Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
14.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lehti.kuntatekniikka.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

ALANSA YKKÖNEN<br />

1/2011<br />

Pyynikin uimahalli-hotellista<br />

tulee ainutlaatuinen,<br />

Kirsti Hankela<br />

sivulla 36<br />

iloitsee. sivu 14<br />

Viherrakentaminen<br />

Shanghaissa huippuluokkaa<br />

sivu 25<br />

Hollantilaissairaala<br />

rakennettiin hoitoprosessin<br />

ehdoilla sivu 40<br />

Seinäjoki leikkaa<br />

energiayhtiönsä veroja<br />

vesilaitoskaupalla sivu 47<br />

John Hopkins rakennuttaa<br />

hylätystä teollisuusalueesta<br />

jättimäistä olympiapuistoa<br />

sivu 6<br />

LONTOOSEEN 2012

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi<br />

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme<br />

osaamisemme ja kokemuksemme<br />

käyttöösi ja autamme sinua löytämään<br />

parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />

Taustallamme ovat tunnetut<br />

merkkituotteet, joiden<br />

tuotekehitys on jatkuvaa<br />

ja systemaattista.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!<br />

Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman<br />

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa<br />

jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n<br />

asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin<br />

ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.<br />

Maahantuoja:<br />

Kysy lisää!<br />

SGN Tekniikka Oy<br />

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa<br />

Puh. 030 650 50<br />

www.sgntekniikka.fi

SISÄLTÖ<br />

1/ 2011<br />

1. helmikuuta<br />

18 Kööpenhaminassa pyöräily on aito<br />

vaihtoehto henkilöautolle. Suomessa on<br />

paljon pyöräteitä, mutta niiden laadussa<br />

on parantamisen varaa.<br />

24 Shanghain viher- ja ympäristörakentamisen<br />

korkea taso yllätti 2010 maailmannäyttelyssä<br />

kävijän.<br />

36 Yksi Helsingin Valon vuodenaika -tapahtuman<br />

teoksista oli Tülay Schakirin Hyvä Valo<br />

– Paha Valo Kaisaniemen puistossa.<br />

40 Hollantilaissairaala suunniteltiin mm. hotellitoiminnan<br />

parhaita käytäntöjä soveltaen.<br />

Tehokkuus kompensoi korkeita kustannuksia.<br />

YHDYSKUNTA<br />

Kesäolympialaiset 2012 luovat<br />

uutta Lontoota 6<br />

Ratkaisuja2011-kilpailun<br />

voittajat palkittiin Turussa 12<br />

Ruotsin, Suomen ja Norjan<br />

innovaatioita ilmaston hyväksi 12<br />

LIIKUNTAPAIKAT<br />

Tampere korjaa Pyynikin<br />

uimahallin vanhaa kunnioittaen 14<br />

Kunnat avainasemassa pyöräilyolosuhteiden<br />

parantamisessa 18<br />

Helsinki kartoitti pyöräilyverkoston<br />

käyttäjien avulla 22<br />

VIHERALUEET<br />

Shanghai esitteli uusinta<br />

vihertekologiaa 24<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 29<br />

Kuntien Putkimestarit 33<br />

UKTY 34<br />

VALAISTUS<br />

Valon vuodenaika hehkui<br />

lumisessa Helsingissä 36<br />

Helsingin Kaisaniemen<br />

valoteoksella kummitukset kuriin 38<br />

KIINTEISTÖT<br />

Orbis Medical Parkissa logistiikka<br />

ja standardointi huippuluokkaa 40<br />

Tavoitteena kuntouttava<br />

hoitoympäristö 42<br />

Rauma ratkaisi koulupulansa<br />

tilamoduuleilla 44<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

VESIHUOLTO<br />

Seinäjoen vesihuolto kaupungin<br />

energiayhtiön suojiin 47<br />

VVY suhtautuu varauksellisesti<br />

veden ja sähkön liittoihin 48<br />

Pääkaupunkiseudulla vuosisata<br />

jätevedenpuhdistusta 49<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Pakina/Eero Hiltunen:<br />

Lunta kulmillaan 21<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Barcelona 45<br />

Uutisia 52<br />

Tuoteuutisia 55<br />

Henkilöuutisia 56<br />

Palveluja 58<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011 3

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

■ Energia<br />

■ Hankinnat<br />

■ Ilmastonmuutos<br />

■ Infra-IT<br />

■ Jätehuolto<br />

■ Kiinteistöt<br />

■ Kunnossapito<br />

■ Liikenne ja väylät<br />

■ Liikuntapaikat<br />

■ Maankäytön suunnittelu<br />

■ Maarakennus<br />

■ Rakentaminen<br />

■ Turvallisuus<br />

■ Uimahallit ja kylpylät<br />

■ Vesihuolto<br />

■ Viheralueet<br />

■ Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

1/2011<br />

Pyynikin uimahalli-hotellista<br />

tulee ainutlaatuinen,<br />

Kirsti Hankela<br />

sivulla 36<br />

iloitsee. sivu 14<br />

Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa<br />

Shanghaissa huippuluokkaa<br />

sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu<br />

rakennettiin hoito-<br />

energiayhtiönsä veroja<br />

47<br />

John Hopkins rakennuttaa<br />

hylätystä teollisuusalueesta<br />

jättimäistä olympiapuistoa<br />

sivu 6<br />

LONTOOSEEN 2012<br />

Kannen kuvat: Anthony Charlton ja Kimmo Brandt<br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />

Puh. 050 352 3155<br />

Media-assistentti Sirpa Lokkinen<br />

Puh. 09 771 2319, 050 312 0204<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Heikki Lonka<br />

Kirsi Rontu<br />

Juhani Sandström<br />

Sami Sillstén<br />

Paavo Taipale<br />

TILAUKSET<br />

Puh. 09 771 2442<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €<br />

Irtonumero 10 €<br />

ILMOITUKSET<br />

Suomen Business Viestintä Oy<br />

Marianne Lohilahti<br />

PL 356, 00101 Helsinki<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS<br />

Aste Helsinki Oy<br />

PAINOPAIKKA<br />

Forssa Print<br />

ISSN 1238-125X<br />

66. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen <strong>Kuntatekniikka</strong> kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

Lumiliikuntaa<br />

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />

”<br />

Kuluva talvi on ollut useimmille suomalaisille lumiliikunnan juhlaa. Eteläisessä<br />

Suomessa moni on todennut perinteiset liikkumismuodot talvisissa olosuhteissa<br />

junia ja autoja tehokkaammiksi. Työmatkahiihtokin on noussut otsikoihin. Omalla<br />

kohdallani se edellyttäisi kovaa harjoittelua, kun matkaa on viidettä peninkulmaa<br />

ja valtaosa siitä umpihankea. Muuten esimies pian toteaisi takavuosien selostajalegendan<br />

tavoin, että ”kello käy eikä Hakulista näy”.<br />

Katujen kunnossapitoväki on reilujen lumisateiden vuoksi ollut pääkaupunkiseudulla<br />

ja muuallakin ylityöllistetty. Helsingissä ryhdyttiin poikkeustoimiin siirtämällä<br />

aurausta estäviä ajoneuvoja sekä järjestämällä tilapäisiä pysäköintialueita ja<br />

-kieltoja. Kiinteistöillä on pitänyt kiirettä kattojen lumen ja jään poistossa. Kaikki<br />

kiinteistöyhtiöt eivät hoitaneet tehtäviä ajoissa. Seuraukset olivat murheellisia.<br />

Aika monia – etenkin junamatkustajia – lumi on myös jumittanut. Aikataulujen<br />

pitävyydestään kuulut Japanin luotijunatkin lakkasivat liikennöimästä kokonaiseksi<br />

päiväksi tammikuussa. Keski-Euroopassa joulukuun lumipyryt pysäyttivät<br />

junien lisäksi myös lentoliikenteen. Ikääntyneet ja liikuntaesteiset puolestaan ovat<br />

pysytelleet asunnoissaan lumisten tai liukkaiden jalkakäytävien pelossa.<br />

Edellisen kerran peräkkäisiä kylmiä talvia oli neljännesvuosisata sitten. Niistä<br />

ajoista ovat liikennemäärät kasvaneet, elämänrytmi kiivastunut ja kansalaisten<br />

palvelutaso-odotukset nousseet. Samaan aikaan kunnossapitohenkilöstöä ja kalustoa<br />

on vähennetty eikä palvelutuotannon innovaatioita ole saatu käyttöön toivotusti.<br />

Nyt kun luontoäiti hiukan läksyttää, arki kaupungissa tuntuu kovin takkuiselta.<br />

Australian tai Brasilian suurtulviin verrattuna meidän lumikinoksemme<br />

ovat kuitenkin lähinnä vuodenaikataidetta kaupunkiympäristössä.<br />

Tiemaksu ei ole ruuhkamaksu<br />

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän valmistelussa oleva ehdotus tieliikenteen<br />

rahoituksen uudistamiseksi ristittiin julkisuudessa ruuhkamaksuehdotukseksi.<br />

Väärin, koska uuden maksujärjestelmän ehdotetaan asteittain tulevan käyttöön<br />

koko valtakunnassa. Kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa toimisivat uuden<br />

maksujärjestelmän päänavaajina.<br />

Pääkaupunkiseudun pääväylillä onkin tungosta. Sen sijaan sitä ei ole juuri<br />

muualla näiden 14 kunnan alueella. Siksi ei voi puhua ruuhkamaksusta vaan yksityisauton<br />

käyttömaksusta, eräänlaisesta haittaverosta. Mutta voiko valtio laskuttaa<br />

yksityisautoilusta eri perustein maan eri osissa Saattaa tulla taas perustuslakivaliokunnalle<br />

töitä.<br />

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />

2/2011 25.2. 22.3. Vesihuolto ■ Kiinteistöt ■ Jäähallit<br />

3/2011 13.4. 10.5. Liikenne ja väylät ■ Jätehuolto ja ympäristö ■ YT-messujulkaisu<br />

4/2011 20.5. 14.6. Rakentaminen ■ Maankäytön suunnittelu<br />

5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9.<br />

6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät<br />

7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto<br />

8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus

OLYMPIALAISET LUOVA<br />

Mammuttiprojekti valmistuu aikataulussa ja pysyy<br />

Kuva Anthony Charlton 10.11.2010<br />

6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

Olympiapuiston rakentuminen oli marraskuussa jo<br />

pitkällä. Etualalla katettu pyöräilystadion, sen vasemmalla<br />

puolella koripaloareena, jonka vieressä olympiakylän<br />

asuinkerrostalot. Taustalla näkyy olympiastadion,<br />

jonka vasemmalla puolella olympiauintien<br />

näyttämö Aquatics Centre.

YHDYSKUNTA<br />

11,1 miljardin euron budjetissa<br />

T UUTTA LONTOOTA<br />

Lontoo valmistautuu isännöimään kesäolympialaisia kolmatta kertaa.<br />

Heinä-elokuussa 2012 maailman urheilijoiden terävin kärki kamppailee<br />

mitaleista olympiapuistossa, joka nousee vuosikymmeniä rauhassa rapistuneelle<br />

pienteollisuusalueelle. Siellä kaupunkisuunnittelun ja projektijohdon kaikkien<br />

osa-alueiden onnistunut toteutus vaatii vahvaa sitoutumista, osaamista ja<br />

hyvää yhteistyötä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

7

YHDYSKUNTA<br />

Havainnekuva esittää valmista olympiapuistoa kesällä 2012: vas. velodromi, koripalloareena, Aquatics Centre ja äärimmäisenä oikealla<br />

olympiastadion.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

KUVAT The London 2012 Olympic<br />

and Paralympic Games<br />

Osapuilleen Hyde Parkin kokoinen<br />

Lontoon olympiapuisto<br />

kytkeytyy kaupungin ”itälaajenemiseen”<br />

ja täyttää osittain hylättynä<br />

uinunutta aluetta Lee-joen<br />

varrella Stratfordin rautatieaseman<br />

kupeessa. Kahden ja puolen<br />

neliökilometrin laajuisena<br />

se ulottuu peräti neljän Lontoon<br />

paikallishallintoyksikön eli boroughin<br />

alueelle (Hackney, Newham,<br />

Tower Hamlets ja Waltham<br />

Forest). Ennen toista maailmansotaa<br />

alue toimi kaatopaikkana<br />

Olympiastadionin alue ennen purkutöiden alkua keväällä 2007...<br />

Kimmo Brandt<br />

John Hopkins vakuuttaa olympiapuiston<br />

valmistuvan hyvissä<br />

ajoin ennen kisoja.<br />

... ja suunnittelukuvassa valmis stadion, jonne mahtuu kisojen aikana 80 000 katsojaa. Kisojen jälkeen<br />

valtaosa katsomoista puretaan niin, että pysyvään käyttöön jää tilaa 25 000 katsojalle. Väliaikaisen<br />

katsomorakenteen käyttäminen tukee kisojen kestävän kehityksen tavoitetta.<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

Hylättyjä kaasupulloja olympiapuistoon nousevan Aquatics Centren<br />

paikalla. Näkymä Carpenter Roadille, josta lukuisia konekorjaamoja<br />

ja pienteollisuustiloja purettiin uudisrakennusten tieltä.<br />

150 vuotta.<br />

Olympiahankkeen yhtenä tavoitteena<br />

on kestävä energiatalous.<br />

Hiilidioksidipäästöt pyritään<br />

leikkaamaan puoleen vuoden<br />

2006 vaatimuksista. Kisojen<br />

jälkeen alueen käyttämästä energiasta<br />

viidenneksen on määrä olla<br />

uusiutuvaa.<br />

Alueen kiinteistöihin asennetaan<br />

kaksivesijärjestelmä ja<br />

muussa kuin juomavesikäytössä<br />

käytetään puhdistettua jätevettä.<br />

Myös esteettömyyteen kiinnitetään<br />

erityistä huomiota. Muun<br />

muassa olympiapuiston jalankulkualueille<br />

asennetaan penkkejä<br />

50 metrin välein.<br />

Kilpailupaikat<br />

valmistuvat ajoissa<br />

Vuoden 2004 Ateenan kesäolympialaisten<br />

aikatauluongelmien<br />

jälkeen kansainvälinen<br />

olympiakomitea KOK kiristi valmistelutöiden<br />

valvontaa, ja töiden<br />

etenemisestä on raportoitava<br />

säännöllisesti. Jo Pekingin kisoissa<br />

2008 uusi järjestelmä tuotti<br />

tulosta.<br />

Suurin osa Lontoon kisapaikoista<br />

on valmistumassa alkuvuodesta<br />

2011. Muun muassa<br />

olympiastadionin katsomoistuimet<br />

asennettiin jo ennen joulua,<br />

ja valaistus oli käytössä.<br />

Kisapaikkojen ja niiden tarvitseman<br />

yhdyskuntatekniikan<br />

kehittämis- ja rakentamisohjelmaa<br />

johtaa Olympic Delivery<br />

Authority (ODA), joka on parlamentin<br />

asettama hankeorganisaatio.<br />

Sillä on pääsihteeri ja nk.<br />

olympiahallitus, jossa ovat edus-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

9

OLYMPIC PARK<br />

■ 27. kesäolympialaiset<br />

Lontoossa 27.7.–12.8.2012<br />

■ ODA:n budjetti on 9,4 mrd.<br />

puntaa eli 11,1 mrd. euroa<br />

■ Hankkeissa lisäksi paikallishallinnon<br />

ja yksityisten osapuolten<br />

rahoitusta noin 3 mrd. puntaa<br />

eli 3,5 mrd. euroa<br />

■ Pinta-ala 2,5 km 2<br />

■ Olympiapuiston alta purettu<br />

220 rakennusta<br />

■ 2,3 milj. m 3 kaivuumassoja,<br />

näistä saastuneita 800 000 m 3<br />

■ Yli 90 % purkujätteestä kierrätetty<br />

■ Yli 90 000 m 3 saastunutta<br />

pohjavettä puhdistettu<br />

■ 102 hehtaaria uutta viheraluetta,<br />

josta 45 hehtaaria on<br />

Habitat-direktiivin alaista<br />

■ 8,3 kilometriä vesireittejä<br />

olympiapuistossa ja sen ympärillä<br />

■ 10 raideliikenteen linjaa, useita<br />

asemia uudistetaan ja laajennetaan<br />

■ 5 pysyvää urheilurakennusta<br />

■ Yli 20 km uusia teitä ja katuja,<br />

30 uutta siltaa ja alikulkua<br />

■ 11 asuinkorttelia, joissa<br />

yhteensä noin 3 000 uutta<br />

asuntoa<br />

■ 30 000 henkilöä tulee työskentelemään<br />

projektissa kisoihin<br />

mennessä<br />

■ 70 000 vapaaehtoista osallistuu<br />

kisojen järjestelyyn<br />

■ Kisoihin osallistuu yhteensä<br />

17 000 urheilijaa, valmentajaa ja<br />

joukkueenjohtajaa<br />

■ www.london2012.com<br />

Olympiapuiston viheralueille rakennetaan neljä kasvillisuusteemapuistoa.<br />

Ennen rakentamisen alkamista käytettyjä autonrenkaita oli hylätty röykkiöihin Pudding Mill Lane<br />

-joen varrelle olympiastadionin tuntumaan. Alueelle leimallista olivat rapistuvat rakennukset, ilmassa<br />

risteilevät suurjännitejohdot ja saastunut maaperä.<br />

tettuina kansallinen olympiakomitea,<br />

Lontoon olympialaisten<br />

järjestelykomitea sekä olympiaasioiden<br />

ministeri.<br />

Olympiahallitus käyttää hankkeessa<br />

ylintä päätösvaltaa ja vastaa<br />

11,1 miljardin euron pääosin<br />

verovaroilla katetusta hankebudjetista.<br />

Sen apuna toimii neuvoaantava<br />

ohjausryhmä.<br />

– Järjestelmä on kohtalaisen<br />

monimutkainen, sillä ODA:n<br />

hallituksen lisäksi keskeisille päätöksille<br />

tulee saada Lontoon metropolihallinnon<br />

ja paikallishallintoyksikön<br />

hyväksyntä, sanoo<br />

Lontoon olympiapuiston viheralueiden<br />

ja yleisten alueiden rakennuttamisesta<br />

vastaava ODA:n<br />

project sponsor John Hopkins.<br />

Hän luennoi Projektipäivillä Espoossa<br />

marraskuussa.<br />

– Jättihankkeen onnistumisen<br />

perusta on poliittisen johdon sitoutuminen<br />

ja tuki kaikilla tasoilla<br />

pääministeristä lähtien. Asetimme<br />

määräajan ja lupasimme<br />

hoitaa homman. Sanoimme päättäjille:<br />

jos ette tee päätöksiä sovitussa<br />

aikataulussa, me teemme ne<br />

tai muuten hanke ei valmistu.<br />

Olympiapuiston alueen kehittämistä<br />

ja ylläpitoa kisojen jälkeen<br />

ohjaa puolestaan Olympic<br />

Park Legacy Company (OPLC),<br />

joka tekee tiivistä yhteistyötä<br />

ODA:n kanssa.<br />

Kisarakennelmia<br />

kierrätetään<br />

Alueelle rakennetaan useita väliaikaisia<br />

suorituspaikkoja. Tällainen<br />

on muun muassa 12 000<br />

katsojan koripalloareena, jonka<br />

paikalle rakennetaan kisojen jälkeen<br />

asuntoja. Koripalloareena<br />

on suurin koskaan olympialaisiin<br />

rakennettu tilapäinen suorituspaikka.<br />

Myös vesipallo- ja maahockeyareenat<br />

ovat väliaikaisia.<br />

Maahockeyareenan paikalle rakennetaan<br />

myöhemmin puistoalue,<br />

ja vesipalloareenasta tulee<br />

yleinen uimala.<br />

Olympiastadionille mahtuu<br />

kisojen aikana 80 000 katsojaa,<br />

mutta kisojen jälkeen valtaosa<br />

katsomoista puretaan niin, että<br />

pysyvään käyttöön jää tilaa<br />

25 000 katsojalle.<br />

– Tämän kokoistakaan katsomoa<br />

ei saada täyteen kuin muutaman<br />

kerran vuodessa suurissa<br />

yleisurheilukilpailuissa, koska<br />

Britanniassa yläsarjojen jalkapallo-ottelut<br />

pelataan varsinaisilla<br />

jalkapallostadioneilla, joilla<br />

ei ole juoksuratoja. Väliaikaisen<br />

katsomorakenteen käyttäminen<br />

tukee kestävän kehityksen tavoitteitamme,<br />

Hopkins kertoo.<br />

Stadionkiinteistöön sijoittuu<br />

tulevaisuudessa myös liikuntatieteiden<br />

ja liikuntalääketieteiden<br />

oppilaitosten toimintoja. Sen<br />

vuoksi rakentamisessa on panostettu<br />

muunneltavuuteen.<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

YHDYSKUNTA<br />

Aquatics Centren aaltomainen kattorakennelma on olympiapuiston haastavimpia. Se painaa 2 800<br />

tonnia. Teräksiset kattopalkit on kannatettu vain kolmesta kohdasta. Suunnittelija on Zaha Hadid.<br />

Hankintamenettelyt<br />

vaihtelevat<br />

– Suurten urakkakilpailujen yhteydessä<br />

järjestimme Industry<br />

Days -tapahtumia, joissa alan<br />

yritykset pääsivät tutustumaan<br />

hankkeisiin, kerroimme budjettikehyksistä,<br />

suunnittelutavoitteista,<br />

hankintamenettelystä ja muista<br />

reunaehdoista avoimesti kaikille.<br />

Saimme välitöntä palautetta<br />

toimijoilta. Jokainen laaja hanke<br />

kävi läpi tämän saman avoimen<br />

valmisteluprosessin.<br />

ODA:n käyttämät urakointimuodot<br />

riippuvat hankkeesta.<br />

Joissakin kohteissa, kuten olympiastadionin<br />

urakassa, käytettiin<br />

suunnittele-toteuta -mallia. Toimijoille<br />

kerrottiin tarve saada<br />

tietyt toiminnalliset vaatimukset<br />

täyttävä kisapaikka tiettyyn paikkaan<br />

ja saatiin tarjoukset suunnitelmista<br />

ja rakentamisesta.<br />

ST-mallia käytetään myös<br />

hankkeessa, joka koskee olympiapuiston<br />

muuntamista kisojen<br />

jälkeiseen käyttöön. Tuon urakan<br />

arvo on 300 miljoonaa puntaa<br />

(noin 350 miljoonaa euroa).<br />

John Hopkinsin mukaan puistojen<br />

osalta toimittiin toisin erityisesti<br />

niiden laajuuden vuoksi.<br />

Hanke jaettiin pohjoiseen ja<br />

eteläiseen urakkaan. Pohjoisessa<br />

urakassa aikataulu oli niin tiukka,<br />

ettei suunnittelu ollut läheskään<br />

valmis rakennusurakkakilpailun<br />

aikaan.<br />

– Sen vuoksi käytettiin projektinjohtokonsulttia,<br />

joka veti<br />

hankkeen yksityiskohtaisen<br />

suunnitteluttamisen ja varmisti<br />

kokonaisuuden hallinnan ja<br />

kustannusarviossa ja aikataulussa<br />

pysymisen, Hopkins selostaa.<br />

Alueen asuntokanta<br />

uudistuu kertarysäyksellä<br />

Olympiakylän alta on purettu<br />

runsaasti myös asuinrakennuksia,<br />

joista osa on ollut vähäosaisten<br />

käytössä. Heille on osoitettu<br />

asuntoja toisaalta. Asuntokannan<br />

parantaminen on osa pitkäaikaista<br />

toimenpideohjelmaa rikollisuuden<br />

ja työttömyyden nujertamiseksi<br />

ja koulutustason nostamiseksi.<br />

Alueen työttömyys on<br />

valtakunnan keskiarvoon nähden<br />

kaksinkertainen, ja siellä puhutaan<br />

yli kahtasataa kieltä.<br />

– Infrastruktuurin tukeminen<br />

on ensiarvoisen tärkeää. Peruskoulutusta<br />

ja terveydenhuoltoa<br />

on oltava tarjolla, jotta työkykyä<br />

voidaan pitää yllä ja kehittää.<br />

Koulutusyhteistyötä on tehty esimerkiksi<br />

taideprojekteissa. Kysymys<br />

on myös asenteiden muuttamisesta,<br />

Hopkins sanoo.<br />

Olympiakylään valmistuvasta<br />

noin 3 000 asunnosta puolet<br />

on markkinaehtoista asuntokantaa,<br />

puolet tulee kisojen jälkeen<br />

maanlaajuisen yleishyödyllisen<br />

asuntoyhtiön (Registered Social<br />

Landlord) hallintaan. Osa asunnoista<br />

annetaan vuokralle, osa on<br />

asumisoikeustyyppisiä ja osa sosiaalisin<br />

perustein luovutettavia<br />

tuettavien erityisryhmien asuntoja.<br />

Alueella toimi runsaasti myös<br />

konekorjaamoja ja muita pienyrityksiä<br />

vaatimattomissa olosuhteissa.<br />

Olympiapuiston alta<br />

siirtymään joutuneille yrityksille<br />

tarjottiin niin ikään toimitiloja<br />

muualta.<br />

Viheralueille<br />

neljä teemapuistoa<br />

Olympiapuiston vesihuolto- ja<br />

energiaverkot ovat ODA:n rakennuttamia,<br />

ja ne on luovutettu<br />

lähialueella näitä monopolipalveluja<br />

tarjoavien yritysten käyttöön.<br />

Hopkinsin mukaan Britanniassa<br />

vallitseva käytäntö on, että<br />

alueen kehittäjä rakentaa kuntateknisen<br />

infrastruktuurin kustannuksellaan<br />

ja luovuttaa sen sitten<br />

palveluyhtiön käyttöön.<br />

Viheralueiden osalta lopullista<br />

päätöstä alueiden tulevasta<br />

hallinnasta ei ole vielä tehty. Osa<br />

tullee olemaan nyt kolmasosaa<br />

olympiapuiston alueesta hallinnoivan<br />

Lee Valleyn alueen puistoyksikön<br />

hallinnassa myös jatkossa.<br />

Niihin kuuluvat muun<br />

muassa pyöräilystadionin ja maahockeyareenan<br />

alueet.<br />

Alueelle rakennetaan myös<br />

neljä kasvillisuusteemapuistoa<br />

kertomaan maapallon eri osien<br />

kasvistosta viime vuosisatojen<br />

ajalta:<br />

Lauhkean vyöhykkeen aasialaiskasvit<br />

ja Japanin sekä Himalajan<br />

kasvisto<br />

Etelä-Afrikan, Australian ja<br />

Uuden-Seelannin kasvisto<br />

Lauhkean vyöhykkeen amerikkalainen<br />

kasvisto<br />

Länsi-Euroopan ja Välimeren<br />

kasvisto<br />

– Muodostuvalle laajalle viheralueelle<br />

istutetaan muun muassa<br />

60 000 kukkasipulia ja lähes<br />

250 000 kosteikkokasvia ja alueesta<br />

muodostuukin Britannian<br />

suurin ”Wet Woodland”, Hopkins<br />

kehuu.<br />

Oma erikoisuutensa on kukkien<br />

kukkimisajankohdan manipulointi.<br />

Näin taataan kukkaloisto<br />

juuri kisojen aikaan heinä-elokuun<br />

vaihteessa.<br />

Kukkimisajan manipulointiin<br />

liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä<br />

yhteistyökumppanina<br />

on ollut Sheffieldin yliopisto ja<br />

siellä erityisesti professorit James<br />

Hitchmough ja Nigel Dunnett.<br />

He ovat tehneet merkittävää tutkimustyötä<br />

aiheen parissa.<br />

– Yksivuotiset kukat yksinkertaisesti<br />

vain kylvetään myöhemmin.<br />

Monivuotisten kasvien<br />

kukintaa pystytään manipuloimaan<br />

säännöllisellä leikkaamisella,<br />

Hopkins kertoo menetelmästä.<br />

”Ehdottomasti<br />

kiinnostavin työtehtäväni”<br />

– Tulevien viiden vuoden aikana<br />

Britanniassa tuskin on kovin paljon<br />

suuria ilonaiheita. Siksi olympialaisia<br />

todella odotetaan. ODA<br />

on toiminut avoimesti, olemme<br />

kertoneet ihmisille tavoitteemme,<br />

mitä teemme, miten ja milloin.<br />

– Olemme osallistuneet julkiseen<br />

keskusteluun. Ihmiset uskovat<br />

tavoitteisiin ja yli miljoona<br />

vierailijaa on jo tutustunut alueeseen.<br />

Tämä on ehdottomasti ollut<br />

toistaiseksi kiinnostavin työtehtäväni,<br />

John Hopkins tunnustaa.<br />

Kuluvan vuoden syyskuuhun<br />

mennessä ODA ajetaan alas, ja<br />

niin Hopkinsilla kuin tuhansilla<br />

muillakin olympiaunelman<br />

toteuttajilla on edessään uudet<br />

haasteet. <br />

12 000 katsojan koripalloareena<br />

on suurin koskaan olympialaisiin<br />

rakennettu väliaikainen<br />

suorituspaikka. Kun pelit on pelattu,<br />

alueelle nousee asuntoja.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

11

Energiatehokkuus oli<br />

vahvasti esillä Ratkaisuja2011-kilpailun<br />

palkituissa,<br />

ECO 2<br />

-ohjelmassa<br />

ja lumijäähdytyksessä.<br />

Kunniamaininnan<br />

saivat aurinkoenergiaa<br />

hyödyntävä<br />

lämmönvaihdin ja bioenergiaprosessi.<br />

Itämeren alueelle ja Pohjoismaihin<br />

suunnatussa kilpailussa<br />

etsittiin mm. kunnille uusia liiketoimintakonsepteja,<br />

toimintatapoja<br />

ja teknologioita ilmastonmuutoksen<br />

hillintään. Keskeisenä<br />

tavoitteena oli löytää ratkaisuja,<br />

jotka hillitsevät ilmastonmuutosta,<br />

tukevat paikallis- ja aluetaloutta,<br />

työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia,<br />

johtavat konkreettisiin<br />

muutoksiin kuntien ja kuntalaisten<br />

toimintatavoissa sekä ovat<br />

toteutettavissa muuallakin.<br />

Kilpailun toteuttivat Suomen,<br />

RATKAISUJA ILMASTON HY<br />

Ruotsin ja Norjan kuntaliitot sekä<br />

Pohjoismaiden ministerineuvosto.<br />

Se oli osa Turussa 31.1.–<br />

2.2.2011 järjestettyä Itämeren<br />

alueen ja Pohjoismaiden kestävän<br />

kehityksen Ratkaisuja lähellä,<br />

yhdessä -konferenssia, joka toi<br />

yhteen yli 600 eri toimijaa.<br />

Kilpailuun ilmoittautui 79<br />

organisaatiota seitsemästä eri<br />

maasta. Palkinnot jakoi Turussa<br />

1.2. Pohjoismaiden investointipankin<br />

pääjohtaja Johnny Åkerholm.<br />

Eri alojen asiantuntijoista<br />

koostunut tuomaristo oli Suomesta,<br />

Ruotsista, Norjasta sekä<br />

Virosta. Puheenjohtajana toimi<br />

Aila Korpivaara Suomen ympäristöministeriöstä.<br />

Tampereen ECO 2<br />

näyttää suuntaa<br />

ECO 2<br />

on Tampereen keväällä<br />

2010 käynnistämä hanke, joka<br />

toteuttaa kaupungin ilmastositoumuksia,<br />

kehittää uusia vähähiilisiä<br />

kaupunkisuunnittelun<br />

toimintatapoja sekä edistää ympäristöliiketoimintaa.<br />

ECO 2<br />

koordinoi ja tukee kau-<br />

Tampereen ECO 2<br />

-hanke sai tuomaristolta<br />

kehuja konkreettisuudestaan ja selkeistä<br />

tavoitteistaan.<br />

■ Lumijäähdytyksellä tarkoitetaan<br />

talvella varastoidun lumen<br />

käyttämistä jäähdytykseen lämpimänä<br />

vuodenaikana. Västernorrlandin<br />

maakäräjät Sundsvallissa<br />

on kehittänyt ja ottanut<br />

käyttöön maailman ensimmäisen<br />

suuren mittakaavan lumijäähdytyslaitoksen<br />

Sundsvallin lääninsairaalassa.<br />

Talvella lunta kerätään suureen<br />

aumaan, joka kevään tullen<br />

eristetään parinkymmenen sentin<br />

paksuisella puru- tai hakekerroksella.<br />

Auma on jalkapallokentän<br />

kokoinen ja keskimääräinen<br />

lumimäärä on noin 70 000 kuutiometriä.<br />

Sulamisvesi kerätään<br />

12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

Vaikka vähälumisina talvina Sundsvallissa käytetään myös tykkilunta lumivaraston kartuttamiseen,<br />

on taustalla näkyvän lääninsairaalan jäähdytykseen käytettävän sähkön kulutus<br />

vähentynyt murto-osaan perinteisten jäähdytyslaitteiden kulutukseen verrattuna.<br />

Lumi jäähdyttää lääninsairaalaa Sundsvallissa<br />

talteen, suodatetaan ja pumpataan<br />

kiinteistön lämmönvaihtimeen<br />

ja kierrätetään takaisin lumikasaan,<br />

jossa siihen sekoitetaan<br />

uutta kylmempää sulamisvettä.<br />

Sähkön kulutus<br />

vähentynyt murto-osaan<br />

Sundsvallin sairaalassa jäähdytyskuorma<br />

on noin 2 500 kW jäähdytys<br />

ja laitoksen enimmäiskapasiteetti<br />

on 3 000 MWh jäähdytys<br />

. Laitos<br />

on toiminut ilman häiriöitä<br />

sen jälkeen, kun se vuonna 2000<br />

otettiin käyttöön. Ruotsalaisyritys<br />

Snowpower AB on kaupallistamassa<br />

menetelmää ja kehittää<br />

sitä edelleen.<br />

Vaikka vähälumisina talvina<br />

käytetään myös tykkilunta, sairaalakiinteistön<br />

jäähdytykseen<br />

käytetyn sähkön kulutus on vähentynyt<br />

yli 90 prosenttia, mikä<br />

vähentää ympäristökuormitusta.<br />

Ilmakehän otsonikerrokselle<br />

haitallisten ja kasvihuonekaasupäästöjä<br />

lisäävien kylmäaineiden<br />

käyttö on vähentynyt olennaisesti.<br />

Ratkaisu myös<br />

lumenpoisto-ongelmiin<br />

Tähän mennessä Sundsvallin laitoksella<br />

kasvihuonekaasupäästöjen<br />

vähenemä on sähkön säästön<br />

osalta 2 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia,<br />

kun sähköntuotannon<br />

päästötasoksi on oletettu<br />

400 g CO 2<br />

/kWh.<br />

Lumijäähdytyksen liittäminen<br />

kuntien katu- ja torialueiden lumenpoistoon<br />

voi usein lyhentää<br />

lumen kuljetusmatkoja ja prosessissa<br />

likaantunut lumi puhdistuu<br />

ja hiekoitushiekka voidaan ottaa<br />

talteen ja käyttää soveltuvin osin<br />

uudelleen. Näin kunta voi lumijäähdytyksen<br />

käytöllä sekä säästää<br />

energiakustannuksissa että<br />

saada ympäristöhyötyä.<br />

www.lvn.se<br />

www.snowpower.se

YHDYSKUNTA<br />

VÄKSI PALKITTIIN TURUSSA<br />

pungin yksiköiden energia- ja ilmastotyötä<br />

ja käynnistää yhteistyöhankkeita<br />

yritysten, yliopistojen,<br />

tutkimuslaitosten ja järjestöjen<br />

kanssa. Vuoteen 2020 kestävää<br />

hanketta rahoittaa alkuvaiheessa<br />

kaupungin rinnalla Suomen<br />

itsenäisyyden juhlarahasto<br />

Sitran Energiaohjelma.<br />

ECO 2<br />

:n päätoiminta-alueet<br />

ovat kaupunkisuunnittelu, rakentaminen,<br />

energia, liikenne, ympäristöliiketoiminta<br />

sekä kansalaisten<br />

ilmastoteot. Ensimmäisten<br />

joukossa hankkeen merkittävistä<br />

toimenpiteistä valmistuu<br />

katuraitiotien yleissuunnittelu jo<br />

kuluvana vuonna.<br />

Kilpailutuomariston mielestä<br />

tamperelaisten konsepti toimii<br />

erinomaisena esimerkkinä<br />

muille kunnille. Se on kunnianhimoinen,<br />

mutta samalla tarjoaa<br />

selkeästi määriteltyjä konkreettisia<br />

tavoitteita. Pormestarin sekä<br />

kunnallispoliitikkojen sitoutuminen<br />

nähtiin tärkeänä tavoitteiden<br />

aikaansaamiseksi.<br />

Tampereen ECO 2<br />

-hankkeesta<br />

kerrottiin Kuntatekniikassa<br />

5/2010 (ks. lehtiarkisto, os. lehti.kuntatekniikka.fi).<br />

Konsepteja ja tuotteita<br />

Kilpailussa palkittiin sekä toimintatapoja<br />

että tuoteinnovaatioita.<br />

Ruotsalaisten Snowpower<br />

AB:n ja Västernorrlandin maakäräjien<br />

lumijäähdytys sisältää piirteitä<br />

molemmista. Tuomariston<br />

mielestä ratkaisu tuo suoraa hyötyä<br />

ilmastonmuutoksen torjuntaan<br />

ja samalla säästää rahaa.<br />

Uudenkaupungin HINKUhankkeen<br />

imussa Sybimar Oy<br />

on kehittänyt suljetun kierron<br />

konseptin bioenergian hyödyntämiseksi.<br />

Konsepti sai kunniamaininnan,<br />

koska se mm. vahvistaa<br />

julkisen ja yksityisen sektorin<br />

yhteistyötä ja luo uusia työpaikkoja.<br />

Norjalaisen Catch Solar Energy<br />

AS:n aurinkoenergian lämmönvaihdin<br />

puolestaan sai kehuja<br />

käyttöominaisuuksistaan,<br />

energiahyötysuhteestaan ja helppokäyttöisyydestään.<br />

<br />

● Paavo Taipale<br />

Sybimar Oy:n suljetun kierron kokonaisuuteen kuuluvat kalankasvattamo,<br />

kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja<br />

biodieselin tuotantolaitos.<br />

■ Uudessakaupungissa toimivan<br />

Sybimar Oy:n suljetun kierron<br />

konsepti on vastaveto energia- ja<br />

ruokatuotannon luonnonvarojen<br />

tuhlaukselle. Järjestelmä tuottaa<br />

energiaa ja ravintoa paikallisesti<br />

ja pienin päästöin.<br />

Kuivalla maalla sijaitsevan kiertovesikalankasvattamon<br />

ravinteikkaat<br />

poistovedet ohjataan<br />

kasvihuoneeseen vihannesviljelyn<br />

kasvuravinteeksi.<br />

Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos<br />

ottaa talteen kaatopaikkakaasut<br />

ja muista jätteistä muodostuvan<br />

kaasun. Lisäksi sinne<br />

toimitetaan kalankasvattamon ja<br />

kasvihuoneen sivuvirrat.<br />

Norjalaisen Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergiaa hyödyntävä,<br />

vesikattoon integroitu lämmönvaihdin sai kehuja mm. hyvistä<br />

käyttöominaisuuksista sovitettuina rakennusten arkkitehtuuriin.<br />

Bioenergiaa Uudestakaupungista, aurinkoenergiaa Norjasta<br />

Kaasu hyödynnetään omassa<br />

generaattorissa ja sähkö myydään<br />

valtakunnanverkkoon. Biokaasun<br />

poltossa syntyvä puhdistettu<br />

hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen.<br />

Generaattorista sähköntuotannon<br />

yhteydessä syntyvä lämpö<br />

hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa<br />

että omien ja lähialueen<br />

yritysten toimitilojen lämmityksessä.<br />

Biokaasun ja tuulivoiman<br />

yhdistelmä takaa tasaisen<br />

sähköntuotannon.<br />

Rasvaisista kalanperkuujätteistä<br />

tehdään omassa laitoksessa<br />

biodieseliä. Biodieseliä hyödynnetään<br />

mm. toimintaan liittyvissä<br />

kuljetuksissa. Biokaasutuotannosta<br />

jäävä ravinteikas massa<br />

hyödynnetään maanparannusaineena.<br />

Lämmönvaihtimia<br />

vesikatossa<br />

Aurinkoenergiaa hyödyntävät<br />

lämmönvaihtimet korvaavat muita<br />

energianlähteitä ja tuottavat<br />

päästötöntä uusiutuvaa energiaa<br />

kiinteistöjen lämmitykseen. Norjalaisessa<br />

innovaatiossa auringon<br />

säteilylämpö siirtyy vesikattoon<br />

integroitavan lämmönvaihtimen<br />

rakenteissa kiertävään veteen.<br />

Näin lämpöä saadaan kerätyksi<br />

selvästi enemmän kuin perinteisillä<br />

keräimillä ja hyöty korkeammissa<br />

lämpötiloissa on parempi.<br />

Laitteistolla tuotetun lämmön<br />

kustannus on viisi eurosenttiä kilowattitunnilta.<br />

Laitteisto ei tarvitse ulkopuolista<br />

energiaa, ei aiheuta päästöjä<br />

ja on asennuksen jälkeen käytännössä<br />

huoltovapaa. Paikallisen<br />

energiainfrastruktuurin tarve vähenee,<br />

joten kunnalliset ja yksityisetkin<br />

energiantuottajat voivat<br />

tarjota ylijäämäenergiaa markkinoille.<br />

Kasvihuonekaasupäästöt<br />

vähenevät.<br />

www.sybimar.com<br />

www.catchsolar.net<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

13

Uusi tekniikka piilotetaan vanhoihin ratkaisuihin<br />

Tampere korjaa Pyynikin<br />

Tampereen Pyynikin<br />

uimahallissa tehdään<br />

purkutöitä. Niiden valmistuttua<br />

allasratkaisut<br />

ja suuri osa rakenteista<br />

uusitaan kokonaan.<br />

Viime vuoden lopulla<br />

alkanut remontti maksaa<br />

kaikkiaan arviolta<br />

9,5 miljoonaa euroa.<br />

Uusittu halli otetaan<br />

käyttöön huhtikuussa<br />

2012.<br />

TEKSTI Matti Valli<br />

KUVAT Merja Ojala<br />

Rakennuksen alkuperäinen<br />

arkkitehtuuri säilytetään. Työn<br />

haasteena on ollut uuden tekniikan<br />

piilottaminen vanhojen ratkaisujen<br />

joukkoon. Tampereen<br />

kaupungin tilakeskus on kilpailuttanut<br />

päätoteuttajan lisäksi<br />

kahdeksan pääurakoitsijalle<br />

alistettua sivu-urakkaa. Kohteen<br />

suojelu vaati tiukkaa valvontaa,<br />

joten esimerkiksi KVR-urakka ei<br />

olisi ollut mahdollinen.<br />

Pyynikin uimahalli on Suomen<br />

kolmanneksi vanhin. Se ja<br />

sen yhteydessä oleva retkeilymaja<br />

rakennettiin 1955–56 arkkitehti<br />

Harry W. Schreckin suunnitelmien<br />

pohjalta.<br />

Retkeilymajan tilalle<br />

nousee hotelli<br />

Uudistuksen yhteydessä retkeilymaja<br />

puretaan. Rakennusyhtiö<br />

NCC rakentaa sen tilalle 140<br />

huonetta käsittävän hotellin.<br />

1950-luvulla rakennettua retkeilymajaa<br />

ei muun muassa matalan<br />

huonekorkeuden takia olisi voitu<br />

saneerata nykyaikaiset vaatimukset<br />

täyttäväksi hotelliksi.<br />

NCC maksaa kaupungille saamastaan<br />

rakennusoikeudesta.<br />

Tontti säilyy kaupungin omistuksessa.<br />

Hotellihuoneita markkinoidaan<br />

sijoittajille lomaosakkeina.<br />

Ajatus on, että valmistuttuaan<br />

korkealaatuisen hotellin ja<br />

uimahallin yhdistelmä palvelee<br />

niin matkailijoita kuin kaupungin<br />

omia asukkaitakin. Kokonaisuuden<br />

alle tulee 65 auton pysäköintitila.<br />

– Hotelli valmistuu noin puoli<br />

vuotta uimahallin jälkeen eli syksyllä<br />

2012. Alun perin tarkoitus<br />

oli rakentaa sekä hotelli ja uimahalli<br />

yhtenä kokonaisuutena<br />

PPP-mallilla. Rahoitusongelmien<br />

takia hanke laitettiin jäihin, ja nyt<br />

kaupunki rakentaa hallin omaan<br />

taseeseensa budjettivaroin, Kirsti<br />

Hankela ja Jukka Kauppinen<br />

kertovat.<br />

Arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela<br />

toimii työkohteen hankearkkitehtina<br />

ja Jukka Kauppinen<br />

LVIS- ja uima-allastekniikasta<br />

vastaavana hankeinsinöörinä.<br />

Viisi allasta<br />

Yli 50 vuoden raskas käyttö pelkän<br />

kunnossapidon varassa rasitti<br />

hallin rakenteita. Etenkin hygienia<br />

alkoi tuottaa ongelmia. Vedenkäsittelyjärjestelmä<br />

reistaili,<br />

ja alakattorakenteista alkoi irro-<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

LIIKUNTAPAIKAT<br />

Purkutyöt ovat käynnissä 50-luvulla<br />

valmistuneessa hallissa.<br />

Päätyseinän tiilipinnalle on toteutettu<br />

sinivihreästä italialaisesta<br />

mosaiikista kolme neljämetristä<br />

alastonta ihmisfiguuria.<br />

Olavi Valavuoren suunnitteleman<br />

ja 1958 valmistuneen<br />

työn nimi on Versio.<br />

uimahallin pieteetillä<br />

ta tavaraa. Terveyssyistä uimahalli<br />

asetettiin käyttökieltoon ja suljettiin<br />

joulukuussa 2007.<br />

Alkuperäisessä hallissa oli aikuisten<br />

allas ja lähinnä lapsille<br />

tarkoitettu matalampi allas. Uusittuun<br />

halliin tulee viisi allasta:<br />

25 metrin pääallas, monitoimiallas,<br />

pikkulasten allas, poreallas ja<br />

yhdelle hengelle tarkoitettu kylmävesiallas,<br />

jossa veden lämpötila<br />

on 4–5 astetta. Pääaltaan syvyys<br />

on 180–400 senttiä ja veden<br />

lämpötila 27 astetta.<br />

Altaat jaetaan veden lämpötilan<br />

mukaan neljään vesikiertoon:<br />

monitoimiallas ja lastenallas<br />

toimivat yhteisellä vesikierrolla,<br />

muut altaat toimivat omina<br />

vesikiertoinaan. Veden lämmitys<br />

hoidetaan kaikissa allaskierroissa<br />

omilla IV-lämmitysverkkoon<br />

Suunnittelukuva kertoo, miltä Pyynikin uimahalli näyttää valmistuttuaan huhtikuussa 2012.<br />

Aikaisemmasta poiketen vedenpinta ulottuu ympäröivän lattian pinnan tasolle asti.<br />

Arktes Oy<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

15

PYYNIKIN<br />

UIMAHALLI<br />

■ Suomen kolmanneksi vanhin<br />

uimahalli, rakennettu 1955–56,<br />

suunnittelijana arkkitehti Harry<br />

W. Schreck.<br />

■ Uimahallin huoneistoala on<br />

runsas 1 900 m 2 .<br />

■ 2010–12 tehtävän korjaustyön<br />

kustannusarvio on 9,5 milj.<br />

euroa.<br />

■ Uusittuun halliin tulee viisi allasta:<br />

25 metrin pääallas, monitoimiallas,<br />

pikkulasten allas, poreallas<br />

ja yhdelle hengelle tarkoitettu<br />

kylmävesiallas, jossa veden<br />

lämpö on 4–5 °C. Pääaltaan syvyys<br />

180–400 cm, veden lämpö<br />

27 °C.<br />

■ Huhtikuussa 2012 valmistuvan<br />

kohteen hankearkkitehti on<br />

arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela.<br />

LVIS- ja uima-allastekniikasta<br />

vastaa hankeinsinöörinä Jukka<br />

Kauppinen.<br />

■ Uudistustyön pääsuunnittelu:<br />

arkkitehtitoimisto<br />

Arktes Oy.<br />

■ LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto<br />

Granlund Tampere Oy.<br />

■ Vedenkäsittelyn asiantuntija:<br />

Tritonet Oy.<br />

■ Rakennustekniset työt: VRP<br />

Rakennuspalvelut Oy.<br />

liitetyillä lämmönsiirtimillä. Kylmäaltaan<br />

veden jäähdytys hoidetaan<br />

vedenjäähdytyskoneella,<br />

jonka lauhdelämpö hyödynnetään<br />

lämminvesikiertoon.<br />

Kaikki lämpöenergia suihkuvesien<br />

lämmöstä alkaen otetaan<br />

talteen. Saunatilojen keraamisten<br />

istuimien alla kiertää jäähdytysvesi,<br />

joka kiertäessään samalla<br />

lämpenee. Energiataloutta parannetaan<br />

allashuoneen katon lisäeristämisellä.<br />

Keskelle taloa katolle<br />

tulee ilmastointikonehuone,<br />

joka uutena rakenteena osaltaan<br />

parantaa vaipan lämpötaloutta.<br />

– Pyynikin uimahallista tulee ainutlaatuinen<br />

hotellin ja uimahallin<br />

yhdistelmä, Tampereen<br />

tilakeskuksen hankearkkitehti<br />

Kirsti Hankela sanoo.<br />

Allashuoneen yläikkunat uusitaan.<br />

Päätyrakenteen iso yläikkuna<br />

on jo aikaisemmin muutettu<br />

kolminkertaiseksi.<br />

Allashuone, aula ja<br />

julkisivut tulee säilyttää<br />

Monitoimiallas toimii pääasiassa<br />

opetusaltaana sekä vesijumppaa<br />

ja -juoksua harjoittavien omana<br />

tilana. Altaassa on siivilärakenteinen<br />

nostopohja, jonka korkeutta<br />

muutetaan kunkin käyttäjäryhmän<br />

tarpeiden mukaisesti; säätöväli<br />

on 80–180 senttiä. Vastaavanlainen<br />

allas on ollut käytös-<br />

– Uimaveden puhdistus toimii<br />

perinteisesti. Rakenteisiin jätetään<br />

kuitenkin varaus käänteisosmoosin<br />

käytölle, hankeinsinööri<br />

Jukka Kauppinen kertoo.<br />

sä Porvoossa kahdeksan vuoden<br />

ajan ja siellä kokemukset ovat olleet<br />

hyviä.<br />

– Kaavan mukaan uimahallin<br />

allashuone, aula ja julkisivut tulee<br />

säilyttää. Vain palauttavat muutokset<br />

ovat sallittuja. Altaan laatoitus<br />

toteutetaan pienikokoisilla<br />

mosaiikkilaatoilla, Hankela ja<br />

Kauppinen kertovat.<br />

Allasratkaisussa säilyttäminen<br />

ei toteudu, vaan alkuperäinen syväallas<br />

muutetaan reunarakenteiseksi.<br />

Siinä vesi ulottuu altaan ja<br />

lattian reunaan asti. Syväaltaat<br />

ovat tyypillisesti 1950-luvun ratkaisu.<br />

Pyynikin hallissa vedenpinta<br />

oli aikaisemmin 35 senttiä<br />

altaan reunan alapuolella.<br />

Aikaisempaa parempi puhdistettavuus<br />

puoltaa reunamuo-<br />

HOTELLI<br />

PYYNIKKI<br />

GARDEN<br />

■ Rakennusyhtiö NCC rakentaa<br />

uimahallin vieressä olevan,<br />

purettavan retkeilymajan tilalle<br />

140 huonetta käsittävän kaupunkiosakehotellin,<br />

joka valmistuu<br />

syksyllä 2012.<br />

■ Rakentamiskustannukset ovat<br />

arviolta 25 milj. euroa.<br />

■ 9-kerroksinen hotelli perustuu<br />

omistamiseen ja normaaliin hotelliasumiseen<br />

ja tukeutuu uimahallikorttelin<br />

liikunta- ja hyvinvointipalveluihin.<br />

■ 65-paikkainen pysäköintihalli<br />

sijoittuu maan alle.<br />

16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

Ilmakuvaan on mallinnettu syksyllä 2012 valmistuva hotelli, sen takana on korjattava uimahalli. Alun<br />

perin tarkoitus oli rakentaa sekä hotelli että uimahalli ppp-mallilla, mutta rahoituskuvio ei onnistunut.<br />

Nyt hotellin rakentaa NCC ja uimahallin Tampereen kaupunki.<br />

NCC

LIIKUNTAPAIKAT<br />

sillä päästään pukutilaan, jossa<br />

ovat esteettömät WC:t sekä pesu-<br />

ja pukutilat. Niin pää- kuin<br />

monitoimialtaaseenkin pääsee<br />

pyörätuolilla nostolaitteen avulla.<br />

Tuolilta voi pulahtaa suoraan<br />

uimaan.<br />

Hallin alakertaan tulee kuntosali.<br />

Mahdollista on, että uimahallia<br />

ja kuntosalia alkaa pyörittää<br />

sama operaattori.<br />

Aikaisemmin miesten ja naisten<br />

saunatilat ja pukuhuoneet sijaitsivat<br />

päällekkäin eri kerroksissa,<br />

mutta nyt ne on sovitettu<br />

samaan kerrokseen allasosaston<br />

kanssa. Uutta tilaa on saatu poistamalla<br />

ryhmä- ja perhesaunoja<br />

sekä edustustiloja, joiden käyttö<br />

oli vähäistä. <br />

Työmaan vastaava mestari Mikko Tuominen VPR Rakennuspalvelut<br />

Oy:stä seuraa allasrakenteiden purkutöiden edistymistä.<br />

don muutosta ja altaan vedenpinnan<br />

nostoa lattiatasolle. Puhdistus<br />

tehdään mekaanisesti harjaa<br />

käyttäen. Uudessa ratkaisussa<br />

kouru puhdistetaan lattialta<br />

käsin. Vanhassa altaassa siivoojan<br />

piti mennä veteen puhdistamaan<br />

altaan reunaa tai vaikeimmillaan<br />

tehdä se roikkumalla pää<br />

alaspäin.<br />

– Uutta kourua puhdistettaessa<br />

on helppo nähdä työn tulos ja<br />

varmistua puhtaudesta. Kourumalli<br />

mahdollistaa allasteknisen<br />

järjestelmän, joka takaa uimaveden<br />

laadun ja hygieenisyyden<br />

luotettavasti. Koururitilät voidaan<br />

myös viedä huoltotiloihin<br />

pestäväksi, Hankela sanoo.<br />

Reunarakenteinen ratkaisu on<br />

syvärakenteista ratkaisua terveellisempi,<br />

koska uimarin hengittämä<br />

ilma pysyy raikkaampana.<br />

Varaus käänteisosmoosin<br />

käyttöönotolle<br />

Uimaveden puhdistus toimii perinteisellä<br />

tavalla. Tasausaltaista<br />

vesi pumpataan karkeasuodatuksen<br />

kautta lujitemuoviselle<br />

painehiekkasuodattimelle. Suodatusmassana<br />

käytetään suodatinhiekkaa<br />

ja antrasiittia. Suodatettu<br />

ja kemikaaleilla käsitelty vesi<br />

johdetaan altaiden pohjalla olevien<br />

syöttösuuttimien kautta takaisin<br />

altaisiin. Monitoimialtaassa<br />

ja lasten altaassa on orgaanisia<br />

yhdisteitä ja klooria poistava aktiivihiilisuodatus.<br />

Rakenteisiin tulee varaus<br />

myös käänteisosmoosin käyttöön.<br />

Käänteisosmoosissa käytetään<br />

orgaanisia kalvoja, joiden<br />

läpi vesi prässätään. Parhaimmillaan<br />

suodatuksesta tuleva puhdas<br />

vesi vastaa lähes tislattua vettä.<br />

Rakennus varustetaan keskitetyllä<br />

vedenkäsittelyn säätö- ja<br />

valvontajärjestelmällä, joka liitetään<br />

Tampereen uintikeskuksessa<br />

olevaan keskusvalvomoon. Pyynikille<br />

tulee kuitenkin oma alavalvomo,<br />

joten laitos voi toimia<br />

myös täysin itsenäisesti.<br />

Esteettömään halliin<br />

ilma- ja lattialämmitys<br />

Rakennus liitetään Tampereen<br />

Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon<br />

ja varustetaan pumppukiertoisella<br />

vesikeskuslämmityksellä.<br />

Allashalli lämmitetään<br />

ilmalla ja lattialämmityksellä.<br />

Muiden tilojen lämmitys hoidetaan<br />

vesikiertoisin lämpöpatterein.<br />

Sisäänkäynnin inva-luiska<br />

ja pysäköintihallin ajoluiska varustetaan<br />

pihalämmityksellä.<br />

Vesijohdot tehdään allas- ja<br />

vedenkäsittelytiloissa haponkestävästä<br />

teräksestä, muualla runkojohdot<br />

tehdään kupariputkista.<br />

Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä,<br />

kulutusta kestäviä vesijohto-<br />

ja viemärikalusteita, jotka on<br />

valmistettu posliinista tai ruostumattomasta<br />

teräksestä.<br />

Rakennuksen talotekniikka<br />

varustetaan keskitetyllä laitteiden<br />

säätö- ja valvontajärjestelmällä.<br />

Automaatiojärjestelmä<br />

koostuu väylään asennettavista<br />

valvonta-alakeskuksista, jotka<br />

liitetään keskusvalvomoon kaupungin<br />

atk-verkon välityksellä.<br />

Hallista tulee esteetön. Luiska<br />

johtaa ulko-ovelle, ja his-<br />

<br />

<br />

<br />

LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN<br />

ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov<br />

<br />

Mestariksi<br />

liikuntapaikalle<br />

Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla<br />

Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat<br />

tiedolliset ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen<br />

kunnossapidosta sekä niiden<br />

huolto- ja valvonta-tehtävistä.<br />

Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena<br />

alkaen elokuussa 2011. Koulutus tapahtuu<br />

Vierumäellä, Suomen johtavassa liikunta-, koulutus- ja<br />

vapaa-ajankeskuksessa. Kokonaisuuteen sisältyy<br />

opintomatka.<br />

Haku koulutukseen tapahtuu hakulomakkeella,<br />

jonka voit tulostaa netistä www.vierumaki.fi koulutusosion<br />

alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta,<br />

Jaana Hallalta, puh. (03) 8424 1302 tai<br />

jaana.halla@vierumaki.fi<br />

Tutustu internetissä myös lyhytkursseihimme.<br />

www.vierumaki.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

17

Määrä ei korvaa laatua – kunnat avainasemassa<br />

PYÖRÄILYSTÄ AITO VAIHT<br />

Kalle Vaismaa<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

Laskuri kertoo Kööpenhaminassa kellonajan ja<br />

lämpötilan lisäksi, monesko pyöräilijä olet ja<br />

kuinka monta pyöräilijää on sen ohi viilettänyt<br />

vuoden aikana.

LIIKUNTAPAIKAT<br />

olosuhteiden parantamisessa<br />

OEHTO AUTOILULLE<br />

Pyöräily edistää kestävää kehitystä ja on lähes<br />

kaikille sopiva liikkumismuoto. Laadukkaat pyöräilyolosuhteet<br />

lisäävät pyöräilyn houkuttavuutta<br />

ja turvallisuutta. Kunnat ovat avainasemassa pyöräilyn<br />

nostamiseksi liikennemuotona tasavertaiseen<br />

asemaan henkilöautoilun ja julkisen liikenteen<br />

rinnalle.<br />

● Matti Hirvonen<br />

toiminnanjohtaja<br />

Pyöräilykuntien verkosto ry<br />

● Hanna-Mari Maijala, tutkija<br />

Liikunnan ja kansanterveyden<br />

edistämissäätiö LIKES<br />

● Kalle Vaismaa<br />

projektipäällikkö, DI, TM<br />

Tampereen teknillinen yliopisto<br />

Viime vuonna toteutettiin<br />

selvitys pyöräilyn olosuhteista<br />

kunnissa yhteistyössä Suomen<br />

Kuntaliiton, Pyöräilykuntien verkoston<br />

ja Kunnossa kaiken ikää<br />

(KKI) -ohjelman kanssa. Tietoa<br />

pyöräilyn olosuhteista valtakunnan<br />

laajuisesti ei ole ollut aikaisemmin<br />

käytettävissä.<br />

Kysely lähetettiin 326:lle kuntien<br />

pyöräilyn olosuhteista vastaavalle<br />

henkilölle eli kaikkiin<br />

kuntiin lukuun ottamatta Ahvenanmaata.<br />

Kyselyyn vastasi 138<br />

kuntaa (42 %), joissa asuu yhteensä<br />

noin 3 600 000 suomalaista<br />

eli 67 prosenttia väestöstä.<br />

Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat<br />

suuret (yli 150 000 asukasta)<br />

ja keskisuuret kaupungit (50 000–<br />

150 000 asukasta) Etelä-, Itä- ja<br />

Länsi-Suomesta.<br />

Pyöräteiden laadussa on<br />

parantamisen varaa<br />

Suomessa on paljon pyöräteitä,<br />

mutta laadussa ja jatkuvuudessa<br />

on parantamisen varaa. Selvityksen<br />

mukaan lähes 90 prosenttia<br />

Suomen pyöräteistä on yhdistettyjä<br />

kävely- ja pyöräteitä. Vain<br />

noin 10 prosenttia on pyöräteitä,<br />

jossa pyöräilylle on selkeästi varattu<br />

oma tila. Lähes viidesosassa<br />

pyöräteistä on mopolla ajo sallittu.<br />

2000-luvulla rakennetut pyörätiet<br />

muodostavat viidesosan<br />

kaikista pyöräteistä.<br />

Noin kolmasosa vastaajista<br />

koki, että pyöräilyn lisäämista-<br />

Matti Hirvonen<br />

Kiertoliittymä Kööpenhaminassa on turvallinen ja sujuva<br />

kaikille liikennemuodoille.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

19

LIIKUNTAPAIKAT<br />

Raimo Suomela<br />

Matti Hirvonen<br />

Rauman kaupunki<br />

Omat väylät pyöräilijöille ovat alkaneet yleistyä Suomenkin kaupunkien keskustoissa. Kuvat Lappeenrannasta, Lahdesta ja Raumalta.<br />

voitteita ei pyritä tosissaan edistämään<br />

kunnassa. Lähes kolmasosa<br />

vastaajista ei ollut tyytyväinen<br />

mahdollisuuksiin yhdistää pyöräily<br />

osaksi julkista liikennettä.<br />

Noin kolmasosa vastaajista koki,<br />

ettei pyörien pysäköintipaikkojen<br />

tarjontaan kiinnitetä riittävästi<br />

huomiota suunnitteluvaiheessa.<br />

Yleisimmin huomiota<br />

kiinnitettiin asemakaavassa ja<br />

rakennusluvissa.<br />

Kehittämisohjelmasta<br />

on hyötyä<br />

Selvityksen mukaan pyöräilyn<br />

kehittämisohjelmat vauhdittavat<br />

pyöräilyn edistämistä kunnissa.<br />

Kunnissa, joissa on kehittämisohjelma<br />

(15 kpl), tehdään yleisemmin<br />

poliittisia päätöksiä pyöräilyn<br />

edistämiseksi ja rakennetaan<br />

enemmän pyöräteitä. Kehittämisohjelma<br />

lisäsi myös todennäköisyyttä,<br />

että kunnassa on pyöräilyn<br />

vastuuhenkilö ja pyöräilyasioita<br />

käsittelevä työryhmä, pyöräilykartta<br />

ja asukkailta kerätään palautetta<br />

pyöräilyn olosuhteista.<br />

Toistaiseksi vain noin 10 prosentilla<br />

kunnista on voimassa oleva<br />

ohjelma. Oma kuntakohtainen<br />

kehittämisohjelma tai vastaava<br />

löytyy vain viidellä prosentilla<br />

vastaajista, muut ovat mukana<br />

seudullisessa ohjelmassa. Yhdessäkään<br />

50 000–150 000 asukkaan<br />

kunnassa ei ole omaa pyöräilyn<br />

kehittämisohjelmaa.<br />

Ohjelmien yleistyminen on<br />

toivottavaa. Vaikuttavuuden<br />

kannalta on tärkeää, että ohjel-<br />

20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

mat viedään kunnissa poliittiseen<br />

päätöksentekoprosessiin. Samalla<br />

voidaan päätöksentekijöille osoittaa,<br />

että pyöräilyn olosuhteiden<br />

kehittäminen on kunnille investointi,<br />

jonka kustannus-hyötysuhde<br />

on tutkitusti moninkertainen<br />

muihin liikennemuotoihin<br />

verrattuna.<br />

PYÖRÄTEIDEN MÄÄRÄ JA LAATU<br />

Kunnan koko Yhdistettyjä<br />

kävely-/pyöräteitä<br />

(%)<br />

(n=125)<br />

Pyörätieverkostoa,<br />

jossa mopolla<br />

ajo sallittu (%)<br />

(n=89)<br />

Perusasiat hallussa<br />

Suomessa tiedetään pyöräilyverkon<br />

laatuun liittyvät perusasiat.<br />

Kyselyyn vastaanneet pitävät<br />

tärkeänä, että verkko on kattava,<br />

väylät jatkuvia ja yhteydet sujuvia.<br />

Selvityksen mukaan 73 prosentissa<br />

kunnista pyörätieyhteydet<br />

kouluihin ovat hyvät.<br />

Viime vuosina on pohdittu<br />

yhä enemmän uusien väylien<br />

rakentamista, pyöräpysäköinnin<br />

kehittämistä ja väylien kunnossapidon<br />

parantamista. Vastaajien<br />

mukaan pyöräilyn asema kuntien<br />

päätöksenteossa on nousussa,<br />

siksi muun muassa ilmastopolitiikkaan<br />

liittyvät tavoitevaatimukset<br />

otetaan tosissaan.<br />

Selvityksen mukaan 59 prosentissa<br />

kunnista on laadukkaat<br />

pyöräily-yhteydet keskustaan ja<br />

sen läpi. Todellisuudessa monessa<br />

kunnassa pyöräilijät kuitenkin<br />

joutuvat suurimman osan matkastaan<br />

käyttämään jalkakäytävätasoisia<br />

väyliä. Sen kertoo<br />

myös selvityksen tulos: pyöräilyverkosta<br />

on noin 90 prosenttia<br />

yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräilyväyliä.<br />

2000–08 rakennettujen<br />

pyöräteiden<br />

osuus kaikista<br />

pyöräteistä<br />

(%) (n=106)<br />

Alle 10 000 as. 84,8 10,8 27<br />

10 000–50 000 as. 90,0 27,7 14<br />

50 000–150 000 as. 96,2 5,7 8<br />

Yli 150 000 as. 93,4 16,3 12<br />

Kaikki kunnat 88,1 18,1 20<br />

Pyöräily ei vielä ole<br />

vaihtoehto autoilulle<br />

Käyttäjäpalautteen mukaan vain<br />

27 prosentissa kunnista pyöräily-yhteydet<br />

keskustaan ja sen läpi<br />

ovat laadukkaat. Toisaalta vain<br />

viidesosa isompien kaupunkien<br />

edustajista on samaa mieltä. Tätä<br />

kuvaa suuren kaupungin edustajan<br />

kommentti:<br />

”Suomessa on kilometreissä<br />

mitaten hyvin laaja pyöräverkko,<br />

mutta tasalaatuisuudessa, hierarkkisuudessa<br />

ja jatkuvuudessa<br />

on parantamista.”<br />

Vastaajista 58 prosenttia kokee,<br />

että pyöräily on tasa-arvoinen<br />

kulkumuoto muiden rinnalla.<br />

Jos tarkastellaan pyöräilyn<br />

asemaa Suomen liikennejärjestelmässä<br />

ja verrataan sitä maailman<br />

parhaimpiin pyöräilykaupunkeihin,<br />

ero on suuri.<br />

Joukkoliikenteestä on Suomessa<br />

kehitetty aito vaihtoehto<br />

henkilöautolle, mutta pyöräily<br />

on vielä kaukana tästä. Maailman<br />

parhaimmissa pyöräkaupungeissa<br />

pyritään siihen, että auton sijaan<br />

ihminen voi valita polkupyörän<br />

ajoneuvoksi. Samanlaisia äänenpainoja<br />

löytyy Suomestakin:<br />

”Pyöräilijän nostaminen autoilijan<br />

edelle niin väylien suunnittelussa<br />

kuin rakentamisessakin olisi<br />

paikallaan.”<br />

Suomen kunnissa pyöräilyverkkoa<br />

suunnitellaan edelleen<br />

osana kävelyväylien suunnittelua,<br />

vaikka pyöräliikenteen suunnittelun<br />

tulee olla osa ajoneuvoliikenteen<br />

suunnittelua.<br />

Jos pyöräilyverkon kattavuutta<br />

ja yhteyksien jatkuvuutta tarkastellaan<br />

pelkästään kartalla, pyöräilyolosuhteet<br />

saattavat näyttää<br />

paremmilta kuin todellisuudessa.<br />

Pyöräilyväylien määrä ei kerro<br />

paljoa pyöräilyn laatutasosta.<br />

Hyvä laatutaso on sellainen, jossa<br />

pyöräilijä voi ajaa kuin hidas auto.<br />

Pyöräilijä ei ole kävelijä vaan<br />

hitaan ajoneuvon kuljettaja.<br />

Määristä liian vähän tietoa<br />

Pyöräilyn seuranta, tilastointi ja<br />

palautteen kerääminen ovat selvityksen<br />

mukaan heikolla tasolla.<br />

Seurantaa tehdään alle viidesosassa<br />

kunnista, ja pyöräilyn kul-

pakina<br />

kumuoto-osuus on tiedossa vain neljäsosassa<br />

kunnista. Näissä 25 prosentissakin<br />

on paljon kuntia, joiden viimeisimmät<br />

tiedot olivat useita vuosia vanhoja.<br />

Kuntien ilmoittamat pyöräilyn kulkutapaosuudet<br />

(prosenttia kaikista tehdyistä<br />

matkoista) vaihtelivat 5:stä 30 prosenttiin.<br />

Tilastointitavat eri kunnissa ovat niin<br />

erilaisia, etteivät lukemat ole täysin vertailukelpoisia.<br />

Joka tapauksessa suuret erot<br />

kuntien välillä osoittavat, että olosuhteiden<br />

kehittämisellä ja muilla edistämistoimenpiteillä<br />

on suuri merkitys. Myöskään<br />

pohjoinen sijainti tai lumisen kauden<br />

pituus eivät näyttäisi olevan esteitä,<br />

sillä Oulu ja Joensuu ovat aktiivisimpia<br />

pyöräilykaupunkejamme.<br />

Vain kolmasosa vastanneista kunnista<br />

keräsi palautetta pyöräilyn olosuhteista.<br />

Suuremmissa kaupungeissa palautetta<br />

kerätään ahkerammin, yli 150 000 ja<br />

50 000–80 000 asukkaan kaupungeista yli<br />

80 prosenttia keräävät palautetta.<br />

Talvikunnossapitoon huomiota<br />

Talvikunnossapidolla voidaan vaikuttaa<br />

oleellisesti koko vuoden pyöräilymääriin.<br />

Pyöräteiden auraus on melko hyvällä tasolla.<br />

Joissakin kaupungeissa kaikki pyöräilyn<br />

pääväylät on priorisoitu korkeimpaan<br />

hoitoluokkaan.<br />

Liukkaudentorjunta on jäänyt vähemmälle<br />

huomiolle. Yksi käytännön ongelma<br />

on pyörän renkaita puhkova teräväsärmäinen<br />

hiekoitussepeli. Esimerkiksi<br />

Vantaalla on siirrytty käyttämään pyöräily-ystävällisempää<br />

sepeliä. <br />

Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys<br />

löytyy KKI-ohjelman ja Pyöräilykuntien verkoston<br />

sivuilta: www.kki.likes.fi www.poljin.fi<br />

Lunta kulmillaan<br />

Nyt, kun olen jo myöhäisemmässä<br />

teini-iässä<br />

(63 v.), on lupa muistella vanhoja<br />

asioita niin kuin esimerkiksi<br />

entisajan talvia. Ajelin joulukuun<br />

alkupuolella Helsingin<br />

Itäväylää Porvooseen päin. Lähellä<br />

kolmoskehän liittymää on<br />

tien päällä autoilijoille tarkoitettu<br />

opaste, jossa ilmoitetaan milloin<br />

mitäkin. Nyt siinä luki ”huono<br />

ajokeli” ja sipoolaisia varten<br />

samma på svenska. Minusta oli<br />

aivan normaali talvikeli, ei pyryttänyt<br />

eikä tie ollut mitenkään<br />

erityisen liukas, ei hyvä, mutta ei<br />

huonokaan keli.<br />

<br />

Nykyaikana on ilmeisesti käytössä<br />

eri asteikko kuin joskus<br />

30-40 vuotta sitten. Tähän ovat<br />

tavallaan myös tienpitäjät ”syyllisiä”.<br />

Autoilijat ja ihmiset on totutettu<br />

siihen, että talvisinkin<br />

on pääosin vallan mainio ajokeli.<br />

Kuntien ja valtion tienpitäjien<br />

kunnianhimoinen tavoite pitää<br />

ajoväylät turvallisina kääntyy<br />

niitä itseään vastaan. Kaikki liian<br />

hyville tavoille opetetut autoilijat<br />

kun eivät älyä, että Suomen kaltaisessa<br />

pohjoisessa maassa säidenhaltijat<br />

voivat olla hetkellisesti<br />

niskan päällä kamppailussa<br />

tienpitäjien kanssa.<br />

”Nyt-heti-ja-kaikki”-sukupolvikin<br />

voisi opetella malttia. Eivät<br />

kunnat eikä valtio voi mitoittaa<br />

tienpitokalustoaan poikkeuksellisten<br />

olosuhteiden mukaan.<br />

<br />

Liikenne on toki muuttunut<br />

paljon neljässäkymmenessä vuodessa.<br />

Autoja on moninkertainen<br />

määrä takavuosiin verrattuna.<br />

Autot ovat myös kehittyneet<br />

valtavasti. Siinä oli aikanaan<br />

naurussa pitelemistä, kun takavetoisella<br />

kevytperäisellä Vauxhall<br />

Vivalla yritti päästä huonoilla<br />

renkailla pääkallokelillä eteenpäin,<br />

mutta siinä oppi varovaiseksi.<br />

Nykyautoissa on runsaasti erilaista<br />

turvatekniikkaa. On lukkiutumattomat<br />

jarrut, nelivetoa,<br />

ajonvakautusjärjestelmiä, luiston-<br />

ja sutimisenehkäisysysteemejä<br />

ja vaikka mitä. Nämä kaikki<br />

lisäävät turvallisuutta, mutta<br />

vaarana on, että kuljettaja tuudittautuu<br />

liiallisen turvallisuudentunteen<br />

valtaan.<br />

Kun tietty raja ylitetään ja nopeutta<br />

on liikaa ja renkaiden sivuttaispito<br />

kerta kaikkiaan loppuu,<br />

niin auto kuin auto muuttuu<br />

pulkaksi. Turvallisuuden lisäämiseksi<br />

tarkoitettujen varusteiden<br />

tuoma hyöty helposti<br />

ulosmitataan ajamalla liian kovaa<br />

ja liian lähellä edellä ajavaa.<br />

<br />

Lunta sataa myös pihoille. Minua<br />

huvittaa ja rehellisesti sanottuna<br />

jopa ärsyttää, kun ainakin<br />

täällä meidän kulmilla joillakin<br />

omakotiasukkailla on tapana kolata<br />

lumet pihaltaan tiealueelle<br />

ja usein vielä naapurin tontin rajalle<br />

toiselle puolelle tietä. Sitten<br />

valitetaan, kun kaupunki ei auraa<br />

kunnolla ja ajorata kapenee.<br />

Onhan täällä suuremmissa<br />

kaupungeissa usein pienet tontit,<br />

mutta kyllä lumet saa sopimaan<br />

aika pieneenkin tilaan,<br />

kun hieman suunnittelee ja näkee<br />

vaivaa.<br />

Eero Hiltunen<br />

Kirjoittaja on 63-vuotias<br />

erityisasiantuntija.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

21

Matti Hirvonen<br />

Helsinki haluaa lisää ympärivuotisia<br />

työmatkapyöräilijöitä.<br />

Tavoitteena kulkumuodon osuuden tuplaaminen<br />

Helsinki kartoitti pyöräilyverkoston<br />

käyttäjien avulla<br />

Helsingin tavoitteissa<br />

on pyöräilyn kaksinkertaistaminen.<br />

Viime<br />

vuonna käynnistynyt<br />

projekti tähtää ympärivuotisen<br />

työmatkapyöräilyn<br />

edellytysten parantamiseen<br />

yhdessä<br />

käyttäjien kanssa.<br />

● Penelope Sala-Sorsimo<br />

projektipäällikkö, HKR<br />

Helsingin kaupunki käynnisti<br />

2010 projektin, jonka tavoitteena<br />

oli määrittää ympärivuotisen työmatkapyöräilyn<br />

pyörätieverkon<br />

laajuus sekä sen täydentämis- ja<br />

kunnossapitotavoitteet. Projekti<br />

toteutettiin tiiviissä yhteistyössä<br />

käyttäjien eli pyöräilijöiden ja eri<br />

hallintokuntien kesken.<br />

Projektin toteutus oli kaksivaiheinen:<br />

ensimmäisessä vaiheessa<br />

määritettiin suosituimmat ympärivuotiset<br />

pääpyöräreitit sosiaalista<br />

mediaa hyödyntäen ja toisessa<br />

vaiheessa tilattiin ehdotettujen<br />

pääreittien kuntokartoitus<br />

ja kehitysehdotukset paikalliselta<br />

pyöräilyjärjestöltä.<br />

Helsingin tavoitteellisen pyöräilyn<br />

pääverkoston havainnollistamiseksi<br />

muodostettiin ns. kuminauhamalli.<br />

Siinä on esitetty<br />

työmatkapyöräilyn tärkeimmät<br />

solmukohdat, joita suorat ja sujuvat<br />

pääreitit yhdistävät. Helsingin<br />

polkupyöräilijät ry:n tekemän<br />

kuntokartoituksen perusteella<br />

selvisi verkoston ylläpidolliset<br />

tarpeet sekä paljastui toistuvia<br />

epäkohtia suunnittelu- ja<br />

toteutusratkaisuissa. Pyöräteille<br />

määritettiin ylläpitoluokat käyttötarpeiden<br />

mukaisesti.<br />

Pyöräilyn kulkumuotoosuudeksi<br />

15 prosenttia<br />

Helsingin strategiaohjelman<br />

2009–12 mukaisesti liikennejärjestelmää<br />

kehitetään kestävien<br />

liikennemuotojen edistämiseksi<br />

mm. kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia<br />

lisäämällä. Keväällä<br />

2009 Helsinki allekirjoitti Brysselin<br />

julistuksen, jonka päätavoite<br />

on pyörämatkojen kulkumuoto-osuuden<br />

nostaminen 15 prosenttiin<br />

2020 mennessä. Sekin on<br />

linjassa 2003 tarkistetun pyöräilyn<br />

kaksinkertaistamistavoitteen<br />

(1995–2015) kanssa.<br />

Kaupunginhallitus päätti kirjata<br />

2011 budjettiin, että talvipyöräilyreitit<br />

ja niiden laatuvaatimukset<br />

määritetään. Määritellyillä<br />

talvipyöräreiteillä kaupunginhallitus<br />

lupaa panostaa kunnostamisen,<br />

ylläpidon ja viitoituksen<br />

parantamiseen.<br />

Keskeisiä tehtäviä ovat pyörätieverkon<br />

täydentämisen ja ylläpidon<br />

lisäksi mm. pyöräteiden<br />

suunnitteluohjeiden päivittäminen,<br />

pyörien pysäköinnin järjestäminen<br />

sekä pyöräilijöiden palveluiden,<br />

markkinoinnin ja valistuksen<br />

kehittäminen. Pyörätieverkoston<br />

ja sen talvikunnossapidon<br />

määrätietoisella ja järjestel-<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

LIIKUNTAPAIKAT<br />

PARANNETTAVAA<br />

Kuntokartoittajien havainnot ja<br />

kehittämisehdotukset kohdistuivat<br />

■ risteysalueiden liikennesuunnitteluratkaisuihin<br />

(reittien jatkuvuus,<br />

ajolinjat, liikennemerkkien<br />

ja -valojen sijoittelu sekä opastus),<br />

■ ylläpitoon (asfaltin tasaisuus,<br />

siltojen liityntäsaumat, kaivojen<br />

kansien sijainti ja korot ym.),<br />

■ rakentamisen laatuun (pyörätien<br />

ja pyörätien jatkeen merkinnät,<br />

poikittaiset ja keskisaarekkeiden<br />

reunakivilinjat ym.) sekä<br />

■ pysäkkikatosten sijoitteluun ja<br />

näkemiin.<br />

mällisellä kehittämisellä voidaan<br />

kasvattaa pyöräilyn houkuttelevuutta<br />

ja luoda edellytykset ympärivuotisen<br />

työmatkapyöräilyn<br />

lisäämiseksi.<br />

Suunnittelu lähtee<br />

käyttäjän tarpeista<br />

Pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaan<br />

on merkitty pyöräilyn pääreitit,<br />

joskaan pääreiteiksi merkityt<br />

väylät eivät ole aina suorimpia,<br />

nopeimpia tai käytetyimpiä<br />

reittejä. Ympärivuotisesti liikkuvat<br />

työmatkapyöräilijät ovat parhaimpia<br />

asiantuntijoita tuomaan<br />

ruohonjuuritietoa virkamiesten<br />

ehdottamista pääreiteistä.<br />

Suosituimmat reitit määritettiin<br />

vuorovaikutteisen Fillarikanava-karttapalvelun<br />

avulla. Karttapohjaksi<br />

rakennusvirasto luonnosteli<br />

yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston<br />

kanssa ehdotuksen<br />

työmatkapyöräilyn pääreiteistä.<br />

Verkkoehdotuksen toivottiin<br />

herättävän keskustelua siitä, onko<br />

reitti valittu oikein, mikä olisi parempi<br />

pääyhteys, miten yhteyden<br />

toimivuutta voisi parantaa jne.<br />

Talvipyöräily-teemaan keskittyvä<br />

keskustelu oli käynnissä 1,5<br />

kuukautta, ja siitä tiedotettiin rakennusviraston<br />

nettisivuilla, facebook-sidosryhmille<br />

sekä suoraan<br />

sähköpostitse viestintäsuunnitelmassa<br />

identifioiduille yhteisöille.<br />

Kannanottoja saatiin noin 600.<br />

Helsingin tavoitteena on kuminauhamallin mukainen pyöräilyn<br />

pääverkosto.<br />

Käyttäjälistalla yhteyksiä<br />

ja reittien epäkohtia<br />

Pyöräilijöiden toiveet ja kehittämisehdotukset<br />

koskivat uusia<br />

pyörätieyhteyksiä ja olemassa<br />

olevien reittien epäkohtia. Eniten<br />

moitteita sai pyöräreittien ja<br />

niiden kunnossapidon katkeaminen.<br />

Talvella harmia aiheuttivat<br />

erityisesti huono auraus ja asfaltille<br />

jäänyt sepeli.<br />

Uusien reittien toivelistan kärkeen<br />

ylsivät radanvarsia myötäilevät<br />

yhteydet sekä poikittaisreitit,<br />

mm. Jokeri-linjaa seuraava<br />

pyörätie. Odotetusti paljon toiveita<br />

kohdistui myös Kurvin ja<br />

Pitkänsillan väliselle osuudelle<br />

Hämeentiellä, jolle ei toistaiseksi<br />

ole onnistuttu osoittamaan tarvittavaa<br />

tilaa pyöräväylälle. Toinen<br />

parannuksia kaipaava pyörätieosuus<br />

on vilkasliikenteinen<br />

Tukholmankatu Tullinpuomin<br />

ja Munkkiniemen välillä. 26 solmukohdan<br />

kautta määritettiin 8<br />

pääreittiä, jotka nimettiin niiden<br />

paikallistamisen ja jatkotyön helpottamiseksi.<br />

Pyöräily-yhdistys teki<br />

kuntokartoituksen<br />

Kuntokartoitus teetettiin kaupungin<br />

tavallisista hankintakäytännöistä<br />

poiketen paikallisella<br />

pyöräily-yhdistyksellä, Helsingin<br />

Polkupyöräilijät ry:llä. Mallia<br />

otettiin Jyväskylästä, Kevyen<br />

liikenteen laatukäytävät -selvityksen<br />

innoittamina. HePo ohjeistettiin<br />

kartoittamaan reitit ympärivuotisen<br />

työmatkapyöräilijän<br />

näkökulmasta muuta asiointi- ja<br />

hyötyliikennettä unohtamatta.<br />

Kartoituksessa kiinnitettiin<br />

erityistä huomiota mm. reittien<br />

jatkuvuuteen, valaistukseen, viitoitukseen,<br />

näkemiin, liikenneturvallisuuteen<br />

ja päällysteiden<br />

kuntoon. Huomiot kerättiin<br />

karttapohjaiseen tietokantaan,<br />

jossa jokainen pistetieto sisältää<br />

paikkatiedon lisäksi kartoittajan<br />

kuvauksen havainnosta, valokuvia<br />

sekä haitan vakavuusasteen.<br />

Kartoittajat saivat lisäksi ehdottaa<br />

parannustoimia kyseisiin<br />

kohtiin. Kartoitettavia kilometrejä<br />

oli noin 80 ja huomioita kertyi<br />

noin 500.<br />

Ylläpidon kehittäminen edellyttää<br />

pyörätieverkoston tarkastelemista<br />

yhtenä kokonaisuutena<br />

sekä laatutavoitteiden tarkentamista<br />

ja valvomista aikaisempaa<br />

paremmin. Laadunvaihtelujen<br />

vähentämiseksi tulisi pyöräilyn<br />

pääreitit voida tilata laajempina<br />

ja pitempiaikaisina hoitokokonaisuuksina.<br />

Ensiapuna voidaan<br />

niukkoja resursseja kohdentaa<br />

entistä paremmin pyöräilijöiltä<br />

saatua palautetta hyödyntäen.<br />

Laaja-alaisen<br />

yhteistyön hedelmät<br />

Verrattuna perinteisempiin selvityksiin<br />

käyttäjälähtöinen suunnittelu<br />

on tuonut lisäarvoa kaikille<br />

osapuolille. Kaupunki on voinut<br />

hyödyntää valmiita keskustelukanavia,<br />

ja sidosryhmät on<br />

tavoitettu nopeasti ja kattavasti.<br />

Käyttäjiltä on saatu arvokasta<br />

tietoa, jota on voitu käsitellä heti<br />

yhdessä eri hallintokuntien kanssa.<br />

Suoralla keskusteluyhteydellä<br />

on vältytty väärinymmärryksiltä<br />

ja vahvistettu asukkaan suuntaan<br />

kaupungin yhtenäistä roolia<br />

ja kokonaisvastuuta.<br />

Käyttäjälähtöinen suunnittelu<br />

on kannatettavaa vaikka vaatiikin<br />

tilaajalta tiivistä ohjausta. Osallistuminen<br />

syvensi käyttäjien ymmärrystä<br />

kaupungin toimista sekä<br />

lisäsi käyttäjien omaa vastuuta<br />

ja tyytyväisyyttä suunnitteluratkaisuihin<br />

ja kehityssuuntaan.<br />

Koko projektin aikainen avoimuus<br />

ja yhteistyö käyttäjien ja<br />

eri hallintokuntien välillä sitoutti<br />

osapuolet yhteisiin tavoitteisiin.<br />

Vuoropuhelun ansiosta pyöräteiden<br />

kehittäminen jatkuu entistä<br />

tiiviimmässä yhteistyössä. <br />

Pääreittikysely:<br />

http://fillarikanava.hel.fi/ > ruksi<br />

kohtaan Rakennusviraston<br />

Talvikysely 2010<br />

Kuntokartoituksesta<br />

valmistuu tammi-helmikuussa<br />

raportti, joka löytyy os. www.hkr.fi ja<br />

www.hepo.fi<br />

KEHITTÄJÄVERKOSTO<br />

■ Metropolia Fillarijengi<br />

■ Aalto-yliopiston ”Pyörällä<br />

duuniin” -ryhmä<br />

■ HePo – Helsingin Polkupyöräilijät<br />

ry<br />

■ HYY – Helsingin yliopiston<br />

ylioppilaskunta<br />

■ AYY – Aalto-yliopiston<br />

ylioppilaskunta<br />

■ Pyöräilykuntien verkosto ry<br />

■ Dodo ry<br />

■ Kaupunkifillari-blogi<br />

■ Qaiku-kanava ”Fillari”<br />

■ HELKA ry – Helsingin<br />

kaupunginosayhdistykset ry<br />

■ HSL – Helsingin seudun<br />

liikenne<br />

■ LIVE – Liikkumisen ohjauksen<br />

verkosto<br />

■ Helsingin kaupungin rakennusvirasto/investointitoimisto<br />

■ Helsingin kaupungin rakennusvirasto/ylläpitotoimisto<br />

■ Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto/liikennesuunnittelu<br />

■ Helsingin liikuntavirasto<br />

■ Stara – Helsingin kaupungin<br />

oma palveluntuottaja<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

23

Houtan Parkin uniikkeja puistorakenteita. Istutusastian<br />

reunalla voi levähtää suojassa paahteelta.<br />

Kiinalaiskaupunki esitteli maail<br />

SHANGHAI lumosi<br />

Näkymä Houtan Parkin rehevää<br />

vesiaihetta pitkin.<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

VIHERALUEET<br />

annäyttelyssä 2010 uusinta viherteknologiaa<br />

ympäristörakentamisellaan<br />

Celebration Square -aukion pinnasta nousee ohuita vesisuihkuja ja<br />

sumua, jotka vilvoittavat ja kastelevat aukiolla liikkujan. Vesiaiheet<br />

jatkuvat vesiterasseina ja huipentumana ovat jokeen sijoitetut vesiurut.<br />

Sadevesien talteenotto tapahtui myös maamerkkinä toimivien<br />

”suppilojen” kautta.<br />

Etenkin viher- ja ympäristörakentamisen<br />

korkea<br />

taso yllätti Shanghain<br />

maailmannäyttelyssä<br />

kävijän. Viheralueiden<br />

hoito oli sekä<br />

näyttelyalueella että<br />

muualla kaupungissa<br />

huippuluokkaa. Energiatehokkaat<br />

ratkaisut<br />

ja kestävä kehitys olivat<br />

osa näyttelyn teemaa.<br />

TEKSTI ja KUVAT Taina Tuominen<br />

maisema-arkkitehti,<br />

FCG Finnish Consulting Group Oy<br />

Näyttelyalueen katupuut on tuotu paikalle todella suurikokoisina.<br />

Urban Best Practises Area esitteli energiatehokkaita ratkaisuja, kuten<br />

tämä viherseinä.<br />

Maailmannäyttely sijoittui<br />

Shanghain keskusta-alueelle,<br />

Huangpu-joen rannalle. Näyttelyn<br />

teema ”better city, better life”<br />

näkyi kaikessa rakentamisessa<br />

energiatehokkaiden ratkaisujen<br />

ja kestävän kehityksen mukaisten<br />

toteutusten kautta. Näyttelyalue<br />

ulottui joen molemmille rannoille<br />

niin, että joen voi ylittää venetai<br />

lauttayhteydellä tai alittaa uuden<br />

metrolinjan kyydillä.<br />

Eriluonteiset aukiot ja kävelysillat<br />

jäsensivät näyttelyaluetta.<br />

Suuri osa näyttelyalueesta oli<br />

rakennettu väliaikaiseksi. Sen sijaan<br />

rannan korkeatasoinen puistovyöhyke<br />

ja katuverkko olivat<br />

ainakin pääosin tarkoitettu pysyviksi.<br />

Katupuut olivat suomalaisen<br />

mittapuun mukaan tuotu<br />

alueelle järisyttävän kookkaina<br />

taimina.<br />

Näyttäviä vesiaiheita,<br />

viherkattoja<br />

Näyttelyaluen pinta-ala oli hiukan<br />

yli 5 km 2 . Erilaiset viherkattoratkaisut<br />

ja materiaalin kierrä-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

25

VIHERALUEET<br />

Expo Gardenin rantapromenadi<br />

oli näyttävä sekä rakenteidensa<br />

että viherrakentamisen puolesta.<br />

Kalusteet on suunniteltu<br />

paikan päälle.<br />

tys näkyivät monen maan sekä<br />

näyttelyalueen teemapaviljonkien<br />

arkkitehtuurissa. Sadevesiä koottiin<br />

näyttävien rakenteiden avulla<br />

mm. näyttelyalueen vesiaiheisiin.<br />

Sähkökäyttöiset bussit hoitivat<br />

alueen sisäisen liikenteen.<br />

Esillä oli myös pohjoismaista<br />

maisema-arkkitehtuuria omana<br />

kokonaisuutenaan. Kaikista Pohjoismaista<br />

oli valittu mukaan yksi<br />

joko toteutunut tai toteutumassa<br />

oleva projekti, joka edustaa uutta<br />

ajattelua ja innovatiivisuutta sekä<br />

sisältää kestävän kehityksen ajatuksen.<br />

Suomen edusti lähes 100 hehtaarin<br />

rakennettu luontoalue,<br />

Helsingin Vuosaaren huippu,<br />

joka on saanut useita palkintoja.<br />

Muun muassa Maailman luonnonsuojeluliiton<br />

Suomen komitea<br />

valitsi kohteen maisemointityön<br />

parhaaksi teoksi luonnon<br />

monimuotoisuuden hyväksi Suomessa<br />

vuonna 2006.<br />

Ympäristörakentamisen<br />

taso ällistyttävän korkea<br />

Näyttelyalueen kolme erillistä<br />

puistoa muodostavat Huangpujoen<br />

pohjoisrantaan yhtenäisen<br />

vihreän vyöhykkeen, jonka katkaisee<br />

kokonaisuuteen kauniisti<br />

liittyvä aukio. Puistovyöhykkeen<br />

sisäinen vesiaihe jatkuu<br />

näistä kahden, Houtan Parkin ja<br />

Expo Gardenin välillä. Puistot on<br />

rakennettu pysyviksi toisin kuin<br />

monet muut näyttelyalueen elementit.<br />

Ympäristörakentamisen taso<br />

on ällistyttävän korkea. Puistovyöhykkeellä<br />

liikkuessa tuntui<br />

kuin olisi siirtynyt toiseen maailmaan,<br />

pois muun näyttelyalueen<br />

hälystä ja ihmisvilinästä.<br />

Puistovyöhykkeen toteutuksessa<br />

oli mukana muodikkaita, ekologisia<br />

aiheita kuten veden käyttö<br />

samanaikaisesti sekä esteettisenä<br />

elementtinä että joen veden puhdistukseen<br />

ja kaupunkiviljelyyn.<br />

Puistoissa oli runsaasti puistorakennuksia<br />

ja -rakenteita<br />

mm. erilaisia katoksia, portaikkoja,<br />

muureja ja siltoja. Varjostavat<br />

rakenteet ovat lämpimässä ilmastossa<br />

tärkeitä. Veden ääreen<br />

pääsy oli myös tehty monin eri<br />

tavoin mahdolliseksi.<br />

Houtan Park rakennettiin<br />

jätemaalle<br />

Houtan Park pitää sisällään näyttelyalueen<br />

länsiosan rantavyöhykkeen.<br />

Puiston on suunnitellut<br />

2007–09 kiinalainen arkkitehti-<br />

ja maisema-arkkitehtitoimisto<br />

Turenscape. Rakennustyöt saatiin<br />

valmiiksi juuri ennen maailmannäyttelyn<br />

avajaisia.<br />

Tämä pitkä (n. 1,7 km) ja kapea<br />

(30–80 m) alue sijoittuu joen<br />

ja voimakkaasti rakennetun näyttelyalueen<br />

väliin, ja se on entistä<br />

teollisuusaluetta. Alue on osittain<br />

täyttömaata, ja sinne on varastoitu<br />

mm. teollisuusjätettä. Huangpu-joen<br />

vesi on erittäin huonolaatuista.<br />

Suunnittelutyön haasteita<br />

oli luoda tästä hiukan vaarallisesta<br />

ympäristöstä turvallinen<br />

ja miellyttävä. Lisäksi joen<br />

tulviminen oli saatava kontrolliin.<br />

Veden pinnan vaihtelun seurauksena<br />

rantaviiva oli mutainen<br />

ja roskainen.<br />

Puistossa ainutlaatuista<br />

vihreää teknologiaa<br />

Houtan Parkin suunnittelun tavoitteena<br />

oli ainutlaatuinen vih-<br />

Expo Gardenin vesiaiheen voi<br />

ylittää puurakenteisen sillan<br />

kautta. Samalla alueeseen avautuu<br />

aivan uusi näkökulma.<br />

Puistovyöhykkeen itäisin osa tuo<br />

modernilla tavalla esille kiinalaisen<br />

puutarhan tärkeitä elementtejä:<br />

veden, kasvillisuuden ja rakennukset.<br />

26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

eän teknologian alue. Puisto on<br />

elävä systeemi, jossa on mukana<br />

erilaisia ekologisia ratkaisuja: ravinnon<br />

tuotanto, tulvasuojelu, veden<br />

laadun parantaminen ja kasvillisuuden<br />

käsittely sekä opetusmielessä<br />

että esteettisenä kokemuksena.<br />

Vesirajaan suunniteltu ”elävä<br />

kone” käsittelee saastunutta<br />

jokivettä (2 400 m 3 vettä pystytään<br />

muuttamaan yhdessä päivässä<br />

heikkolaatuisesta kohtalaiseksi).<br />

Vesijättömaa toimii samalla<br />

tulvimisen suojavyöhykkeenä.<br />

Vanha betoninen tulvasuojaseinä<br />

korvattiin ratkaisulla, joka sallii<br />

alueen luontaisten kasvilajien<br />

kasvaa jokirannassa samalla suojellen<br />

rantaviivaa eroosiolta.<br />

Tässä urbaanissa puistossa on<br />

myös mukana Kiinan maatalousmaisema.<br />

Avointen peltojen viljelykasvilajit<br />

on valittu myös vuodenaikoja<br />

silmällä pitäen: keväällä<br />

kultainen kukinta koristaa peltoa,<br />

kesällä suuret auringonkukat<br />

ja syksyllä riisipellot. Talvella viljelyalaa<br />

peittää vihreä massa.<br />

Shanghai on Kiinan modernin<br />

teollisuuden syntysija. Houtan<br />

Parkin rakenteet ovat muistumia<br />

teollisuuden materiaaleista<br />

ja rakenteista. Puisto oli todellinen<br />

elämys.<br />

Expo Gardenissa<br />

vedellä tärkeä rooli<br />

Lupu-sillan ja Expoakselin (aluetta<br />

halkaiseva akseli) väliin jäävä<br />

rannan puistovyöhykkeen keskimmäinen<br />

osa on korkeatasoisesti<br />

rakennettu puiston ja rantapromenadin<br />

muodostama kokonaisuus,<br />

jossa myös vedellä on<br />

tärkeä rooli.<br />

Puiston sisäinen vesiaihe on<br />

huomattavasti rakennetumpi<br />

kuin luonnonmukaisessa Houtan<br />

Parkissa, ja veteen on liitetty<br />

runsaasti erilaisia suihkulähteitä.<br />

Veden ääreen pääsee matalia siltoja<br />

ja askelkiviä pitkin. Jalankulkijoille<br />

tarkoitettu katettu näköalasilta<br />

avaa kulkijalle aivan uuden<br />

ulottuvuuden alueeseen.<br />

Kiinan suurin kasvitieteellinen<br />

puutarha<br />

Maailmannäyttelyn aikana oli<br />

myös muita ympäristörakentamisen<br />

tapahtumia. Kiinan suurin<br />

kasvitieteellinen puutarha<br />

Chenshan avautui yleisölle keväällä<br />

2010 samoihin aikoihin<br />

maailmannäyttelyn avajaisten<br />

kanssa. Kohteessa on toteutettu<br />

maailmannäyttelyn kestävän kehityksen<br />

teemaa. Tämä Shanghain<br />

uusi noin 200 hehtaarin<br />

”mega-puutarha” sijaitsee keskustan<br />

ulkopuolella alueella, joka<br />

on muuttumassa huimaa vauhtia<br />

kaupungin levittäytyessä yhä laajemmalle.<br />

Kasvitieteellisen puutarhan<br />

on suunnitellut saksalainen Valentien<br />

& Valentien maisemaarkkitehtitoimisto.<br />

Alueen tarkoituksena<br />

on tarjota kävijöille<br />

luonnontieteellinen ja esteettinen<br />

elämys, herättää ihmisissä<br />

ekologista ymmärtämystä ja toimia<br />

esimerkkinä kestävän kehityksen<br />

suunnittelusta. Puiston toteutuspaikan<br />

pahasti saastunut<br />

vesi puhdistetaan rakennetulla<br />

vesijättömaalla ja johdetaan sieltä<br />

keskusalueen järviin. Puistoon<br />

liittyvät rakennukset on varustettu<br />

energiatehokkailla systeemeillä,<br />

joissa on mukana mm. jäteveden<br />

käsittely.<br />

Uusi rantapromenadi<br />

Bund, Shanghain rantapromenadi<br />

uudistettiin ja avattiin myös<br />

keväällä 2010. Alueen sijainti on<br />

erittäin keskeinen ja siellä liikkuu<br />

runsaasti sekä paikallisia että turisteja.<br />

Rantakadulta, joka toimii<br />

samalla tulvaseinänä, avautuu<br />

hienot näköalat joen vastarannalla<br />

levittäytyvän suurkaupungin<br />

silhuettia kohti. Tulvaseinän<br />

kadun puoleiselle sivulle on rakennettu<br />

näyttävä viherseinä. <br />

EXPO 2010<br />

■ Shanghain maailmannäyttely,<br />

Expo 2010 järjestettiin 1.5.–<br />

31.10.2010.<br />

■ Näyttelyn teemana oli ”Parempi<br />

kaupunki – parempi elämä”.<br />

■ Näyttelyyn osallistui 192 maata<br />

ja 50 kansainvälistä järjestöä.<br />

■ Näyttelyä kävi katsomassa 73<br />

miljoonaa vierasta, mikä on uusi<br />

kävijäennätys. Edellinen ennätys<br />

tehtiin 1970 Osakassa.<br />

■ http://en.expo2010.cn<br />

Antti-matonpesualtaat<br />

ja -mattomankelit<br />

Puhdasta mukavuutta<br />

matonpesuun.<br />

- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />

helppo lisätä<br />

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />

- oikea ergonomia<br />

Kysy lisätietoja<br />

ja pyydä tarjous!<br />

Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />

project@antti-teollisuus.fi<br />

www.antti-teollisuus.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

27

eän teknologian alue. Puisto on<br />

elävä systeemi, jossa on mukana<br />

erilaisia ekologisia ratkaisuja: ravinnon<br />

tuotanto, tulvasuojelu, veden<br />

laadun parantaminen ja kasvillisuuden<br />

käsittely sekä opetusmielessä<br />

että esteettisenä kokemuksena.<br />

Vesirajaan suunniteltu ”elävä<br />

kone” käsittelee saastunutta<br />

jokivettä (2 400 m 3 vettä pystytään<br />

muuttamaan yhdessä päivässä<br />

heikkolaatuisesta kohtalaiseksi).<br />

Vesijättömaa toimii samalla<br />

tulvimisen suojavyöhykkeenä.<br />

Vanha betoninen tulvasuojaseinä<br />

korvattiin ratkaisulla, joka sallii<br />

alueen luontaisten kasvilajien<br />

kasvaa jokirannassa samalla suojellen<br />

rantaviivaa eroosiolta.<br />

Tässä urbaanissa puistossa on<br />

myös mukana Kiinan maatalousmaisema.<br />

Avointen peltojen viljelykasvilajit<br />

on valittu myös vuodenaikoja<br />

silmällä pitäen: keväällä<br />

kultainen kukinta koristaa peltoa,<br />

kesällä suuret auringonkukat<br />

ja syksyllä riisipellot. Talvella viljelyalaa<br />

peittää vihreä massa.<br />

Shanghai on Kiinan modernin<br />

teollisuuden syntysija. Houtan<br />

Parkin rakenteet ovat muistumia<br />

teollisuuden materiaaleista<br />

ja rakenteista. Puisto oli todellinen<br />

elämys.<br />

Expo Gardenissa<br />

vedellä tärkeä rooli<br />

Lupu-sillan ja Expoakselin (aluetta<br />

halkaiseva akseli) väliin jäävä<br />

rannan puistovyöhykkeen keskimmäinen<br />

osa on korkeatasoisesti<br />

rakennettu puiston ja rantapromenadin<br />

muodostama kokonaisuus,<br />

jossa myös vedellä on<br />

tärkeä rooli.<br />

Puiston sisäinen vesiaihe on<br />

huomattavasti rakennetumpi<br />

kuin luonnonmukaisessa Houtan<br />

Parkissa, ja veteen on liitetty<br />

runsaasti erilaisia suihkulähteitä.<br />

Veden ääreen pääsee matalia siltoja<br />

ja askelkiviä pitkin. Jalankulkijoille<br />

tarkoitettu katettu näköalasilta<br />

avaa kulkijalle aivan uuden<br />

ulottuvuuden alueeseen.<br />

Kiinan suurin kasvitieteellinen<br />

puutarha<br />

Maailmannäyttelyn aikana oli<br />

myös muita ympäristörakentamisen<br />

tapahtumia. Kiinan suurin<br />

kasvitieteellinen puutarha<br />

Chenshan avautui yleisölle keväällä<br />

2010 samoihin aikoihin<br />

maailmannäyttelyn avajaisten<br />

kanssa. Kohteessa on toteutettu<br />

maailmannäyttelyn kestävän kehityksen<br />

teemaa. Tämä Shanghain<br />

uusi noin 200 hehtaarin<br />

”mega-puutarha” sijaitsee keskustan<br />

ulkopuolella alueella, joka<br />

on muuttumassa huimaa vauhtia<br />

kaupungin levittäytyessä yhä laajemmalle.<br />

Kasvitieteellisen puutarhan<br />

on suunnitellut saksalainen Valentien<br />

& Valentien maisemaarkkitehtitoimisto.<br />

Alueen tarkoituksena<br />

on tarjota kävijöille<br />

luonnontieteellinen ja esteettinen<br />

elämys, herättää ihmisissä<br />

ekologista ymmärtämystä ja toimia<br />

esimerkkinä kestävän kehityksen<br />

suunnittelusta. Puiston toteutuspaikan<br />

pahasti saastunut<br />

vesi puhdistetaan rakennetulla<br />

vesijättömaalla ja johdetaan sieltä<br />

keskusalueen järviin. Puistoon<br />

liittyvät rakennukset on varustettu<br />

energiatehokkailla systeemeillä,<br />

joissa on mukana mm. jäteveden<br />

käsittely.<br />

Uusi rantapromenadi<br />

Bund, Shanghain rantapromenadi<br />

uudistettiin ja avattiin myös<br />

keväällä 2010. Alueen sijainti on<br />

erittäin keskeinen ja siellä liikkuu<br />

runsaasti sekä paikallisia että turisteja.<br />

Rantakadulta, joka toimii<br />

samalla tulvaseinänä, avautuu<br />

hienot näköalat joen vastarannalla<br />

levittäytyvän suurkaupungin<br />

silhuettia kohti. Tulvaseinän<br />

kadun puoleiselle sivulle on rakennettu<br />

näyttävä viherseinä. <br />

EXPO 2010<br />

■ Shanghain maailmannäyttely,<br />

Expo 2010 järjestettiin 1.5.–<br />

31.10.2010.<br />

■ Näyttelyn teemana oli ”Parempi<br />

kaupunki – parempi elämä”.<br />

■ Näyttelyyn osallistui 192 maata<br />

ja 50 kansainvälistä järjestöä.<br />

■ Näyttelyä kävi katsomassa 73<br />

miljoonaa vierasta, mikä on uusi<br />

kävijäennätys. Edellinen ennätys<br />

tehtiin 1970 Osakassa.<br />

■ http://en.expo2010.cn<br />

Antti-matonpesualtaat<br />

ja -mattomankelit<br />

Puhdasta mukavuutta<br />

matonpesuun.<br />

- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />

helppo lisätä<br />

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />

- oikea ergonomia<br />

Kysy lisätietoja<br />

ja pyydä tarjous!<br />

Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />

project@antti-teollisuus.fi<br />

www.antti-teollisuus.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

27

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Päivien sisältö tuttu ja turvallinen, hauska ja mielenkiintoinen<br />

TURUSSA TÄNÄ VUONNA KUNTA-<br />

TEKNIIKKAA JA KULTTUURIA<br />

Turku 2011/Tatu Hiltunen<br />

Finlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Danne Långström<br />

PL 51, 00131 Helsinki<br />

puh. 09 3103 8556, 045 3536534<br />

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 3102 5957, 050 3767414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Toimittaja/Redaktör<br />

Jyrki Vättö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 3103 8631, 050 5591435<br />

jyrki.vatto@hel.fi<br />

jyrki.vatto@kolumbus.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan<br />

Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />

Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,<br />

rakentamispalvelu STARA<br />

PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 3103 39630, 050 3801022<br />

kari.haapaniemi@hel.fi<br />

Vuosi 2011 on Turussa yhtä juhlaa: tuhansien kulttuuripääkaupunkitapahtumien lisäksi kaupungissa<br />

järjestetään Kuntatekniikan päivät ja YT11-näyttely 18.–21.5.<br />

SKTY:n hallitus kokoontui marraskuussa<br />

linjaseminaarin merkeissä.<br />

Ensi vuoden toimintasuunnitelmaa<br />

ja linjauksia mietiskellessä<br />

jouduimme jälleen luopumaan kolmesta<br />

ansiokkaasta ja miellyttävästä<br />

jäsenestämme.<br />

Hallituksen erovuoroisina jäseninä<br />

seminaarissa paikalla olivat Tero<br />

Pyssysalo ja Jussi Salo. Jouko<br />

Vehkakoski oli estynyt tulemaan<br />

paikalle. Näille kaikille kolmelle annamme<br />

hartaat kiitokset ja syvät<br />

kumarrukset kolmen vuoden hallitustyöskentelystä.<br />

Heidän tilalleen vuoden alusta<br />

hallitukseen tulivat Heikki Lonka<br />

(Olof Granlund Oy), Jyrki Mattila<br />

(Hyvinkää) sekä Pekka Virkamäki<br />

(Vantaa).<br />

Toimihenkilöpuolellakin tuli<br />

muutoksia, kun pitkään toiminnanjohtajana<br />

toiminut Jyrki Meronen<br />

luovutti valtikan Danne Långströmille.<br />

Seuraava kokous pidetään<br />

uudella kokoonpanolla tammikuun<br />

lopulla.<br />

pungissa on tarjolla monenlaista<br />

ohjelmaa, joista meidän kannalta<br />

tärkeimpinä mainittakoon toukokuun<br />

Kuntatekniikan päivät ja YTnäyttely<br />

2011.<br />

Päivien ohjelmaa puitiin kyseisessä<br />

kaupungissa viimeksi tammikuun<br />

alkupuolella. Sisältö tulee<br />

olemaan jokseenkin tuttu ja turvallinen,<br />

mutta siitä huolimatta hauska<br />

ja mielenkiintoinen.<br />

Kuntatekniikan päivien sisällöstä<br />

jäsenistö saa tietää myöhemmin<br />

keväällä. Sitä ennen voitte käydä<br />

ihmettelemässä Turun muuta kulttuuriantia<br />

osoitteessa<br />

www.turku2011.fi.<br />

Kevättä odotellessa,<br />

● Jyrki Vättö<br />

kokousmestari<br />

Jyrki Vättö<br />

Turussa tapahtuu<br />

Suomen Turku on tänä vuonna Euroopan<br />

kulttuuripääkaupunki. Kau-<br />

SKTY:n hallitus kokoontui marraskuussa Saariselällä.<br />

Kuva seminaaripaikan läheisyydestä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

29

Jyrki Meronen toiminnanjohtajakaudestaan: ”Paljon elämän rikkauksia ja iloa”<br />

YHTEISTÄ KUNTATEKNIIKKAA 1999–2010<br />

Kettusen Ari asteli työhuoneeseeni<br />

keväällä 1998. Olin juuri tullut<br />

töihin Helsingin kaupungin rakennusvirastoon<br />

katuosastolle kehityspäällikön<br />

tehtäviin. Ari kertoi halustaan<br />

luopua SKTY:n pääsihteerin<br />

(toiminnanjohtajan) pestistään, jota<br />

perinteisen tavan mukaan tehtiin<br />

oman työn ohella ja vapaa-ajalla.<br />

Ja niinhän tuossa kävi, että minusta<br />

leivottiin uusi toiminnanjohtaja<br />

SKTY:lle 1.1.1999 lähtien. Silloin<br />

en arvannut, että pesti tulisi kestämään<br />

yli vuosikymmenen ja antamaan<br />

paljon elämän rikkauksia ja<br />

iloa kuntatekniikan saralla.<br />

Meidän kaikkien yhdysside<br />

ja tiedonvaihtofoorumi<br />

Toiminnanjohtajana opin Suomen<br />

kuntatekniikan yhdistyksen jalon tarkoitusperän<br />

ja roolin nopeasti. SKTY<br />

on meidän kaikkien insinöörien, arkkitehtien<br />

ja vaativissa tehtävissä toimivien<br />

kuntatekniikan ammattilaisten<br />

yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi<br />

– tavoitteena verkostoituminen.<br />

Jäsenistöömme kuuluu yli 800<br />

kuntatekniikan ammattilaista sekä<br />

kymmenkunta yhteisöjäsentä. Jäsenistön<br />

tehtävien moninaisuutta ku-<br />

Hallitus tutustuu Kemin kaupungin ohjausjärjestelmään 2001.<br />

Hallitus Espoon kaupungin vieraana keväällä 2003. Kuvassa myös<br />

kolme SKTY:n ex-puheenjohtajaa.<br />

vaa hyvin yhdistyksen tunnus, jota<br />

voi tulkita esimerkiksi katukivien<br />

asetelmaksi tai asemakaavan perusmalliksi.<br />

SKTY perustettiin 1926, ja tuolloin<br />

yhdistyksen nimeksi annettiin<br />

Suomen Kunnallisteknillinen Yhdistys.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti alkoi ilmestyä<br />

vuodesta 1946 lähtien nimellä<br />

Kunnallistekniikka. 1990-luvun<br />

puolivälissä yhdistyksen sekä<br />

lehden nimet muutettiin nykyisiin<br />

muotoihinsa.<br />

Kuntatekniikan päivät<br />

rytmittää toimintaa<br />

Yhdistyksen näkyvimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosien varrella olleet<br />

Kuntatekniikan päivät, monipuolinen<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti, julkaisutoiminta<br />

sekä Kuntatekniikan Foorumi<br />

(www.kuntatekniikka.fi).<br />

Joka toinen vuosi Kuntatekniikan<br />

päivien yhteydessä järjestetään alan<br />

suurin yhdyskuntatekniikan näyttely,<br />

joka kokoaa ympärilleen eri alojen<br />

neuvottelupäiviä ja tapahtumia<br />

koko viikoksi. Yhdistys toimii tiiviissä<br />

yhteistyössä pohjoismaisten veljesjärjestöjen<br />

kanssa. Lisäksi yhdistyksellä<br />

on hyvät yhteydet alan kotimai-<br />

Kuntatekniikan yhdistys on hyvissä käsissä<br />

Tero Pyssysalon kolmivuotiskausi<br />

hallituksessa päättyi<br />

viime vuoden lopussa.<br />

Kolmivuotinen kauteni Suomen<br />

kuntatekniikan yhdistyksen<br />

hallituksessa on nyt takana<br />

ja on aika muistella hallituskauttani.<br />

Täytyy heti todeta, että kolme<br />

vuotta hallituksessa vierähti<br />

nopeasti.<br />

Monet ovat kertoneetkin, että<br />

hallituksessa ensimmäinen<br />

vuosi menee hallitustyöskentelyyn<br />

ja jäseniin tutustuessa. Toisena<br />

vuonna toimintatavat alkavat olla<br />

jo selvät ja kolmantena vuonna<br />

pääsee sitten kunnolla mukaan toimintaan.<br />

Sen jälkeen onkin sitten<br />

jo aika antaa tilaa uusille jäsenille.<br />

Itselleni jäikin tunne, että hallituskausi<br />

voisi olla jopa neljävuotinen.<br />

Toisaalta kolmevuotinen kausi<br />

takaa sen, että hallituksessa on<br />

vaihtuvuutta ja sitä kautta uusia<br />

ajatuksia.<br />

Lisää yhteistyötä<br />

yksityissektorin kanssa<br />

Kolmessa vuodessa on itselleni tapahtunut<br />

paljon niin yhdistyksen<br />

parissa kuin työelämässäkin. Jo reilun<br />

puolen vuoden hallitustyöskentelyn<br />

jälkeen siirryin kuntasektorilta<br />

rakennusliikkeen palvelukseen.<br />

Tuolloin kävi mielessä, miten vaihto<br />

vaikuttaa hallituspaikkaani. Huoli<br />

oli onneksi turha, sillä paikka säilyi<br />

ja toiminta hallituksessa jatkui.<br />

Yksityissektorilla työskennellessäni<br />

olen pystynyt katsomaan yhdistyksen<br />

ja hallituksen toimintaa<br />

hieman eri näkökulmasta. Mielestäni<br />

yhdistyksen ja yksityissektorin<br />

yhteistyötä kannattaakin lisätä entisestään,<br />

sillä molemmilla osapuolilla<br />

on varmasti annettavaa toisilleen.<br />

Sen eteen, että yrityksiä saadaan<br />

liittymään lisää yhdistyksen<br />

jäseniksi, kannattaakin hallituksen<br />

jatkaa työtään.<br />

Linjaseminaarit jäivät<br />

parhaiten mieleen<br />

Parhaiten hallituskaudestani jäi<br />

mieleen loppuvuoden linjaseminaarit,<br />

joissa hallitus linjaa yhdistyksen<br />

tulevaisuutta ja valmistelee<br />

seuraavia ”Insinöörien kesäpäiviä”<br />

eli Kuntatekniikan päiviä. Lisäksi<br />

uusia hyviä ystävyyssuhteita syntyi<br />

hallituskauden aikana. Mieluisia<br />

olivat myös syyskokoukset, joihin<br />

kuului kulloinkin valitun hallituksen<br />

jäsenen kotikaupunkiin ja sen toimintaan<br />

tutustuminen.<br />

Hallituksen jäsenet voivat myös<br />

osallistua pohjoismaisten veljesjärjestöjen<br />

päiville. Itselläni ei valitettavasti<br />

ollut mahdollisuutta osallistua<br />

ko. päiville, mutta olen kuullut<br />

pohjoismaisilta sekä Viron päiviltä<br />

pelkkää hyvää. Uusien hallituksen<br />

jäsenten ei kannata jättää tätä<br />

mahdollisuutta käyttämättä.<br />

SKTY:n hallituksen jäsenenä<br />

pääsin näkemään, että yhdistyksen<br />

eteen tehdään tosissaan töitä<br />

niin hallituksen jäsenten kuin toimihenkilöidenkin<br />

toimesta. Voinkin<br />

hyvillä mielin todeta, että Suomen<br />

kuntatekniikan yhdistys on hyvissä<br />

käsissä.<br />

● Tero Pyssysalo<br />

Skanska Infra Oy<br />

30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

Hallitus Lappeenrannan vieraana 2009 ja tutustumassa oman<br />

aikansa kuntatekniikan ihmeeseen.<br />

M-P Rasilainen luovuttaa puheenjohtajuuden<br />

Jorma Vaskelaiselle<br />

2008 linjaseminaarissa.<br />

siin ja kansainvälisiin toimijoihin.<br />

Kuntatekniikan päivien järjestelyt<br />

rytmittävät SKTY:n hallituksen<br />

ja toimihenkilöiden toimintaa<br />

läpi vuoden. Paikat pitää varata hyvissä<br />

ajoin. Päivien ohjelma ja luennot<br />

tulee lyödä lukkoon viimeistään<br />

heti vuoden alussa jne. Yhteistyössä<br />

isäntäkaupungien kanssa järjestelyt<br />

sujuvat aina mukavasti ja hyvin.<br />

Kiitokset vielä kerran vuosien<br />

1999–2010 Kuntatekniikan päivien<br />

isäntäkaupungeille:<br />

Lahti (1999), Lappeenranta<br />

(2000), Tampere (2001),<br />

Oulu (2002), Jyväskylä (2003),<br />

Vantaa (2004), Lahti (2005),<br />

Vaasa (2006), Turku (2007),<br />

Espoo (2008), Tampere (2009) ja<br />

Joensuu (2010).<br />

Hyvää työtä kuntatekniikan<br />

kehittämiseksi<br />

Martti Tieaho oli SKTY:n hallituksen<br />

puheenjohtajana, kun minut valittiin<br />

toiminnanjohtajan tehtäviin.<br />

Seuraavia puheenjohtajia olivat Olavi<br />

Louko, Tapio Maljonen, Matti-Pekka<br />

Rasilainen. Nykyinen puheenjohtaja<br />

on Jorma Vaskelainen.<br />

Hallituksessa on yhteensä yhdeksän<br />

jäsentä – kunkin toimintakausi<br />

on sääntöjen mukaan kolme<br />

vuotta. Vuosikokous valitsee vuosittain<br />

kolme uutta jäsentä hallitukseen<br />

erovuoroisten tilalle. Näin pysyy<br />

hallituksen vaihtuvuus tasaisena<br />

ja toimintavalmius hyvänä.<br />

Toiminnanjohtaja-aikanani<br />

SKTY:n toimihenkilöinä erilaisissa<br />

talkootehtävissä olivat mm. Tarmo<br />

Pendolin, Tarja Myller, Satu Järvinen,<br />

Danne Långström, Jyrki<br />

Vättö, Kyösti Oasmaa ja Kari<br />

Haapaniemi. Yhdistyksen toiminnassa<br />

on ollut mukana muitakin<br />

henkilöitä ja talkoolaisia, mm. julkaisutoimikunta,<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden<br />

toimitus ja toimitusneuvosto,<br />

YT-näyttelyn toimikunta, kiinteistöinsinöörikerho,<br />

arkkitehtiklubi, vaalitoimikunta<br />

ja lehdistöraati.<br />

Esitän suuret KIITOKSET teille<br />

kaikille: hallituksen jäsenet, toimarit,<br />

talkoolaiset ja koko SKTY:n jäsenistö.<br />

Olemme tehneet hyvää työtä<br />

kuntatekniikan kehittämiseksi ja<br />

alan verkostoitumisen edistämiseksi.<br />

Vuosikymmen oli hieno, ja oli todella<br />

ilo tehdä töitä kanssanne. Näin<br />

haluan tehdä jatkossakin, SKTY:n rivijäsenenä.<br />

Tulen vielä kuluvan vuoden aikana<br />

kirjoittelemaan tämän lehden sivuille<br />

SKTY:n toiminnan kohokohdista<br />

ja merkkipaaluista vuosien 1999–<br />

2010 varrelta. Ja nähdään viimeistään<br />

Turun Kuntatekniikan päivillä<br />

19.–21.5.2011.<br />

Onnea ja menestystä Dannelle<br />

SKTY:n toiminnanjohtajana!<br />

● Jyrki Meronen<br />

toiminnanjohtaja 1999–2010<br />

Jyrki ja Milena toivottavat<br />

SKTY:lle menestyksekästä<br />

vuotta 2011.<br />

Edellistalven saldo pääkaupungissa: 210 000 kuormallista lumenvastaanottopaikoille<br />

Lumi on riesa Helsingissä, ilonaihe Lapissa<br />

Kulkiessani ensilumien aikaan<br />

Suomen Lapissa Levillä mietiskelin<br />

lumen ihmeellistä voimaa. Helsingissä<br />

joudutaan lähes tuskastumiseen<br />

asti talvisin toivomaan, että lumet<br />

sulaisivat. Suksien alla ollessa lumen<br />

sulamisella ei tunnu olevan mitään<br />

kiirettä, pikemminkin päinvastoin.<br />

Lumen tuloa odotetaan Lapissa monien<br />

matkailijoiden ja palveluntarjoajien<br />

piirissä, kun taas etelän kaupungeissa<br />

lumi tuntuu olevan suoranainen<br />

riesa lähes jokaiselle pikkulapsia<br />

lukuun ottamatta.<br />

Edellistalven (2009–10) aikana<br />

Helsingissä kuljetettiin katualueilta<br />

ja kiinteistöjen tonteilta kaupungin<br />

lumenvastaanottopaikoille yhteensä<br />

yli 210 000 kuormallista lunta. Tämä<br />

vastaa vajaata kolmea miljoonaa<br />

kuutiometriä.<br />

Pohjoisessa lumi pystytään pa-<br />

Kuva Helsingin Hämeentieltä<br />

remmin auraamaan tien poskiin<br />

niin pääteillä kuin pienemmilläkin<br />

kaduilla. Jos lunta ei sada, niin sitä<br />

tehdään väkisin. Levin laskettelukeskuksella<br />

on käytettävissä yli 150 lumitykkiä.<br />

Jyrki Vättö<br />

Viime vuoden marraskuussa pidettyyn<br />

pujottelun Maailman Cup<br />

-kilpailuun valmistettiin pelkästään<br />

kisarinteeseen noin 75 000 kuutiollista<br />

lunta. Levin kalustolla Ounasjoesta<br />

pystytään tarvittaessa pumppaamaan<br />

tunnissa vettä 1 500 kuutiometriä,<br />

josta saadaan kehitettyä<br />

lunta noin 4 500 kuutiota. Kisarinteeseen<br />

tarvittava lumi olisi siis nopeimmillaan<br />

saatu tykitettyä vajaassa<br />

17 tunnissa. Lumen teon lisäksi<br />

kisarinteen jäädyttämiseen tarvittiin<br />

vielä noin 2,5 miljoonaa litraa vettä.<br />

Helsinki ja Porvoo<br />

runsaslumisimpia<br />

Helsingin edellistalven lumista olisi<br />

saatu lumet kymmeniin kisarinteisiin.<br />

Laskettelurinteitä ei näistä<br />

lumista kuitenkaan tehty, vaikka<br />

yhdelle Helsingin lumenvastaanottopaikalle<br />

muodostui Olympiastadionin<br />

tornia korkeampi lumivuori.<br />

Pohjoisen toinen laskettelukeskus<br />

Ylläs puolestaan varastoi kesäksi<br />

pienen osan talven rinnelumistaan<br />

sahanpurujen sekä pressujen alle ja<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

31

avasi 1.10. parin kilometrin pituisen<br />

ensilumenladun.<br />

Talven lopullinen lumimäärä on<br />

vielä arvoitus. Tammikuun alussa<br />

Helsinki ja Porvoo olivat valtakunnan<br />

runsaslumisimpia paikkakuntia.<br />

Lappi tuli kaukana perässä. Osa<br />

Helsingin lumenvastaanottopaikoista<br />

on jo suljettu täyttymisen takia. Pääkaupunkiseudulla<br />

lunta voitaisiin varmasti<br />

joillain investoinneilla hyödyntää<br />

esimerkiksi energiantuotannossa,<br />

kaukokylmää rakennettaessa.<br />

Ännu är det december,<br />

när jag skriver det här... 13h<br />

och 5min kvar av det gamla<br />

året. Snö finns det här i Helsingfors,<br />

så att det hinner till,<br />

och detta är att vänta ännu<br />

de tre kommande månaderna<br />

– så personligen så går jag<br />

redan och väntar på ”vårvindar<br />

friska”.<br />

Såvitt jag vet, så har det<br />

ingen betydelse hur mycket<br />

man längtar på våren – den<br />

kommer i sinom tid, och undertiden<br />

får man tas med<br />

snön och kölden. I väntan på<br />

våren så håller vi ju på inom<br />

FKTF som vanlig. Om 13+<br />

timmar så tar jag ju då över<br />

efter Jyrki Meronen, men<br />

annars (också) så är läget<br />

”Status Quo”.<br />

Jyrä (Meronen) har redan<br />

skrivit litegrann om sin tid<br />

som VD för föreningen, och<br />

han har lovat att fortsätta<br />

med det, och kommer också<br />

i följande numren i tidningen<br />

fortsätta med sin historik.<br />

Jyrki kom ju med redan<br />

1999, och hållit på då i 11 år.<br />

Själv kom jag med redan två<br />

år tidigare, så rutinen finns<br />

där och det är bara att sätta<br />

igång – fast jag ju har gjort<br />

en hel del av jobbet redan tidigare,<br />

och sen i somras ännu<br />

mera. Personligen ser jag<br />

fram mot att läsa Jyräs berättelser<br />

under det kommande<br />

året – hoppas ni gör det<br />

också.<br />

I den här tidningen berättar<br />

vi också om, att vi planerar<br />

att göra en underhålls<br />

studieresa i höst. Vi hoppas<br />

på att resan blir en framgång.<br />

Meningen är att vi<br />

med ca. 1,5 års intervaller<br />

skall göra en dylik resa någonstans<br />

i världen, för att<br />

checka hur ”de andra” gör,<br />

och hoppeligen lära oss nåt<br />

av dem. I princip, så är det<br />

tänkt, att varannan av ”underhållsresorna”<br />

skall vara<br />

sommar- och varannan vinterunderhållbetonad.<br />

Ramboll<br />

och Jyrki Paavilainen<br />

fungerar som researrangör<br />

Ongelmia myös liikenteelle<br />

Talveen liittyy myös monia liikenneteknisiä<br />

ongelmia, kun mm. rataverkosto<br />

jäätyy ja raideliikenne hyytyy.<br />

Maanteillä sattuu onnettomuuksia,<br />

vaikka pääteiden nopeusrajoituksia<br />

kiristetään. Vaikuttavatko rajoitusmuutokset<br />

vai pitäisikö liikennettä<br />

rajoittaa kelien mukaisesti<br />

Hallitus teetti vastikään laskelmia<br />

päätieverkostolle mahdollisesti toteutettavista,<br />

kelien mukaan automaattisesti<br />

vaihtuvista nopeusrajoituksista.<br />

Varovaisten arvioiden mukaan<br />

automatisointi maksaisi 200<br />

miljoonaa euroa.<br />

Toinen ikuinen keskustelu käydään<br />

kitka- ja nastarenkaiden hyödyistä<br />

sekä haitoista. Nyt näyttää siltä,<br />

että NASTA-kehityshankkeen<br />

tiimoilta näistä päästäisiin keskustelemaan<br />

eri tahojen kesken saman<br />

pöydän äärelle. Kun lunta<br />

näyttää taas riittävän, niin keskustelut<br />

lumesta, ylläpidosta, nopeusrajoituksista<br />

ja nastarenkaiden tarpeellisuudesta<br />

jatkukoon.<br />

● Jyrki Vättö<br />

Ylläpidon ekskursio Keski-Eurooppaan<br />

SKTY vastaa kasvavaan, erityisesti kuntien yleisten alueiden ylläpitoa<br />

koskevaan tiedon ja kokemusten tarpeeseen järjestämällä lokakuussa<br />

2011 Keski-Eurooppaan suuntautuvan ylläpitoekskursion.<br />

Tutustumismatkan kohteena on kaupunkiseutu, joka valitaan<br />

tammikuun aikana. Matkalle mahtuu mukaan noin 20 etupäässä<br />

kuntien katujen, viheralueiden ja rakenteiden ylläpidosta vastaavaa<br />

tutkimusmatkailijaa.<br />

Ekskursiosta on tarkoitus tehdä jatkumo matkojen sisältöjen painottuessa<br />

ylläpidon eri osa-alueille. Syksyn 2011 ekskursio keskittyy<br />

erityisesti kadunpidon järjestämiseen sekä puhtaanapitoon.<br />

Matkan koordinoi Jyrki Paavilainen Rambollista. Häneltä saa lisätietoja<br />

puh. 0400 719 017 tai jyrki.paavilainen@ramboll.fi. Lisää<br />

matkasta ja yksityiskohdista lehden seuraavassa numerossa.<br />

för FKTF på dessa resor.<br />

I januari har vi nästa styrelsemöte<br />

här i Helsingfors,<br />

vi funktionärer har vårt eget<br />

strategimöte, följande<br />

IFME2012-möte är också i januari,<br />

och till det har jag<br />

inbjudit folk också från Estland<br />

(EKÜ) och Sverige (SK-<br />

TF), så att vi alla vet att dra i<br />

samma snören på vägen mot<br />

IFME-kongressen. Dessutom<br />

har tidningen sitt möte<br />

och också världskonferensen<br />

WTC 2011 (World Tunneling<br />

Congress). I februari blir det<br />

sen YT11-möte, KunFo-möte,<br />

Gröndagar i Tammerfors,<br />

Luci i Tallinn osv. – så långtråkigt<br />

blir det ju definitivt inte,<br />

för vi skall få till stånd programmet<br />

för Åbodagarna<br />

där emellan också!<br />

Nu fattas det bara, att<br />

önska er alla ett lyckosamt<br />

och gott år – 2011!<br />

● Danne Långström<br />

med 12h 45min kvar som<br />

kommunikationschef<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Jorma Vaskelainen<br />

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />

PL 126, 15141 Lahti<br />

puh. 03 814 2425, 050 63892<br />

jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Hannu Virtasalo<br />

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu<br />

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 310 38806, 050 5591419<br />

hannu.virtasalo@hel.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Heikki Lonka<br />

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy<br />

Malminkaari 21, 00700 Helsinki<br />

puh. 050 3504297<br />

heikki.i.lonka@gmail.com<br />

Muut jäsenet<br />

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,<br />

kaavoitus<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. 014 625 5055, 040 7718867<br />

leila.stromberg@jkl.fi<br />

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki<br />

PL 487, 33101 Tampere<br />

puh. 040 5068600<br />

milko.tietavainen@tampere.fi<br />

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />

yhdyskuntatekniikka<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. 014 266 5137, 050 5901032<br />

tuula.smolander@jkl.fi<br />

Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos<br />

PL 335, 20101 Turku<br />

puh. 02 262 4610, 0500 789301<br />

kimmo.laula@turku.fi<br />

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki<br />

rakennusvalvonta<br />

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa<br />

puh. 09 8392 4438, 050 5592082<br />

pekka.virkamaki@vantaa.fi<br />

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki<br />

Tekniikka ja ympäristö<br />

PL 21, 05801 Hyvinkää<br />

puh. 019 459 4601, 040 5419576<br />

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi<br />

GOTT NYTT ÅR!<br />

32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

Koulutusristeilymme<br />

Pietariin on 10.–12.3.<br />

Maaliskuun koulutusristeilyn ajankohta on vahvistunut:<br />

se on 10.–12.3. Torstaina 10.3. lähdemme kohti<br />

Pietaria. Ennen lähtöä pidämme yhdistyksen kevätkokouksen,<br />

jonka jälkeen aloitamme kokemusten vaihdon<br />

keskustelemalla varallaolosta eli päivystyksestä.<br />

Yhdeksi koulutusaiheeksi on suunniteltu rakennuttamiskoulutusta<br />

eli katsausta eri sopimusehtoihin ja<br />

urakkakilpailujen periaatteisiin sekä erilaisiin urakkamuotoihin.<br />

Lisääntyvä verkostosaneeraus edellyttää<br />

asiakirjojen ja urakoiden hallinnan osaamista sekä tilaajan<br />

velvollisuuksien ymmärtämistä eri tilanteissa. Mikäli<br />

tämänkaltainen koulutus kiinnostaa, kommentoikaa<br />

asiaa foorumillamme tai lähettäkää sähköpostia.<br />

Kaivutöiden turvallisuus paremmaksi<br />

Vesihuollon vastuullisina toimijoina meidän on saatava<br />

kaivutöiden turvallisuus paremmalle tasolle. Yleisiä ohjeita<br />

tulee päivittää, ja siihen etsimme ratkaisuja tai ainakin<br />

hyviä ja huonoja esimerkkejä kokemuksiamme<br />

vertailemalla.<br />

Esittelemme virallisia ohjeita sekä laitosten omia ohjeita<br />

ja koetamme löytää yhteisen toimintamallin tai ainakin<br />

luonnoksen. Tähän keskusteluun käytämme reilusti<br />

aikaa.<br />

Suunta kohti Vodokanalia<br />

Perjantaiaamuna 11.3. klo 9.30 suuntaamme kohti Pietarin<br />

vesilaitosta Vodokanalia, jossa tutustumme verkostopuolen<br />

organisointiin ja toimintatapoihin. Valtavan<br />

laitoksen toimintaan tutustuminen yhdessä päivässä tulee<br />

olemaan suuri haaste. Esittelyt ja keskustelut tulkataan<br />

suomeksi.<br />

Päivän päätteeksi suuntaamme pikaiselle kaupunki-<br />

ja museokierrokselle. Laiva lähtee kohti Helsinkiä klo<br />

18.00, ja me kokoamme yhteen vierailumme annin ja<br />

koulutustilaisuuksien kokemukset. Helsinkiin saavumme<br />

lauantaina 12.3. klo 8.30.<br />

Ilmoittautumisilla on kiire!<br />

Tarkka ohjelma ilmestyy pikimmiten yhdistyksemme kotisivuille.<br />

Myös sitä kautta voitte poimia sihteerimme<br />

sähköpostiosoitteen ilmoittautumista varten. Paikkoja<br />

on rajallisesti. Viimeinen ilmoittautumispäivä on<br />

torstai 3.2. Nyt siis kiireellä ilmoittautumaan, jotta pääsette<br />

matkaan mukaan!<br />

Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta<br />

● Sami Sillstén<br />

yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Kuntien Putkimestarit<br />

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />

on perustettu 1975 suomalaisten<br />

vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />

viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />

rakentamis-, rakennuttamis-,<br />

ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />

ja ammattitaidon kehittämiseksi.<br />

Varsinaisia jäseniä<br />

on noin 300. Kannattajajäsenistö<br />

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />

joita on noin 80.<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />

puh. 050 466 9114<br />

Sihteeri, s-posti:<br />

anders.ostrom@turku.fi<br />

www.kuntienputkimestarit.fi<br />

Yksi kone, monta työtä<br />

• Auraus<br />

• Hiekoitus<br />

• Harjaus<br />

• Kadunpesu<br />

• Ruohonleikkaus<br />

• Massojen siirto ja tasaus<br />

• Lehtien keräys<br />

• Jyrsintä<br />

• Kaivaminen<br />

<br />

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kunnille ja seurakunnille<br />

- kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa<br />

tasavertaisesti perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja<br />

suorituskyvyllään, mutta huomattavasti edullisempaan hintaan.<br />

Pienemmät 200- ja 400-sarjan koneet ovat oivia talonmiehen alupulaisia.<br />

Avantilla on kiinteistönhoidossa töitä ympärivuoden.<br />

Ylötie 1<br />

33470 YLÖJÄRVI<br />

Puh. (03) 347 8800<br />

Hinnat alkaen 12.165 € sis. alv<br />

www.avanttecno.com<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

33

www.ukty.fi<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />

työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.fi<br />

s-posti: ukty@ukty.fi<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Tapio Ala-Peijari<br />

s-posti:<br />

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi<br />

puh. 040 829 0068<br />

PELISÄÄNNÖT<br />

HALLIEN SUUNNITTELU-<br />

TARJOUKSILLE<br />

Kuten vuoden 2010 viimeisessä kirjoituksessa mainitsin,<br />

on laadun parantaminen uimahallien rakentamisessa<br />

eräs yhdistyksemme tulevan työn tärkeimpiä<br />

tavoitteita. Laadun parantamisen elementit muodostuvat<br />

kokonaisuudesta, johon vaikuttavat rakennuttajat,<br />

suunnittelijat ja toteuttajat (urakoitsijat). Heidän<br />

kaikkien kohdalla ovat vaatimukset samat, jotta<br />

he ymmärtäisivät kohteen erikoisuuden ja sitä kautta<br />

vaadittavan erikoisammattitaidon.<br />

Alihintaisesta suunnittelusta vain harmia<br />

Viime syksyn aikana on tullut voimakkaasti esille,<br />

kuinka suunnittelutarjouksissa ja niiden ratkaisuissa<br />

on tapahtunut yllättäviä asioita. On ollut monesti<br />

havaittavissa, että tehdyillä ratkaisuilla ja päätöksillä<br />

ei voida edes teoriassa saada aikaan asianmukaisia<br />

ja laadukkaita, saati sitten asiantuntevia suunnitelmia.<br />

Alihintaisesta suunnittelusta ei ole hyötyä ainakaan<br />

rakennuttajalle, sillä se johtaa yleensä erittäin<br />

huonoon lopputulokseen.<br />

Tästä oli viime vuodenkin aikana monia kokemuksia.<br />

Tässä pätee hyvin vanha sanonta: 10 euron<br />

suutari tekee 1 000 euron virheen. Näin käy<br />

kun hyväksyy halvimman tarjouksen. Olisi tärkeätä<br />

selvittää tarjouksen tekijän taustoja ja sitä, onko<br />

tarjouksentekijällä asiantuntemusta ko. työn tekemiseen.<br />

Heikoilla suunnitelmilla ei hyväkään urakoitsija<br />

voi tehdä laadukkaita ratkaisuja.<br />

Se, mitä edellä olen kuvaillut hyvin subjektiivisesti,<br />

johtaa mielestäni siihen, että olisi aloitettava<br />

laajempi keskustelu suunnittelutarjouspyyntöjen tekemisestä<br />

ja yhteisten pelisääntöjen saamisesta valtakuntaan.<br />

Tämä voisi olla yksi keino laadukkaampien<br />

lopputulosten aikaansaamiseksi. Tällaiset pelisäännöt<br />

täytyisi tehdä kaikille suunnittelualueille<br />

erikseen, jotta erikoisosaaminen tulisi näkyville. Yhdistyksessämme<br />

on jo tästä keskusteltu. Tavoitteena<br />

on, että seuraavaksi käynnistäisimme kyseisen<br />

hankkeen.<br />

Omistajilla heikosti tietoa<br />

hallien toimivuudesta<br />

Uimahallien ja kylpylöiden rekisterityön yhteydessä<br />

on huomattu, miten heikosti hallien omistajat tietävät,<br />

miten oma halli toimii. Kellään ei tunnu olevan<br />

vastuuta hallin kokonaisuudesta. Hallien eri toiminnat<br />

on hajotettu kunnissa niin, ettei kukaan vastaa<br />

kokonaisuudesta. Kuitenkin esimerkiksi hallien toiminnan,<br />

huollon ja energiakulutuksen tulisi olla selvästi<br />

jonkun henkilön vastuulla. Näin kuitenkin hyvin<br />

harvassa hallissa asiat ovat. Tässäkin voi todeta,<br />

että hajautettu hallinto ei vain toimi.<br />

Varapuheenjohtajamme Kalle Kallio<br />

on poissa<br />

Yhdistyksellemme tuli vuoden viimeisinä päivinä<br />

erittäin yllättävä ja surullinen tieto. Yhdistyksemme<br />

perustajajäsen ja pitkäaikainen varapuheenjohtajamme<br />

Kalle Kallio oli nukkunut viimeiseen uneen.<br />

Tieto yllätti meidät kaikki. Tiesimme, että Kalle oli<br />

sairastanut koko syksyn, mutta uskoimme ja toivoimme<br />

hartaasti, että hoidot olisivat auttaneet –<br />

vaan toisin kävi. Tauti oli käynyt erittäin aggressiiviseksi,<br />

ja loppu kävikin sitten erittäin nopeasti.<br />

Kalle teki erittäin vaikuttavan uran uimahallien<br />

parissa niin Vuosaaren uimahallissa kuin yhdistyksessämmekin.<br />

Hänen asiantuntemusta käytettiin<br />

erittäin paljon etenkin uimahallien erilaisten ohjeistojen<br />

teossa. Hänellä oli vuosikymmenien kokemus<br />

uimahalliasioissa. Lisäksi hänellä oli erittäin laaja yhteiskunnallinen<br />

kontaktipinta. Hän oli aina innokkaasti<br />

mukana kaikissa uimahalleihin liittyvissä kehitystöissä.<br />

Yhdistyksellemme Kallen poismeno on erittäin<br />

suuri menetys. Muistamme suurella lämmöllä hänen<br />

valoisaa ja innostunutta olemustaan ja jäämme<br />

kaipaamaan hänen ammattitaitoaan.<br />

Syksyllä opintomatka Saksaan<br />

Elämä jatkuu. Niin myös yhdistyksessämme. Tätä<br />

luettaessa olemme juuri pitämässä valtakunnallisia<br />

uimahalli- ja kylpyläpäiviä. Maaliskuussa on yhdistyksemme<br />

sääntöjen määräämä vuosikokous (paikka<br />

ja aika ovat vielä määräämättä).<br />

Syksyllä olisi tarkoitus – jos halukkuutta ilmenee<br />

– järjestää opintomatka Saksaan. Kohteina olisivat<br />

muun muassa Berliinin lähellä oleva maailman suurin<br />

katettu uimarantakompleksi, Kasselin uimahalli<br />

ja Kölnin urheilulaitosmessut, joilla on myös suuri<br />

uimahalli- ja kylpyläosasto. Toivon saavani kommentteja<br />

jäseniltä, miltä tällainen matka tuntuisi.<br />

Näin on uusi vuosi taas alkanut, ja toivotan kaikille<br />

uimahalli- ja kylpylärikasta vuotta!<br />

Terveisin<br />

● Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

Sähköverkkojen teemoina muun muassa<br />

älykkäät sähköverkot, uudet katu- ja ulkovalaistusratkaisut,<br />

sähköautoinfrastruktuurin<br />

kehittäminen sekä sähkö- ja tietoverkkojen<br />

integraatio.<br />

Tietoverkkojen teemoina muun muassa<br />

verkkojen yhteisrakentaminen, kuitu- ja<br />

mobiiliverkkojen rankenteiden kehitys,<br />

verkonrakentamisen uudet asennusmenetelmät<br />

sekä energiatehokkaat tietoverkot.<br />

Messuilla myös Verkkopäivät 2011-seminaari!<br />

Rekisteröidy heti messukävijäksi osoitteessa www.verkostomessut.fi<br />

ja pääset messuille veloituksetta!

Ulkomaiset huipputekijät vahvasti mukana<br />

VALON VUODENAIKA<br />

hehkui lumisessa Helsingissä<br />

Helsinki aloitti uuden<br />

vuoden Valon vuodenaika<br />

-tapahtumalla jo<br />

kolmatta kertaa. Huippuvalaistussuunnittelijat<br />

tarjosivat kaupunkilaisille<br />

seitsemän kohteen<br />

valomatkan keskustassa.<br />

Valomatkalla<br />

kaupunkimiljöö ja rakennukset<br />

muuntuivat<br />

aisteja ja tunteita herätteleväksi<br />

kokemukseksi.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

Ralph Larmann<br />

Valon vuodenaika -tapahtuman vahvan miehen, Mikki Kuntun ledristi<br />

Armo loisti värikylläisenä Tuomiokirkon edustalla.<br />

ään tehdäkseen siitä turvallisemman<br />

vaan lisäsi siihen leikkisän<br />

elementin valoa ja liikettä ja loi<br />

katutilaan kiehtovan tunnelman<br />

led-tekniikan ja äänimaailman<br />

avulla. Teoksen valopylväät korostivat<br />

kadun elämyksellisyyttä<br />

ja näyttivät ympäröivät rakennukset<br />

erilaisessa valossa.<br />

– Lähtökohtana oli julkinen<br />

katutila, jossa liikutaan päivästä<br />

toiseen. Teoksen avulla kadun<br />

voi nähdä uusin silmin. Helsinki<br />

on yksi suosikkikaupungeistani.<br />

Nyt runsas lumipeite tarjoaa vielä<br />

lisää mahdollisuuksia, Martin<br />

Kuhn riemuitsee.<br />

Valon ja äänen leikkiä<br />

Katutilaan pystytettiin18 ylisuuren<br />

tyylikkään sisustusvalaisimen<br />

kaltaista monitoimivalaisinta ja<br />

Valon vuodenaika toteutettiin<br />

aiempaa laajemmalla alueella<br />

ja monipuolisempana. Se toi<br />

pirteää vaihtelua kaupungin talveen,<br />

jota valaisivat myös paksut<br />

lumihanget. Valoteoksia oli Esplanadin<br />

puistossa, Senaatintorilla,<br />

Unioninkadulla, Kaisaniemen<br />

puistossa ja Eduskuntatalolla.<br />

Unioninkadulla esiintyi kolmesti<br />

illassa tulisirkus Walkea, ja<br />

Sanomatalossa oli esillä saksalaisen<br />

Ralph Larmannin valokuvanäyttely<br />

valon avulla luoduista<br />

tiloista ja tunnelmista. Valoratikka<br />

liikennöi tapahtuman aikana<br />

Senaatintorin, Eduskuntatalon ja<br />

Kaisaniemen puiston editse. Ratikan<br />

näyttävyys saatiin aikaan lednauhoilla<br />

ja valaisemalla virroitin<br />

ja ajolankaa.<br />

Turvallisuutta ja<br />

tunnelmaa<br />

Kaupunkiympäristön valaistus<br />

liitetään usein ensisijaisesti liikenne-<br />

ja henkilöturvallisuuden<br />

parantamiseen ja yleensäkin<br />

liiketoiminnan edellytysten<br />

varmistamiseen myös pimeänä<br />

vuodenaikana. Tunnelman luomiseen<br />

ja viihtyisyyden lisäämiseen<br />

on panostettu, jos rahaa on<br />

jäänyt. Valon vuodenaika -tapahtuman<br />

kaltainen tilapäinenkin<br />

valaistusratkaisu on omiaan<br />

parantamaan viihtyisyyttä, vaikka<br />

”arkeen” onkin pakko palata.<br />

Seuraavaa tapahtumaa voi odottaa<br />

ikään kuin joulupukkia.<br />

Valosuunnittelija Tülay Schakir<br />

on aiemmin ollut mukana<br />

Helsingin rakennusviraston<br />

hankkeissa, joissa on selvitetty<br />

pelon tunteen vähentämismahdollisuuksia<br />

valaistuksen avulla.<br />

Nyt hän oli vahvasti mukana Valon<br />

vuodenaika 2011 -tapahtumassa<br />

teoksillaan Kaisaniemen<br />

puistossa ja Rautatieaseman alikulkutunnelissa.<br />

Artikkelissaan sivulla 38 Schakir<br />

kertoo työnsä innoituksesta ja<br />

näkemyksistään Helsingin valotapahtumasta<br />

yleensä.<br />

Saksalainen konkari<br />

innostui Helsingistä<br />

Tapahtuman ulkomaisista toteuttajista<br />

moneen kertaan palkittu<br />

saksalainen valosuunnittelija<br />

Martin Kuhn on ollut valaistusalalla<br />

lähes 30 vuotta. Hän on<br />

vastannut monien julkisten tapahtumien<br />

valaistuksesta. Näitä<br />

ovat olleet muun muassa Berliinin<br />

yleisurheilun MM-kisojen<br />

avajaiset, arkkitehtuurinäyttely<br />

Meksikossa ja useat kansainvälisten<br />

rock-artistien konsertit.<br />

Kuhnin valoteos 100 Years<br />

Helsingin Unioninkadulla viittasi<br />

ulkovalaistuksen satavuotiseen<br />

historiaan Helsingissä. Se ei<br />

ainoastaan valaissut ympäristö-<br />

Valon vuodenaika -tapahtuma<br />

– Valon vuodenaika on hieno<br />

tapahtuma. Arvostan suuresti<br />

sitä, että Helsinki on lähtenyt<br />

sitä kehittämään, Martin Kuhn<br />

tunnustaa.<br />

Kuhnin valoteos 100 Years<br />

muistutti Unioninkadulla Helsingin<br />

katuvalaistuksen satavuotisesta<br />

historiasta.<br />

Ralph Larmann<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

VALAISTUS<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

37

Valon vuodenaika -tapahtuma<br />

– Hyvä tekniikka ei riitä luomaan<br />

elämyksellistä valaistusta.<br />

Siihen tarvitaan myös luonnetta<br />

ja sielua, Tülay Schakir sanoo.<br />

niihin asennettiin uusinta ledtekniikkaa<br />

edustavat digitaalisesti<br />

säädettävät lamput. Valaisimet<br />

sijoitettiin katuosuuden varrelle<br />

osittain sattumanvaraisesti, mutta<br />

sopivien välimatkojen päähän<br />

toisistaan. Näin ne yhdistivät rakennuksia<br />

ja pihoja toisiinsa valon<br />

ja liikkeen avulla ja opastivat<br />

ohikulkijoita kadulla vaihtuvilla<br />

väreillä, varjoilla ja äänillä.<br />

Vaikutelman saavuttamiseksi<br />

jokaiseen valaisimeen asennettiin<br />

pieni kaiutin. Koko installaatio<br />

synkronoitiin elämään<br />

ranskalaisen Fred Andren säveltämän<br />

musiikin rytmiin. Musiikki<br />

oli tummahkoa, akustista<br />

ja luonnon ääniä korostavaa,<br />

tehosteinaan joitakin sähköisiä<br />

osuuksia.<br />

Kun katuosuus oli suljettu ajoneuvoliikenteeltä<br />

ja tavanomainen<br />

katuvalaistus sammutettu,<br />

teos toi tuulahduksen menneeltä<br />

ajalta. Silloin katu ei ollut ajoneuvojen<br />

vallassa vaan tila, jossa<br />

kaupunkilaiset kävelivät vapaasti.<br />

Koska valon heijastumat mukulakivikadusta<br />

olivat olennainen<br />

osa teosta, säiden vaihtelu saattoi<br />

muuttaa valaistuselämystä.<br />

– Valon vuodenaika on hieno<br />

tapahtuma ja arvostan suuresti<br />

sitä, että Helsinki on lähtenyt<br />

kehittämään tapahtumaa. Valon<br />

vuodenaika tarjoaa upeat mahdollisuudet<br />

näyttää kaupunkilaisille<br />

jotakin uutta tutusta kaupungista,<br />

Kuhn suitsuttaa. <br />

Helsingin Kaisaniemen valoteoksella kummi<br />

SIELUKASTA VALOA PELON<br />

Kaisaniemenpuisto Helsingissä<br />

on inhottava,<br />

epämääräinen, pimeä<br />

ja ruma – ainakin maineeltaan.<br />

Se tunnetaan<br />

raiskausten ja muiden<br />

väkivallantekojen tapahtumapaikkana<br />

ja se<br />

nousee jatkuvasti esiin<br />

esimerkkinä puistosta,<br />

jota ihmiset eivät uskalla<br />

käyttää. Se on siis<br />

herkullista maastoa valolla<br />

vaikuttamiseen.<br />

● Tülay Schakir, TeM<br />

schakir@valotoimisto.net<br />

Saatuani kutsun Valon vuodenaika<br />

-festivaaliin ja kohteekseni<br />

Kaisaniemenpuiston riemastuin.<br />

Kohde on inhohimoni.<br />

Olen aiemmin Helsingin rakennusviraston<br />

kanssa tutkinut Turvallinen<br />

valaistus -projektissa pelon<br />

tunteen vähentämismahdollisuuksia<br />

puistoissa ja ulkoilualueilla<br />

valaistuksen avulla.<br />

Valitessamme tutkimuksemme<br />

kohdealueita päätimme tietoisesti<br />

välttää Kaisaniemenpuistoa<br />

sen vahvan maineen vuoksi ja<br />

päädyimme neutraalimpina pidettyihin<br />

kohdealueisiin. Valon vuodenaikaan<br />

ja sen festivaaliluonteeseen<br />

puisto sopi hienosti.<br />

Kun olin kesän aikana päätynyt<br />

teosideaani Hyvä Valo – Paha<br />

Valo ja lähdin syksyn ja pimeän<br />

tullen pohtimaan sen toteuttamistapoja,<br />

aloitin oleilemalla<br />

puistossa, tarkkailemalla ja tunnustelemalla<br />

sen nykyistä valaistusta.<br />

Parahdin eräälle ystävälleni,<br />

ettei nykyistä valaistusta voi<br />

oikein mitenkään parantaa ainakaan<br />

teknisiltä ominaisuuksiltaan,<br />

se on oikeasti jo ihan hyvä<br />

ja teosidealtani putoaa pohja.<br />

Puiston nykyinen valaistus on<br />

tasainen, kattava ja suuntautuu<br />

myös epämääräisinä pidettyihin<br />

puskiin. Mitä siihen voi lisätä<br />

Hyvä tekniikka ei riitä<br />

Puiston nykyisen valaistustavan<br />

heikkous ei johdu huonosta tai<br />

riittämättömästä valosta vaan<br />

”pelkästään” teknisistä lähtökohdista<br />

suunnitellun valaistuksen<br />

perusongelmasta. Siltä puuttuu<br />

luonne ja sielu. Siksi se voi<br />

jäädä etäiseksi, kylmäksi ja epäviihtyisäksi.<br />

Valaistukselta odo-<br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

VALAISTUS<br />

Vuoden nuorena taiteilijana<br />

2001 palkitun Tülay Schakirin<br />

Hyvä Valo – Paha Valo sävähdytti<br />

Kaisaniemen puistossa.<br />

puiston valaisemisessa.<br />

Yleisön vaatimukset Kaisaniemen<br />

valaistuksen parantamisesta<br />

liittyvät toisaalta vanhentuneisiin<br />

harhakuviin siitä, että valaistus<br />

olisi riittämätön tai huono,<br />

mutta toisaalta myös siihen, että<br />

Kaisaniemen valaistus keskeisenä<br />

keskusta-alueen puistona on<br />

esteettisesti vanhentunut. Valaistukselta<br />

kaivataan jo viihtyisyyttä<br />

lisäävää viihdearvoa.<br />

tukset kuriin<br />

PUISTIKKOON<br />

tetaan usein enemmän etenkin<br />

puistoissa, jotka ovat muutakin<br />

kuin pelkkiä läpikulkupaikkoja.<br />

Paitsi elämyksellisyys myös käsitteellisyys<br />

on usein valoteosteni<br />

lähestymistapa. Minua kiinnostavat<br />

biologiset ja kulttuurilliset rakenteet,<br />

jotka muokkaavat ihmisten<br />

tapaa havainnoida valoa, sen<br />

käyttötapoja ja niihin liittyviä odotuksia.<br />

Keinovalon käyttö kuvastaa<br />

tietyn ajan teknisen kehitystason<br />

lisäksi inhimillistä katsetta –<br />

sitä miten jokin paikka on hyvin<br />

nähty ja miten se halutaan välittää<br />

muille ihmisille.<br />

Valosuunnittelu on näkemisen<br />

tulkkina toimimista. Mieleeni<br />

tulee Pythagoraan uskomus<br />

näkösäteistä – siitä miten silmistä<br />

sinkoaa säteitä, joiden avulla esineet<br />

ja ympäristö voidaan havaita.<br />

Näkösäteet voisivat olla vastine<br />

valonkäytön (kulttuurillisille)<br />

valinnoille; valaistaan niin kuin<br />

tila tai kohde on haluttu nähdä.<br />

Tekninen valaistus käsittelee<br />

alueita ilman inhimillistä, alueen<br />

ominaisuuksia arvottavaa katsetta,<br />

kuin ihminen ei olisi ollut läsnä.<br />

Tämän käyttötavan osalta se<br />

muistuttaa luonnonvaloa.<br />

Teos osana<br />

valaistuskeskustelua<br />

Teokseni Hyvä Valo – Paha Valo<br />

perustuu muutamiin elementteihin,<br />

joista hyvän ja pahan valaistuksen<br />

koetaan muodostuvan.<br />

Teoksessa on kaksi yksinkertaistettua<br />

valotilannetta: toinen edustaa<br />

viihtyisää ja toinen epäviihtyisää<br />

tai pelottavaa valaistusta. Kestoltaan<br />

2 min ja 50 s valotilanteet<br />

vaihtuvat vuoronperään muutaman<br />

”sähköhäiriötä” kuvastavan<br />

ääniefektin saattelemina.<br />

Teokseen kuuluu myös videoprojisointi,<br />

jossa epämääräinen<br />

hupparihahmo notkuu seinän<br />

vierustalla. Epämääräinen<br />

ihmisaines ja sen lymyilevä olemassaolo<br />

kuuluvat erottamattomasti<br />

puiston maineeseen. Halusin<br />

teoksen muodon olevan vastaanottajalle<br />

helppo ja puistokäytävän<br />

luonteeseen sopiva, jotta<br />

ohikulkija voisi saada teoksesta<br />

jotakin irti riippumatta ennakkotiedoista<br />

tai ohikulkuajasta.<br />

Halusin teoksella tuoda näkyviin<br />

pienen osan vuosia kestäneestä<br />

Kaisaniemeä koskevasta<br />

keskustelusta. Puiston valaistusta<br />

on usein moitittu ja valoa vaadittu<br />

lisää ilman, että keskustelu olisi<br />

ollut kovin eriytynyttä. Halusin<br />

teoksella ottaa osaa keskusteluun<br />

ja demonstroida kahta ääripäätä<br />

Ralph Larmann<br />

Luonto puuttui peliin<br />

Teoksen ajatuksena oli myös, että<br />

mikäli pelko ja pelkoa aiheuttavat<br />

elementit kesytettäisiin taiteen<br />

keinoin nähtäviksi ja hallitusti<br />

koettaviksi, tieto ja siihen liittyvä<br />

pohdinta veisi terää Kaisaniemen<br />

kummituksilta. Tässä kohtaa<br />

luonto päätti asian toisin.<br />

Hyvän valotilanteen vaihtumista<br />

huonoksi tehostettiin väliin<br />

jäävällä neljän sekunnin mittaisella<br />

täyspimeydellä. Pimeää ei<br />

kaupunkipuistossa kuitenkaan<br />

nähty ennätyslumien keskellä.<br />

Kaisaniemen valot olisi melko<br />

huoletta voitu sammuttaa kokonaan<br />

näkemisen pahemmin kärsimättä.<br />

Niinpä kaikki puistoon<br />

laitetut valot olivat melko mukavia<br />

ja miellyttäviä lumen kerratessa<br />

ne ja antaessa niille epätodellista<br />

sadunomaisuutta.<br />

Samasta talvisesta syystä teokseen<br />

kuulunut videoprojisoitu<br />

huppariin verhoutunut ja puiston<br />

epämääräistä ainesta edustava<br />

”hiippari” oli toivottua sympaattisempi.<br />

Vaikka luminen talvi taittoikin<br />

teoksen pelko-osuudesta kärjen,<br />

teos onnistui tekemään havaittavaksi<br />

sen eron ja tunteenomaisen<br />

vaikutuksen, joka erilaisella<br />

valonkäytöllä syntyy samasta tilasta.<br />

Toivon, että erillistapahtumien<br />

lisäksi myös puistojen pimeän<br />

ajan pysyviä valaistusratkaisuja<br />

voitaisiin melko pienilläkin<br />

elementeillä päivittää ja virkistää.<br />

<br />

Turvallinen valaistus -projektista on<br />

kerrottu Kuntatekniikassa 6/2005.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

39

Orbis Medical Park<br />

rakennettiin hoitoprosessin<br />

ehdoilla<br />

SAIRAALA<br />

kuin hotelli<br />

Orbis Medical Park Hollannin Sittardissa on<br />

tulevaisuuden sairaala, joka on rakennettu<br />

hoitoprosessin ympärille. Logistiikkaan, tietotekniikkaan<br />

ja standardointiin on panostettu lujasti.<br />

Suunnitteluun on sovellettu lentokenttien,<br />

hotellitoiminnan ja vähittäiskaupan parhaita<br />

käytäntöjä. Toiminnan tehostumisella kompensoidaan<br />

korkeita investointikustannuksia.<br />

TEKSTI Jyrki Koulumies<br />

KUVAT Antti Autio ja Kunta.tv<br />

– Modernin sairaalan on oltava<br />

kuin lentokenttä. Tiedämme,<br />

missä annetaan boardingpassi<br />

ja mennään turvatarkastuksesta,<br />

mihin matkatavarat jätetään<br />

ja mistä saamme tiedon<br />

siitä, mille portille menemme<br />

päästäksemme lentokoneeseen.<br />

Meillä Sittardissa näin on tehty jo<br />

muutamia vuosia, ja sairaalamme<br />

toimii tehokkaasti, hollantilaisen<br />

Orbis Medical Park sairaalan johtaja<br />

Henny van Laarhoven hehkuttaa.<br />

Aiemmin sairaalat rakennettiin<br />

lääkäreitä varten. Kirurgeilla<br />

oli leikkaussalit ja omat tilat, sisätautilääkäreillä<br />

omansa, röntgenkuvat<br />

otettiin kellarissa ja verikokeet<br />

jossain muualla. Potilas kulki<br />

paikasta toiseen ja odotti useita<br />

päiviä sekä tuloksia että pääsyä<br />

seuraavan spesialistin luokse.<br />

– Meillä hoitohenkilökunta,<br />

lääkärit ja potilaat tietävät tarkkaan,<br />

missä järjestyksessä mitä-<br />

– Modernia sairaalaa rakennettaessa arkkitehti ei kerro, mitä hän<br />

aikoo tehdä, me kerromme arkkitehdille, millaisten prosessien ympärille<br />

seinät piirretään, johtaja Henny van Laarhoven sanoo.<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

KIINTEISTÖT<br />

Orbis Medical Parkin sisäänkäynti. Ulkoarkkitehtuuri tuo mieleen<br />

liikerakennuksen.<br />

Orbis Medical Parkin<br />

sisäkatumainen keskusaula<br />

luo kauppakeskusmaisen<br />

tunnelman sairaalatiloihin.<br />

kin tehdään. Kaikki toimenpiteet<br />

suoritetaan peräkkäin, ja tulokset<br />

ovat saatavilla jokaisessa hoitopisteessä,<br />

van Laarhoven kertoo.<br />

Hoitoprosessi<br />

suunnittelun ytimeen<br />

Henny van Laarhoven ei ole koulutukseltaan<br />

lääkäri vaan taloustieteilijä.<br />

Lääkärilatinan sijasta<br />

hän laukoo sujuvasti liikkeenjohdon<br />

liturgiaa.<br />

– Meillä potilas on asiakas.<br />

Hoito on prosessi, jonka ympärille<br />

sairaala on rakennettu. Jo ennen<br />

sairaalan rakentamista prosessit<br />

ja toiminnot suunniteltiin<br />

uudelleen ja standardisoitiin täsmällisiksi.<br />

Modernia sairaalaa rakennettaessa<br />

arkkitehti ei kerro<br />

mitä hän aikoo tehdä, me kerromme<br />

arkkitehdille, millaisten<br />

prosessien ympärille seinät piirretään.<br />

Orbis Medical Park on prosessiorientoitunut<br />

ketjuorganisaatio.<br />

Se tarkoittaa sitä, että jo ennen<br />

rakennussuunnittelua sairaalan<br />

johto on tarkkaan suunnitellut,<br />

missä ja mihin suuntiin potilaat<br />

ja hoitohenkilökunta liikkuvat<br />

ja missä taas tavarat, tarvikkeet<br />

ja tukitoimien henkilöstö<br />

liikkuvat.<br />

Tieto liikkuu liukkaasti<br />

Orbis-sairaalakompleksissa tietotekniikalla<br />

on keskeinen rooli.<br />

– Olemme kiinnittäneet erityistä<br />

huomiota siihen, että tieto<br />

liikkuu esteettä ja liukkaasti<br />

eri ohjelmistoalustojen välillä.<br />

Aivan samoin kuin potilaat siirtyvät<br />

esteettä toimenpiteestä ja<br />

erikoisalalta toiseen, Henny van<br />

Laarhoven painottaa.<br />

Sairaalassa potilaiden, siis asiakkaiden,<br />

saapumisosa on nimetty<br />

Terveyden Bulevardiksi. Potilashuoneiden<br />

toivotaan tuovan<br />

asiakkaiden mieleen lähinnä hotellin.<br />

Sairaalasängyt ovat tietysti<br />

sairaalasänkyjen näköisiä.<br />

Potilassängyssä on oma potilaspääte,<br />

jolla voi tutkia kaikkea<br />

potilastietoa, kutsua hoitajaa,<br />

olla yhteydessä lääkäriin, tilata<br />

ateriansa, muuttaa huoneen<br />

lämmitystä ja ilmastointia, lähettää<br />

tekstiviestejä, soittaa puhelimella,<br />

kuunnella radiota tai katsoa<br />

televisiota.<br />

Muuntojoustavuutta<br />

tarpeen mukaan<br />

Sairaalaympäristön rakentaminen<br />

muutoksiin valmiin prosessin<br />

ympärille tarkoittaa sitä, että<br />

siellä on kolmenlaisia tiloja. Kliiniset<br />

tilat, joissa tutkitaan, diagnosoidaan,<br />

leikataan ja annetaan<br />

ORBIS MEDICAL<br />

PARK<br />

■ Sijaitsee Etelä-Hollannissa, Sittardissa.<br />

■ Sairaalakompleksin pinta-ala<br />

on noin 100 000 m 2 .<br />

■ Rakennustyöt alkoivat 2005 ja<br />

saatiin valmiiksi 2008.<br />

■ Rakennuskustannukset olivat<br />

noin 210 milj. euroa.<br />

■ Kohteen on suunnitellut englantilainen<br />

konsulttiyhtiö Turner<br />

& Townsend International PLC.<br />

■ www.orbisconcern.nl/omc<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

41

Poliklinikoiden tutkimushuoneet ovat yhteiskäyttöisiä ja standardivarusteltuja.<br />

Varastot ovat pyörillä. Kuljetuksista<br />

huolehtivat robotit.<br />

hoitoja, tehdään muunneltaviksi.<br />

Näin niihin on helppo sijoittaa<br />

uusia koneita ja instrumentteja<br />

hoito- ja diagnoosimenetelmien<br />

kehittyessä kovaa vauhtia.<br />

Näitä tiloja saatetaan muutella<br />

ainakin pari kertaa vuosikymmenessä,<br />

joten muutostöihin on<br />

varattava investointivaroja muuta<br />

sairaalaosaa enemmän.<br />

Potilashuoneita ei uudisteta<br />

läheskään kliinisten tilojen tahtiin,<br />

joten muunneltavuutta vaaditaan<br />

vähemmän. Hallinnolliset<br />

ja huoltotilat rakennetaan<br />

oletuksella, ettei niitä juuri tarvitse<br />

muunnella lasketun elinkaaren<br />

aikana, joka on vähintään<br />

25 vuotta.<br />

Tehokkuus kompensoi<br />

korkeampia kustannuksia<br />

Uusi rakentaminen ja massiivinen<br />

tietotekniikan määrä merkitsevät<br />

korkeampia kustannuksia.<br />

– Rakennuskustannukset eivät<br />

ole terveydenhuollossa nykyään<br />

läheskään merkittävin tekijä.<br />

Työ maksaa enemmän. Korkeammat<br />

rakennuskustannukset<br />

saadaan takaisin noin viidessä<br />

vuodessa tehostuneen toiminnan<br />

ja parempien prosessien<br />

ja siis pienempien henkilöstökulujenkin<br />

kautta, Henny van Laarhoven<br />

muistuttaa.<br />

Orbis Medical Park ei vielä ole<br />

toiminut viittä vuotta mutta silti<br />

niin kauan, että van Laarhovenilla<br />

on tuntuma kustannuksiin.<br />

Asiakastyytyväisyys on kasvanut.<br />

Parannetaanko täällä enemmän<br />

ihmisiä kuin perinteisessä sairaalassa,<br />

jossa potilaat jonottavat laboratorion,<br />

röntgenin, ultraäänen<br />

ja erikoislääkäreiden ovien takana<br />

Sitä eivät tilastot kerro. <br />

Tavoitteena kuntouttava hoitoympäristö<br />

● Antti Autio, arkkitehti SAFA<br />

terveydenhuollon<br />

arkkitehtuurin tutkija<br />

Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti<br />

■ Orbis Medical Parkin suunnittelussa<br />

lähdettiin luomaan täysin<br />

uudenlaista sairaalaa. Oppia niin<br />

toimintaprosessien kuin tilojenkin<br />

suunnitteluun haettiin aloilta,<br />

joilla tuottavuus ja suurten asiakas-<br />

ja materiaalimäärien joustava<br />

ja tehokas liikuttelu on tärkeää.<br />

Lentokenttien, hotellitoiminnan<br />

ja vähittäiskaupan parhaita<br />

käytäntöjä sovellettiin sairaalaympäristön<br />

suunnittelussa. Tuloksena<br />

on merkittävästi perinteisestä<br />

poikkeava rakennus.<br />

Rakennuskompleksi koostuu<br />

useammasta toiminnallisesta<br />

kokonaisuudesta: pysäköintitalo,<br />

toimisto- ja liikekeskus,<br />

90-paikkainen kuntoutussairaala,<br />

56-paikkainen psykiatrinen klinikka<br />

sekä itse sairaala. Sairaala<br />

taas koostuu keskeisesti sijoitetusta<br />

akuuttien ”kuumien toimintojen”<br />

osasta, jossa mm. ensiapu<br />

ja leikkausosasto sijaitsevat,<br />

sekä neljästä liki identtisestä<br />

rakennusosasta, joista jokaisessa<br />

on kaksi kerrosta poliklinikkoja,<br />

henkilökunnan yhteinen toimistotila<br />

ja neljä kerrosta erikoisalattomia<br />

30-paikkaisia osastoja.<br />

Osa kaupunkia<br />

Orbis Medical Park on paljon<br />

muutakin kuin sairaala. Se on<br />

osa kaupunkia. Suuren sisäkatumaisen<br />

keskusaulan ympärille rakentunut<br />

tiili-lasikolossi muistuttaa<br />

kauppakeskusta sekä ulkohahmoltaan<br />

että julkisten tilojen<br />

tunnelmaltaan. Sisäkadun varrelta<br />

löytyvät ravintola, apteekki,<br />

kioski, kukkakauppa, kahvila ja<br />

erilaisia hyvinvointialan yrityksiä.<br />

Aulaan sijoittuvat sairaalan ilmoittautuminen<br />

ja ajanvaraus sekä<br />

terveysneuvonta. Poliklinikan<br />

vastaanottohuoneiden ovet aukeavat<br />

suoraan keskusaulaan, joka<br />

palvelee myös odotustilana.<br />

Odottaminen on kuitenkin harvoin<br />

tarpeen, sillä toiminta on<br />

tarkasti aikataulutettua.<br />

Suunnittelu alkoi hoitoprosessien<br />

standardoinnilla<br />

Koko suunnittelu alkoi hoitoprosessien<br />

standardoinnilla, mikä<br />

on johtanut myös hyvin pitkälle<br />

standardoituihin tiloihin. Noin 80<br />

prosenttia toiminnasta ja tiloista<br />

on täysin standardoitavissa. Poliklinikoiden<br />

vastaanotto- ja tutkimushuoneet<br />

ovat identtisiä muutamia<br />

erikoisvarusteltuja huoneita<br />

lukuun ottamatta. Huoneita<br />

– kuten muutakaan sairaalassa –<br />

ei ole korvamerkitty kenellekään;<br />

ne ovat yhteiskäyttöinen resurssi.<br />

Tutkimushuoneiden takana on<br />

poliklinikan yhteinen työtila, jossa<br />

lääkäreillä ja hoitajilla on työpisteensä.<br />

Se liittyy läheisesti henkilökunnan<br />

yhteiseen toimistomaisemaan,<br />

jossa myös tauko-, kokous-<br />

ja kirjastotilat sijaitsevat.<br />

Kanslioita tai suljettuja toimistohuoneita<br />

ei ole; kaikki työntekijät<br />

käyttävät yhteisiä työpisteitä.<br />

Työskentely on sosiaalista ja<br />

henkilökunta viihtyy. Epävirallinen<br />

tiedonkulku ja ryhmätyöskentely<br />

helpottavat kollegoilta<br />

oppimista.<br />

Logistiikka maksaa<br />

ja säästää<br />

Rakennus on suunniteltu logistisesti<br />

erilaisten liikennevirtojen ympärille,<br />

mikä sujuvoittaa toimintaa.<br />

Varastot ovat pyörillä. Materiaaliliikennettä<br />

pyörittävät automaattiset<br />

kuljetusrobotit, joille on pyhitetty<br />

kokonainen maanalainen<br />

kerros ja omat hissit. Hissit nousevat<br />

suoraan kerrosvarastoihin, eikä<br />

ihmisiä ja materiaaleja kulje samoilla<br />

käytävillä.<br />

Vuodeosastot ovat erikoisalattomia:<br />

nekin ovat yhteiskäyttöinen<br />

resurssi. Tiloiltaan ne muistuttavat<br />

enemmän hotellia kuin<br />

perinteistä sairaalaa puulattioineen<br />

ja tilavine yhden hengen<br />

huoneineen. Tärkeimpänä ajatuksena<br />

on ollut rakentaa ympäristö,<br />

joka kannustaa aktiiviseen<br />

kuntoutumiseen ja hyödyntää<br />

potilaan voimavaroja hoidon resurssina.<br />

Tietotekniset järjestelmät sekä<br />

automatisoidut varastot selittävät<br />

perinteiseen sairaalaan verrattuna<br />

noin 15 prosenttia korkeammat<br />

rakennuskustannukset. Investoinnit<br />

maksavat itsensä takaisin<br />

toiminnan tehostumisesta<br />

saatavien säästöjen kautta. Uuteen<br />

sairaalaan siirryttäessä avustavaa<br />

henkilökuntaa tarvitaan<br />

vain viidennes entisestä. Vuodepaikkojakin<br />

on vain noin puolet<br />

perinteisen sairaalan määrästä.<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

KIINTEISTÖT<br />

Nopea keino vastata väestörakenteen muutoksiin<br />

RAUMA RATKAISI KOULUPULANSA<br />

TILAMODUULEILLA<br />

Rauman kaupunki on<br />

hankkinut koulutiloja<br />

ostamalla seitsemän<br />

perustuksineen siirrettävää<br />

tilamoduulia.<br />

Mobiilirakennuksia voi<br />

käyttää paitsi kouluina<br />

ja päiväkoteina myös<br />

asuntoina.<br />

TEKSTI ja KUVA Heikki Jaakkola<br />

Rauman kaupunki hankki viime vuonna seitsemän siirrettävää tilamoduulia koulutiloiksi.<br />

Talotoimen päällikkö Jyrki<br />

Haapasaari Rauman kaupungin<br />

teknisestä virastosta näkee siirrettävillä<br />

rakennuksilla käyttöä<br />

etenkin koulu- ja päiväkotitiloina.<br />

Näiden tarve lisääntyy usein<br />

alueilla, joihin on kaavoitettu uusia<br />

omakotitontteja.<br />

Raumalla koulutilaa tarvitaan<br />

lähivuosina lisää Kaaron alueella.<br />

Lisäksi kaupunki tarvitsi väistötilaa<br />

Nanun koulun korjauksen<br />

ajaksi. Tilojen tarve ratkaistiin<br />

tilaamalla seitsemän perustuksineen<br />

siirrettävää ja toisiinsa<br />

liitettävää tilamoduulia, joista<br />

saatiin yhteensä noin 400 neliötä<br />

luokkatilaa ja 75 neliötä käytävätilaa.<br />

Paikan päällä rakennukset<br />

laskettiin maahan, liitettiin yhteen<br />

ja kytkettiin sähkö-, vesi- ja<br />

viemäriverkostoon.<br />

– Kahden moduulin kokonaisuus<br />

sijoitettiin Kaaron koulun<br />

yhteyteen, viisi muuta vietiin<br />

väistötiloiksi Nanun koululle. Kesällä<br />

2011 myös väistötilana olevat<br />

rakennukset liitetään Kaaron<br />

kouluun, Haapasaari kertoo.<br />

Tilojen hankinta tapahtui nopeasti.<br />

Valtuuston lisämäärärahapäätös<br />

saatiin maaliskuun lopulla<br />

2010, ja talotoimittajille lähetetyn<br />

tarjouspyynnön tarjousaika<br />

päättyi toukokuun alussa. Tekninen<br />

lautakunta valitsi talotoimittajan<br />

toukokuun puolivälissä. Rakennukset<br />

saatiin käyttökuntoon<br />

koulujen alkamiseen mennessä<br />

elokuun puolivälissä.<br />

Alku on lupaava<br />

Koska rakennukset on otettu<br />

käyttöön vasta äskettäin, käyttökokemukset<br />

ovat vielä vähissä.<br />

Alku on kuitenkin ollut Haapasaaren<br />

mukaan lupaava.<br />

– Ensimmäiset käyttökokemukset<br />

ovat olleet myönteisiä.<br />

Vain käytävätilojen ahtaus on<br />

herättänyt kritiikkiä. Energiatehokkuus,<br />

tekninen toimivuus ja<br />

yleinen laatutaso vastaavat paikalla<br />

rakennettua taloa, Haapasaari<br />

kertoo.<br />

Rakennuksen kuljettaminen<br />

kokonaisena asettaa kuitenkin<br />

omat rajoituksensa paitsi rakennuksen<br />

koolle, myös sen muodoille.<br />

Kuljetuksesta selvitään<br />

helpommalla pitämällä arkkitehtuuri<br />

mahdollisimman yksinkertaisena.<br />

Talot voivat kuitenkin olla<br />

muodoltaan perinteisiä, harjakattoisia<br />

rakennuksia.<br />

Lupakäytännössä<br />

korjattavaa<br />

Tilamoduulikonsepti on Suomessa<br />

uusi myös rakentamisen lainsäädännön<br />

näkökulmasta. Esimerkiksi<br />

rakennuslupaan liittyvät<br />

tulkinnat vaihtelevat kunnissa<br />

tuntuvasti. Raumalla rakennuksilta<br />

vaadittiin sama rakennuslupamenettely<br />

kuin paikan päällä<br />

rakennettavilta taloilta. Toinen<br />

mahdollisuus olisi ollut määräaikainen<br />

rakennuslupa.<br />

– Menettelyssä olisi ehkä ollut<br />

keinottelun makua, minkä takia<br />

siihen ei haluttu ryhtyä, Jyrki Haapasaari<br />

sanoo.<br />

Esimerkiksi Amsterdamissa<br />

suurehko opiskelija-asuntola<br />

on koottu remontoiduista merikonteista.<br />

Asuinkontit ovat alueella<br />

määräaikaisen rakennusluvan<br />

turvin, jota on uusittava viiden<br />

vuoden välein.<br />

Erona järeä perustus<br />

Rauman koulumoduulit on rakentanut<br />

talotehdas Teijo-Talot.<br />

Johtaja Lasse Ojasen mukaan<br />

kokonaisina siirrettävien rakennusten<br />

merkittävin ero perinteisiin<br />

taloihin on järeä perustus.<br />

Rauman koulumoduulien<br />

perustuksena on 500 mm:n teräsbetonilaatta,<br />

jonka paino on<br />

80 prosenttia koko rakennuksen<br />

painosta. Vankan laatan ansiosta<br />

puurunkoinen rakennus on riittävän<br />

jäykkä kestääkseen kuljetukset<br />

ja nostot.<br />

Asennuksen yhteydessä rakennus<br />

lasketaan tunkkien avulla<br />

rekan lavetilta tasaisen murskekerroksen<br />

päälle. Koulumoduuleissa<br />

on yksinkertainen ristirunko,<br />

jonka tolpitus noudattaa<br />

tavanomaista 60 cm:n jakoa.<br />

Runkolevyt ovat kipsilevyä, lämmöneristeenä<br />

on mineraalivilla ja<br />

lämmitysratkaisuna sähkötoiminen<br />

lattialämmitys.<br />

– Siirrettävyys ei aseta erityisiä<br />

vaatimuksia materiaaleille tai<br />

rakenteille, kunhan runkorakenne<br />

on vain riittävän jäykkä. Koska<br />

moduulien seinät on rakennettu<br />

ulkoseiniksi, lämpimien luokkatilojen<br />

väliseinissä on vankka<br />

lämpöeristys. Paksu eristekerros<br />

parantaa luokkatilojen välistä äänieristystä<br />

minkä lisäksi väliseinät<br />

palo-osastoivat luokkatilat tehokkaasti,<br />

Ojanen sanoo.<br />

Tuki- ja palveluasuntoja<br />

ikääntyville<br />

Lasse Ojanen uskoo siirrettävien<br />

rakennusten yleistyvän myös<br />

ikääntyvien ihmisten tuki- ja palveluasuntoina.<br />

– Näissäkin kohteissa siirrettävyys<br />

ja mahdollisuus muunnella<br />

tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin<br />

tulee usein tarpeeseen.<br />

Mikäli Ojasen odotukset toteutuvat,<br />

monessa kunnassa joudutaan<br />

pian miettimään siirrettäviin<br />

rakennuksiin sovellettavaa<br />

lupakäytäntöä. Lisäksi on ratkaistava,<br />

millaisia teknisiä vaatimuksia<br />

– mm. energiatehokkuusvaatimuksia<br />

– näihin kohdistetaan.<br />

– Ehkä perustavin juridinen<br />

kysymys on, onko siirrettävä tilamoduuli<br />

kiinteistö vai laite, Lasse<br />

Ojanen pohtii. <br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

Barcelona<br />

Barcelona on maailmankaupunki<br />

arkkitehtuurissa ja muotoilussa.<br />

Espanjan Katalonian pikku<br />

jättiläinen haastaa metropolit monilla<br />

muillakin aloilla.<br />

Kerrostumat<br />

Barcelona on Katalonian pääkaupunki,<br />

jossa castillanoa eli espanjaa<br />

opetetaan vieraana kielenä. Tienviitat<br />

ovat kaksikielisiä, katalonia<br />

ensimmäisenä. Itsepäisen kaupungin<br />

2000-vuotinen historia on ollut<br />

myrskyinen, kun Karthago, Rooma,<br />

maurit, frankit ja katalonialaiset itse<br />

ovat sitä hallinnoineet, hävittäneet<br />

ja ryöstäneet. Viimeisin iso kahina<br />

oli 1939, kun Francon joukot<br />

kukistivat Barcelonan, joka oli lyhyeksi<br />

jääneen tasavallan vasemmistolais-anarkistinen<br />

pääkaupunki.<br />

1800-luvulla vanha kaupunki teollistui,<br />

kasvoi ja rikastui. Keskiaikaiset<br />

muurit purettiin. Barcelona isännöi<br />

kesäolympialaiset 1992. Niitä varten<br />

toteutetut rakennukset peittävät<br />

suuren osan Montjuïcin rinteistä.<br />

Stadionin edustan valkoinen televiestintäantenni<br />

on yksi Barcelonan<br />

uusista tunnusmerkeistä, Santiago<br />

Calatravan merkkituote.<br />

Konttisatama Llobregatin suistossa<br />

ja sen viereinen lentoasema<br />

ovat muodostaneet vahvan kasvualueen<br />

lounaaseen. Merimoottoritie<br />

Genovasta ohittaa Ranskan<br />

rannikon ruuhkat. Uusin ihme on<br />

Madridin luotijuna, joka yhdistyy<br />

aikanaan Ranskankin verkkoon.<br />

Nykyisin Barcelonassa on 1,7 ja<br />

metropolialueella 5 miljoonaa asukasta.<br />

Montjuïcin stadionin vierelle<br />

tehtiin olympiakisojen aikaan jopa<br />

Espanjalainen kylä. Muurien ympäröimästä<br />

kauppa- ja ravintolakompleksista<br />

löytyy pienoismalleja<br />

maan eri alueiden nähtävyyksistä.<br />

Alue on jaettu pieniin kujiin, joiden<br />

rakennukset noudattavat maan eri<br />

osien tyylien ominaispiirteitä.<br />

Sadan pylvään salin portaikko Güellin puistossa, joka on parasta Gaudía.<br />

Gaudí uhmaa painovoima<br />

Barcelonasta löytyy paljon katalonialaisen<br />

modernistityylin rakennuksia.<br />

Se on paikallinen vastine art<br />

nouveaulle ja jugendille. Kuuluisimpia<br />

ovat Antoni Gaudín painovoimaa<br />

uhmaavat luomukset. Tunnetuin<br />

maamerkki on Gaudín 1800-luvun<br />

lopulla suunnittelema, yhä rakenteilla<br />

oleva Sagrada Família eli Pyhä perhe.<br />

Kun oli sata vuotta rakennettu, paavi<br />

kävi katsomassa ja sanoi, että hyvä<br />

tulee, jatkakaa.<br />

Kirkko valmistunee 2027, jolloin<br />

tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun<br />

Gaudí kuoli raitiovaunun alle jäätyään.<br />

Kompleksista ei ollut kunnon<br />

piirustuksia, koska arkkitehti asui työmaalla<br />

ja piirsi sitä mukaa kun rakennus<br />

edistyi. Seuraajien on pitänyt arvuutella<br />

luonnoksien perusteella, mitä<br />

on tekeillä.<br />

Gaudí suunnitteli myös huippuhienoja<br />

asuntotaloja ja Parc Güellin puistokompleksin.<br />

Barcelonassa on lukuisia<br />

muitakin puistoalueita, joista merkittävimpiä<br />

ovat Barcelonan keskuspuisto<br />

Parc de la Ciutadella. Siihen kuuluu<br />

muun muassa eläintarha. Montjuïcin<br />

kukkulalta löytyy kaktuspuisto.<br />

”Luovuuden pääkaupunki” Barcelona<br />

vaalii myös Salvador Dalin ja<br />

Pablo Picasson muistoja.<br />

Liikennemuotoja<br />

Kristoffer Kolumbus palasi vuoden<br />

1492 retkeltään Barcelonaan, jossa Ferdinand<br />

ja Isabella pitivät hovia. Tapahtuman<br />

muistoksi on kelpo monumentti<br />

vanhassa satamassa. Sieltä<br />

pääsee keskustaan neljää eri nimistä<br />

Ramblaa pitkin, joissa käy jatkuva<br />

kuhina. Tyypillisiä näkyjä ovat korokkeilla<br />

seisoskelevat liikkumattomat<br />

patsasesiintyjät. Ramblojen itäpuolella<br />

sijaitsee Barcelonan vanhakaupunki,<br />

yksi Euroopan suurimpia<br />

keskiaikaisia keskustoja. Se on nykyisin<br />

lähes autoton kävelysokkelo.<br />

Kantakaupungin pohjoispuolelta<br />

löytyy viistetyillä kadunkulmilla<br />

varustettu laaja alue, jonka lävistävät<br />

pääkadut Diagonal ja Meridiana.<br />

Espanjan mahtava moottoritieverkko<br />

hipaisee Barcelonaa maan<br />

puolelta. Sisäisen joukkoliikenteen<br />

solisteina luikertelevat väliseinättömät,<br />

matomaiset metrojunat jyrkästi<br />

kaartelevilla radoillaan.<br />

Sagrada Famíliaa rakennetaan yhä.<br />

Pekka Rytilä on<br />

72-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti, joka toimii<br />

Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana<br />

ja Pöyry Finland Oy:n<br />

erityisasiantuntijana.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

45<br />

Oliver-Bonjoch

Suomen liikunta- ja kuntoutusala<br />

kokoontuu jo 10. kertaa alan ykköstapahtumaan<br />

Tule messuille hakemaan tuoreimmat ideat ja<br />

tapaamaan alan tärkeimmät kumppanit<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

24.-25.3.2011<br />

Sportec 2011<br />

Johtava liikuntapaikkojen ammattitapahtuma<br />

Gymtec 2011<br />

Kuntoliikunnan huipputapahtuma<br />

Fysiotec 2011<br />

Fysioterapian ja kuntoutuksen ammattimessut<br />

Näytteilleasettajat, ohjelma sekä ennakkorekisteröityminen osoitteessa<br />

www.sportec.fi

Kuntien omaisuusjärjestelyt muokkaavat alaa<br />

SEINÄJOEN VESIHUOLTO KAUPUNGIN<br />

ENERGIAYHTIÖN SUOJIIN<br />

Seinäjoen kaupungin<br />

vesihuoltoliiketoimintaa<br />

on vuoden alusta<br />

hoitanut Seinäjoen Vesi<br />

Oy, joka on Seinäjoen<br />

Energia Oy:n kokonaan<br />

omistama tytäryhtiö.<br />

Kaupunki myi vesihuoltoliiketoimintansa<br />

marraskuussa<br />

perustetulle<br />

yhtiölle viime vuoden<br />

lopussa. Keskeisinä perusteina<br />

kaupalle olivat<br />

kaupungin konsernirakenteen<br />

yksinkertaistaminen<br />

ja energiayhtiön<br />

voittoon kohdistuvan<br />

verorasituksen keventäminen.<br />

TEKSTIT Paavo Taipale<br />

Seinäjoen kanssa samoihin<br />

aikoihin hiukan vastaavanlaisesta<br />

järjestelystä päätettiin Lappeenrannassa,<br />

jossa osakeyhtiönä<br />

toiminut vesihuoltolaitos fuusioitiin<br />

kaupungin energiayhtiöön.<br />

Muutama vuosi sitten Jyväskylä<br />

myi suuremmista kaupungeista<br />

ensimmäisenä vesihuoltolaitoksensa<br />

omistamalleen energiayhtiölle.<br />

Siellä integraatio on viime aikoina<br />

syventynyt entisestään.<br />

Energia- ja vesilaitosten yhdistämistä<br />

selvitettiin useissa maamme<br />

keskisuurissa kaupungeissa ja<br />

kunnissa viime vuosikymmenen<br />

alkupuolella. Tämä ns. multiutility-malli<br />

on Suomessa ja Pohjoismaissa<br />

kuitenkin vielä verrattain<br />

harvinainen toimintatapa. Keskija<br />

Etelä-Euroopassa sekä muualla<br />

maailmassa käytäntö on jonkin<br />

verran yleisempi, mutta val-<br />

– Energia- ja vesiyhtiöt ovat Seinäjoen kilpailukyvyn ja vetovoiman<br />

kannalta äärettömän tärkeitä yhtiöitä. Ne tuottavat peruspalveluita,<br />

eikä niiden omistuksesta ole aikomustakaan luopua, kaupunginjohtaja<br />

Jorma Rasinmäki vakuuttaa.<br />

litseva käytäntö se ei ole missään.<br />

Kansainvälisissä yksityissektorin<br />

yritysjärjestelyissäkin on viime<br />

vuosina yhdistämisen sijasta ehkä<br />

enemmän erotettu näitä liiketoimintoja<br />

toisistaan.<br />

Kaupungin verosuunnittelu<br />

taustalla<br />

Seinäjoella päätettiin edetä vesihuollon<br />

organisoinnissa ripeästi<br />

pian ison kuntaliitoksen jälkeen.<br />

Uuden Seinäjoen vesihuoltolaitosten<br />

taloudellisen tilan analyysi<br />

osoitti suurta investointitarvetta<br />

erityisesti verkostosaneerausten<br />

osalta. Tämä olisi edellyttänyt<br />

huomattavia vesihuoltomaksujen<br />

korotuksia. Nyt investointeihin<br />

päätettiin käyttää myös oman<br />

energiayhtiön tuottoja.<br />

– Synergiaetuja haetaan, ja<br />

vesihuoltolaitoksen suurten investointitarpeiden<br />

rahoituksen<br />

Juha Harju<br />

VESIHUOLTO<br />

varmistaminen on yhdistymisen<br />

tärkeimpiä perusteita. Energiayhtiön<br />

tulosta on tavoitteena käyttää<br />

konserniavustuksena vesihuoltolaitoksen<br />

investointeihin,<br />

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma<br />

Rasinmäki sanoo.<br />

Seinäjoen vesihuoltomaksuja<br />

on tarkistettu viime vuosina, jotta<br />

korjausvelkaa saataisiin kurottua<br />

umpeen. Liiketoimintakauppa<br />

tuskin poistaa maksujen korotustarvetta<br />

vastaisuudessakaan.<br />

– Missään tapauksessa mahdollisia<br />

tulevia maksukorotuksia<br />

ei voida laittaa liiketoimintakaupan<br />

piikkiin, pikemminkin päinvastoin,<br />

Rasinmäki vakuuttaa.<br />

Kauppahinnaksi muodostui<br />

osapuilleen 60 miljoonaa euroa.<br />

Se perustuu vesihuoltolaitoksen<br />

omaisuuden nykykäyttöarvoon.<br />

Vesiyhtiölle kauppahinta jää velaksi,<br />

josta se maksaa kaupungille<br />

kuuden prosentin korkoa. Korkokuluihin<br />

yhtiö saa emoyhtiöltään<br />

konserniavustusta. Lainajärjestely<br />

on 30-vuotinen, ja ensimmäiset<br />

10 vuotta ovat lyhennysvapaita.<br />

Nähtäväksi jää, miten kestäväksi<br />

kaupungin verosuunnittelun<br />

perusteella tehty liiketoimintajärjestely<br />

tulevaisuudessa<br />

osoittautuu vesihuoltopalvelujen<br />

kehittämisen kannalta. Epäilyksiä<br />

on esitetty muun muassa<br />

vesiyhtiön energiaemoltaan saaman<br />

konserniavustuksen verovapaudesta.<br />

Omistajaohjaukseen<br />

keskitytään<br />

Seinäjoella vesihuoltolaitos ja<br />

energiayhtiö ovat pitkään toimineet<br />

samassa kiinteistössä. Vuoden<br />

2009 kuntaliitoksen jälkeen<br />

tosin vesihuoltolaitoksen päätoimipiste<br />

on väliaikaisesti ollut entisellä<br />

Nurmon kunnantalolla.<br />

Kaupungin teknisen toimen<br />

kanssa on tehty palvelusopimus<br />

kunnallistekniikan rakentamisen<br />

osalta. Verkostosuunnittelussa,<br />

-rakentamisessa, asiakaspalvelussa<br />

ja hallinnossa arvioidaan<br />

saatavan synergiaetuja energiayhtiön<br />

kanssa.<br />

Kaupungin strategiassa on<br />

tavoitteena yksinkertaistaa konsernirakennetta.<br />

Rasinmäen mukaan<br />

tehty järjestely tukee tätä tavoitetta<br />

ja energiayhtiö on tarkoitus<br />

pitää tiukasti omissa käsissä.<br />

– Molemmat ovat Seinäjoen<br />

kilpailukyvyn ja vetovoiman kannalta<br />

äärettömän tärkeitä yhtiöitä.<br />

Ne ovat peruspalveluita, joista<br />

ei ole aikomustakaan luopua.<br />

– Konsernin omistajaohjaukseen<br />

on kiinnitetty huomiota.<br />

Kaupunginhallitus mielletään<br />

konsernihallitukseksi ja kaupungin<br />

johtoryhmä konsernin johtoryhmäksi.<br />

Sekä valtuustolle että<br />

hallitukselle pyritään antamaan<br />

säännöllisesti tietoa ja konser-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

47

niohjausta on tarkoitus<br />

tiivistää edelleen. Sooloileminen<br />

on tehty mahdottomaksi,<br />

ja yhtiökokous saadaan<br />

tarvittaessa nopeasti<br />

kokoon. Itse en usko ristiriitoihin<br />

näissä asioissa,<br />

Rasinmäki vakuuttaa.<br />

Normaalia<br />

muutosvastarintaa<br />

Vesihuoltolaitoksen henkilöstö<br />

siirtyi osakeyhtiön<br />

palvelukseen ns. vanhoina<br />

työntekijöinä. Yhtiö otti<br />

vastatakseen myös sellaiset<br />

palveluksestaan eläkkeelle<br />

siirtyvän henkilöstön<br />

eläkemenoperusteiset<br />

maksut, jotka aiheutuvat<br />

tämän henkilöstön vuotta<br />

2005 edeltävän ajan vesihuollon<br />

palvelussuhteista<br />

Seinäjoen kaupunkiin sekä<br />

Nurmon, Ylistaron ja<br />

Peräseinäjoen kuntiin.<br />

– Henkilöstön suunnalta<br />

meille on tullut positiivista<br />

palautetta. Järjestelyn<br />

aikataulu muodostui<br />

loppuvaiheessa kieltämättä<br />

varsin tiukaksi ja se on<br />

aiheuttanut jonkin verran<br />

keskustelua, Rasinmäki<br />

myöntää. Valtuuston periaatepäätöksen<br />

jälkeen oli<br />

vielä runsaasti selvitettäviä<br />

ja sovittavia asioita.<br />

Seinäjoen vesihuoltoliikelaitoksen<br />

johtokunta<br />

vastusti yksimielisesti<br />

liiketoimintakauppaa.<br />

Jorma Rasinmäki arvelee,<br />

että johtokunnassa ei<br />

nähty laaja-alaisesti järjestelyn<br />

tarjoamaa investointien<br />

rahoitusmahdollisuutta.<br />

Seinäjoen järjestely<br />

poikkeaa Jyväskylän<br />

jokunen vuosi sitten tekemästä<br />

ratkaisusta muun<br />

muassa siinä, että vesiliiketoiminta<br />

pysyy omana<br />

tytäryhtiönään energiakonsernissa.<br />

Lappeenrannassa osakeyhtiömuodossa<br />

muutaman<br />

vuoden toiminut vesihuoltolaitos<br />

fuusioitiin<br />

kaupungin omistamaan<br />

energiayhtiöön. Toiminta<br />

yhdistettynä yhtiönä<br />

alkaa maaliskuun alussa.<br />

Järjestely nostatti vastustusta<br />

henkilöstön keskuudessa.<br />

Kritiikki kohdistui<br />

muun muassa heinäkuun<br />

lomakauteen ajoittuneeseen<br />

henkilöstön kuulemismenettelyyn.<br />

Henkilöstöjärjestöt<br />

kysyivät jäseniltään<br />

kantaa kauppaan.<br />

Vain muutama vesiyhtiön<br />

vajaasta 60 palkollisesta<br />

kannatti sitä. <br />

Kuntauudistus lisäsi<br />

monialayhtiöitä<br />

Tanskassa<br />

■ Pohjoismaisista vesihuollon<br />

toimialajärjestöistä<br />

saatujen tietojen<br />

mukaan Ruotsissa<br />

toimii tällä hetkellä<br />

26 kunnallista yhtiötä,<br />

joissa vesi- ja energiahuolto<br />

on samassa yhtiössä<br />

tai konsernissa.<br />

Eräät näistä harjoittavat<br />

lisäksi muuta kuntatekniikan<br />

liiketoimintaa.<br />

Norjassa lienee vain<br />

joitakin yhtiöitä, jotka<br />

tarjoavat sekä energia-<br />

että vesihuoltopalveluja.<br />

Asiasta keskustellaan<br />

ajoittain, mutta<br />

mitään erityistä kehityssuuntaa<br />

kohti monialayhtiöitä<br />

ei ole näköpiirissä.<br />

Tanskassa on kuntauudistuksen<br />

jälkimainingeissa<br />

yhdistetty<br />

jonkin verran vesija<br />

energialaitoksia yhteisiin<br />

yhtiöihin. Tähän<br />

arvioidaan olevan keskeisenä<br />

syynä kuntauudistukseen<br />

liittynyt<br />

velvoite yhtiöidä liiketoimintaa<br />

harjoittavat<br />

kuntien yksiköt viime<br />

vuoteen mennessä.<br />

Samalla lienee ajateltu<br />

myös yksinkertaistettavan<br />

kuntakonsernien<br />

rakennetta.<br />

VYY suhtautuu varauksellisesti veden ja sähkön liittoihin<br />

VVY seuraa alan muutostrendejä<br />

herkällä korvalla.<br />

Päähuolena on vesihuollon<br />

asiantuntemuksen ja laitosten<br />

toimintaedellytysten sekä<br />

niiden julkisen omistuksen<br />

turvaaminen. Yhdistys haluaa<br />

nostaa asian keskusteluun<br />

myös Kuntaliiton kanssa.<br />

■ Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen<br />

(VVY) hallitusta trendi vesihuoltolaitosten<br />

yhdistämisestä muun<br />

muassa energialaitoksiin huolestuttaa,<br />

mikäli sen seurauksena<br />

on vesihuoltotoiminnan osaamisen<br />

ja resurssien väheneminen.<br />

Uhkana nähdään myös vesihuollon<br />

kunnallisen omistuksen häviäminen.<br />

– Kuntien tulisi olla pidättyväisiä<br />

omistamiensa energialaitosten<br />

ja vesihuoltolaitosten fuusioimisessa.<br />

Fuusioiden vaarana<br />

on, että vesihuollon osaaminen<br />

ja vaikuttamismahdollisuudet<br />

muun muassa kipeästi tarvittaviin<br />

saneerausinvestointeihin vähenevät,<br />

VVY:n toimitusjohtaja Osmo<br />

Seppälä arvioi.<br />

– Jos yhdistämisen motiivi on<br />

kuntakonsernin tasekikkailu<br />

ja rahan<br />

tekeminen tyhjästä<br />

eli käytännössä<br />

maksattamalla<br />

kauppa vesihuollon<br />

asiakkailla, emme<br />

kannata yhdistämisjärjestelyjä.<br />

Päätökset tehdään<br />

yhteisissä yhtiöissä<br />

yhä enemmän<br />

energiatoimialan<br />

ehdoilla ja vesihuollon<br />

asiantuntemus<br />

heikkenee.<br />

Läpinäkyvyys<br />

vähenee<br />

fuusioissa<br />

Seppälän mielestä Jyväskylässä<br />

on tästä nähtävissä konkreettinen<br />

esimerkki. Integraatio on<br />

siellä viety niin pitkälle, ettei vesihuollon<br />

vastuuhenkilöitä tahdo<br />

organisaatiosta edes löytyä, eikä<br />

vesihuoltotoimialaa enää ole.<br />

Vesihuollon edustus on karsittu<br />

myös yhtiön johtoryhmästä.<br />

– Tällainen trendi on mielestäni<br />

aika vaarallinen. Samanlainen<br />

suuntaus lienee edessä myös<br />

Lappeenrannassa.<br />

VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälän mielestä<br />

energia- ja vesilaitosten fuusioimisen vaarana<br />

on, että vesihuollon osaaminen ja vaikuttamismahdollisuudet<br />

muun muassa saneerausinvestointeihin<br />

vähenevät.<br />

Läpinäkyvyydessä on menty<br />

tietyssä mielessä ojasta allikkoon.<br />

Voimassa oleva vesihuoltolaki<br />

vaatii vesihuoltolaitoksen talouden<br />

eriyttämistä nimenomaisesti<br />

kunnan kirjanpidossa, ei muualla.<br />

Valmisteilla olevassa uudessa<br />

vesihuoltolakiehdotuksessa eriyttämisvelvoite<br />

olisi organisaatiosta<br />

riippumaton ja kattava, eli se<br />

koskisi myös kuntien monitoimialayhtiöitä<br />

ja yksityisiä vesihuollon<br />

toimijoita.<br />

– Avoimuuden väheneminen<br />

Seppo Haavisto<br />

näkyy myös muun muassa vesihuoltolaitosten<br />

tunnuslukujen<br />

vertailutyössämme. Esimerkiksi<br />

Jyväskylästä ei tahdota saada<br />

toiminnasta juuri muita tietoja<br />

kuin ne, jotka on toimintakertomuksessa<br />

muutenkin osakeyhtiölain<br />

mukaan ilmoitettava. Melko<br />

sammutetuin lyhdyin mennään,<br />

Seppälä harmittelee.<br />

– Seinäjoen tapauksessa peruslähtökohdat<br />

näyttäisivät kuitenkin<br />

olevan aika lailla erilaiset<br />

kuin Jyväskylässä tai Lappeenrannassa.<br />

Vesitoimiala jää itsenäiseksi<br />

yhtiöksi ja tämä mielestäni turvaa<br />

autonomian ja ammatillisen<br />

päätöksenteon paremmin. Ellei<br />

myöhemmin toisin päätetä, jatkossa<br />

emoyhtiö voi kuitenkin itse<br />

ratkaista, miten vesihuoltotoimialaa<br />

tytäryhtiönä kehitetään.<br />

Osmo Seppälä korostaa VVY:n<br />

halua keskustella kuntien omistusjärjestelyjen<br />

linjoista myös<br />

Kuntaliiton kanssa.<br />

– Kenties voisimme viestiä yhteisesti<br />

kunnille, mikä on järkevä<br />

tapa hoitaa vesihuoltoa. Uskon,<br />

että olemme monista asioista samaa<br />

mieltä.<br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

VESIHUOLTO<br />

Jätevedenpuhdistuksen historiaa pääkaupunkiseudulla<br />

Helsinki sai ensimmäisen puhdistamonsa 1910<br />

Helsingin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo valmistui Alppilaan 1910. Alkuperäinen puhdistamo vaurioitui, ja tilalle<br />

rakennettiin 1924 uusi (kuvassa).<br />

Helsingin ja pääkaupunkiseudun<br />

jätevedenpuhdistuksen<br />

ja viemäröinnin<br />

kehitys on<br />

140 vuodessa kulkenut<br />

seitsemän keskeisen<br />

päätöksen ja valinnan<br />

kautta.<br />

● Petri Juuti, dosentti<br />

Tampereen yliopisto,<br />

IEHG-tutkijaryhmä<br />

● Tapio Katko, dosentti<br />

Tampereen teknillinen yliopisto,<br />

CADWES-tutkijaryhmä<br />

● Riikka Rajala, TkT, Tampereen<br />

yliopisto, IEHG-tutkijaryhmä<br />

Jätevedenpuhdistuksen synnyn<br />

taustalla oli monia tekijöitä.<br />

Ensin oli tiedostettava puhdistamattomista<br />

jätevesistä aiheutuvat<br />

tautiriskit ja muut vaarat. Oli ratkaistava<br />

jätehuolto ja ulostehuolto.<br />

Ensimmäisessä vaiheessa korvattiin<br />

kaivojen huonolaatuinen<br />

vesi Vantaanjoen vedellä, kun<br />

Helsingin kaupungin vesilaitos<br />

aloitti toimintansa 1876.<br />

Toisessa vaiheessa ratkaistiin<br />

jätehuolto keskitetyllä jätteiden<br />

kuljetuksella ja ulostehuolto vesivessoin.<br />

Kolmannessa vaiheessa<br />

1910 alkoi jätevesienpuhdistus ja<br />

neljännessä vaiheessa 1982 siirtyi<br />

raakavedenotto Vantaanjoesta<br />

Päijänne-tunneliin.<br />

Viemäröinti ja erityisesti vesivessan<br />

tulo puhdistivat kaupunkilaisen<br />

lähiympäristön, mutta<br />

samalla likaongelma siirtyi vesistöihin<br />

ja merenlahtiin. Yhdyskunnan<br />

jätevesiä ryhdyttiin<br />

pakon edessä puhdistamaan:<br />

ensin tulivat biologiset suodattimet,<br />

seuraavaksi aktiivilietelaitokset<br />

ja sen jälkeen fosforin<br />

poisto rinnakkaissaostuksella ja<br />

viimeksi typenpoisto denitrifikaatiolla.<br />

Viemäröinti kaupunkien<br />

velvoitteeksi 1879<br />

Vuonna 1879 tuli maassamme<br />

voimaan terveydenhoitoasetus,<br />

joka velvoitti kaupunkeja ryhtymään<br />

viemäröintitöihin sekä<br />

järjestämään asukkailleen hyvää<br />

vettä. Maaltamuuton, teollistumisen<br />

ja Pietariin avatun rautatien<br />

myötä Helsinki alkoi kasvaa,<br />

ja 1850–1900 sen väkiluku<br />

yli nelinkertaistui. Asutus tarvitsi<br />

viemäreitä, joiden vastuu siirtyi<br />

talonomistajilta kaupungille<br />

1879. Rakennusviraston toiminta<br />

alkoi 1878 rakennuskonttorin<br />

nimellä.<br />

Vuosisadan vaihteessa Helsingissä<br />

oli jo yli 100 000 asukasta.<br />

Kaupungista alettiin tietoisesti<br />

luoda modernia pääkaupunkia.<br />

Vesilaitoksen ja myöhemmin<br />

viemärilaitoksen edustajat<br />

tekivät opintomatkoja Keski-Eurooppaan<br />

ja hankkivat viimeisintä<br />

alan tietämystä. Tämä<br />

yhdessä kaupunkikuvan kohentamisen<br />

kanssa vauhdittivat päätöstä<br />

rakentaa ensimmäinen jätevedenpuhdistamo<br />

Alppilaan<br />

1909. Puhdistamo valmistui 1910<br />

ja seuraava Savilaan 1915.<br />

Ylikuormitettujen puhdistamoiden<br />

vaikutus kaupungin kokonaisjätevesimäärään<br />

nähden<br />

oli hyvin pientä, ja rantavesien tilanne<br />

paheni kaupungin muilla<br />

rannoilla entisestään. Eri vaihtoehtoja<br />

pohdittiin lähes kaksi vuosikymmentä,<br />

kunnes avomeriputken<br />

sijaan ryhdyttiin rakentamaan<br />

useampia puhdistamoita<br />

eri puolille kaupunkia.<br />

Vuoden 1927 suunnitelman<br />

mukaisesti koko kaupungin hallinnassa<br />

oleva alue viemäröitäisiin.<br />

Pääsisältö ehdotuksessa oli,<br />

että viemärisuiden lukumäärää<br />

tuli pienentää yhdysviemäreiden<br />

avulla seitsemään ja rakentaa näiden<br />

yhteyteen puhdistamot. Laskelmien<br />

mukaan alue tulisi täysin<br />

rakennetuksi 1970. Kyseessä<br />

oli hyvin pitkän aikavälin suunnitelma,<br />

joka myös toteutui pääpiirteissään.<br />

Oma tutkimusyksikkö<br />

aloitti 1932<br />

Samaan aikaan Kyläsaaren puhdistamon<br />

kanssa 1932 aloitti Helsingin<br />

vesiensuojelulaboratorio.<br />

Sen henkilöstöön kuului yksi<br />

kemisti sekä yksi ja myöhemmin<br />

kaksi laboranttia. Näin jatkui<br />

1960-luvun alkuvuosiin asti.<br />

Puhdistamojen määrä oli<br />

vuosien varrella kuitenkin kasvanut<br />

niin isoksi, että laboratoriotyövoimaa<br />

oli lisättävä. Myös<br />

1962 voimaan tulleen vesiasetuksen<br />

edellyttämiin vesistötutkimusten<br />

tekemiseen oli varauduttava.<br />

Samoin apua tarvittiin<br />

vuoden 1964 jätevesikomitean<br />

Foto Roos 1930/HKM<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

49

Suunnittelemme<br />

parempaa<br />

huomista<br />

Osaamisemme ja monipuolisen kokemuksemme<br />

avulla tarjoamme kilpailukykyisiä ratkaisuja uimahallien<br />

ja muiden liikuntatilojen rakennejärjestelmiksi.<br />

Rakennetekniikan erikoisosaamisemme kattaa mm.<br />

vesitiiviit rakenteet<br />

rakenteiden säilyvyystarkastelut<br />

rakennusfysikaaliset suunnitelmat:<br />

lämpö- ja kosteustekniikka sekä korroosionhallinta<br />

kuntotutkimukset<br />

referensseihimme kuuluu mm. Mäkelänrinteen<br />

Uintikeskus, joka on Suomen ensimmäinen kansainväliset<br />

mitat täyttävä uintikeskus.<br />

www.aarokohonen.com<br />

tarvitsemiin selvityksiin. Tutkijavoimia<br />

alettiin lisätä 1963, ja lisääminen<br />

jatkui tehtävien lisääntyessä<br />

nopeasti.<br />

Vesi- ja viemärilaitostoimintojen<br />

yhdistämistä samaan organisaatioon<br />

esitettiin 1975, ja se<br />

toteutui yhdeksän vuoden kuluttua.<br />

Yhdistymistä edistivät Helsingissä<br />

ja muissa kaupungeissa<br />

jätevesimaksulaki (1974) sekä<br />

vesi- ja viemärilaitoslaki (1977).<br />

Käytännössä viemärilaitostoiminnot<br />

siirrettiin rakennusvirastosta<br />

vesilaitokselle, mikä ei<br />

kuitenkaan sujunut kitkatta. Viemäripuolelta<br />

tulleita kutsuttiin<br />

vähemmän mairittelevasti biafralaisiksi.<br />

Keskuspuhdistamo<br />

valmistui 1994<br />

Helsingin 1960- ja 1970-luvulla<br />

valmistuneet ja laajennetut<br />

puhdistamot olivat mekaanisbiologisia.<br />

Vaatimusten kiristyessä<br />

puhdistamoita täydennettiin<br />

kemiallisella vaiheella. Tämä<br />

toteutettiin rinnakkaissaostuksella<br />

kaikilla aktiivilietelaitoksilla<br />

1978 mennessä.<br />

Pienempiä puhdistamoja<br />

ryhdyttiin asteittain poistamaan<br />

käytöstä. Ensin 1970-luvulla lakkautettiin<br />

Mustikkamaan, Kulosaaren<br />

ja Rajasaaren puhdistamot.<br />

Näitä seurasivat Herttoniemi<br />

ja Tali sekä Laajasalo.<br />

Tämän jälkeen 1988 olivat<br />

jäljellä vielä Kyläsaaren, Viikin,<br />

Vuosaaren, Munkkisaaren ja<br />

Lauttasaaren puhdistamot. 1986<br />

alussa hyväksyttiin keskuspuhdistamon<br />

suunnitelma ja kalliopuhdistamo<br />

valmistui Viikinmäkeen<br />

1994.<br />

Espoo vei purkuputken<br />

avomerelle 1974<br />

Espoossa jätevedenpuhdistuksen<br />

painopiste siirtyi 1960-luvulla<br />

Suomenojalle. Ensin rakennettiin<br />

rengaskanava, joka<br />

yhdistettiin 1963 lammikkopuhdistamoon.<br />

Samana vuonna rakennettiin<br />

purkuputki merelle ja<br />

toinen purkuputki 1967. Syksyllä<br />

1969 valmistui Suomenojan mekaaninen<br />

puhdistamo.<br />

Espoossa jätevesien uusi ja<br />

aiempaa pidempi purkutunneli<br />

valmistui keväällä 1974. Helsingissä<br />

jätevesien johtamista avomerelle<br />

oli esitetty jo 1913. Helsingin<br />

kaupunginhallitus hyväksyi<br />

1973 jätevedenpoistotunnelijärjestelmän<br />

yleissuunnitelman:<br />

hanke käynnistyi 1982 ja purkutunneli<br />

otettiin käyttöön 1986.<br />

Vuonna 1994 jätevedet Helsingistä<br />

ja useista muista kunnista<br />

johdettiin puhdistettuina ulkosaariston<br />

reunaan, noin seitsemän<br />

kilometrin päähän.<br />

Pääkaupunkiseudun 1,2 miljoonan<br />

asukkaan ja teollisuuden<br />

jätevedet puhdistetaan keskitetysti<br />

HSY Veden kahdella Suomen<br />

suurimmalla jätevedenpuhdistamolla<br />

Viikinmäessä Helsingissä<br />

ja Suomenojalla Espoossa.<br />

Espoon valtuusto päätti lokakuussa<br />

2009, että Blominmäkeen<br />

rakennetaan kalliopuhdistamo.<br />

Sen on määrä valmistua<br />

2020 mennessä.<br />

Historiassa tehdyt<br />

valinnat sitovat<br />

Jätevedenpuhdistuksen kehittämisen<br />

ansiosta saastuneet rannat<br />

ovat vähitellen puhdistuneet.<br />

Kansalaiskeskustelussa on tultu<br />

tilanteeseen, jossa näkemykset<br />

ovat osittain kääntyneet päälaelleen:<br />

jätevedenpuhdistamot nähdään<br />

välillä itse saastuttajina.<br />

Yhdyskuntien vedenhankinnassa<br />

ja jätevesihuollossa tarvitaan<br />

lyhyen aikavälin päätöksenteon<br />

rinnalle pitkän aikavälin<br />

suunnittelua. Tällaista suunnittelua<br />

tehtiin laajalti vesilaitosten<br />

perustamisvaiheessa 1800-luvun<br />

lopussa ja 1900-luvun alussa. Silloin<br />

asioita pohdittiin jopa vuosisadan<br />

päähän, mutta myöhemmin<br />

pitemmän aikavälin suunnittelu<br />

on jäänyt vähemmälle.<br />

Vaarana on, että kaupungeissa<br />

tehdään päätöksiä, jotka eivät<br />

huomioi sitä, miten historiassa<br />

tehdyt valinnat sitovat ja rajoittavat<br />

nyt ja tulevaisuudessa tehtäviä<br />

päätöksiä ja käytettävissä<br />

olevia vaihtoehtoja. <br />

Teksti perustuu kirjoittajien tuoreeseen<br />

julkaisuun Metropoli ja meri<br />

(HSY 2010). Se on korvauksetta ladattavissa<br />

osoitteesta http://tampub.uta.<br />

fi/tulos.phptiedot=389<br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma<br />

Yhdyskuntatekniikka 2011<br />

Turun Messu- ja Kongressikeskus<br />

18.–20.5.2011<br />

Koko ala yhdessä näyttelyssä.<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi

Huhtiniemeen rakennetaan jopa 17-kerroksinen kylpylähotellirakennus,<br />

jos alueen kaavoitus etenee suunnitellusti.<br />

Buildia Oy<br />

Tiuruniemeen, entisen tuberkuloosiparantolan tiloihin<br />

kaavaillaan senioriasuntoja.<br />

SAIMAAN RANNOILLE NOUSEMASSA KYLPYLÄHOTELLEJA, SENIORIASUNTOJA<br />

● Lappeenrantaan Saimaan rannoille<br />

on nousemassa ja suunnitteilla<br />

uusia matkailun vetonauloja.<br />

Entisen Joutsenon kunnan<br />

Rauhan alueella aloitettiin viime<br />

keväänä kylpylähotelli Holiday<br />

Club Saimaan rakentaminen ja<br />

vanhan mielisairaalan saneeraus.<br />

Holiday Club Resorts Oy:n (HCR)<br />

28 000 neliön kokonaisuuteen<br />

sisältyvät myös vesipuisto ja jääareena.<br />

Noin 64 milj. euron hanke<br />

valmistuu ensi syksynä.<br />

Lähellä sijaitsevasta Tiurun sairaalan<br />

alueesta Lappeenrannan<br />

kaupunki ja HCR tekivät alustavan<br />

sopimuksen marraskuussa.<br />

Tällä hetkellä valtion vastaanottokeskuksena<br />

toimivaan entiseen<br />

tuberkuloosiparantolaan kaavaillaan<br />

senioriasuntoja. Alueen läheisyydessä<br />

järjestetään lomaasuntomessut<br />

kesällä 2012.<br />

Kolme kilometriä Lappeenrannan<br />

keskustasta sijaitsevaan Huhtiniemeen<br />

on puolestaan nousemassa<br />

kylpylähotelli ja vapaa-aikakeskus,<br />

joille rakennusoikeutta on<br />

kaavailtu noin 19 000 m 2 . Alueella<br />

sijaitsee mm. historiallinen hautapaikka-alue,<br />

joka maisemoidaan<br />

Museoviraston kanssa.<br />

Hankkeen takana on Buildia<br />

Oy, jolle kaupunki myy tontit<br />

noin 1,8 milj. eurolla asemakaavan<br />

saatua lainvoiman. Buildia<br />

Oy:n tavoitteena on aloittaa kokonaisbudjetiltaan<br />

noin 70 milj.<br />

euron hankkeen rakennustyöt<br />

2012 alussa.<br />

Hamsteri tarvitsee vain traktorin ja kuskin.<br />

Hamsterit apuun Helsingin lumisodassa<br />

● Helsingin kaupungin Stara on<br />

ottanut käyttöön kaksi hamsteriksi<br />

kutsuttua lumilinkoa. Traktorin<br />

vetämä linko syöksee kadulta<br />

poistetun lumen suoraan<br />

takana olevaan peräkärryyn ja<br />

korvaa näin monesta autosta<br />

koostuvan normaalin lumenpoistoyksikön.<br />

– Hamsteri on erityisen kätevä<br />

ahtailla asuntokaduilla ja silloilla,<br />

joissa 3-4 autosta tai koneesta<br />

koostuva lumenpoistoyksikkö<br />

helposti tukkii kulkureitin,<br />

vastaava työnjohtaja Tapio Rannanheimo<br />

Staralta kertoo.<br />

Lumilinko poistaa lunta kerralla<br />

metrin leveydeltä. Näin ahtaatkin<br />

paikat saadaan puhdistettua<br />

lumesta.<br />

Kuormaavan lingon lisäksi<br />

Staralla on käytössä 25 lunta<br />

poisheittävää linkoa, jotka ovat<br />

käytössä tarvittaessa.<br />

Pohjanmaalaishamsterit ovat<br />

Helsingissä lainassa, mutta mikäli<br />

ne viihtyvät hyvin Helsingissä<br />

ja osoittautuvat tehokkaiksi<br />

työmyyriksi, on Staran hankintalistalla<br />

omia linkoja.<br />

www.hel.fi/stara<br />

Staran kuvapankki, Heli Seppälä<br />

Aurauksen<br />

toimenpiderajat<br />

vaihtelevat paljon<br />

ruotsalaiskunnissa<br />

● Viime syyskuussa tehdyn kyselyn<br />

mukaan ruotsalaiskuntien<br />

katujen lumenaurauksen toimenpiderajat<br />

vaihtelevat huomattavasti.<br />

Kuntien keskustaalueiden<br />

pääväylien kunnossapidon<br />

toimenpiderajoja koskeneeseen<br />

kyselyyn vastasi Ruotsin<br />

290 kunnasta 245.<br />

Tiukin toimenpideraja on<br />

jämtlantilaisessa Bergin kunnassa,<br />

jossa auraus pääväylillä alkaa<br />

yhden senttimetrin lumikerroksen<br />

jälkeen. Myös hiihtokeskuskaupunki<br />

Östersund yleensä<br />

runsaslumisessa Jämtlannissa<br />

kuuluu innokkaimpiin auraajiin.<br />

Siellä toimenpideraja on kolme<br />

senttimetriä. Vättern-järven rannalla<br />

sijaitsevassa Motalassa auraus<br />

puolestaan alkaa kahden<br />

sentin lumikerroksella.<br />

Paksuimmissa hangissa joutuvat<br />

liikkumaan itägöötanmaalaisen<br />

Högsbyn ja taalainmaalaisen<br />

Rättvikin asukkaat. Näillä<br />

paikkakunnilla vasta 12 senttimetrin<br />

lumikerros pääväylillä<br />

katsotaan auraamista vaativaksi.<br />

Suuremmista kaupungeista<br />

turhaa kiirettä aurauksen kanssa<br />

välttää Perämeren rannikon<br />

Skellefteå, jossa aurataan, kun<br />

lunta on satanut 10 senttiä.<br />

www.svt.se<br />

Energiatehokkuussopimuksille<br />

omat<br />

verkkosivut<br />

● Energiatehokkuussopimuksille<br />

on avattu omat verkkosivut.<br />

Sivuilta löytyy yleistietoa eri alojen<br />

sopimuksista ja vuosittaisista<br />

tuloksista kolmella kielellä (FI,<br />

SE, EN). Verkkosivut on laatinut<br />

Motiva Oy työ- ja elinkeinoministeriön<br />

rahoituksella. Motiva<br />

vastaa sivujen päivittämisestä.<br />

www.energiatehokkuussopimukset.fi<br />

Jätetieto yhdessä<br />

osoitteessa<br />

● Kotitalouksien jätepalvelut<br />

koko Suomen alueella löytyvät<br />

nyt yhdestä osoitteesta. Sivuston<br />

on julkaissut Jätelaitosyhdistys<br />

(JLY).<br />

www.jäteinfo.fi<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

Raimo Suomela<br />

Biodieseliä syksyllä<br />

pk-seudun busseihin<br />

● Pohjolan Liikenne tuo pääkaupunkiseudun<br />

lähiliikenteeseen 19<br />

linja-autoa, jotka käyttävät polttoaineena<br />

elintarviketeollisuuden rasvajätteestä<br />

peräisin olevaa biodieseliä.<br />

Espoon sisäiseen ja seutuliikenteeseen<br />

syyskesällä 2011 tulevien<br />

autojen tilaaja HSL kilpailutti<br />

liikennöitsijät tällä kertaa uusilla<br />

laatukriteereillä, joissa se painotti<br />

aiempaa enemmän alhaisia hiilidioksidipäästöjä<br />

ja lähipäästöjä.<br />

Biopolttoaineen ansiosta kasvihuonepäästöt<br />

vähenevät noin 75<br />

prosenttia, hiukkaspäästöt 30 prosenttia<br />

ja typen oksidit 10 prosenttia<br />

fossiiliseen dieseliin verrattuna.<br />

Saloon uusi<br />

ongelmajätteiden<br />

käsittelykeskus<br />

● Ekokem-Palvelu Oy rakentaa Salossa<br />

sijaitsevalle Rouskis Oy:n Korvenmäen<br />

jäteasemalle uuden teollisuusjätteiden<br />

ja pilaantuneiden<br />

maa-ainesten käsittelykeskuksen,<br />

joka palvelee koko Länsi-Suomen<br />

aluetta. Ekokem-Palvelu toteuttaa<br />

käsittelykeskuksen vaiheittain. Toiminta<br />

käynnistyi jo vuoden alussa.<br />

– Yhteistyö Ekokem-Palvelun<br />

kanssa mahdollistaa myös muuta<br />

uutta yhteistyötä ja yritystoimintaa<br />

Korvenmäelle sekä jäteaseman naapurissa<br />

olevalle Metsäjaanun teollisuusalueelle.<br />

Tällä päänavauksella<br />

voi olla suuri merkitys koko Salon<br />

seudulle, Rouskiksen toimitusjohtaja<br />

Jukka Heikkilä sanoo.<br />

Energiapuuska<br />

hakee uusia ideoita<br />

● Tekes on käynnistänyt Energiapuuska-kilpailun,<br />

jolla haetaan uusia<br />

ratkaisuja energiapuun tuotanto-<br />

ja toimitusketjujen tehostamiseen.<br />

Kilpailussa painotetaan idean<br />

uutuusarvoa ja toteuttamisedellytyksiä.<br />

Kilpailu on avoin yrityksille<br />

ja kuntien liikelaitoksille.<br />

Kilpailussa palkitaan 3–5 ehdotusta,<br />

jotka kehitetään Tekesin asiantuntijoiden<br />

kanssa Tekesin mahdollisesti<br />

rahoittamaksi hankkeeksi.<br />

Kilpailuehdotukset on jätettävä<br />

7.3. mennessä. Palkittavat ehdotukset<br />

julkistetaan huhtikuun<br />

puolivälissä. Energiapuuska-kilpailu<br />

on osa Tekesin puutuote- ja<br />

energiapuualan aktivointihanketta<br />

2010–13.<br />

www.tekes.fi/info/puuska/<br />

energiapuuska<br />

Helsingin seutu<br />

tähtää vihreisiin<br />

toimitiloihin<br />

● HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut<br />

koordinoi projektia, jossa<br />

seurataan seudun kaupunkien toimitilojen<br />

käytöstä eli lämmityksestä,<br />

sähkönkulutuksesta, henkilöstön<br />

työasiointimatkoista, paperinkulutuksesta<br />

ja jätteistä aiheutuvia<br />

kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteena<br />

on vähentää pilottikiinteistöjen<br />

päästöjä 10 prosentilla tämän<br />

vuoden loppuun mennessä.<br />

Projektissa on 32 pilottikiinteistöä<br />

Helsingistä, Espoosta, Vantaalta,<br />

Kirkkonummelta, Kauniaisista<br />

ja Keravalta. Kiinteistöihin kuuluu<br />

päiväkoteja, kouluja, uimahalleja,<br />

monitoimitaloja, toimistoja sekä varikkoja<br />

ja terveysasema. Kiinteistöt<br />

seuraavat kasvihuonepäästöjensä<br />

kehitystä WWF:n ylläpitämällä ilmastolaskurilla.<br />

www.ilmastolaskuri.fi<br />

Suomi puhtaaksi<br />

päivässä<br />

● Suomen suurimmat ympäristötalkoot<br />

ovat valmisteilla. Siivouspäivä<br />

on 6.5. Tuolloin siivotaan yhdessä<br />

päivässä kaupungit ja kunnat –<br />

maanteiden varsia ja vesistöjä. Lappiin<br />

ja saaristoon järjestetään oma<br />

siivouspäivä kesäkuussa.<br />

Tempaus on osa maailmanlaajuista<br />

liikettä Let´s Do It, jonka tavoitteena<br />

on siivota koko maailma.<br />

Kampaja on toteutettu jo kuudessa<br />

Euroopan maassa: Virossa, Latviassa,<br />

Liettuassa, Portugalissa, Sloveniassa<br />

ja Romaniassa. Lisäksi on<br />

siivottu puolen sataa kaupunkia,<br />

mm. Pietari, Moskova, Delhi ja Bangalore.<br />

Tavoitteena on elvyttää suomalaista<br />

talkoohenkeä ja saada<br />

mukaan yli 750 000 suomalaista.<br />

Kampanjan järjestää tamperelainen<br />

Green Earth ry, ja sitä tukevat ympäristöministeriö<br />

ja sisäministeriö.<br />

www.suomipuhtaaksi.fi<br />

€<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

53

DESIGNKATU<br />

ELÄVÖITTÄÄ<br />

YRITYSALUETTA<br />

● Helsingin Herttoniemen<br />

yritysalueen elävöittämiseksi<br />

järjestetyn ideakilpailun<br />

on voittanut työ nimimerkillä<br />

”Park Avenue”. Kilpailu<br />

on osa Metrohelsinki-hanketta,<br />

jossa kaupunki yhteistyössä<br />

alueen yritysten kanssa<br />

tekee tunnetuksi itäisen<br />

metroradan varressa olevia<br />

kaupunginosia vireinä yritysalueina.<br />

Tavoitteena on laajentaa<br />

World Design Capital Helsinki<br />

2012 keskustan ulkopuolelle<br />

ja paikkoihin, jotka eivät<br />

perinteisesti edusta muotoilua.<br />

Tuomaristo kiitteli ehdotusta<br />

kokonaisvaltaisuudesta,<br />

konstailemattomuudesta<br />

ja rohkeasta pääkadun visiosta.<br />

Kaistajärjestelyt, istutukset,<br />

pysäköintitaskut, pajarakennukset,<br />

maamerkki,<br />

valaistus ja aitarakenteet<br />

muodostavat yhdessä omaleimaisen<br />

ympäristön, joka<br />

liittyy luontevasti alueen yritystoimintaan.<br />

Designkatukilpailun voittaneen ehdotuksen on suunnitellut työryhmä<br />

Pia Sopanen ja Ilkka Svärd avustajanaan Tuuli Sopanen.<br />

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston,<br />

kiinteistöviraston,<br />

Lähiöprojektin, rakennusviraston<br />

sekä talous- ja suunnittelukeskuksen<br />

yhteistyössä World Design<br />

Capital Helsinki 2012 -hankkeen<br />

kanssa järjestämään kilpailuun osallistui<br />

yli 40 työryhmää.<br />

www.metrohelsinki.hel.fi/designkatu<br />

Kiinteistöjen<br />

vesijärjestelmien<br />

riskit hallintaan<br />

● Prizztech Oy:n Vesi-Instituutti<br />

WANDER on käynnistänyt projektin<br />

”Kiinteistöjen vesijärjestelmien<br />

kokonaisvaltainen riskienhallinta<br />

KIITOS”, jossa kehitetään<br />

kiinteistöjen vesijärjestelmien<br />

terveellisyyttä, toiminnallisuutta<br />

ja kestävyyttä sekä<br />

luodaan edellytyksiä vähentää<br />

kiinteistöjen vesijohtojen vaurioita.<br />

Painaja Hannu Vainikainen säätää 9.12. ilmestyneen<br />

Kuntatekniikan kannen värejä Forssa Printissä 2.12.,<br />

vieressä toimitussihteeri Pirjo Valtakari.<br />

Toimitus vieraili Forssa Printissä<br />

Kuvat Kaisa Syväjärvi<br />

● <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden<br />

päätoimittaja ja toimitussihteeri<br />

vierailivat Forssa<br />

Printin painolaitoksella<br />

Forssassa joulukuussa, kun<br />

vuoden viimeinen <strong>Kuntatekniikka</strong><br />

8/2010 oli painokoneissa.<br />

Vierailu tarjosi hyödyllisen<br />

ja miellyttävän mahdollisuuden<br />

tutustua nykyaikaisen<br />

arkkipainon toimintaan.<br />

Forssa Print painaa Kuntatekniikan<br />

myös tänä vuonna.<br />

Projektissa luotavaan perustietokantaan<br />

kootaan olennaiset<br />

tiedot kiinteistöjen vesijärjestelmistä<br />

Suomessa. Seuraavaksi<br />

kerätään uudisrakentamisen<br />

pilottikohteista vesijärjestelmien<br />

suunnitteluun, rakentamiseen<br />

ja käyttöönottoon liittyvää<br />

tietoa sekä luodaan käytännön<br />

toiminnan hallintaan keskittyvä<br />

tietojärjestelmä. Raumalle helmikuussa<br />

valmistuva Teknologiatalo<br />

Sytytin on yksi pilottikohteista.<br />

Tekesin Vesi-ohjelman osittain<br />

rahoittaman kolmivuotisen<br />

projektin kokonaisbudjetti on<br />

240 000 euroa.<br />

www.vesi-instituutti.fi<br />

Forssa Printin myyntipäällikkö Tuukka<br />

Aaltonen selostaa päätoimittaja<br />

Paavo Taipaleelle lehden kannen<br />

painotekniikkaa.<br />

Tampere<br />

järjestää seudun<br />

joukkoliikenteen<br />

● Joukkoliikennelaki muuttui<br />

vuoden vaihteessa niin, että<br />

Tampereen seudulla linja-autoliikenteen<br />

ja kevyen raideliikenteen<br />

toimivaltaisena viranomaisena<br />

toimii Tampereen kaupunki.<br />

Toimivalta-alueeseen kuuluvat<br />

Tampereen oman alueen ohella<br />

Kangasalan, Lempäälän, Nokian,<br />

Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja<br />

Ylöjärven kuntien alueet.<br />

Muutoksen tarkoituksena on<br />

tukea seudullista kehittymistä ja<br />

luoda edellytyksiä joukkoliikenteen<br />

palvelutason parantamiselle.<br />

Miljoonas valtion<br />

tuella tuotettu<br />

asunto rakenteilla<br />

● Miljoonannen valtion tuella tuotetun<br />

asunnon rakennustyöt ovat<br />

alkaneet Helsingin Jätkäsaaressa.<br />

Asunnon rakennuttaa Helsingin<br />

opiskelija-asuntosäätiö HOAS Välimerenkatu<br />

5:een. Neljään kahdeksankerroksiseen<br />

taloon valmistuu<br />

syksyllä 2012 yhteensä 206<br />

asuntoa.<br />

Asuntojen sijainnille yhdyskuntarakenteessa<br />

annetaan nykyisin aiempaa<br />

suurempi painoarvo ARAtuotannossa.<br />

Kantakaupungin kupeeseen<br />

rakennettavat opiskelijaasunnot<br />

ovat hyvä esimerkki yhdyskuntarakennetta<br />

eheyttävästä<br />

ja siten ilmastonmuutosta hillitsevästä<br />

rakentamisesta<br />

Lähes joka toinen sodan jälkeen<br />

Suomeen rakennetuista asunnoista<br />

on rahoitettu valtion tuella. Myös<br />

ensimmäinen valtion tuella 1949<br />

rakennettu asunto rakennettiin<br />

Helsinkiin, osoitteeseen Mannerheimintie<br />

81.<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

Helsingin Energian ja Academica Oy:n ensimmäinen, maailman<br />

ekotehokkaimmaksi luonnehdittu tietokonesali Uspenskin katedraalin<br />

alla palkittiin it-alan Green Enterprise -palkinnolla 2010.<br />

Uusi ekotehokas<br />

konesali Helsingin<br />

Suvilahteen<br />

● Uspenskin maailman ekotehokkaimmaksi<br />

luonnehdittu konesali<br />

saa jatkoa, kun Helsingin Energia<br />

ja Academica Oy toteuttavat samalla<br />

konseptilla konesalin Helsingin<br />

Suvilahteen entisiin sähköasematiloihin.<br />

Konesalikäyttöön tulee<br />

alkuvaiheessa noin 2 000 neliötä,<br />

mikä vastaa kooltaan noin kymmentä<br />

Uspenskin konesalia. Ensimmäiseksi<br />

asiakkaaksi ekotehokkaaseen<br />

konesaliin tulee Siemens IT<br />

Kuvat Jakke Nikkarinen<br />

Tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä, jonka Helsingin<br />

Energia tuottaa lämpöpumppujen, kylmän meriveden ja energiantuotannossa<br />

muutoin käyttämättä jäävän lämpöenergian avulla.<br />

Solutions and Services Oy.<br />

Uuden konesalin toteutus entisiin<br />

Suvilahden sähköaseman tiloihin<br />

käynnistyi alkuvuodesta, ja<br />

käyttöön konesali saadaan elokuussa.<br />

Tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä.<br />

Tietokoneiden<br />

tuottama lämpö taas johdetaan<br />

lämpöpumpun avulla edelleen kaukolämpöverkkoon<br />

lämmittämään<br />

helsinkiläisiä rakennuksia ja asukkaiden<br />

käyttövettä. Uuden konesalin<br />

lämmitysteho vastaa noin 2 000<br />

omakotitalon lämmitystarvetta.<br />

PERI GmbH<br />

MEKSIKOON MAAILMAN<br />

KOLMANNEKSI KORKEIN SILTA<br />

Puente Baluarte sijaitsee<br />

Meksikon vuoristoalueella.<br />

Silta on osa Luoteis-Meksikon<br />

uutta moottoritietä ja<br />

valmistuttuaan 2012 tekee<br />

tiestä nopeimman reitin<br />

Tyynelle valtamerelle.<br />

● Meksikoon on rakenteilla<br />

maailman kolmanneksi<br />

korkein silta, joka valmistuu<br />

2012. Baluarten 1 124<br />

m pitkä silta tulee ylittämään<br />

rotkon, jonka syvyys on 390<br />

m. Vinoköysisillan pääjänneväli<br />

on 520 m. Yhdeksän<br />

siltapilarirakennetta ja kaksi<br />

pylonia tukevat 20 metriä<br />

leveää kansirakennetta.<br />

Korkeimman pylonin<br />

korkeus on 169 m.<br />

Saksalainen PERI<br />

GmbH on suunnitellut ja<br />

toimittanut muotti- ja telinekokonaisuuden<br />

sillan<br />

tukirakenteiden rakentamiseen.<br />

Pyloneissa käytetty<br />

itsekiipeävä ACS-muotti<br />

mahdollistaa nosturittoman<br />

kiipeilyn kaikissa<br />

sääolosuhteissa, mikä nopeuttaa<br />

rakennustöitä.<br />

www.perisuomi.fi<br />

Langaton<br />

ohjaus ledvaloihin<br />

● Valtavalo Oy on lisensoinut<br />

led-valoputkiinsa<br />

japanilaisen Yashima<br />

Dengyo Co. Ltd:n langattoman<br />

wlan-ohjaustekniikan.<br />

Järjestelmä hyödyntää<br />

wlan-verkkoa valaistuksen<br />

ohjaukseen ja seurantaan.<br />

Järjestelmä asennetaan<br />

osaksi led-valoputkia. Putken<br />

mukana tuleva langaton<br />

ohjaus toimii lähes kaikissa<br />

loisteputkivalaisimissa<br />

pelkällä putkien vaihdolla<br />

ilman erillisjohdotusta.<br />

Tekniikka perustuu ohjauslaitteeseen,<br />

tavalliseen<br />

langattomaan wlan-reitittimeen<br />

sekä putken sisään<br />

asennettavaan wlan-ohjaimeen,<br />

jonka avulla voidaan<br />

seurata, sytyttää, sammuttaa<br />

ja himmentää yksittäistä<br />

tai tiettyihin ryhmiin jaettuja<br />

led-valoputkia.<br />

Kun langattomaan ohjaukseen<br />

liitetään ajastus<br />

tai läsnäolo- tai valoisuustunnistimet,<br />

voidaan saavuttaa<br />

vielä 20 prosentin<br />

säästöt led-valoputkien<br />

tuoman noin 70 prosentin<br />

sähkönsäästön lisäksi.<br />

www.valtavalo.fi<br />

NetLED järjestelmän<br />

iPad ohjaus.<br />

Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöaulojen<br />

3&4 katto valmistuu helmikuussa.<br />

Puuviiluinen<br />

sisäkatto tuo<br />

valoa<br />

● Valoisampi ilme ja<br />

talotekniikan sijoittaminen<br />

kattorakenteisiin<br />

olivat lähtökohtina,<br />

kun Finnavian tilaamaa<br />

Helsinki-Vantaan lentoaseman<br />

T2-terminaalin<br />

3&4 lähtöaulojen sisäkattojen<br />

uusimista alettiin<br />

suunnitella. Ratkaisu<br />

löytyi puuviilulla pinnoitetuista<br />

Puucompin<br />

kattorakenteista.<br />

Terminaalin katon<br />

uusiminen on osa saneerausta,<br />

jonka yhteydessä<br />

myös talotekniikka<br />

uusitaan lähes kokonaan.<br />

Aulatiloissa uusi<br />

talotekniikka ei mahtunut<br />

alkuperäisen kattorakenteen<br />

sisään, joten<br />

kattopintaa piti laskea<br />

hieman.<br />

Arkkitehtonisista<br />

syistä alkuperäinen<br />

metallipaneelikatto purettiin<br />

ja asennettiin tilan<br />

reuna-alueille. Uusi<br />

katto rakennettiin keskialueelle<br />

vanhan katon<br />

perusjakoa ja muotoa<br />

noudatellen.<br />

www.puucomp.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

55

Ramboll<br />

Finland Oy<br />

<br />

<br />

Anssi Haimilahti<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Taneli<br />

Nissinen<br />

<br />

<br />

<br />

SWECO PM Oy<br />

<br />

<br />

<br />

Kari Aurasen<br />

<br />

<br />

Outi Persson <br />

<br />

<br />

<br />

Sakari Linnavuori <br />

<br />

<br />

Vesa Hakola <br />

<br />

<br />

<br />

Anu Koivisto<br />

<br />

<br />

<br />

Raimo Kuusikko<br />

<br />

<br />

Kari Narkaus<br />

<br />

<br />

Matti Alakylmänen<br />

<br />

<br />

Loviisa Norokorpi<br />

<br />

<br />

<br />

Saverio Raatikainen<br />

<br />

<br />

Seppo Rajaniemi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Ramboll<br />

Analytics Oy<br />

<br />

Sanna Ojala <br />

<br />

Energiateollisuus<br />

ry<br />

<br />

<br />

<br />

Minna Rautajoki<br />

Antti Kohopää<br />

Jussi Erälahti<br />

<br />

<br />

<br />

Jaakko Naamanka <br />

<br />

<br />

<br />

Maija Sirkkanen<br />

<br />

<br />

<br />

Masa Heiska <br />

<br />

<br />

<br />

Ville Poijärvi <br />

Timo Räty<br />

<br />

Kari-Pekka Kilkki<br />

Sipoon kunta<br />

<br />

<br />

Mikael Grannaksen<br />

<br />

Suomen<br />

Talokeskus Oy<br />

Tom Lindborg<br />

<br />

<br />

<br />

Antero<br />

Joki<br />

<br />

<br />

WSP Finland Oy<br />

Arto Tenhovuori <br />

<br />

<br />

<br />

Jari Niskanen <br />

<br />

<br />

Hanna Mönkkönen<br />

<br />

<br />

Jukka Repo<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Energia- ja ympäristökonsultointi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

56<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />

vuonna 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

johtajaksi Helsinkiin on nimitetty<br />

DI, B.Sc. (Hons)<br />

Mikko Muoniovaara.<br />

Jussi Kuusola on<br />

nimitetty tuotepäälliköksi.<br />

Vahanne on nimitetty<br />

johtavaksi asiantuntijaksi.<br />

<br />

nimitetty<br />

Kylli Eensalu,<br />

Andy Sadlak ja<br />

Christian Tallsten.<br />

Jukka Vahtera on<br />

nimitetty ympäristöinsinööriksi.<br />

Antti Tiri on nimitetty<br />

yksikön päälliköksi Tampereelle.<br />

Hannu Karppi on<br />

nimitetty projektipäälliköksi.<br />

Tampereen<br />

Kaupunkiliikenne<br />

<br />

<br />

uudeksi toimitusjohtajaksi<br />

on valittu kauppatieteiden<br />

maisteri Pekka Pirhonen<br />

1.3. alkaen.<br />

Tampereen Kaupunkilii-<br />

<br />

perustettu kunnallinen liikennelaitos,<br />

jonka palveluksessa<br />

on runsaat 350<br />

kuljettajaa ja käytössä 143<br />

linja-autoa.<br />

Ekokem Oy Ab<br />

<br />

Hannu Poutiainen johtajaksi<br />

vastaamaan rakennus-<br />

ja energiajäteliiketoiminnasta.<br />

Lahden kaupunki<br />

Saara Vauramo on<br />

<br />

gin konsernipalveluissa kehityspäällikköksi.<br />

Vauramon<br />

keskeinen tehtävä on<br />

GreenCity-ohjelmakokonaisuuden<br />

koordinointi ja<br />

<br />

minen kestävän kehityksen<br />

edelläkävijänä.<br />

Vauramo on väitöskirjatyössään<br />

tutkinut kaupungin<br />

ekosysteemipalveluja.<br />

Hän on kaupunginvaltuutettu<br />

ja toimii vihreiden<br />

valtuustoryhmän puheenjohtajana.<br />

2011<br />

Alueelliset yksityistiepäivät<br />

Useita tilaisuuksia helmi-maaliskuussa<br />

www.tieyhdistys.fi<br />

Uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />

2.–4.2.2011 m/s Mariella<br />

www.ukty.fi<br />

Paikkatietoseminaari<br />

8.–9.2.2011 Helsinki<br />

www.kunnat.net/tapahtumat<br />

Viherpäivät ja<br />

Vihertekniikka<br />

8.–9.2.2011 Tampere<br />

www.vyl.fi<br />

Asfalttipäivä<br />

17.2.2011 Vantaa<br />

www.fcg.fi<br />

Kiinteistöinsinöörien ja<br />

geodeettien neuvottelupäivät<br />

17.–18.2.2011 Kuopio<br />

www.fcg.fi<br />

Jätekuljetukset<br />

8.3.2011 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Sportec 2011<br />

24.–25.3.2011 Tampere<br />

www.sportec.fi<br />

Pysäköinninvalvontakoulutus<br />

24.–25.3.2011 Vantaa<br />

www.fcg.fi<br />

Kuntien rakennuttamispäivät<br />

7.–8.4.2011 Hämeenlinna<br />

www.fcg.fi<br />

Katujen ja yleisten alueiden<br />

ylläpidon toimintatavat<br />

12.4.2011 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Jätehuollon neuvottelupäivät<br />

13.–14.4.2011 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Jäähallipäivät<br />

19.–21.4.2011 Helsinki-Tukholma-<br />

Helsinki<br />

www.finhockey.fi/palvelut/<br />

jaahallipaivat<br />

VETO – Vesihuollon<br />

johtaminen ja kehittäminen<br />

28.4.2011–16.3.2012 (7x2 pv)<br />

Tampere<br />

www.tut.fi/edutech<br />

WASSER BERLIN<br />

INTERNATIONAL<br />

2.–5.5.2011 Berliini<br />

www.wasser-berlin.de<br />

Yhdyskuntatekniikka<br />

YT11-näyttely<br />

18.–20.5.2011 Turku<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />

Kuntatekniikan päivät<br />

19.–21.5.2010 Turku<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Osakeyhtiö- ja<br />

liikelaitoskonferenssit<br />

25.–27.5.2011 Helsinki-Tukholma-<br />

Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Stone+tec<br />

22.–25.6.2011, Nürnberg<br />

www.stone-tec.com<br />

Loma-asuntomessut<br />

27.6.–10.7.2011, Mäntyharju<br />

www.asuntomessut.fi<br />

Asuntomessut<br />

15.7.–14.8.2011, Kokkola<br />

www.asuntomessut.fi<br />

Kuntamarkkinat<br />

14.–15.9.2011, Helsinki<br />

www.kuntamarkkinat.fi<br />

FinnSec 2011<br />

12.–14.10.2011 Helsinki<br />

www.finnsec.fi<br />

World Sustainable<br />

Building Conference<br />

18.–21.10.2011 Helsinki<br />

www.sb11.org<br />

UrbanTec<br />

24.–27.10.2011 Köln<br />

www.urbantec.de<br />

Paikkatietomarkkinat<br />

1.–2.11.2011 Helsinki<br />

www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/<br />

paikkatietomarkkinat<br />

tapahtumakalenteri<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011 57

sivulla 36<br />

sivulla 36<br />

YMPÄRISTÖ-<br />

TEKNIIKKAMESSUT<br />

6.–9.10.2010<br />

VIRALLINEN MESSU-<br />

LUETTELO KESKI-<br />

AUKEAMALLA<br />

sivulla 36<br />

Lännen Alituspalvelu Oy<br />

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />

www.lannenalitus.com<br />

Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />

koneella, DN1600 asennus.<br />

ALITUSPORAUKSET<br />

kaikilla menetelmillä<br />

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />

asennuspituudet jopa 1000 m<br />

Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />

email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

YHDYSKUNTATEKNIIKAN<br />

ASIANTUNTIJA<br />

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI<br />

Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850<br />

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,<br />

faksi (019) 31274<br />

www.finnmap-infra.fi<br />

Tehokasta täsmänäkyvyyttä<br />

Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.<br />

Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

Akaan vesijohtoverkoston kunnossapidosta oli mielenkiintoinen<br />

juttu jossain Kuntatekniikan numerossa... olikohan<br />

se 3/2010 Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto<br />

paikkaa. Käytössäsi lehden <strong>pdf</strong>:t vuodesta 2006.<br />

sivu<br />

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Jukka Sandelin<br />

laskeutuu Akaan<br />

vesijohtoverkoston<br />

paineenkorotusasemalle<br />

2 /2010<br />

Ellen Matsenjwa<br />

arvostaa yhteistyötä<br />

Salon kanssa<br />

Mbabanen kehittämisessä.<br />

sivu 26<br />

Tekstari<br />

varoittaa rankkasateesta<br />

sivu 14<br />

Espoon uusin<br />

jäähalli on<br />

energiapihi sivu 20<br />

Kajaani sai vanhan<br />

teollisuusalueen<br />

kukoistamaan sivu 29<br />

Kaatopaikan<br />

remontti paransi<br />

pintavesiä sivu 38<br />

VEDET HALLINNASSA<br />

sivu 6<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

6 /2010<br />

HSL:n Suvi<br />

Rihtniemi haluaa<br />

lisää raideliikennettä<br />

Helsingin<br />

seudulle. sivu 18<br />

Bostonin keskustatunneli<br />

on USA:n uuden kaupungin oiko-<br />

energiaksi Ämmässuon<br />

Orimattila rakentaa Kaatopaikkakaasut<br />

suurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28 voimalassa sivu 38<br />

Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen<br />

ja sadan kilometrin putkiston pää sivu 6<br />

PITKÄ VEDENHAKU<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

7 /2010<br />

Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna:<br />

Kunta<br />

ei kykene jätevesineuvontaan<br />

paikan<br />

päällä. sivu 44<br />

Shared Space yhdistää Bostonin pysäköinninvalvonnassa<br />

uusinta hulevesiohjelmaansa<br />

Vantaa on testannut<br />

julkisen tilan kaikkien<br />

käyttöön sivu 18 teknologiaa sivu 29 vuoden verran sivu 38<br />

Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin,<br />

Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat 6<br />

LUVAT VERKOSTA<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Viherrakentaminen<br />

Shanghaissa huippuluokkaa<br />

sivu 25<br />

1/2011<br />

Hollantilaissairaala<br />

rakennettiin hoitoprosessin<br />

ehdoilla sivu 40<br />

Pyynikin uimahalli-hotellista<br />

tulee ainutlaatuinen,<br />

Kirsti Hankela<br />

iloitsee. sivu 14<br />

sivulla 36<br />

Seinäjoki leikkaa<br />

energiayhtiönsä veroja<br />

vesilaitoskaupalla sivu 47<br />

2011<br />

John Hopkins rakennuttaa<br />

hylätystä teollisuusalueesta<br />

jättimäistä olympiapuistoa<br />

sivu 6<br />

LONTOOSEEN 2012<br />

Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />

TILAA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />

kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle<br />

syyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollon<br />

osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa 80 euroa,<br />

irtonumero 10 euroa.<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin<br />

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. 09 771 2442.<br />

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,<br />

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös<br />

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011

Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,<br />

ympäristön sekä maankäytön ja<br />

rakentamisen kysymyksissä.<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA<br />

Golder Associates Oy<br />

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku<br />

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi<br />

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden<br />

tutkiminen ja kunnostus<br />

• Jäteluokitukset<br />

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit<br />

• Hyötykäyttöarvioinnit<br />

maanrakentamisessa<br />

• Vesistöjen ja ranta-alueiden<br />

sedimenttitutkimukset ja kunnostus<br />

• Ympäristöriskien arvioinnit<br />

• Vanhojen kaatopaikkojen<br />

kunnostussuunnittelu<br />

FCG – Hyvän elämän tekijät<br />

Suunnittelemme hyvää<br />

infrastruktuuria, ympäristöä<br />

ja yhdyskuntaa<br />

www.fcg.fi<br />

Liikuntapaikkarakentamisen konsultit<br />

Liikuntapaikkarakentamiseen keskittyvää<br />

konsultointi- ja valvontapalvelua.<br />

Hankekartoitukset ,kuntoarviot ja hankesuunnitelmat.<br />

Avustamme suunnittelun järjestämisessä, ohjauksessa ja<br />

suunnitelmien arvioimisessa.<br />

P. 040 544 3998 www.liikuntapaikkarakentaminen.fi<br />

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun<br />

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä<br />

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme<br />

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.<br />

Pöyry Finland Oy<br />

Puh. 010 3311<br />

www.poyry.fi<br />

• rakennuttamispalvelut<br />

• vesihuollon projektinhoito<br />

• palveluhankintojen kilpailutus<br />

• lietteen jatkokäsittelyhankkeet<br />

• valmiussuunnittelu<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />

59

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!