16.01.2015 Views

Sekahedelmä - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

Sekahedelmä - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

Sekahedelmä - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Sekahedelmä</strong><br />

3 • 20<strong>10</strong><br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong> • Osasto <strong>10</strong>


Sisältö<br />

Hyvää syksyä .................................3<br />

Tervehdys toverit . .............................4<br />

Mökkeilemään... ..............................5<br />

Avoin kutsu seminaariin. ........................6<br />

- Kutsun liitteeksi .............................7<br />

Maataloustukien taustalta .......................8<br />

Slangi-visa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9<br />

Vähän pervo ................................<strong>10</strong><br />

Maahanmuuttokeskusteluun ....................16<br />

Kesäpäivillä Hämeenlinnassa!. ...................18<br />

Vieraskynä ..................................21<br />

Syyskokous 3.11.20<strong>10</strong> klo 17.00 .................24<br />

Sekahelmä<br />

3 • 20<strong>10</strong><br />

Toimitus<br />

Vastaava<br />

Jukka Mahlamäki,<br />

jukka.mahlamaki @ meira.fi<br />

Heikki Vesanto<br />

heikki.vesanto @ luukku.com<br />

Taitto Anitta Kainulainen<br />

Kopiopiste, Mikkeli<br />

Seuraava <strong>Sekahedelmä</strong> -lehti ilmestyy syyskuussa.<br />

Aineistot 19.11.20<strong>10</strong> mennessä sihteerille.<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong><br />

Osasto <strong>10</strong><br />

Siltasaarenkatu 4, 5 krs<br />

00530 Helsinki<br />

puh. 02077 40713<br />

Internet: www.osasto<strong>10</strong>.com<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 2


Pääkirjoitus<br />

Hyvää syksyä<br />

Tarkoitukseni oli kirjoittaa piristävää ja<br />

mukavaa tekstiä. Aihe tuntuu kuitenkin<br />

aika kornilta, kun seuraa elintarvikealan<br />

tapahtumia muutaman viimeviikon<br />

ajalta. Työnantajat vaativat entistä kovempia<br />

voittoja, paperilla väännetään laskutavasta<br />

riippuen plus-merkit nolliksi, tai miinuksiksi.<br />

Ja työntekijöiden selästä pitäisi kaapia<br />

vieläkin isompia paloja, pienemmältä ja<br />

pienemmältä porukalta.<br />

Neljä elintarvikealan yhtiötä on aloittanut<br />

yt-neuvottelut. Neuvottelut koskevat<br />

yhteensä noin 2<strong>10</strong> ihmistä. Neuvottelu on<br />

tässä aika harhaan johtava sana, kyllä irtisanomiset<br />

on jo valmiiksi päätetty, ja irtisanottavat<br />

henkilötkin usein valittu. Katsotaan<br />

vain tarkasti, että lain kirjain toteutuu.”Ja<br />

hyvästi, kiva kun jaksoit minipalkalla näinkin<br />

monta vuotta. Älä muista pahalla, en minäkään<br />

enää muista sinua, lainkaan”. Meidän<br />

alueelta iso paukku tulee Ingmanin jäätelötehtaalta<br />

Sipoosta. Neuvottelut koskevat<br />

koko henkilökuntaa, noin 150 työntekijää.<br />

Kuulemma uuden makeisveron takia, jota<br />

juuri hahmotellaan, jäätelön teko ei enää<br />

kannata. Ei varmaankaan...<br />

nut varsin rahakkaalla kampanjalla vihreäksi<br />

toivopuolueeksi. Hyvin menee. Toisaalta<br />

työväen asiaa ajavaksi on ilmoittautunut<br />

perussuomalaiset. Haalariduunari voi nukkua<br />

yönsä hyvin, tai päivän, jos on yövuorossa,<br />

kun tietää. että meistä tykätään ja<br />

työtämme arvostetaan. Olisi kiva kuulla<br />

Soininkin suusta mitä aikoo tehdä rasvanahka<br />

duunareiden työolojen eteen, varsinkin<br />

jos duunari ei täytä perussuomalaisten mittoja,<br />

eli arjalaisia vaatimuksia.<br />

Näitä ihmisen arvojahan kehiteltiin<br />

1930-luvun Saksassa, oikein hiomalla hiottiin,<br />

kaiken muun mukavan ohessa. Iloisia<br />

kolkkapoikia nuo perussuomalaiset. Itse<br />

olen stadilainen perusduunari ja elintarvikealan<br />

työntekijöitä arvostava, on ihminen kotoisin<br />

mistä hyvänsä. Lämpimiä syysiltoja.<br />

Jukka<br />

Nyt kun vaalit lähestyvät, työmies ei onneksi<br />

ole enää yksin. Suuri työväenpuolue<br />

kokoomus, joka oli työmiehen asialla vajaat<br />

neljä vuotta, on suruksemme työntänyt<br />

meidät pois siipiensä suojasta, ja profiloitu-<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 3


Sihteerin terveiset<br />

Tervehdys<br />

toverit<br />

Onneksi on liitto. Valitettavasti se ei<br />

voi vaikuttaa siihen, että kesä meni<br />

ja alkaa kylmä syksy ja taas arkinen<br />

aherrus. Vaikka hiffaahan sen kaikki duunarit<br />

taas nahoissaan sanomattakin, kun<br />

herrojen ja muiden dirikoiden pankkitilejä<br />

täytetään. Duunarinpa ainoo mahdollisuus<br />

pankkitilien täyttämiseen taitaa olla toi loton<br />

skulaaminen. Sekin tosin paljon pelattuna<br />

kasvattaa jälleen herrojen vaurastumista. Vai<br />

tunteeks kukaan duunaria joka olis liksoilla<br />

rikastunut. Aina herrat puolensa pitää.<br />

Kuulin kesällä kuinka nuoria gimmoja ja<br />

kundejakin pidettiin kesätöissä esimerkiksi<br />

jätskin myynnissä jopa alle kympin tuntipalkalla.<br />

Niillä liksoilla tuskin paljon rikastutaan.<br />

Noinkohan niistä moni kuului liittoon Sit on<br />

vielä ne, jotka tekee ihan ilmaseks duunii.<br />

Kokoomus, tämä kolmas "työväenpuolue"<br />

yritti aikoinaan ajaa sellaista koulupolitiikkaa,<br />

että vain varakkaiden porvarien lapset<br />

menevät oppikouluun ja heistä tulee isiensä<br />

tavoin herroja ja johtajia, mutta duunarin<br />

lapsille riittää vähäisempikin koulutus, koska<br />

heistä tulee "vähä-älyisempinä" kuitenkin<br />

vain duunareita, siivoojia ja "siwan" kassoja.<br />

Kai niiden mielestä luokkayhteiskunnan<br />

luokkaerot olis liikaa hämärtynyt, jos duunareidenkin<br />

kakarat ois käynyt liikaa skoleja.<br />

Onneksi porvaripuolueet ei sentään vielä<br />

kaikesta ole päässyt päättämään. Muutama<br />

duunarinkin kakara on sentään päässyt opiskelemaan<br />

ja menestymään elämässään.<br />

Tässä tuli välillä sellanenkin uutinen korviin,<br />

että SAK:sta jengii loikkii Soinin leiriin.<br />

Toivottavasti ne vasemmistopuolueista Soinin<br />

lähes rasistiseen Persuspuolueeseen hinkuavat<br />

muistavat, että sen puolueen juuret<br />

ovat syvällä entisen porvaripuolueen Maalaisliiton<br />

mullassa. Sieltä syntyi SMP, josta<br />

syntyi Persus. Nehän vasta kovasti duunarin<br />

huolista välittää. Funtsikaapa sitä.<br />

Se taas oli hyvä uutinen, mikä kuultiin<br />

Raision laittoman irtisanomisen lopullisesta<br />

tuomiosta. Edes kerran pitkään aikaan oikeus<br />

voitti, vaikka työnantaja pääsikin taas<br />

asiasta vähän liian pienellä korvauksella.<br />

Kun ottaa huomioon Raision aiheuttaman<br />

sotkun kyseisen kaverin elämään ja mahdollisen<br />

leimautumisen tulevia duunipaikkoja<br />

silmällä pitäen, on kyseiset korvaukset todella<br />

liian pieniä. Oli muuten tän yhden Nokian<br />

pomon eroraha vähän eri luokkaa kuin<br />

tän Raision kaverin. Tarviikohan se tosissaan<br />

elämiseen neljä ja puoli milliä enemmän.<br />

Lopuksi haluaisin muistuttaa kevät kokouksesta.<br />

Jos haluatte vaikuttaa osaston toimintaan<br />

on se oikea paikka. Hyviä syksyjä<br />

kaikille Hessu.<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 4


Nyt mökkeilemään!<br />

SEL Etelä on vuokrannut kesämökin jäsentensä käyttöön. Mökki sijaitsee Lohjan<br />

Lehmijärven rannalla hyvien yhteyksien päässä, 50 km Helsingistä 1-tietä.<br />

Mökissä on kolme huonetta ja keittiö sekä sauna. Majoitustilaa on kuudelle hengelle.<br />

Pihalla on autokatos ja varasto. Mökki on nykyaikainen ja hyvin varusteltu. Mökistä löytyy<br />

jääkaappi ja pakastin, mikroaaltouuni, astianpesukone, kahvinkeitin sekä televisio.<br />

Lehmijärvi on kalaisa, mm. siikaa, muikkua, toutainta, haukea ja ahventa. Mökin vuokra<br />

sisältää kalastuskunnan luvan.<br />

Mökki on tarkoitetu kaikille jäsenille perheineen ja vuokra on todella edullinen.<br />

Kesäkuukausilta (touko-elokuu) ja sesonkilomaviikoilta (syysloma, hiihtoloma, talviloma)<br />

mökin viikkovuokra on 300 €, muina aikoina 150 € viikko ja viikonloppuisin 90 €.<br />

Vuorokausivuokra on 50 € kesäaikana sekä sesonkeina ja 25 € muina aikoina.<br />

Lisätietoja ja varaukset aluetoimistolta!<br />

Jouni Konttila puh. 040 544 5<strong>10</strong>1<br />

Pirjo Rauanheimo puh. 020 7740 713<br />

Mirva Matsumoto puh. 020 7740 712<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 5


Avoin kutsu<br />

Joukkoirtisanomisia! Lakko-oikeuden rajoittamista! Rikkurityövoimaa!<br />

Vuokratyösuhteita! Nyt tarvitaan vasemmiston ja ay-liikkeen yhteistä<br />

taistelua!<br />

Tervetuloa Vasemmiston työelämäverkoston<br />

seminaariin<br />

Vasemmistoliiton eduskunta<strong>ry</strong>hmä kutsuu vasemmistolaisia työelämätoimijoita<br />

keskustelemaan työpaikkojen haasteista sekä ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmiston<br />

vaikuttamismahdollisuuksista eduskunnassa.<br />

Vasemmiston työelämäverkoston seminaari<br />

1.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong> klo 11.00<br />

Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki<br />

Klo 11.00 Avaus<br />

Paavo Arhinmäki<br />

Miksi rikkaassa maassa on nälkäisiä<br />

ja hyvinvointivaltion rakenteita puretaan<br />

Olli Savela, Tilastokeskuksen yliaktuaari<br />

Minne yritysvoitot ovat<br />

kadonneet<br />

Pekka Sauramo, erikoistutkija,<br />

Palkansaajien Tutkimuslaitos<br />

Ritva Pitkänen, tutkija<br />

Verot, sosiaalivakuutusmaksut ja<br />

työeläkerahastot tarkempaan<br />

syyniin!<br />

Pertti Honkanen, erityistutkija, KELA<br />

klo 13.00 Ruokailu (omakustanteinen)<br />

Harmaan talouden torjunta ja<br />

ulkomaalaisen työvoiman<br />

työehtojen valvonta<br />

Matti Harjuniemi,<br />

Rakennusliiton puheenjohtaja<br />

Keskustelua: Suoraa puhetta työpaikoilta!<br />

Sanoista tekoihin:<br />

eduskunta<strong>ry</strong>hmän ja työelämätoimijoiden<br />

yhteistyö ja toiminta<br />

Jyrki Yrttiaho<br />

Klo 15.45<br />

Seminaarin päättäminen<br />

Klo 17.00 Illanvietto Ravintolaiva<br />

Wäiskillä,<br />

esiintyjänä Jussi Raittinen<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong><br />

6


1.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong> vasemmiston<br />

eduskunta<strong>ry</strong>hmän<br />

Työelämä-seminaarin kutsun<br />

liitteeksi<br />

1. Ääneen tai hiljaisesti hyväksytty ideologia<br />

on, että palkkojen ja sosiaalietujen heikentäminen,<br />

yritysverotuksen sekä huippurikkaiden<br />

verotuksen vähentäminen lisäisivät<br />

suomalaisten kilpailukykyä, kannustaisivat<br />

kotimaisia yrityksiä investoimaan Suomeen<br />

ja lisätessään työpaikkoja toisivat rahaa<br />

myös julkiselle sektorille. Tätä talous- ja finanssipolitiikkaa<br />

voidaan kutsua myös uus -<br />

liberalistiseksi sisäisen devalvaation politiikaksi.<br />

Sille on ominaista korkean työttömyyden<br />

ylläpitäminen, matalat palkankorotukset,<br />

jopa palkkojen alentaminen,<br />

työttömyysturvan, eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan<br />

leikkaukset ja eläkeiän korottaminen<br />

sekä julkisen sektorin leikkaaminen<br />

alijäämiin vedoten ja toisaalta veropolitiikassa<br />

suurituloisten suosiminen, kulutusverojen<br />

kiristäminen ja tasaveromallien tavoittelu.<br />

Suomessa vuoden 2011 vaalien jälkeisen<br />

hallituksen uusliberalistista ohjelmaa on<br />

pohjustettu vaihtoehdottomilla iskusanoilla<br />

”julkisen talouden kestävyysvajeesta” ja<br />

”ylivelkaantumisen pysäyttämisestä”. Miten<br />

nostamme keskusteluun vasemmiston vaihtoehdon<br />

Mitkä ovat sen kolme kovinta<br />

kärkeä<br />

2. Yritysten voitot ovat valuneet ulkomaille.<br />

Niitä on sullottu ulkomaisiin sijoitusrahastoihin,<br />

arvopapereihin, tuhlattu kannattamattomiin<br />

yritysostoihin, rikkaiden huippupalkkoihin<br />

ja osinkoihin. ”Vuonna 1995<br />

Suomeen rekisteröidyn 44 sijoitusrahaston<br />

rahastopääoma oli 0,9 miljardia euroa eikä<br />

ulkomaisia rahastoja juurikaan markkinoitu.<br />

Vuoden 2007 lopussa Suomessa oli myynnissä<br />

1<strong>10</strong>0 sijoitusrahastoa. Puolet näistä oli<br />

Suomeen rekisteröityjä arvoltaan 66 miljardia<br />

euroa. Sijoitukset ulkomaisiin rahastoihin<br />

olivat 41,5 miljardia euroa.”<br />

(Pihala, Hjerppe, Peltonen: Ennustuksesta<br />

jälkiviisauteen, 20<strong>10</strong>). Kaiken kaikkiaan Suomesta<br />

ulkomaille tehtyjen arvopaperisijoitusten<br />

kanta oli 2007 172 miljardia euroa (96%<br />

BKT:stä), kun se vielä vuonna 1998 oli 14,4<br />

miljardia euroa. Suomalaisten yritysten ulkomaille<br />

myyntien takia monen suuriyrityksen<br />

omistajakunta on 2000-luvulla ollut pääosin<br />

ulkomaista. Omistuksen siirtymisen myötä<br />

myös työpaikat ovat siirtyneet Suomesta.<br />

Samaan aikaan palkkojen osuus kansantulosta<br />

on dramaattisesti supistunut.<br />

Myös köyhyys on kasvanut ja julkiset palvelut<br />

heikentyneet. Mitä johtopäätöksiä<br />

vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen on<br />

tehtävä tästä kehityksestä Miten vastaamme<br />

funktionaaliseen tulonjaon muutokseen<br />

Miten turvaamme julkisen sektorin<br />

tulot, terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut<br />

ja sosiaalivakuutuksen rahoituksen<br />

3. Kahden vuosikymmenen aikana työmarkkinoilla<br />

on tapahtunut raju, radikaali muutos.<br />

Pitkäaikaistyöttömyys ja korkea nuorisotyöttömyys<br />

olivat pysyvä ilmiö jo ennen<br />

talouden taantumaa. Pätkätyö- ja vuokratyösuhteet<br />

ovat vallanneet alaa. Työttömien<br />

”kannustaminen” ja ajatus ”työttömyysturvan<br />

vastikkeellisuudesta”, ilmainen, palkaton<br />

työ työharjoitteluna tai työelämävalmennuksena<br />

jne. on yleisesti hyväksyttyä.<br />

Se on itsestäänselvyys työvoimahallinnolle<br />

ja jopa ay-liikkeellekin. Ulkomaisen vuokratyövoiman<br />

työehtojen polkeminen ja riisto,<br />

kotimaisen työvoiman syrjäyttäminen ovat<br />

tulleet osaksi suomalaisia työmarkkinoita.<br />

Onko muutos tapahtunut vasemmistosta<br />

ammattiyhdistysliikkeestä riippumatta, hiljaisella<br />

hyväksynnällä vai taipumisena ylivoiman<br />

ja poliittisen oikeistopaineen edessä<br />

Mitä on tehtävä<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 7


Maataloustukien<br />

taustalta<br />

Suomalaisten viljelijöiden saamat kansalliset<br />

tuet ovat puhuttaneet viime<br />

aikoina. Ne ovatkin huomattavan paljon<br />

suurempia kuin muissa EU-maissa. On<br />

syytä palauttaa mieleen hiukan tukien historiaa.<br />

EU-sopeutuksen yhteydessä Pellervoseuran<br />

toimitusjohtaja Samuli Skurnik ja<br />

muutamien suurten elintarvikeyritysten johtajat<br />

osallistuivat Harvard Bussiness Schoolin<br />

koulutusohjelmaan, jonka pohjalta rakennettiin<br />

suomalainen strategia. Skurnikin<br />

väitöskirjassaan kuvaama strategia oli, että<br />

raaka-aineen hinnoittelussa on päästävä<br />

mahdollisimman pian alaspäin kansainväliselle<br />

tasolle ja tuottajien toimeentulosta<br />

on huolehdittava lähinnä hallinnollisilla,<br />

sosiaalipoliittisilla ja ylipäätään mahdollisimman<br />

vähän markkinatilannetta vääristävil -<br />

lä toimenpiteillä. Tuottajien hintayhteistyö<br />

kiellettiin, mutta osuuskauppojen hintayhteistyön<br />

kilpailuvirasto hyväksyi.<br />

Tämän tapahtumasarjan seurauksia nautimme<br />

nyt. Viljelijät ovat päätyneet sosiaalipoliittisten<br />

toimenpiteiden (maataloustuet)<br />

piriin ja tilakokojen kasvaessa tuetkin ovat<br />

kasvaneet. Aivan yleisesti on hyväksytty ajatus<br />

siitä, että kotimainen ruoan omavaraisuus<br />

halutaan säilyttää, samoin kotimainen<br />

ruokatuotanto. Tämä sinänsä oikea lähtökohta<br />

on kuitenkin poikinut kummallisia<br />

hedelmiä. Elintarviketeollisuus on kyennyt<br />

yhteiskunnan mahdollistaman raaka-ainesubvention<br />

avulla hamuamaan yrityksiä niin<br />

Ruotsista, Venäjältä kuin Baltian maistakin.<br />

Kun ruotsalainen maatalouskomissaari<br />

muutama vuosi sitten valitti suomalaisten<br />

kansallisten maataloustukien suuruutta, ei<br />

hänen motiivejaan tarvitse kaukaa hakea.<br />

Suomalaiset ovat korjanneet sadon ostamalla<br />

heikommin pärjänneitä ruotsalaisia<br />

elintarvikealan yrityksiä, koska ruotsalaiset<br />

eivät ainakaan Skurnikin väitöskirjassaan<br />

esittämän arvion mukaan ymmärtäneet<br />

toimia yhtä nokkelasti kuin suomalaiset.<br />

Kilpailusäädösten muutosten suurin voittaja<br />

- kauppa - on lisännyt osuuttaan yhteisestä<br />

kakusta rajusti kilpailuttamalla ylituotannosta<br />

kärsivää elintarviketeollisuutta. Kesko<br />

etsii ostettavaa miljardilla eurolla, mutta<br />

valittaa, ettei kotimaasta löydy mitään kiinnostavaa.<br />

Koko ketjua leimaa tietynlainen<br />

ylimielisyys. Elintarvikealan yritykset veivät<br />

alan kalliiseen lakkoon keväällä ajaakseen<br />

läpi väkisin työntekijöiden työaikaheikennykset<br />

ja suuren venäläisen ostajan valituksiin<br />

suhtaudutaan julkisen nokkavasti.<br />

Monet ulkomaiset yritysostot ovat osoittautuneet<br />

virheinvestoinneiksi. Viimeksi<br />

Atria on kuvannut Kauppalehdessä miten<br />

Venäjä tuottaa jatkuvasti tappiota, jota joudutaan<br />

suomalaisen tuotannon tuloksilla<br />

paikkaamaan. Onko veronmaksajien ja yhteiskunnan<br />

etu, että teollisuus ja kauppa<br />

tuhlaavat veronmaksajien subventoiman<br />

kotimaisen tuotannon hyödyn ja pienipalkkaisten<br />

työntekijöiden työn tuloksia<br />

ulkomaisiin yritysostoihin. Työssäkäyvien<br />

köyhien lukumäärä on jälleen kasvanut ja<br />

eniten osa-aikatyöntekijöitä on juuri kaupan<br />

piirissä. Keskon ja muiden kauppaketjun<br />

suuria voittoja tulisikin käyttää kotimaassa<br />

alan työntekijöiden palkkojen korotuksiin<br />

ja näiden yritysten ylisuuria voittoja tulisi<br />

verottaa nykyistä reippaammin. Ehkäpä<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 8


Slangi-visa<br />

lainsäädännöllisin keinoin voitaisiin ketjuja<br />

myös velvoittaa ylläpitämään palveluja<br />

harvaan asutuilla alueillakin, koska näitä<br />

miljardeja näyttää riittävän riesaksi asti.<br />

Elintarviketeollisuus voisi kehittää voitoillaan<br />

kotimaista tuotetta ja maksaa työntekijöilleen<br />

kunnollisen siivun tapahtuneesta<br />

työntuottavuuden kasvusta. Jos elintarviketeollisuus<br />

satsaisi voittojaan puhtaan<br />

luontomme ja pitkän kesäpäivämme jalostaman<br />

maidon, viljan kaiken muunkin<br />

maassamme kasvavan elintarvikkeen jalostamiseen,<br />

kunnolliseen tuotesuunnitteluun,<br />

mainostamiseen ja brändäämiseen,<br />

Suomesta voisi tulla arvostettu parhaiden<br />

ruoka-aineiden viejä, sen sijaan että nyt<br />

suuruudenhulluudessa keskitytään kilpailijoiden<br />

nujertamiseen yritysostoin, pyritään<br />

kansainvälisiksi toimijoiksi ja suomalaista<br />

omaa tuotantoa pidetään eräänlaisena<br />

velipuolena, jonka tulokset rahastetaan<br />

ulkomaille tuhlattavaksi.<br />

Päivi Uljas<br />

1. ”Stikkaisitsä mut Stadikalle” tarkoittaa<br />

1) Voisitko kyyditä minut Stadionille.<br />

x) Maksaisitko Stadionin pääsymaksun<br />

puolestani<br />

2) Päästäisitkö minut (jo yksin) Stadionillle<br />

2. DÖLLÄÄ on tätä nykyslangia. Se on siis<br />

1) Tuoksumista.<br />

x) Oksentamista.<br />

2) Varastamista.<br />

3. ”Jos kusettaa trokarii niin, et tokkaa sen<br />

handuun vaan pabruu”, niin tämä vois<br />

jotenki loogisesti jatkuu:<br />

1) nii ei kandeis stroolaa kyttiksen vadustriimereit..<br />

X) nii ei kandeis hengaa samoil kulmil<br />

vähää aikaan.<br />

2) nii ei kandeis tsöbaa tsettii Kyliksen<br />

stiflaan.<br />

4. PÄRTSÄRI ei ole ”pärstäkerroin”, vaan<br />

mitä<br />

1) Alkoholin runsaskäyttäjä.<br />

x) Moottoripyöräilijä.<br />

2) Peltiseppä, etenkin ”varpusten” duunaaja.<br />

5. ”Rokkarille kuuluvat pillifarkut, rasvaletti<br />

ja SPITTARIT”. Joskus sanottiin SPITFAIJARIT,<br />

mut mitä on<br />

1) Kireät sahkasormikkaat.<br />

x) Syljeskelyt.<br />

2) Teräväkärkiset jalkineet.<br />

(Suosikki-lehti 1978)<br />

6. BLÄDÄRI on lättähattu, mut myös<br />

1) Lentolehtinen.<br />

x) Sanomalehti.<br />

2) Räiskäle.<br />

OIKEA RIVI: 11x x22<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 9


Vähän pervo<br />

Istuimme kerran tyttöporukassa uimalaiturilla<br />

kesäaamuna. Kerroin eräästä<br />

mielestäni uskomattoman kiehtovasta<br />

palkkaliikkeestä. Kälyni puuskahti, ettei<br />

asiassa ollut hänestä mitään kiehtovaa,<br />

suloista tai ihmeellistä ja huomautti, etten<br />

ilmeisesti ymmärrä lainkaan, mikä on suloista,<br />

ihmeellistä tai kiehtovaa.<br />

Olenkin aina ollut sikäli hiukan pervo, että<br />

olen kokenut tavattoman kiinnostavaksi,<br />

ja luovaksi toiminnaksi tavallisten ihmisten<br />

etujen ja oikeuksien puolustamisen ahnaan<br />

ja itseään täynnä olevan taloudellisen ja<br />

poliittisen eliitin rohmuamista vastaan. Varsinkin<br />

nuorena opiskelijatyttönä oli vaikeaa<br />

saada ihmiset ottamaan itseäni vakavasti;<br />

minä paasasin ja kansalaiset totesivat, että<br />

on se söpö, kun se suuttuu tollain aina,<br />

miten liikuttavaa...<br />

Kun sitten pääsin työhön <strong>Helsingin</strong> leipomotyöntekijäin<br />

ammattiosastoon 26-vuotiaana,<br />

oli kuin kotiin olisi tullut, ne paasasivat<br />

vielä enemmän, varsinkin puheenjohtaja<br />

Kauhanen. Alueen vanha toimitsija<br />

Pentti Lundström oli sotia edeltävän kauden<br />

maanalaisen toiminnan miehiä, ovela,<br />

juonikas ja täynnä ihmeellisiä tarinoita ja<br />

opetuksia. Aluetoimistonhoitajana oli Anja<br />

Jämsen, joka varmaan sisimmässään huokaisten<br />

alkoi kasvattaa nuorta huoletonta<br />

boheemia ay-liikkeen sääntöjen ja hyvien<br />

tapojen maailmaan. Yhtä aikaa kanssani<br />

palkattiin aluetoimistoon myös osasto <strong>10</strong>:n<br />

entinen puheenjohtaja Rudolf Lindblad ja<br />

taloudenhoitaja Aino Pakkala. Myös heidän<br />

kasvatustehtävänsä oli raskas. Olin sumeilematta<br />

väittänyt hallitsevani kirjanpidon<br />

työhaastattelussa, mutta se oli ollut karkeaa<br />

liioittelua. Ainon tiukkojen silmien alla tehtiin<br />

vapisevia yrityksiä ja erehdyksiä, mutta<br />

lopulta hän suorastaan sai minut pitämään<br />

touhusta. Lindblad oli ja on edelleen<br />

valtavan luovalla tavalla lahjakas kaveri ja<br />

pienten työpaikkojen kasvattina hän opetti,<br />

miten leipomoissa voitaisiin paremmin<br />

edistää palkkaliikehdintää. Me kehitimme<br />

leipomoalalla eräänlaisen psykologisen sodankäynnin<br />

systeemin, jossa työpaikkojen<br />

väki alkoi kuukausia kestävän suunsoiton<br />

ja uhkailun parempien palkkojen puolesta<br />

ja siihen apuna olivat paljolti juuri Limpun<br />

vihjeet. Saimme näillä menetelmillämme<br />

alan ohjepalkkoja nousemaan koko ajan ja<br />

kun lama tuli, muut alat ihmettelivät, miksi<br />

leipomoalan ohjepalkat olivat parempia<br />

kuin muilla. Lundströmin jäätyä eläkkeelle<br />

toimistoon palkattiin liha-alalta Kauko<br />

Autiosaari, jonka tarinat lihatehtaista olivat<br />

valtavan hauskoja ja heidän omaleimainen<br />

kulttuurinsa tuli minulle niin tutuksi, että<br />

kun muutama vuosi sitten tein heidän ammattiosastonsa<br />

historian, eräs turkulainen<br />

liha-alan toveri ei ollenkaan uskonut etten<br />

olisi ollut itsekin liha-alalla töissä.<br />

Elämä ei yleensäkään kulkenut kaavojen<br />

mukaan, vaan osoittautui olevan täynnä<br />

yllätyksiä ja useimmat ennakkoluulot olivat<br />

vääriä. Luottamus liittoon oli lujaa. 1970-luvun<br />

loppuvuosina ja 1980-luvulla työnantajat<br />

ja oikeisto vielä vähän kunnioittivat<br />

työläisiä ja ay-liikettä, niin että hyvin paljon<br />

asioita sovittiin työpaikoilla ja meille asti tuli<br />

ehkä kaikkein hulluimmat. Eräs tyttö vaati<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> <strong>10</strong>


Päivi yhdessä Kauko Autiosaaren ja Jarl Sundin kanssa tapaamassa<br />

Kotisaaren leipomon johtoa ja luottamismiehiä.<br />

liitolta apua, kun hänet oli pakotettu tunnustamaan<br />

varkaus. Tyttö oli hyvin kaunis<br />

ja niinpä me Autiosaaren kanssa livahdettiin<br />

kuuntelemaan salaa verhon takaa, kun<br />

Limppu kysyi lempeästi, että ethän sinä<br />

mitään kai sieltä ottanut. Tähän tyttö vastasi,<br />

että 500 kg juustoa, mutta eihän se<br />

käsilaukkuun mahtunut vaan poikakaveri<br />

haki trukilla lastauslaiturilta. Liiton apu jäi<br />

aika vähäiseksi tässä tapauksessa.<br />

Olin aina järjestelemässä jotain mielenosoitusta<br />

1980-luvulla. Työnantajat yrittivät nujertaa<br />

ay-liikettä saattamalla luottamusmiehet<br />

henkilökohtaisiin taloudellisiin vastuisiin<br />

lakkojen taloudellisista vahingoista. Ensin<br />

hyökättiin Wärtsilän luottamusmiehiä Viitaniemeä<br />

ja Rantaa vastaan, sitten meidän<br />

Mallasjuoman pääluottamusmiestä Pauli<br />

Konttista. Heitä puolustettiin isoilla lähetystöillä<br />

ja mielenosoituksilla. SAK:n valtuustoa<br />

ja johtoa käytiin isolla porukalla muistuttamassa<br />

muutaman kerran vuodessa parempien<br />

palkankorotusten tarpeesta, järjestettiin<br />

kampanja liikevaihtoveron alentamisen<br />

puolesta, liikennemaksujen alentamisen<br />

puolesta, perustettiin Maakaasuliike taistelemaan<br />

maakaasu helsinkiläisten energialähteeksi<br />

ja vaikka mitä muuta. Aluetoimiston<br />

väki ja muiden osastojen aktiivit, myös<br />

aina kympin toverit tulivat mukaan ja paljon<br />

saatiin tosiasiassa aikaan. Onnistuttiin voittamaan<br />

ensin leipomoalalle ja sitten kaikille<br />

elintarvikealoille pääkaupunkilisä.<br />

1990-luku olikin sitten jo vakavien haasteiden<br />

aikaa. Laman seurauksena meiltä<br />

meni leipomoalalta yli puolet työpaikoista,<br />

teollisuudesta meni Vaasan Mylly ja Paasivaara,<br />

Öljynpuristamolta paljon työpaikkoja,<br />

Suomen Tupakka kokonaan, Sineb<strong>ry</strong>choffin<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 11


Lakkokokous alkamassa HTY:n talolla. Päivi nojaa seinään.<br />

siirtyessä Keravalle, osa jäi ilman työpaikkaa,<br />

liha-alalta HK:lta loppui leikkaamo ja<br />

jatkojalostus ja minä olin vastannut alueen<br />

työttömien opastuksesta. Heitä oli ollut<br />

1980-luvulla alueella keskimäärin <strong>10</strong>0 -120,<br />

yhtäkkiä melkein 2000. Samoihin aikoihin<br />

lait muuttuivat ja aina oli sormi suussa,<br />

kun ihmisten hätä löi ovista ja ikkunoista.<br />

Monissa liitoissa uusi tilanne ratkaistiin siten,<br />

että ulko-oviin laitettiin postiluukut,<br />

jonne työttömät saivat paperinsa laittaa.<br />

Me päätimme hoitaa asiat paremmin. Perustettiin<br />

toimistoon Kahvila Pääsky, jossa<br />

tarjottiin joka maanantai kahvia ja voileipiä<br />

ja neuvontaa, saatiin työnantajilta tarjoiltavat<br />

ja työttömät toimivat hienoina emäntinä.<br />

Alettiin itse hankkia myös työpaikkoja,<br />

jotteivät jäsenet tippuisi peruspäivärahoille<br />

ja luulen, että itsekin soitin ainakin 700 jäsenelle<br />

työpaikan milloin minnekin. Meidän<br />

työttömät olivatkin niin fiksuja tyyppejä,<br />

että heitä oli ilo tarjota ja asian ympärille<br />

kehittyivät omat legendansa. Lihanleikkaajat<br />

halusivat patologian laitokselle siivoamaan,<br />

jotta olisivat voineet seurata kollegojen<br />

työskentelyä ruumiinavauksessa ja<br />

paneutua pirtuvaraston hoitamiseen. Yritin<br />

saada agentin kasvitieteelliseen, jotta olisin<br />

saanut harvinaisia taimia, puolustusvoimiin<br />

sijoitetuilta kerjäsin edes pientä sinkoa, jos<br />

fasistit vaikka joskus hyökkäisivät liittoon<br />

(jäi saamatta). Muuan öljynpuristamon kaveri<br />

lähetti terveisiä osaston puheenjohtaja<br />

Paavolalle, että hän oli koulunavustajana ja<br />

opettanut samalla viikolla laulua, kemiaa<br />

ja fysiikkaa sekä uskontoa. Elämän koko<br />

kirjo oli niin lähellä, ettei aina olisi ollut<br />

ihan väliksikään. Vähitellen asiat kuitenkin<br />

lutviutuivat. Onnistuimme ainoana liittona<br />

saamaan oman työministeriön rahoittaman<br />

työnvälitysvirkailijan projektin Pääskyn nimellä<br />

omaan toimistoomme ja sehän oli<br />

melko upea saavutus, Usein vieläkin tapaan<br />

yliopistolla meidän entisiä työttömiämme,<br />

jotka työskentelevät typer<strong>ry</strong>ttävän arvokkaina<br />

vahtimestareina.<br />

Perustimme myös Kaveria ei jätetä liikkeen<br />

puolustaaksemme työttömien etuja ja<br />

järjestimme 19 lähetystöä eduskuntaan: kuvanveistäjiä,<br />

vanginvartijoita, metallimiehiä,<br />

lastentarhanopettajia ja vaikka ketä. Silloin<br />

tutustuin seurakuntayhtymän yhteiskunnal-<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 12


lisen työn pastoreihin ja he pyysivät minua<br />

Italiaan Euroopan kirkkojen yhteiskunnallisen<br />

työn tapaamiseen, jossa pohdittiin<br />

työttömyyttä ja syrjäytyneisyyttä. Liiton puheenjohtaja<br />

Savtschenko kertoi, kuinka liittohallitus<br />

oli pohtinut, miksi ihmeessä papit<br />

haluavat tämän meidän toimistonhoitajamme<br />

kokoukseensa. Sitten joku oli sanonut,<br />

ettei papit tunne Päiviä, pannaan vaan se<br />

sinne Italiaan, sittenhän tutustuvat.<br />

Kun Anja Jämsen ja Aino Pakkala jäivät<br />

eläkkeellä, liitto valitsi uhkarohkeasti minut<br />

alueen toimistonhoitajaksi ja muistan<br />

suurella lämmöllä miten leipurien lisäksi<br />

osaston <strong>10</strong>:n puheenjohtaja Pauli Paavola<br />

ja osasto 5:n puheenjohtaja Juhani Hautala<br />

seisoivat myös tukenani, kun tuli vaikeita<br />

tilanteita. Työntekijämäärä väheni aluetoimistossa,<br />

jos ennen oli ollut 5, Lindbladin<br />

myös jäätyä eläkkeelle, enää jäi kolme. Siinä<br />

vuonna tuli lakko. Kukaan ei ollut uskonut<br />

sen alkavan ja melkein salaa varasin salit<br />

lakkoavustusten jakoa varten. Eläkkeelle<br />

jäänyt toimistonhoitaja Anja Jämsen tuli<br />

koko kevään ajan joka päivä auttamaan<br />

minua ilman mitään korvausta eikä kiitostakaan<br />

huolinut. Sellainen on meidän<br />

liitto ja sellainen oli meidän ystävyytemme.<br />

En varmaan koskaan ole häntä tarpeeksi<br />

siitäkään kiittänyt. Lakosta selvittiin ja<br />

haluaisinpa nähdä jonkun muun kuin työläisten<br />

järjestäytyneen yhteisön, joka yhtä<br />

nopeasti kykenisi pystyttämään tuhansien<br />

ihmisten avustusten maksun, vartioinnin ja<br />

huvitoiminnan muutamassa päivässä. Aino<br />

Pakkalalla tosin oli sellaiseen hyvä kokemus<br />

ja ote asiaan ennestään.<br />

Aluetoimistoon palkattiin Aino Pakkalan<br />

eläköidyttyä toiseksi toimistonhoitajaksi Pirjo<br />

Rauanheimo ja hänen kanssaan teimme<br />

vaikka mitä. Pirjon kyky hallita yhtä aikaa<br />

miljoona pientä asiaa on täysin uskomaton,<br />

isot seminaarit, tapahtumat, risteilyt,<br />

pikkujoulut, eläkeläisten ja lasten joulujuhlat<br />

ja joulupaketit, siinä ollaan touhuttu<br />

Elintaenuorten retkellä Vahermalla 1977.<br />

kerrakseen. Lähetimme myös kerran kuukaudessa<br />

hienot jäsenpostit alueen sadoille<br />

ay-aktiiveille. Eräs ystäväni hankki yrityksiltä<br />

kymmeniä vanhoja tietokoneita ja korjasi ne<br />

meidän aktiivien käyttöön. Näin kykenimme<br />

kouluttamaan 1990-luvun puolivälillä useilla<br />

tietokonekursseilla kymmeniä aktiiveja tietotekniikkaan<br />

ja he saivat omat koneet. Se<br />

oli iso juttu siihen aikaan, kun monellakaan<br />

ei vielä ollut omaa tietokonetta. Näin rakennettiin<br />

uusi ammattiyhdistysaktiivien kaarti,<br />

jotka tekivät osastojen tilejä, toimittivat<br />

osastojen lehtiä ja järjestivät nuorisotoimintaa.<br />

Järjestimme suuria ay-päiviä, joille osallistui<br />

toista sataa aktiivia ja päätettiin vuoden<br />

töistä. Järjestettiin Kaisaniemeen kaksi<br />

suurta Ruokatoritapahtumaa, joihin saatiin<br />

alueen yritykset mukaan ja joihin osallistui<br />

kymmeniä tuhansia ihmisiä. Talkoolaisia oli<br />

monta sataa elintarviketyöläistä.<br />

Yrittivät sitten myydä Koskenkorvan ja<br />

muita valtioyhtiöitä ja pistettiin pystyyn Pro<br />

Kossu-liike vastustamaan valtionyhtiöiden<br />

myyntiä. Mukaan saatiin satoja tutkijoita,<br />

satoja taiteilijoita, opiskelijoita, aktivisteja ja<br />

ohranviljelijöitä. Ilmajoen kunnanjohtaja supatti<br />

minulle seminaarissa, että paikkakunnan<br />

työväenopiston rehtori oli kehottanut<br />

heitä liittoutumaan meidän kanssamme,<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 13


Pro Kossu -mielenosoituksesta. Vasemmalla Sampo Laurikainen, Päivi<br />

keskellä ja oikealla Altian silloinen pääluottamusmies Ismo Pitkänen.<br />

me olisimme heidän ainoa toivonsa. Rehtori<br />

oli kuulemma varoittanut, että me olisimme<br />

kummallisia sanoi kunnanjohtaja ja<br />

vilkuili tatuoituja eläinaktivisteja. Hän totesi,<br />

että he kuitenkin päättivät liittoutua. Yöllä<br />

Pohjanmaan miehet möivät Koskenkorvapaitansa<br />

helsinkiläisille hipeille ja lähtivät<br />

puolialastomina mutta onnellisina koteihinsa<br />

hyvien bisnesten jälkeen. Koskenkorva<br />

voitettiin, mutta paljon meni kansalaisten<br />

omaisuutta ja miljardien alihintaan. Monien<br />

liittojen johtajat oli saatu uskomaan satuja,<br />

enkä koskaan ole tavannut niin paljon kieroutta<br />

ja luikuriutta, kuin tämän taistelun<br />

aikana.<br />

Näihin aikoihin eläkkeelle jäi aluesihteeri<br />

Autiosaari ja hänen tilalleen palkattiin Valion<br />

Pitäjänmäen meijerin pääluottamusmies<br />

Jouni Konttila. Pamissa huhuttiin vähän kai<br />

leikillään, että SEL on palkannut palkkamurhaajan<br />

puolustamaan köyhiä tyttöjä, niin<br />

hurjan maineen meidän uusi toimitsijamme<br />

sai. Maailma oli muuttunut melko lailla kovemmaksi<br />

paikaksi elää ja yhä useampi juttu<br />

kaatuu liiton hoidettavaksi, kun työpaikoilla<br />

isännät sikailevat. Konttila kiertää yötä päivää<br />

työpaikoilla ja liiton toimitsijan työ on<br />

muuttunut todella raskaaksi raatamiseksi.<br />

Alueen onni on, että työntekijällä on särmää<br />

ja sisua, mutta vanhana rouvana olen<br />

kyllä huolestunut siitä, miten Jouni jaksaa<br />

niin hirveästi raataa.<br />

Vuosituhannen vaihtuessa aloin jo kaivata<br />

perspektiiviä ja palasin kesken jääneiden<br />

opiskelujen pariin työni ohessa. Halusin<br />

tietää miten hyvinvointivaltio oli syntynyt.<br />

Ihme oli suuri, kun paljastui että meidänkin<br />

alan aktiivit olivat olleet sen puolesta<br />

taistelemassa, siis mun omat tutut kaverit:<br />

Pakkala Aino, Kauhanen Teuvo, Lindblad<br />

Rudolf, Jämsen Anja ja monet muut. Ei ollut<br />

tullut puheeksi…<br />

Liiton satavuotisjuhliin sain kunnian vastata<br />

liiton juhlakirjan valmisteluista ja se olikin<br />

kiva urakka. Halusimme luettavan kirjan,<br />

jonka päähenkilöitä olisivat tavalliset elintarviketyöläiset,<br />

ei liiton johtohenkilöt ja poliittiset<br />

riidat. Satavuotisjuhlia varten tehtiin<br />

myös alueen seminaarissa alkuvalmis telut ja<br />

keskustelut Tunnetko etusi opasta varten,<br />

jonka sittemmin teimme liiton käyttöön ja<br />

joka jaettiin ensimmäisen kerran satavuotisjuhlakahveilla<br />

tehtaissa vuonna 2005.<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 14


Satavuotisjuhlien jälkeen jäin sitten opintovapaalle<br />

jatkamaan opiskeluja ja nyt olen<br />

jäämässä eläkkeelle. Tänä keväänä olen<br />

ollut haistelemassa muutamaan otteeseen,<br />

miltä rakkaassa liitossa tapahtuu ja mitä<br />

kuuluu. Hämmästyttävän hyvää kuuluu,<br />

siltä näyttää. Ihmiset olivat valmiita suuriin<br />

uhrauksiin kevään lakkotaistelun aikana.<br />

Pääkaupungin ammattiosastoissa on edelleen<br />

alueen sadan vuoden tradition mukaisesti<br />

hyvin itsepäistä, rohkeaa ja tuloksiin<br />

pyrkivää väkeä, oikeudenmukaisuuden ja<br />

ihanteellisuuden utopiat elävät. Virta on<br />

vahva ja siinä virrassa on ollut ilo uida mukana.<br />

Veteraanin sanat:<br />

Kun tämä maa on rankattu maailman parhaaksi,<br />

se on sitä kaikkien meidän, sitkeiden<br />

perää antamattomien aktiivien ansiosta;<br />

vanhempien, jotka taistelevat tarhojen<br />

puolesta, vanhempien, jotka puolustavat<br />

lastensa kouluja, niiden, jotka puolustavat<br />

vanhusten inhimillistä hoitoa ja luottamusmiesten<br />

ja naisten, jotka eivät anna ahneille<br />

omistajille periksi. Joka tasolla on aina joku<br />

itsepäinen sanomassa, että tämä ei käy,<br />

tarvitaan parempaa.<br />

Ei helvetissä anneta ahneen eliitin tuhota<br />

meidän maatamme. Käsitellään osastoissa<br />

ja työpaikoilla eläkeasioita, työttömyysturvaa,<br />

terveydenhoitoa, koulutusta ja kaikkia<br />

tärkeitä asioita. Käydään SAK:ssa ja eduskunnassa<br />

vaatimassa toimintaa ja parempia<br />

etuja. Vaaditaan SAK:lta toimenpiteitä. Ei<br />

hyväksytä työttömien nöy<strong>ry</strong>yttämistä ilmaiseen<br />

työhön. Puolustetaan meidän tapaamme<br />

elää tasa-arvoisesti, rennosti ja ihmistä<br />

kunnioittaen. Kun aloittaa kunnollisen taistelun,<br />

sen harvoin häviää.<br />

Haluan toivottaa osasto <strong>10</strong> jäsenille hyvää<br />

syksyä, kiittää menneistä vuosista ja jatkaa<br />

kanssanne toimintaa siedettävän elämän<br />

puolesta. On ollut etuoikeus olla teidän<br />

palveluksessanne.<br />

Päivi Uljas<br />

Kymmenien juhlien pääemäntänä. Päivi kuvassa oikealla leipomon<br />

talkooporukan kanssa vuonna 1990. Vasemmalta Merja Tiainen, Sirkka Hupli,<br />

Hilkka Lohikoski, Sanna ja Aki Hautojärvi.<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 15


Maahanmuuttokeskusteluun<br />

Perinteisin ja tunnetuin työntekijöiden<br />

itsensä rakentama menetelmä säädellä<br />

palkkatasoaan on pyrkimys vähentää<br />

työntekijöiden keskinäistä kilpailua<br />

ja estää työvoiman ylitarjontaa. Sitä harjoittivat<br />

vuosisatoja ammattikunnat, killat, jotka<br />

säätelivät kisällioppilaiden määrää ja ne<br />

1800 -luvun englantilaiset ammattiosastot,<br />

jotka keräsivät rahaa ja maksoivat työttömät<br />

jä senensä toiselle paikkakunnalle työtä<br />

hakemaan tarkkojen sääntöjen mukaan.<br />

Edellisen vapaakauppavaiheen suuret muuttoaallot<br />

käynnistivät USA:ssa voimakkaan<br />

liikehdinnän maahanmuuttoa vastaan ja<br />

saivat aikaan rajoituksia ennen ensimmäistä<br />

maailmansotaa.<br />

Taloushistorioitsijat O`Rourke ja K Williamsson<br />

varoittivat jo vuosia sitten niistä<br />

ongelmista, joita edellisen vapaakauppavaiheen<br />

työvoiman, tavaran ja pääomien<br />

vapaa liikkuvuus aiheutti. Palkat laskivat<br />

työvoimaa vastaanottavissa maissa ja maahanmuuttovastaiset<br />

liikkeet saivat hegemonian.<br />

Myös helsinkiläiset ulkotyöntekijät<br />

vaativat jo vuoden 1890 liikehdinnällään,<br />

ettei ulkopaikkakuntalaisia saa päästää Helsinkiin<br />

työhön. Tämä ei ole työväenliikkeen<br />

internationalistisen linja mukainen ajattelutapa,<br />

mutta nousee kuin rikkaruoho ihmisten<br />

kokiessa elämänsä uhatuiksi. 1800-luvun<br />

köyhät usutettiin juutalaispogromeihin<br />

monissa Euroopan maissa.<br />

Tosiasiassa vasemmisto on ajanut Eurooppaan<br />

työvoiman, tavaroiden ja pääomien<br />

vapaata liikkuvuutta, taistelematta samanaikaisesti<br />

kunnollista ja toimivaa työehtojen<br />

valvontaa ja työläisille osuutta voitoista, ja<br />

näin se on kyllä aika lailla lyhytnäköisesti<br />

kaivanut verta nenästään. Kun Suomessakin<br />

1990-luvun lamasta alkaen on heikennetty<br />

työttömyysturvaa, lisätty paikallisen sopimisen<br />

mahdollisuutta, vapautettu vuokrafirmojen<br />

toimintaa, katseltu rauhassa siivouksen,<br />

pakkauksen, kuljetuksen ym. ulkoistamista,<br />

sallittu harmaan talouden leviäminen<br />

ilman yhtään kunnollista koko ay-liikkeen<br />

toimintapäivää, jää ilmaan kysymyksiä.<br />

Onko vasemmisto ja ay-liike niin heikko,<br />

ettei se voi tilanteelle mitään Vai ollaanko<br />

tosiasiassa mukana eräänlaisen kansallisen<br />

kilpailukyvyn ideassa, jossa ääneen sanomatta<br />

katsellaan sormien läpi sitä, että tietyt<br />

työt saakin teettää huonoilla ja halvoilla<br />

ehdoilla, ja nähty myönteisenä, että työvoiman<br />

keskinäinen kilpailu työpaikoista<br />

alentaa työvoimakustannuksia.<br />

Tosiasiassa SAK selkeillä vaatimuksilla<br />

ja muutamalla yleislakkopäivällä saisi pahimmat<br />

ongelmat kuriin varsin nopealla<br />

aikataululla. Olipa selitys ay-liikkeen toimimattomuuteen<br />

heikkous tai sinisilmäisyys ja<br />

lyhytnäköisyys, nykytilanne poikii työehtojen<br />

alentamisen avulla työnantajille voittoja<br />

ja perussuomalaisille ääniä ja tunkkainen<br />

muukalaisvihamielisyys lisääntyy.<br />

Vain toiminnan ja tulosten avulla vasemmisto<br />

kykenisi todistamaan inhimillisyyden<br />

ja humanismin linjan ja internationalismin<br />

uskottavuutta. Se on vuosikymmenestä<br />

toiseen vedonnut laajaan osaan suomalaista<br />

kansaa ja toimisi edelleenkin.<br />

Päivi Uljas<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 16


Osaston tuki 25 € per jäsen<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 17


Kesäpäivillä<br />

Hämeenlinnassa!<br />

Tänä vuonna SEL:n kesäpäivät olivat<br />

Hämeenlinnassa. Kevään työmarkkinasäätöjen<br />

tiimellyksessä tuli toukokuunlopun<br />

ilmoittautumistakaraja hieman<br />

”yllättäen” vastaan. Aikaisin keväällä<br />

ynnäilin, että tehdään ensin toi TES pois<br />

jaloista ja sen jälkeen jää vielä viikkoja Kesäpäiväkuvioiden<br />

hoitamiseen. Tällä kertaa<br />

TES:n luomisprosessi vei kuitenkin hieman<br />

totuttua kauemmin. Jokatapauksessa, saimme<br />

kuitenkin muutamassa päivässä koottua<br />

iskukykyisen jalkapallojoukkueen edustamaan<br />

kunniakasta ammattiosastoamme<br />

Kymppiä Kesäpäivien jalkapalloturnaukseen.<br />

Uljaan joukkueemme lisäksi Hämeenlinnaan<br />

tuli tehtaaltamme toinen mokoma<br />

urhoja tapaamaan muita elintarviketyöläisiä<br />

ja osallistumaan mitalijuhliimme. Usko joukkueeseemme<br />

oli luja, sillä neljän tasokkaan<br />

joukkueen turnauksessa mitalijuhla ei suinkaan<br />

ole itsestäänselvyys.<br />

Jalkapalloturnauksen voittaneita Fazerin<br />

porukoita on syytä kehua ja arvostaa<br />

useammastakin syystä. Ensinnäkin, aivan<br />

maailmantason jalkapalloilijoita. Pystyivät<br />

hiuksenhienosti voittamaan kultaa, meidän<br />

Koffilaisten jäädessä tällä kertaa hopealle.<br />

No, olihan Fasulaisilla vähän onnetarkin<br />

puolellaan. Ja toiseksi, tovereiden sielun<br />

jaloutta ja avarakatseisuutta kuvaa hienosti<br />

parin cheerleaderin lainaaminen meille,<br />

vaarallisiksi tiedetyille vastustajille, Koffilaisille.<br />

Laina cheerlaedereiden kannustuksella<br />

pelimme nousi aivan uudelle tasolle. Hatun<br />

nosto myös mukana olleille Riihimäen ammattiosasto<br />

72:n ja <strong>Helsingin</strong> Lihaviitosen<br />

joukkueille, ette te huonoille hävinneet.<br />

Jostakin syystä, meidän Koffilaisten kesäpäivä<strong>ry</strong>hmä<br />

on, vuodesta toiseen, aikalailla<br />

karjuvoittoinen. Vuonna 2005 Tampereella<br />

tosin oli poikkeuksena yksi leidi mukana.<br />

Me Koffin uroot voitais ottaa talven projektiksi<br />

houkutella mimmejä mukaan ensikesän<br />

Forssan Kesäpäiville.<br />

Kesäpäivien päiväajan runko on melkoisen<br />

urheiluvoittoinen. Jos kuvittelet olevasi<br />

jonkin tasoinen yleisurheilija ilmoittaudu<br />

ensikesänä mittaamaan tasoasi muiden<br />

elintarviketyöläisten kanssa. Toki tuhannen<br />

ihmisen tapahtumassa touhuillaan muutakin<br />

kuin urheillaan. On mm. ongintaa,<br />

petangueta ja iltapäivätansseja. Taitavathan<br />

nuokin tosin olla melko urheilullisia lajeja. Ja<br />

olipa laji mikä tahansa aktiivinen yleisö on<br />

tapahtuman ehdoton suola.<br />

Mitalien jaon jälkeen ruodimme pelien<br />

kulkua ja ratkoimme yhteiskunnallisia kysymyksiä<br />

hotellimme saunaosastolla. Tämän<br />

jälkeen tuopponen tai pari kotimaista mallasjuomaa<br />

tavattoman kauniin Hämeenlinnan<br />

hämärtyvässä illassa ja nukkumaan.<br />

Seuraavana aamuna hyvin levännyt <strong>ry</strong>hmämme<br />

aloitti pirtein mielin taipaleensa<br />

kotia ja arjen haasteita kohti.<br />

Koffin pääluottamusmies<br />

Jukka Nissinen<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 18


• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 19


• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 20


|::| Vieraskynä<br />

Elämäni<br />

sillisalaatti<br />

Kuutioi suolasilliä, keitettyjä perunoita ja<br />

porkkanoita, vihreää omenaa ja etikkapunajuurta,<br />

kaikkia saman verran. Näin<br />

alkaa sillisalaatin teko-ohje Otavan suuressa<br />

keittokirjassa. Katsoin sen varta vasten kun<br />

mietin mihin ruokalajiin voisin elämääni<br />

verrata.<br />

Kieltolaki oli juuri päättynyt kun synnyin<br />

Suomen eteläisimmässä kaupungissa Hangossa.<br />

Suolasilli ja sen pienempi sukulainen<br />

silakka oli keitettyjen perunoiden kera varsin<br />

merkittävässä roolissa mummoni sen aikaisessa<br />

taloudessa, jossa vietin lapsuuteni<br />

äidin ja isän seilatessa maailman merillä.<br />

Talvisodan jälkeen tulin evakkona Helsinkiin,<br />

jossa opin suomenkielen. Luonnonmenetelmä<br />

“hurrille turpiin” oli tehokas<br />

suomenkielen, opetusmenetelmä.<br />

Koulunkäyntini aloitin Munkkiniemen<br />

ruotsalaisessa kansakoulussa, mutta koulusivistykseni<br />

varsinaisen perustan loin kierrellessäni<br />

ulkomailla. Eikös kuullosta komealta<br />

Se on kaiken lisäksi totta. Kävin<br />

nimittäin sotalapsena Ruotsissa kolmella<br />

eri paikkakunnalla sikäläistä kansakoulua.<br />

Palattuani sodan jälkeen Ruotsista jatkoin<br />

opintojani Liisankadun ruotsinkielisessä<br />

poikalyseossa, jossa täytin oppivelvollisuuteni<br />

käymällä ne puuttuvat viisi vuotta. Sen<br />

jälkeen alkoi työelämä ja elämänkoulu. Tai<br />

oikeastaan työelämä oli alkanut jo kolme<br />

vuotta aikaisemmin. Juoksupojan hommiin<br />

pääsi siihen aikaan jo kaksitoistavuotiaana<br />

ja niitä tsupparin hommia tein koulun jälkeen<br />

iltapäivisin kolmena viimeisenä kouluvuonna.<br />

Se elämän koulu oli minun kohdallani<br />

varsinainen kiertokoulu. Eläkkeelle jäädessäni<br />

laskin, että verokirjani on lojunut<br />

kolmenkymmenenkahden eri työnantajan<br />

kassakapissa. Lyhin työsuhteeni, eräällä rakennustyömaalla,<br />

kesti neljä tuntia ja pisin,<br />

ammattiliittotoimitsijana seitsemäntoista<br />

vuotta. Nykyisin puhutaan urasuunnittelusta<br />

ja eteenpäin pyrkimisestä. Minä en sen<br />

ihmeemmin pyrkinyt, pikemminkin aina<br />

jouduin. En ole koskaan ollut työvälityksen<br />

asiakkaana. Työpaikat löytyivät yleensä Hesarin<br />

palvelukseen halutaan osaston pikkuilmoituksista.<br />

Erikoisin hommani oli sotakorvauskuunareiden<br />

purjeiden liikkaaminen. Purjetyöpenkillä<br />

istuminen, köysien pleissaaminen ja<br />

paksun kankaan ompelu oli yksitoikkoista<br />

hommaa, joka vaati melkoista näppivoimaa,<br />

mutta kun opettajana ja työkaverina oli<br />

vanha Kap Hornin purjelaivoilla kiertänyt<br />

merimies, jolla oli sana hallussaan, kului<br />

aika mukavasti.<br />

Koneet ja autot olivat siihen aikaan suurin<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 21


kiinnostuksen kohteeni ja purjehommien<br />

jälkeen hakeuduin autokorjaamoon oppipojaksi.<br />

Siitä alkaen olivat työpaikkani<br />

yleensä erilaisissa korjaamoissa ja työpaikan<br />

vaihdokset johtuivat useimmiten siitä, että<br />

seuraavassa sai parempaa palkkaa.<br />

Eräs senaikainen oppi-isäni sanoi usein,<br />

että kun työnsä tekee tunnollisesti niin herrat<br />

maksaa kunnollisesti, ja nauroi pilkkanaurun<br />

päälle. Sama mies opetti myös,<br />

että kun joutuu myymään nahkansa työmarkkinoilla,<br />

niin priimasta nahasta voi<br />

vaatia parempaa liksaa.<br />

Kun jossakin vaiheessa huomasin, ettei<br />

se maksu sen kunnollisemmaksi muutu<br />

vaikka kuinka tunnollisesti pakertaa, liityin<br />

ammattiosastoon. Siitä se varsinainen ura<br />

urkeni. Yleislakon jälkeen minusta tuli ammattiosaston<br />

puheenjohtaja ja liittotoimikunnan<br />

jäsen.<br />

Samoihin aikoihin entisestä tyttöystävästä<br />

tuli vaimoni, joka on jaksanut pitää tällaisesta<br />

taivaanrannan tapiseeraajasta huolta jo<br />

viidenkymmenenviiden vuoden ajan. Lisäännyttykin<br />

ollaan: kaksi lasta, kuusi lastenlasta<br />

ja tähän mennessä neljä lastenlastenlasta.<br />

Se taivaanrannan tapiseeraus alkoi samaan<br />

aikaan. Aloin lukea paksuja punaisia kirjoja,<br />

jotka vaikuttivat järkeviltä ja saivat minut<br />

liittymään Suomen Kommunistiseen puolueeseen.<br />

Kolmen vuoden ajaksi minusta<br />

tuli jopa ammattivallankumouksellinen. Sen<br />

ajan ammattinimikkeitä olivat <strong>Helsingin</strong> piirin<br />

ruotsinkielinen sihteeri, Uudenmaan järjestösihteeri<br />

ja Ahvenanmaan piirisihteeri.<br />

Kun lapset kasvoivat oli politiikkahommien<br />

huonon palkan takia pakko mennä takaisin<br />

oikeisiin töihin. Renkaiden pinnoitustyö oli<br />

varsin rankkaa mutta niissä tienasi aika hyvin.<br />

Kun vielä osain huoltaa koneet ja höy<strong>ry</strong>kattilat<br />

minusta tuli alalla varsin kysytty mies<br />

ja ammattiyhdistyspuolella työehtosopimusneuvottelija.<br />

Siinä hommassa pärjäsin kai<br />

liian hyvin, koska kun kerran sanoin eräälle<br />

isännälle kaiken minkä hänestä ajattelin ja<br />

käskin panna pennit jonoon, huomasin olevan<br />

mustalla listalla. Alan vaihto oli edessä<br />

ja uusi työpaikka oli Unilewerin öljymylly ÖP<br />

ja virkana putkitöitä hallitseva koneasentaja.<br />

Myöhemmin minusta tuli tehtaan pääluottamusmies,<br />

elintarvikealan suurimman<br />

ammattiosaston puheenjohtaja ja vuoden<br />

1976 elintarvikelakon jälkeen liiton aluesihteeri.<br />

Tästä työstä pääsin kuusikymppisenä<br />

eläkkeelle.<br />

Sillisalaatin reseptissä sanotaan, että valmis<br />

salaatti viimeistellään kermalla. Elämän<br />

kermaa on mielestäni unelmat. Kun tulin<br />

miehen ikään ja lapset olivat lähteneet kotoa<br />

oli minulla sekä aikaa että varaa toteuttaa<br />

unelmaa, joka minulla oli ollut keskenkasvuisesta<br />

lennokkipojasta alkaen, unelmaa<br />

lentämisestä. Aluksi leijailin laskuvarjon varassa<br />

Malmin taivaalla ja myöhemmin purje-<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 22


koneella Nummelan vanhalla lentokentällä.<br />

Niistä ajoista on vain muistot jäljellä. Olen<br />

jossakin runossa sanonut muistoja elämän<br />

jälkiruuaksi. Jospa siis tämän tarinan lopuksi<br />

nauttisimme pienestä makupalasta:<br />

Erään elokuisen illan sinisenä hetkenä olin<br />

päivän viimeisellä lennolla. Noin viidensadan<br />

metrin korkeudessa nautin näkymistä ja lentämisen<br />

riemusta. Lännessä aurinko laski ja<br />

iltaruskon puna kuvastui Hiidenveden tummaan<br />

peilipintaan. Etelässä autonvalojen<br />

kiiltomato jakautui Tarvontien päässä kahtia<br />

Lohjan ja Turun suuntaan. Idän horisontissa<br />

näkyi <strong>Helsingin</strong> valojen kajo ja tummansinisellä<br />

taivaalla laiha melkein selällään makaava<br />

kuunsirppi. Pohjoisessa Nummelan<br />

katuvalot ja talojen valaistut ikkunat loivat<br />

kodikasta tunnelmaa. Kiersin laajaa kehää<br />

ja koneen vasen siivenkärki osoitti koko<br />

ajan kentän kiitoratojen selvästi erottuvaa<br />

vinoristiä, joka illan hämärässä kuvastui<br />

laastarilappuna maaemon uurteisilla kasvoilla.<br />

Ilmavirta suhisi hiljaa ja tällä vajoamisnopeudella<br />

ehtisin vielä kolmen kierroksen<br />

ajan nauttia upeasta panoraamastani ennen<br />

kuin tulisi aika sorvata laskukierrosta.<br />

Minulla ei ollut mittarilentokoulutusta,<br />

joten en saanut lentää pimeän aikaan. Onneksi<br />

olin hyvää pataa kenttäpäällikön kanssa.<br />

Joku ilmailuhallituksen pykäläpelle olisi<br />

kieltänyt koko lennon lyömällä minua lakipykälällä<br />

päähän. Laissa sanotaan nimittäin,<br />

että jos syntyy epätietoisuutta siitä, vallitseeko<br />

pimeys, niin silloin pimeys vallitsee.<br />

Rudolf Lindblad keväällä 20<strong>10</strong><br />

Anatomian<br />

luento<br />

Mytologian Hydralla oli monta päätä,<br />

niin on myös ihmisellä,<br />

kaulan päässäkin kolme:<br />

sen varsinaisen lisäksi, selvästi erottuvina<br />

nenänpää ja kielenpää.<br />

Lääketiede puhuu myös kurkunpäästä,<br />

mikä tosin lienee jo kaulan osa.<br />

Kehosta voimme erottaa olkapäät ja<br />

nänninpäät,<br />

viimeksi mainitut naarailla selvemmin,<br />

mutta uroksilla on lisäksi siittimen pää.<br />

Raajoissa täysikuntoisella yksilöllä on lisäksi<br />

kyynärpäät ja kantapäät.<br />

Yläraajojen päistä voi vielä mainita<br />

sormenpäät, viisi kussakin.<br />

Alaraajojen ulompien osien varpaiden,<br />

loppuosaa en ole kuullut koskaan varpaanpääksi<br />

mainitun.<br />

Joka väittää, ettei jutussani ole päätä eikä<br />

häntää,<br />

on tietenkin oikeassa,<br />

eihän ihmisellä ole häntää,<br />

selkärangan alapäässä on pelkkä luu,<br />

nimeltään tosin häntäluu.<br />

Kirjoittajakerhon harjoitelma siitä, siitä, mitä<br />

mahtuu keittokirjasta lainatun alun ja lakikirjasta<br />

lainatun lopun väliin.<br />

• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 23


HELSINGIN ELINTARVIKETYÖNTEKIJÄT RY<br />

Ammattiosasto <strong>10</strong><br />

Syyskokous 3.11.20<strong>10</strong> klo 17.00<br />

Etelän-aluetoimistossa<br />

Siltasaarenkatu 4 5. kerros<br />

Asiana sääntöjen määräämät asiat.<br />

Kahvitarjoilu<br />

Tervetuloa mukaan!<br />

ESITYSLISTA<br />

1. Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus.<br />

2. Työjärjestyksen hyväksyminen.<br />

3. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri.<br />

4. Valitaan pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat.<br />

5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle 20<strong>10</strong>.<br />

6. Vahvistetaan taloussuunnitelma vuodelle 20<strong>10</strong>.<br />

7. Päätetään johtokunnan palkkioista ja kulukorvauksista.<br />

8. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja vuodeksi 20<strong>10</strong>.<br />

9. Valitaan johtokunta vuodeksi 20<strong>10</strong>.<br />

<strong>10</strong>. Valitaan varsinaiset- ja varatilintarkastajat.<br />

11. Valitaan edustajat alue- ja keskusjärjestön kokouksiin.<br />

12. Valitaan edustajat eri jaostoihin.<br />

- talousjaos<br />

- tiedotusjaos<br />

- opintojaos ja nuorisojaos<br />

- urheilujaos, kesä- ja talvilajit<br />

13. Päätetään kokouksien koolle kutsumistavasta.<br />

14. Päätetään lehtiseteleiden tukemisesta.<br />

15. Muut esille tulevat asiat.<br />

16. Kokouksen päättäminen.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!