Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

lehti.kuntatekniikka.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

ALANSA YKKÖNEN

1/2011

Pyynikin uimahalli-hotellista

tulee ainutlaatuinen,

Kirsti Hankela

sivulla 36

iloitsee. sivu 14

Viherrakentaminen

Shanghaissa huippuluokkaa

sivu 25

Hollantilaissairaala

rakennettiin hoitoprosessin

ehdoilla sivu 40

Seinäjoki leikkaa

energiayhtiönsä veroja

vesilaitoskaupalla sivu 47

John Hopkins rakennuttaa

hylätystä teollisuusalueesta

jättimäistä olympiapuistoa

sivu 6

LONTOOSEEN 2012


SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme

osaamisemme ja kokemuksemme

käyttöösi ja autamme sinua löytämään

parhaimmat tekniset ratkaisut.

Taustallamme ovat tunnetut

merkkituotteet, joiden

tuotekehitys on jatkuvaa

ja systemaattista.







Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!

Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa

jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n

asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin

ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.

Maahantuoja:

Kysy lisää!

SGN Tekniikka Oy

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa

Puh. 030 650 50

www.sgntekniikka.fi


SISÄLTÖ

1/ 2011

1. helmikuuta

18 Kööpenhaminassa pyöräily on aito

vaihtoehto henkilöautolle. Suomessa on

paljon pyöräteitä, mutta niiden laadussa

on parantamisen varaa.

24 Shanghain viher- ja ympäristörakentamisen

korkea taso yllätti 2010 maailmannäyttelyssä

kävijän.

36 Yksi Helsingin Valon vuodenaika -tapahtuman

teoksista oli Tülay Schakirin Hyvä Valo

– Paha Valo Kaisaniemen puistossa.

40 Hollantilaissairaala suunniteltiin mm. hotellitoiminnan

parhaita käytäntöjä soveltaen.

Tehokkuus kompensoi korkeita kustannuksia.

YHDYSKUNTA

Kesäolympialaiset 2012 luovat

uutta Lontoota 6

Ratkaisuja2011-kilpailun

voittajat palkittiin Turussa 12

Ruotsin, Suomen ja Norjan

innovaatioita ilmaston hyväksi 12

LIIKUNTAPAIKAT

Tampere korjaa Pyynikin

uimahallin vanhaa kunnioittaen 14

Kunnat avainasemassa pyöräilyolosuhteiden

parantamisessa 18

Helsinki kartoitti pyöräilyverkoston

käyttäjien avulla 22

VIHERALUEET

Shanghai esitteli uusinta

vihertekologiaa 24

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 29

Kuntien Putkimestarit 33

UKTY 34

VALAISTUS

Valon vuodenaika hehkui

lumisessa Helsingissä 36

Helsingin Kaisaniemen

valoteoksella kummitukset kuriin 38

KIINTEISTÖT

Orbis Medical Parkissa logistiikka

ja standardointi huippuluokkaa 40

Tavoitteena kuntouttava

hoitoympäristö 42

Rauma ratkaisi koulupulansa

tilamoduuleilla 44

lehti.kuntatekniikka.fi

VESIHUOLTO

Seinäjoen vesihuolto kaupungin

energiayhtiön suojiin 47

VVY suhtautuu varauksellisesti

veden ja sähkön liittoihin 48

Pääkaupunkiseudulla vuosisata

jätevedenpuhdistusta 49

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Pakina/Eero Hiltunen:

Lunta kulmillaan 21

Rytilät/Pekka Rytilä:

Barcelona 45

Uutisia 52

Tuoteuutisia 55

Henkilöuutisia 56

Palveluja 58

Kuntatekniikka 1/2011 3


lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

■ Energia

■ Hankinnat

■ Ilmastonmuutos

■ Infra-IT

■ Jätehuolto

■ Kiinteistöt

■ Kunnossapito

■ Liikenne ja väylät

■ Liikuntapaikat

■ Maankäytön suunnittelu

■ Maarakennus

■ Rakentaminen

■ Turvallisuus

■ Uimahallit ja kylpylät

■ Vesihuolto

■ Viheralueet

■ Ympäristö

ALANSA YKKÖNEN

1/2011

Pyynikin uimahalli-hotellista

tulee ainutlaatuinen,

Kirsti Hankela

sivulla 36

iloitsee. sivu 14

Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa

Shanghaissa huippuluokkaa

sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu

rakennettiin hoito-

energiayhtiönsä veroja

47

John Hopkins rakennuttaa

hylätystä teollisuusalueesta

jättimäistä olympiapuistoa

sivu 6

LONTOOSEEN 2012

Kannen kuvat: Anthony Charlton ja Kimmo Brandt

TOIMITUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari

Puh. 050 352 3155

Media-assistentti Sirpa Lokkinen

Puh. 09 771 2319, 050 312 0204

TOIMITUSNEUVOSTO

Heikki Lonka

Kirsi Rontu

Juhani Sandström

Sami Sillstén

Paavo Taipale

TILAUKSET

Puh. 09 771 2442

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €

Irtonumero 10 €

ILMOITUKSET

Suomen Business Viestintä Oy

Marianne Lohilahti

PL 356, 00101 Helsinki

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS

Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA

Forssa Print

ISSN 1238-125X

66. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry

Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

Lumiliikuntaa

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi


Kuluva talvi on ollut useimmille suomalaisille lumiliikunnan juhlaa. Eteläisessä

Suomessa moni on todennut perinteiset liikkumismuodot talvisissa olosuhteissa

junia ja autoja tehokkaammiksi. Työmatkahiihtokin on noussut otsikoihin. Omalla

kohdallani se edellyttäisi kovaa harjoittelua, kun matkaa on viidettä peninkulmaa

ja valtaosa siitä umpihankea. Muuten esimies pian toteaisi takavuosien selostajalegendan

tavoin, että ”kello käy eikä Hakulista näy”.

Katujen kunnossapitoväki on reilujen lumisateiden vuoksi ollut pääkaupunkiseudulla

ja muuallakin ylityöllistetty. Helsingissä ryhdyttiin poikkeustoimiin siirtämällä

aurausta estäviä ajoneuvoja sekä järjestämällä tilapäisiä pysäköintialueita ja

-kieltoja. Kiinteistöillä on pitänyt kiirettä kattojen lumen ja jään poistossa. Kaikki

kiinteistöyhtiöt eivät hoitaneet tehtäviä ajoissa. Seuraukset olivat murheellisia.

Aika monia – etenkin junamatkustajia – lumi on myös jumittanut. Aikataulujen

pitävyydestään kuulut Japanin luotijunatkin lakkasivat liikennöimästä kokonaiseksi

päiväksi tammikuussa. Keski-Euroopassa joulukuun lumipyryt pysäyttivät

junien lisäksi myös lentoliikenteen. Ikääntyneet ja liikuntaesteiset puolestaan ovat

pysytelleet asunnoissaan lumisten tai liukkaiden jalkakäytävien pelossa.

Edellisen kerran peräkkäisiä kylmiä talvia oli neljännesvuosisata sitten. Niistä

ajoista ovat liikennemäärät kasvaneet, elämänrytmi kiivastunut ja kansalaisten

palvelutaso-odotukset nousseet. Samaan aikaan kunnossapitohenkilöstöä ja kalustoa

on vähennetty eikä palvelutuotannon innovaatioita ole saatu käyttöön toivotusti.

Nyt kun luontoäiti hiukan läksyttää, arki kaupungissa tuntuu kovin takkuiselta.

Australian tai Brasilian suurtulviin verrattuna meidän lumikinoksemme

ovat kuitenkin lähinnä vuodenaikataidetta kaupunkiympäristössä.

Tiemaksu ei ole ruuhkamaksu

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän valmistelussa oleva ehdotus tieliikenteen

rahoituksen uudistamiseksi ristittiin julkisuudessa ruuhkamaksuehdotukseksi.

Väärin, koska uuden maksujärjestelmän ehdotetaan asteittain tulevan käyttöön

koko valtakunnassa. Kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa toimisivat uuden

maksujärjestelmän päänavaajina.

Pääkaupunkiseudun pääväylillä onkin tungosta. Sen sijaan sitä ei ole juuri

muualla näiden 14 kunnan alueella. Siksi ei voi puhua ruuhkamaksusta vaan yksityisauton

käyttömaksusta, eräänlaisesta haittaverosta. Mutta voiko valtio laskuttaa

yksityisautoilusta eri perustein maan eri osissa Saattaa tulla taas perustuslakivaliokunnalle

töitä.

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT

2/2011 25.2. 22.3. Vesihuolto ■ Kiinteistöt ■ Jäähallit

3/2011 13.4. 10.5. Liikenne ja väylät ■ Jätehuolto ja ympäristö ■ YT-messujulkaisu

4/2011 20.5. 14.6. Rakentaminen ■ Maankäytön suunnittelu

5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9.

6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät

7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto

8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus


OLYMPIALAISET LUOVA

Mammuttiprojekti valmistuu aikataulussa ja pysyy

Kuva Anthony Charlton 10.11.2010

6 Kuntatekniikka 1/2011

Olympiapuiston rakentuminen oli marraskuussa jo

pitkällä. Etualalla katettu pyöräilystadion, sen vasemmalla

puolella koripaloareena, jonka vieressä olympiakylän

asuinkerrostalot. Taustalla näkyy olympiastadion,

jonka vasemmalla puolella olympiauintien

näyttämö Aquatics Centre.


YHDYSKUNTA

11,1 miljardin euron budjetissa

T UUTTA LONTOOTA

Lontoo valmistautuu isännöimään kesäolympialaisia kolmatta kertaa.

Heinä-elokuussa 2012 maailman urheilijoiden terävin kärki kamppailee

mitaleista olympiapuistossa, joka nousee vuosikymmeniä rauhassa rapistuneelle

pienteollisuusalueelle. Siellä kaupunkisuunnittelun ja projektijohdon kaikkien

osa-alueiden onnistunut toteutus vaatii vahvaa sitoutumista, osaamista ja

hyvää yhteistyötä.

Kuntatekniikka 1/2011

7


YHDYSKUNTA

Havainnekuva esittää valmista olympiapuistoa kesällä 2012: vas. velodromi, koripalloareena, Aquatics Centre ja äärimmäisenä oikealla

olympiastadion.

TEKSTI Paavo Taipale

KUVAT The London 2012 Olympic

and Paralympic Games

Osapuilleen Hyde Parkin kokoinen

Lontoon olympiapuisto

kytkeytyy kaupungin ”itälaajenemiseen”

ja täyttää osittain hylättynä

uinunutta aluetta Lee-joen

varrella Stratfordin rautatieaseman

kupeessa. Kahden ja puolen

neliökilometrin laajuisena

se ulottuu peräti neljän Lontoon

paikallishallintoyksikön eli boroughin

alueelle (Hackney, Newham,

Tower Hamlets ja Waltham

Forest). Ennen toista maailmansotaa

alue toimi kaatopaikkana

Olympiastadionin alue ennen purkutöiden alkua keväällä 2007...

Kimmo Brandt

John Hopkins vakuuttaa olympiapuiston

valmistuvan hyvissä

ajoin ennen kisoja.

... ja suunnittelukuvassa valmis stadion, jonne mahtuu kisojen aikana 80 000 katsojaa. Kisojen jälkeen

valtaosa katsomoista puretaan niin, että pysyvään käyttöön jää tilaa 25 000 katsojalle. Väliaikaisen

katsomorakenteen käyttäminen tukee kisojen kestävän kehityksen tavoitetta.

8 Kuntatekniikka 1/2011


Hylättyjä kaasupulloja olympiapuistoon nousevan Aquatics Centren

paikalla. Näkymä Carpenter Roadille, josta lukuisia konekorjaamoja

ja pienteollisuustiloja purettiin uudisrakennusten tieltä.

150 vuotta.

Olympiahankkeen yhtenä tavoitteena

on kestävä energiatalous.

Hiilidioksidipäästöt pyritään

leikkaamaan puoleen vuoden

2006 vaatimuksista. Kisojen

jälkeen alueen käyttämästä energiasta

viidenneksen on määrä olla

uusiutuvaa.

Alueen kiinteistöihin asennetaan

kaksivesijärjestelmä ja

muussa kuin juomavesikäytössä

käytetään puhdistettua jätevettä.

Myös esteettömyyteen kiinnitetään

erityistä huomiota. Muun

muassa olympiapuiston jalankulkualueille

asennetaan penkkejä

50 metrin välein.

Kilpailupaikat

valmistuvat ajoissa

Vuoden 2004 Ateenan kesäolympialaisten

aikatauluongelmien

jälkeen kansainvälinen

olympiakomitea KOK kiristi valmistelutöiden

valvontaa, ja töiden

etenemisestä on raportoitava

säännöllisesti. Jo Pekingin kisoissa

2008 uusi järjestelmä tuotti

tulosta.

Suurin osa Lontoon kisapaikoista

on valmistumassa alkuvuodesta

2011. Muun muassa

olympiastadionin katsomoistuimet

asennettiin jo ennen joulua,

ja valaistus oli käytössä.

Kisapaikkojen ja niiden tarvitseman

yhdyskuntatekniikan

kehittämis- ja rakentamisohjelmaa

johtaa Olympic Delivery

Authority (ODA), joka on parlamentin

asettama hankeorganisaatio.

Sillä on pääsihteeri ja nk.

olympiahallitus, jossa ovat edus-

Kuntatekniikka 1/2011

9


OLYMPIC PARK

■ 27. kesäolympialaiset

Lontoossa 27.7.–12.8.2012

■ ODA:n budjetti on 9,4 mrd.

puntaa eli 11,1 mrd. euroa

■ Hankkeissa lisäksi paikallishallinnon

ja yksityisten osapuolten

rahoitusta noin 3 mrd. puntaa

eli 3,5 mrd. euroa

■ Pinta-ala 2,5 km 2

■ Olympiapuiston alta purettu

220 rakennusta

■ 2,3 milj. m 3 kaivuumassoja,

näistä saastuneita 800 000 m 3

■ Yli 90 % purkujätteestä kierrätetty

■ Yli 90 000 m 3 saastunutta

pohjavettä puhdistettu

■ 102 hehtaaria uutta viheraluetta,

josta 45 hehtaaria on

Habitat-direktiivin alaista

■ 8,3 kilometriä vesireittejä

olympiapuistossa ja sen ympärillä

■ 10 raideliikenteen linjaa, useita

asemia uudistetaan ja laajennetaan

■ 5 pysyvää urheilurakennusta

■ Yli 20 km uusia teitä ja katuja,

30 uutta siltaa ja alikulkua

■ 11 asuinkorttelia, joissa

yhteensä noin 3 000 uutta

asuntoa

■ 30 000 henkilöä tulee työskentelemään

projektissa kisoihin

mennessä

■ 70 000 vapaaehtoista osallistuu

kisojen järjestelyyn

■ Kisoihin osallistuu yhteensä

17 000 urheilijaa, valmentajaa ja

joukkueenjohtajaa

■ www.london2012.com

Olympiapuiston viheralueille rakennetaan neljä kasvillisuusteemapuistoa.

Ennen rakentamisen alkamista käytettyjä autonrenkaita oli hylätty röykkiöihin Pudding Mill Lane

-joen varrelle olympiastadionin tuntumaan. Alueelle leimallista olivat rapistuvat rakennukset, ilmassa

risteilevät suurjännitejohdot ja saastunut maaperä.

tettuina kansallinen olympiakomitea,

Lontoon olympialaisten

järjestelykomitea sekä olympiaasioiden

ministeri.

Olympiahallitus käyttää hankkeessa

ylintä päätösvaltaa ja vastaa

11,1 miljardin euron pääosin

verovaroilla katetusta hankebudjetista.

Sen apuna toimii neuvoaantava

ohjausryhmä.

– Järjestelmä on kohtalaisen

monimutkainen, sillä ODA:n

hallituksen lisäksi keskeisille päätöksille

tulee saada Lontoon metropolihallinnon

ja paikallishallintoyksikön

hyväksyntä, sanoo

Lontoon olympiapuiston viheralueiden

ja yleisten alueiden rakennuttamisesta

vastaava ODA:n

project sponsor John Hopkins.

Hän luennoi Projektipäivillä Espoossa

marraskuussa.

– Jättihankkeen onnistumisen

perusta on poliittisen johdon sitoutuminen

ja tuki kaikilla tasoilla

pääministeristä lähtien. Asetimme

määräajan ja lupasimme

hoitaa homman. Sanoimme päättäjille:

jos ette tee päätöksiä sovitussa

aikataulussa, me teemme ne

tai muuten hanke ei valmistu.

Olympiapuiston alueen kehittämistä

ja ylläpitoa kisojen jälkeen

ohjaa puolestaan Olympic

Park Legacy Company (OPLC),

joka tekee tiivistä yhteistyötä

ODA:n kanssa.

Kisarakennelmia

kierrätetään

Alueelle rakennetaan useita väliaikaisia

suorituspaikkoja. Tällainen

on muun muassa 12 000

katsojan koripalloareena, jonka

paikalle rakennetaan kisojen jälkeen

asuntoja. Koripalloareena

on suurin koskaan olympialaisiin

rakennettu tilapäinen suorituspaikka.

Myös vesipallo- ja maahockeyareenat

ovat väliaikaisia.

Maahockeyareenan paikalle rakennetaan

myöhemmin puistoalue,

ja vesipalloareenasta tulee

yleinen uimala.

Olympiastadionille mahtuu

kisojen aikana 80 000 katsojaa,

mutta kisojen jälkeen valtaosa

katsomoista puretaan niin, että

pysyvään käyttöön jää tilaa

25 000 katsojalle.

– Tämän kokoistakaan katsomoa

ei saada täyteen kuin muutaman

kerran vuodessa suurissa

yleisurheilukilpailuissa, koska

Britanniassa yläsarjojen jalkapallo-ottelut

pelataan varsinaisilla

jalkapallostadioneilla, joilla

ei ole juoksuratoja. Väliaikaisen

katsomorakenteen käyttäminen

tukee kestävän kehityksen tavoitteitamme,

Hopkins kertoo.

Stadionkiinteistöön sijoittuu

tulevaisuudessa myös liikuntatieteiden

ja liikuntalääketieteiden

oppilaitosten toimintoja. Sen

vuoksi rakentamisessa on panostettu

muunneltavuuteen.

10 Kuntatekniikka 1/2011


YHDYSKUNTA

Aquatics Centren aaltomainen kattorakennelma on olympiapuiston haastavimpia. Se painaa 2 800

tonnia. Teräksiset kattopalkit on kannatettu vain kolmesta kohdasta. Suunnittelija on Zaha Hadid.

Hankintamenettelyt

vaihtelevat

– Suurten urakkakilpailujen yhteydessä

järjestimme Industry

Days -tapahtumia, joissa alan

yritykset pääsivät tutustumaan

hankkeisiin, kerroimme budjettikehyksistä,

suunnittelutavoitteista,

hankintamenettelystä ja muista

reunaehdoista avoimesti kaikille.

Saimme välitöntä palautetta

toimijoilta. Jokainen laaja hanke

kävi läpi tämän saman avoimen

valmisteluprosessin.

ODA:n käyttämät urakointimuodot

riippuvat hankkeesta.

Joissakin kohteissa, kuten olympiastadionin

urakassa, käytettiin

suunnittele-toteuta -mallia. Toimijoille

kerrottiin tarve saada

tietyt toiminnalliset vaatimukset

täyttävä kisapaikka tiettyyn paikkaan

ja saatiin tarjoukset suunnitelmista

ja rakentamisesta.

ST-mallia käytetään myös

hankkeessa, joka koskee olympiapuiston

muuntamista kisojen

jälkeiseen käyttöön. Tuon urakan

arvo on 300 miljoonaa puntaa

(noin 350 miljoonaa euroa).

John Hopkinsin mukaan puistojen

osalta toimittiin toisin erityisesti

niiden laajuuden vuoksi.

Hanke jaettiin pohjoiseen ja

eteläiseen urakkaan. Pohjoisessa

urakassa aikataulu oli niin tiukka,

ettei suunnittelu ollut läheskään

valmis rakennusurakkakilpailun

aikaan.

– Sen vuoksi käytettiin projektinjohtokonsulttia,

joka veti

hankkeen yksityiskohtaisen

suunnitteluttamisen ja varmisti

kokonaisuuden hallinnan ja

kustannusarviossa ja aikataulussa

pysymisen, Hopkins selostaa.

Alueen asuntokanta

uudistuu kertarysäyksellä

Olympiakylän alta on purettu

runsaasti myös asuinrakennuksia,

joista osa on ollut vähäosaisten

käytössä. Heille on osoitettu

asuntoja toisaalta. Asuntokannan

parantaminen on osa pitkäaikaista

toimenpideohjelmaa rikollisuuden

ja työttömyyden nujertamiseksi

ja koulutustason nostamiseksi.

Alueen työttömyys on

valtakunnan keskiarvoon nähden

kaksinkertainen, ja siellä puhutaan

yli kahtasataa kieltä.

– Infrastruktuurin tukeminen

on ensiarvoisen tärkeää. Peruskoulutusta

ja terveydenhuoltoa

on oltava tarjolla, jotta työkykyä

voidaan pitää yllä ja kehittää.

Koulutusyhteistyötä on tehty esimerkiksi

taideprojekteissa. Kysymys

on myös asenteiden muuttamisesta,

Hopkins sanoo.

Olympiakylään valmistuvasta

noin 3 000 asunnosta puolet

on markkinaehtoista asuntokantaa,

puolet tulee kisojen jälkeen

maanlaajuisen yleishyödyllisen

asuntoyhtiön (Registered Social

Landlord) hallintaan. Osa asunnoista

annetaan vuokralle, osa on

asumisoikeustyyppisiä ja osa sosiaalisin

perustein luovutettavia

tuettavien erityisryhmien asuntoja.

Alueella toimi runsaasti myös

konekorjaamoja ja muita pienyrityksiä

vaatimattomissa olosuhteissa.

Olympiapuiston alta

siirtymään joutuneille yrityksille

tarjottiin niin ikään toimitiloja

muualta.

Viheralueille

neljä teemapuistoa

Olympiapuiston vesihuolto- ja

energiaverkot ovat ODA:n rakennuttamia,

ja ne on luovutettu

lähialueella näitä monopolipalveluja

tarjoavien yritysten käyttöön.

Hopkinsin mukaan Britanniassa

vallitseva käytäntö on, että

alueen kehittäjä rakentaa kuntateknisen

infrastruktuurin kustannuksellaan

ja luovuttaa sen sitten

palveluyhtiön käyttöön.

Viheralueiden osalta lopullista

päätöstä alueiden tulevasta

hallinnasta ei ole vielä tehty. Osa

tullee olemaan nyt kolmasosaa

olympiapuiston alueesta hallinnoivan

Lee Valleyn alueen puistoyksikön

hallinnassa myös jatkossa.

Niihin kuuluvat muun

muassa pyöräilystadionin ja maahockeyareenan

alueet.

Alueelle rakennetaan myös

neljä kasvillisuusteemapuistoa

kertomaan maapallon eri osien

kasvistosta viime vuosisatojen

ajalta:

Lauhkean vyöhykkeen aasialaiskasvit

ja Japanin sekä Himalajan

kasvisto

Etelä-Afrikan, Australian ja

Uuden-Seelannin kasvisto

Lauhkean vyöhykkeen amerikkalainen

kasvisto

Länsi-Euroopan ja Välimeren

kasvisto

– Muodostuvalle laajalle viheralueelle

istutetaan muun muassa

60 000 kukkasipulia ja lähes

250 000 kosteikkokasvia ja alueesta

muodostuukin Britannian

suurin ”Wet Woodland”, Hopkins

kehuu.

Oma erikoisuutensa on kukkien

kukkimisajankohdan manipulointi.

Näin taataan kukkaloisto

juuri kisojen aikaan heinä-elokuun

vaihteessa.

Kukkimisajan manipulointiin

liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä

yhteistyökumppanina

on ollut Sheffieldin yliopisto ja

siellä erityisesti professorit James

Hitchmough ja Nigel Dunnett.

He ovat tehneet merkittävää tutkimustyötä

aiheen parissa.

– Yksivuotiset kukat yksinkertaisesti

vain kylvetään myöhemmin.

Monivuotisten kasvien

kukintaa pystytään manipuloimaan

säännöllisellä leikkaamisella,

Hopkins kertoo menetelmästä.

”Ehdottomasti

kiinnostavin työtehtäväni”

– Tulevien viiden vuoden aikana

Britanniassa tuskin on kovin paljon

suuria ilonaiheita. Siksi olympialaisia

todella odotetaan. ODA

on toiminut avoimesti, olemme

kertoneet ihmisille tavoitteemme,

mitä teemme, miten ja milloin.

– Olemme osallistuneet julkiseen

keskusteluun. Ihmiset uskovat

tavoitteisiin ja yli miljoona

vierailijaa on jo tutustunut alueeseen.

Tämä on ehdottomasti ollut

toistaiseksi kiinnostavin työtehtäväni,

John Hopkins tunnustaa.

Kuluvan vuoden syyskuuhun

mennessä ODA ajetaan alas, ja

niin Hopkinsilla kuin tuhansilla

muillakin olympiaunelman

toteuttajilla on edessään uudet

haasteet.

12 000 katsojan koripalloareena

on suurin koskaan olympialaisiin

rakennettu väliaikainen

suorituspaikka. Kun pelit on pelattu,

alueelle nousee asuntoja.

Kuntatekniikka 1/2011

11


Energiatehokkuus oli

vahvasti esillä Ratkaisuja2011-kilpailun

palkituissa,

ECO 2

-ohjelmassa

ja lumijäähdytyksessä.

Kunniamaininnan

saivat aurinkoenergiaa

hyödyntävä

lämmönvaihdin ja bioenergiaprosessi.

Itämeren alueelle ja Pohjoismaihin

suunnatussa kilpailussa

etsittiin mm. kunnille uusia liiketoimintakonsepteja,

toimintatapoja

ja teknologioita ilmastonmuutoksen

hillintään. Keskeisenä

tavoitteena oli löytää ratkaisuja,

jotka hillitsevät ilmastonmuutosta,

tukevat paikallis- ja aluetaloutta,

työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia,

johtavat konkreettisiin

muutoksiin kuntien ja kuntalaisten

toimintatavoissa sekä ovat

toteutettavissa muuallakin.

Kilpailun toteuttivat Suomen,

RATKAISUJA ILMASTON HY

Ruotsin ja Norjan kuntaliitot sekä

Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Se oli osa Turussa 31.1.–

2.2.2011 järjestettyä Itämeren

alueen ja Pohjoismaiden kestävän

kehityksen Ratkaisuja lähellä,

yhdessä -konferenssia, joka toi

yhteen yli 600 eri toimijaa.

Kilpailuun ilmoittautui 79

organisaatiota seitsemästä eri

maasta. Palkinnot jakoi Turussa

1.2. Pohjoismaiden investointipankin

pääjohtaja Johnny Åkerholm.

Eri alojen asiantuntijoista

koostunut tuomaristo oli Suomesta,

Ruotsista, Norjasta sekä

Virosta. Puheenjohtajana toimi

Aila Korpivaara Suomen ympäristöministeriöstä.

Tampereen ECO 2

näyttää suuntaa

ECO 2

on Tampereen keväällä

2010 käynnistämä hanke, joka

toteuttaa kaupungin ilmastositoumuksia,

kehittää uusia vähähiilisiä

kaupunkisuunnittelun

toimintatapoja sekä edistää ympäristöliiketoimintaa.

ECO 2

koordinoi ja tukee kau-

Tampereen ECO 2

-hanke sai tuomaristolta

kehuja konkreettisuudestaan ja selkeistä

tavoitteistaan.

■ Lumijäähdytyksellä tarkoitetaan

talvella varastoidun lumen

käyttämistä jäähdytykseen lämpimänä

vuodenaikana. Västernorrlandin

maakäräjät Sundsvallissa

on kehittänyt ja ottanut

käyttöön maailman ensimmäisen

suuren mittakaavan lumijäähdytyslaitoksen

Sundsvallin lääninsairaalassa.

Talvella lunta kerätään suureen

aumaan, joka kevään tullen

eristetään parinkymmenen sentin

paksuisella puru- tai hakekerroksella.

Auma on jalkapallokentän

kokoinen ja keskimääräinen

lumimäärä on noin 70 000 kuutiometriä.

Sulamisvesi kerätään

12 Kuntatekniikka 1/2011

Vaikka vähälumisina talvina Sundsvallissa käytetään myös tykkilunta lumivaraston kartuttamiseen,

on taustalla näkyvän lääninsairaalan jäähdytykseen käytettävän sähkön kulutus

vähentynyt murto-osaan perinteisten jäähdytyslaitteiden kulutukseen verrattuna.

Lumi jäähdyttää lääninsairaalaa Sundsvallissa

talteen, suodatetaan ja pumpataan

kiinteistön lämmönvaihtimeen

ja kierrätetään takaisin lumikasaan,

jossa siihen sekoitetaan

uutta kylmempää sulamisvettä.

Sähkön kulutus

vähentynyt murto-osaan

Sundsvallin sairaalassa jäähdytyskuorma

on noin 2 500 kW jäähdytys

ja laitoksen enimmäiskapasiteetti

on 3 000 MWh jäähdytys

. Laitos

on toiminut ilman häiriöitä

sen jälkeen, kun se vuonna 2000

otettiin käyttöön. Ruotsalaisyritys

Snowpower AB on kaupallistamassa

menetelmää ja kehittää

sitä edelleen.

Vaikka vähälumisina talvina

käytetään myös tykkilunta, sairaalakiinteistön

jäähdytykseen

käytetyn sähkön kulutus on vähentynyt

yli 90 prosenttia, mikä

vähentää ympäristökuormitusta.

Ilmakehän otsonikerrokselle

haitallisten ja kasvihuonekaasupäästöjä

lisäävien kylmäaineiden

käyttö on vähentynyt olennaisesti.

Ratkaisu myös

lumenpoisto-ongelmiin

Tähän mennessä Sundsvallin laitoksella

kasvihuonekaasupäästöjen

vähenemä on sähkön säästön

osalta 2 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia,

kun sähköntuotannon

päästötasoksi on oletettu

400 g CO 2

/kWh.

Lumijäähdytyksen liittäminen

kuntien katu- ja torialueiden lumenpoistoon

voi usein lyhentää

lumen kuljetusmatkoja ja prosessissa

likaantunut lumi puhdistuu

ja hiekoitushiekka voidaan ottaa

talteen ja käyttää soveltuvin osin

uudelleen. Näin kunta voi lumijäähdytyksen

käytöllä sekä säästää

energiakustannuksissa että

saada ympäristöhyötyä.

www.lvn.se

www.snowpower.se


YHDYSKUNTA

VÄKSI PALKITTIIN TURUSSA

pungin yksiköiden energia- ja ilmastotyötä

ja käynnistää yhteistyöhankkeita

yritysten, yliopistojen,

tutkimuslaitosten ja järjestöjen

kanssa. Vuoteen 2020 kestävää

hanketta rahoittaa alkuvaiheessa

kaupungin rinnalla Suomen

itsenäisyyden juhlarahasto

Sitran Energiaohjelma.

ECO 2

:n päätoiminta-alueet

ovat kaupunkisuunnittelu, rakentaminen,

energia, liikenne, ympäristöliiketoiminta

sekä kansalaisten

ilmastoteot. Ensimmäisten

joukossa hankkeen merkittävistä

toimenpiteistä valmistuu

katuraitiotien yleissuunnittelu jo

kuluvana vuonna.

Kilpailutuomariston mielestä

tamperelaisten konsepti toimii

erinomaisena esimerkkinä

muille kunnille. Se on kunnianhimoinen,

mutta samalla tarjoaa

selkeästi määriteltyjä konkreettisia

tavoitteita. Pormestarin sekä

kunnallispoliitikkojen sitoutuminen

nähtiin tärkeänä tavoitteiden

aikaansaamiseksi.

Tampereen ECO 2

-hankkeesta

kerrottiin Kuntatekniikassa

5/2010 (ks. lehtiarkisto, os. lehti.kuntatekniikka.fi).

Konsepteja ja tuotteita

Kilpailussa palkittiin sekä toimintatapoja

että tuoteinnovaatioita.

Ruotsalaisten Snowpower

AB:n ja Västernorrlandin maakäräjien

lumijäähdytys sisältää piirteitä

molemmista. Tuomariston

mielestä ratkaisu tuo suoraa hyötyä

ilmastonmuutoksen torjuntaan

ja samalla säästää rahaa.

Uudenkaupungin HINKUhankkeen

imussa Sybimar Oy

on kehittänyt suljetun kierron

konseptin bioenergian hyödyntämiseksi.

Konsepti sai kunniamaininnan,

koska se mm. vahvistaa

julkisen ja yksityisen sektorin

yhteistyötä ja luo uusia työpaikkoja.

Norjalaisen Catch Solar Energy

AS:n aurinkoenergian lämmönvaihdin

puolestaan sai kehuja

käyttöominaisuuksistaan,

energiahyötysuhteestaan ja helppokäyttöisyydestään.


● Paavo Taipale

Sybimar Oy:n suljetun kierron kokonaisuuteen kuuluvat kalankasvattamo,

kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja

biodieselin tuotantolaitos.

■ Uudessakaupungissa toimivan

Sybimar Oy:n suljetun kierron

konsepti on vastaveto energia- ja

ruokatuotannon luonnonvarojen

tuhlaukselle. Järjestelmä tuottaa

energiaa ja ravintoa paikallisesti

ja pienin päästöin.

Kuivalla maalla sijaitsevan kiertovesikalankasvattamon

ravinteikkaat

poistovedet ohjataan

kasvihuoneeseen vihannesviljelyn

kasvuravinteeksi.

Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos

ottaa talteen kaatopaikkakaasut

ja muista jätteistä muodostuvan

kaasun. Lisäksi sinne

toimitetaan kalankasvattamon ja

kasvihuoneen sivuvirrat.

Norjalaisen Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergiaa hyödyntävä,

vesikattoon integroitu lämmönvaihdin sai kehuja mm. hyvistä

käyttöominaisuuksista sovitettuina rakennusten arkkitehtuuriin.

Bioenergiaa Uudestakaupungista, aurinkoenergiaa Norjasta

Kaasu hyödynnetään omassa

generaattorissa ja sähkö myydään

valtakunnanverkkoon. Biokaasun

poltossa syntyvä puhdistettu

hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen.

Generaattorista sähköntuotannon

yhteydessä syntyvä lämpö

hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa

että omien ja lähialueen

yritysten toimitilojen lämmityksessä.

Biokaasun ja tuulivoiman

yhdistelmä takaa tasaisen

sähköntuotannon.

Rasvaisista kalanperkuujätteistä

tehdään omassa laitoksessa

biodieseliä. Biodieseliä hyödynnetään

mm. toimintaan liittyvissä

kuljetuksissa. Biokaasutuotannosta

jäävä ravinteikas massa

hyödynnetään maanparannusaineena.

Lämmönvaihtimia

vesikatossa

Aurinkoenergiaa hyödyntävät

lämmönvaihtimet korvaavat muita

energianlähteitä ja tuottavat

päästötöntä uusiutuvaa energiaa

kiinteistöjen lämmitykseen. Norjalaisessa

innovaatiossa auringon

säteilylämpö siirtyy vesikattoon

integroitavan lämmönvaihtimen

rakenteissa kiertävään veteen.

Näin lämpöä saadaan kerätyksi

selvästi enemmän kuin perinteisillä

keräimillä ja hyöty korkeammissa

lämpötiloissa on parempi.

Laitteistolla tuotetun lämmön

kustannus on viisi eurosenttiä kilowattitunnilta.

Laitteisto ei tarvitse ulkopuolista

energiaa, ei aiheuta päästöjä

ja on asennuksen jälkeen käytännössä

huoltovapaa. Paikallisen

energiainfrastruktuurin tarve vähenee,

joten kunnalliset ja yksityisetkin

energiantuottajat voivat

tarjota ylijäämäenergiaa markkinoille.

Kasvihuonekaasupäästöt

vähenevät.

www.sybimar.com

www.catchsolar.net

Kuntatekniikka 1/2011

13


Uusi tekniikka piilotetaan vanhoihin ratkaisuihin

Tampere korjaa Pyynikin

Tampereen Pyynikin

uimahallissa tehdään

purkutöitä. Niiden valmistuttua

allasratkaisut

ja suuri osa rakenteista

uusitaan kokonaan.

Viime vuoden lopulla

alkanut remontti maksaa

kaikkiaan arviolta

9,5 miljoonaa euroa.

Uusittu halli otetaan

käyttöön huhtikuussa

2012.

TEKSTI Matti Valli

KUVAT Merja Ojala

Rakennuksen alkuperäinen

arkkitehtuuri säilytetään. Työn

haasteena on ollut uuden tekniikan

piilottaminen vanhojen ratkaisujen

joukkoon. Tampereen

kaupungin tilakeskus on kilpailuttanut

päätoteuttajan lisäksi

kahdeksan pääurakoitsijalle

alistettua sivu-urakkaa. Kohteen

suojelu vaati tiukkaa valvontaa,

joten esimerkiksi KVR-urakka ei

olisi ollut mahdollinen.

Pyynikin uimahalli on Suomen

kolmanneksi vanhin. Se ja

sen yhteydessä oleva retkeilymaja

rakennettiin 1955–56 arkkitehti

Harry W. Schreckin suunnitelmien

pohjalta.

Retkeilymajan tilalle

nousee hotelli

Uudistuksen yhteydessä retkeilymaja

puretaan. Rakennusyhtiö

NCC rakentaa sen tilalle 140

huonetta käsittävän hotellin.

1950-luvulla rakennettua retkeilymajaa

ei muun muassa matalan

huonekorkeuden takia olisi voitu

saneerata nykyaikaiset vaatimukset

täyttäväksi hotelliksi.

NCC maksaa kaupungille saamastaan

rakennusoikeudesta.

Tontti säilyy kaupungin omistuksessa.

Hotellihuoneita markkinoidaan

sijoittajille lomaosakkeina.

Ajatus on, että valmistuttuaan

korkealaatuisen hotellin ja

uimahallin yhdistelmä palvelee

niin matkailijoita kuin kaupungin

omia asukkaitakin. Kokonaisuuden

alle tulee 65 auton pysäköintitila.

– Hotelli valmistuu noin puoli

vuotta uimahallin jälkeen eli syksyllä

2012. Alun perin tarkoitus

oli rakentaa sekä hotelli ja uimahalli

yhtenä kokonaisuutena

PPP-mallilla. Rahoitusongelmien

takia hanke laitettiin jäihin, ja nyt

kaupunki rakentaa hallin omaan

taseeseensa budjettivaroin, Kirsti

Hankela ja Jukka Kauppinen

kertovat.

Arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela

toimii työkohteen hankearkkitehtina

ja Jukka Kauppinen

LVIS- ja uima-allastekniikasta

vastaavana hankeinsinöörinä.

Viisi allasta

Yli 50 vuoden raskas käyttö pelkän

kunnossapidon varassa rasitti

hallin rakenteita. Etenkin hygienia

alkoi tuottaa ongelmia. Vedenkäsittelyjärjestelmä

reistaili,

ja alakattorakenteista alkoi irro-

14 Kuntatekniikka 1/2011


LIIKUNTAPAIKAT

Purkutyöt ovat käynnissä 50-luvulla

valmistuneessa hallissa.

Päätyseinän tiilipinnalle on toteutettu

sinivihreästä italialaisesta

mosaiikista kolme neljämetristä

alastonta ihmisfiguuria.

Olavi Valavuoren suunnitteleman

ja 1958 valmistuneen

työn nimi on Versio.

uimahallin pieteetillä

ta tavaraa. Terveyssyistä uimahalli

asetettiin käyttökieltoon ja suljettiin

joulukuussa 2007.

Alkuperäisessä hallissa oli aikuisten

allas ja lähinnä lapsille

tarkoitettu matalampi allas. Uusittuun

halliin tulee viisi allasta:

25 metrin pääallas, monitoimiallas,

pikkulasten allas, poreallas ja

yhdelle hengelle tarkoitettu kylmävesiallas,

jossa veden lämpötila

on 4–5 astetta. Pääaltaan syvyys

on 180–400 senttiä ja veden

lämpötila 27 astetta.

Altaat jaetaan veden lämpötilan

mukaan neljään vesikiertoon:

monitoimiallas ja lastenallas

toimivat yhteisellä vesikierrolla,

muut altaat toimivat omina

vesikiertoinaan. Veden lämmitys

hoidetaan kaikissa allaskierroissa

omilla IV-lämmitysverkkoon

Suunnittelukuva kertoo, miltä Pyynikin uimahalli näyttää valmistuttuaan huhtikuussa 2012.

Aikaisemmasta poiketen vedenpinta ulottuu ympäröivän lattian pinnan tasolle asti.

Arktes Oy

Kuntatekniikka 1/2011

15


PYYNIKIN

UIMAHALLI

■ Suomen kolmanneksi vanhin

uimahalli, rakennettu 1955–56,

suunnittelijana arkkitehti Harry

W. Schreck.

■ Uimahallin huoneistoala on

runsas 1 900 m 2 .

■ 2010–12 tehtävän korjaustyön

kustannusarvio on 9,5 milj.

euroa.

■ Uusittuun halliin tulee viisi allasta:

25 metrin pääallas, monitoimiallas,

pikkulasten allas, poreallas

ja yhdelle hengelle tarkoitettu

kylmävesiallas, jossa veden

lämpö on 4–5 °C. Pääaltaan syvyys

180–400 cm, veden lämpö

27 °C.

■ Huhtikuussa 2012 valmistuvan

kohteen hankearkkitehti on

arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela.

LVIS- ja uima-allastekniikasta

vastaa hankeinsinöörinä Jukka

Kauppinen.

■ Uudistustyön pääsuunnittelu:

arkkitehtitoimisto

Arktes Oy.

■ LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto

Granlund Tampere Oy.

■ Vedenkäsittelyn asiantuntija:

Tritonet Oy.

■ Rakennustekniset työt: VRP

Rakennuspalvelut Oy.

liitetyillä lämmönsiirtimillä. Kylmäaltaan

veden jäähdytys hoidetaan

vedenjäähdytyskoneella,

jonka lauhdelämpö hyödynnetään

lämminvesikiertoon.

Kaikki lämpöenergia suihkuvesien

lämmöstä alkaen otetaan

talteen. Saunatilojen keraamisten

istuimien alla kiertää jäähdytysvesi,

joka kiertäessään samalla

lämpenee. Energiataloutta parannetaan

allashuoneen katon lisäeristämisellä.

Keskelle taloa katolle

tulee ilmastointikonehuone,

joka uutena rakenteena osaltaan

parantaa vaipan lämpötaloutta.

– Pyynikin uimahallista tulee ainutlaatuinen

hotellin ja uimahallin

yhdistelmä, Tampereen

tilakeskuksen hankearkkitehti

Kirsti Hankela sanoo.

Allashuoneen yläikkunat uusitaan.

Päätyrakenteen iso yläikkuna

on jo aikaisemmin muutettu

kolminkertaiseksi.

Allashuone, aula ja

julkisivut tulee säilyttää

Monitoimiallas toimii pääasiassa

opetusaltaana sekä vesijumppaa

ja -juoksua harjoittavien omana

tilana. Altaassa on siivilärakenteinen

nostopohja, jonka korkeutta

muutetaan kunkin käyttäjäryhmän

tarpeiden mukaisesti; säätöväli

on 80–180 senttiä. Vastaavanlainen

allas on ollut käytös-

– Uimaveden puhdistus toimii

perinteisesti. Rakenteisiin jätetään

kuitenkin varaus käänteisosmoosin

käytölle, hankeinsinööri

Jukka Kauppinen kertoo.

sä Porvoossa kahdeksan vuoden

ajan ja siellä kokemukset ovat olleet

hyviä.

– Kaavan mukaan uimahallin

allashuone, aula ja julkisivut tulee

säilyttää. Vain palauttavat muutokset

ovat sallittuja. Altaan laatoitus

toteutetaan pienikokoisilla

mosaiikkilaatoilla, Hankela ja

Kauppinen kertovat.

Allasratkaisussa säilyttäminen

ei toteudu, vaan alkuperäinen syväallas

muutetaan reunarakenteiseksi.

Siinä vesi ulottuu altaan ja

lattian reunaan asti. Syväaltaat

ovat tyypillisesti 1950-luvun ratkaisu.

Pyynikin hallissa vedenpinta

oli aikaisemmin 35 senttiä

altaan reunan alapuolella.

Aikaisempaa parempi puhdistettavuus

puoltaa reunamuo-

HOTELLI

PYYNIKKI

GARDEN

■ Rakennusyhtiö NCC rakentaa

uimahallin vieressä olevan,

purettavan retkeilymajan tilalle

140 huonetta käsittävän kaupunkiosakehotellin,

joka valmistuu

syksyllä 2012.

■ Rakentamiskustannukset ovat

arviolta 25 milj. euroa.

■ 9-kerroksinen hotelli perustuu

omistamiseen ja normaaliin hotelliasumiseen

ja tukeutuu uimahallikorttelin

liikunta- ja hyvinvointipalveluihin.

■ 65-paikkainen pysäköintihalli

sijoittuu maan alle.

16 Kuntatekniikka 1/2011

Ilmakuvaan on mallinnettu syksyllä 2012 valmistuva hotelli, sen takana on korjattava uimahalli. Alun

perin tarkoitus oli rakentaa sekä hotelli että uimahalli ppp-mallilla, mutta rahoituskuvio ei onnistunut.

Nyt hotellin rakentaa NCC ja uimahallin Tampereen kaupunki.

NCC


LIIKUNTAPAIKAT

sillä päästään pukutilaan, jossa

ovat esteettömät WC:t sekä pesu-

ja pukutilat. Niin pää- kuin

monitoimialtaaseenkin pääsee

pyörätuolilla nostolaitteen avulla.

Tuolilta voi pulahtaa suoraan

uimaan.

Hallin alakertaan tulee kuntosali.

Mahdollista on, että uimahallia

ja kuntosalia alkaa pyörittää

sama operaattori.

Aikaisemmin miesten ja naisten

saunatilat ja pukuhuoneet sijaitsivat

päällekkäin eri kerroksissa,

mutta nyt ne on sovitettu

samaan kerrokseen allasosaston

kanssa. Uutta tilaa on saatu poistamalla

ryhmä- ja perhesaunoja

sekä edustustiloja, joiden käyttö

oli vähäistä.

Työmaan vastaava mestari Mikko Tuominen VPR Rakennuspalvelut

Oy:stä seuraa allasrakenteiden purkutöiden edistymistä.

don muutosta ja altaan vedenpinnan

nostoa lattiatasolle. Puhdistus

tehdään mekaanisesti harjaa

käyttäen. Uudessa ratkaisussa

kouru puhdistetaan lattialta

käsin. Vanhassa altaassa siivoojan

piti mennä veteen puhdistamaan

altaan reunaa tai vaikeimmillaan

tehdä se roikkumalla pää

alaspäin.

– Uutta kourua puhdistettaessa

on helppo nähdä työn tulos ja

varmistua puhtaudesta. Kourumalli

mahdollistaa allasteknisen

järjestelmän, joka takaa uimaveden

laadun ja hygieenisyyden

luotettavasti. Koururitilät voidaan

myös viedä huoltotiloihin

pestäväksi, Hankela sanoo.

Reunarakenteinen ratkaisu on

syvärakenteista ratkaisua terveellisempi,

koska uimarin hengittämä

ilma pysyy raikkaampana.

Varaus käänteisosmoosin

käyttöönotolle

Uimaveden puhdistus toimii perinteisellä

tavalla. Tasausaltaista

vesi pumpataan karkeasuodatuksen

kautta lujitemuoviselle

painehiekkasuodattimelle. Suodatusmassana

käytetään suodatinhiekkaa

ja antrasiittia. Suodatettu

ja kemikaaleilla käsitelty vesi

johdetaan altaiden pohjalla olevien

syöttösuuttimien kautta takaisin

altaisiin. Monitoimialtaassa

ja lasten altaassa on orgaanisia

yhdisteitä ja klooria poistava aktiivihiilisuodatus.

Rakenteisiin tulee varaus

myös käänteisosmoosin käyttöön.

Käänteisosmoosissa käytetään

orgaanisia kalvoja, joiden

läpi vesi prässätään. Parhaimmillaan

suodatuksesta tuleva puhdas

vesi vastaa lähes tislattua vettä.

Rakennus varustetaan keskitetyllä

vedenkäsittelyn säätö- ja

valvontajärjestelmällä, joka liitetään

Tampereen uintikeskuksessa

olevaan keskusvalvomoon. Pyynikille

tulee kuitenkin oma alavalvomo,

joten laitos voi toimia

myös täysin itsenäisesti.

Esteettömään halliin

ilma- ja lattialämmitys

Rakennus liitetään Tampereen

Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon

ja varustetaan pumppukiertoisella

vesikeskuslämmityksellä.

Allashalli lämmitetään

ilmalla ja lattialämmityksellä.

Muiden tilojen lämmitys hoidetaan

vesikiertoisin lämpöpatterein.

Sisäänkäynnin inva-luiska

ja pysäköintihallin ajoluiska varustetaan

pihalämmityksellä.

Vesijohdot tehdään allas- ja

vedenkäsittelytiloissa haponkestävästä

teräksestä, muualla runkojohdot

tehdään kupariputkista.

Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä,

kulutusta kestäviä vesijohto-

ja viemärikalusteita, jotka on

valmistettu posliinista tai ruostumattomasta

teräksestä.

Rakennuksen talotekniikka

varustetaan keskitetyllä laitteiden

säätö- ja valvontajärjestelmällä.

Automaatiojärjestelmä

koostuu väylään asennettavista

valvonta-alakeskuksista, jotka

liitetään keskusvalvomoon kaupungin

atk-verkon välityksellä.

Hallista tulee esteetön. Luiska

johtaa ulko-ovelle, ja his-




LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN

ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov


Mestariksi

liikuntapaikalle

Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla

Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat

tiedolliset ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen

kunnossapidosta sekä niiden

huolto- ja valvonta-tehtävistä.

Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena

alkaen elokuussa 2011. Koulutus tapahtuu

Vierumäellä, Suomen johtavassa liikunta-, koulutus- ja

vapaa-ajankeskuksessa. Kokonaisuuteen sisältyy

opintomatka.

Haku koulutukseen tapahtuu hakulomakkeella,

jonka voit tulostaa netistä www.vierumaki.fi koulutusosion

alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta,

Jaana Hallalta, puh. (03) 8424 1302 tai

jaana.halla@vierumaki.fi

Tutustu internetissä myös lyhytkursseihimme.

www.vierumaki.fi

Kuntatekniikka 1/2011

17


Määrä ei korvaa laatua – kunnat avainasemassa

PYÖRÄILYSTÄ AITO VAIHT

Kalle Vaismaa

18 Kuntatekniikka 1/2011

Laskuri kertoo Kööpenhaminassa kellonajan ja

lämpötilan lisäksi, monesko pyöräilijä olet ja

kuinka monta pyöräilijää on sen ohi viilettänyt

vuoden aikana.


LIIKUNTAPAIKAT

olosuhteiden parantamisessa

OEHTO AUTOILULLE

Pyöräily edistää kestävää kehitystä ja on lähes

kaikille sopiva liikkumismuoto. Laadukkaat pyöräilyolosuhteet

lisäävät pyöräilyn houkuttavuutta

ja turvallisuutta. Kunnat ovat avainasemassa pyöräilyn

nostamiseksi liikennemuotona tasavertaiseen

asemaan henkilöautoilun ja julkisen liikenteen

rinnalle.

● Matti Hirvonen

toiminnanjohtaja

Pyöräilykuntien verkosto ry

● Hanna-Mari Maijala, tutkija

Liikunnan ja kansanterveyden

edistämissäätiö LIKES

● Kalle Vaismaa

projektipäällikkö, DI, TM

Tampereen teknillinen yliopisto

Viime vuonna toteutettiin

selvitys pyöräilyn olosuhteista

kunnissa yhteistyössä Suomen

Kuntaliiton, Pyöräilykuntien verkoston

ja Kunnossa kaiken ikää

(KKI) -ohjelman kanssa. Tietoa

pyöräilyn olosuhteista valtakunnan

laajuisesti ei ole ollut aikaisemmin

käytettävissä.

Kysely lähetettiin 326:lle kuntien

pyöräilyn olosuhteista vastaavalle

henkilölle eli kaikkiin

kuntiin lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Kyselyyn vastasi 138

kuntaa (42 %), joissa asuu yhteensä

noin 3 600 000 suomalaista

eli 67 prosenttia väestöstä.

Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat

suuret (yli 150 000 asukasta)

ja keskisuuret kaupungit (50 000–

150 000 asukasta) Etelä-, Itä- ja

Länsi-Suomesta.

Pyöräteiden laadussa on

parantamisen varaa

Suomessa on paljon pyöräteitä,

mutta laadussa ja jatkuvuudessa

on parantamisen varaa. Selvityksen

mukaan lähes 90 prosenttia

Suomen pyöräteistä on yhdistettyjä

kävely- ja pyöräteitä. Vain

noin 10 prosenttia on pyöräteitä,

jossa pyöräilylle on selkeästi varattu

oma tila. Lähes viidesosassa

pyöräteistä on mopolla ajo sallittu.

2000-luvulla rakennetut pyörätiet

muodostavat viidesosan

kaikista pyöräteistä.

Noin kolmasosa vastaajista

koki, että pyöräilyn lisäämista-

Matti Hirvonen

Kiertoliittymä Kööpenhaminassa on turvallinen ja sujuva

kaikille liikennemuodoille.

Kuntatekniikka 1/2011

19


LIIKUNTAPAIKAT

Raimo Suomela

Matti Hirvonen

Rauman kaupunki

Omat väylät pyöräilijöille ovat alkaneet yleistyä Suomenkin kaupunkien keskustoissa. Kuvat Lappeenrannasta, Lahdesta ja Raumalta.

voitteita ei pyritä tosissaan edistämään

kunnassa. Lähes kolmasosa

vastaajista ei ollut tyytyväinen

mahdollisuuksiin yhdistää pyöräily

osaksi julkista liikennettä.

Noin kolmasosa vastaajista koki,

ettei pyörien pysäköintipaikkojen

tarjontaan kiinnitetä riittävästi

huomiota suunnitteluvaiheessa.

Yleisimmin huomiota

kiinnitettiin asemakaavassa ja

rakennusluvissa.

Kehittämisohjelmasta

on hyötyä

Selvityksen mukaan pyöräilyn

kehittämisohjelmat vauhdittavat

pyöräilyn edistämistä kunnissa.

Kunnissa, joissa on kehittämisohjelma

(15 kpl), tehdään yleisemmin

poliittisia päätöksiä pyöräilyn

edistämiseksi ja rakennetaan

enemmän pyöräteitä. Kehittämisohjelma

lisäsi myös todennäköisyyttä,

että kunnassa on pyöräilyn

vastuuhenkilö ja pyöräilyasioita

käsittelevä työryhmä, pyöräilykartta

ja asukkailta kerätään palautetta

pyöräilyn olosuhteista.

Toistaiseksi vain noin 10 prosentilla

kunnista on voimassa oleva

ohjelma. Oma kuntakohtainen

kehittämisohjelma tai vastaava

löytyy vain viidellä prosentilla

vastaajista, muut ovat mukana

seudullisessa ohjelmassa. Yhdessäkään

50 000–150 000 asukkaan

kunnassa ei ole omaa pyöräilyn

kehittämisohjelmaa.

Ohjelmien yleistyminen on

toivottavaa. Vaikuttavuuden

kannalta on tärkeää, että ohjel-

20 Kuntatekniikka 1/2011

mat viedään kunnissa poliittiseen

päätöksentekoprosessiin. Samalla

voidaan päätöksentekijöille osoittaa,

että pyöräilyn olosuhteiden

kehittäminen on kunnille investointi,

jonka kustannus-hyötysuhde

on tutkitusti moninkertainen

muihin liikennemuotoihin

verrattuna.

PYÖRÄTEIDEN MÄÄRÄ JA LAATU

Kunnan koko Yhdistettyjä

kävely-/pyöräteitä

(%)

(n=125)

Pyörätieverkostoa,

jossa mopolla

ajo sallittu (%)

(n=89)

Perusasiat hallussa

Suomessa tiedetään pyöräilyverkon

laatuun liittyvät perusasiat.

Kyselyyn vastaanneet pitävät

tärkeänä, että verkko on kattava,

väylät jatkuvia ja yhteydet sujuvia.

Selvityksen mukaan 73 prosentissa

kunnista pyörätieyhteydet

kouluihin ovat hyvät.

Viime vuosina on pohdittu

yhä enemmän uusien väylien

rakentamista, pyöräpysäköinnin

kehittämistä ja väylien kunnossapidon

parantamista. Vastaajien

mukaan pyöräilyn asema kuntien

päätöksenteossa on nousussa,

siksi muun muassa ilmastopolitiikkaan

liittyvät tavoitevaatimukset

otetaan tosissaan.

Selvityksen mukaan 59 prosentissa

kunnista on laadukkaat

pyöräily-yhteydet keskustaan ja

sen läpi. Todellisuudessa monessa

kunnassa pyöräilijät kuitenkin

joutuvat suurimman osan matkastaan

käyttämään jalkakäytävätasoisia

väyliä. Sen kertoo

myös selvityksen tulos: pyöräilyverkosta

on noin 90 prosenttia

yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräilyväyliä.

2000–08 rakennettujen

pyöräteiden

osuus kaikista

pyöräteistä

(%) (n=106)

Alle 10 000 as. 84,8 10,8 27

10 000–50 000 as. 90,0 27,7 14

50 000–150 000 as. 96,2 5,7 8

Yli 150 000 as. 93,4 16,3 12

Kaikki kunnat 88,1 18,1 20

Pyöräily ei vielä ole

vaihtoehto autoilulle

Käyttäjäpalautteen mukaan vain

27 prosentissa kunnista pyöräily-yhteydet

keskustaan ja sen läpi

ovat laadukkaat. Toisaalta vain

viidesosa isompien kaupunkien

edustajista on samaa mieltä. Tätä

kuvaa suuren kaupungin edustajan

kommentti:

”Suomessa on kilometreissä

mitaten hyvin laaja pyöräverkko,

mutta tasalaatuisuudessa, hierarkkisuudessa

ja jatkuvuudessa

on parantamista.”

Vastaajista 58 prosenttia kokee,

että pyöräily on tasa-arvoinen

kulkumuoto muiden rinnalla.

Jos tarkastellaan pyöräilyn

asemaa Suomen liikennejärjestelmässä

ja verrataan sitä maailman

parhaimpiin pyöräilykaupunkeihin,

ero on suuri.

Joukkoliikenteestä on Suomessa

kehitetty aito vaihtoehto

henkilöautolle, mutta pyöräily

on vielä kaukana tästä. Maailman

parhaimmissa pyöräkaupungeissa

pyritään siihen, että auton sijaan

ihminen voi valita polkupyörän

ajoneuvoksi. Samanlaisia äänenpainoja

löytyy Suomestakin:

”Pyöräilijän nostaminen autoilijan

edelle niin väylien suunnittelussa

kuin rakentamisessakin olisi

paikallaan.”

Suomen kunnissa pyöräilyverkkoa

suunnitellaan edelleen

osana kävelyväylien suunnittelua,

vaikka pyöräliikenteen suunnittelun

tulee olla osa ajoneuvoliikenteen

suunnittelua.

Jos pyöräilyverkon kattavuutta

ja yhteyksien jatkuvuutta tarkastellaan

pelkästään kartalla, pyöräilyolosuhteet

saattavat näyttää

paremmilta kuin todellisuudessa.

Pyöräilyväylien määrä ei kerro

paljoa pyöräilyn laatutasosta.

Hyvä laatutaso on sellainen, jossa

pyöräilijä voi ajaa kuin hidas auto.

Pyöräilijä ei ole kävelijä vaan

hitaan ajoneuvon kuljettaja.

Määristä liian vähän tietoa

Pyöräilyn seuranta, tilastointi ja

palautteen kerääminen ovat selvityksen

mukaan heikolla tasolla.

Seurantaa tehdään alle viidesosassa

kunnista, ja pyöräilyn kul-


pakina

kumuoto-osuus on tiedossa vain neljäsosassa

kunnista. Näissä 25 prosentissakin

on paljon kuntia, joiden viimeisimmät

tiedot olivat useita vuosia vanhoja.

Kuntien ilmoittamat pyöräilyn kulkutapaosuudet

(prosenttia kaikista tehdyistä

matkoista) vaihtelivat 5:stä 30 prosenttiin.

Tilastointitavat eri kunnissa ovat niin

erilaisia, etteivät lukemat ole täysin vertailukelpoisia.

Joka tapauksessa suuret erot

kuntien välillä osoittavat, että olosuhteiden

kehittämisellä ja muilla edistämistoimenpiteillä

on suuri merkitys. Myöskään

pohjoinen sijainti tai lumisen kauden

pituus eivät näyttäisi olevan esteitä,

sillä Oulu ja Joensuu ovat aktiivisimpia

pyöräilykaupunkejamme.

Vain kolmasosa vastanneista kunnista

keräsi palautetta pyöräilyn olosuhteista.

Suuremmissa kaupungeissa palautetta

kerätään ahkerammin, yli 150 000 ja

50 000–80 000 asukkaan kaupungeista yli

80 prosenttia keräävät palautetta.

Talvikunnossapitoon huomiota

Talvikunnossapidolla voidaan vaikuttaa

oleellisesti koko vuoden pyöräilymääriin.

Pyöräteiden auraus on melko hyvällä tasolla.

Joissakin kaupungeissa kaikki pyöräilyn

pääväylät on priorisoitu korkeimpaan

hoitoluokkaan.

Liukkaudentorjunta on jäänyt vähemmälle

huomiolle. Yksi käytännön ongelma

on pyörän renkaita puhkova teräväsärmäinen

hiekoitussepeli. Esimerkiksi

Vantaalla on siirrytty käyttämään pyöräily-ystävällisempää

sepeliä.

Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys

löytyy KKI-ohjelman ja Pyöräilykuntien verkoston

sivuilta: www.kki.likes.fi www.poljin.fi

Lunta kulmillaan

Nyt, kun olen jo myöhäisemmässä

teini-iässä

(63 v.), on lupa muistella vanhoja

asioita niin kuin esimerkiksi

entisajan talvia. Ajelin joulukuun

alkupuolella Helsingin

Itäväylää Porvooseen päin. Lähellä

kolmoskehän liittymää on

tien päällä autoilijoille tarkoitettu

opaste, jossa ilmoitetaan milloin

mitäkin. Nyt siinä luki ”huono

ajokeli” ja sipoolaisia varten

samma på svenska. Minusta oli

aivan normaali talvikeli, ei pyryttänyt

eikä tie ollut mitenkään

erityisen liukas, ei hyvä, mutta ei

huonokaan keli.


Nykyaikana on ilmeisesti käytössä

eri asteikko kuin joskus

30-40 vuotta sitten. Tähän ovat

tavallaan myös tienpitäjät ”syyllisiä”.

Autoilijat ja ihmiset on totutettu

siihen, että talvisinkin

on pääosin vallan mainio ajokeli.

Kuntien ja valtion tienpitäjien

kunnianhimoinen tavoite pitää

ajoväylät turvallisina kääntyy

niitä itseään vastaan. Kaikki liian

hyville tavoille opetetut autoilijat

kun eivät älyä, että Suomen kaltaisessa

pohjoisessa maassa säidenhaltijat

voivat olla hetkellisesti

niskan päällä kamppailussa

tienpitäjien kanssa.

”Nyt-heti-ja-kaikki”-sukupolvikin

voisi opetella malttia. Eivät

kunnat eikä valtio voi mitoittaa

tienpitokalustoaan poikkeuksellisten

olosuhteiden mukaan.


Liikenne on toki muuttunut

paljon neljässäkymmenessä vuodessa.

Autoja on moninkertainen

määrä takavuosiin verrattuna.

Autot ovat myös kehittyneet

valtavasti. Siinä oli aikanaan

naurussa pitelemistä, kun takavetoisella

kevytperäisellä Vauxhall

Vivalla yritti päästä huonoilla

renkailla pääkallokelillä eteenpäin,

mutta siinä oppi varovaiseksi.

Nykyautoissa on runsaasti erilaista

turvatekniikkaa. On lukkiutumattomat

jarrut, nelivetoa,

ajonvakautusjärjestelmiä, luiston-

ja sutimisenehkäisysysteemejä

ja vaikka mitä. Nämä kaikki

lisäävät turvallisuutta, mutta

vaarana on, että kuljettaja tuudittautuu

liiallisen turvallisuudentunteen

valtaan.

Kun tietty raja ylitetään ja nopeutta

on liikaa ja renkaiden sivuttaispito

kerta kaikkiaan loppuu,

niin auto kuin auto muuttuu

pulkaksi. Turvallisuuden lisäämiseksi

tarkoitettujen varusteiden

tuoma hyöty helposti

ulosmitataan ajamalla liian kovaa

ja liian lähellä edellä ajavaa.


Lunta sataa myös pihoille. Minua

huvittaa ja rehellisesti sanottuna

jopa ärsyttää, kun ainakin

täällä meidän kulmilla joillakin

omakotiasukkailla on tapana kolata

lumet pihaltaan tiealueelle

ja usein vielä naapurin tontin rajalle

toiselle puolelle tietä. Sitten

valitetaan, kun kaupunki ei auraa

kunnolla ja ajorata kapenee.

Onhan täällä suuremmissa

kaupungeissa usein pienet tontit,

mutta kyllä lumet saa sopimaan

aika pieneenkin tilaan,

kun hieman suunnittelee ja näkee

vaivaa.

Eero Hiltunen

Kirjoittaja on 63-vuotias

erityisasiantuntija.

Kuntatekniikka 1/2011

21


Matti Hirvonen

Helsinki haluaa lisää ympärivuotisia

työmatkapyöräilijöitä.

Tavoitteena kulkumuodon osuuden tuplaaminen

Helsinki kartoitti pyöräilyverkoston

käyttäjien avulla

Helsingin tavoitteissa

on pyöräilyn kaksinkertaistaminen.

Viime

vuonna käynnistynyt

projekti tähtää ympärivuotisen

työmatkapyöräilyn

edellytysten parantamiseen

yhdessä

käyttäjien kanssa.

● Penelope Sala-Sorsimo

projektipäällikkö, HKR

Helsingin kaupunki käynnisti

2010 projektin, jonka tavoitteena

oli määrittää ympärivuotisen työmatkapyöräilyn

pyörätieverkon

laajuus sekä sen täydentämis- ja

kunnossapitotavoitteet. Projekti

toteutettiin tiiviissä yhteistyössä

käyttäjien eli pyöräilijöiden ja eri

hallintokuntien kesken.

Projektin toteutus oli kaksivaiheinen:

ensimmäisessä vaiheessa

määritettiin suosituimmat ympärivuotiset

pääpyöräreitit sosiaalista

mediaa hyödyntäen ja toisessa

vaiheessa tilattiin ehdotettujen

pääreittien kuntokartoitus

ja kehitysehdotukset paikalliselta

pyöräilyjärjestöltä.

Helsingin tavoitteellisen pyöräilyn

pääverkoston havainnollistamiseksi

muodostettiin ns. kuminauhamalli.

Siinä on esitetty

työmatkapyöräilyn tärkeimmät

solmukohdat, joita suorat ja sujuvat

pääreitit yhdistävät. Helsingin

polkupyöräilijät ry:n tekemän

kuntokartoituksen perusteella

selvisi verkoston ylläpidolliset

tarpeet sekä paljastui toistuvia

epäkohtia suunnittelu- ja

toteutusratkaisuissa. Pyöräteille

määritettiin ylläpitoluokat käyttötarpeiden

mukaisesti.

Pyöräilyn kulkumuotoosuudeksi

15 prosenttia

Helsingin strategiaohjelman

2009–12 mukaisesti liikennejärjestelmää

kehitetään kestävien

liikennemuotojen edistämiseksi

mm. kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia

lisäämällä. Keväällä

2009 Helsinki allekirjoitti Brysselin

julistuksen, jonka päätavoite

on pyörämatkojen kulkumuoto-osuuden

nostaminen 15 prosenttiin

2020 mennessä. Sekin on

linjassa 2003 tarkistetun pyöräilyn

kaksinkertaistamistavoitteen

(1995–2015) kanssa.

Kaupunginhallitus päätti kirjata

2011 budjettiin, että talvipyöräilyreitit

ja niiden laatuvaatimukset

määritetään. Määritellyillä

talvipyöräreiteillä kaupunginhallitus

lupaa panostaa kunnostamisen,

ylläpidon ja viitoituksen

parantamiseen.

Keskeisiä tehtäviä ovat pyörätieverkon

täydentämisen ja ylläpidon

lisäksi mm. pyöräteiden

suunnitteluohjeiden päivittäminen,

pyörien pysäköinnin järjestäminen

sekä pyöräilijöiden palveluiden,

markkinoinnin ja valistuksen

kehittäminen. Pyörätieverkoston

ja sen talvikunnossapidon

määrätietoisella ja järjestel-

22 Kuntatekniikka 1/2011


LIIKUNTAPAIKAT

PARANNETTAVAA

Kuntokartoittajien havainnot ja

kehittämisehdotukset kohdistuivat

■ risteysalueiden liikennesuunnitteluratkaisuihin

(reittien jatkuvuus,

ajolinjat, liikennemerkkien

ja -valojen sijoittelu sekä opastus),

■ ylläpitoon (asfaltin tasaisuus,

siltojen liityntäsaumat, kaivojen

kansien sijainti ja korot ym.),

■ rakentamisen laatuun (pyörätien

ja pyörätien jatkeen merkinnät,

poikittaiset ja keskisaarekkeiden

reunakivilinjat ym.) sekä

■ pysäkkikatosten sijoitteluun ja

näkemiin.

mällisellä kehittämisellä voidaan

kasvattaa pyöräilyn houkuttelevuutta

ja luoda edellytykset ympärivuotisen

työmatkapyöräilyn

lisäämiseksi.

Suunnittelu lähtee

käyttäjän tarpeista

Pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaan

on merkitty pyöräilyn pääreitit,

joskaan pääreiteiksi merkityt

väylät eivät ole aina suorimpia,

nopeimpia tai käytetyimpiä

reittejä. Ympärivuotisesti liikkuvat

työmatkapyöräilijät ovat parhaimpia

asiantuntijoita tuomaan

ruohonjuuritietoa virkamiesten

ehdottamista pääreiteistä.

Suosituimmat reitit määritettiin

vuorovaikutteisen Fillarikanava-karttapalvelun

avulla. Karttapohjaksi

rakennusvirasto luonnosteli

yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston

kanssa ehdotuksen

työmatkapyöräilyn pääreiteistä.

Verkkoehdotuksen toivottiin

herättävän keskustelua siitä, onko

reitti valittu oikein, mikä olisi parempi

pääyhteys, miten yhteyden

toimivuutta voisi parantaa jne.

Talvipyöräily-teemaan keskittyvä

keskustelu oli käynnissä 1,5

kuukautta, ja siitä tiedotettiin rakennusviraston

nettisivuilla, facebook-sidosryhmille

sekä suoraan

sähköpostitse viestintäsuunnitelmassa

identifioiduille yhteisöille.

Kannanottoja saatiin noin 600.

Helsingin tavoitteena on kuminauhamallin mukainen pyöräilyn

pääverkosto.

Käyttäjälistalla yhteyksiä

ja reittien epäkohtia

Pyöräilijöiden toiveet ja kehittämisehdotukset

koskivat uusia

pyörätieyhteyksiä ja olemassa

olevien reittien epäkohtia. Eniten

moitteita sai pyöräreittien ja

niiden kunnossapidon katkeaminen.

Talvella harmia aiheuttivat

erityisesti huono auraus ja asfaltille

jäänyt sepeli.

Uusien reittien toivelistan kärkeen

ylsivät radanvarsia myötäilevät

yhteydet sekä poikittaisreitit,

mm. Jokeri-linjaa seuraava

pyörätie. Odotetusti paljon toiveita

kohdistui myös Kurvin ja

Pitkänsillan väliselle osuudelle

Hämeentiellä, jolle ei toistaiseksi

ole onnistuttu osoittamaan tarvittavaa

tilaa pyöräväylälle. Toinen

parannuksia kaipaava pyörätieosuus

on vilkasliikenteinen

Tukholmankatu Tullinpuomin

ja Munkkiniemen välillä. 26 solmukohdan

kautta määritettiin 8

pääreittiä, jotka nimettiin niiden

paikallistamisen ja jatkotyön helpottamiseksi.

Pyöräily-yhdistys teki

kuntokartoituksen

Kuntokartoitus teetettiin kaupungin

tavallisista hankintakäytännöistä

poiketen paikallisella

pyöräily-yhdistyksellä, Helsingin

Polkupyöräilijät ry:llä. Mallia

otettiin Jyväskylästä, Kevyen

liikenteen laatukäytävät -selvityksen

innoittamina. HePo ohjeistettiin

kartoittamaan reitit ympärivuotisen

työmatkapyöräilijän

näkökulmasta muuta asiointi- ja

hyötyliikennettä unohtamatta.

Kartoituksessa kiinnitettiin

erityistä huomiota mm. reittien

jatkuvuuteen, valaistukseen, viitoitukseen,

näkemiin, liikenneturvallisuuteen

ja päällysteiden

kuntoon. Huomiot kerättiin

karttapohjaiseen tietokantaan,

jossa jokainen pistetieto sisältää

paikkatiedon lisäksi kartoittajan

kuvauksen havainnosta, valokuvia

sekä haitan vakavuusasteen.

Kartoittajat saivat lisäksi ehdottaa

parannustoimia kyseisiin

kohtiin. Kartoitettavia kilometrejä

oli noin 80 ja huomioita kertyi

noin 500.

Ylläpidon kehittäminen edellyttää

pyörätieverkoston tarkastelemista

yhtenä kokonaisuutena

sekä laatutavoitteiden tarkentamista

ja valvomista aikaisempaa

paremmin. Laadunvaihtelujen

vähentämiseksi tulisi pyöräilyn

pääreitit voida tilata laajempina

ja pitempiaikaisina hoitokokonaisuuksina.

Ensiapuna voidaan

niukkoja resursseja kohdentaa

entistä paremmin pyöräilijöiltä

saatua palautetta hyödyntäen.

Laaja-alaisen

yhteistyön hedelmät

Verrattuna perinteisempiin selvityksiin

käyttäjälähtöinen suunnittelu

on tuonut lisäarvoa kaikille

osapuolille. Kaupunki on voinut

hyödyntää valmiita keskustelukanavia,

ja sidosryhmät on

tavoitettu nopeasti ja kattavasti.

Käyttäjiltä on saatu arvokasta

tietoa, jota on voitu käsitellä heti

yhdessä eri hallintokuntien kanssa.

Suoralla keskusteluyhteydellä

on vältytty väärinymmärryksiltä

ja vahvistettu asukkaan suuntaan

kaupungin yhtenäistä roolia

ja kokonaisvastuuta.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu

on kannatettavaa vaikka vaatiikin

tilaajalta tiivistä ohjausta. Osallistuminen

syvensi käyttäjien ymmärrystä

kaupungin toimista sekä

lisäsi käyttäjien omaa vastuuta

ja tyytyväisyyttä suunnitteluratkaisuihin

ja kehityssuuntaan.

Koko projektin aikainen avoimuus

ja yhteistyö käyttäjien ja

eri hallintokuntien välillä sitoutti

osapuolet yhteisiin tavoitteisiin.

Vuoropuhelun ansiosta pyöräteiden

kehittäminen jatkuu entistä

tiiviimmässä yhteistyössä.

Pääreittikysely:

http://fillarikanava.hel.fi/ > ruksi

kohtaan Rakennusviraston

Talvikysely 2010

Kuntokartoituksesta

valmistuu tammi-helmikuussa

raportti, joka löytyy os. www.hkr.fi ja

www.hepo.fi

KEHITTÄJÄVERKOSTO

■ Metropolia Fillarijengi

■ Aalto-yliopiston ”Pyörällä

duuniin” -ryhmä

■ HePo – Helsingin Polkupyöräilijät

ry

■ HYY – Helsingin yliopiston

ylioppilaskunta

■ AYY – Aalto-yliopiston

ylioppilaskunta

■ Pyöräilykuntien verkosto ry

■ Dodo ry

■ Kaupunkifillari-blogi

■ Qaiku-kanava ”Fillari”

■ HELKA ry – Helsingin

kaupunginosayhdistykset ry

■ HSL – Helsingin seudun

liikenne

■ LIVE – Liikkumisen ohjauksen

verkosto

■ Helsingin kaupungin rakennusvirasto/investointitoimisto

■ Helsingin kaupungin rakennusvirasto/ylläpitotoimisto

■ Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto/liikennesuunnittelu

■ Helsingin liikuntavirasto

■ Stara – Helsingin kaupungin

oma palveluntuottaja

Kuntatekniikka 1/2011

23


Houtan Parkin uniikkeja puistorakenteita. Istutusastian

reunalla voi levähtää suojassa paahteelta.

Kiinalaiskaupunki esitteli maail

SHANGHAI lumosi

Näkymä Houtan Parkin rehevää

vesiaihetta pitkin.

24 Kuntatekniikka 1/2011


VIHERALUEET

annäyttelyssä 2010 uusinta viherteknologiaa

ympäristörakentamisellaan

Celebration Square -aukion pinnasta nousee ohuita vesisuihkuja ja

sumua, jotka vilvoittavat ja kastelevat aukiolla liikkujan. Vesiaiheet

jatkuvat vesiterasseina ja huipentumana ovat jokeen sijoitetut vesiurut.

Sadevesien talteenotto tapahtui myös maamerkkinä toimivien

”suppilojen” kautta.

Etenkin viher- ja ympäristörakentamisen

korkea

taso yllätti Shanghain

maailmannäyttelyssä

kävijän. Viheralueiden

hoito oli sekä

näyttelyalueella että

muualla kaupungissa

huippuluokkaa. Energiatehokkaat

ratkaisut

ja kestävä kehitys olivat

osa näyttelyn teemaa.

TEKSTI ja KUVAT Taina Tuominen

maisema-arkkitehti,

FCG Finnish Consulting Group Oy

Näyttelyalueen katupuut on tuotu paikalle todella suurikokoisina.

Urban Best Practises Area esitteli energiatehokkaita ratkaisuja, kuten

tämä viherseinä.

Maailmannäyttely sijoittui

Shanghain keskusta-alueelle,

Huangpu-joen rannalle. Näyttelyn

teema ”better city, better life”

näkyi kaikessa rakentamisessa

energiatehokkaiden ratkaisujen

ja kestävän kehityksen mukaisten

toteutusten kautta. Näyttelyalue

ulottui joen molemmille rannoille

niin, että joen voi ylittää venetai

lauttayhteydellä tai alittaa uuden

metrolinjan kyydillä.

Eriluonteiset aukiot ja kävelysillat

jäsensivät näyttelyaluetta.

Suuri osa näyttelyalueesta oli

rakennettu väliaikaiseksi. Sen sijaan

rannan korkeatasoinen puistovyöhyke

ja katuverkko olivat

ainakin pääosin tarkoitettu pysyviksi.

Katupuut olivat suomalaisen

mittapuun mukaan tuotu

alueelle järisyttävän kookkaina

taimina.

Näyttäviä vesiaiheita,

viherkattoja

Näyttelyaluen pinta-ala oli hiukan

yli 5 km 2 . Erilaiset viherkattoratkaisut

ja materiaalin kierrä-

Kuntatekniikka 1/2011

25


VIHERALUEET

Expo Gardenin rantapromenadi

oli näyttävä sekä rakenteidensa

että viherrakentamisen puolesta.

Kalusteet on suunniteltu

paikan päälle.

tys näkyivät monen maan sekä

näyttelyalueen teemapaviljonkien

arkkitehtuurissa. Sadevesiä koottiin

näyttävien rakenteiden avulla

mm. näyttelyalueen vesiaiheisiin.

Sähkökäyttöiset bussit hoitivat

alueen sisäisen liikenteen.

Esillä oli myös pohjoismaista

maisema-arkkitehtuuria omana

kokonaisuutenaan. Kaikista Pohjoismaista

oli valittu mukaan yksi

joko toteutunut tai toteutumassa

oleva projekti, joka edustaa uutta

ajattelua ja innovatiivisuutta sekä

sisältää kestävän kehityksen ajatuksen.

Suomen edusti lähes 100 hehtaarin

rakennettu luontoalue,

Helsingin Vuosaaren huippu,

joka on saanut useita palkintoja.

Muun muassa Maailman luonnonsuojeluliiton

Suomen komitea

valitsi kohteen maisemointityön

parhaaksi teoksi luonnon

monimuotoisuuden hyväksi Suomessa

vuonna 2006.

Ympäristörakentamisen

taso ällistyttävän korkea

Näyttelyalueen kolme erillistä

puistoa muodostavat Huangpujoen

pohjoisrantaan yhtenäisen

vihreän vyöhykkeen, jonka katkaisee

kokonaisuuteen kauniisti

liittyvä aukio. Puistovyöhykkeen

sisäinen vesiaihe jatkuu

näistä kahden, Houtan Parkin ja

Expo Gardenin välillä. Puistot on

rakennettu pysyviksi toisin kuin

monet muut näyttelyalueen elementit.

Ympäristörakentamisen taso

on ällistyttävän korkea. Puistovyöhykkeellä

liikkuessa tuntui

kuin olisi siirtynyt toiseen maailmaan,

pois muun näyttelyalueen

hälystä ja ihmisvilinästä.

Puistovyöhykkeen toteutuksessa

oli mukana muodikkaita, ekologisia

aiheita kuten veden käyttö

samanaikaisesti sekä esteettisenä

elementtinä että joen veden puhdistukseen

ja kaupunkiviljelyyn.

Puistoissa oli runsaasti puistorakennuksia

ja -rakenteita

mm. erilaisia katoksia, portaikkoja,

muureja ja siltoja. Varjostavat

rakenteet ovat lämpimässä ilmastossa

tärkeitä. Veden ääreen

pääsy oli myös tehty monin eri

tavoin mahdolliseksi.

Houtan Park rakennettiin

jätemaalle

Houtan Park pitää sisällään näyttelyalueen

länsiosan rantavyöhykkeen.

Puiston on suunnitellut

2007–09 kiinalainen arkkitehti-

ja maisema-arkkitehtitoimisto

Turenscape. Rakennustyöt saatiin

valmiiksi juuri ennen maailmannäyttelyn

avajaisia.

Tämä pitkä (n. 1,7 km) ja kapea

(30–80 m) alue sijoittuu joen

ja voimakkaasti rakennetun näyttelyalueen

väliin, ja se on entistä

teollisuusaluetta. Alue on osittain

täyttömaata, ja sinne on varastoitu

mm. teollisuusjätettä. Huangpu-joen

vesi on erittäin huonolaatuista.

Suunnittelutyön haasteita

oli luoda tästä hiukan vaarallisesta

ympäristöstä turvallinen

ja miellyttävä. Lisäksi joen

tulviminen oli saatava kontrolliin.

Veden pinnan vaihtelun seurauksena

rantaviiva oli mutainen

ja roskainen.

Puistossa ainutlaatuista

vihreää teknologiaa

Houtan Parkin suunnittelun tavoitteena

oli ainutlaatuinen vih-

Expo Gardenin vesiaiheen voi

ylittää puurakenteisen sillan

kautta. Samalla alueeseen avautuu

aivan uusi näkökulma.

Puistovyöhykkeen itäisin osa tuo

modernilla tavalla esille kiinalaisen

puutarhan tärkeitä elementtejä:

veden, kasvillisuuden ja rakennukset.

26 Kuntatekniikka 1/2011


eän teknologian alue. Puisto on

elävä systeemi, jossa on mukana

erilaisia ekologisia ratkaisuja: ravinnon

tuotanto, tulvasuojelu, veden

laadun parantaminen ja kasvillisuuden

käsittely sekä opetusmielessä

että esteettisenä kokemuksena.

Vesirajaan suunniteltu ”elävä

kone” käsittelee saastunutta

jokivettä (2 400 m 3 vettä pystytään

muuttamaan yhdessä päivässä

heikkolaatuisesta kohtalaiseksi).

Vesijättömaa toimii samalla

tulvimisen suojavyöhykkeenä.

Vanha betoninen tulvasuojaseinä

korvattiin ratkaisulla, joka sallii

alueen luontaisten kasvilajien

kasvaa jokirannassa samalla suojellen

rantaviivaa eroosiolta.

Tässä urbaanissa puistossa on

myös mukana Kiinan maatalousmaisema.

Avointen peltojen viljelykasvilajit

on valittu myös vuodenaikoja

silmällä pitäen: keväällä

kultainen kukinta koristaa peltoa,

kesällä suuret auringonkukat

ja syksyllä riisipellot. Talvella viljelyalaa

peittää vihreä massa.

Shanghai on Kiinan modernin

teollisuuden syntysija. Houtan

Parkin rakenteet ovat muistumia

teollisuuden materiaaleista

ja rakenteista. Puisto oli todellinen

elämys.

Expo Gardenissa

vedellä tärkeä rooli

Lupu-sillan ja Expoakselin (aluetta

halkaiseva akseli) väliin jäävä

rannan puistovyöhykkeen keskimmäinen

osa on korkeatasoisesti

rakennettu puiston ja rantapromenadin

muodostama kokonaisuus,

jossa myös vedellä on

tärkeä rooli.

Puiston sisäinen vesiaihe on

huomattavasti rakennetumpi

kuin luonnonmukaisessa Houtan

Parkissa, ja veteen on liitetty

runsaasti erilaisia suihkulähteitä.

Veden ääreen pääsee matalia siltoja

ja askelkiviä pitkin. Jalankulkijoille

tarkoitettu katettu näköalasilta

avaa kulkijalle aivan uuden

ulottuvuuden alueeseen.

Kiinan suurin kasvitieteellinen

puutarha

Maailmannäyttelyn aikana oli

myös muita ympäristörakentamisen

tapahtumia. Kiinan suurin

kasvitieteellinen puutarha

Chenshan avautui yleisölle keväällä

2010 samoihin aikoihin

maailmannäyttelyn avajaisten

kanssa. Kohteessa on toteutettu

maailmannäyttelyn kestävän kehityksen

teemaa. Tämä Shanghain

uusi noin 200 hehtaarin

”mega-puutarha” sijaitsee keskustan

ulkopuolella alueella, joka

on muuttumassa huimaa vauhtia

kaupungin levittäytyessä yhä laajemmalle.

Kasvitieteellisen puutarhan

on suunnitellut saksalainen Valentien

& Valentien maisemaarkkitehtitoimisto.

Alueen tarkoituksena

on tarjota kävijöille

luonnontieteellinen ja esteettinen

elämys, herättää ihmisissä

ekologista ymmärtämystä ja toimia

esimerkkinä kestävän kehityksen

suunnittelusta. Puiston toteutuspaikan

pahasti saastunut

vesi puhdistetaan rakennetulla

vesijättömaalla ja johdetaan sieltä

keskusalueen järviin. Puistoon

liittyvät rakennukset on varustettu

energiatehokkailla systeemeillä,

joissa on mukana mm. jäteveden

käsittely.

Uusi rantapromenadi

Bund, Shanghain rantapromenadi

uudistettiin ja avattiin myös

keväällä 2010. Alueen sijainti on

erittäin keskeinen ja siellä liikkuu

runsaasti sekä paikallisia että turisteja.

Rantakadulta, joka toimii

samalla tulvaseinänä, avautuu

hienot näköalat joen vastarannalla

levittäytyvän suurkaupungin

silhuettia kohti. Tulvaseinän

kadun puoleiselle sivulle on rakennettu

näyttävä viherseinä.

EXPO 2010

■ Shanghain maailmannäyttely,

Expo 2010 järjestettiin 1.5.–

31.10.2010.

■ Näyttelyn teemana oli ”Parempi

kaupunki – parempi elämä”.

■ Näyttelyyn osallistui 192 maata

ja 50 kansainvälistä järjestöä.

■ Näyttelyä kävi katsomassa 73

miljoonaa vierasta, mikä on uusi

kävijäennätys. Edellinen ennätys

tehtiin 1970 Osakassa.

■ http://en.expo2010.cn

Antti-matonpesualtaat

ja -mattomankelit

Puhdasta mukavuutta

matonpesuun.

- moduulimitoitus, altaiden määrää

helppo lisätä

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään

- oikea ergonomia

Kysy lisätietoja

ja pyydä tarjous!

Koskentie 89, 25340 KANUNKI

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777

project@antti-teollisuus.fi

www.antti-teollisuus.fi

Kuntatekniikka 1/2011

27


eän teknologian alue. Puisto on

elävä systeemi, jossa on mukana

erilaisia ekologisia ratkaisuja: ravinnon

tuotanto, tulvasuojelu, veden

laadun parantaminen ja kasvillisuuden

käsittely sekä opetusmielessä

että esteettisenä kokemuksena.

Vesirajaan suunniteltu ”elävä

kone” käsittelee saastunutta

jokivettä (2 400 m 3 vettä pystytään

muuttamaan yhdessä päivässä

heikkolaatuisesta kohtalaiseksi).

Vesijättömaa toimii samalla

tulvimisen suojavyöhykkeenä.

Vanha betoninen tulvasuojaseinä

korvattiin ratkaisulla, joka sallii

alueen luontaisten kasvilajien

kasvaa jokirannassa samalla suojellen

rantaviivaa eroosiolta.

Tässä urbaanissa puistossa on

myös mukana Kiinan maatalousmaisema.

Avointen peltojen viljelykasvilajit

on valittu myös vuodenaikoja

silmällä pitäen: keväällä

kultainen kukinta koristaa peltoa,

kesällä suuret auringonkukat

ja syksyllä riisipellot. Talvella viljelyalaa

peittää vihreä massa.

Shanghai on Kiinan modernin

teollisuuden syntysija. Houtan

Parkin rakenteet ovat muistumia

teollisuuden materiaaleista

ja rakenteista. Puisto oli todellinen

elämys.

Expo Gardenissa

vedellä tärkeä rooli

Lupu-sillan ja Expoakselin (aluetta

halkaiseva akseli) väliin jäävä

rannan puistovyöhykkeen keskimmäinen

osa on korkeatasoisesti

rakennettu puiston ja rantapromenadin

muodostama kokonaisuus,

jossa myös vedellä on

tärkeä rooli.

Puiston sisäinen vesiaihe on

huomattavasti rakennetumpi

kuin luonnonmukaisessa Houtan

Parkissa, ja veteen on liitetty

runsaasti erilaisia suihkulähteitä.

Veden ääreen pääsee matalia siltoja

ja askelkiviä pitkin. Jalankulkijoille

tarkoitettu katettu näköalasilta

avaa kulkijalle aivan uuden

ulottuvuuden alueeseen.

Kiinan suurin kasvitieteellinen

puutarha

Maailmannäyttelyn aikana oli

myös muita ympäristörakentamisen

tapahtumia. Kiinan suurin

kasvitieteellinen puutarha

Chenshan avautui yleisölle keväällä

2010 samoihin aikoihin

maailmannäyttelyn avajaisten

kanssa. Kohteessa on toteutettu

maailmannäyttelyn kestävän kehityksen

teemaa. Tämä Shanghain

uusi noin 200 hehtaarin

”mega-puutarha” sijaitsee keskustan

ulkopuolella alueella, joka

on muuttumassa huimaa vauhtia

kaupungin levittäytyessä yhä laajemmalle.

Kasvitieteellisen puutarhan

on suunnitellut saksalainen Valentien

& Valentien maisemaarkkitehtitoimisto.

Alueen tarkoituksena

on tarjota kävijöille

luonnontieteellinen ja esteettinen

elämys, herättää ihmisissä

ekologista ymmärtämystä ja toimia

esimerkkinä kestävän kehityksen

suunnittelusta. Puiston toteutuspaikan

pahasti saastunut

vesi puhdistetaan rakennetulla

vesijättömaalla ja johdetaan sieltä

keskusalueen järviin. Puistoon

liittyvät rakennukset on varustettu

energiatehokkailla systeemeillä,

joissa on mukana mm. jäteveden

käsittely.

Uusi rantapromenadi

Bund, Shanghain rantapromenadi

uudistettiin ja avattiin myös

keväällä 2010. Alueen sijainti on

erittäin keskeinen ja siellä liikkuu

runsaasti sekä paikallisia että turisteja.

Rantakadulta, joka toimii

samalla tulvaseinänä, avautuu

hienot näköalat joen vastarannalla

levittäytyvän suurkaupungin

silhuettia kohti. Tulvaseinän

kadun puoleiselle sivulle on rakennettu

näyttävä viherseinä.

EXPO 2010

■ Shanghain maailmannäyttely,

Expo 2010 järjestettiin 1.5.–

31.10.2010.

■ Näyttelyn teemana oli ”Parempi

kaupunki – parempi elämä”.

■ Näyttelyyn osallistui 192 maata

ja 50 kansainvälistä järjestöä.

■ Näyttelyä kävi katsomassa 73

miljoonaa vierasta, mikä on uusi

kävijäennätys. Edellinen ennätys

tehtiin 1970 Osakassa.

■ http://en.expo2010.cn

Antti-matonpesualtaat

ja -mattomankelit

Puhdasta mukavuutta

matonpesuun.

- moduulimitoitus, altaiden määrää

helppo lisätä

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään

- oikea ergonomia

Kysy lisätietoja

ja pyydä tarjous!

Koskentie 89, 25340 KANUNKI

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777

project@antti-teollisuus.fi

www.antti-teollisuus.fi

Kuntatekniikka 1/2011

27


Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Päivien sisältö tuttu ja turvallinen, hauska ja mielenkiintoinen

TURUSSA TÄNÄ VUONNA KUNTA-

TEKNIIKKAA JA KULTTUURIA

Turku 2011/Tatu Hiltunen

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Danne Långström

PL 51, 00131 Helsinki

puh. 09 3103 8556, 045 3536534

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3102 5957, 050 3767414

kyosti.oasmaa@hel.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Toimittaja/Redaktör

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 8631, 050 5591435

jyrki.vatto@hel.fi

jyrki.vatto@kolumbus.fi

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan

Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,

rakentamispalvelu STARA

PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 39630, 050 3801022

kari.haapaniemi@hel.fi

Vuosi 2011 on Turussa yhtä juhlaa: tuhansien kulttuuripääkaupunkitapahtumien lisäksi kaupungissa

järjestetään Kuntatekniikan päivät ja YT11-näyttely 18.–21.5.

SKTY:n hallitus kokoontui marraskuussa

linjaseminaarin merkeissä.

Ensi vuoden toimintasuunnitelmaa

ja linjauksia mietiskellessä

jouduimme jälleen luopumaan kolmesta

ansiokkaasta ja miellyttävästä

jäsenestämme.

Hallituksen erovuoroisina jäseninä

seminaarissa paikalla olivat Tero

Pyssysalo ja Jussi Salo. Jouko

Vehkakoski oli estynyt tulemaan

paikalle. Näille kaikille kolmelle annamme

hartaat kiitokset ja syvät

kumarrukset kolmen vuoden hallitustyöskentelystä.

Heidän tilalleen vuoden alusta

hallitukseen tulivat Heikki Lonka

(Olof Granlund Oy), Jyrki Mattila

(Hyvinkää) sekä Pekka Virkamäki

(Vantaa).

Toimihenkilöpuolellakin tuli

muutoksia, kun pitkään toiminnanjohtajana

toiminut Jyrki Meronen

luovutti valtikan Danne Långströmille.

Seuraava kokous pidetään

uudella kokoonpanolla tammikuun

lopulla.

pungissa on tarjolla monenlaista

ohjelmaa, joista meidän kannalta

tärkeimpinä mainittakoon toukokuun

Kuntatekniikan päivät ja YTnäyttely

2011.

Päivien ohjelmaa puitiin kyseisessä

kaupungissa viimeksi tammikuun

alkupuolella. Sisältö tulee

olemaan jokseenkin tuttu ja turvallinen,

mutta siitä huolimatta hauska

ja mielenkiintoinen.

Kuntatekniikan päivien sisällöstä

jäsenistö saa tietää myöhemmin

keväällä. Sitä ennen voitte käydä

ihmettelemässä Turun muuta kulttuuriantia

osoitteessa

www.turku2011.fi.

Kevättä odotellessa,

● Jyrki Vättö

kokousmestari

Jyrki Vättö

Turussa tapahtuu

Suomen Turku on tänä vuonna Euroopan

kulttuuripääkaupunki. Kau-

SKTY:n hallitus kokoontui marraskuussa Saariselällä.

Kuva seminaaripaikan läheisyydestä.

Kuntatekniikka 1/2011

29


Jyrki Meronen toiminnanjohtajakaudestaan: ”Paljon elämän rikkauksia ja iloa”

YHTEISTÄ KUNTATEKNIIKKAA 1999–2010

Kettusen Ari asteli työhuoneeseeni

keväällä 1998. Olin juuri tullut

töihin Helsingin kaupungin rakennusvirastoon

katuosastolle kehityspäällikön

tehtäviin. Ari kertoi halustaan

luopua SKTY:n pääsihteerin

(toiminnanjohtajan) pestistään, jota

perinteisen tavan mukaan tehtiin

oman työn ohella ja vapaa-ajalla.

Ja niinhän tuossa kävi, että minusta

leivottiin uusi toiminnanjohtaja

SKTY:lle 1.1.1999 lähtien. Silloin

en arvannut, että pesti tulisi kestämään

yli vuosikymmenen ja antamaan

paljon elämän rikkauksia ja

iloa kuntatekniikan saralla.

Meidän kaikkien yhdysside

ja tiedonvaihtofoorumi

Toiminnanjohtajana opin Suomen

kuntatekniikan yhdistyksen jalon tarkoitusperän

ja roolin nopeasti. SKTY

on meidän kaikkien insinöörien, arkkitehtien

ja vaativissa tehtävissä toimivien

kuntatekniikan ammattilaisten

yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi

– tavoitteena verkostoituminen.

Jäsenistöömme kuuluu yli 800

kuntatekniikan ammattilaista sekä

kymmenkunta yhteisöjäsentä. Jäsenistön

tehtävien moninaisuutta ku-

Hallitus tutustuu Kemin kaupungin ohjausjärjestelmään 2001.

Hallitus Espoon kaupungin vieraana keväällä 2003. Kuvassa myös

kolme SKTY:n ex-puheenjohtajaa.

vaa hyvin yhdistyksen tunnus, jota

voi tulkita esimerkiksi katukivien

asetelmaksi tai asemakaavan perusmalliksi.

SKTY perustettiin 1926, ja tuolloin

yhdistyksen nimeksi annettiin

Suomen Kunnallisteknillinen Yhdistys.

Kuntatekniikka-lehti alkoi ilmestyä

vuodesta 1946 lähtien nimellä

Kunnallistekniikka. 1990-luvun

puolivälissä yhdistyksen sekä

lehden nimet muutettiin nykyisiin

muotoihinsa.

Kuntatekniikan päivät

rytmittää toimintaa

Yhdistyksen näkyvimpiä toimintamuotoja

ovat vuosien varrella olleet

Kuntatekniikan päivät, monipuolinen

Kuntatekniikka-lehti, julkaisutoiminta

sekä Kuntatekniikan Foorumi

(www.kuntatekniikka.fi).

Joka toinen vuosi Kuntatekniikan

päivien yhteydessä järjestetään alan

suurin yhdyskuntatekniikan näyttely,

joka kokoaa ympärilleen eri alojen

neuvottelupäiviä ja tapahtumia

koko viikoksi. Yhdistys toimii tiiviissä

yhteistyössä pohjoismaisten veljesjärjestöjen

kanssa. Lisäksi yhdistyksellä

on hyvät yhteydet alan kotimai-

Kuntatekniikan yhdistys on hyvissä käsissä

Tero Pyssysalon kolmivuotiskausi

hallituksessa päättyi

viime vuoden lopussa.

Kolmivuotinen kauteni Suomen

kuntatekniikan yhdistyksen

hallituksessa on nyt takana

ja on aika muistella hallituskauttani.

Täytyy heti todeta, että kolme

vuotta hallituksessa vierähti

nopeasti.

Monet ovat kertoneetkin, että

hallituksessa ensimmäinen

vuosi menee hallitustyöskentelyyn

ja jäseniin tutustuessa. Toisena

vuonna toimintatavat alkavat olla

jo selvät ja kolmantena vuonna

pääsee sitten kunnolla mukaan toimintaan.

Sen jälkeen onkin sitten

jo aika antaa tilaa uusille jäsenille.

Itselleni jäikin tunne, että hallituskausi

voisi olla jopa neljävuotinen.

Toisaalta kolmevuotinen kausi

takaa sen, että hallituksessa on

vaihtuvuutta ja sitä kautta uusia

ajatuksia.

Lisää yhteistyötä

yksityissektorin kanssa

Kolmessa vuodessa on itselleni tapahtunut

paljon niin yhdistyksen

parissa kuin työelämässäkin. Jo reilun

puolen vuoden hallitustyöskentelyn

jälkeen siirryin kuntasektorilta

rakennusliikkeen palvelukseen.

Tuolloin kävi mielessä, miten vaihto

vaikuttaa hallituspaikkaani. Huoli

oli onneksi turha, sillä paikka säilyi

ja toiminta hallituksessa jatkui.

Yksityissektorilla työskennellessäni

olen pystynyt katsomaan yhdistyksen

ja hallituksen toimintaa

hieman eri näkökulmasta. Mielestäni

yhdistyksen ja yksityissektorin

yhteistyötä kannattaakin lisätä entisestään,

sillä molemmilla osapuolilla

on varmasti annettavaa toisilleen.

Sen eteen, että yrityksiä saadaan

liittymään lisää yhdistyksen

jäseniksi, kannattaakin hallituksen

jatkaa työtään.

Linjaseminaarit jäivät

parhaiten mieleen

Parhaiten hallituskaudestani jäi

mieleen loppuvuoden linjaseminaarit,

joissa hallitus linjaa yhdistyksen

tulevaisuutta ja valmistelee

seuraavia ”Insinöörien kesäpäiviä”

eli Kuntatekniikan päiviä. Lisäksi

uusia hyviä ystävyyssuhteita syntyi

hallituskauden aikana. Mieluisia

olivat myös syyskokoukset, joihin

kuului kulloinkin valitun hallituksen

jäsenen kotikaupunkiin ja sen toimintaan

tutustuminen.

Hallituksen jäsenet voivat myös

osallistua pohjoismaisten veljesjärjestöjen

päiville. Itselläni ei valitettavasti

ollut mahdollisuutta osallistua

ko. päiville, mutta olen kuullut

pohjoismaisilta sekä Viron päiviltä

pelkkää hyvää. Uusien hallituksen

jäsenten ei kannata jättää tätä

mahdollisuutta käyttämättä.

SKTY:n hallituksen jäsenenä

pääsin näkemään, että yhdistyksen

eteen tehdään tosissaan töitä

niin hallituksen jäsenten kuin toimihenkilöidenkin

toimesta. Voinkin

hyvillä mielin todeta, että Suomen

kuntatekniikan yhdistys on hyvissä

käsissä.

● Tero Pyssysalo

Skanska Infra Oy

30 Kuntatekniikka 1/2011


Hallitus Lappeenrannan vieraana 2009 ja tutustumassa oman

aikansa kuntatekniikan ihmeeseen.

M-P Rasilainen luovuttaa puheenjohtajuuden

Jorma Vaskelaiselle

2008 linjaseminaarissa.

siin ja kansainvälisiin toimijoihin.

Kuntatekniikan päivien järjestelyt

rytmittävät SKTY:n hallituksen

ja toimihenkilöiden toimintaa

läpi vuoden. Paikat pitää varata hyvissä

ajoin. Päivien ohjelma ja luennot

tulee lyödä lukkoon viimeistään

heti vuoden alussa jne. Yhteistyössä

isäntäkaupungien kanssa järjestelyt

sujuvat aina mukavasti ja hyvin.

Kiitokset vielä kerran vuosien

1999–2010 Kuntatekniikan päivien

isäntäkaupungeille:

Lahti (1999), Lappeenranta

(2000), Tampere (2001),

Oulu (2002), Jyväskylä (2003),

Vantaa (2004), Lahti (2005),

Vaasa (2006), Turku (2007),

Espoo (2008), Tampere (2009) ja

Joensuu (2010).

Hyvää työtä kuntatekniikan

kehittämiseksi

Martti Tieaho oli SKTY:n hallituksen

puheenjohtajana, kun minut valittiin

toiminnanjohtajan tehtäviin.

Seuraavia puheenjohtajia olivat Olavi

Louko, Tapio Maljonen, Matti-Pekka

Rasilainen. Nykyinen puheenjohtaja

on Jorma Vaskelainen.

Hallituksessa on yhteensä yhdeksän

jäsentä – kunkin toimintakausi

on sääntöjen mukaan kolme

vuotta. Vuosikokous valitsee vuosittain

kolme uutta jäsentä hallitukseen

erovuoroisten tilalle. Näin pysyy

hallituksen vaihtuvuus tasaisena

ja toimintavalmius hyvänä.

Toiminnanjohtaja-aikanani

SKTY:n toimihenkilöinä erilaisissa

talkootehtävissä olivat mm. Tarmo

Pendolin, Tarja Myller, Satu Järvinen,

Danne Långström, Jyrki

Vättö, Kyösti Oasmaa ja Kari

Haapaniemi. Yhdistyksen toiminnassa

on ollut mukana muitakin

henkilöitä ja talkoolaisia, mm. julkaisutoimikunta,

Kuntatekniikka-lehden

toimitus ja toimitusneuvosto,

YT-näyttelyn toimikunta, kiinteistöinsinöörikerho,

arkkitehtiklubi, vaalitoimikunta

ja lehdistöraati.

Esitän suuret KIITOKSET teille

kaikille: hallituksen jäsenet, toimarit,

talkoolaiset ja koko SKTY:n jäsenistö.

Olemme tehneet hyvää työtä

kuntatekniikan kehittämiseksi ja

alan verkostoitumisen edistämiseksi.

Vuosikymmen oli hieno, ja oli todella

ilo tehdä töitä kanssanne. Näin

haluan tehdä jatkossakin, SKTY:n rivijäsenenä.

Tulen vielä kuluvan vuoden aikana

kirjoittelemaan tämän lehden sivuille

SKTY:n toiminnan kohokohdista

ja merkkipaaluista vuosien 1999–

2010 varrelta. Ja nähdään viimeistään

Turun Kuntatekniikan päivillä

19.–21.5.2011.

Onnea ja menestystä Dannelle

SKTY:n toiminnanjohtajana!

● Jyrki Meronen

toiminnanjohtaja 1999–2010

Jyrki ja Milena toivottavat

SKTY:lle menestyksekästä

vuotta 2011.

Edellistalven saldo pääkaupungissa: 210 000 kuormallista lumenvastaanottopaikoille

Lumi on riesa Helsingissä, ilonaihe Lapissa

Kulkiessani ensilumien aikaan

Suomen Lapissa Levillä mietiskelin

lumen ihmeellistä voimaa. Helsingissä

joudutaan lähes tuskastumiseen

asti talvisin toivomaan, että lumet

sulaisivat. Suksien alla ollessa lumen

sulamisella ei tunnu olevan mitään

kiirettä, pikemminkin päinvastoin.

Lumen tuloa odotetaan Lapissa monien

matkailijoiden ja palveluntarjoajien

piirissä, kun taas etelän kaupungeissa

lumi tuntuu olevan suoranainen

riesa lähes jokaiselle pikkulapsia

lukuun ottamatta.

Edellistalven (2009–10) aikana

Helsingissä kuljetettiin katualueilta

ja kiinteistöjen tonteilta kaupungin

lumenvastaanottopaikoille yhteensä

yli 210 000 kuormallista lunta. Tämä

vastaa vajaata kolmea miljoonaa

kuutiometriä.

Pohjoisessa lumi pystytään pa-

Kuva Helsingin Hämeentieltä

remmin auraamaan tien poskiin

niin pääteillä kuin pienemmilläkin

kaduilla. Jos lunta ei sada, niin sitä

tehdään väkisin. Levin laskettelukeskuksella

on käytettävissä yli 150 lumitykkiä.

Jyrki Vättö

Viime vuoden marraskuussa pidettyyn

pujottelun Maailman Cup

-kilpailuun valmistettiin pelkästään

kisarinteeseen noin 75 000 kuutiollista

lunta. Levin kalustolla Ounasjoesta

pystytään tarvittaessa pumppaamaan

tunnissa vettä 1 500 kuutiometriä,

josta saadaan kehitettyä

lunta noin 4 500 kuutiota. Kisarinteeseen

tarvittava lumi olisi siis nopeimmillaan

saatu tykitettyä vajaassa

17 tunnissa. Lumen teon lisäksi

kisarinteen jäädyttämiseen tarvittiin

vielä noin 2,5 miljoonaa litraa vettä.

Helsinki ja Porvoo

runsaslumisimpia

Helsingin edellistalven lumista olisi

saatu lumet kymmeniin kisarinteisiin.

Laskettelurinteitä ei näistä

lumista kuitenkaan tehty, vaikka

yhdelle Helsingin lumenvastaanottopaikalle

muodostui Olympiastadionin

tornia korkeampi lumivuori.

Pohjoisen toinen laskettelukeskus

Ylläs puolestaan varastoi kesäksi

pienen osan talven rinnelumistaan

sahanpurujen sekä pressujen alle ja

Kuntatekniikka 1/2011

31


avasi 1.10. parin kilometrin pituisen

ensilumenladun.

Talven lopullinen lumimäärä on

vielä arvoitus. Tammikuun alussa

Helsinki ja Porvoo olivat valtakunnan

runsaslumisimpia paikkakuntia.

Lappi tuli kaukana perässä. Osa

Helsingin lumenvastaanottopaikoista

on jo suljettu täyttymisen takia. Pääkaupunkiseudulla

lunta voitaisiin varmasti

joillain investoinneilla hyödyntää

esimerkiksi energiantuotannossa,

kaukokylmää rakennettaessa.

Ännu är det december,

när jag skriver det här... 13h

och 5min kvar av det gamla

året. Snö finns det här i Helsingfors,

så att det hinner till,

och detta är att vänta ännu

de tre kommande månaderna

– så personligen så går jag

redan och väntar på ”vårvindar

friska”.

Såvitt jag vet, så har det

ingen betydelse hur mycket

man längtar på våren – den

kommer i sinom tid, och undertiden

får man tas med

snön och kölden. I väntan på

våren så håller vi ju på inom

FKTF som vanlig. Om 13+

timmar så tar jag ju då över

efter Jyrki Meronen, men

annars (också) så är läget

”Status Quo”.

Jyrä (Meronen) har redan

skrivit litegrann om sin tid

som VD för föreningen, och

han har lovat att fortsätta

med det, och kommer också

i följande numren i tidningen

fortsätta med sin historik.

Jyrki kom ju med redan

1999, och hållit på då i 11 år.

Själv kom jag med redan två

år tidigare, så rutinen finns

där och det är bara att sätta

igång – fast jag ju har gjort

en hel del av jobbet redan tidigare,

och sen i somras ännu

mera. Personligen ser jag

fram mot att läsa Jyräs berättelser

under det kommande

året – hoppas ni gör det

också.

I den här tidningen berättar

vi också om, att vi planerar

att göra en underhålls

studieresa i höst. Vi hoppas

på att resan blir en framgång.

Meningen är att vi

med ca. 1,5 års intervaller

skall göra en dylik resa någonstans

i världen, för att

checka hur ”de andra” gör,

och hoppeligen lära oss nåt

av dem. I princip, så är det

tänkt, att varannan av ”underhållsresorna”

skall vara

sommar- och varannan vinterunderhållbetonad.

Ramboll

och Jyrki Paavilainen

fungerar som researrangör

Ongelmia myös liikenteelle

Talveen liittyy myös monia liikenneteknisiä

ongelmia, kun mm. rataverkosto

jäätyy ja raideliikenne hyytyy.

Maanteillä sattuu onnettomuuksia,

vaikka pääteiden nopeusrajoituksia

kiristetään. Vaikuttavatko rajoitusmuutokset

vai pitäisikö liikennettä

rajoittaa kelien mukaisesti

Hallitus teetti vastikään laskelmia

päätieverkostolle mahdollisesti toteutettavista,

kelien mukaan automaattisesti

vaihtuvista nopeusrajoituksista.

Varovaisten arvioiden mukaan

automatisointi maksaisi 200

miljoonaa euroa.

Toinen ikuinen keskustelu käydään

kitka- ja nastarenkaiden hyödyistä

sekä haitoista. Nyt näyttää siltä,

että NASTA-kehityshankkeen

tiimoilta näistä päästäisiin keskustelemaan

eri tahojen kesken saman

pöydän äärelle. Kun lunta

näyttää taas riittävän, niin keskustelut

lumesta, ylläpidosta, nopeusrajoituksista

ja nastarenkaiden tarpeellisuudesta

jatkukoon.

● Jyrki Vättö

Ylläpidon ekskursio Keski-Eurooppaan

SKTY vastaa kasvavaan, erityisesti kuntien yleisten alueiden ylläpitoa

koskevaan tiedon ja kokemusten tarpeeseen järjestämällä lokakuussa

2011 Keski-Eurooppaan suuntautuvan ylläpitoekskursion.

Tutustumismatkan kohteena on kaupunkiseutu, joka valitaan

tammikuun aikana. Matkalle mahtuu mukaan noin 20 etupäässä

kuntien katujen, viheralueiden ja rakenteiden ylläpidosta vastaavaa

tutkimusmatkailijaa.

Ekskursiosta on tarkoitus tehdä jatkumo matkojen sisältöjen painottuessa

ylläpidon eri osa-alueille. Syksyn 2011 ekskursio keskittyy

erityisesti kadunpidon järjestämiseen sekä puhtaanapitoon.

Matkan koordinoi Jyrki Paavilainen Rambollista. Häneltä saa lisätietoja

puh. 0400 719 017 tai jyrki.paavilainen@ramboll.fi. Lisää

matkasta ja yksityiskohdista lehden seuraavassa numerossa.

för FKTF på dessa resor.

I januari har vi nästa styrelsemöte

här i Helsingfors,

vi funktionärer har vårt eget

strategimöte, följande

IFME2012-möte är också i januari,

och till det har jag

inbjudit folk också från Estland

(EKÜ) och Sverige (SK-

TF), så att vi alla vet att dra i

samma snören på vägen mot

IFME-kongressen. Dessutom

har tidningen sitt möte

och också världskonferensen

WTC 2011 (World Tunneling

Congress). I februari blir det

sen YT11-möte, KunFo-möte,

Gröndagar i Tammerfors,

Luci i Tallinn osv. – så långtråkigt

blir det ju definitivt inte,

för vi skall få till stånd programmet

för Åbodagarna

där emellan också!

Nu fattas det bara, att

önska er alla ett lyckosamt

och gott år – 2011!

● Danne Långström

med 12h 45min kvar som

kommunikationschef

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/Ordförande

Jorma Vaskelainen

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka

PL 126, 15141 Lahti

puh. 03 814 2425, 050 63892

jorma.vaskelainen@lahti.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Hannu Virtasalo

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 310 38806, 050 5591419

hannu.virtasalo@hel.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Heikki Lonka

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Malminkaari 21, 00700 Helsinki

puh. 050 3504297

heikki.i.lonka@gmail.com

Muut jäsenet

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,

kaavoitus

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. 014 625 5055, 040 7718867

leila.stromberg@jkl.fi

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

puh. 040 5068600

milko.tietavainen@tampere.fi

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,

yhdyskuntatekniikka

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. 014 266 5137, 050 5901032

tuula.smolander@jkl.fi

Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos

PL 335, 20101 Turku

puh. 02 262 4610, 0500 789301

kimmo.laula@turku.fi

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki

rakennusvalvonta

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

puh. 09 8392 4438, 050 5592082

pekka.virkamaki@vantaa.fi

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki

Tekniikka ja ympäristö

PL 21, 05801 Hyvinkää

puh. 019 459 4601, 040 5419576

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi

GOTT NYTT ÅR!

32 Kuntatekniikka 1/2011


Koulutusristeilymme

Pietariin on 10.–12.3.

Maaliskuun koulutusristeilyn ajankohta on vahvistunut:

se on 10.–12.3. Torstaina 10.3. lähdemme kohti

Pietaria. Ennen lähtöä pidämme yhdistyksen kevätkokouksen,

jonka jälkeen aloitamme kokemusten vaihdon

keskustelemalla varallaolosta eli päivystyksestä.

Yhdeksi koulutusaiheeksi on suunniteltu rakennuttamiskoulutusta

eli katsausta eri sopimusehtoihin ja

urakkakilpailujen periaatteisiin sekä erilaisiin urakkamuotoihin.

Lisääntyvä verkostosaneeraus edellyttää

asiakirjojen ja urakoiden hallinnan osaamista sekä tilaajan

velvollisuuksien ymmärtämistä eri tilanteissa. Mikäli

tämänkaltainen koulutus kiinnostaa, kommentoikaa

asiaa foorumillamme tai lähettäkää sähköpostia.

Kaivutöiden turvallisuus paremmaksi

Vesihuollon vastuullisina toimijoina meidän on saatava

kaivutöiden turvallisuus paremmalle tasolle. Yleisiä ohjeita

tulee päivittää, ja siihen etsimme ratkaisuja tai ainakin

hyviä ja huonoja esimerkkejä kokemuksiamme

vertailemalla.

Esittelemme virallisia ohjeita sekä laitosten omia ohjeita

ja koetamme löytää yhteisen toimintamallin tai ainakin

luonnoksen. Tähän keskusteluun käytämme reilusti

aikaa.

Suunta kohti Vodokanalia

Perjantaiaamuna 11.3. klo 9.30 suuntaamme kohti Pietarin

vesilaitosta Vodokanalia, jossa tutustumme verkostopuolen

organisointiin ja toimintatapoihin. Valtavan

laitoksen toimintaan tutustuminen yhdessä päivässä tulee

olemaan suuri haaste. Esittelyt ja keskustelut tulkataan

suomeksi.

Päivän päätteeksi suuntaamme pikaiselle kaupunki-

ja museokierrokselle. Laiva lähtee kohti Helsinkiä klo

18.00, ja me kokoamme yhteen vierailumme annin ja

koulutustilaisuuksien kokemukset. Helsinkiin saavumme

lauantaina 12.3. klo 8.30.

Ilmoittautumisilla on kiire!

Tarkka ohjelma ilmestyy pikimmiten yhdistyksemme kotisivuille.

Myös sitä kautta voitte poimia sihteerimme

sähköpostiosoitteen ilmoittautumista varten. Paikkoja

on rajallisesti. Viimeinen ilmoittautumispäivä on

torstai 3.2. Nyt siis kiireellä ilmoittautumaan, jotta pääsette

matkaan mukaan!

Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

Yksi kone, monta työtä

• Auraus

• Hiekoitus

• Harjaus

• Kadunpesu

• Ruohonleikkaus

• Massojen siirto ja tasaus

• Lehtien keräys

• Jyrsintä

• Kaivaminen


Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kunnille ja seurakunnille

- kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa

tasavertaisesti perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja

suorituskyvyllään, mutta huomattavasti edullisempaan hintaan.

Pienemmät 200- ja 400-sarjan koneet ovat oivia talonmiehen alupulaisia.

Avantilla on kiinteistönhoidossa töitä ympärivuoden.

Ylötie 1

33470 YLÖJÄRVI

Puh. (03) 347 8800

Hinnat alkaen 12.165 € sis. alv

www.avanttecno.com

Kuntatekniikka 1/2011

33


www.ukty.fi

Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

■ Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä noin

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan

työnsä tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä

yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.fi

s-posti: ukty@ukty.fi

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Tapio Ala-Peijari

s-posti:

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi

puh. 040 829 0068

PELISÄÄNNÖT

HALLIEN SUUNNITTELU-

TARJOUKSILLE

Kuten vuoden 2010 viimeisessä kirjoituksessa mainitsin,

on laadun parantaminen uimahallien rakentamisessa

eräs yhdistyksemme tulevan työn tärkeimpiä

tavoitteita. Laadun parantamisen elementit muodostuvat

kokonaisuudesta, johon vaikuttavat rakennuttajat,

suunnittelijat ja toteuttajat (urakoitsijat). Heidän

kaikkien kohdalla ovat vaatimukset samat, jotta

he ymmärtäisivät kohteen erikoisuuden ja sitä kautta

vaadittavan erikoisammattitaidon.

Alihintaisesta suunnittelusta vain harmia

Viime syksyn aikana on tullut voimakkaasti esille,

kuinka suunnittelutarjouksissa ja niiden ratkaisuissa

on tapahtunut yllättäviä asioita. On ollut monesti

havaittavissa, että tehdyillä ratkaisuilla ja päätöksillä

ei voida edes teoriassa saada aikaan asianmukaisia

ja laadukkaita, saati sitten asiantuntevia suunnitelmia.

Alihintaisesta suunnittelusta ei ole hyötyä ainakaan

rakennuttajalle, sillä se johtaa yleensä erittäin

huonoon lopputulokseen.

Tästä oli viime vuodenkin aikana monia kokemuksia.

Tässä pätee hyvin vanha sanonta: 10 euron

suutari tekee 1 000 euron virheen. Näin käy

kun hyväksyy halvimman tarjouksen. Olisi tärkeätä

selvittää tarjouksen tekijän taustoja ja sitä, onko

tarjouksentekijällä asiantuntemusta ko. työn tekemiseen.

Heikoilla suunnitelmilla ei hyväkään urakoitsija

voi tehdä laadukkaita ratkaisuja.

Se, mitä edellä olen kuvaillut hyvin subjektiivisesti,

johtaa mielestäni siihen, että olisi aloitettava

laajempi keskustelu suunnittelutarjouspyyntöjen tekemisestä

ja yhteisten pelisääntöjen saamisesta valtakuntaan.

Tämä voisi olla yksi keino laadukkaampien

lopputulosten aikaansaamiseksi. Tällaiset pelisäännöt

täytyisi tehdä kaikille suunnittelualueille

erikseen, jotta erikoisosaaminen tulisi näkyville. Yhdistyksessämme

on jo tästä keskusteltu. Tavoitteena

on, että seuraavaksi käynnistäisimme kyseisen

hankkeen.

Omistajilla heikosti tietoa

hallien toimivuudesta

Uimahallien ja kylpylöiden rekisterityön yhteydessä

on huomattu, miten heikosti hallien omistajat tietävät,

miten oma halli toimii. Kellään ei tunnu olevan

vastuuta hallin kokonaisuudesta. Hallien eri toiminnat

on hajotettu kunnissa niin, ettei kukaan vastaa

kokonaisuudesta. Kuitenkin esimerkiksi hallien toiminnan,

huollon ja energiakulutuksen tulisi olla selvästi

jonkun henkilön vastuulla. Näin kuitenkin hyvin

harvassa hallissa asiat ovat. Tässäkin voi todeta,

että hajautettu hallinto ei vain toimi.

Varapuheenjohtajamme Kalle Kallio

on poissa

Yhdistyksellemme tuli vuoden viimeisinä päivinä

erittäin yllättävä ja surullinen tieto. Yhdistyksemme

perustajajäsen ja pitkäaikainen varapuheenjohtajamme

Kalle Kallio oli nukkunut viimeiseen uneen.

Tieto yllätti meidät kaikki. Tiesimme, että Kalle oli

sairastanut koko syksyn, mutta uskoimme ja toivoimme

hartaasti, että hoidot olisivat auttaneet –

vaan toisin kävi. Tauti oli käynyt erittäin aggressiiviseksi,

ja loppu kävikin sitten erittäin nopeasti.

Kalle teki erittäin vaikuttavan uran uimahallien

parissa niin Vuosaaren uimahallissa kuin yhdistyksessämmekin.

Hänen asiantuntemusta käytettiin

erittäin paljon etenkin uimahallien erilaisten ohjeistojen

teossa. Hänellä oli vuosikymmenien kokemus

uimahalliasioissa. Lisäksi hänellä oli erittäin laaja yhteiskunnallinen

kontaktipinta. Hän oli aina innokkaasti

mukana kaikissa uimahalleihin liittyvissä kehitystöissä.

Yhdistyksellemme Kallen poismeno on erittäin

suuri menetys. Muistamme suurella lämmöllä hänen

valoisaa ja innostunutta olemustaan ja jäämme

kaipaamaan hänen ammattitaitoaan.

Syksyllä opintomatka Saksaan

Elämä jatkuu. Niin myös yhdistyksessämme. Tätä

luettaessa olemme juuri pitämässä valtakunnallisia

uimahalli- ja kylpyläpäiviä. Maaliskuussa on yhdistyksemme

sääntöjen määräämä vuosikokous (paikka

ja aika ovat vielä määräämättä).

Syksyllä olisi tarkoitus – jos halukkuutta ilmenee

– järjestää opintomatka Saksaan. Kohteina olisivat

muun muassa Berliinin lähellä oleva maailman suurin

katettu uimarantakompleksi, Kasselin uimahalli

ja Kölnin urheilulaitosmessut, joilla on myös suuri

uimahalli- ja kylpyläosasto. Toivon saavani kommentteja

jäseniltä, miltä tällainen matka tuntuisi.

Näin on uusi vuosi taas alkanut, ja toivotan kaikille

uimahalli- ja kylpylärikasta vuotta!

Terveisin

● Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

34 Kuntatekniikka 1/2011


Sähköverkkojen teemoina muun muassa

älykkäät sähköverkot, uudet katu- ja ulkovalaistusratkaisut,

sähköautoinfrastruktuurin

kehittäminen sekä sähkö- ja tietoverkkojen

integraatio.

Tietoverkkojen teemoina muun muassa

verkkojen yhteisrakentaminen, kuitu- ja

mobiiliverkkojen rankenteiden kehitys,

verkonrakentamisen uudet asennusmenetelmät

sekä energiatehokkaat tietoverkot.

Messuilla myös Verkkopäivät 2011-seminaari!

Rekisteröidy heti messukävijäksi osoitteessa www.verkostomessut.fi

ja pääset messuille veloituksetta!


Ulkomaiset huipputekijät vahvasti mukana

VALON VUODENAIKA

hehkui lumisessa Helsingissä

Helsinki aloitti uuden

vuoden Valon vuodenaika

-tapahtumalla jo

kolmatta kertaa. Huippuvalaistussuunnittelijat

tarjosivat kaupunkilaisille

seitsemän kohteen

valomatkan keskustassa.

Valomatkalla

kaupunkimiljöö ja rakennukset

muuntuivat

aisteja ja tunteita herätteleväksi

kokemukseksi.

TEKSTI Paavo Taipale

Ralph Larmann

Valon vuodenaika -tapahtuman vahvan miehen, Mikki Kuntun ledristi

Armo loisti värikylläisenä Tuomiokirkon edustalla.

ään tehdäkseen siitä turvallisemman

vaan lisäsi siihen leikkisän

elementin valoa ja liikettä ja loi

katutilaan kiehtovan tunnelman

led-tekniikan ja äänimaailman

avulla. Teoksen valopylväät korostivat

kadun elämyksellisyyttä

ja näyttivät ympäröivät rakennukset

erilaisessa valossa.

– Lähtökohtana oli julkinen

katutila, jossa liikutaan päivästä

toiseen. Teoksen avulla kadun

voi nähdä uusin silmin. Helsinki

on yksi suosikkikaupungeistani.

Nyt runsas lumipeite tarjoaa vielä

lisää mahdollisuuksia, Martin

Kuhn riemuitsee.

Valon ja äänen leikkiä

Katutilaan pystytettiin18 ylisuuren

tyylikkään sisustusvalaisimen

kaltaista monitoimivalaisinta ja

Valon vuodenaika toteutettiin

aiempaa laajemmalla alueella

ja monipuolisempana. Se toi

pirteää vaihtelua kaupungin talveen,

jota valaisivat myös paksut

lumihanget. Valoteoksia oli Esplanadin

puistossa, Senaatintorilla,

Unioninkadulla, Kaisaniemen

puistossa ja Eduskuntatalolla.

Unioninkadulla esiintyi kolmesti

illassa tulisirkus Walkea, ja

Sanomatalossa oli esillä saksalaisen

Ralph Larmannin valokuvanäyttely

valon avulla luoduista

tiloista ja tunnelmista. Valoratikka

liikennöi tapahtuman aikana

Senaatintorin, Eduskuntatalon ja

Kaisaniemen puiston editse. Ratikan

näyttävyys saatiin aikaan lednauhoilla

ja valaisemalla virroitin

ja ajolankaa.

Turvallisuutta ja

tunnelmaa

Kaupunkiympäristön valaistus

liitetään usein ensisijaisesti liikenne-

ja henkilöturvallisuuden

parantamiseen ja yleensäkin

liiketoiminnan edellytysten

varmistamiseen myös pimeänä

vuodenaikana. Tunnelman luomiseen

ja viihtyisyyden lisäämiseen

on panostettu, jos rahaa on

jäänyt. Valon vuodenaika -tapahtuman

kaltainen tilapäinenkin

valaistusratkaisu on omiaan

parantamaan viihtyisyyttä, vaikka

”arkeen” onkin pakko palata.

Seuraavaa tapahtumaa voi odottaa

ikään kuin joulupukkia.

Valosuunnittelija Tülay Schakir

on aiemmin ollut mukana

Helsingin rakennusviraston

hankkeissa, joissa on selvitetty

pelon tunteen vähentämismahdollisuuksia

valaistuksen avulla.

Nyt hän oli vahvasti mukana Valon

vuodenaika 2011 -tapahtumassa

teoksillaan Kaisaniemen

puistossa ja Rautatieaseman alikulkutunnelissa.

Artikkelissaan sivulla 38 Schakir

kertoo työnsä innoituksesta ja

näkemyksistään Helsingin valotapahtumasta

yleensä.

Saksalainen konkari

innostui Helsingistä

Tapahtuman ulkomaisista toteuttajista

moneen kertaan palkittu

saksalainen valosuunnittelija

Martin Kuhn on ollut valaistusalalla

lähes 30 vuotta. Hän on

vastannut monien julkisten tapahtumien

valaistuksesta. Näitä

ovat olleet muun muassa Berliinin

yleisurheilun MM-kisojen

avajaiset, arkkitehtuurinäyttely

Meksikossa ja useat kansainvälisten

rock-artistien konsertit.

Kuhnin valoteos 100 Years

Helsingin Unioninkadulla viittasi

ulkovalaistuksen satavuotiseen

historiaan Helsingissä. Se ei

ainoastaan valaissut ympäristö-

Valon vuodenaika -tapahtuma

– Valon vuodenaika on hieno

tapahtuma. Arvostan suuresti

sitä, että Helsinki on lähtenyt

sitä kehittämään, Martin Kuhn

tunnustaa.

Kuhnin valoteos 100 Years

muistutti Unioninkadulla Helsingin

katuvalaistuksen satavuotisesta

historiasta.

Ralph Larmann

36 Kuntatekniikka 1/2011


VALAISTUS

Kuntatekniikka 1/2011

37


Valon vuodenaika -tapahtuma

– Hyvä tekniikka ei riitä luomaan

elämyksellistä valaistusta.

Siihen tarvitaan myös luonnetta

ja sielua, Tülay Schakir sanoo.

niihin asennettiin uusinta ledtekniikkaa

edustavat digitaalisesti

säädettävät lamput. Valaisimet

sijoitettiin katuosuuden varrelle

osittain sattumanvaraisesti, mutta

sopivien välimatkojen päähän

toisistaan. Näin ne yhdistivät rakennuksia

ja pihoja toisiinsa valon

ja liikkeen avulla ja opastivat

ohikulkijoita kadulla vaihtuvilla

väreillä, varjoilla ja äänillä.

Vaikutelman saavuttamiseksi

jokaiseen valaisimeen asennettiin

pieni kaiutin. Koko installaatio

synkronoitiin elämään

ranskalaisen Fred Andren säveltämän

musiikin rytmiin. Musiikki

oli tummahkoa, akustista

ja luonnon ääniä korostavaa,

tehosteinaan joitakin sähköisiä

osuuksia.

Kun katuosuus oli suljettu ajoneuvoliikenteeltä

ja tavanomainen

katuvalaistus sammutettu,

teos toi tuulahduksen menneeltä

ajalta. Silloin katu ei ollut ajoneuvojen

vallassa vaan tila, jossa

kaupunkilaiset kävelivät vapaasti.

Koska valon heijastumat mukulakivikadusta

olivat olennainen

osa teosta, säiden vaihtelu saattoi

muuttaa valaistuselämystä.

– Valon vuodenaika on hieno

tapahtuma ja arvostan suuresti

sitä, että Helsinki on lähtenyt

kehittämään tapahtumaa. Valon

vuodenaika tarjoaa upeat mahdollisuudet

näyttää kaupunkilaisille

jotakin uutta tutusta kaupungista,

Kuhn suitsuttaa.

Helsingin Kaisaniemen valoteoksella kummi

SIELUKASTA VALOA PELON

Kaisaniemenpuisto Helsingissä

on inhottava,

epämääräinen, pimeä

ja ruma – ainakin maineeltaan.

Se tunnetaan

raiskausten ja muiden

väkivallantekojen tapahtumapaikkana

ja se

nousee jatkuvasti esiin

esimerkkinä puistosta,

jota ihmiset eivät uskalla

käyttää. Se on siis

herkullista maastoa valolla

vaikuttamiseen.

● Tülay Schakir, TeM

schakir@valotoimisto.net

Saatuani kutsun Valon vuodenaika

-festivaaliin ja kohteekseni

Kaisaniemenpuiston riemastuin.

Kohde on inhohimoni.

Olen aiemmin Helsingin rakennusviraston

kanssa tutkinut Turvallinen

valaistus -projektissa pelon

tunteen vähentämismahdollisuuksia

puistoissa ja ulkoilualueilla

valaistuksen avulla.

Valitessamme tutkimuksemme

kohdealueita päätimme tietoisesti

välttää Kaisaniemenpuistoa

sen vahvan maineen vuoksi ja

päädyimme neutraalimpina pidettyihin

kohdealueisiin. Valon vuodenaikaan

ja sen festivaaliluonteeseen

puisto sopi hienosti.

Kun olin kesän aikana päätynyt

teosideaani Hyvä Valo – Paha

Valo ja lähdin syksyn ja pimeän

tullen pohtimaan sen toteuttamistapoja,

aloitin oleilemalla

puistossa, tarkkailemalla ja tunnustelemalla

sen nykyistä valaistusta.

Parahdin eräälle ystävälleni,

ettei nykyistä valaistusta voi

oikein mitenkään parantaa ainakaan

teknisiltä ominaisuuksiltaan,

se on oikeasti jo ihan hyvä

ja teosidealtani putoaa pohja.

Puiston nykyinen valaistus on

tasainen, kattava ja suuntautuu

myös epämääräisinä pidettyihin

puskiin. Mitä siihen voi lisätä

Hyvä tekniikka ei riitä

Puiston nykyisen valaistustavan

heikkous ei johdu huonosta tai

riittämättömästä valosta vaan

”pelkästään” teknisistä lähtökohdista

suunnitellun valaistuksen

perusongelmasta. Siltä puuttuu

luonne ja sielu. Siksi se voi

jäädä etäiseksi, kylmäksi ja epäviihtyisäksi.

Valaistukselta odo-

38 Kuntatekniikka 1/2011


VALAISTUS

Vuoden nuorena taiteilijana

2001 palkitun Tülay Schakirin

Hyvä Valo – Paha Valo sävähdytti

Kaisaniemen puistossa.

puiston valaisemisessa.

Yleisön vaatimukset Kaisaniemen

valaistuksen parantamisesta

liittyvät toisaalta vanhentuneisiin

harhakuviin siitä, että valaistus

olisi riittämätön tai huono,

mutta toisaalta myös siihen, että

Kaisaniemen valaistus keskeisenä

keskusta-alueen puistona on

esteettisesti vanhentunut. Valaistukselta

kaivataan jo viihtyisyyttä

lisäävää viihdearvoa.

tukset kuriin

PUISTIKKOON

tetaan usein enemmän etenkin

puistoissa, jotka ovat muutakin

kuin pelkkiä läpikulkupaikkoja.

Paitsi elämyksellisyys myös käsitteellisyys

on usein valoteosteni

lähestymistapa. Minua kiinnostavat

biologiset ja kulttuurilliset rakenteet,

jotka muokkaavat ihmisten

tapaa havainnoida valoa, sen

käyttötapoja ja niihin liittyviä odotuksia.

Keinovalon käyttö kuvastaa

tietyn ajan teknisen kehitystason

lisäksi inhimillistä katsetta –

sitä miten jokin paikka on hyvin

nähty ja miten se halutaan välittää

muille ihmisille.

Valosuunnittelu on näkemisen

tulkkina toimimista. Mieleeni

tulee Pythagoraan uskomus

näkösäteistä – siitä miten silmistä

sinkoaa säteitä, joiden avulla esineet

ja ympäristö voidaan havaita.

Näkösäteet voisivat olla vastine

valonkäytön (kulttuurillisille)

valinnoille; valaistaan niin kuin

tila tai kohde on haluttu nähdä.

Tekninen valaistus käsittelee

alueita ilman inhimillistä, alueen

ominaisuuksia arvottavaa katsetta,

kuin ihminen ei olisi ollut läsnä.

Tämän käyttötavan osalta se

muistuttaa luonnonvaloa.

Teos osana

valaistuskeskustelua

Teokseni Hyvä Valo – Paha Valo

perustuu muutamiin elementteihin,

joista hyvän ja pahan valaistuksen

koetaan muodostuvan.

Teoksessa on kaksi yksinkertaistettua

valotilannetta: toinen edustaa

viihtyisää ja toinen epäviihtyisää

tai pelottavaa valaistusta. Kestoltaan

2 min ja 50 s valotilanteet

vaihtuvat vuoronperään muutaman

”sähköhäiriötä” kuvastavan

ääniefektin saattelemina.

Teokseen kuuluu myös videoprojisointi,

jossa epämääräinen

hupparihahmo notkuu seinän

vierustalla. Epämääräinen

ihmisaines ja sen lymyilevä olemassaolo

kuuluvat erottamattomasti

puiston maineeseen. Halusin

teoksen muodon olevan vastaanottajalle

helppo ja puistokäytävän

luonteeseen sopiva, jotta

ohikulkija voisi saada teoksesta

jotakin irti riippumatta ennakkotiedoista

tai ohikulkuajasta.

Halusin teoksella tuoda näkyviin

pienen osan vuosia kestäneestä

Kaisaniemeä koskevasta

keskustelusta. Puiston valaistusta

on usein moitittu ja valoa vaadittu

lisää ilman, että keskustelu olisi

ollut kovin eriytynyttä. Halusin

teoksella ottaa osaa keskusteluun

ja demonstroida kahta ääripäätä

Ralph Larmann

Luonto puuttui peliin

Teoksen ajatuksena oli myös, että

mikäli pelko ja pelkoa aiheuttavat

elementit kesytettäisiin taiteen

keinoin nähtäviksi ja hallitusti

koettaviksi, tieto ja siihen liittyvä

pohdinta veisi terää Kaisaniemen

kummituksilta. Tässä kohtaa

luonto päätti asian toisin.

Hyvän valotilanteen vaihtumista

huonoksi tehostettiin väliin

jäävällä neljän sekunnin mittaisella

täyspimeydellä. Pimeää ei

kaupunkipuistossa kuitenkaan

nähty ennätyslumien keskellä.

Kaisaniemen valot olisi melko

huoletta voitu sammuttaa kokonaan

näkemisen pahemmin kärsimättä.

Niinpä kaikki puistoon

laitetut valot olivat melko mukavia

ja miellyttäviä lumen kerratessa

ne ja antaessa niille epätodellista

sadunomaisuutta.

Samasta talvisesta syystä teokseen

kuulunut videoprojisoitu

huppariin verhoutunut ja puiston

epämääräistä ainesta edustava

”hiippari” oli toivottua sympaattisempi.

Vaikka luminen talvi taittoikin

teoksen pelko-osuudesta kärjen,

teos onnistui tekemään havaittavaksi

sen eron ja tunteenomaisen

vaikutuksen, joka erilaisella

valonkäytöllä syntyy samasta tilasta.

Toivon, että erillistapahtumien

lisäksi myös puistojen pimeän

ajan pysyviä valaistusratkaisuja

voitaisiin melko pienilläkin

elementeillä päivittää ja virkistää.


Turvallinen valaistus -projektista on

kerrottu Kuntatekniikassa 6/2005.

Kuntatekniikka 1/2011

39


Orbis Medical Park

rakennettiin hoitoprosessin

ehdoilla

SAIRAALA

kuin hotelli

Orbis Medical Park Hollannin Sittardissa on

tulevaisuuden sairaala, joka on rakennettu

hoitoprosessin ympärille. Logistiikkaan, tietotekniikkaan

ja standardointiin on panostettu lujasti.

Suunnitteluun on sovellettu lentokenttien,

hotellitoiminnan ja vähittäiskaupan parhaita

käytäntöjä. Toiminnan tehostumisella kompensoidaan

korkeita investointikustannuksia.

TEKSTI Jyrki Koulumies

KUVAT Antti Autio ja Kunta.tv

– Modernin sairaalan on oltava

kuin lentokenttä. Tiedämme,

missä annetaan boardingpassi

ja mennään turvatarkastuksesta,

mihin matkatavarat jätetään

ja mistä saamme tiedon

siitä, mille portille menemme

päästäksemme lentokoneeseen.

Meillä Sittardissa näin on tehty jo

muutamia vuosia, ja sairaalamme

toimii tehokkaasti, hollantilaisen

Orbis Medical Park sairaalan johtaja

Henny van Laarhoven hehkuttaa.

Aiemmin sairaalat rakennettiin

lääkäreitä varten. Kirurgeilla

oli leikkaussalit ja omat tilat, sisätautilääkäreillä

omansa, röntgenkuvat

otettiin kellarissa ja verikokeet

jossain muualla. Potilas kulki

paikasta toiseen ja odotti useita

päiviä sekä tuloksia että pääsyä

seuraavan spesialistin luokse.

– Meillä hoitohenkilökunta,

lääkärit ja potilaat tietävät tarkkaan,

missä järjestyksessä mitä-

– Modernia sairaalaa rakennettaessa arkkitehti ei kerro, mitä hän

aikoo tehdä, me kerromme arkkitehdille, millaisten prosessien ympärille

seinät piirretään, johtaja Henny van Laarhoven sanoo.

40 Kuntatekniikka 1/2011


KIINTEISTÖT

Orbis Medical Parkin sisäänkäynti. Ulkoarkkitehtuuri tuo mieleen

liikerakennuksen.

Orbis Medical Parkin

sisäkatumainen keskusaula

luo kauppakeskusmaisen

tunnelman sairaalatiloihin.

kin tehdään. Kaikki toimenpiteet

suoritetaan peräkkäin, ja tulokset

ovat saatavilla jokaisessa hoitopisteessä,

van Laarhoven kertoo.

Hoitoprosessi

suunnittelun ytimeen

Henny van Laarhoven ei ole koulutukseltaan

lääkäri vaan taloustieteilijä.

Lääkärilatinan sijasta

hän laukoo sujuvasti liikkeenjohdon

liturgiaa.

– Meillä potilas on asiakas.

Hoito on prosessi, jonka ympärille

sairaala on rakennettu. Jo ennen

sairaalan rakentamista prosessit

ja toiminnot suunniteltiin

uudelleen ja standardisoitiin täsmällisiksi.

Modernia sairaalaa rakennettaessa

arkkitehti ei kerro

mitä hän aikoo tehdä, me kerromme

arkkitehdille, millaisten

prosessien ympärille seinät piirretään.

Orbis Medical Park on prosessiorientoitunut

ketjuorganisaatio.

Se tarkoittaa sitä, että jo ennen

rakennussuunnittelua sairaalan

johto on tarkkaan suunnitellut,

missä ja mihin suuntiin potilaat

ja hoitohenkilökunta liikkuvat

ja missä taas tavarat, tarvikkeet

ja tukitoimien henkilöstö

liikkuvat.

Tieto liikkuu liukkaasti

Orbis-sairaalakompleksissa tietotekniikalla

on keskeinen rooli.

– Olemme kiinnittäneet erityistä

huomiota siihen, että tieto

liikkuu esteettä ja liukkaasti

eri ohjelmistoalustojen välillä.

Aivan samoin kuin potilaat siirtyvät

esteettä toimenpiteestä ja

erikoisalalta toiseen, Henny van

Laarhoven painottaa.

Sairaalassa potilaiden, siis asiakkaiden,

saapumisosa on nimetty

Terveyden Bulevardiksi. Potilashuoneiden

toivotaan tuovan

asiakkaiden mieleen lähinnä hotellin.

Sairaalasängyt ovat tietysti

sairaalasänkyjen näköisiä.

Potilassängyssä on oma potilaspääte,

jolla voi tutkia kaikkea

potilastietoa, kutsua hoitajaa,

olla yhteydessä lääkäriin, tilata

ateriansa, muuttaa huoneen

lämmitystä ja ilmastointia, lähettää

tekstiviestejä, soittaa puhelimella,

kuunnella radiota tai katsoa

televisiota.

Muuntojoustavuutta

tarpeen mukaan

Sairaalaympäristön rakentaminen

muutoksiin valmiin prosessin

ympärille tarkoittaa sitä, että

siellä on kolmenlaisia tiloja. Kliiniset

tilat, joissa tutkitaan, diagnosoidaan,

leikataan ja annetaan

ORBIS MEDICAL

PARK

■ Sijaitsee Etelä-Hollannissa, Sittardissa.

■ Sairaalakompleksin pinta-ala

on noin 100 000 m 2 .

■ Rakennustyöt alkoivat 2005 ja

saatiin valmiiksi 2008.

■ Rakennuskustannukset olivat

noin 210 milj. euroa.

■ Kohteen on suunnitellut englantilainen

konsulttiyhtiö Turner

& Townsend International PLC.

■ www.orbisconcern.nl/omc

Kuntatekniikka 1/2011

41


Poliklinikoiden tutkimushuoneet ovat yhteiskäyttöisiä ja standardivarusteltuja.

Varastot ovat pyörillä. Kuljetuksista

huolehtivat robotit.

hoitoja, tehdään muunneltaviksi.

Näin niihin on helppo sijoittaa

uusia koneita ja instrumentteja

hoito- ja diagnoosimenetelmien

kehittyessä kovaa vauhtia.

Näitä tiloja saatetaan muutella

ainakin pari kertaa vuosikymmenessä,

joten muutostöihin on

varattava investointivaroja muuta

sairaalaosaa enemmän.

Potilashuoneita ei uudisteta

läheskään kliinisten tilojen tahtiin,

joten muunneltavuutta vaaditaan

vähemmän. Hallinnolliset

ja huoltotilat rakennetaan

oletuksella, ettei niitä juuri tarvitse

muunnella lasketun elinkaaren

aikana, joka on vähintään

25 vuotta.

Tehokkuus kompensoi

korkeampia kustannuksia

Uusi rakentaminen ja massiivinen

tietotekniikan määrä merkitsevät

korkeampia kustannuksia.

– Rakennuskustannukset eivät

ole terveydenhuollossa nykyään

läheskään merkittävin tekijä.

Työ maksaa enemmän. Korkeammat

rakennuskustannukset

saadaan takaisin noin viidessä

vuodessa tehostuneen toiminnan

ja parempien prosessien

ja siis pienempien henkilöstökulujenkin

kautta, Henny van Laarhoven

muistuttaa.

Orbis Medical Park ei vielä ole

toiminut viittä vuotta mutta silti

niin kauan, että van Laarhovenilla

on tuntuma kustannuksiin.

Asiakastyytyväisyys on kasvanut.

Parannetaanko täällä enemmän

ihmisiä kuin perinteisessä sairaalassa,

jossa potilaat jonottavat laboratorion,

röntgenin, ultraäänen

ja erikoislääkäreiden ovien takana

Sitä eivät tilastot kerro.

Tavoitteena kuntouttava hoitoympäristö

● Antti Autio, arkkitehti SAFA

terveydenhuollon

arkkitehtuurin tutkija

Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti

■ Orbis Medical Parkin suunnittelussa

lähdettiin luomaan täysin

uudenlaista sairaalaa. Oppia niin

toimintaprosessien kuin tilojenkin

suunnitteluun haettiin aloilta,

joilla tuottavuus ja suurten asiakas-

ja materiaalimäärien joustava

ja tehokas liikuttelu on tärkeää.

Lentokenttien, hotellitoiminnan

ja vähittäiskaupan parhaita

käytäntöjä sovellettiin sairaalaympäristön

suunnittelussa. Tuloksena

on merkittävästi perinteisestä

poikkeava rakennus.

Rakennuskompleksi koostuu

useammasta toiminnallisesta

kokonaisuudesta: pysäköintitalo,

toimisto- ja liikekeskus,

90-paikkainen kuntoutussairaala,

56-paikkainen psykiatrinen klinikka

sekä itse sairaala. Sairaala

taas koostuu keskeisesti sijoitetusta

akuuttien ”kuumien toimintojen”

osasta, jossa mm. ensiapu

ja leikkausosasto sijaitsevat,

sekä neljästä liki identtisestä

rakennusosasta, joista jokaisessa

on kaksi kerrosta poliklinikkoja,

henkilökunnan yhteinen toimistotila

ja neljä kerrosta erikoisalattomia

30-paikkaisia osastoja.

Osa kaupunkia

Orbis Medical Park on paljon

muutakin kuin sairaala. Se on

osa kaupunkia. Suuren sisäkatumaisen

keskusaulan ympärille rakentunut

tiili-lasikolossi muistuttaa

kauppakeskusta sekä ulkohahmoltaan

että julkisten tilojen

tunnelmaltaan. Sisäkadun varrelta

löytyvät ravintola, apteekki,

kioski, kukkakauppa, kahvila ja

erilaisia hyvinvointialan yrityksiä.

Aulaan sijoittuvat sairaalan ilmoittautuminen

ja ajanvaraus sekä

terveysneuvonta. Poliklinikan

vastaanottohuoneiden ovet aukeavat

suoraan keskusaulaan, joka

palvelee myös odotustilana.

Odottaminen on kuitenkin harvoin

tarpeen, sillä toiminta on

tarkasti aikataulutettua.

Suunnittelu alkoi hoitoprosessien

standardoinnilla

Koko suunnittelu alkoi hoitoprosessien

standardoinnilla, mikä

on johtanut myös hyvin pitkälle

standardoituihin tiloihin. Noin 80

prosenttia toiminnasta ja tiloista

on täysin standardoitavissa. Poliklinikoiden

vastaanotto- ja tutkimushuoneet

ovat identtisiä muutamia

erikoisvarusteltuja huoneita

lukuun ottamatta. Huoneita

– kuten muutakaan sairaalassa –

ei ole korvamerkitty kenellekään;

ne ovat yhteiskäyttöinen resurssi.

Tutkimushuoneiden takana on

poliklinikan yhteinen työtila, jossa

lääkäreillä ja hoitajilla on työpisteensä.

Se liittyy läheisesti henkilökunnan

yhteiseen toimistomaisemaan,

jossa myös tauko-, kokous-

ja kirjastotilat sijaitsevat.

Kanslioita tai suljettuja toimistohuoneita

ei ole; kaikki työntekijät

käyttävät yhteisiä työpisteitä.

Työskentely on sosiaalista ja

henkilökunta viihtyy. Epävirallinen

tiedonkulku ja ryhmätyöskentely

helpottavat kollegoilta

oppimista.

Logistiikka maksaa

ja säästää

Rakennus on suunniteltu logistisesti

erilaisten liikennevirtojen ympärille,

mikä sujuvoittaa toimintaa.

Varastot ovat pyörillä. Materiaaliliikennettä

pyörittävät automaattiset

kuljetusrobotit, joille on pyhitetty

kokonainen maanalainen

kerros ja omat hissit. Hissit nousevat

suoraan kerrosvarastoihin, eikä

ihmisiä ja materiaaleja kulje samoilla

käytävillä.

Vuodeosastot ovat erikoisalattomia:

nekin ovat yhteiskäyttöinen

resurssi. Tiloiltaan ne muistuttavat

enemmän hotellia kuin

perinteistä sairaalaa puulattioineen

ja tilavine yhden hengen

huoneineen. Tärkeimpänä ajatuksena

on ollut rakentaa ympäristö,

joka kannustaa aktiiviseen

kuntoutumiseen ja hyödyntää

potilaan voimavaroja hoidon resurssina.

Tietotekniset järjestelmät sekä

automatisoidut varastot selittävät

perinteiseen sairaalaan verrattuna

noin 15 prosenttia korkeammat

rakennuskustannukset. Investoinnit

maksavat itsensä takaisin

toiminnan tehostumisesta

saatavien säästöjen kautta. Uuteen

sairaalaan siirryttäessä avustavaa

henkilökuntaa tarvitaan

vain viidennes entisestä. Vuodepaikkojakin

on vain noin puolet

perinteisen sairaalan määrästä.

42 Kuntatekniikka 1/2011


KIINTEISTÖT

Nopea keino vastata väestörakenteen muutoksiin

RAUMA RATKAISI KOULUPULANSA

TILAMODUULEILLA

Rauman kaupunki on

hankkinut koulutiloja

ostamalla seitsemän

perustuksineen siirrettävää

tilamoduulia.

Mobiilirakennuksia voi

käyttää paitsi kouluina

ja päiväkoteina myös

asuntoina.

TEKSTI ja KUVA Heikki Jaakkola

Rauman kaupunki hankki viime vuonna seitsemän siirrettävää tilamoduulia koulutiloiksi.

Talotoimen päällikkö Jyrki

Haapasaari Rauman kaupungin

teknisestä virastosta näkee siirrettävillä

rakennuksilla käyttöä

etenkin koulu- ja päiväkotitiloina.

Näiden tarve lisääntyy usein

alueilla, joihin on kaavoitettu uusia

omakotitontteja.

Raumalla koulutilaa tarvitaan

lähivuosina lisää Kaaron alueella.

Lisäksi kaupunki tarvitsi väistötilaa

Nanun koulun korjauksen

ajaksi. Tilojen tarve ratkaistiin

tilaamalla seitsemän perustuksineen

siirrettävää ja toisiinsa

liitettävää tilamoduulia, joista

saatiin yhteensä noin 400 neliötä

luokkatilaa ja 75 neliötä käytävätilaa.

Paikan päällä rakennukset

laskettiin maahan, liitettiin yhteen

ja kytkettiin sähkö-, vesi- ja

viemäriverkostoon.

– Kahden moduulin kokonaisuus

sijoitettiin Kaaron koulun

yhteyteen, viisi muuta vietiin

väistötiloiksi Nanun koululle. Kesällä

2011 myös väistötilana olevat

rakennukset liitetään Kaaron

kouluun, Haapasaari kertoo.

Tilojen hankinta tapahtui nopeasti.

Valtuuston lisämäärärahapäätös

saatiin maaliskuun lopulla

2010, ja talotoimittajille lähetetyn

tarjouspyynnön tarjousaika

päättyi toukokuun alussa. Tekninen

lautakunta valitsi talotoimittajan

toukokuun puolivälissä. Rakennukset

saatiin käyttökuntoon

koulujen alkamiseen mennessä

elokuun puolivälissä.

Alku on lupaava

Koska rakennukset on otettu

käyttöön vasta äskettäin, käyttökokemukset

ovat vielä vähissä.

Alku on kuitenkin ollut Haapasaaren

mukaan lupaava.

– Ensimmäiset käyttökokemukset

ovat olleet myönteisiä.

Vain käytävätilojen ahtaus on

herättänyt kritiikkiä. Energiatehokkuus,

tekninen toimivuus ja

yleinen laatutaso vastaavat paikalla

rakennettua taloa, Haapasaari

kertoo.

Rakennuksen kuljettaminen

kokonaisena asettaa kuitenkin

omat rajoituksensa paitsi rakennuksen

koolle, myös sen muodoille.

Kuljetuksesta selvitään

helpommalla pitämällä arkkitehtuuri

mahdollisimman yksinkertaisena.

Talot voivat kuitenkin olla

muodoltaan perinteisiä, harjakattoisia

rakennuksia.

Lupakäytännössä

korjattavaa

Tilamoduulikonsepti on Suomessa

uusi myös rakentamisen lainsäädännön

näkökulmasta. Esimerkiksi

rakennuslupaan liittyvät

tulkinnat vaihtelevat kunnissa

tuntuvasti. Raumalla rakennuksilta

vaadittiin sama rakennuslupamenettely

kuin paikan päällä

rakennettavilta taloilta. Toinen

mahdollisuus olisi ollut määräaikainen

rakennuslupa.

– Menettelyssä olisi ehkä ollut

keinottelun makua, minkä takia

siihen ei haluttu ryhtyä, Jyrki Haapasaari

sanoo.

Esimerkiksi Amsterdamissa

suurehko opiskelija-asuntola

on koottu remontoiduista merikonteista.

Asuinkontit ovat alueella

määräaikaisen rakennusluvan

turvin, jota on uusittava viiden

vuoden välein.

Erona järeä perustus

Rauman koulumoduulit on rakentanut

talotehdas Teijo-Talot.

Johtaja Lasse Ojasen mukaan

kokonaisina siirrettävien rakennusten

merkittävin ero perinteisiin

taloihin on järeä perustus.

Rauman koulumoduulien

perustuksena on 500 mm:n teräsbetonilaatta,

jonka paino on

80 prosenttia koko rakennuksen

painosta. Vankan laatan ansiosta

puurunkoinen rakennus on riittävän

jäykkä kestääkseen kuljetukset

ja nostot.

Asennuksen yhteydessä rakennus

lasketaan tunkkien avulla

rekan lavetilta tasaisen murskekerroksen

päälle. Koulumoduuleissa

on yksinkertainen ristirunko,

jonka tolpitus noudattaa

tavanomaista 60 cm:n jakoa.

Runkolevyt ovat kipsilevyä, lämmöneristeenä

on mineraalivilla ja

lämmitysratkaisuna sähkötoiminen

lattialämmitys.

– Siirrettävyys ei aseta erityisiä

vaatimuksia materiaaleille tai

rakenteille, kunhan runkorakenne

on vain riittävän jäykkä. Koska

moduulien seinät on rakennettu

ulkoseiniksi, lämpimien luokkatilojen

väliseinissä on vankka

lämpöeristys. Paksu eristekerros

parantaa luokkatilojen välistä äänieristystä

minkä lisäksi väliseinät

palo-osastoivat luokkatilat tehokkaasti,

Ojanen sanoo.

Tuki- ja palveluasuntoja

ikääntyville

Lasse Ojanen uskoo siirrettävien

rakennusten yleistyvän myös

ikääntyvien ihmisten tuki- ja palveluasuntoina.

– Näissäkin kohteissa siirrettävyys

ja mahdollisuus muunnella

tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin

tulee usein tarpeeseen.

Mikäli Ojasen odotukset toteutuvat,

monessa kunnassa joudutaan

pian miettimään siirrettäviin

rakennuksiin sovellettavaa

lupakäytäntöä. Lisäksi on ratkaistava,

millaisia teknisiä vaatimuksia

– mm. energiatehokkuusvaatimuksia

– näihin kohdistetaan.

– Ehkä perustavin juridinen

kysymys on, onko siirrettävä tilamoduuli

kiinteistö vai laite, Lasse

Ojanen pohtii.

44 Kuntatekniikka 1/2011


Barcelona

Barcelona on maailmankaupunki

arkkitehtuurissa ja muotoilussa.

Espanjan Katalonian pikku

jättiläinen haastaa metropolit monilla

muillakin aloilla.

Kerrostumat

Barcelona on Katalonian pääkaupunki,

jossa castillanoa eli espanjaa

opetetaan vieraana kielenä. Tienviitat

ovat kaksikielisiä, katalonia

ensimmäisenä. Itsepäisen kaupungin

2000-vuotinen historia on ollut

myrskyinen, kun Karthago, Rooma,

maurit, frankit ja katalonialaiset itse

ovat sitä hallinnoineet, hävittäneet

ja ryöstäneet. Viimeisin iso kahina

oli 1939, kun Francon joukot

kukistivat Barcelonan, joka oli lyhyeksi

jääneen tasavallan vasemmistolais-anarkistinen

pääkaupunki.

1800-luvulla vanha kaupunki teollistui,

kasvoi ja rikastui. Keskiaikaiset

muurit purettiin. Barcelona isännöi

kesäolympialaiset 1992. Niitä varten

toteutetut rakennukset peittävät

suuren osan Montjuïcin rinteistä.

Stadionin edustan valkoinen televiestintäantenni

on yksi Barcelonan

uusista tunnusmerkeistä, Santiago

Calatravan merkkituote.

Konttisatama Llobregatin suistossa

ja sen viereinen lentoasema

ovat muodostaneet vahvan kasvualueen

lounaaseen. Merimoottoritie

Genovasta ohittaa Ranskan

rannikon ruuhkat. Uusin ihme on

Madridin luotijuna, joka yhdistyy

aikanaan Ranskankin verkkoon.

Nykyisin Barcelonassa on 1,7 ja

metropolialueella 5 miljoonaa asukasta.

Montjuïcin stadionin vierelle

tehtiin olympiakisojen aikaan jopa

Espanjalainen kylä. Muurien ympäröimästä

kauppa- ja ravintolakompleksista

löytyy pienoismalleja

maan eri alueiden nähtävyyksistä.

Alue on jaettu pieniin kujiin, joiden

rakennukset noudattavat maan eri

osien tyylien ominaispiirteitä.

Sadan pylvään salin portaikko Güellin puistossa, joka on parasta Gaudía.

Gaudí uhmaa painovoima

Barcelonasta löytyy paljon katalonialaisen

modernistityylin rakennuksia.

Se on paikallinen vastine art

nouveaulle ja jugendille. Kuuluisimpia

ovat Antoni Gaudín painovoimaa

uhmaavat luomukset. Tunnetuin

maamerkki on Gaudín 1800-luvun

lopulla suunnittelema, yhä rakenteilla

oleva Sagrada Família eli Pyhä perhe.

Kun oli sata vuotta rakennettu, paavi

kävi katsomassa ja sanoi, että hyvä

tulee, jatkakaa.

Kirkko valmistunee 2027, jolloin

tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun

Gaudí kuoli raitiovaunun alle jäätyään.

Kompleksista ei ollut kunnon

piirustuksia, koska arkkitehti asui työmaalla

ja piirsi sitä mukaa kun rakennus

edistyi. Seuraajien on pitänyt arvuutella

luonnoksien perusteella, mitä

on tekeillä.

Gaudí suunnitteli myös huippuhienoja

asuntotaloja ja Parc Güellin puistokompleksin.

Barcelonassa on lukuisia

muitakin puistoalueita, joista merkittävimpiä

ovat Barcelonan keskuspuisto

Parc de la Ciutadella. Siihen kuuluu

muun muassa eläintarha. Montjuïcin

kukkulalta löytyy kaktuspuisto.

”Luovuuden pääkaupunki” Barcelona

vaalii myös Salvador Dalin ja

Pablo Picasson muistoja.

Liikennemuotoja

Kristoffer Kolumbus palasi vuoden

1492 retkeltään Barcelonaan, jossa Ferdinand

ja Isabella pitivät hovia. Tapahtuman

muistoksi on kelpo monumentti

vanhassa satamassa. Sieltä

pääsee keskustaan neljää eri nimistä

Ramblaa pitkin, joissa käy jatkuva

kuhina. Tyypillisiä näkyjä ovat korokkeilla

seisoskelevat liikkumattomat

patsasesiintyjät. Ramblojen itäpuolella

sijaitsee Barcelonan vanhakaupunki,

yksi Euroopan suurimpia

keskiaikaisia keskustoja. Se on nykyisin

lähes autoton kävelysokkelo.

Kantakaupungin pohjoispuolelta

löytyy viistetyillä kadunkulmilla

varustettu laaja alue, jonka lävistävät

pääkadut Diagonal ja Meridiana.

Espanjan mahtava moottoritieverkko

hipaisee Barcelonaa maan

puolelta. Sisäisen joukkoliikenteen

solisteina luikertelevat väliseinättömät,

matomaiset metrojunat jyrkästi

kaartelevilla radoillaan.

Sagrada Famíliaa rakennetaan yhä.

Pekka Rytilä on

72-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana

ja Pöyry Finland Oy:n

erityisasiantuntijana.

Kuntatekniikka 1/2011

45

Oliver-Bonjoch


Suomen liikunta- ja kuntoutusala

kokoontuu jo 10. kertaa alan ykköstapahtumaan

Tule messuille hakemaan tuoreimmat ideat ja

tapaamaan alan tärkeimmät kumppanit

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

24.-25.3.2011

Sportec 2011

Johtava liikuntapaikkojen ammattitapahtuma

Gymtec 2011

Kuntoliikunnan huipputapahtuma

Fysiotec 2011

Fysioterapian ja kuntoutuksen ammattimessut

Näytteilleasettajat, ohjelma sekä ennakkorekisteröityminen osoitteessa

www.sportec.fi


Kuntien omaisuusjärjestelyt muokkaavat alaa

SEINÄJOEN VESIHUOLTO KAUPUNGIN

ENERGIAYHTIÖN SUOJIIN

Seinäjoen kaupungin

vesihuoltoliiketoimintaa

on vuoden alusta

hoitanut Seinäjoen Vesi

Oy, joka on Seinäjoen

Energia Oy:n kokonaan

omistama tytäryhtiö.

Kaupunki myi vesihuoltoliiketoimintansa

marraskuussa

perustetulle

yhtiölle viime vuoden

lopussa. Keskeisinä perusteina

kaupalle olivat

kaupungin konsernirakenteen

yksinkertaistaminen

ja energiayhtiön

voittoon kohdistuvan

verorasituksen keventäminen.

TEKSTIT Paavo Taipale

Seinäjoen kanssa samoihin

aikoihin hiukan vastaavanlaisesta

järjestelystä päätettiin Lappeenrannassa,

jossa osakeyhtiönä

toiminut vesihuoltolaitos fuusioitiin

kaupungin energiayhtiöön.

Muutama vuosi sitten Jyväskylä

myi suuremmista kaupungeista

ensimmäisenä vesihuoltolaitoksensa

omistamalleen energiayhtiölle.

Siellä integraatio on viime aikoina

syventynyt entisestään.

Energia- ja vesilaitosten yhdistämistä

selvitettiin useissa maamme

keskisuurissa kaupungeissa ja

kunnissa viime vuosikymmenen

alkupuolella. Tämä ns. multiutility-malli

on Suomessa ja Pohjoismaissa

kuitenkin vielä verrattain

harvinainen toimintatapa. Keskija

Etelä-Euroopassa sekä muualla

maailmassa käytäntö on jonkin

verran yleisempi, mutta val-

– Energia- ja vesiyhtiöt ovat Seinäjoen kilpailukyvyn ja vetovoiman

kannalta äärettömän tärkeitä yhtiöitä. Ne tuottavat peruspalveluita,

eikä niiden omistuksesta ole aikomustakaan luopua, kaupunginjohtaja

Jorma Rasinmäki vakuuttaa.

litseva käytäntö se ei ole missään.

Kansainvälisissä yksityissektorin

yritysjärjestelyissäkin on viime

vuosina yhdistämisen sijasta ehkä

enemmän erotettu näitä liiketoimintoja

toisistaan.

Kaupungin verosuunnittelu

taustalla

Seinäjoella päätettiin edetä vesihuollon

organisoinnissa ripeästi

pian ison kuntaliitoksen jälkeen.

Uuden Seinäjoen vesihuoltolaitosten

taloudellisen tilan analyysi

osoitti suurta investointitarvetta

erityisesti verkostosaneerausten

osalta. Tämä olisi edellyttänyt

huomattavia vesihuoltomaksujen

korotuksia. Nyt investointeihin

päätettiin käyttää myös oman

energiayhtiön tuottoja.

– Synergiaetuja haetaan, ja

vesihuoltolaitoksen suurten investointitarpeiden

rahoituksen

Juha Harju

VESIHUOLTO

varmistaminen on yhdistymisen

tärkeimpiä perusteita. Energiayhtiön

tulosta on tavoitteena käyttää

konserniavustuksena vesihuoltolaitoksen

investointeihin,

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma

Rasinmäki sanoo.

Seinäjoen vesihuoltomaksuja

on tarkistettu viime vuosina, jotta

korjausvelkaa saataisiin kurottua

umpeen. Liiketoimintakauppa

tuskin poistaa maksujen korotustarvetta

vastaisuudessakaan.

– Missään tapauksessa mahdollisia

tulevia maksukorotuksia

ei voida laittaa liiketoimintakaupan

piikkiin, pikemminkin päinvastoin,

Rasinmäki vakuuttaa.

Kauppahinnaksi muodostui

osapuilleen 60 miljoonaa euroa.

Se perustuu vesihuoltolaitoksen

omaisuuden nykykäyttöarvoon.

Vesiyhtiölle kauppahinta jää velaksi,

josta se maksaa kaupungille

kuuden prosentin korkoa. Korkokuluihin

yhtiö saa emoyhtiöltään

konserniavustusta. Lainajärjestely

on 30-vuotinen, ja ensimmäiset

10 vuotta ovat lyhennysvapaita.

Nähtäväksi jää, miten kestäväksi

kaupungin verosuunnittelun

perusteella tehty liiketoimintajärjestely

tulevaisuudessa

osoittautuu vesihuoltopalvelujen

kehittämisen kannalta. Epäilyksiä

on esitetty muun muassa

vesiyhtiön energiaemoltaan saaman

konserniavustuksen verovapaudesta.

Omistajaohjaukseen

keskitytään

Seinäjoella vesihuoltolaitos ja

energiayhtiö ovat pitkään toimineet

samassa kiinteistössä. Vuoden

2009 kuntaliitoksen jälkeen

tosin vesihuoltolaitoksen päätoimipiste

on väliaikaisesti ollut entisellä

Nurmon kunnantalolla.

Kaupungin teknisen toimen

kanssa on tehty palvelusopimus

kunnallistekniikan rakentamisen

osalta. Verkostosuunnittelussa,

-rakentamisessa, asiakaspalvelussa

ja hallinnossa arvioidaan

saatavan synergiaetuja energiayhtiön

kanssa.

Kaupungin strategiassa on

tavoitteena yksinkertaistaa konsernirakennetta.

Rasinmäen mukaan

tehty järjestely tukee tätä tavoitetta

ja energiayhtiö on tarkoitus

pitää tiukasti omissa käsissä.

– Molemmat ovat Seinäjoen

kilpailukyvyn ja vetovoiman kannalta

äärettömän tärkeitä yhtiöitä.

Ne ovat peruspalveluita, joista

ei ole aikomustakaan luopua.

– Konsernin omistajaohjaukseen

on kiinnitetty huomiota.

Kaupunginhallitus mielletään

konsernihallitukseksi ja kaupungin

johtoryhmä konsernin johtoryhmäksi.

Sekä valtuustolle että

hallitukselle pyritään antamaan

säännöllisesti tietoa ja konser-

Kuntatekniikka 1/2011

47


niohjausta on tarkoitus

tiivistää edelleen. Sooloileminen

on tehty mahdottomaksi,

ja yhtiökokous saadaan

tarvittaessa nopeasti

kokoon. Itse en usko ristiriitoihin

näissä asioissa,

Rasinmäki vakuuttaa.

Normaalia

muutosvastarintaa

Vesihuoltolaitoksen henkilöstö

siirtyi osakeyhtiön

palvelukseen ns. vanhoina

työntekijöinä. Yhtiö otti

vastatakseen myös sellaiset

palveluksestaan eläkkeelle

siirtyvän henkilöstön

eläkemenoperusteiset

maksut, jotka aiheutuvat

tämän henkilöstön vuotta

2005 edeltävän ajan vesihuollon

palvelussuhteista

Seinäjoen kaupunkiin sekä

Nurmon, Ylistaron ja

Peräseinäjoen kuntiin.

– Henkilöstön suunnalta

meille on tullut positiivista

palautetta. Järjestelyn

aikataulu muodostui

loppuvaiheessa kieltämättä

varsin tiukaksi ja se on

aiheuttanut jonkin verran

keskustelua, Rasinmäki

myöntää. Valtuuston periaatepäätöksen

jälkeen oli

vielä runsaasti selvitettäviä

ja sovittavia asioita.

Seinäjoen vesihuoltoliikelaitoksen

johtokunta

vastusti yksimielisesti

liiketoimintakauppaa.

Jorma Rasinmäki arvelee,

että johtokunnassa ei

nähty laaja-alaisesti järjestelyn

tarjoamaa investointien

rahoitusmahdollisuutta.

Seinäjoen järjestely

poikkeaa Jyväskylän

jokunen vuosi sitten tekemästä

ratkaisusta muun

muassa siinä, että vesiliiketoiminta

pysyy omana

tytäryhtiönään energiakonsernissa.

Lappeenrannassa osakeyhtiömuodossa

muutaman

vuoden toiminut vesihuoltolaitos

fuusioitiin

kaupungin omistamaan

energiayhtiöön. Toiminta

yhdistettynä yhtiönä

alkaa maaliskuun alussa.

Järjestely nostatti vastustusta

henkilöstön keskuudessa.

Kritiikki kohdistui

muun muassa heinäkuun

lomakauteen ajoittuneeseen

henkilöstön kuulemismenettelyyn.

Henkilöstöjärjestöt

kysyivät jäseniltään

kantaa kauppaan.

Vain muutama vesiyhtiön

vajaasta 60 palkollisesta

kannatti sitä.

Kuntauudistus lisäsi

monialayhtiöitä

Tanskassa

■ Pohjoismaisista vesihuollon

toimialajärjestöistä

saatujen tietojen

mukaan Ruotsissa

toimii tällä hetkellä

26 kunnallista yhtiötä,

joissa vesi- ja energiahuolto

on samassa yhtiössä

tai konsernissa.

Eräät näistä harjoittavat

lisäksi muuta kuntatekniikan

liiketoimintaa.

Norjassa lienee vain

joitakin yhtiöitä, jotka

tarjoavat sekä energia-

että vesihuoltopalveluja.

Asiasta keskustellaan

ajoittain, mutta

mitään erityistä kehityssuuntaa

kohti monialayhtiöitä

ei ole näköpiirissä.

Tanskassa on kuntauudistuksen

jälkimainingeissa

yhdistetty

jonkin verran vesija

energialaitoksia yhteisiin

yhtiöihin. Tähän

arvioidaan olevan keskeisenä

syynä kuntauudistukseen

liittynyt

velvoite yhtiöidä liiketoimintaa

harjoittavat

kuntien yksiköt viime

vuoteen mennessä.

Samalla lienee ajateltu

myös yksinkertaistettavan

kuntakonsernien

rakennetta.

VYY suhtautuu varauksellisesti veden ja sähkön liittoihin

VVY seuraa alan muutostrendejä

herkällä korvalla.

Päähuolena on vesihuollon

asiantuntemuksen ja laitosten

toimintaedellytysten sekä

niiden julkisen omistuksen

turvaaminen. Yhdistys haluaa

nostaa asian keskusteluun

myös Kuntaliiton kanssa.

■ Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen

(VVY) hallitusta trendi vesihuoltolaitosten

yhdistämisestä muun

muassa energialaitoksiin huolestuttaa,

mikäli sen seurauksena

on vesihuoltotoiminnan osaamisen

ja resurssien väheneminen.

Uhkana nähdään myös vesihuollon

kunnallisen omistuksen häviäminen.

– Kuntien tulisi olla pidättyväisiä

omistamiensa energialaitosten

ja vesihuoltolaitosten fuusioimisessa.

Fuusioiden vaarana

on, että vesihuollon osaaminen

ja vaikuttamismahdollisuudet

muun muassa kipeästi tarvittaviin

saneerausinvestointeihin vähenevät,

VVY:n toimitusjohtaja Osmo

Seppälä arvioi.

– Jos yhdistämisen motiivi on

kuntakonsernin tasekikkailu

ja rahan

tekeminen tyhjästä

eli käytännössä

maksattamalla

kauppa vesihuollon

asiakkailla, emme

kannata yhdistämisjärjestelyjä.

Päätökset tehdään

yhteisissä yhtiöissä

yhä enemmän

energiatoimialan

ehdoilla ja vesihuollon

asiantuntemus

heikkenee.

Läpinäkyvyys

vähenee

fuusioissa

Seppälän mielestä Jyväskylässä

on tästä nähtävissä konkreettinen

esimerkki. Integraatio on

siellä viety niin pitkälle, ettei vesihuollon

vastuuhenkilöitä tahdo

organisaatiosta edes löytyä, eikä

vesihuoltotoimialaa enää ole.

Vesihuollon edustus on karsittu

myös yhtiön johtoryhmästä.

– Tällainen trendi on mielestäni

aika vaarallinen. Samanlainen

suuntaus lienee edessä myös

Lappeenrannassa.

VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälän mielestä

energia- ja vesilaitosten fuusioimisen vaarana

on, että vesihuollon osaaminen ja vaikuttamismahdollisuudet

muun muassa saneerausinvestointeihin

vähenevät.

Läpinäkyvyydessä on menty

tietyssä mielessä ojasta allikkoon.

Voimassa oleva vesihuoltolaki

vaatii vesihuoltolaitoksen talouden

eriyttämistä nimenomaisesti

kunnan kirjanpidossa, ei muualla.

Valmisteilla olevassa uudessa

vesihuoltolakiehdotuksessa eriyttämisvelvoite

olisi organisaatiosta

riippumaton ja kattava, eli se

koskisi myös kuntien monitoimialayhtiöitä

ja yksityisiä vesihuollon

toimijoita.

– Avoimuuden väheneminen

Seppo Haavisto

näkyy myös muun muassa vesihuoltolaitosten

tunnuslukujen

vertailutyössämme. Esimerkiksi

Jyväskylästä ei tahdota saada

toiminnasta juuri muita tietoja

kuin ne, jotka on toimintakertomuksessa

muutenkin osakeyhtiölain

mukaan ilmoitettava. Melko

sammutetuin lyhdyin mennään,

Seppälä harmittelee.

– Seinäjoen tapauksessa peruslähtökohdat

näyttäisivät kuitenkin

olevan aika lailla erilaiset

kuin Jyväskylässä tai Lappeenrannassa.

Vesitoimiala jää itsenäiseksi

yhtiöksi ja tämä mielestäni turvaa

autonomian ja ammatillisen

päätöksenteon paremmin. Ellei

myöhemmin toisin päätetä, jatkossa

emoyhtiö voi kuitenkin itse

ratkaista, miten vesihuoltotoimialaa

tytäryhtiönä kehitetään.

Osmo Seppälä korostaa VVY:n

halua keskustella kuntien omistusjärjestelyjen

linjoista myös

Kuntaliiton kanssa.

– Kenties voisimme viestiä yhteisesti

kunnille, mikä on järkevä

tapa hoitaa vesihuoltoa. Uskon,

että olemme monista asioista samaa

mieltä.

48 Kuntatekniikka 1/2011


VESIHUOLTO

Jätevedenpuhdistuksen historiaa pääkaupunkiseudulla

Helsinki sai ensimmäisen puhdistamonsa 1910

Helsingin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo valmistui Alppilaan 1910. Alkuperäinen puhdistamo vaurioitui, ja tilalle

rakennettiin 1924 uusi (kuvassa).

Helsingin ja pääkaupunkiseudun

jätevedenpuhdistuksen

ja viemäröinnin

kehitys on

140 vuodessa kulkenut

seitsemän keskeisen

päätöksen ja valinnan

kautta.

● Petri Juuti, dosentti

Tampereen yliopisto,

IEHG-tutkijaryhmä

● Tapio Katko, dosentti

Tampereen teknillinen yliopisto,

CADWES-tutkijaryhmä

● Riikka Rajala, TkT, Tampereen

yliopisto, IEHG-tutkijaryhmä

Jätevedenpuhdistuksen synnyn

taustalla oli monia tekijöitä.

Ensin oli tiedostettava puhdistamattomista

jätevesistä aiheutuvat

tautiriskit ja muut vaarat. Oli ratkaistava

jätehuolto ja ulostehuolto.

Ensimmäisessä vaiheessa korvattiin

kaivojen huonolaatuinen

vesi Vantaanjoen vedellä, kun

Helsingin kaupungin vesilaitos

aloitti toimintansa 1876.

Toisessa vaiheessa ratkaistiin

jätehuolto keskitetyllä jätteiden

kuljetuksella ja ulostehuolto vesivessoin.

Kolmannessa vaiheessa

1910 alkoi jätevesienpuhdistus ja

neljännessä vaiheessa 1982 siirtyi

raakavedenotto Vantaanjoesta

Päijänne-tunneliin.

Viemäröinti ja erityisesti vesivessan

tulo puhdistivat kaupunkilaisen

lähiympäristön, mutta

samalla likaongelma siirtyi vesistöihin

ja merenlahtiin. Yhdyskunnan

jätevesiä ryhdyttiin

pakon edessä puhdistamaan:

ensin tulivat biologiset suodattimet,

seuraavaksi aktiivilietelaitokset

ja sen jälkeen fosforin

poisto rinnakkaissaostuksella ja

viimeksi typenpoisto denitrifikaatiolla.

Viemäröinti kaupunkien

velvoitteeksi 1879

Vuonna 1879 tuli maassamme

voimaan terveydenhoitoasetus,

joka velvoitti kaupunkeja ryhtymään

viemäröintitöihin sekä

järjestämään asukkailleen hyvää

vettä. Maaltamuuton, teollistumisen

ja Pietariin avatun rautatien

myötä Helsinki alkoi kasvaa,

ja 1850–1900 sen väkiluku

yli nelinkertaistui. Asutus tarvitsi

viemäreitä, joiden vastuu siirtyi

talonomistajilta kaupungille

1879. Rakennusviraston toiminta

alkoi 1878 rakennuskonttorin

nimellä.

Vuosisadan vaihteessa Helsingissä

oli jo yli 100 000 asukasta.

Kaupungista alettiin tietoisesti

luoda modernia pääkaupunkia.

Vesilaitoksen ja myöhemmin

viemärilaitoksen edustajat

tekivät opintomatkoja Keski-Eurooppaan

ja hankkivat viimeisintä

alan tietämystä. Tämä

yhdessä kaupunkikuvan kohentamisen

kanssa vauhdittivat päätöstä

rakentaa ensimmäinen jätevedenpuhdistamo

Alppilaan

1909. Puhdistamo valmistui 1910

ja seuraava Savilaan 1915.

Ylikuormitettujen puhdistamoiden

vaikutus kaupungin kokonaisjätevesimäärään

nähden

oli hyvin pientä, ja rantavesien tilanne

paheni kaupungin muilla

rannoilla entisestään. Eri vaihtoehtoja

pohdittiin lähes kaksi vuosikymmentä,

kunnes avomeriputken

sijaan ryhdyttiin rakentamaan

useampia puhdistamoita

eri puolille kaupunkia.

Vuoden 1927 suunnitelman

mukaisesti koko kaupungin hallinnassa

oleva alue viemäröitäisiin.

Pääsisältö ehdotuksessa oli,

että viemärisuiden lukumäärää

tuli pienentää yhdysviemäreiden

avulla seitsemään ja rakentaa näiden

yhteyteen puhdistamot. Laskelmien

mukaan alue tulisi täysin

rakennetuksi 1970. Kyseessä

oli hyvin pitkän aikavälin suunnitelma,

joka myös toteutui pääpiirteissään.

Oma tutkimusyksikkö

aloitti 1932

Samaan aikaan Kyläsaaren puhdistamon

kanssa 1932 aloitti Helsingin

vesiensuojelulaboratorio.

Sen henkilöstöön kuului yksi

kemisti sekä yksi ja myöhemmin

kaksi laboranttia. Näin jatkui

1960-luvun alkuvuosiin asti.

Puhdistamojen määrä oli

vuosien varrella kuitenkin kasvanut

niin isoksi, että laboratoriotyövoimaa

oli lisättävä. Myös

1962 voimaan tulleen vesiasetuksen

edellyttämiin vesistötutkimusten

tekemiseen oli varauduttava.

Samoin apua tarvittiin

vuoden 1964 jätevesikomitean

Foto Roos 1930/HKM

Kuntatekniikka 1/2011

49


Suunnittelemme

parempaa

huomista

Osaamisemme ja monipuolisen kokemuksemme

avulla tarjoamme kilpailukykyisiä ratkaisuja uimahallien

ja muiden liikuntatilojen rakennejärjestelmiksi.

Rakennetekniikan erikoisosaamisemme kattaa mm.

vesitiiviit rakenteet

rakenteiden säilyvyystarkastelut

rakennusfysikaaliset suunnitelmat:

lämpö- ja kosteustekniikka sekä korroosionhallinta

kuntotutkimukset

referensseihimme kuuluu mm. Mäkelänrinteen

Uintikeskus, joka on Suomen ensimmäinen kansainväliset

mitat täyttävä uintikeskus.

www.aarokohonen.com

tarvitsemiin selvityksiin. Tutkijavoimia

alettiin lisätä 1963, ja lisääminen

jatkui tehtävien lisääntyessä

nopeasti.

Vesi- ja viemärilaitostoimintojen

yhdistämistä samaan organisaatioon

esitettiin 1975, ja se

toteutui yhdeksän vuoden kuluttua.

Yhdistymistä edistivät Helsingissä

ja muissa kaupungeissa

jätevesimaksulaki (1974) sekä

vesi- ja viemärilaitoslaki (1977).

Käytännössä viemärilaitostoiminnot

siirrettiin rakennusvirastosta

vesilaitokselle, mikä ei

kuitenkaan sujunut kitkatta. Viemäripuolelta

tulleita kutsuttiin

vähemmän mairittelevasti biafralaisiksi.

Keskuspuhdistamo

valmistui 1994

Helsingin 1960- ja 1970-luvulla

valmistuneet ja laajennetut

puhdistamot olivat mekaanisbiologisia.

Vaatimusten kiristyessä

puhdistamoita täydennettiin

kemiallisella vaiheella. Tämä

toteutettiin rinnakkaissaostuksella

kaikilla aktiivilietelaitoksilla

1978 mennessä.

Pienempiä puhdistamoja

ryhdyttiin asteittain poistamaan

käytöstä. Ensin 1970-luvulla lakkautettiin

Mustikkamaan, Kulosaaren

ja Rajasaaren puhdistamot.

Näitä seurasivat Herttoniemi

ja Tali sekä Laajasalo.

Tämän jälkeen 1988 olivat

jäljellä vielä Kyläsaaren, Viikin,

Vuosaaren, Munkkisaaren ja

Lauttasaaren puhdistamot. 1986

alussa hyväksyttiin keskuspuhdistamon

suunnitelma ja kalliopuhdistamo

valmistui Viikinmäkeen

1994.

Espoo vei purkuputken

avomerelle 1974

Espoossa jätevedenpuhdistuksen

painopiste siirtyi 1960-luvulla

Suomenojalle. Ensin rakennettiin

rengaskanava, joka

yhdistettiin 1963 lammikkopuhdistamoon.

Samana vuonna rakennettiin

purkuputki merelle ja

toinen purkuputki 1967. Syksyllä

1969 valmistui Suomenojan mekaaninen

puhdistamo.

Espoossa jätevesien uusi ja

aiempaa pidempi purkutunneli

valmistui keväällä 1974. Helsingissä

jätevesien johtamista avomerelle

oli esitetty jo 1913. Helsingin

kaupunginhallitus hyväksyi

1973 jätevedenpoistotunnelijärjestelmän

yleissuunnitelman:

hanke käynnistyi 1982 ja purkutunneli

otettiin käyttöön 1986.

Vuonna 1994 jätevedet Helsingistä

ja useista muista kunnista

johdettiin puhdistettuina ulkosaariston

reunaan, noin seitsemän

kilometrin päähän.

Pääkaupunkiseudun 1,2 miljoonan

asukkaan ja teollisuuden

jätevedet puhdistetaan keskitetysti

HSY Veden kahdella Suomen

suurimmalla jätevedenpuhdistamolla

Viikinmäessä Helsingissä

ja Suomenojalla Espoossa.

Espoon valtuusto päätti lokakuussa

2009, että Blominmäkeen

rakennetaan kalliopuhdistamo.

Sen on määrä valmistua

2020 mennessä.

Historiassa tehdyt

valinnat sitovat

Jätevedenpuhdistuksen kehittämisen

ansiosta saastuneet rannat

ovat vähitellen puhdistuneet.

Kansalaiskeskustelussa on tultu

tilanteeseen, jossa näkemykset

ovat osittain kääntyneet päälaelleen:

jätevedenpuhdistamot nähdään

välillä itse saastuttajina.

Yhdyskuntien vedenhankinnassa

ja jätevesihuollossa tarvitaan

lyhyen aikavälin päätöksenteon

rinnalle pitkän aikavälin

suunnittelua. Tällaista suunnittelua

tehtiin laajalti vesilaitosten

perustamisvaiheessa 1800-luvun

lopussa ja 1900-luvun alussa. Silloin

asioita pohdittiin jopa vuosisadan

päähän, mutta myöhemmin

pitemmän aikavälin suunnittelu

on jäänyt vähemmälle.

Vaarana on, että kaupungeissa

tehdään päätöksiä, jotka eivät

huomioi sitä, miten historiassa

tehdyt valinnat sitovat ja rajoittavat

nyt ja tulevaisuudessa tehtäviä

päätöksiä ja käytettävissä

olevia vaihtoehtoja.

Teksti perustuu kirjoittajien tuoreeseen

julkaisuun Metropoli ja meri

(HSY 2010). Se on korvauksetta ladattavissa

osoitteesta http://tampub.uta.

fi/tulos.phptiedot=389

50 Kuntatekniikka 1/2011


Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma

Yhdyskuntatekniikka 2011

Turun Messu- ja Kongressikeskus

18.–20.5.2011

Koko ala yhdessä näyttelyssä.

www.yhdyskuntatekniikka.fi


Huhtiniemeen rakennetaan jopa 17-kerroksinen kylpylähotellirakennus,

jos alueen kaavoitus etenee suunnitellusti.

Buildia Oy

Tiuruniemeen, entisen tuberkuloosiparantolan tiloihin

kaavaillaan senioriasuntoja.

SAIMAAN RANNOILLE NOUSEMASSA KYLPYLÄHOTELLEJA, SENIORIASUNTOJA

● Lappeenrantaan Saimaan rannoille

on nousemassa ja suunnitteilla

uusia matkailun vetonauloja.

Entisen Joutsenon kunnan

Rauhan alueella aloitettiin viime

keväänä kylpylähotelli Holiday

Club Saimaan rakentaminen ja

vanhan mielisairaalan saneeraus.

Holiday Club Resorts Oy:n (HCR)

28 000 neliön kokonaisuuteen

sisältyvät myös vesipuisto ja jääareena.

Noin 64 milj. euron hanke

valmistuu ensi syksynä.

Lähellä sijaitsevasta Tiurun sairaalan

alueesta Lappeenrannan

kaupunki ja HCR tekivät alustavan

sopimuksen marraskuussa.

Tällä hetkellä valtion vastaanottokeskuksena

toimivaan entiseen

tuberkuloosiparantolaan kaavaillaan

senioriasuntoja. Alueen läheisyydessä

järjestetään lomaasuntomessut

kesällä 2012.

Kolme kilometriä Lappeenrannan

keskustasta sijaitsevaan Huhtiniemeen

on puolestaan nousemassa

kylpylähotelli ja vapaa-aikakeskus,

joille rakennusoikeutta on

kaavailtu noin 19 000 m 2 . Alueella

sijaitsee mm. historiallinen hautapaikka-alue,

joka maisemoidaan

Museoviraston kanssa.

Hankkeen takana on Buildia

Oy, jolle kaupunki myy tontit

noin 1,8 milj. eurolla asemakaavan

saatua lainvoiman. Buildia

Oy:n tavoitteena on aloittaa kokonaisbudjetiltaan

noin 70 milj.

euron hankkeen rakennustyöt

2012 alussa.

Hamsteri tarvitsee vain traktorin ja kuskin.

Hamsterit apuun Helsingin lumisodassa

● Helsingin kaupungin Stara on

ottanut käyttöön kaksi hamsteriksi

kutsuttua lumilinkoa. Traktorin

vetämä linko syöksee kadulta

poistetun lumen suoraan

takana olevaan peräkärryyn ja

korvaa näin monesta autosta

koostuvan normaalin lumenpoistoyksikön.

– Hamsteri on erityisen kätevä

ahtailla asuntokaduilla ja silloilla,

joissa 3-4 autosta tai koneesta

koostuva lumenpoistoyksikkö

helposti tukkii kulkureitin,

vastaava työnjohtaja Tapio Rannanheimo

Staralta kertoo.

Lumilinko poistaa lunta kerralla

metrin leveydeltä. Näin ahtaatkin

paikat saadaan puhdistettua

lumesta.

Kuormaavan lingon lisäksi

Staralla on käytössä 25 lunta

poisheittävää linkoa, jotka ovat

käytössä tarvittaessa.

Pohjanmaalaishamsterit ovat

Helsingissä lainassa, mutta mikäli

ne viihtyvät hyvin Helsingissä

ja osoittautuvat tehokkaiksi

työmyyriksi, on Staran hankintalistalla

omia linkoja.

www.hel.fi/stara

Staran kuvapankki, Heli Seppälä

Aurauksen

toimenpiderajat

vaihtelevat paljon

ruotsalaiskunnissa

● Viime syyskuussa tehdyn kyselyn

mukaan ruotsalaiskuntien

katujen lumenaurauksen toimenpiderajat

vaihtelevat huomattavasti.

Kuntien keskustaalueiden

pääväylien kunnossapidon

toimenpiderajoja koskeneeseen

kyselyyn vastasi Ruotsin

290 kunnasta 245.

Tiukin toimenpideraja on

jämtlantilaisessa Bergin kunnassa,

jossa auraus pääväylillä alkaa

yhden senttimetrin lumikerroksen

jälkeen. Myös hiihtokeskuskaupunki

Östersund yleensä

runsaslumisessa Jämtlannissa

kuuluu innokkaimpiin auraajiin.

Siellä toimenpideraja on kolme

senttimetriä. Vättern-järven rannalla

sijaitsevassa Motalassa auraus

puolestaan alkaa kahden

sentin lumikerroksella.

Paksuimmissa hangissa joutuvat

liikkumaan itägöötanmaalaisen

Högsbyn ja taalainmaalaisen

Rättvikin asukkaat. Näillä

paikkakunnilla vasta 12 senttimetrin

lumikerros pääväylillä

katsotaan auraamista vaativaksi.

Suuremmista kaupungeista

turhaa kiirettä aurauksen kanssa

välttää Perämeren rannikon

Skellefteå, jossa aurataan, kun

lunta on satanut 10 senttiä.

www.svt.se

Energiatehokkuussopimuksille

omat

verkkosivut

● Energiatehokkuussopimuksille

on avattu omat verkkosivut.

Sivuilta löytyy yleistietoa eri alojen

sopimuksista ja vuosittaisista

tuloksista kolmella kielellä (FI,

SE, EN). Verkkosivut on laatinut

Motiva Oy työ- ja elinkeinoministeriön

rahoituksella. Motiva

vastaa sivujen päivittämisestä.

www.energiatehokkuussopimukset.fi

Jätetieto yhdessä

osoitteessa

● Kotitalouksien jätepalvelut

koko Suomen alueella löytyvät

nyt yhdestä osoitteesta. Sivuston

on julkaissut Jätelaitosyhdistys

(JLY).

www.jäteinfo.fi

52 Kuntatekniikka 1/2011


Raimo Suomela

Biodieseliä syksyllä

pk-seudun busseihin

● Pohjolan Liikenne tuo pääkaupunkiseudun

lähiliikenteeseen 19

linja-autoa, jotka käyttävät polttoaineena

elintarviketeollisuuden rasvajätteestä

peräisin olevaa biodieseliä.

Espoon sisäiseen ja seutuliikenteeseen

syyskesällä 2011 tulevien

autojen tilaaja HSL kilpailutti

liikennöitsijät tällä kertaa uusilla

laatukriteereillä, joissa se painotti

aiempaa enemmän alhaisia hiilidioksidipäästöjä

ja lähipäästöjä.

Biopolttoaineen ansiosta kasvihuonepäästöt

vähenevät noin 75

prosenttia, hiukkaspäästöt 30 prosenttia

ja typen oksidit 10 prosenttia

fossiiliseen dieseliin verrattuna.

Saloon uusi

ongelmajätteiden

käsittelykeskus

● Ekokem-Palvelu Oy rakentaa Salossa

sijaitsevalle Rouskis Oy:n Korvenmäen

jäteasemalle uuden teollisuusjätteiden

ja pilaantuneiden

maa-ainesten käsittelykeskuksen,

joka palvelee koko Länsi-Suomen

aluetta. Ekokem-Palvelu toteuttaa

käsittelykeskuksen vaiheittain. Toiminta

käynnistyi jo vuoden alussa.

– Yhteistyö Ekokem-Palvelun

kanssa mahdollistaa myös muuta

uutta yhteistyötä ja yritystoimintaa

Korvenmäelle sekä jäteaseman naapurissa

olevalle Metsäjaanun teollisuusalueelle.

Tällä päänavauksella

voi olla suuri merkitys koko Salon

seudulle, Rouskiksen toimitusjohtaja

Jukka Heikkilä sanoo.

Energiapuuska

hakee uusia ideoita

● Tekes on käynnistänyt Energiapuuska-kilpailun,

jolla haetaan uusia

ratkaisuja energiapuun tuotanto-

ja toimitusketjujen tehostamiseen.

Kilpailussa painotetaan idean

uutuusarvoa ja toteuttamisedellytyksiä.

Kilpailu on avoin yrityksille

ja kuntien liikelaitoksille.

Kilpailussa palkitaan 3–5 ehdotusta,

jotka kehitetään Tekesin asiantuntijoiden

kanssa Tekesin mahdollisesti

rahoittamaksi hankkeeksi.

Kilpailuehdotukset on jätettävä

7.3. mennessä. Palkittavat ehdotukset

julkistetaan huhtikuun

puolivälissä. Energiapuuska-kilpailu

on osa Tekesin puutuote- ja

energiapuualan aktivointihanketta

2010–13.

www.tekes.fi/info/puuska/

energiapuuska

Helsingin seutu

tähtää vihreisiin

toimitiloihin

● HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

koordinoi projektia, jossa

seurataan seudun kaupunkien toimitilojen

käytöstä eli lämmityksestä,

sähkönkulutuksesta, henkilöstön

työasiointimatkoista, paperinkulutuksesta

ja jätteistä aiheutuvia

kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteena

on vähentää pilottikiinteistöjen

päästöjä 10 prosentilla tämän

vuoden loppuun mennessä.

Projektissa on 32 pilottikiinteistöä

Helsingistä, Espoosta, Vantaalta,

Kirkkonummelta, Kauniaisista

ja Keravalta. Kiinteistöihin kuuluu

päiväkoteja, kouluja, uimahalleja,

monitoimitaloja, toimistoja sekä varikkoja

ja terveysasema. Kiinteistöt

seuraavat kasvihuonepäästöjensä

kehitystä WWF:n ylläpitämällä ilmastolaskurilla.

www.ilmastolaskuri.fi

Suomi puhtaaksi

päivässä

● Suomen suurimmat ympäristötalkoot

ovat valmisteilla. Siivouspäivä

on 6.5. Tuolloin siivotaan yhdessä

päivässä kaupungit ja kunnat –

maanteiden varsia ja vesistöjä. Lappiin

ja saaristoon järjestetään oma

siivouspäivä kesäkuussa.

Tempaus on osa maailmanlaajuista

liikettä Let´s Do It, jonka tavoitteena

on siivota koko maailma.

Kampaja on toteutettu jo kuudessa

Euroopan maassa: Virossa, Latviassa,

Liettuassa, Portugalissa, Sloveniassa

ja Romaniassa. Lisäksi on

siivottu puolen sataa kaupunkia,

mm. Pietari, Moskova, Delhi ja Bangalore.

Tavoitteena on elvyttää suomalaista

talkoohenkeä ja saada

mukaan yli 750 000 suomalaista.

Kampanjan järjestää tamperelainen

Green Earth ry, ja sitä tukevat ympäristöministeriö

ja sisäministeriö.

www.suomipuhtaaksi.fi


Kuntatekniikka 8/2010

53


DESIGNKATU

ELÄVÖITTÄÄ

YRITYSALUETTA

● Helsingin Herttoniemen

yritysalueen elävöittämiseksi

järjestetyn ideakilpailun

on voittanut työ nimimerkillä

”Park Avenue”. Kilpailu

on osa Metrohelsinki-hanketta,

jossa kaupunki yhteistyössä

alueen yritysten kanssa

tekee tunnetuksi itäisen

metroradan varressa olevia

kaupunginosia vireinä yritysalueina.

Tavoitteena on laajentaa

World Design Capital Helsinki

2012 keskustan ulkopuolelle

ja paikkoihin, jotka eivät

perinteisesti edusta muotoilua.

Tuomaristo kiitteli ehdotusta

kokonaisvaltaisuudesta,

konstailemattomuudesta

ja rohkeasta pääkadun visiosta.

Kaistajärjestelyt, istutukset,

pysäköintitaskut, pajarakennukset,

maamerkki,

valaistus ja aitarakenteet

muodostavat yhdessä omaleimaisen

ympäristön, joka

liittyy luontevasti alueen yritystoimintaan.

Designkatukilpailun voittaneen ehdotuksen on suunnitellut työryhmä

Pia Sopanen ja Ilkka Svärd avustajanaan Tuuli Sopanen.

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston,

kiinteistöviraston,

Lähiöprojektin, rakennusviraston

sekä talous- ja suunnittelukeskuksen

yhteistyössä World Design

Capital Helsinki 2012 -hankkeen

kanssa järjestämään kilpailuun osallistui

yli 40 työryhmää.

www.metrohelsinki.hel.fi/designkatu

Kiinteistöjen

vesijärjestelmien

riskit hallintaan

● Prizztech Oy:n Vesi-Instituutti

WANDER on käynnistänyt projektin

”Kiinteistöjen vesijärjestelmien

kokonaisvaltainen riskienhallinta

KIITOS”, jossa kehitetään

kiinteistöjen vesijärjestelmien

terveellisyyttä, toiminnallisuutta

ja kestävyyttä sekä

luodaan edellytyksiä vähentää

kiinteistöjen vesijohtojen vaurioita.

Painaja Hannu Vainikainen säätää 9.12. ilmestyneen

Kuntatekniikan kannen värejä Forssa Printissä 2.12.,

vieressä toimitussihteeri Pirjo Valtakari.

Toimitus vieraili Forssa Printissä

Kuvat Kaisa Syväjärvi

Kuntatekniikka-lehden

päätoimittaja ja toimitussihteeri

vierailivat Forssa

Printin painolaitoksella

Forssassa joulukuussa, kun

vuoden viimeinen Kuntatekniikka

8/2010 oli painokoneissa.

Vierailu tarjosi hyödyllisen

ja miellyttävän mahdollisuuden

tutustua nykyaikaisen

arkkipainon toimintaan.

Forssa Print painaa Kuntatekniikan

myös tänä vuonna.

Projektissa luotavaan perustietokantaan

kootaan olennaiset

tiedot kiinteistöjen vesijärjestelmistä

Suomessa. Seuraavaksi

kerätään uudisrakentamisen

pilottikohteista vesijärjestelmien

suunnitteluun, rakentamiseen

ja käyttöönottoon liittyvää

tietoa sekä luodaan käytännön

toiminnan hallintaan keskittyvä

tietojärjestelmä. Raumalle helmikuussa

valmistuva Teknologiatalo

Sytytin on yksi pilottikohteista.

Tekesin Vesi-ohjelman osittain

rahoittaman kolmivuotisen

projektin kokonaisbudjetti on

240 000 euroa.

www.vesi-instituutti.fi

Forssa Printin myyntipäällikkö Tuukka

Aaltonen selostaa päätoimittaja

Paavo Taipaleelle lehden kannen

painotekniikkaa.

Tampere

järjestää seudun

joukkoliikenteen

● Joukkoliikennelaki muuttui

vuoden vaihteessa niin, että

Tampereen seudulla linja-autoliikenteen

ja kevyen raideliikenteen

toimivaltaisena viranomaisena

toimii Tampereen kaupunki.

Toimivalta-alueeseen kuuluvat

Tampereen oman alueen ohella

Kangasalan, Lempäälän, Nokian,

Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja

Ylöjärven kuntien alueet.

Muutoksen tarkoituksena on

tukea seudullista kehittymistä ja

luoda edellytyksiä joukkoliikenteen

palvelutason parantamiselle.

Miljoonas valtion

tuella tuotettu

asunto rakenteilla

● Miljoonannen valtion tuella tuotetun

asunnon rakennustyöt ovat

alkaneet Helsingin Jätkäsaaressa.

Asunnon rakennuttaa Helsingin

opiskelija-asuntosäätiö HOAS Välimerenkatu

5:een. Neljään kahdeksankerroksiseen

taloon valmistuu

syksyllä 2012 yhteensä 206

asuntoa.

Asuntojen sijainnille yhdyskuntarakenteessa

annetaan nykyisin aiempaa

suurempi painoarvo ARAtuotannossa.

Kantakaupungin kupeeseen

rakennettavat opiskelijaasunnot

ovat hyvä esimerkki yhdyskuntarakennetta

eheyttävästä

ja siten ilmastonmuutosta hillitsevästä

rakentamisesta

Lähes joka toinen sodan jälkeen

Suomeen rakennetuista asunnoista

on rahoitettu valtion tuella. Myös

ensimmäinen valtion tuella 1949

rakennettu asunto rakennettiin

Helsinkiin, osoitteeseen Mannerheimintie

81.

54 Kuntatekniikka 1/2011


Helsingin Energian ja Academica Oy:n ensimmäinen, maailman

ekotehokkaimmaksi luonnehdittu tietokonesali Uspenskin katedraalin

alla palkittiin it-alan Green Enterprise -palkinnolla 2010.

Uusi ekotehokas

konesali Helsingin

Suvilahteen

● Uspenskin maailman ekotehokkaimmaksi

luonnehdittu konesali

saa jatkoa, kun Helsingin Energia

ja Academica Oy toteuttavat samalla

konseptilla konesalin Helsingin

Suvilahteen entisiin sähköasematiloihin.

Konesalikäyttöön tulee

alkuvaiheessa noin 2 000 neliötä,

mikä vastaa kooltaan noin kymmentä

Uspenskin konesalia. Ensimmäiseksi

asiakkaaksi ekotehokkaaseen

konesaliin tulee Siemens IT

Kuvat Jakke Nikkarinen

Tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä, jonka Helsingin

Energia tuottaa lämpöpumppujen, kylmän meriveden ja energiantuotannossa

muutoin käyttämättä jäävän lämpöenergian avulla.

Solutions and Services Oy.

Uuden konesalin toteutus entisiin

Suvilahden sähköaseman tiloihin

käynnistyi alkuvuodesta, ja

käyttöön konesali saadaan elokuussa.

Tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä.

Tietokoneiden

tuottama lämpö taas johdetaan

lämpöpumpun avulla edelleen kaukolämpöverkkoon

lämmittämään

helsinkiläisiä rakennuksia ja asukkaiden

käyttövettä. Uuden konesalin

lämmitysteho vastaa noin 2 000

omakotitalon lämmitystarvetta.

PERI GmbH

MEKSIKOON MAAILMAN

KOLMANNEKSI KORKEIN SILTA

Puente Baluarte sijaitsee

Meksikon vuoristoalueella.

Silta on osa Luoteis-Meksikon

uutta moottoritietä ja

valmistuttuaan 2012 tekee

tiestä nopeimman reitin

Tyynelle valtamerelle.

● Meksikoon on rakenteilla

maailman kolmanneksi

korkein silta, joka valmistuu

2012. Baluarten 1 124

m pitkä silta tulee ylittämään

rotkon, jonka syvyys on 390

m. Vinoköysisillan pääjänneväli

on 520 m. Yhdeksän

siltapilarirakennetta ja kaksi

pylonia tukevat 20 metriä

leveää kansirakennetta.

Korkeimman pylonin

korkeus on 169 m.

Saksalainen PERI

GmbH on suunnitellut ja

toimittanut muotti- ja telinekokonaisuuden

sillan

tukirakenteiden rakentamiseen.

Pyloneissa käytetty

itsekiipeävä ACS-muotti

mahdollistaa nosturittoman

kiipeilyn kaikissa

sääolosuhteissa, mikä nopeuttaa

rakennustöitä.

www.perisuomi.fi

Langaton

ohjaus ledvaloihin

● Valtavalo Oy on lisensoinut

led-valoputkiinsa

japanilaisen Yashima

Dengyo Co. Ltd:n langattoman

wlan-ohjaustekniikan.

Järjestelmä hyödyntää

wlan-verkkoa valaistuksen

ohjaukseen ja seurantaan.

Järjestelmä asennetaan

osaksi led-valoputkia. Putken

mukana tuleva langaton

ohjaus toimii lähes kaikissa

loisteputkivalaisimissa

pelkällä putkien vaihdolla

ilman erillisjohdotusta.

Tekniikka perustuu ohjauslaitteeseen,

tavalliseen

langattomaan wlan-reitittimeen

sekä putken sisään

asennettavaan wlan-ohjaimeen,

jonka avulla voidaan

seurata, sytyttää, sammuttaa

ja himmentää yksittäistä

tai tiettyihin ryhmiin jaettuja

led-valoputkia.

Kun langattomaan ohjaukseen

liitetään ajastus

tai läsnäolo- tai valoisuustunnistimet,

voidaan saavuttaa

vielä 20 prosentin

säästöt led-valoputkien

tuoman noin 70 prosentin

sähkönsäästön lisäksi.

www.valtavalo.fi

NetLED järjestelmän

iPad ohjaus.

Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöaulojen

3&4 katto valmistuu helmikuussa.

Puuviiluinen

sisäkatto tuo

valoa

● Valoisampi ilme ja

talotekniikan sijoittaminen

kattorakenteisiin

olivat lähtökohtina,

kun Finnavian tilaamaa

Helsinki-Vantaan lentoaseman

T2-terminaalin

3&4 lähtöaulojen sisäkattojen

uusimista alettiin

suunnitella. Ratkaisu

löytyi puuviilulla pinnoitetuista

Puucompin

kattorakenteista.

Terminaalin katon

uusiminen on osa saneerausta,

jonka yhteydessä

myös talotekniikka

uusitaan lähes kokonaan.

Aulatiloissa uusi

talotekniikka ei mahtunut

alkuperäisen kattorakenteen

sisään, joten

kattopintaa piti laskea

hieman.

Arkkitehtonisista

syistä alkuperäinen

metallipaneelikatto purettiin

ja asennettiin tilan

reuna-alueille. Uusi

katto rakennettiin keskialueelle

vanhan katon

perusjakoa ja muotoa

noudatellen.

www.puucomp.fi

Kuntatekniikka 1/2011

55


Ramboll

Finland Oy



Anssi Haimilahti






Taneli

Nissinen




SWECO PM Oy




Kari Aurasen



Outi Persson




Sakari Linnavuori



Vesa Hakola




Anu Koivisto




Raimo Kuusikko



Kari Narkaus



Matti Alakylmänen



Loviisa Norokorpi




Saverio Raatikainen



Seppo Rajaniemi





Ramboll

Analytics Oy


Sanna Ojala


Energiateollisuus

ry




Minna Rautajoki

Antti Kohopää

Jussi Erälahti




Jaakko Naamanka




Maija Sirkkanen




Masa Heiska




Ville Poijärvi

Timo Räty


Kari-Pekka Kilkki

Sipoon kunta



Mikael Grannaksen


Suomen

Talokeskus Oy

Tom Lindborg




Antero

Joki



WSP Finland Oy

Arto Tenhovuori




Jari Niskanen



Hanna Mönkkönen



Jukka Repo





Energia- ja ympäristökonsultointi





56

Kuntatekniikka 1/2011


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia

vuonna 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

johtajaksi Helsinkiin on nimitetty

DI, B.Sc. (Hons)

Mikko Muoniovaara.

Jussi Kuusola on

nimitetty tuotepäälliköksi.

Vahanne on nimitetty

johtavaksi asiantuntijaksi.


nimitetty

Kylli Eensalu,

Andy Sadlak ja

Christian Tallsten.

Jukka Vahtera on

nimitetty ympäristöinsinööriksi.

Antti Tiri on nimitetty

yksikön päälliköksi Tampereelle.

Hannu Karppi on

nimitetty projektipäälliköksi.

Tampereen

Kaupunkiliikenne



uudeksi toimitusjohtajaksi

on valittu kauppatieteiden

maisteri Pekka Pirhonen

1.3. alkaen.

Tampereen Kaupunkilii-


perustettu kunnallinen liikennelaitos,

jonka palveluksessa

on runsaat 350

kuljettajaa ja käytössä 143

linja-autoa.

Ekokem Oy Ab


Hannu Poutiainen johtajaksi

vastaamaan rakennus-

ja energiajäteliiketoiminnasta.

Lahden kaupunki

Saara Vauramo on


gin konsernipalveluissa kehityspäällikköksi.

Vauramon

keskeinen tehtävä on

GreenCity-ohjelmakokonaisuuden

koordinointi ja


minen kestävän kehityksen

edelläkävijänä.

Vauramo on väitöskirjatyössään

tutkinut kaupungin

ekosysteemipalveluja.

Hän on kaupunginvaltuutettu

ja toimii vihreiden

valtuustoryhmän puheenjohtajana.

2011

Alueelliset yksityistiepäivät

Useita tilaisuuksia helmi-maaliskuussa

www.tieyhdistys.fi

Uimahalli- ja kylpyläpäivät

2.–4.2.2011 m/s Mariella

www.ukty.fi

Paikkatietoseminaari

8.–9.2.2011 Helsinki

www.kunnat.net/tapahtumat

Viherpäivät ja

Vihertekniikka

8.–9.2.2011 Tampere

www.vyl.fi

Asfalttipäivä

17.2.2011 Vantaa

www.fcg.fi

Kiinteistöinsinöörien ja

geodeettien neuvottelupäivät

17.–18.2.2011 Kuopio

www.fcg.fi

Jätekuljetukset

8.3.2011 Helsinki

www.fcg.fi

Sportec 2011

24.–25.3.2011 Tampere

www.sportec.fi

Pysäköinninvalvontakoulutus

24.–25.3.2011 Vantaa

www.fcg.fi

Kuntien rakennuttamispäivät

7.–8.4.2011 Hämeenlinna

www.fcg.fi

Katujen ja yleisten alueiden

ylläpidon toimintatavat

12.4.2011 Helsinki

www.fcg.fi

Jätehuollon neuvottelupäivät

13.–14.4.2011 Helsinki

www.fcg.fi

Jäähallipäivät

19.–21.4.2011 Helsinki-Tukholma-

Helsinki

www.finhockey.fi/palvelut/

jaahallipaivat

VETO – Vesihuollon

johtaminen ja kehittäminen

28.4.2011–16.3.2012 (7x2 pv)

Tampere

www.tut.fi/edutech

WASSER BERLIN

INTERNATIONAL

2.–5.5.2011 Berliini

www.wasser-berlin.de

Yhdyskuntatekniikka

YT11-näyttely

18.–20.5.2011 Turku

www.yhdyskuntatekniikka.fi

Kuntatekniikan päivät

19.–21.5.2010 Turku

www.kuntatekniikka.fi

Osakeyhtiö- ja

liikelaitoskonferenssit

25.–27.5.2011 Helsinki-Tukholma-

Helsinki

www.fcg.fi

Stone+tec

22.–25.6.2011, Nürnberg

www.stone-tec.com

Loma-asuntomessut

27.6.–10.7.2011, Mäntyharju

www.asuntomessut.fi

Asuntomessut

15.7.–14.8.2011, Kokkola

www.asuntomessut.fi

Kuntamarkkinat

14.–15.9.2011, Helsinki

www.kuntamarkkinat.fi

FinnSec 2011

12.–14.10.2011 Helsinki

www.finnsec.fi

World Sustainable

Building Conference

18.–21.10.2011 Helsinki

www.sb11.org

UrbanTec

24.–27.10.2011 Köln

www.urbantec.de

Paikkatietomarkkinat

1.–2.11.2011 Helsinki

www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/

paikkatietomarkkinat

tapahtumakalenteri

Kuntatekniikka 1/2011 57


sivulla 36

sivulla 36

YMPÄRISTÖ-

TEKNIIKKAMESSUT

6.–9.10.2010

VIRALLINEN MESSU-

LUETTELO KESKI-

AUKEAMALLA

sivulla 36

Lännen Alituspalvelu Oy

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella

www.lannenalitus.com

Työntöporausta American Augers 72-1200NG

koneella, DN1600 asennus.

ALITUSPORAUKSET

kaikilla menetelmillä

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon

asennuspituudet jopa 1000 m

Honkapuistontie 95, 28430 Pori

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928

email: lannenalitus@lannenalitus.com








YHDYSKUNTATEKNIIKAN

ASIANTUNTIJA

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI

Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,

faksi (019) 31274

www.finnmap-infra.fi

Tehokasta täsmänäkyvyyttä

Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.

Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

Akaan vesijohtoverkoston kunnossapidosta oli mielenkiintoinen

juttu jossain Kuntatekniikan numerossa... olikohan

se 3/2010 Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto

paikkaa. Käytössäsi lehden pdf:t vuodesta 2006.

sivu

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto

ALANSA YKKÖNEN

Jukka Sandelin

laskeutuu Akaan

vesijohtoverkoston

paineenkorotusasemalle

2 /2010

Ellen Matsenjwa

arvostaa yhteistyötä

Salon kanssa

Mbabanen kehittämisessä.

sivu 26

Tekstari

varoittaa rankkasateesta

sivu 14

Espoon uusin

jäähalli on

energiapihi sivu 20

Kajaani sai vanhan

teollisuusalueen

kukoistamaan sivu 29

Kaatopaikan

remontti paransi

pintavesiä sivu 38

VEDET HALLINNASSA

sivu 6

ALANSA YKKÖNEN

6 /2010

HSL:n Suvi

Rihtniemi haluaa

lisää raideliikennettä

Helsingin

seudulle. sivu 18

Bostonin keskustatunneli

on USA:n uuden kaupungin oiko-

energiaksi Ämmässuon

Orimattila rakentaa Kaatopaikkakaasut

suurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28 voimalassa sivu 38

Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen

ja sadan kilometrin putkiston pää sivu 6

PITKÄ VEDENHAKU

ALANSA YKKÖNEN

7 /2010

Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna:

Kunta

ei kykene jätevesineuvontaan

paikan

päällä. sivu 44

Shared Space yhdistää Bostonin pysäköinninvalvonnassa

uusinta hulevesiohjelmaansa

Vantaa on testannut

julkisen tilan kaikkien

käyttöön sivu 18 teknologiaa sivu 29 vuoden verran sivu 38

Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin,

Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat 6

LUVAT VERKOSTA

ALANSA YKKÖNEN

Viherrakentaminen

Shanghaissa huippuluokkaa

sivu 25

1/2011

Hollantilaissairaala

rakennettiin hoitoprosessin

ehdoilla sivu 40

Pyynikin uimahalli-hotellista

tulee ainutlaatuinen,

Kirsti Hankela

iloitsee. sivu 14

sivulla 36

Seinäjoki leikkaa

energiayhtiönsä veroja

vesilaitoskaupalla sivu 47

2011

John Hopkins rakennuttaa

hylätystä teollisuusalueesta

jättimäistä olympiapuistoa

sivu 6

LONTOOSEEN 2012

Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi

TILAA

Kuntatekniikka!

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana

kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle

syyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollon

osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa 80 euroa,

irtonumero 10 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

tai puh. 09 771 2442.

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi

58 Kuntatekniikka 1/2011


Tarkat

laitos ja kunta

sääasemat,

ukkostutkaimet,

tuulimittarit.

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,

ympäristön sekä maankäytön ja

rakentamisen kysymyksissä.

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA

Golder Associates Oy

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden

tutkiminen ja kunnostus

• Jäteluokitukset

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit

• Hyötykäyttöarvioinnit

maanrakentamisessa

• Vesistöjen ja ranta-alueiden

sedimenttitutkimukset ja kunnostus

• Ympäristöriskien arvioinnit

• Vanhojen kaatopaikkojen

kunnostussuunnittelu

FCG – Hyvän elämän tekijät

Suunnittelemme hyvää

infrastruktuuria, ympäristöä

ja yhdyskuntaa

www.fcg.fi

Liikuntapaikkarakentamisen konsultit

Liikuntapaikkarakentamiseen keskittyvää

konsultointi- ja valvontapalvelua.

Hankekartoitukset ,kuntoarviot ja hankesuunnitelmat.

Avustamme suunnittelun järjestämisessä, ohjauksessa ja

suunnitelmien arvioimisessa.

P. 040 544 3998 www.liikuntapaikkarakentaminen.fi

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.

Pöyry Finland Oy

Puh. 010 3311

www.poyry.fi

• rakennuttamispalvelut

• vesihuollon projektinhoito

• palveluhankintojen kilpailutus

• lietteen jatkokäsittelyhankkeet

• valmiussuunnittelu

Kuntatekniikka 1/2011

59

More magazines by this user
Similar magazines