edellisen lehden paras juttu (pdf)

golfpiste.com

edellisen lehden paras juttu (pdf)

Teksti Teemu Tyry ja Laura Grönqvist / Kuvat iStockphoto ja Golf Digestin arkisto

Rajoitukset vs.

valinnanvapaus

Golfliiton nimeämä työryhmä haluaa sitouttaa pelaajat entistä paremmin golfyhteisöihin.

Seuratoiminnan korostaminen ja golfosakkeiden arvostuksen nostaminen

ovat kannatettavia asioita, mutta suomalaiset haluavat vapaasti valita sitoutuvatko he

yhteen kenttään vai pelaavatko eri kentillä ilman kausimaksuja.

Asiantuntijakyselymme sekä Golfpisteessä toteutettu lukijatutkimus osoittavat, että

vapaan kilpailun rajoitukset ja ohjailutoimenpiteet golfalalla saavat osakseen kovaa

vastustusta. Vastaajien mukaan nykyisillekin kentille mahtuisi enemmän pelaajia.

27


kysyimme

golfpisteessä

Kaikille avoimeen kyselyyn osallistui viiden

päivän aikana 488 vastaajaa, joista 91 % oli

miehiä ja loput naisia. Vastaajien aktiivisesta

harrastamisesta kertoo se, että 75 prosentilla

on tasoitus 20 tai parempi. Taustatietona

kysyimme pelaajien ns. pelaajaprofiilia, jakauma

löytyy alla. Tulosten vertailun helpottamiseksi

yhdistimme vastaajat kolmeen

pääryhmään: osakkeenomistajat, pelioikeuden

vuokraajat ja kertamaksun maksajat.

Vastaajat

pelaajaprofiileittain

18%

27%

5%

50%

■ Osakkeen omistajat

(ryhmät 1, 2, 3, 7 ja 8)

■ Pelioikeuden vuokraajat (4 ja 5)

■ Kertamaksun maksajat (6 ja 9)

■ Muut

Vastaajat eroteltuna

1. 30% Pelaan kotikentälläni omistamallani

osakkeella.

2. 2% Omistan osakkeen, mutta pelaan pääasiassa

toisella kentällä vuokrapelioikeudella.

3. 4% Omistan osakkeen, mutta pelaan pääasiassa

muilla kentillä greenfeellä.

4. 23% Vuokraan pelioikeuden kotikentältäni

kausittain.

5. 4% Vuokraan pelioikeuden muualta kuin

jäsenkentältäni.

6. 17% Maksan jäsenmaksun ja pelaan eri

kentillä greenfeellä, pelilipuilla tms.

7. 9% Olen jäsenenä seurapohjaisella kentällä ja

maksan pelikausimaksun (esim. HGK, EGS,

AG).

8. 5% Minulla on pelioikeus tai osake

useammalla kentällä, ja pelaan niillä kaikilla.

9. 1% En ole golfseuran jäsen, enkä maksa kausikohtaisia

maksuja.

10. 5% Muu

Kuinka tärkeänä pidät seuraavia tekijöitä

suomalaisen golfin kannalta

Kaikki vastaajat, asteikko 1–5

Golfin yleisen imagon parantaminen

Pelimahdollisuuksien lisääminen ja monipuolistaminen

Pelaajamäärän kasvattaminen

Osakkeen omistajien etujen lisääminen

Kenttien määrän kasvattaminen

3,0

Tästä on kysymys

Suomalaisessa golfissa kuohuu, vaikka

harrastajien lukumäärässä on menty koko

golfin lajiliiton vuonna 1957 alkaneen

historian aikana ylöspäin. Pelikierrosten

määrä on taittunut viimevuosien aikana

lievään laskuun. Liiton 140 000 jäsenestä

noin kolmasosa pelaa tasoituksella 37–54.

79% golfareista kokee lajin imagon parantamisen tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi lajin

kehittymisen kannalta.

3,3

3,3

4,0

4,1

Golfosakkeiden kauppa käy varsin

verkkaisesti. Yksi tärkeimmistä syistä

tähän on se, että vuoden 2006 jälkeen

harrastajilla on ollut mahdollisuus liittyä

seuroihin sitoutumatta osakkeisiin tai pelikausimaksuihin.

Alalla on ylitarjontaa, varsinkin sellaista

tarjontaa, joka ei kohtaa kysyntää.

Golfosakeyhtiöt, joilla on myymättömiä

osakkeita tai osakkailla valinnainen tapa

aktivoida/pitää passiivisena osakkeensa,

ovat haasteiden edessä.

Vastaavasti huokeita jäsenyyksiä tarjoavat

seurat kuten Vihti, Hattula, Revontuli

ja Eerikkala sekä edullisia kierroksia

eri kentiltä myyvä Supergolf ovat aktiivisella

markkinoinnillaan menestyneet.

Nämä toimijat ovat tuoneet markkinoille

tuhatmäärin uusia pelaajia, joista suuri

osa kiertää kierroskohtaisilla maksuilla.

Golfliitto on nostanut ilman osaketta

tai kausimaksua pelaamisen uhaksi. Oleelliset

kysymykset kuuluvat: Miksi ns. sitoutumaton

pelaaminen on ongelma vain Suomessa

eikä missään muualla maailmassa

Ja kuka tämän on ongelmaksi nostanut

Ainakin muutamat osakekauppansa

kanssa tuskailevat kenttäyhtiöt ovat

seurojensa välityksellä ottaneet yhteyttä

Golfliittoon.

Miksi sitoutumaton

pelaaminen ei ole ongelma

missään muualla maailmassa

Kateus on kiimaakin suurempi voimavara.

Jos oma tuote ei mene kaupaksi ja

toisaalla myydään kuluttajia kiinnostavampia

paketteja, pidetään järjestelmää

kieroutuneena.

Viestikapulan kulkua jatkoi Golfliiton

puheenjohtaja Antti Peltoniemi, joka

lanseerasi kentille lähteneessä kirjeessään

termin ”halpapelaaminen”. Myöhemmin

Oulun liittokokouksessa se käännettiin

Mika Wikströmin ehdotuksesta siistimpään

muotoon ”sitoutumaton pelaaminen”.

Golfliitto päätti asettaa toimikunnan

tutkimaan, miten ongelmallisiksi koettuja

sitoutumattomia pelaajia saataisiin kiinteämmin

osaksi golfyhteisöiden taloutta.

Työryhmän konkreettiset toimenpideehdotukset

olivat:

»»

Vieraspelaaminen edellyttää, että pelaajan

hcp on korkeintaan 36. Seuratasoituksella

37–54 pelaavat henkilöt saisivat pelata

vain omalla kotikentällään.

»»

Golfliitto luovuttaa jäsenseuroilleen enintään

100 liiton tasoituskorttia aikuisille

jäsenille (yli 21 v.) jokaista kentän tasoituskelpoista

reikää kohden vuodesta 2011

alkaen.

»»

Golfliitto ehdottaa, että sen suosittamalle

sitoutuneelle pelaamiselle asetetaan euromääräinen

raja (300 euroa). Golfliitto

päättää vuosittain mikä on sitoutuneen

pelaajan statuksen edellyttämä minimikausimaksu.

»»

Mikäli golfyhteisön yhtiöjärjestys sen sallii,

toimikunnan suositus on, että pelioikeuksien

vuokraamistoiminta keskitettäisiin

golfseuran toimistolle, jotta vuokraushinnat

olisivat yhdenmukaiset. Seura perii hallintomaksun

vuokraustoiminnasta.

Työryhmän esitys julkaistiin elokuun

lopulla, sitä hiotaan aluekokousten palautteen

kautta. Hallitus kertoo työhön oman

kantansa, ja marraskuun lopulla liittovaltuusto

tekee päätöksiä siitä, viedäänkö

toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia käytäntöön.

Golfliitolla on päätäntävaltaa vain

tasoituskorttien mahdolliseen rajoittamiseen

seuraa kohden, sekä siihen, lähteekö

se luokittelemaan jäseniään sitoutuneisiin

ja sitoutumattomiin.

taloudelliset vaikutukset

Työryhmän ehdotusta on arvioitu monesta

kulmasta. Sitä on kiitelty siitä, että ajatus

osakkaan etujen nostamisesta on hyvin

esillä. Risuja on annettu tönkkökielisyydestä

sekä vahvasta asenteellisuudesta,

joka jakaa golfarit ”oikeisiin” ja ”sitoutumattomiin”.

Varmaa on tässä vaiheessa ainoastaan

se, että tehdyistä ehdotuksista keskustellaan

syksyn aikana laajasti. Golfpisteen

keskustelupalstalla on rikottu kaikki ennätykset.

Tämä aihe kiinnostaa ja jakaa

mielipiteet.

Golfliiton Uudenmaan alueen kokouksessa

erään seuran puheenjohtaja ehdotti

mm. sitä, että vain sitoutuneet pelaajat

saisivat tasoituskortin, muut tasoituksestaan

riippumatta olisivat oikeutettuja

pelaamaan vain omalla kentällään. Kokous

ei tehnyt päätöksiä, mutta tämäkin varsin

radikaali toimenpide sai kannatusta.

Vähälle huomiolle on vielä jäänyt se,

millaisiksi golfalan tarjonta todellisuudessa

muuttuisi ehdotusten toteutuessa.

Työryhmä ja Antti Peltoniemi ovat

painottaneet vahvasti sitä, että toimenpiteillä

vahvistettaisiin olemassa olevien

kenttien taloutta ja mahdollistettaisiin

golfkenttien rakentaminen maahamme

myös tulevaisuudessa.

”Keskustelussa on hämärtynyt se,

kenen etua meidän pitäisi ajaa. Niiden,

jotka ovat sitoutuneita ja ovat maksaneet

kenttien rakentamisen, vai asetammeko

etusijalle vähemmän pelaavat sitoutumattomat.

En voi ymmärtää, miksi satunnainen

vieras pelaa kierrosmaksulla hintaan,

joka on osakkaan vastaavaa huokeampi.

Niillä golfyhtiöillä, jotka ovat hankalassa

tilanteessa, on itsetutkiskelun paikka, toimintaa

ja palveluja pitäisi pystyä tehostamaan”,

Antti Peltoniemi muotoilee.

Suomen Golfkenttien yhdistyksen toiminnanjohtajan

Ville Nurmi näkee työryhmän

esityksen toisessa valossa.

”Suomalaisia golfareita ei voi enää painaa

yhteen muottiin. Golf on yhä useammalle

yksi vapaa-ajan viettotapa muiden

joukossa. Tätä hienoa urheilulajia harrastetaan

monilla eri tavoilla. Olisi harrastajien

väheksymistä, jos edes yrittäisimme saada

modernin nuoren ostamaan osakkeen

parjatut mammuttiseurat

kasvattavat jatkuvasti uusia

harrastajia lajin pariin.

golfkentältä. Hän ostaa sen vakiinnuttuaan

ja löydettyään siitä riittävästi hyötyä

itselleen.”

”Golfliiton työryhmä ei ole arvioinut

ehdotustaan taloudelliselta kannalta

muuten kuin toteamalla, että se lisää

pelaajien sitoutumista omaan kenttäänsä.

Ehdotuksella olisi vaikutusta ainakin

40 000 golfariin, jotka pelaavat varovaisen

arvion mukaan 200 000 kierrosta”, Nurmi

muistuttaa.

Suomen suurimman golfseuran,

Vihti Golfin johtaja Janne Uotila ›

Maksutko korkeita

56%

kaikista vastaajista on

täysin tyytyväisiä vuosittain

maksamiinsa pelimaksuihin.

Vain 9% kokee maksavansa liian

paljon pelaamisestaan.

Markkinatilanne

91%

Kaikista vastaajista

30% on tyytyväisiä ja

61% osittain tyytyväisiä

pelimahdollisuuksiin ja

hinnoitteluun. 8% on

tyytymättömiä nykyiseen

markkinatilanteeseen.

Tyytyväisyys kenttien

käyttöasteeseen

■ Käyttöaste on nykyisellään hyvä

■ Kentille mahtuisi enemmän pelaajia

■ Kentillä on liikaa pelaajia

■ En osaa sanoa

Miten haluaisit

tulevaisuudessa pelata

24%

8%

48%

20%

2%

11%

39%

5% 7% 34%

■ Omistamallani osakkeella

2%

■ Maksamalla kausimaksun jäsenpohjaiselle

kentälle

■ Vuokraamalla kausipelioikeuden

■ Vuokraamalla rajoitetun pelioikeuden

■ Maksamalla erikseen joka kierroksesta

■ Yhdistelemällä eri vaihtoehtoja

■ Muu

28 GolfDigest • Lokakuu 2010 29


kysymykset

& vastaukset

Mika Pantzar

Liisa Kuparinen

Timo Laitinen

Olli-Pekka Nissinen

Hanna Teerijoki

Pauli Hughes

Petri Peltoniemi

Kauppatieteiden tohtori ja Kuluttajatutkimuskeskuksen

tutkimuspäällikkö

Seura: Peuramaa Golf

Lakeside Golfin toimitusjohtaja

Valtiokonttorin pääjohtaja ja SLU ry:n

puheenjohtaja

Seura: Hyvinkään Golf

Golf Talman toimitusjohtaja

Paloheinä Golfin toimitusjohtaja

Jyväsgolfin toiminnanjohtaja

Golfliiton toiminnanjohtaja

1. Miten golfosakkeen omistajan

etuja voisi parantaa Miten golfyhteisöön

sitouttamista voitaisiin

edistää

Liiton tehtävä on ajaa tasapuolisesti

kaikkien pelaajien asiaa. Golfkentän

omistaminen on vain harvassa

tapauksessa taloudellisesti kannattavaa.

Itse saan ”osingot” siitä, että

kuulun hyvin hoidettuun Peuramaan

yhteisöön. Paras tapa palkita olisi tarjota

mahdollisuus edulliseen vieraspelaamiseen

läheisillä osakekentillä.

Pelaamisen hinta osakkaalle on pidettävä

kilpailukykyisenä ja tarjottava

vain osakkeenomistajille kohdistuvia

palveluja. Omistajan asema on golfyhtiön

kannalta kaikkein tärkeintä.

Tarjoamalla pelaajille eriasteisia sitoutumisvaihtoehtoja

kohtuulliseen

hintaan.

Osakkeenomistajan etuja voidaan

parantaa vain osakeyhtiön toimintaa

ja taloutta kehittämällä. Tarvitaan

perinpohjaisempaa pohdintaa

miten liiketoiminnan (omistus) ja

yhdistystoiminnan (seurajäsenyys)

kombinaatio toimii tasaantuneessa

kysynnässä. Golfosaketta ei pitäisi

nähdä sijoituksena vaan yhtenä tapana

maksaa ”jäsenmaksu”.

Osakkaiden etuja pitää kehittää jatkossakin,

osakepohjaiset pelaajat

ovat kenttien avainasiakkaita. Tarjouksia

ja etuuksia tulisi entistä enemmän

suunnata sitoutuneille pelaajille,

eli avainasiakkaille.

Kenttien pitäisi myydä greenfeetä niin

paljon, että osakkaat voisivat pelata

ilman hoitovastiketta. Toinen vaihtoehto

on sulkea kenttä, mutta siitä on

oltava valmis maksamaan. Mitä kiinnostavampi

kenttä on palveluineen,

sitä haluttavampi sen osake on. Väkisin

ei voida sitouttaa, terve kilpailu on

paras keino parantaa omistajien etuja.

Kaikki porkkanat, jotka nostavat

osakkeenomistamisen arvoa ovat

hyviä. Tähtäimenä pitäisi olla huomattavasti

pidempi sitouttaminen kuin

yksi kausi. Seurojen tulisi kehittää

lojaalisuusohjelmia jäsenilleen. Näin

saadaan golfyhteisöihin ihmisiä, jotka

kokevat kuuluvansa johonkin ja joita

aidosti kiinnostaa yhteisön asiat.

Mitä paremmat edut osakkeenomistajalle

luodaan, sitä halutumpi osakkeesta

tulee. Jokainen golfyhteisö

päättää itse miten etuja voi parantaa.

Työryhmän esityksessä on liuta

käytännössä testattuja hyviä keinoja,

mutta monet niistä edellyttävät yhtiöjärjestyksen

muuttamista. Muutokset

ovat mahdollisia, kun ne valmistellaan

ja perustellaan osakkaille.

2. Tarvitaanko tähän ulkopuolelta

tulevaa ohjausta kuten tasoituskorttien

määrän rajoittamista per

seura

Tällaiset ehdotukset ovat toiveajattelua,

koska nykyisten kenttien ja pelaajien

monimuotoisuus on niin suurta.

Yhtä yhteistä ulkoa ohjattua mallia

tuskin löytyy. Kunkin yhteisön tulisi

itse ratkaista oma tapansa sitouttaa

pelaajakuntansa.

Ensi lukemalla ehdotusten logiikka ei

auennut. Yleisesti ottaen lajien houkuttelevuutta

pitäisi pystyä lisäämään

ilman lisärajoituksia.

Jos keskusrekisterissä olisi merkintä

siitä kuka on sitoutunut, kukin

kenttäyhtiö voisi itse määritellä mitä

etuja heille tarjoaa. Sitoutumatonta

pelaamista ei silti missään nimessä

pidä kieltää. Tasoituskorttien määrän

rajaaminen ei ole ratkaisu. Voisiko

niiden postimyyntiä rajoittaa päivittämällä

liiton sääntöjä tasoituskorttien

hallinnasta

Yrittääkö liitto määrätä, minkälaisia

asiakkaita itsenäisillä golfyhtiöillä on

lupa palvella Täysin mieletön ajatus!

Eikä kenttäyhtiöille voida loihtia pakolla

tuloja, kynnysmaksu kääntäisi

aloittelijat pois jo alkumetreillä. Tasoitusjärjestelmä

on luotu tasa-arvon

lisäämiseksi, ei erojen luomiseksi, kuten

liiton työryhmä näyttää luulevan.

Kuulostaa pelottavalta ajatus, että ulkopuolinen

taho määrää kuinka paljon

ja mihin hintaan saat myydä tuotettasi!

Kaikkia ei voi samaistaa ja joillakin

kentillä minimihinnoittelu saattaisi

johtaa pahimmassa tapauksessa

konkurssiin. Kenttien ja seurojen on

itse saatava päättää strategiastaan.

En pidä korttien määrän rajaamista

parhaana keinona, ainakaan ilman

siirtymäaikaa. Nopea muutos johtaisi

tilanteeseen, jossa seurojen pitäisi

päättää ketkä jäsenistä jäävät ilman

tasoituskorttia. Uskon, että pelaajamäärän

kasvu ja lähtöaikojen täyttyminen

sekä paranevat osakkeenomistajien

etuudet johtavat luontaiseen

kysyntään osakkeita kohtaan.

3. Vaikka jäsenmäärät seuroissa

kasvavat, pelikierrosten määrä pysyy

samana tai jopa laskee. Mistä

tämä mielestäsi kertoo

Yksinkertaisesti siitä, että kynnys

golfin aloittamiseen ja erityisesti sen

aktiiviseen harrastamiseen on suuri.

Ensiksi on opeteltava lajin alkeet,

sitten on oltava runsaasti aikaa harjoitella

ja pelata, ja on melkein pakko

omistaa auto matkustaakseen päästäkseen

kentille jne.

Jos se tieto olisi käytettävissä, varmaan

koko yhteisö sitä jo käyttäisi.

Suomessa golf on massoille vielä

suhteellisen nuori laji ja väestön

ikääntyminen alkaa näkyä vasta

nyt harrastajissa. Golfopetusta pitäisi

saada myös kouluihin ja se on

mielestäni enemmän Golfliiton kuin

seurojen asia.

Yleinen kehitys ohjaa (vaikka en siitä

pidäkään) suurempaan sitoutumattomuuteen

ja hieno perinteinen klubikulttuuri

hiljalleen muuttaa muotoaan.

Nyt pitää elää ajassa, sopeutua

ympäristön muutoksiin ja uskaltaa irrottautua

vanhoista toimimattomista

traditioista.

Yhä harvemmassa ovat ne himogolfaajat,

jotka pelaavat yli 100 kierrosta

vuodessa. Lajiin on tullut paljon

pelaajia, joille golf on yksi harrastus

muiden joukossa ja se on hyväksyttävä

todellisuutena.

En olisi huolissaan notkahduksista

tai trendeistä, niitä tulee ja menee.

Kun palvelu pelaa ja hinnat ovat kohdallaan,

ihmiset tulevat ja pelaavat.

Olemme käymässä läpi murroskautta,

mutta mielestäni nousu ja normaali

tilanne voidaan saavuttaa vain avoimella

kilpailulla, ei sääntelyllä.

Greencard-systeemi tuottaa aloittelevia

pelaajia liukuhihnalta ja halvat

jäsenyydet mahdollistavat golfin näennäisen

aloittamisen suhteellisen

helposti ja edullisesti. Todellisten

harrastajien määrä ei kuitenkaan ole

kasvanut samassa suhteessa.

Pelikierrosten väheneminen on golfin

maailmanlaajuinen haaste, kyse on

ajankäytöstä. Ympäröivä yhteiskunta

ja työelämä muuttuvat vauhdilla ja

ihmisten vapaa-ajalle on koko ajan

enemmän ”ottajia”. Lisäksi kierrosajat

venyvät jopa yli 5 tunnin, kun

kentät ovat usein täynnä.

4. Miten passiiviset pelaajat saataisiin

aktivoitua ja kuinka lajin

pariin houkutellaan uusia pelaajia

Kunnalliset par3-kentät ja jopa pienet

par2-puistokentät olisivat oiva keino

saada uusia pelaajia. Helsingissä tällainen

sopisi esimerkiksi Finlandiatalon

eteen tai Taivallahteen. Range ja

lähipelialueet vetävät hyvin ja siitä on

Paloheinä erinomaisena esimerkkinä.

Ei ehkä kannata haaskata resursseja

niihin henkilöihin, jotka eivät ole

golfista tosissaan kiinnostuneita, vaan

etsiä uusia harrastajia markkinoimalla

lajia tarpeeksi mielenkiintoisena ja

kaikille mahdollisena.

Pelaamaan lähtemisen kynnys mahdollisimman

alas. Greencard-koulutuksessa

painopiste perustekniikan

ohella turvallisuuteen ja joustavan

nopeaan pelaamiseen ilman liikoja

sääntö- ja hcp-intoiluita.

Pelaajia saadaan aktivoitua kehittämällä

uudenlaisia palveluita. Pelaajia

ei voida enää luokitella vanhalla

tavalla; juniorit, seniorit, naiset yms.

Seuratasolla iso haaste on kehittää

pelaajien taitotasoa. Kiinnostus golfin

aloittamiseen on suuri ja potentiaalisille

tulee tarjota mahdollisimman

monta reittiä lajin pariin.

Vähemmän ”sitouttamista” ja enemmän

eri pelaajaryhmille osoitettua

tarjontaa. Tasoituksella +36 pelaava

voi myös olla osakkeen ostaja. Jokainen

asiakas on kullan arvoinen.

Greenfee-hinnoittelu on aivan liian

korkealla. Myös suomalainen kenttärakentaminen

on pahasti ylihinnoiteltua

johtuen siitä, että meillä on vain

muutamia tekijöitä.

Usein greencard-suorituksen jälkeen

pelaaja jää omilleen. Tämä on

tärkein vaihe koukuttaa pelaaja lajin

harrastajaksi. Kehittyminen tapahtuu

tällä tasolla isoissa harppauksissa ja

kiinnostus on huipussaan. Kenties

jonkinlainen kummijäsenkäytäntö

auttaisi uutta pelaajaa pääsemään

osaksi yhteisöä.

Yhteisöjen, jotka haluavat uusia jäseniä

tulee markkinoida lajia erilaisten

tapahtumien avulla. Aloittelijoille

kannattaa tarjota ensimmäisten (1–3)

kausien pelaamiseen edullinen paketti,

joka saa pelaajan aloittamaan lajin.

Jatko- ja teemakurssit ovat myös mainio

tapa saada prolle kanta-asiakkaita

ja samalla sitouttaa pelaajia.

5. Mitkä ovat suomalaisen golfin

suurimmat haasteet tulevien vuosien

aikana

Suurin mahdollisuus liittyy kansanterveystyöhön.

Vuoteen 2020 mennessä

Suomeen tulee puoli miljoonaa uutta

eläkeläistä, joista suurin osa etsii liikunnallista

täytettä elämäänsä. Toinen

erillään kehitettävä haaste on

golf huippu-urheiluna. Kolmas haaste

on avoimen keskustelun käyminen

golfin tulevaisuudesta.

Kustannustehokkuuden parantaminen

golfyhtiöiden toiminnassa.

Pitkällä aikavälillä golf on voittajien

joukossa kilpailtaessa vapaa-ajan harrastuksista.

Nyt pitää osata ja ymmärtää

ratkoa lyhyen aikavälin ongelmat

niin fiksusti, että pikkuhiljaa hyväksi

noussut maine ei rapise.

1. Koska lähes kaikki Suomen kentät

on rakennettu osakaspohjalle, on

osakkuuden arvostuksen korostaminen

tärkeää. 2. Golfturismin kehittäminen

Suomessa. 3. 80-luvulla

rakennettujen kenttien korjaukseen

hankittava rahoitus. 4. Talkootyöhön

perustunut jäsentoiminta on kuihtumassa.

Tekijöitä on vaikea löytää ja

ostopalvelut ovat kalliita.

Kuluttajien ja golfyhtiöiden toimintaa

ja vapautta ei saa eikä voida rajoittaa.

Esitys perustuu pakottamiseen,

ei uusiin positiivisiin ideoihin. Tällaiset

rajoitukset veisivät takaisin elitismiin.

Pelaajien on päästävä kokeilemaan

golfia eri kentillä. Hinnat alas ja tyhjät

lähdöt myyntiin edullisin hinnoin.

Uusien kenttien rahoittaminen tulee

olemaan vaikeaa ja riippuen siitä,

mikä tämän aiheen lopputulos on,

myös kentät tulevat jakautumaan

selkeämmin kahteen eri ryhmään,

ainakin pääkaupunkiseudulla. Osa

kentistä markkinoi itseään sitoutumattomille

pelaajille ja toisissa kaikki

tähtää suljetumpaan toimintaan.

On tärkeää, että golf pysyy houkuttelevana

lajina ja pelaajamäärä kasvaa,

näin kysyntä rupeaa kohtaamaan tarjonnan.

Toisaalta golfyhteisöissä tulee

pohtia miten ne pystyvät kehittämään

osakasetujaan ja nostamaan omien

osakkeenomistajien (perusgolfareiden)

tyytyväisyyttä. Näin osakkeenomistamisen

arvostus kasvaa.

30 GolfDigest • Lokakuu 2010 31


on käynyt kovilla kierroksilla tutustuttuaan

esitykseen ja keskusteltuaan alan

vaikuttajien kanssa.

”Esityksen takana olevilla ihmisillä on

kovin rajallinen käsitys golfareiden kulutuskäyttäytymisestä

ja siitä, millä tavoin

lajia heille ja uusille pelaajille tarjotaan.

Jos ehdotus tasoituskorttien määrän rajoittamisesta

otetaan käyttöön, meiltä jää

yli 5000 jäsentä ilman kotiseuraa. Tulee

erittäin skitsofreeninen tilanne miettiä

ketkä saavat jäädä, ketkä lähteä. Työryhmän

ehdotukset ovat kuin Neuvostoliiton

ajoilta. Rajataan kilpailua ja kuluttajien

valinnanvapautta, jaetaan saalis tasan ja

tuetaan niitä, joiden liiketoimintamalli ei

vedä”, Uotila kuvailee tilannetta.

Sitoutumattomuudelle pitää

antaa tilaa

Työryhmän visiossa perusgolfari on osakas,

joka pelaa omalla osakkeellaan. Näiden

eduista huolehtiminen on varmasti

kaikkien tahojen mielestä tärkeää. Samoin

se, että kenttiin sitoutuneiden etuja kehitetään.

Työryhmän pelottelut siitä, että sitoutumattoman

pelaamisen yleistyessä nykyisiltä

loppuvat vastikkeenmaksajat eikä

uusia kenttiä synny, tuntuvat erikoisilta

visioilta. Lähes kaikkialla muualla maailmassa

suuri haaste on kierrosmäärien

putoaminen, ei suinkaan huoli siitä millä

rahoitetaan uudet kentät.

Kun yksittäinen golfyhteisö pitää kulunsa

kurissa, hioo osakkaille tarjottavaa

tuotettaan ja vapaasti valitsemansa strategian

mukaan joko ottaa tai jättää ottamatta

uusia jäseniä, yhtälöllä on kaikki

edellytykset toimia.

Golfilla menee Suomessa

poikkeuksellisen hyvin.

Ala ei ole juurikaan

joutunut

toiminnan supistuksiin tai merkittäviin

kululeikkauksiin. Nyt haasteissa olevilla

kentillä nämä toimenpiteet ovat edessä.

Toivottavasti sekin, että tarjontaa kehitetään

vastaamaan kysyntää.

Oleellisin kohta työryhmän esityksessä

on seuroille myönnettävien tasoituskorttien

(oikeus pelata vieraskentällä) määrän

rajoittaminen sataan per sloupattu reikä

(18-reikäisellä kentällä 1800 korttia). Tätä

”On aivan älytöntä sanoa, että ”sitoutumattomat”

jäsenet eivät osallistu

kenttien investointien rahoittamiseen.

He maksavat greenfeen ja tämän pitäisi

olla hinnoiteltu niin, että se kattaa kustannukset.

Miksi tilanne olisi erilainen

kuntosaleilla, tenniksessä, sulkapallossa

jne.”

”On vastenmielistä seurata tiettyjen piirien

keskustelua oikeista ja ei-oikeista

golfareista. Lajin kehittymisen kannalta

on varsin ikävää, että tätä kieltä käytetään

liiton puheenvuoroissa.”

”Tuntuu puuttuvan ymmärrys siitä, että

harrastajien ja heidän tarpeidensa kirjo

on valtava. Joku haluaa omistaa, joku

vuokrata, joku maksaa rahalla tai joku lipuilla.

So what Kaikki ovat lajin kannalta

just täsmälleen samanarvoisia.”

”Keskusjohto raamittakoot puitteet ja

säännöt niin väljästi kuin mahdollista, ja

antakoot eri toimijoiden käyttää mahdollisimman

suurta vapautta pelaajien

houkutteluun.”

”Nyt ei saa lähteä sille tielle, että golf,

ehdotusta kannattaa miettiä.

Vielä kerran, parjatut ”mammuttiseurat”

kasvattavat jatkuvasti uusia pelaajia

lajin harrastajiksi ja liikevaihdon kasvattajiksi.

Jos tämä portti golfiin suljetaan,

katkaistaan siivet toiminnalta, jollaiseen

useamman golfkentän toivoisi ryhtyvän.

Golfosakkeiden hinnat lähtevät nousuun

kierrosmäärien kasvun myötä, eivät

valinnan vapautta rajoittamalla.•

Kyselyyn vastanneiden kommentteja

joka on pikkuhiljaa pääsemässä elitistisen

harrastuksen imagosta eroon, siirtyisi

ajassa taaksepäin.”

”Tärkeintä on osakkeen omistajien etujen

kasvattaminen verrattuna vuokrapelaajiin.

Tällä hetkellä ei haluta sitoutua

osakkeisiin.”

”Golfliiton pelleily joutaa roskiin. Pelaajat

äänestävät kukkarollaan jokaiselle

parhaan tavan pelata, ja kentät hinnoittelevat

oman tuotteensa markkinoiden

mukaan. Jos et pärjää kisassa, kuolet

pois, näin toimii muukin liike-elämä.”

”Myös vähän pelaaville tulisi olla mahdollisuus

pelata kohtuullisin kustannuksin

ja eri kentillä tilanteen mukaan.

Erilaiset sarjakortit, joita voisi käyttää

useampi henkilö, olisivat vähän pelaavan

kannalta järkevä vaihtoehto.”

”On tärkeää, että golfkenttien rahoitus

on toimiva, sekä rakentamisen, että ylläpidon

suhteen. Uusia kenttiä ei Suomeen

rakenneta, jos ei ole osakkeen ostajia.

Jos edullisin tapa pelata on jokin muu

kuin oma osake, niin kuka hullu sitten

osakkeen ostaa ja rahoittaa näiden muiden

pelimahdollisuuksia.”

Kaikki kommentit ja lisää keskustelua aiheesta: www.golfpiste.com

32 GolfDigest • Lokakuu 2010

More magazines by this user
Similar magazines