Lataa pdf

verkkojulkaisu.viivamedia.fi

Lataa pdf

Katseet sähkönhintaan

Fortum 1 | 2007

Pelastetaan maailma

ilmastonmuutokselta

Rahat likoon

energia-alan puolesta

Sukellus

kylpylän lämpöön


15

18

On aika ryhtyä toimiin

Eurooppa on saanut todellisen

energiaherätyksen. EU:n komission

tammikuussa julkistama

energiapaketti sisältää linjauksia,

joilla mantereemme

aikoo ottaa ”maailmanlaajuisen

vetovastuun uudessa teollisessa

vallankumouksessa”. Siinä muun muassa vauhditetaan

siirtymistä pienipäästöiseen talouskasvuun ja

lisätään paikallisesti tuotetun vähäpäästöisen energian

käyttöä.

Tärkeimmäksi tavoitteeksi EU:n energiapolitiikassa

nousee taistelu ilmastonmuutosta vastaan. Konkreettiseksi

haasteeksi on nimetty muun muassa kasvihuonepäästöjen

vähentäminen ainakin 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Hiilidioksidipäästöjen hillinnässä keskeisin keino on

päästökauppa. Jos energian kokonaiskulutusta saadaan vähennettyä

vastaavasti 20 prosentilla samalla aikajänteellä,

saavutettaisiin 100 miljardin euron säästöt ja leikattaisiin

hiilidioksidipäästöjä noin 780 miljoonalla tonnilla vuodessa.

Mittasuhteet ovat siis valtavat.

Suunta on oikea, ja tuskin kenellekään on jäänyt

epäselväksi, että tarve toimiin on pakottava. Maapallon

lämpötilan arvioidaan 50 prosentin todennäköisyydellä

nousevan yli viidellä asteella vuosisadan kuluessa. Meillä

ihmisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa tehokkaat

keinot käyttöön ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi.

Meistä jokainen voi omalla käyttäytymisellään vähentää

energiankulutusta joka päivä mukavuudesta tinkimättä.

Fortumin kotisivuilta löytyy hyödyllisiä arjen säästövinkkejä.

Käykääpä tutustumassa!

Energiayhtiön haasteisiin kuuluu myös, että ilmastonmuutosta

vastaan kamppailtaessa on samaan aikaan

huolehdittava energian toimitusvarmuudesta ja kilpailukyvyn

säilymisestä. Uutta kapasiteettia tarvitaan vanhentuneen

tilalle ja tyydyttämään hitaasti mutta varmasti

kasvavaa kulutusta. Tämä on energiateollisuudelle haaste,

jonka Fortum on ottanut tosissaan. Se on investoinut

2000-luvulla 7 miljardia euroa päästöttömään tai vähäpäästöiseen

tuotantoon, ja jatkaa samaa strategiaa käynnissä

olevalla 2,8 miljardin investointiohjelmallaan.

Mutta Eurooppa on vain osa planeettaamme ja maailmanlaajuista

ympäristöhaastetta, ja siksi EU:n ilmastopaketin

kaltaista havahtumista ja kehitystä nähdään

toivottavasti pian muuallakin.

Tässä Forten numerossa kerromme lisää Euroopan

ilmastostrategiasta sekä monesta muusta ajankohtaisesta

aiheesta. Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä!

Carola Teir-Lehtinen

viestintäjohtaja

16

2 FORTE 1/2007


TÄSSÄ NUMEROSSA

Ajankohtaista........................................................................... 4

Sähköä hinnalla millä hyvänsä.......................................... 8

Sähköä salkkuun...................................................................11

Energiaa kylpylässä, päiväkodissa

ja asunto-osuuskunnassa ...................................................12

Ilmastonmuutos näkyy sähkölaskussa.............................15

Euroopan energia-asiat järjestykseen..............................16

Kopparbergin panimossa poreilee....................................18

Rahat likoon energia-alan puolesta................................20

23

Pelastetaan maailma ilmastonmuutokselta...................23

Nuorten kanssa Laatokan saarileirillä.............................26

26

20 14

Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia

energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme

sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja

kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä

palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry.

Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin

tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja

lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi

Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.

Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä.

1/2007

Forte on Fortumin sidosryhmälehti.

Päätoimittaja: Carola Teir-Lehtinen

Toimituspäällikkö: Eija Johansson

Toimitus: Compositor Oy

Ulkoasu: Neutron Design

Julkaisija: Fortum Oyj, puh. 010 4511, fax 010 452 4447

PL 1, 00048 FORTUM, www.fortum.fi

Paino: Libris Oy

Kannen kuva: Tomi Parkkonen

Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri

Osoitteenmuutokset: fortum@micromedia.fi

Puh. 09-7598 2215, fax 09-7598 2321

ISSN 1459-2371

Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa

tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä.

Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa www.fortum.fi/feedback.asp

FORTE 1/2007 3


AJANKOHTAISTA

KUVA: SÄHKÖLEHTO

Kirjastosta myös

sähkönkulutusmittareita

Fortum on tehnyt 21 kaupungin ja kunnan kirjastojen kanssa yhteistyösopimuksen

sähkönkulutusmittareiden lainauksesta kotitalouksille.

Yhteistyön taustalla on asiakkaiden lisääntynyt kiinnostus

sähkönkulutuksen mittaamiseen sekä Fortumin tavoite tuoda esille

energiansäästön tärkeyttä.

Kirjastoista ilmaiseksi lainattavia

kulutusmittareita voi käyttää kuivissa

sisätiloissa olevien kodintekniikkalaitteiden

sähkönkulutuksen mittaukseen.

Kirjastot vastaavat lainausprosessista,

Fortumin vastuulla on

energianeuvonta, mittarin käyttöopastus

sekä asiakasviestintä.

Hankkeessa mukana olevien

kuntien kirjastot: Espoo, Jalasjärvi,

Järvenpää, Kaarina, Koski TL, Lieto, Luvia, Mouhijärvi, Mynämäki,

Noormarkku, Perniö, Posio, Pöytyä, Raisio, Ranua, Rusko, Salo,

Taivalkoski, Teuva, Tuusula, Ylikiiminki.

Sähkön kuluttajahintoja

tilastoidaan

Tilastokeskus aloitti tammikuussa uuden sähkön hintatietojen

keruun. Hintakeruu perustuu Euroopan neuvoston

sähkön ja kaasun hintojen läpinäkyvyydestä antamaan

direktiiviin, jonka tiedonkeruumetodeja koskeva liite on

päivitetty.

Muutoksen mukaan jäsenmaiden on kerättävä sähkönmyyjiltä

kuukausittain loppukuluttajien maksamat aidot

keskihinnat, jotka eivät sisällä veroja eivätkä verkkomaksuja.

EU:lle raportoitavat hintatiedot ovat aiemmin pohjautuneet

Energiamarkkinavirastolta saatuihin listahintoihin, jotka

eivät nykyisessä sähkömarkkinoiden kilpailutilanteessa

kuvaa riittävän hyvin todellista hintatasoa ja sen kehitystä.

Fortumilta valoa hiihtäjille

Fortum on mukana sponsoroimassa viime kesäkuussa valmistuneen

Lounais-Suomen hiihtotunnelin eli Finnfoam Paipin toimintaa Paimiossa.

Fortum vastaa tunnelin ulkovalaisusta sekä pysäköintialueen valaisusta.

Norppasähkön

suosio kasvussa

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö on yhä

suositumpaa – Fortumilla on jo yli 200 000 Norppasähkö-asiakasta

Suomessa. Lisäksi suuri osa yritysasiakkaista

ostaa vesivoimalla tuotettua sähköä.

Ympäristömyötäisen sähkön valintaan vaikuttaa

suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta. Kevään aikana

Norppasähkö-asiakkaiden määrä kasvaa vielä

70 prosenttia nykyisestä, kun Fortum Espoon

140 000 sähkösopimusta muutetaan

Norppasähköksi.

FORTE 1/2007


Åressa pujoteltiin

Ruotsin Åressa helmikuussa järjestetyt alppihiihdon MM-kilpailut

huipentuivat Ruotsin toiseen ja Suomen neljänteen sijaan joukkuekilpailussa.

Neljästä supersuurpujottelu- ja neljästä pujottelulaskusta

koostuneen joukkuekilpailun sijoitus yllätti iloisesti Fortumin

sponsoroiman Suomen joukkueen, jossa laskivat Tanja Poutiainen,

Jukka Pellinen, Sanni Leinonen ja Tuukka Kaukoniemi.

Joukkuekisan voiton vei ylivoimaisesti Itävalta.

Vaikka suomalaisten menestys Åressa takkuili muilta osin,

tunnelma mäessä oli hyvä. Fortum oli myös yksi kisojen päätukijoista.

Suomen sähkö

edullista

EU:n tilastovirasto Eurostat julkisti

viime joulukuussa sähkön hintatilaston,

jonka mukaan Suomessa oli

heinäkuussa 2006 EU-maiden toiseksi

edullisin sähkönhinta kotitalouksille.

Ostovoimaan suhteutettu sähkön

verollinen kokonaishinta oli Suomessa

10,99 senttiä kilowattitunnilta, eli keskimäärin

28 prosenttia pienempi kuin

EU:ssa keskimäärin. Suomen edellä

tilastossa oli vain Kreikka.

Hintavertailussa tutkittiin 25

EU-maan sekä Norjan, Bulgarian,

Romanian ja Kroatian sähkön listahintoja,

jotka sisältävät sähköenergian ja

siirron hinnan lisäksi kaikki verot.

Uudet voimalaitokset

Puolaan ja Viroon

Fortum investoi uusiin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin Puolan Czestochowassa

ja Viron Tartossa.

Vuoden 2009 loppuun mennessä Puolaan valmistuva voimalaitos käyttää polttoaineinaan

hiiltä ja biopolttoaineita. Biopolttoaineiden osuus voi nousta jopa 30 prosenttiin.

Voimalaitos rakennetaan korvaamaan vanhenevia kattiloita ja lämmön ostoa ulkopuolisilta

toimittajilta. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon siirtyminen lisää merkittävästi energiantuotannon

tehokkuutta.

– Nyt päätetty investointi kehittää ympäristömyötäistä energiantuotantoa Czestochowan

alueella ja on myös kuluttajien eduksi, kertoo Fortum Heatin Puolan-johtaja Zdzisław

Olejczyk.

– Haluamme näiden investointien myötä hyödyntää sähkön ja lämmön yhteistuotantoosaamistamme

myös Puolassa ja Virossa, kertoo Fortum Heatin johtaja Risto Riekko.

Tartossa vuoden 2008 lopulla käyttöön otettava voimalaitos käyttää polttoaineinaan

biopolttoainetta ja turvetta. Uusi laitos tyydyttää kasvavaa lämmöntarvetta Tarton lähialueilla

ja korvaa myös maakaasun käyttöön perustuvaa nykyistä lämmöntuotantoa.

FORTE 1/2007


AJANKOHTAISTA

Stop merikaapelille

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri

Pekkarinen antoi kielteisen päätöksen

United Power Oy:n lupahakemukselle

rakentaa 1 000 megawatin sähkökaapeli

Suomenlahden ali Venäjältä Suomeen.

Kauppa- ja teollisuusministeriön perustelun

mukaan pohjoismaisille markkinoille

tarvitaan lähivuosina lisää sähköä,

ja vaihtoehdot ovat tuotantokapasiteetin

tai tuonnin lisääminen. Tuontijohtojen

lupaharkintaa tehtäessä on kuitenkin

otettava huomioon toimintojen vastavuoroisuus,

eivätkä vaatimukset täyty

merikaapelihankkeessa, sillä hakija ei ole

pystynyt osoittamaan sähkön häiriötöntä

saatavuutta kaikissa tilanteissa.

Tärkein päätökseen vaikuttanut

seikka oli merikaapelihankkeen vaikutus

sähköomavaraisuuteen. Toteutuessaan

kaapelihanke vähentäisi erityisesti kotimaista

yhdistettyä sähkön ja lämmön

tuotantoa ja hidastaisi merkittävästi

uusien kotimaisten energiaratkaisujen

toteuttamista.

Fortum vastuullisin sähköyhtiö

Norjalainen pankkikonserni Storebrand julkisti viime vuoden lopussa maailmanlaajuisen

raporttinsa vastuullisimmista sähköyhtiöistä. Fortum oli 44 yritystä

kattaneen kokonaisarvioinnin paras.

Fortum sai kiitosta erityisesti ympäristömyötäisestä tuotantorakenteestaan;

Fortumin sähköntuotannosta yli 95 prosenttia oli ympäristösertifioitua ja yli 90

prosenttia hiilidioksidivapaata. Viime vuosina on investoitu voimakkaasti myös

ympäristövaikutusten vähentämiseen, erityisesti päästöjen hallintaan, patoturvallisuuteen

ja radioaktiivisen jätteen käsittelyyn.

Storebrand myöntää Best in Class -tunnustuksen yrityksille, jotka se on todennut

ympäristö- ja sosiaalisen vastuunsa parhaiten kantaviksi sijoituskohteiksi.

Kasvualustaa Baltiaan

Fortum on ostanut Vattenfallin lämpöliiketoiminnot Virossa ja Latviassa. Ostettu

lämpöliiketoiminta Virossa vastaa kaukolämmön ja maakaasun toimituksesta

Pärnun kaupungille. Kaukolämpöverkko on Viron neljänneksi suurin. Liiketoiminta

yhdistetään kokonaan Fortum Termest AS:n lämpöliiketoimintaan.

Latvian toiminta koostuu lämmön toimituksesta Riian lentokentälle. Yrityskaupan

myötä Fortum saa hyvän kasvualustan Latvian lämpömarkkinoilla.

Joulukuun alussa vihittiin käyttöön Estlink,

Tallinnan kupeesta Espooseen kulkeva

106 kilometriä pitkä sähkökaapeli. Nordic

Energy Linkin rakennuttama 350 megawatin

kaapeli kulkee suurimmaksi osaksi

Itämeren pohjassa ja on ensimmäinen

Baltian ja Pohjoismaiden välinen fyysinen

sähköyhteys.

Riiassa on 815 000 asukasta, mutta sen

lentokentän kautta matkusti viime vuonna

kolme kertaa enemmän ihmisiä.

FORTE 1/2007


Fortumin tulos oli hyvä vuonna 2006

Vuosi 2006 oli menestyksekäs monin tavoin kasvattaa sähköntuotantokapasiteettia noin

Fortumille: taloudellinen tulos oli hyvä, uudet 1 500 megawatilla (MW) pääasiassa vuoteen

sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteetti-investoinnit

vauhdittuivat ja yhtiön strateginen Fortum vahvisti asemaansa Venäjän

2010 mennessä.

asema vahvistui Venäjällä ja Puolassa

markkinoilla lisäämällä omistustaan hieman

Fortumin vertailukelpoinen liikevoitto yli 25 %:iin Luoteis-Venäjän alueellisessa sähköntuotantoyhtiössä

(TGC-1). Myös Puolassa

kasvoi viime vuonna 1 437 (1 334) miljoonaan

euroon. Kasvua oli kahdeksan prosenttia. jatkettiin kaukolämpöliiketoiminnan laajentamista:

Fortum ilmoitti rakentavansa Puolan

Tulos ennen veroja kasvoi puolestaan 12 %:

lla 1 421 (1 267) miljoonaan euroon. Osakekohtainen

tulos oli 1,22 (1,01) euroa, mikä on lämmöntuontantolaitoksen.

Czestochowaan uuden yhdistetyn sähkön- ja

21 % edellisvuotta parempi.

Fortum osti 26.6.2006 E.ON Finlandin (nyt

Yhtiön toteutunut sähkön tukkumyyntihinta

Pohjoismaissa oli 37,1 (31,2) euroa eli 19 % konsolidoitiin Fortumiin. Kaikki Fortum Espoon

Fortum Espoo), joka poistettiin pörssistä ja

korkeampi kuin vuonna 2005. Sähkön keskimääräinen

spot-hinta pohjoismaisessa Nord mintayksiköihin.

liiketoiminnot on yhdistetty Fortumin liiketoi-

Pool -sähköpörssissä oli 48,6 (29,3) euroa eli

noin 66 % edellisvuotta korkeampi.

Katsaus segmentteihin

Fortum käynnisti useita tuotantokapasiteetin

lisäämiseen tähtääviä hankkeita. Jo meneil-

liikevoitto oli vuonna 2006 edellisvuotta suu-

Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen

lään oleviin tai suunniteltuihin investointeihin rempi huolimatta ydinvoimatuotantokapasiteetin

verojen ja vesivoiman kiinteistöverojen

kuuluvat Olkiluoto 3 -ydinreaktori Suomessa,

ydinvoimalaitosyksiköiden tehonkorotukset kasvusta. Vuoteen 2005 verrattuna verojen

Ruotsissa, yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantolaitos

Suomenojalla Espoossa ja miljoonaa euroa.

kasvun negatiivinen vaikutus oli noin 65

Värtanilla Tukholmassa sekä uusi kaasuturbiinivoimalaitos

Inkoossa. Investointiohjelman liikevoitto oli puolestaan samalla tasolla

Lämpö-segmentin vertailukelpoinen

kokonaisarvo on 2,8 miljardia euroa, ja se kuin vuotta aiemmin. Polttoaineiden hinnat

nousivat, mutta nousua tasoitti jätteenpolton

lisääminen Ruotsissa. Segmentin liikevaihto

oli kuitenkin 205 miljoonaa euroa suurempi

kuin edellisvuonna. Tämä johtui pääasiassa

uusien liiketoimintojen aiheuttaman volyymin

kasvusta ja sähkön hinnan noususta.

Sähkönsiirto-segmentin liikevoitto oli

suurempi kuin edellisvuonna, ja myynti kasvoi

46 miljoonaa euroa. Pääasiallinen syy liikevoiton

ja myynnin kasvuun oli Fortum Espoon

integraatio.

Fortum Espoon integraatio lisäsi myös

Markets-segmentin liikevaihtoa. Haasteellisen

markkinatilanteen vuoksi Marketsin liiketulos

oli vuonna 2006 kuitenkin tappiollinen

– hankintakustannukset pysyivät korkeina

ja erityisesti Suomen vähittäismarkkinoiden

kovan kilpailun vuoksi katteet pieninä.

Näkymät vuodelle 2007

Fortumin tuloksen kannalta tärkein markkinatekijä

on pohjoismainen sähkön tukkuhinta,

jonka kehitykseen vaikuttavat eniten Pohjoismaiden

vesitilanne sekä päästöoikeuksien ja

polttoaineiden hinnat. Lisäksi sähkön käytön

arvioidaan kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa

noin prosentin vuosivauhtia.

Joustavan ja ilmastomyötäisen tuotantorakenteensa

ansiosta Fortum on hyvissä

asemissa myös vuonna 2007.

Norjalaisselvitys: palvelusektori merkittävä hiilidioksidipäästäjä

Norjalainen tutkimuslaitos Stiftelsen Østfoldforskning (STØ) on selvittänyt, millainen on palvelusektorilla työskentelevän ihmisen aiheuttama

ilmastorasitus ja miten sitä ylipäänsä tulisi mitata.

Tähän mennessä STØ on järjestänyt kaksi neljän viikon mittaista seurantajaksoa – ensimmäisen vuonna 2005 ja toisen viime marraskuussa

– joiden aikana tutkimukseen osallistuneiden organisaatioiden työntekijät ovat kirjanneet päivittäiset työmatkansa, työhön kuuluvan

matkustuksen ja käyttämänsä kulkuneuvot sekä toimistossa viettämänsä ajan.

Fortum Markets on yksi norjalaisyrityksistä, joiden aiheuttamaa hiilidioksidirasitusta on seurattu.

STØ:n ensimmäiseltä seurantajaksolta saadut tulokset kertovat, että palvelualan työntekijät ovat melkoisia kasvihuonekaasupäästöjen

aiheuttajia: keskimäärin palveluammatissa toimiva saa vuodessa aikaiseksi 8 000 kilon edestä hiilidioksidipäästöjä pelkästään työpäivän

puitteissa, kun keskivertonorjalaisen vuotuinen kokonaiskuormitus on noin 12 000 kiloa.

Matkustus ja toimistorakennusten sähkönkäyttö tuottavat päästöistä valtaosan. Vuoden 2005 kartoituksessa työhön kuuluva matkustus oli

73 prosentin osuudella ylivoimaisesti suurin ilmaston rasittaja, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että työmatkustuksessa suositaan lentämistä.

Lähde: Stiftelsen Østfoldforskning

FORTE 1/2007


TEKSTI: TIIA TERONEN KUVITUS: TOPI SAARI

Sähkö on nyky-yhteiskunnassa niin välttämätön

hyödyke, että sen voisi ajatella menevän kaupaksi

hinnalla millä hyvänsä. Viime kuukausina kuumana

käynyt keskustelu sähkömarkkinoiden toimivuudesta

on kuitenkin pitänyt huolen siitä, ettei sähkönhintoja

niellä ilman tervettä kyseenalaistamista. Mutta

mistä sähkönhinta oikeastaan muodostuu

Otetaan esimerkiksi viime kesä, joka oli Pohjoismaissa

kuiva ja kuuma. Samalla kun lomailijat nauttivat

ihanasta auringonpaisteesta, vesivarastot olisivat

kaivanneet täydennystä sateesta.

Kun heinäkuussa ruotsalaisessa Forsmarkin ydinvoimalaitoksessa

havaittiin lisäksi turvallisuusongelma

ja siellä sekä Oskarshamnissa jouduttiin ajamaan

alas yhteensä neljä reaktoria, oli sähköntuotannossa

turvauduttava hiililauhdevoimaan. Vaikka sähkön kysyntä

on lämpimillä ilmoilla vähäisempää kuin paukkupakkasilla,

on lauhdevoima sen verran kalliimpi

sähköntuotantomuoto kuin vesi- tai ydinvoima, että

sähkön tukkuhinnan nousu oli vääjäämätöntä. Mutta

sitten tuli lämmin talvi – ja lumikin satoi monin paikoin

vetenä. Toisin sanoen: tukkuhinnat kääntyivät

laskusuuntaan.

Tätä johdannaiskauppaa käydään viikoiksi, kuukausiksi

ja vuosiksi eteenpäin – noteerauksia on jo vuodelle

2012 asti – ja kaupankäynti perustuu tulevaisuuden

SPOT-hintojen ennustamiseen. Sähkön jälleenmyyjän

ja myös asiakkaan kannalta johdannaismarkkinalla on

kyse riskin hallinnasta: esimerkiksi teollisuusyrityksille

asioiminen futuurimarkkinoilla on turvallisempaa,

koska silloin fyysisten markkinoiden hintapiikit

eivät heilauta yhtiöitä, ja vaikka tällä hetkellä pitkän

aikavälin hinnat ovat fyysisiä SPOT-hintoja kalliimpia,

voi tilanne muuttua lyhyessäkin ajassa. Eli kun sähkön

fyysinen tukkuhinta viime elo–syyskuussa kävi 80

eurossa megawattitunnilta, oli samaa sähköä myyty

johdannaismarkkinoilla etukäteen esimerkiksi vuotta

aiemmin 35 eurolla.

Kuluttajan sähkölaskun hinnasta Nord Poolin kaut­

Monesti myyty on ostettavissa kahdella tavalla

Loppujen lopuksi sähkönhinnan muodostumisessa ei

siis ole kyse sen kummemmasta kuin kysynnän ja tarjonnan

tasapainosta. Pohjoismaissa tuo tasapainopiste

haetaan Nord Pool -sähköpörssissä.

Jos tarkkoja ollaan, kaikki sähkö myydään useaan

kertaan: tuottajat myyvät sähkönsä ensin pohjoismaisille

tukkumarkkinoille eli Nord Pool -sähköpörssiin,

josta energian jälleenmyyjät taas ostavat sähköä ja

myyvät edelleen pienasiakkailleen. Suuret teollisuusasiakkaat

asioivat yleensä suoraan tukkumarkkinoilla,

ja vielä on sellaisiakin sähköntuottajia, jotka myyvät

sähköä suoraan loppuasiakkailleen. Pohjoismaissa kulutettavasta

sähköstä kuitenkin yli 60 prosenttia myydään

pörssin kautta.

Nord Poolissa käydään kahdenlaista kauppaa. Puhe

fyysisen sähkön SPOT-hinnoista viittaa mekanismiin,

jossa jokainen sähköntuottaja Suomessa, Ruotsissa,

Norjassa ja Tanskassa ilmoittaa, kuinka paljon sähköä

ja millä hinnalla he ovat valmiita tuottamaan seuraavan

vuorokauden aikana – itse asiassa tuottajat tekevät

oman käyränsä vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähkön

ostajat eli energian jälleenmyyjät ja suuret teollisuuslaitokset

ilmoittavat vastaavasti, kuinka paljon

sähköä he tarvitsevat. Nord Poolissa tuottajien tarjontakäyrä

ja ostajien kysyntäkäyrä kohtaavat, ja käyrien

leikkauspiste määrittää hinnan, jolla kaikki sähkö kyseisenä

tuntina paitsi myydään, myös ostetaan.

Se toisenlainen kauppa on tulevaisuuden kauppaa.

ta kulkeva sähköenergia muodostaa noin 40 prosenttia.

Tämä 40 prosenttia on se osa sähkönhinnasta, jonka

ostaja voi kilpailuttaa valitsemalla, minkä energiayhtiön

asiakkaaksi ryhtyy. Lisäksi sähkölaskussa maksetaan

sähkönsiirrosta, jonka hinnalle on lakisääteisesti

asetettu suurin mahdollinen tuotto ja joka on siksi

kaikille samalla alueella asuville tai toimiville sama.

Sähkölaskun loppuosa koostuu veroista.

Tarjonta: kaikki liittyy kaikkeen

Millä perusteella sähköntuottajat sitten piirtävät käyränsä

tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille Sähkönhinnan

kehitykseen Pohjoismaissa vaikuttaa kolme asiaa

ylitse muiden: vesivarastojen runsaus, sähköntuotantomuoto

sekä polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinta.

Vesi- ja tuulivoima ovat sähköntuotantomuodoista

käyttökustannuksiltaan edullisimpia, heti niiden

perässä tulee ydinvoima ja sitten vastapaine-,

FORTE 1/2007


Loppujen lopuksi

sähkönhinnassa on kyse

kysynnän ja tarjonnan

tasapainosta.

Hinnalla

millä hyvänsä

Pohjoismaissa sähkönhintaan vaikuttavat vesivarastot,

tuotantomuodot sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden

kustannukset – mutta myös ostaja.

FORTE 1/2007


hiililauhde-, öljylauhde- ja

kaasuturbiinivoima. Suomessa

näitä tuotantomuotoja käytetään

melko tasaisesti, mutta Norjan

sähköntuotanto perustuu lähes

sataprosenttisesti vesivoimaan,

ja Ruotsissakin sähköntuotannon

osuudet ovat jakautuneet puoliksi

vesivoiman ja ydinvoiman kesken.

Yhteenlaskettuna Pohjoismaissa

kulutetaan sähköä noin 400 terawattituntia

vuodessa, ja siitä noin

puolet on peräisin vesivoimasta.

Huonon vesivuoden osuessa kohdalle

Pohjoismaissa on käytettävä

enemmän hiilivoimaa tai lisättävä

tuontia, jolloin sähköntuotannon

kustannukset nousevat.

Vuonna 2005 käynnistynyt

päästökauppa toi hiilivoimalle vielä

lisäkustannuksen ja on jatkossakin

yksi tuotantomuotojen valintaan

vaikuttava tekijä (lue lisää

sivulta 15).

Polttoaineista puolestaan kivihiilen

hinta on ollut viime vuodet

vakaa, vaikka historiallisesti nykytaso

onkin korkea. Sen sijaan öljyn

hinta on noussut pitkällä aikavälillä

rajusti siitäkin huolimatta, että

viime aikoina se on palannut kahden

vuoden takaisiin lukemiin. Öljyn

myötä nousee myös maakaasun

hinta, ja päästökauppa taas kiihdyttää

hiilituotannon vaihtamista

kaasutuotannoksi.

Markkinaperiaatteen mukaan

sähköntuottajat ajavat aina ensin

käyttökustannuksiltaan halvimpia

tuotantomuotoja ja kalliimpia

otetaan käyttöön tarpeen mukaan.

Kallein käyttöön otettu tuotantomuoto

määrittää hinnan, jolla

tuottajat ovat valmiita tarjoamaan

sähköä Nord Pooliin.

Vesivoimalla on tässä kuviossa

erityinen asema säätöominaisuuksiensa

vuoksi. Varsinkin Norjassa

vettä pystytään varastoimaan jopa

vuodeksi eteenpäin, minkä ansiosta

tuottaja voi arvioida, milloin

on paras aika käyttää varastossa

oleva vesi sähköntuotantoon. Kun

vettä voidaan säädellä tarpeen

mukaan, se voidaan myös hinnoitella

vaihtoehtoisen kalleimman

tuotantomuodon perusteella. Juuri

vesivoiman säädettävyys pienentää

sähkön hintaeroja yöllä ja päivällä

sekä kesällä ja talvella.

Kun ilma on lämmin,

sähköä kuluu vähemmän.

Myös kulutustottumukset

vaikuttavat kysyntään.

lutuksen ennustetaan kasvavan

noin prosentin vuosivauhdilla; kuluttavathan

plasma-tv:t enemmän

sähköä kuin kuvaputkitelevisiot ja

kylpyhuoneen mukavuuslattialämmityskin

lämpiää yhä useammin

sähköllä. Kärjistetysti sanottuna

sähkönkulutuksen voisi kääntää

laskuun vain taloudellisen tilanteen

muuttuminen huonommaksi,

jolloin teollisuus vähentäisi kierroksiaan.

Esimerkiksi kun Suomen paperiteollisuudessa

oli seisokki kesällä

2005, tarvittiin sähköntuotantoa

automaattisesti tavallista vähem­

Kysyntä: lämpötiloista kiinni

Lyhyellä aikavälillä Nord Pooliin

toimitettaviin kysyntäkäyriin – siihen,

kuinka paljon sähköä halutaan

minäkin päivänä ja tuntina

ostaa – vaikuttaa ylivoimaisesti

eniten lämpötila. Kun ilma on lämmin,

sähköä kuluu yksinkertaisesti

vähemmän.

Sähkön pidemmän aikavälin

kysyntä riippuu ihmisten kulutustottumuksista.

Vaikka sähköä

käytetään yhä järkevämmin, kumän.

Teollisuus voi myös säädellä

sähkönkysyntää pysäyttämällä hetkellisesti

osan prosesseistaan, jos

sähkön tukkuhinta uhkaa kivuta

korkealle.

Sähkönhinta vuonna 2017

Tällä hetkellä Pohjoismaissa on

sähköntuotantoa saman verran

kuin kulutusta. Uusia investointeja

kuitenkin tarvitaan, sillä kymmenen

vuoden sisällä vanhaa kapasiteettia

aletaan poistaa – ja kulutus

jatkaa oletettavasti kasvuaan.

Siispä kysymys kuuluu: mitä

sähkö tulevaisuudessa maksaa

Nykyisissä laskelmissa ydinvoima

on arvioitu edullisimmaksi

tuotantomuodoksi, sillä vaikka laitoksen

rakennuskustannus on iso,

uraani maksaa vähemmän kuin kivihiili,

maakaasu tai öljy. Ydinvoiman

tulevaisuuden hinnaksi on ennustettu

noin 45 euroa per MWh.

Vesi- ja tuulivoiman hinta voi

edullisimmillaan olla samaa luokkaa,

mutta niiden kohdalla sijainti

ratkaisee. Lisäksi vesivoiman lisäämiseksi

pitäisi koskien luonnonsuojelumääräyksiä

purkaa.

Vesivoiman ansiosta sähkö on

Pohjoismaissa ollut edullisempaa

kuin vaikkapa Keski-Euroopassa,

jossa suuri osa sähköstä tuotetaan

kivihiilellä ja maakaasulla. Kun

eurooppalaiset sähkömarkkinat

yhdentyvät, tuonti ja vienti lisääntyvät

ja alueiden hintatasot lähenevät

toisiaan. Hinta tasoittuu länsimaissa

jo pelkästään sen takia, että

ydinvoimalaitoksen rakentaminen

maksaa kaikkialla yhtä paljon.

Vanhojen voimalaitosten purku

ja uusien investointien tarve on

ajankohtainen myös Venäjällä, jota

on pidetty sähkönhintapalapelin

villinä korttina. Ja vaikka aiemmin

Venäjällä on ollut ylen määrin tuotantokapasiteettia,

maan talouden

kasvaessa sähkön kysyntä kasvaa

sielläkin merkittävästi.

Eikä kyse ole lopulta sen kummemmasta

kuin kysynnän ja tarjonnan

laista.

10 FORTE 1/2007


Sähköä

Fortumin

vähittäismyyntihinnat

perustuvat aina

tukkuhintoihin.

TEKSTI: TIIA TERONEN

SALKKUUN

Fortum ostaa kaiken myymänsä sähkön pohjoismaisesta

sähköpörssistä, Nord Poolista.

– Kun vähittäismyyjä ostaa tukkusähköä sähköpörssistä,

se ostaa ns. johdannaisia eli suojaa samalla

hintaa tuleviksi viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi

eteenpäin. Otamme siis riskiä asiakkaan puolesta, Fortum

Marketsin johtaja Erkki Kari-Koskinen sanoo.

Sähkön vähittäismyyntihinta eli se, mitä kuluttaja

sähkönkäytöstään maksaa, pohjautuu aina tukkuhintoihin,

mutta asiakas voi itse valita, millä tavalla.

Fortum tarjoaa pienasiakkailleen kolmea eri tyyppistä

sähkösopimusta, joiden perustana ovat asiakkaiden

erilaiset tarpeet.

Fortum Kesto on jatkuvasti voimassa oleva sopimus,

Fortum Takuu on määräaikainen ja kiinteähintainen

sopimus vuodeksi tai kahdeksi, ja Fortum

Tarkka on suoraa pörssisähköä, jossa asiakas kirjaimellisesti

maksaa sähköstään saman hinnan kuin pörssissä

on noteerattu. Keston ja Takuun ero on siinä, että

määräaikaisessa Takuu-sopimuksessa hinta ei kesken

sopimuskauden nouse.

– Fortum Takuu tuo varmuutta lompakolle. Toisaalta

Fortum Kesto on Norppasähköä eli uusiutuvilla

energianlähteillä tuotettua sähköä. Perinteisesti sähkösopimukset

on valittu pitkälti hinnan perusteella,

mutta Norppa-merkistä on tulossa yhä tärkeämpi

valintakriteeri, kun Pohjoismaissa talvet lämpenevät

ja etelässäkin tulvii, vaikka pitäisi olla kuivaa. Vesivoimalla

tuotettu sähkö ei lisää ympäristörasitusta.

– Kaiken kaikkiaan sähkösopimuksen valinta on

kuin asuntolainan koroista päättämistä: ottaako vaihtuva-

vai kiinteäkorkoinen laina, Kari-Koskinen tuumaa.

Myös salkunhallintapalvelua kaupan

Yritysasiakkaat eivät osta Fortumilta samalla tavalla

sähköä kuin yksityisasiakkaat. He ostavat

salkunhallintapalvelua.

– Tarjoamme yrityksille suoran pääsyn tukkumarkkinoille

ja autamme minimoimaan hintariskit ajoittamalla

ostot oikein. Erityisesti isoille yrityksille sähkö

on paitsi merkittävä tuotantotekijä, myös mer­

Mikä mikin on

Balance

– suuren asiakkaan edut

keskisuurelle

Fortum Balance Plus -sähkösopimuksessa

sähkönhinta perustuu Nord Poolissa

kilpailutettuun, ajantasaiseen hintaan,

mutta ei kuitenkaan niin ajantasaiseen,

että SPOT-hintojen jyrkimmät hintaheilahtelut

näkyisivät laskussa. Sähkönhankinta

pilkotaan pieniin osiin ja kukin erä hinnoitellaan

hyvissä ajoin etukäteen useana eri

ajankohtana. Hajauttaminen vakauttaa

sähkön hinnan pitkällä aikavälillä ja samalla

vältetään suurimmat ajoitusriskit.

Smart

– joustavasti hajautettua

hankintaa

Yritys, joka käyttää todella paljon sähköä

ja jonka tulokseen sähkön hinnalla on

merkittävä vaikutus, voi Fortum Smart

-asiakkaana hajauttaa sähkönhankinnan

oman hankintastrategiansa mukaisesti.

Yritykselle nimetään oma salkunhoitaja,

joka seuraa sähkösalkun tilaa, tekee

hankintaehdotuksia ja myös toteuttaa

suojauskaupat.

Pro

– kädenojennus todellisille

ammattilaisille

Fortum Pro on enemmän kuin sähkösopimus:

se on riskienhallinnan palvelukonsepti,

jolla suojataan paitsi sähkön, myös

kaasun ja öljyn hintoja. Lisäksi konseptiin

voidaan sisällyttää päästökauppaan

liittyvien riskien hallinta. Pro-asiakkaalle,

joka on yleensä energiaintensiivinen

prosessiteollisuus tai sähkön jälleenmyyjä,

tarjotaan markkinainformaatiota jopa

vuorokausitasolla.

FORTE 1/2007 11


ASIAKKAAN ÄÄNI

kittävä hintatekijä, Kari-Koskinen

kertoo.

Niin iso Fortum Pro -asiakas

kuin pienemmät Smart- ja Balance-asiakkaat

saavat Fortumilta

oman salkunhoitajan, joka toteuttaa

ostoja asiakkaan antamien

valtuuksien ja valitun politiikan

mukaan.

– Salkunhallinta muistuttaa investointipankin

toimintaa. Tavoitteena

on, että asiakkaat pääsevät

hyötymään hinnanvaihteluista.

Menoa ja

Mitä marraskuussa tapahtui

Fortumin hinnat ovat kilpailijoihin

verrattuna keskitasoa. Jos vertailuryhmäksi

otetaan ainoastaan ne

yritykset, jotka myyvät Fortumin

tavoin sähköä valtakunnallisesti eivätkä

vain omalla alueellaan, yhtiön

vähittäismyyntihinnat painuvat

selvästi keskitason edullisemmalle

puolelle.

Kuiva kesä ja sateeton syksy

kuitenkin nostivat sähkönhintaa

tukkumarkkinoilla, mikä puolestaan

lisäsi Fortumin paineita tarkistaa

omaa hintatasoaan.

– Ajoitus osoittautui suoraan

sanottuna huonoksi, Kari-Koskinen

muistelee nyt yhtiön marraskuista

päätöstä korottaa sähkön vähittäismyyntihintoja

Suomessa.

Päätös, joka oli kuin käytännön

esimerkki Murphyn laista, aiheutti

välittömästi mediakohun, ja pian

Fortum ilmoitti peruuttavansa korotukset

– miksi

– Kun olimme ilmoittaneet

korotuksista, sähkönhinta kääntyi

tukkumarkkinoilla laskuun. Siinä

oli jo riittävästi syytä, mutta

asiakaspalaute vaikutti yhtä lailla.

Saimme paljon suoraa palautetta.

Asiakkaiden kuunteleminen

myös kannatti. Kun vuoden 2006

tulos julkistettiin tammikuussa,

yhtiön asiakastaseen kerrottiin

olevan positiivinen toista vuotta

peräkkäin: asiakkaita oli kohusta

huolimatta saatu enemmän kuin

menetetty.

Sopivan viileitä vesielämyksiä

Askimin kunta Norjassa on kylpyläkaupunkien

pioneeri. Ensimmäinen kylpylä

perustettiin alueelle 75 vuotta sitten, ja

nyt paikalla toimii uusi, uljas vuonna 2000

perustettu Østfoldbadet, jossa asiakkaat

voivat uida tai nauttia muista vesipuiston

palveluista.

Vesipuisto kattaa 2 400 neliömetrin

alueen, josta vesialueet vievät 700 neliötä.

Kylmimmässä altaassa asiakkaat vilvoittelevat

talvisin +4,5 celsiusasteessa, mutta muut

altaat hemmottelevat kävijöitä maksimissaan

reilun 30 asteen lämmöllä. Mukaan

mahtuu myös 38-asteinen poreallas.

David Koht-Norbye on vastannut

vesipuiston toiminnasta sen perustamisesta

lähtien ja seuraa tiiviisti energian kulutusta

yrityksessä.

– Sähkönkulutus on kaikkiaan noin 12–15

prosenttia kokonaiskuluista vuositasolla, noin

3,4 gigawattituntia, joka vastaa 170 kerrostaloasunnon

vuosikulutusta.

Østfoldbadet ostaa vuosittain energiaa

noin 300 000 eurolla. Lämmön osuus on 60

prosenttia ja sähkön 40 prosenttia.

– Koska energiaa tarvitaan paljon enemmän

kuin esimerkiksi päiväkodissa, olemme

myös erittäin kriittisiä sähkön ja lämmön

hinnan ja jakeluhäiriöiden suhteen: meille

pienikin katkos aiheuttaa isoja ongelmia

asiakaspalvelussa, painottaa Koht-Norbye.

– Ongelmat liittyvät enimmäkseen kosteustasapainoon,

lämmitykseen ja ilmastointiin

sekä tietenkin vesilaitteiden toimintaan.

Vesipuistoalalle on Norjassa tulijoita ja

oppia haetaan Østfoldbadetista, joka neuvoo

halukkaille, miten vesipuisto ja kylpylä

voidaan toteuttaa tehokkaasti – ja miten

saada asiakkaat viihtymään.

TEKSTI: AULI PACKALÉN KUVAT: TOMI PARKKONEN

12 FORTE 1/2007


meininkiä

Mitä maksavat energiasta

norjalainen vesipuisto,

suomalainen päiväkoti ja

puolalainen asunto-osuuskunta

TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO KUVA: Østfoldbadet

Leikki ja laulu tarvitsevat energiaa

Albatross Daycare on vuonna 1998 perustettu, Espoon

Leppävaarassa toimiva yksityinen englanninkielinen

päiväkoti, joka tarjoaa päivittäin lähes 60 lapselle koko- tai

osapäivähoitopaikan. Lapset edustavat noin kymmentä eri

kulttuuria, ja ikäjakauma on 3-vuotiaista esikouluikäisiin.

Lapsia kasvatetaan suomalaisittain, mutta kaikkien työkieli

on englanti.

Päiväkodin perustaja ja toimitusjohtaja Eija Rolamo

kertoo yrityksen seuraavan sähkön käyttöä ja kustannuksia

vuositasolla tarkasti. Sähkökustannukset ovat noin 1,4

prosenttia eli 1 850 euroa liiketoiminnan muista kuluista.

Määrä on kasvanut 0,1 prosenttia kolmen vuoden sisällä.

– Kasvu on todella pientä ja johtunee tietokoneen käyttöönotosta

opetustarkoitukseen sekä tietenkin sähkön

hinnan muutoksista, Rolamo toteaa.

Albatross ostaa sähkön Fortumilta, lämmityskulut on

huomioitu vuokrassa. Sähköllä käyvät valaistuksen lisäksi

myös pesukone, astianpesukone, toimistotekniikka, vaatteiden

kuivauskaapit ja ilmastointi. Terveysvaatimusten

mukainen oma ilmastointi takaa hengitysilman puhtauden

ja raikkauden, eivätkä bakteerit pääse kiertämään päiväkotiin

rakennuksen muista tiloista ilmastoinnin kautta.

– Sähkö on kuitenkin vain pieni osa kokonaiskuluistamme,

joista suurin osa menee ammattitaitoisen henkilökunnan

palkkoihin; laadusta ei voi tinkiä, kun kyse on lapsista.

Mutta silti säästötoimenpiteitäkin tehdään: tiskikoneen

vaihtaminen tavalliseen isoon kotikonemalliin tiputti sähkönkulutusta

reilusti noin viisi vuotta sitten. Muutos tehtiin,

koska isot teollisuustiskikoneet kuluttavat enemmän

sähköä kuin tavalliset kotikoneet stand-by-tilassa.

– Sähkö on olennainen osa liiketoimintaamme, ilman

sitä emme voi toimia tavoitteidemme ja lain määreiden

mukaan. Jos hinta lähtisi kovasti nousemaan, joutuisimme

ennen pitkää siirtämään korotuksen omiin hintoihimme,

Rolamo painottaa.

FORTE 1/2007 13


ASIAKKAAN ÄÄNI

Ei enää lämpöä harakoille

Puolalainen asunto-osuuskunta taistelee sähkön hukkakulutusta

vastaan kiinteistön perusparannustöillä.

Osuuskunnan johtoryhmän vetäjä, johtaja El bieta

Krzan, on päämäärätietoisesti lähtenyt järkeistämään

sähkön kulutusta vuonna 1958 rakennetun kiinteistön

rakenteiden kunnostuksilla.

– Asiantuntijoiden tekemän lämpövirtausten seurannan

yhteydessä löydettiin parannettavaa mm. seinien eristyksissä

ja ikkunapuitteissa, joiden korjaamisen jälkeen ostettu

lämpö on pysynyt tiiviisti rakennusten sisätiloissa. Kaukolämmön

kulutukseen tämä toi noin 35 prosentin säästön.

– Toki kunnostustyöt ovat tarpeellisia myös siksi, että

haluamme ylläpitää osuuskunnan asuntojen kuntoa ja

estää kosteusvaurioita, Krzan kertoo.

Asunto-osuuskunnan omistamia kiinteistöjä sijaitsee

Länsi-Puolassa. Yhteensä 5 200 asuntoon, joiden kokonaispinta-ala

on 286 000 neliömetriä, ostetaan sähköä

kolmelta eri toimittajalta, joista suurin on Fortum DZT,

Wałbrzych. Fortum toimittaa lämmityksen 80 prosentille

koko osuuskunnan alueesta.

Lämmityskustannusten keskiarvo osuuskunnassa on

tänä päivänä noin 0,70 euroa/m2, joka vastaa vuositasolla

esimerkiksi 60 neliön asunnossa asuvan kolmen hengen

perheen keskuslämmitys- ja kuumavesikuluja (514 euroa

ja 257 euroa), kun he käyttävät kuukaudessa kuusi kuutiota

vettä.

Energian kuukausittainen keskiarvokulutus Puolassa on

265 euroa henkilöä kohti. Se vastaa noin 13,5 prosenttia

puolalaisen keskivertotuloista.

– Vaikka toisille kuluttajille lämmityksen hinta voi olla

korkea, on se silti tarpeellinen osa jokapäiväistä elämää.

Siksi on hyvä, jos voimme pienentää kulutusta ja sitä

kautta kustannuksia kartoittamalla kiinteistöissä olevia

ongelmia ja poistamalla ne, sanoo Krzan.

TEKSTI: TIIA TERONEN

Yhdessä, erillään

Euroopan unioni on 1990-luvun loppupuolelta

saakka tehnyt töitä toimivien

sähkön sisämarkkinoiden eteen. Eräs

keskeisimmistä vaatimuksista on, että

suuret yhtiöt eivät enää saa harjoittaa

sähkön siirtoa eivätkä jakelua samassa

yhtiössä kuin sähkön tuotantoa ja myyntiä

eikä esimerkiksi verkkoyhtiön johdolla

ole asiaa tuotanto- tai myyntiyhtiöiden

johtoryhmiin tai päinvastoin. Tavoite on

eriyttää monopolibisnekseksi luonnehdittu

sähkönsiirto ja -jakelu sähkön tuotannosta

ja myynnistä, jotka ovat vapaasti kilpailtuja

liiketoimintoja.

Käytännössä eriyttäminen tarkoittaa

sitä, ettei verkkoyhtiö saa suosia myyntiyhtiötä,

vaikka ne olisivatkin samassa

omistuksessa.

– Eli Fortumin omistamassa verkossa

kilpailijoiden sähkö kulkee aivan samalla

hinnalla kuin Fortumin myymä energia,

liiketoimintojen eriyttämisestä vastaava

projektipäällikkö Joni Brunnsberg Fortumin

sähkönsiirtoyksiköstä kiteyttää.

Fortumilla sähkönsiirto (sisältää sekä

alue- että jakeluverkon) sekä sähköntuotanto

ja -myynti ovat toimineet juridisesti

erillisissä yhtiöissä ja organisaatioissa

jo pitkään. Viime aikoina on keskitytty

henkilöstön – erityisesti asiakaspalvelijoiden

– koulutukseen ja ylipäätään EU:n

edellyttämän ns. toiminnallisen eriyttämisohjelman

läpiviemiseen.

Fortumin sähkön siirto- ja myyntiasiakkaita

palvellaan edelleen samalta

”luukulta”, mutta esimerkiksi jakeluasiakkaille

ei ole sallittua markkinoida Fortumin

energiapalveluita kertomatta myös muista

vaihtoehdoista.

Suuret yhtiöt eivät saa

harjoittaa sähkön siirtoa

eivätkä jakelua samassa

yhtiössä kuin sähkön

tuotantoa ja myyntiä.

Asiakkaan näkökulmasta eriyttäminen

voi tuntua hieman keinotekoiselta

ja kaikkea muuta kuin asiakaslähtöiseltä.

Brunnsberg kuitenkin muistuttaa, että

eriyttäminen edistää kilpailua, mikä on

pitkällä aikavälillä myös asiakkaan ja

kaikkien toimijoiden etu.

– Meidän mielestämme toiminnallinen

eriyttäminen on avain sähkömarkkinoiden

toiminnan parantamiseen, Fortumin edunvalvontajohtaja

Esa Hyvärinen toteaa.

Sähkön jakelu- ja aluesiirtoverkkojen

lisäksi EU:n eriyttämisvaatimukset

koskevat päävoimansiirto- eli kantaverkkoja,

joista Suomessa vastaa Fingrid ja

Ruotsissa Svenska Kraftnät. Euroopan

komissio on todennut, että Pohjoismaissa

kantaverkkojen omistus on jo eriytetty,

mutta monissa Keski-Euroopan maissa on

Hyvärisen mukaan vielä tekemistä: esimerkiksi

Saksassa toimii neljä kantaverkkoyhtiötä.

Mutta olisi Pohjoismaissakin

vielä petrattavaa.

– Fortumin tavoitteena on, että kantaverkkopuolelle

löytyisi pohjoismainen

ratkaisu, joko yksi yhteinen kantaverkkoyhtiö

tai ainakin riippumaton kantaverkkojen

operoinnista, ylläpidosta ja kehityksestä

huolehtiva riippumaton järjestelmävastaava.

14 FORTE 1/2007


TEKSTI: AULI PACKALÉN KUVA: TOMI PARKKONEN

Ilmastonmuutos

näkyy jo sähkölaskussa

Pajunkissoja joulupöydässä, surffausta Suomenlahdella tammikuussa,

hirmumyrskyjä Etelä-Ruotsissa… Viime kuukausien aikana olemme

Pohjolassakin saaneet esimakua ilmaston lämpenemisen vaikutuksista.

Vaikka lopputalvesta

saimmekin nauttia

kirpeästä pakkasesta

ja lumesta, oli sää tammikuuhun

asti kaikkea muuta

kuin tavanomainen. Kun

samaan aikaan on uutisoitu

näyttävästi isoista, ilmastonmuutoksen

vaikutuksista

varoittavista energia- ja talousraporteista,

moni Matti

Meikäläinen on valaistunut:

maapallo on vaarassa.

– Ilmastotietoisuus on

selvästi lisääntynyt, ympäristöpäällikkö

ja ilmastokysymykseen

perehtynyt asiantuntija

Kari Kankaanpää

Fortumista vahvistaa.

Samalla päästökauppa

yhtenä kasvihuonekaasujen

vähentämiseen tähtäävänä

keinona herättää eri puolilla

maailmaa kasvavaa kiinnostusta

ja saa yhä enemmän

kannatusta. Vaikka Euroopan

unionin päästökauppajärjestelmä

on kärsinyt

alkukankeudesta, mekanismi

sinänsä on havaittu hyväksi:

Jos päästät ilmakehään hiilidioksidia

enemmän kuin

kiintiösi sallii, ostat päästöoikeuksia

lisää markkinahintaan.

Se, että ilmaan päästetyllä

hiilidioksiditonnilla

on hinta, tekee esimerkiksi

energian tuottamisesta kivihiilellä

kannattamattomampaa

ja kannustaa välttämään

sitä ja muita kasvihuonekaasuja

aiheuttavia polttoaineita.

Toisaalta investoinnit

uusiutuviin ja hiilidioksidivapaisiin

tuotantomuotoihin

alkavat houkuttaa.

Poukkoileva

hiilidioksiditonnin hinta

On selvää, että päästökaupalla

ja kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämisellä on vaikutus

yritysten ja kuluttajien

maksamaan sähkön hintaan.

– Päästöoikeuden hinnan

läpimeno sähkön hintaan

ei kuitenkaan ole yksiselitteistä.

Meneillään olevalla

päästökauppakaudella

päästöoikeuksien hankintakustannukset

ovat eri selvitysten

mukaan siirtyneet

sähkön hintoihin 60–90-prosenttisesti,

Kari Kankaanpää

sanoo ja viittaa mm. Nordic

Energy Perspectives -projektissa

tehtyyn selvitykseen.

Vuoden 2007 alussa EU:n

päästöoikeuden hinta on

ollut alle viiden euron, kun

korkeimmillaan se on käynyt

noin 30 eurossa meneillään

olevan kolmevuotisen päästökauppakauden

aikana.

Kankaanpään mielestä

yksi suurimpia syitä hintojen

poukkoiluun on läpinäkyvyyden

puute. Hän heittääkin

pallon EU:n – ja myös markkinoilla

toimivien yritysten

– suuntaan ja vaatii markkinainformaation

lisäämistä ja

mm. tiheämpää päästöraportointia.

– Nyt päästötaseet julkistetaan

kerran vuodessa,

mikä voi aiheuttaa yllätyksiä.

Päästöoikeuksien tämänhetkinen

alhainen hinta johtuu

siitä, että päästökaupan

piirissä olevilla toimijoilla

Fortum on ottanut

ilmastoasioihin ja

päästökauppaan

selvän kannan:

Ilmastonmuutos vaatii pitkän

aikavälin globaalin ratkaisun,

jonka tuloksena on vuoden

2012 jälkeen maailmanlaajuinen

päästökauppamarkkina.

Päästöjä aiheuttavien toimijoiden

välillä on päästävä

tasapuoliseen taakanjakoon.

Energianhintojen tulee

heijastaa päästövähennysten

kustannuksia.

Päästökauppajärjestelmät ovat

ensisijaisia instrumentteja.

Asteittain on siirryttävä

globaaliin päästökauppaan ja

päästöoikeuksien maksulliseen

alkujakoon.

on käyttämättömiä päästöoikeuksia

odotettua enemmän.

Tässä vaiheessa on varmaa,

että seuraavan ns. Kioto-kauden

(2008–2012) päästöoikeuksien

jaossa EU vetää

selvästi tiukempaa linjaa,

jotta unionin päästövähennystavoitteet

täyttyvät. Päästöoikeuksien

markkinoille

pyritään luomaan todellista

niukkuutta, mikä näkyy myös

Kioto-kauden päästöoikeuksien

futuurihinnoissa.

Ympäristöpäällikkö Kari Kankaanpää tietää,

mistä suunnasta ilmastokysymysasioissa tuulee.

Räntäsade tammikuussa paukkupakkasten sijaan

on omiaan herättämään ilmastotietoisuutta

laajemminkin.

FORTE 1/2007 15


TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO KUVAT: TOPI SAARI, JAKKE NIKKARINEN

Vaikka EU on ollut olemassa jo

pitkään, ei sillä ole ollut omaa

yhtenäistä energiapolitiikkaa.

Jokainen jäsenmaa on vastannut itsenäisesti

oman maansa energian tuotannosta

sekä tehnyt energiaan liittyvät

päätökset kansallisella tasolla.

Energiapolitiikan puuttuessa

EU on ottanut toimivaltaa muuta

kautta. Direktiivit sähkön ja maakaasun

sisämarkkinoista antavat

puitteet jäsenmaiden toiminnalle.

Alun perin vuonna 1996 hyväksyttyjä

direktiivejä uusittiin 2003, ja

ne asettavat tavoitteeksi yhtenäiset

EU:n energiasisämarkkinat. Sisämarkkinoiden

kehityshän on EU:n

ydintä ja todellisuutta jo monien

tuotteiden ja palveluiden osalta.

Toinen alue, jolla EU:lla on toimivaltaa

ja vaikutusta energiaan,

on ympäristöpolitiikka. EU:n päästökauppadirektiivi

ja uusiutuvien

energialähteiden tukeminen ovat

esimerkkejä tästä.

Markkinoiden yhdentyessä on

havahduttu siihen, että erilaisilla

kansallisilla energiapolitiikoilla

on laajempia, maan rajat ylittäviä

vaikutuksia. Lisäksi huoli ympäristöstä

ja energian toimitusvarmuudesta

sekä halu ratkaista näitä

ongelmia tehokkaasti ovat lisänneet

yhdessä tekemisen halua myös

energiapolitiikan alueella.

Sähkö on sidottu aikaan ja paikkaan

Yksi syy siihen, että on ollut vaikea

edes ajatella mahdollista yhteistä

energiapolitiikkaa EU:n jäsenmaiden

välillä, on se, että kansalliset

markkinat ovat poikenneet niin

paljon toisistaan jo luonnonvarojen

antamien edellytystenkin suhteen.

Eri maissa halutaan tukea

oman maan näkökulmasta tavoitteiltaan

parasta energiamuotoa,

eikä kokonaisuutta nähdä koko

Euroopan energia-asiat

järjestykse

Tammikuussa 2007 julkistetussa unionin jäsenmaiden yhteisessä

energiastrategiassa on jämäkkä sävy.

Euroopan kannalta. Rajat ylittävää

siirtokapasiteettia ei tahdo syntyä,

koska paikallisilla viranomaisilla

on etusijalla oman maan sähkömarkkinoiden

kehittäminen.

Hyvänä esimerkkinä on Saksa,

joka panostaa tuulivoimaan, vaikka

osittain Euroopan vuoristojen keskellä

sijaitsevana maana se ei ole

luontaisin alueellinen vaihtoehto

tuulivoiman tuotantoon.

Samoin Saksan päätöksellä luopua

kokonaan ydinvoimasta on vaikutusta

koko Eurooppaan.

Kaasukriisi vauhdittajana

Uuden energiastrategian myötä EU

haluaa olla yhä vahvemmin mukana

energiapoliittisessa kehityksessä.

Perusedellytyksenä nähdään yhtenäisten

Euroopan-laajuisten energiamarkkinoiden

luominen jo sovitun

mukaisesti.

Varsinaisen startin yhteiselle

energiastrategialle antoi vuoden

2006 Venäjän ja Ukrainan välinen

kaasukriisi. EU:n komissio tarttui

tilaisuuteen ja valmisteli hyvin nopeassa

tahdissa ”Vihreän kirjan”,

jossa hahmotellaan, millaisia asioita

EU:n energiapolitiikka voisi

sisältää.

Tammikuussa 2007 unionin

jäsenmaiden yhteinen energiastrategia

viimein julkistettiin, ja sävy

on heti jämäkkä: ilmastonmuutos

on tosiasia, ja siihen pitää reagoida

heti. Strategia sisältää pitkän tähtäimen

näkemyksen ja tavoitteet

tehokkaasta ja yhtenäisestä energiapolitiikasta

sekä viitekehyksen

toimenpiteistä, joilla tähän päästään.

Keskeisimpinä aiheina ovat

energiatuotannon turvallisuus ja

toimitusvarmuus, joiden kustannuksia

ja negatiivisia kilpailukykyvaikutuksia

pyritään minimoimaan

16 FORTE 1/2007


en

EU tukee uusiutuvien

energialähteiden käyttöä.

parantamalla energiamarkkinoiden toimintaa eli luomalla

toimivat EU:n energiasisämarkkinat. Juuri näistä

syistä EU puhuu myös ydinenergiasta myönteisemmin

kuin koskaan.

Päästökauppadirektiivistä tehdään kuluvan vuoden

aikana uusi ehdotus, joka tähtää entistä tiukempaan

hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen, päästökauppajärjestelmän

toimivuuden parantamiseen ja mm. päästöjen

avoimempaan raportointiin.

Kaikki yhteisen edun puolesta

EU:n laajuisiin energiasisämarkkinoihin pyritään

alueellisten, kuten esimerkiksi pohjoismaisten, sähkömarkkinoiden

kautta, ja sen jälkeen yhdistämällä

nämä alueelliset markkinat yhteiseksi Euroopan markkina-alueeksi.

Tämä vaatii kuitenkin, että kansalliset ja alueelliset

markkinat noudattavat ja soveltavat EU:n direktiivejä;

komissio on aloittanut oikeusprosessin 16 jäsenmaata

vastaan vuoden 2003 energiasisämarkkinadirektiivien

puutteellisesta toimeenpanosta.

Tärkeää on saada jäsenmaat toimimaan pitkäjänteisesti

yhteisen edun puolesta lyhytnäköisen kansallisen

edun sijasta. Jokaisella jäsenmaalla on omaa

energiaosaamista, jota voitaisiin hyödyntää EU:n laajuisesti.

Mutta vielä on matkaa siihen, että Pohjoismaissa

voitaisiin ostaa kesämökille sähköä Italiasta, tai ehkä

pikemminkin päinvastoin...

Näkymätön mies

Fortumin edunvalvontajohtaja Esa Hyvärinen painiskelee

eurooppalaisittain kiperän aiheen, energian, kanssa.

Hän on yhteydessä Euroopan unionin sisämarkkinoista

päättäviin ja sisämarkkinoita kehittäviin henkilöihin

EU:n organisaation eri tasoilla lähes päivittäin.

– Yhteydenpidon tärkeimpiä tavoitteita on saada

tietoa EU:n energian sisämarkkinoiden kehityksestä ja

nimenomaan niihin liittyvistä hankkeista ja päätöksistä

strategisen ja operatiivisen päätöksenteon tueksi,

Hyvärinen kertoo.

Työ on luonteeltaan taustatyötä, jossa Hyvärinen

pitää lankoja käsissään esiripun takana.

– Toisaalta myös vien tietoa EU:n suuntaan: mitä

tavoitteita ja mielipiteitä Fortumilla on energiapoliittisista

asioista.

Tehtävässä onnistumisen kannalta Hyvärinen pitää

olennaisina poliittisten ja lainsäädännöllisten prosessien

hallintaa: on tiedettävä, mitä tapahtuu, milloin tapahtuu

sekä missä ja milloin voi asioihin vaikuttaa.

Siksi kokemus

EU:sta onkin paikallaan.

Kuusi vuotta

Brysselissä on

opettanut, miten

prosessit etenevät, ja

vuosien varrella myös

yhteysverkosto – sekä

EU:n asiantuntijoiden

että muiden yhteistyökumppanien

kanssa

– on kasvanut.

Työ on pitkäjänteistä,

mutta vaatii silti

päivittäistä yhteydenpitoa,

koska kiinnostuksen

kohteena

olevat asiat kehittyvät

jatkuvasti. Ajan tasalla

on pysyttävä, varsinkin

nyt, kun energia on

vallitsevin puheenaihe.

Käsiteltävät asiat ovat isoja, ja joskus työ saattaa

palkita tekijänsä siten, että myös oma sormenjälki näkyy

tuloksissa.

– Varsinaiset päätökset tehdään kuitenkin komissiossa

ja parlamentissa, jotka kantavat niistä vastuun.

EU:n tasolla toimivan yrityksen edustajan tulee toimia

taustalla, mutta asiantuntijan roolissa, painottaa Hyvärinen

lopuksi.

EU:n energiastrategian pääkohdat

Ilmastonmuutoksen hillintä ja CO 2

-päästöjen

rajoittaminen vaikka yksipuolisin toimin

Yhtenäisyys energia-asioissa EU:n sisällä ja EU:sta

ulospäin energiantuottajien suuntaan

EU:n alueesta energiatehokkaampi vuoteen 2020

mennessä

Energiantoimitusten varmistaminen myös

kriisitilanteissa ja riippumattomuus tuontienergiasta

Vähän tai ei ollenkaan hiiltä sisältävien energialähteiden

tutkimiseen ja kehittämiseen pitää investoida enemmän

Uusiutuvien energiavarojen osuutta nostettava

viidennekseen

Sähkö- ja kaasumarkkinoiden EU-laajuisen

sisämarkkinan toimeenpano

FORTE 1/2007 17


ASIAKKAAN ÄÄNI

– Ruotsissa ei ole enää enempää

panimoita, joita voisimme hankkia.

Olemme etsineet kiinnostavia kohteita

myös ulkomailta, mutta vielä emme ole

löytäneet sopivaa. Niinpä investoimme

uusiin, entistä tehokkaampiin koneisiin

voidaksemme lisätä tuotantoa, Peter

Bronsman sanoo.

olueen

Hyvään

tarvitaan hyppysellinen

onnea

– Menestysreseptimme ei ole salaisuus.

On vain paiskittava lujasti töitä,

keksittävä hyvä liikeidea ja löydettävä

erinomainen henkilöstö. Ja tietysti

tarvitaan myös hyppysellinen onnea,

Kopparbergs Bryggeri AB

-panimokonsernin toimitusjohtaja

Peter Bronsman sanoo.

18 FORTE 1/2007


TEKSTI: WESA LEHTO KUVAT: DAN LINDBERG

Nykyisen Kopparbergin panimokonsernin ytimen

muodostaa perinteinen Kopparbergs

Bryggeri, jonka joukko panimotyöläisiä perusti

vuonna 1882 Bergslageniin.

Se, miten Peter Bronsmanista ja hänen veljestään

Dan-Andersista tuli panimonomistajia vuonna 1994, on silkkaa sattumaa.

– Joulun ja uuden vuoden välissä 1993 selasin panimoalan julkaisua Bryggeritidningeniä

ja näin ilmoituksen, jossa Kopparberg Bryggerin kerrottiin

olevan myytävänä. Innostuin heti, soitin myyntiä hoitaneeseen pankkiin ja

varasin ajan näyttöä varten, Peter Bronsman kertoo.

Alku aina vaikeaa

Alku oli kaikkea muuta kuin helppo. Yhtiö toi ensimmäisen erikoisvahvan

oluensa markkinoille Tukholman olutfestivaaleilla lokakuussa 1994, mutta

heti seuraavana vuonna tapahtui katastrofi: panimo ja kaikki olutta täynnä

olleet säiliöt paloivat.

– Sellaista sattuu. Oli vain aloitettava uudelleen alusta, Peter Bronsman

kuittaa tapahtuneen.

Panimo kunnostettiin nopeasti ja tuotanto pääsi taas vauhtiin. Toiminta

sai rivakan alun, kun ensimmäisen vuoden liikevaihto kipusi 36 miljoonaan

Ruotsin kruunuun eli reiluun neljään miljoonaan euroon.

– Opimme, että tuotekehitys, uudenlainen ajattelu ja niche-tuotteet

ovat avain menestykseen tällä alalla. Olimme ensimmäisiä panimoita, jotka

ottivat valikoimiinsa erikoisvahvan oluen – 7,5 %:n Special Brewn. Huomasimme

myös toisen markkinaraon: aloimme valmistaa erikoisvahvoja

”Tavoitteenamme on

olla Euroopan tehokkain

panimo!”

tissa eniten. Myös siiderit ovat suosittuja.

Omena- ja päärynäsiideriä

valmistetaan vuosittain yhteensä 35

miljoonaa litraa, ja Suomi on yksi

suurimmista vientimarkkinoista.

– Viemme Suomeen noin kahdeksan miljoonaa litraa

siideriä vuodessa. Ensimmäinen vientikohteemme

oli Kreikka, jossa lomailevat pohjoismaalaiset ovat iso

asiakasryhmä. Sittemmin vienti on kasvanut voimakkaasti;

nyt tuotteitamme myydään 36 maassa, Peter

Bronsman sanoo.

Kopparberg aikoo jatkaa kasvua ennen kaikkea tehostamalla

tuotantoaan.

– Tavoitteenamme on olla Euroopan tehokkain

panimo! Todistamme, että panimotoiminta voi olla

kannattavaa Ruotsissa. Onnistuminen edellyttää hyviä

tuotteita, tehokasta tuotantoa eikä vähiten tuuria, toimitusjohtaja

tuumaa.

Myös sähkö yksi edellytyksistä

Oluen panemisessa tarvitaan sähköä, jota Kopparberg

käyttää vuodessa lähes yhdeksän gigawattituntia. Fortum

on toimittanut vuodesta 2004 asti sähköä sekä

Kopparbergin panimoon että konserniin kuuluviin

Bancon ja Zeunertsin panimoihin.

Toisen polven panimomestari

Kopparbergin panimomestari

Rickhard Voigt

seuraa isänsä jalanjälkiä. Isä

Wolfgang Voigt työskenteli

pitkään panimomestarina

ja toimii yhä Kopparbergin

panimojohtajana.

– Isähän se minut tähän

ammattiin houkutteli.

Panimomestariksi valmistuin

suorittamalla ensin kemian

alan insinööritutkinnon,

minkä jälkeen opiskelin

panimokorkeakoulussa

Kööpenhaminassa, Rickhard

Voigt kertoo.

– Tämä on valtavan kiinnostava

ammatti, sekoitus

teknologiaa, kemiaa ja jopa

maustamista.

Hyvälaatuisen veden saatavuus

on elinehto panimolle

kuin panimolle.

– Noin 90 prosenttia

tuotteidemme raaka-aineesta

on vettä. Otamme veden

omista lähteistämme, joten

laatu on erinomaista.

Kopparbergissä valmistetaan

sekä olutta että siideriä.

Reilu puolet tuotannosta

on olutta. Siideriä valmistetaan

sekä omenan että

päärynän makuisena ja eri

alkoholipitoisuuksilla – aina

7 %:iin asti. Niin Ruotsissa

kuin Suomessakin päärynäsiideri

on suosituinta.

– Valmistus etenee

niin, että ensin annamme

omena- tai päärynämehun

käydä viikon ajan, minkä

jälkeen sitä säilytetään

tankeissa muutamia viikkoja

ennen kuin pullotamme sen.

Teemme säännöllisesti sekä

makutestejä että kemiallisia

ja biologisia kokeita taataksemme,

että laatu pysyy

hyvänä ja maku samana.

Tiiviisti suljettujen ovien

takana suunnitellaan myös

uusia tuotteita.

– Lähinnä kyse on uusien

makuvivahteiden kehittelystä.

Kaikki on tietysti

supersalaista. Tarkimmin

säilytettyjä salaisuuksiamme

ovat reseptit, Rickhard Voigt

painottaa.

siidereitä, joiden maku oli hieman tavallista pehmeämpi, sellainen, josta

me täällä Pohjolassa pidämme.

Myynti lähti lentoon ja Kopparberg osti Sofieron, Zeunertsin ja Bancon

panimot. Nykyisin Kopparbergs Bryggeri AB:n liikevaihto on noin 1,3 miljardia

kruunua (146 milj. euroa) ja vuositulos 60 miljoonan kruunun

(6,7 milj. euroa) kieppeillä. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 220, joista puolet

Kopparbergin taajamassa. Panimo on alueen suurin yksityinen työnantaja.

Siideri maistuu suomalaisille

Kopparbergin olutmerkeistä erikoisvahvaa Sofieroa myydään Systembolage­

– Hinta on ilman muuta tärkeä, mutta yhtä paljon

arvostamme luotettavaa kokonaisuutta, jonka Fortum

pystyy tarjoamaan. Fortumin Tomas Esselin esitteli

meille järkevän Fortum Balance -konseptin, joka istuu

hyvin toimintaamme, Kopparbergin panimojohtaja

Wolfgang Voigt kertoo.

– Erityisesti sähkön toimitusvarmuus merkitsee

meille paljon. Jos sähköt katkeavat, valmistusprosessi

ei ole enää hallinnassamme ja iso osa tuotannosta on

vaarassa mennä pilalle. Taloudelliset tappiot voisivat

siis olla mittavat, hän lisää.

FORTE 1/2007 19


TEKSTI: RISTO PAKARINEN KUVAT: SUSANNE KRONHOLM

”Riskejä on kaikilla

markkinoilla ja toimialoilla.

Ne pitää vain tiedostaa.”

Unga Aktiespararen toimitusjohtaja Mika

Burman Götz uskoo yhteispohjoismaisen listan

lisäävän energia-alan houkuttelevuutta.

20 FORTE 1/2007


Energiamarkkinoiden kehitys tekee koko

alasta mielenkiintoisen sijoituskohteen,

ruotsalaisasiantuntijat Mats Qviberg ja Mika

Burman Götz sanovat.

Rahat likoon

energia-alan puolesta

Energiasta ei ole, sitten 1970-luvun öljykriisin, keskusteltu

yhtä paljon kuin nyt. Puheenaiheita ovat

öljyn ja bensiinin hinnat, ilmaston lämpeneminen

sekä markkinatilanne eri toimijoiden välillä. Energiaala

ei ole koskaan ennen ollut yhtä dynaaminen Ruotsissa

sen kummemmin kuin Suomessakaan.

– Energia-ala on sijoittajan näkökulmasta hyvin

mielenkiintoinen. Valitettavasti ruotsalaiset ovat vain

jääneet hieman junasta, sanoo Mats Qviberg, Investment

Öresund AB:n toimitusjohtaja ja HQ-finanssikonsernin

hallituksen puheenjohtaja.

– Ruotsissakin oli ennen pörssinoteerattuja energiayrityksiä,

kuten Skandinaviska Elverk ja Sydkraft,

mutta ruotsalaisten kärsivällisyys ei riittänyt pitämään

yrityksiä pörssissä, hän jatkaa.

Mika Burman Götz, Unga Aktiespararen toimitusjohtaja,

on samaa mieltä. Unga Aktiesparare on

nuorten sijoittajien järjestö, jonka emo-organisaatio

Sveriges Aktiesparares Rikförbund valvoo yksityisten

osakkeenomistajien etuja.

– Energia-alan yritykset ovat olleet huonosti edustettuina

Tukholman Pörssissä, ja se johtunee eniten

valtion omistajuudesta. Nythän kehitys kulkee omistajuuden

hajauttamista kohti, hän sanoo.

– Uskon myös yhteispohjoismaisen listan lisäävän

energia-alan houkuttelevuutta jatkossa, kun kaikilla

pohjoismaisilla sijoittajilla on samat mahdollisuudet

hankkia yritysten – esimerkiksi Helsingin Pörssissä

noteeratun Fortumin – osakkeita samoilla ehdoilla.

Poliittisia ja ilmastollisia riskejä

Energia-ala ei ole koskaan ollut kaikkein hohdokkain,

eikä siihen ole liittynyt hypeä, mutta viimeisten kahden

vuoden aikana muun muassa Fortum, Vattenfall ja

E.ON ovat tulleet tutuiksi niin tiedotusvälineissä kuin

kahvipöytäkeskusteluissakin.

Öljyn hinta nousi. Myrsky sekoitti eteläisen Ruotsin

sähkönjakelun jättäen sadattuhannet jopa viikoiksi

ilman sähköä. Vuoden 2006 lauha syksy ja lumeton

alkutalvi nostivat esiin ilmastokysymykset. Ja samaan

aikaan energiayhtiöiltä odotetaan rakenteellisia uudistuksia,

kun sähköntuotanto erotetaan sähkönsiirrosta

myös eteläisemmässä Euroopassa, niin kuin Suomessa

ja Ruotsissa on jo tehty.

FORTE 1/2007 21


Yksi vaikeimmin hallittavista riskeistä on sää.

Lämpimänä talvena, kuten 2006, sähkönhinnat romahtivat.

Mutta miten on Norjan vesivarastojen laita nyt

Ei kai siellä vain ole liikaa vettä Myös EU asettaa alan

yrityksille omia ehtojaan. Energia-ala on toistaiseksi

järjestäytynyt pitkälti kansallisesti, mutta nyt on kansainvälistymisen

aika.

Lisäksi on olemassa poliittinen riski, sanoo Burman

Götz.

– Jotkut tahot ehkä haluaisivat säännöstellä alaa

enemmän, kun taas EU vie samaan aikaan eteenpäin

prosessia kartelleista. Ne voivat johtaa kalliisiin oikeudenkäynteihin,

mikä tietenkin on sijoittajan kannalta

riski yritykselle.

– Toki riskejä on kaikilla markkinoilla ja toimialoilla.

Ne pitää vain tiedostaa, Burman Götz jatkaa.

– Kannattaa hankkia tietoa yrityksistä,

että tietää, mitä ostaa. Eikä tietenkään

laittaa kaikkia munia samaan

koriin, eli salkkua kannattaa hajauttaa

mahdollisimman paljon.

Energia-alan sijoitusriski ei välttämättä

olekaan kovin suuri, kun sitä

tarkastelee hieman toisesta näkökulmasta,

kuten liikemies Qviberg.

– Minä etsin matalan riskin kohteita

ja sen vuoksi energiantuotantolaitos

olisi hyvinkin mielenkiintoinen. Valitettavasti

Ruotsissa ei ole sellaisia yrityksiä

juuri lainkaan, hän sanoo.

Qviberg ei ole kuitenkaan huolissaan

energia-alan tulevaisuudesta.

– Ilmastonmuutoksesta kirjoitetaan

paljon, mutta tällä hetkellä on hyvin

vaikeaa tietää, miten asiat kehittyvät.

Yksityishenkilönä olen huolissani ilmastosta,

mutta en pysty kommentoimaan

sitä asiantuntijana.

Valtio markkinoilla

Energiantuotanto on mille tahansa maalle elintärkeää,

ja siksi onkin ymmärrettävää, että energiasektori on

useassa maassa ollut valtion omistuksessa. Ruotsilla on

Vattenfall ja Suomella Fortum, jotka molemmat ovat

sopeutumassa toimintaan vapaasti kilpailluilla markkinoilla.

Suomen valtio omistaa Fortumista enää nipin

napin puolet, mutta Vattenfall on vielä sataprosenttisesti

Ruotsin valtion omistama.

– Minun mielestäni valtion ei pidä omistaa yrityksiä,

se on perusperiaatteiden vastaista, Qviberg sanoo.

– Vattenfall on toki hyvin hoidettu yritys, ja se on

ollut ruotsalaisille veronmaksajille todellinen kultakaivos,

aivan kuten LKAB, valtion omistama kaivosyhtiö.

Mika Burman Götz ei ole aivan yhtä jyrkkä valtionyhtiöiden

suhteen.

– Kannatan vapaata kilpailua, mutta mielestäni

valtio voi toimia markkinoilla siinä missä muutkin,

kunhan kilpailu on reilua. Kuluttajille valtionyhtiö voi

toimia tietynlaisena laadun tai kohtuullisen hintatason

takaajana, mutta kuluttajien intressit eivät aina

käy yksiin osakkeenomistajan intressien kanssa. Uskon,

että energiatoimialalla tapahtuu vielä paljon, ja

siksikin sitä on mielenkiintoista seurata hieman tavallista

tarkemmin.

Sijoituspäätöksen kannalta energiayhtiö ei ole sen

kummallisempi kuin mikään muukaan yritys. Sijoittajan

pitää tutustua yrityksen toimintaan, tutkia avainluvut

ja yrittää muodostaa käsitys sen tulevaisuudesta.

– Minä haluan tietää, ketkä yritystä johtavat, kuka

istuu hallituksessa ja kuinka he ajattelevat bisneksestä.

Jos tiedän yrityksen johtohenkilöiden olevan päteviä

Sijoituspäätöksen

kannalta

energiayhtiö ei

ole sen kummallisempi

kuin

mikään muukaan

yritys.

ihmisiä, sijoituspäätös on helppo

tehdä, Qviberg sanoo.

– Pidän energia-alan firmoista,

minusta ne ovat mahtavia

yrityksiä, mutta samaan

aikaan on oltava hieman skeptinen,

koska emme voi olla varmoja,

tekevätkö ne hyvää tulosta,

koska tekevät niin hyvää työtä,

vai koska markkinat juuri nyt

ovat niin hyvät, hän lisää.

– Minä uskon pohjoismaisen listan tarjoavan sijoittajalle

vielä yhden hyvän tavan diversifioida salkkuaan.

Se on hyvä asia, ja Fortum on mielenkiintoinen

vaihtoehto, Burman Götz toteaa.

22 FORTE 1/2007


MAAILMAN PELASTAJAT

TUTKIMUS JA KEHITYS

TEKSTI: TIIA TERONEN KUVITUS: TOPI SAARI

Ilmastonmuutoksen merkit

ovat selviä. Maailma on

pelastettava, mutta hyvä

uutinen on, ettei hätiin tarvitse

kutsua mitään supermiestä

– energian säästämiseen

pystyy kuka tahansa.

Satoja miljoonia ihmisiä pakenemassa kuivuutta

Yli miljardi janoista kärsimässä jäätiköiden sulamisen

aiheuttamasta vesipulasta 40 prosenttia

villieläimistä kuollut sukupuuttoon

Brittiläinen ekonomisti Nicholas Stern julkaisi syksyllä

raportin ilmastonmuutoksen ekonomiasta. Raportti

shokeerasi esimerkeillään siitä, mihin ilmaston

lämpeneminen voi johtaa. Mutta – kaikki inhorealistiset

esimerkit voidaan Sternin mukaan kääntää vielä päälaelleen,

jos toimiin ryhdytään välittömästi. Yksi tärkeimmistä

toimenpiteistä on Sternin mielestä energiatehokkuuden

esteiden murtaminen. Toisin sanoen: energiaa

säästyy, jos sitä kulutetaan entistä järkevämmin.

FORTE 1/2007 23


Kaiken lisäksi energiansäästäminen

kannattaa. Toimiin

ryhtyminen maksaa Sternin arvion

mukaan prosentin verran maailman

bruttokansantuotteesta,

mutta samaa rataa jatkaminen eli

hallitsematon ilmastonmuutos voi

syödä BKT:sta 5–20 prosenttia eli

jopa viidesosan.

Myös International Energy

Agency (IEA) julkaisi syksyllä raportin

maailman energiatilanteesta.

IEA toteaa yksikantaisesti, että

nykymenolla maailman talous on

uhattuna viimeistään 25 vuoden

päästä. Uhkaajia ovat liian vähäiset

investoinnit energiantuotantoon,

ympäristökatastrofi ja yhtäkkiset

häiriöt energiantoimituksissa, sillä

turvallisia tapoja tuottaa energiaa

ei ole riittävästi ja toisaalta energian

liiallinen kulutus vahingoittaa

ympäristöä. Mutta myös

IEA:n raportissa esitetään

vaihtoehtoinen skenaario,

jonka mukaan

toivoa ei ole vielä menetetty

– kunhan energiansäästämiselle

avataan

silmät.

”Pieniä tekoja

– esimerkiksi

hehkulampun

vaihtamista

energiansäästölamppuun


ei kannata aliarvioida.”

Pohjoismaissakin

potentiaalia

Maailman mittakaavassa

Pohjoismaat ovat malliesimerkkejä

sekä energian että uusiutuvien

energianlähteiden tehokkaassa

käytössä.

– Uskomme, että säästöpotentiaalit

ovat muissa ilmansuunnissa

suurempia, mutta paljon on potentiaalia

meilläkin, erityisesti jos asioita

mietitään koko yhteiskunnan

kannalta ja arvioidaan energian

tuotannon ja säästön investointien

kannattavuuksia samoin kriteerein,

johtava asiantuntija Pertti

Koski Motivasta kertoo.

– Esimerkiksi teollisuus edellyttää

energiatehokkuusinvestoinneilta

lyhyttä, 1–3 vuoden takaisinmaksuaikaa,

mikä koko ketjun

investointeihin verrattuna on kohtuuton.

Tämän takia noin 20 prosentin

taloudellinen säästöpotentiaali

jää EU:n selvitysten mukaan

toteutumatta, Koski täsmentää.

Kosken edustama Motiva Oy

on Suomen valtion omistama yhtiö,

jonka tehtävänä on edistää

energian ja uusiutuvien energianlähteiden

tehokasta käyttöä.

Ruotsin vastaava organisaatio on

Statens energimyndighet eli STEM.

Kuten Motiva, myös STEM tarjoaa

energiansäästöneuvoja niin yksityisille

kuluttajille kuin teollisuudelle,

yrityksille ja julkiselle sektorillekin.

Mukavuudesta ei tarvitse tinkiä

Ympäristöasiat ja tietoisuus ilmastonmuutoksesta

ovat lisänneet

sekä kotitalouksien että yritysten

intoa säästää energiaa, mutta vielä

toistaiseksi suurin motiivi tuntuu

molemmille olevan raha. Mitä vähemmän

energiaa käytetään,

sitä pienemmät

ovat siitä koituvat kustannukset.

Tästä syystä

energianhinnan nousussakin

on hyvät puolensa:

mitä kalliimmat hinnat,

sitä suurempi on kuluttajien

halu tinkiä energiankäytöstä.

– Energiansäästäminen

ei kuitenkaan

edellytä esimerkiksi asumismukavuudesta

tinkimistä. Jutun juoni

on keskittyä turhaan energiankäyttöön

– turhuudesta luopuminen

ei tee elämästä kurjempaa, sanoo

pienrakentamisen ja asumisen

energian käytöstä Motivassa vastaava

asiantuntija Kimmo Rautiainen.

– Energiankäytön ja elintason

kasvu kun kulkevat joka tapauksessa

käsi kädessä. Esimerkiksi rakennusten

lämmittämiseen menee

nykyisin viidesosa kaikesta tuotetusta

energiasta, ja vaikka taloista

on 1960-luvulta lähtien rakennettu

koko ajan energiatehokkaampia,

myös asumisväljyys on muuttunut.

Nyt ei ole tavatonta,

että yksi pariskunta

asuttaa 250 neliötä.

Vaikka uudet teknologiset

ratkaisut ovat energiatehokkaampia

kuin vanhat,

ei vanhaa mutta toimivaa

kodinkonetta kannata

suin päin heittää kaatopaikalle.

Energiatehokkuuteen

kannattaa satsata

joka tapauksessa

silloin, kun hankitaan

uutta tai prosesseja ollaan

muutenkin muuttamassa.

Käyttöhyödykkeiden

– paineilma,

jäähdytys, pumppaus,

valaistus, lämmitys ja

ilmanvaihto – energian

käyttöä kannattaa tehostaa

heti tänään.

Tieto säästää energiaa

Viime aikoina on puhuttu

niin paljon energiansäästötoimenpiteistä,

joihin

yksittäiset kansalaiset voivat

ryhtyä, että on syntynyt harha:

ihan niin kuin teollisuus olisi

energiankäytön tehostamisessa

vähemmän aktiivinen. Tosiasiassa

esimerkiksi Suomessa on solmittu

toimialajärjestöjen, yritysten ja

yhteisöjen sekä valtion välisiä energiansäästösopimuksia

jo 1990-luvun

loppupuolelta saakka.

Energiansäästösopimukset ovat

vapaaehtoisia puitesopimuksia,

joissa yritykset ja yhteisöt sitoutuvat

tekemään energiakatselmuksia,

laatimaan energiansäästösuunnitelman

ja myös toteuttamaan

säästötoimenpiteitä. Sopimuksia

on teollisuudessa, energia-alalla,

kuntasektorilla, kiinteistö- ja

rakennusalalla, asuinrakennusalalla

sekä joukkoliikenteessä,

ja niiden tuloksena

Suomessa on raportoitu

6,1 terawattitunnin säästö

vuodessa. Määrä vastaa

yli 300 000 keskikokoisen

24 FORTE 1/2007


omakotitalon vuotuista sähkö- ja lämpöenergiankulutusta.

– Puhutaanpa yrityksistä tai kotitalouksista,

tehokas käyttö lähtee energian kulutuksen

hallinnasta, toisin sanoen kulutusta

ja sen muutosta tulisi seurata ja lisäksi selvittää,

mistä kustannukset syntyvät ja kulutusmuutokset

milloinkin johtuvat, Pertti

Koski sanoo.

– Teollisuudessa energiatehokkuuteen vaikuttaa

suuresti hankintapolitiikka, jossa määritellään,

millä tavalla energiankäyttö investoinneissa

huomioidaan. On yrityksiä, jotka ottavat

mm. koneita ja laitteita hankkiessaan energiatehokkuusluokat

hyvin huomioon.

Pienistä puroista kasvaa oikeasti virtoja

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat Motivan ja STEMin

kaltaisten organisaatioiden näkökulmasta vielä omanlaisensa

haaste. Niissä henkilöstöresurssit ovat tiukoilla

ja kaikilla valtavasti tehtävää ilman energia-asioista

murehtimistakin.

– Energiatehokkuus pitäisi saada ujutettua tehokkaasti

laatu- ja toimintajärjestelmiin,

jolloin ne hoituisivat tehokkaasti

yritysten omin ehdoin jatkuvan parantamisen

periaatteella, Koski suunnittelee.

Sitten on vielä se energiankulutus,

jota mikään energiamittari ei

paljasta.

– Välillisellä energiankäytöllä

tarkoitetaan tuotteisiin ja pakkauksiin

sitoutunutta energiaa. Ihmiset

käyttävät tätä piiloenergiaa huomaamattaan

ja paljon.

Ennen kuin energiansäästäminen

alkaa läkähdyttää, on paikallaan

tiivistää kaikki edellä esitetty:

– Yksittäiset energiatehokkuutta

parantavat asiat, vaikkapa energiansäästölamppuun

vaihtaminen, saattavat

joskus tuntua pieniltä teoilta,

mutta niitä ei kannata aliarvioida,

Pertti Koski ja Kimmo Rautiainen

sanovat.

Luvassa uusia palveluita

Euroopan unioni edellyttää, että vuoteen 2009 mennessä

kaikkien rakennusten – niin virastojen kuin kerros- ja omakotitalojenkin

– energiankäytöstä on tehtävä julkinen ilmoitus.

Toinen EU-direktiivi ohjaa jäsenmaita säästämään prosentin

verran vuotuista energiankulutustaan välillä 2008–2012.

Sähkönmyyjiltä EU edellyttää, että asiakkaille on tarjottava

palveluita, joiden avulla he pystyvät energiaa säästämään.

Samoja palveluja ovat asiakkaat itsekin toivoneet sähköntoimittajiltaan.

Fortumissa uudentyyppisten palveluiden kysyntään on

suhtauduttu innokkaasti:

– Energihjälpen-kampanjassa Ruotsissa energianeuvojamme

opastivat yli 12 000 kuluttajaa entistä tehokkaampaan

energiankäyttöön. Seuraava askel on kehittää yhä hienosyisempiä

palveluita erityisesti teollisuuden ja asuntoyhtiöiden

tarpeisiin, Patrik N. Nilsson Fortumilta kertoo.

Nilsson on Fortumissa vuosi sitten käynnistetyn uudenlaisen

t&k-ohjelman ”isä”. Projektin alkuvaiheessa ohjausryhmä tapasi

asiakkaita kehitysohjelman ensisijaisista kohderyhmistä eli

teollisuudesta ja asuntoyhtiöistä, selvitti, millaisia palveluita he

kaipaavat ja miten palvelut ovat käytännössä toteutettavissa.

Seuraava askel on palveluiden kehittäminen – tarpeen mukaan

yhteistyössä muiden osaajien kanssa.

– Ensimmäiseksi valmiita ovat erilaiset tietopalvelut, jotka

perustuvat pitkälti automaattiseen mittarinluentaan. Tulevaisuudessa

asiakkaamme voivat ehkä katsoa Internetistä, miten

rakennuksen sisälämpötilan laskeminen kahdella asteella

vaikuttaa heidän sähkölaskuunsa. Myöhemmin saamme valmiiksi

kehittyneempiä palveluita, jollaisesta esimerkki voisi olla

tarveohjattu lämmitys, Nilsson visioi.

FORTE 1/2007 25


Uusi suunta

nuorelle energialle

Jo kahtena kesänä Laatokan saarileireillä

joukko petroskoilaisia nuoria on uudenlaisen

vapauden ja vastuun kautta löytänyt

elämälleen vaihtoehtoisen suunnan.

TEKSTI: MAIJA PIIROINEN KUVA: SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ / KALEVALAN SANKARIT -PROJEKTI

Teini-ikäisen elämä ei missään

päin maailmaa ole aina helppoa.

Yhtä aikaa etsitään omaa

roolia ja tulevaa suuntaa elämään.

Venäjän Karjalassa, Petroskoin

alueella, monet nuoret ovat joutuneet

koulujen ja miliisin ’ongelmanuorten

listalle’. Syinä on pinnausta,

näpistelyjä ja muita ongelmia.

Usein ongelmien taustalta löytyvät

todella vaikeat kotiolosuhteet.

Suomen lasten ja nuorten säätiön

Karjalan lapsi -ohjelma tukee

sosiaalisessa ja taloudellisessa ahdingossa

elävien lasten ja nuorten

tervettä kasvua Venäjän Karjalassa.

Tavoitteena on edistää ennaltaehkäisevää

lapsi- ja nuorisotyötä,

vahvistaa nuorten roolia yhteiskunnassa

ja lisätä heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.

Säätiön toiminnan

yleisen avustamisen lisäksi

Fortum on jo kahden vuoden ajan

kohdistanut tukensa Kalevalan

Sankarit -projektiin, jonka tulokset

ovat olleet lupaavia.

Yli seitsemänkymmentä 13–18-

vuotiasta nuorta vaikeista oloista,

useat vaarassa syrjäytyä, on osallistunut

leireille. Mukana yhteistyössä

on viisi alueen koulua ja yksi

lastenkoti.

Karjalan lapsi -ohjelma käynnistyy

nuoren kanssa tekemällä

hänen kanssaan sopimus, jonka

allekirjoittavat nuori itse, koulu tai

lastenkoti sekä Suomen lasten ja

nuorten säätiön hankkeen paikallinen

edustaja. Sopimuksessa nuori

lupaa olla käyttämättä tupakkaa,

alkoholia tai muita päihteitä ja olla

rikkomatta koulun tai yhteiskunnan

sääntöjä. Lisäksi hän sitoutuu

osallistumaan leirin jälkeen jonkin

nuorisoseuran tai kerhon toimintaan.

’Porkkanana’ leireillä on ollut

paitsi kahden viikon seikkailuleiri

saaressa, myös vuoden lopulla

matka Suomeen ja Ruotsiin, mikäli

sopimuksen kaikki kohdat on täytetty.

Käänteinen Robinson-leiri

Osallistujat jaettiin viiteen heimoon,

jotka asuivat eri saarilla.

Heimon jäsenet pitivät huolta

itsestään ja asumuksistaan. Päivittäin

heimot kokoontuivat pääsaarella,

jossa oli mahdollisuus

seurustella ja syödä lounasta

toisten kanssa. Heimojen keskinäisiä

kilpailuja voittamalla sekä

siivoamalla, keräämällä marjoja ja

sieniä, kalastamalla ja muulla hyödyllisellä

työllä nuoret ansaitsivat

Suomen ja Ruotsin matkaan oikeuttavia

pelirahoja.

Joka ilta heimot

kokoontuivat

ja valitsivat keskuudestaan

yhden

henkilön. Eikö

kuulostakin tutulta

Robinson-sarjaa

seuranneille Mutta tässä kohtaa

kaikki muuttuu.

Nyt ei valitakaan joukosta pois

pudotettavaa, vaan pääsankaria.

Häntä, joka auttoi joukkuetta

voittamaan kilpailun, tuki muita

heimolaisia vaikeissa tilanteissa ja

osoitti muutenkin olevansa sankariainesta.

Seikkailuhenkinen leiri eteni

vaiheittain; eniten muita auttaneet

ja ryhmän toimintaa tukeneet pääsivät

muun muassa kokeilemaan

mönkijöitä, riippuliitäjiä ja muita

extreme-lajeja. Monelle selvisi, että

”Mukana on oltava

seikkailua ja

haasteita, tavoitteita

ja tuloksia, jotta

leirin pointti menee

perille.”

26 FORTE 1/2007


Asiakaspalvelun

yhteystietoja

todellista huumaa voi kokea ilman

aineitakin.

Hyviä tuloksia

tosi kovien juttujen kautta

Tulokset leireistä ovat olleet hyviä.

Toisena vuonna, kesällä 2006,

mukana oli sekä edellisvuonna vastuullisuutensa

näyttäneitä että uusia

leiriläisiä. Kaikkiaan leiriläiset

olivat pitäneet sopimuksensa hyvin.

Esimerkiksi kesän 2006 osallistujista

68 % on otettu pois koulujen

ongelmanuorten listoilta, 52 % on

poistettu poliisin erityistarkkailua

vaativien listoilta, suurin osa

osallistui sovituille kursseille, ja

kaikille tehtiin henkilökohtainen

seurantaohjelma.

– Leirit on suunniteltu yhteistyössä

nuorisotyön asiantuntijoiden

sekä paikallisten sosiaaliviranomaisten

kanssa, Suomen lasten ja

nuorten säätiön toiminnanjohtaja

Ira Carpelan kertoo.

– Leireillä on nuorten lisäksi

mukana niin nuoriso-ohjaajia,

psykologeja kuin vapaaehtoistyöntekijöitäkin.

Tavoitteena on myös

opettaa erilaisia yhteistyömalleja

ja antaa välineitä ongelmanratkaisulle

muutenkin kuin nyrkeillä.

Useimmille näistä nuorista sellaisen

uuden ystäväpiirin löytäminen,

jossa kanssakäyminen ja hauskuus

merkitsevät enemmän kuin koulupinnaaminen

ja päihteet, on keskeinen

edellytys uuden suunnan

valitsemiselle.

Carpelan pitää leirien suurena

haasteena samanaikaisesti saavuttaa

niille asetetut tavoitteet että

olla nuorten kannalta riittävän

jännittäviä.

– Tämän ikäiset nuoret eivät

innostu mistä vain. Mukana on

oltava seikkailua ja haasteita, tavoitteita

ja tuloksia, jotta mielenkiinto säilyy ja

leirin ”pointti” menee perille. Jos se nuorten ryhmä,

jonka haluamme tässä hankkeessa tavoittaa,

ei haluaisi osallistua tarjottuun toimintaan, hanke

luonnollisesti ei yltäisi siihen mihin se pyrkii.

Ei vain yhden kesän juttu

Ira Carpelan korostaa, että yhteistyön lasten ja

nuorten kanssa on oltava pitkäjänteistä.

Sen vuoksi ohjelma on rakennettu kolmivuotiseksi,

ja yhteistyö niin suunnittelu-, toteutuskuin

seurantavaiheessakin on tiivistä paikallisten

koulu- ja sosiaaliviranomaisten, Suomen lasten

ja nuorten säätiön ja Fortumin kanssa. Ensi vuodeksi

kaavaillaan mm. talon rakentamista yhteistyönä.

– Tärkeintä Kalevalan Sankarit -leiritoiminnassa

on, että nuoret näkevät, että heitä arvostetaan,

heille annetaan mahdollisuus näyttää

olevansa luottamuksen arvoisia ja he näkevät sen

myönteiset seuraukset, Ira Carpelan sanoo.

– Toivon, että yhteistyön avulla saamme aikaan

pitkäaikaisia ja kestäviä tuloksia näiden

nuorten parissa Venäjän Karjalassa.

Hanke on myös saanut ensimmäisen palkinnon

Petroskoin kaupungin Vuoden aloite -nimisessä

kilpailussa, joka pidettiin alueen eri sosiaalialan

hankkeiden välillä.

> Lisätietoja: www.slns.org

Yhteiskunnallisia sponsorointikohteita

> Fortumin sponsorointiohjelma jakaantuu yhteiskunnallisiin

kohteisiin, urheiluun ja kulttuuriin. Ensin mainittuihin

kuuluu Suomen lasten ja nuorten säätiön lisäksi

SOS-lapsikylä Latvian Valmierassa, WWF Naturewatch,

Ung Företagsamhet sekä Millennium-teknologiapalkinto.

Lisäksi Fortumin henkilöstö äänesti vuoden 2006 joululahjoituksen

saajiksi SPR:n omaishoitajat.

> SOS-lapsikyläjärjestö tarjoaa pitkäaikaista sijaishuoltoa

vaikeissa olosuhteissa eläville lapsille. Latvian Valmieraan

valmistuvaan lapsikylään tulee 14 kotia; Fortumin lahjoituksella

rakennettava talo valmistuu hyvää vauhtia.

> WWF Naturewatch on Suomen kouluille suunnattu

ympäristönkasvatusohjelma. Tavoitteena on lisätä koululaisten

kiinnostusta ympäristöasioihin ja auttaa heitä

ideoimaan hyviä tekoja ympäristön tilan parantamiseksi.

> Ung Företagsamhet on ruotsalainen organisaatio, joka

kouluttaa opiskelijoita kehittämään omia liikeideoitaan

oikeita tuotteita ja palveluita tarjoaviksi ”UF-yrityksiksi”.

Fortum tarjoaa opiskelijoille mentorointia, järjestää

opintovierailuja ja innostaa heitä energia-alalle.

> Maailman suurin teknologiapalkinto, suomalainen Millennium,

myönnetään vuosittain ihmisten elämän laatua

ja hyvinvointia merkittävästi kohottavasta innovaatiosta.

Palkinto on myönnetty muun muassa world wide webin

ja LED-valon kehittämisestä. Fortum on yksi Millenniumpalkinnon

yritysyhteistyökumppaneista.

Sähkönmyynti ja -siirto

Sähköliittymiin ja sähkönkäyttöön liittyvät asiat

Puhelinpalvelu ma–pe klo 8–18

puh. 0800 1 9900, fax 010 452 8224

asiakaspalvelu@fortum.com

Sähkönsiirron

vikailmoitusnumero

(24 h) puh. 0800 1 95011

• Fortum Sähkönsiirron toimialueella

tapahtuneet sähkökatkokset ja häiriötilanteet

• soitto maksutta miltä Fortumin alueelta

tahansa

Kaukolämmön asiakaspalvelu

Aluekohtaiset yhteystiedot: www.fortum.fi,

sähköposti kaukolampo@fortum.com.

Kaukolämmön

vikailmoitusnumero

(24 h) puh. 010 45 24500

Kaukolämmön laskutusasiat

ma–pe klo 8.30–15.30

puh. 010 45 31260

(Eura, Hanko, Hausjärvi, Inkoo, Järvenpää, Karjaa,

Loppi, Mäntsälä, Tuusula ja Veikkola)

Puh. 010 45 25316

(Nokia, Siuntio, Sonkajärvi ja Ylistaro)

Sähköinen asiointikanavamme

Internet-palvelumme ovat käytössäsi 24 tuntia

vuorokaudessa osoitteessa www.fortum.fi.

Täällä voit maksaa ja selailla laskujasi, antaa

mittarilukemat, selailla kulutustietojasi, tehdä

muuttoilmoituksen ja sähkösopimuksen.

Fortum Espoo,

asiakaspalvelu

Puhelinpalvelu 0205 2000

ma–to 8.00–18.00, pe 8.00–16.00

asiakaspalveluespoo@fortum.com

Rakentajat ja sähköliittymät

Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi

Puhelinpalvelu 020 520 5230

sahkoliittyma@fortum.com

Joensuu

Puhelinpalvelu 020 520 4770

joensuu.sahkoliittyma@fortum.com

Vikailmoitukset

Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi

Sähköverkon vikailmoitukset, puh. 020 520 5300

Kaukolämmön ja maakaasun vikailmoitukset,

puh. 020 520 5400

Joensuu

Sähköhäiriöt, puh. 020 520 4900

Kaukolämpöhäiriöt, puh. 020 520 4751

Ulkovalaistushäiriöt, puh. 0800 916 3000

Kaapelireittien näyttö, puh. 0800 911 055

FORTE 1/2007 27


ETTEIVÄT LEHMÄT LENTÄISI

HUOMENNAKAAN

Meidän suomalaisten elinolot muuttuvat pian radikaalisti ellei ilmastonmuutokselle

tehdä mitään. Onneksi vielä ei ole liian myöhäistä. Tiedätkö,

mitä sinun energiayhtiösi tekee ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi

Hillitse ilmastonmuutosta: www.fortum.fi

More magazines by this user
Similar magazines