Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
ALANSA YKKÖNEN<br />
1/2011<br />
Pyynikin uimahalli-hotellista<br />
tulee ainutlaatuinen,<br />
Kirsti Hankela<br />
sivulla 36<br />
iloitsee. sivu 14<br />
Viherrakentaminen<br />
Shanghaissa huippuluokkaa<br />
sivu 25<br />
Hollantilaissairaala<br />
rakennettiin hoitoprosessin<br />
ehdoilla sivu 40<br />
Seinäjoki leikkaa<br />
energiayhtiönsä veroja<br />
vesilaitoskaupalla sivu 47<br />
John Hopkins rakennuttaa<br />
hylätystä teollisuusalueesta<br />
jättimäistä olympiapuistoa<br />
sivu 6<br />
LONTOOSEEN 2012
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi<br />
ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme<br />
osaamisemme ja kokemuksemme<br />
käyttöösi ja autamme sinua löytämään<br />
parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />
Taustallamme ovat tunnetut<br />
merkkituotteet, joiden<br />
tuotekehitys on jatkuvaa<br />
ja systemaattista.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!<br />
Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman<br />
suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa<br />
jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n<br />
asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin<br />
ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.<br />
Maahantuoja:<br />
Kysy lisää!<br />
SGN Tekniikka Oy<br />
Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa<br />
Puh. 030 650 50<br />
www.sgntekniikka.fi
SISÄLTÖ<br />
1/ 2011<br />
1. helmikuuta<br />
18 Kööpenhaminassa pyöräily on aito<br />
vaihtoehto henkilöautolle. Suomessa on<br />
paljon pyöräteitä, mutta niiden laadussa<br />
on parantamisen varaa.<br />
24 Shanghain viher- ja ympäristörakentamisen<br />
korkea taso yllätti 2010 maailmannäyttelyssä<br />
kävijän.<br />
36 Yksi Helsingin Valon vuodenaika -tapahtuman<br />
teoksista oli Tülay Schakirin Hyvä Valo<br />
– Paha Valo Kaisaniemen puistossa.<br />
40 Hollantilaissairaala suunniteltiin mm. hotellitoiminnan<br />
parhaita käytäntöjä soveltaen.<br />
Tehokkuus kompensoi korkeita kustannuksia.<br />
YHDYSKUNTA<br />
Kesäolympialaiset 2012 luovat<br />
uutta Lontoota 6<br />
Ratkaisuja2011-kilpailun<br />
voittajat palkittiin Turussa 12<br />
Ruotsin, Suomen ja Norjan<br />
innovaatioita ilmaston hyväksi 12<br />
LIIKUNTAPAIKAT<br />
Tampere korjaa Pyynikin<br />
uimahallin vanhaa kunnioittaen 14<br />
Kunnat avainasemassa pyöräilyolosuhteiden<br />
parantamisessa 18<br />
Helsinki kartoitti pyöräilyverkoston<br />
käyttäjien avulla 22<br />
VIHERALUEET<br />
Shanghai esitteli uusinta<br />
vihertekologiaa 24<br />
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys 29<br />
Kuntien Putkimestarit 33<br />
UKTY 34<br />
VALAISTUS<br />
Valon vuodenaika hehkui<br />
lumisessa Helsingissä 36<br />
Helsingin Kaisaniemen<br />
valoteoksella kummitukset kuriin 38<br />
KIINTEISTÖT<br />
Orbis Medical Parkissa logistiikka<br />
ja standardointi huippuluokkaa 40<br />
Tavoitteena kuntouttava<br />
hoitoympäristö 42<br />
Rauma ratkaisi koulupulansa<br />
tilamoduuleilla 44<br />
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
VESIHUOLTO<br />
Seinäjoen vesihuolto kaupungin<br />
energiayhtiön suojiin 47<br />
VVY suhtautuu varauksellisesti<br />
veden ja sähkön liittoihin 48<br />
Pääkaupunkiseudulla vuosisata<br />
jätevedenpuhdistusta 49<br />
PALSTAT / KOLUMNIT<br />
Pääkirjoitus 5<br />
Pakina/Eero Hiltunen:<br />
Lunta kulmillaan 21<br />
Rytilät/Pekka Rytilä:<br />
Barcelona 45<br />
Uutisia 52<br />
Tuoteuutisia 55<br />
Henkilöuutisia 56<br />
Palveluja 58<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011 3
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />
■ Energia<br />
■ Hankinnat<br />
■ Ilmastonmuutos<br />
■ Infra-IT<br />
■ Jätehuolto<br />
■ Kiinteistöt<br />
■ Kunnossapito<br />
■ Liikenne ja väylät<br />
■ Liikuntapaikat<br />
■ Maankäytön suunnittelu<br />
■ Maarakennus<br />
■ Rakentaminen<br />
■ Turvallisuus<br />
■ Uimahallit ja kylpylät<br />
■ Vesihuolto<br />
■ Viheralueet<br />
■ Ympäristö<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
1/2011<br />
Pyynikin uimahalli-hotellista<br />
tulee ainutlaatuinen,<br />
Kirsti Hankela<br />
sivulla 36<br />
iloitsee. sivu 14<br />
Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa<br />
Shanghaissa huippuluokkaa<br />
sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu<br />
rakennettiin hoito-<br />
energiayhtiönsä veroja<br />
47<br />
John Hopkins rakennuttaa<br />
hylätystä teollisuusalueesta<br />
jättimäistä olympiapuistoa<br />
sivu 6<br />
LONTOOSEEN 2012<br />
Kannen kuvat: Anthony Charlton ja Kimmo Brandt<br />
TOIMITUS<br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368<br />
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />
Puh. 050 352 3155<br />
Media-assistentti Sirpa Lokkinen<br />
Puh. 09 771 2319, 050 312 0204<br />
TOIMITUSNEUVOSTO<br />
Heikki Lonka<br />
Kirsi Rontu<br />
Juhani Sandström<br />
Sami Sillstén<br />
Paavo Taipale<br />
TILAUKSET<br />
Puh. 09 771 2442<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
Vuodessa 8 numeroa<br />
Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €<br />
Irtonumero 10 €<br />
ILMOITUKSET<br />
Suomen Business Viestintä Oy<br />
Marianne Lohilahti<br />
PL 356, 00101 Helsinki<br />
Puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Hinta 3,65 €/palstamm<br />
SIVUNVALMISTUS<br />
Aste Helsinki Oy<br />
PAINOPAIKKA<br />
Forssa Print<br />
ISSN 1238-125X<br />
66. vuosikerta<br />
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />
Suomen <strong>Kuntatekniikka</strong> kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Paavo Taipale<br />
Lumiliikuntaa<br />
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />
”<br />
Kuluva talvi on ollut useimmille suomalaisille lumiliikunnan juhlaa. Eteläisessä<br />
Suomessa moni on todennut perinteiset liikkumismuodot talvisissa olosuhteissa<br />
junia ja autoja tehokkaammiksi. Työmatkahiihtokin on noussut otsikoihin. Omalla<br />
kohdallani se edellyttäisi kovaa harjoittelua, kun matkaa on viidettä peninkulmaa<br />
ja valtaosa siitä umpihankea. Muuten esimies pian toteaisi takavuosien selostajalegendan<br />
tavoin, että ”kello käy eikä Hakulista näy”.<br />
Katujen kunnossapitoväki on reilujen lumisateiden vuoksi ollut pääkaupunkiseudulla<br />
ja muuallakin ylityöllistetty. Helsingissä ryhdyttiin poikkeustoimiin siirtämällä<br />
aurausta estäviä ajoneuvoja sekä järjestämällä tilapäisiä pysäköintialueita ja<br />
-kieltoja. Kiinteistöillä on pitänyt kiirettä kattojen lumen ja jään poistossa. Kaikki<br />
kiinteistöyhtiöt eivät hoitaneet tehtäviä ajoissa. Seuraukset olivat murheellisia.<br />
Aika monia – etenkin junamatkustajia – lumi on myös jumittanut. Aikataulujen<br />
pitävyydestään kuulut Japanin luotijunatkin lakkasivat liikennöimästä kokonaiseksi<br />
päiväksi tammikuussa. Keski-Euroopassa joulukuun lumipyryt pysäyttivät<br />
junien lisäksi myös lentoliikenteen. Ikääntyneet ja liikuntaesteiset puolestaan ovat<br />
pysytelleet asunnoissaan lumisten tai liukkaiden jalkakäytävien pelossa.<br />
Edellisen kerran peräkkäisiä kylmiä talvia oli neljännesvuosisata sitten. Niistä<br />
ajoista ovat liikennemäärät kasvaneet, elämänrytmi kiivastunut ja kansalaisten<br />
palvelutaso-odotukset nousseet. Samaan aikaan kunnossapitohenkilöstöä ja kalustoa<br />
on vähennetty eikä palvelutuotannon innovaatioita ole saatu käyttöön toivotusti.<br />
Nyt kun luontoäiti hiukan läksyttää, arki kaupungissa tuntuu kovin takkuiselta.<br />
Australian tai Brasilian suurtulviin verrattuna meidän lumikinoksemme<br />
ovat kuitenkin lähinnä vuodenaikataidetta kaupunkiympäristössä.<br />
Tiemaksu ei ole ruuhkamaksu<br />
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän valmistelussa oleva ehdotus tieliikenteen<br />
rahoituksen uudistamiseksi ristittiin julkisuudessa ruuhkamaksuehdotukseksi.<br />
Väärin, koska uuden maksujärjestelmän ehdotetaan asteittain tulevan käyttöön<br />
koko valtakunnassa. Kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa toimisivat uuden<br />
maksujärjestelmän päänavaajina.<br />
Pääkaupunkiseudun pääväylillä onkin tungosta. Sen sijaan sitä ei ole juuri<br />
muualla näiden 14 kunnan alueella. Siksi ei voi puhua ruuhkamaksusta vaan yksityisauton<br />
käyttömaksusta, eräänlaisesta haittaverosta. Mutta voiko valtio laskuttaa<br />
yksityisautoilusta eri perustein maan eri osissa Saattaa tulla taas perustuslakivaliokunnalle<br />
töitä.<br />
Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />
2/2011 25.2. 22.3. Vesihuolto ■ Kiinteistöt ■ Jäähallit<br />
3/2011 13.4. 10.5. Liikenne ja väylät ■ Jätehuolto ja ympäristö ■ YT-messujulkaisu<br />
4/2011 20.5. 14.6. Rakentaminen ■ Maankäytön suunnittelu<br />
5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9.<br />
6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät<br />
7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto<br />
8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus
OLYMPIALAISET LUOVA<br />
Mammuttiprojekti valmistuu aikataulussa ja pysyy<br />
Kuva Anthony Charlton 10.11.2010<br />
6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
Olympiapuiston rakentuminen oli marraskuussa jo<br />
pitkällä. Etualalla katettu pyöräilystadion, sen vasemmalla<br />
puolella koripaloareena, jonka vieressä olympiakylän<br />
asuinkerrostalot. Taustalla näkyy olympiastadion,<br />
jonka vasemmalla puolella olympiauintien<br />
näyttämö Aquatics Centre.
YHDYSKUNTA<br />
11,1 miljardin euron budjetissa<br />
T UUTTA LONTOOTA<br />
Lontoo valmistautuu isännöimään kesäolympialaisia kolmatta kertaa.<br />
Heinä-elokuussa 2012 maailman urheilijoiden terävin kärki kamppailee<br />
mitaleista olympiapuistossa, joka nousee vuosikymmeniä rauhassa rapistuneelle<br />
pienteollisuusalueelle. Siellä kaupunkisuunnittelun ja projektijohdon kaikkien<br />
osa-alueiden onnistunut toteutus vaatii vahvaa sitoutumista, osaamista ja<br />
hyvää yhteistyötä.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
7
YHDYSKUNTA<br />
Havainnekuva esittää valmista olympiapuistoa kesällä 2012: vas. velodromi, koripalloareena, Aquatics Centre ja äärimmäisenä oikealla<br />
olympiastadion.<br />
TEKSTI Paavo Taipale<br />
KUVAT The London 2012 Olympic<br />
and Paralympic Games<br />
Osapuilleen Hyde Parkin kokoinen<br />
Lontoon olympiapuisto<br />
kytkeytyy kaupungin ”itälaajenemiseen”<br />
ja täyttää osittain hylättynä<br />
uinunutta aluetta Lee-joen<br />
varrella Stratfordin rautatieaseman<br />
kupeessa. Kahden ja puolen<br />
neliökilometrin laajuisena<br />
se ulottuu peräti neljän Lontoon<br />
paikallishallintoyksikön eli boroughin<br />
alueelle (Hackney, Newham,<br />
Tower Hamlets ja Waltham<br />
Forest). Ennen toista maailmansotaa<br />
alue toimi kaatopaikkana<br />
Olympiastadionin alue ennen purkutöiden alkua keväällä 2007...<br />
Kimmo Brandt<br />
John Hopkins vakuuttaa olympiapuiston<br />
valmistuvan hyvissä<br />
ajoin ennen kisoja.<br />
... ja suunnittelukuvassa valmis stadion, jonne mahtuu kisojen aikana 80 000 katsojaa. Kisojen jälkeen<br />
valtaosa katsomoista puretaan niin, että pysyvään käyttöön jää tilaa 25 000 katsojalle. Väliaikaisen<br />
katsomorakenteen käyttäminen tukee kisojen kestävän kehityksen tavoitetta.<br />
8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
Hylättyjä kaasupulloja olympiapuistoon nousevan Aquatics Centren<br />
paikalla. Näkymä Carpenter Roadille, josta lukuisia konekorjaamoja<br />
ja pienteollisuustiloja purettiin uudisrakennusten tieltä.<br />
150 vuotta.<br />
Olympiahankkeen yhtenä tavoitteena<br />
on kestävä energiatalous.<br />
Hiilidioksidipäästöt pyritään<br />
leikkaamaan puoleen vuoden<br />
2006 vaatimuksista. Kisojen<br />
jälkeen alueen käyttämästä energiasta<br />
viidenneksen on määrä olla<br />
uusiutuvaa.<br />
Alueen kiinteistöihin asennetaan<br />
kaksivesijärjestelmä ja<br />
muussa kuin juomavesikäytössä<br />
käytetään puhdistettua jätevettä.<br />
Myös esteettömyyteen kiinnitetään<br />
erityistä huomiota. Muun<br />
muassa olympiapuiston jalankulkualueille<br />
asennetaan penkkejä<br />
50 metrin välein.<br />
Kilpailupaikat<br />
valmistuvat ajoissa<br />
Vuoden 2004 Ateenan kesäolympialaisten<br />
aikatauluongelmien<br />
jälkeen kansainvälinen<br />
olympiakomitea KOK kiristi valmistelutöiden<br />
valvontaa, ja töiden<br />
etenemisestä on raportoitava<br />
säännöllisesti. Jo Pekingin kisoissa<br />
2008 uusi järjestelmä tuotti<br />
tulosta.<br />
Suurin osa Lontoon kisapaikoista<br />
on valmistumassa alkuvuodesta<br />
2011. Muun muassa<br />
olympiastadionin katsomoistuimet<br />
asennettiin jo ennen joulua,<br />
ja valaistus oli käytössä.<br />
Kisapaikkojen ja niiden tarvitseman<br />
yhdyskuntatekniikan<br />
kehittämis- ja rakentamisohjelmaa<br />
johtaa Olympic Delivery<br />
Authority (ODA), joka on parlamentin<br />
asettama hankeorganisaatio.<br />
Sillä on pääsihteeri ja nk.<br />
olympiahallitus, jossa ovat edus-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
9
OLYMPIC PARK<br />
■ 27. kesäolympialaiset<br />
Lontoossa 27.7.–12.8.2012<br />
■ ODA:n budjetti on 9,4 mrd.<br />
puntaa eli 11,1 mrd. euroa<br />
■ Hankkeissa lisäksi paikallishallinnon<br />
ja yksityisten osapuolten<br />
rahoitusta noin 3 mrd. puntaa<br />
eli 3,5 mrd. euroa<br />
■ Pinta-ala 2,5 km 2<br />
■ Olympiapuiston alta purettu<br />
220 rakennusta<br />
■ 2,3 milj. m 3 kaivuumassoja,<br />
näistä saastuneita 800 000 m 3<br />
■ Yli 90 % purkujätteestä kierrätetty<br />
■ Yli 90 000 m 3 saastunutta<br />
pohjavettä puhdistettu<br />
■ 102 hehtaaria uutta viheraluetta,<br />
josta 45 hehtaaria on<br />
Habitat-direktiivin alaista<br />
■ 8,3 kilometriä vesireittejä<br />
olympiapuistossa ja sen ympärillä<br />
■ 10 raideliikenteen linjaa, useita<br />
asemia uudistetaan ja laajennetaan<br />
■ 5 pysyvää urheilurakennusta<br />
■ Yli 20 km uusia teitä ja katuja,<br />
30 uutta siltaa ja alikulkua<br />
■ 11 asuinkorttelia, joissa<br />
yhteensä noin 3 000 uutta<br />
asuntoa<br />
■ 30 000 henkilöä tulee työskentelemään<br />
projektissa kisoihin<br />
mennessä<br />
■ 70 000 vapaaehtoista osallistuu<br />
kisojen järjestelyyn<br />
■ Kisoihin osallistuu yhteensä<br />
17 000 urheilijaa, valmentajaa ja<br />
joukkueenjohtajaa<br />
■ www.london2012.com<br />
Olympiapuiston viheralueille rakennetaan neljä kasvillisuusteemapuistoa.<br />
Ennen rakentamisen alkamista käytettyjä autonrenkaita oli hylätty röykkiöihin Pudding Mill Lane<br />
-joen varrelle olympiastadionin tuntumaan. Alueelle leimallista olivat rapistuvat rakennukset, ilmassa<br />
risteilevät suurjännitejohdot ja saastunut maaperä.<br />
tettuina kansallinen olympiakomitea,<br />
Lontoon olympialaisten<br />
järjestelykomitea sekä olympiaasioiden<br />
ministeri.<br />
Olympiahallitus käyttää hankkeessa<br />
ylintä päätösvaltaa ja vastaa<br />
11,1 miljardin euron pääosin<br />
verovaroilla katetusta hankebudjetista.<br />
Sen apuna toimii neuvoaantava<br />
ohjausryhmä.<br />
– Järjestelmä on kohtalaisen<br />
monimutkainen, sillä ODA:n<br />
hallituksen lisäksi keskeisille päätöksille<br />
tulee saada Lontoon metropolihallinnon<br />
ja paikallishallintoyksikön<br />
hyväksyntä, sanoo<br />
Lontoon olympiapuiston viheralueiden<br />
ja yleisten alueiden rakennuttamisesta<br />
vastaava ODA:n<br />
project sponsor John Hopkins.<br />
Hän luennoi Projektipäivillä Espoossa<br />
marraskuussa.<br />
– Jättihankkeen onnistumisen<br />
perusta on poliittisen johdon sitoutuminen<br />
ja tuki kaikilla tasoilla<br />
pääministeristä lähtien. Asetimme<br />
määräajan ja lupasimme<br />
hoitaa homman. Sanoimme päättäjille:<br />
jos ette tee päätöksiä sovitussa<br />
aikataulussa, me teemme ne<br />
tai muuten hanke ei valmistu.<br />
Olympiapuiston alueen kehittämistä<br />
ja ylläpitoa kisojen jälkeen<br />
ohjaa puolestaan Olympic<br />
Park Legacy Company (OPLC),<br />
joka tekee tiivistä yhteistyötä<br />
ODA:n kanssa.<br />
Kisarakennelmia<br />
kierrätetään<br />
Alueelle rakennetaan useita väliaikaisia<br />
suorituspaikkoja. Tällainen<br />
on muun muassa 12 000<br />
katsojan koripalloareena, jonka<br />
paikalle rakennetaan kisojen jälkeen<br />
asuntoja. Koripalloareena<br />
on suurin koskaan olympialaisiin<br />
rakennettu tilapäinen suorituspaikka.<br />
Myös vesipallo- ja maahockeyareenat<br />
ovat väliaikaisia.<br />
Maahockeyareenan paikalle rakennetaan<br />
myöhemmin puistoalue,<br />
ja vesipalloareenasta tulee<br />
yleinen uimala.<br />
Olympiastadionille mahtuu<br />
kisojen aikana 80 000 katsojaa,<br />
mutta kisojen jälkeen valtaosa<br />
katsomoista puretaan niin, että<br />
pysyvään käyttöön jää tilaa<br />
25 000 katsojalle.<br />
– Tämän kokoistakaan katsomoa<br />
ei saada täyteen kuin muutaman<br />
kerran vuodessa suurissa<br />
yleisurheilukilpailuissa, koska<br />
Britanniassa yläsarjojen jalkapallo-ottelut<br />
pelataan varsinaisilla<br />
jalkapallostadioneilla, joilla<br />
ei ole juoksuratoja. Väliaikaisen<br />
katsomorakenteen käyttäminen<br />
tukee kestävän kehityksen tavoitteitamme,<br />
Hopkins kertoo.<br />
Stadionkiinteistöön sijoittuu<br />
tulevaisuudessa myös liikuntatieteiden<br />
ja liikuntalääketieteiden<br />
oppilaitosten toimintoja. Sen<br />
vuoksi rakentamisessa on panostettu<br />
muunneltavuuteen.<br />
10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
YHDYSKUNTA<br />
Aquatics Centren aaltomainen kattorakennelma on olympiapuiston haastavimpia. Se painaa 2 800<br />
tonnia. Teräksiset kattopalkit on kannatettu vain kolmesta kohdasta. Suunnittelija on Zaha Hadid.<br />
Hankintamenettelyt<br />
vaihtelevat<br />
– Suurten urakkakilpailujen yhteydessä<br />
järjestimme Industry<br />
Days -tapahtumia, joissa alan<br />
yritykset pääsivät tutustumaan<br />
hankkeisiin, kerroimme budjettikehyksistä,<br />
suunnittelutavoitteista,<br />
hankintamenettelystä ja muista<br />
reunaehdoista avoimesti kaikille.<br />
Saimme välitöntä palautetta<br />
toimijoilta. Jokainen laaja hanke<br />
kävi läpi tämän saman avoimen<br />
valmisteluprosessin.<br />
ODA:n käyttämät urakointimuodot<br />
riippuvat hankkeesta.<br />
Joissakin kohteissa, kuten olympiastadionin<br />
urakassa, käytettiin<br />
suunnittele-toteuta -mallia. Toimijoille<br />
kerrottiin tarve saada<br />
tietyt toiminnalliset vaatimukset<br />
täyttävä kisapaikka tiettyyn paikkaan<br />
ja saatiin tarjoukset suunnitelmista<br />
ja rakentamisesta.<br />
ST-mallia käytetään myös<br />
hankkeessa, joka koskee olympiapuiston<br />
muuntamista kisojen<br />
jälkeiseen käyttöön. Tuon urakan<br />
arvo on 300 miljoonaa puntaa<br />
(noin 350 miljoonaa euroa).<br />
John Hopkinsin mukaan puistojen<br />
osalta toimittiin toisin erityisesti<br />
niiden laajuuden vuoksi.<br />
Hanke jaettiin pohjoiseen ja<br />
eteläiseen urakkaan. Pohjoisessa<br />
urakassa aikataulu oli niin tiukka,<br />
ettei suunnittelu ollut läheskään<br />
valmis rakennusurakkakilpailun<br />
aikaan.<br />
– Sen vuoksi käytettiin projektinjohtokonsulttia,<br />
joka veti<br />
hankkeen yksityiskohtaisen<br />
suunnitteluttamisen ja varmisti<br />
kokonaisuuden hallinnan ja<br />
kustannusarviossa ja aikataulussa<br />
pysymisen, Hopkins selostaa.<br />
Alueen asuntokanta<br />
uudistuu kertarysäyksellä<br />
Olympiakylän alta on purettu<br />
runsaasti myös asuinrakennuksia,<br />
joista osa on ollut vähäosaisten<br />
käytössä. Heille on osoitettu<br />
asuntoja toisaalta. Asuntokannan<br />
parantaminen on osa pitkäaikaista<br />
toimenpideohjelmaa rikollisuuden<br />
ja työttömyyden nujertamiseksi<br />
ja koulutustason nostamiseksi.<br />
Alueen työttömyys on<br />
valtakunnan keskiarvoon nähden<br />
kaksinkertainen, ja siellä puhutaan<br />
yli kahtasataa kieltä.<br />
– Infrastruktuurin tukeminen<br />
on ensiarvoisen tärkeää. Peruskoulutusta<br />
ja terveydenhuoltoa<br />
on oltava tarjolla, jotta työkykyä<br />
voidaan pitää yllä ja kehittää.<br />
Koulutusyhteistyötä on tehty esimerkiksi<br />
taideprojekteissa. Kysymys<br />
on myös asenteiden muuttamisesta,<br />
Hopkins sanoo.<br />
Olympiakylään valmistuvasta<br />
noin 3 000 asunnosta puolet<br />
on markkinaehtoista asuntokantaa,<br />
puolet tulee kisojen jälkeen<br />
maanlaajuisen yleishyödyllisen<br />
asuntoyhtiön (Registered Social<br />
Landlord) hallintaan. Osa asunnoista<br />
annetaan vuokralle, osa on<br />
asumisoikeustyyppisiä ja osa sosiaalisin<br />
perustein luovutettavia<br />
tuettavien erityisryhmien asuntoja.<br />
Alueella toimi runsaasti myös<br />
konekorjaamoja ja muita pienyrityksiä<br />
vaatimattomissa olosuhteissa.<br />
Olympiapuiston alta<br />
siirtymään joutuneille yrityksille<br />
tarjottiin niin ikään toimitiloja<br />
muualta.<br />
Viheralueille<br />
neljä teemapuistoa<br />
Olympiapuiston vesihuolto- ja<br />
energiaverkot ovat ODA:n rakennuttamia,<br />
ja ne on luovutettu<br />
lähialueella näitä monopolipalveluja<br />
tarjoavien yritysten käyttöön.<br />
Hopkinsin mukaan Britanniassa<br />
vallitseva käytäntö on, että<br />
alueen kehittäjä rakentaa kuntateknisen<br />
infrastruktuurin kustannuksellaan<br />
ja luovuttaa sen sitten<br />
palveluyhtiön käyttöön.<br />
Viheralueiden osalta lopullista<br />
päätöstä alueiden tulevasta<br />
hallinnasta ei ole vielä tehty. Osa<br />
tullee olemaan nyt kolmasosaa<br />
olympiapuiston alueesta hallinnoivan<br />
Lee Valleyn alueen puistoyksikön<br />
hallinnassa myös jatkossa.<br />
Niihin kuuluvat muun<br />
muassa pyöräilystadionin ja maahockeyareenan<br />
alueet.<br />
Alueelle rakennetaan myös<br />
neljä kasvillisuusteemapuistoa<br />
kertomaan maapallon eri osien<br />
kasvistosta viime vuosisatojen<br />
ajalta:<br />
Lauhkean vyöhykkeen aasialaiskasvit<br />
ja Japanin sekä Himalajan<br />
kasvisto<br />
Etelä-Afrikan, Australian ja<br />
Uuden-Seelannin kasvisto<br />
Lauhkean vyöhykkeen amerikkalainen<br />
kasvisto<br />
Länsi-Euroopan ja Välimeren<br />
kasvisto<br />
– Muodostuvalle laajalle viheralueelle<br />
istutetaan muun muassa<br />
60 000 kukkasipulia ja lähes<br />
250 000 kosteikkokasvia ja alueesta<br />
muodostuukin Britannian<br />
suurin ”Wet Woodland”, Hopkins<br />
kehuu.<br />
Oma erikoisuutensa on kukkien<br />
kukkimisajankohdan manipulointi.<br />
Näin taataan kukkaloisto<br />
juuri kisojen aikaan heinä-elokuun<br />
vaihteessa.<br />
Kukkimisajan manipulointiin<br />
liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä<br />
yhteistyökumppanina<br />
on ollut Sheffieldin yliopisto ja<br />
siellä erityisesti professorit James<br />
Hitchmough ja Nigel Dunnett.<br />
He ovat tehneet merkittävää tutkimustyötä<br />
aiheen parissa.<br />
– Yksivuotiset kukat yksinkertaisesti<br />
vain kylvetään myöhemmin.<br />
Monivuotisten kasvien<br />
kukintaa pystytään manipuloimaan<br />
säännöllisellä leikkaamisella,<br />
Hopkins kertoo menetelmästä.<br />
”Ehdottomasti<br />
kiinnostavin työtehtäväni”<br />
– Tulevien viiden vuoden aikana<br />
Britanniassa tuskin on kovin paljon<br />
suuria ilonaiheita. Siksi olympialaisia<br />
todella odotetaan. ODA<br />
on toiminut avoimesti, olemme<br />
kertoneet ihmisille tavoitteemme,<br />
mitä teemme, miten ja milloin.<br />
– Olemme osallistuneet julkiseen<br />
keskusteluun. Ihmiset uskovat<br />
tavoitteisiin ja yli miljoona<br />
vierailijaa on jo tutustunut alueeseen.<br />
Tämä on ehdottomasti ollut<br />
toistaiseksi kiinnostavin työtehtäväni,<br />
John Hopkins tunnustaa.<br />
Kuluvan vuoden syyskuuhun<br />
mennessä ODA ajetaan alas, ja<br />
niin Hopkinsilla kuin tuhansilla<br />
muillakin olympiaunelman<br />
toteuttajilla on edessään uudet<br />
haasteet. <br />
12 000 katsojan koripalloareena<br />
on suurin koskaan olympialaisiin<br />
rakennettu väliaikainen<br />
suorituspaikka. Kun pelit on pelattu,<br />
alueelle nousee asuntoja.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
11
Energiatehokkuus oli<br />
vahvasti esillä Ratkaisuja2011-kilpailun<br />
palkituissa,<br />
ECO 2<br />
-ohjelmassa<br />
ja lumijäähdytyksessä.<br />
Kunniamaininnan<br />
saivat aurinkoenergiaa<br />
hyödyntävä<br />
lämmönvaihdin ja bioenergiaprosessi.<br />
Itämeren alueelle ja Pohjoismaihin<br />
suunnatussa kilpailussa<br />
etsittiin mm. kunnille uusia liiketoimintakonsepteja,<br />
toimintatapoja<br />
ja teknologioita ilmastonmuutoksen<br />
hillintään. Keskeisenä<br />
tavoitteena oli löytää ratkaisuja,<br />
jotka hillitsevät ilmastonmuutosta,<br />
tukevat paikallis- ja aluetaloutta,<br />
työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia,<br />
johtavat konkreettisiin<br />
muutoksiin kuntien ja kuntalaisten<br />
toimintatavoissa sekä ovat<br />
toteutettavissa muuallakin.<br />
Kilpailun toteuttivat Suomen,<br />
RATKAISUJA ILMASTON HY<br />
Ruotsin ja Norjan kuntaliitot sekä<br />
Pohjoismaiden ministerineuvosto.<br />
Se oli osa Turussa 31.1.–<br />
2.2.2011 järjestettyä Itämeren<br />
alueen ja Pohjoismaiden kestävän<br />
kehityksen Ratkaisuja lähellä,<br />
yhdessä -konferenssia, joka toi<br />
yhteen yli 600 eri toimijaa.<br />
Kilpailuun ilmoittautui 79<br />
organisaatiota seitsemästä eri<br />
maasta. Palkinnot jakoi Turussa<br />
1.2. Pohjoismaiden investointipankin<br />
pääjohtaja Johnny Åkerholm.<br />
Eri alojen asiantuntijoista<br />
koostunut tuomaristo oli Suomesta,<br />
Ruotsista, Norjasta sekä<br />
Virosta. Puheenjohtajana toimi<br />
Aila Korpivaara Suomen ympäristöministeriöstä.<br />
Tampereen ECO 2<br />
näyttää suuntaa<br />
ECO 2<br />
on Tampereen keväällä<br />
2010 käynnistämä hanke, joka<br />
toteuttaa kaupungin ilmastositoumuksia,<br />
kehittää uusia vähähiilisiä<br />
kaupunkisuunnittelun<br />
toimintatapoja sekä edistää ympäristöliiketoimintaa.<br />
ECO 2<br />
koordinoi ja tukee kau-<br />
Tampereen ECO 2<br />
-hanke sai tuomaristolta<br />
kehuja konkreettisuudestaan ja selkeistä<br />
tavoitteistaan.<br />
■ Lumijäähdytyksellä tarkoitetaan<br />
talvella varastoidun lumen<br />
käyttämistä jäähdytykseen lämpimänä<br />
vuodenaikana. Västernorrlandin<br />
maakäräjät Sundsvallissa<br />
on kehittänyt ja ottanut<br />
käyttöön maailman ensimmäisen<br />
suuren mittakaavan lumijäähdytyslaitoksen<br />
Sundsvallin lääninsairaalassa.<br />
Talvella lunta kerätään suureen<br />
aumaan, joka kevään tullen<br />
eristetään parinkymmenen sentin<br />
paksuisella puru- tai hakekerroksella.<br />
Auma on jalkapallokentän<br />
kokoinen ja keskimääräinen<br />
lumimäärä on noin 70 000 kuutiometriä.<br />
Sulamisvesi kerätään<br />
12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
Vaikka vähälumisina talvina Sundsvallissa käytetään myös tykkilunta lumivaraston kartuttamiseen,<br />
on taustalla näkyvän lääninsairaalan jäähdytykseen käytettävän sähkön kulutus<br />
vähentynyt murto-osaan perinteisten jäähdytyslaitteiden kulutukseen verrattuna.<br />
Lumi jäähdyttää lääninsairaalaa Sundsvallissa<br />
talteen, suodatetaan ja pumpataan<br />
kiinteistön lämmönvaihtimeen<br />
ja kierrätetään takaisin lumikasaan,<br />
jossa siihen sekoitetaan<br />
uutta kylmempää sulamisvettä.<br />
Sähkön kulutus<br />
vähentynyt murto-osaan<br />
Sundsvallin sairaalassa jäähdytyskuorma<br />
on noin 2 500 kW jäähdytys<br />
ja laitoksen enimmäiskapasiteetti<br />
on 3 000 MWh jäähdytys<br />
. Laitos<br />
on toiminut ilman häiriöitä<br />
sen jälkeen, kun se vuonna 2000<br />
otettiin käyttöön. Ruotsalaisyritys<br />
Snowpower AB on kaupallistamassa<br />
menetelmää ja kehittää<br />
sitä edelleen.<br />
Vaikka vähälumisina talvina<br />
käytetään myös tykkilunta, sairaalakiinteistön<br />
jäähdytykseen<br />
käytetyn sähkön kulutus on vähentynyt<br />
yli 90 prosenttia, mikä<br />
vähentää ympäristökuormitusta.<br />
Ilmakehän otsonikerrokselle<br />
haitallisten ja kasvihuonekaasupäästöjä<br />
lisäävien kylmäaineiden<br />
käyttö on vähentynyt olennaisesti.<br />
Ratkaisu myös<br />
lumenpoisto-ongelmiin<br />
Tähän mennessä Sundsvallin laitoksella<br />
kasvihuonekaasupäästöjen<br />
vähenemä on sähkön säästön<br />
osalta 2 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia,<br />
kun sähköntuotannon<br />
päästötasoksi on oletettu<br />
400 g CO 2<br />
/kWh.<br />
Lumijäähdytyksen liittäminen<br />
kuntien katu- ja torialueiden lumenpoistoon<br />
voi usein lyhentää<br />
lumen kuljetusmatkoja ja prosessissa<br />
likaantunut lumi puhdistuu<br />
ja hiekoitushiekka voidaan ottaa<br />
talteen ja käyttää soveltuvin osin<br />
uudelleen. Näin kunta voi lumijäähdytyksen<br />
käytöllä sekä säästää<br />
energiakustannuksissa että<br />
saada ympäristöhyötyä.<br />
www.lvn.se<br />
www.snowpower.se
YHDYSKUNTA<br />
VÄKSI PALKITTIIN TURUSSA<br />
pungin yksiköiden energia- ja ilmastotyötä<br />
ja käynnistää yhteistyöhankkeita<br />
yritysten, yliopistojen,<br />
tutkimuslaitosten ja järjestöjen<br />
kanssa. Vuoteen 2020 kestävää<br />
hanketta rahoittaa alkuvaiheessa<br />
kaupungin rinnalla Suomen<br />
itsenäisyyden juhlarahasto<br />
Sitran Energiaohjelma.<br />
ECO 2<br />
:n päätoiminta-alueet<br />
ovat kaupunkisuunnittelu, rakentaminen,<br />
energia, liikenne, ympäristöliiketoiminta<br />
sekä kansalaisten<br />
ilmastoteot. Ensimmäisten<br />
joukossa hankkeen merkittävistä<br />
toimenpiteistä valmistuu<br />
katuraitiotien yleissuunnittelu jo<br />
kuluvana vuonna.<br />
Kilpailutuomariston mielestä<br />
tamperelaisten konsepti toimii<br />
erinomaisena esimerkkinä<br />
muille kunnille. Se on kunnianhimoinen,<br />
mutta samalla tarjoaa<br />
selkeästi määriteltyjä konkreettisia<br />
tavoitteita. Pormestarin sekä<br />
kunnallispoliitikkojen sitoutuminen<br />
nähtiin tärkeänä tavoitteiden<br />
aikaansaamiseksi.<br />
Tampereen ECO 2<br />
-hankkeesta<br />
kerrottiin Kuntatekniikassa<br />
5/2010 (ks. lehtiarkisto, os. lehti.kuntatekniikka.fi).<br />
Konsepteja ja tuotteita<br />
Kilpailussa palkittiin sekä toimintatapoja<br />
että tuoteinnovaatioita.<br />
Ruotsalaisten Snowpower<br />
AB:n ja Västernorrlandin maakäräjien<br />
lumijäähdytys sisältää piirteitä<br />
molemmista. Tuomariston<br />
mielestä ratkaisu tuo suoraa hyötyä<br />
ilmastonmuutoksen torjuntaan<br />
ja samalla säästää rahaa.<br />
Uudenkaupungin HINKUhankkeen<br />
imussa Sybimar Oy<br />
on kehittänyt suljetun kierron<br />
konseptin bioenergian hyödyntämiseksi.<br />
Konsepti sai kunniamaininnan,<br />
koska se mm. vahvistaa<br />
julkisen ja yksityisen sektorin<br />
yhteistyötä ja luo uusia työpaikkoja.<br />
Norjalaisen Catch Solar Energy<br />
AS:n aurinkoenergian lämmönvaihdin<br />
puolestaan sai kehuja<br />
käyttöominaisuuksistaan,<br />
energiahyötysuhteestaan ja helppokäyttöisyydestään.<br />
<br />
● Paavo Taipale<br />
Sybimar Oy:n suljetun kierron kokonaisuuteen kuuluvat kalankasvattamo,<br />
kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja<br />
biodieselin tuotantolaitos.<br />
■ Uudessakaupungissa toimivan<br />
Sybimar Oy:n suljetun kierron<br />
konsepti on vastaveto energia- ja<br />
ruokatuotannon luonnonvarojen<br />
tuhlaukselle. Järjestelmä tuottaa<br />
energiaa ja ravintoa paikallisesti<br />
ja pienin päästöin.<br />
Kuivalla maalla sijaitsevan kiertovesikalankasvattamon<br />
ravinteikkaat<br />
poistovedet ohjataan<br />
kasvihuoneeseen vihannesviljelyn<br />
kasvuravinteeksi.<br />
Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos<br />
ottaa talteen kaatopaikkakaasut<br />
ja muista jätteistä muodostuvan<br />
kaasun. Lisäksi sinne<br />
toimitetaan kalankasvattamon ja<br />
kasvihuoneen sivuvirrat.<br />
Norjalaisen Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergiaa hyödyntävä,<br />
vesikattoon integroitu lämmönvaihdin sai kehuja mm. hyvistä<br />
käyttöominaisuuksista sovitettuina rakennusten arkkitehtuuriin.<br />
Bioenergiaa Uudestakaupungista, aurinkoenergiaa Norjasta<br />
Kaasu hyödynnetään omassa<br />
generaattorissa ja sähkö myydään<br />
valtakunnanverkkoon. Biokaasun<br />
poltossa syntyvä puhdistettu<br />
hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen.<br />
Generaattorista sähköntuotannon<br />
yhteydessä syntyvä lämpö<br />
hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa<br />
että omien ja lähialueen<br />
yritysten toimitilojen lämmityksessä.<br />
Biokaasun ja tuulivoiman<br />
yhdistelmä takaa tasaisen<br />
sähköntuotannon.<br />
Rasvaisista kalanperkuujätteistä<br />
tehdään omassa laitoksessa<br />
biodieseliä. Biodieseliä hyödynnetään<br />
mm. toimintaan liittyvissä<br />
kuljetuksissa. Biokaasutuotannosta<br />
jäävä ravinteikas massa<br />
hyödynnetään maanparannusaineena.<br />
Lämmönvaihtimia<br />
vesikatossa<br />
Aurinkoenergiaa hyödyntävät<br />
lämmönvaihtimet korvaavat muita<br />
energianlähteitä ja tuottavat<br />
päästötöntä uusiutuvaa energiaa<br />
kiinteistöjen lämmitykseen. Norjalaisessa<br />
innovaatiossa auringon<br />
säteilylämpö siirtyy vesikattoon<br />
integroitavan lämmönvaihtimen<br />
rakenteissa kiertävään veteen.<br />
Näin lämpöä saadaan kerätyksi<br />
selvästi enemmän kuin perinteisillä<br />
keräimillä ja hyöty korkeammissa<br />
lämpötiloissa on parempi.<br />
Laitteistolla tuotetun lämmön<br />
kustannus on viisi eurosenttiä kilowattitunnilta.<br />
Laitteisto ei tarvitse ulkopuolista<br />
energiaa, ei aiheuta päästöjä<br />
ja on asennuksen jälkeen käytännössä<br />
huoltovapaa. Paikallisen<br />
energiainfrastruktuurin tarve vähenee,<br />
joten kunnalliset ja yksityisetkin<br />
energiantuottajat voivat<br />
tarjota ylijäämäenergiaa markkinoille.<br />
Kasvihuonekaasupäästöt<br />
vähenevät.<br />
www.sybimar.com<br />
www.catchsolar.net<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
13
Uusi tekniikka piilotetaan vanhoihin ratkaisuihin<br />
Tampere korjaa Pyynikin<br />
Tampereen Pyynikin<br />
uimahallissa tehdään<br />
purkutöitä. Niiden valmistuttua<br />
allasratkaisut<br />
ja suuri osa rakenteista<br />
uusitaan kokonaan.<br />
Viime vuoden lopulla<br />
alkanut remontti maksaa<br />
kaikkiaan arviolta<br />
9,5 miljoonaa euroa.<br />
Uusittu halli otetaan<br />
käyttöön huhtikuussa<br />
2012.<br />
TEKSTI Matti Valli<br />
KUVAT Merja Ojala<br />
Rakennuksen alkuperäinen<br />
arkkitehtuuri säilytetään. Työn<br />
haasteena on ollut uuden tekniikan<br />
piilottaminen vanhojen ratkaisujen<br />
joukkoon. Tampereen<br />
kaupungin tilakeskus on kilpailuttanut<br />
päätoteuttajan lisäksi<br />
kahdeksan pääurakoitsijalle<br />
alistettua sivu-urakkaa. Kohteen<br />
suojelu vaati tiukkaa valvontaa,<br />
joten esimerkiksi KVR-urakka ei<br />
olisi ollut mahdollinen.<br />
Pyynikin uimahalli on Suomen<br />
kolmanneksi vanhin. Se ja<br />
sen yhteydessä oleva retkeilymaja<br />
rakennettiin 1955–56 arkkitehti<br />
Harry W. Schreckin suunnitelmien<br />
pohjalta.<br />
Retkeilymajan tilalle<br />
nousee hotelli<br />
Uudistuksen yhteydessä retkeilymaja<br />
puretaan. Rakennusyhtiö<br />
NCC rakentaa sen tilalle 140<br />
huonetta käsittävän hotellin.<br />
1950-luvulla rakennettua retkeilymajaa<br />
ei muun muassa matalan<br />
huonekorkeuden takia olisi voitu<br />
saneerata nykyaikaiset vaatimukset<br />
täyttäväksi hotelliksi.<br />
NCC maksaa kaupungille saamastaan<br />
rakennusoikeudesta.<br />
Tontti säilyy kaupungin omistuksessa.<br />
Hotellihuoneita markkinoidaan<br />
sijoittajille lomaosakkeina.<br />
Ajatus on, että valmistuttuaan<br />
korkealaatuisen hotellin ja<br />
uimahallin yhdistelmä palvelee<br />
niin matkailijoita kuin kaupungin<br />
omia asukkaitakin. Kokonaisuuden<br />
alle tulee 65 auton pysäköintitila.<br />
– Hotelli valmistuu noin puoli<br />
vuotta uimahallin jälkeen eli syksyllä<br />
2012. Alun perin tarkoitus<br />
oli rakentaa sekä hotelli ja uimahalli<br />
yhtenä kokonaisuutena<br />
PPP-mallilla. Rahoitusongelmien<br />
takia hanke laitettiin jäihin, ja nyt<br />
kaupunki rakentaa hallin omaan<br />
taseeseensa budjettivaroin, Kirsti<br />
Hankela ja Jukka Kauppinen<br />
kertovat.<br />
Arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela<br />
toimii työkohteen hankearkkitehtina<br />
ja Jukka Kauppinen<br />
LVIS- ja uima-allastekniikasta<br />
vastaavana hankeinsinöörinä.<br />
Viisi allasta<br />
Yli 50 vuoden raskas käyttö pelkän<br />
kunnossapidon varassa rasitti<br />
hallin rakenteita. Etenkin hygienia<br />
alkoi tuottaa ongelmia. Vedenkäsittelyjärjestelmä<br />
reistaili,<br />
ja alakattorakenteista alkoi irro-<br />
14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
LIIKUNTAPAIKAT<br />
Purkutyöt ovat käynnissä 50-luvulla<br />
valmistuneessa hallissa.<br />
Päätyseinän tiilipinnalle on toteutettu<br />
sinivihreästä italialaisesta<br />
mosaiikista kolme neljämetristä<br />
alastonta ihmisfiguuria.<br />
Olavi Valavuoren suunnitteleman<br />
ja 1958 valmistuneen<br />
työn nimi on Versio.<br />
uimahallin pieteetillä<br />
ta tavaraa. Terveyssyistä uimahalli<br />
asetettiin käyttökieltoon ja suljettiin<br />
joulukuussa 2007.<br />
Alkuperäisessä hallissa oli aikuisten<br />
allas ja lähinnä lapsille<br />
tarkoitettu matalampi allas. Uusittuun<br />
halliin tulee viisi allasta:<br />
25 metrin pääallas, monitoimiallas,<br />
pikkulasten allas, poreallas ja<br />
yhdelle hengelle tarkoitettu kylmävesiallas,<br />
jossa veden lämpötila<br />
on 4–5 astetta. Pääaltaan syvyys<br />
on 180–400 senttiä ja veden<br />
lämpötila 27 astetta.<br />
Altaat jaetaan veden lämpötilan<br />
mukaan neljään vesikiertoon:<br />
monitoimiallas ja lastenallas<br />
toimivat yhteisellä vesikierrolla,<br />
muut altaat toimivat omina<br />
vesikiertoinaan. Veden lämmitys<br />
hoidetaan kaikissa allaskierroissa<br />
omilla IV-lämmitysverkkoon<br />
Suunnittelukuva kertoo, miltä Pyynikin uimahalli näyttää valmistuttuaan huhtikuussa 2012.<br />
Aikaisemmasta poiketen vedenpinta ulottuu ympäröivän lattian pinnan tasolle asti.<br />
Arktes Oy<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
15
PYYNIKIN<br />
UIMAHALLI<br />
■ Suomen kolmanneksi vanhin<br />
uimahalli, rakennettu 1955–56,<br />
suunnittelijana arkkitehti Harry<br />
W. Schreck.<br />
■ Uimahallin huoneistoala on<br />
runsas 1 900 m 2 .<br />
■ 2010–12 tehtävän korjaustyön<br />
kustannusarvio on 9,5 milj.<br />
euroa.<br />
■ Uusittuun halliin tulee viisi allasta:<br />
25 metrin pääallas, monitoimiallas,<br />
pikkulasten allas, poreallas<br />
ja yhdelle hengelle tarkoitettu<br />
kylmävesiallas, jossa veden<br />
lämpö on 4–5 °C. Pääaltaan syvyys<br />
180–400 cm, veden lämpö<br />
27 °C.<br />
■ Huhtikuussa 2012 valmistuvan<br />
kohteen hankearkkitehti on<br />
arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela.<br />
LVIS- ja uima-allastekniikasta<br />
vastaa hankeinsinöörinä Jukka<br />
Kauppinen.<br />
■ Uudistustyön pääsuunnittelu:<br />
arkkitehtitoimisto<br />
Arktes Oy.<br />
■ LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto<br />
Granlund Tampere Oy.<br />
■ Vedenkäsittelyn asiantuntija:<br />
Tritonet Oy.<br />
■ Rakennustekniset työt: VRP<br />
Rakennuspalvelut Oy.<br />
liitetyillä lämmönsiirtimillä. Kylmäaltaan<br />
veden jäähdytys hoidetaan<br />
vedenjäähdytyskoneella,<br />
jonka lauhdelämpö hyödynnetään<br />
lämminvesikiertoon.<br />
Kaikki lämpöenergia suihkuvesien<br />
lämmöstä alkaen otetaan<br />
talteen. Saunatilojen keraamisten<br />
istuimien alla kiertää jäähdytysvesi,<br />
joka kiertäessään samalla<br />
lämpenee. Energiataloutta parannetaan<br />
allashuoneen katon lisäeristämisellä.<br />
Keskelle taloa katolle<br />
tulee ilmastointikonehuone,<br />
joka uutena rakenteena osaltaan<br />
parantaa vaipan lämpötaloutta.<br />
– Pyynikin uimahallista tulee ainutlaatuinen<br />
hotellin ja uimahallin<br />
yhdistelmä, Tampereen<br />
tilakeskuksen hankearkkitehti<br />
Kirsti Hankela sanoo.<br />
Allashuoneen yläikkunat uusitaan.<br />
Päätyrakenteen iso yläikkuna<br />
on jo aikaisemmin muutettu<br />
kolminkertaiseksi.<br />
Allashuone, aula ja<br />
julkisivut tulee säilyttää<br />
Monitoimiallas toimii pääasiassa<br />
opetusaltaana sekä vesijumppaa<br />
ja -juoksua harjoittavien omana<br />
tilana. Altaassa on siivilärakenteinen<br />
nostopohja, jonka korkeutta<br />
muutetaan kunkin käyttäjäryhmän<br />
tarpeiden mukaisesti; säätöväli<br />
on 80–180 senttiä. Vastaavanlainen<br />
allas on ollut käytös-<br />
– Uimaveden puhdistus toimii<br />
perinteisesti. Rakenteisiin jätetään<br />
kuitenkin varaus käänteisosmoosin<br />
käytölle, hankeinsinööri<br />
Jukka Kauppinen kertoo.<br />
sä Porvoossa kahdeksan vuoden<br />
ajan ja siellä kokemukset ovat olleet<br />
hyviä.<br />
– Kaavan mukaan uimahallin<br />
allashuone, aula ja julkisivut tulee<br />
säilyttää. Vain palauttavat muutokset<br />
ovat sallittuja. Altaan laatoitus<br />
toteutetaan pienikokoisilla<br />
mosaiikkilaatoilla, Hankela ja<br />
Kauppinen kertovat.<br />
Allasratkaisussa säilyttäminen<br />
ei toteudu, vaan alkuperäinen syväallas<br />
muutetaan reunarakenteiseksi.<br />
Siinä vesi ulottuu altaan ja<br />
lattian reunaan asti. Syväaltaat<br />
ovat tyypillisesti 1950-luvun ratkaisu.<br />
Pyynikin hallissa vedenpinta<br />
oli aikaisemmin 35 senttiä<br />
altaan reunan alapuolella.<br />
Aikaisempaa parempi puhdistettavuus<br />
puoltaa reunamuo-<br />
HOTELLI<br />
PYYNIKKI<br />
GARDEN<br />
■ Rakennusyhtiö NCC rakentaa<br />
uimahallin vieressä olevan,<br />
purettavan retkeilymajan tilalle<br />
140 huonetta käsittävän kaupunkiosakehotellin,<br />
joka valmistuu<br />
syksyllä 2012.<br />
■ Rakentamiskustannukset ovat<br />
arviolta 25 milj. euroa.<br />
■ 9-kerroksinen hotelli perustuu<br />
omistamiseen ja normaaliin hotelliasumiseen<br />
ja tukeutuu uimahallikorttelin<br />
liikunta- ja hyvinvointipalveluihin.<br />
■ 65-paikkainen pysäköintihalli<br />
sijoittuu maan alle.<br />
16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
Ilmakuvaan on mallinnettu syksyllä 2012 valmistuva hotelli, sen takana on korjattava uimahalli. Alun<br />
perin tarkoitus oli rakentaa sekä hotelli että uimahalli ppp-mallilla, mutta rahoituskuvio ei onnistunut.<br />
Nyt hotellin rakentaa NCC ja uimahallin Tampereen kaupunki.<br />
NCC
LIIKUNTAPAIKAT<br />
sillä päästään pukutilaan, jossa<br />
ovat esteettömät WC:t sekä pesu-<br />
ja pukutilat. Niin pää- kuin<br />
monitoimialtaaseenkin pääsee<br />
pyörätuolilla nostolaitteen avulla.<br />
Tuolilta voi pulahtaa suoraan<br />
uimaan.<br />
Hallin alakertaan tulee kuntosali.<br />
Mahdollista on, että uimahallia<br />
ja kuntosalia alkaa pyörittää<br />
sama operaattori.<br />
Aikaisemmin miesten ja naisten<br />
saunatilat ja pukuhuoneet sijaitsivat<br />
päällekkäin eri kerroksissa,<br />
mutta nyt ne on sovitettu<br />
samaan kerrokseen allasosaston<br />
kanssa. Uutta tilaa on saatu poistamalla<br />
ryhmä- ja perhesaunoja<br />
sekä edustustiloja, joiden käyttö<br />
oli vähäistä. <br />
Työmaan vastaava mestari Mikko Tuominen VPR Rakennuspalvelut<br />
Oy:stä seuraa allasrakenteiden purkutöiden edistymistä.<br />
don muutosta ja altaan vedenpinnan<br />
nostoa lattiatasolle. Puhdistus<br />
tehdään mekaanisesti harjaa<br />
käyttäen. Uudessa ratkaisussa<br />
kouru puhdistetaan lattialta<br />
käsin. Vanhassa altaassa siivoojan<br />
piti mennä veteen puhdistamaan<br />
altaan reunaa tai vaikeimmillaan<br />
tehdä se roikkumalla pää<br />
alaspäin.<br />
– Uutta kourua puhdistettaessa<br />
on helppo nähdä työn tulos ja<br />
varmistua puhtaudesta. Kourumalli<br />
mahdollistaa allasteknisen<br />
järjestelmän, joka takaa uimaveden<br />
laadun ja hygieenisyyden<br />
luotettavasti. Koururitilät voidaan<br />
myös viedä huoltotiloihin<br />
pestäväksi, Hankela sanoo.<br />
Reunarakenteinen ratkaisu on<br />
syvärakenteista ratkaisua terveellisempi,<br />
koska uimarin hengittämä<br />
ilma pysyy raikkaampana.<br />
Varaus käänteisosmoosin<br />
käyttöönotolle<br />
Uimaveden puhdistus toimii perinteisellä<br />
tavalla. Tasausaltaista<br />
vesi pumpataan karkeasuodatuksen<br />
kautta lujitemuoviselle<br />
painehiekkasuodattimelle. Suodatusmassana<br />
käytetään suodatinhiekkaa<br />
ja antrasiittia. Suodatettu<br />
ja kemikaaleilla käsitelty vesi<br />
johdetaan altaiden pohjalla olevien<br />
syöttösuuttimien kautta takaisin<br />
altaisiin. Monitoimialtaassa<br />
ja lasten altaassa on orgaanisia<br />
yhdisteitä ja klooria poistava aktiivihiilisuodatus.<br />
Rakenteisiin tulee varaus<br />
myös käänteisosmoosin käyttöön.<br />
Käänteisosmoosissa käytetään<br />
orgaanisia kalvoja, joiden<br />
läpi vesi prässätään. Parhaimmillaan<br />
suodatuksesta tuleva puhdas<br />
vesi vastaa lähes tislattua vettä.<br />
Rakennus varustetaan keskitetyllä<br />
vedenkäsittelyn säätö- ja<br />
valvontajärjestelmällä, joka liitetään<br />
Tampereen uintikeskuksessa<br />
olevaan keskusvalvomoon. Pyynikille<br />
tulee kuitenkin oma alavalvomo,<br />
joten laitos voi toimia<br />
myös täysin itsenäisesti.<br />
Esteettömään halliin<br />
ilma- ja lattialämmitys<br />
Rakennus liitetään Tampereen<br />
Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon<br />
ja varustetaan pumppukiertoisella<br />
vesikeskuslämmityksellä.<br />
Allashalli lämmitetään<br />
ilmalla ja lattialämmityksellä.<br />
Muiden tilojen lämmitys hoidetaan<br />
vesikiertoisin lämpöpatterein.<br />
Sisäänkäynnin inva-luiska<br />
ja pysäköintihallin ajoluiska varustetaan<br />
pihalämmityksellä.<br />
Vesijohdot tehdään allas- ja<br />
vedenkäsittelytiloissa haponkestävästä<br />
teräksestä, muualla runkojohdot<br />
tehdään kupariputkista.<br />
Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä,<br />
kulutusta kestäviä vesijohto-<br />
ja viemärikalusteita, jotka on<br />
valmistettu posliinista tai ruostumattomasta<br />
teräksestä.<br />
Rakennuksen talotekniikka<br />
varustetaan keskitetyllä laitteiden<br />
säätö- ja valvontajärjestelmällä.<br />
Automaatiojärjestelmä<br />
koostuu väylään asennettavista<br />
valvonta-alakeskuksista, jotka<br />
liitetään keskusvalvomoon kaupungin<br />
atk-verkon välityksellä.<br />
Hallista tulee esteetön. Luiska<br />
johtaa ulko-ovelle, ja his-<br />
<br />
<br />
<br />
LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN<br />
ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov<br />
<br />
Mestariksi<br />
liikuntapaikalle<br />
Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla<br />
Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat<br />
tiedolliset ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen<br />
kunnossapidosta sekä niiden<br />
huolto- ja valvonta-tehtävistä.<br />
Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena<br />
alkaen elokuussa 2011. Koulutus tapahtuu<br />
Vierumäellä, Suomen johtavassa liikunta-, koulutus- ja<br />
vapaa-ajankeskuksessa. Kokonaisuuteen sisältyy<br />
opintomatka.<br />
Haku koulutukseen tapahtuu hakulomakkeella,<br />
jonka voit tulostaa netistä www.vierumaki.fi koulutusosion<br />
alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta,<br />
Jaana Hallalta, puh. (03) 8424 1302 tai<br />
jaana.halla@vierumaki.fi<br />
Tutustu internetissä myös lyhytkursseihimme.<br />
www.vierumaki.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
17
Määrä ei korvaa laatua – kunnat avainasemassa<br />
PYÖRÄILYSTÄ AITO VAIHT<br />
Kalle Vaismaa<br />
18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
Laskuri kertoo Kööpenhaminassa kellonajan ja<br />
lämpötilan lisäksi, monesko pyöräilijä olet ja<br />
kuinka monta pyöräilijää on sen ohi viilettänyt<br />
vuoden aikana.
LIIKUNTAPAIKAT<br />
olosuhteiden parantamisessa<br />
OEHTO AUTOILULLE<br />
Pyöräily edistää kestävää kehitystä ja on lähes<br />
kaikille sopiva liikkumismuoto. Laadukkaat pyöräilyolosuhteet<br />
lisäävät pyöräilyn houkuttavuutta<br />
ja turvallisuutta. Kunnat ovat avainasemassa pyöräilyn<br />
nostamiseksi liikennemuotona tasavertaiseen<br />
asemaan henkilöautoilun ja julkisen liikenteen<br />
rinnalle.<br />
● Matti Hirvonen<br />
toiminnanjohtaja<br />
Pyöräilykuntien verkosto ry<br />
● Hanna-Mari Maijala, tutkija<br />
Liikunnan ja kansanterveyden<br />
edistämissäätiö LIKES<br />
● Kalle Vaismaa<br />
projektipäällikkö, DI, TM<br />
Tampereen teknillinen yliopisto<br />
Viime vuonna toteutettiin<br />
selvitys pyöräilyn olosuhteista<br />
kunnissa yhteistyössä Suomen<br />
Kuntaliiton, Pyöräilykuntien verkoston<br />
ja Kunnossa kaiken ikää<br />
(KKI) -ohjelman kanssa. Tietoa<br />
pyöräilyn olosuhteista valtakunnan<br />
laajuisesti ei ole ollut aikaisemmin<br />
käytettävissä.<br />
Kysely lähetettiin 326:lle kuntien<br />
pyöräilyn olosuhteista vastaavalle<br />
henkilölle eli kaikkiin<br />
kuntiin lukuun ottamatta Ahvenanmaata.<br />
Kyselyyn vastasi 138<br />
kuntaa (42 %), joissa asuu yhteensä<br />
noin 3 600 000 suomalaista<br />
eli 67 prosenttia väestöstä.<br />
Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat<br />
suuret (yli 150 000 asukasta)<br />
ja keskisuuret kaupungit (50 000–<br />
150 000 asukasta) Etelä-, Itä- ja<br />
Länsi-Suomesta.<br />
Pyöräteiden laadussa on<br />
parantamisen varaa<br />
Suomessa on paljon pyöräteitä,<br />
mutta laadussa ja jatkuvuudessa<br />
on parantamisen varaa. Selvityksen<br />
mukaan lähes 90 prosenttia<br />
Suomen pyöräteistä on yhdistettyjä<br />
kävely- ja pyöräteitä. Vain<br />
noin 10 prosenttia on pyöräteitä,<br />
jossa pyöräilylle on selkeästi varattu<br />
oma tila. Lähes viidesosassa<br />
pyöräteistä on mopolla ajo sallittu.<br />
2000-luvulla rakennetut pyörätiet<br />
muodostavat viidesosan<br />
kaikista pyöräteistä.<br />
Noin kolmasosa vastaajista<br />
koki, että pyöräilyn lisäämista-<br />
Matti Hirvonen<br />
Kiertoliittymä Kööpenhaminassa on turvallinen ja sujuva<br />
kaikille liikennemuodoille.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
19
LIIKUNTAPAIKAT<br />
Raimo Suomela<br />
Matti Hirvonen<br />
Rauman kaupunki<br />
Omat väylät pyöräilijöille ovat alkaneet yleistyä Suomenkin kaupunkien keskustoissa. Kuvat Lappeenrannasta, Lahdesta ja Raumalta.<br />
voitteita ei pyritä tosissaan edistämään<br />
kunnassa. Lähes kolmasosa<br />
vastaajista ei ollut tyytyväinen<br />
mahdollisuuksiin yhdistää pyöräily<br />
osaksi julkista liikennettä.<br />
Noin kolmasosa vastaajista koki,<br />
ettei pyörien pysäköintipaikkojen<br />
tarjontaan kiinnitetä riittävästi<br />
huomiota suunnitteluvaiheessa.<br />
Yleisimmin huomiota<br />
kiinnitettiin asemakaavassa ja<br />
rakennusluvissa.<br />
Kehittämisohjelmasta<br />
on hyötyä<br />
Selvityksen mukaan pyöräilyn<br />
kehittämisohjelmat vauhdittavat<br />
pyöräilyn edistämistä kunnissa.<br />
Kunnissa, joissa on kehittämisohjelma<br />
(15 kpl), tehdään yleisemmin<br />
poliittisia päätöksiä pyöräilyn<br />
edistämiseksi ja rakennetaan<br />
enemmän pyöräteitä. Kehittämisohjelma<br />
lisäsi myös todennäköisyyttä,<br />
että kunnassa on pyöräilyn<br />
vastuuhenkilö ja pyöräilyasioita<br />
käsittelevä työryhmä, pyöräilykartta<br />
ja asukkailta kerätään palautetta<br />
pyöräilyn olosuhteista.<br />
Toistaiseksi vain noin 10 prosentilla<br />
kunnista on voimassa oleva<br />
ohjelma. Oma kuntakohtainen<br />
kehittämisohjelma tai vastaava<br />
löytyy vain viidellä prosentilla<br />
vastaajista, muut ovat mukana<br />
seudullisessa ohjelmassa. Yhdessäkään<br />
50 000–150 000 asukkaan<br />
kunnassa ei ole omaa pyöräilyn<br />
kehittämisohjelmaa.<br />
Ohjelmien yleistyminen on<br />
toivottavaa. Vaikuttavuuden<br />
kannalta on tärkeää, että ohjel-<br />
20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
mat viedään kunnissa poliittiseen<br />
päätöksentekoprosessiin. Samalla<br />
voidaan päätöksentekijöille osoittaa,<br />
että pyöräilyn olosuhteiden<br />
kehittäminen on kunnille investointi,<br />
jonka kustannus-hyötysuhde<br />
on tutkitusti moninkertainen<br />
muihin liikennemuotoihin<br />
verrattuna.<br />
PYÖRÄTEIDEN MÄÄRÄ JA LAATU<br />
Kunnan koko Yhdistettyjä<br />
kävely-/pyöräteitä<br />
(%)<br />
(n=125)<br />
Pyörätieverkostoa,<br />
jossa mopolla<br />
ajo sallittu (%)<br />
(n=89)<br />
Perusasiat hallussa<br />
Suomessa tiedetään pyöräilyverkon<br />
laatuun liittyvät perusasiat.<br />
Kyselyyn vastaanneet pitävät<br />
tärkeänä, että verkko on kattava,<br />
väylät jatkuvia ja yhteydet sujuvia.<br />
Selvityksen mukaan 73 prosentissa<br />
kunnista pyörätieyhteydet<br />
kouluihin ovat hyvät.<br />
Viime vuosina on pohdittu<br />
yhä enemmän uusien väylien<br />
rakentamista, pyöräpysäköinnin<br />
kehittämistä ja väylien kunnossapidon<br />
parantamista. Vastaajien<br />
mukaan pyöräilyn asema kuntien<br />
päätöksenteossa on nousussa,<br />
siksi muun muassa ilmastopolitiikkaan<br />
liittyvät tavoitevaatimukset<br />
otetaan tosissaan.<br />
Selvityksen mukaan 59 prosentissa<br />
kunnista on laadukkaat<br />
pyöräily-yhteydet keskustaan ja<br />
sen läpi. Todellisuudessa monessa<br />
kunnassa pyöräilijät kuitenkin<br />
joutuvat suurimman osan matkastaan<br />
käyttämään jalkakäytävätasoisia<br />
väyliä. Sen kertoo<br />
myös selvityksen tulos: pyöräilyverkosta<br />
on noin 90 prosenttia<br />
yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräilyväyliä.<br />
2000–08 rakennettujen<br />
pyöräteiden<br />
osuus kaikista<br />
pyöräteistä<br />
(%) (n=106)<br />
Alle 10 000 as. 84,8 10,8 27<br />
10 000–50 000 as. 90,0 27,7 14<br />
50 000–150 000 as. 96,2 5,7 8<br />
Yli 150 000 as. 93,4 16,3 12<br />
Kaikki kunnat 88,1 18,1 20<br />
Pyöräily ei vielä ole<br />
vaihtoehto autoilulle<br />
Käyttäjäpalautteen mukaan vain<br />
27 prosentissa kunnista pyöräily-yhteydet<br />
keskustaan ja sen läpi<br />
ovat laadukkaat. Toisaalta vain<br />
viidesosa isompien kaupunkien<br />
edustajista on samaa mieltä. Tätä<br />
kuvaa suuren kaupungin edustajan<br />
kommentti:<br />
”Suomessa on kilometreissä<br />
mitaten hyvin laaja pyöräverkko,<br />
mutta tasalaatuisuudessa, hierarkkisuudessa<br />
ja jatkuvuudessa<br />
on parantamista.”<br />
Vastaajista 58 prosenttia kokee,<br />
että pyöräily on tasa-arvoinen<br />
kulkumuoto muiden rinnalla.<br />
Jos tarkastellaan pyöräilyn<br />
asemaa Suomen liikennejärjestelmässä<br />
ja verrataan sitä maailman<br />
parhaimpiin pyöräilykaupunkeihin,<br />
ero on suuri.<br />
Joukkoliikenteestä on Suomessa<br />
kehitetty aito vaihtoehto<br />
henkilöautolle, mutta pyöräily<br />
on vielä kaukana tästä. Maailman<br />
parhaimmissa pyöräkaupungeissa<br />
pyritään siihen, että auton sijaan<br />
ihminen voi valita polkupyörän<br />
ajoneuvoksi. Samanlaisia äänenpainoja<br />
löytyy Suomestakin:<br />
”Pyöräilijän nostaminen autoilijan<br />
edelle niin väylien suunnittelussa<br />
kuin rakentamisessakin olisi<br />
paikallaan.”<br />
Suomen kunnissa pyöräilyverkkoa<br />
suunnitellaan edelleen<br />
osana kävelyväylien suunnittelua,<br />
vaikka pyöräliikenteen suunnittelun<br />
tulee olla osa ajoneuvoliikenteen<br />
suunnittelua.<br />
Jos pyöräilyverkon kattavuutta<br />
ja yhteyksien jatkuvuutta tarkastellaan<br />
pelkästään kartalla, pyöräilyolosuhteet<br />
saattavat näyttää<br />
paremmilta kuin todellisuudessa.<br />
Pyöräilyväylien määrä ei kerro<br />
paljoa pyöräilyn laatutasosta.<br />
Hyvä laatutaso on sellainen, jossa<br />
pyöräilijä voi ajaa kuin hidas auto.<br />
Pyöräilijä ei ole kävelijä vaan<br />
hitaan ajoneuvon kuljettaja.<br />
Määristä liian vähän tietoa<br />
Pyöräilyn seuranta, tilastointi ja<br />
palautteen kerääminen ovat selvityksen<br />
mukaan heikolla tasolla.<br />
Seurantaa tehdään alle viidesosassa<br />
kunnista, ja pyöräilyn kul-
pakina<br />
kumuoto-osuus on tiedossa vain neljäsosassa<br />
kunnista. Näissä 25 prosentissakin<br />
on paljon kuntia, joiden viimeisimmät<br />
tiedot olivat useita vuosia vanhoja.<br />
Kuntien ilmoittamat pyöräilyn kulkutapaosuudet<br />
(prosenttia kaikista tehdyistä<br />
matkoista) vaihtelivat 5:stä 30 prosenttiin.<br />
Tilastointitavat eri kunnissa ovat niin<br />
erilaisia, etteivät lukemat ole täysin vertailukelpoisia.<br />
Joka tapauksessa suuret erot<br />
kuntien välillä osoittavat, että olosuhteiden<br />
kehittämisellä ja muilla edistämistoimenpiteillä<br />
on suuri merkitys. Myöskään<br />
pohjoinen sijainti tai lumisen kauden<br />
pituus eivät näyttäisi olevan esteitä,<br />
sillä Oulu ja Joensuu ovat aktiivisimpia<br />
pyöräilykaupunkejamme.<br />
Vain kolmasosa vastanneista kunnista<br />
keräsi palautetta pyöräilyn olosuhteista.<br />
Suuremmissa kaupungeissa palautetta<br />
kerätään ahkerammin, yli 150 000 ja<br />
50 000–80 000 asukkaan kaupungeista yli<br />
80 prosenttia keräävät palautetta.<br />
Talvikunnossapitoon huomiota<br />
Talvikunnossapidolla voidaan vaikuttaa<br />
oleellisesti koko vuoden pyöräilymääriin.<br />
Pyöräteiden auraus on melko hyvällä tasolla.<br />
Joissakin kaupungeissa kaikki pyöräilyn<br />
pääväylät on priorisoitu korkeimpaan<br />
hoitoluokkaan.<br />
Liukkaudentorjunta on jäänyt vähemmälle<br />
huomiolle. Yksi käytännön ongelma<br />
on pyörän renkaita puhkova teräväsärmäinen<br />
hiekoitussepeli. Esimerkiksi<br />
Vantaalla on siirrytty käyttämään pyöräily-ystävällisempää<br />
sepeliä. <br />
Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys<br />
löytyy KKI-ohjelman ja Pyöräilykuntien verkoston<br />
sivuilta: www.kki.likes.fi www.poljin.fi<br />
Lunta kulmillaan<br />
Nyt, kun olen jo myöhäisemmässä<br />
teini-iässä<br />
(63 v.), on lupa muistella vanhoja<br />
asioita niin kuin esimerkiksi<br />
entisajan talvia. Ajelin joulukuun<br />
alkupuolella Helsingin<br />
Itäväylää Porvooseen päin. Lähellä<br />
kolmoskehän liittymää on<br />
tien päällä autoilijoille tarkoitettu<br />
opaste, jossa ilmoitetaan milloin<br />
mitäkin. Nyt siinä luki ”huono<br />
ajokeli” ja sipoolaisia varten<br />
samma på svenska. Minusta oli<br />
aivan normaali talvikeli, ei pyryttänyt<br />
eikä tie ollut mitenkään<br />
erityisen liukas, ei hyvä, mutta ei<br />
huonokaan keli.<br />
<br />
Nykyaikana on ilmeisesti käytössä<br />
eri asteikko kuin joskus<br />
30-40 vuotta sitten. Tähän ovat<br />
tavallaan myös tienpitäjät ”syyllisiä”.<br />
Autoilijat ja ihmiset on totutettu<br />
siihen, että talvisinkin<br />
on pääosin vallan mainio ajokeli.<br />
Kuntien ja valtion tienpitäjien<br />
kunnianhimoinen tavoite pitää<br />
ajoväylät turvallisina kääntyy<br />
niitä itseään vastaan. Kaikki liian<br />
hyville tavoille opetetut autoilijat<br />
kun eivät älyä, että Suomen kaltaisessa<br />
pohjoisessa maassa säidenhaltijat<br />
voivat olla hetkellisesti<br />
niskan päällä kamppailussa<br />
tienpitäjien kanssa.<br />
”Nyt-heti-ja-kaikki”-sukupolvikin<br />
voisi opetella malttia. Eivät<br />
kunnat eikä valtio voi mitoittaa<br />
tienpitokalustoaan poikkeuksellisten<br />
olosuhteiden mukaan.<br />
<br />
Liikenne on toki muuttunut<br />
paljon neljässäkymmenessä vuodessa.<br />
Autoja on moninkertainen<br />
määrä takavuosiin verrattuna.<br />
Autot ovat myös kehittyneet<br />
valtavasti. Siinä oli aikanaan<br />
naurussa pitelemistä, kun takavetoisella<br />
kevytperäisellä Vauxhall<br />
Vivalla yritti päästä huonoilla<br />
renkailla pääkallokelillä eteenpäin,<br />
mutta siinä oppi varovaiseksi.<br />
Nykyautoissa on runsaasti erilaista<br />
turvatekniikkaa. On lukkiutumattomat<br />
jarrut, nelivetoa,<br />
ajonvakautusjärjestelmiä, luiston-<br />
ja sutimisenehkäisysysteemejä<br />
ja vaikka mitä. Nämä kaikki<br />
lisäävät turvallisuutta, mutta<br />
vaarana on, että kuljettaja tuudittautuu<br />
liiallisen turvallisuudentunteen<br />
valtaan.<br />
Kun tietty raja ylitetään ja nopeutta<br />
on liikaa ja renkaiden sivuttaispito<br />
kerta kaikkiaan loppuu,<br />
niin auto kuin auto muuttuu<br />
pulkaksi. Turvallisuuden lisäämiseksi<br />
tarkoitettujen varusteiden<br />
tuoma hyöty helposti<br />
ulosmitataan ajamalla liian kovaa<br />
ja liian lähellä edellä ajavaa.<br />
<br />
Lunta sataa myös pihoille. Minua<br />
huvittaa ja rehellisesti sanottuna<br />
jopa ärsyttää, kun ainakin<br />
täällä meidän kulmilla joillakin<br />
omakotiasukkailla on tapana kolata<br />
lumet pihaltaan tiealueelle<br />
ja usein vielä naapurin tontin rajalle<br />
toiselle puolelle tietä. Sitten<br />
valitetaan, kun kaupunki ei auraa<br />
kunnolla ja ajorata kapenee.<br />
Onhan täällä suuremmissa<br />
kaupungeissa usein pienet tontit,<br />
mutta kyllä lumet saa sopimaan<br />
aika pieneenkin tilaan,<br />
kun hieman suunnittelee ja näkee<br />
vaivaa.<br />
Eero Hiltunen<br />
Kirjoittaja on 63-vuotias<br />
erityisasiantuntija.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
21
Matti Hirvonen<br />
Helsinki haluaa lisää ympärivuotisia<br />
työmatkapyöräilijöitä.<br />
Tavoitteena kulkumuodon osuuden tuplaaminen<br />
Helsinki kartoitti pyöräilyverkoston<br />
käyttäjien avulla<br />
Helsingin tavoitteissa<br />
on pyöräilyn kaksinkertaistaminen.<br />
Viime<br />
vuonna käynnistynyt<br />
projekti tähtää ympärivuotisen<br />
työmatkapyöräilyn<br />
edellytysten parantamiseen<br />
yhdessä<br />
käyttäjien kanssa.<br />
● Penelope Sala-Sorsimo<br />
projektipäällikkö, HKR<br />
Helsingin kaupunki käynnisti<br />
2010 projektin, jonka tavoitteena<br />
oli määrittää ympärivuotisen työmatkapyöräilyn<br />
pyörätieverkon<br />
laajuus sekä sen täydentämis- ja<br />
kunnossapitotavoitteet. Projekti<br />
toteutettiin tiiviissä yhteistyössä<br />
käyttäjien eli pyöräilijöiden ja eri<br />
hallintokuntien kesken.<br />
Projektin toteutus oli kaksivaiheinen:<br />
ensimmäisessä vaiheessa<br />
määritettiin suosituimmat ympärivuotiset<br />
pääpyöräreitit sosiaalista<br />
mediaa hyödyntäen ja toisessa<br />
vaiheessa tilattiin ehdotettujen<br />
pääreittien kuntokartoitus<br />
ja kehitysehdotukset paikalliselta<br />
pyöräilyjärjestöltä.<br />
Helsingin tavoitteellisen pyöräilyn<br />
pääverkoston havainnollistamiseksi<br />
muodostettiin ns. kuminauhamalli.<br />
Siinä on esitetty<br />
työmatkapyöräilyn tärkeimmät<br />
solmukohdat, joita suorat ja sujuvat<br />
pääreitit yhdistävät. Helsingin<br />
polkupyöräilijät ry:n tekemän<br />
kuntokartoituksen perusteella<br />
selvisi verkoston ylläpidolliset<br />
tarpeet sekä paljastui toistuvia<br />
epäkohtia suunnittelu- ja<br />
toteutusratkaisuissa. Pyöräteille<br />
määritettiin ylläpitoluokat käyttötarpeiden<br />
mukaisesti.<br />
Pyöräilyn kulkumuotoosuudeksi<br />
15 prosenttia<br />
Helsingin strategiaohjelman<br />
2009–12 mukaisesti liikennejärjestelmää<br />
kehitetään kestävien<br />
liikennemuotojen edistämiseksi<br />
mm. kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia<br />
lisäämällä. Keväällä<br />
2009 Helsinki allekirjoitti Brysselin<br />
julistuksen, jonka päätavoite<br />
on pyörämatkojen kulkumuoto-osuuden<br />
nostaminen 15 prosenttiin<br />
2020 mennessä. Sekin on<br />
linjassa 2003 tarkistetun pyöräilyn<br />
kaksinkertaistamistavoitteen<br />
(1995–2015) kanssa.<br />
Kaupunginhallitus päätti kirjata<br />
2011 budjettiin, että talvipyöräilyreitit<br />
ja niiden laatuvaatimukset<br />
määritetään. Määritellyillä<br />
talvipyöräreiteillä kaupunginhallitus<br />
lupaa panostaa kunnostamisen,<br />
ylläpidon ja viitoituksen<br />
parantamiseen.<br />
Keskeisiä tehtäviä ovat pyörätieverkon<br />
täydentämisen ja ylläpidon<br />
lisäksi mm. pyöräteiden<br />
suunnitteluohjeiden päivittäminen,<br />
pyörien pysäköinnin järjestäminen<br />
sekä pyöräilijöiden palveluiden,<br />
markkinoinnin ja valistuksen<br />
kehittäminen. Pyörätieverkoston<br />
ja sen talvikunnossapidon<br />
määrätietoisella ja järjestel-<br />
22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
LIIKUNTAPAIKAT<br />
PARANNETTAVAA<br />
Kuntokartoittajien havainnot ja<br />
kehittämisehdotukset kohdistuivat<br />
■ risteysalueiden liikennesuunnitteluratkaisuihin<br />
(reittien jatkuvuus,<br />
ajolinjat, liikennemerkkien<br />
ja -valojen sijoittelu sekä opastus),<br />
■ ylläpitoon (asfaltin tasaisuus,<br />
siltojen liityntäsaumat, kaivojen<br />
kansien sijainti ja korot ym.),<br />
■ rakentamisen laatuun (pyörätien<br />
ja pyörätien jatkeen merkinnät,<br />
poikittaiset ja keskisaarekkeiden<br />
reunakivilinjat ym.) sekä<br />
■ pysäkkikatosten sijoitteluun ja<br />
näkemiin.<br />
mällisellä kehittämisellä voidaan<br />
kasvattaa pyöräilyn houkuttelevuutta<br />
ja luoda edellytykset ympärivuotisen<br />
työmatkapyöräilyn<br />
lisäämiseksi.<br />
Suunnittelu lähtee<br />
käyttäjän tarpeista<br />
Pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaan<br />
on merkitty pyöräilyn pääreitit,<br />
joskaan pääreiteiksi merkityt<br />
väylät eivät ole aina suorimpia,<br />
nopeimpia tai käytetyimpiä<br />
reittejä. Ympärivuotisesti liikkuvat<br />
työmatkapyöräilijät ovat parhaimpia<br />
asiantuntijoita tuomaan<br />
ruohonjuuritietoa virkamiesten<br />
ehdottamista pääreiteistä.<br />
Suosituimmat reitit määritettiin<br />
vuorovaikutteisen Fillarikanava-karttapalvelun<br />
avulla. Karttapohjaksi<br />
rakennusvirasto luonnosteli<br />
yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston<br />
kanssa ehdotuksen<br />
työmatkapyöräilyn pääreiteistä.<br />
Verkkoehdotuksen toivottiin<br />
herättävän keskustelua siitä, onko<br />
reitti valittu oikein, mikä olisi parempi<br />
pääyhteys, miten yhteyden<br />
toimivuutta voisi parantaa jne.<br />
Talvipyöräily-teemaan keskittyvä<br />
keskustelu oli käynnissä 1,5<br />
kuukautta, ja siitä tiedotettiin rakennusviraston<br />
nettisivuilla, facebook-sidosryhmille<br />
sekä suoraan<br />
sähköpostitse viestintäsuunnitelmassa<br />
identifioiduille yhteisöille.<br />
Kannanottoja saatiin noin 600.<br />
Helsingin tavoitteena on kuminauhamallin mukainen pyöräilyn<br />
pääverkosto.<br />
Käyttäjälistalla yhteyksiä<br />
ja reittien epäkohtia<br />
Pyöräilijöiden toiveet ja kehittämisehdotukset<br />
koskivat uusia<br />
pyörätieyhteyksiä ja olemassa<br />
olevien reittien epäkohtia. Eniten<br />
moitteita sai pyöräreittien ja<br />
niiden kunnossapidon katkeaminen.<br />
Talvella harmia aiheuttivat<br />
erityisesti huono auraus ja asfaltille<br />
jäänyt sepeli.<br />
Uusien reittien toivelistan kärkeen<br />
ylsivät radanvarsia myötäilevät<br />
yhteydet sekä poikittaisreitit,<br />
mm. Jokeri-linjaa seuraava<br />
pyörätie. Odotetusti paljon toiveita<br />
kohdistui myös Kurvin ja<br />
Pitkänsillan väliselle osuudelle<br />
Hämeentiellä, jolle ei toistaiseksi<br />
ole onnistuttu osoittamaan tarvittavaa<br />
tilaa pyöräväylälle. Toinen<br />
parannuksia kaipaava pyörätieosuus<br />
on vilkasliikenteinen<br />
Tukholmankatu Tullinpuomin<br />
ja Munkkiniemen välillä. 26 solmukohdan<br />
kautta määritettiin 8<br />
pääreittiä, jotka nimettiin niiden<br />
paikallistamisen ja jatkotyön helpottamiseksi.<br />
Pyöräily-yhdistys teki<br />
kuntokartoituksen<br />
Kuntokartoitus teetettiin kaupungin<br />
tavallisista hankintakäytännöistä<br />
poiketen paikallisella<br />
pyöräily-yhdistyksellä, Helsingin<br />
Polkupyöräilijät ry:llä. Mallia<br />
otettiin Jyväskylästä, Kevyen<br />
liikenteen laatukäytävät -selvityksen<br />
innoittamina. HePo ohjeistettiin<br />
kartoittamaan reitit ympärivuotisen<br />
työmatkapyöräilijän<br />
näkökulmasta muuta asiointi- ja<br />
hyötyliikennettä unohtamatta.<br />
Kartoituksessa kiinnitettiin<br />
erityistä huomiota mm. reittien<br />
jatkuvuuteen, valaistukseen, viitoitukseen,<br />
näkemiin, liikenneturvallisuuteen<br />
ja päällysteiden<br />
kuntoon. Huomiot kerättiin<br />
karttapohjaiseen tietokantaan,<br />
jossa jokainen pistetieto sisältää<br />
paikkatiedon lisäksi kartoittajan<br />
kuvauksen havainnosta, valokuvia<br />
sekä haitan vakavuusasteen.<br />
Kartoittajat saivat lisäksi ehdottaa<br />
parannustoimia kyseisiin<br />
kohtiin. Kartoitettavia kilometrejä<br />
oli noin 80 ja huomioita kertyi<br />
noin 500.<br />
Ylläpidon kehittäminen edellyttää<br />
pyörätieverkoston tarkastelemista<br />
yhtenä kokonaisuutena<br />
sekä laatutavoitteiden tarkentamista<br />
ja valvomista aikaisempaa<br />
paremmin. Laadunvaihtelujen<br />
vähentämiseksi tulisi pyöräilyn<br />
pääreitit voida tilata laajempina<br />
ja pitempiaikaisina hoitokokonaisuuksina.<br />
Ensiapuna voidaan<br />
niukkoja resursseja kohdentaa<br />
entistä paremmin pyöräilijöiltä<br />
saatua palautetta hyödyntäen.<br />
Laaja-alaisen<br />
yhteistyön hedelmät<br />
Verrattuna perinteisempiin selvityksiin<br />
käyttäjälähtöinen suunnittelu<br />
on tuonut lisäarvoa kaikille<br />
osapuolille. Kaupunki on voinut<br />
hyödyntää valmiita keskustelukanavia,<br />
ja sidosryhmät on<br />
tavoitettu nopeasti ja kattavasti.<br />
Käyttäjiltä on saatu arvokasta<br />
tietoa, jota on voitu käsitellä heti<br />
yhdessä eri hallintokuntien kanssa.<br />
Suoralla keskusteluyhteydellä<br />
on vältytty väärinymmärryksiltä<br />
ja vahvistettu asukkaan suuntaan<br />
kaupungin yhtenäistä roolia<br />
ja kokonaisvastuuta.<br />
Käyttäjälähtöinen suunnittelu<br />
on kannatettavaa vaikka vaatiikin<br />
tilaajalta tiivistä ohjausta. Osallistuminen<br />
syvensi käyttäjien ymmärrystä<br />
kaupungin toimista sekä<br />
lisäsi käyttäjien omaa vastuuta<br />
ja tyytyväisyyttä suunnitteluratkaisuihin<br />
ja kehityssuuntaan.<br />
Koko projektin aikainen avoimuus<br />
ja yhteistyö käyttäjien ja<br />
eri hallintokuntien välillä sitoutti<br />
osapuolet yhteisiin tavoitteisiin.<br />
Vuoropuhelun ansiosta pyöräteiden<br />
kehittäminen jatkuu entistä<br />
tiiviimmässä yhteistyössä. <br />
Pääreittikysely:<br />
http://fillarikanava.hel.fi/ > ruksi<br />
kohtaan Rakennusviraston<br />
Talvikysely 2010<br />
Kuntokartoituksesta<br />
valmistuu tammi-helmikuussa<br />
raportti, joka löytyy os. www.hkr.fi ja<br />
www.hepo.fi<br />
KEHITTÄJÄVERKOSTO<br />
■ Metropolia Fillarijengi<br />
■ Aalto-yliopiston ”Pyörällä<br />
duuniin” -ryhmä<br />
■ HePo – Helsingin Polkupyöräilijät<br />
ry<br />
■ HYY – Helsingin yliopiston<br />
ylioppilaskunta<br />
■ AYY – Aalto-yliopiston<br />
ylioppilaskunta<br />
■ Pyöräilykuntien verkosto ry<br />
■ Dodo ry<br />
■ Kaupunkifillari-blogi<br />
■ Qaiku-kanava ”Fillari”<br />
■ HELKA ry – Helsingin<br />
kaupunginosayhdistykset ry<br />
■ HSL – Helsingin seudun<br />
liikenne<br />
■ LIVE – Liikkumisen ohjauksen<br />
verkosto<br />
■ Helsingin kaupungin rakennusvirasto/investointitoimisto<br />
■ Helsingin kaupungin rakennusvirasto/ylläpitotoimisto<br />
■ Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto/liikennesuunnittelu<br />
■ Helsingin liikuntavirasto<br />
■ Stara – Helsingin kaupungin<br />
oma palveluntuottaja<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
23
Houtan Parkin uniikkeja puistorakenteita. Istutusastian<br />
reunalla voi levähtää suojassa paahteelta.<br />
Kiinalaiskaupunki esitteli maail<br />
SHANGHAI lumosi<br />
Näkymä Houtan Parkin rehevää<br />
vesiaihetta pitkin.<br />
24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
VIHERALUEET<br />
annäyttelyssä 2010 uusinta viherteknologiaa<br />
ympäristörakentamisellaan<br />
Celebration Square -aukion pinnasta nousee ohuita vesisuihkuja ja<br />
sumua, jotka vilvoittavat ja kastelevat aukiolla liikkujan. Vesiaiheet<br />
jatkuvat vesiterasseina ja huipentumana ovat jokeen sijoitetut vesiurut.<br />
Sadevesien talteenotto tapahtui myös maamerkkinä toimivien<br />
”suppilojen” kautta.<br />
Etenkin viher- ja ympäristörakentamisen<br />
korkea<br />
taso yllätti Shanghain<br />
maailmannäyttelyssä<br />
kävijän. Viheralueiden<br />
hoito oli sekä<br />
näyttelyalueella että<br />
muualla kaupungissa<br />
huippuluokkaa. Energiatehokkaat<br />
ratkaisut<br />
ja kestävä kehitys olivat<br />
osa näyttelyn teemaa.<br />
TEKSTI ja KUVAT Taina Tuominen<br />
maisema-arkkitehti,<br />
FCG Finnish Consulting Group Oy<br />
Näyttelyalueen katupuut on tuotu paikalle todella suurikokoisina.<br />
Urban Best Practises Area esitteli energiatehokkaita ratkaisuja, kuten<br />
tämä viherseinä.<br />
Maailmannäyttely sijoittui<br />
Shanghain keskusta-alueelle,<br />
Huangpu-joen rannalle. Näyttelyn<br />
teema ”better city, better life”<br />
näkyi kaikessa rakentamisessa<br />
energiatehokkaiden ratkaisujen<br />
ja kestävän kehityksen mukaisten<br />
toteutusten kautta. Näyttelyalue<br />
ulottui joen molemmille rannoille<br />
niin, että joen voi ylittää venetai<br />
lauttayhteydellä tai alittaa uuden<br />
metrolinjan kyydillä.<br />
Eriluonteiset aukiot ja kävelysillat<br />
jäsensivät näyttelyaluetta.<br />
Suuri osa näyttelyalueesta oli<br />
rakennettu väliaikaiseksi. Sen sijaan<br />
rannan korkeatasoinen puistovyöhyke<br />
ja katuverkko olivat<br />
ainakin pääosin tarkoitettu pysyviksi.<br />
Katupuut olivat suomalaisen<br />
mittapuun mukaan tuotu<br />
alueelle järisyttävän kookkaina<br />
taimina.<br />
Näyttäviä vesiaiheita,<br />
viherkattoja<br />
Näyttelyaluen pinta-ala oli hiukan<br />
yli 5 km 2 . Erilaiset viherkattoratkaisut<br />
ja materiaalin kierrä-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
25
VIHERALUEET<br />
Expo Gardenin rantapromenadi<br />
oli näyttävä sekä rakenteidensa<br />
että viherrakentamisen puolesta.<br />
Kalusteet on suunniteltu<br />
paikan päälle.<br />
tys näkyivät monen maan sekä<br />
näyttelyalueen teemapaviljonkien<br />
arkkitehtuurissa. Sadevesiä koottiin<br />
näyttävien rakenteiden avulla<br />
mm. näyttelyalueen vesiaiheisiin.<br />
Sähkökäyttöiset bussit hoitivat<br />
alueen sisäisen liikenteen.<br />
Esillä oli myös pohjoismaista<br />
maisema-arkkitehtuuria omana<br />
kokonaisuutenaan. Kaikista Pohjoismaista<br />
oli valittu mukaan yksi<br />
joko toteutunut tai toteutumassa<br />
oleva projekti, joka edustaa uutta<br />
ajattelua ja innovatiivisuutta sekä<br />
sisältää kestävän kehityksen ajatuksen.<br />
Suomen edusti lähes 100 hehtaarin<br />
rakennettu luontoalue,<br />
Helsingin Vuosaaren huippu,<br />
joka on saanut useita palkintoja.<br />
Muun muassa Maailman luonnonsuojeluliiton<br />
Suomen komitea<br />
valitsi kohteen maisemointityön<br />
parhaaksi teoksi luonnon<br />
monimuotoisuuden hyväksi Suomessa<br />
vuonna 2006.<br />
Ympäristörakentamisen<br />
taso ällistyttävän korkea<br />
Näyttelyalueen kolme erillistä<br />
puistoa muodostavat Huangpujoen<br />
pohjoisrantaan yhtenäisen<br />
vihreän vyöhykkeen, jonka katkaisee<br />
kokonaisuuteen kauniisti<br />
liittyvä aukio. Puistovyöhykkeen<br />
sisäinen vesiaihe jatkuu<br />
näistä kahden, Houtan Parkin ja<br />
Expo Gardenin välillä. Puistot on<br />
rakennettu pysyviksi toisin kuin<br />
monet muut näyttelyalueen elementit.<br />
Ympäristörakentamisen taso<br />
on ällistyttävän korkea. Puistovyöhykkeellä<br />
liikkuessa tuntui<br />
kuin olisi siirtynyt toiseen maailmaan,<br />
pois muun näyttelyalueen<br />
hälystä ja ihmisvilinästä.<br />
Puistovyöhykkeen toteutuksessa<br />
oli mukana muodikkaita, ekologisia<br />
aiheita kuten veden käyttö<br />
samanaikaisesti sekä esteettisenä<br />
elementtinä että joen veden puhdistukseen<br />
ja kaupunkiviljelyyn.<br />
Puistoissa oli runsaasti puistorakennuksia<br />
ja -rakenteita<br />
mm. erilaisia katoksia, portaikkoja,<br />
muureja ja siltoja. Varjostavat<br />
rakenteet ovat lämpimässä ilmastossa<br />
tärkeitä. Veden ääreen<br />
pääsy oli myös tehty monin eri<br />
tavoin mahdolliseksi.<br />
Houtan Park rakennettiin<br />
jätemaalle<br />
Houtan Park pitää sisällään näyttelyalueen<br />
länsiosan rantavyöhykkeen.<br />
Puiston on suunnitellut<br />
2007–09 kiinalainen arkkitehti-<br />
ja maisema-arkkitehtitoimisto<br />
Turenscape. Rakennustyöt saatiin<br />
valmiiksi juuri ennen maailmannäyttelyn<br />
avajaisia.<br />
Tämä pitkä (n. 1,7 km) ja kapea<br />
(30–80 m) alue sijoittuu joen<br />
ja voimakkaasti rakennetun näyttelyalueen<br />
väliin, ja se on entistä<br />
teollisuusaluetta. Alue on osittain<br />
täyttömaata, ja sinne on varastoitu<br />
mm. teollisuusjätettä. Huangpu-joen<br />
vesi on erittäin huonolaatuista.<br />
Suunnittelutyön haasteita<br />
oli luoda tästä hiukan vaarallisesta<br />
ympäristöstä turvallinen<br />
ja miellyttävä. Lisäksi joen<br />
tulviminen oli saatava kontrolliin.<br />
Veden pinnan vaihtelun seurauksena<br />
rantaviiva oli mutainen<br />
ja roskainen.<br />
Puistossa ainutlaatuista<br />
vihreää teknologiaa<br />
Houtan Parkin suunnittelun tavoitteena<br />
oli ainutlaatuinen vih-<br />
Expo Gardenin vesiaiheen voi<br />
ylittää puurakenteisen sillan<br />
kautta. Samalla alueeseen avautuu<br />
aivan uusi näkökulma.<br />
Puistovyöhykkeen itäisin osa tuo<br />
modernilla tavalla esille kiinalaisen<br />
puutarhan tärkeitä elementtejä:<br />
veden, kasvillisuuden ja rakennukset.<br />
26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
eän teknologian alue. Puisto on<br />
elävä systeemi, jossa on mukana<br />
erilaisia ekologisia ratkaisuja: ravinnon<br />
tuotanto, tulvasuojelu, veden<br />
laadun parantaminen ja kasvillisuuden<br />
käsittely sekä opetusmielessä<br />
että esteettisenä kokemuksena.<br />
Vesirajaan suunniteltu ”elävä<br />
kone” käsittelee saastunutta<br />
jokivettä (2 400 m 3 vettä pystytään<br />
muuttamaan yhdessä päivässä<br />
heikkolaatuisesta kohtalaiseksi).<br />
Vesijättömaa toimii samalla<br />
tulvimisen suojavyöhykkeenä.<br />
Vanha betoninen tulvasuojaseinä<br />
korvattiin ratkaisulla, joka sallii<br />
alueen luontaisten kasvilajien<br />
kasvaa jokirannassa samalla suojellen<br />
rantaviivaa eroosiolta.<br />
Tässä urbaanissa puistossa on<br />
myös mukana Kiinan maatalousmaisema.<br />
Avointen peltojen viljelykasvilajit<br />
on valittu myös vuodenaikoja<br />
silmällä pitäen: keväällä<br />
kultainen kukinta koristaa peltoa,<br />
kesällä suuret auringonkukat<br />
ja syksyllä riisipellot. Talvella viljelyalaa<br />
peittää vihreä massa.<br />
Shanghai on Kiinan modernin<br />
teollisuuden syntysija. Houtan<br />
Parkin rakenteet ovat muistumia<br />
teollisuuden materiaaleista<br />
ja rakenteista. Puisto oli todellinen<br />
elämys.<br />
Expo Gardenissa<br />
vedellä tärkeä rooli<br />
Lupu-sillan ja Expoakselin (aluetta<br />
halkaiseva akseli) väliin jäävä<br />
rannan puistovyöhykkeen keskimmäinen<br />
osa on korkeatasoisesti<br />
rakennettu puiston ja rantapromenadin<br />
muodostama kokonaisuus,<br />
jossa myös vedellä on<br />
tärkeä rooli.<br />
Puiston sisäinen vesiaihe on<br />
huomattavasti rakennetumpi<br />
kuin luonnonmukaisessa Houtan<br />
Parkissa, ja veteen on liitetty<br />
runsaasti erilaisia suihkulähteitä.<br />
Veden ääreen pääsee matalia siltoja<br />
ja askelkiviä pitkin. Jalankulkijoille<br />
tarkoitettu katettu näköalasilta<br />
avaa kulkijalle aivan uuden<br />
ulottuvuuden alueeseen.<br />
Kiinan suurin kasvitieteellinen<br />
puutarha<br />
Maailmannäyttelyn aikana oli<br />
myös muita ympäristörakentamisen<br />
tapahtumia. Kiinan suurin<br />
kasvitieteellinen puutarha<br />
Chenshan avautui yleisölle keväällä<br />
2010 samoihin aikoihin<br />
maailmannäyttelyn avajaisten<br />
kanssa. Kohteessa on toteutettu<br />
maailmannäyttelyn kestävän kehityksen<br />
teemaa. Tämä Shanghain<br />
uusi noin 200 hehtaarin<br />
”mega-puutarha” sijaitsee keskustan<br />
ulkopuolella alueella, joka<br />
on muuttumassa huimaa vauhtia<br />
kaupungin levittäytyessä yhä laajemmalle.<br />
Kasvitieteellisen puutarhan<br />
on suunnitellut saksalainen Valentien<br />
& Valentien maisemaarkkitehtitoimisto.<br />
Alueen tarkoituksena<br />
on tarjota kävijöille<br />
luonnontieteellinen ja esteettinen<br />
elämys, herättää ihmisissä<br />
ekologista ymmärtämystä ja toimia<br />
esimerkkinä kestävän kehityksen<br />
suunnittelusta. Puiston toteutuspaikan<br />
pahasti saastunut<br />
vesi puhdistetaan rakennetulla<br />
vesijättömaalla ja johdetaan sieltä<br />
keskusalueen järviin. Puistoon<br />
liittyvät rakennukset on varustettu<br />
energiatehokkailla systeemeillä,<br />
joissa on mukana mm. jäteveden<br />
käsittely.<br />
Uusi rantapromenadi<br />
Bund, Shanghain rantapromenadi<br />
uudistettiin ja avattiin myös<br />
keväällä 2010. Alueen sijainti on<br />
erittäin keskeinen ja siellä liikkuu<br />
runsaasti sekä paikallisia että turisteja.<br />
Rantakadulta, joka toimii<br />
samalla tulvaseinänä, avautuu<br />
hienot näköalat joen vastarannalla<br />
levittäytyvän suurkaupungin<br />
silhuettia kohti. Tulvaseinän<br />
kadun puoleiselle sivulle on rakennettu<br />
näyttävä viherseinä. <br />
EXPO 2010<br />
■ Shanghain maailmannäyttely,<br />
Expo 2010 järjestettiin 1.5.–<br />
31.10.2010.<br />
■ Näyttelyn teemana oli ”Parempi<br />
kaupunki – parempi elämä”.<br />
■ Näyttelyyn osallistui 192 maata<br />
ja 50 kansainvälistä järjestöä.<br />
■ Näyttelyä kävi katsomassa 73<br />
miljoonaa vierasta, mikä on uusi<br />
kävijäennätys. Edellinen ennätys<br />
tehtiin 1970 Osakassa.<br />
■ http://en.expo2010.cn<br />
Antti-matonpesualtaat<br />
ja -mattomankelit<br />
Puhdasta mukavuutta<br />
matonpesuun.<br />
- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />
helppo lisätä<br />
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />
- oikea ergonomia<br />
Kysy lisätietoja<br />
ja pyydä tarjous!<br />
Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />
project@antti-teollisuus.fi<br />
www.antti-teollisuus.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
27
eän teknologian alue. Puisto on<br />
elävä systeemi, jossa on mukana<br />
erilaisia ekologisia ratkaisuja: ravinnon<br />
tuotanto, tulvasuojelu, veden<br />
laadun parantaminen ja kasvillisuuden<br />
käsittely sekä opetusmielessä<br />
että esteettisenä kokemuksena.<br />
Vesirajaan suunniteltu ”elävä<br />
kone” käsittelee saastunutta<br />
jokivettä (2 400 m 3 vettä pystytään<br />
muuttamaan yhdessä päivässä<br />
heikkolaatuisesta kohtalaiseksi).<br />
Vesijättömaa toimii samalla<br />
tulvimisen suojavyöhykkeenä.<br />
Vanha betoninen tulvasuojaseinä<br />
korvattiin ratkaisulla, joka sallii<br />
alueen luontaisten kasvilajien<br />
kasvaa jokirannassa samalla suojellen<br />
rantaviivaa eroosiolta.<br />
Tässä urbaanissa puistossa on<br />
myös mukana Kiinan maatalousmaisema.<br />
Avointen peltojen viljelykasvilajit<br />
on valittu myös vuodenaikoja<br />
silmällä pitäen: keväällä<br />
kultainen kukinta koristaa peltoa,<br />
kesällä suuret auringonkukat<br />
ja syksyllä riisipellot. Talvella viljelyalaa<br />
peittää vihreä massa.<br />
Shanghai on Kiinan modernin<br />
teollisuuden syntysija. Houtan<br />
Parkin rakenteet ovat muistumia<br />
teollisuuden materiaaleista<br />
ja rakenteista. Puisto oli todellinen<br />
elämys.<br />
Expo Gardenissa<br />
vedellä tärkeä rooli<br />
Lupu-sillan ja Expoakselin (aluetta<br />
halkaiseva akseli) väliin jäävä<br />
rannan puistovyöhykkeen keskimmäinen<br />
osa on korkeatasoisesti<br />
rakennettu puiston ja rantapromenadin<br />
muodostama kokonaisuus,<br />
jossa myös vedellä on<br />
tärkeä rooli.<br />
Puiston sisäinen vesiaihe on<br />
huomattavasti rakennetumpi<br />
kuin luonnonmukaisessa Houtan<br />
Parkissa, ja veteen on liitetty<br />
runsaasti erilaisia suihkulähteitä.<br />
Veden ääreen pääsee matalia siltoja<br />
ja askelkiviä pitkin. Jalankulkijoille<br />
tarkoitettu katettu näköalasilta<br />
avaa kulkijalle aivan uuden<br />
ulottuvuuden alueeseen.<br />
Kiinan suurin kasvitieteellinen<br />
puutarha<br />
Maailmannäyttelyn aikana oli<br />
myös muita ympäristörakentamisen<br />
tapahtumia. Kiinan suurin<br />
kasvitieteellinen puutarha<br />
Chenshan avautui yleisölle keväällä<br />
2010 samoihin aikoihin<br />
maailmannäyttelyn avajaisten<br />
kanssa. Kohteessa on toteutettu<br />
maailmannäyttelyn kestävän kehityksen<br />
teemaa. Tämä Shanghain<br />
uusi noin 200 hehtaarin<br />
”mega-puutarha” sijaitsee keskustan<br />
ulkopuolella alueella, joka<br />
on muuttumassa huimaa vauhtia<br />
kaupungin levittäytyessä yhä laajemmalle.<br />
Kasvitieteellisen puutarhan<br />
on suunnitellut saksalainen Valentien<br />
& Valentien maisemaarkkitehtitoimisto.<br />
Alueen tarkoituksena<br />
on tarjota kävijöille<br />
luonnontieteellinen ja esteettinen<br />
elämys, herättää ihmisissä<br />
ekologista ymmärtämystä ja toimia<br />
esimerkkinä kestävän kehityksen<br />
suunnittelusta. Puiston toteutuspaikan<br />
pahasti saastunut<br />
vesi puhdistetaan rakennetulla<br />
vesijättömaalla ja johdetaan sieltä<br />
keskusalueen järviin. Puistoon<br />
liittyvät rakennukset on varustettu<br />
energiatehokkailla systeemeillä,<br />
joissa on mukana mm. jäteveden<br />
käsittely.<br />
Uusi rantapromenadi<br />
Bund, Shanghain rantapromenadi<br />
uudistettiin ja avattiin myös<br />
keväällä 2010. Alueen sijainti on<br />
erittäin keskeinen ja siellä liikkuu<br />
runsaasti sekä paikallisia että turisteja.<br />
Rantakadulta, joka toimii<br />
samalla tulvaseinänä, avautuu<br />
hienot näköalat joen vastarannalla<br />
levittäytyvän suurkaupungin<br />
silhuettia kohti. Tulvaseinän<br />
kadun puoleiselle sivulle on rakennettu<br />
näyttävä viherseinä. <br />
EXPO 2010<br />
■ Shanghain maailmannäyttely,<br />
Expo 2010 järjestettiin 1.5.–<br />
31.10.2010.<br />
■ Näyttelyn teemana oli ”Parempi<br />
kaupunki – parempi elämä”.<br />
■ Näyttelyyn osallistui 192 maata<br />
ja 50 kansainvälistä järjestöä.<br />
■ Näyttelyä kävi katsomassa 73<br />
miljoonaa vierasta, mikä on uusi<br />
kävijäennätys. Edellinen ennätys<br />
tehtiin 1970 Osakassa.<br />
■ http://en.expo2010.cn<br />
Antti-matonpesualtaat<br />
ja -mattomankelit<br />
Puhdasta mukavuutta<br />
matonpesuun.<br />
- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />
helppo lisätä<br />
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />
- oikea ergonomia<br />
Kysy lisätietoja<br />
ja pyydä tarjous!<br />
Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />
project@antti-teollisuus.fi<br />
www.antti-teollisuus.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
27
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys<br />
PL 51,<br />
00131 Helsinki,<br />
puh. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
Päivien sisältö tuttu ja turvallinen, hauska ja mielenkiintoinen<br />
TURUSSA TÄNÄ VUONNA KUNTA-<br />
TEKNIIKKAA JA KULTTUURIA<br />
Turku 2011/Tatu Hiltunen<br />
Finlands kommuntekniska<br />
förening<br />
Box 51,<br />
00131 Helsingfors,<br />
tel. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
TOIMIHENKILÖT<br />
Toiminnanjohtaja/<br />
Verksamhetsledare<br />
Danne Långström<br />
PL 51, 00131 Helsinki<br />
puh. 09 3103 8556, 045 3536534<br />
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi<br />
Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />
Kyösti Oasmaa<br />
Helsingin kaupunki, TasKe,<br />
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 3102 5957, 050 3767414<br />
kyosti.oasmaa@hel.fi<br />
Kokousmestari/Konferensmästare<br />
Toimittaja/Redaktör<br />
Jyrki Vättö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 3103 8631, 050 5591435<br />
jyrki.vatto@hel.fi<br />
jyrki.vatto@kolumbus.fi<br />
SKTY:n julkaisujen myynti<br />
Yliopistokirjakaupan<br />
Otaniemen myymälä<br />
Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />
(TKK:n päärakennuksen aula)<br />
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />
Tiedekirja<br />
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />
(Säätytalon vieressä)<br />
puh. (09) 635 177<br />
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />
Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,<br />
rakentamispalvelu STARA<br />
PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 3103 39630, 050 3801022<br />
kari.haapaniemi@hel.fi<br />
Vuosi 2011 on Turussa yhtä juhlaa: tuhansien kulttuuripääkaupunkitapahtumien lisäksi kaupungissa<br />
järjestetään Kuntatekniikan päivät ja YT11-näyttely 18.–21.5.<br />
SKTY:n hallitus kokoontui marraskuussa<br />
linjaseminaarin merkeissä.<br />
Ensi vuoden toimintasuunnitelmaa<br />
ja linjauksia mietiskellessä<br />
jouduimme jälleen luopumaan kolmesta<br />
ansiokkaasta ja miellyttävästä<br />
jäsenestämme.<br />
Hallituksen erovuoroisina jäseninä<br />
seminaarissa paikalla olivat Tero<br />
Pyssysalo ja Jussi Salo. Jouko<br />
Vehkakoski oli estynyt tulemaan<br />
paikalle. Näille kaikille kolmelle annamme<br />
hartaat kiitokset ja syvät<br />
kumarrukset kolmen vuoden hallitustyöskentelystä.<br />
Heidän tilalleen vuoden alusta<br />
hallitukseen tulivat Heikki Lonka<br />
(Olof Granlund Oy), Jyrki Mattila<br />
(Hyvinkää) sekä Pekka Virkamäki<br />
(Vantaa).<br />
Toimihenkilöpuolellakin tuli<br />
muutoksia, kun pitkään toiminnanjohtajana<br />
toiminut Jyrki Meronen<br />
luovutti valtikan Danne Långströmille.<br />
Seuraava kokous pidetään<br />
uudella kokoonpanolla tammikuun<br />
lopulla.<br />
pungissa on tarjolla monenlaista<br />
ohjelmaa, joista meidän kannalta<br />
tärkeimpinä mainittakoon toukokuun<br />
Kuntatekniikan päivät ja YTnäyttely<br />
2011.<br />
Päivien ohjelmaa puitiin kyseisessä<br />
kaupungissa viimeksi tammikuun<br />
alkupuolella. Sisältö tulee<br />
olemaan jokseenkin tuttu ja turvallinen,<br />
mutta siitä huolimatta hauska<br />
ja mielenkiintoinen.<br />
Kuntatekniikan päivien sisällöstä<br />
jäsenistö saa tietää myöhemmin<br />
keväällä. Sitä ennen voitte käydä<br />
ihmettelemässä Turun muuta kulttuuriantia<br />
osoitteessa<br />
www.turku2011.fi.<br />
Kevättä odotellessa,<br />
● Jyrki Vättö<br />
kokousmestari<br />
Jyrki Vättö<br />
Turussa tapahtuu<br />
Suomen Turku on tänä vuonna Euroopan<br />
kulttuuripääkaupunki. Kau-<br />
SKTY:n hallitus kokoontui marraskuussa Saariselällä.<br />
Kuva seminaaripaikan läheisyydestä.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
29
Jyrki Meronen toiminnanjohtajakaudestaan: ”Paljon elämän rikkauksia ja iloa”<br />
YHTEISTÄ KUNTATEKNIIKKAA 1999–2010<br />
Kettusen Ari asteli työhuoneeseeni<br />
keväällä 1998. Olin juuri tullut<br />
töihin Helsingin kaupungin rakennusvirastoon<br />
katuosastolle kehityspäällikön<br />
tehtäviin. Ari kertoi halustaan<br />
luopua SKTY:n pääsihteerin<br />
(toiminnanjohtajan) pestistään, jota<br />
perinteisen tavan mukaan tehtiin<br />
oman työn ohella ja vapaa-ajalla.<br />
Ja niinhän tuossa kävi, että minusta<br />
leivottiin uusi toiminnanjohtaja<br />
SKTY:lle 1.1.1999 lähtien. Silloin<br />
en arvannut, että pesti tulisi kestämään<br />
yli vuosikymmenen ja antamaan<br />
paljon elämän rikkauksia ja<br />
iloa kuntatekniikan saralla.<br />
Meidän kaikkien yhdysside<br />
ja tiedonvaihtofoorumi<br />
Toiminnanjohtajana opin Suomen<br />
kuntatekniikan yhdistyksen jalon tarkoitusperän<br />
ja roolin nopeasti. SKTY<br />
on meidän kaikkien insinöörien, arkkitehtien<br />
ja vaativissa tehtävissä toimivien<br />
kuntatekniikan ammattilaisten<br />
yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi<br />
– tavoitteena verkostoituminen.<br />
Jäsenistöömme kuuluu yli 800<br />
kuntatekniikan ammattilaista sekä<br />
kymmenkunta yhteisöjäsentä. Jäsenistön<br />
tehtävien moninaisuutta ku-<br />
Hallitus tutustuu Kemin kaupungin ohjausjärjestelmään 2001.<br />
Hallitus Espoon kaupungin vieraana keväällä 2003. Kuvassa myös<br />
kolme SKTY:n ex-puheenjohtajaa.<br />
vaa hyvin yhdistyksen tunnus, jota<br />
voi tulkita esimerkiksi katukivien<br />
asetelmaksi tai asemakaavan perusmalliksi.<br />
SKTY perustettiin 1926, ja tuolloin<br />
yhdistyksen nimeksi annettiin<br />
Suomen Kunnallisteknillinen Yhdistys.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti alkoi ilmestyä<br />
vuodesta 1946 lähtien nimellä<br />
Kunnallistekniikka. 1990-luvun<br />
puolivälissä yhdistyksen sekä<br />
lehden nimet muutettiin nykyisiin<br />
muotoihinsa.<br />
Kuntatekniikan päivät<br />
rytmittää toimintaa<br />
Yhdistyksen näkyvimpiä toimintamuotoja<br />
ovat vuosien varrella olleet<br />
Kuntatekniikan päivät, monipuolinen<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti, julkaisutoiminta<br />
sekä Kuntatekniikan Foorumi<br />
(www.kuntatekniikka.fi).<br />
Joka toinen vuosi Kuntatekniikan<br />
päivien yhteydessä järjestetään alan<br />
suurin yhdyskuntatekniikan näyttely,<br />
joka kokoaa ympärilleen eri alojen<br />
neuvottelupäiviä ja tapahtumia<br />
koko viikoksi. Yhdistys toimii tiiviissä<br />
yhteistyössä pohjoismaisten veljesjärjestöjen<br />
kanssa. Lisäksi yhdistyksellä<br />
on hyvät yhteydet alan kotimai-<br />
Kuntatekniikan yhdistys on hyvissä käsissä<br />
Tero Pyssysalon kolmivuotiskausi<br />
hallituksessa päättyi<br />
viime vuoden lopussa.<br />
Kolmivuotinen kauteni Suomen<br />
kuntatekniikan yhdistyksen<br />
hallituksessa on nyt takana<br />
ja on aika muistella hallituskauttani.<br />
Täytyy heti todeta, että kolme<br />
vuotta hallituksessa vierähti<br />
nopeasti.<br />
Monet ovat kertoneetkin, että<br />
hallituksessa ensimmäinen<br />
vuosi menee hallitustyöskentelyyn<br />
ja jäseniin tutustuessa. Toisena<br />
vuonna toimintatavat alkavat olla<br />
jo selvät ja kolmantena vuonna<br />
pääsee sitten kunnolla mukaan toimintaan.<br />
Sen jälkeen onkin sitten<br />
jo aika antaa tilaa uusille jäsenille.<br />
Itselleni jäikin tunne, että hallituskausi<br />
voisi olla jopa neljävuotinen.<br />
Toisaalta kolmevuotinen kausi<br />
takaa sen, että hallituksessa on<br />
vaihtuvuutta ja sitä kautta uusia<br />
ajatuksia.<br />
Lisää yhteistyötä<br />
yksityissektorin kanssa<br />
Kolmessa vuodessa on itselleni tapahtunut<br />
paljon niin yhdistyksen<br />
parissa kuin työelämässäkin. Jo reilun<br />
puolen vuoden hallitustyöskentelyn<br />
jälkeen siirryin kuntasektorilta<br />
rakennusliikkeen palvelukseen.<br />
Tuolloin kävi mielessä, miten vaihto<br />
vaikuttaa hallituspaikkaani. Huoli<br />
oli onneksi turha, sillä paikka säilyi<br />
ja toiminta hallituksessa jatkui.<br />
Yksityissektorilla työskennellessäni<br />
olen pystynyt katsomaan yhdistyksen<br />
ja hallituksen toimintaa<br />
hieman eri näkökulmasta. Mielestäni<br />
yhdistyksen ja yksityissektorin<br />
yhteistyötä kannattaakin lisätä entisestään,<br />
sillä molemmilla osapuolilla<br />
on varmasti annettavaa toisilleen.<br />
Sen eteen, että yrityksiä saadaan<br />
liittymään lisää yhdistyksen<br />
jäseniksi, kannattaakin hallituksen<br />
jatkaa työtään.<br />
Linjaseminaarit jäivät<br />
parhaiten mieleen<br />
Parhaiten hallituskaudestani jäi<br />
mieleen loppuvuoden linjaseminaarit,<br />
joissa hallitus linjaa yhdistyksen<br />
tulevaisuutta ja valmistelee<br />
seuraavia ”Insinöörien kesäpäiviä”<br />
eli Kuntatekniikan päiviä. Lisäksi<br />
uusia hyviä ystävyyssuhteita syntyi<br />
hallituskauden aikana. Mieluisia<br />
olivat myös syyskokoukset, joihin<br />
kuului kulloinkin valitun hallituksen<br />
jäsenen kotikaupunkiin ja sen toimintaan<br />
tutustuminen.<br />
Hallituksen jäsenet voivat myös<br />
osallistua pohjoismaisten veljesjärjestöjen<br />
päiville. Itselläni ei valitettavasti<br />
ollut mahdollisuutta osallistua<br />
ko. päiville, mutta olen kuullut<br />
pohjoismaisilta sekä Viron päiviltä<br />
pelkkää hyvää. Uusien hallituksen<br />
jäsenten ei kannata jättää tätä<br />
mahdollisuutta käyttämättä.<br />
SKTY:n hallituksen jäsenenä<br />
pääsin näkemään, että yhdistyksen<br />
eteen tehdään tosissaan töitä<br />
niin hallituksen jäsenten kuin toimihenkilöidenkin<br />
toimesta. Voinkin<br />
hyvillä mielin todeta, että Suomen<br />
kuntatekniikan yhdistys on hyvissä<br />
käsissä.<br />
● Tero Pyssysalo<br />
Skanska Infra Oy<br />
30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
Hallitus Lappeenrannan vieraana 2009 ja tutustumassa oman<br />
aikansa kuntatekniikan ihmeeseen.<br />
M-P Rasilainen luovuttaa puheenjohtajuuden<br />
Jorma Vaskelaiselle<br />
2008 linjaseminaarissa.<br />
siin ja kansainvälisiin toimijoihin.<br />
Kuntatekniikan päivien järjestelyt<br />
rytmittävät SKTY:n hallituksen<br />
ja toimihenkilöiden toimintaa<br />
läpi vuoden. Paikat pitää varata hyvissä<br />
ajoin. Päivien ohjelma ja luennot<br />
tulee lyödä lukkoon viimeistään<br />
heti vuoden alussa jne. Yhteistyössä<br />
isäntäkaupungien kanssa järjestelyt<br />
sujuvat aina mukavasti ja hyvin.<br />
Kiitokset vielä kerran vuosien<br />
1999–2010 Kuntatekniikan päivien<br />
isäntäkaupungeille:<br />
Lahti (1999), Lappeenranta<br />
(2000), Tampere (2001),<br />
Oulu (2002), Jyväskylä (2003),<br />
Vantaa (2004), Lahti (2005),<br />
Vaasa (2006), Turku (2007),<br />
Espoo (2008), Tampere (2009) ja<br />
Joensuu (2010).<br />
Hyvää työtä kuntatekniikan<br />
kehittämiseksi<br />
Martti Tieaho oli SKTY:n hallituksen<br />
puheenjohtajana, kun minut valittiin<br />
toiminnanjohtajan tehtäviin.<br />
Seuraavia puheenjohtajia olivat Olavi<br />
Louko, Tapio Maljonen, Matti-Pekka<br />
Rasilainen. Nykyinen puheenjohtaja<br />
on Jorma Vaskelainen.<br />
Hallituksessa on yhteensä yhdeksän<br />
jäsentä – kunkin toimintakausi<br />
on sääntöjen mukaan kolme<br />
vuotta. Vuosikokous valitsee vuosittain<br />
kolme uutta jäsentä hallitukseen<br />
erovuoroisten tilalle. Näin pysyy<br />
hallituksen vaihtuvuus tasaisena<br />
ja toimintavalmius hyvänä.<br />
Toiminnanjohtaja-aikanani<br />
SKTY:n toimihenkilöinä erilaisissa<br />
talkootehtävissä olivat mm. Tarmo<br />
Pendolin, Tarja Myller, Satu Järvinen,<br />
Danne Långström, Jyrki<br />
Vättö, Kyösti Oasmaa ja Kari<br />
Haapaniemi. Yhdistyksen toiminnassa<br />
on ollut mukana muitakin<br />
henkilöitä ja talkoolaisia, mm. julkaisutoimikunta,<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden<br />
toimitus ja toimitusneuvosto,<br />
YT-näyttelyn toimikunta, kiinteistöinsinöörikerho,<br />
arkkitehtiklubi, vaalitoimikunta<br />
ja lehdistöraati.<br />
Esitän suuret KIITOKSET teille<br />
kaikille: hallituksen jäsenet, toimarit,<br />
talkoolaiset ja koko SKTY:n jäsenistö.<br />
Olemme tehneet hyvää työtä<br />
kuntatekniikan kehittämiseksi ja<br />
alan verkostoitumisen edistämiseksi.<br />
Vuosikymmen oli hieno, ja oli todella<br />
ilo tehdä töitä kanssanne. Näin<br />
haluan tehdä jatkossakin, SKTY:n rivijäsenenä.<br />
Tulen vielä kuluvan vuoden aikana<br />
kirjoittelemaan tämän lehden sivuille<br />
SKTY:n toiminnan kohokohdista<br />
ja merkkipaaluista vuosien 1999–<br />
2010 varrelta. Ja nähdään viimeistään<br />
Turun Kuntatekniikan päivillä<br />
19.–21.5.2011.<br />
Onnea ja menestystä Dannelle<br />
SKTY:n toiminnanjohtajana!<br />
● Jyrki Meronen<br />
toiminnanjohtaja 1999–2010<br />
Jyrki ja Milena toivottavat<br />
SKTY:lle menestyksekästä<br />
vuotta 2011.<br />
Edellistalven saldo pääkaupungissa: 210 000 kuormallista lumenvastaanottopaikoille<br />
Lumi on riesa Helsingissä, ilonaihe Lapissa<br />
Kulkiessani ensilumien aikaan<br />
Suomen Lapissa Levillä mietiskelin<br />
lumen ihmeellistä voimaa. Helsingissä<br />
joudutaan lähes tuskastumiseen<br />
asti talvisin toivomaan, että lumet<br />
sulaisivat. Suksien alla ollessa lumen<br />
sulamisella ei tunnu olevan mitään<br />
kiirettä, pikemminkin päinvastoin.<br />
Lumen tuloa odotetaan Lapissa monien<br />
matkailijoiden ja palveluntarjoajien<br />
piirissä, kun taas etelän kaupungeissa<br />
lumi tuntuu olevan suoranainen<br />
riesa lähes jokaiselle pikkulapsia<br />
lukuun ottamatta.<br />
Edellistalven (2009–10) aikana<br />
Helsingissä kuljetettiin katualueilta<br />
ja kiinteistöjen tonteilta kaupungin<br />
lumenvastaanottopaikoille yhteensä<br />
yli 210 000 kuormallista lunta. Tämä<br />
vastaa vajaata kolmea miljoonaa<br />
kuutiometriä.<br />
Pohjoisessa lumi pystytään pa-<br />
Kuva Helsingin Hämeentieltä<br />
remmin auraamaan tien poskiin<br />
niin pääteillä kuin pienemmilläkin<br />
kaduilla. Jos lunta ei sada, niin sitä<br />
tehdään väkisin. Levin laskettelukeskuksella<br />
on käytettävissä yli 150 lumitykkiä.<br />
Jyrki Vättö<br />
Viime vuoden marraskuussa pidettyyn<br />
pujottelun Maailman Cup<br />
-kilpailuun valmistettiin pelkästään<br />
kisarinteeseen noin 75 000 kuutiollista<br />
lunta. Levin kalustolla Ounasjoesta<br />
pystytään tarvittaessa pumppaamaan<br />
tunnissa vettä 1 500 kuutiometriä,<br />
josta saadaan kehitettyä<br />
lunta noin 4 500 kuutiota. Kisarinteeseen<br />
tarvittava lumi olisi siis nopeimmillaan<br />
saatu tykitettyä vajaassa<br />
17 tunnissa. Lumen teon lisäksi<br />
kisarinteen jäädyttämiseen tarvittiin<br />
vielä noin 2,5 miljoonaa litraa vettä.<br />
Helsinki ja Porvoo<br />
runsaslumisimpia<br />
Helsingin edellistalven lumista olisi<br />
saatu lumet kymmeniin kisarinteisiin.<br />
Laskettelurinteitä ei näistä<br />
lumista kuitenkaan tehty, vaikka<br />
yhdelle Helsingin lumenvastaanottopaikalle<br />
muodostui Olympiastadionin<br />
tornia korkeampi lumivuori.<br />
Pohjoisen toinen laskettelukeskus<br />
Ylläs puolestaan varastoi kesäksi<br />
pienen osan talven rinnelumistaan<br />
sahanpurujen sekä pressujen alle ja<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
31
avasi 1.10. parin kilometrin pituisen<br />
ensilumenladun.<br />
Talven lopullinen lumimäärä on<br />
vielä arvoitus. Tammikuun alussa<br />
Helsinki ja Porvoo olivat valtakunnan<br />
runsaslumisimpia paikkakuntia.<br />
Lappi tuli kaukana perässä. Osa<br />
Helsingin lumenvastaanottopaikoista<br />
on jo suljettu täyttymisen takia. Pääkaupunkiseudulla<br />
lunta voitaisiin varmasti<br />
joillain investoinneilla hyödyntää<br />
esimerkiksi energiantuotannossa,<br />
kaukokylmää rakennettaessa.<br />
Ännu är det december,<br />
när jag skriver det här... 13h<br />
och 5min kvar av det gamla<br />
året. Snö finns det här i Helsingfors,<br />
så att det hinner till,<br />
och detta är att vänta ännu<br />
de tre kommande månaderna<br />
– så personligen så går jag<br />
redan och väntar på ”vårvindar<br />
friska”.<br />
Såvitt jag vet, så har det<br />
ingen betydelse hur mycket<br />
man längtar på våren – den<br />
kommer i sinom tid, och undertiden<br />
får man tas med<br />
snön och kölden. I väntan på<br />
våren så håller vi ju på inom<br />
FKTF som vanlig. Om 13+<br />
timmar så tar jag ju då över<br />
efter Jyrki Meronen, men<br />
annars (också) så är läget<br />
”Status Quo”.<br />
Jyrä (Meronen) har redan<br />
skrivit litegrann om sin tid<br />
som VD för föreningen, och<br />
han har lovat att fortsätta<br />
med det, och kommer också<br />
i följande numren i tidningen<br />
fortsätta med sin historik.<br />
Jyrki kom ju med redan<br />
1999, och hållit på då i 11 år.<br />
Själv kom jag med redan två<br />
år tidigare, så rutinen finns<br />
där och det är bara att sätta<br />
igång – fast jag ju har gjort<br />
en hel del av jobbet redan tidigare,<br />
och sen i somras ännu<br />
mera. Personligen ser jag<br />
fram mot att läsa Jyräs berättelser<br />
under det kommande<br />
året – hoppas ni gör det<br />
också.<br />
I den här tidningen berättar<br />
vi också om, att vi planerar<br />
att göra en underhålls<br />
studieresa i höst. Vi hoppas<br />
på att resan blir en framgång.<br />
Meningen är att vi<br />
med ca. 1,5 års intervaller<br />
skall göra en dylik resa någonstans<br />
i världen, för att<br />
checka hur ”de andra” gör,<br />
och hoppeligen lära oss nåt<br />
av dem. I princip, så är det<br />
tänkt, att varannan av ”underhållsresorna”<br />
skall vara<br />
sommar- och varannan vinterunderhållbetonad.<br />
Ramboll<br />
och Jyrki Paavilainen<br />
fungerar som researrangör<br />
Ongelmia myös liikenteelle<br />
Talveen liittyy myös monia liikenneteknisiä<br />
ongelmia, kun mm. rataverkosto<br />
jäätyy ja raideliikenne hyytyy.<br />
Maanteillä sattuu onnettomuuksia,<br />
vaikka pääteiden nopeusrajoituksia<br />
kiristetään. Vaikuttavatko rajoitusmuutokset<br />
vai pitäisikö liikennettä<br />
rajoittaa kelien mukaisesti<br />
Hallitus teetti vastikään laskelmia<br />
päätieverkostolle mahdollisesti toteutettavista,<br />
kelien mukaan automaattisesti<br />
vaihtuvista nopeusrajoituksista.<br />
Varovaisten arvioiden mukaan<br />
automatisointi maksaisi 200<br />
miljoonaa euroa.<br />
Toinen ikuinen keskustelu käydään<br />
kitka- ja nastarenkaiden hyödyistä<br />
sekä haitoista. Nyt näyttää siltä,<br />
että NASTA-kehityshankkeen<br />
tiimoilta näistä päästäisiin keskustelemaan<br />
eri tahojen kesken saman<br />
pöydän äärelle. Kun lunta<br />
näyttää taas riittävän, niin keskustelut<br />
lumesta, ylläpidosta, nopeusrajoituksista<br />
ja nastarenkaiden tarpeellisuudesta<br />
jatkukoon.<br />
● Jyrki Vättö<br />
Ylläpidon ekskursio Keski-Eurooppaan<br />
SKTY vastaa kasvavaan, erityisesti kuntien yleisten alueiden ylläpitoa<br />
koskevaan tiedon ja kokemusten tarpeeseen järjestämällä lokakuussa<br />
2011 Keski-Eurooppaan suuntautuvan ylläpitoekskursion.<br />
Tutustumismatkan kohteena on kaupunkiseutu, joka valitaan<br />
tammikuun aikana. Matkalle mahtuu mukaan noin 20 etupäässä<br />
kuntien katujen, viheralueiden ja rakenteiden ylläpidosta vastaavaa<br />
tutkimusmatkailijaa.<br />
Ekskursiosta on tarkoitus tehdä jatkumo matkojen sisältöjen painottuessa<br />
ylläpidon eri osa-alueille. Syksyn 2011 ekskursio keskittyy<br />
erityisesti kadunpidon järjestämiseen sekä puhtaanapitoon.<br />
Matkan koordinoi Jyrki Paavilainen Rambollista. Häneltä saa lisätietoja<br />
puh. 0400 719 017 tai jyrki.paavilainen@ramboll.fi. Lisää<br />
matkasta ja yksityiskohdista lehden seuraavassa numerossa.<br />
för FKTF på dessa resor.<br />
I januari har vi nästa styrelsemöte<br />
här i Helsingfors,<br />
vi funktionärer har vårt eget<br />
strategimöte, följande<br />
IFME2012-möte är också i januari,<br />
och till det har jag<br />
inbjudit folk också från Estland<br />
(EKÜ) och Sverige (SK-<br />
TF), så att vi alla vet att dra i<br />
samma snören på vägen mot<br />
IFME-kongressen. Dessutom<br />
har tidningen sitt möte<br />
och också världskonferensen<br />
WTC 2011 (World Tunneling<br />
Congress). I februari blir det<br />
sen YT11-möte, KunFo-möte,<br />
Gröndagar i Tammerfors,<br />
Luci i Tallinn osv. – så långtråkigt<br />
blir det ju definitivt inte,<br />
för vi skall få till stånd programmet<br />
för Åbodagarna<br />
där emellan också!<br />
Nu fattas det bara, att<br />
önska er alla ett lyckosamt<br />
och gott år – 2011!<br />
● Danne Långström<br />
med 12h 45min kvar som<br />
kommunikationschef<br />
SKTY:N HALLITUS<br />
Puheenjohtaja/Ordförande<br />
Jorma Vaskelainen<br />
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />
PL 126, 15141 Lahti<br />
puh. 03 814 2425, 050 63892<br />
jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />
Hannu Virtasalo<br />
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu<br />
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 310 38806, 050 5591419<br />
hannu.virtasalo@hel.fi<br />
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />
Heikki Lonka<br />
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy<br />
Malminkaari 21, 00700 Helsinki<br />
puh. 050 3504297<br />
heikki.i.lonka@gmail.com<br />
Muut jäsenet<br />
Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,<br />
kaavoitus<br />
PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
puh. 014 625 5055, 040 7718867<br />
leila.stromberg@jkl.fi<br />
Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki<br />
PL 487, 33101 Tampere<br />
puh. 040 5068600<br />
milko.tietavainen@tampere.fi<br />
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />
yhdyskuntatekniikka<br />
PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
puh. 014 266 5137, 050 5901032<br />
tuula.smolander@jkl.fi<br />
Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos<br />
PL 335, 20101 Turku<br />
puh. 02 262 4610, 0500 789301<br />
kimmo.laula@turku.fi<br />
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki<br />
rakennusvalvonta<br />
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa<br />
puh. 09 8392 4438, 050 5592082<br />
pekka.virkamaki@vantaa.fi<br />
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki<br />
Tekniikka ja ympäristö<br />
PL 21, 05801 Hyvinkää<br />
puh. 019 459 4601, 040 5419576<br />
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi<br />
GOTT NYTT ÅR!<br />
32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
Koulutusristeilymme<br />
Pietariin on 10.–12.3.<br />
Maaliskuun koulutusristeilyn ajankohta on vahvistunut:<br />
se on 10.–12.3. Torstaina 10.3. lähdemme kohti<br />
Pietaria. Ennen lähtöä pidämme yhdistyksen kevätkokouksen,<br />
jonka jälkeen aloitamme kokemusten vaihdon<br />
keskustelemalla varallaolosta eli päivystyksestä.<br />
Yhdeksi koulutusaiheeksi on suunniteltu rakennuttamiskoulutusta<br />
eli katsausta eri sopimusehtoihin ja<br />
urakkakilpailujen periaatteisiin sekä erilaisiin urakkamuotoihin.<br />
Lisääntyvä verkostosaneeraus edellyttää<br />
asiakirjojen ja urakoiden hallinnan osaamista sekä tilaajan<br />
velvollisuuksien ymmärtämistä eri tilanteissa. Mikäli<br />
tämänkaltainen koulutus kiinnostaa, kommentoikaa<br />
asiaa foorumillamme tai lähettäkää sähköpostia.<br />
Kaivutöiden turvallisuus paremmaksi<br />
Vesihuollon vastuullisina toimijoina meidän on saatava<br />
kaivutöiden turvallisuus paremmalle tasolle. Yleisiä ohjeita<br />
tulee päivittää, ja siihen etsimme ratkaisuja tai ainakin<br />
hyviä ja huonoja esimerkkejä kokemuksiamme<br />
vertailemalla.<br />
Esittelemme virallisia ohjeita sekä laitosten omia ohjeita<br />
ja koetamme löytää yhteisen toimintamallin tai ainakin<br />
luonnoksen. Tähän keskusteluun käytämme reilusti<br />
aikaa.<br />
Suunta kohti Vodokanalia<br />
Perjantaiaamuna 11.3. klo 9.30 suuntaamme kohti Pietarin<br />
vesilaitosta Vodokanalia, jossa tutustumme verkostopuolen<br />
organisointiin ja toimintatapoihin. Valtavan<br />
laitoksen toimintaan tutustuminen yhdessä päivässä tulee<br />
olemaan suuri haaste. Esittelyt ja keskustelut tulkataan<br />
suomeksi.<br />
Päivän päätteeksi suuntaamme pikaiselle kaupunki-<br />
ja museokierrokselle. Laiva lähtee kohti Helsinkiä klo<br />
18.00, ja me kokoamme yhteen vierailumme annin ja<br />
koulutustilaisuuksien kokemukset. Helsinkiin saavumme<br />
lauantaina 12.3. klo 8.30.<br />
Ilmoittautumisilla on kiire!<br />
Tarkka ohjelma ilmestyy pikimmiten yhdistyksemme kotisivuille.<br />
Myös sitä kautta voitte poimia sihteerimme<br />
sähköpostiosoitteen ilmoittautumista varten. Paikkoja<br />
on rajallisesti. Viimeinen ilmoittautumispäivä on<br />
torstai 3.2. Nyt siis kiireellä ilmoittautumaan, jotta pääsette<br />
matkaan mukaan!<br />
Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta<br />
● Sami Sillstén<br />
yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Kuntien Putkimestarit<br />
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />
on perustettu 1975 suomalaisten<br />
vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />
viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />
rakentamis-, rakennuttamis-,<br />
ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />
vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />
ja ammattitaidon kehittämiseksi.<br />
Varsinaisia jäseniä<br />
on noin 300. Kannattajajäsenistö<br />
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />
joita on noin 80.<br />
Yhteystiedot:<br />
Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />
puh. 050 466 9114<br />
Sihteeri, s-posti:<br />
anders.ostrom@turku.fi<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
Yksi kone, monta työtä<br />
• Auraus<br />
• Hiekoitus<br />
• Harjaus<br />
• Kadunpesu<br />
• Ruohonleikkaus<br />
• Massojen siirto ja tasaus<br />
• Lehtien keräys<br />
• Jyrsintä<br />
• Kaivaminen<br />
<br />
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kunnille ja seurakunnille<br />
- kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa<br />
tasavertaisesti perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja<br />
suorituskyvyllään, mutta huomattavasti edullisempaan hintaan.<br />
Pienemmät 200- ja 400-sarjan koneet ovat oivia talonmiehen alupulaisia.<br />
Avantilla on kiinteistönhoidossa töitä ympärivuoden.<br />
Ylötie 1<br />
33470 YLÖJÄRVI<br />
Puh. (03) 347 8800<br />
Hinnat alkaen 12.165 € sis. alv<br />
www.avanttecno.com<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
33
www.ukty.fi<br />
Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />
yhdistys Ukty<br />
■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />
kehittää ja ylläpitää Suomen<br />
uimaloiden, uimahallien ja<br />
kylpylöiden toiminnallista ja<br />
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />
Yhdistyksen<br />
tärkeimpiä toimintamuotoja<br />
ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />
keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />
ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />
ja koulutustilaisuudet<br />
sekä hallituksen työskentely.<br />
Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />
työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />
perehtynyt henkilö.<br />
Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />
yhteisöt voivat liittyä<br />
yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />
Yhteystiedot<br />
Internet: www.ukty.fi<br />
s-posti: ukty@ukty.fi<br />
Yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Pertti Kärpänen<br />
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi<br />
puh. 0400 205 296<br />
Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />
Tapio Ala-Peijari<br />
s-posti:<br />
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi<br />
puh. 040 829 0068<br />
PELISÄÄNNÖT<br />
HALLIEN SUUNNITTELU-<br />
TARJOUKSILLE<br />
Kuten vuoden 2010 viimeisessä kirjoituksessa mainitsin,<br />
on laadun parantaminen uimahallien rakentamisessa<br />
eräs yhdistyksemme tulevan työn tärkeimpiä<br />
tavoitteita. Laadun parantamisen elementit muodostuvat<br />
kokonaisuudesta, johon vaikuttavat rakennuttajat,<br />
suunnittelijat ja toteuttajat (urakoitsijat). Heidän<br />
kaikkien kohdalla ovat vaatimukset samat, jotta<br />
he ymmärtäisivät kohteen erikoisuuden ja sitä kautta<br />
vaadittavan erikoisammattitaidon.<br />
Alihintaisesta suunnittelusta vain harmia<br />
Viime syksyn aikana on tullut voimakkaasti esille,<br />
kuinka suunnittelutarjouksissa ja niiden ratkaisuissa<br />
on tapahtunut yllättäviä asioita. On ollut monesti<br />
havaittavissa, että tehdyillä ratkaisuilla ja päätöksillä<br />
ei voida edes teoriassa saada aikaan asianmukaisia<br />
ja laadukkaita, saati sitten asiantuntevia suunnitelmia.<br />
Alihintaisesta suunnittelusta ei ole hyötyä ainakaan<br />
rakennuttajalle, sillä se johtaa yleensä erittäin<br />
huonoon lopputulokseen.<br />
Tästä oli viime vuodenkin aikana monia kokemuksia.<br />
Tässä pätee hyvin vanha sanonta: 10 euron<br />
suutari tekee 1 000 euron virheen. Näin käy<br />
kun hyväksyy halvimman tarjouksen. Olisi tärkeätä<br />
selvittää tarjouksen tekijän taustoja ja sitä, onko<br />
tarjouksentekijällä asiantuntemusta ko. työn tekemiseen.<br />
Heikoilla suunnitelmilla ei hyväkään urakoitsija<br />
voi tehdä laadukkaita ratkaisuja.<br />
Se, mitä edellä olen kuvaillut hyvin subjektiivisesti,<br />
johtaa mielestäni siihen, että olisi aloitettava<br />
laajempi keskustelu suunnittelutarjouspyyntöjen tekemisestä<br />
ja yhteisten pelisääntöjen saamisesta valtakuntaan.<br />
Tämä voisi olla yksi keino laadukkaampien<br />
lopputulosten aikaansaamiseksi. Tällaiset pelisäännöt<br />
täytyisi tehdä kaikille suunnittelualueille<br />
erikseen, jotta erikoisosaaminen tulisi näkyville. Yhdistyksessämme<br />
on jo tästä keskusteltu. Tavoitteena<br />
on, että seuraavaksi käynnistäisimme kyseisen<br />
hankkeen.<br />
Omistajilla heikosti tietoa<br />
hallien toimivuudesta<br />
Uimahallien ja kylpylöiden rekisterityön yhteydessä<br />
on huomattu, miten heikosti hallien omistajat tietävät,<br />
miten oma halli toimii. Kellään ei tunnu olevan<br />
vastuuta hallin kokonaisuudesta. Hallien eri toiminnat<br />
on hajotettu kunnissa niin, ettei kukaan vastaa<br />
kokonaisuudesta. Kuitenkin esimerkiksi hallien toiminnan,<br />
huollon ja energiakulutuksen tulisi olla selvästi<br />
jonkun henkilön vastuulla. Näin kuitenkin hyvin<br />
harvassa hallissa asiat ovat. Tässäkin voi todeta,<br />
että hajautettu hallinto ei vain toimi.<br />
Varapuheenjohtajamme Kalle Kallio<br />
on poissa<br />
Yhdistyksellemme tuli vuoden viimeisinä päivinä<br />
erittäin yllättävä ja surullinen tieto. Yhdistyksemme<br />
perustajajäsen ja pitkäaikainen varapuheenjohtajamme<br />
Kalle Kallio oli nukkunut viimeiseen uneen.<br />
Tieto yllätti meidät kaikki. Tiesimme, että Kalle oli<br />
sairastanut koko syksyn, mutta uskoimme ja toivoimme<br />
hartaasti, että hoidot olisivat auttaneet –<br />
vaan toisin kävi. Tauti oli käynyt erittäin aggressiiviseksi,<br />
ja loppu kävikin sitten erittäin nopeasti.<br />
Kalle teki erittäin vaikuttavan uran uimahallien<br />
parissa niin Vuosaaren uimahallissa kuin yhdistyksessämmekin.<br />
Hänen asiantuntemusta käytettiin<br />
erittäin paljon etenkin uimahallien erilaisten ohjeistojen<br />
teossa. Hänellä oli vuosikymmenien kokemus<br />
uimahalliasioissa. Lisäksi hänellä oli erittäin laaja yhteiskunnallinen<br />
kontaktipinta. Hän oli aina innokkaasti<br />
mukana kaikissa uimahalleihin liittyvissä kehitystöissä.<br />
Yhdistyksellemme Kallen poismeno on erittäin<br />
suuri menetys. Muistamme suurella lämmöllä hänen<br />
valoisaa ja innostunutta olemustaan ja jäämme<br />
kaipaamaan hänen ammattitaitoaan.<br />
Syksyllä opintomatka Saksaan<br />
Elämä jatkuu. Niin myös yhdistyksessämme. Tätä<br />
luettaessa olemme juuri pitämässä valtakunnallisia<br />
uimahalli- ja kylpyläpäiviä. Maaliskuussa on yhdistyksemme<br />
sääntöjen määräämä vuosikokous (paikka<br />
ja aika ovat vielä määräämättä).<br />
Syksyllä olisi tarkoitus – jos halukkuutta ilmenee<br />
– järjestää opintomatka Saksaan. Kohteina olisivat<br />
muun muassa Berliinin lähellä oleva maailman suurin<br />
katettu uimarantakompleksi, Kasselin uimahalli<br />
ja Kölnin urheilulaitosmessut, joilla on myös suuri<br />
uimahalli- ja kylpyläosasto. Toivon saavani kommentteja<br />
jäseniltä, miltä tällainen matka tuntuisi.<br />
Näin on uusi vuosi taas alkanut, ja toivotan kaikille<br />
uimahalli- ja kylpylärikasta vuotta!<br />
Terveisin<br />
● Pertti Kärpänen<br />
puheenjohtaja<br />
34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
Sähköverkkojen teemoina muun muassa<br />
älykkäät sähköverkot, uudet katu- ja ulkovalaistusratkaisut,<br />
sähköautoinfrastruktuurin<br />
kehittäminen sekä sähkö- ja tietoverkkojen<br />
integraatio.<br />
Tietoverkkojen teemoina muun muassa<br />
verkkojen yhteisrakentaminen, kuitu- ja<br />
mobiiliverkkojen rankenteiden kehitys,<br />
verkonrakentamisen uudet asennusmenetelmät<br />
sekä energiatehokkaat tietoverkot.<br />
Messuilla myös Verkkopäivät 2011-seminaari!<br />
Rekisteröidy heti messukävijäksi osoitteessa www.verkostomessut.fi<br />
ja pääset messuille veloituksetta!
Ulkomaiset huipputekijät vahvasti mukana<br />
VALON VUODENAIKA<br />
hehkui lumisessa Helsingissä<br />
Helsinki aloitti uuden<br />
vuoden Valon vuodenaika<br />
-tapahtumalla jo<br />
kolmatta kertaa. Huippuvalaistussuunnittelijat<br />
tarjosivat kaupunkilaisille<br />
seitsemän kohteen<br />
valomatkan keskustassa.<br />
Valomatkalla<br />
kaupunkimiljöö ja rakennukset<br />
muuntuivat<br />
aisteja ja tunteita herätteleväksi<br />
kokemukseksi.<br />
TEKSTI Paavo Taipale<br />
Ralph Larmann<br />
Valon vuodenaika -tapahtuman vahvan miehen, Mikki Kuntun ledristi<br />
Armo loisti värikylläisenä Tuomiokirkon edustalla.<br />
ään tehdäkseen siitä turvallisemman<br />
vaan lisäsi siihen leikkisän<br />
elementin valoa ja liikettä ja loi<br />
katutilaan kiehtovan tunnelman<br />
led-tekniikan ja äänimaailman<br />
avulla. Teoksen valopylväät korostivat<br />
kadun elämyksellisyyttä<br />
ja näyttivät ympäröivät rakennukset<br />
erilaisessa valossa.<br />
– Lähtökohtana oli julkinen<br />
katutila, jossa liikutaan päivästä<br />
toiseen. Teoksen avulla kadun<br />
voi nähdä uusin silmin. Helsinki<br />
on yksi suosikkikaupungeistani.<br />
Nyt runsas lumipeite tarjoaa vielä<br />
lisää mahdollisuuksia, Martin<br />
Kuhn riemuitsee.<br />
Valon ja äänen leikkiä<br />
Katutilaan pystytettiin18 ylisuuren<br />
tyylikkään sisustusvalaisimen<br />
kaltaista monitoimivalaisinta ja<br />
Valon vuodenaika toteutettiin<br />
aiempaa laajemmalla alueella<br />
ja monipuolisempana. Se toi<br />
pirteää vaihtelua kaupungin talveen,<br />
jota valaisivat myös paksut<br />
lumihanget. Valoteoksia oli Esplanadin<br />
puistossa, Senaatintorilla,<br />
Unioninkadulla, Kaisaniemen<br />
puistossa ja Eduskuntatalolla.<br />
Unioninkadulla esiintyi kolmesti<br />
illassa tulisirkus Walkea, ja<br />
Sanomatalossa oli esillä saksalaisen<br />
Ralph Larmannin valokuvanäyttely<br />
valon avulla luoduista<br />
tiloista ja tunnelmista. Valoratikka<br />
liikennöi tapahtuman aikana<br />
Senaatintorin, Eduskuntatalon ja<br />
Kaisaniemen puiston editse. Ratikan<br />
näyttävyys saatiin aikaan lednauhoilla<br />
ja valaisemalla virroitin<br />
ja ajolankaa.<br />
Turvallisuutta ja<br />
tunnelmaa<br />
Kaupunkiympäristön valaistus<br />
liitetään usein ensisijaisesti liikenne-<br />
ja henkilöturvallisuuden<br />
parantamiseen ja yleensäkin<br />
liiketoiminnan edellytysten<br />
varmistamiseen myös pimeänä<br />
vuodenaikana. Tunnelman luomiseen<br />
ja viihtyisyyden lisäämiseen<br />
on panostettu, jos rahaa on<br />
jäänyt. Valon vuodenaika -tapahtuman<br />
kaltainen tilapäinenkin<br />
valaistusratkaisu on omiaan<br />
parantamaan viihtyisyyttä, vaikka<br />
”arkeen” onkin pakko palata.<br />
Seuraavaa tapahtumaa voi odottaa<br />
ikään kuin joulupukkia.<br />
Valosuunnittelija Tülay Schakir<br />
on aiemmin ollut mukana<br />
Helsingin rakennusviraston<br />
hankkeissa, joissa on selvitetty<br />
pelon tunteen vähentämismahdollisuuksia<br />
valaistuksen avulla.<br />
Nyt hän oli vahvasti mukana Valon<br />
vuodenaika 2011 -tapahtumassa<br />
teoksillaan Kaisaniemen<br />
puistossa ja Rautatieaseman alikulkutunnelissa.<br />
Artikkelissaan sivulla 38 Schakir<br />
kertoo työnsä innoituksesta ja<br />
näkemyksistään Helsingin valotapahtumasta<br />
yleensä.<br />
Saksalainen konkari<br />
innostui Helsingistä<br />
Tapahtuman ulkomaisista toteuttajista<br />
moneen kertaan palkittu<br />
saksalainen valosuunnittelija<br />
Martin Kuhn on ollut valaistusalalla<br />
lähes 30 vuotta. Hän on<br />
vastannut monien julkisten tapahtumien<br />
valaistuksesta. Näitä<br />
ovat olleet muun muassa Berliinin<br />
yleisurheilun MM-kisojen<br />
avajaiset, arkkitehtuurinäyttely<br />
Meksikossa ja useat kansainvälisten<br />
rock-artistien konsertit.<br />
Kuhnin valoteos 100 Years<br />
Helsingin Unioninkadulla viittasi<br />
ulkovalaistuksen satavuotiseen<br />
historiaan Helsingissä. Se ei<br />
ainoastaan valaissut ympäristö-<br />
Valon vuodenaika -tapahtuma<br />
– Valon vuodenaika on hieno<br />
tapahtuma. Arvostan suuresti<br />
sitä, että Helsinki on lähtenyt<br />
sitä kehittämään, Martin Kuhn<br />
tunnustaa.<br />
Kuhnin valoteos 100 Years<br />
muistutti Unioninkadulla Helsingin<br />
katuvalaistuksen satavuotisesta<br />
historiasta.<br />
Ralph Larmann<br />
36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
VALAISTUS<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
37
Valon vuodenaika -tapahtuma<br />
– Hyvä tekniikka ei riitä luomaan<br />
elämyksellistä valaistusta.<br />
Siihen tarvitaan myös luonnetta<br />
ja sielua, Tülay Schakir sanoo.<br />
niihin asennettiin uusinta ledtekniikkaa<br />
edustavat digitaalisesti<br />
säädettävät lamput. Valaisimet<br />
sijoitettiin katuosuuden varrelle<br />
osittain sattumanvaraisesti, mutta<br />
sopivien välimatkojen päähän<br />
toisistaan. Näin ne yhdistivät rakennuksia<br />
ja pihoja toisiinsa valon<br />
ja liikkeen avulla ja opastivat<br />
ohikulkijoita kadulla vaihtuvilla<br />
väreillä, varjoilla ja äänillä.<br />
Vaikutelman saavuttamiseksi<br />
jokaiseen valaisimeen asennettiin<br />
pieni kaiutin. Koko installaatio<br />
synkronoitiin elämään<br />
ranskalaisen Fred Andren säveltämän<br />
musiikin rytmiin. Musiikki<br />
oli tummahkoa, akustista<br />
ja luonnon ääniä korostavaa,<br />
tehosteinaan joitakin sähköisiä<br />
osuuksia.<br />
Kun katuosuus oli suljettu ajoneuvoliikenteeltä<br />
ja tavanomainen<br />
katuvalaistus sammutettu,<br />
teos toi tuulahduksen menneeltä<br />
ajalta. Silloin katu ei ollut ajoneuvojen<br />
vallassa vaan tila, jossa<br />
kaupunkilaiset kävelivät vapaasti.<br />
Koska valon heijastumat mukulakivikadusta<br />
olivat olennainen<br />
osa teosta, säiden vaihtelu saattoi<br />
muuttaa valaistuselämystä.<br />
– Valon vuodenaika on hieno<br />
tapahtuma ja arvostan suuresti<br />
sitä, että Helsinki on lähtenyt<br />
kehittämään tapahtumaa. Valon<br />
vuodenaika tarjoaa upeat mahdollisuudet<br />
näyttää kaupunkilaisille<br />
jotakin uutta tutusta kaupungista,<br />
Kuhn suitsuttaa. <br />
Helsingin Kaisaniemen valoteoksella kummi<br />
SIELUKASTA VALOA PELON<br />
Kaisaniemenpuisto Helsingissä<br />
on inhottava,<br />
epämääräinen, pimeä<br />
ja ruma – ainakin maineeltaan.<br />
Se tunnetaan<br />
raiskausten ja muiden<br />
väkivallantekojen tapahtumapaikkana<br />
ja se<br />
nousee jatkuvasti esiin<br />
esimerkkinä puistosta,<br />
jota ihmiset eivät uskalla<br />
käyttää. Se on siis<br />
herkullista maastoa valolla<br />
vaikuttamiseen.<br />
● Tülay Schakir, TeM<br />
schakir@valotoimisto.net<br />
Saatuani kutsun Valon vuodenaika<br />
-festivaaliin ja kohteekseni<br />
Kaisaniemenpuiston riemastuin.<br />
Kohde on inhohimoni.<br />
Olen aiemmin Helsingin rakennusviraston<br />
kanssa tutkinut Turvallinen<br />
valaistus -projektissa pelon<br />
tunteen vähentämismahdollisuuksia<br />
puistoissa ja ulkoilualueilla<br />
valaistuksen avulla.<br />
Valitessamme tutkimuksemme<br />
kohdealueita päätimme tietoisesti<br />
välttää Kaisaniemenpuistoa<br />
sen vahvan maineen vuoksi ja<br />
päädyimme neutraalimpina pidettyihin<br />
kohdealueisiin. Valon vuodenaikaan<br />
ja sen festivaaliluonteeseen<br />
puisto sopi hienosti.<br />
Kun olin kesän aikana päätynyt<br />
teosideaani Hyvä Valo – Paha<br />
Valo ja lähdin syksyn ja pimeän<br />
tullen pohtimaan sen toteuttamistapoja,<br />
aloitin oleilemalla<br />
puistossa, tarkkailemalla ja tunnustelemalla<br />
sen nykyistä valaistusta.<br />
Parahdin eräälle ystävälleni,<br />
ettei nykyistä valaistusta voi<br />
oikein mitenkään parantaa ainakaan<br />
teknisiltä ominaisuuksiltaan,<br />
se on oikeasti jo ihan hyvä<br />
ja teosidealtani putoaa pohja.<br />
Puiston nykyinen valaistus on<br />
tasainen, kattava ja suuntautuu<br />
myös epämääräisinä pidettyihin<br />
puskiin. Mitä siihen voi lisätä<br />
Hyvä tekniikka ei riitä<br />
Puiston nykyisen valaistustavan<br />
heikkous ei johdu huonosta tai<br />
riittämättömästä valosta vaan<br />
”pelkästään” teknisistä lähtökohdista<br />
suunnitellun valaistuksen<br />
perusongelmasta. Siltä puuttuu<br />
luonne ja sielu. Siksi se voi<br />
jäädä etäiseksi, kylmäksi ja epäviihtyisäksi.<br />
Valaistukselta odo-<br />
38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
VALAISTUS<br />
Vuoden nuorena taiteilijana<br />
2001 palkitun Tülay Schakirin<br />
Hyvä Valo – Paha Valo sävähdytti<br />
Kaisaniemen puistossa.<br />
puiston valaisemisessa.<br />
Yleisön vaatimukset Kaisaniemen<br />
valaistuksen parantamisesta<br />
liittyvät toisaalta vanhentuneisiin<br />
harhakuviin siitä, että valaistus<br />
olisi riittämätön tai huono,<br />
mutta toisaalta myös siihen, että<br />
Kaisaniemen valaistus keskeisenä<br />
keskusta-alueen puistona on<br />
esteettisesti vanhentunut. Valaistukselta<br />
kaivataan jo viihtyisyyttä<br />
lisäävää viihdearvoa.<br />
tukset kuriin<br />
PUISTIKKOON<br />
tetaan usein enemmän etenkin<br />
puistoissa, jotka ovat muutakin<br />
kuin pelkkiä läpikulkupaikkoja.<br />
Paitsi elämyksellisyys myös käsitteellisyys<br />
on usein valoteosteni<br />
lähestymistapa. Minua kiinnostavat<br />
biologiset ja kulttuurilliset rakenteet,<br />
jotka muokkaavat ihmisten<br />
tapaa havainnoida valoa, sen<br />
käyttötapoja ja niihin liittyviä odotuksia.<br />
Keinovalon käyttö kuvastaa<br />
tietyn ajan teknisen kehitystason<br />
lisäksi inhimillistä katsetta –<br />
sitä miten jokin paikka on hyvin<br />
nähty ja miten se halutaan välittää<br />
muille ihmisille.<br />
Valosuunnittelu on näkemisen<br />
tulkkina toimimista. Mieleeni<br />
tulee Pythagoraan uskomus<br />
näkösäteistä – siitä miten silmistä<br />
sinkoaa säteitä, joiden avulla esineet<br />
ja ympäristö voidaan havaita.<br />
Näkösäteet voisivat olla vastine<br />
valonkäytön (kulttuurillisille)<br />
valinnoille; valaistaan niin kuin<br />
tila tai kohde on haluttu nähdä.<br />
Tekninen valaistus käsittelee<br />
alueita ilman inhimillistä, alueen<br />
ominaisuuksia arvottavaa katsetta,<br />
kuin ihminen ei olisi ollut läsnä.<br />
Tämän käyttötavan osalta se<br />
muistuttaa luonnonvaloa.<br />
Teos osana<br />
valaistuskeskustelua<br />
Teokseni Hyvä Valo – Paha Valo<br />
perustuu muutamiin elementteihin,<br />
joista hyvän ja pahan valaistuksen<br />
koetaan muodostuvan.<br />
Teoksessa on kaksi yksinkertaistettua<br />
valotilannetta: toinen edustaa<br />
viihtyisää ja toinen epäviihtyisää<br />
tai pelottavaa valaistusta. Kestoltaan<br />
2 min ja 50 s valotilanteet<br />
vaihtuvat vuoronperään muutaman<br />
”sähköhäiriötä” kuvastavan<br />
ääniefektin saattelemina.<br />
Teokseen kuuluu myös videoprojisointi,<br />
jossa epämääräinen<br />
hupparihahmo notkuu seinän<br />
vierustalla. Epämääräinen<br />
ihmisaines ja sen lymyilevä olemassaolo<br />
kuuluvat erottamattomasti<br />
puiston maineeseen. Halusin<br />
teoksen muodon olevan vastaanottajalle<br />
helppo ja puistokäytävän<br />
luonteeseen sopiva, jotta<br />
ohikulkija voisi saada teoksesta<br />
jotakin irti riippumatta ennakkotiedoista<br />
tai ohikulkuajasta.<br />
Halusin teoksella tuoda näkyviin<br />
pienen osan vuosia kestäneestä<br />
Kaisaniemeä koskevasta<br />
keskustelusta. Puiston valaistusta<br />
on usein moitittu ja valoa vaadittu<br />
lisää ilman, että keskustelu olisi<br />
ollut kovin eriytynyttä. Halusin<br />
teoksella ottaa osaa keskusteluun<br />
ja demonstroida kahta ääripäätä<br />
Ralph Larmann<br />
Luonto puuttui peliin<br />
Teoksen ajatuksena oli myös, että<br />
mikäli pelko ja pelkoa aiheuttavat<br />
elementit kesytettäisiin taiteen<br />
keinoin nähtäviksi ja hallitusti<br />
koettaviksi, tieto ja siihen liittyvä<br />
pohdinta veisi terää Kaisaniemen<br />
kummituksilta. Tässä kohtaa<br />
luonto päätti asian toisin.<br />
Hyvän valotilanteen vaihtumista<br />
huonoksi tehostettiin väliin<br />
jäävällä neljän sekunnin mittaisella<br />
täyspimeydellä. Pimeää ei<br />
kaupunkipuistossa kuitenkaan<br />
nähty ennätyslumien keskellä.<br />
Kaisaniemen valot olisi melko<br />
huoletta voitu sammuttaa kokonaan<br />
näkemisen pahemmin kärsimättä.<br />
Niinpä kaikki puistoon<br />
laitetut valot olivat melko mukavia<br />
ja miellyttäviä lumen kerratessa<br />
ne ja antaessa niille epätodellista<br />
sadunomaisuutta.<br />
Samasta talvisesta syystä teokseen<br />
kuulunut videoprojisoitu<br />
huppariin verhoutunut ja puiston<br />
epämääräistä ainesta edustava<br />
”hiippari” oli toivottua sympaattisempi.<br />
Vaikka luminen talvi taittoikin<br />
teoksen pelko-osuudesta kärjen,<br />
teos onnistui tekemään havaittavaksi<br />
sen eron ja tunteenomaisen<br />
vaikutuksen, joka erilaisella<br />
valonkäytöllä syntyy samasta tilasta.<br />
Toivon, että erillistapahtumien<br />
lisäksi myös puistojen pimeän<br />
ajan pysyviä valaistusratkaisuja<br />
voitaisiin melko pienilläkin<br />
elementeillä päivittää ja virkistää.<br />
<br />
Turvallinen valaistus -projektista on<br />
kerrottu Kuntatekniikassa 6/2005.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
39
Orbis Medical Park<br />
rakennettiin hoitoprosessin<br />
ehdoilla<br />
SAIRAALA<br />
kuin hotelli<br />
Orbis Medical Park Hollannin Sittardissa on<br />
tulevaisuuden sairaala, joka on rakennettu<br />
hoitoprosessin ympärille. Logistiikkaan, tietotekniikkaan<br />
ja standardointiin on panostettu lujasti.<br />
Suunnitteluun on sovellettu lentokenttien,<br />
hotellitoiminnan ja vähittäiskaupan parhaita<br />
käytäntöjä. Toiminnan tehostumisella kompensoidaan<br />
korkeita investointikustannuksia.<br />
TEKSTI Jyrki Koulumies<br />
KUVAT Antti Autio ja Kunta.tv<br />
– Modernin sairaalan on oltava<br />
kuin lentokenttä. Tiedämme,<br />
missä annetaan boardingpassi<br />
ja mennään turvatarkastuksesta,<br />
mihin matkatavarat jätetään<br />
ja mistä saamme tiedon<br />
siitä, mille portille menemme<br />
päästäksemme lentokoneeseen.<br />
Meillä Sittardissa näin on tehty jo<br />
muutamia vuosia, ja sairaalamme<br />
toimii tehokkaasti, hollantilaisen<br />
Orbis Medical Park sairaalan johtaja<br />
Henny van Laarhoven hehkuttaa.<br />
Aiemmin sairaalat rakennettiin<br />
lääkäreitä varten. Kirurgeilla<br />
oli leikkaussalit ja omat tilat, sisätautilääkäreillä<br />
omansa, röntgenkuvat<br />
otettiin kellarissa ja verikokeet<br />
jossain muualla. Potilas kulki<br />
paikasta toiseen ja odotti useita<br />
päiviä sekä tuloksia että pääsyä<br />
seuraavan spesialistin luokse.<br />
– Meillä hoitohenkilökunta,<br />
lääkärit ja potilaat tietävät tarkkaan,<br />
missä järjestyksessä mitä-<br />
– Modernia sairaalaa rakennettaessa arkkitehti ei kerro, mitä hän<br />
aikoo tehdä, me kerromme arkkitehdille, millaisten prosessien ympärille<br />
seinät piirretään, johtaja Henny van Laarhoven sanoo.<br />
40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
KIINTEISTÖT<br />
Orbis Medical Parkin sisäänkäynti. Ulkoarkkitehtuuri tuo mieleen<br />
liikerakennuksen.<br />
Orbis Medical Parkin<br />
sisäkatumainen keskusaula<br />
luo kauppakeskusmaisen<br />
tunnelman sairaalatiloihin.<br />
kin tehdään. Kaikki toimenpiteet<br />
suoritetaan peräkkäin, ja tulokset<br />
ovat saatavilla jokaisessa hoitopisteessä,<br />
van Laarhoven kertoo.<br />
Hoitoprosessi<br />
suunnittelun ytimeen<br />
Henny van Laarhoven ei ole koulutukseltaan<br />
lääkäri vaan taloustieteilijä.<br />
Lääkärilatinan sijasta<br />
hän laukoo sujuvasti liikkeenjohdon<br />
liturgiaa.<br />
– Meillä potilas on asiakas.<br />
Hoito on prosessi, jonka ympärille<br />
sairaala on rakennettu. Jo ennen<br />
sairaalan rakentamista prosessit<br />
ja toiminnot suunniteltiin<br />
uudelleen ja standardisoitiin täsmällisiksi.<br />
Modernia sairaalaa rakennettaessa<br />
arkkitehti ei kerro<br />
mitä hän aikoo tehdä, me kerromme<br />
arkkitehdille, millaisten<br />
prosessien ympärille seinät piirretään.<br />
Orbis Medical Park on prosessiorientoitunut<br />
ketjuorganisaatio.<br />
Se tarkoittaa sitä, että jo ennen<br />
rakennussuunnittelua sairaalan<br />
johto on tarkkaan suunnitellut,<br />
missä ja mihin suuntiin potilaat<br />
ja hoitohenkilökunta liikkuvat<br />
ja missä taas tavarat, tarvikkeet<br />
ja tukitoimien henkilöstö<br />
liikkuvat.<br />
Tieto liikkuu liukkaasti<br />
Orbis-sairaalakompleksissa tietotekniikalla<br />
on keskeinen rooli.<br />
– Olemme kiinnittäneet erityistä<br />
huomiota siihen, että tieto<br />
liikkuu esteettä ja liukkaasti<br />
eri ohjelmistoalustojen välillä.<br />
Aivan samoin kuin potilaat siirtyvät<br />
esteettä toimenpiteestä ja<br />
erikoisalalta toiseen, Henny van<br />
Laarhoven painottaa.<br />
Sairaalassa potilaiden, siis asiakkaiden,<br />
saapumisosa on nimetty<br />
Terveyden Bulevardiksi. Potilashuoneiden<br />
toivotaan tuovan<br />
asiakkaiden mieleen lähinnä hotellin.<br />
Sairaalasängyt ovat tietysti<br />
sairaalasänkyjen näköisiä.<br />
Potilassängyssä on oma potilaspääte,<br />
jolla voi tutkia kaikkea<br />
potilastietoa, kutsua hoitajaa,<br />
olla yhteydessä lääkäriin, tilata<br />
ateriansa, muuttaa huoneen<br />
lämmitystä ja ilmastointia, lähettää<br />
tekstiviestejä, soittaa puhelimella,<br />
kuunnella radiota tai katsoa<br />
televisiota.<br />
Muuntojoustavuutta<br />
tarpeen mukaan<br />
Sairaalaympäristön rakentaminen<br />
muutoksiin valmiin prosessin<br />
ympärille tarkoittaa sitä, että<br />
siellä on kolmenlaisia tiloja. Kliiniset<br />
tilat, joissa tutkitaan, diagnosoidaan,<br />
leikataan ja annetaan<br />
ORBIS MEDICAL<br />
PARK<br />
■ Sijaitsee Etelä-Hollannissa, Sittardissa.<br />
■ Sairaalakompleksin pinta-ala<br />
on noin 100 000 m 2 .<br />
■ Rakennustyöt alkoivat 2005 ja<br />
saatiin valmiiksi 2008.<br />
■ Rakennuskustannukset olivat<br />
noin 210 milj. euroa.<br />
■ Kohteen on suunnitellut englantilainen<br />
konsulttiyhtiö Turner<br />
& Townsend International PLC.<br />
■ www.orbisconcern.nl/omc<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
41
Poliklinikoiden tutkimushuoneet ovat yhteiskäyttöisiä ja standardivarusteltuja.<br />
Varastot ovat pyörillä. Kuljetuksista<br />
huolehtivat robotit.<br />
hoitoja, tehdään muunneltaviksi.<br />
Näin niihin on helppo sijoittaa<br />
uusia koneita ja instrumentteja<br />
hoito- ja diagnoosimenetelmien<br />
kehittyessä kovaa vauhtia.<br />
Näitä tiloja saatetaan muutella<br />
ainakin pari kertaa vuosikymmenessä,<br />
joten muutostöihin on<br />
varattava investointivaroja muuta<br />
sairaalaosaa enemmän.<br />
Potilashuoneita ei uudisteta<br />
läheskään kliinisten tilojen tahtiin,<br />
joten muunneltavuutta vaaditaan<br />
vähemmän. Hallinnolliset<br />
ja huoltotilat rakennetaan<br />
oletuksella, ettei niitä juuri tarvitse<br />
muunnella lasketun elinkaaren<br />
aikana, joka on vähintään<br />
25 vuotta.<br />
Tehokkuus kompensoi<br />
korkeampia kustannuksia<br />
Uusi rakentaminen ja massiivinen<br />
tietotekniikan määrä merkitsevät<br />
korkeampia kustannuksia.<br />
– Rakennuskustannukset eivät<br />
ole terveydenhuollossa nykyään<br />
läheskään merkittävin tekijä.<br />
Työ maksaa enemmän. Korkeammat<br />
rakennuskustannukset<br />
saadaan takaisin noin viidessä<br />
vuodessa tehostuneen toiminnan<br />
ja parempien prosessien<br />
ja siis pienempien henkilöstökulujenkin<br />
kautta, Henny van Laarhoven<br />
muistuttaa.<br />
Orbis Medical Park ei vielä ole<br />
toiminut viittä vuotta mutta silti<br />
niin kauan, että van Laarhovenilla<br />
on tuntuma kustannuksiin.<br />
Asiakastyytyväisyys on kasvanut.<br />
Parannetaanko täällä enemmän<br />
ihmisiä kuin perinteisessä sairaalassa,<br />
jossa potilaat jonottavat laboratorion,<br />
röntgenin, ultraäänen<br />
ja erikoislääkäreiden ovien takana<br />
Sitä eivät tilastot kerro. <br />
Tavoitteena kuntouttava hoitoympäristö<br />
● Antti Autio, arkkitehti SAFA<br />
terveydenhuollon<br />
arkkitehtuurin tutkija<br />
Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti<br />
■ Orbis Medical Parkin suunnittelussa<br />
lähdettiin luomaan täysin<br />
uudenlaista sairaalaa. Oppia niin<br />
toimintaprosessien kuin tilojenkin<br />
suunnitteluun haettiin aloilta,<br />
joilla tuottavuus ja suurten asiakas-<br />
ja materiaalimäärien joustava<br />
ja tehokas liikuttelu on tärkeää.<br />
Lentokenttien, hotellitoiminnan<br />
ja vähittäiskaupan parhaita<br />
käytäntöjä sovellettiin sairaalaympäristön<br />
suunnittelussa. Tuloksena<br />
on merkittävästi perinteisestä<br />
poikkeava rakennus.<br />
Rakennuskompleksi koostuu<br />
useammasta toiminnallisesta<br />
kokonaisuudesta: pysäköintitalo,<br />
toimisto- ja liikekeskus,<br />
90-paikkainen kuntoutussairaala,<br />
56-paikkainen psykiatrinen klinikka<br />
sekä itse sairaala. Sairaala<br />
taas koostuu keskeisesti sijoitetusta<br />
akuuttien ”kuumien toimintojen”<br />
osasta, jossa mm. ensiapu<br />
ja leikkausosasto sijaitsevat,<br />
sekä neljästä liki identtisestä<br />
rakennusosasta, joista jokaisessa<br />
on kaksi kerrosta poliklinikkoja,<br />
henkilökunnan yhteinen toimistotila<br />
ja neljä kerrosta erikoisalattomia<br />
30-paikkaisia osastoja.<br />
Osa kaupunkia<br />
Orbis Medical Park on paljon<br />
muutakin kuin sairaala. Se on<br />
osa kaupunkia. Suuren sisäkatumaisen<br />
keskusaulan ympärille rakentunut<br />
tiili-lasikolossi muistuttaa<br />
kauppakeskusta sekä ulkohahmoltaan<br />
että julkisten tilojen<br />
tunnelmaltaan. Sisäkadun varrelta<br />
löytyvät ravintola, apteekki,<br />
kioski, kukkakauppa, kahvila ja<br />
erilaisia hyvinvointialan yrityksiä.<br />
Aulaan sijoittuvat sairaalan ilmoittautuminen<br />
ja ajanvaraus sekä<br />
terveysneuvonta. Poliklinikan<br />
vastaanottohuoneiden ovet aukeavat<br />
suoraan keskusaulaan, joka<br />
palvelee myös odotustilana.<br />
Odottaminen on kuitenkin harvoin<br />
tarpeen, sillä toiminta on<br />
tarkasti aikataulutettua.<br />
Suunnittelu alkoi hoitoprosessien<br />
standardoinnilla<br />
Koko suunnittelu alkoi hoitoprosessien<br />
standardoinnilla, mikä<br />
on johtanut myös hyvin pitkälle<br />
standardoituihin tiloihin. Noin 80<br />
prosenttia toiminnasta ja tiloista<br />
on täysin standardoitavissa. Poliklinikoiden<br />
vastaanotto- ja tutkimushuoneet<br />
ovat identtisiä muutamia<br />
erikoisvarusteltuja huoneita<br />
lukuun ottamatta. Huoneita<br />
– kuten muutakaan sairaalassa –<br />
ei ole korvamerkitty kenellekään;<br />
ne ovat yhteiskäyttöinen resurssi.<br />
Tutkimushuoneiden takana on<br />
poliklinikan yhteinen työtila, jossa<br />
lääkäreillä ja hoitajilla on työpisteensä.<br />
Se liittyy läheisesti henkilökunnan<br />
yhteiseen toimistomaisemaan,<br />
jossa myös tauko-, kokous-<br />
ja kirjastotilat sijaitsevat.<br />
Kanslioita tai suljettuja toimistohuoneita<br />
ei ole; kaikki työntekijät<br />
käyttävät yhteisiä työpisteitä.<br />
Työskentely on sosiaalista ja<br />
henkilökunta viihtyy. Epävirallinen<br />
tiedonkulku ja ryhmätyöskentely<br />
helpottavat kollegoilta<br />
oppimista.<br />
Logistiikka maksaa<br />
ja säästää<br />
Rakennus on suunniteltu logistisesti<br />
erilaisten liikennevirtojen ympärille,<br />
mikä sujuvoittaa toimintaa.<br />
Varastot ovat pyörillä. Materiaaliliikennettä<br />
pyörittävät automaattiset<br />
kuljetusrobotit, joille on pyhitetty<br />
kokonainen maanalainen<br />
kerros ja omat hissit. Hissit nousevat<br />
suoraan kerrosvarastoihin, eikä<br />
ihmisiä ja materiaaleja kulje samoilla<br />
käytävillä.<br />
Vuodeosastot ovat erikoisalattomia:<br />
nekin ovat yhteiskäyttöinen<br />
resurssi. Tiloiltaan ne muistuttavat<br />
enemmän hotellia kuin<br />
perinteistä sairaalaa puulattioineen<br />
ja tilavine yhden hengen<br />
huoneineen. Tärkeimpänä ajatuksena<br />
on ollut rakentaa ympäristö,<br />
joka kannustaa aktiiviseen<br />
kuntoutumiseen ja hyödyntää<br />
potilaan voimavaroja hoidon resurssina.<br />
Tietotekniset järjestelmät sekä<br />
automatisoidut varastot selittävät<br />
perinteiseen sairaalaan verrattuna<br />
noin 15 prosenttia korkeammat<br />
rakennuskustannukset. Investoinnit<br />
maksavat itsensä takaisin<br />
toiminnan tehostumisesta<br />
saatavien säästöjen kautta. Uuteen<br />
sairaalaan siirryttäessä avustavaa<br />
henkilökuntaa tarvitaan<br />
vain viidennes entisestä. Vuodepaikkojakin<br />
on vain noin puolet<br />
perinteisen sairaalan määrästä.<br />
42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
KIINTEISTÖT<br />
Nopea keino vastata väestörakenteen muutoksiin<br />
RAUMA RATKAISI KOULUPULANSA<br />
TILAMODUULEILLA<br />
Rauman kaupunki on<br />
hankkinut koulutiloja<br />
ostamalla seitsemän<br />
perustuksineen siirrettävää<br />
tilamoduulia.<br />
Mobiilirakennuksia voi<br />
käyttää paitsi kouluina<br />
ja päiväkoteina myös<br />
asuntoina.<br />
TEKSTI ja KUVA Heikki Jaakkola<br />
Rauman kaupunki hankki viime vuonna seitsemän siirrettävää tilamoduulia koulutiloiksi.<br />
Talotoimen päällikkö Jyrki<br />
Haapasaari Rauman kaupungin<br />
teknisestä virastosta näkee siirrettävillä<br />
rakennuksilla käyttöä<br />
etenkin koulu- ja päiväkotitiloina.<br />
Näiden tarve lisääntyy usein<br />
alueilla, joihin on kaavoitettu uusia<br />
omakotitontteja.<br />
Raumalla koulutilaa tarvitaan<br />
lähivuosina lisää Kaaron alueella.<br />
Lisäksi kaupunki tarvitsi väistötilaa<br />
Nanun koulun korjauksen<br />
ajaksi. Tilojen tarve ratkaistiin<br />
tilaamalla seitsemän perustuksineen<br />
siirrettävää ja toisiinsa<br />
liitettävää tilamoduulia, joista<br />
saatiin yhteensä noin 400 neliötä<br />
luokkatilaa ja 75 neliötä käytävätilaa.<br />
Paikan päällä rakennukset<br />
laskettiin maahan, liitettiin yhteen<br />
ja kytkettiin sähkö-, vesi- ja<br />
viemäriverkostoon.<br />
– Kahden moduulin kokonaisuus<br />
sijoitettiin Kaaron koulun<br />
yhteyteen, viisi muuta vietiin<br />
väistötiloiksi Nanun koululle. Kesällä<br />
2011 myös väistötilana olevat<br />
rakennukset liitetään Kaaron<br />
kouluun, Haapasaari kertoo.<br />
Tilojen hankinta tapahtui nopeasti.<br />
Valtuuston lisämäärärahapäätös<br />
saatiin maaliskuun lopulla<br />
2010, ja talotoimittajille lähetetyn<br />
tarjouspyynnön tarjousaika<br />
päättyi toukokuun alussa. Tekninen<br />
lautakunta valitsi talotoimittajan<br />
toukokuun puolivälissä. Rakennukset<br />
saatiin käyttökuntoon<br />
koulujen alkamiseen mennessä<br />
elokuun puolivälissä.<br />
Alku on lupaava<br />
Koska rakennukset on otettu<br />
käyttöön vasta äskettäin, käyttökokemukset<br />
ovat vielä vähissä.<br />
Alku on kuitenkin ollut Haapasaaren<br />
mukaan lupaava.<br />
– Ensimmäiset käyttökokemukset<br />
ovat olleet myönteisiä.<br />
Vain käytävätilojen ahtaus on<br />
herättänyt kritiikkiä. Energiatehokkuus,<br />
tekninen toimivuus ja<br />
yleinen laatutaso vastaavat paikalla<br />
rakennettua taloa, Haapasaari<br />
kertoo.<br />
Rakennuksen kuljettaminen<br />
kokonaisena asettaa kuitenkin<br />
omat rajoituksensa paitsi rakennuksen<br />
koolle, myös sen muodoille.<br />
Kuljetuksesta selvitään<br />
helpommalla pitämällä arkkitehtuuri<br />
mahdollisimman yksinkertaisena.<br />
Talot voivat kuitenkin olla<br />
muodoltaan perinteisiä, harjakattoisia<br />
rakennuksia.<br />
Lupakäytännössä<br />
korjattavaa<br />
Tilamoduulikonsepti on Suomessa<br />
uusi myös rakentamisen lainsäädännön<br />
näkökulmasta. Esimerkiksi<br />
rakennuslupaan liittyvät<br />
tulkinnat vaihtelevat kunnissa<br />
tuntuvasti. Raumalla rakennuksilta<br />
vaadittiin sama rakennuslupamenettely<br />
kuin paikan päällä<br />
rakennettavilta taloilta. Toinen<br />
mahdollisuus olisi ollut määräaikainen<br />
rakennuslupa.<br />
– Menettelyssä olisi ehkä ollut<br />
keinottelun makua, minkä takia<br />
siihen ei haluttu ryhtyä, Jyrki Haapasaari<br />
sanoo.<br />
Esimerkiksi Amsterdamissa<br />
suurehko opiskelija-asuntola<br />
on koottu remontoiduista merikonteista.<br />
Asuinkontit ovat alueella<br />
määräaikaisen rakennusluvan<br />
turvin, jota on uusittava viiden<br />
vuoden välein.<br />
Erona järeä perustus<br />
Rauman koulumoduulit on rakentanut<br />
talotehdas Teijo-Talot.<br />
Johtaja Lasse Ojasen mukaan<br />
kokonaisina siirrettävien rakennusten<br />
merkittävin ero perinteisiin<br />
taloihin on järeä perustus.<br />
Rauman koulumoduulien<br />
perustuksena on 500 mm:n teräsbetonilaatta,<br />
jonka paino on<br />
80 prosenttia koko rakennuksen<br />
painosta. Vankan laatan ansiosta<br />
puurunkoinen rakennus on riittävän<br />
jäykkä kestääkseen kuljetukset<br />
ja nostot.<br />
Asennuksen yhteydessä rakennus<br />
lasketaan tunkkien avulla<br />
rekan lavetilta tasaisen murskekerroksen<br />
päälle. Koulumoduuleissa<br />
on yksinkertainen ristirunko,<br />
jonka tolpitus noudattaa<br />
tavanomaista 60 cm:n jakoa.<br />
Runkolevyt ovat kipsilevyä, lämmöneristeenä<br />
on mineraalivilla ja<br />
lämmitysratkaisuna sähkötoiminen<br />
lattialämmitys.<br />
– Siirrettävyys ei aseta erityisiä<br />
vaatimuksia materiaaleille tai<br />
rakenteille, kunhan runkorakenne<br />
on vain riittävän jäykkä. Koska<br />
moduulien seinät on rakennettu<br />
ulkoseiniksi, lämpimien luokkatilojen<br />
väliseinissä on vankka<br />
lämpöeristys. Paksu eristekerros<br />
parantaa luokkatilojen välistä äänieristystä<br />
minkä lisäksi väliseinät<br />
palo-osastoivat luokkatilat tehokkaasti,<br />
Ojanen sanoo.<br />
Tuki- ja palveluasuntoja<br />
ikääntyville<br />
Lasse Ojanen uskoo siirrettävien<br />
rakennusten yleistyvän myös<br />
ikääntyvien ihmisten tuki- ja palveluasuntoina.<br />
– Näissäkin kohteissa siirrettävyys<br />
ja mahdollisuus muunnella<br />
tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin<br />
tulee usein tarpeeseen.<br />
Mikäli Ojasen odotukset toteutuvat,<br />
monessa kunnassa joudutaan<br />
pian miettimään siirrettäviin<br />
rakennuksiin sovellettavaa<br />
lupakäytäntöä. Lisäksi on ratkaistava,<br />
millaisia teknisiä vaatimuksia<br />
– mm. energiatehokkuusvaatimuksia<br />
– näihin kohdistetaan.<br />
– Ehkä perustavin juridinen<br />
kysymys on, onko siirrettävä tilamoduuli<br />
kiinteistö vai laite, Lasse<br />
Ojanen pohtii. <br />
44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
Barcelona<br />
Barcelona on maailmankaupunki<br />
arkkitehtuurissa ja muotoilussa.<br />
Espanjan Katalonian pikku<br />
jättiläinen haastaa metropolit monilla<br />
muillakin aloilla.<br />
Kerrostumat<br />
Barcelona on Katalonian pääkaupunki,<br />
jossa castillanoa eli espanjaa<br />
opetetaan vieraana kielenä. Tienviitat<br />
ovat kaksikielisiä, katalonia<br />
ensimmäisenä. Itsepäisen kaupungin<br />
2000-vuotinen historia on ollut<br />
myrskyinen, kun Karthago, Rooma,<br />
maurit, frankit ja katalonialaiset itse<br />
ovat sitä hallinnoineet, hävittäneet<br />
ja ryöstäneet. Viimeisin iso kahina<br />
oli 1939, kun Francon joukot<br />
kukistivat Barcelonan, joka oli lyhyeksi<br />
jääneen tasavallan vasemmistolais-anarkistinen<br />
pääkaupunki.<br />
1800-luvulla vanha kaupunki teollistui,<br />
kasvoi ja rikastui. Keskiaikaiset<br />
muurit purettiin. Barcelona isännöi<br />
kesäolympialaiset 1992. Niitä varten<br />
toteutetut rakennukset peittävät<br />
suuren osan Montjuïcin rinteistä.<br />
Stadionin edustan valkoinen televiestintäantenni<br />
on yksi Barcelonan<br />
uusista tunnusmerkeistä, Santiago<br />
Calatravan merkkituote.<br />
Konttisatama Llobregatin suistossa<br />
ja sen viereinen lentoasema<br />
ovat muodostaneet vahvan kasvualueen<br />
lounaaseen. Merimoottoritie<br />
Genovasta ohittaa Ranskan<br />
rannikon ruuhkat. Uusin ihme on<br />
Madridin luotijuna, joka yhdistyy<br />
aikanaan Ranskankin verkkoon.<br />
Nykyisin Barcelonassa on 1,7 ja<br />
metropolialueella 5 miljoonaa asukasta.<br />
Montjuïcin stadionin vierelle<br />
tehtiin olympiakisojen aikaan jopa<br />
Espanjalainen kylä. Muurien ympäröimästä<br />
kauppa- ja ravintolakompleksista<br />
löytyy pienoismalleja<br />
maan eri alueiden nähtävyyksistä.<br />
Alue on jaettu pieniin kujiin, joiden<br />
rakennukset noudattavat maan eri<br />
osien tyylien ominaispiirteitä.<br />
Sadan pylvään salin portaikko Güellin puistossa, joka on parasta Gaudía.<br />
Gaudí uhmaa painovoima<br />
Barcelonasta löytyy paljon katalonialaisen<br />
modernistityylin rakennuksia.<br />
Se on paikallinen vastine art<br />
nouveaulle ja jugendille. Kuuluisimpia<br />
ovat Antoni Gaudín painovoimaa<br />
uhmaavat luomukset. Tunnetuin<br />
maamerkki on Gaudín 1800-luvun<br />
lopulla suunnittelema, yhä rakenteilla<br />
oleva Sagrada Família eli Pyhä perhe.<br />
Kun oli sata vuotta rakennettu, paavi<br />
kävi katsomassa ja sanoi, että hyvä<br />
tulee, jatkakaa.<br />
Kirkko valmistunee 2027, jolloin<br />
tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun<br />
Gaudí kuoli raitiovaunun alle jäätyään.<br />
Kompleksista ei ollut kunnon<br />
piirustuksia, koska arkkitehti asui työmaalla<br />
ja piirsi sitä mukaa kun rakennus<br />
edistyi. Seuraajien on pitänyt arvuutella<br />
luonnoksien perusteella, mitä<br />
on tekeillä.<br />
Gaudí suunnitteli myös huippuhienoja<br />
asuntotaloja ja Parc Güellin puistokompleksin.<br />
Barcelonassa on lukuisia<br />
muitakin puistoalueita, joista merkittävimpiä<br />
ovat Barcelonan keskuspuisto<br />
Parc de la Ciutadella. Siihen kuuluu<br />
muun muassa eläintarha. Montjuïcin<br />
kukkulalta löytyy kaktuspuisto.<br />
”Luovuuden pääkaupunki” Barcelona<br />
vaalii myös Salvador Dalin ja<br />
Pablo Picasson muistoja.<br />
Liikennemuotoja<br />
Kristoffer Kolumbus palasi vuoden<br />
1492 retkeltään Barcelonaan, jossa Ferdinand<br />
ja Isabella pitivät hovia. Tapahtuman<br />
muistoksi on kelpo monumentti<br />
vanhassa satamassa. Sieltä<br />
pääsee keskustaan neljää eri nimistä<br />
Ramblaa pitkin, joissa käy jatkuva<br />
kuhina. Tyypillisiä näkyjä ovat korokkeilla<br />
seisoskelevat liikkumattomat<br />
patsasesiintyjät. Ramblojen itäpuolella<br />
sijaitsee Barcelonan vanhakaupunki,<br />
yksi Euroopan suurimpia<br />
keskiaikaisia keskustoja. Se on nykyisin<br />
lähes autoton kävelysokkelo.<br />
Kantakaupungin pohjoispuolelta<br />
löytyy viistetyillä kadunkulmilla<br />
varustettu laaja alue, jonka lävistävät<br />
pääkadut Diagonal ja Meridiana.<br />
Espanjan mahtava moottoritieverkko<br />
hipaisee Barcelonaa maan<br />
puolelta. Sisäisen joukkoliikenteen<br />
solisteina luikertelevat väliseinättömät,<br />
matomaiset metrojunat jyrkästi<br />
kaartelevilla radoillaan.<br />
Sagrada Famíliaa rakennetaan yhä.<br />
Pekka Rytilä on<br />
72-vuotias tekniikan<br />
lisensiaatti, joka toimii<br />
Liikennesuunnittelun<br />
Seuran puheenjohtajana<br />
ja Pöyry Finland Oy:n<br />
erityisasiantuntijana.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
45<br />
Oliver-Bonjoch
Suomen liikunta- ja kuntoutusala<br />
kokoontuu jo 10. kertaa alan ykköstapahtumaan<br />
Tule messuille hakemaan tuoreimmat ideat ja<br />
tapaamaan alan tärkeimmät kumppanit<br />
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />
24.-25.3.2011<br />
Sportec 2011<br />
Johtava liikuntapaikkojen ammattitapahtuma<br />
Gymtec 2011<br />
Kuntoliikunnan huipputapahtuma<br />
Fysiotec 2011<br />
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammattimessut<br />
Näytteilleasettajat, ohjelma sekä ennakkorekisteröityminen osoitteessa<br />
www.sportec.fi
Kuntien omaisuusjärjestelyt muokkaavat alaa<br />
SEINÄJOEN VESIHUOLTO KAUPUNGIN<br />
ENERGIAYHTIÖN SUOJIIN<br />
Seinäjoen kaupungin<br />
vesihuoltoliiketoimintaa<br />
on vuoden alusta<br />
hoitanut Seinäjoen Vesi<br />
Oy, joka on Seinäjoen<br />
Energia Oy:n kokonaan<br />
omistama tytäryhtiö.<br />
Kaupunki myi vesihuoltoliiketoimintansa<br />
marraskuussa<br />
perustetulle<br />
yhtiölle viime vuoden<br />
lopussa. Keskeisinä perusteina<br />
kaupalle olivat<br />
kaupungin konsernirakenteen<br />
yksinkertaistaminen<br />
ja energiayhtiön<br />
voittoon kohdistuvan<br />
verorasituksen keventäminen.<br />
TEKSTIT Paavo Taipale<br />
Seinäjoen kanssa samoihin<br />
aikoihin hiukan vastaavanlaisesta<br />
järjestelystä päätettiin Lappeenrannassa,<br />
jossa osakeyhtiönä<br />
toiminut vesihuoltolaitos fuusioitiin<br />
kaupungin energiayhtiöön.<br />
Muutama vuosi sitten Jyväskylä<br />
myi suuremmista kaupungeista<br />
ensimmäisenä vesihuoltolaitoksensa<br />
omistamalleen energiayhtiölle.<br />
Siellä integraatio on viime aikoina<br />
syventynyt entisestään.<br />
Energia- ja vesilaitosten yhdistämistä<br />
selvitettiin useissa maamme<br />
keskisuurissa kaupungeissa ja<br />
kunnissa viime vuosikymmenen<br />
alkupuolella. Tämä ns. multiutility-malli<br />
on Suomessa ja Pohjoismaissa<br />
kuitenkin vielä verrattain<br />
harvinainen toimintatapa. Keskija<br />
Etelä-Euroopassa sekä muualla<br />
maailmassa käytäntö on jonkin<br />
verran yleisempi, mutta val-<br />
– Energia- ja vesiyhtiöt ovat Seinäjoen kilpailukyvyn ja vetovoiman<br />
kannalta äärettömän tärkeitä yhtiöitä. Ne tuottavat peruspalveluita,<br />
eikä niiden omistuksesta ole aikomustakaan luopua, kaupunginjohtaja<br />
Jorma Rasinmäki vakuuttaa.<br />
litseva käytäntö se ei ole missään.<br />
Kansainvälisissä yksityissektorin<br />
yritysjärjestelyissäkin on viime<br />
vuosina yhdistämisen sijasta ehkä<br />
enemmän erotettu näitä liiketoimintoja<br />
toisistaan.<br />
Kaupungin verosuunnittelu<br />
taustalla<br />
Seinäjoella päätettiin edetä vesihuollon<br />
organisoinnissa ripeästi<br />
pian ison kuntaliitoksen jälkeen.<br />
Uuden Seinäjoen vesihuoltolaitosten<br />
taloudellisen tilan analyysi<br />
osoitti suurta investointitarvetta<br />
erityisesti verkostosaneerausten<br />
osalta. Tämä olisi edellyttänyt<br />
huomattavia vesihuoltomaksujen<br />
korotuksia. Nyt investointeihin<br />
päätettiin käyttää myös oman<br />
energiayhtiön tuottoja.<br />
– Synergiaetuja haetaan, ja<br />
vesihuoltolaitoksen suurten investointitarpeiden<br />
rahoituksen<br />
Juha Harju<br />
VESIHUOLTO<br />
varmistaminen on yhdistymisen<br />
tärkeimpiä perusteita. Energiayhtiön<br />
tulosta on tavoitteena käyttää<br />
konserniavustuksena vesihuoltolaitoksen<br />
investointeihin,<br />
Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma<br />
Rasinmäki sanoo.<br />
Seinäjoen vesihuoltomaksuja<br />
on tarkistettu viime vuosina, jotta<br />
korjausvelkaa saataisiin kurottua<br />
umpeen. Liiketoimintakauppa<br />
tuskin poistaa maksujen korotustarvetta<br />
vastaisuudessakaan.<br />
– Missään tapauksessa mahdollisia<br />
tulevia maksukorotuksia<br />
ei voida laittaa liiketoimintakaupan<br />
piikkiin, pikemminkin päinvastoin,<br />
Rasinmäki vakuuttaa.<br />
Kauppahinnaksi muodostui<br />
osapuilleen 60 miljoonaa euroa.<br />
Se perustuu vesihuoltolaitoksen<br />
omaisuuden nykykäyttöarvoon.<br />
Vesiyhtiölle kauppahinta jää velaksi,<br />
josta se maksaa kaupungille<br />
kuuden prosentin korkoa. Korkokuluihin<br />
yhtiö saa emoyhtiöltään<br />
konserniavustusta. Lainajärjestely<br />
on 30-vuotinen, ja ensimmäiset<br />
10 vuotta ovat lyhennysvapaita.<br />
Nähtäväksi jää, miten kestäväksi<br />
kaupungin verosuunnittelun<br />
perusteella tehty liiketoimintajärjestely<br />
tulevaisuudessa<br />
osoittautuu vesihuoltopalvelujen<br />
kehittämisen kannalta. Epäilyksiä<br />
on esitetty muun muassa<br />
vesiyhtiön energiaemoltaan saaman<br />
konserniavustuksen verovapaudesta.<br />
Omistajaohjaukseen<br />
keskitytään<br />
Seinäjoella vesihuoltolaitos ja<br />
energiayhtiö ovat pitkään toimineet<br />
samassa kiinteistössä. Vuoden<br />
2009 kuntaliitoksen jälkeen<br />
tosin vesihuoltolaitoksen päätoimipiste<br />
on väliaikaisesti ollut entisellä<br />
Nurmon kunnantalolla.<br />
Kaupungin teknisen toimen<br />
kanssa on tehty palvelusopimus<br />
kunnallistekniikan rakentamisen<br />
osalta. Verkostosuunnittelussa,<br />
-rakentamisessa, asiakaspalvelussa<br />
ja hallinnossa arvioidaan<br />
saatavan synergiaetuja energiayhtiön<br />
kanssa.<br />
Kaupungin strategiassa on<br />
tavoitteena yksinkertaistaa konsernirakennetta.<br />
Rasinmäen mukaan<br />
tehty järjestely tukee tätä tavoitetta<br />
ja energiayhtiö on tarkoitus<br />
pitää tiukasti omissa käsissä.<br />
– Molemmat ovat Seinäjoen<br />
kilpailukyvyn ja vetovoiman kannalta<br />
äärettömän tärkeitä yhtiöitä.<br />
Ne ovat peruspalveluita, joista<br />
ei ole aikomustakaan luopua.<br />
– Konsernin omistajaohjaukseen<br />
on kiinnitetty huomiota.<br />
Kaupunginhallitus mielletään<br />
konsernihallitukseksi ja kaupungin<br />
johtoryhmä konsernin johtoryhmäksi.<br />
Sekä valtuustolle että<br />
hallitukselle pyritään antamaan<br />
säännöllisesti tietoa ja konser-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
47
niohjausta on tarkoitus<br />
tiivistää edelleen. Sooloileminen<br />
on tehty mahdottomaksi,<br />
ja yhtiökokous saadaan<br />
tarvittaessa nopeasti<br />
kokoon. Itse en usko ristiriitoihin<br />
näissä asioissa,<br />
Rasinmäki vakuuttaa.<br />
Normaalia<br />
muutosvastarintaa<br />
Vesihuoltolaitoksen henkilöstö<br />
siirtyi osakeyhtiön<br />
palvelukseen ns. vanhoina<br />
työntekijöinä. Yhtiö otti<br />
vastatakseen myös sellaiset<br />
palveluksestaan eläkkeelle<br />
siirtyvän henkilöstön<br />
eläkemenoperusteiset<br />
maksut, jotka aiheutuvat<br />
tämän henkilöstön vuotta<br />
2005 edeltävän ajan vesihuollon<br />
palvelussuhteista<br />
Seinäjoen kaupunkiin sekä<br />
Nurmon, Ylistaron ja<br />
Peräseinäjoen kuntiin.<br />
– Henkilöstön suunnalta<br />
meille on tullut positiivista<br />
palautetta. Järjestelyn<br />
aikataulu muodostui<br />
loppuvaiheessa kieltämättä<br />
varsin tiukaksi ja se on<br />
aiheuttanut jonkin verran<br />
keskustelua, Rasinmäki<br />
myöntää. Valtuuston periaatepäätöksen<br />
jälkeen oli<br />
vielä runsaasti selvitettäviä<br />
ja sovittavia asioita.<br />
Seinäjoen vesihuoltoliikelaitoksen<br />
johtokunta<br />
vastusti yksimielisesti<br />
liiketoimintakauppaa.<br />
Jorma Rasinmäki arvelee,<br />
että johtokunnassa ei<br />
nähty laaja-alaisesti järjestelyn<br />
tarjoamaa investointien<br />
rahoitusmahdollisuutta.<br />
Seinäjoen järjestely<br />
poikkeaa Jyväskylän<br />
jokunen vuosi sitten tekemästä<br />
ratkaisusta muun<br />
muassa siinä, että vesiliiketoiminta<br />
pysyy omana<br />
tytäryhtiönään energiakonsernissa.<br />
Lappeenrannassa osakeyhtiömuodossa<br />
muutaman<br />
vuoden toiminut vesihuoltolaitos<br />
fuusioitiin<br />
kaupungin omistamaan<br />
energiayhtiöön. Toiminta<br />
yhdistettynä yhtiönä<br />
alkaa maaliskuun alussa.<br />
Järjestely nostatti vastustusta<br />
henkilöstön keskuudessa.<br />
Kritiikki kohdistui<br />
muun muassa heinäkuun<br />
lomakauteen ajoittuneeseen<br />
henkilöstön kuulemismenettelyyn.<br />
Henkilöstöjärjestöt<br />
kysyivät jäseniltään<br />
kantaa kauppaan.<br />
Vain muutama vesiyhtiön<br />
vajaasta 60 palkollisesta<br />
kannatti sitä. <br />
Kuntauudistus lisäsi<br />
monialayhtiöitä<br />
Tanskassa<br />
■ Pohjoismaisista vesihuollon<br />
toimialajärjestöistä<br />
saatujen tietojen<br />
mukaan Ruotsissa<br />
toimii tällä hetkellä<br />
26 kunnallista yhtiötä,<br />
joissa vesi- ja energiahuolto<br />
on samassa yhtiössä<br />
tai konsernissa.<br />
Eräät näistä harjoittavat<br />
lisäksi muuta kuntatekniikan<br />
liiketoimintaa.<br />
Norjassa lienee vain<br />
joitakin yhtiöitä, jotka<br />
tarjoavat sekä energia-<br />
että vesihuoltopalveluja.<br />
Asiasta keskustellaan<br />
ajoittain, mutta<br />
mitään erityistä kehityssuuntaa<br />
kohti monialayhtiöitä<br />
ei ole näköpiirissä.<br />
Tanskassa on kuntauudistuksen<br />
jälkimainingeissa<br />
yhdistetty<br />
jonkin verran vesija<br />
energialaitoksia yhteisiin<br />
yhtiöihin. Tähän<br />
arvioidaan olevan keskeisenä<br />
syynä kuntauudistukseen<br />
liittynyt<br />
velvoite yhtiöidä liiketoimintaa<br />
harjoittavat<br />
kuntien yksiköt viime<br />
vuoteen mennessä.<br />
Samalla lienee ajateltu<br />
myös yksinkertaistettavan<br />
kuntakonsernien<br />
rakennetta.<br />
VYY suhtautuu varauksellisesti veden ja sähkön liittoihin<br />
VVY seuraa alan muutostrendejä<br />
herkällä korvalla.<br />
Päähuolena on vesihuollon<br />
asiantuntemuksen ja laitosten<br />
toimintaedellytysten sekä<br />
niiden julkisen omistuksen<br />
turvaaminen. Yhdistys haluaa<br />
nostaa asian keskusteluun<br />
myös Kuntaliiton kanssa.<br />
■ Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen<br />
(VVY) hallitusta trendi vesihuoltolaitosten<br />
yhdistämisestä muun<br />
muassa energialaitoksiin huolestuttaa,<br />
mikäli sen seurauksena<br />
on vesihuoltotoiminnan osaamisen<br />
ja resurssien väheneminen.<br />
Uhkana nähdään myös vesihuollon<br />
kunnallisen omistuksen häviäminen.<br />
– Kuntien tulisi olla pidättyväisiä<br />
omistamiensa energialaitosten<br />
ja vesihuoltolaitosten fuusioimisessa.<br />
Fuusioiden vaarana<br />
on, että vesihuollon osaaminen<br />
ja vaikuttamismahdollisuudet<br />
muun muassa kipeästi tarvittaviin<br />
saneerausinvestointeihin vähenevät,<br />
VVY:n toimitusjohtaja Osmo<br />
Seppälä arvioi.<br />
– Jos yhdistämisen motiivi on<br />
kuntakonsernin tasekikkailu<br />
ja rahan<br />
tekeminen tyhjästä<br />
eli käytännössä<br />
maksattamalla<br />
kauppa vesihuollon<br />
asiakkailla, emme<br />
kannata yhdistämisjärjestelyjä.<br />
Päätökset tehdään<br />
yhteisissä yhtiöissä<br />
yhä enemmän<br />
energiatoimialan<br />
ehdoilla ja vesihuollon<br />
asiantuntemus<br />
heikkenee.<br />
Läpinäkyvyys<br />
vähenee<br />
fuusioissa<br />
Seppälän mielestä Jyväskylässä<br />
on tästä nähtävissä konkreettinen<br />
esimerkki. Integraatio on<br />
siellä viety niin pitkälle, ettei vesihuollon<br />
vastuuhenkilöitä tahdo<br />
organisaatiosta edes löytyä, eikä<br />
vesihuoltotoimialaa enää ole.<br />
Vesihuollon edustus on karsittu<br />
myös yhtiön johtoryhmästä.<br />
– Tällainen trendi on mielestäni<br />
aika vaarallinen. Samanlainen<br />
suuntaus lienee edessä myös<br />
Lappeenrannassa.<br />
VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälän mielestä<br />
energia- ja vesilaitosten fuusioimisen vaarana<br />
on, että vesihuollon osaaminen ja vaikuttamismahdollisuudet<br />
muun muassa saneerausinvestointeihin<br />
vähenevät.<br />
Läpinäkyvyydessä on menty<br />
tietyssä mielessä ojasta allikkoon.<br />
Voimassa oleva vesihuoltolaki<br />
vaatii vesihuoltolaitoksen talouden<br />
eriyttämistä nimenomaisesti<br />
kunnan kirjanpidossa, ei muualla.<br />
Valmisteilla olevassa uudessa<br />
vesihuoltolakiehdotuksessa eriyttämisvelvoite<br />
olisi organisaatiosta<br />
riippumaton ja kattava, eli se<br />
koskisi myös kuntien monitoimialayhtiöitä<br />
ja yksityisiä vesihuollon<br />
toimijoita.<br />
– Avoimuuden väheneminen<br />
Seppo Haavisto<br />
näkyy myös muun muassa vesihuoltolaitosten<br />
tunnuslukujen<br />
vertailutyössämme. Esimerkiksi<br />
Jyväskylästä ei tahdota saada<br />
toiminnasta juuri muita tietoja<br />
kuin ne, jotka on toimintakertomuksessa<br />
muutenkin osakeyhtiölain<br />
mukaan ilmoitettava. Melko<br />
sammutetuin lyhdyin mennään,<br />
Seppälä harmittelee.<br />
– Seinäjoen tapauksessa peruslähtökohdat<br />
näyttäisivät kuitenkin<br />
olevan aika lailla erilaiset<br />
kuin Jyväskylässä tai Lappeenrannassa.<br />
Vesitoimiala jää itsenäiseksi<br />
yhtiöksi ja tämä mielestäni turvaa<br />
autonomian ja ammatillisen<br />
päätöksenteon paremmin. Ellei<br />
myöhemmin toisin päätetä, jatkossa<br />
emoyhtiö voi kuitenkin itse<br />
ratkaista, miten vesihuoltotoimialaa<br />
tytäryhtiönä kehitetään.<br />
Osmo Seppälä korostaa VVY:n<br />
halua keskustella kuntien omistusjärjestelyjen<br />
linjoista myös<br />
Kuntaliiton kanssa.<br />
– Kenties voisimme viestiä yhteisesti<br />
kunnille, mikä on järkevä<br />
tapa hoitaa vesihuoltoa. Uskon,<br />
että olemme monista asioista samaa<br />
mieltä.<br />
48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
VESIHUOLTO<br />
Jätevedenpuhdistuksen historiaa pääkaupunkiseudulla<br />
Helsinki sai ensimmäisen puhdistamonsa 1910<br />
Helsingin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo valmistui Alppilaan 1910. Alkuperäinen puhdistamo vaurioitui, ja tilalle<br />
rakennettiin 1924 uusi (kuvassa).<br />
Helsingin ja pääkaupunkiseudun<br />
jätevedenpuhdistuksen<br />
ja viemäröinnin<br />
kehitys on<br />
140 vuodessa kulkenut<br />
seitsemän keskeisen<br />
päätöksen ja valinnan<br />
kautta.<br />
● Petri Juuti, dosentti<br />
Tampereen yliopisto,<br />
IEHG-tutkijaryhmä<br />
● Tapio Katko, dosentti<br />
Tampereen teknillinen yliopisto,<br />
CADWES-tutkijaryhmä<br />
● Riikka Rajala, TkT, Tampereen<br />
yliopisto, IEHG-tutkijaryhmä<br />
Jätevedenpuhdistuksen synnyn<br />
taustalla oli monia tekijöitä.<br />
Ensin oli tiedostettava puhdistamattomista<br />
jätevesistä aiheutuvat<br />
tautiriskit ja muut vaarat. Oli ratkaistava<br />
jätehuolto ja ulostehuolto.<br />
Ensimmäisessä vaiheessa korvattiin<br />
kaivojen huonolaatuinen<br />
vesi Vantaanjoen vedellä, kun<br />
Helsingin kaupungin vesilaitos<br />
aloitti toimintansa 1876.<br />
Toisessa vaiheessa ratkaistiin<br />
jätehuolto keskitetyllä jätteiden<br />
kuljetuksella ja ulostehuolto vesivessoin.<br />
Kolmannessa vaiheessa<br />
1910 alkoi jätevesienpuhdistus ja<br />
neljännessä vaiheessa 1982 siirtyi<br />
raakavedenotto Vantaanjoesta<br />
Päijänne-tunneliin.<br />
Viemäröinti ja erityisesti vesivessan<br />
tulo puhdistivat kaupunkilaisen<br />
lähiympäristön, mutta<br />
samalla likaongelma siirtyi vesistöihin<br />
ja merenlahtiin. Yhdyskunnan<br />
jätevesiä ryhdyttiin<br />
pakon edessä puhdistamaan:<br />
ensin tulivat biologiset suodattimet,<br />
seuraavaksi aktiivilietelaitokset<br />
ja sen jälkeen fosforin<br />
poisto rinnakkaissaostuksella ja<br />
viimeksi typenpoisto denitrifikaatiolla.<br />
Viemäröinti kaupunkien<br />
velvoitteeksi 1879<br />
Vuonna 1879 tuli maassamme<br />
voimaan terveydenhoitoasetus,<br />
joka velvoitti kaupunkeja ryhtymään<br />
viemäröintitöihin sekä<br />
järjestämään asukkailleen hyvää<br />
vettä. Maaltamuuton, teollistumisen<br />
ja Pietariin avatun rautatien<br />
myötä Helsinki alkoi kasvaa,<br />
ja 1850–1900 sen väkiluku<br />
yli nelinkertaistui. Asutus tarvitsi<br />
viemäreitä, joiden vastuu siirtyi<br />
talonomistajilta kaupungille<br />
1879. Rakennusviraston toiminta<br />
alkoi 1878 rakennuskonttorin<br />
nimellä.<br />
Vuosisadan vaihteessa Helsingissä<br />
oli jo yli 100 000 asukasta.<br />
Kaupungista alettiin tietoisesti<br />
luoda modernia pääkaupunkia.<br />
Vesilaitoksen ja myöhemmin<br />
viemärilaitoksen edustajat<br />
tekivät opintomatkoja Keski-Eurooppaan<br />
ja hankkivat viimeisintä<br />
alan tietämystä. Tämä<br />
yhdessä kaupunkikuvan kohentamisen<br />
kanssa vauhdittivat päätöstä<br />
rakentaa ensimmäinen jätevedenpuhdistamo<br />
Alppilaan<br />
1909. Puhdistamo valmistui 1910<br />
ja seuraava Savilaan 1915.<br />
Ylikuormitettujen puhdistamoiden<br />
vaikutus kaupungin kokonaisjätevesimäärään<br />
nähden<br />
oli hyvin pientä, ja rantavesien tilanne<br />
paheni kaupungin muilla<br />
rannoilla entisestään. Eri vaihtoehtoja<br />
pohdittiin lähes kaksi vuosikymmentä,<br />
kunnes avomeriputken<br />
sijaan ryhdyttiin rakentamaan<br />
useampia puhdistamoita<br />
eri puolille kaupunkia.<br />
Vuoden 1927 suunnitelman<br />
mukaisesti koko kaupungin hallinnassa<br />
oleva alue viemäröitäisiin.<br />
Pääsisältö ehdotuksessa oli,<br />
että viemärisuiden lukumäärää<br />
tuli pienentää yhdysviemäreiden<br />
avulla seitsemään ja rakentaa näiden<br />
yhteyteen puhdistamot. Laskelmien<br />
mukaan alue tulisi täysin<br />
rakennetuksi 1970. Kyseessä<br />
oli hyvin pitkän aikavälin suunnitelma,<br />
joka myös toteutui pääpiirteissään.<br />
Oma tutkimusyksikkö<br />
aloitti 1932<br />
Samaan aikaan Kyläsaaren puhdistamon<br />
kanssa 1932 aloitti Helsingin<br />
vesiensuojelulaboratorio.<br />
Sen henkilöstöön kuului yksi<br />
kemisti sekä yksi ja myöhemmin<br />
kaksi laboranttia. Näin jatkui<br />
1960-luvun alkuvuosiin asti.<br />
Puhdistamojen määrä oli<br />
vuosien varrella kuitenkin kasvanut<br />
niin isoksi, että laboratoriotyövoimaa<br />
oli lisättävä. Myös<br />
1962 voimaan tulleen vesiasetuksen<br />
edellyttämiin vesistötutkimusten<br />
tekemiseen oli varauduttava.<br />
Samoin apua tarvittiin<br />
vuoden 1964 jätevesikomitean<br />
Foto Roos 1930/HKM<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
49
Suunnittelemme<br />
parempaa<br />
huomista<br />
Osaamisemme ja monipuolisen kokemuksemme<br />
avulla tarjoamme kilpailukykyisiä ratkaisuja uimahallien<br />
ja muiden liikuntatilojen rakennejärjestelmiksi.<br />
Rakennetekniikan erikoisosaamisemme kattaa mm.<br />
vesitiiviit rakenteet<br />
rakenteiden säilyvyystarkastelut<br />
rakennusfysikaaliset suunnitelmat:<br />
lämpö- ja kosteustekniikka sekä korroosionhallinta<br />
kuntotutkimukset<br />
referensseihimme kuuluu mm. Mäkelänrinteen<br />
Uintikeskus, joka on Suomen ensimmäinen kansainväliset<br />
mitat täyttävä uintikeskus.<br />
www.aarokohonen.com<br />
tarvitsemiin selvityksiin. Tutkijavoimia<br />
alettiin lisätä 1963, ja lisääminen<br />
jatkui tehtävien lisääntyessä<br />
nopeasti.<br />
Vesi- ja viemärilaitostoimintojen<br />
yhdistämistä samaan organisaatioon<br />
esitettiin 1975, ja se<br />
toteutui yhdeksän vuoden kuluttua.<br />
Yhdistymistä edistivät Helsingissä<br />
ja muissa kaupungeissa<br />
jätevesimaksulaki (1974) sekä<br />
vesi- ja viemärilaitoslaki (1977).<br />
Käytännössä viemärilaitostoiminnot<br />
siirrettiin rakennusvirastosta<br />
vesilaitokselle, mikä ei<br />
kuitenkaan sujunut kitkatta. Viemäripuolelta<br />
tulleita kutsuttiin<br />
vähemmän mairittelevasti biafralaisiksi.<br />
Keskuspuhdistamo<br />
valmistui 1994<br />
Helsingin 1960- ja 1970-luvulla<br />
valmistuneet ja laajennetut<br />
puhdistamot olivat mekaanisbiologisia.<br />
Vaatimusten kiristyessä<br />
puhdistamoita täydennettiin<br />
kemiallisella vaiheella. Tämä<br />
toteutettiin rinnakkaissaostuksella<br />
kaikilla aktiivilietelaitoksilla<br />
1978 mennessä.<br />
Pienempiä puhdistamoja<br />
ryhdyttiin asteittain poistamaan<br />
käytöstä. Ensin 1970-luvulla lakkautettiin<br />
Mustikkamaan, Kulosaaren<br />
ja Rajasaaren puhdistamot.<br />
Näitä seurasivat Herttoniemi<br />
ja Tali sekä Laajasalo.<br />
Tämän jälkeen 1988 olivat<br />
jäljellä vielä Kyläsaaren, Viikin,<br />
Vuosaaren, Munkkisaaren ja<br />
Lauttasaaren puhdistamot. 1986<br />
alussa hyväksyttiin keskuspuhdistamon<br />
suunnitelma ja kalliopuhdistamo<br />
valmistui Viikinmäkeen<br />
1994.<br />
Espoo vei purkuputken<br />
avomerelle 1974<br />
Espoossa jätevedenpuhdistuksen<br />
painopiste siirtyi 1960-luvulla<br />
Suomenojalle. Ensin rakennettiin<br />
rengaskanava, joka<br />
yhdistettiin 1963 lammikkopuhdistamoon.<br />
Samana vuonna rakennettiin<br />
purkuputki merelle ja<br />
toinen purkuputki 1967. Syksyllä<br />
1969 valmistui Suomenojan mekaaninen<br />
puhdistamo.<br />
Espoossa jätevesien uusi ja<br />
aiempaa pidempi purkutunneli<br />
valmistui keväällä 1974. Helsingissä<br />
jätevesien johtamista avomerelle<br />
oli esitetty jo 1913. Helsingin<br />
kaupunginhallitus hyväksyi<br />
1973 jätevedenpoistotunnelijärjestelmän<br />
yleissuunnitelman:<br />
hanke käynnistyi 1982 ja purkutunneli<br />
otettiin käyttöön 1986.<br />
Vuonna 1994 jätevedet Helsingistä<br />
ja useista muista kunnista<br />
johdettiin puhdistettuina ulkosaariston<br />
reunaan, noin seitsemän<br />
kilometrin päähän.<br />
Pääkaupunkiseudun 1,2 miljoonan<br />
asukkaan ja teollisuuden<br />
jätevedet puhdistetaan keskitetysti<br />
HSY Veden kahdella Suomen<br />
suurimmalla jätevedenpuhdistamolla<br />
Viikinmäessä Helsingissä<br />
ja Suomenojalla Espoossa.<br />
Espoon valtuusto päätti lokakuussa<br />
2009, että Blominmäkeen<br />
rakennetaan kalliopuhdistamo.<br />
Sen on määrä valmistua<br />
2020 mennessä.<br />
Historiassa tehdyt<br />
valinnat sitovat<br />
Jätevedenpuhdistuksen kehittämisen<br />
ansiosta saastuneet rannat<br />
ovat vähitellen puhdistuneet.<br />
Kansalaiskeskustelussa on tultu<br />
tilanteeseen, jossa näkemykset<br />
ovat osittain kääntyneet päälaelleen:<br />
jätevedenpuhdistamot nähdään<br />
välillä itse saastuttajina.<br />
Yhdyskuntien vedenhankinnassa<br />
ja jätevesihuollossa tarvitaan<br />
lyhyen aikavälin päätöksenteon<br />
rinnalle pitkän aikavälin<br />
suunnittelua. Tällaista suunnittelua<br />
tehtiin laajalti vesilaitosten<br />
perustamisvaiheessa 1800-luvun<br />
lopussa ja 1900-luvun alussa. Silloin<br />
asioita pohdittiin jopa vuosisadan<br />
päähän, mutta myöhemmin<br />
pitemmän aikavälin suunnittelu<br />
on jäänyt vähemmälle.<br />
Vaarana on, että kaupungeissa<br />
tehdään päätöksiä, jotka eivät<br />
huomioi sitä, miten historiassa<br />
tehdyt valinnat sitovat ja rajoittavat<br />
nyt ja tulevaisuudessa tehtäviä<br />
päätöksiä ja käytettävissä<br />
olevia vaihtoehtoja. <br />
Teksti perustuu kirjoittajien tuoreeseen<br />
julkaisuun Metropoli ja meri<br />
(HSY 2010). Se on korvauksetta ladattavissa<br />
osoitteesta http://tampub.uta.<br />
fi/tulos.phptiedot=389<br />
50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma<br />
Yhdyskuntatekniikka 2011<br />
Turun Messu- ja Kongressikeskus<br />
18.–20.5.2011<br />
Koko ala yhdessä näyttelyssä.<br />
www.yhdyskuntatekniikka.fi
Huhtiniemeen rakennetaan jopa 17-kerroksinen kylpylähotellirakennus,<br />
jos alueen kaavoitus etenee suunnitellusti.<br />
Buildia Oy<br />
Tiuruniemeen, entisen tuberkuloosiparantolan tiloihin<br />
kaavaillaan senioriasuntoja.<br />
SAIMAAN RANNOILLE NOUSEMASSA KYLPYLÄHOTELLEJA, SENIORIASUNTOJA<br />
● Lappeenrantaan Saimaan rannoille<br />
on nousemassa ja suunnitteilla<br />
uusia matkailun vetonauloja.<br />
Entisen Joutsenon kunnan<br />
Rauhan alueella aloitettiin viime<br />
keväänä kylpylähotelli Holiday<br />
Club Saimaan rakentaminen ja<br />
vanhan mielisairaalan saneeraus.<br />
Holiday Club Resorts Oy:n (HCR)<br />
28 000 neliön kokonaisuuteen<br />
sisältyvät myös vesipuisto ja jääareena.<br />
Noin 64 milj. euron hanke<br />
valmistuu ensi syksynä.<br />
Lähellä sijaitsevasta Tiurun sairaalan<br />
alueesta Lappeenrannan<br />
kaupunki ja HCR tekivät alustavan<br />
sopimuksen marraskuussa.<br />
Tällä hetkellä valtion vastaanottokeskuksena<br />
toimivaan entiseen<br />
tuberkuloosiparantolaan kaavaillaan<br />
senioriasuntoja. Alueen läheisyydessä<br />
järjestetään lomaasuntomessut<br />
kesällä 2012.<br />
Kolme kilometriä Lappeenrannan<br />
keskustasta sijaitsevaan Huhtiniemeen<br />
on puolestaan nousemassa<br />
kylpylähotelli ja vapaa-aikakeskus,<br />
joille rakennusoikeutta on<br />
kaavailtu noin 19 000 m 2 . Alueella<br />
sijaitsee mm. historiallinen hautapaikka-alue,<br />
joka maisemoidaan<br />
Museoviraston kanssa.<br />
Hankkeen takana on Buildia<br />
Oy, jolle kaupunki myy tontit<br />
noin 1,8 milj. eurolla asemakaavan<br />
saatua lainvoiman. Buildia<br />
Oy:n tavoitteena on aloittaa kokonaisbudjetiltaan<br />
noin 70 milj.<br />
euron hankkeen rakennustyöt<br />
2012 alussa.<br />
Hamsteri tarvitsee vain traktorin ja kuskin.<br />
Hamsterit apuun Helsingin lumisodassa<br />
● Helsingin kaupungin Stara on<br />
ottanut käyttöön kaksi hamsteriksi<br />
kutsuttua lumilinkoa. Traktorin<br />
vetämä linko syöksee kadulta<br />
poistetun lumen suoraan<br />
takana olevaan peräkärryyn ja<br />
korvaa näin monesta autosta<br />
koostuvan normaalin lumenpoistoyksikön.<br />
– Hamsteri on erityisen kätevä<br />
ahtailla asuntokaduilla ja silloilla,<br />
joissa 3-4 autosta tai koneesta<br />
koostuva lumenpoistoyksikkö<br />
helposti tukkii kulkureitin,<br />
vastaava työnjohtaja Tapio Rannanheimo<br />
Staralta kertoo.<br />
Lumilinko poistaa lunta kerralla<br />
metrin leveydeltä. Näin ahtaatkin<br />
paikat saadaan puhdistettua<br />
lumesta.<br />
Kuormaavan lingon lisäksi<br />
Staralla on käytössä 25 lunta<br />
poisheittävää linkoa, jotka ovat<br />
käytössä tarvittaessa.<br />
Pohjanmaalaishamsterit ovat<br />
Helsingissä lainassa, mutta mikäli<br />
ne viihtyvät hyvin Helsingissä<br />
ja osoittautuvat tehokkaiksi<br />
työmyyriksi, on Staran hankintalistalla<br />
omia linkoja.<br />
www.hel.fi/stara<br />
Staran kuvapankki, Heli Seppälä<br />
Aurauksen<br />
toimenpiderajat<br />
vaihtelevat paljon<br />
ruotsalaiskunnissa<br />
● Viime syyskuussa tehdyn kyselyn<br />
mukaan ruotsalaiskuntien<br />
katujen lumenaurauksen toimenpiderajat<br />
vaihtelevat huomattavasti.<br />
Kuntien keskustaalueiden<br />
pääväylien kunnossapidon<br />
toimenpiderajoja koskeneeseen<br />
kyselyyn vastasi Ruotsin<br />
290 kunnasta 245.<br />
Tiukin toimenpideraja on<br />
jämtlantilaisessa Bergin kunnassa,<br />
jossa auraus pääväylillä alkaa<br />
yhden senttimetrin lumikerroksen<br />
jälkeen. Myös hiihtokeskuskaupunki<br />
Östersund yleensä<br />
runsaslumisessa Jämtlannissa<br />
kuuluu innokkaimpiin auraajiin.<br />
Siellä toimenpideraja on kolme<br />
senttimetriä. Vättern-järven rannalla<br />
sijaitsevassa Motalassa auraus<br />
puolestaan alkaa kahden<br />
sentin lumikerroksella.<br />
Paksuimmissa hangissa joutuvat<br />
liikkumaan itägöötanmaalaisen<br />
Högsbyn ja taalainmaalaisen<br />
Rättvikin asukkaat. Näillä<br />
paikkakunnilla vasta 12 senttimetrin<br />
lumikerros pääväylillä<br />
katsotaan auraamista vaativaksi.<br />
Suuremmista kaupungeista<br />
turhaa kiirettä aurauksen kanssa<br />
välttää Perämeren rannikon<br />
Skellefteå, jossa aurataan, kun<br />
lunta on satanut 10 senttiä.<br />
www.svt.se<br />
Energiatehokkuussopimuksille<br />
omat<br />
verkkosivut<br />
● Energiatehokkuussopimuksille<br />
on avattu omat verkkosivut.<br />
Sivuilta löytyy yleistietoa eri alojen<br />
sopimuksista ja vuosittaisista<br />
tuloksista kolmella kielellä (FI,<br />
SE, EN). Verkkosivut on laatinut<br />
Motiva Oy työ- ja elinkeinoministeriön<br />
rahoituksella. Motiva<br />
vastaa sivujen päivittämisestä.<br />
www.energiatehokkuussopimukset.fi<br />
Jätetieto yhdessä<br />
osoitteessa<br />
● Kotitalouksien jätepalvelut<br />
koko Suomen alueella löytyvät<br />
nyt yhdestä osoitteesta. Sivuston<br />
on julkaissut Jätelaitosyhdistys<br />
(JLY).<br />
www.jäteinfo.fi<br />
52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
Raimo Suomela<br />
Biodieseliä syksyllä<br />
pk-seudun busseihin<br />
● Pohjolan Liikenne tuo pääkaupunkiseudun<br />
lähiliikenteeseen 19<br />
linja-autoa, jotka käyttävät polttoaineena<br />
elintarviketeollisuuden rasvajätteestä<br />
peräisin olevaa biodieseliä.<br />
Espoon sisäiseen ja seutuliikenteeseen<br />
syyskesällä 2011 tulevien<br />
autojen tilaaja HSL kilpailutti<br />
liikennöitsijät tällä kertaa uusilla<br />
laatukriteereillä, joissa se painotti<br />
aiempaa enemmän alhaisia hiilidioksidipäästöjä<br />
ja lähipäästöjä.<br />
Biopolttoaineen ansiosta kasvihuonepäästöt<br />
vähenevät noin 75<br />
prosenttia, hiukkaspäästöt 30 prosenttia<br />
ja typen oksidit 10 prosenttia<br />
fossiiliseen dieseliin verrattuna.<br />
Saloon uusi<br />
ongelmajätteiden<br />
käsittelykeskus<br />
● Ekokem-Palvelu Oy rakentaa Salossa<br />
sijaitsevalle Rouskis Oy:n Korvenmäen<br />
jäteasemalle uuden teollisuusjätteiden<br />
ja pilaantuneiden<br />
maa-ainesten käsittelykeskuksen,<br />
joka palvelee koko Länsi-Suomen<br />
aluetta. Ekokem-Palvelu toteuttaa<br />
käsittelykeskuksen vaiheittain. Toiminta<br />
käynnistyi jo vuoden alussa.<br />
– Yhteistyö Ekokem-Palvelun<br />
kanssa mahdollistaa myös muuta<br />
uutta yhteistyötä ja yritystoimintaa<br />
Korvenmäelle sekä jäteaseman naapurissa<br />
olevalle Metsäjaanun teollisuusalueelle.<br />
Tällä päänavauksella<br />
voi olla suuri merkitys koko Salon<br />
seudulle, Rouskiksen toimitusjohtaja<br />
Jukka Heikkilä sanoo.<br />
Energiapuuska<br />
hakee uusia ideoita<br />
● Tekes on käynnistänyt Energiapuuska-kilpailun,<br />
jolla haetaan uusia<br />
ratkaisuja energiapuun tuotanto-<br />
ja toimitusketjujen tehostamiseen.<br />
Kilpailussa painotetaan idean<br />
uutuusarvoa ja toteuttamisedellytyksiä.<br />
Kilpailu on avoin yrityksille<br />
ja kuntien liikelaitoksille.<br />
Kilpailussa palkitaan 3–5 ehdotusta,<br />
jotka kehitetään Tekesin asiantuntijoiden<br />
kanssa Tekesin mahdollisesti<br />
rahoittamaksi hankkeeksi.<br />
Kilpailuehdotukset on jätettävä<br />
7.3. mennessä. Palkittavat ehdotukset<br />
julkistetaan huhtikuun<br />
puolivälissä. Energiapuuska-kilpailu<br />
on osa Tekesin puutuote- ja<br />
energiapuualan aktivointihanketta<br />
2010–13.<br />
www.tekes.fi/info/puuska/<br />
energiapuuska<br />
Helsingin seutu<br />
tähtää vihreisiin<br />
toimitiloihin<br />
● HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut<br />
koordinoi projektia, jossa<br />
seurataan seudun kaupunkien toimitilojen<br />
käytöstä eli lämmityksestä,<br />
sähkönkulutuksesta, henkilöstön<br />
työasiointimatkoista, paperinkulutuksesta<br />
ja jätteistä aiheutuvia<br />
kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteena<br />
on vähentää pilottikiinteistöjen<br />
päästöjä 10 prosentilla tämän<br />
vuoden loppuun mennessä.<br />
Projektissa on 32 pilottikiinteistöä<br />
Helsingistä, Espoosta, Vantaalta,<br />
Kirkkonummelta, Kauniaisista<br />
ja Keravalta. Kiinteistöihin kuuluu<br />
päiväkoteja, kouluja, uimahalleja,<br />
monitoimitaloja, toimistoja sekä varikkoja<br />
ja terveysasema. Kiinteistöt<br />
seuraavat kasvihuonepäästöjensä<br />
kehitystä WWF:n ylläpitämällä ilmastolaskurilla.<br />
www.ilmastolaskuri.fi<br />
Suomi puhtaaksi<br />
päivässä<br />
● Suomen suurimmat ympäristötalkoot<br />
ovat valmisteilla. Siivouspäivä<br />
on 6.5. Tuolloin siivotaan yhdessä<br />
päivässä kaupungit ja kunnat –<br />
maanteiden varsia ja vesistöjä. Lappiin<br />
ja saaristoon järjestetään oma<br />
siivouspäivä kesäkuussa.<br />
Tempaus on osa maailmanlaajuista<br />
liikettä Let´s Do It, jonka tavoitteena<br />
on siivota koko maailma.<br />
Kampaja on toteutettu jo kuudessa<br />
Euroopan maassa: Virossa, Latviassa,<br />
Liettuassa, Portugalissa, Sloveniassa<br />
ja Romaniassa. Lisäksi on<br />
siivottu puolen sataa kaupunkia,<br />
mm. Pietari, Moskova, Delhi ja Bangalore.<br />
Tavoitteena on elvyttää suomalaista<br />
talkoohenkeä ja saada<br />
mukaan yli 750 000 suomalaista.<br />
Kampanjan järjestää tamperelainen<br />
Green Earth ry, ja sitä tukevat ympäristöministeriö<br />
ja sisäministeriö.<br />
www.suomipuhtaaksi.fi<br />
€<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />
53
DESIGNKATU<br />
ELÄVÖITTÄÄ<br />
YRITYSALUETTA<br />
● Helsingin Herttoniemen<br />
yritysalueen elävöittämiseksi<br />
järjestetyn ideakilpailun<br />
on voittanut työ nimimerkillä<br />
”Park Avenue”. Kilpailu<br />
on osa Metrohelsinki-hanketta,<br />
jossa kaupunki yhteistyössä<br />
alueen yritysten kanssa<br />
tekee tunnetuksi itäisen<br />
metroradan varressa olevia<br />
kaupunginosia vireinä yritysalueina.<br />
Tavoitteena on laajentaa<br />
World Design Capital Helsinki<br />
2012 keskustan ulkopuolelle<br />
ja paikkoihin, jotka eivät<br />
perinteisesti edusta muotoilua.<br />
Tuomaristo kiitteli ehdotusta<br />
kokonaisvaltaisuudesta,<br />
konstailemattomuudesta<br />
ja rohkeasta pääkadun visiosta.<br />
Kaistajärjestelyt, istutukset,<br />
pysäköintitaskut, pajarakennukset,<br />
maamerkki,<br />
valaistus ja aitarakenteet<br />
muodostavat yhdessä omaleimaisen<br />
ympäristön, joka<br />
liittyy luontevasti alueen yritystoimintaan.<br />
Designkatukilpailun voittaneen ehdotuksen on suunnitellut työryhmä<br />
Pia Sopanen ja Ilkka Svärd avustajanaan Tuuli Sopanen.<br />
Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston,<br />
kiinteistöviraston,<br />
Lähiöprojektin, rakennusviraston<br />
sekä talous- ja suunnittelukeskuksen<br />
yhteistyössä World Design<br />
Capital Helsinki 2012 -hankkeen<br />
kanssa järjestämään kilpailuun osallistui<br />
yli 40 työryhmää.<br />
www.metrohelsinki.hel.fi/designkatu<br />
Kiinteistöjen<br />
vesijärjestelmien<br />
riskit hallintaan<br />
● Prizztech Oy:n Vesi-Instituutti<br />
WANDER on käynnistänyt projektin<br />
”Kiinteistöjen vesijärjestelmien<br />
kokonaisvaltainen riskienhallinta<br />
KIITOS”, jossa kehitetään<br />
kiinteistöjen vesijärjestelmien<br />
terveellisyyttä, toiminnallisuutta<br />
ja kestävyyttä sekä<br />
luodaan edellytyksiä vähentää<br />
kiinteistöjen vesijohtojen vaurioita.<br />
Painaja Hannu Vainikainen säätää 9.12. ilmestyneen<br />
Kuntatekniikan kannen värejä Forssa Printissä 2.12.,<br />
vieressä toimitussihteeri Pirjo Valtakari.<br />
Toimitus vieraili Forssa Printissä<br />
Kuvat Kaisa Syväjärvi<br />
● <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden<br />
päätoimittaja ja toimitussihteeri<br />
vierailivat Forssa<br />
Printin painolaitoksella<br />
Forssassa joulukuussa, kun<br />
vuoden viimeinen <strong>Kuntatekniikka</strong><br />
8/2010 oli painokoneissa.<br />
Vierailu tarjosi hyödyllisen<br />
ja miellyttävän mahdollisuuden<br />
tutustua nykyaikaisen<br />
arkkipainon toimintaan.<br />
Forssa Print painaa Kuntatekniikan<br />
myös tänä vuonna.<br />
Projektissa luotavaan perustietokantaan<br />
kootaan olennaiset<br />
tiedot kiinteistöjen vesijärjestelmistä<br />
Suomessa. Seuraavaksi<br />
kerätään uudisrakentamisen<br />
pilottikohteista vesijärjestelmien<br />
suunnitteluun, rakentamiseen<br />
ja käyttöönottoon liittyvää<br />
tietoa sekä luodaan käytännön<br />
toiminnan hallintaan keskittyvä<br />
tietojärjestelmä. Raumalle helmikuussa<br />
valmistuva Teknologiatalo<br />
Sytytin on yksi pilottikohteista.<br />
Tekesin Vesi-ohjelman osittain<br />
rahoittaman kolmivuotisen<br />
projektin kokonaisbudjetti on<br />
240 000 euroa.<br />
www.vesi-instituutti.fi<br />
Forssa Printin myyntipäällikkö Tuukka<br />
Aaltonen selostaa päätoimittaja<br />
Paavo Taipaleelle lehden kannen<br />
painotekniikkaa.<br />
Tampere<br />
järjestää seudun<br />
joukkoliikenteen<br />
● Joukkoliikennelaki muuttui<br />
vuoden vaihteessa niin, että<br />
Tampereen seudulla linja-autoliikenteen<br />
ja kevyen raideliikenteen<br />
toimivaltaisena viranomaisena<br />
toimii Tampereen kaupunki.<br />
Toimivalta-alueeseen kuuluvat<br />
Tampereen oman alueen ohella<br />
Kangasalan, Lempäälän, Nokian,<br />
Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja<br />
Ylöjärven kuntien alueet.<br />
Muutoksen tarkoituksena on<br />
tukea seudullista kehittymistä ja<br />
luoda edellytyksiä joukkoliikenteen<br />
palvelutason parantamiselle.<br />
Miljoonas valtion<br />
tuella tuotettu<br />
asunto rakenteilla<br />
● Miljoonannen valtion tuella tuotetun<br />
asunnon rakennustyöt ovat<br />
alkaneet Helsingin Jätkäsaaressa.<br />
Asunnon rakennuttaa Helsingin<br />
opiskelija-asuntosäätiö HOAS Välimerenkatu<br />
5:een. Neljään kahdeksankerroksiseen<br />
taloon valmistuu<br />
syksyllä 2012 yhteensä 206<br />
asuntoa.<br />
Asuntojen sijainnille yhdyskuntarakenteessa<br />
annetaan nykyisin aiempaa<br />
suurempi painoarvo ARAtuotannossa.<br />
Kantakaupungin kupeeseen<br />
rakennettavat opiskelijaasunnot<br />
ovat hyvä esimerkki yhdyskuntarakennetta<br />
eheyttävästä<br />
ja siten ilmastonmuutosta hillitsevästä<br />
rakentamisesta<br />
Lähes joka toinen sodan jälkeen<br />
Suomeen rakennetuista asunnoista<br />
on rahoitettu valtion tuella. Myös<br />
ensimmäinen valtion tuella 1949<br />
rakennettu asunto rakennettiin<br />
Helsinkiin, osoitteeseen Mannerheimintie<br />
81.<br />
54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
Helsingin Energian ja Academica Oy:n ensimmäinen, maailman<br />
ekotehokkaimmaksi luonnehdittu tietokonesali Uspenskin katedraalin<br />
alla palkittiin it-alan Green Enterprise -palkinnolla 2010.<br />
Uusi ekotehokas<br />
konesali Helsingin<br />
Suvilahteen<br />
● Uspenskin maailman ekotehokkaimmaksi<br />
luonnehdittu konesali<br />
saa jatkoa, kun Helsingin Energia<br />
ja Academica Oy toteuttavat samalla<br />
konseptilla konesalin Helsingin<br />
Suvilahteen entisiin sähköasematiloihin.<br />
Konesalikäyttöön tulee<br />
alkuvaiheessa noin 2 000 neliötä,<br />
mikä vastaa kooltaan noin kymmentä<br />
Uspenskin konesalia. Ensimmäiseksi<br />
asiakkaaksi ekotehokkaaseen<br />
konesaliin tulee Siemens IT<br />
Kuvat Jakke Nikkarinen<br />
Tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä, jonka Helsingin<br />
Energia tuottaa lämpöpumppujen, kylmän meriveden ja energiantuotannossa<br />
muutoin käyttämättä jäävän lämpöenergian avulla.<br />
Solutions and Services Oy.<br />
Uuden konesalin toteutus entisiin<br />
Suvilahden sähköaseman tiloihin<br />
käynnistyi alkuvuodesta, ja<br />
käyttöön konesali saadaan elokuussa.<br />
Tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä.<br />
Tietokoneiden<br />
tuottama lämpö taas johdetaan<br />
lämpöpumpun avulla edelleen kaukolämpöverkkoon<br />
lämmittämään<br />
helsinkiläisiä rakennuksia ja asukkaiden<br />
käyttövettä. Uuden konesalin<br />
lämmitysteho vastaa noin 2 000<br />
omakotitalon lämmitystarvetta.<br />
PERI GmbH<br />
MEKSIKOON MAAILMAN<br />
KOLMANNEKSI KORKEIN SILTA<br />
Puente Baluarte sijaitsee<br />
Meksikon vuoristoalueella.<br />
Silta on osa Luoteis-Meksikon<br />
uutta moottoritietä ja<br />
valmistuttuaan 2012 tekee<br />
tiestä nopeimman reitin<br />
Tyynelle valtamerelle.<br />
● Meksikoon on rakenteilla<br />
maailman kolmanneksi<br />
korkein silta, joka valmistuu<br />
2012. Baluarten 1 124<br />
m pitkä silta tulee ylittämään<br />
rotkon, jonka syvyys on 390<br />
m. Vinoköysisillan pääjänneväli<br />
on 520 m. Yhdeksän<br />
siltapilarirakennetta ja kaksi<br />
pylonia tukevat 20 metriä<br />
leveää kansirakennetta.<br />
Korkeimman pylonin<br />
korkeus on 169 m.<br />
Saksalainen PERI<br />
GmbH on suunnitellut ja<br />
toimittanut muotti- ja telinekokonaisuuden<br />
sillan<br />
tukirakenteiden rakentamiseen.<br />
Pyloneissa käytetty<br />
itsekiipeävä ACS-muotti<br />
mahdollistaa nosturittoman<br />
kiipeilyn kaikissa<br />
sääolosuhteissa, mikä nopeuttaa<br />
rakennustöitä.<br />
www.perisuomi.fi<br />
Langaton<br />
ohjaus ledvaloihin<br />
● Valtavalo Oy on lisensoinut<br />
led-valoputkiinsa<br />
japanilaisen Yashima<br />
Dengyo Co. Ltd:n langattoman<br />
wlan-ohjaustekniikan.<br />
Järjestelmä hyödyntää<br />
wlan-verkkoa valaistuksen<br />
ohjaukseen ja seurantaan.<br />
Järjestelmä asennetaan<br />
osaksi led-valoputkia. Putken<br />
mukana tuleva langaton<br />
ohjaus toimii lähes kaikissa<br />
loisteputkivalaisimissa<br />
pelkällä putkien vaihdolla<br />
ilman erillisjohdotusta.<br />
Tekniikka perustuu ohjauslaitteeseen,<br />
tavalliseen<br />
langattomaan wlan-reitittimeen<br />
sekä putken sisään<br />
asennettavaan wlan-ohjaimeen,<br />
jonka avulla voidaan<br />
seurata, sytyttää, sammuttaa<br />
ja himmentää yksittäistä<br />
tai tiettyihin ryhmiin jaettuja<br />
led-valoputkia.<br />
Kun langattomaan ohjaukseen<br />
liitetään ajastus<br />
tai läsnäolo- tai valoisuustunnistimet,<br />
voidaan saavuttaa<br />
vielä 20 prosentin<br />
säästöt led-valoputkien<br />
tuoman noin 70 prosentin<br />
sähkönsäästön lisäksi.<br />
www.valtavalo.fi<br />
NetLED järjestelmän<br />
iPad ohjaus.<br />
Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöaulojen<br />
3&4 katto valmistuu helmikuussa.<br />
Puuviiluinen<br />
sisäkatto tuo<br />
valoa<br />
● Valoisampi ilme ja<br />
talotekniikan sijoittaminen<br />
kattorakenteisiin<br />
olivat lähtökohtina,<br />
kun Finnavian tilaamaa<br />
Helsinki-Vantaan lentoaseman<br />
T2-terminaalin<br />
3&4 lähtöaulojen sisäkattojen<br />
uusimista alettiin<br />
suunnitella. Ratkaisu<br />
löytyi puuviilulla pinnoitetuista<br />
Puucompin<br />
kattorakenteista.<br />
Terminaalin katon<br />
uusiminen on osa saneerausta,<br />
jonka yhteydessä<br />
myös talotekniikka<br />
uusitaan lähes kokonaan.<br />
Aulatiloissa uusi<br />
talotekniikka ei mahtunut<br />
alkuperäisen kattorakenteen<br />
sisään, joten<br />
kattopintaa piti laskea<br />
hieman.<br />
Arkkitehtonisista<br />
syistä alkuperäinen<br />
metallipaneelikatto purettiin<br />
ja asennettiin tilan<br />
reuna-alueille. Uusi<br />
katto rakennettiin keskialueelle<br />
vanhan katon<br />
perusjakoa ja muotoa<br />
noudatellen.<br />
www.puucomp.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
55
Ramboll<br />
Finland Oy<br />
<br />
<br />
Anssi Haimilahti<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Taneli<br />
Nissinen<br />
<br />
<br />
<br />
SWECO PM Oy<br />
<br />
<br />
<br />
Kari Aurasen<br />
<br />
<br />
Outi Persson <br />
<br />
<br />
<br />
Sakari Linnavuori <br />
<br />
<br />
Vesa Hakola <br />
<br />
<br />
<br />
Anu Koivisto<br />
<br />
<br />
<br />
Raimo Kuusikko<br />
<br />
<br />
Kari Narkaus<br />
<br />
<br />
Matti Alakylmänen<br />
<br />
<br />
Loviisa Norokorpi<br />
<br />
<br />
<br />
Saverio Raatikainen<br />
<br />
<br />
Seppo Rajaniemi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Ramboll<br />
Analytics Oy<br />
<br />
Sanna Ojala <br />
<br />
Energiateollisuus<br />
ry<br />
<br />
<br />
<br />
Minna Rautajoki<br />
Antti Kohopää<br />
Jussi Erälahti<br />
<br />
<br />
<br />
Jaakko Naamanka <br />
<br />
<br />
<br />
Maija Sirkkanen<br />
<br />
<br />
<br />
Masa Heiska <br />
<br />
<br />
<br />
Ville Poijärvi <br />
Timo Räty<br />
<br />
Kari-Pekka Kilkki<br />
Sipoon kunta<br />
<br />
<br />
Mikael Grannaksen<br />
<br />
Suomen<br />
Talokeskus Oy<br />
Tom Lindborg<br />
<br />
<br />
<br />
Antero<br />
Joki<br />
<br />
<br />
WSP Finland Oy<br />
Arto Tenhovuori <br />
<br />
<br />
<br />
Jari Niskanen <br />
<br />
<br />
Hanna Mönkkönen<br />
<br />
<br />
Jukka Repo<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Energia- ja ympäristökonsultointi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
56<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />
vuonna 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />
johtajaksi Helsinkiin on nimitetty<br />
DI, B.Sc. (Hons)<br />
Mikko Muoniovaara.<br />
Jussi Kuusola on<br />
nimitetty tuotepäälliköksi.<br />
Vahanne on nimitetty<br />
johtavaksi asiantuntijaksi.<br />
<br />
nimitetty<br />
Kylli Eensalu,<br />
Andy Sadlak ja<br />
Christian Tallsten.<br />
Jukka Vahtera on<br />
nimitetty ympäristöinsinööriksi.<br />
Antti Tiri on nimitetty<br />
yksikön päälliköksi Tampereelle.<br />
Hannu Karppi on<br />
nimitetty projektipäälliköksi.<br />
Tampereen<br />
Kaupunkiliikenne<br />
<br />
<br />
uudeksi toimitusjohtajaksi<br />
on valittu kauppatieteiden<br />
maisteri Pekka Pirhonen<br />
1.3. alkaen.<br />
Tampereen Kaupunkilii-<br />
<br />
perustettu kunnallinen liikennelaitos,<br />
jonka palveluksessa<br />
on runsaat 350<br />
kuljettajaa ja käytössä 143<br />
linja-autoa.<br />
Ekokem Oy Ab<br />
<br />
Hannu Poutiainen johtajaksi<br />
vastaamaan rakennus-<br />
ja energiajäteliiketoiminnasta.<br />
Lahden kaupunki<br />
Saara Vauramo on<br />
<br />
gin konsernipalveluissa kehityspäällikköksi.<br />
Vauramon<br />
keskeinen tehtävä on<br />
GreenCity-ohjelmakokonaisuuden<br />
koordinointi ja<br />
<br />
minen kestävän kehityksen<br />
edelläkävijänä.<br />
Vauramo on väitöskirjatyössään<br />
tutkinut kaupungin<br />
ekosysteemipalveluja.<br />
Hän on kaupunginvaltuutettu<br />
ja toimii vihreiden<br />
valtuustoryhmän puheenjohtajana.<br />
2011<br />
Alueelliset yksityistiepäivät<br />
Useita tilaisuuksia helmi-maaliskuussa<br />
www.tieyhdistys.fi<br />
Uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />
2.–4.2.2011 m/s Mariella<br />
www.ukty.fi<br />
Paikkatietoseminaari<br />
8.–9.2.2011 Helsinki<br />
www.kunnat.net/tapahtumat<br />
Viherpäivät ja<br />
Vihertekniikka<br />
8.–9.2.2011 Tampere<br />
www.vyl.fi<br />
Asfalttipäivä<br />
17.2.2011 Vantaa<br />
www.fcg.fi<br />
Kiinteistöinsinöörien ja<br />
geodeettien neuvottelupäivät<br />
17.–18.2.2011 Kuopio<br />
www.fcg.fi<br />
Jätekuljetukset<br />
8.3.2011 Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Sportec 2011<br />
24.–25.3.2011 Tampere<br />
www.sportec.fi<br />
Pysäköinninvalvontakoulutus<br />
24.–25.3.2011 Vantaa<br />
www.fcg.fi<br />
Kuntien rakennuttamispäivät<br />
7.–8.4.2011 Hämeenlinna<br />
www.fcg.fi<br />
Katujen ja yleisten alueiden<br />
ylläpidon toimintatavat<br />
12.4.2011 Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Jätehuollon neuvottelupäivät<br />
13.–14.4.2011 Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Jäähallipäivät<br />
19.–21.4.2011 Helsinki-Tukholma-<br />
Helsinki<br />
www.finhockey.fi/palvelut/<br />
jaahallipaivat<br />
VETO – Vesihuollon<br />
johtaminen ja kehittäminen<br />
28.4.2011–16.3.2012 (7x2 pv)<br />
Tampere<br />
www.tut.fi/edutech<br />
WASSER BERLIN<br />
INTERNATIONAL<br />
2.–5.5.2011 Berliini<br />
www.wasser-berlin.de<br />
Yhdyskuntatekniikka<br />
YT11-näyttely<br />
18.–20.5.2011 Turku<br />
www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />
Kuntatekniikan päivät<br />
19.–21.5.2010 Turku<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
Osakeyhtiö- ja<br />
liikelaitoskonferenssit<br />
25.–27.5.2011 Helsinki-Tukholma-<br />
Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Stone+tec<br />
22.–25.6.2011, Nürnberg<br />
www.stone-tec.com<br />
Loma-asuntomessut<br />
27.6.–10.7.2011, Mäntyharju<br />
www.asuntomessut.fi<br />
Asuntomessut<br />
15.7.–14.8.2011, Kokkola<br />
www.asuntomessut.fi<br />
Kuntamarkkinat<br />
14.–15.9.2011, Helsinki<br />
www.kuntamarkkinat.fi<br />
FinnSec 2011<br />
12.–14.10.2011 Helsinki<br />
www.finnsec.fi<br />
World Sustainable<br />
Building Conference<br />
18.–21.10.2011 Helsinki<br />
www.sb11.org<br />
UrbanTec<br />
24.–27.10.2011 Köln<br />
www.urbantec.de<br />
Paikkatietomarkkinat<br />
1.–2.11.2011 Helsinki<br />
www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/<br />
paikkatietomarkkinat<br />
tapahtumakalenteri<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011 57
sivulla 36<br />
sivulla 36<br />
YMPÄRISTÖ-<br />
TEKNIIKKAMESSUT<br />
6.–9.10.2010<br />
VIRALLINEN MESSU-<br />
LUETTELO KESKI-<br />
AUKEAMALLA<br />
sivulla 36<br />
Lännen Alituspalvelu Oy<br />
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />
www.lannenalitus.com<br />
Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />
koneella, DN1600 asennus.<br />
ALITUSPORAUKSET<br />
kaikilla menetelmillä<br />
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />
asennuspituudet jopa 1000 m<br />
Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />
email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
YHDYSKUNTATEKNIIKAN<br />
ASIANTUNTIJA<br />
Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI<br />
Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850<br />
Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,<br />
faksi (019) 31274<br />
www.finnmap-infra.fi<br />
Tehokasta täsmänäkyvyyttä<br />
Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.<br />
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
Akaan vesijohtoverkoston kunnossapidosta oli mielenkiintoinen<br />
juttu jossain Kuntatekniikan numerossa... olikohan<br />
se 3/2010 Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto<br />
paikkaa. Käytössäsi lehden <strong>pdf</strong>:t vuodesta 2006.<br />
sivu<br />
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Jukka Sandelin<br />
laskeutuu Akaan<br />
vesijohtoverkoston<br />
paineenkorotusasemalle<br />
2 /2010<br />
Ellen Matsenjwa<br />
arvostaa yhteistyötä<br />
Salon kanssa<br />
Mbabanen kehittämisessä.<br />
sivu 26<br />
Tekstari<br />
varoittaa rankkasateesta<br />
sivu 14<br />
Espoon uusin<br />
jäähalli on<br />
energiapihi sivu 20<br />
Kajaani sai vanhan<br />
teollisuusalueen<br />
kukoistamaan sivu 29<br />
Kaatopaikan<br />
remontti paransi<br />
pintavesiä sivu 38<br />
VEDET HALLINNASSA<br />
sivu 6<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
6 /2010<br />
HSL:n Suvi<br />
Rihtniemi haluaa<br />
lisää raideliikennettä<br />
Helsingin<br />
seudulle. sivu 18<br />
Bostonin keskustatunneli<br />
on USA:n uuden kaupungin oiko-<br />
energiaksi Ämmässuon<br />
Orimattila rakentaa Kaatopaikkakaasut<br />
suurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28 voimalassa sivu 38<br />
Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen<br />
ja sadan kilometrin putkiston pää sivu 6<br />
PITKÄ VEDENHAKU<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
7 /2010<br />
Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna:<br />
Kunta<br />
ei kykene jätevesineuvontaan<br />
paikan<br />
päällä. sivu 44<br />
Shared Space yhdistää Bostonin pysäköinninvalvonnassa<br />
uusinta hulevesiohjelmaansa<br />
Vantaa on testannut<br />
julkisen tilan kaikkien<br />
käyttöön sivu 18 teknologiaa sivu 29 vuoden verran sivu 38<br />
Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin,<br />
Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat 6<br />
LUVAT VERKOSTA<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Viherrakentaminen<br />
Shanghaissa huippuluokkaa<br />
sivu 25<br />
1/2011<br />
Hollantilaissairaala<br />
rakennettiin hoitoprosessin<br />
ehdoilla sivu 40<br />
Pyynikin uimahalli-hotellista<br />
tulee ainutlaatuinen,<br />
Kirsti Hankela<br />
iloitsee. sivu 14<br />
sivulla 36<br />
Seinäjoki leikkaa<br />
energiayhtiönsä veroja<br />
vesilaitoskaupalla sivu 47<br />
2011<br />
John Hopkins rakennuttaa<br />
hylätystä teollisuusalueesta<br />
jättimäistä olympiapuistoa<br />
sivu 6<br />
LONTOOSEEN 2012<br />
Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />
TILAA<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />
kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle<br />
syyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollon<br />
osto-oppaan.<br />
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />
(8 numeroa) maksaa 80 euroa,<br />
irtonumero 10 euroa.<br />
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin<br />
os. http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
tai puh. 09 771 2442.<br />
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,<br />
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös<br />
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011
Tarkat<br />
laitos ja kunta<br />
sääasemat,<br />
ukkostutkaimet,<br />
tuulimittarit.<br />
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,<br />
ympäristön sekä maankäytön ja<br />
rakentamisen kysymyksissä.<br />
YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA<br />
Golder Associates Oy<br />
Helsinki · Oulu · Tampere · Turku<br />
puh. (09) 5617 210 www.golder.fi<br />
• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden<br />
tutkiminen ja kunnostus<br />
• Jäteluokitukset<br />
• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit<br />
• Hyötykäyttöarvioinnit<br />
maanrakentamisessa<br />
• Vesistöjen ja ranta-alueiden<br />
sedimenttitutkimukset ja kunnostus<br />
• Ympäristöriskien arvioinnit<br />
• Vanhojen kaatopaikkojen<br />
kunnostussuunnittelu<br />
FCG – Hyvän elämän tekijät<br />
Suunnittelemme hyvää<br />
infrastruktuuria, ympäristöä<br />
ja yhdyskuntaa<br />
www.fcg.fi<br />
Liikuntapaikkarakentamisen konsultit<br />
Liikuntapaikkarakentamiseen keskittyvää<br />
konsultointi- ja valvontapalvelua.<br />
Hankekartoitukset ,kuntoarviot ja hankesuunnitelmat.<br />
Avustamme suunnittelun järjestämisessä, ohjauksessa ja<br />
suunnitelmien arvioimisessa.<br />
P. 040 544 3998 www.liikuntapaikkarakentaminen.fi<br />
Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun<br />
tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä<br />
tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme<br />
otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.<br />
Pöyry Finland Oy<br />
Puh. 010 3311<br />
www.poyry.fi<br />
• rakennuttamispalvelut<br />
• vesihuollon projektinhoito<br />
• palveluhankintojen kilpailutus<br />
• lietteen jatkokäsittelyhankkeet<br />
• valmiussuunnittelu<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
59