohjalta. Tiedotuspisteessä<br />

työskentelyn lisäksi he<br />

kiertävät muun muassa kaupungin<br />

kouluissa ja asukastilaisuuksissa<br />

jakamassa ympäristötietoa.<br />

– Koulutetut tiedottajat vievät<br />

tietoa asukkaiden keskuuteen ja<br />

kouluttavat lisää vastuuhenkilöitä<br />

jätehuollon perusasioissa, nii-<br />

Vastuu yhteisestä maailmasta motivoi Salossa<br />

■ Salon terveydenhuoltoalan oppilaitos<br />

käynnisti harjoittelijavaihdon<br />

Swazimaahan. Sille perustalle<br />

alettiin vuosituhannen alussa<br />

rakentaa Salon kaupungin ja<br />

Mbabanen yhteistyötä. Kaupungit<br />

ovat olleet mukana pohjoisen<br />

ja etelän yhteistyöohjelmassa<br />

jo pilottivaiheesta lähtien. Nyt on<br />

menossa kolmas kolmivuotinen<br />

ohjelmakausi.<br />

– Yhteistyöohjelma tarjosi kaupungille<br />

sopivan välineen tulla<br />

mukaan yhteistyöosapuoleksi.<br />

Onneksi Salossa on näistä asioista<br />

kiinnostuneita viranhaltijoita,<br />

eikä meillä ole ollut vaikeuksia<br />

motivoida väkeämme. Hankkeisiin<br />

osallistuminen tarjoaa vaihtelua<br />

omaan työhön ja laajentaa<br />

– Palkitsevinta on ollut nähdä<br />

yhteistyösuhteen vaiheittainen<br />

kehittyminen, Terhikki<br />

Lehtonen sanoo.<br />

perspektiiviä, sanoo Salon kaupungin<br />

kansainvälisten asioiden<br />

päällikkö Terhikki Lehtonen.<br />

Luottamushenkilöille on perusteltava<br />

hyvin kansainväliseen<br />

toimintaan osallistuminen. Salossa<br />

osallistuminen on hyväksytty<br />

kaupunginhallituksessa ohjelmakausittain.<br />

Se on parantanut sitoutumista.<br />

– Tällä valtuustokaudella kaupunginhallitus<br />

nimesi kaksi luottamushenkilöä<br />

koko ohjelmakaudeksi<br />

mukaan yhteistyöhankkeeseen.<br />

He pystyvät paneutumaan<br />

hankkeeseen olennaisesti paremmin.<br />

Heidän tehtävänään yhteistyöhankkeessamme<br />

on erityisesti<br />

tasa-arvotyön edistäminen. Odotan<br />

tältä toimintatavalta aika paljon,<br />

Lehtonen tunnustaa.<br />

Yhteistyötä kolmella saralla<br />

Kuluvan vuoden loppuun kestävässä<br />

hankkeessa on kolme painopistettä.<br />

Kestävän kehityksen<br />

ja kaupunkien kasvun hallinnan<br />

toimenpidekokonaisuuteen kuuluvat<br />

Mbabanen kaupungin ympäristöohjelman<br />

ja ympäristönhallintajärjestelmän<br />

kehittäminen<br />

sekä jätetietokeskuksen toiminnan<br />

vakiinnuttaminen kierrätyksen<br />

ja lajittelun edistämiseksi.<br />

Myös paikkatietojärjestelmä on<br />

tarkoitus yhteistyön myötä ottaa<br />

monipuolisesti käyttöön ja kaupungin<br />

keskustan uudistussuunnitelma<br />

on työn alla.<br />

Paikallisen talouskehityksen tukemisessa<br />

puolestaan olennaista<br />

on kaupungin yrityspalvelujen<br />

kehittäminen ja kaupungin tulopohjan<br />

laajentaminen. Hyvän<br />

hallinnon ja tasa-arvon vahvistamiseksi<br />

mbabanelaisia päättäjiä<br />

koulutetaan myös Suomessa.<br />

Kolmas painopiste on lasten ja<br />

nuorten terveyden edistäminen<br />

liikunnan avulla. Tavoitteisiin pyritään<br />

liikunnanohjaajien koulutuksella<br />

ja liikuntapaikkojen kunnossapidon<br />

kehittämisellä.<br />

Kuntaliitos jopa helpottanut<br />

osallistumista hankkeeseen<br />

Salon monikuntaliitos ei juuri ole<br />

vaikuttanut hankkeen läpivientiin.<br />

Lehtonen kertoo pitävänsä<br />

luottamushenkilöt ajan tasalla<br />

hanketoiminnasta. Viranhaltijoiden<br />

osallistuminen hankkeeseen<br />

on puolestaan jopa helpottunut,<br />

kun toimialojen organisaatiot<br />

ovat joiltakin osin vahvistuneet.<br />

– Koko kansainvälinen toiminta<br />

tulee meillä arvioitavaksi uudelleen.<br />

Meillä on paljon kuntaliitoksen<br />

myötä tulleita ystävyyskuntia.<br />

Missä laajuudessa ystävyyskuntatoimintaa<br />

jatketaan ja<br />

miten paljon tehdään hankeperusteista<br />

yhteistyötä Siinä yhteydessä<br />

pohditaan myös tämän<br />

kehitysyhteistyön merkitys. Kun<br />

Salosta kuntaliitoksen myötä tuli<br />

Itämeren rannikkokaupunki, on<br />

tarjolla myös kaupunkien Itämeri-yhteistyö.<br />

Yksi yhteinen maailma<br />

myös kunnilla<br />

Kansainvälinen toiminta kunnissa<br />

on Lehtosen mielestä tärkeää tulevaisuuden<br />

rekrytointien kannalta.<br />

Nuorempaa väkeä kiinnostavat<br />

työpaikat, joissa on mahdollisuus<br />

ainakin joskus myös kansainvälisiin<br />

tehtäviin.<br />

– Yhteistyö tarjoaa monille viranhaltijoille<br />

henkireiän ja mahdollisuuden<br />

irtautua päivittäisistä<br />

rutiineista. Omasta mielestäni<br />

palkitsevinta on ollut nähdä yhteistyösuhteen<br />

vaiheittainen kehittyminen.<br />

Kuntien vastuu yhteisestä<br />

maailmasta motivoi osallistumaan.<br />

Myös epäonnistumisia ja ajoittaista<br />

turhautumista on yhteistyön<br />

vuosiin mahtunut. Varsinainen<br />

toimialojen henkilöstön<br />

asiantuntijayhteistyö on kuitenkin<br />

onnistunut pääosin hyvin.<br />

– Ripaus suurpiirteisyyttä näissä<br />

hommissa tarvitaan. Pitkäjänteisyys<br />

on myös tarpeen, sillä<br />

tulokset vaikkapa hallinnon kehittämisessä<br />

nähdään usein vasta<br />

vuosien kuluttua, Lehtonen<br />

sanoo.<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

YHDYSKUNTA<br />

hin liittyvässä tiedotuksessa ja<br />

asukkaiden osallistamisessa.<br />

Lainkuuliaisuus ei täällä ole<br />

Suomen tasolla ja asukkaiden<br />

osallistaminen on siksi erittäin<br />

tärkeää, Matsenjwa korostaa.<br />

Jätetiedotuksen ohella ja sen<br />

tueksi on rakennettu kolmelle<br />

koululle malliksi kiinteistökohtaiset<br />

jätteiden lajittelupisteet.<br />

Vastaavia on tarkoitus rakentaa<br />

lisää lähivuosina. Joulukuussa<br />

2009 oli rakenteilla myös ensimmäinen<br />

yhden kaupunginosan<br />

kiinteistöjä palveleva<br />

katettu lajittelu- ja keräyspiste.<br />

Sen uskotaan parantavan<br />

olennaisesti jätehuollon tasoa<br />

ja vähentävän roskaantumista,<br />

kunhan asukkaat vain saadaan<br />

tuomaan jätteet kiinteistöiltään<br />

sinne. Jätteenkuljetusurakoitsijat<br />

tyhjentävät säiliöt<br />

säännöllisesti.<br />

Haluttu yhteistyömuoto<br />

Ellen Matsenjwa samoin kun<br />

Mbabanen hankekoordinaattori,<br />

kaupunginjohtajan erityisavustaja<br />

Benedict Gamedze<br />

ovat hyvin tyytyväisiä<br />

yhteistyöhön Salon kanssa ja<br />

toivovat sen jatkuvan. He olivat<br />

henkilökohtaisesti mukana<br />

hankkeen valmistelussa ja<br />

kokevat, että mbabanelaisten<br />

tavoitteet yhteistyölle näkyvät<br />

hyvin hankeohjelmassa. Kaupunkien<br />

edustajat pitävät tiiviisti<br />

yhteyttä sähköpostitse<br />

hankkeen aikana.<br />

Eteläisen Afrikan maissa<br />

kuntatekniikkaa ja ympäristöpalveluja<br />

kehitetään pohjoisen<br />

ja etelän yhteistyöohjelman<br />

hankkeissa Mbabanen<br />

lisäksi Bojanalan piirikunnassa<br />

(Lahti) Etelä-Afrikassa sekä<br />

Keetmanshoopissa (Kangasala),<br />

Ondangwassa (Lempäälä)<br />

ja Windhoekissa (Vantaa)<br />

Namibiassa. <br />

Petäisenniskan projekti kannatti –<br />

Kajaani sai katetta investoinneilleen<br />

Taantuvasta teollisuusalueesta<br />

TEKNOLOGIAPUISTOKSI<br />

Kajaani investoi 9,4<br />

milj. euroa Petäisenniskan<br />

taantuvan teollisuusalueen<br />

kohentamiseen.<br />

2001 alkaneen<br />

projektin aikana alueesta<br />

on kehittynyt moderni<br />

teknologiapuisto,<br />

jonka laadukas imago<br />

houkuttaa uusia yrityksiä<br />

alueelle. Projektin<br />

päättyessä viime vuoden<br />

lopulla Petäisenniskassa<br />

oli yli 100 yritystä<br />

ja niissä noin<br />

1 500 työpaikkaa.<br />

● Seppo Raatikainen<br />

Kirjoittaja on tekniikan tohtori yhdyskuntatekniikan<br />

koulutusalueelta<br />

ja toimii kehittämisprojektin loppuraportin<br />

laatineen Optimisuunnittelu<br />

Ky:n tutkijana.<br />

Kajaanin Petäisenniskan<br />

teollisuusalueen kehitys pysähtyi<br />

1990-luvulla – työpaikkojen<br />

määrä väheni, teollisuuskylän tilat<br />

tuottivat jonakin vuonna tappiota,<br />

jokin yritys suunnitteli jo<br />

muuttoa kaupungin muille alueille,<br />

osa alueesta oli rakennuskiellossa<br />

vanhentuneen asemakaavoituksen<br />

uusimista varten, alue<br />

oli jäänyt kaupunkikuvaltaan ja<br />

ympäristöltään taantuneen oloiseksi,<br />

liikenneväylät olivat huonokuntoisia<br />

ja ympäristö oli hoitamatonta.<br />

Kajaanin kaupunginvaltuusto<br />

nimesi 6.3.2001 Petäisenniskan<br />

maankäyttö- ja rakennuslain<br />

mukaiseksi kehittämisalueeksi.<br />

Odotuksista huolimatta kehittämisaluepäätös<br />

jäi vaikutuksiltaan<br />

symboliseksi eikä tuottanut<br />

ulkopuolista rahoitusta kohteelle<br />

lainkaan. Lain sallimia kehittämismaksuja<br />

tai -korvauksia<br />

ei peritty kiinteistöiltä.<br />

Toimintaympäristöstään huolestuneet<br />

Petäiseniskan yrittäjät<br />

yhdessä kaupungin edustajien<br />

kanssa päättivät marraskuussa<br />

2001 erityisen Petäisenniskan<br />

kehittämisprojektin aloittamisesta.<br />

Projektin tunnuslauseeksi<br />

on muotoutunut ”tehdä Petäisenniskasta<br />

hyvä ja haluttu yritysalue”.<br />

Ympäristö koheni<br />

vauhdilla<br />

Kaupunki oli sitoutunut tiettyyn<br />

vuosittaiseen rahoittamiseen Petäisenniskan<br />

kehittämiseksi, ja<br />

ohjausryhmässä yrittäjät pääsivät<br />

käsittelemään ja priorisoimaan<br />

kehittämisinvestointeja. Kehittäminen<br />

on tarkoittanut täydennysrakentamista,<br />

osin maankäytön<br />

käyttötarkoituksen muutoksia<br />

ja ympäristön parantamista,<br />

mikä on ollutkin nopeimmin ja<br />

parhaiten näkyvä muutos.<br />

Muita tavoitteita projektissa<br />

olivat alueen toiminnallisuuden<br />

lisääminen, yhdyskuntatekniikan<br />

käytön optimointi ja alueen<br />

yhteisöllisyyden parantaminen.<br />

Alueen kaavoitusta on tehty joustavasti,<br />

ja palveluun on kuulunut<br />

myös hankekaavojen tekeminen<br />

kiinnostuneille yrittäjille, jolloin<br />

hanke on ollut kaavoituksen lähtökohtana.<br />

Kirjoittaja teki viime marras-joulukuun<br />

vaihteessa Kuntaliiton sisäisen<br />

arvioinnin pohjoisen ja etelän yhteistyöohjelman<br />

neljän hankkeen teknistä<br />

infrastruktuuria ja ympäristöä koskevien<br />

hankekomponenttien osalta Namibiassa<br />

ja Swazimaassa.<br />

Anne Siltavuori<br />

Teknologiaraitti on osa uutta Petäisenniskan katuverkkoa. Katualueen liittyminen tontteihin on viimeistelty<br />

kenttäkiveyksellä. Alueelle valittu yhtenäinen sininen väri näkyy katuvalaisimissa ja rakennusten<br />

julkisivujen yksityiskohdissa.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

29

Petäisenniskan alue ilmasta käsin.<br />

Anne Siltavuori<br />

Oulun yliopiston Mittalaitelaboratorio sijaitsee keskeisellä paikalla Petäisenniskassa.<br />

Petäisenniskan alueelle on<br />

vahvistettu kuusi uutta asemakaavaa,<br />

ja alueen täydennys- ja<br />

muutoskaavoitus jatkuu edelleen.<br />

Kaavojen uudistamisella on selkeytetty<br />

katuverkkoa ja parannettu<br />

sen toimivuutta, luotu uusia<br />

yritystontteja ja lisätty pysäköintimahdollisuuksia.<br />

Liikenneverkon<br />

uudelleen suunnittelu kaavoittamalla<br />

on koettu tärkeäksi<br />

kehitysaskeleeksi alueella.<br />

Kaavoituksella on monessa tapauksessa<br />

laajennettu teollisten<br />

alueiden käyttötarkoitusta myös<br />

palvelu- ja myymälätoimintoihin.<br />

Yhdyskuntatekniikkaa ja ympäristöä<br />

on rakennettu vuosittain,<br />

ja alue näyttää valmiiksi rakennetulta.<br />

Infrastruktuurin verkot<br />

ovat kunnossa. Myös kevyen liikenteen<br />

verkosto on kattava.<br />

30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

Työpaikat ovat<br />

lisääntyneet 500:lla<br />

Teollisuuskylänä alkanut hallinto<br />

on kokenut vuosien aikana monia<br />

muutoksia, ja tällä hetkellä<br />

kehitys- ja kiinteistötoiminnot on<br />

organisoitu erilleen omiin yhtiöihinsä.<br />

Kehitysyhtiönä on mittausteknologiaan<br />

erikoistunut<br />

Measurepolis Development Oy,<br />

ja kiinteistöliiketoimintaa hoitaa<br />

Kajaanin Teknologiakeskus Oy.<br />

Kaupunki on luovuttanut Petäisenniskassa<br />

olevien tonttiensa<br />

omistusoikeuden Kajaanin Teknologiakeskus<br />

Oy:lle, joka näin<br />

voi toimia joustavasti omistamiensa<br />

rakennusten ja tonttien<br />

operaattorina. Yhtiön primäärisenä<br />

tavoitteena ei ole kiinteistöjen<br />

omistaminen vaan toimintaedellytysten<br />

luominen yritystoiminnalle.<br />

Petäisenniskan alueella on<br />

projektin päättyessä yli 100 yritystä,<br />

joissa on noin 1 500 työpaikkaa.<br />

Alueen tonteista on pääosa<br />

rakennettu, ja siellä olevissa<br />

toimitiloissa on hyvä käyttöaste.<br />

Työpaikkojen määrä on lisääntynyt<br />

noin 500:lla projektin<br />

aikana. Toiminnallisesti on ollut<br />

merkittävää Petäisenniskan<br />

muuttuminen monipuoliseksi<br />

tutkimus- ja tuotekehitysalueeksi,<br />

mikä näkyy alueen työpaikkajakaumassa<br />

(tutkimuspalvelut vajaa<br />

200 työpaikkaa, tietoliikenne<br />

150 työpaikkaa). Samoin rakentamisen<br />

ja kaupan alan työpaikat<br />

ovat lisääntyneet, kun kaavoitus<br />

alkoi sallia palvelu- ja myymälätoiminnot.<br />

Hyvä imago Petäisenniskan<br />

vahvuus<br />

Kehittämisprojektin lopuksi tehdyssä<br />

yrityskyselyssä (114 yritystä)<br />

76 prosenttia yrityksistä piti<br />

Petäisenniskan kehittymistä ja<br />

projektin vaikutusta siihen erittäin<br />

myönteisenä tai myönteisenä.<br />

Yrittäjät arvostavat omaa<br />

aluettaan. Petäisenniskan vahvuuksina<br />

he pitävät sen hyvää<br />

imagoa, logistisia olosuhteita,<br />

etäisyyttä keskustasta, matalaa<br />

rakentamista (liikekerros maan<br />

pinnalla), työpaikkaväljyyttä,<br />

moitteetonta yhdyskuntatekniikkaa<br />

ja sen toimivuutta.<br />

Teknologiapuiston myönteinen<br />

kehitys yritysten sijaintipaikkana<br />

on ollut itseään vahvistava<br />

ilmiö. Monet yritykset pitävät<br />

alueen kehittymisessä parhaana<br />

piirteenä uusia yrityksiä, joiden<br />

kanssa ne ovat voineet verkottua.<br />

Teknologiapuistossa merkittäväksi<br />

toimialaksi kehittynyt<br />

”tutkimuspalvelut ja tuotekehitys”<br />

on erityisen tyytyväinen toimialansa<br />

hyvästä ja tasokkaasta<br />

keskittymästä alueelle.<br />

Kaupungin investoinnit<br />

9,4 milj. euroa<br />

Kajaanin kaupungin ja sen osakkuusyhtiöiden<br />

investoinnit Petäisenniskan<br />

toimitiloihin ja yhdyskuntasuunnitteluun<br />

ja -tekniikkaan<br />

olivat kehitysprojektin aikana<br />

9,4 milj. euroa. Hyvät yhdyskuntarakenteet<br />

ovat olleet<br />

tarpeellisena ja välttämättömänä<br />

lähtökohtana muille investoinneille.<br />

Yritykset ovat investoineet rakentamiseen<br />

22,6 milj. euroa ja<br />

kalustoon ym. laitteisiin 8,8 milj.<br />

euroa. Tekes ja Kainuun TE-keskus<br />

ovat rahoittaneet alueen yrityksiä<br />

ja tutkimuslaitoksia 21,1<br />

milj. eurolla. Yritysten Tekesiltä<br />

ja TE-keskukselta saamat avustukset<br />

eivät luonnollisestikaan liity<br />

kaikilta osin kehitysprojektiin.<br />

Kaupungin ja yritysten investoinnit<br />

kohdistuvat osin erilaisiin rakenteisiin<br />

ja hyödykkeisiin, mutta<br />

kaiken kaikkiaan kehittämisprojekti<br />

sai aikaan merkittävän<br />

investointisykäyksen alueella.<br />

Petäisenniskan kehittämisprojekti<br />

on edennyt Kajaanin<br />

kaupungin tekemien merkittävien<br />

investointien avulla. Tekninen<br />

johtaja Timo Soininen pitää<br />

projektin toteuttamisen haasteena<br />

rahoituksen järjestämisen<br />

ohella tiedottamisen vaikeutta.<br />

Tiedottamisen läpäisevyys ei<br />

sittenkään toiminut lukuun ottamatta<br />

kaavoitukseen ja kunnallistekniikkaan<br />

liittyviä lakisääteisiä<br />

“Petäisenniskan logistinen asema<br />

on vahvistunut ja saavutettavuus<br />

on parempi kuin koskaan,<br />

eikä sen parasta imagoa<br />

ole vielä nähty.”<br />

tiedottamisia.<br />

Soinisen mukaan kaupunki<br />

on tehnyt suuret kehityspanostukset<br />

alueen infrastruktuuriin,<br />

ja nyt voidaan odottaa lisää toiminnallista<br />

sisältöä.<br />

Tehdasalueesta liike- ja<br />

palveluyhteisöksi<br />

Mielikuvatasolla alueen yleisilme<br />

ja ulkoinen olemus ovat muuttuneet<br />

tehdasmaisesta toiminnasta<br />

liike- ja palveluyhteisöksi. Alue<br />

muistuttaa aikaisempaa paremmin<br />

dynaamista ja edelleen kehittyvää<br />

palvelu- ja työpaikkakeskittymää.<br />

Kaavoittamisen yhteydessä<br />

hyväksytty toiminnallinen muutos<br />

on tuonut uusia yrittäjiä alueelle.<br />

Yritysten tuotteissa vaadittava<br />

osaamisen taso on noussut<br />

edustaen eräiltä osin alansa huippua.<br />

Aluekehittäminen on vaikuttanut<br />

myös asenteisiin – ympäristön<br />

ylläpito ja hoito on tullut<br />

pysyvämmäksi toimintatavaksi.<br />

Petäisenniskan kehitys ei pääty<br />

kehittämisprojektiin. Muutoskaavoja<br />

laaditaan tarvittaessa, ja<br />

infrastruktuurin rakennustöitä<br />

tehdään vielä puolenkymmenen<br />

vuoden ajan, mm. uusi pääkatuyhteys<br />

rakennetaan vanhan teollisuusraiteen<br />

paikalle.<br />

Kaupungin ja yrittäjien määrätietoinen<br />

yhteistyö, selkeä tavoitteenasettelu<br />

ja hankkeelle<br />

turvatut resurssit tuottivat toivotun<br />

lopputuloksen. Kehittämisprojektityyppinen<br />

alueen kokonaissuunnittelu<br />

ja kertatoteuttaminen<br />

osoittautui toimivaksi ja<br />

malliksi muillekin.<br />

Kajaanissa seuraava sellainen<br />

projekti voi olla ”jokikeskustan<br />

kehittäminen”, joka käsittää vanhan<br />

ydinkeskustan kohdalla olevan<br />

jokialueen ja siihen liittyvän<br />

rakennetun ympäristön kehitystyön.

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Finlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Joensuu kutsuu 3.–5.6.<br />

Kesäkuun päivistä tulossa taas kerran mieleen painuvat<br />

HALLITUSKUULUMISIA<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Jyrki Meronen<br />

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />

PL 41, 04401 Järvenpää<br />

puh. 050 550 2146<br />

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 376 7414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef<br />

Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 462 7300<br />

dan-henrik.langstrom@hel.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Jyrki Vättö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 559 1435<br />

jyrki.vatto@hel.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan<br />

Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />

Kari Haapaniemi<br />

puh. 050 380 1022<br />

kari.haapaniemi@hel.fi<br />

Hallitus piti vuoden ensimmäisen<br />

kokouksen helmikuun alussa<br />

Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin<br />

ensisijaisesti talousasioita.<br />

Rahastonhoitajamme Kyösti<br />

Oasmaan kertoman mukaan<br />

olemme taloudellisesti edelleen<br />

vakaalla pohjalla, mutta koko<br />

ajan pitää muistaa sopivasti pikkuisen<br />

säästää.<br />

Kokouksessa hyväksyttiin uusiksi<br />

jäseniksi seuraavat henkilöt:<br />

arkkitehti Teemu Holopainen<br />

Helsingistä, rakennusmestari<br />

Arto Törmälä Keravalta sekä<br />

insinööri Mika Lastikka Hollolasta.<br />

Kokouksessa käytiin läpi<br />

myös Joensuun päivien ohjelma,<br />

ja tämän jälkeen toiminnanjohtajamme<br />

Jyrki Meronen ”järjestää<br />

loput” eli on yhteydessä<br />

luennoitsijoihin ja sopii heidän<br />

kanssaan yksityiskohdista.<br />

Vuoden kohokohta<br />

muotoutumassa<br />

Kokousmestarimme Jyrki Vättö<br />

on käynyt Joensuussa ja on<br />

yhteistyössä Joensuun teknisen<br />

johtajan Anu Näätäsen kanssa<br />

järjestämässä meille taas kerran<br />

mieleen painuvat ja vuoden kohokohdaksikin<br />

mainitut Kuntatekniikan<br />

päivät 3.–5. kesäkuuta.<br />

InnokkaImmat (golfarit, hallitus,<br />

pohjoismaiset päätoimittajat<br />

ym.) aloittavat jo keskiviikkona,<br />

niin kuin tietenkin kaikki ahkerat<br />

toimihenkilöt ja Joensuun<br />

kaupungin edustajat – ja kaikkein<br />

fiksuimmathan jäävät lauantaihin<br />

asti ja osallistuvat perinteiselle<br />

risteilylle, joka tänä vuonna<br />

suuntautuu ylös Pielisjokea<br />

pitkin…<br />

Joensuuhun tulee siis tänä<br />

vuonna mukaan myös pohjoismaiset<br />

päätoimittajat Ruotsista,<br />

Norjasta ja Tanskasta. Sanomattakin<br />

on selvää, että siellä on<br />

mukana taas sadoittain muita<br />

kuntatekniikan alan eksperttejä.<br />

Taas uusi osallistujaennätys<br />

Viime vuonna, samoin kuin<br />

kymmenenä vuonna sitä ennen,<br />

lyötiin osallistujaennätys. Niinhän<br />

me teemme tänäkin vuonna<br />

= katsohan, että juuri Sinä<br />

olet mukana tässä 300+ ekspertin<br />

joukossa.<br />

Ohjelma on valmistumassa<br />

ja kolahtanee postiluukusta<br />

maalis-huhtikuun vaihteessa.<br />

Jo nyt on hyvä kertoa, että suurin<br />

huonekiintiö on hotelli Kimmelissä,<br />

jossa järjestetään myös<br />

juhlaillalliset. Luennot ovat Kaupunginteatterin<br />

salissa (se Helsingin<br />

Rautatieaseman näköinen<br />

talo), ja risteily tulikin jo mainittua.<br />

Golfkisasta voitte tiedustella<br />

Hannu Virtasalolta (hannu.<br />

virtasalo@hel.fi) ja muusta ohjelmasta<br />

Vätön Jykältä – mutta siihen<br />

asti: Siellä nähdään!<br />

● Danne Långström<br />

yhteyspäällikkö<br />

MISSÄ ON<br />

VUODEN KUNTA-<br />

TEKNIIKAN<br />

SAAVUTUS<br />

Onko sinulla hyviä ajatuksia<br />

tai ehdotuksia tämän<br />

vuoden kuntatekniikan<br />

saavutukseksi Minkä<br />

insinööri- ja/tai arkkitehtikunnan<br />

hengenluoman ja/<br />

tai rakennusponnistuksen<br />

tulisi mielestäsi saada valtakunnallista<br />

mainetta ja<br />

kunniaa<br />

Tee oma ehdotuksesi<br />

SKTY:n hallitukselle ja lähetä<br />

se toiminnanjohtajalle<br />

torstaihin 16.4.2010<br />

mennessä (jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi).<br />

Saavutuksen valitsee lehdistöraati.<br />

● Jyrki Meronen<br />

SKTY:n toiminnanjohtaja /<br />

sihteeri<br />

050 5592146 tai<br />

040 3152433<br />

SKTY ry, PL 51,<br />

00131 HELSINKI<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010 31

SKTY ja RIL ovat allekirjoittaneet sopimuksen vuoden<br />

2012 IFME:n maailmankokouksen järjestelyistä.<br />

Sopimuksen allekirjoittivat RIL:n puolesta Helena<br />

Soimakallio sekä SKTY:n ja IFME:n puolesta Jorma<br />

Vaskelainen.<br />

Helsingissä tapahtuu 2012<br />

Helsingissä siis tapahtuu vuonna 2012. On jääkiekon<br />

MM-kisat, yleisurheilun EM-kisat, designpääkaupunkia...<br />

ja ennen kaikkea meillä on IFME:n maailmankokous.<br />

Eikun päivämäärät 4.–7.6.2012 muistiin ja mukaan ainutlaatuiseen<br />

tilaisuuteen!<br />

Ensimmäinen lentolehtinen<br />

IFME:n 2012 maailmankokouksesta<br />

on tämännäköinen.<br />

Jouko Lehtonen hallituskaudestaan:<br />

NÄKÖALAPAIKKA kuntatekniikan kehitykseen<br />

Jouko Lehtonen,<br />

SKTY:n hallituksen<br />

jäsen 2007–09<br />

Kolme vuotta kuluu uskomattoman<br />

nopeasti.<br />

Tuntuu kuin vuoden 2007<br />

ja samalla toimikauteni alku<br />

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistyksen hallituksessa<br />

olisi ollut vasta aivan<br />

äsken.<br />

Hallituksen jäsenyys oli<br />

monella tavoin hyvin antoisaa,<br />

ja jätän hallituksen<br />

haikein mielin. On kuitenkin<br />

erittäin tärkeää, että<br />

hallituksen jäsenistössä<br />

on vaihtuvuutta. Vain näin<br />

saadaan tuoreita voimia,<br />

uutta intoa ja erityisesti uusia<br />

ajatuksia ja toimintatapoja<br />

hallituksen ja yhdistyksen<br />

toimintaan.<br />

Kuntatekniikan yhdistyksen<br />

hallitus on näköalapaikka<br />

kuntatekniikan tilanteeseen<br />

ja alan kehitykseen<br />

koko Suomessa. Yhdistyksen<br />

toiminnassa verkostoituu<br />

hyvin tehokkaasti,<br />

oppii tuntemaan kollegoja<br />

ympäri Suomea, tutustuu<br />

erilaisiin toimintaympäristöihin<br />

ja palvelujen erilaisiin<br />

järjestämistapoihin sekä<br />

saa paljon uusia ideoita,<br />

ajatuksia ja ratkaisuja<br />

eteenpäin välitettäväksi.<br />

SKTY muutoksessa<br />

mukana<br />

Toimintaympäristömme<br />

muuttuu. Tämä tilanne<br />

meidän kaikkien tulee hyväksyä<br />

ja löytää uusia tapoja<br />

toimia. Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys mielestäni<br />

tunnistaa ja hyväksyy tämän<br />

muutostilanteen, on<br />

Maailman kuntatekniikan asiantuntijat<br />

kohtaavat Helsingissä 2012<br />

2012 IFME World<br />

Congress on Municipal<br />

Engineering<br />

4.-7.6.2012<br />

Helsinki, Finland<br />

Tallinn, Estonia – Stockholm, Sweden<br />

Sustainable Communities<br />

Plan, Design, Construct and Maintain<br />

...for a better future<br />

SKTY RIL<br />

Tapahtuman verkkosivut aukeavat myöhemmin<br />

osoitteessa www.ifme2012.com<br />

niin sanotusti ajan hermolla<br />

ja kehittää toimintaansa<br />

olosuhteiden edellyttämällä<br />

tavalla.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>a ja sen<br />

tekijöitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.<br />

Yhdistyksellä<br />

on merkittävä rooli alamme<br />

tunnettavuuden ja houkuttavuuden<br />

ylläpitämisessä.<br />

Toivon, että hallitus ja koko<br />

yhdistys jatkavat ponnisteluja<br />

tällä päättymättömällä<br />

saralla.<br />

Kiitän yhdistystä ja hallituksen<br />

jäseniä antoisasta<br />

ajasta ja toivotan teille kaikille<br />

oikein hyvää jatkoa.<br />

Kuntatekniikan päivillä tavataan!<br />

● Jouko Lehtonen<br />

SKTY järjestää opinto<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>a<br />

SKTY järjestää matkan<br />

APWA:n vuosikongressiin<br />

Bostoniin 11.–21.8. Opintomatkalla<br />

tutustutaan<br />

mm. Reykjavikin kaupungin<br />

kuntatekniikkaan,<br />

Bostonin alle rakennettuun<br />

maailman suurimpaan<br />

infra-hankkeeseen<br />

sekä Yhdysvaltain ja Kanadan<br />

yhdistysten kuntatekniikan<br />

kongressiin.<br />

Keskiviikkona 11.8. lennämme<br />

FI 343 -vuorolla (Icelandair) Helsinki-Reykjavik<br />

klo 15.20–15.55. Saavumme<br />

Islantiin ja ajamme Siniselle<br />

laguunille, joka sijaitsee keskellä autiota<br />

laavakenttää lähellä Keflavikin<br />

lentoasemaa. Uinti laguunin mineraalipitoisessa<br />

35-asteisessa vedessä<br />

on rentouttava elämys.<br />

Sieltä ajamme Reykjavikin kaupunkiin<br />

ja majoitumme Radisson<br />

Blue Saga -hotelliin kaupunkialueella.<br />

Hotellissa on 2 ravintolaa, baari,<br />

matkamuistomyymälä, kuntosali,<br />

sauna ja poreallas (www.radissonblu.com/sagahotel-reykjavik).<br />

Savuava lahti<br />

tarjoaa elämyksiä<br />

Reykjavik (suomeksi savuava lahti)<br />

Sininen laguuni lähellä Keflavikin<br />

lentoasemaa on elämys.<br />

32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

matkan APWA:n vuosikongressiin elokuussa<br />

on pienuudestaan huolimatta eläväinen<br />

ja monipuolinen kaupunki,<br />

joka on tunnettu laajasta kulttuuritarjonnastaan,<br />

vireästä yöelämästään,<br />

erikoisista luonnonnähtävyyksistään<br />

ja hyvästä ruoasta.<br />

Torstaina 12.8. syömme aamiaisen<br />

hotellissa. Sen jälkeen on Islannin<br />

kuntatekniikan yhdistyksen sekä<br />

Reykjavikin kaupungin ja Islannin<br />

kuntatekniikan esittely.<br />

Puolenpäivän aikaan lähdemme<br />

liikkeelle, teemme lyhyen kuntateknisen<br />

kiertoajelun, jonka jälkeen siirja<br />

elämyksiä Reykjavikissa ja Bostonissa<br />

Bostonissa tutustutaan mm. maailman suurimpaan maanalaiseen infraan.<br />

rymme lentokentälle, mistä matka<br />

jatkuu Amerikan yhdysvaltoihin Icelandairin<br />

vuorolla FI 631 Reykjavik–<br />

Boston klo 17–18.35.<br />

Yhdysvaltain maahantulomuodollisuuksien<br />

jälkeen siirrymme bussilla<br />

kaupunkiin ja majoitumme Bostonissa<br />

Midtown-hotellissa, joka sijaitsee<br />

Back Bayn alueella, 3–4 km<br />

päässä kongressikeskuksesta (www.<br />

midtownhotel.com).<br />

Nuorekas Vapauden kehto<br />

Boston, Massachusetts, on Yhdysvaltain<br />

vanhimpia kaupunkeja, jonne<br />

1600-luvun alkupuolella puritaanit<br />

englantilaiset muodostivat oman<br />

siirtokuntansa. Kaupungissa sijaitsee<br />

arvostettu Harvardin yliopisto.<br />

Boston on nuorekas ja tyylikäs,<br />

hyvin eurooppalainen kaupunki,<br />

missä asukkaita on yli 600 000<br />

ja Greater Bostonin alueella noin<br />

4,5 miljoonaa. Kaupungilla on useita,<br />

kuvaavia lempinimiä: The Cradle<br />

of Liberty, The Athens of America ja<br />

The Hub of Universe.<br />

Bostonista voi tehdä päiväretkiä<br />

mm. ”miljonäärien” Cape Codiin,<br />

viehättävään rantakaupunkiin Newportiin<br />

tai Salemiin, ”noitien kaupunkiin”.<br />

Maailman suurin<br />

maanalainen infra<br />

Perjantaina 13.8. aamiaisen jälkeen<br />

tutustumme Bostonin kaupungin<br />

tekniseen toimeen. Bostonin alle<br />

on rakennettu maailman suurin<br />

infrarakenne. Tunneliverkosto<br />

moottoriteineen ja juna-asemineen<br />

on siirretty kaupungin alle.<br />

Projektin esittelee Bostonin kaupungin<br />

entinen kaupungininsinööri<br />

Robert Albee, joka sittemmin siirtyi<br />

johtamaan kyseistä Big Dig -projektia.<br />

Robert on toiminut myös<br />

APWA:n (American Public Works<br />

Association, www.apwa.net) puheenjohtajana,<br />

joten todellinen kuntatekniikan<br />

ekspertti on oppaanamme.<br />

Bostonin kaupungissa on käytössä<br />

myös uusi ja edistyksellinen pysäköintijärjestelmä,<br />

johon pääsemme<br />

tutustumaan.<br />

Esittelyiden jälkeen teemme iltapäivän<br />

kestävän kuntateknisen kiertoajelun<br />

tilausbussilla. Matkalla katsotaan<br />

ja tutustutaan niin Big Digiin<br />

kuin muihinkin Bostonin kuntatekniikan<br />

nähtävyyksiin.<br />

IFME:n hallitus ja APWA:n<br />

kongressi<br />

Lauantaina 14.8. on IFME:n hallituksen<br />

kokous (Vaskelainen ja Långström),<br />

muilla viikon ainoa vapaapäivä,<br />

jolloin omin päin voi tutustua<br />

Bostonin kaupunkiin.<br />

Sunnuntaista keskiviikkoon<br />

15.–18.8. on Yhdysvaltain ja Kanadan<br />

yhdistysten kuntatekniikan<br />

kongressi (luentoja) ja tutustuminen<br />

Kuntatekniikan näyttelyyn (18.8.).<br />

Torstaina 19.8. on huoneiden<br />

luovutus klo 11 mennessä ja noin<br />

klo 18 kuljetus kentälle. Klo 21.30<br />

lähdemme paluulennolle FI 630 BOS<br />

– REK.<br />

Perjantaina 20.8. on välilasku<br />

Reykjavikissa 06.30. Jatkolento Helsinkiin<br />

FI 342 lähtee klo 07.55. Perillä<br />

olemme klo 14.20.<br />

Matkan hinta ja<br />

ilmoittautuminen kongressiin<br />

Matkan hinta on 1 750 euroa/henkilö<br />

kahden hengen huoneessa. Lisämaksut:<br />

610 EUR yhden hengen<br />

huoneesta, 150 EUR aamiaiset Bostonissa.<br />

Hintaan sisältyvät lentomatkat<br />

turistiluokassa Icelandairin reiteillä<br />

ja lentoverot, majoittuminen<br />

ja aamiainen Reykjavikissa, majoittuminen<br />

Bostonissa (ei aam.), kiertoajelut<br />

Reykjavikissa ja yksi Bostonissa<br />

sekä lentokenttäkuljetukset omalla<br />

bussilla.<br />

Hinta edellyttää vähintään 15<br />

matkustajaa ja perustuu tällä hetkellä<br />

voimassa oleviin tariffeihin ja valuuttakursseihin.<br />

Varaamme oikeuden<br />

hinnantarkistuksiin sopimuksen<br />

tekemisen jälkeenkin seuraavilla<br />

perusteilla: muutokset valuuttakursseissa<br />

ja kuljetuskustannuksissa, verojen<br />

tms. meistä riippumattomien<br />

maksujen muuttuessa.<br />

APWA:n kongressiin ilmoittautumisen<br />

jokainen hoitaa itse, osoitteesta:<br />

http://sites.apwa.net/congress/2010/home.aspx.<br />

Ilmoittautuminen<br />

kongressiin ei ole vielä auennut,<br />

mutta ilmoitan kaikille matkalle<br />

ilmoittautuneille HETI, kun ilmottautumisen<br />

nettisivut aukeavat.<br />

Ilmoittautumiset matkalle (15<br />

ensimmäistä pääsee varmuudella<br />

mukaan, ja ilmoittautumisjärjestyksessä)<br />

KunFo:n kautta osoitteesta:<br />

www.kuntatekniikka.fi, ja sivustolla<br />

klikkaamalla ”matkakuumetta” tai<br />

”Premium / matkapalvelut”.<br />

Terveisin<br />

● Danne Långström<br />

(matkanjohtaja)<br />

SKTY<br />

Lisätietoja myös:<br />

● Elisa Sassi<br />

AKTIV-RESOR OY<br />

040 7796 802<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010 33

Danne –22 asteen pakkasessa ja pohjoistuulessa Lahden Talvitiepäivillä<br />

tammikuun lopulla.<br />

Talvitiepäivät<br />

Lahdessa ja Viherpäivät<br />

Tampereella<br />

Suomen Tieyhdistyksen järjestämillä<br />

Talvitiepäivillä (Lahdessa 27.–<br />

Tarja Tolvanen-Valkeapää<br />

28.1.2010) SKTY oli taas kiitettävästi<br />

esillä. Puheenjohtajamme Jorma<br />

Vaskelainen oli mukana järjestämässä<br />

päiviä ja luennoimassa, Jyrki<br />

Vättö luennoi opiskelijoille, Raimo<br />

K. Saarinen oli työnäytösjärjestelyryhmän<br />

puheenjohtajana ja Danne<br />

Långström työnäytösarvosteluryhmässä<br />

jäsenenä.<br />

Yhteistyö on siis kiitettävää järjestöjemme<br />

kesken. Tieyhdistyksen<br />

kanssahan olemme muutenkin<br />

tiiviissä YT-yhteistyössä kuntatekniikan<br />

messujen merkeissä.<br />

Seuraavat YT-messut ovat ohjelmassa<br />

jo ensi vuonna – eli toukokuussa<br />

2011 suuntana on Turku.<br />

Hedelmällinen yhteistyö<br />

VYL:n kanssa jatkuu<br />

Tampereen Viherpäivilläkin olimme<br />

taas esillä. VYL:in ja Pekka<br />

Leskisen kanssa olemme myös<br />

vuosien saatossa tehneet hedelmällistä<br />

yhteistyötä, niin nytkin ja<br />

aivan varmasti myös jatkossa.<br />

Yhtenä luennoitsijana Viherpäivillä<br />

oli Jorma Vaskelainen. Jorman<br />

omia sanoja lainatakseni:<br />

Onkohan häntä kloonattu, kun<br />

tuntuu olevan joka paikassa<br />

Mikä on Suomen kuntatekniikan yhdistys<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys<br />

(SKTY) on insinöörien,<br />

arkkitehtien ja vaativissa tehtävissä<br />

toimivien kuntatekniikan<br />

ammattilaisten yhdysside<br />

ja tiedonvaihtofoorumi. Jäsenistöömme<br />

kuuluu yli 800 kuntatekniikan<br />

ammattilaista sekä<br />

kymmenkunta yhteisöjäsentä.<br />

Jäsenistön tehtävien moninaisuutta<br />

kuvaa yhdistyksen tunnus,<br />

jonka voi yhtä hyvin nähdä<br />

katukivinä tai asemakaavana.<br />

Yhdistyksen näkyvimmät<br />

toimintamuodot ovat jokavuotiset<br />

Kuntatekniikan päivät,<br />

Kuntatekniikan Foorumi<br />

(www.kuntatekniikka.fi), <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti<br />

sekä julkaisutoiminta.<br />

Joka toinen vuosi Kuntatekniikan<br />

päivien yhteydessä järjestetään<br />

alan suurin messutapahtuma<br />

– Yhdyskuntatekniikan<br />

näyttely – joka kokoaa ympärilleen<br />

eri alojen neuvottelupäiviä<br />

ja tapahtumia koko viikoksi.<br />

SKTY perustettiin vuonna<br />

1926, ja yhdistyksen nimeksi<br />

annettiin Suomen Kunnallisteknillinen<br />

yhdistys. <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti<br />

alkoi ilmestyä vuodesta<br />

1946 lähtien nimellä Kunnallistekniikka.<br />

1990-luvun puolivälissä<br />

yhdistyksen sekä lehden<br />

nimet muutettiin nykyisiin<br />

muotoihinsa.<br />

Näin haet jäseneksi<br />

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi<br />

voidaan hyväksyä<br />

a) korkeakoulussa, yliopistossa<br />

tai teknisessä opistossa tutkinnon<br />

suorittanut henkilö, joka<br />

toimii kuntatekniikan alalla<br />

sekä b) henkilö, joka toimii<br />

kunnan tai kuntayhtymän teknisessä<br />

hallinnossa merkittävissä<br />

johtotehtävissä tai joka opetus-<br />

tai muussa toiminnassa on<br />

erityisesti edistänyt yhdistyksen<br />

tarkoitusperiä.<br />

SKTY:n kotisivuilta<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

voit lähettää yhdistyksen<br />

jäsenhakemuksen.<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Jorma Vaskelainen<br />

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />

PL 126, 15141 Lahti<br />

puh. (03) 814 2425, 050 63892<br />

jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Hannu Virtasalo<br />

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu<br />

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. (09) 310 38806, 050 5591419<br />

hannu.virtasalo@hel.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Jouko Vehkakoski<br />

Espoon kaupungin tekninen keskus<br />

PL 41, 02070 Espoo<br />

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />

jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,<br />

Insinöörirakentaminen<br />

PL 114, 00101 Helsinki<br />

puh. 020 719 2898, 040 8424804<br />

tero.pyssysalo@skanska.fi<br />

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />

tekninen toimiala<br />

PL 38, 53100 Lappeenranta<br />

puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />

jussi.salo@lappeenranta.fi<br />

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,<br />

kaupunkisuunnitteluosasto<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. (014) 625 089, 040 7718867<br />

leila.stromberg@jkl.fi<br />

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki<br />

PL 487, 33101 Tampere<br />

puh. (03) 5656 6250, 040 5068600<br />

milko.tietavainen@tampere.fi<br />

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />

yhdyskuntatekniikka<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. (014) 266 5137, 050 5901032<br />

tuula.smolander@jkl.fi<br />

Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos<br />

PL 335, 20101 Turku<br />

puh. (02) 262 4610, 0500 789301<br />

kimmo.laula@turku.fi<br />

I kort om oss, för oss<br />

svenskspråkiga!<br />

Styrelsen höll årets första möte i Helsingfors<br />

i början av februari, och där<br />

gick man igenom ekonomin, som fortfarande<br />

är stabil, och årets kommande<br />

Kommuntekniska dagar, som går av<br />

stapeln i Joensuu i början av juni.<br />

Dagarnas program är så gott som<br />

färdigt, och i början av april torde<br />

medlemsposten falla in genom brevluckan.<br />

I år kommer de egentliga dagarna<br />

att äga rum 3 – 5.6, fast de ivrigaste<br />

(styrelsen, golfarna, de nordiska huvudredaktörerna<br />

samt alla flitiga arrangörerna<br />

både från FKTF samt Joensuu...)<br />

anländer redan på onsdagen,<br />

och alla ”förnuftiga” hålls ju kvar ända<br />

tills lördagen, och den traditionella båtutflykten.<br />

I år kommer lördagsutflykten att rikta<br />

sej norrut längs med ån (Pielisjoki) i-<br />

stället för att åka ut på sjön.<br />

Som jag redan nämnde, så kommer<br />

de nordiska (Danmark, Norge, Sverige<br />

och naturligtvis Finland) huvudredaktörerna<br />

att ha sitt eget möte i samband<br />

med Joensuu-dagarna, och det ger<br />

ju också ett litet tillägg – i all synnerhet<br />

för Joensuu, som då kan presentera<br />

sej för resten av det kommuntekniska<br />

Norden.<br />

● Danne Långström<br />

kommunikationschef<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

Yhdistys on nyt uusien<br />

HAASTEIDEN EDESSÄ<br />

Hyvät KPM ry:n jäsenet ja yhteistyökumppanit<br />

Tätä kirjoittaessani meneillään olevan vuoden tammikuu<br />

on jo lähestymässä loppuaan. Viime vuoden ta vielä selkeästi enemmän. Tuossa olisikin haastetta<br />

neet puheenjohtaja ja sihteeri, sihteeri näistä kahdes-<br />

lopulla tapahtui omalta osaltani monia merkittäviä koko hallitukselle, laajentaa vastuuta ja jakaa tehtäviä<br />

useammalle henkilölle hallituksessa ja tarvittaessa<br />

asioita. Jäin pois pitkään hoitamastani virasta Turun<br />

vesiliikelaitoksella ja aloitin uuden työnantajan palveluksessa<br />

Vietnamissa.<br />

Kannattajajäsenten rooli on ollut aivan ratkaise-<br />

muillekin jäsenille.<br />

Merkittävää minulle, ei niinkään yhdistykselle, oli va yhdistyksen toimintojen mahdollistajana. Yhteistyö<br />

että jäin pois myös 10 vuotta kestäneestä puheenjohtajan<br />

roolista KPM:n hallituksessa. Tätä ennen ehdin kumpikin osapuoli on toistaan kuunnellut. Kumpikin<br />

on ollut aina erinomaisella tasolla ja herkällä korvalla<br />

toimia yhdistyksen hallituksessa vuodesta 1982. Toki myös tarvitsee toisiaan, joten tavoite on yhteinen.<br />

välissä oli vuosia, jolloin olin ulkomailla erilaisissa asiantuntijatehtävissä.<br />

Taidamme olla arvostetun edeltä-<br />

on helppo myöntää. Kaikkien taakse jääneiden toi-<br />

Tuntuuko nyt haikealta Kyllä jossain määrin – se<br />

jäni Iikka Kauppisen kanssa pisimpään yhdistyksessä<br />

toimineita henkilöitä.<br />

mä, noin kaksivuotiseksi venähtävä työ täällä Vietnamintojen<br />

korvaajaksi on tullut kuitenkin muuta. Tä-<br />

Nämä vuodet yhdistyksen toiminnassa toivat muassaan<br />

erittäin lukuisan joukon ihmissuhteita. Hei-<br />

kyseessä on raaka urakkaprojekti eikä juuri mitään<br />

missa on haastavaa ja vie lähes kaiken tarmoni. Kun<br />

tä ovat olleet hallituksessa toimineet henkilöt, muut valmista ole täällä tehtynä minua varten, voitte uskoa,<br />

jäsenet ja kannattajajäsenten suuri joukko. Mukana miten paljon se edellyttää työtä. Kyllä on aiemmin ollut<br />

varsin helppoa tulla valmiisiin projekteihin, mutta<br />

ovat olleet myös monet erilaiset valtakunnalliset yhdistykset,<br />

viranomaistahot ja heidän henkilöstönsä. nyt on kaikki tehtävä alusta alkaen itse. Tämä on mielenkiintoista<br />

ja kyllä tässä asiassa tullaan pärjäämään.<br />

Kaikki nämä henkilöt ovat tuoneet oman arvokkaan<br />

panoksensa yhdistyksemme toiminnan kehittämiseen Olen luvannut tämän lehden toimitukselle, että sitten<br />

ja heiltä kaikilta olen saanut erilaista tukea työssäni. jossakin vaiheessa kirjoitan itse tästä projektista ja sen<br />

Yhdistyksen toimintojen perusrunko on ollut melkoisen<br />

samankaltainen kaikkina aikoina. Kevään ta-<br />

Haluan lopuksi kiittää kaikkia edellä mainitsemia-<br />

kehittymisestä.<br />

pahtuma tosin laajeni merkittävästi varsinkin viime ni tahoja hyvästä yhteistyöstä ja elämänikäisistä ystävyyssuhteista.<br />

Näemme varmasti vielä niin Putkimes-<br />

vuosikymmenenä. Kun yhdistys toimii vapaaehtoisvoimin,<br />

paljon enempään toimintaan sitä ei ole ollut taripäivillä kuin muissakin yhteyksissä. Osoitan kiitokseni<br />

myös tämän lehden toimitukselle hyvin alkanees-<br />

mahdollista laajentaa ja mielestäni ei ole tarvettakaan.<br />

Jo edellisen sihteerin aikana saatiin yhdistykselle nykyvaatimusten<br />

mukaan omat nettisivut, ja näitä sivuja tainfralehdestä.<br />

ta yhteistoiminnasta ja parhaasta suomalaisesta kun-<br />

on edelleen kehittänyt merkittävästi nykyinen sihteeri. Kaikkea hyvää teille kaikille, koettakaa toipua<br />

Yhdistys on nyt uusien haasteiden edessä. Valtakunnan<br />

eri rakenteita nakertava lama ei voi olla vai-<br />

hallitus!<br />

lamasta. Tsemppiä Sami, Anders ja koko KPM:n<br />

kuttamatta tapahtumien järjestämiseen ja niihin osallistuvien<br />

määriin. Onneksi yhdistyksellä on ylimmässä<br />

johtoasemassa kaksi nuorta, energistä ja lahjakasta Bafo cc Ltd.<br />

● Reijo Rosengrén<br />

insinööriä. Luottavaisin mielin jätin pitkäaikaisen puheenjohtajuuteni<br />

uudelle puheenjohtajalle.<br />

Hanoi/Hun Yen<br />

Site Manager<br />

Yhdistyksen toiminta on koko olemassaolon ajan VIETNAM<br />

ollut varsin kaksinapainen. Valtaosan työstä ovat teh-<br />

Kuntien Putkimestarit<br />

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />

on perustettu 1975 suomalaisten<br />

vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />

viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />

rakentamis-, rakennuttamis-,<br />

ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />

ja ammattitaidon kehittämiseksi.<br />

Varsinaisia jäseniä<br />

on noin 300. Kannattajajäsenistö<br />

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />

joita on noin 80.<br />

Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />

puh. 050 466 9114<br />

Sihteeri, s-posti:<br />

anders.ostrom@turku.fi<br />

www.kuntienputkimestarit.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

35

www.ukty.fi<br />

ENERGIATEHOKKUUS<br />

on mielenkiintoinen<br />

haaste myös Uktylle<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />

työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.fi<br />

s-posti: info@ukty.fi<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Kalle Kallio<br />

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi<br />

puh. 0400 577 569<br />

Tämä talvi on ollut oikea talvi. On ollut lunta ja pakkasta.<br />

Tätä kirjoittaessa on ollut yli kaksi kuukautta<br />

sellaista ilmaa, ettei ole ollut yhtään suojapäivää.<br />

Tällä hetkellä on käynnissä Vancouverin olympialaiset<br />

toisella mantereella, ja siellä vuorostaan tulee vettä ja<br />

monin paikoin on lämpötila lähellä +10 astetta. Näin<br />

ilmasto vaihtelee eri puolilla maapalloa. Meillä pakkasten<br />

takia ovat taas uimahallit ja kylpylät olleet niitä<br />

varten tarkoitetussa käytössä.<br />

Samalla kun hallit ovat olleet hyvässä käytössä, on<br />

niiden tekniikka ollut kovilla. Monin paikoin esimerkiksi<br />

ilmastointitekniikan ohjelmoinnissa ja käytössä<br />

on ollut paljon toivomisen varaa. Opetusministeriön<br />

tuella tehtävässä energiaselvityksessä on kenttätutkimuksissa<br />

todettu huolestuttavia piirteitä talotekniikan<br />

toimivuudessa ja hoidossa. Syyt eivät ole pelkästään<br />

hoidossa, vaan näkyvillä on ollut selviä suunnitteluun<br />

ja toteutukseen liittyviä heikkouksia.<br />

Energiatehokkuus on päivän sana<br />

Energiatehokkuus onkin sana, jonka pitäisi kuulua uimahalleista<br />

ja kylpylöistä vastuussa olevien vakiosanavarastoon.<br />

Uimahallit ja kylpylät ovat kalliita laitoksia<br />

ylläpitää – sitä suuremmalla syyllä tulee tekniikkaan ja<br />

sen taloudellisuuteen kiinnittää yhä suurempaa huomiota.<br />

Kun kunnallisissa halleissa on pyritty säästöön<br />

tähtääviin toimenpiteisiin, toivoisi ettei kommentteja<br />

kuten ”maksaahan koulujenkin käyttö” enää nykypäivänä<br />

kuulisi kenenkään suusta.<br />

On selvää, että energiakulut ovat uimahalleissa ja<br />

kylpylöissä korkeat johtuen lähinnä korkeista ilman ja<br />

veden lämpötiloista ja ilmasto-olosuhteista. Pystyäksemme<br />

pitämään olosuhteet asiakkaille miellyttävinä<br />

ja tekniikan energiatehokkaana olemmekin haasteellisen<br />

tehtävän edessä. Tällä saralla tulee yhdistyksellemmekin<br />

paljon mielenkiintoista työtä.<br />

Maassamme olisi luotava koulutusta niin suunnittelijoille,<br />

rakentajille kuin hoidosta vastaavillekin. Tämä<br />

on yksi osa tärkeää laadun parantamista uimahallien<br />

ja ja kylpylöiden rakentamisessa, talonrakentamisesta<br />

puhumattakaan.<br />

Hyvinkään uimahallin kahviossa pidettävä sääntöjen<br />

määräämä vuosikokous. Tämän jäsenlehden ilmestyessä<br />

on yhdistyksellämme vuosikokouksen valitsemat<br />

toimihenkilöt ja samalla vuosikokouksen antamat toiminnan<br />

suuntaviitat. Toukokuun alussa teemme opinto-<br />

ja koulutusmatkan Itävaltaan.<br />

Uimahallien ja kylpylöiden rekisteritietoja tulemme<br />

myös keräämään, jos opetusministeriö katsoo sen<br />

tarpeelliseksi. Kentältä tulee kaiken aikaa kyselyjä erilaisista<br />

teknisistä tiedoista, joita tällä hetkellä ei ole<br />

mistään saatavissa.<br />

Taloutemme pysynyt vakaana<br />

Yhdistyksemme talous on pysynyt vakaana myös viimeisen<br />

vuoden. Suurin kustannuserä oli Rakennuttajan<br />

oppaan päivitys (uusiminen), jonka kustannukset<br />

hoidettiin kokonaan yhdistyksen omalla rahoituksella,<br />

kiitos jäsenistön asiantuntevan panoksen. Tämän<br />

vuoden suurimpia taloudellisia panostuksia jäsenistölle<br />

on opinto-koulutusmatkan kustannusten tuki, joka<br />

on merkittävä. Toivottavasti matkasta saatava hyöty<br />

myös palvelee maamme hallien kehittämistä mahdollisimman<br />

tehokkaasti.<br />

Yhdistyksemme kannatusjäseniä vuonna 2009<br />

ovat olleet Suomen Allaslaite Oy, Ardex Oy, AD-Vesitekniikka,<br />

AquaConsulting JP, Oy Akijan Ab, Retermia<br />

Oy, Pointman Oy , Pukkila Oyj, Vahanen yhtiöt,<br />

Tritonet Oy, Ins.tsto AX-LVI Oy, Urheiluhallit Oy, Vuosaaren<br />

Urheilutalo Oy, RTV-Yhtymä Oy, Piimat Oy, Ins.<br />

tsto Aaro Kohonen Oy, Pusatek Oy, Processing Finland<br />

Oy, Suomen Sterisol Oy, Oy Vitapol Ab, Arkkitehtitoimisto<br />

Pekka Helin & Co Oy, S&H Heininen Oy, Saunapiste..<br />

Kaikille yhdistyksemme lausuu kiitokset kannatuksesta.<br />

Olettehan huomanneet, että yhdistyksemme<br />

internetosoite on muuttunut. Uusi osoite on<br />

www.ukty.fi. Käykääpä kotisivuillamme!<br />

Näillä talvisilla ja pakkasen huuruisilla ajatuksilla<br />

haluan toivottaa työntäyteistä kevättä kaikille jäsenillemme<br />

sekä muille asiamme parissa työskenteleville.<br />

Laatu esillä Uimahalli- ja kylpyläpäivilläkin<br />

Laatuun kiinnitettiin huomiota myös helmikuun alun<br />

valtakunnallisilla Uimahalli- ja kylpyläpäivillä. Tukholman<br />

risteilynä järjestetyt päivät olivat suuri menestys<br />

niin asioiden kuin osanottajienkin suhteen. Melkein<br />

200 osanottajaa oli tullut koulutuspäiville. Asiantuntevista<br />

luennoista jäi monelle paljon mieleen myös kotiin<br />

vietäväksi. Päivien palaute on ollut todella hyvää. Se<br />

tuo meille talkootyöläisille paljon mielihyvää ja samalla<br />

asettaa tuleville päiville suuria haasteita, jotta pystytään<br />

pitämään ohjelman taso riittävän korkeana.<br />

Yhdistyksemme seuraava tapahtuma on 12.3.2010<br />

Terveisin<br />

● Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

36<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

www.ukty.fi<br />

ENERGIATEHOKKUUS<br />

on mielenkiintoinen<br />

haaste myös Uktylle<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />

työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.fi<br />

s-posti: info@ukty.fi<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Kalle Kallio<br />

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi<br />

puh. 0400 577 569<br />

Tämä talvi on ollut oikea talvi. On ollut lunta ja pakkasta.<br />

Tätä kirjoittaessa on ollut yli kaksi kuukautta<br />

sellaista ilmaa, ettei ole ollut yhtään suojapäivää.<br />

Tällä hetkellä on käynnissä Vancouverin olympialaiset<br />

toisella mantereella, ja siellä vuorostaan tulee vettä ja<br />

monin paikoin on lämpötila lähellä +10 astetta. Näin<br />

ilmasto vaihtelee eri puolilla maapalloa. Meillä pakkasten<br />

takia ovat taas uimahallit ja kylpylät olleet niitä<br />

varten tarkoitetussa käytössä.<br />

Samalla kun hallit ovat olleet hyvässä käytössä, on<br />

niiden tekniikka ollut kovilla. Monin paikoin esimerkiksi<br />

ilmastointitekniikan ohjelmoinnissa ja käytössä<br />

on ollut paljon toivomisen varaa. Opetusministeriön<br />

tuella tehtävässä energiaselvityksessä on kenttätutkimuksissa<br />

todettu huolestuttavia piirteitä talotekniikan<br />

toimivuudessa ja hoidossa. Syyt eivät ole pelkästään<br />

hoidossa, vaan näkyvillä on ollut selviä suunnitteluun<br />

ja toteutukseen liittyviä heikkouksia.<br />

Energiatehokkuus on päivän sana<br />

Energiatehokkuus onkin sana, jonka pitäisi kuulua uimahalleista<br />

ja kylpylöistä vastuussa olevien vakiosanavarastoon.<br />

Uimahallit ja kylpylät ovat kalliita laitoksia<br />

ylläpitää – sitä suuremmalla syyllä tulee tekniikkaan ja<br />

sen taloudellisuuteen kiinnittää yhä suurempaa huomiota.<br />

Kun kunnallisissa halleissa on pyritty säästöön<br />

tähtääviin toimenpiteisiin, toivoisi ettei kommentteja<br />

kuten ”maksaahan koulujenkin käyttö” enää nykypäivänä<br />

kuulisi kenenkään suusta.<br />

On selvää, että energiakulut ovat uimahalleissa ja<br />

kylpylöissä korkeat johtuen lähinnä korkeista ilman ja<br />

veden lämpötiloista ja ilmasto-olosuhteista. Pystyäksemme<br />

pitämään olosuhteet asiakkaille miellyttävinä<br />

ja tekniikan energiatehokkaana olemmekin haasteellisen<br />

tehtävän edessä. Tällä saralla tulee yhdistyksellemmekin<br />

paljon mielenkiintoista työtä.<br />

Maassamme olisi luotava koulutusta niin suunnittelijoille,<br />

rakentajille kuin hoidosta vastaavillekin. Tämä<br />

on yksi osa tärkeää laadun parantamista uimahallien<br />

ja ja kylpylöiden rakentamisessa, talonrakentamisesta<br />

puhumattakaan.<br />

Hyvinkään uimahallin kahviossa pidettävä sääntöjen<br />

määräämä vuosikokous. Tämän jäsenlehden ilmestyessä<br />

on yhdistyksellämme vuosikokouksen valitsemat<br />

toimihenkilöt ja samalla vuosikokouksen antamat toiminnan<br />

suuntaviitat. Toukokuun alussa teemme opinto-<br />

ja koulutusmatkan Itävaltaan.<br />

Uimahallien ja kylpylöiden rekisteritietoja tulemme<br />

myös keräämään, jos opetusministeriö katsoo sen<br />

tarpeelliseksi. Kentältä tulee kaiken aikaa kyselyjä erilaisista<br />

teknisistä tiedoista, joita tällä hetkellä ei ole<br />

mistään saatavissa.<br />

Taloutemme pysynyt vakaana<br />

Yhdistyksemme talous on pysynyt vakaana myös viimeisen<br />

vuoden. Suurin kustannuserä oli Rakennuttajan<br />

oppaan päivitys (uusiminen), jonka kustannukset<br />

hoidettiin kokonaan yhdistyksen omalla rahoituksella,<br />

kiitos jäsenistön asiantuntevan panoksen. Tämän<br />

vuoden suurimpia taloudellisia panostuksia jäsenistölle<br />

on opinto-koulutusmatkan kustannusten tuki, joka<br />

on merkittävä. Toivottavasti matkasta saatava hyöty<br />

myös palvelee maamme hallien kehittämistä mahdollisimman<br />

tehokkaasti.<br />

Yhdistyksemme kannatusjäseniä vuonna 2009<br />

ovat olleet Suomen Allaslaite Oy, Ardex Oy, AD-Vesitekniikka,<br />

AquaConsulting JP, Oy Akijan Ab, Retermia<br />

Oy, Pointman Oy , Pukkila Oyj, Vahanen yhtiöt,<br />

Tritonet Oy, Ins.tsto AX-LVI Oy, Urheiluhallit Oy, Vuosaaren<br />

Urheilutalo Oy, RTV-Yhtymä Oy, Piimat Oy, Ins.<br />

tsto Aaro Kohonen Oy, Pusatek Oy, Processing Finland<br />

Oy, Suomen Sterisol Oy, Oy Vitapol Ab, Arkkitehtitoimisto<br />

Pekka Helin & Co Oy, S&H Heininen Oy, Saunapiste..<br />

Kaikille yhdistyksemme lausuu kiitokset kannatuksesta.<br />

Olettehan huomanneet, että yhdistyksemme<br />

internetosoite on muuttunut. Uusi osoite on<br />

www.ukty.fi. Käykääpä kotisivuillamme!<br />

Näillä talvisilla ja pakkasen huuruisilla ajatuksilla<br />

haluan toivottaa työntäyteistä kevättä kaikille jäsenillemme<br />

sekä muille asiamme parissa työskenteleville.<br />

Laatu esillä Uimahalli- ja kylpyläpäivilläkin<br />

Laatuun kiinnitettiin huomiota myös helmikuun alun<br />

valtakunnallisilla Uimahalli- ja kylpyläpäivillä. Tukholman<br />

risteilynä järjestetyt päivät olivat suuri menestys<br />

niin asioiden kuin osanottajienkin suhteen. Melkein<br />

200 osanottajaa oli tullut koulutuspäiville. Asiantuntevista<br />

luennoista jäi monelle paljon mieleen myös kotiin<br />

vietäväksi. Päivien palaute on ollut todella hyvää. Se<br />

tuo meille talkootyöläisille paljon mielihyvää ja samalla<br />

asettaa tuleville päiville suuria haasteita, jotta pystytään<br />

pitämään ohjelman taso riittävän korkeana.<br />

Yhdistyksemme seuraava tapahtuma on 12.3.2010<br />

Terveisin<br />

● Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

36<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

Uudet vesienhallinnan rake<br />

Hulevesikanaali on louhittu kallioon. Murskattua<br />

kiviainesta käytettiin jätetäytön pohjarakenteissa.<br />

Kuva Tero Pyrhönen<br />

KAATOPAIKAN<br />

kuormitus alenee<br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

JÄTEHUOLTO<br />

nteet paransivat pintavesiä Porvoon Domargårdissa<br />

REMONTILLA vesistöja<br />

puhdistamolasku kevenee<br />

Päijät-Hämeen Ilmakuvapalvelu Ky<br />

Vanhan kaatopaikan vesienhallinnan<br />

rakenteiden<br />

korjaaminen nykyvaatimusten<br />

mukaisiksi on haastavaa.<br />

Porvoon Domargårdin<br />

jäteasemalla korjaustoimet<br />

vauhdittuivat vesitaseselvityksen<br />

jälkeen 2004. Nyt on<br />

noin 2,3 milj. euron investoinneilla<br />

alennettu ympäristön<br />

vesistökuormitusta ja<br />

vähennetty jätevedenpuhdistamolle<br />

johdettavan veden<br />

määrää tuntuvasti.<br />

● Tero Pyrhönen<br />

suunnittelupäällikkö, DI<br />

Ramboll Finland Oy<br />

Jätteen läjitys Itä-Udenmaan Jätehuolto<br />

Oy:n Porvoon Domargårdin<br />

alueella on aloitettu 1965. Ensimmäiset<br />

jätetäytöt perustettiin ilman lupamenettelyjä<br />

jääkauden muovaaman kallioruhjeeseen<br />

kertyneen savikon päälle<br />

valtatien 7 pohjoispuolelle. 1970-luvun<br />

alussa kaatopaikan ylläpitoon perustettiin<br />

Porvoon kaupungin liikelaitos,<br />

Domargårdin jätelaitos.<br />

Kaatopaikkojen pinta- ja pohjavesivaikutuksiin<br />

alettiin kiinnittää huomiota<br />

vasta 1980-luvulla. Domargårdin<br />

osalta ensimmäinen kaatopaikan<br />

vesiensuojelun ennakkoilmoitus laadittiin<br />

1981 ja vesien laadun tarkkailuohjelma<br />

1985.<br />

1990-luvulle tultaessa vesiensuojeluvaatimukset<br />

myös kaatopaikkojen osalta<br />

tehostuivat. 1995 astui voimaan velvoite<br />

kaatopaikan likaisten suotovesien<br />

johtamisesta jätevesiviemäriin.<br />

Domargårdin kaatopaikan pitkästä<br />

historiasta ja puutteellisista pohjarakenteista<br />

johtuen likaantuneiden suotovesien<br />

keräilyn ja johtamisen kehittäminen<br />

on ollut pitkällinen ja vaativa hanke,<br />

jossa hyvin toimivat rakenteet saatiin<br />

valmiiksi vasta viime vuonna.<br />

Jätekeskuksen laajennus<br />

aiheutti ylivuotoja<br />

Ensimmäinen Domargårdiin rakennettu<br />

likaantuneen suotoveden ja kompostikentän<br />

viemärivesien tasausallas oli<br />

1995 valtatien 7 pohjoispuoliseen savikkoon<br />

kaivettu noin 50 m 3 lampi, josta<br />

oli rakennettu viettoviemäri Loviisantien<br />

jätevedenpumppaamolle ja jonka<br />

toimintaa täydennettiin 1996 suotoveden<br />

takaisinkierrätysjärjestelmällä.<br />

Velvoitetarkkailutulosten valossa järjestelmä<br />

toimi varsin hyvin 1996–99,<br />

kunnes jätekeskuksen<br />

laajennushankkeiden<br />

johdosta vesienhallintajärjestelmän<br />

kapasiteetti<br />

ylittyi ja ylivuotojen<br />

määrä alkoi<br />

lisääntyä.<br />

Ilmakuva Porvoon Domargårdin<br />

jäteaseman vesienhallinnan<br />

rakenteista.<br />

Maasuodattimella<br />

varustettu hulevesien<br />

tasausallas estää<br />

eroosiota ja poistaa<br />

puujätekentän<br />

veden sisältämiä<br />

haitta-aineita.<br />

Kuva Tero Pyrhönen<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

39

Kuva 1. Kaatopaikka-alueen pohjoinen purkuoja<br />

Kuva 2. Kaatopaikka-alueen eteläinen purkuoja<br />

BOD 7<br />

(mg/l) Kokonaistyppi (mg/l) Sähkönjohtavuus (mS/m) BOD 7<br />

(mg/l) Kokonaistyppi (mg/l) Sähkönjohtavuus (mS/m)<br />

DOMARGÅRDIN<br />

HANKKEET<br />

Ajankohta, toteuttajat,<br />

toteutuskustannus<br />

■ Jäteaseman vesitaseselvitys<br />

2004 / suunnittelija Ramboll<br />

Finland Oy, 3 000 €<br />

■ Pohjoinen suotovesien<br />

tasausallas 2004–05 / Ramboll<br />

Finland Oy, urakoitsija Porvoon<br />

Rakemi Oy, 0,4 M€<br />

■ Eteläinen suotovesien<br />

tasausallas ja nestemäisen jätteen<br />

vastaanottopiste 2006–07<br />

/ suunnittelija FCG Finnish Consulting<br />

Group Oy, urakoitsija<br />

YIT, 0,3 M€<br />

■ Jäteaseman vesitaseselvityksen<br />

päivitys 2008 / suunnittelija<br />

Ramboll Finland Oy, 5 000 €<br />

■ Vanhan jätetäytön suotovesien<br />

eristepenger 2008 / suunnittelija<br />

FCG Finnish Consulting<br />

Group Oy, urakoitsija Ekokem<br />

Palvelut Oy, 1,2 M€<br />

■ Puhtaiden vesien keräily- ja<br />

johtamisjärjestelmä, puujätekentän<br />

hulevesien tasausallas<br />

2009 / suunnittelija Ramboll<br />

Finland Oy, urakoitsija Konevuori<br />

Oy, 0,3 M€<br />

■ Pohjoisen tasausaltaan tilavuuden<br />

lisääminen ja ylivuodon<br />

mittaus 2009 / suunnittelija<br />

Ramboll Finland Oy, urakoitsijat<br />

Porvoon Rakemi Oy ja EHP-tekniikka<br />

Oy, 50 000 €<br />

■ Vesien tarkkailuohjelma /<br />

Ramboll Finland Oy, vesianalyysit<br />

1995 alkaen / Ramboll Analytics<br />

Oy<br />

■ Rakennushankkeiden projektinjohtokonsultti<br />

2008–09 /<br />

Matti Ettala Oy<br />

Jäteasemalta pumpattiin<br />

1995–2005 jätevettä viemäriin<br />

noin 60 000 m 3 /v. Rakenteiden<br />

riittämättömyydestä johtuen osa<br />

likaantuneesta vedestä valui viemäröinnin<br />

ohi jäteaseman pohjoispuolisiin<br />

ojiin, joissa mitatut<br />

korkeat ravinne- ja bakteeripitoisuudet<br />

viittaavat veden keruu- ja<br />

tasausjärjestelmän ylivuotoihin.<br />

Vesienhallinnan parantamiseksi<br />

laadittiin 2004 vesitaseselvitys,<br />

jonka perusteella arvioitiin<br />

ylivuotojen estämiseksi vaadittavan<br />

tasausallastilavuudeksi<br />

noin 3 000 m 3 . Niinpä moottoritien<br />

pohjoispuolisen savikuopan<br />

tilalle rakennettiin 2005 noin<br />

3 500 m 3 tiivisasvalttipintainen<br />

tasausallas. Tasausaltaan vaikutus<br />

ympäröivien ojien veden laatuun<br />

oli merkittävä. Altaan rakentaminen<br />

näkyy 2005 alkaen pintavesien<br />

laadun velvoitetarkkailuissa<br />

selvästi alentuneina lika-ainepitoisuuksina<br />

ja viemäriin pumpatun<br />

jäteveden määrän lisääntymisenä<br />

yli kaksinkertaiseksi.<br />

Suotovesien hallinnan<br />

ongelmat jatkuivat<br />

Onnistuneesta rakenteesta huolimatta<br />

pohjoisen tasausaltaan mitoitus<br />

havaittiin pian valmistumisen<br />

jälkeen riittämättömäksi, ja<br />

ylivirtaamakausina tapahtui useita<br />

ylivuotoja allasta ympäröiviin<br />

ojiin. Jäteaseman suotovesien keruujärjestelmää<br />

parannettiin 2007<br />

rakentamalla alueen eteläpäähän<br />

toinen 1 100 m 3 tiivisasvalttipohjainen<br />

tasausallas sekä betonirakenteinen<br />

hiekanerotus- ja selkeytysosalla<br />

varustettu nestemäisen<br />

jätteen vastaanottopiste.<br />

Tasausaltaista huolimatta suotoveden<br />

ylivuotoja tapahtui edelleen<br />

varsin säännöllisesti 2007–<br />

09. Erityisen huono tilanne oli<br />

marras-huhtikuussa 2007–08,<br />

jolloin havaittiin kaikkiaan kuusi<br />

ylivuotojaksoa pohjoisella tasausaltaalla.<br />

Vesistöihin tapahtuvista päästöistä<br />

johtuen jäteaseman toimintaa<br />

valvova viranomainen antoi kehotuksen<br />

ryhtyä toimiin päästöjen<br />

vähentämiseksi ja jäteaseman alueella<br />

syntyvien likaisten suotovesien<br />

ja ympäröivällä valuma-alueella<br />

muodostuvien puhtaiden valumavesien<br />

erottelemiseksi.<br />

Eristepenger vanhan ja<br />

uuden jätetäytön välille<br />

Domargårdiin 2007 rakennetulla<br />

vanhalla täyttöalueella ei voitu<br />

enää läjittää jätettä, koska jätetäytöllä<br />

ei ole valtioneuvoston<br />

päätöksen mukaisia kaatopaikan<br />

pohjarakenteita. Täyttötilan loppumiseen<br />

oli varauduttu louhimalla<br />

vanhan jätetäytön itäpuolelle<br />

laajennusalue, jolle oli mahdollista<br />

rakentaa vettä läpäisemättömillä<br />

pohjarakenteilla toteutetut<br />

jätetäytöt.<br />

Jäteaseman likaisten ja puhtaiden<br />

vesien erottelun tehostamiseksi<br />

vanhan ja uuden jätetäytön<br />

välille rakennettiin vettä läpäisemätön<br />

eristepenger, joka erottaa<br />

vanhan jätetäytön likaantuneen<br />

suotoveden ja uusien täyttöjen<br />

alapuolisen puhtaan veden.<br />

550 metriä pitkä ja tiiviiseen pohjamaahan<br />

eli syvimmillään noin<br />

10 metrin syvyyteen ulottuva eristepenger<br />

ulottuu eteläiseltä tasausaltaalta<br />

kaatopaikan laajennusalueen<br />

pohjoiselle sisääntulotielle.<br />

Penkereen tiivistysrakenteena<br />

on 500 mm savikerros ja 2 mm<br />

HDPE-muovikalvo. Penkereen<br />

alaosaan vanhan kaatopaikan puolelle<br />

on rakennettu suotovesisalaoja,<br />

josta kerätyt vedet johdetaan<br />

eteläiseen tasausaltaaseen.<br />

Hulevesiviemäri<br />

kalliokanaaliin<br />

Eristepenkereen rakentamisen<br />

aikana laadittiin jäteaseman ja<br />

ympäröivän valuma-alueen päivitetty<br />

vesitaseselvitys, jossa havaittiin,<br />

että pohjoisen tasausaltaan<br />

valuma-alueen laajuutta<br />

oli aiemmin tuntuvasti aliarvioitu.<br />

Suotoveden keruusalaojiin<br />

valui valtatien 7 kallioleikkauksen<br />

ja sitä ympäröivien metsäpeitteisten<br />

kallioalueiden pintaja<br />

pohjavaluntaa, jonka oli aiemmassa<br />

vesitaselaskelmassa oletettu<br />

valuvan pääosin poispäin jätehuoltoalueelta.<br />

Käytännössä tämä<br />

tarkoitti sitä, että viemäriin<br />

oli johdettu vuositasolla noin<br />

70 000 m 3 puhdasta vettä.<br />

Puhtaiden ja likaisten vesien<br />

erottelun tehostamiseksi valtatien<br />

kallioleikkauksen vesi tuli<br />

saada kerättyä ennen sen valumista<br />

pohjoisen tasausaltaan<br />

keruusalaojiin. Valtatien kuivatusveden<br />

keräilyä varten tielinjan<br />

kallioleikkauksen lounaiskulmaan<br />

päätettiin rakentaa vesitiiviillä<br />

maapadoilla vahvistettu<br />

salaojalinja, jonka purkuvesi johdettaisiin<br />

tien ali rakennetun viemärin<br />

kautta tasausaltaan ohi.<br />

Uuden jätetäytön alapuolisista<br />

murskesalaojista kerättyä vettä<br />

oli toistaiseksi johdettu jäteve-<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

JÄTEHUOLTO<br />

siviemäriin pumppaamalla, vaikka<br />

vesi oli havaittu niin puhtaaksi,<br />

että se voitaisiin johtaa käsittelemättömänä<br />

aluetta ympäröiviin<br />

ojiin. Moottorien kallioleikkauksen<br />

ja uusien jätetäyttöjen alapuolinen<br />

vesi päätettiin johtaa<br />

samassa painovoimaisesti toimivassa<br />

hulevesiviemärissä likaisten<br />

vesien keruujärjestelmän ohi.<br />

Pientä haastetta painovoimaiselle<br />

veden johtamiselle aiheutti se,<br />

että hulevesiviemärin rakentaminen<br />

edellytti noin 15 metriä syvän<br />

ja 300 metriä pitkän kalliokanaalin<br />

rakentamista.<br />

Murskattua kiviainesta tarvittiin<br />

onneksi uuden jätetäytön<br />

pohjarakenteissa, joten vesienhallinnan<br />

kehittäminen ja uuden<br />

jätetäytön pohjarakenteiden rakentaminen<br />

oli järkevä yhdistää<br />

samaan urakkaan. Kallioon louhitun<br />

kanaalin leveys mitoitettiin<br />

tarkasti pohjarakenteissa tarvittavan<br />

kivimäärän mukaan, jotta<br />

kaikki kanaalista louhittu kivi<br />

saatiin hyötykäyttöön jäteaseman<br />

alueella.<br />

Kalliokanaalin pohjoispäähän<br />

painovoimaisesti jätealueelta valuva<br />

puhdas pohjavalunta ja moottoritien<br />

kallioleikkauksen kuivatusvedet<br />

johdetaan nyt moottoritien<br />

ali kallioon suuntaporauksella<br />

rakennettua viemäriä pitkin<br />

pohjoisen tasausaltaan<br />

itäpuoliseen ojaan.<br />

Puhtaiden vesien<br />

erottelu toiminut<br />

hyvin<br />

Puhtaiden vesien erottelujärjestelmä<br />

otettiin<br />

käyttöön syyskuussa<br />

2009, ja se on toiminut<br />

ennakko-odotuksia<br />

paremmin. Suunnitteluvaiheessa<br />

oletettiin, että<br />

valtatien kallioleikkauksen<br />

vedestä saataisiin<br />

hyvin onnistuneella salaojajärjestelyllä<br />

enintään<br />

noin 50 prosenttia johdettua<br />

puhtaiden vesien<br />

keruujärjestelmään.<br />

Salaojarakenteen rakennusvaiheessa<br />

havaittiin<br />

kuitenkin, että valtatien<br />

kallioleikkauksen<br />

pohja oli louhittu siten,<br />

“Viemäriin johdettavan puhtaan<br />

veden määrä vähenee noin<br />

60 000 m 3 vuodessa.”<br />

että kalliopinta ja tiepenkereen<br />

huonosti vettä läpäisevät kerrokset<br />

muodostavat tien pituussuunnassa<br />

poikittaisen padon välittömästi<br />

louhitun hulevesikanaalin<br />

pohjoispuolelle. Varsin vähäisellä<br />

kalliopinnan murskaamisella<br />

saatiin tien kuivatusveden virtaus<br />

johdettua kalliopintaa pitkin<br />

louhittuun kanaaliin, jonka pohjan<br />

kuivatuskerroksesta vesi kootaan<br />

salaojien kautta hulevesiviemäriin.<br />

Verrattaessa vuosien 2008 ja<br />

2009 viimeisen neljänneksen sademääriä<br />

ja Domargårdista viemäriin<br />

johdettavan veden määrää<br />

voidaan arvioida, että noin<br />

80 prosenttia moottoritien kalliokanaalissa<br />

valuvasta vedestä<br />

saadaan kerättyä ja johdettua jätevesiviemärin<br />

ohi. Siten viemäriin<br />

johdettavan puhtaan veden<br />

määrä vähenee noin 60 000 m 3<br />

vuodessa.<br />

Puujätekentän tasausaltaassa<br />

maasuodatin<br />

Puhtaiden vesien erottelujärjestelmän<br />

ja uuden jätetäytön pohjarakenteiden<br />

lisäksi Domargårdiin<br />

rakennettiin 2009 uusi, noin<br />

hehtaarin laajuinen asvalttipintainen<br />

puujätekenttä, jonka hulevesivirtaama<br />

olisi aiheuttanut<br />

eroosiosta ja puujätteestä johtuvaa<br />

kiintoaine- ja ravinnekuormitusta<br />

alueen eteläpuolisissa<br />

ojissa. Puujätekentän hulevedet<br />

tasataan ja käsitellään johtamalla<br />

vesi tasausaltaaseen, johon on<br />

rakennettu kasvillisuuspintainen<br />

maasuodatin.<br />

Maasuodatuksen ensisijaisena<br />

tarkoituksena on hidastaa veden<br />

virtaamaa ja tasata eroosiota aiheuttavat<br />

virtaamahuiput. Toissijaisena<br />

tavoitteena on poistaa vedestä<br />

kiintoainetta, ravinteita ja<br />

raskasmetalleja.<br />

Vaikutukset pinta- ja<br />

pohjavesien laatuun<br />

Vesienhallinnan rakenteiden vaikutuksia<br />

jätehuoltoaluetta ympäröivissä<br />

pintavesissä voidaan todentaa<br />

vuodesta 1995 kerätyn<br />

velvoitetarkkailuaineiston perusteella.<br />

Kuvassa 1 on esitetty<br />

pohjoisen suotovesien tasausaltaan<br />

alapuolisen ojan kaatopaikkavaikutusta<br />

kuvaavia mittaustuloksia<br />

1995–2009. Kuvassa 2 on<br />

esitetty tulokset jätekeskusalueen<br />

eteläpuolisesta ojasta.<br />

Vesien hallintarakenteiden<br />

toiminta ja toimimattomuus<br />

ovat selvästi havaittavissa pohjoisen<br />

purkuojan velvoitetarkkailun<br />

tulosten perusteella. Eteläisen<br />

purkuojan kuormitustaso<br />

on aina ollut tuntuvasti alhaisempi<br />

kuin pohjoisen.<br />

Vanhan kaatopaikka-alueen<br />

vesienhallinnan rakenteiden<br />

korjaaminen nykyaikaisia vaatimuksia<br />

vastaavaksi on haastavaa<br />

ja joiltain osin mahdotontakin.<br />

Maarakennusolosuhteet kaatopaikoilla<br />

ovat tyypillisesti vaikeat,<br />

kaivantosyvyydet suuria ja<br />

vedenpitävien rakenteiden rakentaminen<br />

kohtiin, joihin niitä<br />

ei alun perin ole suunniteltu,<br />

hyvin hankalaa.<br />

Domargårdin esimerkki osoittaa,<br />

etteivät työ ja investoinnit<br />

vesienhallinnan parantamiseksi<br />

mene hukkaan. Hyvin suunniteltujen<br />

ja toteutettujen rakenteiden<br />

avulla kaatopaikan vesistökuormitusta<br />

voidaan alentaa ja jätevedenpuhdistamolle<br />

johdettavan<br />

puhtaan veden määrä vähentää<br />

tuntuvasti. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

41

Ruotsissa tiukemmat pohjarakenteiden säädökset<br />

KAATOPAIKKARAKENTEIDEN<br />

vaatimukset vertailussa<br />

Kaatopaikan pintarakenteen<br />

tiivistyskerroksen rakentamista<br />

Oulussa Ruskon jätekeskuksessa<br />

syyskuussa 2008. Tuolloin<br />

tehtiin noin yhden hehtaarin<br />

kokoisia pintarakenteen koerakenteita.<br />

Tiivistyskerros on<br />

kaatopaikan eristysrakenteen<br />

kannalta kriittinen.<br />

Suomen ja Ruotsin kaatopaikkarakenteiden<br />

säädökset ovat EU-lainsäädännön<br />

mukaisia,<br />

vaikka direktiiviä onkin<br />

sovellettu maissa eri tavalla.<br />

Suomessa pohjarakenteiden<br />

toiminta<br />

perustuu kahden kerroksen<br />

yhdistelmän tehokkuuteen,<br />

Ruotsissa<br />

tärkein on laaja geologinen<br />

este. Eroja löytyy<br />

myös veden kulkeutumisen<br />

määrittämisessä.<br />

● Nanna Ronkainen<br />

Suomen ympäristökeskus<br />

ja Oulun yliopisto<br />

Kaatopaikoille rakennetaan<br />

valtavien jätemäärien ympärille<br />

myös massiiviset kaatopaikkarakenteet.<br />

Ennen jätteiden tuomista<br />

tehdään pohjarakenteet, ja lopuksi<br />

kaatopaikan täytyttyä toteutetaan<br />

pintarakenteet. Pohjarakenteen<br />

tehtävänä on kerätä jätetäytön<br />

läpi suotautuvaa vettä ja<br />

minimoida haitta-aineiden pääsy<br />

maaperään.<br />

Pintarakenteen tärkeimpinä<br />

tehtävinä ovat suotoveden<br />

kulkeutumisen rajoittaminen ja<br />

EU-lainsäädäntö Suomi Ruotsi<br />

Kuivatuskerros<br />

Paksuus ≥ 0,5 m<br />

Keinotekoinen tiivistysvuoraus<br />

Geologinen este<br />

Yhteisvaikutuksiltaan vähintään<br />

k ≤ 1,0 x 10 –9 m/s, paksuus ≥ 1 m.<br />

Jos maaperä ei täytä vaatimuksia,<br />

tulee rakentaa ≥ 0,5 m paksu<br />

geologinen este vastaavan suojatason<br />

saavuttamiseksi.<br />

k = kerroksen vedenläpäisevyys<br />

kaatopaikkakaasun kerääminen.<br />

Kaatopaikkarakenteiden vaatimukset<br />

ovat tiukimmat ongelmajätteen<br />

kaatopaikoilla, lievemmät<br />

tavanomaisen jätteen kaatopaikoilla<br />

ja kaikkein lievimmät pysyvän<br />

jätteen kaatopaikalla.<br />

Vaatimusten lähtökohtana<br />

EU-lainsäädäntö<br />

EU:n kaatopaikkadirektiivin liitteessä<br />

1 säädetään kaatopaikan<br />

Kuivatuskerros<br />

Paksuus ≥ 0,5 m<br />

Keinotekoinen eriste<br />

(yleensä geomembraani)<br />

Tiivis maaperä tai tiivistyskerros<br />

Yhteisvaikutuksiltaan vähintään<br />

k ≤ 1,0 x 10 –9 m/s, paksuus ≥ 1 m.<br />

Jos maaperä ei täytä vaatimuksia,<br />

rakennettava ≥ 0,5 m paksu<br />

tiivistyskerros vastaavan suojatason<br />

saavuttamiseksi.<br />

rakenteista. Maaperän ja pohja-<br />

ja pintavesien suojelemiseksi<br />

on direktiivin mukaan käytettävä<br />

kaatopaikan pohjassa geologisen<br />

esteen ja keinotekoisen tiivistysvuorauksen<br />

yhdistelmää, kun<br />

kaatopaikka on käytössä. Käytöstä<br />

poistetulla kaatopaikalla ympäristöä<br />

suojelevat geologinen este<br />

ja kaatopaikan pintarakenne.<br />

Pohjarakenteen osalta Suomen<br />

lainsäädäntö mukailee pie-<br />

Kuivatuskerros<br />

Paksuus ≥ 0,5 m<br />

Tiivistyskerros<br />

(mineraalinen tiivistyskerros<br />

tai geomembraani)<br />

Suotovettä läpi vuodessa ≤ 50 l/m 2<br />

Geologinen este<br />

Suotovesi ei saa päästä läpi<br />

alle 50 vuodessa.<br />

Jos maaperä ei täytä vaatimuksia, rakennettava<br />

≥ 0,5 m paksu geologinen este,<br />

joka vastaa vähintään yhteisvaatimuksia<br />

k ≤ 1,0 x 10 –9 m/s, paksuus ≥ 1 m.<br />

Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteissa vaadittavat kerrokset ja niiden vaatimukset<br />

EU:n, Suomen ja Ruotsin lainsäädännössä.<br />

Nanna Ronkainen<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

niä lisävaatimuksia lukuun ottamatta<br />

täysin EU:ta. Ruotsissa<br />

pohjarakenteiden sallittu suotoveden<br />

määrä ilmaistaan eri tavalla,<br />

mutta kerrosten tarve ja paksuudet<br />

ovat samat kuin EU:ssa.<br />

Taulukosta nähdään EU:n, Suomen<br />

ja Ruotsin vaatimukset pohjarakenteille<br />

tavanomaisen jätteen<br />

kaatopaikoilla.<br />

Pintarakenteista EU on antanut<br />

vain suositukset kerroksista.<br />

Suomessa nämä EU:n suositukset<br />

ovat vaatimuksia eli pintarakenteessa<br />

on oltava pintakerros, kuivatuskerros,<br />

tiivistyskerros ja kaasunkeräyskerros.<br />

Ruotsin lainsäädännössä<br />

pintarakennevaatimuksena<br />

on pelkästään riittävän pieni<br />

suotoveden määrä (tavanomaisen<br />

jätteen kaatopaikalla vuodessa<br />

korkeintaan 50 l/m 2 ).<br />

Suomen ja Ruotsin<br />

erilaiset pohjaratkaisut<br />

Suomen ja Ruotsin kaatopaikkarakenteiden<br />

lainsäädäntöjen<br />

väliltä löytyy monia eroja, suurimpana<br />

niistä geologisen esteen<br />

merkitys pohjarakenteelle. Suomessa<br />

luonnollista geologista estettä<br />

kutsutaan vain maaperäksi.<br />

Pohjarakenteen tehokkuus perustuu<br />

meillä mineraalisen tiivistyskerroksen<br />

ja geomembraanin eli<br />

synteettisen kalvon yhdistelmärakenteeseen.<br />

Yhdistelmän tulee<br />

toimia myös kaatopaikan sulkemisen<br />

jälkeen.<br />

Ruotsissa pohjarakenteen<br />

tärkein osa on geologinen este.<br />

Lainsäädännössä se määritellään<br />

maa- tai kalliokerrokseksi,<br />

jonka ominaisuudet estävät tai<br />

hidastavat haitta-aineiden kulkeutumista<br />

kaatopaikalta ympäristöön.<br />

Ruotsalaisten suositusten<br />

mukaan geologisen esteen tulisi<br />

myös ulottua 300 metrin päähän<br />

kaatopaikan reunasta. Pohjan tiivistyskerroksen,<br />

joka vastaa Suomen<br />

geomembraania, tehtävänä<br />

on toimia roolissaan vain kaatopaikan<br />

käytön ajan.<br />

Suomessa maksimivedenläpäisevyys<br />

on annettu muodossa<br />

m/s. Ruotsalainen maksimiarvo<br />

taas kertoo suoraan, missä ajassa<br />

vesi saa kulkea esteen läpi tai paljonko<br />

vettä saa suotautua vuodes-<br />

sa. Keskenään nämä Suomen ja<br />

Ruotsin eri tavalla ilmaistut vaatimukset<br />

vastaavat suurin piirtein<br />

samoja vedenläpäisevyyksiä.<br />

Suotoveden kulku<br />

erilaisten kerrosten läpi<br />

Avainasemassa vaatimusten toteuttamisessa<br />

ovat suotoveden<br />

kulkua rajoittavat pinnan- ja pohjan<br />

tiivistyskerrokset. Vähintään<br />

puoli metriä paksu kerros voidaan<br />

toteuttaa mm. luonnonsavella,<br />

erilaisilla yhdistelmärakenteilla<br />

tai teollisuuden sivutuotteilla.<br />

Myös olemattoman ohut geomembraani<br />

tai bentoniittimatto<br />

voi toimia tiivistysrakenteena.<br />

EU:ssa ja Suomessa annetut<br />

m/s-arvot eivät kerro, paljonko<br />

vettä todellisuudessa suotautuu,<br />

eikä niitä voida suoraan soveltaa<br />

geomembraaneille. Sen sijaan<br />

Ruotsissa annettu maksimivesimäärä<br />

soveltuu käytettäväksi suoraan<br />

myös ohuille kerroksille.<br />

Ruotsin ympäristöviranomainen<br />

Naturvårdsverket on myös<br />

julkaissut ohjeita suotoveden kulkeutumisen<br />

laskemiseen. Ohjeissa<br />

on erikseen laskukaavat geologiselle<br />

esteelle, mineraaliselle<br />

tiivistyskerrokselle ja geomembraanikerroksille.<br />

Kaavojen avulla<br />

voidaan määrittää suotoveden<br />

määrä tai virtausaika. <br />

SÄÄDÖKSIÄ<br />

■ EU-maiden kaatopaikkalainsäädäntöä<br />

ohjaa Euroopan neuvoston<br />

direktiivi (99/31/EY) kaatopaikoista.<br />

■ Suomessa kaatopaikoista säädetään<br />

valtioneuvoston päätöksessä<br />

kaatopaikoista (VNp<br />

861/1997).<br />

■ Ruotsissa kaatopaikkojen toimintaa<br />

ohjaa asetus Förordning<br />

2001:512 om deponering<br />

av avfall.<br />

■ Ruotsissa Naturvårdsverket<br />

on antanut ohjeet suotoveden<br />

kulkeutumisen laskemiseen sekä<br />

yleisiä ohjeita ja suosituksia<br />

kaatopaikan pohjarakenteiden<br />

suunnittelua varten oppaassa<br />

”Deponering av avfall<br />

– Handbok med allmänna råd<br />

(2004:2)”.<br />

Kilpailu kunnille.<br />

Kerrankin voi kisata jätevesillä.<br />

Muoviteollisuus ry:n puhdistamotyö ryhmä järjestää<br />

avoimen kilpailun Suomen kun nille. Kilpailussa<br />

valitaan parhaiten jätevesi asetuksen toteuttamisessa<br />

onnistunut kunta.<br />

Kilpailun tarkoitus on edistää asetuksen toimeen -<br />

panoa ja kannustaa kuntia aktivoimaan asukkaitaan<br />

hoitamaan jätevesiasiansa kuntoon.<br />

Kilpailuaika: 1.3.–30.4.2010<br />

Säännöt ja osallistuminen Muoviteollisuus ry:n<br />

sivuilla: www.muoviteollisuus.fi /ajankohtaista/<br />

kuntakilpailu<br />

Entäpä palkinto<br />

Voittajalle 4000 euroa käytettäväksi mihinpä<br />

muuhun kuin jätevesiasioiden hoitoon...<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

43

2010<br />

Vesihuollon osto-oppaan 2010 paikat ovat nyt jaossa.<br />

Aineistopäivä on 4.6.2010.<br />

Nettioppaan suosio jatkuu.<br />

Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.<br />

VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT<br />

✘ alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä<br />

✘ kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä<br />

tarjoavat yritykset yhteystietoineen<br />

versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />

NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI<br />

✘ linkki yrityksen kotisivuille<br />

✘ päivitys ympäri vuoden<br />

OTA YHTEYTTÄ:<br />

Marianne Lohilahti<br />

Suomen Business Viestintä Oy<br />

puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan<br />

päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan mm. Ympäristö, Yhdyskunta,<br />

Vesi&Viemäri, Jäte&Kierrätys -messuilla 6.–9.10.2010.<br />

Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä<br />

hankinnoista päätettäessä.<br />

Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!<br />

Julkaisija: KL-Kustannus Oy / <strong>Kuntatekniikka</strong><br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

JÄTEHUOLTO<br />

Kuntaliiton punnittu näkemys:<br />

OMISTAJAPOLITIIKKAA<br />

terävöitettävä yhdyskuntajätehuollossa<br />

Jätehuollon omistajapolitiikkaan vaikuttaa<br />

erityisesti lainsäädännössä suoraan<br />

kunnille määrätty vastuu jätehuollon<br />

järjestämisestä. Siksi on tärkeää<br />

kiinnittää huomiota siihen, miten<br />

jätelaitosten ja -yhtiöiden omistajina<br />

olevat kunnat voivat ohjata jätehuollon<br />

ratkaisuja ja vaikuttaa jätehuollon<br />

järjestämiseen ja kehittymiseen.<br />

● Leena Eränkö, ympäristölakimies<br />

● Jaakko Paloposki, liikelaitosinsinööri<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Kuntaliiton Yhdyskunta, tekniikka<br />

ja ympäristö -yksikössä on laadittu jätehuollon<br />

omistajapolitiikka-asiakirja. Sen<br />

tarkoitus on jäntevöittää ja jäsentää kuntien<br />

omistajuutta kuntien vastuulla olevan<br />

jätehuollon järjestämisessä.<br />

Asiakirjan laadinnassa ovat lähtökohtana<br />

olleet yleiset kuntien omistajapolitiikkaa<br />

koskevat suositukset. Niitä<br />

on tarkasteltu jätehuollon näkökulmasta<br />

ja pohdittu sitä, miten omistajaohjausta<br />

voidaan toteuttaa ottamalla huomioon<br />

jätehuollon ominaispiirteet.<br />

Yhteinen tahto<br />

sopimuksiin<br />

Jätehuollon ohjauksessa on olennaista<br />

kunnan tai jätehuollosta yhdessä vastaavien<br />

kuntien yhteisten tavoitteiden<br />

määrittely ja tehokkaiden toimintatapojen<br />

valinta. Omistajaohjauksen ydin on<br />

siinä, että koko päätöksentekoketju sitoutuu<br />

kunnan tai kuntien johdon määrittelemiin<br />

tavoitteisiin ja toimii näiden päämäärien<br />

saavuttamiseksi.<br />

Usean kunnan tehtävää varten perustama<br />

ja omistama osakeyhtiö on yleinen<br />

toimintamalli jätehuollon palvelutehtävissä.<br />

Yhtiön tehtävät ja toimiala määritellään<br />

yhtiöjärjestyksessä ja osakkaiden<br />

väliset suhteet mahdollisessa osakassopimuksessa.<br />

Yhtiön ja sen osakkaiden väliset suhteita<br />

ja tehtävien jakoa määritellään usein<br />

lisäksi tarkemmin yhtiön ja kuntien välisessä<br />

yhteistyösopimuksessa. Yhtiöjärjes-<br />

Omistajaohjauksen rakenne eri yhteistyömuodoissa<br />

■ Keskeisiä omistajaohjauksen välineitä<br />

ovat osakeyhtiövaihtoehdossa<br />

yhtiöjärjestys, osakaskuntien<br />

välinen osakassopimus ja osakaskuntien<br />

ja yhtiön välinen yhteistyösopimus.<br />

Kuntien välistä sopimusyhteistyötä<br />

varten puolestaan laaditaan<br />

kuntien välinen yhteistoimintasopimus<br />

ja kuntayhtymälle<br />

yhtymän perussopimus. Sopimuksia<br />

laadittaessa kaikki kunnat ovat<br />

keskenään tasavertaisessa asemassa.<br />

Niissä on sovittava pelisäännöistä,<br />

joihin yhteistoiminta perustuu.<br />

Isäntäkuntamallissa isäntäkunta<br />

toteuttaa omistajina olevien kuntien<br />

tahtoa sopimuksessa sovittujen<br />

pelisääntöjen mukaisesti.<br />

Osakassopimuksessa kunnat sopivat<br />

niistä periaatteista, miten<br />

ne toimivat yhtiön hallinnossa ja<br />

omassa yhtiön toimintaan ja hallintoon<br />

liittyvässä päätöksenteossaan.<br />

Osakassopimus on osakaskuntia sitova<br />

sopimus.<br />

Yhtiöjärjestyksessä määritellään<br />

yhtiön toimiala. Yhtiöjärjestyksessä<br />

on syytä määritellä myös yhtiön keskeisimmät<br />

tehtäväkokonaisuudet.<br />

Kuntien ja yhtiön välisessä yhteistyösopimuksessa<br />

voidaan sopia<br />

Yhteistyösopimus<br />

Kuntien<br />

jätehuoltoyhtiön<br />

omistajaohjaus<br />

mm. yhtiöjärjestyksen määräyksiä<br />

tarkemmin yhtiön kunnalle ja<br />

kuntalaisille tuottamista palveluista.<br />

Siinä voidaan sopia myös<br />

yhtiön toiminnan laajentamisen<br />

ja merkittävien investointipäätösten<br />

käsittelystä ja hyväksymisestä<br />

osakaskunnissa sekä investointien<br />

rahoituksen järjestämisestä<br />

ja kuntien osallistumisesta<br />

rahoituksen järjestämiseen.<br />

Kuntien yhteisten kantojen<br />

Osakassopimus<br />

Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta n<br />

Yhtiöjärjestys<br />

Yhtiö<br />

Yhtiökokous<br />

Hallitus<br />

Toimitusjohtaja<br />

Kuntien yhteistyöelin<br />

muodostaminen, niiden välittäminen<br />

jäteyhtiölle tai -laitokselle<br />

ja jäteyhtiön tai -laitoksen näkemysten<br />

välittyminen omistajille<br />

edellyttää sovittuja toimintatapoja.<br />

Tämän vuoksi on tarpeen<br />

muodostaa enemmän tai<br />

vähemmän muodollisesti järjestäytynyt<br />

kuntien yhteistyöelin,<br />

joka kartoittaa osakaskuntien<br />

kantoja ja kokoaa yhteen kuntien<br />

yhteisen näkemyksen jätehuoltoon<br />

liittyvissä kysymyksissä.<br />

Yhteistyöelin ei tee virallisia<br />

päätöksiä vaan edustaa kuntia<br />

ja on yhtiön keskustelukumppani<br />

yhtiöön päin.<br />

Asiakirja löytyy netistä:<br />

www.kunnat.net > Yhdyskunta,<br />

tekniikka ja ympäristö > Jätehuolto:<br />

Omistajapolitiikka jätehuollossa<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

45

“Omistajan tai konsernijohdon<br />

rooli on siinäkin<br />

mielessä tärkeä, ettei se ole<br />

ainoastaan toimijaa valvova,<br />

vaan tarvittaessa myös<br />

tukeva taho.”<br />

tys, osakassopimus ja yhteistyösopimus ovat<br />

keskeisiä omistajaohjauksen välineitä.<br />

Toimiva yhteistyö ja<br />

sitoutuminen avuksi<br />

Kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön,<br />

kuntayhtymän tai sopimusyhteistyön suhteen<br />

on olemassa muodolliset keinot, joilla<br />

omistajaohjaus saadaan ulottumaan toimintayksiköihin.<br />

Tulos ei kuitenkaan välttämättä<br />

ole hyvä, jos omistajaohjaus perustuu<br />

pelkästään muodollisiin valtasuhteisiin<br />

ja niiden käyttöön.<br />

Selkeät yksiselitteisesti määritellyt ja hyvin<br />

perustellut tavoitteet sekä aito sitoutuminen<br />

niihin kaikilla päätöksentekotasoilla luovat<br />

todelliset edellytykset hyvien tulosten saavuttamiselle.<br />

Tavoitteiden ja myös niiden todellisten perusteiden<br />

on oltava kaikkien toimijoiden tiedossa.<br />

Etenkin kuntien yhteistyöorganisaatioissa<br />

on kiinnitettävä erityistä huomiota<br />

yhteisten tavoitteiden ja niiden perusteiden<br />

määrittelyyn, koska muutoin kunnat pyrkivät<br />

helposti suuntaamaan toimintaa omien<br />

päämääriensä mukaisesti. Jos omistajilla ei<br />

ole yhteistä tahtotilaa toiminnan tavoitteista<br />

ja kehittämisestä, jää vastuu tästä yrityksen<br />

johdolle. Toimintaa karkaa omistajien käsistä<br />

johtuen heidän kyvyttömyydestään toteuttaa<br />

omistajaohjausta.<br />

Ohjausta<br />

kahdessa vaiheessa<br />

Omistajaohjaus on tavallaan kaksivaiheista.<br />

Ensin on kuntien välisissä neuvotteluissa löydettävä<br />

yhteinen näkemys toiminnan suuntaamisesta<br />

ja kehittämisestä ja sitten tehtävä<br />

toimialan omissa toimielimissä tarvittavat<br />

päätökset. Kaikilla toimintaan osallistuvilla<br />

on oltava selkeä kuva siitä, mitä asioita<br />

eri päätöksentekotasoilla käsitellään. Missä<br />

päätetään toiminnan tavoitteista ja toimintaperiaatteista,<br />

kuka edustaa päätöksenteossa<br />

omistajaa ja kuka toimijaa<br />

Omistajan tai konsernijohdon rooli on<br />

siinäkin mielessä tärkeä, ettei se ole ainoastaan<br />

toimijaa valvova, vaan tarvittaessa myös<br />

tukeva taho. Tämän vuoksi kunnan ja tytäryhteisöjen<br />

johdon välinen avoin keskustelu<br />

toimintojen kehittämisestä on tärkeää, vaikka<br />

niiden yhteydessä ei voidakaan tehdä varsinaisia<br />

päätöksiä. Keskusteluissa omistajan<br />

edustajat ja tytäryhteisöjen johto voivat varmistaa<br />

yhteisen näkemyksen toiminnan tavoitteista<br />

ja kehittämisestä.<br />

Kun omistajakunnilla on selkeä, yksimielinen<br />

näkemys jätehuollon palvelutasosta<br />

ja muista jätepoliittisista seikoista,<br />

kuntien edustajat jäteyhtiössä tai -laitoksessa<br />

voivat toimia näiden näkemysten mukaisesti<br />

ja kunnat voivat tarvittaessa ohjeistaa<br />

edustajiaan yhteneväisesti. Kuntien yhteinen<br />

jätepoliittinen näkemys sekä kuntien<br />

edustajien ja jäteyhtiön tai -laitoksen välinen<br />

avoin keskustelu helpottavat ja ohjaavat<br />

asioiden valmistelua myös jäteyhtiöissä<br />

ja -laitoksissa. <br />

<br />

• AVANTtia ohjataan etupenkiltä -<br />

Kuljettajalla paras näkyvyys ja tuntuma työhön<br />

• Jäykkä runkonivel - Turvallisen koneen peruslähtökohta<br />

• Jatkopuomi - Kuorma turvallisesti lähellä konetta,<br />

tarvittaessa suuri ulottuma<br />

• Ajo kahdella jalkapolkimella - Nopeat suunnanvaihdot,<br />

helppokäyttöinen ja tarkka<br />

46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

Ylötie 1<br />

33470 YLÖJÄRVI<br />

Puh. (03) 347 8800<br />

www.avanttecno.com

JÄTEHUOLTO<br />

Jätelakityöryhmä loppusuoralla<br />

KULJETUSJÄRJESTELMÄN<br />

ennustaminen on vaikeaa<br />

Jätelain kokonaisuudistusta<br />

valmistelevan<br />

työryhmän työ on loppusuoralla.<br />

Jätteenkuljetusjärjestelmän<br />

osalta<br />

tehtävät ehdotukset<br />

ovat olleet visainen<br />

pulma valmistelutyössä.<br />

Lopullista linjausta jouduttaneen<br />

odottamaan<br />

eduskuntakäsittelyyn<br />

saakka.<br />

● Leena Eränkö<br />

ympäristölakimies<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Kunnan vastuulle säädetty<br />

yhdyskuntajätteen kuljetus kiinteistöjen<br />

jäteastioista kunnan jätelaitoksen<br />

käsittely- tai hyödyntämispaikkaan<br />

voi nykylain mukaan<br />

tapahtua kahdella eri tavalla.<br />

Perusmalli on kunnan järjestämä<br />

jätteenkuljetus, jonka kunnat<br />

voivat hoitaa joko itse omalla<br />

kalustolla ja henkilökunnalla tai<br />

hankkia ostopalveluna yksityisiltä<br />

kuljetusyrittäjiltä.<br />

Nykyään kunnilla ei ole omaa<br />

kalustoa tai kuljettajia lukuun ottamatta<br />

yksittäisiä kokeiluajoneuvoja.<br />

Kunnan järjestämä jätteenkuljetus<br />

hankitaan kokonaan yksityisilta<br />

yrittäjiltä sopimuksin.<br />

Kunnat tai niiden lukuun toimivat<br />

yhtiöt kilpailuttavat jätteenkuljetukset<br />

ja tekevät kuljetuksesta<br />

sopimuksen kunkin kilpailutusalueen<br />

voittaneen kuljetusyrittäjän<br />

kanssa. Kunnat perivät<br />

kiinteistöiltä jätteenkuljetuksesta<br />

julkisoikeudellista jätemaksua,<br />

jonka kertymällä katetaan yrittäjien<br />

palvelumaksut.<br />

Toinen vaihtoehto järjestää<br />

kunnan vastuulla olevan jätteen<br />

kuljetus on jättää se asukkaiden ja<br />

Jätteenkuljetus joko kunnan tai jätteen haltijan järjestämänä<br />

kiinteistönhaltijoiden tilattavaksi<br />

ja sovittavaksi kuljetusyrittäjien<br />

kanssa. Kuljetusyrittäjät kuljettavat<br />

jätteen kiinteistöiltä kunnan<br />

järjestämään käsittely- tai hyödyntämispaikkaan.<br />

Mallia nimitetään<br />

nykyään ”sopimusperusteiseksi<br />

jätteenkuljetukseksi”.<br />

Tässä vaihtoehdossa kunta tai<br />

kunnan jäteyhtiö ei tee sopimuksia<br />

kuljetusyrittäjien kanssa. Kiinteistönhaltijat<br />

maksavat kuljetusyrittäjille<br />

kuljetuksesta sopimuksen<br />

mukaista maksua. Kunnan toimivaltainen<br />

viranomainen, lähtökohtaisesti<br />

valtuusto tai sen johtosäännöllä<br />

määräämä muu kunnan<br />

toimielin päättää, mikä kuljetusjärjestelmä<br />

kunnassa on.<br />

Kuljetusjärjestelmä<br />

kiinnostaa<br />

Ympäristöministeriön jätelakityöryhmässä<br />

on vuonna 2009<br />

alustavasti käsitelty kunnan vastuulla<br />

olevan jätteen kuljetuksen<br />

järjestelmävaihtoehtoja. Keskustelu<br />

on jatkunut vuoden 2010<br />

alussa. Aikaisemmassa vaiheessa<br />

tuntui vahvasti nousevan esiin<br />

ehdotus, jonka mukaan jätelain<br />

uudistuksen jälkeen olisi voimassa<br />

vain kunnan järjestämä<br />

jätteenkuljetus.<br />

Sittemmin lakiluonnoksiin on<br />

noussut rinnalle myös vaihtoehto,<br />

jossa kunnan olisi mahdollisuus<br />

nykyiseen tapaan valita joko<br />

kunnan järjestämä tai ”jätteen<br />

haltijan järjestämä jätteenkuljetus”,<br />

mikä nimike korvaisi ”sopimusperusteisen<br />

jätteenkuljetuksen”.<br />

Jätteen haltijan järjestämään<br />

jätteenkuljetusjärjestelmään on<br />

kaavailtu liittyväksi kuljetusyrittäjän<br />

korostettu tietojenantovelvollisuus<br />

kuljetuksen seurannan<br />

helpottamiseksi.<br />

Kuntaliiton hallitus on vuosina<br />

2000 ja 2008 hyväksynyt kannanoton,<br />

että tulevaisuudessa<br />

tulisi olla kuntien käytettävissä<br />

kummatkin kuljetusjärjestelmävaihtoehdot.<br />

Myös jätteenkuljetusyrittäjien<br />

ja elinkeinotoiminnan<br />

edustajat kannattavat tätä.<br />

Muun muassa Jätelaitosyhdistys<br />

ja valtion viranomaisten edustajat<br />

tuntuvat kannattavan sitä, että<br />

olisi pääsääntöisesti vain kunnan<br />

järjestämä jätteenkuljetus eli<br />

keskitetysti kilpailutettu jätteenkuljetus.<br />

Kuljetusjärjestelmäpäätöksillä<br />

ei ole kiirettä<br />

Jätteenkuljetusjärjestelmä tuntuu<br />

olevan useille yhteiskunnan<br />

tahoille ja poliittisille vaikuttajille<br />

tärkeä asia. Siksi vaikuttaa siltä,<br />

ettei jätelakityöryhmän ehdotus<br />

suuntaan tai toiseen vielä ennakoi<br />

uuden jätelain sisältöä tältä<br />

osin.<br />

Kunnissa ja jätelaitoksissa<br />

ei siis voida vielä ryhtyä kovin<br />

pitkälle meneviin valmisteluihin<br />

minkään mallin pohjalta eikä<br />

tekemään siihen liittyviä päätöksiä.<br />

On syytä seurata työryhmän<br />

ehdotuksen muotoutumista<br />

ja siitä kevään kuluessa annettavia<br />

lausuntoja. Hallituksen esityksen<br />

viimeistely ja antaminen<br />

eduskunnalle sekä eduskuntakäsittely<br />

saattavat vielä muuttaa lakiehdotuksen<br />

sisältöä. Ennustaminen<br />

on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden<br />

jätteenkuljetusjärjestelmien<br />

ennustaminen. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

47

JÄTEHUOLTO<br />

HSY:n jätteen synnyn ehkäisytyö on EU:n mallihanke<br />

PIENEMPI JÄTEMÄÄRÄ on selvää<br />

Parhaat käytännöt toimistossa -malli opastaa jätteen synnyn<br />

ehkäisyyn työpaikan arjessa.<br />

HSY / Kai Widell<br />

Terveydenhuollossa voi karsia kertakäyttötuotteita hygieniaa vaarantamatta.<br />

Kertakäyttökäsinettä ei tarvita joka toimenpiteeseen.<br />

HSY on pioneeri työssä<br />

jätteen synnyn vähentämiseksi.<br />

Erillisen JSEstrategian<br />

kohderyhmänä<br />

ovat olleet mm. julkiset<br />

kiinteistöt. Jätteen<br />

synnyn ehkäisytyö on<br />

saanut myös kansainvälistä<br />

tunnustusta. Viime<br />

syksynä Euroopan<br />

komissio valitsi sen yhdeksi<br />

mallihankkeeksi.<br />

● Sari Kemppainen<br />

projektipäällikkö<br />

● Minna Partti<br />

ympäristöasiantuntija<br />

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut<br />

-kuntayhtymä<br />

Vähentämällä jätteen määrää<br />

saadaan usein selvää taloudellista<br />

säästöä. Näin leikataan jätekuluja<br />

ja usein vielä enemmän hankintakuluja.<br />

Esimerkiksi kaksipuolinen<br />

kopiointi vähentää toimistopaperin<br />

hankintamenot lähes<br />

puoleen. Sairaalassa taas vältytään<br />

kipsausalustojen ostamiselta,<br />

kun käytetään leikkaussalista<br />

steriilin korin peiteliinat tähän<br />

tarkoitukseen.<br />

Jätteen synnyn ehkäisy (JSE)<br />

tarkoittaa toimintaa, jonka ansiosta<br />

jätettä ei synny lainkaan.<br />

Lajittelu pienentää kaatopaikan<br />

kuormitusta, mutta ei kuitenkaan<br />

vaikuta syntyvän jätteen kokonaismäärään.<br />

JSE:n tavoitteena<br />

on estää jätteen synty ja päästöt<br />

ympäristöön jo ennakolta.<br />

EU patistaa jäsenvaltioita<br />

jätteen vähentämiseen<br />

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut<br />

(entinen YTV) aloitti<br />

työn jätteen synnyn vähentämiseksi<br />

yhtenä ensimmäisistä toimijoista<br />

Suomessa vuonna 2002<br />

laatimalla erillisen JSE-strategian.<br />

Tärkeänä kohderyhmänä<br />

ovat olleet mm. julkishallinnon<br />

kiinteistöt.<br />

HSY Jätehuollon jätteen synnyn<br />

ehkäisytyö sai myös kansainvälistä<br />

tunnustusta syksyllä 2009,<br />

kun Euroopan komissio valitsi<br />

sen yhdeksi parhaista käytännöistä.<br />

Komissio kokosi Euroopasta<br />

ja muilta mantereilta hyviä<br />

esimerkkejä, valmistellessaan ohjeistusta<br />

kansallisia JSE -ohjelmia<br />

varten.<br />

Jokaisen EU:n jäsenvaltion<br />

on laadittava kansallinen jätteen<br />

synnyn ehkäisyohjelma 2013 loppuun<br />

mennessä.<br />

Toimiston paperivuoret<br />

matalaksi<br />

Lajitellun paperin osuus toimistojen<br />

tuottamasta jätteestä oli noin<br />

31 prosenttia vuonna 2007 (lähde<br />

Petra-järjestelmä, HSY). Materiaalitehokkailla<br />

käytännöillä saatetaan<br />

säästää sievoinen summa<br />

rahaa. Esimerkiksi Tapiola-ryhmä<br />

siirtyi sähköiseen laskutus- ja<br />

maksantajärjestelmään. Sen ansiosta<br />

säästyy vuosittain työaikaa<br />

sekä paperi- ja postituskuluja yhteensä<br />

77 000 euron edestä (lähde<br />

Green Office).<br />

Pienentynyt paperinkulutus<br />

vähentää välillisesti muita kustannuksia:<br />

mappeja, hyllyjä ja<br />

varastointitilaa tarvitaan vähemmän.<br />

Lisäksi kopiokoneet ja tulostimet<br />

kestävät pidempään.<br />

TYÖKALUJA<br />

TOIMIALOILLE<br />

■ HSY on listannut käytännön<br />

keinoja, joiden avulla eri toimialoilla<br />

voi vähentää jätettä. Nämä<br />

parhaan käytännön mallit ovat<br />

maksutta käytettävissä Fiksu vähentää<br />

jätettä -nettisivuilla.<br />

■ Kunkin mallin yksi tai useampi<br />

tarkistuslista muodostavat ideapankkeja.<br />

Sisällöt on tuotettu yhteistyössä<br />

alan ammattilaisten<br />

kanssa.<br />

■ Tarkistuslistojen helppo päivitettävyys<br />

tekee niistä joustavia<br />

uusille ideoille ja innovaatioille.<br />

■ HSY:n jätteen synnyn ehkäisyn<br />

parhaan käytännön malleja<br />

ja tarkistuslistoja on seuraaville<br />

aloille:<br />

● Kauppa<br />

● Toimistot<br />

● Talonrakentaminen<br />

● Oppilaitokset<br />

● Päivähoito<br />

● Terveydenhuolto<br />

● Suurkeittiöt (vain tarkistuslista)<br />

■ www.hsy.fi/fiksu<br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

säästöä<br />

HSY / Hannu Bask<br />

Vähemmän sairaalajätettä<br />

hygieniasta tinkimättä<br />

Terveydenhuolto tuntuu ensin<br />

ajatellen hyvin haastavalta kohteelta<br />

jätteen vähentämisessä.<br />

Kertakäyttötuotteista ei voi kokonaan<br />

luopua, sillä potilasturvallisuudesta<br />

ja hygieniasta ei pidä<br />

tinkiä.<br />

Kestokäyttöiset, pestävät tekstiilit<br />

ja tutkimusvälineet ovat turvallista<br />

arkipäivää sairaaloissa.<br />

Uudenmaan sairaalapesulasta on<br />

lähtenyt maailmalle jo yli miljoona<br />

pestävää leikkaustakkia, jotka<br />

ovat korvanneet vastaavan määrän<br />

kertakäyttöisiä takkeja. Esimerkiksi<br />

HUS:ssa muutaman<br />

leikkaussalin siirryttyä kertakäyttöisistä<br />

pestäviin leikkaustakkeihin<br />

vuotuiset jätekustannukset<br />

pienenivät tuhansia euroja ja jätevuori<br />

kutistui kymmenillä tuhansilla<br />

kiloilla.<br />

Nopeasti vanhenevien tuotteiden<br />

oikea säilytys ja varastokierto<br />

vähentävät hävikkiä. Vanhentuneita<br />

steriilituotteita voi käyttää<br />

tarkoitukseen, joissa steriiliyttä ei<br />

edellytetä, kuten opiskelijoiden<br />

harjoitusvälineiksi. Oman työnsä<br />

ammattilaiset ovat parhaita ihmisiä<br />

ideoimaan ja toteuttamaan<br />

uusia käytäntöjä työssään.<br />

Hyvä kiinteistönpito<br />

ehkäisee korjauksia<br />

Kun kiinteistöjä huolletaan ja ylläpidetään<br />

suunnitelmallisesti,<br />

maksimoidaan rakennusosien ja<br />

-materiaalien käyttöikä ja ehkäistään<br />

samalla jätteen syntyä. Huolellinen<br />

työ ja laadukkaat ajattomat<br />

materiaalit ehkäisevät ennenaikaista<br />

korjaustarvetta. Virheet<br />

voivat johtaa jo tehdyn purkamiseen<br />

ja työn uudelleen tekemiseen,<br />

mikä tarkoittaa turhaa<br />

jätettä ja kustannuksia.<br />

Kiinteistön käyttäjiä ohjeistamalla<br />

voidaan lykätä kalusteiden<br />

uusimista. Esimerkiksi kosteusvauriot<br />

johtavat usein suuren materiaalimäärän<br />

vaihtamiseen. Jos<br />

saneerauksissa poistettavat kalusteet<br />

ja rakennusosat voidaan<br />

purkaa kokonaisina ja ohjata uudelleenkäyttöön,<br />

säästetään jätemaksuissa.<br />

Ekotiimissä on voimaa<br />

Ympäristöasioiden edistämiseksi<br />

monella työpaikalla on nimetty<br />

henkilöitä ympäristövastaaviksi.<br />

Veikkaus Oy:ssä aktiivinen ekotiimitoiminta<br />

käynnistyi vuonna<br />

2004. Ekotiimissä on kaikkiaan<br />

16 työntekijää. Mukana on myös<br />

apulaisisännöitsijä, jonka tehtäviä<br />

monet kehittämiskohteet sivuavat.<br />

Veikkauksen Vantaan pääkonttorin<br />

jätemäärä on laskenut<br />

vuosina 2003–08 noin 30 prosenttia.<br />

Jätteen syntyä on ehkäisty<br />

mm. luopumalla kertakäyttöastioista<br />

kokonaan ja käyttämällä uudelleen<br />

täytettäviä atk-värikasetteja.<br />

Hankinnoissa pakkausmateriaaleihin<br />

ja -tapoihin pyritään<br />

vaikuttamaan. Usein se onnistuu,<br />

sillä tilausmäärät ovat suuria.<br />

HSY palkitsikin Veikkaus<br />

Oy:n vuoden 2009 luonnonvarojen<br />

säästäjänä ansioista jätteen<br />

määrän vähentämisessä. Palkittava<br />

yhteisö tai yritys valitaan vuosittain<br />

niiden toimijoiden joukosta,<br />

jotka raportoivat tiedot jätemääristään<br />

HSY Seututiedon<br />

Petra-jätevertailuun. Palvelu on<br />

osoitteessa www.hsy.fi/petra ja<br />

maksuton pääkaupunkiseudun<br />

alueella. <br />

KEINOJA JÄTTEEN<br />

VÄHENTÄMISEKSI<br />

■ hävikin ennaltaehkäiseminen<br />

■ kestotuotteiden suosiminen<br />

kertakäyttöisen sijaan<br />

■ tuotteen uudelleenkäyttö sen<br />

alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen<br />

■ haitallisten tai myrkyllisten aineiden<br />

käytön vähentäminen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Kaivot<br />

Pumppaamot<br />

Säiliöt<br />

Erottimet<br />

Putket<br />

<br />

<br />

<br />

Antti-matonpesualtaat<br />

ja -mattomankelit<br />

Puhdasta mukavuutta<br />

matonpesuun.<br />

- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />

helppo lisätä<br />

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />

- oikea ergonomia<br />

Kysy lisätietoja<br />

ja pyydä tarjous!<br />

Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />

project@antti-teollisuus.fi<br />

www.antti-teollisuus.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

49

JÄTEHUOLTO<br />

YM:n työryhmä: Biojätteet pois kaatopaikoilta<br />

■ Biohajoavan jätteen sijoittaminen<br />

kaatopaikoille on kiellettävä,<br />

ehdottaa ympäristöministeri<br />

Paula Lehtomäen asettama<br />

työryhmä. Sen tehtävänä<br />

oli arvioida biohajoavan jätteen<br />

ja muiden biomateriaalivirtojen<br />

energiakäytön mahdollisuuksia<br />

sekä edistämisen esteitä.<br />

Työryhmä luovutti raporttinsa<br />

ministeri Lehtomäelle helmikuussa.<br />

Kielto ilmastotavoitteiden<br />

mukainen<br />

Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto<br />

on Suomen ilmastotavoitteiden<br />

mukaista. Kaatopaikalle<br />

sijoitettu biohajoava jäte<br />

synnyttää hajotessaan metaania,<br />

joka on yli kaksikymmentä kertaa<br />

voimakkaampi kasvihuonekaasu<br />

kuin hiilidioksidi.<br />

– Kiellon myötä kaatopaikoille<br />

sijoitettavan biohajoavan jätteen<br />

määrä vähenisi murto-osaan nykyisestä.<br />

Samalla vähenisi myös<br />

kaatopaikoille sijoitettavan sekajätteen<br />

määrä. Sen sijaan se voitaisiin<br />

hyödyntää materiaalina<br />

tai energiana, esimerkiksi liikenteen<br />

polttoaineena tai sähkön<br />

ja lämmön tuotannossa, työryhmän<br />

puheenjohtajana toiminut<br />

ympäristöneuvos Jaakko Ojala<br />

ympäristöministeriöstä perustelee.<br />

Vauhtia energiakäytön lupakäsittelyyn<br />

ja kaavoitukseen<br />

Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjen<br />

vähentämistä pitäisi<br />

muutenkin työryhmän mukaan<br />

tehostaa sekä vauhdittaa biohajoavien<br />

jätteiden energiakäytön<br />

lupakäsittelyä ja kaavoitusta.<br />

Muita keskeisiä keinoja biohajoavan<br />

jätteen hyödyntämiseksi<br />

energiana ovat materiaalikierrätykseen<br />

soveltumattoman<br />

jätteen energiakäytön mahdollisuuksien<br />

parantaminen sekä<br />

pakkausmateriaalien tehokkaampi<br />

hyödyntäminen.<br />

Päästöt vähenisivät<br />

2–3 prosenttiyksikköä<br />

Työryhmä esittää raportissaan<br />

yhteensä kolmeatoista toimenpidettä.<br />

Ehdotukset toimeenpanemalla<br />

voitaisiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä<br />

2–3 prosenttiyksikköä<br />

Suomelle EU:n ilmasto-<br />

ja energiapaketissa asetetusta<br />

päästökaupan ulkopuolisten<br />

alojen 16 prosentin päästövähennystavoitteesta.<br />

Lisäksi vaikutettaisiin noin<br />

prosenttiin Suomen kokonaisenergiantarpeesta<br />

vuonna 2009.<br />

Erinomainen ratkaisu<br />

kuntien kannalta<br />

Noin viidennes kaikesta yhdyskuntajätteestä<br />

on asumisesta<br />

peräisin olevaa biohajoavaa<br />

jätettä. Tällaista jätettä päätyy<br />

kaatopaikoille vuodessa noin<br />

300 000 tonnia. Asumisen jätehuollon<br />

järjestäminen on kuntien<br />

vastuulla. Kuntaliitossa ollaan<br />

tyytyväisiä työryhmän esityksiin.<br />

– Kuntien ja niiden jätelaitosten<br />

kannalta on erinomaista,<br />

kun vihdoin saadaan selkeä selkänoja<br />

biohajoavan jätteen hyödyntämiselle<br />

sen sijaan, että sitä<br />

sijoitetaan kaatopaikoille, Kuntaliiton<br />

ympäristölakimies Leena<br />

Eränkö toteaa.<br />

– Kuntien jätelaitoksilla on<br />

pääosin hyvät valmiudet biohajoavan<br />

jätteen ohjaamiseen pois<br />

kaatopaikoilta. Lisäselvitysten<br />

ja jouston tarvetta saattaa kuitenkin<br />

olla harvemmin asutuilla<br />

seuduilla, Eränkö arvelee.<br />

● Paavo Taipale<br />

Vaikeisiin asennusolosuhteisiin<br />

MMK<br />

FFK<br />

E<br />

U<br />

Oivallinen ratkaisu ahtaissa asennuspaikoissa<br />

Portaattomasti säädettävä kulma 0 - 45º<br />

Yksi liitin - useita liitosvaihtoehtoja<br />

Sg-putkelle kokoluokissa DN 80, 100, 150<br />

Saint-Gobain Pipe Systems Oy<br />

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI<br />

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604<br />

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />

www.sgps.fi<br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

Poispilatun puheenvuoro<br />

Viileä talvi on kuumentanut<br />

tunteita liikenteessä tänä<br />

vuonna. Tavallista lumisemmasta<br />

vuodenajasta osansa ovat saaneet<br />

niin jalankulkijat, pyöräilijät, autoilijat<br />

kuin joukkoliikenteen käyttäjät.<br />

Jälkimmäisistä lumi ja pakkanen<br />

vaikuttaisivat kohdelleen pahiten<br />

junaliikennettä, joka on ollut ongelmissa<br />

useina alkuvuoden päivinä.<br />

Tällaisina(kin) aikoina liikenneinsinöörin<br />

tehtävänä on ottaa mukisematta<br />

vastaan kaikki liikennejärjestelmää,<br />

sen kehittämistä ja kunnossapitoa<br />

sekä siinä törttöileviä kanssaihmisiä<br />

koskeva kielteinen palaute,<br />

joka tuttavapiiriltä liikenee. Tosin<br />

liikenneinsinööri ei itsekään ole<br />

irrallaan liikennejärjestelmästä tai<br />

aina edes kykenevä säilyttämään<br />

malttiaan liikkuessaan, mikä toisaalta<br />

helpottaa keskusteluyhteyttä<br />

muihin ihmisiin. Olen myös omalla<br />

kohdallani huomannut, että mitä<br />

kauempana valituksen kohde on<br />

omasta työelämästäni tai ammattiosaamisestani,<br />

sitä helpompi kielteistä<br />

palautetta on ottaa vastaan<br />

– ja antaa.<br />

<br />

Jokainen tietysti kokee liikenteen<br />

häiriöt omalla tavallaan. Junaliikenteen<br />

saamasta voittopuolisesti<br />

kielteisestä palautteesta huolimatta<br />

joukkoon on mahtunut yllättäviä<br />

poikkeuksiakin: Helsingin Sanomien<br />

mielipideosastolla oli 7.2. kirjoitus,<br />

jossa helsinkiläinen Sanna Söderberg<br />

kiitti VR:ää ”rohkeasta tavasta<br />

palvella asiakkaita”. Söderbergiltä<br />

liikeni ymmärrystä junavuorojen<br />

karsimiseen, ja hän oli tyytyväinen<br />

muutoksista tiedottamiseen.<br />

Muistelen jostain kuulleeni, että<br />

optimistit elävät muita vanhemmiksi.<br />

Sanna Söderbergillä lienee pitkä<br />

elämä edessään. Mahdollisesti Söderbergiä<br />

nuorempina keskuudestamme<br />

poistuvia kanssaihmisiä on<br />

sen sijaan muistettu jopa ministeritasolta.<br />

tunut kävelemään pysäkille myös<br />

juuri silloin, kun raitiovaunu on ollut<br />

tulossa, jolloin olen käytännössä<br />

Mette Granberg<br />

on 33-vuotias liikennetekniikan<br />

DI, joka<br />

työskentelee liikentunut<br />

kävellyt suoraan vaunuun. Kun<br />

Metro-lehden päivän sitaatti oli<br />

nesuunnittelijana HSL<br />

on kerran kokenut sen ihanuuden,<br />

sitä haluaa lisää.<br />

Helsingin seudun<br />

15.2. otettu liikenneministeri Anu<br />

liikenteessä.<br />

Vehviläiseltä, joka lohdutti junalla<br />

<br />

.<br />

kulkijoita toivottamalla ”Voimia!”.<br />

En tarkoita rinnastaa omaa hölmöä<br />

joukkoliikennekäyttäytymis-<br />

Lehdessä kerrottiin ministerin lähettäneen<br />

”STT:n mukaan ytimekkäitä<br />

terveisiä myöhästymisiin kyllästytäni<br />

niihin todellisiin vastoinkäymisiin,<br />

mitä junalla työmatkaansa<br />

neille junamatkustajille”.<br />

tekevä on tänä vuonna saattanut<br />

<br />

kohdata. Taustalla voi silti olla jotain<br />

Oma kestoärsytyskohteeni, jonka<br />

samaa, saavutetuista eduista<br />

sietämiseen myös kaipaisin voimia on nimittäin vaikea luopua. Kun<br />

vähintään ministeriltä, ovat Helsingissä<br />

on tottunut hyvään ja saakin vain<br />

olleet lukuisat liian lähelle rai-<br />

keskinkertaista tai jopa huonoa,<br />

tiovaunujen raiteita pysäköidyt autot,<br />

niin harmittaahan se.<br />

jotka sumputtavat vaunut te-<br />

Mutta ehkä Sanna Söderberg<br />

hokkaasti ja estävät niiden aikataulussa<br />

on oikeassa ja keskinkertaisenkin<br />

pysymisen.<br />

voi joskus kestää. Tärkeintähän<br />

Olen myös havahtunut huomaamaan,<br />

kuitenkin on, että joukkoliikenliikenteen<br />

että asuinalueeni joukkonejärjestelmä<br />

on käytössä. Ja sitä-<br />

loistava palvelutaso on hän se on.<br />

hemmotellut minut pilalle. Useimmin<br />

käyttämäni linjan keskimääräinen<br />

vuoroväli on 10 minuuttia. Kun<br />

vuoroväli on niin hyvä, ettei aikataulua<br />

tarvitse katsoa,<br />

tapahtuu kulkupelin nenän<br />

edestä menemistä<br />

melko usein. Jos vuoroväli<br />

lähentelee varttia tai<br />

menee sen yli, katson<br />

aikataulut etukäteen.<br />

Silloin olen myös hyvissä<br />

ajoin pysäkillä. Mutta<br />

kun vuoroväli on 10<br />

minuuttia, jolloin keskimääräinen<br />

odotusaika<br />

on vain viisi minuuttia,<br />

en tutki aikatauluja<br />

ja ajoneuvon perävalot<br />

tuntuvat olevan liian<br />

usein vastassa pysäkillä.<br />

Rautatieasemalla sattui 4.1.2010 onnettomuus, kun junan vaunut<br />

syöksyivät seinään. Onnettomuuspäivänä Leppävaaran<br />

Ja sehän se harmittaa.<br />

asemalla otettu kuva. Todellisuudessa näytössä vaihteli teksti<br />

Olen tosin joskus sat-<br />

”Opastus ei” ja ”käytössä”.<br />

Henri Penttinen<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

51

Siuntion uusi kuntakeskus on esimerkki energiatehokkaasta<br />

aluesuunnittelusta (alue upotettuna ilmakuvaan).<br />

Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen<br />

Uuden kuntakeskuksen rakentaminen alkaa 2012. Keskus<br />

valmistunee 2020 mennessä (luonnos pohjoisesta).<br />

SIUNTIOON RAKENTEILLA UUSI ENERGIATEHOKAS KUNTAKESKUS<br />

● Asuntosäätiö ja Motiva kehittävät<br />

yhdessä Siuntion kunnan<br />

kanssa energiaa säästävää<br />

asumista Siuntion uudistuvaan<br />

kuntakeskukseen, Siuntion sydämeen.<br />

Siuntiolaiset ovat mukana<br />

suunnittelussa kaavoituksesta toteuttamiseen<br />

asti.<br />

– Meitä kiinnostaa erityisesti<br />

se, miten asukkaita valmennetaan<br />

ja opastetaan energiaa<br />

ja ympäristöä säästävään asumiseen.<br />

Aloite tähän on tullut<br />

asukasjärjestöistä ja paikallisilta<br />

päättäjiltä, Asuntosäätiön toimitusjohtaja<br />

Anja Mäkeläinen<br />

kertoo.<br />

Siuntion kuntakeskuksen rakentamisessa<br />

otetaan ympäristö-<br />

ja energianäkökohdat huomioon<br />

jo asemakaavavaiheessa.<br />

Mäkeläisen mukaan energiaratkaisut<br />

pidetään avoimina. Yhdessä<br />

Motivan ja kunnan kanssa<br />

katsotaan, mitä rakentamiseen<br />

liittyviä asioita pitäisi sisällyttää<br />

jo kaavaan.<br />

Motivan johtava asiantuntija<br />

Tapio Jalo näkee Siuntion sydämen<br />

hyvänä esimerkkinä pitkäjänteisestä<br />

energiaa säästävästä<br />

rakentamisesta. Rakentamaan<br />

hänen arvionsa mukaan päästään<br />

2012. Alueen odotetaan<br />

valmistuvan 2020 mennessä.<br />

Liikennekysymykset ovat oma<br />

lukunsa. Junavuorojen lisääminen<br />

on varmasti kuntalaisten toiveissa.<br />

Aluesuunnittelun ohella<br />

ovat asukkaiden käyttäytyminen<br />

ja kulutustottumukset niin<br />

asumisessa kuin liikenteessäkin<br />

keskeisiä ympäristövaikutusten<br />

kannalta.<br />

KILPAILU haastaa<br />

kunnat kestävän<br />

kehityksen<br />

vetureiksi<br />

● Tekes ja Kuntaliitto yhdessä<br />

kumppaniensa kanssa järjestävät<br />

Tulevaisuuden kestävä kunta<br />

-kilpailun, jossa haetaan kestävän<br />

kehityksen ja ilmastonmuutoksen<br />

hillinnän kannalta hyviä<br />

hankkeita. Parhaille ideoille on<br />

luvassa rahoitusta ja positiivista<br />

näkyvyyttä.<br />

– Kunnilla on merkittävä rooli<br />

ilmastonmuutoksen ehkäisyssä<br />

ja kestävämmän kehityksen edistämisessä<br />

niin oman toimintansa<br />

kuin kuntalaisten arkielämän<br />

kautta. Kilpailun kautta saadaan<br />

eri puolilta Suomea hyviä käytäntöjä<br />

suuremman yleisön tietoisuuteen<br />

ja levitettyä laajemmalle.<br />

Kilpailuun ovat tervetulleita<br />

erikokoiset ja erisisältöiset<br />

ideat, kilpailun tuomariston puheenjohtaja,<br />

ministeri Mari Kiviniemi<br />

toteaa.<br />

Kunnat halutaan vetureiksi<br />

uusien ideoiden käyttöönotossa<br />

ja suunnannäyttäjiksi kestävien<br />

yhdyskuntien rakentamisessa.<br />

– Teknologian kehittäminenja<br />

innovaatiot yhdistettynä uusiin<br />

toimintatapoihin ovat tuottavuuden<br />

keskeisiä tekijöitä, Tekesin<br />

Kestävä yhdyskunta -ohjelman<br />

päällikkö Virpi Mikkonen<br />

sanoo.<br />

Kilpailu antaa kunnille mahdollisuuden<br />

uusien ideoiden<br />

avulla parantaa omaa kilpailukykyään<br />

ja lisätä työpaikkoja kestävällä<br />

tavalla. Parhaimpaan tulokseen<br />

päästään eri sektoreiden<br />

välisellä yhteistyöllä.<br />

– Kilpailu on erinomainen tapa<br />

saada ideoita esille ja asiantuntevan<br />

arvioinnin kohteeksi.<br />

Samalla se tuo mahdollisuuden<br />

saada rahoitusta kuntainnovaatioihin<br />

ja niiden edelleen kehittämiseen<br />

omaan ja muiden kuntien<br />

käyttöön, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja<br />

Timo Kietäväinen<br />

muistuttaa.<br />

Rahoitusta luvassa 3–6<br />

kuntainnovaatiolle<br />

Kilpailuehdotukset voivat liittyä<br />

maankäytön suunnitteluun, liikkumiseen,<br />

väylä- ja verkkoratkaisuihin,<br />

jäte- ja vesihuoltoon, uusiutuvan<br />

energian hyödyntämiseen,<br />

rakentamiseen tai palveluihin.<br />

Kilpailuun voivat osallistua<br />

kunnat ja niiden liikelaitokset,<br />

kuntien omistamat yhtiöt ja<br />

kuntayhtymät. Idean voi esittää<br />

myös ryhmä, jossa on mukana<br />

kunnallisen toimijan lisäksi yrityksiä<br />

tai muita kuntia.<br />

Kilpailuun osallistuvat laativat<br />

ideastaan lyhyen, 1–2 -sivuisen<br />

kuvauksen 15.6.2010 mennessä.<br />

Tuomariston suosituksesta<br />

valitaan 3–6 toteuttamiskelpoista<br />

ideaa, joiden kehittämistä<br />

Tekes rahoittaa 35–50 prosentilla<br />

hankkeen kokonaiskustannuksista.<br />

● Virpi Mikkonen, Tekes,<br />

p. 010 60 55930,<br />

virpi.mikkonen@tekes.fi<br />

● Ritva Laine, Suomen Kuntaliitto,<br />

p. 050 521 5749,<br />

ritva.laine@kuntaliitto.fi<br />

● www.tekes.fi/info/kuntakilpailu<br />

Keskustapalkinto Kotkalle<br />

● Elävä Kaupunkikeskusta ry antoi vuoden<br />

2010 keskustapalkinnon Kotkalle esimerkillisestä<br />

keskustauudistuksesta haastavassa toimintaympäristössä.<br />

Vaikka kauppakeskus Pasaatin<br />

kaavoitukseen kului neljä vuotta, se on<br />

nyt kaupallisen tarjonnan kulmakivi. Kauppatorin<br />

alle toteutettu asiakaspysäköintilaitos<br />

avasi uuden ajan keskustalle. Sen ovat venäläisetkin<br />

ostosmatkailijat löytäneet.<br />

Palkintoraadin mukaan lukuisat tapahtumat<br />

hyödyntävät Kauppatoria.<br />

Meripäivät on Suomen suurin kaupunkitapahtuma<br />

250 000 vieraineen. Vaikka<br />

kaikki kohteet eivät suoraan kytkeydy<br />

ydinkeskustaan, kuten Merikeskus, Suomen<br />

Puuvenekeskus ja Veistospuisto, ne<br />

tuovat väkeä myös sinne.<br />

Kauppakeskus Pasaati on Kotkan<br />

kaupallisen tarjonnan kulmakivi.<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

OPAS<br />

yksityisteiden<br />

parantamiseen<br />

● Suomen Tieyhdistyksen<br />

Yksityistien parantaminen<br />

-opaskirja kokoaa yhteen teiden<br />

parantamisen suunnittelu-<br />

ja toteutusohjeita. Kirja sisältää<br />

käytännön perustietoa<br />

yksityistien parantamisesta tiekunnille<br />

ja tieosakkaille.<br />

Tiekunta yleensä toteuttaa<br />

pienet parantamishankkeet<br />

itse omin voimin. Suuremmissa<br />

hankkeissa tarvitaan<br />

jo enemmän suunnittelua ja<br />

tutkimuksia.<br />

Jos aiotaan hakea avustusta<br />

esimerkiksi valtiolta, tarvitaan<br />

siihenkin riittävän hyvät<br />

asiakirjat. Se vaatii jo hiukan<br />

perehtyneempää asiantuntijaa,<br />

jolle julkaisusta löytyy<br />

koottua ja ehkä uuttakin<br />

tietoa.<br />

Kirjaan on kerätty perustietoa<br />

myös hankkeen toteuttamisvaiheesta.<br />

Kilpailuttaminen,<br />

sopimusten laatiminen ja<br />

työn valvonta vaativat osaamista.<br />

Yksityistien parantaminen –<br />

Suunnittelun ja toteutuksen perusteet.<br />

DI Esko Hämäläinen.<br />

140 sivua. Hinta 48 euroa (sis.<br />

alv), Tieyhdistyksen jäsenille 40<br />

euroa (sis. alv) + postikulut.<br />

Tilaukset: toimisto@tieyhdistys.fi<br />

tai p. 0207 861 000.<br />

Arkisto-osan julkisivujen betonielementeille<br />

on asetettu 200<br />

vuoden käyttöikävaatimus.<br />

Arkisto-osan tumma graafinen betonipinta<br />

jatkuu sisätiloihin yhdistäen<br />

ulko- ja sisätilat toisiinsa.<br />

Hämeenlinnan<br />

maakuntaarkisto<br />

on 2009<br />

BETONIRAKENNE<br />

● Hämeenlinnan maakunta-arkisto<br />

on palkittu vuoden 2009 betonirakenteena<br />

taitavasta ja vaativasta<br />

arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta<br />

sekä ammattitaitoisesta toteutuksesta.<br />

Rakennuttajan, käyttäjien<br />

ja suunnittelijoiden toimivalla<br />

yhteistyöllä sekä osaavalla betonin<br />

käytöllä on saatu aikaan toimiva<br />

ja näyttävä arkkitehtoninen<br />

rakennus, jolla on Hämeenlinnan<br />

kaupunkikuvassa näkyvä ja tunnistettava<br />

rooli.<br />

Hämeenlinnan maakunta-arkiston<br />

on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto<br />

Heikkinen-Komonen Oy<br />

Helsingistä. Kohteen suunnittelusta<br />

ovat vastanneet arkkitehdit SA-<br />

FA Mikko Heikkinen, Markku Komonen<br />

ja Markku Puumala.<br />

Vuoden Betonirakenne -kilpailu<br />

järjestettiin 40. kerran.<br />

ELY:ille 40,6 milj.<br />

euroa joukkoliikenteeseen<br />

● Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset<br />

saavat joukkoliikenteen<br />

palvelujen ostoihin ja kehittämiseen<br />

sekä lippualennuksiin valtion määrärahoja<br />

40,6 miljoonaa euroa. Tänä<br />

vuonna määrärahaa on jaossa<br />

vajaa miljoona euroa vähemmän<br />

kuin 2009, jolloin raha osoitettiin<br />

lääninhallituksille.<br />

ELY-keskukset joutuvat karsimaan<br />

kannattamattominta ja matkustajamääriltään<br />

vähäisintä vuorotarjontaa,<br />

koska määrärahataso<br />

ei riitä ylläpitämään nykyistä ostoliikennettä.<br />

Bussiliikenteen kustannustaso<br />

nousi viime vuonna noin<br />

viisi prosenttia, mikä vaikuttaa myös<br />

tuleviin ostoliikenteen korvauksiin.<br />

Vancouver jälleen<br />

maailman paras<br />

● Economist Intelligence Unitin<br />

vuotuisessa selvityksessä kaikkiaan<br />

140 kaupunkia ympäri maailman<br />

on pistetty paremmuusjärjestykseen<br />

30:llä elämänlaadun kriteerillä<br />

mitattuna. Vancouver oli jälleen<br />

paras, Helsinki kuudes.<br />

Kymmenen kärki 2010:<br />

1. Vancouver, Kanada<br />

2. Wien, Itävalta<br />

3. Melbourne, Australia<br />

4. Toronto, Kanada<br />

5. Calgary, Kanada<br />

6. Helsinki, Suomi<br />

7. Sydney, Australia<br />

8. Perth, Australia<br />

9. Adelaide, Australia<br />

10. Auckland, Uusi-Seelanti<br />

Ekokemin kakkosjätevoimala<br />

etenee<br />

● Ekokemin jätevoimala 2 -hankkeen<br />

suunnitelmia täsmennetään<br />

parhaillaan ennen kesäkuun investointipäätöstä.<br />

Siten Ekokem pystyy<br />

toimittamaan lisää kaukoläm-<br />

pöä jo ensi talvena. Kapasiteettia<br />

rakennetaan vaiheittain energiatarpeen<br />

ja jätteen saatavuuden mukaan<br />

niin, että vuosittain jätettä<br />

voidaan käsitellä 100 000 tonnia<br />

nykyistä enemmän.<br />

Pälkäneelle Suomen<br />

ensimmäinen<br />

passiivitaloalue<br />

● Pälkäneelle Roineen järven rantaan<br />

nousee Suomen ensimmäinen<br />

passiivitaloalue. Kostianvirran alueelle<br />

rakennetaan yhdeksän paritaloa<br />

ja viisi rivitaloa. Rakennustyöt<br />

alkavat huhtikuussa.<br />

Kaikki alueen passiivitalot ovat<br />

valmistaloja, jotka rakennetaan<br />

10-Talojen suurelementeistä ja SPU<br />

passiivikattoelementeistä. Kattoelementtien<br />

lisäksi SPU-eristeitä käytetään<br />

talojen muissa eristeratkaisuissa.<br />

Talojen rakennuttaja on Laipanmaan<br />

Rakennus Oy.<br />

Kostianvirran alueelle rakennetaan<br />

33 asuntoa yhdeksään<br />

paritaloon ja viiteen kolmen<br />

perheen rivitaloon.<br />

Arkkitehdit A3 Oy<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

53

KOTTERIA VOITTI<br />

KERROSTALON<br />

KORJAUSKILPAILUN<br />

● Julkisivuyhdistyksen kerrostalon korjauksen<br />

ideakilpailun on voittanut ehdotus<br />

nimeltä ”Kotteria”, joka on viidettä<br />

vuotta Oulun yliopiston arkkitehtuurin<br />

osastolla opiskelevan Jalo Sippolan<br />

käsialaa.<br />

Palkinnot julkistettiin korjausrakentamispäivillä<br />

helmikuussa. Kilpai-<br />

Mikä kunta paras<br />

HAJAJÄTEVESIEN<br />

HOIDOSSA<br />

● Muoviteollisuus ry ja sen jäsenyritykset<br />

(Uponor Suomi Oy,<br />

Pipelife Finland Oy, Kwh Pipe<br />

Oy ja Jita Oy) järjestävät Paras<br />

HSY Vesi opastaa<br />

PIETARISSA<br />

● HSY Vesi aloittaa Pietarin vesilaitoksen<br />

kanssa yhteistyöhankkeen<br />

jätevedenpuhdistamoiden<br />

kunnossapidon kehittämiseksi.<br />

Ympäristöministeriön rahoittamassa<br />

hankkeessa HSY Vesi antaa<br />

asiantuntija-apua Pietarin kaikille<br />

17 jätevedenpuhdistamolle.<br />

John Nurmisen Säätiö<br />

”Kotteria”/Jalo Sippola<br />

lu oli suunnattu OY:n, TKK:n<br />

ja TTY:n arkkitehtikouluissa<br />

opiskeleville. Kilpailu toteutettiin<br />

nyt neljännen kerran.<br />

hajajätevesikunta 2010 -kilpailun<br />

Suomen kunnille. Siinä palkitaan<br />

kunta, jossa jätevesiasetuksen<br />

toimeenpanossa on onnistuttu<br />

parhaiten.<br />

Palkintona on kunnian ja maineen<br />

lisäksi 4 000 euroa käytettäväksi<br />

asian edistämiseen. Kilpailu<br />

kestää huhtikuun loppuun.<br />

Kilpailutyöryhmän puheenjohtajana<br />

toimii Jaana Suur-Askola<br />

Uponor Suomi Oy:stä.<br />

www.muoviteollisuus.fi/<br />

ajankohtaista/kuntakilpailu<br />

Kilpailukutsu tämän<br />

lehden sivulla 43<br />

nossapidon tilaa, josta tehdään<br />

yhteenvetoanalyysi sekä esitetään<br />

selkeitä keinoja ennakoivan<br />

ja suunnitelmallisen kunnossapidon<br />

kehittämiseksi. HSY Veden<br />

alikonsulttina projektissa toimii<br />

venäläinen LLC Ecovod.<br />

Ympäristöministeriö rahoittaa<br />

hankkeesta 60 prosenttia ja<br />

Pietarin vesilaitos Vodokanal 40<br />

prosenttia.<br />

HSY Vesi on mukana Itämeren<br />

suojeluorganisaatio Baltic<br />

Sea Action Groupin toiminnassa.<br />

Nyt käynnistyvä kehittämisprojekti<br />

on konkreettinen askel<br />

tehtyjen investointien ylläpitämiseksi<br />

Pietarissa.<br />

Viiden miljoonan asukkaan<br />

Pietarissa puhdistetaan tällä<br />

hetkellä noin 85 prosenttia<br />

alueen jätevesistä. Vuorokaudessa<br />

jätevesiä puhdistetaan<br />

noin 2,8 miljoonaa kuutiota.<br />

Hankkeen avulla pyritään pitämään<br />

Pietarin alueelle tehdyt<br />

jätevedenpuhdistamoinvestoinnit<br />

toimintakunnossa ja säilyttämään<br />

investoinneilla saavutetut<br />

puhdistustulokset. Projekti kestää<br />

2010 loppuun. Sen arvo on<br />

260 000 euroa.<br />

Projektissa HSY Veden asiantuntijat<br />

kartoittavat Pietarin<br />

jätevedenpuhdistamoiden kun-<br />

Uimahallistandardeja<br />

nyt suomeksi<br />

● Uimahalleja ja niiden varusteita<br />

koskevat eurooppalaiset<br />

standardit SFS-EN<br />

13451 ja SFS-EN 15288 on<br />

julkaistu suomenkielisinä.<br />

Standardit on tarkoitettu<br />

erityisesti uimahallien, kylpylöiden,<br />

vesipuistojen ym.<br />

suunnittelijoiden, rakentajien<br />

ja toiminnanharjoittajien<br />

käytettäviksi. Niistä hyötyvät<br />

myös hallin kunnossapitoon,<br />

puhdistukseen ja siivoukseen<br />

osallistuvat yritykset.<br />

Standardit käsittelevät uimahallien<br />

allasrakenteiden,<br />

oheistilojen ja materiaalien<br />

turvallisuutta – käyttäjien ja<br />

henkilökunnan turvallisuutta<br />

unohtamatta. Uima-altaita<br />

käsittelevän standardin<br />

SFS-EN 15288 eri osat käsittelevät<br />

turvallisuutta hieman<br />

eri näkökulmista. Standardin<br />

osa 1 on tarkoitettu uimahallien<br />

suunnitteluun, rakentamiseen<br />

ja käyttöön liittyville<br />

henkilöille. Osasta 2 on hyötyä<br />

henkilöille, joiden työ liittyy<br />

itse hallin toimintaan tai<br />

käyttöön.<br />

Uima-allasvarusteita käsittelevässä<br />

standardissa SFS-EN<br />

13451 on 10 osaa. Niissä esitetään<br />

uimahallivarusteiden<br />

erityiset turvallisuuteen liittyvät<br />

vaatimukset.<br />

Standardeja myy Suomen<br />

Standardisoimisliitto.<br />

www.sfs.fi<br />

Vihertaitoja ja<br />

vinkkejä vapaaehtoistyöhön<br />

USA:sta<br />

● Helsingin kaupungin rakennusvirasto<br />

lähetti helmikuussa<br />

arboristi Sami Kieman kahden<br />

kuukauden opintomatkalle<br />

Casey Trees -säätiöön<br />

Washington DC:iin. Opit tukevat<br />

arboristien puidenhoidollista tietämystä.<br />

Samalla rakennusvirasto<br />

saa hyödyllistä tietoa vapaaehtoistyön<br />

ohjeen laadintaan.<br />

Casey Trees on voittoa tuottamaton<br />

säätiö, joka lahjoitusvaroin<br />

ja vapaaehtoisvoimin istuttaa<br />

puita eri puolille kaupunkia<br />

niin yleiselle kuin yksityiselle<br />

maalle.<br />

– Uskon, että saamme arvokasta<br />

tietoa siitä, miten voimme<br />

osallistaa vapaaehtoistemme<br />

joukkoa enemmän puistonhoitotehtäviin.<br />

Rekisterissämme on<br />

yli 300 vapaaehtoista. Kunhan<br />

ulkomailta tulee lisää kokemuksia,<br />

saamme laadittua Helsingille<br />

hyvät ohjeet vapaaehtoistoimintaan,<br />

projektipäällikkö Elina<br />

Nummi rakennusviraston katuja<br />

puisto-osastolta kertoo.<br />

Sami Kiema lähti matkaan<br />

11.2. Hänen reissublogiaan<br />

voi seurata osoitteessa www.<br />

samiamerikassa.blogspot.com.<br />

Opintomatka liittyy MyHelsinki-projektiin,<br />

joka luo yhteyksiä<br />

Helsingin ja Washington<br />

DC:n välille.<br />

www.caseytrees.org<br />

www.myhelsinki.fi<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

Saint-Jusin aitoja antiikkilaseja on käytetty monien<br />

historiallisesti merkittävien rakennusten ikkunasaneerauksissa<br />

Versaillesista Valkoiseen taloon. Kuvassa Metzin<br />

kaupungintalo Ranskassa.<br />

ENERGIATEHOKASTA ANTIIKKILASIA<br />

SANEERAUSKOHTEISIIN<br />

● Aitoa, käsinpuhallettua antiikkilasia tarvitaan historiallisesti<br />

merkittävien rakennusten saneerauksiin. Nyt sitä saa myös<br />

2k-elementtinä, jossa ulkopuolinen lasi on aitoa antiikkilasia<br />

ja sisäpuolinen eristyslasia. Ikkunoiden energiatehokkuus paranee<br />

merkittävästi aidosta ulkonäöstä tinkimättä.<br />

SGG ClimaPlus Colonial -tuoteperheen 2k-lasit parantavat<br />

ikkunoiden lämpöarvoja muuttamatta rakennuksen ulkonäköä.<br />

Ohuimmillaan SGG ClimaPlus Colonial Ultra on<br />

vain 9 mm, joten se sopii asennettavaksi useimpiin vanhoihin<br />

puukehyksiin.<br />

Antiikkilasi valmistetaan perinteisin menetelmin käsityönä<br />

puhaltamalla Saint-Justin tehtailla Etelä-Ranskassa. Myös<br />

taidelaseja valmistava Saint-Gobain -konserniin kuuluva tehdas<br />

on valmistanut samalla menetelmällä lasia vuodesta<br />

1826. Suomessa on yhtiön 1k-antiikkilasia toimitettu mm.<br />

Suomenlinnaan.<br />

MUKAUTUVA<br />

TELINEJÄRJESTELMÄ<br />

vauhdittaa sillan<br />

vahvistamista<br />

● Portugalin Trás-os-Montesin<br />

maakunnassa tehdään mittavia<br />

korjaustöitä 1940 rakennetulla teräsbetonisella<br />

kaarisillalla, joka ylittää<br />

Rio Tua -joen. Kulkutiet ja työtasot<br />

korjaus- ja ylläpitotyöhön toteutettiin<br />

telinekokonaisuudella, joka<br />

perustuu PERI UP Rosett Flex -telinejärjestelmään.<br />

Telineen modulaarinen rakenne<br />

mahdollistaa optimaalisen säädön<br />

sillan geometriaan nähden. Turvalliset<br />

työolosuhteet ja helppo pääsy<br />

työalueille vauhdittavat saneeraustöitä<br />

niin, että alkuperäinen 7 kuukauden<br />

aikataulu alitetaan.<br />

Sillan kokonaispituus on 120<br />

metriä ja leveys 8 metriä. Jokilaakson<br />

ylittää 80 metriä leveä ja 20<br />

metriä korkea betonikaari, joka on<br />

tuettu ylhäältäpäin useilla kaksipuolisilla<br />

betonituilla. Kohteessa on<br />

vahvistettu ajotien pintaa ja T-palkkirakennetta,<br />

korjattu betonia ja<br />

ruostunutta raudoitusta, injektoitu<br />

halkeamia epoksilla sekä kunnostetu<br />

kävelyteitä ja kaiteita. Koko sillan<br />

kansi saa uuden pinnoitteen.<br />

www.perisuomi.fi<br />

www.finnglass.sggs.com<br />

Portugalissa peruskorjattava Rio Tua -joen silta on 120 metriä pitkä.<br />

VEHU<br />

varmistaa<br />

vedentuotannon<br />

● Tuusulan seudun vesilaitos<br />

kuntayhtymä (TSV) otti<br />

vuoden alussa käyttöön<br />

avoimen lähdekoodin ohjelmistoon<br />

perustuvan nettipohjaisen<br />

VEHU-kunnossapitojärjestelmän.<br />

Järjestelmän<br />

kehittämisestä vastasivat<br />

FCG ja Norfello.<br />

TSV vastaa Järvenpään,<br />

Tuusulan, Keravan, Sipoon<br />

sekä osin Mäntsälän ja Pornaisten<br />

puhtaan veden<br />

tuotannosta. Valvontaalue<br />

käsittää noin 50 erillistä<br />

laitosta yli 700 km 2 :n<br />

alueella.<br />

TSV:n käyttöpäällikkö<br />

Timo Ranta-Peren mukaan<br />

tärkeintä oli saada<br />

käyttöön järjestelmä, jolla<br />

kunnossapidon töitä voitiin<br />

ohjata sisäisesti sekä tarvittaessa<br />

myös oman väen ulkopuolisille<br />

alihankkijoille.<br />

– Laitostemme hankintaikä<br />

vaihtelee paljon. Tämä<br />

tuo haasteita etenkin uusille<br />

työntekijöille, joiden tulisi<br />

nopeasti oppia vedenjakelujärjestelmän<br />

rakenne ja tekniikat,<br />

Ranta-Pere sanoo.<br />

VEHU:n kautta voidaan<br />

yksittäisiin laitteisiin liittyvät<br />

työtehtävät jakaa suoraan<br />

esim. ulkoistetuille toimittajille.<br />

Järjestelmä lähettää<br />

sähköpostin kautta työtehtävät<br />

vaikkapa automaatiosta<br />

vastaavalle asiantuntijayritykselle.<br />

www.fcg.fi<br />

www.norfello.fi<br />

URHEILU-<br />

VARUSTEET<br />

KUIVIKSI KONTISSA<br />

● Urheiluharrastuksiin liittyy lähes<br />

aina varusteiden huoltoa ja kuivausta.<br />

Erillisen kuivaustilan paikalleen<br />

asennus ja käyttöönotto on<br />

varsin vaivatonta: virtapistoke kiinni<br />

ja varusteet alkavat kuivua.<br />

Luja teräsrakenne mahdollistaa<br />

myös kuivaustilan siirron kesä- ja<br />

talviliikuntapaikkojen välillä, jolloin<br />

saavutetaan hyvä kustannustehokkuus.<br />

Siirrettävän varustetilan perustukseksi<br />

riittää tukeva ja tasainen<br />

alusta.<br />

Erillistä kunnallistekniikkaa ei<br />

tarvita. Automatiikka valvoo jatkuvasti<br />

sisäilman kosteutta ja kytkee<br />

kuivauslaitteen pois päältä, kun haluttu<br />

kuivaustaso on saavutettu.<br />

Kosteus poistuu kanavaa pitkin<br />

lähinnä höyrynä ilmaan. Yhdessä<br />

kuivaustilassa (30 m 3 ) voidaan kui-<br />

vattaa ja säilyttää 20–30 pelaajan varusteet.<br />

www.vuokrakontti.fi<br />

Varusteiden erillinen kuivaustila<br />

on turvallinen, kestävä ja estää<br />

ilkivaltaa. Lisäksi se vähentää<br />

yhteistilojen kosteus- ja hajuongelmia.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010 55

Ramboll<br />

Finland Oy<br />

Pöyry Oyj<br />

<br />

<br />

<br />

Turun toimipaikka<br />

<br />

<br />

Jari Nauska<br />

<br />

<br />

<br />

Mervi Harju<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

DI Lotta-Maija Salmelin<br />

<br />

<br />

<br />

RI Esko Kääriäinen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Satu Orho<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Ramboll<br />

Analytics Oy<br />

<br />

Ulla Lignell <br />

<br />

<br />

<br />

Norbert Gorny<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Martin Bachmann<br />

<br />

<br />

<br />

FCG Finnish<br />

Consulting<br />

Group Oy<br />

Helsingin<br />

toimipaikka<br />

Timo Kalevirta<br />

<br />

<br />

Henrik Wikberg<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Emma Toivonen<br />

<br />

<br />

Tomi<br />

Kallio<br />

<br />

<br />

<br />

Lahden toimipaikka<br />

Pertti Laitinen<br />

<br />

<br />

WSP Finland Oy<br />

Stefan Forstén<br />

<br />

<br />

Emmi Lehto<br />

<br />

<br />

<br />

DI Kalle Nikula <br />

<br />

<br />

Asko Ijäs <br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Ismo Läspä o<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Jyväskylän Energia<br />

<br />

<br />

<br />

Tuomo Kantola<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Juha Lappalaisen<br />

<br />

<br />

<br />

Henry<br />

Tapiola<br />

<br />

<br />

<br />

Jesse<br />

Kunnas<br />

<br />

<br />

<br />

Pasi Kråknäs <br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Tauno Suominen<br />

Harri Kuula<br />

<br />

Jorma Jurmu<br />

<br />

<br />

<br />

Minna Raatikka<br />

<br />

<br />

Timo Mouhu <br />

56<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />

vuonna 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

nimitetty paikkatietoasiantuntijaksi<br />

liikenteen<br />

konsultointiyksikköön.<br />

FM Jouni Valli on nimitetty<br />

geologiksi kalliosuunnitteluyksikköön<br />

Helsinkiin.<br />

Tekn. yo Pekka Turunen<br />

on nimitetty suunnittelijaksi<br />

talotoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

DI Timo Kivelä on nimitetty<br />

suunnittelijaksi siltatoimialalle<br />

Ouluun.<br />

DI Teuvo Holappa ja<br />

DI Vesa Kallio on nimitetty<br />

projektipäälliköiksi<br />

infratoimialalle Ouluun.<br />

Ins. Esa Nyrhinen on<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

ja<br />

ins. Sirpa Lavila suunnittelijaksi<br />

infratoimialalle<br />

Ouluun.<br />

Ins. (AMK) Jani<br />

Heikura ja<br />

ins. (AMK) Katariina<br />

Leinonen on nimitetty<br />

projekti-insinööreiksi<br />

infratoimialan katu- ja<br />

alueyksikköön Tampereelle.<br />

DI Pekka Kaarela on<br />

nimitetty tuotepäälliköksi<br />

liikenteen informaatiojärjestelmät<br />

-yksikköön Tampereelle.<br />

Suomen<br />

Talokeskus Oy<br />

Markkinointijohtaja DI<br />

Pekka Dunder on nimitetty<br />

Suomen Talokeskus<br />

Oy:n projektikehitysjohtajaksi.<br />

LVI-insinööri Arto<br />

Ekström on nimitetty<br />

LVIA-asiantuntijaksi.<br />

2010<br />

Jätehuollon neuvottelupäivät<br />

23.–24.3. Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Jäähallipäivät 2010<br />

23.–25.3.2010 Hki-Tukholma-Hki<br />

www.finhockey.fi<br />

Alueidenkäytön tietojärjestelmäpäivä<br />

24.3.2010 Helsinki<br />

leena.kopperoinen@ymparisto.fi<br />

www.ymparisto.fi<br />

Rakentamisen sopimusoikeus<br />

ja sopimusjohtaminen<br />

24.–26.3.2010 Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

Maanmittauspäivät<br />

25.–26.3.2010 Rovaniemi<br />

www.maanmittauspaivat.org<br />

Kuntien rakennuttajapäivät<br />

12.–13.4.2010 Hämeenlinna<br />

www.fcg.fi<br />

Rakennuttajan työturvallisuus<br />

-päivitysseminaari<br />

12.4.2010 Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

Kaavoitusjohdon<br />

neuvottelupäivät<br />

14.–15.4.2010 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Julkiset hankinnat<br />

rakennuttamisessa<br />

14.4.2010 Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

Kuntien 5. ilmastokonferenssi<br />

5.–6.5.2010 Tampere<br />

www.kunnat.net/ilmastoenergia<br />

Public10 - International<br />

Fachmesse für Stadtplanung<br />

18.–19.5.2010 Stuttgart<br />

www.public10.de<br />

Liikelaitos- ja osakeyhtiökonferenssit<br />

26.–28.5.2010 Hki-Tukholma-Hki<br />

www.fcg.fi<br />

International Passive House<br />

Conference<br />

28.–29.5.2010 Dresden<br />

www.passivhaustagung.de<br />

ICLEI Resilient Cities 2010<br />

28.–30.5.2010 Bonn<br />

www.iclei.org/bonn2010<br />

ECWATECH-2010<br />

1.6.–4.6.2010, Moskova<br />

www.ecwatech.com<br />

Vesihuolto 2010 -päivät<br />

2.–3.6.2010 Vaasa<br />

www.vvy.fi<br />

Kuntatekniikan päivät<br />

3.–5.6.2010 Joensuu<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Asuntomessut<br />

16.7.–15.8.2010, Kuopio<br />

www.asuntomessut.fi<br />

Habitare-messut<br />

Valo-tapahtuma<br />

1.–5.9.2010 Helsinki<br />

www.habitare.fi<br />

Turvallisuus-,<br />

Kiinteistöturvallisuusja<br />

Työhyvinvointi-messut<br />

8.–10.9.2010 Tampere<br />

www.tampereenmessut.fi<br />

Kuntamarkkinat<br />

15.–16.9.2010 Helsinki<br />

www.kuntamarkkinat.fi<br />

FinnBuild-messut<br />

6.– 9.10.2010 Helsinki<br />

www.finnbuild.fi<br />

Ympäristö, Yhdyskunta,<br />

Vesi & Viemäri, Jäte &<br />

Kierrätys 2010<br />

6.–9.10.2010 Helsinki<br />

www.ymparistotekniikkamessut.fi<br />

Väylät ja liikenne<br />

13.–14.10.2010 Jyväskylä<br />

www.tieyhdistys.fi<br />

ENERGIAFORUM10<br />

ENERGIA 10 -messut<br />

25.–28.10.2010 Tampere<br />

www.energiaforum.com<br />

www.energiamessut.fi<br />

Paikkatietomarkkinat<br />

2.–3.11.2010 Helsinki<br />

www.maanmittauslaitos.fi/<br />

paikkatiedot<br />

tapahtumakalenteri<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010 57

GTK:n<br />

palveluja<br />

kunnille<br />

Geologiset tietoaineistot<br />

Maa- ja kiviainekset<br />

Pohjavesi<br />

Ympäristöselvitykset<br />

Luontomatkailu<br />

Vihreällä teknologialla kohti<br />

tuottoisampaa huomista<br />

CAVIA – Kavitaatio yksikkö<br />

Lisää biokaasua!<br />

Vähemmän jäännöslietettä!<br />

Soveltuu sekä suunniteltaviin että<br />

olemassa oleviin mädätysprosesseihin!<br />

Lännen Alituspalvelu Oy<br />

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />

www.lannenalitus.com<br />

Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />

koneella, DN1600 asennus.<br />

ALITUSPORAUKSET<br />

kaikilla menetelmillä<br />

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />

asennuspituudet jopa 1000 m<br />

Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />

email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun<br />

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä<br />

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme<br />

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.<br />

<br />

www.gtk.fi<br />

<br />

<br />

DEWACO Oy<br />

www.dewaco.fi<br />

sales@dewaco.fi<br />

Tehokasta täsmänäkyvyyttä<br />

Ilmoitus PALVELUJA -sivuillamme tuo tulosta.<br />

Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

Pöyry Finland Oy<br />

Puh. 010 3311<br />

KunFo tietää!<br />

www. kuntatekniikka.fi<br />

on yhteinen verkostomme,<br />

josta löydät mm. tuoreimmat<br />

uutiset ja tapahtumat,<br />

rekryfoorumin, matkapalveluja<br />

ja kuvapankin.<br />

www.poyry.fi<br />

YHDYSKUNTATEKNIIKAN<br />

ASIANTUNTIJA<br />

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI<br />

Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850<br />

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,<br />

faksi (019) 31274<br />

www.finnmap-infra.fi<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

2 /2010<br />

Jukka Sandelin<br />

laskeutuu Akaan<br />

vesijohtoverkoston<br />

paineenkorotusasemalle<br />

Ellen Matsenjwa<br />

arvostaa yhteistyötä<br />

Salon kanssa<br />

Mbabanen kehittämisessä.<br />

sivu 26<br />

sivulla 36<br />

Tekstari<br />

varoittaa rankkasateesta<br />

sivu 14<br />

Espoon uusin<br />

jäähalli on<br />

energiapihi sivu 20<br />

Kajaani sai vanhan<br />

teollisuusalueen<br />

kukoistamaan sivu 29<br />

Kaatopaikan<br />

remontti paransi<br />

pintavesiä sivu 38<br />

<strong>VEDET</strong> <strong>HALLINNASSA</strong><br />

Tilaa <strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

2010<br />

Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />

sivu 6<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />

kestotilauksena 70 euroa. Saat kaupan päälle<br />

syyskuussa 2010 ilmestyvän Vesihuollon<br />

osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa 79 euroa, irtonumero<br />

8,50 euroa.<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen voi hoitaa kätevimmin os.<br />

http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. (09) 771 2442.<br />

58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010

Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

FCG – Hyvän elämän tekijät<br />

www.sito.fi<br />

SITO on liikenteen, ympäristön ja<br />

infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja<br />

tuottava moniosaaja.<br />

Palvelutarjontamme kattaa<br />

konsultoinnin, suunnittelun,<br />

rakennuttamisen ja tietotekniikan.<br />

Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Suunnittelemme hyvää<br />

infrastruktuuria, ympäristöä<br />

ja yhdyskuntaa<br />

www.fcg.fi<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA<br />

Golder Associates Oy<br />

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku<br />

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi<br />

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden<br />

tutkiminen ja kunnostus<br />

• Jäteluokitukset<br />

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit<br />

• Hyötykäyttöarvioinnit<br />

maanrakentamisessa<br />

• Vesistöjen ja ranta-alueiden<br />

sedimenttitutkimukset ja kunnostus<br />

• Ympäristöriskien arvioinnit<br />

• Vanhojen kaatopaikkojen<br />

kunnostussuunnittelu<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

VESIHUOLTOPALVELUA<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2010<br />

59

SUOMEN TEKOJÄÄ OY<br />

JÄÄHALLIEN KYLMÄTEKNIIKKA<br />

- Ammoniakki kylmäkoneistot<br />

- CO2 kylmäkoneistot<br />

- R404A kylmäkoneistot<br />

- Lämpöpumput lauhdelämmön tehokkaaseen<br />

hyödyntämiseen<br />

- Siirrettävien jääratojen kylmäkoneistot<br />

- Jäähallien ilmanvaihto-, ilmankuivaus- ja<br />

lämmöntalteenottojärjestelmät<br />

SUOMEN TEKOJÄÄ OY<br />

Sepänkatu 8, 39700 Parkano<br />

Puh. (03) 440 21<br />

Fax (03) 440 2206<br />

GSM 0400 654 000<br />

timo.mansikkaviita@suomentekojaa.fi<br />

www.suomentekojaa.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!