Taidetta ikä kaikki – - Kansalaisareena

14
MUSIIKKIA AIVOILLE – Miten musiikki vaikuttaa aivojen toimintaan
Teppo Särkämö, psykologi, tutkija
Musiikilla on kulttuurissamme ollut kautta historian merkittävä rooli erityisesti emootioiden välittämisessä,
kommunikoinnissa sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset ovat
nykyään musiikin kanssa tekemisissä päivittäin ja arvostavat musiikkia, koska se auttaa säätelemään tunteita,
tarjoaa nautintoa ja lohtua sekä vähentää stressiä. Musiikin kuuntelulla ja harrastamisella sekä musiikkiterapialla
tiedetään olevan lukuisia positiivisia fysiologisia, motorisia, emotionaalisia ja kognitiivisia vaikutuksia,
mutta miksi Musiikin aivotutkimus on viimeisen 20 vuoden aikana tuonut runsaasti uutta tietoa
siitä, miten musiikkia käsitellään aivoissa, miten sen kuuntelu ja harrastaminen muokkaa aivoja ja mihin sen
kuntouttava vaikutus saattaa perustua.
Musiikin aikaansaaman kuuloaistimuksen käsittelyyn osallistuvat lukuisat eri aivoalueet. Korviin
saapuva kuulosignaali kulkee ensin kuulohermoa pitkin aivorunkoon ja sieltä talamuksen kautta kuuloaivokuorelle,
jossa käsitellään havaittavan äänen akustisia peruspiirteitä. Kuultavan musiikin käsittelyyn osallistuvat
myös useat otsa-, ohimo- ja päälaenlohkon alueet. Niiden toiminta liittyy musiikin rakenteeseen, sen
tunnistamiseen, aistitiedon yhdistämiseen sekä tarkkaavaisuuden, työmuistin ja liikkeiden säätelyyn. Lisäksi
musiikki aktivoi useita syviä limbisen järjestelmän alueita, kuten mantelitumaketta, aivotursoa ja pihtipoimua.
Ne liittyvät emootioiden ja mielihyvän kokemiseen ja säätelevät autonomisen hermoston sekä
immuuni- ja hormonijärjestelmän toimintaa. Erilaisen musiikin kuuntelun on osoitettu vaikuttavan aivojen
dopamiini- ja kortisolitasoihin, joka osaltaan selittää musiikin piristävää ja rauhoittavaa vaikutusta. Kun
musiikkiin liittyy myös tekemistä, kuten soittamista, laulamista tai tanssimista, aktivoituvat edellä mainittujen
alueiden lisäksi myös aivojen liike- ja tuntoalueet otsalohkon takaosassa, tyvitumakkeissa ja pikkuaivoissa.
Musiikin kuuntelulla ja harrastamisella on myös pysyviä vaikutuksia aivojen kehitykseen. Eläimillä
tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että toistuva altistuminen musiikille parantaa muistia ja oppimista
muun muassa lisäämällä välittäväaineiden, kuten glutamaatin ja dopamiinin, eritystä, uusien hermosolujen
syntyä sekä hermokasvutekijöiden määrää. Musiikin aktiivisen harrastamisen on puolestaan havaittu edistävän
päättelyn, kielen, avaruudellisen hahmottamisen, tarkkaavuuden, muistin ja motoriikan kehittymistä
lapsilla. Musiikin harrastaminen saa myös aivoissa aikaan plastisia muutoksia erityisesti soittamisen kannalta
keskeisten alueiden, kuten kuuloaivokuoren, etuotsalohkon, liikeaivokuoren ja aivokurkiaisen, toiminnassa
ja rakenteessa.
Musiikkiterapiaa on jo pitkään käytetty osana erilaisten somaattisten, kehityksellisten, psykiatristen
ja neurologisten sairauksien hoitoa ja kuntoutusta. Sen vaikuttavuutta on kuitenkin alettu tutkia systemaattisemmin
vasta viime vuosikymmenien aikana. Eniten tutkimukseen pohjautuvaa näyttöä on kertynyt musiikkiterapian
positiivisesta vaikutuksesta kivun kokemiseen kipu- ja leikkauspotilailla, verenpaineeseen ja
muihin oireisiin sepelvaltimotautipotilailla, ilmaisukykyyn autistisilla lapsilla, mielialaan masennuspotilailla
sekä henkiseen tilaan ja toimintakykyyn skitsofreniapotilailla. Musiikin käyttöä neurologisten sairauksien
kuntoutuksessa on tutkittu vähemmän, mutta muutamat tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että musiikin
rytmisiä, melodisia, emotionaalisia sekä kognitiivisia ominaisuuksia voidaan hyödyntää myös neurologisessa
kuntoutuksessa. Ensinnäkin musiikin rytmin kautta voidaan auttaa kävelykyvyn toipumista useissa
neurologissa sairauksissa, kuten aivohalvauksessa ja Parkinsonin taudissa. Aivohalvauspotilailla on myös
havaittu, että rumpuja tai pianoa soittamalla voidaan tehostaa käden motoriikan kuntoutumista ja laulamalla
puheen tuoton kuntoutumista. Toipumisen alkuvaiheessa myös pelkkä oman mielimusiikin kuuntelu
päivittäin muutaman tunnin ajan voi auttaa muistin ja tarkkaavaisuuden kuntoutumista sekä kohentaa mielialaa.
Myös kohtalaisen vaikeaa Alzheimerin tautia sairastava potilas voi yhä tunnistaa musiikkia ja reagoida
siihen emotionaalisesti. Musiikki voikin hetkellisesti vähentää dementiapotilaan levottomuutta sekä
parantaa vireystilaa, kommunikaatiota ja vuorovaikutusta.
Musiikin kliinisen tutkimuksen ja aivotutkimuksen kautta on viime vuosina opittu ymmärtämään,
että musiikin avulla voidaan aktivoida ja muokata useiden emootioita, vireystilaa, kognitiivisia toimintoja ja
liikkeitä säätelevien aivoalueiden toimintaa. Näin voidaan tukea muun muassa mielialan, puheen, muistin ja