Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
16.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lehti.kuntatekniikka.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

ALANSA YKKÖNEN<br />

8 /2010<br />

Isoissa voimaloissa<br />

eroon kivihiilestä<br />

– TEM:n Petteri<br />

Kuuva kertoo<br />

sivulla 36<br />

vaihtoehdot. sivu 36<br />

Paikkatieto paljastaa,<br />

mihin paloasema<br />

rakennetaan sivu 13<br />

Vaalivoittajan valaistus<br />

pistettiin uusiksi<br />

Joensuussa sivu 20<br />

Orgaaninen puuarkkitehtuuri<br />

ihastutti<br />

Unkarissa SKTY-sivu 28<br />

USA:n vesihuollossa<br />

niukentuvien vesivarojen<br />

hallinta on haaste sivu 44<br />

Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun –<br />

Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari<br />

huolissaan palvelutason säilymisestä<br />

sivu 6<br />

KUULEEKO 112

SISÄLTÖ<br />

8 / 2010<br />

9. joulukuuta<br />

20 Joensuulaiset saivat äänestää, minkä<br />

kohteen valaistus uusitaan. Valituksi tuli<br />

Ahdinpuiston kevyen liikenteen väylä.<br />

Uudistetun puiston avajaiset olivat 29.11.<br />

28 Imre Makovechin suunnittelemat rakennukset<br />

Csengerissä edustavat ainutlaatuista<br />

orgaanista puuarkkitehtuuria Unkarissa.<br />

41 Isto Kuolimo ja Päijät-Hämeen keskussairaalan<br />

varavoimalaitos, joka varmistaa mm.<br />

teho-osaston toiminnan sähkökatkon aikana.<br />

44 Säännöstelyallas Pohjois-Coloradossa on<br />

osa projektia, jolla etsitään ratkaisua USA:n<br />

vähenevien vesivarojen ongelmaan.<br />

TURVALLISUUS<br />

Hätäkeskusuudistus alkaa<br />

pohjoisesta 6<br />

Hätäkeskusalueet vähenevät<br />

viidestätoista kuuteen 8<br />

VIRVE varmistaa<br />

viranomaisviestintää 9<br />

Pelastuslaitos kunnan<br />

työkaluna 10<br />

Pelastuspalvelujen<br />

saavutettavuudesta selvitys 13<br />

Pääkaupunkiseudulla tavoitteena<br />

ilmastonkestävä kaupunki 17<br />

VALAISTUS<br />

Joensuu ja Fortum kunnostivat<br />

vaalivoittajan valaistuksen 20<br />

Jyväskylä vaihtaa ulkovalaistuksensa<br />

parempaan 24<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 27<br />

Kuntien Putkimestarit 33<br />

UKTY 34<br />

ENERGIA<br />

Uusiutuvia energialähteitä<br />

kivihiilen tilalle 36<br />

Tampere lisää tuulivoimaa 38<br />

Turku kaksinkertaistaa<br />

uusiutuvien käytön 39<br />

Porin voimaloissa palaa turve 39<br />

Sähkönsaanti on tärkeä osa<br />

huoltovarmuutta 40<br />

Teho-osasto valmiudessa<br />

vaikka varavoimalla 41<br />

Siilinjärvi vauhdittaa säästötoimiaan<br />

energiaryhmän avulla 42<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

VESIHUOLTO<br />

Yhdysvaltain vesihuollossa<br />

julkissektori avainasemassa 44<br />

VVY:n tunnuslukuraportti 2009:<br />

Liikeylijäämät kutistuivat 48<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Valoa kansalle 19<br />

Kolumni/Mette Granberg:<br />

Aika kallis aika 43<br />

KEHTO-foorumi: Innovatiivinen<br />

omistajapolitiikka 49<br />

Uutisia 52<br />

Tuoteuutisia 55<br />

Henkilöuutisia 56<br />

Palveluja 58<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010 3

edellä!<br />

Niemisen Valimon laatusertifioidut kansistot<br />

ovat kestäviä ja teknisesti turvallisia.<br />

Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta<br />

Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi<br />

Puh. 029 006 160 www.lining.fi<br />

Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi<br />

kedm.fi

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

■ Energia<br />

■ Hankinnat<br />

■ Ilmastonmuutos<br />

■ Infra-IT<br />

■ Jätehuolto<br />

■ Kiinteistöt<br />

■ Kunnossapito<br />

■ Liikenne ja väylät<br />

■ Liikuntapaikat<br />

■ Maankäytön suunnittelu<br />

■ Maarakennus<br />

■ Rakentaminen<br />

■ Turvallisuus<br />

■ Uimahallit ja kylpylät<br />

■ Vesihuolto<br />

■ Viheralueet<br />

■ Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Paikkatieto paljastaa,<br />

mihin paloasema<br />

rakennetaan sivu 13<br />

Vaalivoittajan valaistus<br />

pistettiin uusiksi<br />

Joensuussa sivu 20<br />

Orgaaninen puuarkkitehtuuri<br />

ihastutti<br />

Unkarissa SKTY-sivu 28<br />

USA:n vesihuollossa<br />

niukentuvien vesivarojen<br />

hallinta on haaste sivu 44<br />

8 /2010<br />

Isoissa voimaloissa<br />

eroon kivihiilestä<br />

– TEM:n Petteri<br />

Kuuva kertoo<br />

sivulla 36<br />

vaihtoehdot. sivu 36<br />

Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun –<br />

Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari<br />

huolissaan palvelutason säilymisestä<br />

sivu 6<br />

KUULEEKO 112<br />

Kannen kuva: Timo Lindholm<br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />

Puh. 050 352 3155<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Heikki Lonka<br />

Kirsi Rontu<br />

Juhani Sandström<br />

Sami Sillstén<br />

Paavo Taipale<br />

TILAUKSET<br />

KL-Kustannus Oy<br />

Puh. (09) 771 2442<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 71 €<br />

Vuosikerta 80 €<br />

Irtonumero 10 €<br />

ILMOITUKSET<br />

Suomen Business Viestintä Oy<br />

Marianne Lohilahti<br />

PL 356, 00101 Helsinki<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS<br />

Aste Helsinki Oy<br />

PAINOPAIKKA<br />

Forssa Print<br />

ISSN 1238-125X<br />

65. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen <strong>Kuntatekniikka</strong> kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />

Kuntalaisen turvan mitta<br />

”<br />

Raviväen ei nyt tarvitse repiä loimiaan. Kuntatalolla tosin toimii totokerho Turvanmitta,<br />

jolla on tapana järjestää suurieleisiä voitonjakotilaisuuksia talon kahviossa<br />

– voiton suuruudesta riippumatta. En kuitenkaan tällä kertaa kirjoita liinaharjoista.<br />

Mutta mikä onkaan kuntalaisen turvan mitta<br />

Turvallisuuden kokeminen on yksilöllistä. Monille turvallisuus merkitsee tietoisuutta<br />

siitä, että fyysinen koskemattomuus on taattu, hätänumerosta vastataan<br />

nopeasti ja välttämättömiä elintarvikkeita, vettä, valoa ja lämpöä on saatavilla.<br />

On tärkeää, että joku välittää. Paremman puutteessa vaikka kunta.<br />

Suomi on turvallinen maa, mutta turvallisuuden taso ja tarpeet vaihtelevat.<br />

Paikallinen poikkihallinnollinen turvallisuussuunnittelu, jossa kunnilla on keskeinen<br />

rooli, on vähitellen vakiintumassa. Menettelytavat hakevat vielä muotojaan,<br />

mutta kaikkien toimijoiden yhteistyön sujuvuus on onnistumisen edellytys.<br />

Pelastuslaitosten erinomaista asiantuntemusta tulisi käyttää systemaattisemmin<br />

myös kuntien varautumissuunnittelussa. Silloin kun päivää synkentää äkillinen<br />

henkeä tai terveyttä vaarantava turvallisuusuhka, laaja talousvesi- tai sähkökatko<br />

tai tulvavedet saartavat asutusta, pelastuslaitoksella on monipuolisin osaaminen<br />

häiriötilanteiden hallintaan. Sitä kannattaa hyödyntää myös tilanteiden<br />

ennalta ehkäisyssä ja niihin varautumisessa. Jos käytettävissä ei ole harjoituksissa<br />

testattua suunnitelmaa, turvallisuus tositilanteessa on hyvän onnen varassa.<br />

Äärimmäinen vuosi<br />

Pian päättyvä vuosi on ollut täynnä äärimmäisyyksiä. Talvella satoi etelässä ennätysmäärä<br />

lunta, kesällä koettiin helteitä ja hirmumyrskyjä. Eduskunta puolestaan<br />

paketoi jättimäisen ydinenergiapäätöksen kylkeen historiallisen suuren risukasan.<br />

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta syntyi ennennäkemätön poliittinen farssi.<br />

Kreikka ajautui äärimmäiseen talousahdinkoon, ja Irlannille näyttää käyvän<br />

samoin. Kotimaassa vaalirahoituksen monipolvisia vaiheita tutkittiin äärimmäisen<br />

tarkkaan, pääministerin polvet pettivät ja saimme uuden pääministerin vajaa<br />

vuosi ennen vaaleja. Perussuomalaisten kannatuskin hipoo ennätyksiä.<br />

Tätä kirjoitettaessa eletään poikkeuksellisen kylmiä marraskuun lopun päiviä.<br />

Toimituksen puolesta haluan kiittää lämpimästi lukijoitamme ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme<br />

kuluneesta vuodesta Kuntatekniikan parissa ja toivottaa kaikille<br />

äärimmäisen hyvää joulua ja energistä, turvallista ja valoisaa vuotta 2011!<br />

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />

1/2011 7.1. 1.2. Liikuntapaikat ■ Viheralueet<br />

2/2011 25.2. 22.3. Vesihuolto ■ Kiinteistöt ■ Jäähallit<br />

3/2011 13.4. 10.5. Liikenne ja väylät ■ Jätehuolto ja ympäristö ■ YT-messujulkaisu<br />

4/2011 20.5. 14.6. Rakentaminen ■ Maankäytön suunnittelu<br />

5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9.<br />

6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät<br />

7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto<br />

8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus

Rovaniemi hiljenee, päivystys keskittyy Ouluun – kun<br />

HÄTÄKESKUSUUDISTUS<br />

Hätäkeskusorganisaatio uudistuu pohjoisesta<br />

alkaen. Ensimmäisinä yhdistyvät Oulun ja Rovaniemen<br />

hätäkeskukset ensi vuoden lopulla.<br />

Muutos vaikuttaa myös alueen kuntien ja<br />

pelastuslaitosten toimintaan. Kentällä kaivataan<br />

osallistavaa kehittämisotetta.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

KUVAT Timo Lindholm<br />

Kuntakenttä ja pelastuslaitokset<br />

kaipaavat nopeasti lisätietoa<br />

hätäkeskusuudistuksen vaikutuksista.<br />

Lapissa oltiin keväällä<br />

huolissaan oman hätäkeskuksen<br />

yhdistämisestä Pohjois-Pohjanmaan<br />

ja Kainuun hätäkeskukseen.<br />

Päätökseen on tyytyminen,<br />

mutta Hätäkeskuslaitokselta kaivataan<br />

ajantasaista tietoa uudistuksen<br />

etenemisestä.<br />

– Kun päätökset on tehty,<br />

niin vanhan tavan mukaisesti jätetään<br />

pulinat pois ja ryhdytään<br />

töihin, sanoo Lapin pelastusjohtaja<br />

Martti Soudunsaari.<br />

Hänkin olisi mielellään nähnyt<br />

Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskuksen<br />

Rovaniemellä.<br />

Käytännön toiminnan yksityiskohtia<br />

uudessa organisaatiomallissa<br />

ei Soudunsaaren mukaan<br />

ole päästy vielä ratkaisemaan,<br />

koska Hätäkeskuslaitoksen<br />

suunnasta ei ole juuri oltu<br />

yhteydessä.<br />

Toukokuussa pidetyssä tilaisuudessa<br />

poliisin, pelastusviranomaisen<br />

tai rajavartiolaitoksen<br />

kysymyksiin ei vielä oikein<br />

kukaan osannut vastata. Tämän<br />

lehden ilmestyessä seuraava<br />

Hätäkeskuslaitoksen ja pohjoisen<br />

Suomen viranomaisten tapaaminen<br />

on jo pidetty ja lisätietoa<br />

saatu.<br />

Tiedonpuute haitannut<br />

valmistautumista<br />

Yhteistyöviranomaisten vähäinen<br />

tieto uudistuksen etenemisestä<br />

ja vaikutuksista on hankaloittanut<br />

toiminnan ja talouden<br />

suunnittelua Lapin pelastuslaitoksella.<br />

– Pelastuslaitosten talousarvioita<br />

laadittaessa ei hätäkeskusuudistuksen<br />

vaikutuksia ole voitu<br />

ennakoida. Matka- ja koulutuskustannuksia<br />

syntyy varmasti<br />

ja joudumme tarkistamaan<br />

omaa vastesuunnitteluamme.<br />

Meidän on tarpeen myös kiirehtiä<br />

oman johtokeskuksen valmiuden<br />

parantamista, joka on ollutkin<br />

omista tarpeista johtuen<br />

jo vireillä. Sen on oltava ajan tasalla<br />

viimeistään ensi syksynä,<br />

Soudunsaari listaa pelastuslaitoksen<br />

kehittämiskohteita.<br />

Myös pelastuslaitoksen ajoneuvojen<br />

tunnusten uudistaminen<br />

on edessä. Se ei tosin johdu<br />

hätäkeskusuudistuksesta vaan<br />

perustuu uuteen valtakunnalliseen<br />

ohjeeseen.<br />

Lapin kunnat<br />

odottavalla kannalla<br />

Ennen kevään päätöksiä käydyssä<br />

julkisessa keskustelussa kunnatkin<br />

olivat huolissaan palvelutason<br />

säilymisestä ja alueen erityisolosuhteiden<br />

huomioon ottamisesta.<br />

– Kaupunki vastusti hätäkeskuksen<br />

siirtoa, kuten luonnollisesti<br />

koko Lappikin. Se oli ikään<br />

kuin taistelua tutkainta vastaan.<br />

Kun työpaikkoja menetetään, ei<br />

uudistuksesta juuri myönteisiä<br />

piirteitä meidän kannaltamme<br />

löydy. Vaikka alueellistamisen<br />

nimiin vannotaan, virta vie lopulta<br />

aina toisinpäin, Rovaniemen<br />

apulaiskaupunginjohtaja<br />

Martti Anttila pahoittelee.<br />

Sijoitusratkaisun jälkeen on<br />

jonkin verran käyty keskustelua<br />

turvallisuuskysymyksistä. Omia<br />

suunnitelmia terävöitetään, mutta<br />

erityistä ohjelmaa hätäkeskusuudistuksen<br />

vaikutusten ennakoinnin<br />

osalta ei ole.<br />

Lapin pelastuslaitos on maakuntaliiton<br />

organisaatiossa, eikä<br />

se ole erikseen kuntien kanssa<br />

keskustellut hätäkeskusuudistuksen<br />

vaikutuksista. Lapin kunnat<br />

eivät toistaiseksi ole myöskään<br />

keskenään yhteisesti pohtineet<br />

näitä asioita.<br />

Kaupunkikin pimennossa<br />

Anttilan mielestä tieto uudistuksesta<br />

on ollut niukkaa, ja Lapin<br />

liitossa toimivaan pelastuslaitokseenkin<br />

nähden kunnat ovat lähinnä<br />

vain maksumiehinä. Tiivein<br />

yhteydenpito käydään aina<br />

kuntien maksuosuuksista päätettäessä.<br />

– Vaikka maakuntaliiton ja<br />

pelastuslaitoksen kautta on tih-<br />

6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

TURVALLISUUS<br />

nissa kaivataan tietoa vaikutuksista<br />

ALKAA POHJOISESTA<br />

Hätäkeskusuudistuksen pilottina oleminen herättää<br />

huolta Lapissa. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaarta arveluttaa<br />

eniten vanhojen tietojärjestelmien taipuminen<br />

uudistukseen niin, ettei palvelu ainakaan nykyisestä<br />

heikkene. Taustalla Rovaniemen ylpeys, Kemijoen rannalla<br />

sijaitseva tiede- ja kulttuurikeskus Arktikum.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

7

Rovaniemen kaupunki<br />

Timo Lindholm<br />

Hätäkeskuslaitos<br />

Hätäkeskuslaitos on 2001 perustettu sisäministeriön yhdessä<br />

sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ohjaama valtion valtakunnallinen<br />

organisaatio. Hätäkeskuksissa eri puolilla Suomea työskentelee<br />

yhteensä yli 700 henkilöä.<br />

– Lisätieto hätäkeskusuudistuksesta<br />

parantaisi mahdollisuuksia<br />

keskustella pelastuslaitosta<br />

askarruttavista kysymyksistä,<br />

Martti Soudunsaari sanoo.<br />

– Alueellistamisen nimiin vannotaan,<br />

mutta virta vie lopulta<br />

aina toisinpäin, apulaiskaupunginjohtaja<br />

Martti Anttila pahoittelee<br />

hätäkeskuksen lähtöä.<br />

kunut jotakin tietoa, hätäkeskusuudistuksen<br />

osalta me kaupungin<br />

organisaatiossa olemme<br />

kyllä aivan pimennossa, hän sanoo.<br />

Koulutusta ja tiivistä<br />

yhteydenpitoa<br />

Hätäkeskuslaitos on pitänyt<br />

uudistamishankkeen vahvasti<br />

omissa käsissään. Viranomaisten<br />

näkökulmasta toivottavaa<br />

olisi, että yhteistyön asiakysymyksiä<br />

päästäisiin pian yhdessä<br />

ratkomaan.<br />

– Hätäkeskuslaitoksella on<br />

varmasti oman henkilöstön siirtymiseen<br />

ja palvelussuhdeturvaan<br />

liittyviä kysymyksiä selvitettävänä<br />

aivan riittävästi, Martti<br />

Soudunsaari ennustaa.<br />

– Meidän kannaltamme olennaista<br />

on, että toiminta jatkuu ja<br />

hätäilmoitukset viranomaisille<br />

välitetään vähintään yhtä hyvin<br />

kuin aiemmin. Tämä tulee ensi<br />

vuonna vaatimaan koulutusta ja<br />

tiiviimpää yhteydenpitoa.<br />

Pelastuslaitokset tekevät tiivistä<br />

yhteistyötä alueidensa rajaseuduilla.<br />

Myös Oulu-Koillismaan<br />

ja Lapin pelastuslaitokset<br />

ovat sopineet maakunnan rajan<br />

ylittävästä yhteistyöstä ja keskustelevat<br />

asioista säännöllisesti.<br />

Vaikka tämä ei hätäkeskusuudistukseen<br />

liitykään, on se tuonut<br />

keskusteluihin uusia näkökulmia.<br />

– On aivan välttämätöntä, et-<br />

Hätäkeskukset vähenevät viidestätoista kuuteen 2011–15<br />

■ Uusi laki hätäkeskustoiminnasta<br />

astuu voimaan 1.1.2011. Sen<br />

avulla on tarkoitus edistää väestön<br />

turvallisuutta, järjestää uudelleen<br />

hätäkeskuspalveluiden<br />

tuottaminen sekä parantaa palveluiden<br />

saatavuutta ja laatua.<br />

Hätäkeskuslaitoksen keskeiset<br />

tehtävät ovat hätäkeskuspalveluiden<br />

tuottaminen ja siihen<br />

liittyvät pelastustoimen, poliisitoimen<br />

sekä sosiaali- ja terveystoimen<br />

viranomaisille annettavat<br />

tukipalvelut. Hätäkeskuslaitosta<br />

ohjaavat yhteistyössä sisäministeriö<br />

sekä sosiaali- ja terveysministeriö<br />

Esikunta Porissa<br />

Sisäministeriön keväisen päätöksen<br />

mukaisesti hätäkeskuspalvelut<br />

keskitetään nykyisen<br />

viidentoista hätäkeskuksen sijasta<br />

kuudelle hätäkeskusalueelle,<br />

seitsemään toimipisteeseen.<br />

Hätäkeskuslaitoksen esikuntatoimintoja<br />

hoitava yksikkö sijaitsee<br />

Porissa.<br />

Hätäkeskustoimintaan liittyvät<br />

toimintamallit yhdenmukaistetaan<br />

valtakunnallisesti. Uusi<br />

3<br />

6<br />

4<br />

5<br />

toimintatapa sekä sitä tukeva uudistettu<br />

hätäkeskustietojärjestelmä<br />

otetaan käyttöön 2015 mennessä.<br />

Uuden tietojärjestelmän<br />

ansiosta hätäkeskukset voivat varmistaa<br />

toisiaan ruuhkatilanteissa<br />

1<br />

2<br />

HÄTÄKESKUSALUEET<br />

VUONNA 2015<br />

Vuonna 2015 Suomessa on<br />

kuusi hätäkeskusaluetta:<br />

1. Pohjois-Suomi ja Lappi<br />

(hätäkeskus Oulussa 2011)<br />

2. Itä- ja Kaakkois-Suomi<br />

(hätäkeskus Kouvolassa ja<br />

Kuopiossa 2012)<br />

3. Pirkanmaa ja Satakunta<br />

(hätäkeskus Porissa 2013)<br />

4. Pohjanmaa ja<br />

Keski-Suomi (hätäkeskus<br />

Vaasassa 2014)<br />

5. Uusimaa (hätäkeskus<br />

Keravalla 2015)<br />

6. Varsinais-Suomi ja Häme<br />

(hätäkeskus Turussa 2015)<br />

ja poikkeusoloissa.<br />

Hätäkeskuslaitos on maaliskuussa<br />

2010 asettanut oman organisaationsa<br />

uudistamisen tuloksia<br />

varmistamaan Hakmu-hankkeen,<br />

jonka parissa työskentelee<br />

kymmenkunta asiantuntijaa.<br />

Hanke jakautuu kolmeen<br />

pääprojektiin.Yksi keskittyy Hätäkeskuslaitoksen<br />

johtamis- ja<br />

hallintomalliin, toinen teknisiin<br />

palveluihin ja kolmas alueiden<br />

toimintojen järjestämiseen.<br />

Toti-hanke toisessa<br />

vaiheessa<br />

Syksystä 2008 lähtien käynnissä<br />

ollut hätäkeskustoiminnan ja<br />

tietotekniikan kehittämishanke<br />

Toti on edennyt toiseen vaiheeseensa.<br />

Sen tarkoituksena on<br />

kehittää viranomaisten yhteisiä<br />

toimintamalleja ja -järjestelmiä.<br />

Mukana hankkeessa ovat<br />

Hätäkeskuslaitoksen lisäksi<br />

kaikki päivittäiseen 112-toimintaan<br />

osallistuvat tahot eli poliisi-,<br />

pelastus- ja sosiaali- ja terveystoimi<br />

sekä Rajavartiolaitos.<br />

Toti-hanke jakautuu kolmen<br />

pääprojektiin, jotka ovat toiminnan<br />

kehittäminen (Toke),<br />

hankinta ja käyttöönoton valmistelu<br />

(Haka) ja kenttäjohtojärjestelmien<br />

määrittely (Kejo).<br />

www.112.fi<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

“Tieto uudistuksesta on<br />

ollut niukkaa, ja Lapin liitossa<br />

toimivaan pelastuslaitokseenkin<br />

nähden kunnat ovat lähinnä<br />

vain maksumiehinä.”<br />

tä Oulun hätäkeskuksen, pelastuslaitosten<br />

ja kuntien viranomaisten<br />

kesken käydään<br />

yhteinen keskustelu ja vaihdetaan<br />

tietoja, Soudunsaari korostaa.<br />

Tarpeellista on hänen mukaansa<br />

esimerkiksi käydä läpi<br />

kuntien johtoryhmien kokoonpanot<br />

ja muiden yhteistyöviranomaisten<br />

yhteystiedot<br />

ja päivittää hälyttämismenettelyt<br />

ensi vuoden aikana.<br />

Pilottina olo hiukan<br />

huolestuttaa<br />

Lapissa ollaan hiukan huolestuneita<br />

uudistuksen pilotin<br />

osasta. Siihen saattaa liittyä arvaamattomia<br />

tilanteita ja toimenpiteitä.<br />

Erityisesti mietityttää,<br />

miten käytössä vielä olevat<br />

vanhat tietojärjestelmät taipuvat<br />

uudistukseen, miten ne on<br />

varmennettu ja miten yhteydet<br />

häiriötilanteissa toimivat.<br />

– Vielä meille ei ole kerrottu<br />

esimerkiksi sitä, miten korvataan<br />

Oulun hätäkeskuksen<br />

palvelut, jos se syystä tai toisesta<br />

putoaa pois käytöstä tai<br />

yhteydet Lapin maakunnasta<br />

etelään katkeavat. Jääkö Pohjois-Suomi<br />

ja Lappi joissakin<br />

tilanteissa mottiin, Soudunsaari<br />

arvuuttelee.<br />

Hänen mukaansa hätäkeskusuudistuksen<br />

kanssa voidaan<br />

elää.<br />

– Aikaa yhteistoiminnan<br />

kehittämiseen on vielä riittävästi,<br />

kunhan nyt päästäisiin<br />

vain ripeästi liikkeelle. Uuteen<br />

järjestelmään on tarkoitus<br />

siirtyä loka-marraskuun<br />

vaihteessa, koska käyttöönottoa<br />

ei ole viisasta sijoittaa<br />

keskelle joulunajan vilkkainta<br />

sesonkia, Martti Soudunsaari<br />

kertoo. <br />

Hyvät vesimittarit<br />

pitävät pintansa<br />

laadussa, kestävyydessä<br />

ja mittatarkkuudessa<br />

KROHNEN VESIMITTARIT -<br />

-<br />

-<br />

<br />

<br />

VIRVE varmistaa<br />

viranomaisviestintää<br />

■ Viranomaisradioverkko VIR-<br />

VEn puhelimet ovat Lapin poliisi-,<br />

pelastus- ja rajavalvontaviranomaisilla<br />

yleisesti käytössä.<br />

Lisäksi kuntien teknisen<br />

johdon ja terveyskeskusten<br />

käytössä kalustoa on kohtalaisesti,<br />

mutta tilanne vaihtelee<br />

paljon kunnittain.<br />

– VIRVE-puhelimet ovat<br />

tuoneet merkittävän parannuksen<br />

viestijärjestelmiimme.<br />

Terveyskeskukset, sairaanhoitopiirit<br />

ja kunnat eivät kuitenkaan<br />

käytä VIRVE-kalustoa<br />

päivittäin, jolloin sen täysimittainen<br />

hyöty tositilanteessa<br />

jää saamatta. Silloin käyttöä<br />

ei enää voida harjoitella,<br />

Lapin pelastusjohtaja Martti<br />

Soudunsaari sanoo.<br />

Vähäisestä käyttökokemuksesta<br />

johtuvat näppäilyvirheongelmat<br />

tulevat ilmi esimerkiksi<br />

suuronnettomuusharjoituksissa.<br />

VIRVE tulisikin Soudunsaaren<br />

mielestä saada<br />

kunnissa ja valtiolla keskeisten<br />

yhteistyöviranomaisten<br />

päivittäiseen käyttöön.<br />

VIRVE mahdollistaa viranomaisten<br />

tehokkaan viestinnän<br />

silloin, kun yleiset puhelinverkot<br />

ovat ylikuormittuneet<br />

tai vioittuneet. VIRVE<br />

kattaa koko Suomen ja liittymiä<br />

on yhteensä noin<br />

31 000. Vanhimmat verkon<br />

osat ovat olleet käytössä yli<br />

kymmenen vuotta.<br />

VIRVEn käyttömenot ovat<br />

noin 20 miljoonaa euroa vuodessa,<br />

ja sitä ylläpitää valtion<br />

kokonaan omistama, voittoa<br />

tavoittelematon Suomen Erillisverkot<br />

Oy.<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

9

PELASTUSLAITOS kun<br />

Pelastustoimen suuresta<br />

rakenteellisesta<br />

muutoksesta on kulunut<br />

pian seitsemän<br />

vuotta. Perustehtävien<br />

hoidon nyt vakiinnuttua<br />

on syytä pohtia,<br />

riittääkö kunnille, että<br />

laitokset hoitavat vain<br />

lakisääteiset tehtävänsä<br />

perinteisillä toimintatavoilla<br />

Miten kunnat<br />

laitosten omistajina<br />

hyötyvät, ja mitä lisäarvoa<br />

laitokset voisivat<br />

kunnille tuottaa<br />

Lestissään pysyvä suutari vai<br />

● Markku Haiko<br />

kehittämispäällikkö<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Vastuu pelastustoimesta kuuluu<br />

kunnille, joiden on yhteistoiminnassa<br />

tuotettava pelastustoimen<br />

palvelut valtioneuvoston<br />

määräämällä alueella. Käytännössä<br />

palvelut tuottavat kuntien<br />

omistamat pelastuslaitokset. Niiden<br />

tehtävät on määritelty pääosin<br />

pelastuslaissa.<br />

Pelastuslain ohella tehtävistä<br />

on säädetty muutamissa erityislaeissa<br />

kuten laissa kemikaalien<br />

ja räjähteiden käytön turvallisuudesta<br />

sekä laissa öljyvahinkojen<br />

torjunnasta.<br />

Pelastuslaitokset voivat hoitaa<br />

myös muita tehtäviä sen mukaan<br />

kuin kuntien kanssa sovitaan,<br />

vaarantamatta kuitenkaan<br />

lakisääteisten tehtävien hoitamista.<br />

Esimerkiksi ensihoito ja ensivastetoiminta<br />

ovat tällaisia tehtä-<br />

viä. Pelastuslaitosten vahvuus on<br />

valmius järjestäytyneen avun antamiseen<br />

kaikkina viikonpäivinä<br />

läpi vuorokauden.<br />

Tehoa onnettomuuksien<br />

ehkäisyyn<br />

Pelastuslaitokset ovat luonteeltaan<br />

onnettomuustilanteisiin reagoivia<br />

organisaatioita ja toiminnan<br />

kehittämisen painopiste jää<br />

helposti operatiivisen toimintavalmiuden<br />

kehittämiseen. Näin<br />

siitäkin huolimatta, että pelastuslain<br />

edellyttämä kehittämisen<br />

painopiste on onnettomuuksien<br />

ennaltaehkäisyssä.<br />

On vaikea kuvitella, että laitokset<br />

rohkenisivat asettaa perimmäiseksi<br />

tavoitteekseen sen,<br />

ettei onnettomuuksia satu lainkaan.<br />

Tämä nollatoleranssihan ei<br />

tarkoita sitä, että laiminlyötäisiin<br />

onnettomuustilanteiden hyvään<br />

ja tehokkaaseen hoitamiseen tähtäävän<br />

valmiuden kehittäminen,<br />

koska sitä voidaan pitää pelastuslaitoksen<br />

perusosaamisena.<br />

Vaikka tavoite pelastuslaitoksen<br />

kiireellisten pelastustehtävien<br />

loppumisesta onkin huikea, se<br />

kuitenkin voitaisiin ottaa tavoitteeksi,<br />

jota kohti mennään hitaammin<br />

tai nopeammin. Tuollainen<br />

tavoite johtaisi vääjäämättä<br />

pohtimaan onnettomuuksien<br />

syitä sekä etsimään niitä keinoja,<br />

joilla onnettomuudet ovat estettävissä.<br />

Vain ennalta estävän työn<br />

avulla voidaan pelastustoimen<br />

todellista vaikuttavuutta lisätä<br />

merkittävästi. Pelkästään operatiivisen<br />

valmiuden parantaminen<br />

lisää kyllä näkyvyyttä, mutta vaikuttavuutta<br />

vain vähän.<br />

Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn<br />

panostamisen voisi olettaa<br />

olevan myös kustannustehokkaampaa.<br />

Harmi vain, että näitä<br />

kustannushyötyjä ja todellista<br />

vaikuttavuutta on tutkittu varsin<br />

vähän eikä niistä juuri käydä keskustelua<br />

toimialalla.<br />

Tuottavuustalkoot<br />

kutsuvat<br />

On oletettavaa, että pelastuslaitosten<br />

sisällä on merkittävästi<br />

tuottavuuspotentiaalia. Merkittävä<br />

osa laitoksella tehdyistä työtunneista<br />

kuluu hälytysten odottamiseen.<br />

Tulevaisuuden haasteena<br />

on, miten edes osa tuosta<br />

tuottavuuspotentiaalista voitaisiin<br />

saada käyttöön.<br />

Laitoksille kertyy perustehtäviä<br />

hoidettaessa paljon sellaista<br />

turvallisuuteen liittyvää osaamista<br />

ja ammattitaitoa, jolla voisi<br />

olettaa olevan laajemminkin<br />

käyttöä yhteiskunnan turvallisuuden<br />

kehittämiseksi. Tulevaisuuden<br />

haasteena on se, miten<br />

kunnat ja pelastuslaitokset kes-<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

TURVALLISUUS<br />

ien työkaluna<br />

turvallisuuden tavaratalo<br />

Kuvat Hätäkeskuslaitos<br />

kinäistä yhteistyötään kehittämällä<br />

voivat saada tuon tuottavuuspotentiaalin<br />

käyttöön turvallisuuden<br />

edistämisessä ja turvallisemman<br />

yhteiskunnan rakentamiseksi.<br />

Pelastuslaitos kokoamaan<br />

turvallisuuspalapeliä<br />

Kunnan turvallisuus koostuu<br />

useista osatekijöistä. Miten kunta<br />

myötävaikuttaa ihmisten arjen<br />

turvaan Miten luodaan sellaiset<br />

elinolosuhteet, että kuntalaiset<br />

tuntevat olonsa turvalliseksi<br />

Miten ennalta ehkäistään<br />

onnettomuuksia ja rikollisuutta<br />

Voisiko pelastuslaitosten<br />

osaaminen auttaa kuntia etsittäessä<br />

ratkaisuja näihin kysymyksiin<br />

Pelastuslaitosten aktiivinen<br />

osallistumien kuntien paikalliseen<br />

turvallisuussuunnittelutyöhön<br />

voisi olla yksi keino edistää<br />

yleisen turvallisuuden parantamista.<br />

Palvelutasopäätös kuntien<br />

kannalta keskeinen<br />

Pelastustoimen alueelle hyväksytään<br />

palvelutasopäätös. Se on<br />

pääasiassa valtuustokauden mittainen<br />

suunnitelma pelastustoimen<br />

palveluiden kehittämisestä.<br />

Lain mukaan päätöstä valmisteltaessa<br />

kuntia on kuultava.<br />

Koska kyse on kuntien kannalta<br />

keskeisestä pelastuslaitoksen<br />

ohjausvälineestä, on tärkeää<br />

miettiä, miten tuo kuntien kuuleminen<br />

hoidetaan. Onko se prosessi,<br />

johon kunnat kytketään sen<br />

laatimisen alkuvaiheesta alkaen<br />

vai pyydetäänkö kunnilta vain<br />

muodollinen lausunto, jonka ei<br />

anneta pahemmin häiritä ennalta<br />

kirjoitettua päätöksen sisältöä<br />

Jos palvelutasopäätös laaditaan<br />

yhteisessä prosessissa kuntien<br />

kanssa, siihen voidaan sisällyttää<br />

niitä asioita, joissa laitokset<br />

voivat omalla osaamisellaan tukea<br />

kuntien omien strategioiden<br />

toteuttamista. Länsi-Uudenmaan<br />

pelastuslaitoksen alueella on saatu<br />

palvelutasoprosessin kehittämisestä<br />

myönteisiä kokemuksia<br />

ainakin pelastuslaitoksen näkökulmasta.<br />

Siellä pelastuslaitoksen<br />

johto tutustui kuntien strategioihin<br />

ennen prosessiin kuuluneen<br />

kuntakierroksen alkua. Kuntien<br />

on hyvä yhdessä pelastuslaitosten<br />

kanssa pohtia palvelutasopäätöksen<br />

käyttöä yhteistoiminnan kehittämisen<br />

välineenä.<br />

Vahvistusta kuntien<br />

varautumissuunnitteluun<br />

Oma kokonaisuutensa on tarkastella<br />

kunnan ja pelastuslaitoksen<br />

yhteistoimintaa varautumisessa<br />

ja kriisien hallinnassa. Kunnan<br />

on varmistettava oma palvelutuotantonsa<br />

kaikissa olosuhteissa<br />

ja varauduttava erilaisiin häiriötilanteisiin<br />

ja laadittava valmiuslain<br />

edellyttämät valmiussuunnitelmat.<br />

Aikana, jolloin kukin kunta<br />

vastasi myös pelastustoimesta,<br />

palopäällikön vastuulle oli<br />

yleensä annettu myös kunnan varautumiseen<br />

liittyvät asiat, vaikka<br />

vastuu varautumisesta olikin<br />

kunnanjohtajalla. Palopäällikkö<br />

huolehti siitä, että valmiussuunnitelmat<br />

laadittiin ja pidettiin<br />

ajan tasalla.<br />

Pelastustoimen alueellistamisen<br />

myötä tilanne muuttui. Useilla<br />

alueilla pelastuslaitokset katsoivat,<br />

että nämä tehtävät eivät niille<br />

kuuluneet. Kunnat tunsivat jääneensä<br />

yksin ja joutuivat organisoimaan<br />

varautumiseen liittyviä<br />

asioita uudelleen. Onneksi pelastuslaitosten<br />

piirissä on alettu<br />

ymmärtää, että laitoskin hyötyy,<br />

kun kuntien varautumisasiat<br />

ovat kunnossa. Pelastuslaitosten<br />

asiantuntemuksen hyödyntäminen<br />

näissä asioissa on myös kuntien<br />

etu.<br />

Kunnan on kyettävä ottamaan<br />

tilanne hallintaan ja hoitamaan<br />

sen edellyttämät toimet<br />

myös silloin, kun tapahtuu jotakin<br />

sellaista, jossa normaalitilanteita<br />

varten luodut järjestelyt eivät<br />

riitä. Toiminta- ja johtamisjärjestelyt<br />

on suunniteltava etukäteen<br />

ja niitä on harjoiteltava. On<br />

varauduttava siihen, kuinka kriisitilanteen<br />

jälkeen toiminnat palautetaan<br />

normaaleiksi.<br />

Palvelurakenteen muutos<br />

tuo omat haasteensa<br />

Kuntien palvelurakenteen muuttuminen<br />

asettaa varautumiselle ja<br />

kriisijohtamiselle omat haasteensa.<br />

Kunta on mukana laajoissa ja<br />

alueiltaan erilaisissa ylikunnalli-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

11

SERTIFIOITU URAKOITSIJA<br />

ON VARMA VALINTA!<br />

Telepätevyydet<br />

Liityntäverkkopätevyydet<br />

Turvapätevyydet<br />

www.seti.fi<br />

RILin uudet julkaisut:<br />

RIL 237-1-2010<br />

Vesihuoltoverkkojen suunnittelu<br />

Perusteet ja toiminnallisuus<br />

> 177 sivua. 75 euroa.<br />

RIL 237-2-2010<br />

Vesihuoltoverkkojen suunnittelu<br />

Mitoitus ja suunnittelu<br />

> 158 sivua. 72 euroa.<br />

RIL 256-2010<br />

Julkisten hankintojen kehittämismalli<br />

- tuottavuuden parantaminen<br />

TUKEFIN-menetelmällä<br />

> 75 sivua. 48 euroa.<br />

Tilaukset ja lisätietoja:<br />

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL<br />

www.ril.fi > Kirjakauppa<br />

tai sähköpostilla pirkko.snellman@ril.fi<br />

sissa palvelutuotantoverkoissa.<br />

Kehityksen seurauksena yksittäisen<br />

kunnan suorat mahdollisuudet<br />

hallita erityistilanteita ja<br />

niihin varautumista heikkenevät,<br />

koska jokainen palveluntuottaja<br />

vastaa omasta varautumisestaan<br />

ja oman organisaationsa<br />

johtamisesta myös häiriötilanteissa.<br />

Näissä tapauksissa<br />

yksittäinen kunta ei voi<br />

täysin ratkaista sitä, millaisina<br />

palvelut kunnan alueella tuotetaan.<br />

Kunnan kriisijohtamisessa<br />

korostuu yhteistoiminnan järjestäminen<br />

kunnan ja palvelutuottajien<br />

välillä. Kun kunta<br />

varautuu häiriötilanteiden<br />

hoitamiseen, on samalla otettava<br />

huomioon sekä kuntien<br />

omien että valtion alueellisten<br />

toimijoiden toimenpiteet<br />

erilaisissa tilanteissa. Kuntien<br />

oman palvelutuotannon ja alueellisten<br />

palveluntuottajien yhteistoiminnan<br />

varmistamiseksi<br />

tarvitaan toimivat käytännöt ja<br />

menettelytavat.<br />

Ulkoistetutkin palvelut<br />

kuntien vastuulla<br />

Kun kunnat siirtävät omaa palvelutuotantoaan<br />

yksityisille palveluntuottajille,<br />

muuttuu palvelutuotannon<br />

suora ohjaus välilliseksi<br />

ohjaukseksi. Palveluja<br />

tuotetaan sen mukaan kuin<br />

sopimuksissa kunnan ja palveluntuottajan<br />

kesken on sovittu.<br />

Onkin tärkeää, että sopimuksissa<br />

sovitaan palvelujen tuottamisesta<br />

myös poikkeustilanteissa.<br />

Kannattaa huomata, että<br />

normaaliaikana, kun valmiuslaki<br />

ei ole voimassa, kunta on<br />

vastuussa palvelutuotannostaan<br />

eikä ole olemassa mekanismia,<br />

jolla kunnan vastuuta voitaisiin<br />

lieventää. Sen sijaan valmiuslaki<br />

antaa mahdollisuudet muuttaa<br />

kuntien velvoitteita.<br />

Huoltovarmuuskeskus on<br />

yhdessä huoltovarmuuskriittisten<br />

yritysten kanssa kehittänyt<br />

jatkuvuuden hallintaa. Sen tarkoituksena<br />

on turvata yrityksen<br />

toiminta ja varmistaa sen palvelukyky<br />

läpi koko alihankintaketjun<br />

tehtävissä sopimuksissa.<br />

Menettelyä voidaan soveltaa<br />

myös kuntien yritysten kanssa<br />

tekemiin palvelusopimuksiin.<br />

Kuntien toimintatavat ja<br />

palvelurakenteet ovat muuttuneet.<br />

Sen vuoksi on ehkä tarpeen<br />

pohtia, pitäisikö kuntien<br />

varautumisen perusrakennetta<br />

muuttaa ja millä tavoin varautumisen<br />

yhteistoiminta tulisi<br />

järjestää alueellisten toimijoiden<br />

sekä yksityisten palvelun<br />

tuottajien kesken ja mitä tämä<br />

vaikuttaa kriisijohtamiseen.<br />

Asiaa selvitettäessä tulisi<br />

tarkastella sellaistakin vaihtoehtoa,<br />

että kuntien varautuminen<br />

rakennettaisiin alueellisen<br />

ajattelun mukaisesti esimerkiksi<br />

pelastustoimen alueiden kokoisilla<br />

alueilla.<br />

Kriisijohtamiskokemus<br />

laajempaan käyttöön<br />

Kouluampumiset, vesikriisit ja<br />

myrskyt ovat esimerkkejä, joissa<br />

kuntien kriisivalmiutta ja<br />

johtamiskykyä on koeteltu. Pelastustoimi<br />

tai poliisi on johtovastuussa<br />

hyvin suuressa osassa<br />

kuntien alueella sattuvia häiriötilanteita.<br />

Näissä tapauksissa<br />

kunta tukee tilanteen hoitamista<br />

järjestämällä erilaisia palveluita<br />

esimerkiksi onnettomuuden<br />

kohteeksi joutuneille tai<br />

onnettomuuspaikalta evakuoiduille.<br />

Osa tapahtumista – esimerkiksi<br />

juomaveden pilaantumisesta<br />

aiheutuvat ongelmat –<br />

on yleensä sellaisia, joissa pelastustoimella<br />

sen paremmin<br />

kuin poliisillakaan ei ole johtovastuuta<br />

eikä oma-aloitteista<br />

aktiivista roolia.<br />

Voidaanko pelastuslaitoksia<br />

käyttää näissäkin tilanteissa<br />

kunnan johtamisen tukena<br />

esimerkiksi esikuntatehtävissä<br />

Tällöin johtovastuu on kunnalla<br />

ja pelastuslaitos tuottaa johtamisen<br />

tukipalvelut. Tämänkaltaista<br />

yhteistyötä pelastuslaitoksen<br />

ja kuntien välillä on<br />

kehitetty esimerkiksi Pirkanmaalla.<br />

<br />

12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

TURVALLISUUS<br />

Pelastuspalvelujen saavutettavuudesta selvitys<br />

PAIKKATIETO PALJASTAA<br />

tulevaisuuden paloaseman sijainnin<br />

Hätäkeskuslaitos<br />

Pelastustoimen palvelujen<br />

kysyntä lisääntyy<br />

kasvukunnissa. Uudellamaalla<br />

ja Itä-Uudellamaalla<br />

selvitettiin viime<br />

kesänä pelastuslaitosten<br />

kykyä saavuttaa<br />

riskikohteita ja tehtiin<br />

arvio paloasemien<br />

määrästä ja sijainnista<br />

vuoteen 2030. Tutkimuksessa<br />

hyödynnettiin<br />

paikkatietojärjestelmiä.<br />

Taulukko 1. Väestömäärä pelastuspalvelualueittain 31.12.2009, väestöennusteet vuodelle 2030<br />

sekä väestömäärän arvioitu muutos<br />

Pelastuslaitos Väestö 2010 Väestö 2030 Muutos Muutos (%)<br />

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 425 015 522 744 97 729 23.0<br />

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 418 135 510 981 92 846 22.2<br />

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 94 241 111 983 17 742 18.8<br />

Helsingin kaupungin pelastuslaitos 584 778 649 169 64 391 11.0<br />

Lähteet: Väestörekisterikeskus ja Tilastokeskus<br />

● Mika Siljander, tutkijatohtori<br />

Helsingin yliopisto,<br />

Geotieteiden ja maantieteen laitos<br />

Tilastokeskus ennustaa Suomen<br />

väkiluvun ylittävän kuuden<br />

miljoonan asukkaan rajan<br />

2040-luvulla. Suhteellisesti eniten<br />

väkiluvun ennustetaan kasvavan<br />

Ahvenanmaalla sekä Uudenmaan<br />

ja Itä-Uudenmaan<br />

maakunnissa, missä väestönkasvun<br />

seurauksena aluerakenteissa<br />

tulee tapahtumaan merkittäviä<br />

muutoksia asutuksen levittäytyessä<br />

uusille alueille ja nykyisen<br />

kaupunkirakenteen tiivistyessä<br />

(taulukko 1).<br />

Voimakkaasti kehittyvissä<br />

kunnissa pelastustoimen palvelujen<br />

kysyntä kasvaa riskialueiden<br />

lisääntyessä. Pelastustoimen<br />

on reagoitava tulevaan kysynnän<br />

kasvuun. Palvelutason on ennakoitava<br />

tulevaisuudessa alueella<br />

esiintyviä onnettomuusuhkia, sillä<br />

kysynnän kasvaessa sisäministeriön<br />

velvoittamaa toimintaval-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

13

miusohjeen vaatimusten mukaista<br />

palvelutasoa on vaikea ylläpitää<br />

ilman pelastustoimen resurssien<br />

järkeistämistä.<br />

Helsingin yliopiston Geotieteiden<br />

ja maantieteen laitoksella toteutettiin<br />

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen<br />

toimeksiannosta<br />

kesällä 2010 hanke, jossa selvitettiin<br />

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan<br />

maakuntien alueilla toimivien<br />

pelastuslaitosten kykyä saavuttaa<br />

riskikohteita toimintavalmiusohjeen<br />

määrittelemän riskinarvioinnin<br />

ja toimintavalmiusajan<br />

puitteissa. Paloasemien määrää ja<br />

sijaintia koskevista tarpeista tehtiin<br />

myös arvio 2030 asti.<br />

Vastaavanlaajuista ja aikajänteeltään<br />

näin pitkää, useamman<br />

pelastuslaitoksen käsittävää yhteisselvitystä<br />

ei aikaisemmin ole<br />

tehty. Tutkimus rajattiin käsittämään<br />

vain Uudenmaan ja Itä-<br />

Uudenmaan maakunnan pelastustoimen<br />

alueet. Lisäksi tutkimuksesta<br />

rajattiin pois tieliikenteen<br />

riskiarviointi sekä sairaankuljetuksen<br />

palvelut.<br />

Paikkatietoaineistot<br />

suunnittelun tukena<br />

Viime vuosina paikkatieto-ohjelmistojen<br />

käyttö on otettu mukaan<br />

erilaisiin sijainteihin perustuviin<br />

analyyseihin useilla eri<br />

aloilla, myös pelastuslaitoksissa.<br />

Tutkimuksessa hyödynnettiin<br />

myös paikkatietojärjestelmiä pelastuslaitosten<br />

toimittaman aineiston<br />

analysoinnissa. Tärkein<br />

tutkimusaineisto oli Tilastokeskuksen<br />

tuottama ns. riskiruutuaineisto,<br />

joka on 250 × 250 metrin<br />

kokoinen hilaruudukko ja kattaa<br />

koko Suomen.<br />

Ruudukkoon on yhdistetty<br />

muun muassa Väestörekisterikeskuksen<br />

väestötietojärjestelmän<br />

summattua tietoa asukasmäärästä<br />

ja -tiheydestä sekä rakennusten<br />

kerrosalasta. Lisäksi hilassa<br />

on sisäministeriön toimintavalmiusohjeen<br />

mukainen ruudun<br />

riskiluokan arvo I–IV, joka<br />

on määritelty asukastiheyden ja<br />

kerrosalan perusteella (taulukko<br />

2). Muut pelastuslaitosten paikkatietoaineistot<br />

sisälsivät tietoa<br />

muun muassa pelastus- ja paloasemien<br />

sijainnista, pelastusaluerajauksesta<br />

sekä tieverkon, jossa<br />

kullekin tieluokalle oli määritetty<br />

ajoaika.<br />

Paikkatietoaineistojen lisäksi<br />

Uudenmaan liiton, Itä-Uudenmaan<br />

liiton, Helsingin kaupungin<br />

ja Tilastokeskuksen aluerakenne-<br />

ja väestömuutokseen liittyvät<br />

raportit ja selvitykset olivat<br />

tärkeitä luotaessa kuvaa siitä,<br />

missä sijaitsevat tulevaisuuden<br />

uudet asuinkohteet ja kuinka<br />

paljon asukkaita niihin on tarkoitus<br />

asuttaa. Myös Uudenmaan<br />

ja Itä-Uudenmaan kaavoitustietoja<br />

– erityisesti maakuntakaavoja<br />

– käytettiin hyväksi tehtäessä<br />

arvioita pitkän aikavälin alueiden<br />

käytön ratkaisuista.<br />

Palveluiden<br />

saavutettavuusanalyysit<br />

Pelastustoimen palveluiden nykyistä<br />

toimintaa voidaan analysoida<br />

laskennallisesti paikkatietopohjaisilla<br />

saavutettavuusanalyyseillä.<br />

Perusajatuksena on, että<br />

onnettomuuskohteet tulee saavuttaa<br />

riskialueittain toimintavalmiusohjeessa<br />

säädettyjen aikatavoitteiden<br />

puitteissa.<br />

Oletuksena on, että paloesimiehen<br />

ja vähintään kolme palomiestä<br />

käsittävä pelastusyksikkö<br />

lähtee onnettomuuden sattuessa<br />

liikkeelle lähimmältä paloasemalta<br />

minuutin kuluttua hälytyksestä<br />

ja saapuu riskiluokka<br />

1 kohteeseen viidessä minuutissa.<br />

Vastaavasti toimintavalmiusaika<br />

2 luokan riskikohteeseen on<br />

10 minuuttia ja ajoajaksi jää 9 minuuttia.<br />

Taulukko 2. Sisäministeriön toimintavalmiusohjeen mukainen<br />

riskiluokitus<br />

Riskiluokka Asukastiheys Kerrosala<br />

1 asukastiheys > 250 kerrosala > 10 000 m 2<br />

2 60 < asukastiheys ≤ 250 2 500 m 2 < kerrosala 10 000 m 2<br />

3 10 < asukastiheys ≤ 60 250 m 2 < kerrosala 2 500 m 2<br />

Riskiluokkaan 4 kuuluvat riskiruudut, jotka eivät täytä yllä olevia ehtoja.<br />

Keski-Uudenmaan<br />

pelastuslaitos<br />

Paloasema<br />

Paloasema (VPK)<br />

Uusi asuinalue (TARKE 2007)<br />

Uusi työpaikka-alue /TARKE 2007)<br />

6 minuutin saavutettavuus<br />

10 minuutin saavutettavuus<br />

Riskialue 1<br />

Riskialue 2<br />

Riskialue 3<br />

Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintojen alue<br />

Kuva 1. Pelastustoimen palveluiden nykyinen saavutettavuus<br />

Nurmijärven kunnassa sekä riskiluokitus.<br />

Sivujen 14–15 kuvat/Mika Siljander<br />

Kun kohde on riskialueella<br />

3, toimintavalmiusaika on 20<br />

minuuttia ja ajoajaksi jää 19 minuuttia.<br />

Riskialueella 4 toimintavalmiusaika<br />

voi olla huomattavasti<br />

pidempi kuin 20 minuuttia.<br />

Tutkimuksessa huomioitiin<br />

lisäksi vapaapalokuntien poikkeavat<br />

lähtöajat.<br />

Saavutettavuuslaskelmat perustuvat<br />

tieverkon ominaisuustaulukkoon<br />

syötettyihin oletusajonopeuksiin,<br />

jotka on määritelty<br />

teiden laadun mukaan. Lisäksi<br />

päällekkäisyysanalyyseillä<br />

verrattiin nykyistä riskiruudukkoa<br />

ja saavutettavuusbuffereita ja<br />

paikannettiin ne alueet, jotka sijaitsevat<br />

nykyisin saavutettavuusbuffereiden<br />

ulkopuolella.<br />

Päällekkäisyysanalyyseissä<br />

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan<br />

maakuntakaavoista valittiin alueet,<br />

jotka on merkitty tulevaisuudessa<br />

asuntotuotantoon tai työpaikkavaltaisiin<br />

toimintoihin ja<br />

niitä verrattiin saavutettavuuslaskelmiin.<br />

Näin kyettiin paikantamaan<br />

alueet, joiden pelastustoimen<br />

riskiluokka mahdollisesti<br />

muuttuu tulevaisuudessa.<br />

Paloasemien sijoittelu<br />

melko hyvä<br />

Tutkimus osoitti selvästi sen, että<br />

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan<br />

maakunnissa toimivien pelastuslaitosten<br />

kyky vastata pelastuslain<br />

ja sen nojalla annettujen<br />

säädösten ja ohjeiden mukaisesta<br />

onnettomuuksien hoitamisesta<br />

on nykyisin hyvä. Paloasemien<br />

sijoittelun osalta pelastuslaitosten<br />

toiminta – niiltä osin kuin se liittyy<br />

toimintavalmiusohjeen märittämiin<br />

riskialueiden saavutettavuuteen<br />

– on suhteellisen hyvin<br />

suunniteltu ja organisoitu.<br />

Tutkimuksessa selvisi myös,<br />

että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan<br />

kunnissa on alueita, joita<br />

pelastuslaitokset ei nykyisellä paloasemien<br />

määrällä ja sijoittelulla<br />

laskennallisesti saavuta toimintavalmiusohjeen<br />

antamissa aikarajoissa.<br />

Kuvasta 1 käy ilmi, että Keski-Uudenmaan<br />

pelastuslaitoksen<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

TURVALLISUUS<br />

alueella sijaitsevassa Nurmijärven<br />

kunnassa Klaukkalan saavutettavuus<br />

vakinaisilta paloasemilta<br />

on suhteellisen heikko, vaikka<br />

Klaukkalan keskuksessa on nykyisin<br />

riskiluokan 1 kohteita.<br />

Kun Klaukkalan itäosaan rakennetaan<br />

vielä 7 500 asukkaan uusi<br />

asuinalue Luhtajoki, pelastuspalvelujen<br />

tarve alueella lisääntyy<br />

entisestään. Klaukkalan voimakas<br />

kasvu herättääkin kysymyksen<br />

uuden paloaseman rakentamisen<br />

tarpeellisuudesta.<br />

Kasvukunnissa tarpeet<br />

muuttuvat<br />

Klaukkala on vain yksi esimerkki<br />

muuttuvista pelastustoimen palveluiden<br />

tarpeista voimakkaasti<br />

kehittyvissä Uudenmaan ja Itä-<br />

Uudenmaan kunnissa. Jo lähivuosien<br />

aikana suuret uudisrakentamisprojektit,<br />

kuten esimerkiksi<br />

Helsingin Jätkäsaari, Kalasatama<br />

ja Östersundom, Marja-<br />

Vantaan alue, Espoon Hista sekä<br />

eteläisen Sipoon voimakas kasvu<br />

ja Porvoon itäisen rannan uudet<br />

asuinalueiden rakennushankkeet,<br />

tulevat lisäämään pelastustoimen<br />

palvelujen tarvetta kunnissa<br />

huomattavasti.<br />

Pelastuslaitosten nykyiset resurssit<br />

käynevät riittämättömiksi<br />

jo lähitulevaisuudessa, ja uhkana<br />

on nykyisten paloasemien palvelutason<br />

lasku pelastustehtävien<br />

jatkuvan lisääntymisen vuoksi.<br />

Lisäksi pelastusyksiköiden ollessa<br />

varattuna saavutettavuusajat<br />

voivat jäädä merkittävästi laskennallisesta<br />

ajasta. Näin on tapahtunut<br />

Etelä-Suomen aluehallintoviraston<br />

mukaan muun muassa<br />

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen<br />

alueella, jossa keskimääräinen<br />

toimintavalmiusaika<br />

ykkösriskialueilla on ollut seitsemän<br />

minuuttia ja kymmenen<br />

sekuntia.<br />

Paloasemien sijainti<br />

tulevaisuudessa<br />

Tutkimuksessa tehtiin vaihtoehtoisten<br />

paloasemien sijaintien<br />

mukaisia saavuttavuusanalyysejä<br />

suhteessa uusiin asuntotuotantokohteisiin<br />

sen jälkeen, kun ensin<br />

oli selvitetty nykyisen pelastustoimen<br />

verkoston toimintavalmiusohjeen<br />

mukaiset saavutettavuudet.<br />

Tutkimuksessa tarkasteltiin<br />

myös paloasemien uudelleensijoittamista<br />

paikkoihin, joista käsin<br />

pelastustoimen voimavarat ja<br />

toimintavalmius pystyttäisiin optimoimaan<br />

uudenlaisessa tulevaisuuden<br />

aluerakenteessa.<br />

Esimerkkeinä ovat Länsi-Uudenmaan<br />

pelastuslaitoksen nykyinen<br />

paloasemaverkosto (kuva<br />

2) sekä uuden paloasemaverkoston<br />

hahmotelma (kuva 3). Kuvassa<br />

3 Kehä III:n ja Turun moottoritien<br />

läheisyyteen on hahmoteltu<br />

uusi asema, jolta käsin kyettäisiin<br />

saavuttamaan mm. Histan<br />

uusi noin 20 000 tuhannen asukkaan<br />

lähiö ja Veikkola toimintavalmiusohjeen<br />

aikarajoissa.<br />

Lisätutkimus tarpeen<br />

Koska tutkimuksen tarkoitus oli<br />

tehdä arvio paloasemien tarpeesta<br />

ja sijainnista 2030 asti, tutkimustuloksiin<br />

sisältyy luonnollisesti<br />

epävarmuustekijöitä ja niihin<br />

on osittain suhtauduttava<br />

kriittisesti.<br />

– Tutkimuksen tuloksia ei voida<br />

sellaisenaan käyttää liian suoraviivaisesti<br />

ja päätelmät tulevien<br />

paloasemien sijoittelusta sekä<br />

vanhojen asemien siirroista ovat<br />

hyvin epävarmalla pohjalla ennen<br />

kuin lisätutkimuksia on tehty,<br />

muistuttaa Helsingin pelastuslaitoksen<br />

tutkimuspäällikkö Olli<br />

Taskinen.<br />

Taskinen ehdottaa muun<br />

muassa toteutuneiden ja laskennallisten<br />

toimintavalmiusaikojen<br />

tarkempaa selvittämistä sekä<br />

toimintavalmiuden hyötyjen<br />

arviointia onnettomuustyypeittäin.<br />

Lisäksi hän peräänkuuluttaa<br />

lisätutkimusta uudenlaisesta<br />

riskiluokituksesta, joka yhdistäisi<br />

toteutuneet tehtävät ja oletetut<br />

muutokset ympäristössä tilastollisesti<br />

mielekkääksi palvelutarveennusteeksi.<br />

– Olisi tarpeen kehittää myös<br />

menetelmiä, joilla tarkastellaan<br />

aseman optimaalista sijoitusta<br />

palvelun parantamisesta saatavaan<br />

hyötyyn nähden, Olli Taskinen<br />

sanoo.<br />

Analyysi voidaan<br />

toteuttaa koko Suomessa<br />

Puutteista huolimatta vastaavanlainen<br />

paikkatietopohjainen pelastustoimen<br />

palveluiden saavutettavuusanalyysi<br />

voidaan toteuttaa koko<br />

Suomessa, sillä Tilastokeskuksen<br />

tuottama riskiruutuaineisto ja<br />

tieaineisto kattavat koko maan. Lisäksi<br />

kaikilla kunnilla on lakisääteinen<br />

velvollisuus tehdä kaavoituskatsauksia,<br />

joista uudisrakennuskohteet<br />

voidaan selvittää.<br />

– Vaikka pelastuspalvelujen<br />

tarve lisääntyykin tulevaisuudessa<br />

voimakkaasti kehittyvissä<br />

kunnissa, on paloasemia turha<br />

rakentaa joka kuntaan etenkin,<br />

jos naapurikunnassa on paloasema,<br />

jolta riskikohteet voidaan<br />

saavuttaa toimintavalmiusohjeen<br />

määräämissä aikarajoissa, toteaa<br />

pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki<br />

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.<br />

– Uusien paloasemien rakentaminen<br />

liittyy siten kiinteästi<br />

aluepolitiikkaan, mutta myös<br />

aluemaantieteeseen, jonka klassisista<br />

von Thühenin ja Christallerin<br />

kaltaisista keskus- ja vaikutusalueteorioista<br />

kannattaisi myös<br />

ottaa oppia, Ihamäki sanoo. <br />

www.kunnat.net/turvallisuus ><br />

pelastustoimi<br />

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos<br />

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos<br />

Kuva 2. Länsi-Uudenmaan nykyisten vakinaisten paloasemien saavutettavuus<br />

sekä Uudenmaan maakuntakaavan taajamatoimintoihin<br />

varatut alueet noin 25–30 vuodeksi eteenpäin.<br />

Kuva 3. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen saavutettavuusskenaario<br />

uusilla paloasemilla ja eräiden nykyisten vakinaisten<br />

paloasemien sijainnin muutoksen jälkeen.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

15

90 %<br />

11/2010<br />

Täältä tullaan<br />

TYÖ-<br />

ELÄMÄ<br />

Mikko Kähkönen,<br />

Sanna Marin ja Mirva<br />

Tauriainen opiskelevat<br />

päästäkseen kunta-alan<br />

johtotehtäviin<br />

Jenni Airaksinen:<br />

Metropolit ovat<br />

globaalin talouden<br />

vetureita<br />

Mietoinen:<br />

Kyläporttaali<br />

herättelee uneliasta<br />

entistä kuntaa<br />

s. 6<br />

s. 31<br />

Saksan Schwerin:<br />

Vasemmistososialisti<br />

johtaa vastakohtien<br />

kaupunkia<br />

s. 61<br />

s. 16-18<br />

16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Tavoitteena ilmastonkestävä<br />

kaupunkiympäristö<br />

Pääkaupunkiseutu valmistautuu<br />

ilmastonmuutokseen<br />

sopeutumisstrategialla,<br />

jossa<br />

on joukko yhteisiä linjauksia.<br />

Ne koskevat<br />

mm. kriisiviestinnän kehittämistä,<br />

tulvasuojausta,<br />

ilmastonkestävää<br />

rakentamista ja pelastustoimen<br />

valmiussuunnitelmaa.<br />

● Irma Karjalainen<br />

tulosaluejohtaja, HSY<br />

● Susanna Kankaanpää<br />

ilmastoasiantuntija, HSY<br />

Uusimman tieteellisen tiedon<br />

mukaan ilmastonmuutos etenee<br />

aiemmin arvioitua nopeammin,<br />

ja osa sen vaikutuksista on ennakoitua<br />

vakavampia. Pääkaupunkiseudulla<br />

on jo havaittu globaalin<br />

lämpenemisen seurauksia, kuten<br />

rankkasateiden ja myrskyjen<br />

aiheuttamia tulvia sekä poikkeuksellisen<br />

leutoja talvia.<br />

Viime vuosina maailman<br />

päästöt ovat olleet yhtä suuret<br />

kuin YK:n alaisen hallitustenvälisen<br />

ilmastopaneelin IPCC:n<br />

hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen<br />

johtavassa, suurimpien<br />

päästöjen A1F1-skenaariossa<br />

(kuva 1).<br />

Tämän kehityksen kääntäminen<br />

on ensiarvoisen tärkeää.<br />

Toisaalta vaikka päästöt saataisiin<br />

laskuun, lämpenee ilmasto<br />

vielä kymmeniä tai satoja vuosia.<br />

Ilmakehä reagoi muutoksiin<br />

hitaasti, joten ilmaston lämpenemiseen<br />

on sopeuduttava.<br />

TURVALLISUUS<br />

Pääkaupunkiseudulle sopeutumisen strategia<br />

Ilmastonmuutos Suomessa<br />

ja pääkaupunkiseudulla<br />

Voimakkaistakin ilmastonmuutoksen<br />

hillintätoimista huolimatta<br />

maailman keskilämpötila nousee<br />

nykyisen näkemyksen mukaan<br />

vähintään kaksi astetta vuosisadan<br />

loppuun mennessä. Suomen<br />

keskilämpötilan arvioidaan<br />

nousevan eri skenaarioiden mukaan<br />

3,2–6,4 °C. Tämä tarkoittaa<br />

mm. merenpinnan nousua, leutoja<br />

talvia ja entistä yleisempiä<br />

hellejaksoja ja rankkasateita.<br />

Arviot merenpinnan noususta<br />

vaihtelevat runsaasti, mutta tieteellinen<br />

tieto asiasta lisääntyy<br />

jatkuvasti (kuva 2). IPCC:n 2007<br />

esittämiä arvioita voidaan pitää<br />

merennousun alarajana, ja IPCC<br />

totesikin tuolloin, että se ei esitä<br />

raportissaan valtamerten pinnannousulle<br />

ylärajaa. Uusimpi-<br />

Kuva 1. Toteutuneet maailman hiilipäästöt fossiilisten polttoaineiden<br />

polttamisesta ja sementin tuotannosta sekä IPCC:n eri<br />

skenaariot (Le Quéré ym. 2009).<br />

Kuva 2. Valtameren pinnan noususkenaarioita eri tutkimuksissa. Käyrät nousevat sitä<br />

korkeammalle mitä uudempi tutkimus on kyseessä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

17

en, mannerjäätiköiden sulamisen<br />

huomioon ottavien ennusteiden<br />

mukaan merenpinnan nousu on<br />

todennäköisesti vuosisadan loppuun<br />

mennessä 0,80–1,2 m, mikä<br />

vastaisi noin 50–85 cm nousua<br />

Helsingissä.<br />

Viime heinäkuu oli ennätyslämmin.<br />

Vuoden 2050 tienoilla<br />

yhtä lämpimän heinäkuun arvioidaan<br />

toistuvan kerran vuosikymmenessä,<br />

kun 1900-luvun<br />

vertailujaksoa jo selvästi lämpimämmässä<br />

nykyilmastossa todennäköisyys<br />

on kerran 60 vuodessa<br />

(Räisänen 2010). Kuumien<br />

päivien (yli 20 °C) määrä lisääntyy<br />

selvästi jo lähivuosikymmeninä.<br />

Toisaalta maailman keskilämpötilan<br />

kohoaminen yli kahden<br />

asteen merkitsisi tätäkin suurempia<br />

muutoksia.<br />

Myrskyt lisääntyvät<br />

myös Suomessa<br />

Myös rankkasateet voimistuvat.<br />

Vuorokauden maksimisateet kasvavat<br />

10–30 prosenttia. Tuulisuuden<br />

arvioidaan lisääntyvän erityisesti<br />

syksyisin ja keväisin. Ilmastonmuutos<br />

vaikuttanee myrskyratojen<br />

sijoittumiseen, ja matalapaineiden<br />

reitti voi muuttua kulkemaan<br />

yhä enemmän Pohjois-<br />

Euroopan yli. Tämä lisäisi myrskyisyyttä<br />

myös Suomessa.<br />

Espoonjoen ja Vantaanjoen<br />

osalta tulvat ovat suurimmillaan<br />

2070 asti ja laskevat sen jälkeen.<br />

Tulva-alueet eivät mallinnusten<br />

mukaan muutu, mutta virtaamat<br />

kasvavat siten, että kerran 100<br />

vuodessa toistuvan tulvan sijasta<br />

tulisi varautua kerran 250 vuodessa<br />

toistuvaan tulvaan.<br />

Pääkaupunkiseudun<br />

sopeutumisstrategia<br />

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia<br />

2030 valmistui 2007. Strategia<br />

painottuu ilmastonmuutoksen<br />

hillintään, mutta sitä hyväksyttäessä<br />

päätettiin laatia myös<br />

yhteinen sopeutumisstrategia.<br />

Helsingin, Espoon, Vantaan,<br />

Kauniaisten ja HSY:n yhteisessä<br />

kunta- ja hallintokuntarajat ylittävässä<br />

strategiaprosessissa painotetaan<br />

rakennetun kaupunkiympäristön<br />

sopeutumista ja haetaan<br />

ne toimet, jotka kaupunkien<br />

kannattaa toteuttaa yhdessä. HSY<br />

Helsingin seudun ympäristöpalvelut<br />

vastaa sopeutumisstrategian<br />

valmistelusta.<br />

Strategiatyötä varten valmistettiin<br />

Ilmatieteen laitoksella ilmasto-<br />

ja merenpinnan nousun<br />

skenaariot pääkaupunkiseudulle<br />

(Venäläinen ym. 2009). Lisäksi<br />

mallinnettiin jokitulvien riskejä<br />

ilmastonmuutoksen oloissa<br />

(Veijalainen ym. 2009) ja selvitettiin<br />

ilmastonmuutoksen seurauksia.<br />

Taustaselvitykset on julkaistu<br />

raportissa ”Pääkaupunkiseudun<br />

ilmasto muuttuu – Sopeutumisstrategian<br />

taustaselvityksiä”.<br />

Kaupunkien asiantuntijat<br />

mukana valmistelussa<br />

Pääkaupunkiseudun kaupunkien<br />

ja kuntayhtymien avainasiantuntijat<br />

ja suunnittelijat ovat osallistuneet<br />

strategiatyöhön useassa eri<br />

vaiheessa. Työ aloitettiin asiantuntijahaastatteluilla<br />

nykyisten<br />

varautumissuunnitelmien ja kokemusten<br />

kartoittamiseksi.<br />

Yhteisissä työpajoissa on määritelty<br />

seudun sopeutumisen kannalta<br />

keskeisiä toimintalinjoja ja<br />

toimenpide-ehdotuksia. Sopeutumisstrategian<br />

valmistelua ohjaa<br />

kaupunkien edustajista koostuva<br />

johtoryhmä. Tärkeitä luonnosvaiheen<br />

valmisteluun osallistuvia<br />

tahoja ovat olleet mm.<br />

edustajat rakennusvalvonnasta,<br />

kaavoituksesta, pelastustoimesta<br />

ja terveydenhuollosta.<br />

Seudullisen strategian toimenpidelinjausten<br />

valintakriteerejä:<br />

● Toimien tulee olla yhteistyötä<br />

vaativia, seudullisia, nk. rajajoki-tapauksia<br />

tai valuma-aluetason<br />

toimia<br />

● Toimenpiteiden suunnittelu<br />

ja/tai toteuttaminen edellyttää<br />

kuntien tai muiden osapuolten<br />

yhteistyötä tai niillä voi olla ylikunnallisia<br />

vaikutuksia<br />

● Toimenpiteen suunnittelu<br />

ja/tai toteuttaminen yhdessä tuo<br />

seudulle synergiaetuja ja/tai säästää<br />

kustannuksia<br />

Yhteiset linjaukset tarpeen<br />

Ilmastonmuutoksen ennakoituja<br />

vaikutuksia on tarkasteltu toimintasektoreittain:<br />

maankäyttö,<br />

liikenne, verkostot ja joukkoliikenne,<br />

rakentaminen, vesi- ja jätehuolto,<br />

energiahuolto, pelastustoimi<br />

ja turvallisuus, sosiaali- ja<br />

terveystoimi sekä yleiset yhteiset<br />

toimet.<br />

Ilmastonmuutoksen hillinnän<br />

ja sopeutumisen tulisi olla<br />

keskeisenä lähtökohtana kaikessa<br />

yhdyskuntien suunnittelussa,<br />

rakentamisen ohjauksessa ja infrastruktuurin<br />

kehittämisratkaisuissa.<br />

Viranomaisten yhteistyötä<br />

kriisiviestinnässä on kehitettävä.<br />

Sopeutuminen kaupunkiseudulla<br />

edellyttää osaamisen lisäämistä<br />

sekä kaupunkien rakenteen<br />

että toimintojen suunnittelussa.<br />

Seudun yhteiset linjaukset<br />

rannikkoalueiden rakentamisesta<br />

ja tulvasuojauksen periaatteista<br />

raja-alueilla ovat välttämättömät;<br />

maankäytön suunnittelussa<br />

tulee varautua ilmastonmuutoksen<br />

vaikutuksiin ja riskeihin. Pääkaupunkiseudun<br />

yhteiset määräykset<br />

hulevesien imeytyksestä ja<br />

vesien johtamisesta on myös katsottu<br />

tarpeelliseksi.<br />

Ilmastonmuutos<br />

valmiussuunnitelmaan<br />

Ilmastonkestävään rakentamiseen<br />

tarvitaan ohjeet, joka tarkoittaa<br />

konkreettisia neuvoja<br />

tuulisuuden huomioimisesta,<br />

tulvista, merenpinnan noususta,<br />

kosteudesta ja julkisivuille<br />

asetettavista säänkestävyyden<br />

kriteereistä. Tulva-, rankkasade-,<br />

eroosio- ja sortumariskien huomioonottamiseksi<br />

verkostojen ja<br />

laitosten kunnossapidossa ja sijoittamisessa<br />

tulee niin ikään laatia<br />

ohjeistus.<br />

Pelastustoimen ja turvallisuuden<br />

osalta on tarpeen laajentaa<br />

poikkeusolojen valmiussuunnitelmaa<br />

ottamalla ilmastonmuutos<br />

ja sen aiheuttamat vaikutukset<br />

ja riskit huomioon. Sosiaalitoimen<br />

osalta tuli esille tarve ohjeistaa<br />

asukkaita ja erityisryhmiä<br />

poikkeustilanteissa toimimisesta<br />

(helleaallot) ja selvittää vastuut<br />

ja yhteistyötarpeet viranomaisten<br />

kesken. Ilmastonmuutoksen vaikutukset<br />

ilmanlaatuun ja terveyteen<br />

on myös syytä selvittää.<br />

Strategialuonnos<br />

lausuntokierrokselle<br />

Edellä mainitut toimenpiteet ovat<br />

osa ilmastonmuutoksen sopeutumisen<br />

strategiatyön luonnosvaiheessa<br />

esille tulleista pääkaupunkiseudun<br />

yhteisistä toimista.<br />

Strategialuonnos on parhaillaan<br />

menossa HSY:n hallituksen käsittelyyn<br />

ja se lähetetään esittely- ja<br />

lausuntokierrokselle kaupungeille<br />

ja sidosryhmille alkuvuodesta<br />

2011. Tavoitteena on täydentää<br />

strategiaa palautteen ja tehtävien<br />

lisäselvitysten pohjalta siten,<br />

että se valmistuu 2011 loppuun<br />

mennessä.<br />

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen<br />

sopeutumisen<br />

strategiassa keskitytään suunniteltuun<br />

ja ennakoivaan sopeutumiseen.<br />

Osa toimista on myös reaktiivista<br />

vahinkojen korjaamista.<br />

Aikajänne kattaa sekä lähitulevaisuuden<br />

varautumisen että<br />

pidempiaikaiset, vuoteen 2050 ja<br />

2100 ulottuvat seuraukset. Päämääränä<br />

on pääkaupunkiseudun<br />

ilmastonkestävyyden vahvistaminen.<br />

<br />

www.hsy.fi/ilmastonmuutos<br />

Lähteet:<br />

IPCC 2007. Climate Change 2007. The<br />

Physical Science Basis. Cambridge University<br />

Press.<br />

Le Quéré ym. 2009. The Copenhagen<br />

Diagnosis. Updating the world on the<br />

Latest Climate Science. The University<br />

of New South Wales Climate Change<br />

Research Centre (CCRC). Sydney,<br />

Australia.<br />

Räisänen, J. 2010a. Ilmastonmuutos ja<br />

heinäkuun helteet. www.atm.helsinki.<br />

fi/~jaraisan/Heinakuu2010.<strong>pdf</strong><br />

Veijalainen, N., Sippel; K. ja Vehviläinen,<br />

B. 2009. Tulvien muuttuminen<br />

Vantaanjoella ja Espoonjoella. Osa B.<br />

Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu<br />

– Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä.<br />

HSY:n julkaisuja 3/2010.<br />

Venäläinen, A., Johansson, M., Kersalo,<br />

J., Gregow, H., Jylhä, K., Ruosteenoja,<br />

K., Neitiniemi-Upola, L., Tietäväinen, H.<br />

ja Pimenoff, N. 2009. Pääkaupunkiseudun<br />

ilmastotietoja ja skenaarioita. Osa<br />

A. Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu<br />

– Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä.<br />

HSY:n julkaisuja 3/2010.<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Valoa kansalle<br />

Suomen kristikansa tuntee hyvin<br />

profeetta Jesajan, jonka<br />

jouluevankeliumi alkaa seuraavasti:<br />

”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,<br />

näkee suuren valon. Niille, jotka<br />

asuvat kuoleman varjon maassa,<br />

loistaa kirkkaus.” (Jes 9:1).<br />

Monet kaupunkimme ovat oivaltaneet<br />

maallisenkin valon merkityksen,<br />

kärjessä ehkäpä Jyväskylä<br />

ja Tampere.<br />

Kynttilä ei kauas kanna<br />

Reino Kalliola kuvaa mainiossa<br />

kirjassaan Suomen luonto vuodenaikojen<br />

vaihtelussa (WSOY 1951),<br />

että talvella ”pitkät aamu- ja iltahämärät<br />

koettavat kurkottaa yhteen<br />

ja syvimpään pimeyteen sytyttää<br />

ihmislapsi joulukynttilänsä”.<br />

Mutta vaikka kynttilä eli kandela<br />

on valovoiman yksikkö, niin pienihän<br />

se on. Ennen vanhaan, kun<br />

juhlaillalliset syötiin kynttilöiden valossa,<br />

oli tapana vielä pelata kynttilän<br />

pituudella. Jos vieraat eivät<br />

olleet mieluisia, valittiin lyhyempi<br />

kynttilä. Ymmärsivät poistua, kun<br />

tuli pimeää.<br />

Sähkövalon keksiminen teki<br />

Thomas Edisonin hehkulampusta<br />

innovaation symbolin, jota edelleenkin<br />

käytetään. Rinnalle on tullut<br />

himmeitä energiansäästövaloja.<br />

Ehkä palaamme takaisin viihtyisään<br />

mutta pimeään keskiaikaan.<br />

Valo tuo turvallisuutta<br />

Pelon maantiedettä on tutkittu, ja<br />

yhdeksi sen päätekijäksi on havaittu<br />

pimeys. Anja Kauranen kirjoitti<br />

sillä nimellä jännärin jo 1995. Sen<br />

mukaan pimeydessä pesii outoja<br />

voimia, koska petoja piilee sekä<br />

luonnossa että meidän ihmispolojen<br />

sydämissä. Jokaisella on joitakin<br />

kokemuksia, että pimeys kauhistaa.<br />

Liikenteessä runsas valon käyttö<br />

on itsestäänselvyys. Sitä tarvitaan<br />

ajovaloihin, hälytysvaloihin ja<br />

pimeässä näkymiseen. Tievalaistus<br />

on tärkeä turvallisuustekijä, koska<br />

se auttaa erottamaan käypäläiset<br />

ja muut esteet siluetteina. Belgiassa<br />

kaikki moottoritiet on valaistu,<br />

vaikkei siellä ole talvisaikaan edes<br />

niin pimeää kuin pohjoisempana.<br />

Valokaupungit<br />

”Nykyajan suurkaupunki on väljä<br />

ja valoisa. Valaistut loistokadut ja<br />

aukiot symboloivat ahtauden voittamista”,<br />

kirjoitti Paul Tillich jo<br />

1928 (ks. kolumnia Kaupungin valot,<br />

Kunnalliselämä 8/1999).<br />

Muita väheksymättä voi Suomen<br />

kaupungeista nostaa esille Jyväskylän<br />

ja Tampereen. Ensin mainittu<br />

kertoo olevansa Suomen paras taajamavalaistuksen<br />

oivaltaja. Jyväskylässä<br />

on jo yli 60 upeata valaistuskohdetta,<br />

joita kehittävät yritykset<br />

ja kiinteistönomistajat yhdessä<br />

kaupungin kanssa. Valon kaupunki<br />

-tapahtuma järjestetään siellä syyslokakuussa<br />

iltojen pimetessä.<br />

Tampere taas pitää valoviikkoja.<br />

Parhaillaan on menossa numero<br />

45, joka alkoi 29.10. ja päättyy<br />

6.1. Valot syttyvät klo 15–16.30 ja<br />

sammuvat 22.30. Idean toi Tampereelle<br />

kaupunginjohtaja Erkki Napoleon<br />

Lindfors käytyään ystävyyskaupunki<br />

Essenissä 1965. Kuten<br />

Jyväskylässä, myös Tampereella<br />

Valoviikot ovat näyttävä osoitus<br />

monien osapuolten yhteistoiminnasta.<br />

Lopuksi mainittakoon, että Tampereella<br />

vuoden 2010 Valon neito<br />

on Melinda Sulkama, 24-vuotias<br />

teatteritaiteen ja kirjallisuuden kandidaatti<br />

Nokialta.<br />

Pekka Rytilä on<br />

72-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti, joka toimii<br />

Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana<br />

ja Pöyry <strong>Fi</strong>nland Oy:n<br />

erityisasiantuntijana.<br />

Tampereen valoviikot järjestetään tänä vuonna 45. kerran.<br />

Valot palavat lokakuun lopusta loppiaiseen.<br />

Jyväskylä toimii tiennäyttäjänä Valon kaupunki -teemassa.<br />

Kompassi-valoteos sopii hyvin kuvaan.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

19

Joensuulaiset valitsivat uudistettavan valaisukohteen<br />

VÄHÄISEN KULUTUKSEN<br />

Kaupunkilaiset saivat<br />

valita uudistettavan valaisukohteen<br />

Joensuussa.<br />

Voittajakohteeseen<br />

saatiin kaupungin ja<br />

Fortumin yhteistyöllä<br />

parempi valaistus, joka<br />

kuitenkin kuluttaa sähköä<br />

huomattavasti aikaisempaa<br />

vähemmän.<br />

TEKSTI Ville Moilanen<br />

KUVAT Tomi Parkkonen<br />

Joensuun Utrassa sijaitsevan<br />

Ahdinpuiston kevyen liikenteen<br />

väylä on reunustettu punamustilla<br />

valaisinpylväillä. Maahan upotetut<br />

valaisimet poimivat pimeydestä<br />

esiin väylän kiinnekohdiksi<br />

määriteltyjä mäntyjä. Kontrasti<br />

aikaisempaan kolkkoon ja heikkotehoiseen<br />

valaistukseen on<br />

melkoinen.<br />

Ahdinpuiston väylä sijaitsee<br />

Utran koulun läheisyydessä, ja se<br />

on koululaisten kovassa käytössä.<br />

– Pitkä ja metsän keskellä kulkeva<br />

kevyen liikenteen väylä oli<br />

pimeään aikaan luotaantyöntävä,<br />

lapsista jopa pelottava. Nyt<br />

tilanne on selkeästi parempi,<br />

Joensuun kaupungin tekninen<br />

Tasolasillisten valaisimien punamustahopeinen<br />

väritys on poimittu<br />

Joensuun vaakunan värimaailmasta.<br />

Ahdinpuiston punaiset teräskartiopylväät<br />

muodostavat valaistuina näkymään pystysuuntaisen<br />

aiheen, joka helpottaa väylän muodon<br />

hahmottamista myös kauempaa.<br />

20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

VALAISTUS<br />

– Fortum maksoi viulut, kaupunki vastaa ylläpidosta<br />

VAALIVOITTAJA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

21

Uudet valot tuovat pimeässä leikkipuiston ylle satumaisen hohteen.<br />

Leikkipuiston valaisimet ovat<br />

kuin oksilla istuvia lintuja.<br />

johtaja Anu Näätänen sanoo.<br />

Ahdinpuiston kevyen liikenteen<br />

väylä on lähes kilometrin pituinen.<br />

Kun väylän valaistuksen<br />

uudistamista ryhdyttiin suunnittelemaan,<br />

samassa yhteydessä<br />

päädyttiin parantamaan myös<br />

väylän varrella sijaitsevan Kiikarikadun<br />

leikkipuiston valaistusta.<br />

Puisto oli aikaisemmin valaistu<br />

ainoastaan yhdellä valaisimella.<br />

Leikkipuiston uudella valaistuksella<br />

haluttiin parantaa turvallisuutta<br />

ja tarjota erilainen pimeän<br />

ajan leikkiympäristö lapsille.<br />

Uudet valot tuovat pimeässä leikkipuiston<br />

ylle satumaisen hohteen.<br />

Valokiilat poimivat satunnaisia<br />

yksityiskohtia. Myös puiston<br />

vieressä olevat komeat männyt<br />

kohoavat valaistuina uuteen<br />

mittakaavaan. Leikkipuiston valaistus<br />

koostuu leikkisistä punaisista<br />

pylväistä, joissa valaisimet<br />

ovat kuin oksilla istuvia lintuja.<br />

Ei pelkkä valaistu väylä<br />

Ahdinpuiston kevyen liikenteen<br />

väylälle laitettiin sinkityt, punaiseksi<br />

maalatut teräskartiopylväät.<br />

Viisi metriä korkeiden pylväiden<br />

päissä on 35 W monimetallilampulla<br />

toteutetut mustat valaisimet,<br />

joissa on hopeinen reunus.<br />

Valaistuksen suunnitellut Valoa<br />

design Oy haki väreillä yhteyttä<br />

Joensuun kaupungin vaakunan<br />

väreihin.<br />

Valaistuina punaiset pylväät<br />

muodostavat näkymään pystysuuntaisen<br />

aiheen, joka helpottaa<br />

väylän muodon hahmottamista<br />

myös kauempaa.<br />

Valaisimet ovat tasolasillisia,<br />

jolloin valtaosa valosta suuntautuu<br />

hallitusti väylälle, eikä näkymään<br />

muodostu näkemistä häiritseviä<br />

häikäisypisteitä kuten<br />

vanhassa valaistuksessa. Kokonaisuudessaan<br />

ulkoilureittiä haluttiin<br />

korostaa ympäristönä, ei<br />

vain valaistuna väylänä.<br />

Kulutus vähenee<br />

kolmanneksen<br />

Ahdinpuiston ja Kiikarikadun<br />

leikkipuiston uusi valaistus tuo<br />

käyttäjille enemmän valoa, mutta<br />

samalla se kuluttaa entistä vähemmän<br />

sähköä. Uusien väylävalaisimien<br />

vaatima lampputeho on<br />

vain 35 wattia, mikä on vähemmän<br />

kuin kotitalouksissa käytetty<br />

hehkulamppu.<br />

Kokonaisuudessaan väylän<br />

energiankulutus pienenee puoleen<br />

aiemmasta. Kun laskelmissa<br />

otetaan huomioon myös leikkipuiston<br />

uudet valaisimet, kokonaiskulutus<br />

vähenee silti yli<br />

30 prosenttia.<br />

Laskelmien mukaan hankintahinnaltaan<br />

hieman kalliimmat<br />

pienitehoiset valaisimet maksavat<br />

itsensä energiasäästön myötä takaisin<br />

noin viidessä vuodessa, jos<br />

niiden energian kulutusta verrataan<br />

edullisempiin, mutta suuritehoisempiin<br />

perusmalleihin.<br />

– Ahdinpuisto on hyvä esimerkki<br />

siitä, ettei pienempi energiankulutus<br />

tarkoita huonompaa<br />

valaistusta. Lamput ovat kehittyneet<br />

niin paljon, että turvallisia<br />

ja viihtyisiä kaupunkiympäristöjä<br />

on mahdollista rakentaa myös<br />

energiatehokkaasti, toteaa johtaja<br />

Katarina Ylikorkala Fortumista.<br />

Fortum rahoitti ja toteutti,<br />

kaupunki ylläpitää<br />

Joensuun kaupunki ja Fortum toteuttivat<br />

uuden valaistuksen yhteistyössä.<br />

Fortum vastasi hankkeen<br />

rahoittamisesta ja toteutuksesta,<br />

kaupunki puolestaan vastaa<br />

ylläpidosta. Tempaus oli osa Fortumin<br />

Valovaalit-konseptia, joka<br />

on toteutettu myös Tukholmassa<br />

ja Loviisassa.<br />

Ideana on kysyä kaupunkilaisilta,<br />

mihin kohteeseen he haluavat<br />

parempaa valaistusta. Joensuun<br />

Valovaaleissa oli ehdolla<br />

neljä kaupungin teknisen viraston<br />

ja Fortumin valitsemaa kohdetta<br />

ympäri kaupunkia.<br />

Joensuulaiset osoittautuivat<br />

aktiivisiksi vaikuttajiksi. Vuosi<br />

sitten syksyllä pidetyissä vaaleissa<br />

äänensä antoi kuukauden<br />

aikana reippaasti yli 8 000 kaupunkilaista.<br />

Kisa oli myös tiukka. Loppujen<br />

lopuksi eroa jäi toiseksi tulleeseen<br />

Pielisjoen itärannalla sijaitsevaan<br />

Sillankorvanpuistoon<br />

vain kolmen äänen verran.<br />

– Oli ilo huomata, että kaupunkilaiset<br />

olivat aktiivisia ja halusivat<br />

vaikuttaa omien asuinalueittensa<br />

viihtyisyyteen. Valovaalitempaus<br />

oli kokonaisuutena hyvä<br />

esimerkki toimivasta kunnan<br />

ja yrityskentän yhteistyöstä, jonka<br />

avulla myös kuntalaiset saivat<br />

äänensä kuuluviin, tekninen johtaja<br />

Anu Näätänen toteaa.<br />

Kaupunkilaisten vaikuttaminen<br />

ei loppunut pelkkään kohteen<br />

valintaan. Joensuulaisille<br />

järjestettiin kuluneena syksynä<br />

kirjoituskilpailu, jossa haettiin<br />

ajatuksia valosta. Parhaat tekstit<br />

kaiverretaan pysyvästi Ahdinpuiston<br />

valaisinpylväisiin.<br />

Fortum ja Joensuun kaupunki<br />

järjestivät Ahdinpuiston avajaisjuhlan<br />

29.11. <br />

Empowerin Timo Turunen tarkastaa, että maahan upotetut valaisimet<br />

on asennettu turvallisesti.<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi<br />

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme<br />

osaamisemme ja kokemuksemme<br />

käyttöösi ja autamme sinua löytämään<br />

parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />

Taustallamme ovat tunnetut<br />

merkkituotteet, joiden<br />

tuotekehitys on jatkuvaa<br />

ja systemaattista.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!<br />

Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman<br />

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa<br />

jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n<br />

asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin<br />

ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.<br />

Maahantuoja:<br />

Kysy lisää!<br />

SGN Tekniikka Oy<br />

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa<br />

Puh. 030 650 50<br />

www.sgntekniikka.fi

Vanha HKP-valaisin käyttää 110-wattista suurpainenatriumlamppua, ja suuren opaalipintansa<br />

vuoksi valaisin voi pimeähkössä asuinalueympäristössä näyttää ja tuntua hyvin häikäisevältä.<br />

Kaupungin 4,1 miljoonan euron hankkeessa uusitaa<br />

JYVÄSKYLÄ VAIHTAA ulko<br />

Jyväskylässä on lähes<br />

30 000 valopistettä,<br />

joista puolessa on käytetty<br />

lähivuosina markkinoilta<br />

poistuvaa valaistustekniikkaa.<br />

Uusimista<br />

vaativa laitteisto<br />

yhdistettynä kaupungin<br />

energiansäästötavoitteisiin<br />

ja katuvalojen<br />

ohjausjärjestelmän uusimistarpeeseen<br />

polkaisi<br />

käyntiin Ympäristöystävällinen<br />

ulkovalaistus<br />

-hankkeen.<br />

● Annukka Larsen<br />

valaistuskoordinaattori<br />

Valon kaupunki -hanke<br />

Jyväskylän kaupunki<br />

Kaupunkirakennepalvelut<br />

Yhdyskuntatekniikka<br />

Jyväskylän kaupunki liittyi<br />

2009 alussa kuntien energiatehokkuussopimuksen<br />

piiriin. Tavoitteena<br />

on saavuttaa yhdeksän<br />

prosentin energiansäästö 2016<br />

mennessä. Ulkovalaistuksesta<br />

vastaava kaupunkirakennepalveluiden<br />

yhdyskuntatekniikan<br />

vastuualue käynnisti 2008 lopulla<br />

Ympäristöystävällinen ulkovalaistus<br />

-hankkeen.<br />

Hankkeen tavoitteena on saavuttaa<br />

vielä yhdeksää prosenttiakin<br />

suurempi energiansäästö.<br />

Säästöt syntyvät uusien suunnitteluohjeistusten<br />

mukaisilla,<br />

energiatehokkaasti toteutetuilla<br />

valaistuksilla sekä uuden ohjausjärjestelmän<br />

avulla.<br />

Ympäristöystävällinen ulkovalaistus<br />

-projekti päätettiin toteuttaa<br />

ESCO-hankkeena. Yhteistyökumppaniksi<br />

valittiin ohjausjärjestelmäasiantuntija<br />

C2 Information<br />

Systems Oy. Valaistussuunnittelun<br />

asiantuntijana toimii Sito<br />

Oy. ESCO-hankkeelle ominaista<br />

on se, että yhteistyökumppani<br />

varmistaa omalla toiminnallaan<br />

säästöjen syntymisen. Kaupungille<br />

toteutusmallin tekee järkeväksi<br />

myös hankittavan kaluston<br />

leasing-järjestely.<br />

Hankkeelle haettiin TE-keskukselta<br />

(nyk. ELY-keskus) energiatukea.<br />

Niin sanottu ”energiatehokkuussopimukseen<br />

liittyvä<br />

säästöinvestointituki” on tässä<br />

tapauksessa 30 prosenttia hankkeen<br />

hyväksytyistä kustannuksista.<br />

Ilman tukea hanke ei olisi toteutunut<br />

näin laajana, ja karsittunakin<br />

se olisi jouduttu jakamaan<br />

usealle vuodelle.<br />

Kaupunki asetti projektin tavoitteet,<br />

ja yhteistyökumppanit<br />

tutkivat niiden toteutumismahdollisuudet.<br />

Jo alussa oli selvää,<br />

että säästöjä saataisiin aikaan ja<br />

samalla parannettaisiin valaistuksen<br />

laatua.<br />

Viisi testialuetta<br />

Jyväskylä on taajamavalaistuksen<br />

edelläkävijä Suomessa, joten<br />

hanketta ei lähdetä toteuttamaan<br />

vain energiansäästön lähtökohdasta.<br />

Toteutuksessa pyritään ottamaan<br />

huomioon myös kuntalaisten<br />

mielipiteet ulkovalaistuksen<br />

ohjauksesta kuten kesäkat-<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

VALAISTUS<br />

Uudet valaisimet on asennettu lähes poikkeuksetta vanhoihin jalustoihin ja pylväisiin. Valaisin on<br />

häikäisemätön, ja siinä on 50-wattinen suurpainenatriumlamppu.<br />

Osittaista sammutusta<br />

kannatetaan<br />

Kuukauden kestänyt testaus jakoi<br />

asukkaiden mielipiteet, sillä noin<br />

puolet kaupungille tulleesta palautteesta<br />

oli positiivista, puolet<br />

negatiivista.<br />

Alustava vastausten analysointi<br />

osoittaa kyselyn antavan mukavasti<br />

suuntaa ohjauksen mallille.<br />

Enemmistö (62 %) haastatelluisn<br />

14 500 valopistettä<br />

valaistuksensa parempaan<br />

JYVÄSKYLÄN ULKOVALAISTUS-<br />

JÄRJESTELMÄN LÄHTÖTILANNE<br />

■ Valopisteitä 30 000 kpl<br />

■ Energiankulutus 15 000 MWh / vuosi<br />

■ Polttoaika 3 700 h / vuosi<br />

■ Huoltokustannukset 1 000 000 € / vuosi<br />

■ Suuri osa olemassa olevasta kalustosta 1980-luvulla rakennettua<br />

PROJEKTIN TAVOITTEET 2009–12<br />

■ Uusi käyttäjälähtöinen valaistuksen ohjausjärjestelmä<br />

■ Tasainen ja häikäisemätön katuvalaistus<br />

■ EU-direktiivien mukaiset, ympäristöystävälliset valonlähteet<br />

■ Lamppujen käyttöiän pidentäminen ohjausjärjestelmän avulla<br />

■ Käytettävien valaistussuositusten päivittäminen<br />

■ Valaistuksen ja sähköistyksen suunnittelun ohjeistaminen<br />

■ Vähintään yhdeksän ja myöhemmin 35 prosentin säästö ulkovalaistuksen<br />

energiankulutuksesta<br />

koista ja yösammutuksista.<br />

Projektiin valittiin viisi testialuetta,<br />

joilla vaihdettiin uusiin<br />

kaikki vanhat elohopeahöyrylamppuvalaisimet,<br />

lähes<br />

4 500 kappaletta. Valaisimiin<br />

oli jo kymmenen vuotta sitten<br />

otettu käyttöön korvaavat suurpainenatriumlamput<br />

(Sylvania<br />

EcoArc).<br />

Vaihtotyön pohjana olivat<br />

valaistussuunnittelijan tekemät<br />

suunnitelmat ja valaistuslaskelmat.<br />

Samalla asennettiin koko<br />

kaupunkiin uusi, älykäs ohjausjärjestelmä,<br />

jolla valaistusta pystyttiin<br />

ohjaamaan tehokkaammin<br />

kuin aikaisemmin. Kaikki<br />

asennukset tehtiin 2010 aikana.<br />

Loputkin 10 000 valaisinta uusitaan<br />

mahdollisimman pian.<br />

Testialueilla kokeiltiin mm.<br />

viivästää sytytystä ja varhaistaa<br />

sammutusta puolella tunnilla,<br />

eripituisia yösammutuksia<br />

eri kellonaikoihin sekä osittaista<br />

lamppujen sammutusta. Asukkaille<br />

tehtiin kokeiluja koskeva<br />

puhelinkysely, johon pääsi vastaamaan<br />

myös verkossa. Vastauksia<br />

saatiin yhteensä hieman<br />

yli tuhat.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

25

VALAISTUS<br />

ta hyväksyy valojen sammuttamisen<br />

energiansäästösyistä ja suuri<br />

osa (80 %) kertoo, ettei oma liikkuminen<br />

muuttuisi, jos kokeilua<br />

jatketaan. Esimerkiksi aamuyöllä<br />

viiden ja kuuden välillä valoja<br />

ei voida sammuttaa, mutta puolet<br />

haastatelluista ei piittaisi, jos valot<br />

sammutetaan arkena yhden ja<br />

viiden välillä.<br />

Palaute kertoo myös sen, että<br />

valaistusta ei tule vähentää<br />

vielä lokakuun alussa vaan vasta<br />

myöhemmin, kun pimeys alkaa<br />

aiemmin iltapäivällä ja ihmiset<br />

ovat jo tottuneet pimeään vuodenaikaan.<br />

Eniten hyväksyntää sai osittainen,<br />

vaiheittain tapahtuva sammutus,<br />

jota kannatti 80 prosenttia<br />

haastatelluista. Kesäkatkon<br />

hyväksyy 97 prosenttia. Tarkemman<br />

analyysin kautta työstetään<br />

ohjaamisen malli, joka otetaan<br />

käyttöön koko kaupunkiin.<br />

Merkittävää oli myös se, että<br />

suuri osa vastaajista oli huomannut<br />

valaistuksen laadun parantuneen.<br />

Uusien valaisinten valonjako<br />

on häikäisemätön ja valon värisävy<br />

lämmin.<br />

Toimintamalli muidenkin<br />

hyödynnettävissä<br />

Aivan hankkeen aluksi tehtiin<br />

energiakatselmus, jonka avulla<br />

saatiin selville ulkovalaistuksen<br />

energiansäästöhankkeen ensisijaiset<br />

toimenpiteet. Katselmuksen<br />

jälkeen lähdettiin tarkempaan<br />

hankesuunnitteluun ja toteutusvaiheeseen.<br />

Säästöt syntyvät melko perinteisin<br />

keinoin. Uusia tekniikoita,<br />

kuten led-valaisimia tai induktiolamppuja<br />

ei nyt otettu käyttöön.<br />

Projektin osana luodaan valtakunnallisesti<br />

hyödynnettävä toimintamalli,<br />

jolla tuetaan kestävän<br />

kehityksen periaatteita ulkova-<br />

TAVOITELTAVAT SÄÄSTÖT<br />

MWH %<br />

Säästöt 4 500 valonlähteen vaihtamisella 1 171 8<br />

Säästöt uuden ohjausjärjestelmän avulla: kesäkatko<br />

732 5<br />

(arvio 5 %)<br />

Säästöt uuden ohjausjärjestelmän<br />

avulla: muut sammutukset ja viivästykset<br />

(arvio 10 %)<br />

1 465 10<br />

Kokonaissäästö vuodessa 3 368 23<br />

Energiansäästö/vuosi 23 %<br />

Energiansäästö euroissa (0,1 €/kWh)/vuosi 336 800 €<br />

Takaisinmaksuaika/vuosia 6<br />

Lisäksi arvioidaan, että huoltokuluissa säästetään vuosittain 3–5 % eli<br />

30 000–50 000 € uudistuksen myötä.<br />

Verrataan vuoden 2005 energiankulutukseen: 14 645 MWh / vuosi.<br />

Säästötavoite energiatehokkuussopimuksen mukaan 9%.<br />

Kun kaikki 14 500 valaisinta on vaihdettu, säästöt nousevat yli 35 %:n.<br />

Valaistuksen riittävyyttä tutkittiin myös kuvantavalla valaistusmittauksella.<br />

Tässä Mitaten Oy:n tuottama väärävärikuva ja mittausdata<br />

Naattiantieltä, jonne vaihdettiin uudet 100-wattiset valaisimet<br />

vanhojen 250-wattisten tilalle.<br />

laistuspalveluja järjestettäessä.<br />

Toimintamalli esitellään sen<br />

valmistuttua muun muassa alan<br />

julkaisuissa sekä kaupungin verkkosivuilla.<br />

Jyväskylässä toivotaan,<br />

että yhä useampi kaupunki lähtisi<br />

kehittämään ulkovalaistusta<br />

ympäristöystävällisempään suuntaan.<br />

Se helpottaisi kokemusten<br />

vaihtoa ja toteutustapojen kehittämistä.<br />

Säästöt selviävät<br />

vuoden kuluttua<br />

Todelliset, testialueilla valaisinvaihdoista<br />

koituvat säästöt saadaan<br />

selville vasta 2011 lopulla.<br />

Laskennallisesti on osoitettu,<br />

että ensimmäisten 4 500 valaisimen<br />

vaihto säästää noin 8 prosenttia<br />

ulkovalaistuksen energiankulutuksesta.<br />

Ohjausjärjestelmän<br />

avulla tavoitellaan 10–15<br />

prosentin säästöjä.<br />

Koko hankkeen energiasäästöt<br />

ja takaisinmaksuajat selviävät<br />

vuoden kuluttua siitä, kun kaikki<br />

14 500 valaisinta on vaihdettu.<br />

Myös ohjausjärjestelmä on silloin<br />

ollut toiminnassa riittävän kauan.<br />

Mikäli tehostamistoimenpiteitä<br />

ei tehdä, ulkovalaistuksen energian<br />

kulutus nousee 2016 mennessä<br />

noin yhdeksän prosenttia.<br />

Koko Ympäristöystävällinen<br />

ulkovalaistus -hankkeen kustannusarvio<br />

oli 3,7 miljoonaa euroa.<br />

Ensimmäiseen vaiheeseen, jossa<br />

vaihdetaan uuteen ohjausjärjestelmään<br />

ja uusitaan 4 500 valaisinta,<br />

kuluu arviolta 2,1 miljoonaa<br />

euroa.<br />

Lähtökohtaisesti pylväitä, jalustoja<br />

tai valaisinvarsia ei ole<br />

budjetoitu vaihdettaviksi. Sähköturvallisuuden<br />

kannalta vaarallisia<br />

sähkökeskuksia oli niinkin<br />

paljon kuin 42, ja niiden uusimisesta<br />

tuli huomattava lisäkustannuserä.<br />

Kaupunki kilpailutti valaisinhankintaurakat,<br />

jolloin valaisimen<br />

hankintahinta saatiin mahdollisimman<br />

edulliseksi. Asennettu<br />

valaisinkalusto myydään<br />

rahoitusyhtiölle, jolle maksetaan<br />

leasing-perusteisia maksuja.<br />

Kustannuksia tulee vielä loppujen<br />

10 000 valaisimen vaihdosta<br />

sekä suunnitteluohjeistusten<br />

ja ohjauksen mallin työstämisestä.<br />

Niihin arvioidaan kuluvan<br />

kaksi miljoonaa euroa tällä<br />

toimintamallilla, jolloin kustannusarvio<br />

kohoaa 4,1 miljoonaan<br />

euroon. Takaisinmaksuaika koko<br />

hankkeella on viidestä seitsemään<br />

vuoteen. <br />

Lisätietoa:<br />

apulaiskaupungininsinööri Kari Ström,<br />

puh. 050 60943, kari.strom@jkl.fi<br />

Taustaa: Jyväskylän Valon kaupunki<br />

-hankkeen tavoitteena on kehittää ulkovalaistuskulttuuria<br />

ja ennen kaikkea<br />

energiatehokasta ja toimivaa, mutta<br />

myös esteettistä valaistusta. Hankkeen<br />

onnistumisesta kertoo mm. Jyväskylän<br />

syksyllä 2009 saama kansainvälinen<br />

city.people.light -palkinto.<br />

VALAISTUSTEKNISET MUUTOKSET<br />

■ Elohopeahöyrylamput korvattu pääosin suurpainenatriumlampuilla.<br />

■ Käytetty pienempiä lampputehoja kuin aiemmin vastaavissa kohteissa<br />

(toimivuus tarkistettu paikan päällä silmämääräisesti ja valaistuslaskennan<br />

avulla, tehtiin myös valaistusmittaus kuvantavalla mittaustavalla).<br />

■ Pylväitä, vaakavarsia ja jalustoja ei juurikaan ole tarvinnut vaihtaa.<br />

■ Periaatteena on käyttää asuntokaduilla 50 W:n, kokoojakaduilla<br />

70 W:n ja pääkaduilla 100 tai 150 W:n suurpainenatriumlamppuja.<br />

OHJAUSJÄRJESTELMÄN MUUTOS<br />

■ Ennen ohjattiin Melkoilla ja hämäräkytkimillä.<br />

■ Keskuksia yhteensä 451, joista sähköturvallisuuden kannalta vaarallisina<br />

uusittu 42.<br />

■ Uuden, älykkään C2 SmartLight -katuvalojen ohjausjärjestelmän<br />

käyttöönotto.<br />

■ Testialueilla kokeiltu erilaisia ohjausmalleja, joista valitaan kuntalaisten<br />

hyväksymä ja eniten säästävä malli.<br />

26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Vahdinvaihto SKTY:ssä, YT11 Turussa, KunFo uudistuu...<br />

UUSI VUOSI, UUDET KUJEET<br />

IFME 2012<br />

Helsinki, <strong>Fi</strong>nland<br />

JUNE 4–7<br />

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

<strong>Fi</strong>nlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Jyrki Meronen<br />

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />

PL 41, 04401 Järvenpää<br />

puh. 050 550 2146<br />

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 376 7414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef<br />

Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 462 7300<br />

dan-henrik.langstrom@hel.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Jyrki Vättö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 559 1435<br />

jyrki.vatto@hel.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan<br />

Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />

Kari Haapaniemi<br />

puh. 050 380 1022<br />

kari.haapaniemi@hel.fi<br />

Aurajoen rannat ovat taas vehreimmillään ensi toukokuussa, kun Turussa on YT11-näyttely ja<br />

Kuntatekniikan päivät.<br />

Vuosi 2010 vetää viimeisiään,<br />

ja ovella kolkuttaa jo seuraava.<br />

Uusi vuosi tuo taas mukanaan<br />

uusia tuulia. Hallituksen erovuorossa<br />

ovat Vehkakosken Jouko<br />

Espoosta, Salon Jussi Lappeenrannasta<br />

ja Pyssysalon Tero<br />

Skanskalta.<br />

Tämä troikka on todella hyvällä<br />

otteella ollut mukana hallitustyöskentelyssä,<br />

SUURET kiitokset<br />

siitä. Jouko ja Jussi ovat jo<br />

tähän lehteen kirjoittaneet omat<br />

”testamenttinsa”, Terolta sellainen<br />

on tulossa ensi vuoden ensimmäiseen<br />

numeroon.<br />

Edellä mainitun troikan poistuessa<br />

kaukaloon hyppää seuraava<br />

hyökkäysketju eli Longan<br />

Heikki toiseksi varapuheenjohtajaksi<br />

ja jäseniksi Jyrki Mattila<br />

Hyvinkäältä sekä Pekka Virkamäki<br />

Vantaalta. Tervetuloa mukaan<br />

joukkueeseen, ja toivottavasti<br />

”tehot” ovat samaa luokkaa<br />

kuin kaukalon jättäneillä!<br />

Merosen Jyrkin pitkä pesti<br />

loppusuoralla<br />

Edellisessä lehdessä kerrottiinkin<br />

jo, että Merosen Jyrki lopettaa<br />

12 vuotta pitkän pestinsä<br />

toiminnanjohtajana ja allekirjoittanut<br />

ottaa vuodenvaihteessa<br />

ohjakset itselleen. Jyrkin ansioita<br />

ei voi kieltää, hän on hoitanut<br />

pestinsä aivan erinomaisesti omalla<br />

”jyrämäisellä” tavallaan. Jyrä on<br />

vuosien varrella myös toiminut päätoimittajana,<br />

saanut aikaiseksi Kuntatekniikan<br />

Foorumin KunFon – listaa<br />

voisi jatkaa loputtomiin.<br />

Jyrki onkin luvannut kirjoittaa<br />

vuosistaan SKTY:n peräsimessä<br />

seuraavaan lehteen. Todella isolla<br />

sydämellä Jyrä on mukana kuvioissa<br />

ollutkin, ja aivan erityisen suuret<br />

kiitokset hänelle siitä.<br />

Uudistunut KunFo<br />

valmistuu Turun päiville<br />

Toukokuussa 2011 on jälleen vuoden<br />

suurtapahtuma – YT11-näyttely<br />

– tällä kertaa Turussa 18.–20.5.<br />

Samaisessa Turussa ovat tietenkin<br />

myös meidän omat Kuntatekniikan<br />

päivämme 19.–21.5.<br />

KunFoa uusitaan parhaillaan,<br />

ja Turun päiviin mennessä KunFo<br />

Danne vuodenvaihteen<br />

tunnelmissa.<br />

II:n pitäisi jo olla valmis. IFME2012-<br />

kongressin järjestelyissä aletaan pistää<br />

isompaa vaihdetta päälle (kesäkuu<br />

2012 on lähempänä kuin<br />

luulisikaan). Kovaa vauhtia, mutta<br />

toivottavasti ei niinkään vaarallisia<br />

tilanteita on lähitulevaisuudessa luvassa<br />

siis.<br />

SKTY:n sivut<br />

Vätön Jyrkin vastuulle<br />

Uutena asiana vuodenvaihteen jälkeen<br />

tulee myös se, että tämän<br />

lehden SKTY-sivut ja niiden toimittaminen<br />

tulee olemaan Vätön Jyrkin<br />

vastuulla. Ehdottoman kivaa<br />

työtä näiden juttujen kirjoittaminen<br />

ja kasaaminen on viime vuosina<br />

ollut.<br />

Tästä pitää kiittää niin nykyistä<br />

kuin edellistäkin päätoimittajaa eli<br />

Paavo Taipaletta ja Liisi Vähätaloa.<br />

Erityiset kiitokset Pirjo Valtakarille,<br />

joka on auttanut minua<br />

tehtävässäni ja saanut SKTY:n sivut<br />

näyttämään suorastaan huippuhyviltä.<br />

– KIITOS, I couldn’t have done<br />

it without you!<br />

Tällä kertaa ei sitten muuta kuin<br />

kivaa loppuvuotta, joulua ja uutta<br />

vuotta sekä menestystä ja terveyttä<br />

vuodelle 2011!<br />

● Danne Långström<br />

yhteyspäällikkö<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

27

Antoisa sukellus sukulaiskansan elämään ja arkkitehtuuriin<br />

KAUPUNKISUUNNITTELUA, OSALLISTUMISTA<br />

JA PUUOSAAMISTA UNKARISSA<br />

Syyskuun lopulla Unkarissa järjestettiin<br />

Urban Planning, Architecture<br />

and Design Hungary-<strong>Fi</strong>nland<br />

-symposiumi. Tapahtuman järjestäjä,<br />

<strong>Fi</strong>nnagora (Suomen kulttuurin,<br />

tieteen ja talouden keskus) oli<br />

suunnitellut kiinnostavan ja ajankohtaisen<br />

ohjelman, joka sisälsi<br />

suomalaista kaavoitusprosessia<br />

osallistumisen näkökulmasta sekä<br />

molempien maiden ajankohtaisia<br />

kaupunkisuunnitteluhankkeita ja<br />

puurakentamisen osaamista.<br />

Seminaari järjestettiin kolmessa<br />

kaupungissa: Budapestissa,<br />

Debrecenissä ja Csengerissä.<br />

Buda ja Pest – Tonava<br />

kaunoinen<br />

Symposium käynnistyi Budapestissa<br />

Unkarin arkkitehtiliiton MESZ:n<br />

tiloissa. Paikka sijaitsee keskeisesti<br />

kaupunkirakenteessa, ja vehreän<br />

sisäpihan ympärille sijoittuvat liiton<br />

toimistotilat, kokoustilat ja ravintola.<br />

Viehättävä paikka!<br />

Unkarilaiset arkkitehti-isäntäm-<br />

Unkarin arkkitehtiliiton MESZ:n vieraina suomalaiset Daniel Nagy,<br />

Eija Muttonen-Mattila ja Leila Strömberg sekä matkan järjestelyistä<br />

vastannut <strong>Fi</strong>nnagoran Harriet Lonka.<br />

me kertoivat kaupungissa meneillään<br />

olevista kaupunkisuunnittelun<br />

hankkeista, työtavoista ja arkkitehdin<br />

arjesta. Parhaillaan käytävien<br />

vaalien vaikutuksesta suunnitteluun<br />

keskusteltiin.<br />

Haasteena tuntui olevan suunnittelukulttuurin<br />

lyhytjännitteisyys;<br />

kun poliittiset päättäjät vaihtuvat,<br />

hankkeet saattavat keskeytyä tai<br />

päättyä. Oma kaavoitushierarkiamme<br />

ja -prosessimme on erilainen, se<br />

herätti myös kysymyksiä. Miten oikeasti<br />

luodaan viihtyisä ja toimiva<br />

ympäristö asua ja elää<br />

Debrecenissä<br />

puuinnovaatioita<br />

Matka Pustan halki vei meidät itään<br />

Jyväskylän ystävyyskaupunki Debreceniin,<br />

jossa kaupunkisuunnitteluseminaarin<br />

osallistumisteema<br />

jatkui. Esimerkkien kautta kerroimme<br />

ajankohtaisista kaupunkisuunnitteluprojekteista<br />

ja niiden osallistumiskäytännöistä<br />

Jyväskylässä,<br />

Tampereella ja Porissa. Esityksiämme<br />

kuunneltiin kiinnostuneina, ja<br />

niistä virisi vilkas keskustelu.<br />

Vähitellen siirryimme puuteemaan,<br />

ja meille esiteltiin kaunis,<br />

luontoon soveltuva masto, unkarilainen<br />

innovaatio, puinen Ecopoltorni.<br />

Toivottavasti Suomeenkin<br />

saadaan yhtä näyttäviä mastoja tulevaisuudessa.<br />

Debrecenin yliopistossa opettava<br />

unkarilainen arkkitehti ja teoreetikko<br />

Andor Garay Wessele-<br />

Hallitustyöskentely antoi odotettua enemmän, suosittelen<br />

Jussi Salon kolmivuotiskausi<br />

hallituksessa päättyy tämän<br />

vuoden lopussa.<br />

Näihin aikoihin vuodesta, kun<br />

poisjäävät hallitushenkilöt ovat<br />

vuosittain tilittäneet omaa kauttaan<br />

tässä lehdessä, on merkillepantavaa<br />

ollut se, miten positiivisina<br />

kirjoittajat ovat kokeneet<br />

oman hallitusajanjaksonsa. Minä<br />

voin todeta sen saman.<br />

Omalle kohdalleni tuli mah-<br />

dollisuus Turussa 2007 tulla valituksi<br />

kolmeksi vuodeksi SKTY:n hallitukseen<br />

2008–10. Jaksoon on sisältynyt<br />

hallituksen kokouksia, Kuntatekniikan<br />

päiviä, vierailuja valituissa<br />

kohdekaupungeissa hallituksen kokouksien<br />

yhteydessä sekä loppuvuoden<br />

seminaarit.<br />

Hallitustyöskentelyssä on näkynyt<br />

toimihenkilöiden pysyvyyden<br />

vaikutus – positiivisella tavalla ajateltuna.<br />

Hommat on hoidettu vankalla<br />

rutiinilla. On pystytty keskittymään<br />

oleelliseen.<br />

Kuntatekniikan päiviin<br />

panostettu<br />

Silmiinpistävää työskentelyssä on<br />

ollut valmistautuminen vuotuisiin<br />

Kuntatekniikan päiviin ja varsinkin<br />

luennoitsijoiden saamiseen ajankohtaisista<br />

asioista kertomaan. Aihepiirejä<br />

on käsitelty laajasti. Mistä<br />

osanottajat olisivat kiinnostuneita<br />

ja mikä edesauttaisi jäsenkuntaa<br />

omissa työtehtävissään.<br />

Useissa työpaikoissa koulutukseen<br />

varatut määrärahat ovat supistuneet,<br />

ja perustelujen koulutukseen<br />

pääsemiselle tulee olla vankat.<br />

Hallitustyöskentelyssä on haluttu<br />

panostaa Kuntatekniikan päivien<br />

täysipainoiseen koulutustarjontaan.<br />

Pohjoismainen yhteistyö<br />

avartaa<br />

Oma lukunsa on pohjoismainen<br />

yhteistyö Viro mukaan lukien, mikä<br />

konkretisoituu kunkin maan Kuntatekniikan<br />

päiviä vastaavan tapahtuman<br />

yhteydessä. Veljesjärjestöjen<br />

edustajat ovat kunniavieraita, ja<br />

kohtelu on sen mukaista.<br />

Itselläni oli tilaisuus osallistua<br />

Ruotsin yhdistyksen vuositapahtumaan<br />

Malmössä kuluvana vuonna.<br />

Kiitos pakkoruotsin, luennoilla istuminen<br />

oli muutakin kuin omiin ajatuksiin<br />

uppoutumista tai sähköpostin<br />

selaamista.<br />

Yleisenä havaintona voi todeta,<br />

että Ruotsin päivät ovat tiivistetymmät<br />

kuin omamme ja ne pitävät sisällään<br />

myös rinnakkaisluentoja.<br />

Ammattimielessä kannattaa käydä<br />

netistä tarkistamassa alkukesästä<br />

päivien ohjelmasisältö.<br />

Kun summaa mennyttä kolmea<br />

hallitusvuotta, niin yksiselitteisesti<br />

on todettava jakson antaneen paljon<br />

enemmän kuin alussa odottikaan.<br />

Suosittelen.<br />

● Jussi Salo<br />

Lappeenranta<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Imre Makovechin orgaanista<br />

puuarkkitehtuuria Csengerin<br />

pienessä kaupungissa lähellä<br />

Romanian rajaa (kuvat vas. ja<br />

alla).<br />

Kaunis näkymä Budan puolelta Tonavalle ja Pestiin.<br />

nyi luennoi aiheesta ”Sattuma ja<br />

kokeilu unkarilaisessa puuarkkitehtuurissa”.<br />

Suomalaista näkökulmaa<br />

edustivat Woodism-ryhmän<br />

arkkitehti Pauli Lindström ja<br />

muotoilija Tapio Anttila.<br />

Symposiumiin liittyi myös kaksipäiväinen<br />

puuworkshop, jossa<br />

Woodism-ryhmä ja Debrecenin yliopiston<br />

rakennustekniikan laitoksen<br />

opiskelijat suunnittelivat ja rakensivat<br />

erilaisia tuotteita yleisön<br />

ihailtaviksi. Symposium ja puuworkshop<br />

toteutettiin muotoilun<br />

ja arkkitehtuurin modernissa Kölcey-keskuksessa.<br />

Kun tähän vielä<br />

yhdistettiin samaan aikaan rakennuksessa<br />

esillä ollut Alvar Aallon<br />

töistä kertova näyttely, voidaan todeta,<br />

että sekä unkarilaiset että<br />

suomalaiset osoittivat monipuolisuutensa<br />

osallistumisen, puun ja<br />

arkkitehtuurin ympärillä.<br />

Orgaanista arkkitehtuuria<br />

Csengerissä<br />

Matkan kruunasi ekskursio Romanian<br />

rajalle Csengeriin, jossa saimme<br />

tutustua Imre Makovechin<br />

ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin.<br />

Csengerin kaupunginarkkitehti<br />

Csernys Löring kertoi, miten<br />

osallistuvasti tätä pientä rajakaupunkia<br />

on suunniteltu ja rakennettu<br />

viime vuosikymmenien aikana.<br />

Kun olimme kokeneet Makovechin<br />

rakennukset ja kuulleet, miten<br />

kaupunki on sitoutunut yhteistyöhön<br />

yli rajojen mm. Romanian<br />

puolelle, olimme vaikuttuneita: tuloksellista<br />

yhteistyötä ja osallistumista<br />

sittenkin – ja maailmankuulua<br />

orgaanista arkkitehtuuria!<br />

Kokonaisuudessaan symposiumi<br />

tarjosi mahdollisuuden suomalaisten<br />

ja unkarilaisten asiantuntijoiden<br />

verkostoitumiseen ja<br />

pohjusti tulevia yhteistyöprojekteja.<br />

Matka oli antoisa sukellus sukulaiskansan<br />

elämään ja arkkitehtuuriin.<br />

Suomesta matkaan osallistuivat<br />

kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy<br />

Porista, rakennustarkastaja Eija<br />

Muttonen-Mattila Tampereelta<br />

ja asemakaava-arkkitehti Leila<br />

Strömberg Jyväskylästä lahtelaisen<br />

Woodism-ryhmän lisäksi.<br />

● Leila Strömberg<br />

asemakaava-arkkitehti<br />

Jyväskylä<br />

Debrecenin muotoilun ja taiteen<br />

Kölcey-keskuksen pihalla järjestettiin<br />

suomalais-unkarilainen<br />

puutyöpaja kaksipäiväisen<br />

puuseminaarin yhteydessä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

29

Näimme katu- ja kaivantotyömaita, kiipesimme kaasukelloon ja tutustuimme synnytystuskia<br />

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA – TUTUSTUMIS<br />

Lokakuisena aamuna kokoonnuimme<br />

Helsinki-Vantaalla valmiina<br />

lähtemään SKTY-matkalle Berliiniin,<br />

jossa tarkoituksena oli tutustua<br />

kunnallisteknisten töiden yhteensovittamiseen<br />

eurooppalaisessa suurkaupungissa.<br />

Berliini on 3,5 miljoonan asukkaan<br />

kaupunki, joka muuten samalla<br />

on suurin turkkilaisasutuksen kaupunki<br />

Turkin ulkopuolella. Tähän viittaukseen<br />

on syynä matkamme aikana<br />

Berliinissä ollut Saksa-Turkki -jalkapallomaaottelu,<br />

jota turkkilaiset<br />

pitivät lähes kotiottelunaan.<br />

Matkaseurueemme koostui pääasiassa<br />

Helsingin kaupungin eri tilaajaorganisaatioiden<br />

(HKR, KSV,<br />

Taske, Helen, HKL, HSY) edustajista,<br />

joiden tavoitteena on sujuvoittaa<br />

katu- ja kaivutöitä kaupungissa.<br />

Eva-Lisa projektista vastuullisena<br />

oli esittänyt toiveen matkan järjestämisestä<br />

ja Kimmo Sitosta oli tarttunut<br />

haasteeseen. Hyvin oli Kimmo<br />

tehtävänsä hoitanut – aikataulut toimivat,<br />

vierailukohteet olivat mielenkiintoisia<br />

ja meille mahdollistui myös<br />

tutustuminen alkuperäiskulttuuriin.<br />

Mehukkaita currywursteja jäivät varmaan<br />

muutkin kaipaamaan.<br />

Olen seuraavaan koonnut joitain<br />

muistiinpanojani päävierailukohteistamme.<br />

Yksityiskohtaisempia tietoja<br />

(mm. yhteystiedot ja isäntien nimet)<br />

pitänee tiedustella Sitosta.<br />

Vattenfall<br />

Vattenfall yhdisti Berliinin energiayhtiön,<br />

entisen DDR:n kaivostoimintayhtiön<br />

ja Hampurin energiayhtiön<br />

Luja usko alamme tärkeyteen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta<br />

Jouko Vehkakoski,<br />

SKTY:n hallituksessa<br />

2008–2010.<br />

Paikallisia työturvallisuusratkaisuja.<br />

yhdeksi alueen energiantuottajaksi.<br />

Vattenfall on Berliinissä suurin energiantuottaja.<br />

Tavoitteena on laskea CO 2<br />

-päästöjä<br />

50 prosentilla vuoteen 2020.<br />

Päätoimenpiteinä pidetään kolmen<br />

uuden, hyötysuhteeltaan paremman<br />

voimalaitoksen rakentamista. Tämän<br />

jälkeen Vattenfallilla on alueella 10<br />

voimalaitosta, jotka tuottavat sekä<br />

Tulin valituksi SKTY:n hallituksen II<br />

varapuheenjohtajaksi Turun kuntatekniikan<br />

päivillä 2007. Vastuuta tuli heti<br />

jo ennen toimikauden alkua, kun päivien<br />

juhlaillallisilla luovutettu karttu piti<br />

viedä turvallisesti Espooseen. Siltä<br />

varalta, että karttu sattuisi häviämään,<br />

oli minulle luovutettu kaksoiskappale.<br />

Espoon päivistä jäi<br />

hieno muisto<br />

Kartun saaminen merkitsi sitä, että<br />

seuraavan vuoden Kuntatekniikan<br />

päivien järjestämisen vuoro on kartun<br />

energiaa että lämpöä.<br />

Voimalaitosten energianlähteenä<br />

käytetään<br />

kaasua, hiiltä ja biomassaa.<br />

Biomassan osuuden<br />

on arvioitu kasvavan<br />

nykyisestä 1 prosentista<br />

10–15 prosenttiin<br />

vuoteen 2020. Biomassa<br />

muodostuu metsäteollisuuden<br />

jätteistä<br />

– sekä kotimaasta että<br />

ulkomailta tuotetuista.<br />

Vattenfallilla on 40<br />

MINI E -autoa puolen<br />

vuoden testikäytössä.<br />

Autojen akut ladataan<br />

tuulienergialla. Yhdellä<br />

latauksella ajaa noin 50<br />

km. Ajonautinto sähköautolla<br />

syntyy kuuleman<br />

mukaan siitä, että<br />

kuljettaja voi viherpestä<br />

omatuntonsa, kun ajaa<br />

mahdollisimman vähän<br />

saastuttavalla ajoneuvolla.<br />

Yhteiskunnallista<br />

osallistumistaan Vattenfall<br />

toteuttaa järjestämällä<br />

energiabussin, joka<br />

kiertää kouluissa jakamassa<br />

energiatietoisuutta.<br />

Vattenfall investoi vuosittain 240<br />

miljoonaa euroa energiaverkostoon.<br />

Sähköverkoston pituus on 36 000<br />

km maanalaista verkostoa. Verkostojen<br />

ylläpito- ja kunnossapitovastuu<br />

on Vattenfallilla. Heillä on myös<br />

tarkat tilastot toiminnastaan: esimerkiksi<br />

viime vuonna sähkönjakelun<br />

keskeytysten keskimääräinen aika<br />

oli Saksassa 20 ja Berliinin alueella<br />

15 minuuttia.<br />

HUOM! Berliinin alueella on yksi<br />

tuulimylly.<br />

Berliinin teknillinen yliopisto<br />

Berliinin teknillisessä yliopistossa ryhmämme<br />

vastaanotti professori, Dr.-<br />

Ing. Thamsen, joka alkusanoikseen<br />

esitteli itsensä pumppuekspertiksi.<br />

Berliinin teknillinen yliopisto on<br />

perustettu 1879, jolloin se aloitti<br />

toimintansa nimellä Royal Technical<br />

University. Yliopiston kuuluisimpia<br />

vaikuttajia ovat sittemmin olleet<br />

Gustav Herz ja Hans Geiger, joiden<br />

toimialat tunnistanette nimistä.<br />

Vuonna 2010 Berliinin teknillisessä<br />

yliopistossa on 26 850 opiskelijaa,<br />

joista 35 prosenttia on naisia ja 21<br />

prosenttia ulkomaisia opiskelijoita.<br />

Yliopistossa on 314 professoria.<br />

Berliini osoittautui varsinaiseksi<br />

opiskelijakaupungiksi. Lukuisien yliopistojen<br />

verkostossa opiskelee yli<br />

200 000 opiskelijaa.<br />

Pumppueksperttimme opettaa<br />

laitoksessa nimeltään Mechanical<br />

Engineering and Transport Systems,<br />

jossa vuosittain 800 opiskelijaa käsittelee<br />

virtausmekaniikan, akustiikan<br />

ja lämpömekaniikan ihmeitä.<br />

Opiskelussa keskeistä vaikutti olevan<br />

alueen yritysten kanssa tehtävä aktiivinen<br />

tutkimusyhteistyö. Saimme<br />

kuulla useista käytännön tutkimusprojekteista<br />

esimerkiksi LISA:sta, jossa<br />

kehitetään yhden pumppuaseman<br />

ominaisuuksia siten, että sieltä<br />

kyetään kontrolloimaan koko verkostoa.<br />

saajalla. Espoo täytti sopivan laskukaavan<br />

mukaan 550 vuotta 2008 ja Kuntatekniikan<br />

päivien ”juhliminen” sopi<br />

hyvin tähän Espoon juhlavuoteen.<br />

Päivien järjestely sujui yhdistyksen<br />

osaavien toimihenkilöiden ammattitaidon<br />

saattelemana hyvin. Päivien keskipisteenä<br />

oli Leppävaara. Mieltä ilahdutti<br />

erityisesti se, että monet kuntatekniikan<br />

ammattilaiset yllättyivät siitä<br />

nopeasta kaupunkikehityksestä, jonka<br />

he saattoivat todeta Espoon päivillä.<br />

Hallituksella oli lisäksi mahdollisuus<br />

korkata Panorama Towerin saunatilat.<br />

Yläilmoista oli mahtavat näkymät<br />

niin Espooseen kuin naapurikaupunkeihinkin.<br />

Enemmän työtä kuin<br />

viihdettä<br />

Hallitustyöskentelyn ydin on Kuntatekniikan<br />

päivien järjestelyt ja taloudesta<br />

huolehtiminen sekä kansainvälinen<br />

toiminta. Puheenjohtajistoon<br />

kuuluminen merkitsee myös sitä, että<br />

päivien seminaariosuudessa on velvollisuus<br />

toimia yhden session puheenjohtajana.<br />

30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Yhteishankkeiden avulla Berliinissä<br />

toimivat yritykset, mm. Vattenfall<br />

ja Berliinin Vesi, saavat tutkittua tietoa<br />

ja uusia menetelmiä toimintansa<br />

edistämiseksi samalla, kun opiskelijoille<br />

syntyy mielekkäitä ja nykypäivän<br />

tarpeeseen kytkeytyviä tutkimusaiheita.<br />

Vastaavanlaisen yhteistyön<br />

yleistymisen soisi tulevan laajemmalti<br />

käyttöön myös Suomessa,<br />

jossa yliopistot potevat pulaa rahasta<br />

ja järkevistä/käytäntöä hyödyttävistä<br />

tutkimusaiheista.<br />

Yritysyhteistyössä tehtävät projektit<br />

tuottavat samalla nykyistä valmiimpia<br />

ja paremmin käytäntöön<br />

tottuneita uusia työntekijöitä yrityspoteneeseen<br />

matkakeskushankkeeseen...<br />

MATKA BERLIINIIN<br />

Ostkreutz-matkakeskustyömaa toteutetaan 50 eri kokonaisuutena.<br />

Työmaa tukevasti suojattuna Alexanderplatzilla.<br />

ten käyttöön. Molemminpuolinen<br />

hyöty, johon vähitellen pitäisi aktivoitua.<br />

Berlin Partner GmbH<br />

Tutustuimme myös Berlin Partner<br />

GmbH:n toimintaan. Berlin Partner<br />

tarjoaa palveluita sijoittajille ja yrityksille<br />

mm. yritystoiminnassa, kiinteistösijoittamisessa,<br />

konsultoinnissa,<br />

rahoituksessa ja erilaisten yhteyksien<br />

luomisessa – ”Berlin Partner<br />

tarjoaa räätälöityjä palveluja kasvun<br />

mahdollistaen”. Kuntatekniikan näkökulmasta<br />

Berlin Partner toimii<br />

konsulttina kaupungin ja yksityisten<br />

toimijoiden välissä hoitaen projektinjohtopalveluita.<br />

Kaupunkisuunnittelu perustuu<br />

poliittisen tahtotilan perusteella<br />

muodostettuun yleiskaavaan. Kaavan<br />

sisältö ja vaikuttavuus on sektoroitu:<br />

teemakohtaiset suunnitelmat<br />

tarkastelevat kaupungin toivottavaa<br />

kehittymissuuntaa mm. tuottamisen<br />

ja käytön näkökulmasta (sähkö,<br />

lämpö, kaasu, vesi, jätevesi, jätteet,<br />

teleyhteydet, valaistus), kaupan<br />

ja teollisuuden näkökulmasta sekä<br />

keskustojen kehittämisen näkökulmasta.<br />

Lisäksi erilaiset sosiaaliset vaikutukset<br />

muodostavat oman näkökulmansa.<br />

Lisätietoa: www.stadtentwicklung.berlin.de/<br />

planen<br />

Kaavan toteuttamiseen kaupungilla<br />

ei ole omia resursseja, joten sitä<br />

varten on pyritty jalostamaan yhteistyötä<br />

yksityisten toimijoiden ja<br />

kaupungin kesken. Yhteistyökuviota<br />

hoitaa siis Berlin Partner GmbH.<br />

Kaupungilla (12 alueen verkostol-<br />

Hallituksen syyskokoukset, joiden<br />

yhteydessä tutustuttiin Suomen<br />

eri kaupunkeihin, jäivät mieluisina<br />

kokemuksina mieleen.<br />

Maarianhamina, Lappeenranta ja<br />

Lahti osuivat minun vuosilleni.<br />

Samat huolenaiheet ja toisaalta<br />

sama luja usko alamme tärkeyteen<br />

luovat sellaista yhteenkuuluvuuden<br />

tunnetta, että siitä saa<br />

itsekin voimaa ponnistella omissa<br />

ympyröissään. Linjaseminaarit<br />

vuoden päätteeksi ovat myös olleet<br />

työntäyteisiä, vaikka ensimmäisellä<br />

kerralla kuvittelinkin pääpainon<br />

olevan viihteessä ja kunnon<br />

kohottamisessa.<br />

Maailman kuntatekniikan<br />

päivät 2012 suurponnistus<br />

Vielä on mainittava kansainvälisen<br />

toiminnan puolelta osallistuminen<br />

pohjoismaisten veljesjärjestöjemme<br />

päiville. Minulle ja vaimolleni<br />

tarjoutui mahdollisuus edustaa<br />

Suomen yhdistystä Islannin kuntatekniikan<br />

päivillä 2009. Satujen<br />

maassa tuntui kuin olisi ollut suomalaisten<br />

keskuudessa; niin samanlaisilta<br />

islantilaiset tuntuivat.<br />

Olen tästä jo kirjoittanut aiemmin<br />

tähän lehteen, joten ei siitä sen<br />

enempää.<br />

Suomalaiset ovat aktiivisia kansainvälisessä<br />

toiminnassa, ja tästä<br />

seurauksena on maailman kunnallistekniikan<br />

päivien viettäminen<br />

2012 Helsingissä. Päivien järjestäminen<br />

on suurponnistus. Velvollisuutemme<br />

on houkutella keskeisiä<br />

poliittisia päättäjiä mukaan kuulemaan<br />

ja näkemään, mihin Suomi<br />

sijoittuu kuntatekniikan saralla.<br />

Kolmen vuoden kausi tuntuu<br />

näin jälkikäteen ajatellen suorastaan<br />

kiitäneen ohi. Paljon jäi mukavia<br />

muistoja ja ystäviä mieleen.<br />

Yhteiset tapaamiset Kuntatekniikan<br />

päivillä jatkuvat, ja toivotan<br />

menestystä tuleville SKTY:n hallituksille<br />

sekä yhdistyksen nykyisille<br />

ja tuleville jäsenille.<br />

● Jouko Vehkakoski<br />

vs. kaupungininsinööri<br />

Espoo<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

31

la) ei ole omia virkamiehiä hoitamassa<br />

suunnittelua, rakentamista<br />

tai ylläpitoa. Toiminta perustuu<br />

kaupungin kaavoituksella määrittämiin<br />

tavoitteisiin ja toteutus paikallisen,<br />

hyvin toimintatavat tuntevan<br />

rakennuttajan tekemään yhteensovittamistyöhön.<br />

Käytännön<br />

esimerkkinä nostettiin esiin Tempelhofin<br />

alueen kehittäminen, jossa<br />

saatetaan yhteen yliopisto ja innovatiivisia<br />

pieniä yrityksiä.<br />

Vielä 1900-luvun alkupuolella<br />

Berliinin alue koostui kymmenistä<br />

itsenäisistä alueista, joita on yhdistetty<br />

vuosikymmenien saatossa siten,<br />

että nykyisin Berliini on 12 alueen<br />

muodostama kokonaisuus.<br />

EUREF (European<br />

Energy Forum)<br />

Matkan extremeosiossa pääsimme<br />

tutustumaan Berliiniin muodostuvaan<br />

energiaosaamisen keskittymään.<br />

Entisen kaasulaitoksen tilalle<br />

ja tiloihin muodostuu saman katon<br />

alle tieteen, politiikan ja talouden<br />

osaamiskeskus. Lähtökohtana on<br />

energia – sen tuottaminen ja käyttö<br />

mahdollisimman tehokkaasti.<br />

Yhteisissä tiloissa ja hiilineutraalissa<br />

yhteisössä tulee työskentelemään<br />

ja opiskelemaan 5 000<br />

energiaan kytkeytyvää asiantuntijaa<br />

vuoden 2015 jälkeen. Erityisen<br />

mielenkiintoiselta kuulosti aluekehityshankkeeseen<br />

liittyvä idea maalämmön<br />

hyödyntämisestä. Idea perustuu<br />

siihen, että 99 prosenttia<br />

maapallon tilavuudesta on yli 100<br />

°C lämpötilassa.<br />

Megaluokan hankkeen toteutuksesta<br />

ei liene epävarmuutta, rahoittajina<br />

toimivat mm. saksalaiset<br />

ja venäläiset kaasuyritykset.<br />

Ai se extremeosio. Saimme<br />

mahdollisuuden kiivetä varsin ruostuneelta<br />

vaikuttavia portaita vanhan<br />

kaasukellorakennelman ylätasanteelle.<br />

Ripsakan askeltamisen<br />

ja puuskutuksen jälkeen 90 metrin<br />

korkeudesta aukesivat huimat näkymät<br />

yli Berliinin.<br />

Deutche Bahn – Ostkreutz<br />

Varsinaisiin työmaaolosuhteisiin<br />

pääsimme tutustumaan matkan<br />

kolmantena päivänä, kun vierailimme<br />

matkakeskustyömaalla. Kaikkineen<br />

paikallisjuna- ja pitkänmatkanjunayhteyden<br />

solmukohdan rakentaminen<br />

kestää 10 vuotta. Ostkreutzilla<br />

liikkuu päivittäin 400 pitkänmatkanjunaa,<br />

1 000 paikallisjunaa<br />

ja 123 000 matkustajaa – Ostkreutz<br />

on Berliinin suurin liikennekeskus.<br />

Hankkeen suunnittelu on aloitettu<br />

jo 1991, mutta varsinaisiin rakennustöihin<br />

on päästy käsiksi vasta<br />

2006. Kuulostaa lähes Espoon<br />

metron synnytystuskilta! Tällaisissa<br />

pitkissä prosesseissa muutosherkkyys<br />

on ilmeinen – toimintaan liittyvät<br />

tarpeet muuttuvat, suunnittelutavoitteet<br />

laajenevat, suunnittelunormit<br />

saattavat muuttua...<br />

Muutostekijöitä on lukuisia.<br />

Projektinjohtoa kuunnellessani<br />

tuli mieleen, että muutkin kotimaasta<br />

tutut rakentamiseen liittyvät<br />

haasteet tuntuivat nousevan<br />

esiin myös saksalaisilla rakentajilla:<br />

melusuojaus, pima, esteettömyys,<br />

vuoropuhelu ja viestintä. Aika<br />

mielenkiintoiselta kuulosti kompensaatiovaihtoehto.<br />

Ympäristötekona<br />

rakentajat korvaavat kaatamansa<br />

puut istuttamalla saman<br />

määrän uusia puita tai rakentamalla<br />

viheralueita jonnekin lähialueelle<br />

(tai muuhun soveltuvaan paikkaa).<br />

Kompensaatio voidaan hoitaa<br />

myös rahallisella korvauksella.<br />

Kaiken kaikkiaan työmaa vaikutti<br />

saksalaisen järjestelmälliseltä,<br />

ja toteutussuunnitelma koko hankkeelle<br />

oli vaiheistettu ja valmis.<br />

Hanke toteutetaan 50 eri kokonaisuutena,<br />

jolloin niiden keskinäinen<br />

synkronointi nousee merkittävään<br />

rooliin. Tästä rakennuskohteesta<br />

saivat varmaan Timo, Outi ja Vladimir<br />

ajatuksia Jätkäsaaren osalle.<br />

Muuta matkasta<br />

Mitä neuvoja ja oppeja saimme sitten<br />

yhteisen kunnallisteknisen työmaan<br />

osalle Näimme katu- ja kaivantotyömaita<br />

kaupungin keskustassa,<br />

missä suojaukset eivät vastanneet<br />

suomalaisia vaatimuksia.<br />

Saimme myös kuulla säännöstä,<br />

jonka mukaan vastarakennettua<br />

katua ei saa kaivaa auki viiteen<br />

vuoteen sen valmistumisesta. Tosin<br />

poikkeuksiakin on.<br />

Ehkä selkein vastaus kysymykseen<br />

on, että töiden yhteensovittamisessa<br />

ei ole oikotietä tai valmista<br />

mallia onneen vaan työ vaatii sitkeyttä,<br />

suunnittelua ja vuoropuhelua<br />

sekä aikaa. Vain systemaattisuudella<br />

ja yhteisellä tavoitteella on mahdollisuutta<br />

päästä tuloksiin.<br />

Lopuksi haluan välittää kiitokset<br />

matkanjärjestäjille ja matkaseurueelle<br />

– onnistuneen matkan edellytys<br />

on yhteinen osallistuminen – tällä<br />

matkalla mukana oli kaikkea tätä.<br />

● Päivi Ahlroos<br />

infra- ja kehitysjohtaja<br />

Rakennuttajatoimisto HTJ<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Jorma Vaskelainen<br />

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />

PL 126, 15141 Lahti<br />

puh. (03) 814 2425, 050 63892<br />

jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Hannu Virtasalo<br />

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu<br />

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. (09) 310 38806, 050 5591419<br />

hannu.virtasalo@hel.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Jouko Vehkakoski<br />

Espoon kaupungin tekninen keskus<br />

PL 41, 02070 Espoo<br />

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />

jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,<br />

Insinöörirakentaminen<br />

PL 114, 00101 Helsinki<br />

puh. 020 719 2898, 040 8424804<br />

tero.pyssysalo@skanska.fi<br />

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />

tekninen toimiala<br />

PL 38, 53100 Lappeenranta<br />

puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />

jussi.salo@lappeenranta.fi<br />

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,<br />

kaupunkisuunnitteluosasto<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. (014) 625 089, 040 7718867<br />

leila.stromberg@jkl.fi<br />

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki<br />

PL 487, 33101 Tampere<br />

puh. (03) 5656 6250, 040 5068600<br />

milko.tietavainen@tampere.fi<br />

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />

yhdyskuntatekniikka<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. (014) 266 5137, 050 5901032<br />

tuula.smolander@jkl.fi<br />

Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos<br />

PL 335, 20101 Turku<br />

puh. (02) 262 4610, 0500 789301<br />

kimmo.laula@turku.fi<br />

Gott slut!<br />

2010 börjar dra på sina sista,<br />

och snart har vi igen ett nytt<br />

år bakom knuten. 2011 för med<br />

sej en hel del nytt, precis som<br />

alltid. Styrelsen förnyas, då Jouko<br />

Vehkakoski, Jussi Salo<br />

och Tero Pyssysalo avslutar<br />

sin treårs period, och istället för<br />

dem, så börjar herrarna Heikki<br />

Lonka, Pekka Virkamäki<br />

och Jyrki Mattila sitt tre år långa<br />

skift.<br />

De tre förstnämnda har varit<br />

en verklig tillgång för föreningen,<br />

och jag vill framföra<br />

ett hjärtligt tack för det. De nya<br />

medlemmarna kommer säkert<br />

också, redan med sina personligheter,<br />

att också vara till stor<br />

för föreningens fortsatta arbete.<br />

Det goda med systemet, där<br />

årligen tre medlemmar utgår<br />

och tre nya kommer in, fungerar<br />

verkligen bra. Fast de utgående<br />

medlemmarna oftast har varit<br />

utomordentligt bra, så gör det<br />

gott med ”nytt blod” och nya<br />

idéer, och FKTF:s system med ett<br />

tre års sykli fungerar perfekt.<br />

Nytt för 2011 är ju också, att<br />

Jyrki Meronen avgår som VD,<br />

och jag (Danne Långström)<br />

tillträder istället för honom. Jyrki<br />

har jobbat för föreningen i 12<br />

år, och med sitt eget sätt, gjort<br />

en hel massa gott. Jyrki har bl.a.<br />

fungerat som huvudredaktör för<br />

tidningen, skötte om omorganiseringen<br />

av den, var den drivande<br />

kraften då vi startade med<br />

”KunFo”, för att nämna några.<br />

Nästa år kommer vi att ha våra<br />

årsdagar i Åbo, och samtidigt<br />

med dessa, så ordnar vi ju också<br />

YT11-utställningen. Vi håller<br />

också på att förnya KunFo,<br />

och det torde allt vara klart tills<br />

maj och årsdagarna i Åbo. Angående<br />

IFME2012 kongressen,<br />

så börjar hjulen snurra allt snabbare<br />

(det är ju bara 1,5 år tills<br />

dess). Allt detta och mycket till<br />

står på agendan för nästa år –<br />

så långtråkigt blir det nog inte.<br />

Från och med årsskiftet 2011<br />

så kommer konferensmästare<br />

Jyrki Vättö att ta över som<br />

redaktör för FKTF:s egna sidor<br />

i tidningen, men underskriven<br />

kommer nog att fungera som<br />

skribent (åtminstone för dessa<br />

korta svenskspråkiga inslag) på<br />

sidorna ifråga.<br />

Sen återstår det att önska:<br />

En riktigt God Jul och ett<br />

Gott Nytt År 2011!<br />

● Danne Långström<br />

kommunikationschef<br />

32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Maaliskuun koulutusristeily<br />

SUUNTAUTUU PIETARIIN<br />

Maaliskuussa matkaamme suunnitellusti kohti Pietaria<br />

perinteisten koulutusristeilyjen hengessä. Koulutusristeilyn<br />

ohjelman luonti on käynnistynyt, mutta se on<br />

vielä niin alkuvaiheessa, että toiveita eri aiheiksi voidaan<br />

hyvin ottaa huomioon. Jos toivotte erityisesti jotain aihetta,<br />

lähettäkää siitä sähköpostia suoraan puheenjohtajalle<br />

tai sihteerille. Yhdistyksen nettisivujen foorumilla<br />

on myös keskustelu käynnissä koulutusristeilyn aiheista,<br />

eli siellä voi myös toiveita esittää.<br />

Varallaolo yksi koulutusristeilyn aiheista<br />

Yhtenä aiheena tulee olemaan varallaolo, ja tarkoituksena<br />

on keskustella aiheesta eri esimerkkien kautta. Varallaoloaikana<br />

tehtävissä töissä on eri vesilaitosten välillä<br />

huomattavia eroja. Perinteisesti viemäritukokset avataan,<br />

mutta esimerkiksi vuotojen korjauksissa on erilaisia<br />

käytäntöjä. Toiset laitokset korjaavat kaikki vuodot<br />

heti, toiset vain jos määrätty määrä kuluttajia on ilman<br />

vettä.<br />

Mihin tämä perustuu Miten laitokset ovat valmistautuneet<br />

tulossa oleviin muutoksiin vaatimuksissa kulutuskeskeytysaikojen<br />

suhteen ja niistä mahdollisesti<br />

langetettaviin korvauksiin Kumpi tulee halvemmaksi,<br />

korjata vuodot vai maksaa korvauksia Paljonko maksaa<br />

epäluotettavan palveluntuottajan aiheuttama imagohaitta<br />

Ovatko kaikki asiakkaat samanvertaisessa<br />

asemassa, vai saako tiukka oikeuksien vaatija vesikatkonsa<br />

heti korjauksen alle<br />

Varallaoloa organisoidusti ja talkoilla<br />

Etenkin näin talviaikaan sattuu usein tonttijohtojen jäätymisiä.<br />

Toiset vesilaitokset eivät tee sulatuksia, toiset<br />

taas eivät missään tapauksessa anna muiden sulattaa<br />

jäätyneitä tonttijohtoja. Varallaolossa tehtäviä töitä on<br />

varmasti paljon, samoin niiden eroja. Myös varallaolojärjestelyt<br />

ovat erilaisia. Isommissa laitoksissa varallaolo<br />

on usein selkeästi organisoitu, mutta valitettavan usein<br />

varallaolo perustuu myös talkoohenkeen.<br />

Keskustelu varallaolosta päätetään ”keskusteluun”<br />

varallaolokorvauksista. Tämä järjestys siksi, että aikaisempien<br />

koulutuspäivien vapaamuotoiset keskustelut<br />

varallaolokorvauksista eivät hetken kuluttua ole olleet<br />

enää keskusteluja. Näitä keskusteluja ei myöskään ole<br />

millään meinannut saada keskeytettyä. Onneksi keskusteluissamme<br />

jos jokin riitelee, se on aina asia eivätkä<br />

ihmiset. Tosin tunteet kyllä lämpenevät usein reippaan<br />

puoleisesti!<br />

Luvassa vierailu Vodokanalin vesilaitokselle<br />

Koulutusristeilyn ohjelmasisällön hahmotuttua tiedämme<br />

aikataulut tarkemmin ja julkaisemme ohjelman<br />

mahdollisimman nopeasti. Tarkoituksenamme on aloittaa<br />

luennoilla laivassa, joka valmistautuu lähtöön vielä<br />

avoinna olevana maaliskuun torstai-iltapäivänä.<br />

Perjantaina suuntaamme heti aamusta Pietarin vesilaitoksen<br />

Vodokanalin vieraaksi. Tarkoituksena on tutustua<br />

etenkin heidän tapaansa hoitaa verkostoja. Vodokanalin<br />

vesijohtoverkoston pituus on lähes 6 400 km, ja<br />

sen piirissä on yli 4,5 miljoonaa pietarilaista – eli todella<br />

suuresta vesilaitoksesta on kyse.<br />

Palattuamme laivalle keräämme yhteen näkemykset<br />

ja mielipiteet koulutusristeilyn aiheista sekä vierailusta<br />

laivan suunnatessa takaisin kohti Helsinkiä. Perillä olemme<br />

lauantaiaamuna.<br />

Tehkäämme yhdessä kevään 2011 koulutusristeilystä<br />

yhdistyksemme historian onnistunein – eli esittäkää<br />

teitä kiinnostavia aiheita. Kaikki tervetuloa mukaan!<br />

Yhteisellä asialla, vesihuollon vuoksi<br />

● Sami Sillstén<br />

yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Kuntien Putkimestarit<br />

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />

on perustettu 1975 suomalaisten<br />

vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />

viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />

rakentamis-, rakennuttamis-,<br />

ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />

ja ammattitaidon kehittämiseksi.<br />

Varsinaisia jäseniä<br />

on noin 300. Kannattajajäsenistö<br />

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />

joita on noin 80.<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />

puh. 050 466 9114<br />

Sihteeri, s-posti:<br />

anders.ostrom@turku.fi<br />

www.kuntienputkimestarit.fi<br />

Vodokanalin vesilaitos toimittaa juomaveden Pietarin 4,5 miljoonan asukkaan kaupungille. Laitos ottaa 96 prosenttia tarvitsemastaan<br />

vedestä Nevajoesta. Kuvissa erikoislaitteiden esittelyä (vas.) ja uuden vedenkäsittely-yksikön käyttöönotto eteläisellä vesilaitoksella.<br />

(Lähde www.vodokanal.spb.ru)<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

33

www.ukty.fi<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />

työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.fi<br />

s-posti: ukty@ukty.fi<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Kalle Kallio<br />

s-posti: kalle.kallio@ukty.fi<br />

puh. 0400 577 569<br />

Vuosi 2010 on ollut<br />

yhdistyksellemme laadun<br />

parantamisen vuosi<br />

Vuosi 2010 on loppusuoralla. Kulunutta vuotta<br />

voidaan tarkastella yhdistyksemme näkökulmasta<br />

laadun parantamisen vuotena. Saimmehan yhdistyksessä<br />

valmiiksi ja julkaistua Uimahallien ja kylpylöiden<br />

rakennuttaminen -oppaan. Julkaisu on<br />

opetus- ja kulttuuriministeriön urheilurakentamisen<br />

julkaisusarjassa numerolla 97. Opasta, kuten muitakin<br />

sarjan julkaisuja, on saatavissa Rakennuskirjan<br />

myynnistä.<br />

Opas on saanut erittäin lämpimän vastaanoton.<br />

On vain ollut yllättävää, miten harvalla perusparantamiseen<br />

tai uuden rakentamiseen ryhtyvällä on ollut<br />

ko. julkaisu hankittuna. Toivoisikin, että vähintään<br />

jokainen hallihankeryhmä hankkisi käyttöönsä<br />

kyseisen oppaan. Se antaisi moniin epäselviin kysymyksiin<br />

vastauksia, joista on hyötyä.<br />

Haluankin vielä kerran lausua lämpimät kiitokset<br />

siitä asiantuntemuksesta, jonka jokainen mukana<br />

ollut asiantuntija oppaan valmistumiseen antoi.<br />

Laadun parantamisesta on pidettävä ääntä<br />

Laadun parantaminen onkin asia, josta yhdistyksemme<br />

täytyy pitää ääntä. Koskaan siitä ei puhuta liikaa.<br />

On selvää, että tapahtunut rakentamisen murros<br />

tuo uusia haasteita kaikille. Yksistään talotekniikan<br />

nopea kasvu on tuonut aivan uutta ajattelu- ja<br />

toimintatapaa rakennustyömaille – eikä vähiten uimahalli-<br />

ja kylpylätyömaille.<br />

Toivottavasti saamme mahdollisimman nopeasti<br />

eri urakoitsijat omaksumaan erikoisrakentamiseen<br />

liittyvän yhteistyön tärkeyden. On aina muistettava,<br />

että vain mahdollisimman hyvin toimiva laitos antaa<br />

parhaan lopputuloksen käyttäjälle. Hyvin toimivassa<br />

laitoksessa maksava asiakas, joka nauttii hallissa<br />

olostaan, on paras todistus kaikkien onnistumisesta.<br />

Hallien rekisteröinti käynnistynyt lupaavasti<br />

Kuluneen kesän aikana yhdistyksemme käynnisti uimahalleja<br />

ja kylpylöitä koskevien tietojen keräämisen<br />

rekisteriin. Koetamme saada kaikki yli 25 metrin<br />

altaalla varustetut hallit ja suuremmat kylpylät<br />

yhteiseen rekisteriin. Työ on käynnistynyt lupaavasti.<br />

Olemme tällä hetkellä saaneet rekisteröityä noin<br />

70 hallia, kun hallien kokonaismäärä on hieman yli<br />

200. Olemme luvanneet, että työ saadaan tehtyä<br />

ensi vuoden kuluessa. Työn tilaajana on opetus- ja<br />

kulttuuriministeriö.<br />

Rekisteristä saatava hyöty palvelee niin halleja,<br />

käyttäjiä, suunnittelijoita, viranomaisia kuin tutkijoitakin,<br />

ja näin saadaan jaettua eri osapuolille tietoa<br />

halleistamme ja kylpylöistämme. Tämänkin työn<br />

yhdistyksemme tekee talkoilla. Millä tavalla työ tullaan<br />

julkaisemaan, on vielä avoin kysymys opetus- ja<br />

kulttuuriministeriössä.<br />

Uimahalli- ja kylpyläpäiville tulossa<br />

jälleen ennätysmäärä osanottajia<br />

Viime helmikuussa järjestetyt valtakunnalliset uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät olivat merkittävä alan tapahtuma<br />

maassamme. Osanottajia oli melkein 200, ja<br />

tyytyväisyys kävi ilmi kaikesta palautteessa.<br />

Seuraavat valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />

ovat 2.–4.2.2011 m/s Mariellalla Tukholman<br />

risteilynä. Tämän hetken ilmoittautumisten perusteella<br />

näyttää jo siltä, että päiville tulee vähintään<br />

yhtä paljon osallistujia kuin tänä vuonna. Päivien yhteydessä<br />

järjestettävä alan näyttelytilaisuus on tätä<br />

kirjoitettaessa jo loppuunmyyty, joten hyvältä näyttää.<br />

Päivien ohjelma löytyy yhdistyksemme kotisivuilta<br />

www.ukty.fi.<br />

Jäsenmäärämme kasvanut<br />

Jäsenmäärämme on kasvanut vuoden aikana parillakymmenellä,<br />

mikä luo hallitukselle määrätynlaisia<br />

positiivisia paineita.<br />

Vuoden aikana on rakennettu uusia ja perusparannettu<br />

ja laajennettu monia halleja ja kylpylöitä.<br />

Myös työn alla on useita kohteita. Näin taataan laitosten<br />

toimivuus jatkossakin.<br />

Näin vuoden lähestyessä loppuaan haluan kiittää<br />

kaikkia jäseniä hallien ja kylpylöiden eteen tehdystä<br />

työstä. Samoin haluan lausua lämpimät kiitokset<br />

niin jäsenlehtemme Kuntatekniikan toimitukselle<br />

kuin kaikille yhteistyökumppaneillekin erittäin miellyttävästä<br />

yhteistyöstä.<br />

Samalla haluan toivottaa kaikille oikein rattoisaa<br />

joulunaikaa ja vauhdikasta vuotta 2011!<br />

Joulunalustunnelmissa,<br />

Terveisin<br />

● Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Sahkoautoinfrastruktuurin kehittaminen<br />

:<br />

:<br />

:<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

2.-3.2.2O11<br />

www.verkostomessut.fi<br />

Merkitse<br />

kalenteriisi!<br />

Paikka ja aika:<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

keskiviikko 2.2. klo 9–16,<br />

torstai 3.2. klo 9–16<br />

Sisäänpääsy:<br />

Veloituksetta rekisteröitymällä<br />

verkkosivuilla www.verkostomessut.fi<br />

tai pääsylipulla 20 € (sis. alv 9 %)

Rannikkokaupunkien isoilla voimaloilla polttoaineen<br />

UUSIUTUVIA ENERGIALÄH<br />

Kivihiili saa tehdä tilaa<br />

Etelä-Suomen kaupunkien<br />

voimaloissa uusiutuvalle<br />

energialle, mikäli<br />

työ- ja elinkeinoministeriön<br />

(TEM) linjauksista<br />

tulee totta. Valtio<br />

tukee biopohjaista<br />

energiaa syöttötariffein,<br />

mutta riittääkö tuki<br />

uusien polttoaineratkaisujen<br />

perustaksi<br />

TEKSTIT Esa Tuominen<br />

Ministeri Mauri Pekkarinen<br />

on ilmoittanut, että hänen johtamansa<br />

ministeriö tavoittelee tilannetta,<br />

jossa etelä- ja länsirannikon<br />

nykyisten kivihiililaitosten<br />

energiasta puolet tuotetaan<br />

uusiutuvilla energialähteillä.<br />

– Tavoitteen toteuttaminen ei<br />

ole kuitenkaan helppo asia, Pekkarinen<br />

myönsi puhuessaan taannoin<br />

Vantaan Energian juhlassa.<br />

Aseenaan TEM:llä ovat investointituet<br />

ja ns. syöttötariffit eli<br />

tuotantotuki uusiutuvalla energialla<br />

toimiville laitoksille. Näin<br />

Suomi pyrkii täyttämään EU:n<br />

tavoitteen, jonka mukaan uusiutuvan<br />

energian osuus energian<br />

loppukäytöstä nousee 38 prosenttiin.<br />

Ilman tukea kivihiilen vaih-<br />

taminen uusiutuviin energianlähteisiin<br />

ei onnistu. Kivihiili on<br />

niin halpaa, että se on kilpailukyvyltään<br />

ylivoimainen puupohjaisiin<br />

polttoaineisiin verrattuna.<br />

Ilmaston näkökulmasta taas<br />

suurkaupunkien sitoutuminen<br />

kivihiilipohjaiseen lämmön ja<br />

sähkön tuotantoon on ongelmallista.<br />

Kolme vaihtoehtoa<br />

Teollisuusneuvos Petteri Kuuva<br />

TEM:stä hahmottelee kolme teknistä<br />

vaihtoehtoa, joilla kivihiilen<br />

osuutta voidaan painaa alas.<br />

– Ensinnäkin hiilipölykattilan<br />

yhteyteen voidaan rakentaa kaasutin,<br />

jolla puuta jalostetaan tuotekaasuksi,<br />

minkä jälkeen se johdetaan<br />

voimalaitoksen tuotantoprosessiin.<br />

Toiseksi vanha hiilipölykattila<br />

voidaan korvata monipolttoainekattilalla,<br />

jossa voidaan<br />

hyödyntää haketta tai pellettiä.<br />

Kolmas mahdollisuus on<br />

siirtyä polttamaan biohiiltä eli<br />

”hiillettyä” puuta.<br />

Vaihtoehdot eivät kuitenkaan<br />

ole ongelmattomia. Hakkeen kuljettaminen<br />

pääkaupunkiseudun<br />

voimalaitoksiin aiheuttaisi huomattavia<br />

logistisia vaikeuksia.<br />

Biohiiltä ei markkinoilla vielä ole,<br />

koska biohiilitekniikka on maailmalla<br />

vasta kokeiluvaiheessa.<br />

TEM:ssä on käynnistetty selvitys,<br />

jonka on tarkoitus löytää<br />

tarkoituksenmukaisimmat tavat<br />

korvata kivihiili polttoaineena sekä<br />

määritellä, miten polttoaineen<br />

muutoksen vaatimia investointeja<br />

voitaisiin tukea.<br />

– Selvitys pitää tietysti tehdä<br />

huolellisesti, koska on turha luoda<br />

tukijärjestelmää, jota ei halu-<br />

Seppo Haavisto<br />

Helsingin Energian Hanasaaren B-voimalaitos<br />

on valmistunut 1974, ja sen energialähteenä on<br />

kivihiili. Laitoksen sähkön tuotantoteho on 220<br />

MW ja kaukolämmön tuotantoteho 445 MW.<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

ENERGIA<br />

vaihtaminen ei käy hetkessä<br />

TEITÄ kivihiilen tilalle<br />

ta ottaa käyttöön, Kuuva muistuttaa.<br />

Hänen mukaansa esimerkiksi<br />

biohiilelle on turha antaa tukea,<br />

ellei ole toimivia teknisiä ratkaisuja<br />

tai polttoaineen kunnollisia<br />

kaupallisia markkinoita.<br />

Selvityksen on määrä valmistua<br />

ennen vuodenvaihdetta. Seuraavalle<br />

hallitukselle jää uusiutuvien<br />

vaihtoehtojen tuotantotukien<br />

yksityiskohtainen määritteleminen.<br />

Petteri Kuuvan arvion<br />

mukaan uusiutuvan energian tuen<br />

taso tulisi olemaan suuruusluokaltaan<br />

40–50 miljoonaa euroa<br />

vuodessa.<br />

Energian hinta nousee<br />

Kun on puhe energiasta, niin yksi<br />

on varmaa: energian hinta nousee<br />

lähivuosina. Tästä pitää huolen<br />

ennen muuta yleismaailmallinen<br />

taistelu ilmastonmuutosta<br />

ja sen taustalla olevia kasvihuonepäästöjä<br />

vastaan.<br />

– Kun kivihiiltä käyttäviä voimaloita<br />

muutetaan uusiutuvan<br />

energian suuntaan, niin kyse on<br />

suurista investoinneista. Toisaalta<br />

enemmin tai myöhemmin voimalat<br />

olisi joka tapauksessa uusittava<br />

ja se maksaa, toteaa energiainsinööri<br />

Kalevi Luoma Kuntaliitosta.<br />

– On hyvä, että asiassa edetään<br />

markkinaohjauksen tietä,<br />

Teollisuusneuvos Petteri<br />

Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä<br />

arvioi, että<br />

uusiutuvan energian<br />

tuen taso tulisi olemaan<br />

40–50 miljoonaa euroa<br />

vuodessa.<br />

Seppo Haavisto<br />

– Rannikkokaupunkien isot<br />

voimalat ovat niin vahvasti<br />

sitoutuneet kivihiileen, että<br />

niiden tuotantotavan muuttaminen<br />

on vaikeaa, Kuntaliiton<br />

energiainsinööri Kalevi<br />

Luoma sanoo.<br />

toisin sanoen veroratkaisujen<br />

ja päästökaupan avulla.<br />

Toinen vaihtoehto olisi ollut<br />

asettaa kieltoja ja määräyksiä<br />

polttoaineratkaisujen<br />

pohjaksi, mutta se olisi ollut<br />

huonompi menetelmä.<br />

TEM:n suunnitelmat<br />

Liisi Vähätalo<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

37

“Selvitys pitää tietysti<br />

tehdä huolellisesti,<br />

koska on turha luoda<br />

tukijärjestelmää, jota ei<br />

haluta ottaa käyttöön.”<br />

VALOA design Oy<br />

syöttötariffien käyttöönotosta<br />

ovat Luoman mielestä<br />

hyvin linjassa kasvihuonepäästöjen<br />

pienentämistavoitteiden<br />

kanssa. Samaan<br />

suuntaan vaikuttaa<br />

Euroopan laajuinen päästökauppa.<br />

Toinen energian hintaan<br />

vaikuttava tekijä on<br />

energiaverouudistus, jonka<br />

on määrä tulla voimaan<br />

ensi vuonna. Julkisessa<br />

keskustelussa tosin on arvioitu,<br />

että energiaverotuksen<br />

uudistuksen peruste on<br />

pikemminkin fiskaalinen<br />

kuin ekologinen: valtion<br />

on paikattava aukko, joka<br />

syntyi kun työnantajilta<br />

päätettiin poistaa kansaneläkemaksu.<br />

– Hallituksen alkuperäinen<br />

esitys suosi kivihiiltä ja<br />

rankaisi maakaasua. Nyt<br />

maakaasun veronkorotus<br />

porrastetaan. Onkin mielenkiintoista<br />

nähdä, miten<br />

kivihiilen ja maakaasun<br />

suosio energiaratkaisuissa<br />

tulee kehittymään, Luoma<br />

sanoo.<br />

Vaikea muutostyö<br />

Kalevi Luoman mielestä<br />

rannikkokaupunkien isot<br />

voimalat ovat niin vahvasti<br />

sitoutuneet kivihiileen,<br />

että niiden tuotantotavan<br />

muuttaminen on vaikeaa<br />

ja nopealla aikataululla lähes<br />

mahdotonta.<br />

– Esimerkiksi Helsingissä<br />

ja Porissa käytetään<br />

kivihiiltä. Ennemmin tai<br />

myöhemmin näillä laitoksilla<br />

on edessä polttoaineen<br />

vaihtaminen. Ellei nyt sitten<br />

päästökauppa tuo tilanteeseen<br />

jotain radikaalia<br />

muutosta, mitä on vaikea<br />

uskoa.<br />

Sisämaan kunnalliset<br />

energialaitokset ovat haistelleet<br />

ajan henkeä ja ryhtyneet<br />

omin päin muuttamaan<br />

polttoaineratkaisujaan<br />

ennen kuin tukipaketeista<br />

oli tietoakaan.<br />

– Esimerkiksi Lappeenranta<br />

on pitkälti irtaantunut<br />

maakaasusta kaukolämmön<br />

ja sähkön tuotannossa.<br />

Siellä on rakennettu<br />

UPM:n kanssa yhteinen<br />

voimala, joka tuottaa bioenergialla<br />

– eli puulla ja<br />

turpeella – lämpöä ja sähköä.<br />

– Samanlainen kuvio<br />

toimii Kouvolassa. Jyväskylän<br />

Energiankin pääpolttoaineena<br />

ovat puu ja<br />

turve, kunnallisten voimaloiden<br />

tilannetta työkseen<br />

seuraava Kalevi Luoma<br />

kertoo. <br />

VAIHTOEHDOT KIVIHIILELLE<br />

■ Hiilipölykattilan yhteyteen voidaan rakentaa kaasutin,<br />

jolla puuta jalostetaan tuotekaasuksi, minkä jälkeen se<br />

johdetaan voimalaitoksen tuotantoprosessiin.<br />

■ Vanha hiilipölykattila voidaan korvata monipolttoainekattilalla,<br />

jossa voidaan hyödyntää haketta tai pellettiä.<br />

■ Kolmas mahdollisuus on siirtyä polttamaan biohiiltä eli<br />

”hiillettyä” puuta.<br />

(Petteri Kuuvan hahmottelemat tekniset vaihtoehdot)<br />

Esa Tuominen<br />

Tampere lisää tuulivoimaa<br />

Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja<br />

Jussi Laitinen pitää turpeen alhaista veroa<br />

pitkälti aluepoliittisena ratkaisuna.<br />

■ Tampereen Sähkölaitos aikoo<br />

nostaa uusiutuvien energialähteiden<br />

osuutta tuotannossaan<br />

selvästi. Yhtiön tavoitteena on<br />

tilanne, jossa 2020 uusiutuvilla<br />

tuotettaisiin 30 prosenttia sähköstä<br />

ja lämmöstä, kun niiden<br />

osuus tällä hetkellä on vain<br />

6 prosenttia.<br />

– Tavoitteeseen pääsemistä<br />

auttaa merkittävästi uusi voimalaitosinvestointi.<br />

Tarkoituksena<br />

on, että 2015 meille valmistuu<br />

uusi voimala, joka käyttää polttoaineena<br />

kierrätysjätettä. Puolet<br />

siitä lasketaan uusiutuvaksi<br />

energialähteeksi, kertoo Tampereen<br />

Sähkölaitoksen toimitusjohtaja<br />

Jussi Laitinen.<br />

– Energiaveron muutos vaikuttaa<br />

ilman muuta investointeihimme<br />

ja pakottaa meidät lisäämään<br />

uusiutuvaa energiaa.<br />

Kaikkia hallituksen energialinjauksia<br />

toimitusjohtaja Laitinen<br />

ei aivan purematta niele.<br />

– Kun energiaverouudistuksessa<br />

turpeen vero jää hyvin alhaiseksi,<br />

niin näkisin siinä kyllä<br />

enemmän aluepolitiikkaa kuin ilmasto-<br />

tai energiapolitiikkaa.<br />

Tampereen sähkön ja lämmön<br />

tuotannossa avainasemassa ovat<br />

Lielahden kaksi maakaasukäyttöistä<br />

kaasuturbiinilaitosta sekä<br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

ENERGIA<br />

Turku kaksinkertaistaa uusiutuvien käytön<br />

Tampereen Naistenlahden voimalaitoksessa<br />

käytetään paljon<br />

turvetta. Voimalaitoksen<br />

valaistus sai Edison Award of<br />

Excellence -palkinnon 2008.<br />

Naistenlahden kaksi voimalayksikköä.<br />

Jälkimmäisistä toinen<br />

on maakaasua käyttävä kombilaitos<br />

ja toinen turvetta ja puuta<br />

polttava yksikkö.<br />

– Kun turpeen käyttö tulee<br />

päästöoikeuksien hinnan takia<br />

kalliimmaksi, on epäiltävissä,<br />

ja itse asiassa varsin todennäköistäkin,<br />

että puun toimittajat<br />

nostavat hintojaan vastaavasti.<br />

– Kaiken lisäksi turvetta on<br />

ollut viime aikoina vaikea saada,<br />

ja sen varmuusvarastot alkavat<br />

olla syödyt.<br />

Voimaa tuulesta ja<br />

uudesta puhdistamosta<br />

Tampereen polttoainevalikoimassa<br />

ei ole lainkaan kivihiiltä.<br />

Sen sijaan kaupungin sähkölaitoksella<br />

on osuuksia Suomen<br />

Hyötytuuli Oy:stä.<br />

– Aiomme lisätä tuulivoiman<br />

käyttöä jopa kymmenkertaiseksi<br />

nykyisestä, Jussi Laitinen<br />

lupaa.<br />

Perinteisesti Tampere on saanut<br />

osan energiastaan kaupungin<br />

läpi virtaavasta Tammerkoskesta.<br />

Nyt kaupungin sähkölaitoksella<br />

suunnitellaan, että tulevasta<br />

uudesta keskusjätevedenpuhdistamosta<br />

saadaan lämpöenergiaa<br />

teollisuuden tarpeisiin.<br />

Porin Energia Oy<br />

Turku Energian<br />

kaukolämpöjohtaja<br />

Rauli Saarela<br />

kertoo, että Turussa<br />

on otettu suunta<br />

kohti vähäisempää<br />

riippuvuutta<br />

kivihiilestä.<br />

■ – Kyllä tässä on vuosien<br />

varrella joutunut vakuuttumaan<br />

siitä, että<br />

ilmastonmuutos on todellisuutta.<br />

Ja kun EU on<br />

ryhtynyt sitä vastaan taistelemaan,<br />

niin meidän<br />

suomalaisten on syytä olla<br />

siinä taistelussa mukana.<br />

Näin kommentoi energia-<br />

ja ilmastopolitiikan<br />

välistä suhdetta Turku<br />

Energian kaukolämpöjohtaja<br />

Rauli Saarela.<br />

– Hallituksen viimeaikaiset<br />

energiapoliittiset<br />

linjaukset voidaan suoraan<br />

johtaa EU:n päätöksistä.<br />

Oikeastaan ainoa<br />

särö yhtenäiseen linjaan<br />

tulee siitä, että Suomessa<br />

aiotaan suosia turvetta,<br />

joka on kotimainen,<br />

mutta ei uusiutuva polttoaine.<br />

Saarelan mielestä Etelä-Suomen<br />

voimaloissa<br />

käytetään niin paljon kivihiiltä,<br />

että sen korvaaminen<br />

kokonaan biopolttoaineilla<br />

on mahdotonta.<br />

– Ei mistään niin paljon<br />

puuta löydy. Tai jos<br />

löytyy, niin se pitää laivata<br />

valtamerien takaa, eikä<br />

sekään taida olla kovin<br />

järkevää. Siksi fossiilisia<br />

polttoaineita – maakaasua,<br />

turvetta ja hiiltä<br />

– joudutaan käyttämään<br />

vielä pitkään, Saarela sanoo.<br />

Porin voimaloissa palaa turve<br />

– Me olemme<br />

suuntautuneet uusiutuviin<br />

energialähteisiin<br />

jo ennen<br />

hallituksen tukipakettiakin,<br />

Pori<br />

Energian toimitusjohtaja<br />

Matti Rintanen<br />

sanoo.<br />

■ Pori Energia Oy tuottaa<br />

sähköä ja lämpöä Porissa<br />

kahdessa voimalaitoksessaan.<br />

Niiden pääpolttoaine<br />

on turve, minkä<br />

lisäksi käytetään erilaisia<br />

puuperäisiä polttoaineita,<br />

kierrätyspolttoainetta,<br />

kivihiiltä sekä huippukuormituksen<br />

aikana<br />

myös öljyä.<br />

Hallituksen uusiutuvan<br />

energian tukipaketti<br />

on Pori Energian toimitusjohtajan<br />

Matti Rintasen<br />

mukaan oikeansuuntainen,<br />

koska se<br />

edistää kannatettavia ilmasto-<br />

ja energiapoliittisia<br />

tavoitteita.<br />

– Me tosin olemme<br />

suuntautuneet uusiutuviin<br />

energialähteisiin jo<br />

ennen hallituksen tukipakettiakin.<br />

Kun 2006<br />

teimme päätöksen uudesta<br />

voimalaitosinvestoinnista,<br />

niin otimme<br />

huomioon biopolttoaineen<br />

käytön lisääntymisen.<br />

– Niinpä meillä on jo<br />

lisätty ja olisi teknisesti<br />

mahdollista lisätä edelleen<br />

biopolttoaineen<br />

käyttöä yhdistetyssä sähkön<br />

ja lämmön tuotannossa.<br />

Samalla kivihiilen<br />

osuus vähenisi.<br />

Tuulienergiaa,<br />

jätteenpolttoa...<br />

Turussa on kuitenkin<br />

otettu suunta kohti vähäisempää<br />

riippuvuutta<br />

kivihiilestä. Kun hiilen<br />

osuus nyt on 65 prosenttia,<br />

niin sen on määrä<br />

pudota selvästi. Vuoteen<br />

2020 mennessä uusiutuvien<br />

energialähteiden<br />

osuus aiotaan nostaa nykyisestä<br />

30:sta aina 60<br />

prosenttiin.<br />

– Tähän päämäärään<br />

pyrimme pääsemään keinovalikoimalla,<br />

jossa on<br />

sähkön tuotannossa niin<br />

vesivoimaa, tuulienergiaa<br />

kuin ydinenergiaakin,<br />

ja lämmön tuotannossa<br />

niin jäteveden lämpöä,<br />

jätteenpolttoa kuin biopolttoaineitakin,<br />

Saarela<br />

kertoo.<br />

Turku on mukana sekä<br />

Norjan Svartisenin vesivoiman<br />

hyödyntämisessä<br />

että Hyötytuuli Oy:ssä.<br />

Fennovoiman kautta tullaan<br />

hankkimaan ydinenergialla<br />

tuotettua sähköä.<br />

Kakolan jäteveden<br />

lämpöä hyödyntävän<br />

lämpöpumppuvoimalan<br />

teho aiotaan kaksinkertaistaan,<br />

samoin Orikedon<br />

biopolttolaitoksen<br />

teho.<br />

Pori toi puuta<br />

Baltiasta<br />

Mikä estää biopohjaisten<br />

lisäämisen<br />

– Markkinatilanne.<br />

Puupohjaisia polttoaineita<br />

ei ole oikein saatavilla<br />

järkevään hintaan.<br />

Siitä kertoo sekin, että<br />

2009 toimme Baltiasta<br />

170 GWh:n edestä polttopuuta.<br />

– Tänä vuonna Baltiasta<br />

ei ole tarvinnut tuoda<br />

puuta, koska Suomen<br />

metsäteollisuuden<br />

suhdanteet ovat parantuneet<br />

ja sen ansiosta<br />

saamme sivutuotteena<br />

syntyvää puuta paremmin.<br />

Pori Energia ostaa<br />

puuta suurimmaksi osaksi<br />

haketettuna siiloon.<br />

Jonkin verran ostetaan<br />

myös kokopuuta, joka<br />

haketetaan laitospaikoilla.<br />

Pori Energialla on Harjavallan<br />

Suurteollisuuspuistossa<br />

voimalaitos,<br />

jonka polttoaineena on<br />

öljy. Sen korvaaminen<br />

uusiutuvilla polttoaineilla<br />

edellyttää uusinvestointia,<br />

jonka esisuunnittelu<br />

on tehty ja jonka ympäristölupahakemus<br />

on<br />

parhaillaan viranomaiskäsittelyssä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

39

Sähkönsaanti on tärkeä osa huoltovarmuutta<br />

VAHINKO EI TULE GENERAATTORI KAI<br />

Sähkösaannin turvaaminen<br />

poikkeusoloissa<br />

kuuluu kuntien riskienhallintaan.<br />

Käytännöt<br />

ja valmiustaso vaihtelevat<br />

jonkin verran<br />

kunnittain. Asiantuntijat<br />

korostavat jatkuvaa<br />

reagointivalmiutta.<br />

TEKSTIT Alpo Räinä<br />

Useimmat käsittävät huoltovarmuudella<br />

erilaisten materiaalien<br />

saatavuuden. Jauhoja pitää<br />

olla, että saadaan leipää tai<br />

ammuksia pitää varastoida, että<br />

voidaan puolustautua jos oikein<br />

huonoksi menee.<br />

Entä sähkön saatavuus Esimerkiksi<br />

sairaaloissa, vanhainkodeissa<br />

tai atk-konesaleissa, joissa<br />

jo lyhytkin sähkökatko voi aiheuttaa<br />

merkittäviä vahinkoja, ellei<br />

varavoima toimi. Energia-ammattilaiset<br />

muistuttavat, että sähkönsaannin<br />

häiriöt kuuluu lukea<br />

yhteiskunnallisesti vakaviin riskeihin.<br />

Sähkönsaanti voi järkkyä ilman<br />

katovuosia tai ulkoisia uhkia.<br />

Sen todistivat jo viime kesän<br />

myrskyt, jotka pimensivät Saimaalla<br />

ja Keski-Suomessa syrjäisiä<br />

seutuja jopa viikoiksi. Viime<br />

lokakuussa tuhannet kilometrit<br />

Suomen tieverkostoa olivat<br />

tuntikausia pimeinä yllättävän<br />

etäkeskusvian takia. Huoltovarmuuskielellä<br />

aletaan silloin<br />

puhua kriittisen infrastruktuurin<br />

pettämisestä.<br />

Huovi-portaalista apua<br />

Huoltovarmuuskeskuksen energiaosaston<br />

päällikkö Risto Leukkunen<br />

sanoo, että kunnille on<br />

ajankohtaista selvittää oman valmiuden<br />

taso.<br />

Huoltovarmuuskeskus on ottamassa<br />

käyttöön Huovi-portaalia,<br />

joka tukee huoltovarmuuskriittisiä<br />

toimijoita vakaviin häiriöihin<br />

varautumisessa. Portaalista<br />

odotetaan tulevan yksi valmiussuunnittelun<br />

ja oman tason<br />

arvioinnin väline.<br />

– Alkuvaiheessa Huovi-portaalin<br />

käyttäjiksi on aiottu huoltovarmuuskriittisiä<br />

yrityksiä.<br />

Portaalista löytyy työkaluja, oh-<br />

– Odotamme, että Huoltovarmuuskeskuksessa<br />

valmistellusta<br />

Huovi-portaalista tulee yksi valmiussuunnittelun<br />

ja oman tason<br />

arvioinnin väline, energiaosaston<br />

päällikkö Risto Leukkunen<br />

sanoo.<br />

Huoltovarmuuskeskus<br />

jeita ja koulutusta riskienhallinnan<br />

ja jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen,<br />

Leukkunen kertoo.<br />

Yhtenä käytännön vaikeutena<br />

on se, että varavoimalähteiden<br />

kokoa, määrää ja toimintakuntoa<br />

ei koko valtakunnan tasolla<br />

tunneta.<br />

– Varavoimalaitokset ovat sen<br />

verran pieniä, että ne eivät näy<br />

Tukesin tai Energiamarkkinaviraston<br />

seurannassa. Laitekohtaisen<br />

kunnon valvonta jää siis käyttäjille.<br />

Suosittelisin sellaista huolellisen<br />

miehen periaatetta, että<br />

katsotaan riittävän pitkälle eteenpäin<br />

ja tehdään asiat huolella.<br />

– Riskikartoituksessa kumppaneina<br />

kannattaa käyttää myös paikallisia<br />

energialaitoksia ja laitetoimittajia,<br />

Risto Leukkunen lisää.<br />

Järvenpäässä varmistettu<br />

vain kriittiset paikat<br />

Kuntien laitosten ja palveluiden<br />

sähkönsaanti on turvattu vaihtelevasti.<br />

Huolehdittavia asioita on<br />

monia. Laitteiden elinkaarta seurataan,<br />

mutta tehdäänkö kriittisyystarkasteluja<br />

ja riskikartoituksia<br />

riittävästi<br />

Ari Honkanen Järvenpään<br />

kaupungin toimitilapalveluista<br />

kertoo, että sähkönsaannin varmistus<br />

on tehty vain kriittisiin<br />

paikkoihin.<br />

– Terveyskeskuksen ensiapu,<br />

toimenpidehuoneet ja lääkärin<br />

vastaanottotilat on suojattu aggregaatilla,<br />

joka koekäytetään<br />

kerran kuukaudessa. Kaupungintalon<br />

väestönsuojaan saadaan<br />

sähkö ulkopuolisella generaatto-<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

ENERGIA<br />

– Suosittelen sellaisia sähköverkon<br />

riskikartoituksia,<br />

jotka kattavat erilaiset tekniset<br />

järjestelmä- ja turvallisuusriskit,<br />

VSSHP:n teknillinen<br />

johtaja Juha Rantasalo<br />

sanoo.<br />

NALOSSA<br />

Teho-osasto valmiudessa vaikka varavoimalla<br />

Päijät-Hämeen keskussairaala<br />

Lahdessa tarjoaa hoitoa<br />

550 vuodepotilaalle ja työllistää<br />

pari tuhatta henkilöä.<br />

Sairaala uusi varavoimalaitoksensa,<br />

joka turvaa sähkökatkon<br />

sattuessa muun muassa<br />

teho- ja leikkausosastojen<br />

toiminnan.<br />

■ Nykyaikainen sairaalakiinteistö<br />

toimii sähköllä. Jo pelkkä rakennuksessa<br />

liikkuminen edellyttää<br />

sitä, koska hissit, ovien lukitukset<br />

ja monet arkipäiväiset asiat<br />

ovat sähkötoimisia. Lisäksi uusi<br />

sairaalateknologia vaatii kaikissa<br />

olosuhteissa erittäin tasalaatuista<br />

sähköä.<br />

– Viime kesän myrskyt eivät<br />

aiheuttaneet meillä katkoja. Paikallinen<br />

sähkölaitos on varmistanut<br />

verkkonsa hyvin. Mutta<br />

muita katkoja sattuu 1–2 kertaa<br />

vuodessa. Niitä varten tarvitsemme<br />

luotettavaa varavoimaa, kertoo<br />

sairaalan sähköjärjestelmistä<br />

vastaava sairaalainsinööri Isto<br />

Kuolimo.<br />

– Silloin tuotamme varasähköä<br />

TYKS:in kantasairaala iltavalaistuksessa/Mika Okko<br />

rilla. Lisäksi kaupungin atk-konesalit<br />

on suojattu UPS-laitteilla,<br />

Honkanen kertoo.<br />

– Tekniikan ammattilaisen<br />

näkökulmasta sanoisin, että seuraavaksi<br />

kannattaisi suunnitella<br />

keskeisten hallinnollisten tilojen<br />

ja terveyskeskuksen ja vanhainkotien<br />

vuodeosastojen suojaamista,<br />

Honkanen lisää.<br />

– Varavoimalaitos tuottaa sähkön teho-osastoille ja leikkausaleihin,<br />

vaikka katko pysäyttäisi muuten sairaalan toiminnan, Isto Kuolimo<br />

kertoo.<br />

kriittisimpiin kohteisiin eli tietokonekeskuksiin,<br />

tehoyksiköihin ja<br />

leikkaussaleihin. Varavoima pitää<br />

ne toiminnassa, vaikka moni muu<br />

yksikkö käytännössä pysähtyy.<br />

Säännöllinen testaus<br />

tarpeen<br />

Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi<br />

Luoma painottaa yhteistyötä<br />

sähkölaitosten kanssa. Niissä<br />

kunnissa, joissa on paljon haavoittuvia<br />

sähköverkkoja, on varautuminen<br />

erityisen tärkeää.<br />

– Varavoimaa pitää sijoittaa<br />

joko kriittisiin laitoksiin tai helposti<br />

liikuteltavasti lähelle sen<br />

mukaan, miten kriittiseksi kohde<br />

on arvioitu.<br />

– Yleisesti ottaen ongelma tiedotetaan<br />

hyvin, mutta korostan<br />

säännöllistä laitteiden testausta.<br />

Vastuuhenkilöiden pitää voida<br />

olla varmoja, että varavoima<br />

hyrähtää käyntiin kun tarvitaan,<br />

Kalevi Luoma sanoo.<br />

Markus Henttonen<br />

Varsinais-Suomessa<br />

tunnetaan sudenkuopat<br />

Vaativampi tehtävä on tarkastella<br />

sähköverkon kriittisyyttä tuotannon<br />

ja ylläpidon vinkkelistä.<br />

Tavoitteena on tunnistaa verkon<br />

kriittiset pisteet ja haavoittuvimmat<br />

kohdat.<br />

Niin kauan kuin päivä paistaa,<br />

huolet tuntuvat kaukaisilta.<br />

Sähköverkon pettäminen poikkeusolosuhteissa<br />

tuo kuitenkin<br />

niin isoja ongelmia, että riskienhallintaan<br />

pitäisi kuulua sen estäminen.<br />

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin<br />

teknillinen johtaja Juha<br />

Rantasalo tekee säännöllistä riskiarviointia<br />

ja tuntee sudenkuopat.<br />

Hän vastaa useiden sairaaloiden<br />

ja laitosten teknisestä huoltovarmuudesta.<br />

– Suosittelisin sellaisia sähköverkon<br />

riskikartoituksia, jotka<br />

kattavat erilaiset tekniset järjestelmäriskit<br />

ja turvallisuusriskit.<br />

Tämä ennakkoon tehty työ<br />

säästää moninkertaisesti vahinkojen<br />

korjaamisen vaivat – jos<br />

vahinko sitten sattuu, Rantasalo<br />

vahvistaa.<br />

Rantasalo pitää tärkeänä, että<br />

kartoituksissa saadaan ajantasainen<br />

laitelista, joka on käytännössä<br />

tulevaisuuden työlista. Sen perusteella<br />

hän suunnittelee ja johtaa<br />

sähköverkon ylläpitoa.<br />

– Mitä paremmin tunnemme<br />

sähköverkon tilan, sitä paremmin<br />

pystymme turvaamaan laitosten<br />

toiminnan, omaisuuden ja<br />

riskien hallinnan, Juha Rantasalo<br />

vakuuttaa. <br />

Megawatin verran<br />

varavoimaa<br />

Sairaala on valmistunut 1976, ja<br />

varavoimalaitoksen dieselmoottori<br />

ja generaattori olivat niiltä ajoilta.<br />

Vanhan tekniikan vikaantuminen<br />

ja kuluminen tuottivat jo pulmia.<br />

– Halusimme lisätä toimintavarmuutta,<br />

joten päätimme investoida<br />

ja varautua samalla sairaalan<br />

laajennukseen. Valitsimme<br />

tarjouskilpailun jälkeen kaksi 500<br />

kVA:n varavoimakonetta ABB:lta<br />

avaimet käteen asennettuina ja<br />

käyttökoulutuksen samassa paketissa,<br />

Kuolimo kertoo.<br />

– Saimme lisäksi kaukovalvonta-<br />

ja ohjausjärjestelmän päivityksen.<br />

Nyt sähkönjakelujärjestelmää<br />

voidaan valvoa ja ohjata valvomotietokoneelta.<br />

– Käyttövarmuus on lääkintätilojen<br />

turvasyöttöjärjestelmissä<br />

ensiarvoisen tärkeää. Erityisvaatimuksia<br />

aiheuttavat myös sairaalastandardit,<br />

täydentää projektissa<br />

mukana ollut ABB Oy Servicen<br />

tuotepäällikkö Jani Venäläinen.<br />

Suunnittele hyvin ja visioi<br />

Muutos oli monivaiheinen projekti.<br />

Neljä vanhaa laitetta purettiin<br />

pois, kaksi uutta tuli tilalle<br />

ja samaan aikaan ulkopuolinen<br />

konttigeneraattori varmisti, että<br />

sähköä saatiin kaikissa vaiheessa.<br />

– Suunnittelu vei kolmisen<br />

kuukautta ja asentaminen 5–6<br />

viikkoa. Työvaiheet, asennus ja<br />

käyttökoulutus oli mietitty askel<br />

kerrallaan, jotta vaihto ei aiheuttaisi<br />

häiriöitä. Varavoimalaitoksen<br />

käyttöönotto ja testaus<br />

oli myös haasteellista, kun sairaala<br />

toimii ympärillä normaalisti.<br />

Mutta hyvin se onnistui, summaa<br />

Isto Kuolimo.<br />

Kokenut insinööri painottaa<br />

suunnittelussa pitkän aikavälin<br />

visiota.<br />

– Kun sairaalan laajennus valmistuu<br />

lähivuosina, tarvitaan lisää<br />

varavoimaa. Varasimme sille<br />

jo tilan voimalahuoneesta.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

41

ENERGIA<br />

Poikkihallinnollisella ryhmällä kuntajohdon tuki<br />

SIILINJÄRVI vauhdittaa säästötoimiaan<br />

energiaryhmän avulla<br />

Siilinjärven kunta solmi<br />

TEM:n energiatehokkuussopimuksen<br />

kesäkuussa<br />

2009. Sopimuksen<br />

myötä energiansäästötoimintaa<br />

muokatttiin<br />

entistä suunnitelmallisemmaksi.<br />

Tätä<br />

varten kuntaan perustettiin<br />

energiaryhmä,<br />

joka koostuu eri toimialojen<br />

edustajista.<br />

● Mikko Heikkinen<br />

energia-asiantuntija<br />

Energiakolmio Oy<br />

Siilinjärvellä kunnanjohtaja<br />

nimesi hallintokuntien ehdotuksesta<br />

jäsenet energiaryhmään,<br />

jonka tehtävänä on toimintasuunnitelman<br />

valmiiksi saattaminen<br />

ja suunnitelman toteutumisen<br />

koordinointi. Ylimmän<br />

johdon tuki antaa selkeän linjan<br />

energiatehokkuuden edistämiselle<br />

ja jatkuvalle parantamiselle.<br />

Energiaryhmä seuraa tiiviisti<br />

toiminnan tuloksellisuutta.<br />

Edellisen vuoden energiankulutus,<br />

toimenpiteet ja saavutettu<br />

säästö raportoidaan kaupunginhallitukselle<br />

vuosittain.<br />

Energiatehokkuussopimuksen 9<br />

prosentin säästötavoite pyritään<br />

saavuttamaan käymällä läpi kunnan<br />

toiminta energiatehokkuuden<br />

näkökulmasta. Päällimmäisinä<br />

ovat hankinnat, rakennukset,<br />

vesilaitos sekä katu- ja ulkovalaistus.<br />

Energiaryhmän toiminnassa<br />

tavoitellaan myös uusiutuvien<br />

käytön lisäämistä kunnan omissa<br />

toiminnoissa. Tämä nivoutuu<br />

usein yhteen uusien lämmitysratkaisujen,<br />

kuten maalämmön ja<br />

bioenergian hyödyntämisessä.<br />

Meneillään olevassa kunnantalon<br />

energiakatselmuksessa selvitetään<br />

teknisiä mahdollisuuksia<br />

energiatalouden parantamiseksi<br />

konsultin avulla. Kunnan<br />

energiankulutuksen seurannan<br />

on järjestänyt Energiakolmio Oy.<br />

Myös energiaryhmä hyödyntää<br />

kumppanuutta.<br />

Toimintasuunnitelmasta<br />

runko toimenpiteille<br />

Siilinjärvellä teollisuus on merkittävin<br />

hiilidioksidipäästöjen<br />

tuottaja. Kunta pystyy kuitenkin<br />

vaikuttamaan päästöihin maankäytön,<br />

rakennusten ja liikenteen<br />

suunnittelussa. Nämä ovat useasti<br />

myös arvovalintoja ja edellyttävät<br />

poliittista keskustelua ja päätöksentekoa.<br />

Helpompia ratkaisuja<br />

ovat teknisten edistysaskelien<br />

ottaminen esimerkiksi katu- ja<br />

ulkovalaistuksessa.<br />

Siilinjärvellä energiaryhmän<br />

toiminta tukee paikallisen toimenpideohjelman<br />

luomista ilmastonmuutoksen<br />

hillitsemiseksi.<br />

Energiaryhmän laatima<br />

toimintasuunnitelma muodostaa<br />

rungon toimenpiteille, joilla<br />

alhaisempia hiilidioksidipäästöjä<br />

tavoitellaan.<br />

Vihreä lippu -toimintaa<br />

Teknisten ratkaisujen lisäksi<br />

energiatehokkuutta voidaan parantaa<br />

myös käyttäjälähtöisesti.<br />

Kuntatyöntekijöiden tottumukset<br />

valaistuksen ja toimistolaitteiden<br />

käytössä vaikuttavat lopulliseen<br />

energiankulutukseen teknisestä<br />

valinnasta riippumatta.<br />

Energiatehokkuustyötä nopeuttaa<br />

ja helpottaa muiden<br />

kuntien hyvien toimintamallien<br />

mukauttaminen osaksi omaa<br />

toimintaa. Esimerkkinä on energiaryhmän<br />

sisällä syntynyt ajatus<br />

Vihreä lippu -toiminnan jalkauttamisesta<br />

kaikkiin kunnan päiväkoteihin<br />

ja kouluihin. Kunnianhimoinen<br />

tavoite on perusteltu<br />

toiminnasta saaduilla hyvillä tuloksilla.<br />

Led-valoja kunnantalolla<br />

Uudet toimintamallit vaativat aina<br />

yhteistyötä ja keskustelua eri<br />

osapuolten välillä. Ne tuovat joskus<br />

yllättäviäkin asioita energiaryhmäläisten<br />

eteen.<br />

Siilinjärvellä kunnantalon aulassa<br />

on ollut käytössä led-valaistus<br />

nyt vuoden ajan, ja ratkaisu<br />

vaikuttaa tulosten ja palautteen<br />

osalta oikealta. Alussa palautetta<br />

tuli aulan siivouksesta, kun<br />

parantunut valaistus näytti kaikki<br />

yksityiskohdat entistä tarkemmin.<br />

<br />

Kunnanjohtaja Vesa Lötjönen<br />

odottaa energiaryhmältä selkeitä<br />

tuloksia. Käytetylle ajalle ja<br />

rahalle on saatava vastinetta.<br />

Siilinjärven 1980-luvun alkupuolella rakennetussa kunnantalossa on käynnissä energiakatselmus,<br />

joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Katselmuksessa etsitään kannattavia ratkaisuja energiatehokkuuden<br />

parantamiseksi.<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Aika kallis aika<br />

Katsoin vastikään uudelleen<br />

1995 valmistuneen<br />

elokuvan Rakkautta ennen aamua.<br />

Elokuva on romanttinen<br />

kuvaus Euroopassa kohtaavasta<br />

parikymppisestä miehestä ja<br />

naisesta. Toisilleen entuudestaan<br />

tuntemattomat ranskalainen<br />

nainen ja amerikkalainen<br />

mies tapaavat junassa ja keskustelevat<br />

elämästä läpi elokuvan,<br />

yhden yön. Elokuvan käsikirjoittanut<br />

Richard Linklater onnistui<br />

tavoittamaan jotain olennaista<br />

ajasta.<br />

Amerikkalaisen miehen, Jessen,<br />

yksi repliikeistä kuuluu suurin<br />

piirtein näin: ”Kaikki ihmiset<br />

puhuvat siitä, kuinka mahtavaa<br />

teknologia on ja kuinka sillä<br />

säästetään hirvittävästi aikaa.<br />

Mutta mitä hyötyä on säästetyllä<br />

ajalla, jos sitä ei käytä Jos<br />

säästetyn ajan vuoksi tarvitsee<br />

vain tehdä työtä entistä kiireellisemmin<br />

Koskaan ei kuule kenenkään<br />

sanovan ’säästin niin<br />

paljon aikaa tekstinkäsittelylaitteeni<br />

avulla, että nyt voin lähteä<br />

buddhaluostariin notkumaan’.”<br />

<br />

Jesse on oikeassa. Jatkuva nopeuttaminen<br />

ei ole suinkaan<br />

helpottanut työkuormaa vaan lisännyt<br />

sitä. Sähköinen viestintä<br />

on mahdollistanut minuuttiaikataulutuksen,<br />

minkä myötä meistä<br />

on tullut myös haavoittuvaisia<br />

häiriöille: kaaos on suuri, jos<br />

sähköposti ei sitten kerran toimikaan,<br />

kun aikataulun on laskenut<br />

sähköisen tiedonsiirron<br />

varaan. Osansa kehityksessä on<br />

ollut 1990-luvun suurella lamalla,<br />

joka lisäsi tehokkuusvaatimuksia.<br />

Ne jäljet eivät pyyhkiytyneet<br />

pois lamaa seuranneella<br />

pitkällä nousukaudellakaan.<br />

Kaiken on siis oltava nopeaa.<br />

TV-shopin jumppalaitteitakin<br />

mainostetaan sillä, että vain viisi<br />

minuuttia päivässä riittää tuottamaan<br />

tuloksia. Enkä ole itsekään<br />

immuuni nopeuden markkinaarvolle.<br />

Välillä silti pohdin, miten<br />

tästä kaikesta nopeutumisesta<br />

seuranneen ainaisen kiireen saisi<br />

taltutettua. Koska olisi riittävästi<br />

aikaa tehdä kaikkia niitä asioita,<br />

joita olen aina halunnut tehdä<br />

Eläkkeelläkö ehkä Siihen asti en<br />

voi tai edes halua odottaa – jos<br />

ikäluokkaani nyt koskaan eläkkeelle<br />

päästetään.<br />

<br />

Linklaterin elokuvan kanssa<br />

samoihin aikoihin ilmestyneessä<br />

J. Karjalaisen kappaleessa<br />

”Alla kiireisten tähtien” vuodelta<br />

1996 lauletaan myös siitä,<br />

kuinka ”ajanpuute on aikamme<br />

sairaus”. Kappale alkaa sanoilla<br />

”Mä painan duunia niska limassa,<br />

enkä juuri koskaan ehdi olla<br />

himassa. Ei pyörät pyöri ilman<br />

minua. Oon ollut liikkeellä siitä<br />

lähtien, kun synnyin alla kiireisten<br />

tähtien.”<br />

Kuulostaako tutulta Niin minustakin.<br />

Tosin olen itse työurani<br />

aikana oppinut, että pyörät<br />

pyörivät hyvin ilman minuakin.<br />

Ajan arvo iski tajuntaani todella<br />

noin viisi vuotta sitten,<br />

kun tein verkossa leikkimielisen<br />

Koska kuolet -testin. Taisin saada<br />

lähtöajakseni jotain vuoden<br />

2060 kieppeillä, mutta vaikutuksen<br />

teki erityisesti tuloksen yhteydessä<br />

ollut kello, joka tikitti<br />

alaspäin. Jäljellä oleva elinaikani<br />

oli muutettu sekunneiksi, jotka<br />

vähenivät joka järkyttävä hetki<br />

yhdellä. Tämä yhdistettynä kolmenkympin<br />

kriisin oli vaikuttava<br />

kokemus.<br />

<br />

Kuten sanotaan, köyhälle<br />

kaikki on kallista. Minulla on vähän<br />

aikaa, aika on siis minulle<br />

kallista. Olenkin päättänyt yrittää<br />

vähentää jatkuvaa kiirettä<br />

sekä keskittyä tekemään asioita<br />

vähemmän mutta paremmin<br />

ja miellyttävämmin. Tähän haasteelliseen<br />

projektiini liittyy myös<br />

kolumnistina <strong>Kuntatekniikka</strong>lehdessä<br />

toimimiseni. On nimittäin<br />

tullut aika lopettaa.<br />

Haikeana luovun neljä vuotta<br />

kestäneestä pestistäni ja vapautan<br />

palstatilani muille. Kiitän<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehteä, joka on<br />

suonut minulle mahdollisuuden<br />

kertoa – ei aina niin kovin kunnallisteknisistä<br />

– näkemyksistäni<br />

laadukkaassa lehdessään, sen<br />

mukavaa henkilökuntaa sekä<br />

tietysti teitä lukijoita.<br />

Erityisesti erästä Liikenneviraston<br />

ihmistä, joka on aina tavatessamme<br />

jaksanut kannustaa<br />

minua. Sekä muutamaa muuta<br />

ystävää ja läheistä tukijaa, joista<br />

yksi on toiminut omana kenttäreportterinani,<br />

ehdottanut minulle<br />

juttuideoita ja ollut pallotteluseinäni.<br />

<br />

Vuosittain kahdeksan kolumnin<br />

kirjoittamisessa säästetyllä<br />

ajalla ei vielä tehdä paljoa, enkä<br />

lupaakaan lähteä buddhaluostariin<br />

notkumaan. Jotain pieniä<br />

asioita aion kuitenkin muuttaa.<br />

Puhaltelin jo pölyt öljyväreistäni.<br />

Vaikka voi tietysti olla, etten<br />

ihan kokonaan malta kirjoittamistakaan<br />

lopettaa. Katsotaan<br />

nyt kuinka tässä käy ja mihin sekuntini<br />

lopulta riittävät.<br />

Mette Granberg<br />

on 34-vuotias liikennetekniikan<br />

DI, joka<br />

työskentelee liikennesuunnittelijana<br />

HSL<br />

Helsingin seudun<br />

liikenteessä.<br />

.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

43

Haasteina niukentuvien vesivarojen hallinta ja ikä<br />

YHDYSVALTAIN VESIHUOLLOSSA<br />

Yhdysvaltojen vesivarat jakautuvat hyvin epätasaisesti. Veden tärkeimmät<br />

käyttökohteet ovat vaihdelleet vuosikymmenten varrella. Vauras maa on<br />

kyennyt lainsäädännön ja teknologian keinoin vastaamaan niukentuvien<br />

vesivarojen hallinnan haasteisiin. Julkinen sektori on yhä avainasemassa<br />

maailman johtavan markkinatalousmaan vesihuollon järjestämisessä.<br />

● Tapio S. Katko, dosentti<br />

Tampereen teknillinen yliopisto<br />

CADWES-tutkijaryhmä<br />

Yhdysvallat on pinta-alaltaan<br />

noin puolet Venäjästä, hieman<br />

suurempi kuin Kiina, yli<br />

kaksi kertaa suurempi kuin Euroopan<br />

unioni ja lähes 23 kertaa<br />

Suomen kokoinen. Vesivarojen<br />

kannalta keskeinen on Mississippi-joki,<br />

jonka valuma-alue on<br />

kolmanneksi suurin maailmassa<br />

Amazon-virran ja Kongo-joen<br />

jälkeen. Se kattaa runsaat 40<br />

prosenttia manner-Yhdysvaltain<br />

pinta-alasta ja samalla jakaa<br />

maan kahtia: kuivaan länsiosaan<br />

ja runsassateisempaan itäosaan.<br />

Myös Yhdysvaltain vesilainsäädäntö<br />

jakautuu kahteen perinteeseen.<br />

Itäisissä osavaltioissa<br />

on voimassa rantaoikeuksiin<br />

perustuva vesilainsäädäntö, läntisissä<br />

pääosin ns. ensimmäisen<br />

käyttäjän ja hyödynsaajan oikeus,<br />

joka syntyi kuivien läntisten<br />

alueiden vesittämisen, kaivostoiminnan,<br />

kastelun ja vesivoiman<br />

tarpeisiin.<br />

Osavaltioiden väliset<br />

sopimukset<br />

Osavaltioiden väliset sopimukset<br />

– kuten Colorado-joen veden<br />

käyttöä koskeva sopimus vuodelta<br />

1922 – ovat keskeisiä vesivarojen<br />

ja niiden hallinnan kannalta.<br />

Kasteluun kuluu eniten vettä:<br />

esimerkiksi Coloradossa noin 85<br />

prosenttia ja Arizonassa lähes 80<br />

prosenttia käytetystä makeasta<br />

vedestä.<br />

Yhdyskuntien vedenhankinta<br />

on myös näissä oloissa tärkein<br />

käyttömuoto. Yksi suurimpia<br />

haasteita on löytää keinoja kasteluveden<br />

käytön tehostamiseksi<br />

ja veden saamiseksi yhdyskuntien<br />

käyttöön erityisesti kasvavilla<br />

metropolialueilla.<br />

Yhdysvaltain vesiasioihin<br />

liittyy monta porrasta ja toimijaa.<br />

Silmiinpistävää on valtion ja<br />

julkisten viranomaisten keskeinen<br />

rooli. Historiallisista syistä<br />

veden taloudellinen hyötykäyttö<br />

– kuten vesivoima ja kastelu<br />

– korostuu erityisesti Yhdysvaltain<br />

länsiosissa. Näin ollen vesihuoltoa<br />

olisi tarkasteltava laajemmassa<br />

yhteydessä, jossa vesivarat<br />

ja vesihuoltopalvelut tukevat<br />

toisiaan.<br />

Ns. yhdennetyn vesivarojen<br />

suunnittelun (IWRM) sijasta<br />

tulisi muun muassa Colorado<br />

State Universityn professori<br />

Neil S. Griggin mielestä<br />

mieluummin katsoa vesiasioita<br />

veden kokonaishallinnan (Total<br />

Water Management) näkökulmasta.<br />

Tällöin vesivarojen<br />

suunnittelun ja käytön sekä vesihuoltopalveluiden<br />

väliset kytkennät<br />

korostuvat.<br />

Yhdysvaltain hallintoperinne<br />

on varsin hajautettu, ja paikallistasolla<br />

on laaja itsemääräämisoikeus.<br />

Siinä mielessä Yhdysvallat<br />

muistuttaa Pohjoismaita ja Suomea<br />

enemmän kuin monet Keski-<br />

ja Etelä-Euroopan maat ja erityisesti<br />

Englanti ja Wales, joissa<br />

paikallishallinnolla on suhteessa<br />

pienempi rooli. Kuntien ohella<br />

piirikunnilla on merkitystä<br />

muun muassa alueellisessa yhteistyössä.<br />

Julkissektori tuottaa<br />

91 % talousvedestä<br />

Samalla kun vesihuolto on Yhdysvalloissa<br />

pitkälti järjestetty<br />

paikallistasolla, on olemassa useampia<br />

vesiasioita hoitavia liittovaltion<br />

organisaatioita kuten valtion<br />

vesirakennusvirasto (Bureau<br />

of Reclamation) ja armeijan insinöörivirasto<br />

(US Army Corps of<br />

Engineers).<br />

Vuonna 1999 Yhdysvalloissa<br />

oli noin 54 000 vesilaitosta, joista<br />

noin 94 prosenttia palveli alle<br />

10 000 asukasta. Pienistä laitoksista<br />

noin 3 000 oli virallisesti<br />

osuuskuntia. Pienillä laitoksilla<br />

on oma kansallinen ja usein<br />

myös osavaltiokohtainen neuvontaorganisaatio.<br />

Keskushallinto<br />

ja osavaltio tukevat niiden<br />

toimintaa.<br />

Yhdysvaltain vesilaitosten tulovirrasta<br />

1990-luvun puolivälissä<br />

noin 86 prosenttia ohjautui julkisessa<br />

omistuksessa oleville laitoksille<br />

ja 14 prosenttia yksityisille.<br />

Kokonaisvesimäärästä julkisessa<br />

omistuksessa olevat laitokset<br />

tuottavat noin 91 prosenttia.<br />

Kaikesta toimitetusta vedestä<br />

myydään tukkumuotoisesti yli<br />

neljäsosa (EPA 2000).<br />

Yksityisten omistamien laitosten<br />

toimintaa säätelee Public<br />

Utilities Commission. Yksityisten<br />

yritysten omistus ja pitkäaikaisiin<br />

sopimuksiin perustuva operointitoiminta<br />

eivät ole kuitenkaan lisääntyneet,<br />

kuten mm. AWWA<br />

Tapio S. Katko<br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

VESIHUOLTO<br />

äntyvä infrastruktuuri<br />

julkissektori avainasemassa<br />

Horsetoothin säännöstelyallas Pohjois-Coloradossa Kalliovuorten itäreunalla. Allas on osa ns. Colorado–Big Thompson -projektia, jossa<br />

suurin osa raakavedestä kerätään Kalliovuorten länsipuolelle rakennettuihin varastoaltaisiin. Niistä vesi johdetaan tunneleiden läpi<br />

vuorten itäpuolelle pääkulutusalueelle.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

45

Yhdysvaltain länsiosien vesihuollon<br />

keskeiset painotukset 1800–2000<br />

(kaavio/Tapio S. Katko)<br />

PROTECTOR HC600-SUOJAKYPÄRÄT NYT<br />

ILMAISELLA LOGOPAINATUKSELLA!<br />

Tiesithän, että useimpien<br />

kypärään liimattavien<br />

tarrojen sisältämät<br />

liimat saattavat<br />

lyhentää kypärän<br />

käyttöikää ja<br />

heikentää kypärän<br />

lujuutta.<br />

KARSKE tarjoaa<br />

nyt ilmaisen<br />

valmistajan tekemän<br />

alkuperäispainatuksen<br />

100:n kappaleen<br />

kertatilauksen* yhteydessä.<br />

*tarjous voimassa rajoitetun ajan.<br />

KAIKKI<br />

TURVALLISEEN<br />

TYÖNTEKOON<br />

Karske Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. 020 7768 501<br />

e-mail: info@karske.fi www.karske.fi Fax. 020 7768 505<br />

46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

arvioi 1990-luvun lopulla, vaan<br />

pikemminkin vähentyneet.<br />

Vuonna 1996 tehdyn otantatutkimuksen<br />

mukaan noin 40<br />

prosenttia isoimmista vesi- ja viemärilaitoksista<br />

toimi yhteisessä<br />

organisaatiossa. Vuonna 2003<br />

vastaava luku oli 45 prosenttia,<br />

joten laitosten yhdistyminen lienee<br />

lisääntymässä. Se on kuitenkin<br />

vähäisempää kuin esimerkiksi<br />

Suomessa ja Ruotsissa.<br />

Kuntayhteistyön<br />

pitkä historia<br />

Ylikunnallisen yhteistyön osalta<br />

keskeiset vaihtoehdot ovat ”erityisyhtymät”<br />

(special districts)<br />

sekä ylikunnalliset tai alueelliset<br />

sopimukset ja viranomaiset.<br />

Ensimmäisiä ”erityisyhtymiä” –<br />

eräänlaisia kuntayhtymiä – syntyi<br />

vesihuoltoon jo 1880-luvulla,<br />

ja niiden määrä kasvoi erityisesti<br />

1920-luvulla. Tuolloin ryhdyttiin<br />

myös suunnittelemaan ja rakentamaan<br />

läntisten osavaltioiden<br />

suuria vedensiirtohankkeita.<br />

Erityisyhtymillä on puolivaltiollisina<br />

organisaatioina oikeus<br />

kerätä varoja joukkovelkakirjojen<br />

kautta ja harjoittaa pääomiin<br />

perustuvaa verotusta. Vesihuollon<br />

ohella erityisyhtymiä toimii<br />

kastelussa, sairaalatoiminnassa,<br />

palontorjunnassa ja jopa hautausmaiden<br />

ylläpidossa. Ylikunnallisessa<br />

vedenhankinnassa tai<br />

viemäröinnissä yhtymiä on noin<br />

2 000–3 000.<br />

Erikoisia erityisyhtymiä<br />

Erityisyhtymistä mainittakoon<br />

Pohjois-Coloradon vesiyhtymä,<br />

joka perustettiin 1937 toteuttamaan<br />

ns. Colorado–Big Thompson<br />

-projektia. Hankkeessa suurin<br />

osa raakavedestä kerätään Kalliovuorten<br />

länsipuolelle rakennettuihin<br />

varastoaltaisiin, joista vesi<br />

johdetaan tunneleiden läpi vuorten<br />

itäpuolen pääkulutusalueelle<br />

kasteluun ja kuntien, kotitalouksien<br />

sekä teollisuuden tarpeisiin.<br />

Järjestelmässä on 12 varastoallasta,<br />

60 km tunnelia, 150 km<br />

avokanaalia ja 1 100 km siirtojohtoja.<br />

Toiminta-alue on noin 240<br />

km itä-länsisuunnassa ja 100 km<br />

pohjois-eteläsuunnassa (ks. kuva<br />

sivulla 45).<br />

Yhdysvaltain metropolialueilla<br />

on usein vesi- ja jätevesiorganisaatio<br />

tai laaja erityisyhtymä, joka<br />

on muodostettu osavaltion lainsäädännön<br />

perusteella. Erikoisempi<br />

yhteistyömuoto on Meksikon<br />

ja Yhdysvaltain rajalla toimiva<br />

kansainvälinen jätevedenpuhdistamo.<br />

Veden sääntely alkoi<br />

1980-luvulla<br />

Opintomatkoihin liittyvänä kirjoittaja<br />

teki tutkimuksen Yhdysvaltain<br />

läntisten osien vesihuollon<br />

pitkän aikavälin kehityksestä<br />

ja keskeisimmistä strategisista<br />

päätöksistä ja ilmiöistä. Useimmat<br />

näistä päätöksistä liittyvät<br />

lainsäädännön kehitykseen.<br />

Vuoden 1902 Reclamation<br />

Act muun muassa loi pohjaa sille,<br />

että Kaliforniassa ja myöhemmin<br />

muuallakin läntisissä osavaltioissa<br />

voitiin rakentaa 1920-luvulta<br />

alkaen vedensiirtohankkeita<br />

pitkiltäkin etäisyyksiltä kuiville<br />

alueille, kuten esimerkiksi Etelä-Kaliforniaan.<br />

Monet hankkeet<br />

edistivät myös vesivoiman hyödyntämistä,<br />

kun kasteluhankkeita<br />

oli ryhdytty edistämään jo<br />

1880-luvulla.<br />

Vettä ryhdyttiin jakamaan<br />

myös eri osavaltioiden välillä.<br />

Toisen maailmansodan jälkeen<br />

kasvoi kaupunkien veden tarve,<br />

ja 1960-luvulla tulivat esille<br />

ympäristövaateet sekä jätevesien<br />

puhdistus. Veden säästö ja käytön<br />

rajoitukset alkoivat 1980-luvulla<br />

samalla, kun kasteluveden<br />

tarve kaupungeissa lisääntyi (ks.<br />

kaavio yllä).<br />

Oleellista on, että yli sata vuotta<br />

sitten ja myöhemmin tehdyt<br />

päätökset vaikuttavat merkitävästi<br />

nykyisyyteen ja tulevaisuuteen<br />

ja rajaavat vaihtoehtoja. Tehdyt<br />

valinnat vaikuttavat kasautuvasti,<br />

ja järjestelmien hallinnasta<br />

tulee yhä monimutkaisempaa erityisesti<br />

kasvavilla kaupunkialueilla<br />

kuten Kaliforniassa.<br />

Vesi- ja viemärilaitostoiminnan<br />

ylikunnallisen yhteistyön<br />

osalta professori Grigg viittaa

VESIHUOLTO<br />

1980-luvulla tehtyyn Tennessee<br />

Valleyn vesihuollon yleissuunnitelmaan<br />

ja toteaa muun muassa,<br />

kuinka laajoissa hankkeissa tarvitaan<br />

”70 prosenttia politiikkaa,<br />

20 prosenttia insinööriosaamista<br />

ja 10 prosenttia hyvää tuuria”. Tämähän<br />

ei ole aivan vierasta Suomessakaan.<br />

“Yksi suurimpia haasteita on löytää<br />

keinoja kasteluveden käytön<br />

tehostamiseksi ja veden saamiseksi<br />

yhdyskuntien käyttöön erityisesti<br />

kasvavilla metropolialueilla.”<br />

Erilaisia käytäntöjä –<br />

yhteisiä haasteita<br />

Suomeen ja Pohjoismaihin verrattuna<br />

Yhdysvaltain vesihuollossa<br />

ja sen kehityksessä on<br />

muun muassa seuraavia eroavaisuuksia:<br />

● Fluoria syötetään käsiteltyyn<br />

talousveteen edelleen lähes joka<br />

toisella isolla vesilaitoksella.<br />

● Vesitornit tehdään teräksestä.<br />

Niitä on muutamia mallityyppejä<br />

räätälöityjen ratkaisujen ja<br />

betonin käytön sijasta.<br />

● Lyijyputkilla on edelleen<br />

suuri osuus erityisesti talojohdoissa<br />

(Suomessa niitä ei juuri<br />

otettu käyttöön, kun niiden<br />

terveysvaarat osoitetiin kokein<br />

1880-luvulla).<br />

● Ylikunnallista yhteistyötä<br />

varten säädettiin jo 1880-luvulla<br />

laki ”erityisyhtymistä” (special<br />

districts).<br />

● Liittovaltio rahoitti suurimman<br />

osan jätevedenpuhdistamoiden<br />

rakentamisesta 1970- ja<br />

80-luvuilla, ja vielä nykyäänkin<br />

valtion varoin rahoitetaan mm.<br />

puhdistamoiden saneerausta.<br />

● Jätevesien ravinteiden poistovaatimus<br />

koskee vain 20 osavaltiota,<br />

kahdeksasta läntisestä<br />

osavaltiosta vain Montanaa.<br />

● Poliittinen järjestelmä on<br />

kaksinapainen. Istuva presidentti<br />

ja hänen vaihtuva virkamiehistönsä<br />

ovat tehneet useita keskeisiä<br />

vesialan strategisia päätöksiä.<br />

Tämä on voinut tuoda hyviäkin<br />

päätöksiä, mutta ongelmana on<br />

pitkäjänteisyyden puute ja linjausten<br />

ristiriitaisuus. Muun muassa<br />

1980-luvulla hajotettiin kokonaisvaltainen<br />

vesivarojen suunnittelujärjestelmä.<br />

Haasteena ikääntyvä<br />

infrastruktuuri<br />

Yhdysvaltain pormestareiden yhdistyksen<br />

(2005) mukaan suurin<br />

vesihuollon tulevaisuuden haaste<br />

on ikääntyvä infrastruktuuri<br />

kuten Suomessakin. Seuraavaksi<br />

tärkein haaste on vesivarojen<br />

suojelu ja turvallisuus sekä vedenjakelun<br />

saatavuus ja sääntely.<br />

Yhdysvaltain vesilaitosjohtajille<br />

2006 suunnatun tutkimuksen<br />

mukaan suurimpia haasteita<br />

ovat energia, työvoima, poliittinen<br />

osallistuminen ja toiminta,<br />

väestökehitys ja sääntely.<br />

Julkisella sektorilla on johtavan<br />

markkinatalousmaan vesihuollossa<br />

ratkaiseva merkitys.<br />

Yhdysvaltojen esimerkki osoittaa<br />

konkreettisesti järkevän vesiasioiden<br />

hallinnan vaatiman aikajänteen,<br />

jonka tulisi olla kvartaalivuosituhat:<br />

150 vuotta historiaan<br />

ja 150 vuotta tulevaisuuteen! <br />

Havainnot perustuvat kirjoittajan<br />

helmikuussa 2008 sekä marras-joulukuussa<br />

2009 Coloradoon ja Kaliforniaan<br />

tekemiin opintomatkoihin,<br />

joita tukivat apurahoin Maa- ja<br />

vesitekniikan tuki ry sekä Fulbright<br />

NCS-ohjelma.<br />

Hallittua energiankulutusta<br />

huomisesta huolehtien<br />

LÄMPÖENERGIAMITTARI SHARKY 773<br />

<br />

3 <br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Saint-Gobain Pipe Systems Oy • Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI •<br />

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA • Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604 •<br />

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com • www.sgps.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

47

VESIHUOLTO<br />

VVYn tunnuslukuraportti vuodelta 2009:<br />

Käyttökustannusten kasvu kiihtyi,<br />

LIIKEYLIJÄÄMÄT KUTISTUIVAT<br />

Vuoden 2009 tietoihin<br />

perustuva raportti Vesija<br />

viemärilaitosyhdistys<br />

VVYn ylläpitämästä<br />

vesihuoltolaitosten<br />

tunnuslukujärjestelmästä<br />

on julkaistu syksyllä.<br />

Mukana on tietoja<br />

yhteensä 43 laitoksen<br />

toiminnasta. Laitosten<br />

keskinäiset erot näyttävät<br />

suurenevan.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

Järjestelmässä mukana olevat<br />

jätevedenpuhdistamot täyttävät<br />

lupaehtonsa keskimäärin<br />

94-prosenttisesti, mutta vaihteluväli<br />

laitosten kesken on edellisvuosista<br />

suurentunut. 17 laitosta<br />

29:stä täytti kaikki jätevedenpuhdistuksen<br />

lupaehdot vuonna<br />

2009. Muutaman laitoksen toistuvat<br />

ongelmat vaikuttivat siihen,<br />

että keskimäärin lupaehdot täyttyivät<br />

tunnuslukujärjestelmässä<br />

mukana olleilla laitoksilla 94-prosenttisesti.<br />

Puhdistamolietteen käyttökelpoisuus,<br />

jota raportissa arvioidaan<br />

lietteen elohopea-, lyijyja<br />

kadmiumpitoisuuksien perusteella,<br />

on säilynyt edellisvuoden<br />

tasolla. 72 prosenttia vertailun<br />

laitosten lietteistä täytti käyttökelpoisuusvaatimukset.<br />

Pitoisuudet<br />

perustuvat lannoitevalmistelain<br />

mukaisiin raja-arvoihin.<br />

Suuri osa vedestä jää<br />

laskuttamatta<br />

Laskuttamattoman veden osuus<br />

oli keskimäärin aavistuksen lisääntynyt,<br />

mutta tilastoaineiston<br />

suurimmat laskuttamattoman veden<br />

osuudet olivat selvästi viimevuotista<br />

pienempiä. Tästä huoli-<br />

prosenttia<br />

100<br />

90<br />

80<br />

70<br />

60<br />

50<br />

40<br />

30<br />

20<br />

10<br />

0<br />

Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmässä mukana olevien laitosten omavaraisuusasteet vaihtelevat<br />

huomattavasti. Viime vuonna keskimääräinen omavaraisuusaste aleni lähes kuusi prosenttiyksikköä<br />

edellisvuodesta ja oli 60 prosenttia.<br />

OMAVARAISUUSASTE VESIHUOLTOLAITOKSILLA 2007–09<br />

Vesihuoltolaitokset<br />

2007 2008 2009 Keskiarvo: 2007= 66,8 %, 2008 = 65,8 %, 2009 = 60,1 %<br />

matta heikoimmissa tapauksissa<br />

lähes 40 prosenttia verkostoon<br />

pumpatusta vedestä oli laskuttamatonta<br />

vettä.<br />

Tiiveimmät verkostot, kattavin<br />

laskutus tai molemmat löytyvät<br />

puolestaan Lahti Aqua Oy:stä<br />

ja Kuopion ja Savonlinnan vesihuoltoliikelaitoksista,<br />

joissa laskuttamattoman<br />

veden osuus verkostoon<br />

pumpatusta vesimäärästä<br />

laskettuna on kymmenen prosentin<br />

tienoilla. Vesijohtometriä<br />

kohti laskettuna laskuttamattoman<br />

veden osuus oli suurista vesilaitoksista<br />

alhaisin Hämeenlinnan<br />

Seudun Vesi Oy:ssä ja Lahti<br />

Aqua Oy:ssä.<br />

Vuonna 2009 putkirikkojen<br />

suhteellinen määrä oli tunnuslukujärjestelmässä<br />

mukana olevilla<br />

laitoksilla keskimäärin pysynyt<br />

edellisvuosien tasolla. Myös kotitalouksien<br />

veden ominaiskulutus<br />

on pysynyt keskimäärin kutakuinkin<br />

aiemmalla tasolla ja oli<br />

nyt 131 l/as/vrk.<br />

Viemäreiden vuotovesimäärät<br />

olivat vähentyneet selvästi<br />

edellisvuodesta. Kun vuotovesien<br />

osuus puhdistamolle tulevasta<br />

kokonaisjätevesimäärästä oli<br />

vuonna 2008 keskimäärin lähes<br />

49 prosenttia, vuonna 2009 se oli<br />

35 prosenttia. Paikkakuntakohtaiset<br />

erot ovat suuria, ja sademäärien<br />

vaihtelu vuosien välillä<br />

vaikuttaa merkittävästi tuloksiin.<br />

Vuoden 2008 runsassateisuus lisäsi<br />

vuotovesien määrää monilla<br />

laitoksilla.<br />

Käyttökustannukset<br />

selvässä nousussa<br />

Kun laitosten käyttökustannusten<br />

nousu vuonna 2008 oli ollut keskimäärin<br />

3,1 prosenttia, nousivat<br />

kustannukset viime vuonna peräti<br />

5,9 prosenttia. Käyttökustannukset<br />

olivat vuonna 2009 keskimäärin<br />

1,43 €/m 3 . Myös käyttökustannusten<br />

vaihteluväli tunnuslukujärjestelmässä<br />

mukana<br />

olevien laitosten välillä oli suurentunut.<br />

Suuremmista laitoksista Turun<br />

vesihuoltolaitoksen, Kymen<br />

Vesi Oy:n ja Lappeenrannan Vesi<br />

Oy:n käyttökustannukset olivat<br />

nousseet reippaasti. Kustannusten<br />

nousuun voi useissa tapauksissa<br />

vaikuttaa esimerkiksi jätevedenpuhdistuksen<br />

tehostaminen<br />

uusien lupaehtojen myötä.<br />

Kokonaiskustannukset<br />

ennallaan<br />

Vesihuoltolaitosten kokonaiskustannukset,<br />

joihin käyttökustannusten<br />

lisäksi sisältyvät pääomakustannukset,<br />

ovat pysyneet keskimäärin<br />

edellisvuoden tasolla ja<br />

ovat nyt 2,32 €/m 3 . Suuremmista<br />

laitoksista kokonaiskustannukset<br />

nousivat eniten Turun vesihuoltolaitoksella<br />

(noin 30 %) ja Lappeenrannan<br />

Vesi Oy:ssä (lähes 15 %).<br />

Vesihuoltolaitosten liikeylijäämät<br />

ovat keskimäärin pienentyneet<br />

noin neljä prosenttiyksikköä<br />

ja ovat nyt 15,8 prosenttia. Vaihteluväli<br />

oli myös kasvanut ja suuret<br />

investoinnit rasittivat erityisesti<br />

eräitä pieniä vesihuoltolaitoksia.<br />

Niin ikään laitosten omavaraisuusaste<br />

oli laskenut lähes<br />

kuusi prosenttiyksikköä, mutta<br />

oli yhä keskimäärin 60 prosenttia<br />

eli varsin korkea. Se vaihteli kahdeksasta<br />

aina 95 prosenttiin. <br />

Lähde: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän<br />

raportti 2009<br />

www.vvy.fi<br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Uudenlaiset omistusjärjestelyt saattavat olla perusteltuja<br />

INNOVATIIVINEN<br />

OMISTAJAPOLITIIKKA<br />

TEKNISELLÄ SEKTORILLA<br />

KEHTO-konsortioon<br />

kuuluvien suurten<br />

kaupunkien KUPERAhankkeessa<br />

analysoidaan<br />

ja kehitetään innovatiivisia<br />

toimintamalleja<br />

kaupunkien<br />

teknisen sektorin toiminnan<br />

uudistamiseksi.<br />

Omistajuus on yksi<br />

asiakokonaisuus tässä<br />

hankkeessa.<br />

● Ari-Veikko Anttiroiko, dosentti<br />

● Pentti Siitonen, lehtori<br />

● Olavi Kallio, erikoistutkija<br />

Yhdyskuntatieteiden laitos<br />

Tampereen yliopisto<br />

■ Teknisen sektorin eri tehtäväalueet<br />

ovat vahvasti sidoksissa<br />

fyysiseen ympäristöön ja teknisiin<br />

perusrakenteisiin. Tältä<br />

kannalta katsottuna omistajuuteen<br />

ja omaisuuseriä koskeviin<br />

ratkaisuihin liittyvät kysymykset<br />

ovat teknisellä toimialalla tavallista<br />

merkittävämmässä roolissa<br />

(kuvio 1).<br />

Kuntien aineellisen omaisuuden<br />

tasearvot jakautuvat siten,<br />

että rakennusten osuus on<br />

40–50 prosenttia omaisuudesta,<br />

maa- ja vesialueiden omistus<br />

on 25–35 prosenttia ja kiinteät<br />

rakenteet ja laitteet samoin<br />

25–35 prosenttia. Koneiden ja<br />

kaluston ym. aineellisten hyödykkeiden<br />

osuudeksi jää noin 5<br />

prosenttia.<br />

KUPERA-kaupunkien osalta<br />

tilannetta havainnollistaa kuvio<br />

2 sivulla 50. Tiedot perustuvat<br />

kuntien konsernitilinpäätöksiin,<br />

joihin vaikuttavat erilaiset<br />

omaisuuden arvostusperiaatteet<br />

ja erot poistomenetelmissä<br />

ja -ajoissa. Jotta luvuista voisi<br />

esittää tarkempaa analyysiä,<br />

tulisi selvittää KUPERA-kaupunkien<br />

omaisuuden arvostusperiaatteet<br />

ja poistosuunnitelmat<br />

sekä niissä olevat erot.<br />

Toimintaedellytykset ja kunnallisten<br />

palvelujen saatavuus<br />

on yleensä turvattu omilla<br />

maa-alueilla ja infrastruktuurirakenteilla<br />

sekä itse rakennetuilla<br />

palvelulaitoksilla. Kuntien<br />

roolin muuttuessa entistä<br />

enemmän palvelujen tuottajasta<br />

niiden järjestäjäksi myös<br />

omistajaroolia on syytä tarkastella<br />

uudesta näkökulmasta.<br />

I Yhdyskuntatekniset peruspalvelut<br />

Yhdyskuntasuunnittelu, liikenneväylät, yleiset alueet<br />

II Yhdyskuntatekniset huoltopalvelut<br />

Vesihuolto, jätehuolto, energiahuolto<br />

III Tekniset valvonta- ja turvallisuuspalvelut<br />

Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, palotoimi<br />

IV Yhdyskuntatekniset erityispalvelut<br />

Toimitilat, joukkoliikenne, tietoliikenne, satamat<br />

Innovatiivinen<br />

omistajapolitiikka<br />

Kuntien omistajapolitiikan lähtökohtana<br />

ovat kunnan kehittämistavoitteet.<br />

Omistaminen<br />

ei ole kunnan perustehtävä,<br />

vaan se on väline palvelujen<br />

järjestämiseksi tai tuottamiseksi.<br />

Esimerkiksi tilahallinnon<br />

kustannusvaikuttavuuden kannalta<br />

olennaisimpiin asioihin<br />

eivät kuulu sen omat säästöt,<br />

vaan sen vaikutukset toimitiloja<br />

käyttävien palvelujen kustannuskehitykseen.<br />

Omistamisen<br />

tarkoituksenmukaisuutta<br />

on arvioitava jatkuvasti toimintaympäristön<br />

muuttuessa.<br />

Omistajapolitiikan perusteena<br />

on laadukkaiden ja edullisten<br />

palvelujen tuottamisedellytysten<br />

luominen ja sen rinnalla<br />

riittävän tuoton saaminen kaupungin<br />

pääomasijoitukselle.<br />

Omistaminen voi olla luonteeltaan<br />

myös strategista omistamista<br />

siten, että se kohdistuu<br />

omaisuuslajeihin tai kohteisiin,<br />

joista saadaan taloudellista tai<br />

toiminnallista tuottoa pitkällä<br />

aikavälillä. Samalla olisi syytä<br />

myös pohtia omistajuuden<br />

ja omaisuuden käytön uudistamisen<br />

edellytyksiä ja muotoja<br />

koko kaupunkiyhdyskunnan<br />

resurssien käytön tehostamisen<br />

ja erityisesti vaihtoehtoiskustannusten<br />

kannalta.<br />

Tehokkuutta<br />

omaisuuden hallintaan<br />

Kuntien rakennusomaisuus toimii<br />

yleensä palvelutuotannon<br />

tukena. Uudenlaiset omistusjärjestelyt<br />

– vuokraus, leasing,<br />

kumppanuus ja elinkaarimallit<br />

– voivat tulla perustelluiksi<br />

tilanteissa, joissa kunta ei voi<br />

Kuvio 1. Kuntien tekninen sektori omistuksen näkökulmasta<br />

■ Kuntainfran kehittämisen foorumi<br />

KEHTO on suurten ja keskisuurten<br />

kaupunkien teknisen<br />

sektorin vastuuviranhaltijoiden<br />

vuonna 2008 muodostama toimialan<br />

kehittämisyhteisö.<br />

Foorumin ensimmäinen hanke<br />

on 18 kaupungin ja Tekesin<br />

rahoittama kuntien perusrakenteiden<br />

innovatiivista kehittämistä<br />

tukeva KUPERA, joka<br />

käynnistyi syksyllä 2009. Hankkeen<br />

tutkimusosuuden toteuttavat<br />

yhteistyössä Aalto-yliopiston<br />

Teknillisen korkeakoulun<br />

BIT-tutkimuskeskus ja Tampereen<br />

yliopiston yhdyskuntatieteiden<br />

laitos.<br />

hyödyntää erityisasemaansa omistajana<br />

esimerkiksi ”kriittisen massan”<br />

puuttumisen tai omaisuuden<br />

ylläpito- ja hallintaongelmien<br />

vuoksi. Toimitilakannan yksityistäminen<br />

tai toimintojen ulkoistaminen<br />

on tällöin yksi realistinen<br />

vaihtoehto.<br />

Tosin yksityisen sektorin toimi-<br />

Maapohja, tontit<br />

Liiikenneväylät<br />

Ympäristörakenteet<br />

Laitokset<br />

Johtoverkostot<br />

Laitokset<br />

Kalustot<br />

Asunnot ja toimitilat<br />

Erityistoimintojen rakenteet<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

49

joiden tuottotavoitteet ovat suuremmat<br />

kuin kuntien maksaman<br />

Aineelliset hyödykkeet, /asukas<br />

vieraan pääoman hinta, joten yksistään<br />

rahoitusnäkökulmasta täl-<br />

Manner-Suomi<br />

Espoo<br />

laiset ratkaisut eivät ole perusteltuja.<br />

Lähtökohtana tulee olla<br />

Helsinki<br />

Vantaa<br />

mahdollisuus toiminnan tehostamiseen<br />

tai kehityspotentiaalin<br />

Hämeenlinna<br />

Joensuu<br />

hyödyntämiseen.<br />

Jyväskylä<br />

Osa kaupunkien omistuksista<br />

Kouvola<br />

liittyy suuria investointeja edellyttävään<br />

ja maksutuloja tuottavaan<br />

Kuopio<br />

palvelutoimintaan, jolloin kunnan<br />

on perusteltua saada tuottoa sijoittamalleen<br />

pääomalle. Esimerkkejä<br />

näistä ovat vesi- ja viemärilaitokset<br />

ja sähkölaitokset. Lähinnä<br />

Britannian 1980-luvulla aloittaman<br />

yksityistämisaallon vaikutukset<br />

ovat näkyneet myös Suomessa<br />

juuri näillä toimialoilla.<br />

Varsinkin sähkölaitosten myynti<br />

Lahti<br />

Mikkeli<br />

Oulu<br />

Pori<br />

Rauma<br />

Rovaniemi<br />

Seinäjoki<br />

Tampere<br />

Turku<br />

Vaasa<br />

on jo vuosia ollut vilkkaan keskustelun<br />

kohteena (esim. ruotsalaisen<br />

Vattenfallin yritysostot Suomessa<br />

0 5000<br />

Maa- ja vesialueet<br />

10000 15000<br />

Rakennukset<br />

20000<br />

1990-luvun puolivälistä lähtien:<br />

Lapuan Sähkö, Hämeen Sähkö,<br />

Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet, kalustot ja muut<br />

Revon Sähkö jne.). Tällaisessa ti- Kuvio 2. Aineellinen omaisuus konsernitaseiden mukaan 2008<br />

Lähde: Tilastokeskus, Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2008<br />

Mestariksi<br />

liikuntapaikalle<br />

LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN<br />

ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov<br />

Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla<br />

Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat<br />

tiedolliset ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen<br />

kunnossapidosta sekä niiden<br />

huolto- ja valvonta-tehtävistä.<br />

Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena<br />

alkaen elokuussa 2011. Koulutus tapahtuu<br />

Vierumäellä, Suomen johtavassa liikunta-, koulutus- ja<br />

vapaa-ajankeskuksessa. Kokonaisuuteen sisältyy<br />

opintomatka.<br />

Haku koulutukseen tapahtuu hakulomakkeella,<br />

jonka voit tulostaa netistä www.vierumaki.fi koulutusosion<br />

alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta,<br />

Jaana Hallalta, puh. (03) 8424 1302 tai<br />

jaana.halla@vierumaki.fi<br />

Tutustu internetissä myös lyhytkursseihimme.<br />

www.vierumaki.fi<br />

lanteessa kunnat joutuvat miettimään<br />

johdonmukaisia yhdyskuntien<br />

kehitystä tukevia ja palvelujen<br />

kohtuuhintaista saatavuutta<br />

turvaavia omistajapoliittisia<br />

linjauksia.<br />

Elinkaarimalli<br />

omistajuusinnovaationa<br />

Kumppanuus-, yksityisrahoitusja<br />

elinkaarimallit ovat merkittävimpiä<br />

2000-luvulla Britanniasta<br />

Suomeen rantautuneita omistajuusinnovaatioita.<br />

Vuonna 2003<br />

Espoossa käyttöön otettu Kuninkaantien<br />

lukion ja Keski-Espoon<br />

uima- ja liikuntahallit kattava<br />

kokonaisuus on lajissaan<br />

Suomen ensimmäinen kiinteistöalan<br />

elinkaarihanke.<br />

Tämän ns. Kaivomestari-kiinteistön<br />

rahoitti ja omistaa SEB-<br />

Leasing Oy. Sen käyttäjäpalveluista,<br />

ylläpidosta ja peruskorjauksista<br />

vastaa projektiyhtiö<br />

Arandur Oy, jolla on kiinteistön<br />

käytöstä ja palveluista 25 vuoden<br />

sopimus Espoon kaupungin<br />

kanssa. Näin kaupungilla<br />

ei ole omistajariskiä, mutta toisaalta<br />

se maksaa korvauksen<br />

tilojen käytöstä ja palveluista<br />

vuosittaisilla laatuun sidotuilla<br />

palvelumaksuilla.<br />

Innovatiivista elinkaarihankkeissa<br />

on mm. se, että niissä otetaan<br />

huomioon kiinteistön koko<br />

elinkaari. Lisäksi se tarjoaa yhden<br />

vertailukohdan muiden vastaavanlaisten<br />

kohteiden pääoma- ja<br />

käyttökustannusten tarkastelulle.<br />

Yksityissektorin laajamittainen<br />

mukaantulo edellyttää tehokkuuden<br />

ohella sitä, että yritykset vahvistavat<br />

yhteiskuntavastuutaan<br />

niin, että niiden tehokkuushyödyt<br />

saadaan valjastettua yhteisen hyvän<br />

toteuttamiseen paikallisyhteisön<br />

kannalta mielekkäällä tavalla.<br />

Tässä kokonaisuudessa omistajuus<br />

on strateginen kontrolliin,<br />

taloudelliseen valtaan ja resurssien<br />

käyttömahdollisuuksiin liittyvä<br />

kysymys.<br />

Omistajuusinnovaatioiden<br />

suunnat<br />

Omistajuuden mielekkäitä ratkaisuja<br />

ehdollistavat arvolähtökohdat<br />

ja toisaalta paikalliset olosuhteet<br />

kaupungin toimintakyvystä markkinoiden<br />

rakenteeseen. Nämä rajoittavat<br />

usein käytännön tasolla<br />

kaupunkien toimintamahdollisuuksia<br />

merkittävästi.<br />

Nykykehityksen valossa uudistumisen<br />

mahdollisia suuntia ovat<br />

kumppanuus- ja yksityisrahoitusmallien<br />

lisääntyvä käyttö, julkisen<br />

sektorin yhteisomistajuuden<br />

muodot sekä käyttäjä- ja yhteisöpohjaisten<br />

ratkaisujen edistäminen.<br />

Esimerkiksi Skotlannissa vuoden<br />

2003 maauudistuslakiin otettu<br />

yhteisöjen maan ja kiinteistöjen<br />

hankintaoikeus (Community<br />

Buyout) antoi organisoiduille maaseudun<br />

yhteisöille tietyin edellytyksin<br />

etuosto-oikeuden myynnissä<br />

olevaan maaomaisuuteen sillä<br />

ehdolla, että näin edistetään hyvinvointia<br />

ja kestävää kehitystä<br />

paikkakunnalla. Merkittäviä yhteisöostoja<br />

on tällä perusteella tehty<br />

useilla paikkakunnilla (Assynt,<br />

Knoydart, Eigg ja Gigha).<br />

Suomessa elinkaarimallien käyttöä<br />

on jo kokeiltu ja kuntien yhteisomistuksestakin<br />

on saatu kokemuksia<br />

(esim. Kunta-asunnot<br />

Oy), mutta uudet yhteisölliset<br />

omistusratkaisut ovat jääneet toistaiseksi<br />

vaille huomiota. <br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

ALANSA YKKÖNEN<br />

2 /2010<br />

Jukka Sandelin<br />

laskeutuu Akaan<br />

vesijohtoverkoston<br />

paineenkorotusasemalle<br />

Ellen Matsenjwa<br />

arvostaa yhteistyötä<br />

Salon kanssa<br />

Mbabanen kehittämisessä.<br />

sivu 26<br />

sivulla 36<br />

Tekstari<br />

varoittaa rankkasateesta<br />

sivu 14<br />

Espoon uusin<br />

jäähalli on<br />

energiapihi sivu 20<br />

Kajaani sai vanhan<br />

teollisuusalueen<br />

kukoistamaan sivu 29<br />

Kaatopaikan<br />

remontti paransi<br />

pintavesiä sivu 38<br />

VEDET HALLINNASSA<br />

sivu 6<br />

ALANSA YKKÖNEN MYÖS<br />

2011<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

7 /2010<br />

Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna:<br />

Kunta<br />

ei kykene jätevesineuvontaan<br />

paikan<br />

päällä. sivu 44<br />

Shared Space yhdistää Bostonin pysäköinninvalvonnassa<br />

uusinta hulevesiohjelmaansa<br />

Vantaa on testannut<br />

julkisen tilan kaikkien<br />

käyttöön sivu 18 teknologiaa sivu 29 vuoden verran sivu 38<br />

sivulla 36<br />

TÄMÄ LEHTI<br />

ON LUETTAVA!<br />

Lontoosta Turkuun,<br />

Kokkolasta Pietariin –<br />

pysy matkassamme<br />

myös ensi vuonna.<br />

Kahdeksan numeroa<br />

kestotilauksena vain<br />

71 euroa. Kaupan<br />

päälle Vesihuollon<br />

osto-opas 2011.<br />

Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin,<br />

Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat<br />

LUVAT VERKOSTA<br />

sivu 6<br />

energia hankinnat ilmastonmuutos infra-it jätehuolto kiinteistöt kunnossapito<br />

liikenne ja väylät liikuntapaikat maankäytön suunnittelu maarakennus<br />

rakentaminen turvallisuus uimahallit ja kylpylät vesihuolto viheralueet ympäristö<br />

‰<br />

‰<br />

‰<br />

TILAUKSET<br />

http:// lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

puh. (09) 771 2442<br />

Kuntatekniikan kustantaja on<br />

Suomen Kuntaliiton omistama<br />

KL-Kustannus Oy. Lehteä<br />

julkaistaan yhdessä Suomen<br />

kuntatekniikan yhdistyksen<br />

kanssa.

Neljä pohjamuodoltaan pyöreää, samankorkuista asuintaloa niveltyvät Keilaniemen korkeiden<br />

toimistorakennusten alueeseen ja luovat sille oman selkeän tunnuskuvan. Puistomainen<br />

kansi yhdistää alueen viheryhteydellä Tapiolaan.<br />

Suomen korkeimmat asuintalot Espoon Keilaniemeen<br />

● Espoon Keilaniemeen suunnitellaan<br />

neljän 27–35-kerroksisen<br />

asuintornitalon rakentamista<br />

metroaseman yhteyteen. Keilaniemi<br />

Towers -asuintornit tulevat<br />

olemaan Suomen korkeimmat<br />

asuintalot. Asuinrakennusoikeutta<br />

suunnittelualueella on<br />

80 000 kerrosneliömetriä ja toimistorakennusoikeutta<br />

9 000<br />

kerrosneliömetriä.<br />

Tornitalojen juureen tulee<br />

pysäköintilaitos, jossa on kaksi<br />

maanpällistä kerrosta ja kaksi<br />

maanalaista kerrosta. Pysäköintilaitokseen<br />

tulee myös metroliikenteen<br />

liityntäpysäköintiä.<br />

Tornitalohankkeen yhteydessä<br />

Kehä I siirretään tunneliin<br />

Keilaniemen ja Tapiolan Itärannan<br />

välillä noin 500 metrin<br />

matkalta. Kehä I:n painaminen<br />

betonitunneliin ja päällystäminen<br />

puistokannella laajentaa<br />

nykyisiä virkistysalueita ja kevyen<br />

liikenteen yhteyksiä.<br />

Asuintornitaloja koskeva<br />

asemakaavaehdotus tullee nähtäville<br />

alkuvuodesta 2011.<br />

Arkkitehtitoimisto SARC Oy<br />

Ämmässuon<br />

kaasuvoimala<br />

vuoden<br />

ilmastoteko<br />

● Energiateollisuus ry on<br />

myöntänyt HSY:n Espoon Ämmässuon<br />

kaasuvoimalalle tunnustuspalkinnon<br />

vuoden 2010<br />

ilmastotekona. Palkitun hankkeen<br />

valitsi Energiateollisuuden<br />

perustama Kestävän kehityksen<br />

foorumi ensimmäistä<br />

kertaa.<br />

Perusteluissa todetaan, että<br />

kaatopaikkakaasuja hyödyntävä<br />

kaasuvoimala on malliesimerkki<br />

kokonaisvaltaisesta jätteen<br />

energiasisällön hyödyntämisestä<br />

ja hajautetusta energiantuotannosta.<br />

Hanke vähentää<br />

hiilidioksidin ja muiden<br />

kasvihuonekaasujen päästöjä<br />

taloudellisesti kestävällä ja<br />

energiatehokkaalla tavalla.<br />

Kempeleen ekokylän kymmenen omakotitaloa saavat energiansa omasta puukaasugeneraattorista<br />

ja tuulivoimalasta.<br />

KEMPELEEN<br />

EKOKYLÄ SAI<br />

RIL-PALKINNON<br />

● Tämän vuoden RIL-palkinto on<br />

myönnetty Kempeleen ekokylähankkeelle.<br />

Kymmenen omakotitalon<br />

koealueella sähkö- ja lämpöenergia<br />

tehdään omassa CHPlaitoksessa<br />

puuhakkeesta. Myös<br />

tuulivoimaa käytetään hyväksi.<br />

Aluetta ei ole kytketty ollenkaan<br />

valtakunnan sähköverkkoon.<br />

Hankkeen tavoitteena oli uusiutuviin<br />

energialähteisiin perustuva<br />

energiaomavaraisuus, yhteisöllisyys<br />

sekä energian säästäminen.<br />

– Kempeleen ekokylä on oiva<br />

esimerkki pienen yrityksen innovatiivisuudesta<br />

sekä olemassa<br />

olevan teknologian soveltamisesta<br />

käytännönläheisesti uuteen<br />

ratkaisuun. Hajautettu energiatuotanto<br />

hyödyntäen uudistuvia<br />

energialähteitä on yksi keino<br />

rakentaa kestävää yhdyskuntaa,<br />

voittajan valinnut Tekesin pääjohtaja<br />

Veli-Pekka Saarnivaara<br />

sanoo.<br />

Alueen energia tuotetaan<br />

puuhakkeesta kaasuttamalla.<br />

Kaasu poltetaan puukaasugeneraattorissa.<br />

Sähköntuotannossa<br />

syntyy hukkalämpöä, jolla<br />

lämmitetään alueen talot ja käyttövesi<br />

ja saadaan ilmanvaihtoon<br />

tarvittava lämpöenergia.<br />

Alueelle on rakennettu lähilämpöverkko,<br />

joka on toteutettu<br />

lämpöhäviöiden välttämiseksi<br />

matalalämpöisenä. Talojen lämmitys<br />

on toteutettu vesikiertoisella<br />

lattialämmityksellä.<br />

Matalalämpöistä vettä on<br />

helppo tuottaa sähköntuotannon<br />

hukkalämmöstä. Erillistä<br />

lämmöntuotantoa ei tarvita<br />

lainkaan.<br />

Rakennuttaja ja konseptin kehittäjä<br />

on Fortel Components.<br />

Kaasuttimen ja metsähakkeen<br />

logistiikan on kehittänyt ja toimittanut<br />

CCM-Power.<br />

Toiselle sijalle väistökoulu<br />

RIL-kilpailussa jaetulle toiselle sijalle<br />

Suomen Shanghain maailmannäyttelypaviljonki<br />

Kirnun<br />

kanssa tuli Jyväskylään rakennettu<br />

Cygnaeuksen väistökoulu.<br />

Jyväskylän Tilapalvelun 2009<br />

rakennuttama koulu toimii mm.<br />

peruskorjattavien koulujen tila-<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Kemin Ajoksen tuulipuistossa on kymmenen 3 MW:n tuuliturbiinia,<br />

joiden napakorkeus on 88 m ja roottorin halkaisija 100 m.<br />

Raahen satamaan<br />

3 MW:n tuulivoimala<br />

● Raahen satamaan nousee ensi<br />

keväänä uuden sukupolven tuulivoimala.<br />

Winwind Oy ja viihdetaiteilija<br />

Jari Sillanpään omistama<br />

EverGreen Investment Oy ovat tehneet<br />

sopimuksen WinWinD 3 -tuoteperheen<br />

turbiinin toimittamisesta<br />

ja testaamisesta. Nimellisteholtaan<br />

3 MW:n turbiinin napakorkeus on<br />

90 metriä ja roottorin halkaisija on<br />

Cygnaeuksen koulu sijaitsee Jyväskylän<br />

keskustassa.<br />

päisenä väistötilana. Elementtirakenteisen<br />

osan kustannukset olivat<br />

noin 1,5 milj. euroa.<br />

Vanhasta koulurakennuksesta<br />

pystyttiin hyödyntämään perustukset,<br />

runkorakenteet ja vesikatto.<br />

Vanhojen rakenteiden lisäksi voitiin<br />

käyttää olemassa olevaa IV-tekniikkaa<br />

sekä vesi-, viemäri- ja kaukolämpöliittymiä.<br />

PAROC print -elementtiratkaisulla<br />

saavutettiin rakenteiden<br />

hyvä lämmöneristävyys.<br />

Elementtirakenteinen koulu toteuttiin<br />

vanhan rungon mukaisesti<br />

kaksikerroksisena ja paloluokan P1<br />

täyttävänä rakennuksena.<br />

109 metriä. Sen testaaminen alkaa<br />

kesäkuussa 2011.<br />

– Hanke tukee hienosti Raahen<br />

kaupungin strategiaa nousta<br />

Suomen tuulivoimapääkaupungiksi,<br />

Raahen kaupunginjohtaja Kari<br />

Karjalainen sanoo.<br />

Eurooppalainen<br />

geoportaali<br />

verkossa<br />

● OneGeology-Europe on ensimmäinen<br />

digitaalisessa muodossa<br />

oleva monikielinen Euroopan geologinen<br />

karttapalvelu internetissä<br />

– myös suomeksi. Uusi geoportaali<br />

antaa uudenlaista tukea luonnonkatastrofien<br />

ennaltaehkäisemiseen,<br />

tutkimusten hakemiseen ja terveysriskien<br />

tunnistamiseen Euroopan<br />

tasolla.<br />

Euroopan komissio on rahoittanut<br />

2008 alkanutta projektia<br />

2,6 milj. eurolla. Projektin tuloksena<br />

geologiset karttatiedot ovat vapaasti<br />

kaikkien käytettävissä.<br />

http://onegeology-europe.brgm.fr/<br />

geoportal/viewer.jsp<br />

VESIMITTARIT<br />

PAKOLLISIKSI<br />

● Huoneistokohtaiset vesimittarit<br />

tulevat pakollisiksi ensi vuoden<br />

alusta uudisrakennuksissa, joissa<br />

on enemmän kuin yksi huoneisto.<br />

Asuinhuoneistojen lisäksi mittarit<br />

on asennettava toimisto- ja liikekiinteistöihin.<br />

Pelkästään asuinrakennuksissa<br />

käyttöveden lämmitykseen kuluva<br />

energia on Suomen kokonaisenergian<br />

käytöstä noin viisi prosenttia.<br />

Vesimittarit säädettäneen myöhemmin<br />

pakolliseksi myös korjausrakentamisessa<br />

laajojen putkiremonttien<br />

yhteydessä.<br />

Winwind Oy<br />

Kirkkonummella kokeillaan<br />

uutta maankäytön suunnittelumallia<br />

SUOMEN SUURIN<br />

SATAMA ALOITTAA<br />

TOUKOKUUSSA<br />

● Kotkan ja Haminan satamat<br />

yhdistyvät. Kaupunkien valtuustot<br />

hyväksyivät sulautumissuunnitelman<br />

8.11. HaminaKotka Satama<br />

Oy aloittaa toimintansa toukokuussa<br />

2011. Se tulee olemaan<br />

15–16 miljoonan tonnin vuosiliikenteellään<br />

Suomen ylivoimaisesti<br />

suurin satama. Uudesta satamasta<br />

Kotkan kaupunki omistaa 60<br />

prosenttia ja Haminan kaupunki<br />

40 prosenttia.<br />

Kotkan Satama Oy:n toimitusjohtaja<br />

ja tulevan satamayhtiön<br />

johtoon nouseva Kimmo Naski<br />

muistuttaa, että yhdistymisellä turvataan<br />

Kymenlaakson reitin kilpailukyky<br />

ja satamatoiminta pitkälle<br />

tulevaisuuteen.<br />

– Suurinvestoinnit siirtyvät huomattavasti,<br />

mikä helpottaa satamien<br />

ja niiden omistajien taloutta ja<br />

● Kirkkonummella sijaitsevan<br />

Sundsberg-Sarvvikin alueen suurimmat<br />

maanomistajat sekä Kirkkonummen<br />

kunta kehittävät maankäytön<br />

suunnittelua tulevaisuuden<br />

kestävien maankäyttöratkaisujen<br />

pohjaksi yhdessä Tekesin kanssa.<br />

Uuden toimintatavan tavoitteena<br />

on kehittää maankäytön suunnittelua<br />

avoimella vuorovaikutuksella.<br />

Apuna käytetään virtuaalista<br />

3D-mallinnusta ja luodaan uudenlainen<br />

tietovarasto kaikille osapuolille<br />

tuleviin kaavoitushankkeisiin.<br />

Mallia tullaan hyödyntämään jatkossa<br />

vastaavissa aluesuunnittelukohteissa<br />

Suomessa ja ulkomailla.<br />

Model 2020 -projektissa kehitetään<br />

mallipohjainen työskentelyalusta,<br />

johon ensimmäisessä vaiheessa<br />

syötetään tietoa alueen fyysisistä<br />

ominaisuuksista ja suunnittelun<br />

reunaehdoista. Kun työ etenee,<br />

malliin kytketään hankkeen myötä<br />

syntyvää tutkimus- ja suunnittelutietoa<br />

mm. joukkoliikenteen ratkaisuvaihtoehdoista,<br />

kaupallisten<br />

ja julkisten palveluiden sijoittumisesta<br />

sekä asukkaiden asumiseen<br />

liittyvistä toiveista.<br />

Model 2020 -projektin pilottialueena on noin 500 hehtaarin<br />

Sundsberg-Sarvvikin alue, joka on Kirkkonummen kunnan yleiskaavassa<br />

osoitettu asumiseen, keskustatoimintoihin ja toimitilarakentamiseen.<br />

Se sisältää myös merkittäviä virkistysalueita.<br />

säästää ympäristöä. Uuden HaminaKotkan<br />

sataman rooli Suomenlahden<br />

ja Itämeren alueella<br />

sekä Venäjän liikenteessä Helsinki-Pietari-kehityskäytävällä<br />

vahvistuu,<br />

Naski sanoo.<br />

Itämerellä HaminaKotkan kokonaisliikenne<br />

lähentelee sijalukua<br />

15, konttiliikenteessä satama<br />

on Itämeren kolmanneksi<br />

suurin.<br />

Kokonaisliikenne-ennuste<br />

HaminaKotkan ja Helsingin<br />

satamissa 2010<br />

Milj. tonnia<br />

HaminaKotka<br />

Helsinki<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

53

Pistetalot hyödyntävät ympäröivää rakennettua ympäristöä ja suurmaisemaan avautuvia<br />

näkymiä. Alvar Aallon suunnitteleman Casa Laurenin asemaa kaupunkikuvassa on raadin<br />

mukaan kunnioitettu hienovaraisesti.<br />

Pysäköintiluola<br />

Ouluun<br />

● Ouluun rakennetaan pysäköintiluola.<br />

Kaupunginvaltuusto<br />

päätti rakentamisesta 8.11. äänin<br />

40–27. Pysäköintihalli sijoitetaan<br />

keskustan alle rakennettaviin<br />

kalliotiloihin. Rakentamisen<br />

on määrä alkaa 2012. Rakentamiskustannukset<br />

ovat lähes<br />

60 miljoonaa euroa, ja niistä<br />

vastaa Oulun kaupungin omistama<br />

Oulun Pysäköinti Oy.<br />

Ympäristölupa<br />

Ekokemin toiselle<br />

voimalalle<br />

● Etelä-Suomen aluehallintovirasto<br />

on 25.11. myöntänyt Ekokemin<br />

toiselle voimalalle ympäristöluvan.<br />

Ekokem aloittaa noin<br />

60 milj. euron rakennushankkeen<br />

välittömästi.<br />

Hanke kolminkertaistaa Ekokemin<br />

sähköntuotannon 115<br />

gigawattituntiin ja lisää kaukolämmön<br />

tuotantoa neljänneksellä<br />

noin 500 gigawattituntiin.<br />

Voimalan valmistuttua 2012 lopulla<br />

lähes kaikki Hyvinkään ja<br />

Riihimäen kaukolämpö tuotetaan<br />

jäteperäisellä energialla.<br />

EKK sai uuden<br />

puheenjohtajan<br />

Kotkasta<br />

● Elävä kaupunkikeskusta yhdistyksen<br />

uudeksi puheenjohtajaksi<br />

on valittu Henry Lindelöf.<br />

Kotkan kaupunginjohtajana<br />

vuodesta 2002 toiminut<br />

NOSTETTA<br />

JYVÄSKYLÄÄN<br />

● Jyväskylän Hämeenkadun<br />

alueen arkkitehtikutsukilpailun<br />

on voittanut Verstas Arkkitehdit<br />

Oy:n ehdotus ”Noste”. Voittanut<br />

ehdotus todettiin korttelirakenteeltaan<br />

ja rakennustyypeiltään<br />

monipuoliseksi. Asuin- ja<br />

toimitilakorttelien käsittely omina<br />

kokonaisuuksina on kaupunkikuvan<br />

ja vaiheittain toteuttamisen<br />

kannalta onnistunut ratkaisu.<br />

Hannikaisenkadun ja Vapaudenkadun<br />

väliin jäävä kiilamainen<br />

kilpailualue sijaitsee Jyväskylän<br />

historiallisen ruutukaavaalueen<br />

reunalla, ja sillä on erityinen<br />

kaupunkikuvallinen merkitys<br />

lähestyttäessä Jyväskylän<br />

keskustaa lounaasta sisääntuloväylää<br />

pitkin.<br />

Lindelöf (s. 1953) on koulutukseltaan<br />

hallintotieteen maisteri.<br />

Kotkaan hän siirtyi Loviisan<br />

kaupunginjohtajan tehtävistä.<br />

Energiatodistukset<br />

myös<br />

yleisötiloihin<br />

● Rakennusten energiatodistukset<br />

on pantava esille myös viranomaisten<br />

yleisöpalvelutiloissa.<br />

Hallitus esittää, että lakia rakennuksen<br />

energiatodistuksesta<br />

muutettaisiin siten, että todistus<br />

on oltava nähtävillä yli 1 000<br />

neliön tiloissa, joissa viranomainen<br />

tarjoaa julkisia palveluita.<br />

Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan<br />

voimaan maaliskuun alusta.<br />

Todistusten on oltava nähtävillä<br />

viimeistään 1.3.2012.<br />

Verstas Arkkitehdit Oy<br />

Tapiolan<br />

pääkonttori vuoden<br />

teräsrakenne<br />

● Vuoden 2010 teräsrakenne on<br />

Tapiola-ryhmän uusi pääkonttori<br />

Espoon Tapiolassa. Palkintolautakunnan<br />

mukaan rakennuksessa on<br />

onnistuneesti käytetty hyväksi teräksen<br />

ominaisuuksia muuntojoustavan,<br />

tehokkaan sekä viihtyisän ja<br />

tilallisesti vaikuttavan toimistokokonaisuuden<br />

synnyttämisessä.<br />

Länsiväylän varrella sijaitseva rakennus<br />

jatkaa Tapiolan arvostettua<br />

rakentamisperinnettä. Kuusikerroksinen<br />

pääkonttorivolyymi on taitavasti<br />

sovitettu puutarhakaupungin<br />

mittakaavaan jakamalla rakennusmassa<br />

kuuteen osaan sisäpihojen ja<br />

rakennuksen polveilujen avulla.<br />

Tapiolan pääkonttorin pääsisäänkäyntiä<br />

hallitsee kolmen<br />

Corten-teräksisen pilarin kannattama<br />

katos ja siitä ripustettu<br />

rakennuksen korkuinen teräslasiseinä.<br />

Anders Portman<br />

PELASTUSLAKI<br />

UUDISTUU<br />

● Pelastustoimintaa, onnettomuuksien<br />

ehkäisyä ja väestönsuojelua<br />

sääntelevä pelastuslaki<br />

on tarkoitus uudistaa kokonaan.<br />

Uudessa pelastuslaissa<br />

mm. määriteltäisiin nykyistä<br />

selkeämmin jokaisen ihmisen ja<br />

yhteisön velvoitteet turvallisuuden<br />

ylläpitämisessä ja eri tahojen<br />

vastuut pelastustoimen tehtävien<br />

hoitamisessa.<br />

Lain on tarkoitus tulla voimaan<br />

mahdollisimman pian sen<br />

jälkeen, kun se on vahvistettu<br />

keväällä 2011.<br />

Hallituksen 18.11. antamassa<br />

pelastuslakiesityksessä on<br />

useita varautumis- ja toimintavelvoitteita,<br />

joiden noudattamista<br />

valvoisi pelastuslaitos.Pelastuslaitos<br />

valvoisi myös rakennusten<br />

ja muiden kohteiden turvallisuuteen<br />

liittyvien velvoitteiden<br />

noudattamista.<br />

Tarkastettavia kohteita ei<br />

enää määriteltäisi laissa, vaan<br />

pelastuslaitos määrittelisi ne paikallisen<br />

riskiarvion perusteella.<br />

Uuteen pelastuslakiin esitetään<br />

sisällytettäväksi erityiset<br />

hoitolaitosten sekä palvelu- ja<br />

tukiasumisen poistumisturvallisuusvaatimukset.<br />

Väestönsuojiin<br />

lievennyksiä<br />

Lakiesityksen mukaan väestönsuoja<br />

tulisi jatkossa rakentaa<br />

kaikkiin rakennuksiin, joiden<br />

kerrosala on yli 1 200 neliömetriä.<br />

Teollisuus-, tuotanto-, varasto-<br />

ja kokoontumisrakennuksissa<br />

väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden<br />

aiheuttava raja nousisi<br />

1 500 neliömetriin.<br />

Peruskorjauksen yhteydessä<br />

tehtävästä uuden väestönsuojan<br />

rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin.<br />

Sen tilalle tulisi väestönsuojan<br />

kunnostamisvelvollisuus<br />

muutos- ja korjaustyön yhteydessä.<br />

Myös yleisten väestönsuojien<br />

rakentamisvelvoitteesta<br />

luovuttaisiin.<br />

Muutokset pienentäisivät väestönsuojien<br />

rakentamisen kustannuksia<br />

arviolta 21 miljoonaa<br />

euroa vuodessa.<br />

www.intermin.fi/suomi/pelastuslaki<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Luukku-talo saa energiansa auringosta. Yli 75 prosenttia rakennusmateriaaleista<br />

on uusiutuvia.<br />

● Vuoden 2010 puupalkinnon on<br />

saanut Aalto-yliopiston nollaenergiatalo<br />

Luukku. Talo sisältää innovatiivisia<br />

ratkaisuja muun muassa<br />

runkorakenteissa, eristeissä, sisäverhouksissa<br />

osana sisäilman ja<br />

kosteustekniikan hallintaa, lasin<br />

ja puun liitoksissa sekä talotekniikassa.<br />

Talon ympäristövaikutuksia on<br />

tarkasteltu sen koko elinkaaren<br />

ajan mukaan lukien rakennustuotteiden<br />

valmistus. Yli 75 prosenttia<br />

talon rakennusmateriaaleista on<br />

uusiutuvia. Talon tarvitsema energia<br />

tuotetaan aurinkoenergialla.<br />

Anturit mahdollistavat sen toimivuuden<br />

seurannan.<br />

Palkintolautakunnan mukaan<br />

talo on äärimmäisen kompaktisti,<br />

mutta silti toimivasti mitoitettu. Ikkunoiden<br />

koossa ja suuntaamisessa<br />

on haettu luonnonvalon ja energiatehokkuuden<br />

välistä optimia.<br />

Jyväskylässä sijaitseva Kuokkalan kirkko on kaunis lisäys suomalaiseen<br />

puuarkkitehtuuriin.<br />

PUUPALKINTO NOLLAENERGIATALOLLE, KIRKOLLE KUNNIAMAININTA<br />

Luukku-talon suunnittelusta ja<br />

toteutuksesta on vastannut Aalto<br />

yliopiston Luukku-team, arkkitehtisuunnittelijana<br />

Ulla Prami ja<br />

Wood Program-työryhmä. Talon<br />

päärahoittaja on Sitra.<br />

Kunniamaininta<br />

Kuokkalan kirkolle<br />

Vuoden 2010 puupalkintolautakunnan<br />

kunniamaininnan sai Kuokkalan<br />

kirkko Jyväskylässä. Kirkko<br />

on kaunis lisäys suomalaiseen puuarkkitehtuuriin.<br />

Suomeen on viime<br />

vuosina rakennettu useita puurakenteisia<br />

kirkkoja, ja esimerkin toivoisi<br />

tarttuvan myös muihin julkisiin<br />

rakennuttajiin.<br />

Kuokkalan kirkon arkkitehtisuunnittelusta<br />

ovat vastanneet arkkitehdit<br />

Anssi Lassila, Teemu Hirvilammi<br />

ja Jani Jansson. Rakennuttaja<br />

on Jyväskylän seurakunta.<br />

RIKKIHAPPOTEHDAS<br />

LÄMMITTÄÄ HARJAVALTAA<br />

Boliden AB<br />

Harjavallan tehdas tuottaa 210 000 tonnia kuparia<br />

vuodessa. Suurin osa valetaan kuparianodeiksi.<br />

Poistokaasujen sisältämä rikki otetaan talteen ja<br />

valmistetaan rikkituotteiksi.<br />

● Boliden Harjavalta Oy<br />

käyttää Alfa Lavalin levylämmönvaihtimia<br />

rikkihappotehtaan<br />

tuottaman<br />

lauhdelämmön siirrossa<br />

Harjavallan kaupungin<br />

kaukolämpöverkkoon.<br />

Talvisin noin kaksi kolmasosaa<br />

kaukolämpöverkon<br />

lämmitystarpeesta katetaan<br />

Bolidenin lauhdelämmöllä.<br />

Aiemmin rikkihapon<br />

valmistusprosessista vapautuva<br />

lämpöenergia<br />

siirrettiin kokonaisuudessaan<br />

lauhdeveteen. Nyt<br />

osa tästä lämmöstä johdetaan<br />

kaukolämpöverkkoon.<br />

Tässä auttavat Alfa<br />

Lavalin haponkestävät levylämmönvaihtimet.<br />

– Osa tehtaan tuottamasta<br />

lämpöenergiasta,<br />

10 MW, käytetään tehtaan<br />

omiin prosesseihin.<br />

Toiset 10 MW myydään<br />

kaukolämpöverkkoon.<br />

Jos tämä 20 MW energiaa<br />

tuotettaisiin öljyllä, se tulisi<br />

maksamaan meille noin 6,5<br />

miljoonaa euroa ja hiilidioksidia<br />

syntyisi prosessissa<br />

20 000 tonnia, tuotantopäällikkö<br />

Jyrki Makkonen<br />

Boliden Harjavalta Oy:stä<br />

sanoo.<br />

Boliden Harjavalta Oy<br />

on Pohjoismaiden suurin<br />

rikkihappotehdas. Investoinnin<br />

myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt<br />

ovat vähentyneet.<br />

www. alfalaval.com<br />

Ilkivaltaa<br />

kestävä valaisin<br />

● Voila on uusi iskunkestävä<br />

vandal-safe -valaisin ulko-<br />

ja sisäkäyttöön. Rungon<br />

halkaisija on 340 mm.<br />

Tehokkaan ja luotettavan<br />

valaistuksen takaa Cree®:n<br />

ledit. Voilassa on 9 tai 12<br />

powlediä (1,2W tai 1,5W).<br />

Valotehokkuusarvo on 78<br />

lumen/W ja lämpötilan keskiarvo<br />

3 800°K.<br />

Vandal-safe valaisimia<br />

voi ketjuttaa. Sensor-malleissa<br />

on sisäänrakennettu<br />

liiketunnistin ja hämäräkytkin.<br />

Ne toimivat luotettavasti<br />

myös talvella, koska<br />

ledien syttymisaika on lyhyt.<br />

www.malux.fi<br />

Kierrätyslasista<br />

eristettä<br />

● Uusioaines Oy aloittaa<br />

vuoden vaihteessa vaahtolasin<br />

valmistuksen Forssassa.<br />

Vaahtolasin käyttökohteita<br />

on sekä tie- että<br />

Vaahtolasin raekoko<br />

on alkuvaiheessa 0–60<br />

mm. Ensi kevään aikana<br />

markkinoille tulee myös<br />

muita raekokoja.<br />

talorakentamisessa. Vaahtolasi<br />

toimii myös kapillaarikatkona.<br />

Keveytensä (alle 200<br />

kg/m³) ansiosta vaahtolasia<br />

on helppo käsitellä ja<br />

työstää. Vaahtolasi valmistetaan<br />

98-prosenttisesti<br />

kierrätyslasista.<br />

Vaahtolasi on hyvä routaeriste,<br />

joka vähentää teiden<br />

korjauskustannuksia.<br />

Se tekee ohuemmat rakenteet<br />

mahdollisiksi ja<br />

vähentää massanvaihtoja<br />

nopeuttaen rakentamista.<br />

Suomen ensimmäinen<br />

vaahtolasirakenteella<br />

toteutettu katu<br />

tehtiin Kangasalla<br />

2009.<br />

Kevättalvella<br />

routapiste meni<br />

vaahtolasirakenteessa<br />

vain<br />

0,6 metriin syvyyteen,<br />

kun<br />

taas murskerakenteessa<br />

se meni 1,6 metrin<br />

syvyyteen.<br />

www.uusioaines.com<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

55

Espoon kaupunki<br />

<br />

<br />

<br />

ström <br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Mauri Suuperkon<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

FCG <strong>Fi</strong>nnish<br />

Consulting<br />

Group Oy<br />

Juha<br />

Vesterberg<br />

<br />

<br />

Petri Poikonen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Airix Ympäristö Oy<br />

Marjut Lund<br />

<br />

<br />

<br />

Kai Saralehto<br />

<br />

<br />

Elina Marjakangas<br />

<br />

<br />

<br />

Jukka<br />

Jokihaara<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Nina Leino<br />

<br />

<br />

<br />

Vaasan kaupunki<br />

<br />

<br />

<br />

Tomas Häyry<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Piia Alho<br />

<br />

<br />

Ramboll<br />

<strong>Fi</strong>nland Oy<br />

Katrina Harjuhahto-Madetoja<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Liisa<br />

Kivekäs <br />

<br />

<br />

<br />

Martta Raudaskoski<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Tomi Teuho<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Maritta Heinilä<br />

<br />

Esko Takamaa<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Lotta Bjur-<br />

Ricardo Farinha<br />

<br />

<br />

<br />

Ansioituneita<br />

toimijoita<br />

pelastusalalla<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Piia<br />

Vähäsalo<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Piia Vähäsalo<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Camilla Österlund<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Cecilia Österlundin<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

DI Jaana Hakola<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Heli<br />

Kansanniva<br />

<br />

<br />

<br />

56<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />

vuonna 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

Marinetek Group<br />

FM Juha Keränen on<br />

nimitetty tutkimuskemistiksi<br />

Epäorgaaniselle osastolle<br />

Lahteen.<br />

DI Outi Kettunen on<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

Helsingin Geosuunnittelu-yksikössä.<br />

Ins. AMK Petteri Laamanen<br />

on nimitetty<br />

suunnittelijaksi Maankäyttö-yksikköön<br />

Tampereelle.<br />

DI Piia Sassi-Päkkilä<br />

on nimitetty projektipäälliköksi<br />

Vesi ja ympäristö<br />

-toimialalle toimipaikkanaan<br />

Oulu.<br />

Insinööri Ville Leisti on<br />

nimitetty tekniseksi johtajaksi.<br />

Marinetek <strong>Fi</strong>nlandin toimitusjohtaja<br />

Kari Suonsilta<br />

on nimitetty konsernin<br />

myyntijohtajaksi.<br />

Diplomi-insinööri Valtteri<br />

Vauramo on nimitetty<br />

suunnittelujohtajaksi.<br />

Ph.D. Jukka Saarikko<br />

on nimitetty kehitysjohtajaksi.<br />

Liikennevirasto<br />

Liikenneviraston 1.1.2011<br />

aloittavan uudistuneen<br />

organisaation johdon toimialajohtajat<br />

ovat seuraavat:<br />

2011<br />

Rakennuttajapäivät 2011<br />

20.–21.1.2011 Hämeenlinna<br />

www.kiinko.fi<br />

Paikallisen turvallisuussuunnittelun<br />

valtakunnallinen seminaari<br />

25.–26.1.2011 Jyväskylä<br />

www.pelastustoimi.fi/aihe/tapahtumat<br />

Kunnan jätehuollon<br />

perusteet<br />

26.1.2011 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />

2.–4.2.2011 m/s Mariella<br />

www.ukty.fi<br />

Paikkatietoseminaari<br />

8.–9.2.2011 Helsinki<br />

www.kunnat.net/tapahtumat<br />

Viherpäivät ja<br />

Vihertekniikka<br />

8.–9.2.2011 Tampere<br />

www.vyl.fi<br />

Kunnan jätehuoltomääräykset<br />

15.2.2011 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Uusi jätelaki<br />

16.2.2011 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Kiinteistöinsinöörien<br />

ja geodeettien<br />

neuvottelupäivät<br />

17.–18.2.2011 Kuopio<br />

www.fcg.fi<br />

VETO – Vesihuollon<br />

johtaminen ja<br />

kehittäminen<br />

28.4.2011–16.3.2012 (7x2 pv)<br />

Tampere<br />

www.tut.fi/edutech<br />

WASSER BERLIN<br />

INTERNATIONAL<br />

2.–5.5.2011 Berliini<br />

www.wasser-berlin.de<br />

Yhdyskuntatekniikka<br />

YT11-näyttely<br />

18.–20.5.2011 Turku<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />

Kuntatekniikan päivät<br />

19.–21.5.2010 Turku<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Stone+tec<br />

22.–25.6.2011, Nürnberg<br />

www.stone-tec.com<br />

Osakeyhtiö- ja<br />

liikelaitoskonferenssit<br />

25.–27.5.2011 Helsinki-Tukholma-<br />

Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Loma-asuntomessut<br />

27.6.–10.7.2011, Mäntyharju<br />

www.asuntomessut.fi<br />

Asuntomessut<br />

15.7.–14.8.2011, Kokkola<br />

www.asuntomessut.fi<br />

Kuntamarkkinat<br />

14–15.9.2011, Helsinki<br />

www.kuntamarkkinat.fi<br />

tapahtumakalenteri<br />

FM Jaakko Valkonen<br />

on nimitetty analystiksi<br />

Ramboll Management<br />

Consulting <strong>Fi</strong>nlandiin.<br />

Energiakolmio Oy<br />

DI Terhi Harjulehto on<br />

aloittanut energia-asiantuntijana<br />

energiatehokkuusryhmässä.<br />

MBA Mikko Askolin<br />

on nimitetty energianhankinnan<br />

palveluihin salkunhoitajaksi.<br />

Liikennejärjestelmätoimiala:<br />

ylijohtaja Anne<br />

Herneoja<br />

Kunnossapito-toimiala:<br />

ylijohtaja Raimo Tapio<br />

Investointi-toimiala:<br />

ylijohtaja Kari Ruohonen<br />

Liikenteenhallintatoimiala:<br />

ylijohtaja Tiina<br />

Tuurnala<br />

Hallinto-toimiala:<br />

hallintojohtaja Hannu<br />

Mäkikangas<br />

www.liikennevirasto.fi<br />

Rakentamisen<br />

sopimusoikeus ja<br />

sopimusjohtaminen<br />

22.–24.3.2011 Vantaa<br />

www.kiinko.fi<br />

Sportec 2011<br />

24.–25.3.2011 Tampere<br />

www.sportec.fi<br />

Jäähallipäivät<br />

19.–21.4.2011 Helsinki-<br />

Tukholma-Helsinki<br />

www.finhockey.fi/palvelut/<br />

jaahallipaivat<br />

<strong>Fi</strong>nnSec 2011<br />

4.–6.10.2011 Helsinki<br />

World Sustainable<br />

Building Conference<br />

18.–21.10.2011 Helsinki<br />

www.sb11.org<br />

UrbanTec<br />

24.–27.10.2011 Köln<br />

www.urbantec.de<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010 57

sivulla 36<br />

sivulla 36<br />

KUNTA-<br />

TEKNIIKKA<br />

JOENSUUSSA<br />

3.–5.6.<br />

sivulla 36<br />

Lännen Alituspalvelu Oy<br />

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />

www.lannenalitus.com<br />

Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />

koneella, DN1600 asennus.<br />

Pöyry <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

Puh. 010 3311<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Paikkatieto paljastaa,<br />

mihin paloasema<br />

rakennetaan sivu 13<br />

Vaalivoittajan valaistus<br />

pistettiin uusiksi<br />

Joensuussa sivu 20<br />

Orgaaninen puuarkkitehtuuri<br />

ihastutti<br />

Unkarissa SKTY-sivu 28<br />

USA:n vesihuollossa<br />

niukentuvien vesivarojen<br />

hallinta on haaste sivu 44<br />

ALITUSPORAUKSET<br />

kaikilla menetelmillä<br />

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />

asennuspituudet jopa 1000 m<br />

Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />

email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun<br />

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä<br />

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme<br />

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.<br />

8 /2010<br />

Isoissa voimaloissa<br />

eroon kivihiilestä<br />

– TEM:n Petteri<br />

Kuuva kertoo<br />

vaihtoehdot. sivu 36<br />

sivulla 36<br />

www.poyry.fi<br />

2010<br />

YHDYSKUNTATEKNIIKAN<br />

ASIANTUNTIJA<br />

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI<br />

Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850<br />

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,<br />

faksi (019) 31274<br />

www.finnmap-infra.fi<br />

Tehokasta<br />

täsmänäkyvyyttä<br />

Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme<br />

tuo tulosta.<br />

Ota yhteys Marianne<br />

Lohilahteen, puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Kajaani purkaisi<br />

suojellun<br />

katsomon sivu 14<br />

Sairaaloiden<br />

sisäilmasto<br />

puhtaaksi sivu 18<br />

Helsinki haluaa<br />

aurinko- ja tuulienergiaa<br />

sivu 34<br />

Uusi tekniikka<br />

nitistää<br />

katupölyn sivu 40<br />

3 /2010<br />

Vesiosuuskunta on<br />

Äänekoskelle mitä<br />

tärkein kumppani,<br />

Hannu Javanainen<br />

vakuuttaa. sivu 46<br />

Iiro Jääskeläinen ja Pekka Puistosalo<br />

tahtovat Länsiradan Lohjalle sivu 6<br />

ILMASTON ASIALLA<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

4 /2010<br />

Lennart Erfors on<br />

seurannut<br />

Kristianstadin tietä<br />

hiilineutraaliksi jo<br />

20 vuotta. sivu 38<br />

Joensuun seudulle Kevennystä Lahti sai Teknisen toimen<br />

yhteinen yleiskaava<br />

sivu 24 lupiin sivu 46 kuriin sivu 50 parani it:llä sivu<br />

ympäristö-<br />

vuotovedet tuottavuus<br />

54<br />

Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän<br />

ASUMISEN IHMEMAA<br />

GTK:n<br />

palveluja<br />

kunnille<br />

Geologiset tietoaineistot<br />

Maa- ja kiviainekset<br />

Pohjavesi<br />

Ympäristöselvitykset<br />

Luontomatkailu<br />

Asuntomessusivut 6–23<br />

www.gtk.fi<br />

Kari Piispanen ja Jorma Holopainen<br />

ovat tyytyväisiä YIT:n ja Mikkelin yhteisyritykseen<br />

KUMPPANUUS<br />

KANNATTAA<br />

Helsingin rinnakkaisrakentaminen<br />

on<br />

asukkaan etu sivu 25<br />

sivu 6<br />

Pyörreflotaatio Malmö puhdistaa<br />

tehostaa jäteveden liikenteen päästöjä<br />

puhdistusta sivu 40 aktiivisella betonilla sivu 48<br />

Akaan vesijohtoverkoston kunnossapidosta oli mielenkiintoinen<br />

juttu jossain Kuntatekniikan numerossa... olikohan<br />

se 3/2010 Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto<br />

paikkaa. Käytössäsi lehden <strong>pdf</strong>:t vuodesta 2006.<br />

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

5 /2010<br />

Vaalassa ilmastotyö<br />

on arjen pieniä<br />

tekoja, kunnanjohtaja<br />

Tytti Määttä<br />

kertoo. sivu 22<br />

Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun –<br />

Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari<br />

huolissaan palvelutason säilymisestä<br />

sivu 6<br />

KUULEEKO 112<br />

Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />

Tilaa <strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />

kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle<br />

syyskuussa 2010 ilmestyneen Vesihuollon<br />

osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa 80 euroa,<br />

irtonumero 8,50 euroa.<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin<br />

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. 09 771 2442.<br />

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,<br />

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös<br />

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010

Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n<br />

a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t<br />

pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,<br />

kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset<br />

kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset<br />

Lämmin<br />

Joulutervehdys!<br />

www.fcg.fi<br />

p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi<br />

Liikuntapaikkarakentamisen konsultit<br />

Liikuntapaikkarakentamiseen keskittyvää<br />

konsultointi- ja valvontapalvelua.<br />

Hankekartoitukset ,kuntoarviot ja hankesuunnitelmat.<br />

Avustamme suunnittelun järjestämisessä, ohjauksessa ja<br />

suunnitelmien arvioimisessa.<br />

P. 040 544 3998 www.liikuntapaikkarakentaminen.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

VESIHUOLTOPALVELUA<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2010<br />

59

Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma<br />

Yhdyskuntatekniikka 2011<br />

Turun Messu- ja Kongressikeskus<br />

18.–20.5.2011<br />

Koko ala yhdessä näyttelyssä.<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!