Sekahedelmä - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Sekahedelmä</strong><br />
3 • 20<strong>10</strong><br />
<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong> • Osasto <strong>10</strong>
Sisältö<br />
Hyvää syksyä .................................3<br />
Tervehdys toverit . .............................4<br />
Mökkeilemään... ..............................5<br />
Avoin kutsu seminaariin. ........................6<br />
- Kutsun liitteeksi .............................7<br />
Maataloustukien taustalta .......................8<br />
Slangi-visa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9<br />
Vähän pervo ................................<strong>10</strong><br />
Maahanmuuttokeskusteluun ....................16<br />
Kesäpäivillä Hämeenlinnassa!. ...................18<br />
Vieraskynä ..................................21<br />
Syyskokous 3.11.20<strong>10</strong> klo 17.00 .................24<br />
Sekahelmä<br />
3 • 20<strong>10</strong><br />
Toimitus<br />
Vastaava<br />
Jukka Mahlamäki,<br />
jukka.mahlamaki @ meira.fi<br />
Heikki Vesanto<br />
heikki.vesanto @ luukku.com<br />
Taitto Anitta Kainulainen<br />
Kopiopiste, Mikkeli<br />
Seuraava <strong>Sekahedelmä</strong> -lehti ilmestyy syyskuussa.<br />
Aineistot 19.11.20<strong>10</strong> mennessä sihteerille.<br />
<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong><br />
Osasto <strong>10</strong><br />
Siltasaarenkatu 4, 5 krs<br />
00530 Helsinki<br />
puh. 02077 40713<br />
Internet: www.osasto<strong>10</strong>.com<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 2
Pääkirjoitus<br />
Hyvää syksyä<br />
Tarkoitukseni oli kirjoittaa piristävää ja<br />
mukavaa tekstiä. Aihe tuntuu kuitenkin<br />
aika kornilta, kun seuraa elintarvikealan<br />
tapahtumia muutaman viimeviikon<br />
ajalta. Työnantajat vaativat entistä kovempia<br />
voittoja, paperilla väännetään laskutavasta<br />
riippuen plus-merkit nolliksi, tai miinuksiksi.<br />
Ja työntekijöiden selästä pitäisi kaapia<br />
vieläkin isompia paloja, pienemmältä ja<br />
pienemmältä porukalta.<br />
Neljä elintarvikealan yhtiötä on aloittanut<br />
yt-neuvottelut. Neuvottelut koskevat<br />
yhteensä noin 2<strong>10</strong> ihmistä. Neuvottelu on<br />
tässä aika harhaan johtava sana, kyllä irtisanomiset<br />
on jo valmiiksi päätetty, ja irtisanottavat<br />
henkilötkin usein valittu. Katsotaan<br />
vain tarkasti, että lain kirjain toteutuu.”Ja<br />
hyvästi, kiva kun jaksoit minipalkalla näinkin<br />
monta vuotta. Älä muista pahalla, en minäkään<br />
enää muista sinua, lainkaan”. Meidän<br />
alueelta iso paukku tulee Ingmanin jäätelötehtaalta<br />
Sipoosta. Neuvottelut koskevat<br />
koko henkilökuntaa, noin 150 työntekijää.<br />
Kuulemma uuden makeisveron takia, jota<br />
juuri hahmotellaan, jäätelön teko ei enää<br />
kannata. Ei varmaankaan...<br />
nut varsin rahakkaalla kampanjalla vihreäksi<br />
toivopuolueeksi. Hyvin menee. Toisaalta<br />
työväen asiaa ajavaksi on ilmoittautunut<br />
perussuomalaiset. Haalariduunari voi nukkua<br />
yönsä hyvin, tai päivän, jos on yövuorossa,<br />
kun tietää. että meistä tykätään ja<br />
työtämme arvostetaan. Olisi kiva kuulla<br />
Soininkin suusta mitä aikoo tehdä rasvanahka<br />
duunareiden työolojen eteen, varsinkin<br />
jos duunari ei täytä perussuomalaisten mittoja,<br />
eli arjalaisia vaatimuksia.<br />
Näitä ihmisen arvojahan kehiteltiin<br />
1930-luvun Saksassa, oikein hiomalla hiottiin,<br />
kaiken muun mukavan ohessa. Iloisia<br />
kolkkapoikia nuo perussuomalaiset. Itse<br />
olen stadilainen perusduunari ja elintarvikealan<br />
työntekijöitä arvostava, on ihminen kotoisin<br />
mistä hyvänsä. Lämpimiä syysiltoja.<br />
Jukka<br />
Nyt kun vaalit lähestyvät, työmies ei onneksi<br />
ole enää yksin. Suuri työväenpuolue<br />
kokoomus, joka oli työmiehen asialla vajaat<br />
neljä vuotta, on suruksemme työntänyt<br />
meidät pois siipiensä suojasta, ja profiloitu-<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 3
Sihteerin terveiset<br />
Tervehdys<br />
toverit<br />
Onneksi on liitto. Valitettavasti se ei<br />
voi vaikuttaa siihen, että kesä meni<br />
ja alkaa kylmä syksy ja taas arkinen<br />
aherrus. Vaikka hiffaahan sen kaikki duunarit<br />
taas nahoissaan sanomattakin, kun<br />
herrojen ja muiden dirikoiden pankkitilejä<br />
täytetään. Duunarinpa ainoo mahdollisuus<br />
pankkitilien täyttämiseen taitaa olla toi loton<br />
skulaaminen. Sekin tosin paljon pelattuna<br />
kasvattaa jälleen herrojen vaurastumista. Vai<br />
tunteeks kukaan duunaria joka olis liksoilla<br />
rikastunut. Aina herrat puolensa pitää.<br />
Kuulin kesällä kuinka nuoria gimmoja ja<br />
kundejakin pidettiin kesätöissä esimerkiksi<br />
jätskin myynnissä jopa alle kympin tuntipalkalla.<br />
Niillä liksoilla tuskin paljon rikastutaan.<br />
Noinkohan niistä moni kuului liittoon Sit on<br />
vielä ne, jotka tekee ihan ilmaseks duunii.<br />
Kokoomus, tämä kolmas "työväenpuolue"<br />
yritti aikoinaan ajaa sellaista koulupolitiikkaa,<br />
että vain varakkaiden porvarien lapset<br />
menevät oppikouluun ja heistä tulee isiensä<br />
tavoin herroja ja johtajia, mutta duunarin<br />
lapsille riittää vähäisempikin koulutus, koska<br />
heistä tulee "vähä-älyisempinä" kuitenkin<br />
vain duunareita, siivoojia ja "siwan" kassoja.<br />
Kai niiden mielestä luokkayhteiskunnan<br />
luokkaerot olis liikaa hämärtynyt, jos duunareidenkin<br />
kakarat ois käynyt liikaa skoleja.<br />
Onneksi porvaripuolueet ei sentään vielä<br />
kaikesta ole päässyt päättämään. Muutama<br />
duunarinkin kakara on sentään päässyt opiskelemaan<br />
ja menestymään elämässään.<br />
Tässä tuli välillä sellanenkin uutinen korviin,<br />
että SAK:sta jengii loikkii Soinin leiriin.<br />
Toivottavasti ne vasemmistopuolueista Soinin<br />
lähes rasistiseen Persuspuolueeseen hinkuavat<br />
muistavat, että sen puolueen juuret<br />
ovat syvällä entisen porvaripuolueen Maalaisliiton<br />
mullassa. Sieltä syntyi SMP, josta<br />
syntyi Persus. Nehän vasta kovasti duunarin<br />
huolista välittää. Funtsikaapa sitä.<br />
Se taas oli hyvä uutinen, mikä kuultiin<br />
Raision laittoman irtisanomisen lopullisesta<br />
tuomiosta. Edes kerran pitkään aikaan oikeus<br />
voitti, vaikka työnantaja pääsikin taas<br />
asiasta vähän liian pienellä korvauksella.<br />
Kun ottaa huomioon Raision aiheuttaman<br />
sotkun kyseisen kaverin elämään ja mahdollisen<br />
leimautumisen tulevia duunipaikkoja<br />
silmällä pitäen, on kyseiset korvaukset todella<br />
liian pieniä. Oli muuten tän yhden Nokian<br />
pomon eroraha vähän eri luokkaa kuin<br />
tän Raision kaverin. Tarviikohan se tosissaan<br />
elämiseen neljä ja puoli milliä enemmän.<br />
Lopuksi haluaisin muistuttaa kevät kokouksesta.<br />
Jos haluatte vaikuttaa osaston toimintaan<br />
on se oikea paikka. Hyviä syksyjä<br />
kaikille Hessu.<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 4
Nyt mökkeilemään!<br />
SEL Etelä on vuokrannut kesämökin jäsentensä käyttöön. Mökki sijaitsee Lohjan<br />
Lehmijärven rannalla hyvien yhteyksien päässä, 50 km Helsingistä 1-tietä.<br />
Mökissä on kolme huonetta ja keittiö sekä sauna. Majoitustilaa on kuudelle hengelle.<br />
Pihalla on autokatos ja varasto. Mökki on nykyaikainen ja hyvin varusteltu. Mökistä löytyy<br />
jääkaappi ja pakastin, mikroaaltouuni, astianpesukone, kahvinkeitin sekä televisio.<br />
Lehmijärvi on kalaisa, mm. siikaa, muikkua, toutainta, haukea ja ahventa. Mökin vuokra<br />
sisältää kalastuskunnan luvan.<br />
Mökki on tarkoitetu kaikille jäsenille perheineen ja vuokra on todella edullinen.<br />
Kesäkuukausilta (touko-elokuu) ja sesonkilomaviikoilta (syysloma, hiihtoloma, talviloma)<br />
mökin viikkovuokra on 300 €, muina aikoina 150 € viikko ja viikonloppuisin 90 €.<br />
Vuorokausivuokra on 50 € kesäaikana sekä sesonkeina ja 25 € muina aikoina.<br />
Lisätietoja ja varaukset aluetoimistolta!<br />
Jouni Konttila puh. 040 544 5<strong>10</strong>1<br />
Pirjo Rauanheimo puh. 020 7740 713<br />
Mirva Matsumoto puh. 020 7740 712<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 5
Avoin kutsu<br />
Joukkoirtisanomisia! Lakko-oikeuden rajoittamista! Rikkurityövoimaa!<br />
Vuokratyösuhteita! Nyt tarvitaan vasemmiston ja ay-liikkeen yhteistä<br />
taistelua!<br />
Tervetuloa Vasemmiston työelämäverkoston<br />
seminaariin<br />
Vasemmistoliiton eduskunta<strong>ry</strong>hmä kutsuu vasemmistolaisia työelämätoimijoita<br />
keskustelemaan työpaikkojen haasteista sekä ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmiston<br />
vaikuttamismahdollisuuksista eduskunnassa.<br />
Vasemmiston työelämäverkoston seminaari<br />
1.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong> klo 11.00<br />
Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki<br />
Klo 11.00 Avaus<br />
Paavo Arhinmäki<br />
Miksi rikkaassa maassa on nälkäisiä<br />
ja hyvinvointivaltion rakenteita puretaan<br />
Olli Savela, Tilastokeskuksen yliaktuaari<br />
Minne yritysvoitot ovat<br />
kadonneet<br />
Pekka Sauramo, erikoistutkija,<br />
Palkansaajien Tutkimuslaitos<br />
Ritva Pitkänen, tutkija<br />
Verot, sosiaalivakuutusmaksut ja<br />
työeläkerahastot tarkempaan<br />
syyniin!<br />
Pertti Honkanen, erityistutkija, KELA<br />
klo 13.00 Ruokailu (omakustanteinen)<br />
Harmaan talouden torjunta ja<br />
ulkomaalaisen työvoiman<br />
työehtojen valvonta<br />
Matti Harjuniemi,<br />
Rakennusliiton puheenjohtaja<br />
Keskustelua: Suoraa puhetta työpaikoilta!<br />
Sanoista tekoihin:<br />
eduskunta<strong>ry</strong>hmän ja työelämätoimijoiden<br />
yhteistyö ja toiminta<br />
Jyrki Yrttiaho<br />
Klo 15.45<br />
Seminaarin päättäminen<br />
Klo 17.00 Illanvietto Ravintolaiva<br />
Wäiskillä,<br />
esiintyjänä Jussi Raittinen<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong><br />
6
1.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong> vasemmiston<br />
eduskunta<strong>ry</strong>hmän<br />
Työelämä-seminaarin kutsun<br />
liitteeksi<br />
1. Ääneen tai hiljaisesti hyväksytty ideologia<br />
on, että palkkojen ja sosiaalietujen heikentäminen,<br />
yritysverotuksen sekä huippurikkaiden<br />
verotuksen vähentäminen lisäisivät<br />
suomalaisten kilpailukykyä, kannustaisivat<br />
kotimaisia yrityksiä investoimaan Suomeen<br />
ja lisätessään työpaikkoja toisivat rahaa<br />
myös julkiselle sektorille. Tätä talous- ja finanssipolitiikkaa<br />
voidaan kutsua myös uus -<br />
liberalistiseksi sisäisen devalvaation politiikaksi.<br />
Sille on ominaista korkean työttömyyden<br />
ylläpitäminen, matalat palkankorotukset,<br />
jopa palkkojen alentaminen,<br />
työttömyysturvan, eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan<br />
leikkaukset ja eläkeiän korottaminen<br />
sekä julkisen sektorin leikkaaminen<br />
alijäämiin vedoten ja toisaalta veropolitiikassa<br />
suurituloisten suosiminen, kulutusverojen<br />
kiristäminen ja tasaveromallien tavoittelu.<br />
Suomessa vuoden 2011 vaalien jälkeisen<br />
hallituksen uusliberalistista ohjelmaa on<br />
pohjustettu vaihtoehdottomilla iskusanoilla<br />
”julkisen talouden kestävyysvajeesta” ja<br />
”ylivelkaantumisen pysäyttämisestä”. Miten<br />
nostamme keskusteluun vasemmiston vaihtoehdon<br />
Mitkä ovat sen kolme kovinta<br />
kärkeä<br />
2. Yritysten voitot ovat valuneet ulkomaille.<br />
Niitä on sullottu ulkomaisiin sijoitusrahastoihin,<br />
arvopapereihin, tuhlattu kannattamattomiin<br />
yritysostoihin, rikkaiden huippupalkkoihin<br />
ja osinkoihin. ”Vuonna 1995<br />
Suomeen rekisteröidyn 44 sijoitusrahaston<br />
rahastopääoma oli 0,9 miljardia euroa eikä<br />
ulkomaisia rahastoja juurikaan markkinoitu.<br />
Vuoden 2007 lopussa Suomessa oli myynnissä<br />
1<strong>10</strong>0 sijoitusrahastoa. Puolet näistä oli<br />
Suomeen rekisteröityjä arvoltaan 66 miljardia<br />
euroa. Sijoitukset ulkomaisiin rahastoihin<br />
olivat 41,5 miljardia euroa.”<br />
(Pihala, Hjerppe, Peltonen: Ennustuksesta<br />
jälkiviisauteen, 20<strong>10</strong>). Kaiken kaikkiaan Suomesta<br />
ulkomaille tehtyjen arvopaperisijoitusten<br />
kanta oli 2007 172 miljardia euroa (96%<br />
BKT:stä), kun se vielä vuonna 1998 oli 14,4<br />
miljardia euroa. Suomalaisten yritysten ulkomaille<br />
myyntien takia monen suuriyrityksen<br />
omistajakunta on 2000-luvulla ollut pääosin<br />
ulkomaista. Omistuksen siirtymisen myötä<br />
myös työpaikat ovat siirtyneet Suomesta.<br />
Samaan aikaan palkkojen osuus kansantulosta<br />
on dramaattisesti supistunut.<br />
Myös köyhyys on kasvanut ja julkiset palvelut<br />
heikentyneet. Mitä johtopäätöksiä<br />
vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen on<br />
tehtävä tästä kehityksestä Miten vastaamme<br />
funktionaaliseen tulonjaon muutokseen<br />
Miten turvaamme julkisen sektorin<br />
tulot, terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut<br />
ja sosiaalivakuutuksen rahoituksen<br />
3. Kahden vuosikymmenen aikana työmarkkinoilla<br />
on tapahtunut raju, radikaali muutos.<br />
Pitkäaikaistyöttömyys ja korkea nuorisotyöttömyys<br />
olivat pysyvä ilmiö jo ennen<br />
talouden taantumaa. Pätkätyö- ja vuokratyösuhteet<br />
ovat vallanneet alaa. Työttömien<br />
”kannustaminen” ja ajatus ”työttömyysturvan<br />
vastikkeellisuudesta”, ilmainen, palkaton<br />
työ työharjoitteluna tai työelämävalmennuksena<br />
jne. on yleisesti hyväksyttyä.<br />
Se on itsestäänselvyys työvoimahallinnolle<br />
ja jopa ay-liikkeellekin. Ulkomaisen vuokratyövoiman<br />
työehtojen polkeminen ja riisto,<br />
kotimaisen työvoiman syrjäyttäminen ovat<br />
tulleet osaksi suomalaisia työmarkkinoita.<br />
Onko muutos tapahtunut vasemmistosta<br />
ammattiyhdistysliikkeestä riippumatta, hiljaisella<br />
hyväksynnällä vai taipumisena ylivoiman<br />
ja poliittisen oikeistopaineen edessä<br />
Mitä on tehtävä<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 7
Maataloustukien<br />
taustalta<br />
Suomalaisten viljelijöiden saamat kansalliset<br />
tuet ovat puhuttaneet viime<br />
aikoina. Ne ovatkin huomattavan paljon<br />
suurempia kuin muissa EU-maissa. On<br />
syytä palauttaa mieleen hiukan tukien historiaa.<br />
EU-sopeutuksen yhteydessä Pellervoseuran<br />
toimitusjohtaja Samuli Skurnik ja<br />
muutamien suurten elintarvikeyritysten johtajat<br />
osallistuivat Harvard Bussiness Schoolin<br />
koulutusohjelmaan, jonka pohjalta rakennettiin<br />
suomalainen strategia. Skurnikin<br />
väitöskirjassaan kuvaama strategia oli, että<br />
raaka-aineen hinnoittelussa on päästävä<br />
mahdollisimman pian alaspäin kansainväliselle<br />
tasolle ja tuottajien toimeentulosta<br />
on huolehdittava lähinnä hallinnollisilla,<br />
sosiaalipoliittisilla ja ylipäätään mahdollisimman<br />
vähän markkinatilannetta vääristävil -<br />
lä toimenpiteillä. Tuottajien hintayhteistyö<br />
kiellettiin, mutta osuuskauppojen hintayhteistyön<br />
kilpailuvirasto hyväksyi.<br />
Tämän tapahtumasarjan seurauksia nautimme<br />
nyt. Viljelijät ovat päätyneet sosiaalipoliittisten<br />
toimenpiteiden (maataloustuet)<br />
piriin ja tilakokojen kasvaessa tuetkin ovat<br />
kasvaneet. Aivan yleisesti on hyväksytty ajatus<br />
siitä, että kotimainen ruoan omavaraisuus<br />
halutaan säilyttää, samoin kotimainen<br />
ruokatuotanto. Tämä sinänsä oikea lähtökohta<br />
on kuitenkin poikinut kummallisia<br />
hedelmiä. Elintarviketeollisuus on kyennyt<br />
yhteiskunnan mahdollistaman raaka-ainesubvention<br />
avulla hamuamaan yrityksiä niin<br />
Ruotsista, Venäjältä kuin Baltian maistakin.<br />
Kun ruotsalainen maatalouskomissaari<br />
muutama vuosi sitten valitti suomalaisten<br />
kansallisten maataloustukien suuruutta, ei<br />
hänen motiivejaan tarvitse kaukaa hakea.<br />
Suomalaiset ovat korjanneet sadon ostamalla<br />
heikommin pärjänneitä ruotsalaisia<br />
elintarvikealan yrityksiä, koska ruotsalaiset<br />
eivät ainakaan Skurnikin väitöskirjassaan<br />
esittämän arvion mukaan ymmärtäneet<br />
toimia yhtä nokkelasti kuin suomalaiset.<br />
Kilpailusäädösten muutosten suurin voittaja<br />
- kauppa - on lisännyt osuuttaan yhteisestä<br />
kakusta rajusti kilpailuttamalla ylituotannosta<br />
kärsivää elintarviketeollisuutta. Kesko<br />
etsii ostettavaa miljardilla eurolla, mutta<br />
valittaa, ettei kotimaasta löydy mitään kiinnostavaa.<br />
Koko ketjua leimaa tietynlainen<br />
ylimielisyys. Elintarvikealan yritykset veivät<br />
alan kalliiseen lakkoon keväällä ajaakseen<br />
läpi väkisin työntekijöiden työaikaheikennykset<br />
ja suuren venäläisen ostajan valituksiin<br />
suhtaudutaan julkisen nokkavasti.<br />
Monet ulkomaiset yritysostot ovat osoittautuneet<br />
virheinvestoinneiksi. Viimeksi<br />
Atria on kuvannut Kauppalehdessä miten<br />
Venäjä tuottaa jatkuvasti tappiota, jota joudutaan<br />
suomalaisen tuotannon tuloksilla<br />
paikkaamaan. Onko veronmaksajien ja yhteiskunnan<br />
etu, että teollisuus ja kauppa<br />
tuhlaavat veronmaksajien subventoiman<br />
kotimaisen tuotannon hyödyn ja pienipalkkaisten<br />
työntekijöiden työn tuloksia<br />
ulkomaisiin yritysostoihin. Työssäkäyvien<br />
köyhien lukumäärä on jälleen kasvanut ja<br />
eniten osa-aikatyöntekijöitä on juuri kaupan<br />
piirissä. Keskon ja muiden kauppaketjun<br />
suuria voittoja tulisikin käyttää kotimaassa<br />
alan työntekijöiden palkkojen korotuksiin<br />
ja näiden yritysten ylisuuria voittoja tulisi<br />
verottaa nykyistä reippaammin. Ehkäpä<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 8
Slangi-visa<br />
lainsäädännöllisin keinoin voitaisiin ketjuja<br />
myös velvoittaa ylläpitämään palveluja<br />
harvaan asutuilla alueillakin, koska näitä<br />
miljardeja näyttää riittävän riesaksi asti.<br />
Elintarviketeollisuus voisi kehittää voitoillaan<br />
kotimaista tuotetta ja maksaa työntekijöilleen<br />
kunnollisen siivun tapahtuneesta<br />
työntuottavuuden kasvusta. Jos elintarviketeollisuus<br />
satsaisi voittojaan puhtaan<br />
luontomme ja pitkän kesäpäivämme jalostaman<br />
maidon, viljan kaiken muunkin<br />
maassamme kasvavan elintarvikkeen jalostamiseen,<br />
kunnolliseen tuotesuunnitteluun,<br />
mainostamiseen ja brändäämiseen,<br />
Suomesta voisi tulla arvostettu parhaiden<br />
ruoka-aineiden viejä, sen sijaan että nyt<br />
suuruudenhulluudessa keskitytään kilpailijoiden<br />
nujertamiseen yritysostoin, pyritään<br />
kansainvälisiksi toimijoiksi ja suomalaista<br />
omaa tuotantoa pidetään eräänlaisena<br />
velipuolena, jonka tulokset rahastetaan<br />
ulkomaille tuhlattavaksi.<br />
Päivi Uljas<br />
1. ”Stikkaisitsä mut Stadikalle” tarkoittaa<br />
1) Voisitko kyyditä minut Stadionille.<br />
x) Maksaisitko Stadionin pääsymaksun<br />
puolestani<br />
2) Päästäisitkö minut (jo yksin) Stadionillle<br />
2. DÖLLÄÄ on tätä nykyslangia. Se on siis<br />
1) Tuoksumista.<br />
x) Oksentamista.<br />
2) Varastamista.<br />
3. ”Jos kusettaa trokarii niin, et tokkaa sen<br />
handuun vaan pabruu”, niin tämä vois<br />
jotenki loogisesti jatkuu:<br />
1) nii ei kandeis stroolaa kyttiksen vadustriimereit..<br />
X) nii ei kandeis hengaa samoil kulmil<br />
vähää aikaan.<br />
2) nii ei kandeis tsöbaa tsettii Kyliksen<br />
stiflaan.<br />
4. PÄRTSÄRI ei ole ”pärstäkerroin”, vaan<br />
mitä<br />
1) Alkoholin runsaskäyttäjä.<br />
x) Moottoripyöräilijä.<br />
2) Peltiseppä, etenkin ”varpusten” duunaaja.<br />
5. ”Rokkarille kuuluvat pillifarkut, rasvaletti<br />
ja SPITTARIT”. Joskus sanottiin SPITFAIJARIT,<br />
mut mitä on<br />
1) Kireät sahkasormikkaat.<br />
x) Syljeskelyt.<br />
2) Teräväkärkiset jalkineet.<br />
(Suosikki-lehti 1978)<br />
6. BLÄDÄRI on lättähattu, mut myös<br />
1) Lentolehtinen.<br />
x) Sanomalehti.<br />
2) Räiskäle.<br />
OIKEA RIVI: 11x x22<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 9
Vähän pervo<br />
Istuimme kerran tyttöporukassa uimalaiturilla<br />
kesäaamuna. Kerroin eräästä<br />
mielestäni uskomattoman kiehtovasta<br />
palkkaliikkeestä. Kälyni puuskahti, ettei<br />
asiassa ollut hänestä mitään kiehtovaa,<br />
suloista tai ihmeellistä ja huomautti, etten<br />
ilmeisesti ymmärrä lainkaan, mikä on suloista,<br />
ihmeellistä tai kiehtovaa.<br />
Olenkin aina ollut sikäli hiukan pervo, että<br />
olen kokenut tavattoman kiinnostavaksi,<br />
ja luovaksi toiminnaksi tavallisten ihmisten<br />
etujen ja oikeuksien puolustamisen ahnaan<br />
ja itseään täynnä olevan taloudellisen ja<br />
poliittisen eliitin rohmuamista vastaan. Varsinkin<br />
nuorena opiskelijatyttönä oli vaikeaa<br />
saada ihmiset ottamaan itseäni vakavasti;<br />
minä paasasin ja kansalaiset totesivat, että<br />
on se söpö, kun se suuttuu tollain aina,<br />
miten liikuttavaa...<br />
Kun sitten pääsin työhön <strong>Helsingin</strong> leipomotyöntekijäin<br />
ammattiosastoon 26-vuotiaana,<br />
oli kuin kotiin olisi tullut, ne paasasivat<br />
vielä enemmän, varsinkin puheenjohtaja<br />
Kauhanen. Alueen vanha toimitsija<br />
Pentti Lundström oli sotia edeltävän kauden<br />
maanalaisen toiminnan miehiä, ovela,<br />
juonikas ja täynnä ihmeellisiä tarinoita ja<br />
opetuksia. Aluetoimistonhoitajana oli Anja<br />
Jämsen, joka varmaan sisimmässään huokaisten<br />
alkoi kasvattaa nuorta huoletonta<br />
boheemia ay-liikkeen sääntöjen ja hyvien<br />
tapojen maailmaan. Yhtä aikaa kanssani<br />
palkattiin aluetoimistoon myös osasto <strong>10</strong>:n<br />
entinen puheenjohtaja Rudolf Lindblad ja<br />
taloudenhoitaja Aino Pakkala. Myös heidän<br />
kasvatustehtävänsä oli raskas. Olin sumeilematta<br />
väittänyt hallitsevani kirjanpidon<br />
työhaastattelussa, mutta se oli ollut karkeaa<br />
liioittelua. Ainon tiukkojen silmien alla tehtiin<br />
vapisevia yrityksiä ja erehdyksiä, mutta<br />
lopulta hän suorastaan sai minut pitämään<br />
touhusta. Lindblad oli ja on edelleen<br />
valtavan luovalla tavalla lahjakas kaveri ja<br />
pienten työpaikkojen kasvattina hän opetti,<br />
miten leipomoissa voitaisiin paremmin<br />
edistää palkkaliikehdintää. Me kehitimme<br />
leipomoalalla eräänlaisen psykologisen sodankäynnin<br />
systeemin, jossa työpaikkojen<br />
väki alkoi kuukausia kestävän suunsoiton<br />
ja uhkailun parempien palkkojen puolesta<br />
ja siihen apuna olivat paljolti juuri Limpun<br />
vihjeet. Saimme näillä menetelmillämme<br />
alan ohjepalkkoja nousemaan koko ajan ja<br />
kun lama tuli, muut alat ihmettelivät, miksi<br />
leipomoalan ohjepalkat olivat parempia<br />
kuin muilla. Lundströmin jäätyä eläkkeelle<br />
toimistoon palkattiin liha-alalta Kauko<br />
Autiosaari, jonka tarinat lihatehtaista olivat<br />
valtavan hauskoja ja heidän omaleimainen<br />
kulttuurinsa tuli minulle niin tutuksi, että<br />
kun muutama vuosi sitten tein heidän ammattiosastonsa<br />
historian, eräs turkulainen<br />
liha-alan toveri ei ollenkaan uskonut etten<br />
olisi ollut itsekin liha-alalla töissä.<br />
Elämä ei yleensäkään kulkenut kaavojen<br />
mukaan, vaan osoittautui olevan täynnä<br />
yllätyksiä ja useimmat ennakkoluulot olivat<br />
vääriä. Luottamus liittoon oli lujaa. 1970-luvun<br />
loppuvuosina ja 1980-luvulla työnantajat<br />
ja oikeisto vielä vähän kunnioittivat<br />
työläisiä ja ay-liikettä, niin että hyvin paljon<br />
asioita sovittiin työpaikoilla ja meille asti tuli<br />
ehkä kaikkein hulluimmat. Eräs tyttö vaati<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> <strong>10</strong>
Päivi yhdessä Kauko Autiosaaren ja Jarl Sundin kanssa tapaamassa<br />
Kotisaaren leipomon johtoa ja luottamismiehiä.<br />
liitolta apua, kun hänet oli pakotettu tunnustamaan<br />
varkaus. Tyttö oli hyvin kaunis<br />
ja niinpä me Autiosaaren kanssa livahdettiin<br />
kuuntelemaan salaa verhon takaa, kun<br />
Limppu kysyi lempeästi, että ethän sinä<br />
mitään kai sieltä ottanut. Tähän tyttö vastasi,<br />
että 500 kg juustoa, mutta eihän se<br />
käsilaukkuun mahtunut vaan poikakaveri<br />
haki trukilla lastauslaiturilta. Liiton apu jäi<br />
aika vähäiseksi tässä tapauksessa.<br />
Olin aina järjestelemässä jotain mielenosoitusta<br />
1980-luvulla. Työnantajat yrittivät nujertaa<br />
ay-liikettä saattamalla luottamusmiehet<br />
henkilökohtaisiin taloudellisiin vastuisiin<br />
lakkojen taloudellisista vahingoista. Ensin<br />
hyökättiin Wärtsilän luottamusmiehiä Viitaniemeä<br />
ja Rantaa vastaan, sitten meidän<br />
Mallasjuoman pääluottamusmiestä Pauli<br />
Konttista. Heitä puolustettiin isoilla lähetystöillä<br />
ja mielenosoituksilla. SAK:n valtuustoa<br />
ja johtoa käytiin isolla porukalla muistuttamassa<br />
muutaman kerran vuodessa parempien<br />
palkankorotusten tarpeesta, järjestettiin<br />
kampanja liikevaihtoveron alentamisen<br />
puolesta, liikennemaksujen alentamisen<br />
puolesta, perustettiin Maakaasuliike taistelemaan<br />
maakaasu helsinkiläisten energialähteeksi<br />
ja vaikka mitä muuta. Aluetoimiston<br />
väki ja muiden osastojen aktiivit, myös<br />
aina kympin toverit tulivat mukaan ja paljon<br />
saatiin tosiasiassa aikaan. Onnistuttiin voittamaan<br />
ensin leipomoalalle ja sitten kaikille<br />
elintarvikealoille pääkaupunkilisä.<br />
1990-luku olikin sitten jo vakavien haasteiden<br />
aikaa. Laman seurauksena meiltä<br />
meni leipomoalalta yli puolet työpaikoista,<br />
teollisuudesta meni Vaasan Mylly ja Paasivaara,<br />
Öljynpuristamolta paljon työpaikkoja,<br />
Suomen Tupakka kokonaan, Sineb<strong>ry</strong>choffin<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 11
Lakkokokous alkamassa HTY:n talolla. Päivi nojaa seinään.<br />
siirtyessä Keravalle, osa jäi ilman työpaikkaa,<br />
liha-alalta HK:lta loppui leikkaamo ja<br />
jatkojalostus ja minä olin vastannut alueen<br />
työttömien opastuksesta. Heitä oli ollut<br />
1980-luvulla alueella keskimäärin <strong>10</strong>0 -120,<br />
yhtäkkiä melkein 2000. Samoihin aikoihin<br />
lait muuttuivat ja aina oli sormi suussa,<br />
kun ihmisten hätä löi ovista ja ikkunoista.<br />
Monissa liitoissa uusi tilanne ratkaistiin siten,<br />
että ulko-oviin laitettiin postiluukut,<br />
jonne työttömät saivat paperinsa laittaa.<br />
Me päätimme hoitaa asiat paremmin. Perustettiin<br />
toimistoon Kahvila Pääsky, jossa<br />
tarjottiin joka maanantai kahvia ja voileipiä<br />
ja neuvontaa, saatiin työnantajilta tarjoiltavat<br />
ja työttömät toimivat hienoina emäntinä.<br />
Alettiin itse hankkia myös työpaikkoja,<br />
jotteivät jäsenet tippuisi peruspäivärahoille<br />
ja luulen, että itsekin soitin ainakin 700 jäsenelle<br />
työpaikan milloin minnekin. Meidän<br />
työttömät olivatkin niin fiksuja tyyppejä,<br />
että heitä oli ilo tarjota ja asian ympärille<br />
kehittyivät omat legendansa. Lihanleikkaajat<br />
halusivat patologian laitokselle siivoamaan,<br />
jotta olisivat voineet seurata kollegojen<br />
työskentelyä ruumiinavauksessa ja<br />
paneutua pirtuvaraston hoitamiseen. Yritin<br />
saada agentin kasvitieteelliseen, jotta olisin<br />
saanut harvinaisia taimia, puolustusvoimiin<br />
sijoitetuilta kerjäsin edes pientä sinkoa, jos<br />
fasistit vaikka joskus hyökkäisivät liittoon<br />
(jäi saamatta). Muuan öljynpuristamon kaveri<br />
lähetti terveisiä osaston puheenjohtaja<br />
Paavolalle, että hän oli koulunavustajana ja<br />
opettanut samalla viikolla laulua, kemiaa<br />
ja fysiikkaa sekä uskontoa. Elämän koko<br />
kirjo oli niin lähellä, ettei aina olisi ollut<br />
ihan väliksikään. Vähitellen asiat kuitenkin<br />
lutviutuivat. Onnistuimme ainoana liittona<br />
saamaan oman työministeriön rahoittaman<br />
työnvälitysvirkailijan projektin Pääskyn nimellä<br />
omaan toimistoomme ja sehän oli<br />
melko upea saavutus, Usein vieläkin tapaan<br />
yliopistolla meidän entisiä työttömiämme,<br />
jotka työskentelevät typer<strong>ry</strong>ttävän arvokkaina<br />
vahtimestareina.<br />
Perustimme myös Kaveria ei jätetä liikkeen<br />
puolustaaksemme työttömien etuja ja<br />
järjestimme 19 lähetystöä eduskuntaan: kuvanveistäjiä,<br />
vanginvartijoita, metallimiehiä,<br />
lastentarhanopettajia ja vaikka ketä. Silloin<br />
tutustuin seurakuntayhtymän yhteiskunnal-<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 12
lisen työn pastoreihin ja he pyysivät minua<br />
Italiaan Euroopan kirkkojen yhteiskunnallisen<br />
työn tapaamiseen, jossa pohdittiin<br />
työttömyyttä ja syrjäytyneisyyttä. Liiton puheenjohtaja<br />
Savtschenko kertoi, kuinka liittohallitus<br />
oli pohtinut, miksi ihmeessä papit<br />
haluavat tämän meidän toimistonhoitajamme<br />
kokoukseensa. Sitten joku oli sanonut,<br />
ettei papit tunne Päiviä, pannaan vaan se<br />
sinne Italiaan, sittenhän tutustuvat.<br />
Kun Anja Jämsen ja Aino Pakkala jäivät<br />
eläkkeellä, liitto valitsi uhkarohkeasti minut<br />
alueen toimistonhoitajaksi ja muistan<br />
suurella lämmöllä miten leipurien lisäksi<br />
osaston <strong>10</strong>:n puheenjohtaja Pauli Paavola<br />
ja osasto 5:n puheenjohtaja Juhani Hautala<br />
seisoivat myös tukenani, kun tuli vaikeita<br />
tilanteita. Työntekijämäärä väheni aluetoimistossa,<br />
jos ennen oli ollut 5, Lindbladin<br />
myös jäätyä eläkkeelle, enää jäi kolme. Siinä<br />
vuonna tuli lakko. Kukaan ei ollut uskonut<br />
sen alkavan ja melkein salaa varasin salit<br />
lakkoavustusten jakoa varten. Eläkkeelle<br />
jäänyt toimistonhoitaja Anja Jämsen tuli<br />
koko kevään ajan joka päivä auttamaan<br />
minua ilman mitään korvausta eikä kiitostakaan<br />
huolinut. Sellainen on meidän<br />
liitto ja sellainen oli meidän ystävyytemme.<br />
En varmaan koskaan ole häntä tarpeeksi<br />
siitäkään kiittänyt. Lakosta selvittiin ja<br />
haluaisinpa nähdä jonkun muun kuin työläisten<br />
järjestäytyneen yhteisön, joka yhtä<br />
nopeasti kykenisi pystyttämään tuhansien<br />
ihmisten avustusten maksun, vartioinnin ja<br />
huvitoiminnan muutamassa päivässä. Aino<br />
Pakkalalla tosin oli sellaiseen hyvä kokemus<br />
ja ote asiaan ennestään.<br />
Aluetoimistoon palkattiin Aino Pakkalan<br />
eläköidyttyä toiseksi toimistonhoitajaksi Pirjo<br />
Rauanheimo ja hänen kanssaan teimme<br />
vaikka mitä. Pirjon kyky hallita yhtä aikaa<br />
miljoona pientä asiaa on täysin uskomaton,<br />
isot seminaarit, tapahtumat, risteilyt,<br />
pikkujoulut, eläkeläisten ja lasten joulujuhlat<br />
ja joulupaketit, siinä ollaan touhuttu<br />
Elintaenuorten retkellä Vahermalla 1977.<br />
kerrakseen. Lähetimme myös kerran kuukaudessa<br />
hienot jäsenpostit alueen sadoille<br />
ay-aktiiveille. Eräs ystäväni hankki yrityksiltä<br />
kymmeniä vanhoja tietokoneita ja korjasi ne<br />
meidän aktiivien käyttöön. Näin kykenimme<br />
kouluttamaan 1990-luvun puolivälillä useilla<br />
tietokonekursseilla kymmeniä aktiiveja tietotekniikkaan<br />
ja he saivat omat koneet. Se<br />
oli iso juttu siihen aikaan, kun monellakaan<br />
ei vielä ollut omaa tietokonetta. Näin rakennettiin<br />
uusi ammattiyhdistysaktiivien kaarti,<br />
jotka tekivät osastojen tilejä, toimittivat<br />
osastojen lehtiä ja järjestivät nuorisotoimintaa.<br />
Järjestimme suuria ay-päiviä, joille osallistui<br />
toista sataa aktiivia ja päätettiin vuoden<br />
töistä. Järjestettiin Kaisaniemeen kaksi<br />
suurta Ruokatoritapahtumaa, joihin saatiin<br />
alueen yritykset mukaan ja joihin osallistui<br />
kymmeniä tuhansia ihmisiä. Talkoolaisia oli<br />
monta sataa elintarviketyöläistä.<br />
Yrittivät sitten myydä Koskenkorvan ja<br />
muita valtioyhtiöitä ja pistettiin pystyyn Pro<br />
Kossu-liike vastustamaan valtionyhtiöiden<br />
myyntiä. Mukaan saatiin satoja tutkijoita,<br />
satoja taiteilijoita, opiskelijoita, aktivisteja ja<br />
ohranviljelijöitä. Ilmajoen kunnanjohtaja supatti<br />
minulle seminaarissa, että paikkakunnan<br />
työväenopiston rehtori oli kehottanut<br />
heitä liittoutumaan meidän kanssamme,<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 13
Pro Kossu -mielenosoituksesta. Vasemmalla Sampo Laurikainen, Päivi<br />
keskellä ja oikealla Altian silloinen pääluottamusmies Ismo Pitkänen.<br />
me olisimme heidän ainoa toivonsa. Rehtori<br />
oli kuulemma varoittanut, että me olisimme<br />
kummallisia sanoi kunnanjohtaja ja<br />
vilkuili tatuoituja eläinaktivisteja. Hän totesi,<br />
että he kuitenkin päättivät liittoutua. Yöllä<br />
Pohjanmaan miehet möivät Koskenkorvapaitansa<br />
helsinkiläisille hipeille ja lähtivät<br />
puolialastomina mutta onnellisina koteihinsa<br />
hyvien bisnesten jälkeen. Koskenkorva<br />
voitettiin, mutta paljon meni kansalaisten<br />
omaisuutta ja miljardien alihintaan. Monien<br />
liittojen johtajat oli saatu uskomaan satuja,<br />
enkä koskaan ole tavannut niin paljon kieroutta<br />
ja luikuriutta, kuin tämän taistelun<br />
aikana.<br />
Näihin aikoihin eläkkeelle jäi aluesihteeri<br />
Autiosaari ja hänen tilalleen palkattiin Valion<br />
Pitäjänmäen meijerin pääluottamusmies<br />
Jouni Konttila. Pamissa huhuttiin vähän kai<br />
leikillään, että SEL on palkannut palkkamurhaajan<br />
puolustamaan köyhiä tyttöjä, niin<br />
hurjan maineen meidän uusi toimitsijamme<br />
sai. Maailma oli muuttunut melko lailla kovemmaksi<br />
paikaksi elää ja yhä useampi juttu<br />
kaatuu liiton hoidettavaksi, kun työpaikoilla<br />
isännät sikailevat. Konttila kiertää yötä päivää<br />
työpaikoilla ja liiton toimitsijan työ on<br />
muuttunut todella raskaaksi raatamiseksi.<br />
Alueen onni on, että työntekijällä on särmää<br />
ja sisua, mutta vanhana rouvana olen<br />
kyllä huolestunut siitä, miten Jouni jaksaa<br />
niin hirveästi raataa.<br />
Vuosituhannen vaihtuessa aloin jo kaivata<br />
perspektiiviä ja palasin kesken jääneiden<br />
opiskelujen pariin työni ohessa. Halusin<br />
tietää miten hyvinvointivaltio oli syntynyt.<br />
Ihme oli suuri, kun paljastui että meidänkin<br />
alan aktiivit olivat olleet sen puolesta<br />
taistelemassa, siis mun omat tutut kaverit:<br />
Pakkala Aino, Kauhanen Teuvo, Lindblad<br />
Rudolf, Jämsen Anja ja monet muut. Ei ollut<br />
tullut puheeksi…<br />
Liiton satavuotisjuhliin sain kunnian vastata<br />
liiton juhlakirjan valmisteluista ja se olikin<br />
kiva urakka. Halusimme luettavan kirjan,<br />
jonka päähenkilöitä olisivat tavalliset elintarviketyöläiset,<br />
ei liiton johtohenkilöt ja poliittiset<br />
riidat. Satavuotisjuhlia varten tehtiin<br />
myös alueen seminaarissa alkuvalmis telut ja<br />
keskustelut Tunnetko etusi opasta varten,<br />
jonka sittemmin teimme liiton käyttöön ja<br />
joka jaettiin ensimmäisen kerran satavuotisjuhlakahveilla<br />
tehtaissa vuonna 2005.<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 14
Satavuotisjuhlien jälkeen jäin sitten opintovapaalle<br />
jatkamaan opiskeluja ja nyt olen<br />
jäämässä eläkkeelle. Tänä keväänä olen<br />
ollut haistelemassa muutamaan otteeseen,<br />
miltä rakkaassa liitossa tapahtuu ja mitä<br />
kuuluu. Hämmästyttävän hyvää kuuluu,<br />
siltä näyttää. Ihmiset olivat valmiita suuriin<br />
uhrauksiin kevään lakkotaistelun aikana.<br />
Pääkaupungin ammattiosastoissa on edelleen<br />
alueen sadan vuoden tradition mukaisesti<br />
hyvin itsepäistä, rohkeaa ja tuloksiin<br />
pyrkivää väkeä, oikeudenmukaisuuden ja<br />
ihanteellisuuden utopiat elävät. Virta on<br />
vahva ja siinä virrassa on ollut ilo uida mukana.<br />
Veteraanin sanat:<br />
Kun tämä maa on rankattu maailman parhaaksi,<br />
se on sitä kaikkien meidän, sitkeiden<br />
perää antamattomien aktiivien ansiosta;<br />
vanhempien, jotka taistelevat tarhojen<br />
puolesta, vanhempien, jotka puolustavat<br />
lastensa kouluja, niiden, jotka puolustavat<br />
vanhusten inhimillistä hoitoa ja luottamusmiesten<br />
ja naisten, jotka eivät anna ahneille<br />
omistajille periksi. Joka tasolla on aina joku<br />
itsepäinen sanomassa, että tämä ei käy,<br />
tarvitaan parempaa.<br />
Ei helvetissä anneta ahneen eliitin tuhota<br />
meidän maatamme. Käsitellään osastoissa<br />
ja työpaikoilla eläkeasioita, työttömyysturvaa,<br />
terveydenhoitoa, koulutusta ja kaikkia<br />
tärkeitä asioita. Käydään SAK:ssa ja eduskunnassa<br />
vaatimassa toimintaa ja parempia<br />
etuja. Vaaditaan SAK:lta toimenpiteitä. Ei<br />
hyväksytä työttömien nöy<strong>ry</strong>yttämistä ilmaiseen<br />
työhön. Puolustetaan meidän tapaamme<br />
elää tasa-arvoisesti, rennosti ja ihmistä<br />
kunnioittaen. Kun aloittaa kunnollisen taistelun,<br />
sen harvoin häviää.<br />
Haluan toivottaa osasto <strong>10</strong> jäsenille hyvää<br />
syksyä, kiittää menneistä vuosista ja jatkaa<br />
kanssanne toimintaa siedettävän elämän<br />
puolesta. On ollut etuoikeus olla teidän<br />
palveluksessanne.<br />
Päivi Uljas<br />
Kymmenien juhlien pääemäntänä. Päivi kuvassa oikealla leipomon<br />
talkooporukan kanssa vuonna 1990. Vasemmalta Merja Tiainen, Sirkka Hupli,<br />
Hilkka Lohikoski, Sanna ja Aki Hautojärvi.<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 15
Maahanmuuttokeskusteluun<br />
Perinteisin ja tunnetuin työntekijöiden<br />
itsensä rakentama menetelmä säädellä<br />
palkkatasoaan on pyrkimys vähentää<br />
työntekijöiden keskinäistä kilpailua<br />
ja estää työvoiman ylitarjontaa. Sitä harjoittivat<br />
vuosisatoja ammattikunnat, killat, jotka<br />
säätelivät kisällioppilaiden määrää ja ne<br />
1800 -luvun englantilaiset ammattiosastot,<br />
jotka keräsivät rahaa ja maksoivat työttömät<br />
jä senensä toiselle paikkakunnalle työtä<br />
hakemaan tarkkojen sääntöjen mukaan.<br />
Edellisen vapaakauppavaiheen suuret muuttoaallot<br />
käynnistivät USA:ssa voimakkaan<br />
liikehdinnän maahanmuuttoa vastaan ja<br />
saivat aikaan rajoituksia ennen ensimmäistä<br />
maailmansotaa.<br />
Taloushistorioitsijat O`Rourke ja K Williamsson<br />
varoittivat jo vuosia sitten niistä<br />
ongelmista, joita edellisen vapaakauppavaiheen<br />
työvoiman, tavaran ja pääomien<br />
vapaa liikkuvuus aiheutti. Palkat laskivat<br />
työvoimaa vastaanottavissa maissa ja maahanmuuttovastaiset<br />
liikkeet saivat hegemonian.<br />
Myös helsinkiläiset ulkotyöntekijät<br />
vaativat jo vuoden 1890 liikehdinnällään,<br />
ettei ulkopaikkakuntalaisia saa päästää Helsinkiin<br />
työhön. Tämä ei ole työväenliikkeen<br />
internationalistisen linja mukainen ajattelutapa,<br />
mutta nousee kuin rikkaruoho ihmisten<br />
kokiessa elämänsä uhatuiksi. 1800-luvun<br />
köyhät usutettiin juutalaispogromeihin<br />
monissa Euroopan maissa.<br />
Tosiasiassa vasemmisto on ajanut Eurooppaan<br />
työvoiman, tavaroiden ja pääomien<br />
vapaata liikkuvuutta, taistelematta samanaikaisesti<br />
kunnollista ja toimivaa työehtojen<br />
valvontaa ja työläisille osuutta voitoista, ja<br />
näin se on kyllä aika lailla lyhytnäköisesti<br />
kaivanut verta nenästään. Kun Suomessakin<br />
1990-luvun lamasta alkaen on heikennetty<br />
työttömyysturvaa, lisätty paikallisen sopimisen<br />
mahdollisuutta, vapautettu vuokrafirmojen<br />
toimintaa, katseltu rauhassa siivouksen,<br />
pakkauksen, kuljetuksen ym. ulkoistamista,<br />
sallittu harmaan talouden leviäminen<br />
ilman yhtään kunnollista koko ay-liikkeen<br />
toimintapäivää, jää ilmaan kysymyksiä.<br />
Onko vasemmisto ja ay-liike niin heikko,<br />
ettei se voi tilanteelle mitään Vai ollaanko<br />
tosiasiassa mukana eräänlaisen kansallisen<br />
kilpailukyvyn ideassa, jossa ääneen sanomatta<br />
katsellaan sormien läpi sitä, että tietyt<br />
työt saakin teettää huonoilla ja halvoilla<br />
ehdoilla, ja nähty myönteisenä, että työvoiman<br />
keskinäinen kilpailu työpaikoista<br />
alentaa työvoimakustannuksia.<br />
Tosiasiassa SAK selkeillä vaatimuksilla<br />
ja muutamalla yleislakkopäivällä saisi pahimmat<br />
ongelmat kuriin varsin nopealla<br />
aikataululla. Olipa selitys ay-liikkeen toimimattomuuteen<br />
heikkous tai sinisilmäisyys ja<br />
lyhytnäköisyys, nykytilanne poikii työehtojen<br />
alentamisen avulla työnantajille voittoja<br />
ja perussuomalaisille ääniä ja tunkkainen<br />
muukalaisvihamielisyys lisääntyy.<br />
Vain toiminnan ja tulosten avulla vasemmisto<br />
kykenisi todistamaan inhimillisyyden<br />
ja humanismin linjan ja internationalismin<br />
uskottavuutta. Se on vuosikymmenestä<br />
toiseen vedonnut laajaan osaan suomalaista<br />
kansaa ja toimisi edelleenkin.<br />
Päivi Uljas<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 16
Osaston tuki 25 € per jäsen<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 17
Kesäpäivillä<br />
Hämeenlinnassa!<br />
Tänä vuonna SEL:n kesäpäivät olivat<br />
Hämeenlinnassa. Kevään työmarkkinasäätöjen<br />
tiimellyksessä tuli toukokuunlopun<br />
ilmoittautumistakaraja hieman<br />
”yllättäen” vastaan. Aikaisin keväällä<br />
ynnäilin, että tehdään ensin toi TES pois<br />
jaloista ja sen jälkeen jää vielä viikkoja Kesäpäiväkuvioiden<br />
hoitamiseen. Tällä kertaa<br />
TES:n luomisprosessi vei kuitenkin hieman<br />
totuttua kauemmin. Jokatapauksessa, saimme<br />
kuitenkin muutamassa päivässä koottua<br />
iskukykyisen jalkapallojoukkueen edustamaan<br />
kunniakasta ammattiosastoamme<br />
Kymppiä Kesäpäivien jalkapalloturnaukseen.<br />
Uljaan joukkueemme lisäksi Hämeenlinnaan<br />
tuli tehtaaltamme toinen mokoma<br />
urhoja tapaamaan muita elintarviketyöläisiä<br />
ja osallistumaan mitalijuhliimme. Usko joukkueeseemme<br />
oli luja, sillä neljän tasokkaan<br />
joukkueen turnauksessa mitalijuhla ei suinkaan<br />
ole itsestäänselvyys.<br />
Jalkapalloturnauksen voittaneita Fazerin<br />
porukoita on syytä kehua ja arvostaa<br />
useammastakin syystä. Ensinnäkin, aivan<br />
maailmantason jalkapalloilijoita. Pystyivät<br />
hiuksenhienosti voittamaan kultaa, meidän<br />
Koffilaisten jäädessä tällä kertaa hopealle.<br />
No, olihan Fasulaisilla vähän onnetarkin<br />
puolellaan. Ja toiseksi, tovereiden sielun<br />
jaloutta ja avarakatseisuutta kuvaa hienosti<br />
parin cheerleaderin lainaaminen meille,<br />
vaarallisiksi tiedetyille vastustajille, Koffilaisille.<br />
Laina cheerlaedereiden kannustuksella<br />
pelimme nousi aivan uudelle tasolle. Hatun<br />
nosto myös mukana olleille Riihimäen ammattiosasto<br />
72:n ja <strong>Helsingin</strong> Lihaviitosen<br />
joukkueille, ette te huonoille hävinneet.<br />
Jostakin syystä, meidän Koffilaisten kesäpäivä<strong>ry</strong>hmä<br />
on, vuodesta toiseen, aikalailla<br />
karjuvoittoinen. Vuonna 2005 Tampereella<br />
tosin oli poikkeuksena yksi leidi mukana.<br />
Me Koffin uroot voitais ottaa talven projektiksi<br />
houkutella mimmejä mukaan ensikesän<br />
Forssan Kesäpäiville.<br />
Kesäpäivien päiväajan runko on melkoisen<br />
urheiluvoittoinen. Jos kuvittelet olevasi<br />
jonkin tasoinen yleisurheilija ilmoittaudu<br />
ensikesänä mittaamaan tasoasi muiden<br />
elintarviketyöläisten kanssa. Toki tuhannen<br />
ihmisen tapahtumassa touhuillaan muutakin<br />
kuin urheillaan. On mm. ongintaa,<br />
petangueta ja iltapäivätansseja. Taitavathan<br />
nuokin tosin olla melko urheilullisia lajeja. Ja<br />
olipa laji mikä tahansa aktiivinen yleisö on<br />
tapahtuman ehdoton suola.<br />
Mitalien jaon jälkeen ruodimme pelien<br />
kulkua ja ratkoimme yhteiskunnallisia kysymyksiä<br />
hotellimme saunaosastolla. Tämän<br />
jälkeen tuopponen tai pari kotimaista mallasjuomaa<br />
tavattoman kauniin Hämeenlinnan<br />
hämärtyvässä illassa ja nukkumaan.<br />
Seuraavana aamuna hyvin levännyt <strong>ry</strong>hmämme<br />
aloitti pirtein mielin taipaleensa<br />
kotia ja arjen haasteita kohti.<br />
Koffin pääluottamusmies<br />
Jukka Nissinen<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 18
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 19
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 20
|::| Vieraskynä<br />
Elämäni<br />
sillisalaatti<br />
Kuutioi suolasilliä, keitettyjä perunoita ja<br />
porkkanoita, vihreää omenaa ja etikkapunajuurta,<br />
kaikkia saman verran. Näin<br />
alkaa sillisalaatin teko-ohje Otavan suuressa<br />
keittokirjassa. Katsoin sen varta vasten kun<br />
mietin mihin ruokalajiin voisin elämääni<br />
verrata.<br />
Kieltolaki oli juuri päättynyt kun synnyin<br />
Suomen eteläisimmässä kaupungissa Hangossa.<br />
Suolasilli ja sen pienempi sukulainen<br />
silakka oli keitettyjen perunoiden kera varsin<br />
merkittävässä roolissa mummoni sen aikaisessa<br />
taloudessa, jossa vietin lapsuuteni<br />
äidin ja isän seilatessa maailman merillä.<br />
Talvisodan jälkeen tulin evakkona Helsinkiin,<br />
jossa opin suomenkielen. Luonnonmenetelmä<br />
“hurrille turpiin” oli tehokas<br />
suomenkielen, opetusmenetelmä.<br />
Koulunkäyntini aloitin Munkkiniemen<br />
ruotsalaisessa kansakoulussa, mutta koulusivistykseni<br />
varsinaisen perustan loin kierrellessäni<br />
ulkomailla. Eikös kuullosta komealta<br />
Se on kaiken lisäksi totta. Kävin<br />
nimittäin sotalapsena Ruotsissa kolmella<br />
eri paikkakunnalla sikäläistä kansakoulua.<br />
Palattuani sodan jälkeen Ruotsista jatkoin<br />
opintojani Liisankadun ruotsinkielisessä<br />
poikalyseossa, jossa täytin oppivelvollisuuteni<br />
käymällä ne puuttuvat viisi vuotta. Sen<br />
jälkeen alkoi työelämä ja elämänkoulu. Tai<br />
oikeastaan työelämä oli alkanut jo kolme<br />
vuotta aikaisemmin. Juoksupojan hommiin<br />
pääsi siihen aikaan jo kaksitoistavuotiaana<br />
ja niitä tsupparin hommia tein koulun jälkeen<br />
iltapäivisin kolmena viimeisenä kouluvuonna.<br />
Se elämän koulu oli minun kohdallani<br />
varsinainen kiertokoulu. Eläkkeelle jäädessäni<br />
laskin, että verokirjani on lojunut<br />
kolmenkymmenenkahden eri työnantajan<br />
kassakapissa. Lyhin työsuhteeni, eräällä rakennustyömaalla,<br />
kesti neljä tuntia ja pisin,<br />
ammattiliittotoimitsijana seitsemäntoista<br />
vuotta. Nykyisin puhutaan urasuunnittelusta<br />
ja eteenpäin pyrkimisestä. Minä en sen<br />
ihmeemmin pyrkinyt, pikemminkin aina<br />
jouduin. En ole koskaan ollut työvälityksen<br />
asiakkaana. Työpaikat löytyivät yleensä Hesarin<br />
palvelukseen halutaan osaston pikkuilmoituksista.<br />
Erikoisin hommani oli sotakorvauskuunareiden<br />
purjeiden liikkaaminen. Purjetyöpenkillä<br />
istuminen, köysien pleissaaminen ja<br />
paksun kankaan ompelu oli yksitoikkoista<br />
hommaa, joka vaati melkoista näppivoimaa,<br />
mutta kun opettajana ja työkaverina oli<br />
vanha Kap Hornin purjelaivoilla kiertänyt<br />
merimies, jolla oli sana hallussaan, kului<br />
aika mukavasti.<br />
Koneet ja autot olivat siihen aikaan suurin<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 21
kiinnostuksen kohteeni ja purjehommien<br />
jälkeen hakeuduin autokorjaamoon oppipojaksi.<br />
Siitä alkaen olivat työpaikkani<br />
yleensä erilaisissa korjaamoissa ja työpaikan<br />
vaihdokset johtuivat useimmiten siitä, että<br />
seuraavassa sai parempaa palkkaa.<br />
Eräs senaikainen oppi-isäni sanoi usein,<br />
että kun työnsä tekee tunnollisesti niin herrat<br />
maksaa kunnollisesti, ja nauroi pilkkanaurun<br />
päälle. Sama mies opetti myös,<br />
että kun joutuu myymään nahkansa työmarkkinoilla,<br />
niin priimasta nahasta voi<br />
vaatia parempaa liksaa.<br />
Kun jossakin vaiheessa huomasin, ettei<br />
se maksu sen kunnollisemmaksi muutu<br />
vaikka kuinka tunnollisesti pakertaa, liityin<br />
ammattiosastoon. Siitä se varsinainen ura<br />
urkeni. Yleislakon jälkeen minusta tuli ammattiosaston<br />
puheenjohtaja ja liittotoimikunnan<br />
jäsen.<br />
Samoihin aikoihin entisestä tyttöystävästä<br />
tuli vaimoni, joka on jaksanut pitää tällaisesta<br />
taivaanrannan tapiseeraajasta huolta jo<br />
viidenkymmenenviiden vuoden ajan. Lisäännyttykin<br />
ollaan: kaksi lasta, kuusi lastenlasta<br />
ja tähän mennessä neljä lastenlastenlasta.<br />
Se taivaanrannan tapiseeraus alkoi samaan<br />
aikaan. Aloin lukea paksuja punaisia kirjoja,<br />
jotka vaikuttivat järkeviltä ja saivat minut<br />
liittymään Suomen Kommunistiseen puolueeseen.<br />
Kolmen vuoden ajaksi minusta<br />
tuli jopa ammattivallankumouksellinen. Sen<br />
ajan ammattinimikkeitä olivat <strong>Helsingin</strong> piirin<br />
ruotsinkielinen sihteeri, Uudenmaan järjestösihteeri<br />
ja Ahvenanmaan piirisihteeri.<br />
Kun lapset kasvoivat oli politiikkahommien<br />
huonon palkan takia pakko mennä takaisin<br />
oikeisiin töihin. Renkaiden pinnoitustyö oli<br />
varsin rankkaa mutta niissä tienasi aika hyvin.<br />
Kun vielä osain huoltaa koneet ja höy<strong>ry</strong>kattilat<br />
minusta tuli alalla varsin kysytty mies<br />
ja ammattiyhdistyspuolella työehtosopimusneuvottelija.<br />
Siinä hommassa pärjäsin kai<br />
liian hyvin, koska kun kerran sanoin eräälle<br />
isännälle kaiken minkä hänestä ajattelin ja<br />
käskin panna pennit jonoon, huomasin olevan<br />
mustalla listalla. Alan vaihto oli edessä<br />
ja uusi työpaikka oli Unilewerin öljymylly ÖP<br />
ja virkana putkitöitä hallitseva koneasentaja.<br />
Myöhemmin minusta tuli tehtaan pääluottamusmies,<br />
elintarvikealan suurimman<br />
ammattiosaston puheenjohtaja ja vuoden<br />
1976 elintarvikelakon jälkeen liiton aluesihteeri.<br />
Tästä työstä pääsin kuusikymppisenä<br />
eläkkeelle.<br />
Sillisalaatin reseptissä sanotaan, että valmis<br />
salaatti viimeistellään kermalla. Elämän<br />
kermaa on mielestäni unelmat. Kun tulin<br />
miehen ikään ja lapset olivat lähteneet kotoa<br />
oli minulla sekä aikaa että varaa toteuttaa<br />
unelmaa, joka minulla oli ollut keskenkasvuisesta<br />
lennokkipojasta alkaen, unelmaa<br />
lentämisestä. Aluksi leijailin laskuvarjon varassa<br />
Malmin taivaalla ja myöhemmin purje-<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 22
koneella Nummelan vanhalla lentokentällä.<br />
Niistä ajoista on vain muistot jäljellä. Olen<br />
jossakin runossa sanonut muistoja elämän<br />
jälkiruuaksi. Jospa siis tämän tarinan lopuksi<br />
nauttisimme pienestä makupalasta:<br />
Erään elokuisen illan sinisenä hetkenä olin<br />
päivän viimeisellä lennolla. Noin viidensadan<br />
metrin korkeudessa nautin näkymistä ja lentämisen<br />
riemusta. Lännessä aurinko laski ja<br />
iltaruskon puna kuvastui Hiidenveden tummaan<br />
peilipintaan. Etelässä autonvalojen<br />
kiiltomato jakautui Tarvontien päässä kahtia<br />
Lohjan ja Turun suuntaan. Idän horisontissa<br />
näkyi <strong>Helsingin</strong> valojen kajo ja tummansinisellä<br />
taivaalla laiha melkein selällään makaava<br />
kuunsirppi. Pohjoisessa Nummelan<br />
katuvalot ja talojen valaistut ikkunat loivat<br />
kodikasta tunnelmaa. Kiersin laajaa kehää<br />
ja koneen vasen siivenkärki osoitti koko<br />
ajan kentän kiitoratojen selvästi erottuvaa<br />
vinoristiä, joka illan hämärässä kuvastui<br />
laastarilappuna maaemon uurteisilla kasvoilla.<br />
Ilmavirta suhisi hiljaa ja tällä vajoamisnopeudella<br />
ehtisin vielä kolmen kierroksen<br />
ajan nauttia upeasta panoraamastani ennen<br />
kuin tulisi aika sorvata laskukierrosta.<br />
Minulla ei ollut mittarilentokoulutusta,<br />
joten en saanut lentää pimeän aikaan. Onneksi<br />
olin hyvää pataa kenttäpäällikön kanssa.<br />
Joku ilmailuhallituksen pykäläpelle olisi<br />
kieltänyt koko lennon lyömällä minua lakipykälällä<br />
päähän. Laissa sanotaan nimittäin,<br />
että jos syntyy epätietoisuutta siitä, vallitseeko<br />
pimeys, niin silloin pimeys vallitsee.<br />
Rudolf Lindblad keväällä 20<strong>10</strong><br />
Anatomian<br />
luento<br />
Mytologian Hydralla oli monta päätä,<br />
niin on myös ihmisellä,<br />
kaulan päässäkin kolme:<br />
sen varsinaisen lisäksi, selvästi erottuvina<br />
nenänpää ja kielenpää.<br />
Lääketiede puhuu myös kurkunpäästä,<br />
mikä tosin lienee jo kaulan osa.<br />
Kehosta voimme erottaa olkapäät ja<br />
nänninpäät,<br />
viimeksi mainitut naarailla selvemmin,<br />
mutta uroksilla on lisäksi siittimen pää.<br />
Raajoissa täysikuntoisella yksilöllä on lisäksi<br />
kyynärpäät ja kantapäät.<br />
Yläraajojen päistä voi vielä mainita<br />
sormenpäät, viisi kussakin.<br />
Alaraajojen ulompien osien varpaiden,<br />
loppuosaa en ole kuullut koskaan varpaanpääksi<br />
mainitun.<br />
Joka väittää, ettei jutussani ole päätä eikä<br />
häntää,<br />
on tietenkin oikeassa,<br />
eihän ihmisellä ole häntää,<br />
selkärangan alapäässä on pelkkä luu,<br />
nimeltään tosin häntäluu.<br />
Kirjoittajakerhon harjoitelma siitä, siitä, mitä<br />
mahtuu keittokirjasta lainatun alun ja lakikirjasta<br />
lainatun lopun väliin.<br />
• <strong>Sekahedelmä</strong> 3 • 20<strong>10</strong> 23
HELSINGIN ELINTARVIKETYÖNTEKIJÄT RY<br />
Ammattiosasto <strong>10</strong><br />
Syyskokous 3.11.20<strong>10</strong> klo 17.00<br />
Etelän-aluetoimistossa<br />
Siltasaarenkatu 4 5. kerros<br />
Asiana sääntöjen määräämät asiat.<br />
Kahvitarjoilu<br />
Tervetuloa mukaan!<br />
ESITYSLISTA<br />
1. Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus.<br />
2. Työjärjestyksen hyväksyminen.<br />
3. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri.<br />
4. Valitaan pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat.<br />
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle 20<strong>10</strong>.<br />
6. Vahvistetaan taloussuunnitelma vuodelle 20<strong>10</strong>.<br />
7. Päätetään johtokunnan palkkioista ja kulukorvauksista.<br />
8. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja vuodeksi 20<strong>10</strong>.<br />
9. Valitaan johtokunta vuodeksi 20<strong>10</strong>.<br />
<strong>10</strong>. Valitaan varsinaiset- ja varatilintarkastajat.<br />
11. Valitaan edustajat alue- ja keskusjärjestön kokouksiin.<br />
12. Valitaan edustajat eri jaostoihin.<br />
- talousjaos<br />
- tiedotusjaos<br />
- opintojaos ja nuorisojaos<br />
- urheilujaos, kesä- ja talvilajit<br />
13. Päätetään kokouksien koolle kutsumistavasta.<br />
14. Päätetään lehtiseteleiden tukemisesta.<br />
15. Muut esille tulevat asiat.<br />
16. Kokouksen päättäminen.