Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

lehti.kuntatekniikka.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

ALANSA YKKÖNEN

5/2012

Pyörätaskut

lisäävät liikenneturvallisuutta,

Marek Salermo

vakuuttaa. sivu 39

sivulla 36

Maailmankongressi toi

kuntatekniikan asiantuntijat

Helsinkiin sivu 20

Päästöjen vähentämiseen

löytyy myös

edullisia keinoja sivu 24

Hankintamenettelyjen

kehittäminen parantaa

tuottavuutta sivu 26

KUNTAMARKKINAT

12.–13.9. – ohjelma

keskiaukeamalla

Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella

KORKEAJÄNNITTEISTÄ

VEDENPUHDISTUSTA

sivu 6


Tee oikea

s rto




Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä

aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta.

Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja

maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin

kohteisiin.

Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen

Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa

halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa.

Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa.

Maahantuoja:

SGN Tekniikka Oy

Juurakkokuja 4,

01510 Vantaa

Puh. 030 650 50

www.sgntekniikka.fi

Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka

suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden

sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta

jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden

pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin

kohteisiin.

Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen

vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen

suunnittelusta ja valmistuksesta.

Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com


SISÄLTÖ 5/ 2012 6. syyskuuta

46-47 Turun Myllysilta on vuoden

kuntatekniikan saavutus. Sillan lentokoneen

siiven muotoa jäljittelevä

ruostumaton teräsverhous heijastaa

veden liikkeet.

KUNTAMARKKINAT

12.–13.9. – ohjelma

keskiaukeamalla

16 Maailman ensimmäinen kansainväliset

kriteerit täyttävä passiivienergiatennishalli

on rakennettu puusta penkkejä myöten.

23 Ruotsalainen Karl-Erik Eriksson on osallistunut

IFMEn maailmankogresseihin jo lähes 40

vuoden ajan.

50 Tanskan Ørestadissa trendikkäät ja muotoilultaan

rikkaat asuintalot muodostavat

rohkean ja yhtenäisen kokonaisuuden.

VESIHUOLTO

Sähköpurkauksesta tehoa

desinfiointiin 6

Vesihuollon organisaatiot

linjakkaampaan yhteistyöhön 13

Vesihuoltolaki julkis- ja

yksityisoikeuden rajapinnalla 14

YHDYSKUNTA

Växjö rakentaa puusta

yhteisvoimin 16

IFME-kongressista eväitä kestävään

yhdyskuntaan 20

Karl-Erik Erikssonin lähes

neljä vuosikymmentä IFMEttä 23

Päästövähennykset onnistuvat

pienelläkin budjetilla 24

HANKINNAT

Julkiset hankinnat ja TUKEFINkonsepti

tuottavuustyökaluina 26

Oulun kaupunki kehittää

hankintamenettelyjään 26

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 33

UKTY 37

Kuntien putkimestarit 38

TURVALLISUUS

Pyörätaskut rohkaisevat

pyöräilemään ajoradalla 39

Kunnissa riittää työtä

häiriötilantesiin varautumisessa 42

TEKNISET PALVELUT

Turun uusi Myllysilta on vuoden

kuntatekniikan saavutus 46

Kupera-hanke perkasi teknisen

sektorin toimintatapoja 48

Rohkeaa arkkitehtuuria

Malmössä ja Kööpenhaminassa 50

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Rytilät/Pekka Rytilä:

Rättisitikat parveilevat kesäisin 45

Uutisia 52

Kirjallisuutta 55

Henkilöuutisia 56

Palveluja 58

Kuntatekniikka 5/2012 3


KUNTAMARKKINAT

12.–13.9. – ohjelma

keskiaukeamalla

lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

Energia

Hankinnat

Ilmastonmuutos

Infra-IT

Jätehuolto

Kiinteistöt

Kunnossapito

Liikenne ja väylät

Liikuntapaikat

Maankäytön suunnittelu

Maarakennus

Rakentaminen

Turvallisuus

Uimahallit ja kylpylät

Vesihuolto

Viheralueet

Ympäristö

ALANSA YKKÖNEN

Maailmankongressi toi

kuntatekniikan asiantuntijat

Helsinkiin sivu 20

Päästöjen vähentämiseen

löytyy myös

edullisia keinoja sivu 24

Hankintamenettelyjen

kehittäminen parantaa

tuottavuutta sivu 26

5/2012

Pyörätaskut

lisäävät liikenneturvallisuutta,

Marek Salermo

sivulla 36

vakuuttaa. sivu 39

Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella

KORKEAJÄNNITTEISTÄ

VEDENPUHDISTUSTA

TOIMITUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö

Puh. 09 771 2533

Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi

Puh. 09 771 2087, 050 310 4811

TOIMITUSNEUVOSTO

Marika Kämppi

Heikki Lonka

Juhani Sandström

Sami Sillstén

Paavo Taipale

Petri Vainio

TILAUKSET

Puh. 09 771 2442

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)

Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)

Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)

ILMOITUKSET

Marianne Lohilahti

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS

Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA

Oy Scanweb Ab, Kouvola

ISSN 1238-125X

67. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry

Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY

sivu 6

Kannen kuva: Merja Ojala

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi

Laatua säädösviidakkoon


Elokuussa julkaistiin väitöstutkimus suomalaisen lainvalmistelun laadusta. Siinä

arvioitiin laatua ja sen kehittymistä viime vuosikymmeninä kriittisesti erityisesti

eri intressiryhmien tasapuolisten osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta.

Nykyään eturivissä vaikuttamassa ovat lähinnä elinkeinoelämä ja

työmarkkinajärjestöt. Lainvalmistelun parantaminen on esillä jopa hallitusohjelmassa,

mutta tulokset lienevät nähtävissä vasta myöhemmin.

Uusia lakeja sekä muita kansalaisten ja yhteisöjen toimintaa ohjaavia

säädöksiä tulee voimaan jatkuvasti. Näin käy kunta-alallakin yleisesti, myös

kuntatekniikassa. Tuorein esimerkki on näinä päivinä eduskunnalle annettava

hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Taustalla on

EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano korjausrakentamisen osalta.

Valmistelusta vastannut ympäristöministeriö haluaa Suomen olevan jälleen

EU:n eturivissä edistämässä sinänsä hyvää asiaa, energiatehokkuutta. Lakimuutoksista

ja asetuksista saattaa pahimmassa tapauksessa syntyä lähes legendaarista

haja-asutuksen jätevesiasetusta kiivaampi keskustelu. Kustannusvaikutuksiltaan

tämä säädöspaketti voi ainakin olla tuntuvasti sitä suurempi.

Päämäärään pyritään sivulle vilkuilematta, eikä kokonaisnäkemystä uuden

säätelyn vaikutuksista esimerkiksi kuntien tehtävien muutoksiin tai korjausrakennushankkeeseen

ryhtyvän velvoitteisiin tahdo löytyä. Kuntien toimitilakustannusten

tai kansalaisten asumiskustannusten on arvioitu nousevan

5-15 prosenttia, mikä ei lupaa hyvää näköpiirissä olevassa taloustilanteessa.

Homekorjauksiakin riittää jo nykyisellään kunnissa vuosiksi eteenpäin.

Eduskunnan pitäisi harkita huolellisesti, miten korjausrakentamista Suomessa

ensi vuonna ja sen jälkeen säädellään. On hyvä pitää mielessä Olaus

Petrin tuomarinohjeet lähes 500 vuoden takaa: ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus,

ei saata olla lakikaan”.

Ruotsalaiset tekivät sen taas

Eivät sentään tällä kertaa voittaneet jääkiekon maailmanmestaruutta. Mutta

osoittivat kuntatekniikan maailmankongressissa osaavansa tehdä monia asioita

fiksusti – ja myös kertoa niistä muille. Toki myös kotimaiset kuntatekniikan

edistysaskeleet ja kaukomaiden oivallukset nousivat tapahtumassa hyvin

esille.

Kongressia seuranneena on myönnettävä, että länsinaapurissa monia sellaisia

asioita, joita meillä juntataan kuin käärmeitä pyssyyn, on toteutettu hyvässä

yhteisymmärryksessä menestyksekkäästi. Ehkä se on sitä diskuteeraamisen

kautta syntyvää yhteishyvää, jota kaikki kansankodissa mielellään ovat

edistämässä.

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT

6/2012 13.9. 4.10. Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka 9.–12.10.

7/2012 11.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto

8/2012 21.11. 13.12. Energia Valaistus


Sähköpurkauksella käsitellystä vedestä otetaan

säännöllisesti näytteitä, jotka analysoidaan Ruskon

vesilaboratoriossa. Pilottilaitteistolla käsiteltyä

vettä ei johdeta verkostoon.

6 Kuntatekniikka 5/2012


VESIHUOLTO

Pilottilaitteisto testikäytössä Tampereella

SÄHKÖPURKAUKSESTA

tehoa desinfiointiin

Tampereen Veden käyttöpäällikkö Matti Virkamäki (vas.) ja tekniikan tohtori Henry Hatakka Wapulec Oy:stä tarkistavat, ettei otsonipitoisuus

pilottilaitteiston läheisyydessä ole kohonnut liian korkeaksi. Suomen useimpia EU-maita selvästi tiukemmat sisäilman otsonipitoisuuden

raja-arvot edellyttävät tiivistä seurantaa.

Talousveden desinfiointiin on kansainvälisenä yhteistyönä

kehitetty Suomessa uutta menetelmää,

joka perustuu hapetukseen korkeajännitteisen

sähköpurkauksen avulla. Se on laboratorio-oloissa

osoittautunut tehokkaaksi niin puhdistustulosten

kuin energiankulutuksenkin osalta. Tampereen

Veden Ruskon vesilaitoksella on kesäkuusta

lähtien testattu menetelmää pilottilaitteistolla.

TEKSTI Paavo Taipale

KUVAT Merja Ojala

Vesi solisee ohuina kalvoina

ylhäältä alas muovilevyn takana

jääkaapin kokoisessa pilottilaitteistossa

Ruskon vesilaitoksella

Tampereella. Suojaseinämän takana

äärimmäisen lyhytkestoiset,

noin 100 nanosekunnin pituiset

vajaan 20 kilovoltin korkeajännitepulssit

muodostavat reaktorissa

koronapurkauksen maadoitetun

levyn ja korkeajännitteisen elektrodilangan

väliin. Purkauksen läpi

virtaavan vesikalvon pintaan

muodostuu hydroksyyliradikaaleja,

jotka poistavat epäpuhtauksia

vedestä hapettamalla.

Kuulostaa monimutkaiselta,

mutta näyttää yksinkertaiselta.

Pilottimittakaavan kokeisiin pääsemisen

taustalla on pitkäaikainen

tutkimustyö, jota Lappeenrannan

teknillisessä yliopistos-

Kuntatekniikka 5/2012

7


VESIHUOLTO

“Kloorauksesta ei

voida kokonaan

luopua, koska otsoni

ei säily verkostossa

riittävän kauan.”

20 kilovoltin sähköpurkaus hapettaa veden epäpuhtauksia Ruskon

vesilaitoksen pilottilaitteistossa. Vesi virtaa ohuina kalvoina elektrodien

välissä ylhäältä alas. Käsitelty vesi varastoidaan alaosan säiliössä,

kunnes reaktiossa syntyvä otsoni hajoaa.

neiden suhteen. Ongelma saatiin

ratkaistuksi, ja reaktori toimii nyt

luotettavasti.

– Matkan varrella hajotettiin

muutama reaktori, mutta lopulta

saatiin kuukauden aikana

prosessin energiankulutus putoamaan

kolmannekseen otsonoinnin

vaatimasta energiasta,

Hatakka kertoo.

Ongelmia on matkan varrella

ollut muitakin. Varsinkin veden

ollessa kylmää reaktorissa syntyvä

otsoni ei ehdi hävitä pilottilaitteistoon

rakennetussa säiliössä.

– Kun sisäilman otsonin rajaarvot

ovat Suomessa vielä puolta

pienemmät kuin muualla EU:ssa,

niin asialle oli tehtävä jotakin.

Täällä se tarkoitti veden johtamista

putkessa laitosrakennuksen

ulkopuolelle.

Sähköpurkaus korvaa

otsonoinnin

Ruskon nykyinen puhdistusprosessi

ei sisällä otsonointia, joten

suoraa vertailua siihen ei täällä

voida tehdä. Laitteistoon tuleva

vesi otetaan laitoksen puhdistusprosessista

flotaation jälkeen.

Sähköpurkaus veden desinfioinnissa

Henry Hatakka, TkT

Lappeenranan teknillinen

yliopisto / Wapulec Oy

Menetelmä on kehitetty korvaamaan

laadukasta vettä tuottava, mutta paljon

energiaa kuluttava otsonointi. Otsonointia

vastaava hapetusteho on saatu uudella

koronapurkausmenetelmällä, jossa kuluu

enintään kolmannes otsonoinnin tarvitsemasta

energiasta. Koronapurkaus tuottaa

suoraan veden pintaan lyhytikäisiä, mutta

erittäin aktiivisia hapettajia, hydroksyyliradikaaleja.

Lisäksi purkauksessa muodostuu

muita hapettajia, kuten otsonia ja

atomihappea. Pääteho on kuitenkin massiivisessa

radikaalimuodostuksessa.

Menetelmä kuuluu niin sanottuihin kehittyneisiin

hapetustekniikoihin, jotka soveltuvat

liuenneiden (orgaaniset ja jotkin

epäorgaaniset kuten rauta ja mangaani)

aineiden poistamiseen vedestä hapettamalla

eli pilkkomalla haitalliset kemialliset

komponentit pienemmiksi ja vaarattomiksi

yhdisteiksi tai mineralisoimalla ne vedestä

kokonaan hiilidioksidiksi.

Laitteisto koostuu generaattorista ja

SÄHKÖPURKAUSMENETELMÄN

TOIMINTAPERIAATE

Puhdistettava vesi

Ilma tai

happi

Generaattori

Korkeajännitteinen

sähköpulssi

Reaktori

Puhdas

vesi

sa on tehty yhteistyössä venäläisen

Tomskin teknillisen yliopiston

ja suomalaisen Wapulec Oy:n

kanssa.

– Menetelmää on tutkittu

muuallakin, mutta venäläisillä

on sen kaupallisesta käytöstä

eniten kokemuksia ja myös tutkimustietoa,

sanoo menetelmän

kehittäjä ja pilottikokeita johtava

tekniikan tohtori Henry Hatakka

Lappeenrannan teknillisestä

yliopistosta.

Tutkimusta vietiin Suomessa

eteenpäin Tekesin tukemalla

2,5-vuotisella hankkeella. Venäläistä

reaktorityyppiä kehitettiin

poistamalla elektrodeissa käytetyt

eristeet. Näin päästiin käsiksi

koronapurkauksiin. Menetelmä

on tehokas, mutta herkkä vedessä

olevien sähköä johtavien aireaktorista.

Generaattori tuottaa erittäin

lyhytkestoisia (noin 100 nanosekuntia)

korkeajännitepulsseja. Korkeajännitepulssi

muodostaa reaktorissa koronapurkauksen

maadoitetun levyn ja korkeajännitteisen

elektrodilangan väliin. Vesi virtaa (pisaroina,

norona tai kalvona) koronapurkauksen

läpi, jolloin purkauksen elektrodisyöksy

muodostaa veden pinnassa hydroksyyliradikaaleja.

Purkauksen on tapahduttava kaasussa

(ilma, happi tai argon), koska kokonaan

veden sisässä väliaineen vastuksen voittamiseen

hukataan moninkertainen määrä

energiaa. Siksi vesi johdetaan reaktoriin

yksinkertaisen suihkulevyn läpi (vastaava

rakenne kuin normaalissa käsisuihkussa) ja

kerätään suljettuun säiliöön reaktorin alapuolella.

Vesi poistetaan säiliöstä yksinkertaisen

patolevyn kautta.

Suuremmissa yksiköissä vesi voidaan

johtaa suljettuun altaaseen, josta vesi poistetaan

hiekkasuodattimen läpi. Reaktorissa

muodostunut ja veteen liuennut otsoni

vapautuu vedestä, mutta lyhyen, lämpötilasta

riippuen yleensä alle 30 minuutin viipymän

jälkeen se hajoaa itsestään.

8 Kuntatekniikka 5/2012


“Lopulta saatiin kuukauden

aikana prosessin energiankulutus

putoamaan kolmannekseen otsonoinnin

vaatimasta energiasta.”

– Vielä parempi olisi käyttää

koronapurkauspuhdistusta

hiekkasuodatuksen jälkeiseen

veteen, mutta täällä vedessä on

siinä vaiheessa jo klooridioksidi

mukana, joten se ei ollut mahdollista,

Hatakka selostaa.

– Putkistossa on oltava desinfiointikykyä

tulevaisuudessakin,

joten kloorauksesta ei voida

kokonaan luopua, koska otsoni

ei säily verkostossa riittävän

kauan. Ongelmana on myös

nykyisen raakaveden kesäisin

korkea lämpötila, joka heikentää

desinfioinnin tehoa, Tampereen

Veden käyttöpäällikkö

Matti Virkamäki huomauttaa.

Menetelmällä on laboratoriossa

kyetty hapettamaan sellaisiakin

yhdisteitä, joihin perinteinen

otsonointi ei ole tehonnut.

Tällaisia ovat muun muassa

metaani jätevedenpuhdistuksessa

ja talousvesipuolella muun

muassa hormonit.

Teho paranee happipitoisuutta

nostamalla

Periaatteessa koronapurkausmenetelmällä

olisi mahdollista

korvata desinfioinnin lisäksi

muitakin puhdistusprosessin

vaiheita, mutta tehtyjen kokeiden

perusteella energiaa kuluu

silloin niin paljon, että menetelmän

kustannustehokkuus katoaa.

Ruskon pilotissa sähköä käytetään

noin 40 Wh puhdistettua

vesikuutiota kohti eli noin 0,5

sentin edestä.

Laitteiston läpi ajettiin kesällä

vettä noin kuusi kuutiometriä

tunnissa. Puhdistustehoa

on mahdollista parantaa nostamalla

reaktorin happipitoisuutta.

Teho kaksinkertaistuu, jos

reaktorin happipitoisuus on 60

prosenttia. Kustannusvertailua

lisähapen käytön ja ilman hapen

varassa toimivien reaktorien

välillä ei ole vielä tehty. Sen

sijaan otsonoinnin energian kulutuksesta

on tietoa.

– Otsonia annostellaan tyypillisesti

2–10 mg/l, ja otsonin

valmistamiseen kuluu energiaa

noin 20–35 kWh/kg. Näin ollen

otsonoinnin energiakustannus

vaihtelee välillä 40–350 Wh/m 3 ,

Henry Hatakka sanoo.

– Kun energian hinta nousee

koko ajan, sen kulutuksen vähentäminen

on tärkeää, käyttöpäällikkö

Virkamäki korostaa.

Vähän huollettavaa

Laitteistossa on varsin vähän

kunnossapitoa vaativia kohteita.

Korkeajännitteisen sähköpurkauksen

tuottava elektrodilanka

joudutaan vaihtamaan

aika ajoin, mutta senkin käyttöikä

on Hatakan mukaan varsin

pitkä.

– Tämänhetkisessä pilottilaitteistossa

myös vedenjakorakenteet

vaativat jonkin verran

huoltoa, mutta uskon, että täyden

mittakaavan laitoksessa siihen

löydetään lähes huoltovapaa

suunnitteluratkaisu. Koko

laitteiston käyttöiäksi voi arvioida

noin 30 vuotta.

Pilottilaitteistosta voidaan

helposti skaalata tuotantokäyttöön

soveltuva laitteisto. Generaattori

tosin joudutaan vaihtamaan

vesijäähdytteiseksi varsin

pian koon kasvaessa.

– Isompiin laitoksiin voidaan

ja on usein muistakin syistä

viisasta rakentaa useita käsittelylinjoja.

Toistaiseksi kokemuksia

on enimmillään 10 kilowatin

generaattoreista, Henry

Hatakka sanoo.

Ennen täyden mittakaavan

laitoksen rakentamista kannattaa

hänen mielestään ehdottomasti

selvittää lisähapen käytön

kustannustehokkuus. Tätä

on tarkoitus testata myös käynnissä

olevalla Ruskon pilottilaitteistolla.

– Tarkoituksena on myös

Kuntatekniikka 5/2012

9


TAMPEREEN

VESI 2011

Tampereen kaupungin

liikelaitos

Toimittaa vettä Tampereella

ja Pirkkalassa lähes 230 000

asukkaalle. Puhdistaa näiden lisäksi

myös Ylöjärven yhdyskuntajätevesiä.

Veden myynti 15,2

miljoonaa m 3

Talousveden tuotanto:


miljoonaa m 3 , josta Ruskon laitoksella

15,1 miljoonaa m 3


miljoonaa m 3

Jäteveden puhdistus 26,5

miljoonaa m 3 , josta laskutettua

20,3 miljoonaa m 3

Vesijohtoverkostoa 738 km

Viemäriverkostoa 1 311 km,

josta jätevesiviemäriä 668 km,

sadevesiviemäriä 596 km ja



euroa


euroa

Vakinaisen henkilöstön


Tampereen Vesi tuottaa verkostoonsa pumpattavasta talousvedestä noin 15 miljoonaa kuutiometriä eli

kolme neljännestä Ruskon vesilaitoksella, joka ottaa vetensä Roineesta. Tavoitteena on siirtyä seudullisen

Tavase Oy:n valmistamaan tekopohjaveteen. Hanke on kuitenkin edennyt kunnissa takkuisesti.

selvittää, voidaanko vielä pienemmällä

sähköpurkausten pulssitaajuudella

päästä yhtä hyviin

puhdistustuloksiin. Nykyisestä

1 000 pulssista sekunnissa taajuus

alennettaisiin puoleen.

Myös prosessin säädettävyyttä

muun muassa käsiteltävän veden

lämpötilan mukaan on vielä

tarpeen selvittää.

Vedenpuhdistusmenetelmien tutkimus on pitkäjänteistä

TEKSTI Paavo Taipale

KUVA Seppo Haavisto

Uusia vedenpuhdistusmenetelmiä,

kuten kalvosuodatusta ja

elektrokoagulaatiota on tutkittu

monella taholla sekä Suomessa

että muualla maailmassa, mutta

merkittäviä läpimurtoja ei juuri

ole saatu aikaan.

– Kalvosuodatusmenetelmien

käyttöönottoon liittyneet kovat

odotukset reilu vuosikymmen

sitten kilpistyivät valtaosin menetelmän

kalleuteen. Kalvosuo-

Päämarkkinat Suomen

ulkopuolella

Venäjällä sikäläistä sähköpurkausmenetelmää

on käytetty vedenpuhdistukseen

muun muassa

leipomoissa, panimoissa ja

votkatehtailla. Suomalainen kehitystyö

on jalostanut siitä olennaisesti

energiatehokkaamman. Sen

on arvioitu voivan korvata erityisesti

paljon energiaa kuluttavaa

otsonointia vesilaitoksilla.

– Päämarkkina uudelle menetelmälle

ovat suuret pintavesilaitokset

ympäri maailmaa. Uusi

menetelmä voisi sopia myös kehittyvien

maiden vesilaitoksille,

joissa desinfioinnin tarve on suuri

ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet

hyvät, Hadatuksen

puhdistustulokset ovat

kyllä erinomaisia, sanoo vesihuoltotekniikan

professori Riku Vahala

Aalto-yliopistosta.

Kalvosuodatustutkimukset kuitenkin

jatkuvat myös Suomessa.

Perusvaihtoehtoina tarkastellaan

joko ”harvemman” kalvon

käyttöä koko puhdistusprosessin

alussa tai ”tiheän” kalvon käyt-

– Nyt tutkitaan menetelmiä, joita

laitosmittakaavassa voidaan

ajatella hyödynnettävän laajasti

vasta 2030-luvulla, professori

Riku Vahala sanoo.

10 Kuntatekniikka 5/2012


VESIHUOLTO

Henry Hatakka (vas.) säätää pilottilaitteiston generaattoria ja Matti Virkamäki tarkistaa laitteiston

ympäristön otsonipitoisuuden. Tilan otsonipitoisuutta on seurattava tarkasti.

takka pohtii.

Uuden menetelmän käyttökohteita

Suomessa ei vielä ole

arvioitu. Kun laitoksella tehtävien

pilottikokeiden pohjalta

päästään laskemaan todellisia

energiankulutustietoja, voidaan

myös arvioida sitä, millaisille

suomalaislaitoksille menetelmä

soveltuisi niin, että investoinnin

takaisinmaksuaika olisi

kohtuullinen.

Tampereen Vesi mukana

alan kehityshankkeissa

Sopivaa vesilaitosta pilotointia

varten kartoitettiin melko laajasti,

ja lopulta Ruskon vesilaitos

valikoitui testauspaikaksi. Pilottilaitteiston

rakentaminen ja asentaminen

on tehty Keksintösäätiön

hankerahoituksella. Ruskon

vesilaitos tarjoaa laitteistolle tilat,

analytiikan ja asennusapua sekä

tarvittavan sähköenergian.

– Periaatteenamme on ollut

tehdä paljon yhteistyötä muun

muassa oppilaitosten kanssa. Tämä

on yhtenä hankkeena muiden

joukossa. Ei tämä menetelmä

välttämättä tule koskaan täällä

tuotantokäyttöön, mutta kehitystä

pitää olla mukana viemässä

eteenpäin, Matti Virkamäki

sanoo.

Tampereen Vesi on käynnistänyt

tällä hetkellä varalaitoksena

toimivan Näsijärven vettä käyttävän

Kaupinojan vesilaitoksen

saneeraushankkeen. Näsijärven

veden laatu on tällä vuosituhannella

parantunut merkittävästi ja

on joiltakin osin jopa parempi

kuin Roineen vesi, jota Ruskossa

käytetään. Vesi tullaan saneerauksen

jälkeen ottamaan Näsijärvestä

selvästi Roinetta syvemmältä,

mikä myös vakauttaa lämpötilaa

ja parantaa veden makua

kesäaikana.

Kaupinojan laitoksen saneeraussuunnitelmat

ovat jo valmiina,

ja laitoksen on määrä olla

käyttökunnossa kahden vuoden

kuluttua kesällä 2014. Kapasiteetiltaan

se tulee olemaan hieman

Ruskon laitosta suurempi.

– Kun Kaupinojan laitos saadaan

saneerauksen jälkeen käyttöön,

Ruskon laitos on tarkoitus

peruskorjata vuosikymmenen lopulla.

Uskomme, että aikanaan

saamme tänne TAVASE Oy:ltä

tekopohjavettä, joka on luonnollisesti

vielä paljon Roineen vettä

laadukkaampaa.

työtä

töä täydentämässä tavanomaista

puhdistusprosessia.

– Jälkimmäistä vaihtoehtoa tutkittiin

aikanaan varsin perusteellisesti,

ja nyt keskitymme enemmän

ensin mainittuun perusvaihtoehtoon.

Jokin aika sitten saatiin

lupaavia tuloksia myös ioninvaihtohartseista,

mutta niitäkään

ei ole toistaiseksi otettu yleisesti

käyttöön.

Otsonoinnin annostuksesta

opinnäytetyö käynnissä

Tampereen teknillisen yliopiston

kemian ja biotekniikan laitoksen

professori Tuula Tuhkanen puolestaan

muistuttaa, että suomalaisten

pintavesien keskeisen ongelman,

humuksen, poistoon on

toistaiseksi ollut käytettävissä hapetusta

edullisempia menetelmiä.

– Hydroksyyliradikaalien käyttö

hapetuksessa on perusteltua erityisesti

silloin, kun vedessä on sellaisia

epäpuhtauksia, joita muut

menetelmät eivät poista.

Tuhkasen mielestä on tarpeellista

myös selvittää otsonoinnissa

käytettävää annostusta. Tähän

liittyvä opinnäytetyö on käynnissä

HSY Veden kanssa.

– On hiukan sellainen tuntuma,

että monilla laitoksilla käytetään

otsonoinnissa tällä hetkellä

liian suurta turvamarginaalia. Sen

pienentäminen alentaisi otsonoinnin

kustannuksia. On kuitenkin

hyvä, että vaihtoehtoisia menetelmiäkin

tutkitaan, hän sanoo.

Osaavista tekijöistä pulaa

Riku Vahala muistuttaa tutkimuksen

pitkästä aikajänteestä ja sanoo,

että nyt tutkitaan menetelmiä,

joita laitosmittakaavassa voidaan

ajatella hyödynnettävän laajasti

vasta 2030-luvulla. Harvat

vielä käytössä olevat suomalaiset

pintavesilaitokset alkavat tulla saneerausikään.

Niistäkin useat ottavat

käyttöön tekopohjaveden

pintaveden sijasta.

– Näyttää kuitenkin siltä, että

vesilaitossaneerauksiin erikoistuneita

urakoitsijoita ei tahdo enää

kotimaassa olla. Osaavia tekijöitä

ei tällaisiin erikoiskohteisiin löydy,

Vahala harmittelee.

Kuntatekniikka 5/2012

11


VESIHUOLTO

Opas vesiosuuskunnille, vesilaitoksille ja kunnille

VESIHUOLLON ORGANISAATIOT

linjakkaampaan yhteistyöhön

Vesiosuuskunnat ja

kunnat saavat ensi kevään

aikana opasjulkaisun

keskinäisen yhteistoimintansa

järjestämiseen.

Monissa

kunnissa, joissa on

viime vuosikymmenellä

perustettu runsaasti

uusia vesiosuuskuntia,

on kaivattu yhtenäistä

ohjeistusta.

TEKSTI ja KUVA Paavo Taipale

Suomessa on toista tuhatta

vesiosuuskuntaa, joista suurin

osa on pieniä. Uusia vesiosuuskuntia

on muodostettu viime

vuosina haja-asutusalueille ja

loma-asuntoalueille varsinkin

jätevesiasetuksen velvoitteiden

täyttämiseksi. Tällainen toiminta

jatkunee vilkkaana vielä lähivuosina.

Osuuskuntamuotoisen vesihuollon

on yleisesti arvioitu voivan

toimia laadukkaasti tulevaisuudessa

silloin, kun osuuskunta

on niin suuri, että se voi palkata

alan ammattihenkilöstöä. Useissa

pienissä osuuskunnissa toiminta

perustuu vapaaehtoisuuteen.

Ammattitaitoinen järjestelmien

ylläpito saattaa olla kunnan

asiantuntija-avun ja ostopalveluiden

varassa.

Opas avuksi toiminnan

kehittämiseen

Kuntaliitto on käynnistänyt yhteishankkeen,

jonka tarkoituksena

on luoda toimintamalleja kuntien,

kunnan vesihuoltolaitosten

ja vesiosuuskuntien

yhteistyön

pohjaksi.

Työhön

tarvitaan laaja

kirjo alan toimijoita

keskustelemaan

ja muokkaamaan

yhteistyön

muotoja

tai toimintatapoja

mahdollisia

yhdistymisiä

varten.

– Vesihuoltoalan

toimijat ovat kertoneet tarpeesta

valtakunnalliselle julkaisulle,

jossa on ohjeistusta ja esimerkiksi

sopimusmalleja siitä, miten

vesihuoltolaitosten yhteistyötä

parannetaan ja vesihuoltolaitoksia

yhdistetään, olivatpa ne sitten

kunnan tai osuuskuntien laitoksia,

– Tärkeintä ohjeistuksessa on

se, että se on käyttökelpoista

kaikille toimijoille – pienillekin,

Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan

päällikkö Kirsi Rontu sanoo.

VESIHUOLTOYHTEISTYÖN OPAS

OSUUSKUNNILLE JA KUNNILLE

Selvitetään vesihuoltolaitosten

ja vesiosuuskuntien tai vesiosuuskuntien

yhdistyessä tarvittava

yhteinen näkemys omaisuuden

arviointiin, yhteisen hallinnon

muodostamiseen, sopimuspohjiin

sekä taksapolitiikkaan.

Otetaan kantaa kunnan vesihuoltoavustuspolitiikkaan

sekä

kunnan toiminta-alueen hyväksymisprosessiin

ja liittämisvelvollisuudesta

vapauttamispäätösprosessiin.

Laaditaan sopimusmalli ja selkeät

ohjeet, jotka sisältävät

muun muassa seuraavat vesihuoltolaitosten

yhdistymiseen

liittyvät asiat:

siosuuskunnassa


det

(sisältäen myös osuuskuntalain)







Hanke aloitetaan laajapohjaisella

seminaarilla syyskuussa

2012, jossa sovitaan työn tavoitteista

ja etenemisestä ja kirjataan

osapuolten näkemykset

sekä perustetaan hankkeelle ohjausryhmä.

Suomen Kuntaliiton

yhdyskuntatekniikan

päällikkö

Kirsi Rontu

sanoo.

Myös toiminta-aluepäätöksiin

ja liittymisvelvollisuudesta

vapauttamiseen

halutaan selviä

kriteereitä. Tärkeää

on luoda yhteiset

pelisäännöt

koko vesihuoltoalalle.

Painoarvoa

hankkeeseen tuo

Ronnun mukaan se, että oppaan

laadinnassa ovat mukana MMM,

YM, Pirkanmaan ely-keskus,

VVY, Pellervo-seura, SVOSK ja

Kuntaliitto.

– Tärkeintä ohjeistuksessa on,

että se on käyttökelpoista kaikille

toimijoille – pienillekin. Hankkeessa

tullaan selvittämään myös

kuntien vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien

tai vesiosuuskuntien

keskinäisissä yhdistymisissä

tarvittava yhteinen näkemys

omaisuuden arviointiin, yhteisen

hallinnon muodostamiseen,

sopimuspohjiin sekä taksapolitiikkaan,

Rontu kertoo.

Tavoitteena suositus

toimintatavoista

Tavoitteena on muodostaa suositus

vaihtoehtoisista toimintatavoista

kun yhteistyötä ryhdytään

tiivistämään tai jos vesihuoltolaitoksia

ja osuuskuntia yhdistetään.

Yhdistymisissä otetaan huomioon

kaikki organisoitumisvaihtoehdot.

– Kuntien ja niiden alueella

toimivien vesiosuuskuntien välillä

tarvitaan joustavaa ja luottamuksellista

yhteistyötä. Jo suunnitteluvaiheessa

tulisi yhteistyössä

todeta verkostojen tekninen

yhteensopivuus mahdollista tulevaisuuden

yhdistymistä silmälläpitäen.

Pitkällä tähtäimellä voisi

ajatella, että alueellinen vesihuoltolaitos,

johon myös osuuskunnat

liittyisivät, parantaisi toimintavarmuutta

ja kustannustehokkuutta,

Rontu pohtii.

– Ohjeistuksesta tehdään

maksuton verkkojulkaisu, joka

sisältää sopimusmallit. Se on

tarkoitus julkaista ensi keväänä.

Osuuskuntien tietoon julkaisu ja

sen tieto saadaan SVOSK ry:n ja

VVY:n kautta. Toivomme myös,

että julkaisun sisältö kiinnostaisi

mediaa, Kirsi Rontu sanoo.

Oppaan kokoamisesta vastaa Kuntaliitossa

DI Henna Luukkonen, ja se on

keväällä 2013 ladattavissa Kuntaliiton

maksuttomana verkkojulkaisuna osoitteesta

http://shop.kunnat.net/.

Kuntatekniikka 5/2012

13


Talouden ohjaus ja valvonta kaipaavat terävöittämistä

VESIHUOLTOLAKI

– tasapainoilua julkis- ja

yksityisoikeuden välillä

Reilun vuosikymmenen

voimassa ollut vesihuoltolaki

on toiminut

kohtuullisen hyvin. Lakia

sovellettaessa toimitaan

sekä julkisoikeuden

että yksityisoikeuden

piirissä. Asiakas

ei aina ole selvillä pelisäännöistä.

Vesihuollon

palveluolemuksesta

huolimatta kunnalla on

keskeinen julkisoikeudellinen

rooli sen kehittämisessä.

Jaakko Gustafsson

LuK/hall.yo

Itä-Suomen yliopisto

Vesihuoltolaki (VHL) on erityislaki,

jota sovelletaan kaikkeen

laitosmuotoiseen vesihuoltotoimintaan,

riippumatta sen organisointitavasta

tai omistuspohjasta.

Osa VHL:n säätelemästä toiminnasta,

kuten esimerkiksi kehittämissuunnitelman

laatiminen ja

vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

määrääminen, edellyttävät

kunnalta julkisoikeudellista päätöksentekoa.

Tämä ei kuitenkaan

tarkoita, että kaikki VHL:n mukainen,

asiakkaiden asemaan vaikuttava

päätöksentekomenettely

olisi luonteeltaan kokonaisuudessaan

julkisoikeudellista.

On lisäksi otettava huomioon,

että vesihuoltolaitosten toiminnan

organisoinnissa joudutaan

soveltamaan myös muita säädöksiä

kuten kirjanpitolainsäädäntöä

ja muuta soveltuvaa toimialakohtaista

lainsäädäntöä. Tällaisia

ovat esimerkiksi kunnallisten

vesihuoltolaitosten osalta

kuntalain 10a luku, jota sovelletaan

kunnallisiin liikelaitoksiin ja

kuntayhtymiin, sekä vesihuoltoosuuskuntien

osalta osuuskuntalaki

(1488/2001). Yhtiömuotoiseen

vesihuoltolaitostoimintaan

sovelletaan puolestaan osakeyhtiölakia

(624/2006).

Vesilaitoksen ja asiakkaan

välillä on kuluttajasuhde

Vaikka kunnallinen vesihuoltolaitos

toimisi käytännössä kunnan

osana, vesihuoltolaitoksella

ei ole varsinaisia viranomaistehtäviä.

Näin ollen vesihuoltolaitoksen

ja sen asiakkaan välillä

ei ole viranomaissuhdetta (joka

tarkoittaisi siis julkisoikeudellista

oikeussuhdetta) vaan kuluttajasuhde,

jota säännellään VHL:n

lisäksi myös muiden tähän asiayhteyteen

soveltuvien säädösten

kuten kuluttajansuojalain (KSL,

38/1978) perusteella.

Vesihuoltolaitoksen kannalta

keskeistä on vakaa laitostalous,

joka mahdollistaa myös tarpeelliset

investoinnit. Vesihuoltolaitoksen

asiakkaan kannalta keskeisin

intressi on saada tarvitsemansa

vesihuoltopalvelut (talousvesi,

viemäröinti, tietyissä tapauksissa

kuivatusvesien poisjohtaminen)

luotettavasti ja edulliseen

hintaan. Vesihuoltolain mukaisilla

maksukäytännöillä tulisi tukea

näitä tavoitteita. Maksujen määräytymisperusteet

eivät kuitenkaan

aina ole taloudelliselta ja oikeudelliselta

kannalta aivan niin

yksiselitteisiä ja selkeästi ilmoitettuja

kuin intressien ja VHL:n

tavoitteiden toteutumisen kannalta

voitaisiin pitää toivottavana.

VHL 4 luku säätää vesihuollon

maksujen yleisistä perusteista,

maksuista sekä kunnallisen

laitoksen kirjanpidosta ja VHL

5 luku vesihuollon sopimuksista,

yleisistä toimitusehdoista, sopimusehtojen

muuttamisesta sekä

sopimusten irtisanomisesta.

Koska kyse on edellä mainitun

kuluttajasuhteen ehtojen sääntelystä,

joihin ei liity suoranaista

julkisen vallan käyttöä, nämä

kyseiset säännökset ovat siten

luonteeltaan yksityisoikeudellisia.

VHL:n tultua voimaan 2001

kaikki sen nojalla asiakkailta veloitettavat

vesihuollon maksut sekä

vesihuoltopalveluja koskevat

sopimukset ovat siten luonteeltaan

yksityisoikeudellisia.

Yksityisoikeudelliseen maksu-

ja sopimusjärjestelmään siirtymisen

eräänä tavoitteena on ollut

maksujen ja niiden määräytymisperusteiden

valvonnan läpinäkyvyyden

parantaminen, mikä

on olennaista muun muassa asiakkaiden

yhdenvertaisen kohtelun

sekä vesihuoltolaitosten laitostalouden

valvonnan kannalta.

Yhtenä tarkoituksena on ollut

myös parantaa aiheuttamisperiaatteen

ja kustannusten kattamisen

periaatteen toteutumista

ja toteuttamisen valvontaa ja näin

kustannusten oikeaa kohdentamista

niiden aiheuttajalle vesihuoltopalvelujen

hinnoittelussa.

Valvonnan ja oikeusturvan

ongelmia

Asiakkaiden kannalta yksityisoikeudelliseen

maksu- ja sopimusjärjestelmään

siirtyminen ei

ole kuitenkaan ollut täysin ongelmatonta.

Maksujen ja sopimusten

yksityisoikeudellisesta luonteesta

johtuen niissä ilmeneviin

erimielisyyksiin ei siten lähtökohtaisesti

voida hakea muutosta

valituksella hallinto-oikeuteen,

vaan ne tulevat ratkaistaviksi

muiden yksityisoikeudellisten

riita-asioiden tapaan kanteella

käräjäoikeudessa.

Tätä ei kuitenkaan voida pitää

vesihuoltolaitoksen asiakkaan

kannalta mitenkään ongelmattomana,

sillä yksityisoikeudelliseen

prosessiin liittyvä oikeuskuluriski

voi olla huomattava, ja lisäksi

niin vesihuoltolaitosten asiakkailta

kuin käräjäoikeuksiltakin

yleensä puuttuu myös esimerkiksi

VHL 4 luvun mukaisissa asioissa

tarvittavaa taloudellista ja oikeudellista

asiantuntemusta.

Kunnallisten vesihuoltolaitosten

palvelujen hinnoittelun

perustan muodostavasta taksasta

päättää kunnan johtosään-

14 Kuntatekniikka 5/2012


VESIHUOLTO

nössä nimetty kunnan toimielin,

yleensä valtuusto. Kyseinen taksapäätös

(erotuksena VHL 4 luvun

mukaisista yksityisoikeudellisista

maksuista) on siten luonteeltaan

julkisoikeudellinen, ja

tähän päätökseen on näin ollen

myös mahdollista hakea muutosta

kunnallisvalitusteitse. Sen

sijaan esimerkiksi vesihuoltoosuuskuntien

asiakkaiden mahdollisuudet

hakea julkisoikeudellista

tietä muutosta vesihuoltomaksujensa

määräytymisperusteisiin

ovat erittäin rajoitettuja,

kuten käy ilmi esimerkiksi tapauksesta

KHO:2012:39.

Laitoksen omistusmuoto

määrittää näin huomattavilta

osin myös asiakkaiden käytettävissä

olevien oikeusturvakeinojen

laajuuden maksuihin kohdistuvan

muutoksenhaun kannalta.

Tätä voidaan pitää ongelmallisena

erityyppisten vesihuoltolaitosten

asiakkaiden välisen tasa-arvoisuuden

kannalta. Tästä johtuen

myös vesihuollon asiakassuhteissa

saattaa toisinaan syntyä tilanteita,

jolloin voi olla vaikeuksia

päättää, tulisiko ratkaistavana

oleva, maksujen määräytymisperusteisiin

liittyvä asia tai kiista

käsitellä yksityis- vai julkisoikeudellisessa

järjestyksessä.

Se aiheuttaa osaltaan epätietoisuutta

niin vesihuoltolaitosten

ja viranomaisten (kunta) päätöksenteossa

kuin asiakkaidenkin

keskuudessa muun muassa aiemmin

mainitusta kunnallisvalitusmahdollisuuden

sattumanvaraisuudesta

johtuen.

Valvonnan vastuut

hajallaan

Asiakkaan kannalta erityisen ongelmallista

voi olla, että maksujen

kohtuullisuuden ja määräytymisperusteiden

valvonta ei sinänsä

kuulu varsinaisesti kunnan

enempää kuin ely-keskuksenkaan

toimivaltaan, vaan kyseiset

viranomaiset voivat käyttää toimivaltaansa

vain hallinnollisiin

asioihin eli VHL:n edellyttämään

julkisoikeudelliseen päätöksentekoon

liittyen.

VHL:n mukaisten yksityisoikeudellisten

velvoitteiden valvonta

sen sijaan kuuluu kuluttajariitalautakunnalle

(KSL:n mukaiset

asiat) sekä kilpailuvirastolle

(KilpailuL:n mukaiset asiat,

johtuen vesihuoltolaitoksen

asemasta toiminta-alueensa ns.

luonnollisena monopolina). Nimenomaisesti

VHL:n nojalla nämäkään

tahot eivät voi ottaa kantaa

mahdollisiin ongelmatilanteisiin

VHL:n mukaisissa maksu- ja

sopimusasioissa.

Suomessa ei ole tällä hetkellä

mitään sellaista viranomaistahoa,

jolle juuri VHL:n mukaisten

maksujen (ja sopimusasioiden)

valvonta nimenomaisesti ja

viran puolesta kuuluisi. Tilanne

on hankala, sillä yksityisoikeudellista

prosessia ei voida pitää

vesihuoltolaitoksen asiakkaan

kannalta erityisen tehokkaana

edunvalvontakeinona mahdollisissa

kiistoissa.

Kokonaisuudessaan reilun

vuosikymmenen voimassa olleesta

VHL:sta saadut kokemukset

ovat olleet myös maksukäytäntöjen

osalta pääasiallisesti

myönteisiä. Maksujen oikeudellisten

määräytymisperusteiden ja

niiden valvontakäytäntöjen osalta

tietynlaista terävöittämistä kuitenkin

kaivattaisiin. Loppuraporttinsa

jättänyt vesihuoltolain

tarkistamistyöryhmä onkin esittänyt

VHL:n edellyttämien valvontakäytäntöjen

tehostamista

myös lain yksityisoikeudellisten

velvoitteiden toteutumisen seurantaan

liittyen.

Kirjoittaja laatii Itä-Suomen yliopiston

oikeustieteen laitoksella opinnäytetyötä

vesihuollon maksujen määräytymiseen

vaikuttavista seikoista.

70

70 % maapallon pinta-alasta on vettä.

High-efficiency -tekniikan edelläkävijä: Wilo.

70 % maapallon pinta-alasta on vettä. Veden huolellinen ja tehokas käsittely säästää yhteisiä resurssejamme. Wilon high-efficiency -pumput, kuten IE4 -luokan

kestomagneettimoottorilla varustettu Wilo-Helix EXCEL ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut Wilo-TWI -porakaivopumput säästävät sekä luontoa että

rahaa. Seuraavan sukupolven tulevaisuus on jo tänään meidän käsissämme. Lisää tulevaisuutta Internet-sivuillamme www.wilo.fi/he

Kuntatekniikka 5/2012

15


PUURAKENTAMINEN

edellyttää yhteistyötä

Växjöläinen puurakentamisen asiantuntija Hans

Andrén patistelee Suomen kuntia keksimään lisää

käyttöä puulle, jolle paperitehtaat sulkevat

oviaan. Hänestä puurakentamisen kehittäminen

vaatii yritysten, kuntien ja yliopistojen yhteistyötä.

Neuvoja ja kahdeksankerroksisia esimerkkejä on

tarjolla Ruotsissa.

TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen

Puu kumahtaa, kun viimeiset

laudat lyödään paikoilleen kolmanteen

kerrokseen. On vuosi

1992 ja ruotsalaisessa Växjön

kaupungissa on juuri valmistunut

kielletty talo. Silloin Ruotsin

laki esti rakentamasta yli kaksikerroksista

puutaloa.

Växjön puukerrostalo tehtiin

poikkeuslailla, sillä metsäisen

Kaakkois-Ruotsin katsottiin

olevan poikkeuksellisessa tilanteessa.

– Poliitikot katsoivat karttaa.

Hallitus päätti, että puusta tehdään

businestä, se on ympäristöystävällistä

ja sitä on kehitettävä

vientituotteeksi.

Växjöstä tuli ensimmäinen

kaupunki, jossa puu tuli kunnan

strategiaan. Meidän piti tukea ja

lisätä sen käyttöä, Växjön kunnallisyhtiön

(Växjö Kommunföretag

AB) projektikoordinaattori Hans

Andrén kertoo.

Nyt on kulunut kaksi vuosikymmentä

poikkeuslaista ja

korkeasta puurakentamisesta

tuli sallittua vuonna 1994. Andrén

lähtee oppaaksi kaupunkikierrokselle

ja lupaa näyttää mitä

sen jälkeen on tapahtunut.

Tuhkasta nousi puuta

Puurakentaminen oli iso askel

kaakkoisruotsalaiselle 60 000

asukkaan Växjölle, joka oli palanut

kolmesti. Sen kirkkoa olivat

lieskat nuolleet seitsemän kertaa.

– Ne palot tapahtuivat suurimmaksi

osaksi tanskalaisten vallan

aikana, Andrén huomauttaa.

Hän ei ole huolissaan siitä, että

puiset kerrostalot muodostaisivat

maailman korkeimpia kokkoja.

– Jopa teidän VTT:nne (Valtion

teknillinen tutkimuskeskus) on

myöntänyt, ettei puurakentaminen

ole ongelma paloturvallisuuden

kannalta. Insinöörit ja arkkitehdit

pystyvät suunnittelemaan

rakennukset niin hyvin.

Växjön vanha kaupunkikeskusta

on rakennettu kivestä ja

puusta, eikä se näytä puurakentamisen

kannalta mitenkään erityiseltä.

Sen sijaan Växjö kaavoitti

uudemman kaupunginosan, Välle

Broarin niin, että kaikkien uusien

rakennusten materiaalina tulee

olla puuta.

Samalla alueella sijaitsee myös

Linnéen yliopisto, joka on kehittänyt

puurakentamista. Sen omat

opetustilat ovat toimineet myös

kokeilukenttänä.

Tavoitteena on noin 1 500

asuntoa, noin 100 000 neliömetrin

verran puisia koteja ja liikehuoneistoja.

Kunta omistaa itse

paljon: noin 12 000 asuntoa koko

kaupungissa. Niiden kautta se on

voinut vaikuttaa rakentamiseen.

Puurakentaminen

teollisemmaksi

Växjön ”rakennettuja puita” on

käynyt katsomassa 5 700 vierasta,

ja Andrén on puhunut puun

ekologisuudesta ja passiivitaloista

kyllästymiseen asti. Niiden sijaan

hän haluaisi puhua siitä, mitä

kaupunki todella on.

– Koko kaupunkisuunnittelun

tulee lähteä siitä. Kaupunki

on sama kuin ihmiset. Meidän

on mietittävä, miten he haluavat

asua. Ikeakaan ei puhu tänä

päivänä huonekaluista, vaan elämäntyylistä.

Tämän päivän tyyli on asua

yksin. Ruotsissa 47 prosenttia

on yhden hengen talouksia. Andrén

päivittelee rakennuskustannusten

nousun olevan järjetöntä.

Ennen asumiseen meni ihmisten

tuloista keskimäärin 30 prosenttia,

nyt 50.

16 Kuntatekniikka 5/2012

Hans Andrénin mielestä

puurakentamisen

arkkitehtuuriin tulisi

kiinnittää enemmän huomiota.


YHDYSKUNTA

Limnologenin julkisivu on rakennettu niin,

ettei seinäpinnassa oleva puu juuri kastu.

Kuntatekniikka 5/2012

17


YHDYSKUNTA

Växjön kaupunki omistaa useimmat Linneén yliopistorakennukset ja on edistänyt myös niissä puurakentamista.

– Meidän oli kehitettävä puurakentamista

teollisemmaksi ja

leikattava kuluja. Oli tehtävä hyviä

asuntoja naurettavan halvalla.

Lisäksi oli tehtävä jotain suljetuille

paperitehtaille ja työpaikkojen

menetyksistä kärsiville ihmisille.

Hans Andrén tarkistaa,

miten kerrostalon

puujulkisivun maali

on kestänyt.

Pitkäjänteistä

yhteistyötä

Yliopiston ja liike-elämän yhteistyötä

syvennettiin. Kumppaniksi

tuli myös metsäkonserni

Södra, jonka muodostaa

50 000 metsänomistajaa.

Yksi innovaatioista oli

käyttää puun sahauksessa jääviä

ylijäämäosia hyväksi. Pelletin

valmistuksen sijaan ruotsalaisinsinöörit

sahasivat palat ja

liimasivat ne yhteen materiaaliksi,

jota voidaan käyttää seinänä.

Puun arvo nousi 100 – 500 prosenttia.

Växjö ei tukeutunut vain

oman kotiseutunsa kehitystyöhön,

vaan on kokeillut ja kilpailuttanut

myös muiden maiden

valmistajien tuotteita. Lingnaturin

elementit tilattiin

Sveitsistä, josta pihaan

ajoi kaksi rekkaa. 14 päivän

kuluttua runko oli

pystyssä.

– Se on tärkeää! Lyhentynyt

rakennusaika leikkaa

kuluja.

Toisaalta rakennusaikaa

pidentää pressujen

pystytys, sillä puuelementit

eivät saa kastua.

– Olemme käyttäneet

myös suomalaisia paneeleja,

Andrén lisää.

Ensimmäinen

passiivitennishalli

Ennen kuin saavumme

Välle Broariin, meitä tervehtii

Ruotsin korkein puurunkoinen

kerrostalo, Portvakten.

Passiivitalona tunnetun kahdeksankerroksisen

talon kohdalla

Andrén painaa kaasua. Hän ei

halua, että yksinkertaisen valkoista

ja pelkistettyä Portvaktenia

kuvataan.

– Sen arkkitehtuuri on kauheaa,

vaikka rakennus sisältää huipputekniikkaa.

Nyt puurakentaminen

on onneksi mennyt parempaan

suuntaan, projektipäällikkö

sanoo ja pysäyttää auton lähes

valmiin tennishallin pihaan.

Tennistähden

oma hanke

Paikallisen tennistähden Stefan

Edbergin hankkeena tunnettu

rakennus on ensimmäinen kansainväliset

kriteerit täyttävä passiivitennishalli,

joka on tehty lähes

kokonaan puusta. Halli rakennetaan

yksityisin voimin,

18 Kuntatekniikka 5/2012


pääosin metsäkonserni Södran

rahoituksella.

Växjön vanhasta keskustasta

kahden kilometrin päässä – se

on pyöräilymatka, Andrén huomauttaa

– sijaitsee ostoskeskus,

jonka yhteyteen rakennetaan kovaa

vauhtia myös urheilukeskusta.

Sinne tulee muun muassa jääkiekko-

ja salibandyareena sekä

pyöräilyhalli. Puuta käytetään

niidenkin rakentamisessa hyväksi.

Rahoitus järjestyi växjöläisen

entisen pyöräilymestarin lahjoituksena.

Kunta omistaa

yliopiston

Växjön kaupungin yhteistyö Linnéen

yliopiston kanssa on poikkeuksellisen

tiivistä. Kaupunki

nimittäin omistaa yliopiston tilat

ja huolehtii niiden kunnossapidosta.

Sivutuotteena akateemikot

ja kunnan virkailijat ovat oppineet

tuntemaan toisensa.

Andrénin mielestä se on hyvä

asia. Hän pudistaa päätään

kuullessaan Suomessa käynnissä

olevasta yliopistojen yksityistämisestä.

– Se on huono juttu. Kuntien

pitäisi omistaa kiinteistöt, hän sanoo

kävellessään yliopiston puulaboratorion

ohi. Yläkerran viherkaton

alla tutkijat tekevät lujuuslaskelmia.

Parhaillaan he kehittävät

puurakenteiden kiinnityssysteemiä,

jotta halkeamia tulisi

vähemmän.

Rakenteilla on myös 200 asuntoa,

3 – 8-kerroksisia taloja. Rakennustekniikkaa

kehitetään

edelleen. Växjö on sitonut kätensä

puuhun, sillä uudet tuotteet

tarvitsevat tukea ja projekti

on pitkä.

Silti puurakentamisen nykytekniikka

on Ruotsissa harvojen

yritysten käsissä. Andrén laskee

niitä olevan neljästä viiteen.

Tilanne on hieman ongelmallinen

ja Andrén toivookin osaamisen

leviävän laajemmalle. Ehkä

Suomeen

– Teidän täytyy uskoa itseenne

ja kehittää omat ratkaisunne.

Tietenkin voitte hakea partnereita

Ruotsista, mutta suomalaisilla

on hyvä traditio puurakentamisessa.

Verkostoitumisen kautta

levitetään parhaita esimerkkejä.

Lukuisat metsänomistajat

tulppana Suomessa

Andrésta suomalaisen puurakentamisen

esteenä ovat pienet ja lukuisat

metsänomistajat. Heillä ei

ole ollut intressiä kehittää alaa samalla

tavoin kuin Ruotsissa.

Se on hänestä suurempi este

kuin betonirakentamisen suosio.

Puurakentamisen mekan

projektipäällikkö ei halua puhua

pahaa muista rakennusmateriaaleista.

– Täytyy nähdä toiset kollegoina,

ovia ei saa sulkea keneltäkään.

Meidän ideamme on

tehdä yhdessä. Siihen kuuluvat

yliopisto, liike-elämä ja poliitikot.

Sen mitä me Ruotsissa

olemme tehneet, olemme tehneet

yhdessä.

VÄXJÖN PUURAKENNUSKOHTEITA

LIMNOLOGEN

Neljä kahdeksankerroksista kerrostaloa

Valmistui vuonna 2009

Käytettiin Martinsonin puuelementtejä

Arkitekt Bolagetin suunnittelema

Julkisivun paloturvallisuusmääräykset toteutettiin ilman sprinklereitä

PORTVAKTEN

Kaksi kahdeksankerroksista kerrostaloa

64 vuokra-asuntoa

Asunnoissa on käyttösähkön ja -veden mittausjärjestelmät

Asukkaat voivat vähentää vuokraansa vettä ja sähköä säästämällä

Tupakointi on kielletty molemmissa taloissa, lemmikit toisessa

Käytettiin Martinsonin puuelementtejä

A TRIMBLE COMPANY

Uskalla nähdä

ja saavuttaa

enemmän

Parempaa asiakaspalvelua verkossa

Tekla Palaute

Paikkatietoja hyödyntävä web-sovellus palautetiedon

antamiseen, käsittelyyn ja julkaisuun

< Käytettävissä 24/7

< Asiakaspalvelutoiminnan tehostuminen

< Palautearkisto tietojen analysointiin

ja tilastointiin

< Toimenpiteiden ja resurssien kohdistamisen

helpottuminen

< www.tekla.com/tekla-palaute

Kuntatekniikka 5/2012

19


IFME:n maailmankongressi

toi Suomen suveen kuntatekniikan tekijöitä

läheltä ja kaukaa

Kongressin osanottajilla oli tilaisuus tutustua maanalaiseen Helsinkiin Kaisaniemestä

Ruoholahteen menevässä tunnelissa. Matkalla tutustuttiin myös Helsingin kaupungin

rakentamispalvelu Staran maanalaiseen varikkoon Kampissa.

Kestävä yhdyskunta

on yhteinen tavoite

Kesäkuun alussa Helsingin kaupunki, SKTY ja RIL isännöivät kolmen vuoden

välein järjestettävää kuntatekniikan maailmanjärjestö IFME:n kongressia.

Tapahtuma oli samalla tämän vuoden Kuntatekniikan päivät. Kestävän

yhdyskunnan teeman alla pidettyyn tapahtumaan osallistui lähes 500 alan

ammattilaista 28 maasta.

TEKSTI Paavo Taipale

Kongressin anti oli erittäin

monipuolinen. Esillä olivat vahvasti

muun muassa omaisuuden

hallinta, kaupunkisuunnittelu ja

energiatehokkuus. Kongressin

pääteemana ollut kestävä yhdyskunta

on osallistujien yhteinen

tavoite. Näyttää kuitenkin siltä,

että keinot sen saavuttamiseksi

on valittava ainakin osittain paikallisista

lähtökohdista.

Kongressin avausistunnon

keynote-puheenvuoron käytti

europarlamentaarikko, nykyinen

puolustusministeri Carl Haglund.

Hän korosti toimivan infrastruktuurin

merkitystä kasvun

keskeisenä taustatekijänä myös

taloudellisesti vaikeinakin aikoina

ja viittasi euroopanlaajuisiin

rahoitusratkaisuihin alan tärkeiden

hankkeiden toteuttamiseksi.

– Investointeja kuntatekniikkaan

edistetään EU-tasolla taloudellisista

haasteita huolimatta.

Panostukset suuriin infrastruktuurihankkeisiin

ovat saaneet

erityistä huomiota viime aikoina.

Merkittäviä investointeja

on tulevaisuudessa tarkoitus

mahdollistaa muun muassa projektibondeilla

eli EU:n takaamilla

hankejoukkovelkakirjoilla, Haglund

sanoo.

20 Kuntatekniikka 5/2012


Paavo Taipale

YHDYSKUNTA

Integroitu yhdyskuntasuunnittelu

tärkeää

Kolmannen kongressipäivän keynote-puheenvuoron

pitänyt tukholmalaisen

KTH:n professori ja

SWECO:n johtava arkkitehti Ulf

Ranhagen uskoo urbaanin ympäristön

tarjoavan lukuisia keinoja

muuntaa yhdyskuntatekniikkaa

ekologisesti kestävään

suuntaan.

Aihe herättää kiinnostusta

maailmanlaajuisesti, sillä vuonna

2050 jopa 75 prosenttia maapallon

väestöstä arvioidaan elävän

kaupungeissa.

– Vaikka suurkaupungeissa

päästöt, jätteiden käsittely ja sosiaaliset

ongelmat korostuvat, prosessien

nykyistä parempi koordinointi

mahdollistaisi resurssien

tehokkaamman hyödyntämisen

esimerkiksi energia-, jäte- ja vesihuollossa,

hän sanoo.

Suomen kuntatekniikan

yhdistyksen

SKTY:n puheenjohtajan

Jorma Vaskelaisen

kolmivuotinen kausi

IFME:n presidenttinä

päättyi Helsingin

kongressiin.

Carl Haglund pitää mahdollisena

myös eurooppalaisten rahoitusjärjestelyjen

käyttöönottoa tärkeiden

investointien toteutumisen

varmistamiseksi.

Adolfo Vera

Lapsille hyvä kaupunki

on hyvä kaikille.

Ranhagen uskoo vahvasti kaupunkien

rooliin tulevaisuudessa

ja sanoo niiden olevan ratkaisu

eikä ongelma. Hänen mielestään

kaupunkisuunnittelussa tulisi

lähteä lapsen maailmasta.

– Kokonaisvaltainen lähestymistapa

jo suunnitteluvaiheessa

on tärkeää. Tämän onnistuminen

edellyttää paitsi poliittista tahtotilaa

ja päättäjiltä vahvaa johtajuutta,

myös vahvaa osaamista monimutkaisten

urbaanien ratkaisujen

kehittämisessä ja toimeenpanossa.

Ruotsissa on vuosina 2008–

2012 ollut käynnissä kansallinen

ohjelma, jonka tavoitteena

on kaupunkikehityshankkeiden

tiedonvaihdon ja tutkimusyhteistyön

parantaminen, kestävän

kaupunkikehityksen esteiden

tunnistaminen ja suunnittelun

sosiaalisen ulottuvuuden

vahvistaminen. Ohjelma tarjoaa

myös kanavan valtion tuen kohdentamiseksi

kasvihuonekaasupäästöjen

leikkaamiseksi.

Ruotsiin rakennettiin miljoona

asuntoa vuosina 1965–1975.

Nyt nämä ovat peruskorjausiässä.

Valtio on tukenut viime aikoina

energiakorjauksia vuosittain

vajaalla 20 miljoonalla eurolla

myöntämällä enintään 30 prosenttia

tukea peruskorjausten sellaisista

lisäkustannuksista, jotka

ovat aiheutuneet energiatehokkuuden

parantamisesta, Ranhagen

kertoo.

Asukkaiden aktivoiminen

kaupunkisuunnitteluun on avainkysymys,

jotta ihmisten tarpeet ja

mielipiteet kestävästä asuinympäristöstä

ja palveluista tulisivat otetuksi

huomioon.

– Useissa ruotsalaisissa kunnissa

viranomaiset käynnistävät

dialogin kuntalaisten kanssa osana

suunnitteluprosessia. Asukkaille

tarjoutuu näin tilaisuus lausua

mielipiteitään suunnitelmien

vahvuuksista ja heikkouksista, sekä

tuoda esille ideoita nykyisten

ja uusien alueiden kehittämiseksi.

Onnistuneita esimerkkejä

maankäytön, materiaalien ja infrastruktuurin

eri osa-alueiden

integraatiosta löytyy Ruotsista jo

nyt. Ulf Ranhagen nostaa esille

Tukholman Hammarby Sjöstadin,

jossa vanha teollisuus- ja satama-alue

on rakennettu kestävän

kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Siellä kestävä asuminen toteutuu

oikeastaan itsestään eikä vaadi

asukkailta aktiivisia valintoja.

Myös Malmön entisen satama-

ja telakka-alueen uusi kaupunkisuunnitelma

edustaa tulevaisuuden

kestävää kaupunkiarkkitehtuuria.

Erityisesti alueen tänä syksynä

valmistuva Fullriggaren-kortteli

on edelläkävijä ja maan suurin

passiivi- ja matalaenergiarakentamisen

alue, jonka toteutuksessa

kiinteistökehittäjät ovat olleet

mukana alusta lähtien.

Alueen runsaasta 600 asunnosta

kolmasosa on passiivitasoa

ja loput matalaenergiatasoa.

– Hyvä suunnittelu maksaa saavutettaviin

hyötyihin nähden vähän,

Ulf Ranhagen painottaa.

Kampanja sai Uumajan

asukkaat pyörän selkään

Ruotsissa vuoden 2011 kuntatekniikan

saavutukseksi valittiin

Uumajan kaupungin Be Green

Umeå –hanke, jossa kaupunkilaisia

kannustettiin siirtymään yksityisauton

käytöstä pyöräilijöiksi.

Kaupungin 115 000 asukkaasta

75 000 asuu tiiviin kaupunkirakenteen

sisällä. Tavoitteena oli

saada kaupunkilaiset ymmärtämään,

miten nopeaa ja helppoa

Uumajassa on pyöräillä, selosti

Be Green Umeå –hankkeen projektipäällikkö

Emma Ödling.

Puolet kaupungissa ajettavista

automatkoista on alle 10 kilometrin

pituisia. Kaupunkilaisille

osoitettiin testiajojen perusteella,

että laajoilla alueilla keskustan

lähistöllä pyörä oli nopein

kulkuväline. Pyöräilyn edistämiseksi

kampanjassa käytettiin monia

keinoja.

– Järjestimme ”Typerin automatka”

-kilpailun, kannustimme

takseja luopumaan tyhjäkäynnistä

ja järjestimme työpaikoille ”Pedal

for medal” pyöräily- ja kävelykampanjoita.

Tarjosimme kaupunkilaisille

myös maksutta kuukauden

työmatkalipun busseihin.

Tulokset näkyivät pian. Puo-

Adolfo Vera

Kuntatekniikka 5/2012

21


len vuoden kuluttua ilmaisen työmatkalipun

käyttöönotosta 85 %

sen käyttäjistä oli ostanut kuukausilipun

huomattuaan palvelun

toimivan. Ennen kampanjaa

60 prosenttia koulumatkoista tehtiin

autolla. Vuotta myöhemmin

osuus oli enää 30 prosenttia.

Yhdyskuntarakenne

hajautuu Itä-Euroopassa

Itäisen Euroopan siirtymätaloudet

– jos näin edelleen voi sanoa

– näyttävät toistavan länsimaiden

virheitä yhdyskuntasuunnittelussa.

Olga Melcherova Slovakian

teknillisen yliopiston kaupunkisuunnittelun

instituutista toi esille

Suomessakin tutun kaupunkirakenteen

hajautumiskehityksen, jota

Slovakiassa ei ole saatu hallintaan.

Hän käytti esimerkkinä Bratislavan

kaupunkia, jossa viimeisten

parinkymmenen vuoden kehitys

on ollut huolestuttavaa.

Sosialismin romahdettua ihmiset

saattoivat vapaasti muuttaa

asumaan haluamaansa paikkaan.

Keskusta ja sen lähialueet olivat

pääosin rakennettu täyteen yksitoikkoisia

luotaan työntäviä kerrostaloja.

Niihin ei kukaan halunnut,

jos oli muita vaihtoehtoja,

Melcherova kertoi.

Bratislavan ulkopuolelle syntyi

laajoja pientaloalueita, joista käsin

ihmiset kulkevat töissä henkilöautoilla.

Julkisen liikenteen kehittämiseen

ei panostettu ja seurauksena

on ollut liikenteen ruuhkautuminen.

Kaupunkisuunnittelijoilla

olisi halua muuttaa kehityksen

suuntaa, mutta poliittisesti päätökset

ovat vaikeita.

– Meillä ei ole työkaluja, kun

rakennuslainsäädäntö on vapaamielinen.

Sen muuttamiseen ei

ole löytynyt riittävää poliittista

tahtoa.

Ilmastonmuutokseen

varautuminen tärkeää

Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat tulevaisuudessa

kuntatekniikkaan

yhä enemmän ja varautumista

on parannettava. Lumisateiden

rankkuus – niillä alueilla, joilla

lunta sataa – saattaa kasvaa ja

hulevesien hallinta on yhä haastavampaa

laajoilla alueilla.

Uuden Seelannin kuntatekniikan yhdistyksen INGENIUMin toiminnanjohtaja

Ross Vincent toivotti kongressiväen tervetulleeksi 10.-

13.6.2015 pidettävään seuraavaan IFME:n maailmankongressiin

Rotoruaan.

Ulf Moback Göteborgin kaavoitusvirastosta

kertoi Göteborgissa

tulvauhan alaisilla alueilla

olevan noin 100 miljardin kruunun

(noin 12 mrd. euroa) arvoinen

rakennettu omaisuus.

– Sen suojaaminen maksaa

noin 10 miljardia kruunua (1,2

mrd. euroa). Göta-joki halkoo

kaupungin keskustaa ja maanvyörymien

vaara kasvaa sademäärän

ja sateiden rankkuuden kasvaessa.

– Tammikuun 2005 Gudrunmyrskyn

aiheuttama tulva vau-

rioitti kaupungin nuuskatehdasta

ja vahingot olivat puoli miljardia

kruunua. Tulvamuureja on

sen jälkeen rakennettu pahimpiin

paikkoihin ja lyhytaikaisen

vedennousun varalta jalankulkualueille

voidaan asentaa laitureita,

Moback kertoo.

Hänen mukaansa tulvavahinkojen

vastuunjakokysymykset

ovat kuuma puheenaihe myös

Göteborgissa. Tuleva Frihamnin

alue on tarkoitus suunnitella ilmastokestäväksi.


Paavo Taipale

Yksi kone, monta työtä


Valintakone

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi

mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa

suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja

ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen

ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,

mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan

työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen

kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.

Uudistunut 600-sarja

Uudistunut LX- ja DLX-ohjaamo





huollettavuus

Ylötie 1

33470 YLÖJÄRVI

Puh. (03) 347 8800

Mallivalikoima

alkaen:

10.593 € alv 0%.

www.avanttecno.com

22 Kuntatekniikka 5/2012


YHDYSKUNTA

Lähes neljä vuosikymmentä IFMEttä

Karl-Erik Erikssonin ensimmäiset muistot IFMEn

maailmankongressista juontavat juurensa Lähi-

Idän kuohuviin vuosiin 1970-luvun alkupuolella.

Tehtävä järjestön pääsihteerinä 1970-luvulla antoi

kipinän osallistua ammattikunnan kansainvälisin

tapaamisiin.

TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale

Maanmittarikoulutuksen

saanut Eriksson työskenteli pitkään

Tukholmassa ja lähikaupungeissa,

joista pisimpään Sollentunassa.

Päätehtävät liittyivät

kiinteistöjohtoon ja kaupunkikehitykseen.

Jäätyään eläkkeelle

vuonna 2000 hän on konsultoinut

oman yrityksensä kautta aina

viime vuoteen saakka.

1935 syntynyt Eriksson näki

pikkupoikana, kun sotaa pakenevia

lapsia tuli asumaan naapurustoon

Norjasta ja Suomesta.

– Ystäväperheellä oli pari suomalaistyttöä

sotalapsina ja toisen

heistä muistan tuolloin tavanneenikin.

Kansainväliset yhteydet kuntatekniikan

tekijöihin juontavat

juurensa vuoteen 1968, jolloin

Eriksson aloitti Ruotsin kuntatekniikan

yhdistyksen sihteerinä. Pian

ryhdyttiin valmistelemaan yhteispohjoismaista

IFME-kongressia,

joka järjestettiin Tukholmassa

1976.

– Tuohon aikaan kongressin

isäntämaan järjestö toimi myös

IFME:n sihteeristönä, joten kaikenlaista

käytännön järjestelytyötä

oli paljon. Minut valittiin

IFME:n pääsihteeriksi Lontoon

vuosikokouksessa 1973.

Kevyesti organisoitu

järjestö

IFME on aina ollut kevyesti organisoitu

järjestö. Sen vuoksi

varsinkin aiemmin kongressien

järjestelyjen taso vaihteli paljon.

Erikssonin mielestä näihin

tehtäviin ei kaikissa maissa riittävästi

panostettu. Muun muassa

kongressiesitelmiä ei aina julkaistu

lainkaan. 1980-luvun alkupuolella

IFME:n pysyvä sihteeristö

perustettiin Lontooseen

Britannian kuntatekniikan yhdistyksen

tuella.

Karl-Erik Eriksson huomauttaa,

että Tukholman kongressin

teemana vuonna 1976 oli kuntatekniikan

rooli ympäristötyössä.

Oltiin siis hyvin lähellä tämänkertaisia

teemoja.

– Tuolloin elettiin ensimmäisen

öljykriisin jälkeistä aikaa ja

Rooman klubinkin ajatukset olivat

tuoreita. Ympäristöasiat nousivat

ensi kertaa laajemmin keskusteluun,

Karl-Erik Eriksson

muistelee.

Se, että ympäristöasiat ja kestävä

kehitys ovat agendalla nyt kuten

40 vuotta sitten, johtuu hänen

mielestään siitä, että aihepiiri on

sisäistetty ammattikunnassa laajasti.

Se on ollut enemmän tai vähemmän

keskustelussa koko ajan.

Eriksson osallistui ensi kertaa

IFME:n maailmankongressiin jo

vuonna 1974 Israelissa. Kongressia

oli jouduttu siirtämään vuodella

eteenpäin Jom Kippur –sodan alta.

– Tilanne oli dramaattinen,

sillä sotatoimet alkoivat juuri

kun meidän oli tarkoitus matkustaa

Israeliin. Armeijan läsnäolo

oli erittäin vahva, ja sitä se on

ollut myöhemminkin, kun olen

siellä vieraillut.

Kun kongressi sitten vuotta

myöhemmin järjestettiin, osallistujia

oli varsin paljon ja monista

maista. Israelin Tel Avivissa järjestetyn

kongressin jälkeen Eriksson

isännöi Tukholman kongressia

ja osallistui sitten IFME-kongresseihin

Yhdysvalloissa 1979 ja

Madridissa 1982.

–Vuoden 1985 kongressiin en

osallistunut, mutta vuonna 1988

olin Nizzassa, 1991 Kanadassa

ja 1994 Norjassa. Laskujeni mukaan

tämä on minulle kymmenes

IFME:n maailmankongressi,

Eriksson naurahtaa.

Kolmen vuoden takainen

Melbournen kongressi ja kaupungin

voimakas kehittäminen

jäi Erikssonille mieleen.

– Kaupungin keskustan teollisuusalueet

olivat saaneet uuden

ilmeen konferenssi- ja taidekeskusten

myötä. Myös Olympiapuisto

ympäristöineen oli vaikuttava

paikka nähdä.

Kollegojen tapaaminen

on tärkeää

IFME-uran varrella Eriksson

on tavannut valtavasti kollegoja

ja kaupunkien johtoa eri maissa.

Erityisesti hänelle muistuvat

henkilöinä mieleen 1970-luvulta

New Yorkin pormestari Edward

Koch ja Jerusalemia lähes kolme

vuosikymmentä johtanut moderni

pormestari Teddy Kollek.

– Näistä kongresseista löytyy

aina jotakin mielenkiintoista.

Täällä Helsingissä kiinnostavaa

on ollut yhdistelmä suomalaisten

tutkimustulosten esittelystä

ja kuntatekniikan käytännön

sovellutuksista muissa maissa.

Karl-Erik Eriksson jäi kaupunkikehitykseen

liittyvästä päätoimestaan

eläkkeelle vuonna

2000. Sen jälkeen hän on

konsultoinut oman yrityksensä

kautta viime vuoteen saakka.

Kuntatekniikka 5/2012

23


Kuntien toimenpidelistalla hybridiautoja, jäänohen

Päästöjen vähentäminen on

Ilmastonmuutosta voi

hillitä monin eri tavoin.

Kuntaliiton teettämän

selvityksen mukaan

merkittäviä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä

voi saada

aikaan joskus vähälläkin

rahalla.

Emilia Paavilainen

projektiasiantuntija

Suomen Kuntaliitto

Kunnat ovat tärkeitä toimijoita

ilmastonmuutoksen hillinnässä,

sillä paikallisilla ratkaisuilla

vaikutetaan merkittävästi

kasvihuonekaasupäästöihin. Ilmastonmuutos

ja energiatehokkuusvaatimukset

asettavat lähivuosikymmeninä

muutostarpeita

kuntien yhdyskuntatekniikalle,

rakennuskannalle, energiaratkaisuille

ja liikennejärjestelmille.

Kehitys edellyttää kunnilta investointeja

sekä toimintatapojen

muutoksia mutta voi myös avata

uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kartoittaakseen kuntien erilaisia

päästövähennystoimenpiteitä,

niiden vaikutuksia ja kustannuksia

Kuntaliitto teetti selvityksen

kunnissa suunnitelluista

ja toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjä

vähentävistä toimenpiteistä

osana Ilmastokumppanuus-esiselvitystään.

Isoista investoinneista

hyödyt pitkällä aikavälillä

Useat kuntien ilmastopäästöjä

merkittävästi vähentävät toimenpiteet,

kuten kaupunkiraitiotiet,

kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen

edistämistoimet ja kaatopaikkakaasun

talteenottojärjestelmät

edellyttävät kunnilta pitkäaikaista

suunnittelua, sitoutu-

8 tCO 2

Jäähallin jään paksuuden säätö (–1cm) 7 500 on ohennettu. Jääkiekkokauden

mista ja huomattaviakin investointeja

uuteen teknologiaan tai

infrastruktuuriin. Osa merkittävää

alkuinvestointia vaativista

toimenpiteistä voi kuitenkin pidemmällä

aikavälillä osoittautua

kannattaviksi tai tuoda jopa tuottoa

kunnan kassaan.

Merkittäviä päästövähennyksiä

ja taloudellista säästöä tuoviksi

toimenpiteiksi ovat osoittautuneet

monet liikenteen ja kuljetusten

tehostamiseen liittyvät toimenpiteet

kuten ruuhkamaksut,

Yksi tapa vähentää päästöjä on vaihtaa kunnan leasing-autot seudullisen liikkumiskeskuksen

hybrideihin. Kuvassa Toyota eCorolla-esittelyauto.

tai henkilökuljetusten ohjauskeskuksen

perustaminen ja kaupun-

ESIMERKKEJÄ KUNTIEN PÄÄSTÖVÄHENNYSTOIMENPITEISTÄ

kilogistiikan kehittäminen.

Toimenpide

Kustannus

€ mäarvio / vuosi Kuntaliiton kartoituksessa

Päästövähene-

löytyi kuitenkin myös runsaasti

esimerkkejä pienistä ja toteu-

Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikamuutokset 0 180 tCO 2

keskussairaalassa

Ilmanvaihtokoneiden sisäänpuhalluslämpö- 0 29 tCO

tuskustannuksiltaan edullisista

2

tilojen muutos keskussairaalassa

toimenpiteistä, joilla kunta voi

Jääkiekkokauden lyhentäminen kahdella

0 29 tCO vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihinsä.

Parhaimmillaan pienet

2

viikolla

Energiakilpailu kunnan kouluissa (Koulut tehostivat

energiankäyttöään mm. valojen käy-

toteutettavissa helposti ja lyhyel-

0 10 tCO 2

päästövähennystoimenpiteet ovat

tön optimoinnilla ja laitteita sammuttamalla)

Koulun oppilaskuljetusten optimointi 0 25 tCO 2

lä aikavälillä kustannussäästöjä

tuoden.

Oppilaitoksen atk-luokkien laitteiden

30

sammuttaminen kesäksi ja yöajaksi

3 tCO 2

ekv

Hybridiautoja ja

Jäänhoitokoneen veden lämpötilan

50 7 tCO 2

ohuempaa jäätä

alentaminen

Esimerkiksi Jyväskylässä kaupungin

leasing-auto on vaihdet-

Vesikalusteiden virtaamien rajoitus

50 6 tCO 2

vanhainkodissa

tu hybridiautoon, ja 1 600 euron

Tietokoneiden energiansäästötilojen

100 6 tCO 2 vuotuisella lisäkustannuksella

käyttöönotto toimistorakennuksessa

on saavutettu kahden hiilidioksiditonnin

vuosittainen päästö-

Saunojen löylyohjainten asennus uimahalliin 200 6 tCO 2

Tuloilmakoneen ja poistoilmakoneen

500 90 tCO 2 vähenemä. Tampereella taas on

automaation parantaminen käyntiaikojen

mukaisesti ja taajuusmuuttajien säätö

laskettu, että parantamalla linjaauton

kuljettajien kaluston tun-

urheilu- ja messuhallissa

Valaistuksen liiketunnistinohjaus harjoitus- 1 500 3 tCO 2

ekv temusta, voitaisiin vuosittaisten

hallin kentällä

5 000 euron koulutuskustannusten

myötä saada jopa 290 tonnin

Valaistuksen liiketunnistinohjaus kunnan 1 500 1 tCO 2

ekv

valtuustosalissa

CO 2

ekv-päästövähennys sekä taloudellista

Kaupungin leasing-auton vaihtaminen 1 600 2 tCO 2

säästöä.

hybridiautoon

Ikkunoiden/puitteiden tiivistys terveys- 2 000 2 tCO 2

Myös Kuopiossa on toteutettu

paljon päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.

keskuksessa

Linja-auton kuljettajien kaluston tekniikan

tuntemuksen lisääminen

5 000 290 tCO 2

ekv Uimahallin saunoi-

hin on asennettu löylynohjaimet

ja jäähallin jään paksuutta

www.sahkoautot.fi/Janne Björklund

24 Kuntatekniikka 5/2012


YHDYSKUNTA

nusta, ilmanvaihtokoneita...

nistuu pienelläkin budjetilla

lyhentäminen on tuonut mukanaan

merkittäviä päästövähenemiä

ja kustannussäästöjä, sillä

lämpiminä kuukausina jään

ylläpitoon kuluu merkittävästi

energiaa. Kesäkaudellakaan halli

ei ole tyhjillään, vaan siellä pelataan

rullakiekkoa.

ILMASTO-

KUMPPANUUS

Valtion ja kuntien ilmastokumppanuudella

tarkoitetaan

menettelyä, jossa valtio ja kunnat

yhdessä etsivät kustannustehokkaat

kuntien toimet ilmastopäästöjen

vähentämiseksi

ja valtio tarvittaessa osallistuu

taloudellisesti näiden toimien

toteuttamiseen.

Ilmastokumppanuus-hanke

käynnistyi 1.1.2012 ja päättyy

31.12.2012. Siinä kartoitetaan

kuntien päästövähennystoimenpiteitä

ja niiden kustannuksia,

pyritään tunnistamaan

vaikuttavimmat kunnan toimet

ilmastopäästöjen vähentämiseksi,

selvitetään päästövähennysten

rahoituksen erilaisia

vaihtoehtoja sekä muissa pohjoismaissa

kehitettyjä malleja

valtion osallistumisesta kunnan

toteuttamien päästövähennystoimenpiteiden

rahoitukseen.

Kuntaliitto toteuttaa hankkeen

yhteistyössä kuntien

kanssa. Mukana ovat Helsinki,

Espoo, Tampere, Vantaa, Turku,

Jyväskylä, Lahti, Kuopio,

Salo, Hyvinkää, Tuusula, Paimio,

Seinäjoen seudun ilmastostrategiahanke

ja Keski-

Uudenmaan ympäristökeskus.

Hankkeen yhteistyökumppaneita

ovat kuntien ja seutukuntien

lisäksi ympäristöministeriö,

liikenne- ja viestintäministeriö

sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Huomiota ilmanvaihtoon

ja atk-laitteisiin

Ilmastonmuutoksen hillinnässä

monet pienetkin toimenpiteet

voivat tuoda merkittäviä päästövähennyksiä,

jos niitä toteutetaan

monissa kohteissa ja useissa

kunnissa. Jos ilmanvaihtokoneiden

käyntiaikoja muutettaisiin

kaikissa Helsingin ja Uudenmaan

sairaanhoitopiirin sairaaloissa,

voisi päästövähennys olla

jopa 3 700 tCO 2

.

Turun kokoisessa kaupungissa

puolestaan atk-laitteiden sammutus

kesäajaksi kaikissa kaupungin

peruskouluissa vähentäisi hiilidioksidipäästöjä

130 tonnia.

Kannustusta

kuntalaisille

Kunta voi käyttää myös ainutlaatuista

asemaansa ja kannustaa

kuntalaisia toimimaan ilmastoystävällisemmin

erilaisten innostavien

kilpailujen ja kampanjoiden

avulla. Päästövähennystoimenpiteiden

valinnassa onkin tärkeää

kustannustehokkuuden ja investointien

suuruuden lisäksi pohtia

laajemmin toimenpiteiden yhteiskunnallisia

vaikutuksia ja hyötyjä.

Monella päästöjä vähentävällä

toimenpiteellä voi olla positiiviset

vaikutukset esimerkiksi ilmanlaatuun,

terveyteen tai vaikka kuntalaisten

ajankäytön tehostumiseen.

Sivun 24 taulukkoon on koottu

selvityksessä esiin tulleita esimerkkejä

kuntien päästövähennystoimenpiteistä,

niiden kustannuksista

ja saavutettavista päästövähennyksistä.

Laskentamenetelmät

yhdenmukaisiksi

Kunnissa toteutetaan paljon toimenpiteitä

ja investointeja, joilla

saavutettavien hyötyjen lisäksi

hillitään ilmastonmuutosta. Kuntaliiton

kartoituksessa löytyi hieman

yli 200 toimenpide-esimerkkiä,

mutta todellisuudessa toimenpiteitä

toteutetaan huomattavasti

enemmän. Kartoituksen

haasteena oli, että vaikka päästöjä

vähentäviä toimenpiteitä toteutetaan

varsin paljon, on vaikutusten

tarkempi päästölaskenta

ja kustannusten dokumentointi

vielä heikohkoa.

Kunnissa on potentiaalia

päästöjen vähentämiseen, mutta

tärkeää olisi kehittää yhtenäinen

järjestelmä toimenpiteiden

dokumentointia ja päästölaskentaa

varten. Yhteiset menetelmät

helpottaisivat ja tukisivat kuntien

ilmastotyötä ja suunnittelua sekä

mahdollistaisivat toimenpiteiden

vertailtavuuden ja kustannustehokkuuden

arvioinnin selvästi

nykyistä paremmin.

Selvityksen aineisto koottiin

erillisselvitysten ja kuntakohtaisten

tiedonantojen pohjalta. Tausta-aineisto

on varsin moninaista,

joten vertailua eri toimenpiteiden

kustannustehokkuuden

ja potentiaalien välillä on tehtävä

varovaisesti. Selvitys toteutettiin

Tampereen kaupungin Kestävä

yhdyskunta -yksikössä tammi-huhtikuussa

2012.

Kuntaliiton esiselvitys kuntien ja valtion

välisestä ilmastokumppanuudesta

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

on kokonaisuudessaan luettavissa

osoitteessa www.kunnat.net/

ilmastonmuutos/ilmastokumppanuus/

toimenpiteet.

HERZ-PELLETTI- JA -HAKEKATTILAT

10 – 1000 KW

AUTOMAATTINEN LÄMMITYS UUSIMMALLA

TEKNIIKALLA!

HERZin modernit automaattikattilat ovat helppokäyttöisiä.

Automaattisten puhdistusten ansiosta huollon tarve on

vähäinen ja älykäs Lambda-säätö huolehtii tehokkaasta ja

puhtaasta palamisesta.

– Alhaisempi polttoaineen kulutus

– Automaattinen tuhkan poisto erilliseen

säiliöön

– Automaattinen sytytys

– Kattilan automatiikalla voidaan säätää

lämmityspiirejä

– Kompakti rakenne – pienet kuljetusmitat

– Helppo ja nopea asentaa

– Valmius aurinkolämmitykselle

– HERZ-kattilat – vuosikymmenten kokemuksella!

Lämmityskulut alle puoleen siirtymällä öljystä HERZ-biolämpöön!

Muita tuotteitamme:

– Aurinkokeräimet

– RST-savupiiput

– Puukaasutuskattilat (pilkkeelle)

– Pellettivarastot

Biox

SolarBiox Oy PL 57, 00381 Helsinki

solarbiox@solarbiox.fi, www.solarbiox.fi, p. 050 541 8738, 050 313 0982

Kuntatekniikka 5/2012

25


Lisää innovatiivisuutta

infrahankkeiden toteutukseen

Julkiset hankinnat ja

TUKEFIN-konsepti

tuottavuustyökaluina

Asiakas maksaa infra-alalla työsuorituksen ohella

resurssien odottelusta, virheiden korjaamisesta,

turhista varastoista, luovuuden ja osaamisen

käyttämättömyydestä. Tilannetta voidaan parantaa

innovatiivisilla hankinnoilla, joilla tuottavuus

saadaan nousuun.

Rakennusalan hankkeille on

tyypillistä, että toimijoita ja vaiheita

on useita ja vastuut vaihtuvat

hankkeen eri vaiheissa. Kokonaisuuksia

pilkotaan pieniin

osiin, joita johdetaan sopimuksien

kautta. Syntyy jatkuvasti keskustelua

kuuluuko työ urakkaan

vai ei.

Kommunikaatio pitkässä ketjussa

ei toimi parhaalla mahdollisella

tavalla eivätkä ansainnan

intressit ohjaa toimintaa suuntaan,

jossa yhdessä suunniteltaisiin

tavoiteltavia vaikutuksia

edistävää tuotantoa ja samalla

hyödynnettäisiin kaikkien osapuolten

osaaminen (kts. kuva 1).

–Tällaisessa tilanteessa urakoitsija

optimoi resurssiensa käy-

tön useamman työmaan avulla ja

aiheuttaa siten ongelmia työmaiden

aikatauluihin myöhästelyillään.

Urakoitsija hyötyy toiminnastaan

korkean käyttöasteen

kautta, mutta yksittäisellä työmaalla

syntyy usein ylimääräisiä

kustannuksia muille toimijoille,

jotka odottavat urakoitsijan pysymistä

aikataulussaan, TUKEFINtuottavuushankkeita

vetänyt diplomi-insinööri

Lauri Merikallio

kertoo.

TUKEFIN-konseptin kehittäjän

ja Innokonseptit Oy:n toimitusjohtajan,

tekniikan tohtori Jukka

Ylihervan mukaan vastaavia

ilmiöitä löytyy suunnittelusektoriltakin.

Suunnittelijoita ohjataan

varsin usein laskutusastetavoitteella.

Samaan aikaan rakennustyömailla

valitetaan, että ”suunnitelmat

tulevat aina myöhässä”.

– Kun rakennustyömaan resurssit

odottavat, ovat myöhästymisestä

aiheutuvat kustannukset

huomattavasti suurempia

kuin varsinaisen suunnittelutyön

kustannukset. Tämä

kaikki johtaa siihen, että toiminta

on osaoptimoitua eikä

kokonaisedun tavoittelu ole kenellekään

näpeissä.

Voisivatko esimerkiksi julkiset

hankintayksiköt muuttaa hankintojaan

ja yhteistyömenettelyitään

tavalla, joka vaikuttaisi toimialan

käytäntöihin ja ohjaisi toimintaa

kokonaisedun suuntaan

– Jos toistuvasti on tunne, että

tuottajat epäonnistuvat meidän

urakoissa tai saamme jat-

Oulun kaupunki haastaa markkinoita kehittämällä hankintamenette

Oulun kaupunki on ollut mukana

TUKEFIN – tuottavuushankkeissa

alusta alkaen. Sillä on ollut

useita pilotteja joiden tavoitteena

on ollut jalkauttaa hankintojen

avulla kaupungin strategioita

ja samalla muuttaa kysyntää

siten, että se luo edellytyksiä innovaatioita

edistävälle yhteistoiminnalle.

Useimmiten yksittäisen hankinnan

tavoitteena on käytännössä

vain halvin hinta. Mikäli tavoitteisiin

on viety muitakin elementtejä

kuin halvin hinta, on valintakriteerien

tuettava näitä tavoitteita. Tällöin

toimittajat kokevat, että asiakkaan

hankinnan tavoitteilla on

oikeasti merkitystä eikä kyseessä

ole pelkkä hinta- ja kirjoituskilpailu.

Kun hankintaan vielä kytketään

tavoitteita tukevat sopimuskannusteet,

lähtevät tilaajan tavoitteet

jalkautumaan.

Eräs Oulun kaupungin virallinen

hankintapilotti oli Raitotien saneerausurakka.

Sen tavoitteena

oli, että työstä ei aiheudu tarpeetonta

haittaa tien käyttäjille

ja että tuotannonsuunnittelun

keinoin eliminoidaan tarpeetonta

hukkaa.

Tarjouskilpailun valintakriteeriksi

asetettiin tarjoajien lupaama läpimenoaika

ja hinta. Läpimenoajan

painoarvo oli 30 prosenttia ja

hinnan 70 prosenttia. Hankinnan

tavoitteet, valintakriteerit ja kannustimet

ovat pohjautuneet TU-

KEFIN-soveltamispäivien valmennuksien

ryhmätöihin, jossa kymmenet

ihmiset toimintaketjun eri

puolilta ovat tuoneet näkemyksiään

esille.

Oulun kaupungin rakennuttajainsinööri

Sami Hietakankaan mukaan

Raitotien saneeraushankkeen

kilpailuttaminen onnistui

hyvin. Tavallisuudesta poikkeavat

valintakriteerit ja sopimuskannusteet

tukevat hyvin toimittajamarkkinoiden

kiinnostusta päästä

mahdollisimman hyvin valmisteltuun

tuotantoprosessiin, jossa

etukäteissuunnittelulla ja hyvällä

yhteistyöllä tavoiteltavia vaikutuksia

voidaan saavuttaa, hän sanoo.

Vuonna 2011 Destia Oy voitti

urakan kokonaistaloudellisessa

vertailussa. Urakkaan oli rakennettu

sopimuskannusteet siten,

että mikäli palveluntuottaja pystyy

tekemään työn luovutuskuntoon

nopeammin mitä tarjouksessaan

on esittänyt, maksetaan alittavilta

vuorokausilta bonusta. Vastaavasti,

jos tekeminen olisi hitaampaa

kuin tarjouksessa oli luvattu,

26

Kuntatekniikka 5/2012


HANKINNAT

Kuva 1. Infra-alan tilaus-toimitusketju

kuvasti huonoa laatua ja toimintavarmuudeltaan

epäluotettavia

tuottajia, kannattaa käydä myös

peilin edessä kysymässä, kuka

nuo tuottajat oikein valitsee ja

millä tavalla. Kyse on hankintasysteemin

muutoksesta ja siinä

hankintayksiköillä on käytössään

tuottavuuden pisin vipuvarsi,

miehet sanovat.

Yhteinen oivaltaminen

on avainasia

Vuodesta 2008 alkaen on Suomessa

ollut käynnissä useita TU-

KEFIN tuottavuushankkeita, jonka

eri vaiheisiin on osallistunut

merkittävä määrä tilaajia, suunnittelutoimistoja

ja rakennuttajakonsultteja

sekä pää- ja aliura-

koitsijoita, yhteensä noin 250

henkilöä.

Hankkeissa työstettyjen hankinta-

ja tuotannonohjauspilottien

arvo on ollut yhteensä satoja

miljoonia euroja. Alan toimijat

on vuosittain koottu projektiluonteisesti

yhteiseen pöytään

TUKEFIN valmennus- ja kehittämisohjelmien

ääreen.

– Pohdimme yhdessä, miten

hankintaa ja sopimuksen aikaista yhteistyötä

voi tehdä fiksummin. Kaikkien

osapuolten näkökulmat kuullaan.

Yhteinen intressi on parantaa

tuottavuutta, sanoo Jukka Yliherva.

On tärkeää ymmärtää ja hallita

ansaintalogiikkaan kuuluvien

kannustimien vaikutukset, jotta

kilpailu toimii halutulla tavalla

ja tilaaja saa haluamiansa

vaikutuksia myös käytännössä.

Yhdessä oivaltaminen on TU-

KEFIN-konseptissa oleellista.

Heikkoudet ja vahvuudet kartoitetaan.

– Osallistujat pähkäilevät yhdessä

miten tunnistettuja heikkouksia

saadaan paremmiksi.

Olemme testanneet elävissä piloteissa

erilaisia sopimuskannusteita,

Lauri Merikallio painottaa.

Tähänastiset tulokset ovat olleet

pääosin hyviä. Monia pilottituloksia

voidaan suoraan ottaa

laajemminkin käyttöön omassa

organisaatioissa tai monistaa yli

organisaatiorajojen.

– On kuitenkin tärkeää ymmärtää

ja hallita ansaintalogiikkaan

kuuluvien kannustimien

vaikutukset, jotta kilpailu

toimii halutulla tavalla ja tilaaja

saa haluamiansa vaikutuksia

myös käytännössä, Yliherva

huomauttaa.

Joissakin piloteissa ei ole onnistuttu

aivan asetettujen tavoitteiden

mukaisesti. Hankintasysteemin

muuttaminen ja kehittäminen

on pitkäjänteistä ja määrätietoista

työtä, jossa on oltava

sijaa myös pienille epäonnistumisille.

Oleellista on, että jatkuvasti

analysoimme tuloksia ja opimme

virheistä emmekä missään

nimessä luovuta ensimmäisen

ongelman kohdalla, jatkaa Merikallio.

lyjään

maksaa palveluntuottaja ylittäviltä

vuorokausilta sanktiota.

Destia Oy nousi tarjotun läpimenoajan

ansiosta kilpailun voittajaksi

ja pystyi luovuttamaan työn

tilaajalle vieläkin nopeammassa

aikataulussa saaden myös bonusta.

Voittanut urakoitsija ketjutti

bonusmenettelyn myös avainalihankkijoilleen.

Tällöin tilaajan

vaatimukset olivat tavallaan läsnä

joka päivä työmaalla. Tulos oli

odotettu, nopein oli myös kokonaistaloudellisesti

edullisin.

Destia Oy:n varatoimitusjohtaja

Hannu Kuljun mukaan tarjousvaiheessa

laadittiin mahdollisimman

realistinen aikataulu oikean

läpimenoajan tarjoamista varten.

Samalla myös työnsuunnittelua

vietiin normaalia tarjouslaskentaa

pitemmälle. Siitä oli hyötyä

myös varsinaisen työmaan aikana.

Pilotti onnistui hyvin ja saatuja

kokemuksia on tarkoitus laajentaa

myös tuleviin alihankintoihin

ja työmaiden työnsuunnittelumenettelyihin.

Työmaan avainhenkilöiltä ja alihankkijoilta

kysyttiin, mikä muuttui

kun tavoiteltiin nopeampaa

läpimenoaikaa

Vastaukset olivat yksiselitteisiä,

alla joitakin tuloksia henkilöiden

arvioista:

yhteiselle tuotannonsuunnittelulle

tuli tarve

optimoitiin jatkuvasti läpimenoaikaa

ja eliminoitiin erityyppistä

hukkaa

kommunikaatio työmaalla toimi

paremmin ja motivaatio oli

korkeammalla tasolla kuin yleensä

alan työmailla.

Vastaavanlaiset tarjouskilpailut

ovat toistaiseksi melko harvinaisia.

Mikäli alalle halutaan oikeasti

muutosta, innovatiivisten hankintojen

osuus pitäisi moninkertaistaa

ja tähän tulisi edetä laajalla

rintamalla. Yksi tavoite voisi

olla, että jokainen hankintayksikkö

kaksinkertaistaisi innovatiivisten

hankintojen osuuden joka

vuosi viiden vuoden ajan peräkkäin.

Tämä synnyttäisi toimialatasolla

kaivattua dynamiikkaa ja

yhteistyö paranisi.

On myös aika lopettaa puhe siitä,

että ”kyllä me tehtäisiin hankinnat

fiksummin, mutta kun

on tuo hankintalaki”. TUKEFINhankkeiden

yhteydessä tehdyt

nykytila-analyysit ovat osoittaneet,

että käytännössä innovatiivisten

hankintojen osaamisen

puute on huomattavasti isompi

rajoitin kun hankintalaki.

Kuntatekniikka 5/2012

27


HANKINNAT

Konseptia laajennetaan

muille toimialoille


TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta

ja uusia näkökulmia

tarkastellaan työpajoissa, joissa

tilaus-toimitusketjun eri osapuolet

osallistuvat tasavertaisina

kehittämiseen.

TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä

eri vaiheista:

Nykytila-analyysi – ”katso totuutta

suoraan silmiin”

Oivalla – ”näe ja koe muutoksen

mahdollisuus”

Sovella – ”suunnittele muutos

yhdessä”

Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja

vie muutos käytäntöön”

Analysoi ja monista – ”paranna

ja hae lisää vaikutuksia”

Viimeisen vuoden aikana vastaavalla

konseptilla toteutettavia

ryhmähankkeita on käynnistetty

myös muissa kuin infra-alan julkisissa

hankinnoissa; esimerkiksi

kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa

sekä sosiaali-

ja terveysalalla. Haasteet ovat

nykytila-analyysien ja muiden

havaintojen perusteella samankaltaisia.

Ensimmäiset kehitystulokset

näillä aloilla ovat olleet

rohkaisevia.

– Nyt on harkinnassa TU-

KEFIN-hankkeiden käynnistäminen

kuntataustaisten energiayhtiöiden

kanssa. Olisi kuntien

ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien

sisällä eri yksiköt

ja ulkoiset tuottajat pystyisivät

parempaan ja ennen

kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,

Jukka Yliherva

sanoo.

Lisätietoa:

www.innokonseptit.fi

Energiateknologian ja -tuotannon

päätapahtuma

23. - 25.10.2012

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Messut avoinna:

Ti 23.10. klo 9 - 17

Ke 24.10. klo 9 - 17

To 25.10. klo 9 - 16

ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA

- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!

UUTTA

MESSUILLA

Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen

kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne

Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän

kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen

asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.

Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -

tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.

Tutustu messujen monipuoliseen

näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!

Messut ja tietoiskut:

www.energiamessut.fi

Seminaarit:

www.energiaforum.com

Tervetuloa!

Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi

Kuva: Jakke Nikkarinen

MESSUT JÄRJESTÄÄ:

YHTEISTYÖSSÄ:

Energiafoorumi ry

Kunnossapitoyhdistys

- Promaint ry

ECOCITY KUMPPANIT:

28 Kuntatekniikka 5/2012


HANKINNAT

Konseptia laajennetaan

muille toimialoille


TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta

ja uusia näkökulmia

tarkastellaan työpajoissa, joissa

tilaus-toimitusketjun eri osapuolet

osallistuvat tasavertaisina

kehittämiseen.

TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä

eri vaiheista:

Nykytila-analyysi – ”katso totuutta

suoraan silmiin”

Oivalla – ”näe ja koe muutoksen

mahdollisuus”

Sovella – ”suunnittele muutos

yhdessä”

Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja

vie muutos käytäntöön”

Analysoi ja monista – ”paranna

ja hae lisää vaikutuksia”

Viimeisen vuoden aikana vastaavalla

konseptilla toteutettavia

ryhmähankkeita on käynnistetty

myös muissa kuin infra-alan julkisissa

hankinnoissa; esimerkiksi

kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa

sekä sosiaali-

ja terveysalalla. Haasteet ovat

nykytila-analyysien ja muiden

havaintojen perusteella samankaltaisia.

Ensimmäiset kehitystulokset

näillä aloilla ovat olleet

rohkaisevia.

– Nyt on harkinnassa TU-

KEFIN-hankkeiden käynnistäminen

kuntataustaisten energiayhtiöiden

kanssa. Olisi kuntien

ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien

sisällä eri yksiköt

ja ulkoiset tuottajat pystyisivät

parempaan ja ennen

kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,

Jukka Yliherva

sanoo.

Lisätietoa:

www.innokonseptit.fi

Energiateknologian ja -tuotannon

päätapahtuma

23. - 25.10.2012

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Messut avoinna:

Ti 23.10. klo 9 - 17

Ke 24.10. klo 9 - 17

To 25.10. klo 9 - 16

ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA

- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!

UUTTA

MESSUILLA

Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen

kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne

Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän

kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen

asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.

Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -

tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.

Tutustu messujen monipuoliseen

näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!

Messut ja tietoiskut:

www.energiamessut.fi

Seminaarit:

www.energiaforum.com

Tervetuloa!

Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi

Kuva: Jakke Nikkarinen

MESSUT JÄRJESTÄÄ:

YHTEISTYÖSSÄ:

Energiafoorumi ry

Kunnossapitoyhdistys

- Promaint ry

ECOCITY KUMPPANIT:

28 Kuntatekniikka 5/2012


HANKINNAT

Konseptia laajennetaan

muille toimialoille


TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta

ja uusia näkökulmia

tarkastellaan työpajoissa, joissa

tilaus-toimitusketjun eri osapuolet

osallistuvat tasavertaisina

kehittämiseen.

TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä

eri vaiheista:

Nykytila-analyysi – ”katso totuutta

suoraan silmiin”

Oivalla – ”näe ja koe muutoksen

mahdollisuus”

Sovella – ”suunnittele muutos

yhdessä”

Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja

vie muutos käytäntöön”

Analysoi ja monista – ”paranna

ja hae lisää vaikutuksia”

Viimeisen vuoden aikana vastaavalla

konseptilla toteutettavia

ryhmähankkeita on käynnistetty

myös muissa kuin infra-alan julkisissa

hankinnoissa; esimerkiksi

kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa

sekä sosiaali-

ja terveysalalla. Haasteet ovat

nykytila-analyysien ja muiden

havaintojen perusteella samankaltaisia.

Ensimmäiset kehitystulokset

näillä aloilla ovat olleet

rohkaisevia.

– Nyt on harkinnassa TU-

KEFIN-hankkeiden käynnistäminen

kuntataustaisten energiayhtiöiden

kanssa. Olisi kuntien

ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien

sisällä eri yksiköt

ja ulkoiset tuottajat pystyisivät

parempaan ja ennen

kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,

Jukka Yliherva

sanoo.

Lisätietoa:

www.innokonseptit.fi

Energiateknologian ja -tuotannon

päätapahtuma

23. - 25.10.2012

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Messut avoinna:

Ti 23.10. klo 9 - 17

Ke 24.10. klo 9 - 17

To 25.10. klo 9 - 16

ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA

- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!

UUTTA

MESSUILLA

Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen

kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne

Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän

kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen

asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.

Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -

tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.

Tutustu messujen monipuoliseen

näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!

Messut ja tietoiskut:

www.energiamessut.fi

Seminaarit:

www.energiaforum.com

Tervetuloa!

Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi

Kuva: Jakke Nikkarinen

MESSUT JÄRJESTÄÄ:

YHTEISTYÖSSÄ:

Energiafoorumi ry

Kunnossapitoyhdistys

- Promaint ry

ECOCITY KUMPPANIT:

28 Kuntatekniikka 5/2012


HANKINNAT

Konseptia laajennetaan

muille toimialoille


TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta

ja uusia näkökulmia

tarkastellaan työpajoissa, joissa

tilaus-toimitusketjun eri osapuolet

osallistuvat tasavertaisina

kehittämiseen.

TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä

eri vaiheista:

Nykytila-analyysi – ”katso totuutta

suoraan silmiin”

Oivalla – ”näe ja koe muutoksen

mahdollisuus”

Sovella – ”suunnittele muutos

yhdessä”

Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja

vie muutos käytäntöön”

Analysoi ja monista – ”paranna

ja hae lisää vaikutuksia”

Viimeisen vuoden aikana vastaavalla

konseptilla toteutettavia

ryhmähankkeita on käynnistetty

myös muissa kuin infra-alan julkisissa

hankinnoissa; esimerkiksi

kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa

sekä sosiaali-

ja terveysalalla. Haasteet ovat

nykytila-analyysien ja muiden

havaintojen perusteella samankaltaisia.

Ensimmäiset kehitystulokset

näillä aloilla ovat olleet

rohkaisevia.

– Nyt on harkinnassa TU-

KEFIN-hankkeiden käynnistäminen

kuntataustaisten energiayhtiöiden

kanssa. Olisi kuntien

ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien

sisällä eri yksiköt

ja ulkoiset tuottajat pystyisivät

parempaan ja ennen

kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,

Jukka Yliherva

sanoo.

Lisätietoa:

www.innokonseptit.fi

Energiateknologian ja -tuotannon

päätapahtuma

23. - 25.10.2012

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Messut avoinna:

Ti 23.10. klo 9 - 17

Ke 24.10. klo 9 - 17

To 25.10. klo 9 - 16

ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA

- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!

UUTTA

MESSUILLA

Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen

kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne

Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän

kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen

asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.

Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -

tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.

Tutustu messujen monipuoliseen

näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!

Messut ja tietoiskut:

www.energiamessut.fi

Seminaarit:

www.energiaforum.com

Tervetuloa!

Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi

Kuva: Jakke Nikkarinen

MESSUT JÄRJESTÄÄ:

YHTEISTYÖSSÄ:

Energiafoorumi ry

Kunnossapitoyhdistys

- Promaint ry

ECOCITY KUMPPANIT:

28 Kuntatekniikka 5/2012


HANKINNAT

Konseptia laajennetaan

muille toimialoille


TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta

ja uusia näkökulmia

tarkastellaan työpajoissa, joissa

tilaus-toimitusketjun eri osapuolet

osallistuvat tasavertaisina

kehittämiseen.

TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä

eri vaiheista:

Nykytila-analyysi – ”katso totuutta

suoraan silmiin”

Oivalla – ”näe ja koe muutoksen

mahdollisuus”

Sovella – ”suunnittele muutos

yhdessä”

Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja

vie muutos käytäntöön”

Analysoi ja monista – ”paranna

ja hae lisää vaikutuksia”

Viimeisen vuoden aikana vastaavalla

konseptilla toteutettavia

ryhmähankkeita on käynnistetty

myös muissa kuin infra-alan julkisissa

hankinnoissa; esimerkiksi

kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa

sekä sosiaali-

ja terveysalalla. Haasteet ovat

nykytila-analyysien ja muiden

havaintojen perusteella samankaltaisia.

Ensimmäiset kehitystulokset

näillä aloilla ovat olleet

rohkaisevia.

– Nyt on harkinnassa TU-

KEFIN-hankkeiden käynnistäminen

kuntataustaisten energiayhtiöiden

kanssa. Olisi kuntien

ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien

sisällä eri yksiköt

ja ulkoiset tuottajat pystyisivät

parempaan ja ennen

kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,

Jukka Yliherva

sanoo.

Lisätietoa:

www.innokonseptit.fi

Energiateknologian ja -tuotannon

päätapahtuma

23. - 25.10.2012

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Messut avoinna:

Ti 23.10. klo 9 - 17

Ke 24.10. klo 9 - 17

To 25.10. klo 9 - 16

ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA

- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!

UUTTA

MESSUILLA

Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen

kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne

Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän

kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen

asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.

Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -

tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.

Tutustu messujen monipuoliseen

näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!

Messut ja tietoiskut:

www.energiamessut.fi

Seminaarit:

www.energiaforum.com

Tervetuloa!

Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi

Kuva: Jakke Nikkarinen

MESSUT JÄRJESTÄÄ:

YHTEISTYÖSSÄ:

Energiafoorumi ry

Kunnossapitoyhdistys

- Promaint ry

ECOCITY KUMPPANIT:

28 Kuntatekniikka 5/2012


Teemu Vehmaskoski

Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Danne Långström

Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto

PL 51, 00131 Helsinki

puh. 040 1251570

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 31025957, 050 3767414

kyosti.oasmaa@hel.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Toimittaja/Redaktör

Jyrki Vättö

Vantaan kaupunki

Kielotie 13, 01300 Vantaa

puh. 050 3731317

jyrki.vatto@vantaa.fi

jyrki.vatto@kolumbus.fi

Toimihenkilö/Funktionär

Ville Alatyppö

Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 31039943, 040 3345430

ville.alatyppo@hel.fi

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta

vastaavat

Jyrki Vättö

Ville Alatyppö

Kuntatekniikan maailmankongressi, IFME World Congress kokosi kesäkuussa Helsinkiin 480 alan

ammattilaista 28 eri maasta. Kongressin yhteydessä järjestettiin Kuntatekniikan päivät, joiden

osanottajat kokoontuivat perinteiseen ryhmäkuvaan.

Seuraava kongressi Uudessa-Seelannissa 2015

Onnistunut IFME-kongressi

– kiitosta 480 osanottajalta

SKTY:n ja RIL:n muutaman vuoden

yhteinen ponnistus sai kesäkuun

alussa päätöksen, kun Finlandia-talolla

pidetty IFME-kongressi

sulki ovensa ja Tallinnan sekä

Tukholman ekskursiot saatiin matkattua.

Seminaaripäivät sujuivat

kommelluksitta, muutamia kulisseissa

tapahtuneita sovelluksia lukuun

ottamatta.

Tilaisuuden onnistumisesta kertoo

myös seminaarivieraille suunnattu

palautekysely. Sen perusteella

järjestelyt miellyttivät myös paikalla

käyneitä. Kun kyselyn maksimi

oli 5, niin kokonaisjärjestelyt

saivat palautteissa keskiarvoksi

4,28. Erityistä kiitosta saivat mm.

kaupungilla suoritettu viherkierros

ja ulkomaan ekskursiot sekä päättäjäisten

gaalailta.

Osanottajia odotetusti

Järjestelyjen sujuvuudesta SKTY

saa pitkälti kiittää RIL:n ammattitaitoista

henkilöstöä, joka hoiti rutiinilla

monia semmoisia asioita,

joita tuskin olisimme itse osanneet

edes ottaa huomioon. Samalla toimihenkilöt

saivat myös hyvää oppia

omiin järjestelykuvioihinsa.

Seminaarivieraiden lopullinen

määrä oli 480, joka vastasi järjestäjien

odotuksia. Aktiivisesta osallistumisesta

kuuluu iso kiitos myös

omille jäsenillemme ja yhteistyötahoille.

Perinteisillä Kuntatekniikan päivillä

käy tätä nykyä noin 300 vierasta.

Ulkomaalaisten osuus tämänvuotisesta

tapahtumasta olikin

vajaat kaksisataa henkilöä. Kaukaisimmat

vieraat Australiasta ja Uudesta-Seelannista

olivat matkalla

reilut kaksi viikkoa. Matkan aikana

he tutustuivat muun muassa Vantaan,

Espoon ja Helsingin teknisiin

toimialoihin.

Vuoden 2015 IFME-kongressi

Uudessa-Seelannissa

Kansainvälinen IFME-kongressi pidetään

seuraavan kerran Uudessa-Seelannissa,

Rotoruassa 10.–

12.6.2015. Paikka sijaitsee pohjoissaarella,

noin 250 km Aucklandista

kaakkoon. Valokuvat ja esitteet

paikkakunnasta ovat mielenkiintoisia.

”Kiivien” IFME-järjestelyjen

etenemistä voi seurata osoitteessa

www.ifme2015.com.

Seuraavat Kuntatekniikan päivät

pidetään puolestaan Jyväskylässä

toukokuussa 2013. Niistä tiedotetaan

tuttuun tapaan lehdessä,

netissä ja jäsenpostilla.

Ville Alatypöstä seuraava

toiminnanjohtaja

Yhdistyksemme hallitus kokoontuu

tämän vuoden puolella vielä

lokakuussa linjaseminaariinsa ja viimeisen

kerran marraskuun lopulla.

Vuodenvaihteessa hallituksen

kokoonpano jälleen hiukan muuttuu,

kun kaksi uutta jäsentä tulee

erovuoroisten tilalle. Samalla vaihtuu

toimihenkilöiden kokoonpano,

kun nykyinen toiminnanjohtaja

Dan Långström lopettaa pitkän

toimihenkilöuransa ja luovuttaa

875 jäsenen yhdistyksemme vetovastuun

Ville Alatypölle.

Hallituksen tämän vuoden kirjoittamaton

tavoite saada jäsenluku

uudelle sataluvulle on jo melko

lähellä. Uusia jäsenhakemuksia

voi käydä täyttämässä www.kuntatekniikka.fi

-sivuilla. Muutama

uusi hakemus on jo tullutkin. Uudet

jäsenhakemukset käsitellään

edellä mainituissa seuraavissa kokouksissa.

Kuivaa syksyä odotellen,

Jyrki Vättö

kokousmestari

Kuntatekniikka 5/2012

33


Hyviä esimerkkejä kuntayhteistyöstä, omaisuuden hallinnasta ja ympäristöosaamisesta

Ihmettelemisen jälkeistä aikaa

Kesäkuiset kuntatekniikan

ammattilaisten kokoontumisajot

ja niissä vastaan

tulleet keskustelut kansainvälisten

kollegojen kanssa

avarsivat taas kerran ymmärrystä

ja lisäsivät yhteisöllisyyttä.

Viran puolesta pääsin keskustelemaan

monen ulkomaisen ryhmän

kanssa. Sain sellaisen kokonaiskuvan,

että Suomen kuntatekniikka on

lähellä kansainvälistä kärkeä, mutta

selvästi joillakin osa-alueilla on rutkasti

parannettavaa. Asiaa ei tietenkään

helpota se, että meillä eri kunnat

yrittävät ratkaista samoja ongelmia

toisistaan tietämättä.

Eteläisellä pallonpuoliskolla

toimitaan yhdessä

Mietteitä eniten herättikin se, että

muissa maissa, etenkin eteläisellä

pallonpuoliskolla, toimitaan yhdessä.

Heillä on toimiva yhteisö, joka

kehittää ammatillista, teknistä, byrokraattista

ja etenkin talouden suunnittelua.

Kehitystyön tuloksia ja menettelyitä

kunnat ottavat yhteisesti

käyttöön. Yhteisön moottoreina

toimii täyspäiväisiä henkilöitä, jotka

koordinoivat kehitystyötä myös muiden

maiden suuntaan.

Heidän kokonaisuudessaan tuntuu

olevan suurtuotantoon liittyviä

hyötyjä, jotka auttavat varsinkin taloudellisessa

kurimuksessa. KEHTOfoorumi

on hieno ensi askel kohti

vastaavaa toimintaa. Silti – pitäisikö

meillä kunnissa olla voimakkaampi

tahtotila yhteisestä kehittämisestä

ja harkita vastaavaa toimintaa kuin

muissa maissa

Australia ja Uusi-Seelanti

hallitsevat rahoituksen

Australiassa ja Uudessa-Seelannissa

oli selvästi keskitytty omaisuuden

hallintaan ja etenkin kuntatekniikan

tärkeimpään osioon eli rahoitustarpeen

perusteluihin, jotka meillä on

heihin nähden lähes lapsenkengissä.

Rahoituksen perustelut seuraaville

25 vuodelle – ottaen huomioon

alueiden kasvun, kuntotilan ja painotukset

– näyttivät toimivilta ratkaisuilta.

Lisäksi asiakaspalautteiden

oikeanlainen huomioiminen rahoituksessa

tuntui loogiselta ja tehokkaalta.

Australian ja Uuden-Seelannin

menettelyjä pitäisi selvittää enemmänkin,

mutta asioiden käytännöllisyyden

harkinnassa olisi tarvetta vapaaehtoisille

lisävoimille. Itse haistan

tässä markkinaraon.

Amerikan puolelta oli havaittavissa

osaamista tilaaja-tuottaja -mallin

haasteissa ja yhdessä tekemisessä.

Lisäksi kertaalleen täytyy ottaa

esille läntisen naapurimme osaaminen

ympäristön huomioimisessa

kaikessa kuntatekniikkaan liittyvässä

toiminnassa.

Barcelonan katutilaratkaisut

ihastuttivat

Kovan kevätrutistuksen jälkeen lomamatka

Barcelonaan oli virkistävä,

mutta huomasin kuvaavani ja ihastelevani

enemmän katutilaratkaisuja

kuin Antoni Gaudín luomusten

kauneutta. Kaupungin ydinkeskustan

ulkopuolisen kantakaupungin

ruutukaavan viistetyt risteysratkaisut

tuntuivat erityisen toimivilta kadunpitäjän

ja liikenteen näkökulmasta.

Yhtä vilkasta risteystä pari tuntia

seuranneena en löytänyt yhtään toimimatonta

seikkaa viisteratkaisusta.

Risteysalueella oli jopa tehty selvät

varaukset lumikasoille turvalliseen

paikkaan. Näin ei olisi tarvinnut aurata

vallia kadun varteen pysäköityjen

autojen viereen, vaan kadun lumi

olisi voitu työntää kasapaikkaan.

Pitkänä lumettomana aikana kasapaikka

palveli toiminta-alueena roska-astioille,

pysäköinnille jne. Ja kun

tarkasteli katutilaratkaisuja esteettömyyden,

käytettävyyden ja viihtyisyyden

kannalta, pitää nostaa hattua

toteutuksen onnistumiselle. Asiaa

voi helposti tarkastella netin katutilakuvista,

mutta toimivuus konkretisoitui

paikan päällä.

Esitelmäehdotuksia

Kuntatekniikan päiville 2013

Kansainvälinen toiminta ja ulkomaisten

ratkaisujen pohdinta on selvästi

tärkeä osa kuntatekniikan ammattiosaamista.

Keskustelu ja verkottuminen

kollegoiden kanssa

edistävät omaa osaamista, ja hyödyt

tulevat yhteiskunnalle ja veronmaksajille.

Yhteiset tilaisuudet ja niiden

anti toimivat mahdollistavina tekijöinä

yhteiselle kehittymiselle.

Ensi vuonna Kuntatekniikan päiville

on suunniteltu rinnakkaisia luentoja.

Syksyn aikana halukkaat voivat

esittää ehdotuksia esitelmiksi.

On siis aika tuoda myös omia saavutuksia,

havaintoja tai ongelmakenttää

muiden tietoon. Asiasta lisää

seuraavassa numerossa.

Ville Alatyppö

Jyrki Vättö

nan nimistä

on melko

huvittavia.

Ohikulkija

voi

vain ounastella

tienviitoista

nimien

alkuperää.

Informatiivisia

kylttejäkin

on paljon. Käsivarren Muotkasta

löytyi kyltti ”Suomen maanteiden

korkein kohta 565 m” ja Piippolan

kulmilta puolestaan ”Suomen keskipiste”.

Virallisten liikennemerkkien lisäkilpiäkin

tuli bongattua kirjava

määrä. Tavanomaisten Soranajokilpien

lisäksi

kolmionmallista

Muu

vaara

-merkkiä

täydensivät

mm.

metsäkauriista

ja hevosvaljakoista

varoittavat lisäkilvet. Monet

maantiet sivuavat Suomessa järviä,

metsiä, kyliä, kirkkoja ja linnoja. Yhdessä

Kainuun kaupungissa tie kulkee

jopa linnan(raunioiden) läpi.

Nelisentuhatta kilometriä ajaneena

maanteiden kunto – olivat

ne sitten kesto- tai sorapäällystei-

Tämä Sodankylän ja Rovaniemen välinen

kyltti poikkesi positiivisesti tavanomaisista

läänin- ja kuntarajojen viitoista.

Suomi-neidolla

kyltti poikineen

Kulkiessani jälleen kerran autolla

Suomi-neidon lähes kiireestä

kantapäähän ja sen helmoja

pitkin takaisin, kiinnitin huomiota

erilaisiin kilpiin ja kyltteihin, joita

maantien varret ovat pullollaan.

Kylteissä mainostetaan kesäisiä

tapahtumia ja levähdyspaikkoja

mitä erilaisimmin konstein. Marjanmyyjillä

ja kesäteattereilla on

itsetehtyjä kylttejä, kyläyhteisöt

toivottavat tervetulleeksi omilla

tauluillaan ja majoituspaikat

omilla opasteillaan. Näiden lisäsi

ihmisiä ohjataan uimarannoille,

lintutorneihin ja nähtävyyksien

ääreen virallisillakin opasteilla.

Osa suomalaisista paikkakunsiä

– oli mielestäni kiitettävä. Tietöitäkään

ei juuri ollut, tai sitten

onnistuin vahingossa kiertämään

ne. Varsinaisiin asfaltointeihin en

törmännyt lainkaan, mutta siltatyömaita

sentään oli Savon suunnalla.

Liikenteellistä haittaa niistäkään

ei aiheutunut. Autoradio varoitti

päivittäin autoilijoita reaaliaikaisilla

liikennetiedotteilla.

Kokonaisuudessaan Suomen

maanteillä oli turvallista ajella, kun

muisti varoa tien poskessa (tai keskellä

tietä) jolkottavia poroja sekä

iltaisin teitä yllättäen ylittäviä kettuja

ja jäniksiä. Supikoiriinkaan en

törmännyt, mutta tuulilasiin iskeytyviä

hyttysiä tuskin yksikään autoilija

pystyi tänä kesänä välttämään.

Jyrki Vättö

34 Kuntatekniikka 5/2012


Jyrki Vättö

Kongressin laivaristeilyt olivat unohtumattomia elämyksiä osanottajille

Tallinnassa IFME-kuoron sulosointuja,

Tukholmassa mittavia infrahankkeita

Kuntatekniikan päivien ohjelmistoon

on perinteisesti

kuulunut seminaarin jälkeinen

risteily. Tänä vuonna

laivaristeilyjä oli kaksi.

IFME-kongressin jälkeiset

ekskursiot suuntautuivat

Tallinnaan ja Tukholmaan.

Tallinnan Laululava, jolla

myös IFME-kuoro esiintyi.

Jyrki Vättö

Tukholman vanhimman puiston, Strömparterrenin kunnostustyöt olivat juuri valmistuneet.

Torstaiaamuna 7.6. seminaariväki

saapui Helsingin Länsisatamaan, josta

Tallinkin laiva kuljetti kolmisatapäisen

seurueen Tallinnaan. Satamassa

kansallispukuinen vastaanottokomitea

ohjaili seminaarikansaa linja-autoihin,

joilla pienen kaupunkikierroksen

jälkeen saavuttiin Laululavalle.

Siellä seminaariväelle opetettiin oikean

sekakuoron avustuksella kaksi

kuorolaulua. Idean isä, Tallinnan kaupungininsinööri

Ain Valdman lauloi

itse oikean kuoron mukana.

Lauluharjoitusten jälkeen kansainvälinen

IFME-kuoro jäi odottamaan

Tallinnan pormestarin, entisen

Viron presidentin Edgar Savisaaren

saapumista. Lopulta pormestari

saapui pitämään kuntateknikoille

tervetuliaispuheen. Tervehdyksen

molemmin puolin hän sai

kuulla IFME-kuoron esitykset. Tapahtuma

taltioitiin videolle, ja se on ollut

mm. Postimees-lehden nettisivuilla.

Editoitu video pyritään saamaan

myös Kuntatekniikan nettisivuille.

Sulosointujen jälkeen seminaariväki

lounasti Laululavan sisätiloissa

ja lähti sitten busseilla Vanhaankaupunkiin,

jonne Tallinnan kaupunki

oli järjestänyt vapaaehtoisia

kaupunkikierroksia paikallisten oppaiden

johdolla. Loppupäivä kului

omaan tahtiin Vanhankaupungin

katuja ja liikkeitä katsellen. Päivän

päätteeksi tarjolla oli vielä bussikuljetus

satamaan ja laivalla takaisin

Helsinkiin. Perillä seurueen matka

jatkui vielä Helsingin yöhön, osa

tosin malttoi lähteä ajoissa kotiin tai

hotelliin lataamaan akkujaan.

Tukholmassa nähtiin

mittavia infrahankkeita

Perjantai-iltana valkea Silja Linen laiva

odotteli Eteläsatamassa kauniissa

kesäsäässä lähes sataa IFME-vierasta,

joiden päämääränä oli tällä kertaa

Tukholma. Laivamatka aloitettiin

yhteisellä tervetuliaistilaisuudella sekä

illallisella. Menomatka sujui monilta

yhteisissä merkeissä pitkälle aamuyöhön.

Lauantaiaamuna vuorossa oli

Tukholman ajankohtaisten, mittavien

infrahankkeiden esittelyä Hotelli

Ariadnen kokoustilassa Åke Perssonin

johdolla.

Täältä vieraat ohjattiin busseihin,

jotka suuntasivat mm. kohti Norra

Länkenin työmaata sekä Haga Town

-projektia. Näiden jälkeen saatiin

paikan päällä perinpohjainen opastus

Tukholman vanhimpaan yleiseen

puistoon, Strömparterreniin. Puisto

oli juuri saatu valmiiksi pitkän kunnostusprojektin

päätteeksi. Puistoopastuksen

jälkeen seminaarivieraat

nauttivat läheisessä Opera Cafessa

maittavan lounaan.

Lounaan jälkeen matkalaisilla oli

jäljellä vielä muutama tunti Tukholmassa.

Osa vietti aikaansa Vanhassakaupungissa,

osa museoissa ja

osa vain aurinkoisia Tukholman keskustan

katuja kävellen. Monet pitkämatkalaisista

jäivät Tukholmaan

odottamaan seuraavan päivän jatkolentoja.

Hyvästejä heiteltiin sunnuntaiaamuna

niin ulkomaisille kuin

kotimaisillekin kuntateknikoille.

Jyrki Vättö

Kuntatekniikka 5/2012

35


Kongressen är över

Jaha, då var IFME 2012 kongressen

över, och samtidigt tog

då ett 5+ långt projekt slut. Efter

kongressen och allt som hörde

till det, så sov jag visst i 3

dygn, varefter man började känna

sej själv litegrann som människa

igen.

Eftersom jag har rest runt och

varit i kontakt med andra organisationer

runt om i världen, så var

ju sakerna relativt bekanta för

mej, men igen kom det fram hur

viktigt det är med internationella

samarbete, och att lyssna på och

lära sej av andra. I Finland så hör

vi definitivt till de bättre länderna

i världen angående kommunteknik,

men som sagt så kan man

alltid lära sej något nytt.

Asset Management är

en framtidsgrej

I Australien, Nya Zealand, Sydafrika,

Kanada osv. så har man satsat

på ”Asset Management”,

dvs. att man skall veta vad man

har (egendom) och vad det kommer

att kosta att sköta om det

samt att hålla det i skick de följande

25 åren. Likaså skall man

kunna lyssna på respons från allmänheten

och styra finansieringen

åt rätt håll. Det här tror jag

själv att är en framtidsgrej, och

hoppas själv att man här hemma

spetsar upp öronen för det här

och börjar på riktigt sköta om

vår gemensamma egendom.

Dessutom är det otroligt hur

bra man tar hand om miljön och

omgivningen i Sverige – nåt som

vi också kunde lära oss om en

hel del här i Finland.

En lyckad kongress

Kongressen i helhet var helt

lyckad och deltagarna till allra

högsta grad nöjda med var vi hade

att erbjuda. I enkäten vi sände

ut efter kongressen framgick,

att vi ALLA kan vara riktigt nöjda.

Som huvudarrangör vet jag

ju om en hel massa saker som

gick litet snett – men de kommer

jag ju inte att ta fram nu, för de

mesta av det gick ju så att säga

”förbi” för kongressdeltagarna.

I enkäten framgick, att

den tekniska exkursionen om

grönområdena i Helsingfors

samt exkursionen till Stockholm

fick toppbetyg med hela 4,78

utav 5,0 möjliga poäng. Ett jättestort

tack alltså till Elina Nummi

från Helsingfors, samt hela

den svenska arbetsgruppen med

Inger Sundström och Åke

Persson i täten.

Resten av programmet fick

mellan 4,25 och 4,5, med undantag

av 3 saker, som blev

runt 4,0-sträcket. Speciellt tack

fick i alla fall programmet i Tallinn

– folk var helt begeistrade

över programmet med samsången,

och de flesta också för att

borgmästaren och Estlands förra

president var med och hälsade

kommunteknikerna välkomna.

Kommentar från fältet

…och till slut en kommentar (på

engelska) från fältet där man fritt

fick skriva vad man ville:

”The organizers of the conference

did a fantastic job. The

topics were very well chosen

and arranged in a way that allowed

you to attend all the lectures

that you were interested in.

It was also great to discover Finland

and its wonderful people. I

just had a wonderful time. Overall,

I would rate the whole event

excellent. New Zealand has a very

tough act to follow!!”

Det var alltså kongressen i ett

nötskal. Själv tackar jag för min

del, det var roligt så länge det

räckte, men det är skönt att det

är över.

Ville Alatyppö tar över

nästa år

Från och med början av 2013

så tar Ville Alatyppö över som

verksamhetsledare för FKTF. Ville

har ”studerat” föreningen nu

i 1,5 år, och är mer än färdig att

ta över. Själv har jag lovat, att

jag kommer att stanna kvar i ett

par år som konsult/rådgivare åt

honom – men det är 100% han

som kommer att leda föreningen

efter nyår.

Lycka till Ville! Du har en utomordentligt

ypperlig förening

i dina händer, och hoppas du

kan köra igenom alla saker vi

har pratat om, och på så sätt få

en god förening att bli ännu litet

bättre.

Föreningens årsmöte överraskade

även mej själv, med att

utnämna mej som hedersmedlem.

Det är en alldeles otroligt

stor heder, att tillhöra detta

exklusiva sällskap av tillsammans

(mej medräknad) 5 utmärkta

kommuntekniker. Jag kan bara

tacka!

Ha en god höst!

Dan-H. Långström

verksamhetsledare

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/Ordförande

Jorma Vaskelainen

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka

PL 126, 15141 Lahti

puh. 03 8142425, 050 63892

jorma.vaskelainen@lahti.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Hannu Virtasalo

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 31038806, 050 5591419

hannu.virtasalo@hel.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Heikki Lonka

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Malminkaari 21, 00700 Helsinki

puh. 050 3504297

heikki.lonka@granlund.fi

Muut jäsenet

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,

yhdyskuntatekniikka

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. 014 2665137, 050 5901032

tuula.smolander@jkl.fi

Antti Korte, Raision kaupunki,

tekninen keskus

PL 100, 21201 Raisio

puh. 02 4343409, 044 7971252

antti.korte@raisio.fi

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,

rakennusvalvonta

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

puh. 09 83924438, 050 5592082

pekka.virkamaki@vantaa.fi

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,

Tekniikka ja ympäristö

PL 21, 05801 Hyvinkää

puh. 019 4594601, 040 5419576

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi

Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy

Tietäjäntie 14, 02130 Espoo

puh. 020 7476185, 040 4824962

paivi.ahlroos@sito.fi

Jere Klami, Oulun kaupunki

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

PL 32, 90015 Oulun kaupunki

puh. 044 7032412

jere.klami@ouka.fi

Tarkennus

Edellislehdessä (Kuntatekniikka

4/2012) kirjoitin Berliinin uudesta

Brandenburg Willy Brandt

-lentokentästä. Sen jälkeen on

tullut uusia käänteitä kentän

avaamisen suhteen. Kenttä ei

avaudukaan vielä tämän vuoden

puolella, vaan aikataulua

on rakennustöiden viivästymisen

vuoksi rukattu. Kentän todennäköinen

käyttöönotto tapahtuu

vasta ensi kesänä tai sitten mahdollisesti

vasta syksyllä.

Jyrki Vättö

Vaikka uusi lentokenttä ei tänä vuonna avaudukaan, Berliiniin

pääsee yhä. Siitä pitää Tegelin kodikas lentokenttä huolen.

Mielikuva saksalaisesta täsmällisyydestä

kokee näin pienen kolauksen.

Paikallinen ulkomaankauppaliitto

BGA kirjoittaa jo

”Saksan imagotappiosta, jota ei

voi korjata”.

Niin tai näin, Berliiniin pääsee

yhä, ja Tegelin kodikas lentokenttä

ottaa vierailijat ystävällisesti

vastaan. Ja jos on kiinnostunut

rakennustyömaista, niin niitä

Berliinin keskustasta kyllä tänäkin

vuonna löytyy.

Jyrki Vättö

36 Kuntatekniikka 5/2012


www.ukty.fi

Omavalvonta parantaisi

laatua hallirakentamisen

kaikilla alueilla

Kesä meni, ja syksy on tullut. Kesä oli hyvin vaihteleva,

ja ulkovesissä uimisen mahdollisuudet vaihtelivat

paljon eri puolilla maatamme. Lämpimiä vesiä

oli harvassa. Tällaiset ilmat tuovat hyvin esille uimahallien

ja kylpylöiden tarpeellisuuden maassamme.

Tällä hetkellä rakennustöitä tehdään lähes kymmenessä

hallissa. Uusia halleja on tekeillä yksi, loput

ovat laajennuksia ja saneerauksia. Vuosikorjaustöitä

tehdään kesäseisokin aikana miltei kaikissa halleissa.

Omavalvonta parantaa laatua

Rakentamisen laadusta on alettu eri rakennuttajaalueilla

keskustella yhä enemmän. On erittäin tärkeää,

että siitä keskustellaan, kunnes laatu saadaan

kuntoon.

Eräs laatua parantava tekijä on mielestäni omavalvontatoiminta.

Olisi tärkeää, että niin rakennuttamisen,

suunnittelun kuin rakentamisen eri alueilla

tarkasteltaisiin tehtyjä ratkaisuja ja töitä kriittisesti

ja rakentavasti. Kun kaikki eri osapuolet tiedostaisivat

omat heikkoutensa ja vahvuutensa, päästäisiin

laadun aikaansaamiseksi huomattavasti parempiin

tuloksiin. Uimahalli- ja kylpylärakentamisessa kokonaisuuden

tarkasteleminen ja hallinta parantaa huomattavasti

lopputulosta.

Omavalvonnan ja rakentamisen laadun parantamiseksi

on opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta

valmistunut OPKM julkaisu nro 101, joka

antaa paljon tukea omavalvontaan uimahalli- ja kylpylärakentamisessa.

Järkeä märkien tilojen suunnitteluun

Uimahalli- ja kylpylärakentamisessa on mielestäni

tällä hetkellä kaksi erittäin valitettavaa aluetta, joiden

suunnittelussa ei tunnu olevan järkeä mukana.

Toinen on märkien tilojen lattioiden liukkaudet ja

pintakallistukset (vesi lammikoituu lattialla) ja saunojen

keraamiset lauteet.

Ensin mainituista on saarnattu viimeiset kolmekymmentä

vuotta ja yritetty ohjata asiakkaita oikealle

tielle, mutta suunnittelijat valitsevat ja rakennuttajat

hyväksyvät erittäin heikkoja ratkaisuja. Märkien

tilojen lattioissa noudatetaan kuitenkin ns. nollatoleranssia:

vesi ei saa missään tilanteessa lammikoitua

lattioille, ja veden pitää valua lattiakaivoihin.

Keraamiset saunanlauteet eivät toimi

Keraamisten saunanlauteiden kohdalla on jo vuosia

sitten huomattu niiden toimimattomuus. Vain siivoojat

ovat niihin tyytyväisiä. Kenelle me halleja rakennamme:

maksaville asiakkaille vai siivoojille

Käyttäjät kyllä äänestävät tällaisissa tapauksissa

jaloillaan. Vanhoille ja huonojalkaisille ihmisille keraamiset

lauteet ovat erittäin turvattomia. Turvallisuudesta

on aina vastuussa hallin omistaja. Jos keraamisia

lauteita käytetään, olisi ne päällystettävä istuinosan

ja askelmien kohdalta puulla tai vastaavalla

materiaalilla. Myös istuimen rinta tulisi suojata pohkeiden

polttamiselta. Keraamiset lauteet sopivat vain

höyrysaunoihin.

Siivouksesta ei pidä säästää

Siivoustyön laadusta ja mitoituksesta on näkyvissä

hälyttäviä esimerkkejä. On selvää, että siivoustyö

maksaa, mutta tämä tulee huomioida jo hanketta

valmistellessa, eikä alkaa etsiä säästöjä suuriin käyttökustannuksiin

puhtaanapitoa vähentämällä. Keskustelu

edellä mainituista asioista toivottavasti viriää

valtakunnassa laajemmin, että asia saisi sille ansaittua

huomiota. Jäädään kuulolle.

Turvallisuusasioihin palataan syksyn aikana eri

muodoissa, joten niistä myöhemmin.

Ensi vuonna 20. uimahalli- ja kylpyläpäivät

Yhdistyksemme järjestämät, suursuosion saavuttaneet

valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät pidetään

5.–7.2.2013 kahdennenkymmenennen kerran

Tukholman risteilyn muodossa. Ohjelmasta on tulossa

taas erittäin mielenkiintoinen. Laitathan varauksen

kalenteriisi. Tarkempi ohjelma valmistuu syksyn

kuluessa ja siitä lisää myöhemmin.

Jäseniämme, jotka eivät syystä tai toisesta ole

muistaneet velvollisuuttaan yhdistystämme kohtaan

jäsenmaksun muodossa, pyydän hoitamaan asian

kuntoon. Asian hoitamatta jättäneet jäsenet poistamme

vuoden lopussa jäsenluettelostamme. Ethän

halua olla heidän joukossaan!

Uktyn golfmestariksi leivottiin tänä vuonna

Martti Matsinen. Kisa pidettiin aurinkoisessa säässä

Hyvinkään hyväkuntoisella kentällä heinäkuun viimeisenä

päivänä. Yhdistys haluaa kiittää kisan onnistumisesta

tukijoitamme, joita olivat Pusatec Oy,

Ardex ja Piimat Oy.

Näillä mennään syksyä kohti ja toivotaan ihmisten

löytävän tiensä yhä useammin niin uimahalleihin

kuin kylpylöihinkin.

Syksyisin terveisin,

Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä 130.

Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli-

ja kylpylätekniikkaan työnsä

tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä

yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.fi

s-posti: ukty@ukty.fi

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Jukka Vienonen

s-posti: jukka.vienonen@lohja.fi

puh. 044 502 0120

Yhdistyksen sihteeri

Tapio Ala-Peijari

s-posti:

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi

puh. 040 829 0068

Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

Kuntatekniikka 5/2012

37


Asiakaspalvelu tärkeä

kokonaisuus syksyn

Putkimestaripäivillä

Kuntien Putkimestarit

Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden

yhteistoiminnan ja ammattitaidon

kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä on runsaat

300 ja kannattajajäseniä eli

yritysjäseniä 83.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

Kuntien Putkimestarit ry:n koulutus- ja neuvottelupäivät

2012 pidetään Hämeenlinnassa, Hotel-

naisuus

on asiakaspalvelu. Pohdimme asiakaspalautteiden

käsittelyä ja valotamme selvitystämme

tonttijohtojen kunnossapidon kirjavasta käytännöstä

Suomessa eli todellisesta asiakaspalvelusta

usein asiakkaan kannalta hankalassa ja äkillisessä

tilanteessa. Perjantaiaamuna kuulemme asiantuntijaluennon

asiakaskohtaamisista.

Syksyn 2013 koulutuspäivien valmistelu alkaa

myös Hämeenlinnassa, ja julkistamme seuraavien

koulutuspäivien järjestämispaikan. Tavoitteena

on kehittää koulutuspäivistä yhä paremmin jäseniä

palveleva tapahtuma.

Koulutuspäiville ilmoittautuminen

Tänä vuonna ilmoittautuminen hoidetaan viimevuotiseen

tapaan eli yhdistyksen nettisivuilla

www.kuntienputkimestarit.fi on ilmoittautumis-


ilmoittautumissivustolle, eli kaikki jäsenet ja kannattajajäsenet

ilmoittautuvat sitä kautta. Tällä tavalla

voimme varmistaa muun muassa ruokailujen

ja Veljesillan onnistumisen kaikkien meidän osalta.


tulkaa joukolla Hämeenlinnaan!

Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi

Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

Kuntien Putkimestarien KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 10.–12.10.2012 Hämeenlinnassa Hotelli Aulangossa

OHJELMA

Keskiviikko 10.10.2012

14.00-15.00 Sovitaan myöhemmin tutustumiskäynti

Bussi lähtee hotellin pääoven edestä

klo 14.00, paluu noin klo 15.30

16.00-18.00 Näyttelyn avajaiset ja näyttelyyn

tutustuminen

Torstai 11.10.2012

08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit torstaina

saapuville

09.00-09.15 Koulutuspäivien avaus ja päivien

ohjelman esittely


Sami Sillstén, yhdistyksen

puheenjohtaja

09.15-09.25 Hämeenlinnan kaupungin tervehdys

09.25-09.45 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n

(HS-Vesi) esittely


Timo Heinonen, toimitusjohtaja,

HS-Vesi

09.45-10.30 Saneerauksen perusteet


Raisa

Kyrönseppä

10.30-10.45 Vesihuollon tiedotus:

Vikailmoitukset ja

median kanssa toimiminen

10.45-11.15 Kuntaliitokset ja muut vesihuollon

yhdistymiset


Timo Heinonen, toimitusjohtaja,

HS-Vesi

11.15-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

12.30-13.00 Hulevesiopas


Heidi Rauhamäki, Tampereen Vesi


esitellään eri tapoja hoitaa

asiakaspalautteita

13.30-14.15 Tonttijohtojen kunnossapito,

esitellään eri käytäntöjä



14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen




heidän tuotteidensa esittelyjä

15.00-15.30 Seminaarikeskustelu päivän aiheista



16.10– Yhdistyksen syyskokous

16.10– Kannattajajäsenten

järjestäytymiskokous,

näyttelytila

18.00– Näyttelyyn tutustuminen

20.00– Illallinen, veljesilta,

yhdistyksen viirien jako

Perjantai 12.10.2012




Tom Pöysti

11.00– Päivien päätössanat


Sami Sillstén, yhdistyksen

puheenjohtaja

38 Kuntatekniikka 5/2012


TURVALLISUUS

Arkadiankadun pyöräkaistan ja pyörätaskun asfaltin alunperinkin hailakan punainen maali kului lähes kokonaan talven aikana.

Punainen pyörätasku

huomataan paremmin

Pyörätaskut rohkaisevat

pyöräilijöitä liikkumaan

ajoradalla. Harva

auto ylittää taskun pysäytysviivan.

TEKSTI JA KUVAT Riitta Malve

Jäitä hattuun, rohkeasti pyöräkaistaa

pitkin autojonon eteen

ja pyörätaskuun. Aitiopaikalta on

hyvä näkymä risteykseen. Muut

liikenteessä olijat näkevät myös

minut vanhan Monarkin kanssa.

Sekunnit kuluvat, autot kaasuttavat

takana, vihdoin liikennevalo

vaihtuu vihreään. Mitä,

jos ketjut tippuvat nyt

Onnistun kuitenkin kaartamaan

kommelluksitta vasemmalle.

Pyörätasku saa pelkkiä plussia,

koska se helpotta kääntymistä

ja vähentää pakokaasujen hengittämistä

jonossa.

– Kun pyörätaskut tekevät

pyöräilystä sujuvampaa ja turvallisempaa,

ne samalla rohkaisevat

pyöräilijöitä liikkumaan ajoradalla

tasa-arvoisina autojen kanssa

kuten kuuluukin. Taskuun maalattu

iso pyöräilijän kuva puolestaan

muistuttaa autoilijoita pyöräilijöiden

olemassaolosta, kertoo

liikennesuunnittelija Marek Salermo

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Salermo ja liikennesuunnittelija

Niko Palo muodostavat työ-

Kuntatekniikka 5/2012

39


yhmän, joka pyrkii parantamaan

Helsingin pyöräilyolosuhteita.

Viime kesänä Töölöön ja Kamppiin

maalattiin Suomen ensimmäiset

pyörätaskut, joiden erilaisilla

ratkaisuilla ja sijainneilla

haetaan kokemuksia niiden toimivuudesta.

Taskuja on vuoden aikana

seurattu videokuvaamalla ja pyöräilijöille

sekä autoilijoille järjestetyllä

kyselyllä.

– Kaikki seitsemäntoista pyörätaskua

on otettu vastaan pääasiassa

positiivisesti. Esimerkiksi

Fredrikinkadulla pyöräily näyttää

lisääntyneen kolmeen risteykseen

maalattujen pyörätaskujen

jälkeen. Pyöräilijöiltä saadun

palautteen perusteella ne lisäävät

kadun mukavuutta pyöräilijöiden

kannalta, vaikka eivät sinänsä tuo

mitään uutta, koska samat väistämissäännöt

pätevät kuten aikaisemminkin.

Suurin osa pyöräilyonnettomuuksista

tapahtuu risteyksissä.

Erityisen vaaran aiheuttaa oikealle

kääntyvä auto, kun ajaja ei huomaa

kuolleessa kulmassa etenevää

pyöräilijää.

Helsinkiläisten pyörätaskujen

vaikutusta onnettomuuksien vähenemiseen

ei ole voitu osoittaa

näin lyhyessä ajassa. Mutta Tukholmassa,

jossa pyörätaskuja on

huomattavasti enemmän ja kokemusta

on jo kymmeneltä vuodelta,

on todettu pyörätaskujen vähentäneen

onnettomuuksia.

– Turvallisuuden lisääntyminen

on itsestään selvää, sillä liikennepsykologia

on osoittanut,

että toisten näkeminen parantaa

liikenteen turvallisuutta, Salermo

vakuuttaa.

Tukholma on luonteva esikuva

pyörätaskujen rakentamisessa

kuten muussakin pyöräilyn

edistämisessä, koska Suomessa

on seurattu pitkään Ruotsin liikennesuunnittelua.

Pyöräily on paitsi hauska ja

kätevä tapa siirtyä paikasta toiseen

kaupungissa. Sillä on myös

kauaskantoisempia vaikutuksia

kuten liikenteen päästöjen vähentäminen

ja arkiliikunnan lisääminen.

Lisäksi pyöräilyn ja kävelyn

suosiminen liittyvät kaupunkien

keskustojen elävöittämiseen.

Kaistojen keskellä

polkemista arastellaan

Pyörätaskut ovat pieni osa suuremmassa

muutoksessa, joka

koskee hyvien pyöräilyolosuhteiden

luomista Helsinkiin.

– Kevyen liikenteen väylien rakentaminen

on vieraannuttanut

pyöräilyn autoliikenteestä. Pyöräilijät

ajavat mielellään kovaa

vauhtia, noin 20-30 kilometriä

tunnissa, joten heidän paikkansa

ei ole jalankulkijoiden seassa.

Kaksisuuntaiset pyörätiet ja

kevyen liikenteen väylät ovat

poikkeuksia eurooppalaisessa liikennekulttuurissa.

Meille ne ovat

tulleet Ruotsista, jota Suomi on

seurannut liikennesuunnittelussa.

Tukholmassa on kuitenkin

siirrytty määrätietoisesti ajoradan

tasossa oleviin pyöräkaistoihin

ja yksisuuntaisiin pyöräteihin,

joihin liittyy tänään noin

400 pyörätaskua. Pyöräväylien

kehittämisellä kaupunki haluaa

lisätä tukholmalaisten liikkumista

pyörällä.

– Pyöräilyolosuhteiden muuttaminen

on hankalaa Helsingin

Liikennesuunnittelijat Niko

Palo ja Marek Salermo ovat

tyytyväisiäpyörätaskuista

saatuihin kokemuksiin ja arvioivat,

että niitä tulee myös

lisää Helsingin keskustaan.

keskustassa. Se on erityisalue,

jossa pyörätieverkoston luominen

on alkanut myöhemmin.

Yksisuuntainen pyörätie on helpompaa

sovittaa keskustaan. Se

on myös pyörätaskujen edellytys,

Salermo arvioi.

Perusmallissa pyörätaskuun

johtaa viisi metriä pitkä pyöräkaista

ajoradan oikeassa reunassa.

Autojen pysähtyminen ja pysäköinti

on sen kohdalla kielletty

liikennemerkillä.

– Pyöräkaistan tulisi olla niin

pitkä, että se vie autojonon ohi.

Tietenkin on suotavaa, että se

jatkuisi koko kadun pituudelta.

Mutta tämä voi olla liian suuri

uhraus pysäköinniltä, jos kadulla

pyöräillään vähän.

Arkadiankadun ja Mechelininkadun

risteyksen pyörätaskuun

johtaa poikkeuksellisesti

korttelin pituinen pyöräkaista,

joka sijaitsee yksisuuntaisen

kadun kahden kaistan keskellä.

Näin pyöräilijä ei joudu vaaraan

oikealle kääntyvän auton

kuolleessa kulmassa. Ajojärjestys

perustuu siihen, että suurin

osa pyöräilijöistä jatkaa matkaa

40 Kuntatekniikka 5/2012


TURVALLISUUS

suoraan risteyksen poikki.

– Kaikki eivät kuitenkaan

huomaa pyörätaskuun johtavaa

pyöräkaistaa tai eivät rohkene

ajaa sitä pitkin kaistojen välissä.

Sen sijaan ajetaan samalla kohdalla

kulkevaa, jalkakäytävän tasolla

olevaa yksisuuntaista pyörätietä

pitkin, joka ei kuitenkaan

tarjoa apua sujuvaan Mechelininkadun

ylitykseen. Liittymän pyöräliikenne

on nyt sekava ja vaatii

edelleen kehittämistä. Parannuksia

on luvassa, kun Mechelininkadulta

Nordenskiöldinkadulle

suunnitellut pyöräliikennejärjestelyt

toteutetaan parin vuoden

kuluessa.

Onnistuneena Salermo pitää

suositun pyöräilyreitin, Töölönkadun

eteläistä pyörätaskua Runeberginkadun

risteyksessä. Se

auttaa pyöräilijöitä pääsemään

vilkkaan kadun yli sujuvasti ennen

oikealle kääntyviä autoja.

Tai sittenkin

kirkas vihreä

Pyöräilijät ovat kiitelleet punaista,

jolla on korostettu kokeeksi muutamia

pyöräkaistoja ja –taskuja.

Huomioväri ei ole niin voimakas

kuin monissa eurooppalaisissa

pyöräilykaupungeissa,

koska osa kaupunkisuunnittelijoista

pitää punaista päällystettä

häiritsevänä tekijänä kaupunkikuvassa.

Mitenhän Helsingin

arkkitehtuuriin sopisivat

kirkkaan vaalean vihreät tai

siniset pyörätaskut, joita näkee

muualla

Talvihiekoitus ja nastarenkaat

joka tapauksessa kuluttavat

hailakkaa punaista edelleen.

Pyörätaskujen rakentamisesta

ja huollosta vastaavasta Starasta

eli Helsingin kaupungin rakentamispalvelusta

kerrotaan,

että punainen maali asfaltin

pinnalla joudutaan uusimaan

vuosittain, kun taas värjätyn

asfaltin punainen on hieman

pitkäikäisempi.

Viime talvena myös runsas

lumi haittasi pyörätaskujen havaitsemista.

Pyöräkaistat peittyivät

lumikasoihin, joiden

poistaminen kuuluu kiinteistöille

useimmilla keskustan kaduilla.

Mutta esimerkiksi pyörätaskujen

näkymättömyys ei

ole Salermon mukaan ongelma,

koska silloin liikenne käyttäytyy

kuin taskuja ei olisi. Sen tulkinta

voi olla kuitenkin hankalaa.

Jonoon juuttuneet

puikkelehtivat taskuun

Pyörätaskua käytetään, kun liikennevalo

on punainen. Silloin

vasemmalle kääntyvä pyöräilijä

siirtyy pyörätaskun vasempaan

reunaan niin, että pääsee liikkeelle

keskellä vasemmalle kääntyvien

autojen ajolinjaa, jolloin autot

eivät kiilaa ohi risteyksessä. Suoraan

ja oikealle kääntyvät asettuvat

taskun oikeaan reunaan samalla

periaatteella.

Vihreillä valoilla pyörätaskussa

ei voi ryhmittyä oikealta vasemmalle,

vaan pyöräilijät jatkavat

ajoa suoraan tai normaalisti

ryhmittyen.

– Suurin osa pyöräilijöistä

osaa käyttää pyörätaskuja oikein.

Autoilijat ovat ottaneet ne

jopa yllättävän hyvin vastaan.

Helsingissä vain joka kymmenes

auto ylittää pyörätaskun pysäytysviivan,

kun Iso-Britanniassa

niin toimii joka toinen autoilija,

vaikka siellä pyörätaskut ovat olleet

käytössä 1980-luvulta lähtien.

Silloin tällöin vasemmalle kääntyvät

pyöräilijät pysähtyvät odottamaan

punaista, koska pyörätaskun

turvin vasemmalle kääntyminen

on helpompaa. Taskuun johtavan

pyöräkaistan reunaan pysähtyminen

on kuitenkin kielletty myös

pyöräilijöiltä.

– Jos tavallinen ryhmittyminen

vasemmalle pelottaa, nopeinta on

käyttää pitkää käännöstä, jossa pyöräilijä

ylittää ensin risteyksen suoraan

ja sitten tekee suorakulmaisen

käännöksen vasemmalle. Sen käyttö

on unohtunut pyöräilijöiltä.

Joskus vihreän palaessa vasemmalle

ryhmittyvä pyöräilijä jää autojonon

keskelle, kun valo vaihtuu punaiseksi.

Salermon mukaan useimmat

pujottelevat silloin autojen lomitse

pyörätaskuun. Mutta liikennesääntöjen

mukaan pyöräilijäkään

ei saa ylittää pyörätaskun pysäytysviivaa.

– Rikkomus ei ole ongelmaton

lain näkökulmasta. Jatkossa pitää

tutkia, voiko pyörätaskuun suunnitella

tätä tapausta varten aukon.

Poukkoileva pyöräilykulttuuri,

jossa pyöräilijät liikkuvat itselleen

parhaalla tavalla jalkakäytävillä,

pyöräteillä ja ajoradalla, ei miellytä

liikennesuunnittelijaa, koska se häiritsee

liikennettä. Syytä hän näkee

pyöräilijöiden ja liikennejärjestelyjen

ohessa poliisissa, joka ei kiinnitä

huomiota pyöräilijöiden väärään

ajoon.

Muutamissa eurooppalaisissa

kaupungeissa risteyksissä on pyöräilijöille

omat liikennevalot, jotka

antavat etumatkaa autoihin nähden.

Salermo sanoo, että niistä olisi

periaatteessa hyötyä, mutta Helsingissä

ne sekoitettaisiin toistovaloihin.

Tukholma on jo luopunut toistovaloista

ja ottanut käyttöön pyöräilijöiden

omia valoja.

Salermo näkee tarvetta pyörätaskua

koskevalle tiedottamiselle ja ajoopastukselle.

Menneenä kesänä sadat

pyöräilijät saivatkin kokemusta

pyörätaskuista Helsingin Polkupyöräilijät

–yhdistyksen katuajokoulutuksessa.

Yhdistys haluaa rohkaista ajamaan

ajoradalla, joka on tutkimusten

mukaan turvallisin paikka pyöräillä.


Kuntatekniikka 5/2012

41


Kunnissa

riittää työtä

häiriötilanteisiin

varautumisessa

HSY:n Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella sähköteknisiä

ongelmia. Pohjois-Pohjanmaalla tulvii, rankkojen sateiden ennustetaan

jatkuvan. Kesän rajuin ukkosmyrsky katkaisi sähköt tuhansilta.

Festivaali keskeytettiin rajuilman vuoksi.

Tämänkaltaiset lehtiotsikot kuluneelta kesältä eivät ole poikkeuksellisia.

Myös viime joulukuun ja elokuun 2010 myrskyt osoittivat

että yhteiskuntamme on haavoittuvampi kuin koskaan aiemmin.

Jussi Rahikainen,Pelastustoimen

kehittämispäällikkö,

Suomen Kuntaliitto

Kunnalla on keskeinen vastuu

huolehtia väestön tarvitsemista

peruspalveluista sekä

muusta tärkeästä ja kriittiseksi

arvioidusta palvelu- ja hyödyketuotannosta.

Tämä vastuu korostuu

poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Viime vuosien myrskyjen

aiheuttamat laajat ja pitkäkestoiset

sähkökatkot paljastivat yllättäviä

vaikeuksia kuntien peruspalveluiden

tuottamisessa. Miksi

häiriötilanteiden aiheuttamat vaikeudet

olivat näin vakavia, vaikka

kunnissa on vuosikymmenien

ajan tehty valmiussuunnitelmia

Joitakin vuosia sitten tehtyjen

kuntien valmiussuunnitelmien

uhkakuvissa pommit viuhuvat

ja varaudutaan väestön massiivisiin

evakuointeihin.

Varautumisen painopiste

normaaliolojen

häiriötilanteisiin

Valmiussuunnitelmista ei ole ollut

juurikaan hyötyä sotaa pienemmissä

tilanteissa.

Muun muassa Onnettomuustutkintakeskus

on todennut

(S2/2010Y Heinä-elokuun

2010 rajuilmat) että väestönsuojelun

johtamisjärjestelmä on

nykyisin suunniteltu vain poikkeusoloja

varten ja että järjestelmää

olisi tärkeää kehittää

hyödynnettäväksi myös vakavissa

normaaliolojen häiriötilanteissa.

Kuntien varautumisen lähtökohdat

on ruuvattu viime vuosi-

42 Kuntatekniikka 5/2012


TURVALLISUUS

Jari Lepistö

Jari Lepistö

KUNNAN VARAUTUMISEN JA JAT-

KUVUUDENHALLINNAN OPAS

www.yhteiskunnanturvallisuus.fi -verkkosivustolta on ilmaiseksi

ladattavissa viime keväänä ilmestynyt Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta

kunnassa -opas. Julkaisun tarkoituksena on

edesauttaa varautumista koskevien kysymysten huomioon ottamista

kunnan toimintojen johtamisessa ja palvelujen jatkuvuudenhallinnassa

häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta.

Opas selkeyttää ja yhdenmukaistaa varautumisen suunnittelun

ja toiminnan johtamisen kokonaisuutta. Oppaassa esitetään toimintamalli,

jonka mukaisesti tarkistetaan varautumisen kokonaisuuteen

kuuluvien kunnan hallinto- ja palvelurakenteiden toimivuus

erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä tarvittaessa

kehitetään ja yhdenmukaistetaan niitä. Yhteiskunnan kehittymisen

seurauksena kuntien sisäisiä toimintoja koskevan varautumisen

lisäksi korostuvat kuntien keskinäinen yhteistoiminta, samoin

kuin kunnan ja sen alueen elinkeinoelämän sekä muiden yhteisöjen

välinen vuorovaikutus jatkuvuudenhallinnassa.

KUNNAN VALMIUS-

SUUNNITELMAN YLEISEN OSAN

MALLI JA OHJE SEN KÄYTTÖÖN

Pohjois-Pohjanmaan jokien

kesätulvat yltyivät runsaiden

sateiden vuoksi elokuun

alkupuolella pahimmiksi

vuosikymmeniin. Veden

ollessa korkeimmillaan

kaikki Siikalatvan kunnan

Mankilan kylään vievät tiet

olivat veden alla.

Pelastusopisto on julkaissut toukokuussa kuntien varautumisessa

ja valmiussuunnittelussa hyödynnettäväksi tarkoitetun julkaisun

Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja

ohje sen käyttöön.

Julkaisussa esitetään kunnan valmiussuunnitelman yleisen

osan malli sekä annetaan ohjeita sen mukaisen suunnitelman

laatimiseksi. Oppaan lähtökohtana on varautumisen kokonaisvaltainen

ja moderni lähestymistapa, jossa pääpaino on normaaliolojen

suuronnettomuuksissa ja äkillisesti syntyvissä häiriötilanteissa.

Kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa koostuu mallissa

kolmesta osasuunnitelmasta, jotka ovat laadittavissa tarpeen

mukaan myös erillisinä suunnitelminaan. Nämä ovat kunnan

varautumista linjaava ja ohjaava strateginen osa, operatiivinen

häiriötilanteiden hallintaa koskeva osa sekä poikkeusolojen erityiskysymyksiä

käsittelevä osa.

Julkaisu on ladattavissa pdf-muotoisena Pelastusopiston internet-sivuilta

osoitteessa www.pelastusopisto.fi/suomi/tietopankki.

Tietopankista löytyy myös muita kuntien varautumises-

na uuteen asentoon. Nyt varaudutaan

ensisijaisesti normaaliaikojen

häiriötilanteisiin ja tätä

varautumisen mallia sovelletaan

poikkeusoloissa.

Mikäli kunta on valmistautunut

hyvin häiriötilanteiden hoitoon,

selviytyy se 80 prosentista

poikkeusolojenkin tehtävistä. Loput

20 prosenttia tehtävistä liittyy

lähinnä poikkeusoloissa muuttuviin

toimivaltuussäännöksiin ja

ne vaativat oman etukäteissuunnittelunsa.

Yhteistyö helpottaa

suunnittelua

Valmiussuunnittelussa on hyväksi

havaittu malli, jossa saman toimialan

edustajat usean kunnan

alueelta työstävät yhtä aikaa valmiussuunnitelmaansa.

Luonnol-

linen koordinoija tälle työlle on

alueellinen pelastuslaitos. Pelastuslaitokset

voivat perustehtäviensä

lisäksi tukea pelastustoimen

alueeseen kuuluvan kunnan

valmiussuunnittelua, jos siitä on

kunnan kanssa sovittu. Sopiminen

tulisi tehdä alueen pelastustoimen

palvelutasopäätöksen yhteydessä.

Alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä

selvitetään alueella

esiintyvät uhat, arvioidaan

niistä aiheutuvat riskit, määritellään

toiminnan tavoitteet ja käytettävät

voimavarat sekä palvelut

ja niiden taso. Palvelutasopäätös

on voimassa määräajan, yleensä

neljä vuotta. Kaikki Suomen 22

pelastuslaitosta uusivat palvelutasopäätöksensä

vuosien 2012-

13 aikana.

Kuntatekniikka 5/2012

43


TURVALLISUUS

Kuntaliitto suosittelee, että

kunnat edellyttäisivät lausunnoissaan

kuntien valmiussuunnittelun

tukemisen kirjaamista

palvelutasopäätökseen. Samassa

yhteydessä voidaan sopia myös

mm. kuntien häiriötilannejohtamista

tukevista järjestelyistä sekä

johtamisen tueksi tarvittavan

turvallisuustilannekuvan ylläpidosta

ja välittämisestä kunnille.

Yhteistyö pelastuslaitosten

kanssa kantaa hedelmää.

Onnettomuustutkintakeskus

(S2/2010Y Heinä – elokuun

2010 rajuilmat) on todennut häiriötilannejohtamisen

valmiudet

keskimääräistä paremmiksi niissä

kunnissa, joissa oli yhteistoiminnassa

pelastuslaitoksen kanssa

sovittu johtoryhmän hälyttämisestä,

kehitetty avainhenkilöiden

omia johtamisvalmiuksia

sekä tehty muita häiriötilanteen

aikaisen johtamisen tukijärjestelyjä.

Myös viime aikoina ilmestyneet

oppaat helpottavat kuntien

valmiussuunnittelua.

LISÄTIETOJA

Heinä-elokuun 2010 rajuilmat

http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Muutonnettomuudet

Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa

http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/ajankohtaista/95-varautuminen-ja-jatkuvuudenhallinta-kunnassa.

Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön

www.pelastusopisto.fi/suomi/tietopankki

Kuntaliiton yleiskirje: Kuntien valmiussuunnittelu ja uusi valmiuslaki

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot

Jari Lepistö

Peltoa oli

Siikajokilaaksossa

tulvaveden

vallassa

elokuussa enimmillään

noin

3 500 hehtaaria.







Saint-Gobain Pipe Systems Oy

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601, E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com

www.sgps.fi

44 Kuntatekniikka 5/2012


Rättisitikat parveilevat kesäisin

Suomen 2CV-kilta järjesti

50-vuotisjuhlansa merkeissä

heinäkuussa 2012 Sulkavalla

2CV-tapaamisen nimellä Sätkälän

Säpinät. Sinne tuli yli 400 autokuntaa

18 maasta.

Kesällä 2011 yli sata suomalaista

rättisitikkaa suuntasi Ranskassa

järjestettyyn 2CV-maailmankokoukseen,

johon niitä kerääntyi 7 036

kappaletta. Vuonna 2013 on vuorossa

Espanja ja 2015 Puolan Torun.

Legendaarinen

Citroën 2CV

Vuosi firman perustaja-Andrén kuoleman

jälkeen Citroënin Levalloisin

tehtaan johtaja Pierre Boulangerilta

kävi 1936 käsky: “Tehkää ajoneuvo,

jossa on neljä pyörää ja sateensuoja,

kuljettamaan neljää aikuista

ja heidän tavaroitaan 50

km/h:n tuntinopeudella maalla ja

kaupungissa. Kynnöspeltoa ylitettäessä

ei kuormassa olevasta munakorista

saa yksiään muna rikkoutua.

Eikä auto saisi kuluttaa polttoainetta

enempää kuin 3 litraa 100

kilometrillä.” Myöhemmin vaatimuksiin

lisättiin, että autoa piti voida

kuljettaa silinterihattu päässä.

2CV:nprototyyppi valmistui 1939.

Sota keskeytti hankkeen, mutta

Pariisin autonäyttelyssä 1948 Boulanger

veti peitteen pois luomuksensa

päältä. Yleisö tyrmistyi: ”Mihin

tuota on tarkoitus käyttää”. Kansa

otti auton omakseen. Tuotanto nousi

500:n päivätahtiin jo 1950, ja tilaaja

joutui odottamaan vuosia.

2CV:n valmistus loppui Ranskassa

1988 ja Portugalissa 1990. Suomeen

tuotiin 1950-1982 kaikkiaan

7 261 kappaletta, harrastajat vielä

omatoimisesti satakunta lisää.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä:

Rättikatto-Sitikka, Rättäri, Neljän

hengen peltihaalarit ja Sätkäkone.

2CV:n teknisiä piirteitä ovat:

rullalle kierrettävä kangaskatto

puolivälistä vaakasuoraan avautuvat

etuikkunat

tuulilasin alla avattava tuuletusluukku

lämmitysilma nousee omalla

painollaan moottoritilasta matkustamoon

tuulilasin pyyhkijän käyttövoima

nopeusmittarin vaijerista; pysähtyessä

käsikäyttö pienellä vivulla

kokonaispaino 600 kiloa, paljon

alumiiniosia

pinnat yleensä suoria paitsi lokasuojat,

konepelti ja kattokaaret.

Mallinimi 2CV (ranskaksi deux

chevaux, kaksi hevosta) ei viittaa

suoraan moottorin tehoon, vaan

moottorin iskutilavuuden mukaan

määräytyviin ranskalaisiin verohevosvoimiin.

Englantilaisia hevosvoimia

moottori tuottaa mallista

riippuen 9-33.Nykyisin ei 2CV:llä

ole oikein selvää vastinetta. Lähinnä

sitä ovat muutamat mopautot.

Ei löydy onnettomuustilastoista

Timo Kalanti kertoo YTK:n julkaisussa

Autokokemus (1998, B 75),

että automallien onnettomuusriskiraportista

ei löydy lainkaan Rättisitikkaa.

”Autoa on mahdoton

saada luistoon – edes liukkaalla

pinnalla. Sivuluiston sijasta se

vain kallistuu ja kallistuu. Nopeus

ei suorillakaan ehdi nousta rajoituksia

suuremmaksi. Heikko teho

yhdistettynä yllätyksettömään ja

tasapainoisesti käyttäytyvään alustaan

antaa lähes loputtomasti anteeksi

kuljettajan virheitä.”

Tapiolan leirikeskus

juhlapaikkana

Suomen 2CV-Killan oltermanni

Erkki Rajala kertoo vuoden 2012

juhlapaikasta: ”Tapiola, 2CV-killan

Sätkälä, on ollut Suomen armeijan

käytössä, ja rakennukset ovat

peräisin pääosin toisen maailmansodan

ajalta. Sodan päätyttyä

alue siirtyi partioliikkeelle ja siltä

ajalta on peräisin nimi Tapiola.

Myöhemmin alue myytiin Sulkavan

seurakunnalle markalla.

Pinta-ala on noin 23 hehtaaria.

Suomen 2CV-kilta vuokrasi alueen

tapahtumakäyttöön, ja maksu sovittiin

suoritettavaksi talkootyönä.

Huoltorakennuksen ja ruokailukatoksen

vuotavat katot korjattiin.

Aluetta raivattiin ja se palautettiin

lähes alkuperäiseen asuun.”

Oltermannilla ja hänen lapsillaan

on tietenkin omat 2CV:t.

”Ne ovat perheenjäseniä. Autolle

annetaan etunimi ja puhuttelu on

hän eikä se”.

Rättisitikoiden kokoontumisajon autoja kesäleirillä Sulkavalla.

Pekka Rytilä on

73-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana.

Pekka Rytilä

Kuntatekniikka 5/2012

45


Turun Myllysillan valinta vuoden kuntatekniikan saavutukseksi oli hieno tunnustus

siltaprojektissa mukana olleille. Palkinto luovutettiin sillan rakentajille

4.6.2012 Finlandiatalossa, IFME World Congress on Municipal Engineering

-tapahtuman yhteydessä. Palkinto oli sinetti sille, että hankkeelle asetetut

tiukat aikataululliset tavoitteet oli saavutettu ja haastava hanke oli viety

kunniallisesti läpi.

Tehtävä suoritettu

TURUN UUSI MYLLYSILTA

ON VUODEN KUNTA-

TEKNIIKAN SAAVUTUS

Risto Lahtinen

tiedottaja,

Turun Kiinteistöliikelaitos

Uuden Myllysillan rakentaminen

alkoi työsillan paaluttamisella.

Työsillalta käsin rakennettiin

virtapilarit Aurajokeen.

Sillan runko tehtiin Pansiossa

STX Finland Oy:n Turun telakalla

kokonaan valmiiksi ja uitettiin

yhtenä kappaleena Aurajokeen.

Ensin matalana Martinsillan alitse.

Sitten runko käännettiin joessa

poikittain ja tunkattiin oikealle

korkeudelle tukien päälle.

Näin sillan rungon ja tukien

rakentamisen aikataulut eivät

vaikuttaneet toisiinsa ja molemmissa

kohteissa saatettiin työskennellä

täydellä teholla.

Telakalla siltaan asennettiin

valmiiksi vesijohdot, kaukokylmäputket

ja sillan muottirakenteita.

90 metriä pitkän sillan uitto

ja asentaminen ahtaassa joessa

keräsi runsaslukuisen uteliaiden

joukon joen rannoille seuraamaan

työvaihetta pitkälle yöhön

asti.

Silta alkoi saada lopullista

muotoaan kun kannen valu saatiin

valmiiksi heinäkuussa 2011.

Kannen valuun käytettiin 600

kuutiota betonia. Sillalle omaleimaisen

ilmeen antava ruostuma-

46 Kuntatekniikka 5/2012


KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS

Turun kaupunki

ton teräsverhous asennettiin viimeisenä

työvaiheena.

Verhouksen asentaminen

tuotti jonkin verran päänvaivaa.

Metallilevyjen paikalleen asettaminen

oli tarkkaa työtä, mutta

lopputulos on varsin näyttävän

näköinen. Silta onkin saanut

paljon kiitosta verhoilustaan.

Erityisen hienosti verhoilu ja

sillan lentokoneen siipeä muistuttava

muotoilu tulee esille sillan

alapinnalle asennetun ohjelmoitavan

led-valaistuksen ansiosta.

Valaistus peilautuu joen pinnasta

sillan teräsverhoukseen.

Veden liikkeet ja väreet näkyvät

sillan pinnalla, antaen hienon lisän

Aurajokirannan muutenkin

näyttävälle valaistukselle.

Kun valaistukseen on ohjelmoitu

17 erilaista juhlapäivien

ohjelmaa sekä viisi erikoisohjelmaa,

pääsee värivaloin koristeltu

silta aika-ajoin yllättämään siihen

jo tottuneet turkulaisetkin.

Sillan verhoilu ja lentokoneen

siipeä muistuttava muotoilu tulee

esille sillan alapinnalle asennetun

ohjelmoitavan led-valaistuksen

ansiosta.

Silta liikenteelle

562 päivää vanhan sillan

sulkemisen jälkeen

Uusi Myllysilta sai kahdet ”avajaiset”.

Ensimmäiset järjestettiin

Turun päivänä sillan liikenteelleoton

kunniaksi. Silta avattiin

liikenteelle heti seuraavana päivänä

19.9.2011 kaksikaistaisena.

Sateesta huolimatta ensimmäisten

autojen ajamista sillalle oli

seuraamassa yleisöä, valokuvaajia

ja toimittajia.

Toinen, virallisempi avaaminen

järjestettiin 29.11.2011, kun

silta valmistui ja vihittiin käyttöön.

Sillan vihkimisen suoritti Liikenne-

ja viestintäministeriön

kansliapäällikkö Harri Pursiainen,

joka puheessaan sanoi pitävänsä

Myllysiltaa hyvänä esimerkkinä

tämän päivän liikennesuunnittelun

yllättävistäkin haasteista,

sekä niiden onnistuneesta

selvittämisestä.

Paikalla ollutta runsaslukuista

yleisöä ilahdutti tilaisuuden päätteeksi

sillan ylittänyt museoajoneuvojen

kulkue, joka korosti tilaisuuden

historiallisuutta.

Uudesta sillasta

positiivisia tarinoita

Myllysillan dramaattinen rikkoutuminen

takasi rakennusurakalle

poikkeuksellisen median ja yleisön

kiinnostuksen.

Kiinnostusta lisäsi myös sillan

värikäs historia. Vuonna

1975 valmistuneesta Myllysillasta

oli aikanaan paljon tarinoita,

esimerkiksi kunnallisen päätöksenteon

kiemuroihin ja sillan

koekuormitukseen liittyen.

Myös uusi silta on synnyttänyt

omia tarinoitaan. Tällä kertaa tarinat

ovat sävyltään positiivisia.

Turku onnistui ratkaisemaan

sillan rikkoutumisen tuomat liikenneongelmat

sekä suunnitteluttamaan

ja rakennuttamaan

uuden sillan hyvin nopealla aikataululla.

Tarinoita syntyi myös sosiaalisessa

mediassa. Silta keskustelutti

muun muassa Facebookissa.

Poikkeuksellista on myös sillasta

tehty elokuva. Turun Ammattikorkeakoulun

opiskelijat

Lauri Lönn ja Petteri Peltomaa

tekivät opinnäytetyönään sillan

rakennusvaiheesta dokumenttielokuvan

Silta Turun sydämessä.

Elokuva sai ensi-illassaan hyvän

vastaanoton ja raikuvat aplodit

siltahankkeessa mukana olleilta.

Myllysilta on nyt valmis, mutta

sen ympäristöä tullaan vielä

viimeistelemään. Silta saa seurakseen

taiteilija Kari-Petteri

Kakon veistossarjan Tähtiin tähyävät.

Adolfo Vera

Sarjan neljän hahmon nimet

ovat Eilen, Hetki sitten, Tänään

ja Huomenna. Patsaiden asentamisen

yhteydessä tehdään loppuun

myös muut sillan ympäristön

viimeistelytyöt kuten viherja

pengerrystyöt.

Kuntatekniikka-lehti julkaisi laajan

artikkelin Myllysillasta numerossa

3/2011. Siinä vaiheessa vanha silta

oli purettu ja uuden rakentaminen

oli juuri aloitettu.

MYLLYN TERÄS

Sillan pääsuunnittelija Sami

Niemelä, WSP Finland Oy

Teräksinen jatkuva liittopalkkisilta.

Jännevälit 27 + 36 + 27 metriä

Hyödyllinen leveys 20 metriä

Pohjoismaiden ensimmäinen

ruostumattomalla teräksellä

verhoiltu silta

Virtapilareissa graniittiverhous

Sillan kantava teräsrakenne

on tehty säänkestävästä teräksestä

(Corten)

Kaikki käytetyt materiaalit

mahdollisimman huoltovapaita

Sillan alapinnalla ohjelmoitavissa

oleva vedestä heijastuva

led-valaistus (17 juhlapäivien

ohjelmaa ja 5 erikoisohjelmaa)

Rakentaja Insinööritoimisto

Seppo Rantala Oy, vastaava

työnjohtaja Timo Hirvasmaa

Rakennuttaja Turun Kiinteistöliikelaitos

UUDEN MYLLY-

SILLAN VAIHEET

Turun uuden Myllysillan tilaajien, suunnittelijoiden ja rakentajien edustajia oli vastaanottamassa

Kuntatekniikan saavutus –tunnustusta IFME-kongressin yhteydessä. Vasemmalta Heikki Nieminen,

Reijo Tähtinen, Pertti Kiiskinen, Sami Niemelä, Jouko Turto, Sami Rantala, Hannu Helinä, Heikki Virtanen

ja Olli Kylmälä.

21.6.2010 Myllysillaksi valittiin

WSP Finland Oy:n ehdotus

”Myllyn Teräs”

15.9.2010 sillan rakentajaksi

valittiin Insinööritoimisto Seppo

Rantala Oy

18.10.2010 rakentaminen

alkoi

19.9.2011 silta avattiin osittain

liikenteelle

29.11.2011 silta valmistui ja

vihittiin käyttöön

Kuntatekniikka 5/2012

47


Kupera-hankkeen päätösseminaarin osallistujia Jyväskylän Paviljongissa. Etualalla Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Kari Ström ja

apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto sekä Kupera-hanketta koordinoinut Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pekka

Malinen

Kaupunkien yhteistyö t&k-toiminnan

edistämisessä vakiintuu

Kupera-hanke perkasi

teknisen sektorin toimintatapoja

Kuntien teknisen sektorin uudistumisen punaisena

lankana on kunnan rooli palvelujen järjestäjänä.

Tuotantoa siirretään asteittain yksityisen sektorin

vastuulle, mutta myös kuntien alueelliset

osakeyhtiömuotoiset palvelutuottajat voivat tasapainottaa

markkinoita.

TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale

Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen,

Tampereen yliopiston,

Tekesin ja parinkymmenen

suuremman kaupungin kahden

ja puolen vuoden mittainen

kuntien perusrakennepalvelujen

järjestämis- ja tuotantotapojen

uudistamispolkuja selvittänyt

Kupera-hanke päättyi kesäkuussa

Jyväskylässä pidettyyn loppuseminaariin.

Keskeisinä tuloksina hankkeesta

on monipuolinen teoreettinen

tarkastelu eri toimintavaihtoehdoista

ja kaupunkien selkeä

innostus ja sitoutuminen yhteiseen

kehittämistyöhön.

– Kuntalaisten vaatimukset

rakennetulle ympäristölle

kasvavat jatkuvasti. Myös julkinen

valta asettaa lisää vaatimuksia.

Laadukas rakennettu

ympäristö on kunnalle kilpailutekijä,

kun yritykset päättävät

investoinneistaan, Jyväskylän

pulaiskaupunginjohtaja Timo

Koivisto kuvasi toimintaympäristöä

seminaarin avauspuheenvuorossaan.

Hän totesi, että useimmilla

kunnilla on samat haasteet, jo-

ten niukkenevien voimavarojen

aikana on viisasta kehittää toimintatapoja

yhdessä.

Kuntien yhteisesiintyminen

tekee ne kiinnostavammiksi yhteistyökumppaneiksi

myös valtion

eri viranomaisten ja tutkimus-

ja kehitysrahoittajien näkökulmasta.

Kestävän kehityksen

kumppanuutta

Seminaarissa kuultiin kuntasektorin

ulkopuolisten asiantuntijoiden

esitelmiä palveluinnovaatioista

ja kumppanuuden vahvistamisesta.

Siemens Oy:n kehitys-

48 Kuntatekniikka 5/2012


TEKNISET PALVELUT

johtaja Lars Maura esitteli yhtiön

ja Turun kaupungin kumppanuutta

kaupunkikehityksessä.

Siemens on valinnut Turun

yhdeksi pilottikaupungikseen,

jossa se haluaa testata ja kehittää

teknologiainnovaatioitaan. Osapuolet

solmivat helmikuussa kolmivuotisen

yhteistyösopimuksen.

– Esimerkiksi älykkäät sähköverkot,

kiinteistöjen energiansäästöhankkeet,

paikallinen sähköntuotanto

ja sähköautoliikenne

ovat kiinnostuksemme kohteita.

Olemme mukana keskikokoisten

kaupunkien kehittämisessä.

Haluamme yhdessä Turun kaupungin

kanssa luoda esimerkin

kestävän kehityksen kaupungista,

hän kertoi.

Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori,

Agora-Centerin

johtaja Antti Hautamäki analysoi

elinkeinoelämän rakennemuutosta

ja sen vaikutuksia kuntien

elinvoimaan ja palvelutarpeisiin.

– Menestyvät kaupunkiseudut

ovat kehityksen edellytys. Kolme neljännestä

arvonlisästä syntyy niissä.

Turusta Tampereen ja Jyväskylän

kautta Kuopioon ulottuva ”kehä

yhdeksän” vyöhyke on erittäin

mielenkiintoinen, hän arvioi.

Siemens Oy:n kehitysjohtaja

Lars Maura esitteli Turun

kaupungin kanssa helmikuussa

solmittua kumppanuussopimusta,

jonka tavoitteena

on luoda Turusta kestävän

kehityksen esimerkkikaupunki.

Kehto-toiminta

vakaalle pohjalle

Päättynyt Kupera-hanke oli 18

kaupungin muodostaman kuntatekniikan

kehittämistoimintaa

koordinoineen Kehto-konsortion

(Kehittämisen haltuunotto

ja toteutus) ensimmäinen tutkimushanke.

Kesäkuun seminaarissa päätettiin

Kehto-konsortion toimintamallista

jatkossa ja kaupungit

allekirjoittivat asiaa koskevan yhteistyösopimuksen.

Kaupunkien edustajista koostuvan

johtoryhmän ohjauksessa

toimii jatkossa Kehto-koordinaattorina

Kuntaliitossa syyskuussa

työskentelynsä aloittava

kehittämisinsinööri. Kehto-kaupungit

uskovat yhteisten kehittämishankkeiden

ja edunvalvontaaloitteiden

tulevan näin aiempaa

paremmin valmistelluiksi.

Kupera-hankkeen myötä teknisen

sektorin toimijat palasivat

tiiviimpään yhteistyöhön yliopistomaailman

kanssa. Tuloksia

käytiin seminaarissa läpi tutkijoiden

tiiviiden alustuspuheenvuorojen

pohjalta viidessä eri panelikeskustelussa.

Aiheita olivat Kehto-foorumin

tulevaisuus, ulkoistaminen

ja kumppanuudet, alueellinen

yhteistyö, omistus ja rahoitus sekä

innovaatiojohtaminen. Osallistujat

käyttivät runsaasti kommenttipuheenvuoroja

ja haastoi-

Tutkimusprofessori

Antti Hautamäki

korosti elinvoimaisten

kaupunkiseutujen merkitystä

tulevaisuuden

haasteista selviämisessä.

vat panelisteja.

Kehto-konsortion puheenjohtaja,

Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri

Kari Ström totesi yhteenvedossaan

eväiden yhteiseen toiminnan

kehittämiseen olevan nyt

selvästi paremmat kuin muutama

vuosi sitten, kun säännölliset tapaamiset

alkoivat.

Muutosta ei tapahdu, elleivät

johtajat lähde eteenpäin. Uusien

mallien ja toimintatapojen käyttöönotto

on olennainen osa prosessia,

Kari Ström kannusti.

Huomispäivän infrastruktuuri

Näkökulmia kuntien teknisen toimen

uudistamiseen

ACTA 240

Pekka Malinen, Ari-Veikko Anttiroiko, Tero Haahtela

ja Pentti Siitonen

Tutkimushankkeen tulokset on

koottu Kuntaliiton ACTA-sarjan julkaisuun

Huomispäivän infrastruktuuri

- Näkökulmia kuntien teknisen

toimen uudistamiseen (Acta

nro 240), jonka voi ostaa painettuna

tai ladata pdf-tiedostona Kuntaliiton

verkkokaupasta osoitteesta

www.shop.kunnat.net

Lisätietoa Kehto-toiminnasta:

www.kuntatekniikka.fi/toimijat/

kehto

Kuntatekniikka 5/2012

49


Kupera-hankkeessa tutustuttiin

Ruotsin ja Tanskan vaihtoehtoihin

Raideliikenne ja

kokeileva arkkitehtuuri

menestystekijöitä

Teknisen sektorin uudistaminen edellyttää olemassa

olevien rakenteiden ja toimintamallien kyseenalaistamista

sekä strategista otetta. Kesällä

päättyneen Kupera-hankkeen kaupunkien edustajia

tutustui keväällä Lundissa, Malmössä ja Kööpenhaminassa

siihen, miten luodaan nykyisiä innovatiivisempia

rakenteita ja toimintamalleja perusrakennepalveluiden

tuottamiseksi.

Olli Hokkanen

FM, FCG Koulutus

ja konsultointi Oy

Malmön 300 000 asukkaasta

neljännes on syntynyt ulkomailla

ja kaupungissa on edustettuna

169 kansallisuutta. Puolet asukkaista

on alle 35-vuotiaita.

Malmö tunnetaan kansainvälisesti

kestävän kehityksen vihreänä

kaupunkina, jossa ekologiset

kaupunkikehittämistavoitteet

nähdään osana luovaa kaupunkikehittämistä.

Tämä on tärkeää teknisen

sektorin uudistamisen kannalta.

Kaupunkisuunnittelijoiden yhteydet

sekä perinteiseen ja kansainvälisesti

arvostettuun Lundin

yliopistoon että vuonna 1998 perustetuttuun

Malmön yliopistoon

ovat tiiviit.

Patrik Widerberg Malmön

teknisestä virastosta kertoi, miten

Malmön traditionaalisesta teollisuuskaupungista

on ajan myötä

kehittynyt tiedon, palveluiden ja

kommunikaatioverkostojen keskus.

Tätä ”puistojen ja rannikon”

kaupunkia hän luonnehtii kokeilevaksi,

nuoreksi ja monikulttuuriseksi.

Teknisen viraston kaupunkikehittämisen

iskulauseen mukaan

Malmössä ollaan mieluummin

ulkona kuin sisällä. Tulevaisuutta

silmällä pitäen nostetaan

esille viisi näkökulmaa, jotka

kohdistuvat malmöläisiin, vierailijoihin

ja sidosryhmiin sekä

kehittämiseen, toimintaan ja yhteistyöhön.

Strategisen perustan

alle on luotu operatiivinen pohja,

jonka avulla vuotuinen kehittämissuunnitelma

voidaan laatia.

Strategiaa noudattavista kaupunkikehittämisen

ohjelmista

hyvinä esimerkkeinä Widerberg

mainitsi kaupunkiympäristöohjelman,

leikkipaikkaohjelman,

aktiivisten kohtaamispaikkojen

ohjelman, tapahtumapaikkojen

ohjelman, Malmön valaistusuunnitelman,

turvallisuusohjelman ja

maantieteellisen ohjelman.

Kaupungin valaistukseen on

kiinnitetty erityistä huomiota

etenkin Rosengårdin siirtolaisalueella,

joka rakennettiin

sosiaalisena asuntotuotantona

1960–1970-luvuilla.

Malmön korkein rakennus

Turning Torso kohoaa

190 metrin korkeuteen.

Raideliikenne

vihertää kaupunkia

Teknisen viraston Klas Nydahlin

mukaan kaupunki on pyrkinyt

hyötymään erinomaisesta logistisesta

sijainnistaan lähellä Kööpenhaminaa.

Noin 10 miljardia

kruunua maksanut Citytunnelprojekti,

jolla on yhdistetty Malmön

keskustan ja Hyllien asemat

toisiinsa, tuo monia hyötyjä.

Kansainvälinen hyöty on se,

että pitkänmatkan rautatieyhteys

kulkee Juutinrauman sillan

yli Kööpenhaminaan aina Göteborgista

asti. Kaupunkitunnelin

valmistumisen ansiosta voidaan

erottaa myös alueelliset strategiset

hyötytekijät, kun Öresundståg

(kaukojuna) voi kulkea nyt

esteettä koko Juutinrauman alueella

ja Pågatåg puolestaan koko

Skånen alueella. Paikallista hyötyä

tuo se, että Malmön keskusta

kehittyy entisestään, etenkin uuden

Triangeln-aseman avaamisen

jälkeen ja Malmö-kehäradan kehittymisen

myötä.

Rosengårdin alueen asemalla

toivotaan olevan positiivinen vaikutus

monikulttuuriseen alueeseen,

jossa työttömyys ja rikollisuus

ovat varsin korkealla tasolla

ja jossa kielimuuri eristää asukkaita

muusta Malmöstä. Myös

Kööpenhaminan ja Malmön keskustojen

välinen metroyhteys on

mahdollinen tulevaisuudessa.

Peter Gustafsson puolestaan

selosti, miten Hyllien aluetta on

kehitetty kaupunkitunnelin rakentamisen

aikana myös muilla

ajankohtaisilla suunnitelmilla,

joissa vihreät arvot korostuvat.

Asematorin pohjoisosaan on

esimerkiksi istutettu useita pyökkipuita

siten, että ne antavat vaikutelman

pienestä metsästä, jossa

voidaan järjestää erilaisia tapahtumia

kaupunkilaisille.

Hyllien alueen vesipuiston ensimmäinen

osa valmistui vuonna

2011 ja toisen osan on määrä valmistua

vuonna 2014.

Länsisatama

pesi kasvonsa

1800-luvun puolivälissä rakennettu

Kockumsin telakka lopetti

50 Kuntatekniikka 5/2012


TEKNISET PALVELUT

toimintansa 1980-luvun puolivälissä

laman aikana ja pakotti näin

35 000 ihmisen muuttamaan pois

Malmöstä muutamassa vuodessa.

Malmön Länsisataman alueella

alettiin toteuttaa ekologisen

kaupunkikehittämisen toimia

sen jälkeen, kun hallitus puhdisti

suljetun telakan alueen pilaantuneen

maan.

Maailmalla tunnustusta saaneet

kiinteistönkehittäjät ja arkkitehdit

halusivat tehdä Länsisatamasta

kestävän asumisen mallialueen.

Alueella järjestettiin ensimmäiset

eurooppalaiset asuntomessut

vuonna 2001. Alue tunnetaan

nykyisin korkeamman

hintaluokan huoneistoistaan ja

melko yksipuolisesta asuntotuotannostaan.

Ensimmäiset valmistuneet

asunnot eivät olleet niin

energiatehokkaita kuin suunniteltiin.

Tehdyistä virheistä on haluttu

oppia.

Vuonna 2005 valmistuneen

kaupungin korkeimman rakennuksen,

Turning Torson on tarkoitus

kuvastaa Malmön nopeaa

kehitystä ja ihmiskehon liikettä.

54-kerroksisen, marmoripinnoitteisen

ja 190 metriä korkean

rakennuksen kaikissa asunnoissa

on laite, joka hienontaa eloperäisen

jätteen. Jäte otetaan talteen,

jotta siitä voidaan tuottaa

biokaasua ajoneuvoja ja kaasuhelloja

varten. Alueella tuotettua

energiaa siirretään aika ajoin

myös muualle kaupunkiin sähkö-

ja kaukolämpöverkon kautta.

Suomalaisryhmä pistäytyi

Ruotsissa myös Lundin maineikkaaseen

yliopistoon yliopistonlehtori

Mikael Hellströmin johdolla.

Hän painotti järjestämänsä

kierroksen aikana Kunnallistalouden

tutkimus- ja koulutusorganisaatio

KEFU:a sekä Tekniikkaohjelmaa,

joista on aiemmin

julkaistu HTM Kari Kuoppalan

artikkeli Kuntatekniikan numerossa

2/2012.

Kokeilevaa arkkitehtuuria

Kööpenhaminassa

Kööpenhaminassa Peter Holms

vejn, Kastrupin ja Ørestadin ympäristö

tarjosi mahdollisuuden

tutustua kokeilevaan arkkitehtuuriin,

missä uudet innovatiiviset

ratkaisut korostuvat asuntojen

muodoissa ja rakennusmateriaaleissa.

Lähellä keskustaa sijaitseva

Peter Holms vejn ympäristö

kuuluu Kööpenhaminan sataman

asuinprojektiin, jossa on rakennettu

120 asuntoa. Näistä puolet

lukeutuu sosiaaliseen asumistuotantoon

ja puolet yksityiseen asumistuotantoon.

Tanskalaista rentoa elämäntyyliä

ja yhteisöllisyyttä ei ole

unohdettu suunnitteluvaiheessa

ja tämän huomaa alueella kävellessä.

Asumisen ja elämisen tulee

olla mukavaa ja hauskaa ja ennen

kaikkea viihdyttävää. Suomalaisin

silmin katsottuna ympäristön

suunnittelussa yhteisöllisyyden

korostaminen on viety astetta

pidemmälle. Tanskalainen mukavuudenhalu

ja yhteinen hauskanpito

voi joidenkin suomalaisten

mielestä tuntua pakonomaiselta.

Kööpenhaminan Kastrupin

ja Ørestadin alueita on pitkällä

tähtäimellä kehitetty varsinkin

kansainvälisiä liikematkustajia

ja konferenssivieraita silmällä

pitäen.

Korkeat hotellirakennukset,

liiketilat, kauppakeskukset ja

täysin automatisoitu metro lentoasemalta

keskustaan kuvastavat

nykykehitystä. Tanskan suurin

aluerakentamiskohde on Ørestad,

joka levittäytyy 310 hehtaarin

suuruiselle alueelle. Asukkaita

on 5 000 ja 15 vuoden kuluttua

väkimäärän odotetaan kohoavan

yli 20 000.

Alueella on jo nyt merkittäviä

työpaikkakeskittymiä. Metroasemia

on viisi, ja ruuhka-aikana

valkoinen metro kulkee kolmen

minuutin välein. Metron suunnittelutyössä

haluttiin varmistaa

se, ettei mistään asunnosta olisi

yli 600 metrin matkaa asemalle.

Metrorata kulkee pilarijalustalla

kehäalueella eikä se muodosta

liikenteellistä estettä. Keskustassa

metro kulkee maan alla.

Ørestad on Kastrupin ohella

logistisesti erinomaisella paikalla,

sillä esimerkiksi Malmöhön työmatka

kestää vain puoli tuntia.

Alueen suunnittelu ja kehittäminen

pohjautuu suomalaisen arkkitehtityöhuone

Artto Palo Rossi

Tikka Oy:n kaavaehdotukseen

vuodelta 1995.

Korkeat hotellit ja

liikerakennukset

leimaavat Kastrupin

ja Ørestadin alueita

Kööpenhaminassa.

Kuntatekniikka 5/2012

51


Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki

Osa Tikkurilan keskustauudistusta on radan viereen nouseva 350-metrinen rakennus, johon tulee toimisto- ja liikekeskus sekä

matkakeskus. Kokonaisuuden on tarkoitus valmistua 2019.

VANTAAN TIKKURILASSA ALKAA MITTAVA KESKUSTAUUDISTUS

Vantaalla Tikkurilan keskustalla

on edessään mittava muodonmuutos,

jonka tavoitteena

on tehdä siitä viihtyisä kävelykeskusta.

Kaupungintalon viereen rakennetaan

uusi tori, Tikkurilanaukio

sekä Tikkurilanpuisto, johon

tulee lasten leikkipaikka,

skeittirata ja parkour-alue sekä

tila esiintymislavalle.

Asemalle rakennettavan toimisto-

ja liikekeskuksen sekä uuden

linja-autoterminaalin lisäksi

keskustaan rakennetaan kuusi

kerrostaloa 500 asukkaalle, uusi

kirkko ja kaksi pysäköintilaitosta.

– Keskustassa tulee siten olemaan

useita rakennustyömaita

yhtä aikaa, kunnes uusi upea Tikkurila

valmistuu, sanoo projektijohtaja

Heikki Virkkunen Vantaan

kaupungilta.

Keskustauudistusta toteuttavat

Vantaan kaupunki sekä rakennusliikkeet

YIT ja Skanska.

YIT käynnistää Tikkurilan junaaseman

yhteyteen sijoittuvan uuden

toimisto- ja liikekeskuksen

ja rakentaa asemanseudulle kolmen

asuntoyhtiön kokonaisuuden.

Hankekokonaisuuden arvo

on yli 150 miljoonaa euroa.

Vuonna 2019 kokonaisuudessaan

valmistuva Tikkurilan

toimisto- ja liikekeskus sisältää

päivittäistavara- ja erikoiskaupan

liikkeitä, ravintolamaailman,

matkakeskuksen lipunmyyntitiloineen

ja uuden paikallisliikenteen

linja-autoterminaalin sekä

Vantaan kaupungin yhteispalvelupisteen.

Tikkurilan asema on pääradan

kolmanneksi vilkkain. Kehäradan

valmistuttua Tikkurilasta

tulee tärkein liitoskohta kaukojunien

ja Helsinki-Vantaan lentoaseman

välillä sekä Suomen

toiseksi vilkkain rautatieasema.

Keskus toteutetaan useassa

vaiheessa. Ensin valmistuu mm.

kolmikerroksinen 500-paikkainen

pysäköintitalo 2014 lopulla.

Asuntomessuilla

noin 145 000

kävijää

Tampereen asuntomessuilla

Vuoreksessa vieraili 13.7.–12.8.

noin 145 000 kävijää. Messuilla

oli näkyvästi esillä muun muassa

energiatehokas rakentaminen.

Suomen Asuntomessujen

toimitusjohtaja Pasi Heiskasen

mukaan Vuoreksen asuntomessut

tullaan muistamaan uusista

yhdyskuntateknisistä ja energiatehokkaista

ratkaisuista, kuten

sähköä kaupungin verkkoon

syöttävistä nollaenergiataloista,

jätteiden putkikeräysjärjestelmästä,

hulevesien hallinnasta

sekä katujen led-valaistuksesta.

– Tavoitteenamme oli tuoda

asuntomessujen myötä esille koko

Vuoresta. Asuntomessut tukivat

hyvin kaupunginosan ja sen

Tampereen asuntomessut houkutti Vuorekseen etenkin

energiaratkaisuista kiinnostunutta väkeä.

muiden asuinalueiden kehitystä.

Yksi Vuoreksen seuraavista isoista

hankkeista on ekotehokas Isokuusi,

Suomen suurin puusta rakennettu

asuntoalue, Vuoreksen

projektijohtaja Pertti Tamminen

Tampereen kaupungilta kertoo.

Baanasta vihreä

väylä Helsingin

pyöräilijöille ja

kävelijöille

Entiseen junaradan kuiluun rakennettu

ja Ruoholahdesta Töö-

lönlahdelle ulottuva Baana otettiin

käyttöön kesäkuussa. Pyöräja

kävelytien lisäksi väylälle tulee

kentät koripallolle, pöytätennikselle

ja petankille. Baanasta tulee

myös viihtyisä viherväylä, jonne

istutetaan lähes 200 puuta,

runsaasti pensaita, köynnöksiä

ja monivuotisia kukkia.

Pyörä- ja kävelykaistoja reunustavat

jyhkeät kalliot ja kivimuurit

sadan vuoden takaa.

Muureissa ja pintarakenteissa

on käytetty paljon luonnonkiveä,

mm. vanhoja rata-alueen

paasikiviä. Väylän varrelle on tulossa

useita levähdyspaikkoja ja

ympäristötaidetta. Pelikentät sijoittuvat

Marian sairaalan läheisyyteen.

Baana alkaa Ruoholahden

päässä uuden sillan, Länsilinkin

luota ja kulkee Rautatiekatujen

52 Kuntatekniikka 5/2012


KOULUTTAA

välissä Mannerheimintien alittavan

tunnelin suulle, josta se avautuu

Kiasman ja Musiikkitalon viereen.

Väylän pituus on noin 1,3 kilometriä

ja keskileveys noin 15 metriä.

Leveimmillään Baana on Marian

sairaalan kohdalla 34-metrinen.

Baanan rakennuskustannukset

ovat 4–5 miljoonaa euroa.

Helsingin Baanaa rakennetaan

vanhaan ratakuiluun 4–5 miljoonalla

eurolla.

FCG:n kotimaan

liiketoiminta siirtyi

tytäryhtiöihin

FCG:n perustamat neljä tytäryhtiötä

ovat vastanneet 1.7. lähtien

yhtiön kotimaan liiketoiminnasta.

Tytäryhtiöt toimivat emoyhtiön,

FCG Finnish Consulting Group

Oy:n alaisuudessa. Emoyhtiön toimitusjohtaja

on HTM Ari Kolehmainen.

FCG International Oy:n toimitusjohtajaksi

on nimitetty KTM

Anette Vaini-Antila. Yhtiön toiminta

muodostuu kotimaasta johdettavasta,

kehittyvien maiden

ympäristöä ja luonnonvaroja, infrastruktuuria,

koulutusta ja osaamisen

kehittämistä, hallintoa ja instituutioita,

hyvinvointia sekä tietoyhteiskuntaa

koskevasta konsultoinnista

sekä muusta suomalaisen

osaamisen viennistä.

FCG Koulutus ja konsultointi

Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty

KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja.

Yhtiön palvelut

tukevat asiakkaita strategisissa

kysymyksissä, rakenteiden, toimintamallien

ja palvelukonseptien

uudistamisessa sekä johtamisen,

työyhteisöjen ja osaamisen

kehittämisessä. Yhtiön palveluvalikoimaan

kuuluu myös koulutusvienti.

FCG Suunnittelu ja tekniikka

Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty

TkL Kim Jolkkonen. Tämä

liiketoiminta muodostuu FCG:n

talo- ja laitossuunnitteluun, infraja

yhdyskuntasuunnitteluun sekä

ympäristö- ja energiakonsultointiin

liittyvästä osaamisesta.

FCG Tietojohtaminen Oy:n

toimitusjohtajana toimii emoyhtiön

toimitusjohtaja Ari Kolehmainen.

Tietojohtamiseen liittyvät

palvelut ovat järjestelmät,

neuvonanto, valmiudet sekä sosiaali-

ja terveyspalveluiden mittaus-

ja analyysipalvelut (DRG-keskus).

Yhtiö tarjoaa myös toimialariippumattomia

ICT-hankintakonsultaatiopalveluita.

Työryhmä selvittää

joukkoliikenteen

rahoitusta

Liikenne- ja viestintäministeriö

on asettanut työryhmän selvittämään

tämän vuoden loppuun

mennessä, miten joukkoliikenteen

julkinen rahoitus tulisi kohdentaa

alueen, liikennemuodon

ja palvelutason mukaan. Lisäksi

työryhmän tehtävänä on etsiä

ratkaisua joukkoliikenteen kustannustenjakoon

valtion ja kuntien

kesken ja selvittää, millainen

rahoitusmalli kannustaa joukkoliikenteen

kehittämiseen.

Joukkoliikenteen rahoitustyöryhmän

puheenjohtajana toimii

Tero Jokilehto liikenne- ja

viestintäministeriöstä ja sihteerinä

Jenni Eskola Liikennevirastosta.

Työryhmässä on edustajia

myös mm. VM:stä, ely-keskuksista,

kaupunkiseuduilta ja Suomen

Kuntaliitosta.

YSE 98 - koulutus

18...19.9.2012, Tampere

20...21.11.2012, Helsinki

Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL

YSE 98 - sopimustekniset erityiskysymykset

2.10.2012, Oulu

Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL

Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 23

Koulutus alkaa 10.10.2012, Helsinki

Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL

Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori

8.11.2012, Helsinki, jatkopäivä 29.11.2012

16.11.2012, Kokkola

Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL

Hankintalakikoulutus rakennuttajille

11.12.2012, Helsinki

Lisätietoja kaikista koulutuksistamme: www.ril./koulutus

kaisa.narvio@ril. tai ville.raasakka@ril.






YLLÄPIDÄ

OSAAMISESI!














Kuntatekniikka 5/2012

53


Suurpellon Angry Birds -leikkipuistossa on Espoon suurin leikkiväline

liukumäkineen, kiipeilyseinineen ja riippusiltoineen.

Espooseen Angry

Birds -leikkipuisto

Espoon ensimmäinen Angry

Birds -leikkipuisto on avattu Suurpellossa.

Se on myös yksi Suomen

ensimmäisistä Angry Birds -leikkipaikoista,

jotka ovat maksuttomia

ja kaikkien käytettävissä.

Puiston ydin on Espoon suurin

leikkiväline, jossa on muun muassa

liukumäkiä, kiipeilyseiniä ja

riippusiltoja. Puistoon tulee myös

keinuja ja keinueläimiä sekä pyörätuolia

käyttäville lapsille sopivat

esteetön pesäkeinu ja hiekkalaatikko.

– Leikkivälineissä ei ole mitään

sähköisiä toimintoja, vaan ne

houkuttelevat lapsia liikkumaan

perinteisellä tavalla, Espoon kaupungin

maisema-arkkitehti Sari

Knuuti painottaa.

– Etenkin kouluikäisille puisto

tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta

ja toimii varmasti paikkana, jonne

on helppo tulla yksinkin, vaikkei

vielä olisi löytänyt kaveria uudelta

asuinalueelta, iloitsee Suurpeltoseuran

puheenjohtaja Cleo Bade.

Leikkipaikan on suunnitellut

Ramboll Finland Oy. Leikkivälineet

ovat Lappset Oy:n valmistamia.

Lahteen Suomen

suurin siirrettävä

päiväkoti ja koulu

Lahden Jalkarannan kaupunginosaan

valmistuu lokakuuhun

mennessä tiettävästi maamme

laajin yhdellä kertaa toimitettu

siirrettävä päiväkoti- ja koulurakennus.

Rakennuksen 4 000 neliön

tilat palvelevat Jalkarannan

koulun ja päiväkodin 500 lasta ja

työntekijää ainakin kolmen vuoden

ajan. Vanhat tilat joudutaan

purkamaan sisäilmaongelmien

vuoksi.

Lahden kaupunki on tehnyt

tiloista Cramo Finlandin kanssa

yli kolmen miljoonan euron arvoisen

vuokrasopimuksen. Kyseessä

on kaupungin neljäs koulu-

ja päiväkotitiloja koskeva sopimus

yhtiön kanssa.

Sähkökaapelia

tien sisäluiskaan

Vilppulassa on testattu täysin

uudenlaista sähköverkon maakaapelointia.

Elenia Verkon ja Eltel

Networksin testihanke on valittu

ja valmisteltu tiiviissä yhteistyössä

Pirkanmaan ely-keskuksen

kanssa.

– Pääsimme nyt ensimmäistä

kertaa rakentamaan sähkökaapelia

tien sisäluiskaan. Rakentaminen

sujuu vauhdilla, kun

voimme hyödyntää tien vierustaa.

Ei tarvitse kaataa puita ja

raivata, vaan teemme suoraan

valmista, sanoo Elenia Verkon

rakennuttamis- ja hankintajohtaja

Jarkko Kohtala.

Vilppulan hankkeessa työskentelevä

ranskalaiskone ei tee

ainoastaan kaivantoa vaan asentaa

samalla kaapelit maan alle ja

hoitaa suojahiekan kaivantoon.

Vilppulan kaapelointikohde on

valmistumassa parissa viikossa

töihin varatun reilun puolentoista

kuukauden sijaan. Ainoastaan

maisemointi hoidetaan kaivinkoneella.

Vilppulassa valmistuu uudenlaista sähköverkon maakaapelointia

tien sisäluiskaan ennätysvauhtia.

Juhani Eskelinen

Vesihuoltomaksut

nousseet

maltillisesti

Vesilaitosyhdistyksen kyselyn

tulokset osoittavat vesihuoltomaksujen

nousseen maltillisesti.

Talous- ja jäteveden yhteenlasketun

käyttömaksun mediaaniarvo

veroineen oli helmikuussa

3,56 €/m 3 , mikä on viisi senttiä

eli noin 1,4 prosenttia edellisvuotta

enemmän.

Käyttömaksujen lisäksi kuluttajat

maksavat useilla laitoksilla

maksua verkkoon liittymisestä.

Omakotitalojen liittymismaksut

ovat 0–15 000 euroa

laitoksesta riippuen. Samoin

useilla laitoksilla peritään erillistä

vesimittarimaksua tai kiinteää

perusmaksua. Omakotitalojen

kiinteät vuotuiset maksut

vaihtelevat 0–500 euroa.

Vesihuoltolaitosten taksojen

rakenne vaihtelee hyvinkin paljon

eri laitoksilla. Tämän vuoksi

on otettu käyttöön käsite ”vertailuhinta”.

Vertailuhinta on laskettu

lisäämällä käyttömaksuun

(€/m 3 ) veden kulutuksesta riippumattomat

ns. kiinteät maksut

(perus- ja mittarimaksut) jaettuna

esimerkkikiinteistön veden

kulutuksella. Viemärilaitosten

osalta kiinteään maksuun

on perusmaksun lisäksi laskettu

mukaan mahdollinen hulevesimaksu.

Liittymismaksusta on vuosikustannuksena

otettu huomioon

3 prosenttia, mikä vastaa

pitkän aikavälin reaalikorkoa liittymismaksuun

sijoitetulle pääomalle.

Liittymismaksun vuosikustannus

on jaettu esimerkkikiinteistön

veden kulutuksella ja

lisätty vertailuhintaan.

Näin laskettu vertailuhinta

vastaa kohtuullisen hyvin kuluttajalle

veden käytöstä aiheutuvia

kustannuksia vesikuutiometrille

laskettuna. Esimerkkikiinteistöinä

on toisaalta kolmen

henkilön asuttamaa omakotitaloa

(180 m 3 /vuosi) ja toisaalta

75 asukkaan 30 huoneiston

kerrostaloa (5 000 m 3 /vuosi).

VVY:n jäsenlaitoksissa talous-

ja jäteveden yhteenlaskettu

arvonlisäverollinen vertailuhinnan

mediaani pientaloissa oli

4,72 €/m 3 ja kerrostaloissa 3,85

€/m 3 . Maksut ovat pientaloissa

4,4 prosenttia ja kerrostaloissa

2,9 prosenttia edellisvuotta

korkeammat. Liittymismaksun

mediaani puolestaan oli pientaloissa

3 200 euroa ja keskiarvo

3 895 euroa, kun liityttiin

sekä vesijohtoon että viemäriin

(niissä laitoksissa, joissa liittymismaksua

peritään).

Taksatietojen perusteella

ei voida tehdä johtopäätöksiä

laitosten toiminnan taloudellisuudesta

tai tehokkuudesta, sillä

näihin vaikuttavat huomattavasti

muun muassa kunnan

taksapolitiikka, vedenhankinnan

mahdollisuudet, jäteveden

käsittelylle asetetut vaatimukset

ja yhdyskuntarakenne.

Paavo Taipale

54 Kuntatekniikka 5/2012


Opas

yksityisteiden

kunnossapitoon

Suomen Tieyhdistyksen kustantamassa

oppaassa yksityisteiden

kunnossapitotyöt on

ryhmitelty uudenlaisesti vuosikellon

mukaan keväälle, kesälle,

syksylle ja talvelle. Huomiota

ovat saaneet myös sillat

ja raskaan liikenteen erityistarpeet.

Oppaassa korostuu turvallisuus

kunnossapidon töissä ja

liikenteessä. Liitteinä on useita

asiakirjamalleja mm. töiden

teettämiseen, talousarvion laadintaan

ja kunnon arviointiin

sekä opetuspaketti, jonka avulla

voidaan keskustella kunnossapidon

tarpeista ja tavoitteista

esimerkiksi tiekunnan kokouksissa.

Opetuskalvot on tulostettavissa

yhdistyksen kotisivulta.

Suomen Tieyhdistys täyttää

95 vuotta. Tuore kirja on samalla

kunnianosoitus menneiden

sukupolvien uraauurtaville

tienpitäjille.

www.tieyhdistys.fi

Ohje sisäilmastoongelmien

selvittämiseen

Rakennusten sisäilmasto-ongelmien

selvittämiseen on tehty

uusi käytännönläheinen ohje,

jossa kerrotaan mm. miten

ongelmaa kannattaa lähteä selvittämään

ja millaisia asiantuntijoita

tarvitaan. Ohje on tarkoitettu

kiinteistön omistajille,

kiinteistön hallinnasta vastaaville

ja muille asiantuntijapalveluita

tilaaville tahoille.

Ohje on laadittu osana ympäristöministeriön

koordinoimien

Kosteus- ja hometalkoiden

ja Työterveyslaitoksen rahoittamaa

kehityshanketta ”Tilaajan

ohje sisäilmasto-ongelman

selvittämiseen”. Hankkeeseen

ovat osallistuneet Työterveyslaitoksen

työryhmän lisäksi

yhteistyökumppaneina Senaatti-Kiinteistöt,

Vahanen Oy, Suomen

Sisäilmakeskus Oy, Helsingin

kaupunki ja Sipoon kunta.

Tilaajan ohjeen saa Työterveyslaitoksen

ja Kosteus- ja hometalkoiden

sivuilta www.ttl.fi ja

www.hometalkoot.fi.

YM:ltä opas

tuulivoimarakentamiseeen

Ympäristöministeriö on julkaissut

oppaan, joka kokoaa

ensimmäistä kertaa yhteen

tuulivoimarakentamista koskevat

säännökset ja niiden tulkinnat.

Lisäksi oppaassa käsitellään

hyvän suunnittelun periaatteita

ja esimerkkejä sekä

kansalaisten tiedonsaantiin liittyviä

asioita.

Oppaalla halutaan kannustaa

tuulivoimarakentamisen

laadukkaaseen suunnitteluun

ja ohjaamiseen. Se on tehty tukemaan

erityisesti kaavoituksesta,

vaikutusarvioinneista ja

luvista vastaavien viranomaisten

työtä.

Opas on tarkoitettu sovellettavaksi

suurten, teollisen kokoluokan

tuulivoimaloiden rakentamisen

ohjaukseen. Lähtökohtana

on nykyisen lainsäädännön

periaate, että tuulivoimarakentamiseen

sovelletaan

samoja säännöksiä kuin muuhunkin

rakentamiseen.

Suomenkielinen opas on ladattavissa

osoitteesta www.ymparisto.fi/tuulivoima.

Ruotsinkielinen

käännös valmistuu syksyn alussa.

Liikennemerkkien

käyttö kaduilla

Suomen Kuntaliiton julkaiseman

oppaan toiseen tarkistettuun

painokseen on korjattu

säädöksiin tulleita muutoksia ja

tehty joitakin tarkistuksia tekstiin

ja kuviin. Oppaaseen on lisätty

uusi pihakadun ja kävelykadun

merkitsemistä käsittelevä

kohta. Opasta voidaan käyttää

apuna soveltuvin osin myös

yksityisten alueiden liikenteen

ohjauksen suunnittelussa.

Oppaan voi ostaa painettuna

tai ladata Kuntaliiton verkkokaupasta

shop.kunnat.net.

Apua kumppanuusjärjestelyihin

Kuntaliitto on yhdessä Rakennusteollisuus

RT:n ja Asunto-, toimitila-

ja rakennuttajaliitto RAKLI:n

kanssa tilannut asianajotoimisto

Castrén & Snellman Oy:ltä ja OTT

Kai Kalimalta sopimusmallin, jota

on helppo hyödyntää elinkaari- eli

kumppanuushankkeisiin.

Elinkaarimallit ovat hankintatapoja,

joissa tilaaja ja palveluntuottaja

tekevät pitkäksi ajaksi sopimuksen

toimitilojen ja infran suunnittelusta,

toteuttamisesta ja ylläpidosta.

Sopimukseen voi kuulua myös

käyttäjille suunnattujen palvelujen

järjestäminen ja hankkeen rahoitus.

Yksityinen rahoitus ei ole välttämätön

vaan vaihtoehto julkisen sektorin

omalle rahoitukselle.

Yksinkertaisella sopimusmallilla

on tarkoitus edistää elinkaarimallien

käyttöä julkisella sektorilla ja

mahdollistaa yksityisen tuottajan

innovaatiot osana julkisia hankintoja.

Tavoitteena on mallin avulla

helpottaa niin tilaajan kuin tuottajankin

tehtäviä. Mallin on tarkoitus

valmistua tämän vuoden lopulla.

Kuntatekniikka 5/2012

55


Suomen

Kuntaliitto

SKOL ry

Tuomas Miettinen

-


-


-


Ramboll

Finland Oy

WSP Finland Oy

Marko Nurmi-

kolu-


-


-

-

-


-

-


Matti Mannonen

-


-

-

-



FCG Suunnittelu

ja tekniikka Oy



Terhi Tikka-

nen-Lindström-

-


-

-

-


Risto Jounila-

-

-


-


Petra Rosvall



Juha Valtari -

-





Tuulia Innala

-

-

-


-

-

-



-


-


Lahden kaupunki

-

-


Matti Kuronen


-



Simo Klemettilä

-


-


Niko Lahdenperä


-

-



Erkki Salopino

-


-



Marko Alatalo-

-

-



Sami

Laakso




Jari Niskanen

-

-


-


Arto Tenhovuori


-


-


Pekka Pulkkinen

-

-

-


-


Tuija Purjo-



Pia Salmi -



Mari Siikonen

-



Ulla

Troberg-

Kimmo Halme

-


-


Joonas Hokkanen

-




Elina Härkönen

-

-

-


Jukka Jokihaara

-

56 Kuntatekniikka 5/2012


köksi Vesihuolto-yksikköön

Tampereelle 14.6.

alkaen.

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia

vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Sanna Koskela

on nimitetty suunnittelijaksi

Rakennetekniikka-yksikössä

Espoossa

8.5. alkaen.

Teppo

Mantsinen on nimitetty

suunnittelijaksi Talo Jyväskylä

-yksikköön 1.7.

alkaen.

Jaakko Norrkniivilä

on nimitetty suunnittelijaksi

Talo Oulu -yksikköön

30.7. alkaen.

Aura Salmela

on nimitetty suunnittelijaksi

Ympäristökonsultointi-yksikköön

Tampereelle 4.6. alkaen.

Sonja Semeri on nimitetty

maisema-arkkitehdiksi

Kaavoitus-yksikköön

Lahteen 4.6. alkaen.

Tiina Virta on nimitetty

suunnittelijaksi

Ympäristökonsultointi-yksikköön

Tampereelle

1.6. alkaen.

Kimmo Hilliaho on

nimitetty energia-asiantuntijaksi

Talo Tampere

-yksikössä.

Tatu Hoikkala

on nimitetty suun-


-yksikköön.

Mervi

Hokkanen on nimitetty

kaavoitusarkkitehdiksi

Kaavoitus-yksikköön

Lahteen.

Salla Hostikka on

nimitetty suunnittelijaksi

Vesihuolto-yksikköön Espooseen.

2012

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

7.-8.9.2012 Saarijärvi

www.svosk.fi

Kaavoitus, lainsäädäntö ja

rakentamisen ohjaus

11.-12.9.2012 Helsinki

www.kiinko.fi

Kuntamarkkinat

12.-13.9.2012 Helsinki

www.kuntamarkkinat.fi

Rakennuttajan uudet velvoitteet

ja tilaajavastuu

19.9.2012 Vantaa

20.9.2012 Tampere

25.9.2012 Raisio

2.10.2012 Oulu

9.10.2012 Kuopio

10.10.2012 Lappeenranta

16.10.2012 Seinäjoki

www.fcg.fi

Katupäivät

20.-21.9.2012 Jyväskylä

www.fcg.fi

Asuntopoliittiset

neuvottelupäivät

27.–28.9.2012 Vantaa

www.fcg.fi

Suunnittelu- ja

asiantuntijasopimukset

3.–4.10.2012 Helsinki

www.kiinko.fi

Infra-Rakennuttaja (RAP)

4.10.2012–5.3.2013,

6 x 2 pv, Helsinki

www.kiinko.fi

Ympäristötekniikan

messukokonaisuus

9.–12.10.2012 Helsinki

www.ymparistotekniikkamessut.fi

Interbad

9.–12.10.2012, Stuttgart

www.interbad.de

Rakennuttajan pätevöityskoulutus

RAP 23

10.10.2012-7.3.2013,

5 x 2 pv, Helsinki/Tampere

www.ril.fi

Kuntien toimitilapäivät

10.–11.10.2012 Jyväskylä

www.fcg.fi

Maanmittausinsinöörien ja

–teknikoiden koulutuspäivät

16.-17.10.2012 Vantaa

www.fcg.fi

Urakointipäivät

18.-20.10.2012 Helsinki-Tukholma-

Helsinki

www.infrary.fi

Energia 12 -messut

23.–25.10.2012 Tampere

www.expomark.fi

Infran kunnossapidon johtaminen

KUP3

23.10.2012-26.4.2013,

5 x 2 pv, Helsinki

www.kiinko.fi

Ympäristölupapäivä

24.10.2012 Tampere

www.fcg.fi

Vesilakipäivä

25.10.2012 Tampere

www.fcg.fi

Infran tuottamisen johtaminen

(INFRA-RAPS11)

25.10.2012-30.8.2013,

5 x 2 pv + 3 pv, Helsinki

www.kiinko.fi

Paikkatietomarkkinat

6.–7.11.2012, Helsinki

www.maanmittauslaitos.fi/

paikkatietomarkkinat2012

Viheralan hulevesipäivä

6.11.2012 Lahti

www.vyl.fi

Rakennusvalvontapäivät

7.-10.11.2012 Helsinki-Pietari

www.fcg.fi

Teknisen hallinnon päivät

15.-16.11.2012 Helsinki

www.fcg.fi

tapahtumakalenteri

Kuntatekniikka 5/2012

57


sivulla 36

sivulla 36

sivulla 36

Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!

www.wspgroup.fi

hmhaapakoski.fi

Puhelin: 010 8369900


Tehokasta täsmänäkyvyyttä

Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.

Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä

kuntatekniikan osaajien edullista verkkopalvelua

rekrytoinneissasi.

Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla

www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat

tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

tai puh. 09 771 2442.

5/2012

Pyörätaskut

lisäävät liikenneturvallisuutta,

Marek Salermo

vakuuttaa. sivu 39

sivulla 36

ALANSA YKKÖNEN

Maailmankongressi toi

kuntatekniikan asiantuntijat

Helsinkiin sivu 20

Päästöjen vähentämiseen

löytyy myös

edullisia keinoja sivu 24

Hankintamenettelyjen

kehittäminen parantaa

tuottavuutta sivu 26

KUNTAMARKKINAT

12.–13.9. – ohjelma

keskiaukeama la

2012

Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella

KORKEAJÄNNITTEISTÄ

VEDENPUHDISTUSTA

sivu 6

Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi

TILAA

Kuntatekniikka!

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana

kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan

päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon

osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %),

irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

tai puh. 09 771 2442.

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi

Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se

Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko

se 4/2011 Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto

paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto

sivu

ALANSA YKKÖNEN

Shared space – valta Helsingin maanalainen

ja vastuu kaikille kaava on kuntatekniikan

liikkujille sivu 14 saavutus sivu 20

Kaupungit tiivistyvät

pistetaloilla ja lisäkerroksilla

sivu 34

4 /2011

Biokaasulaitos

on tulevaisuutta,

Kouvolan Veden

Timo Kyntäjä

uskoo. sivu 44

Kuopiossa massainsinööri

ohjaa ylijäämämaat

hyötykäyttöön sivu 40

Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...

Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä

Kirkkonummen

keskusta uusiksi

sivu 6

ALANSA YKKÖNEN

Pirkkala valitsi

maalämmön Toivion

kouluun sivu 12

Fiskarsin ruukkikylästä

tehdään vihreää

ekotaajamaa sivu 20

Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat

energiapilotin valmistumisesta

5 /2011

Kuntaliitos uudisti

organisaatiot

Hämeenlinnassa,

Timo Tuomola

kertoo. sivu 40

Porin uimahalli

saa lisävoimaa

sivu 6

AURINGOSTA

Merenpinnan nousu

vaaraksi Hangon

vesihuollolle sivu 44

ALANSA YKKÖNEN

Nastarenkaiden

haitoista on jo

näyttöä sivu 18

Oulu tutki katuvaloja

– uusi tekniikka

parempaa sivu 31

Jyväskylä korjasi

jäähallin ESCOsopimuksella

sivu 44

Järjestötyö tarjoaa

uusia näkökulmia ja

yhteyksiä sivu 50

3/2012

Kaukokylmän

kysyntä kasvaa

Helsingissä,

Janne Vartiainen

iloitsee. sivu 26

Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä

KOHTI PIENEMPIÄ

PÄÄSTÖJÄ 6

58 Kuntatekniikka 5/2012


Tarkat

laitos ja kunta

sääasemat,

ukkostutkaimet,

tuulimittarit.

Lännen Alituspalvelu Oy

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella

www.lannenalitus.com

ALITUSPORAUKSET

kaikilla menetelmillä

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon

asennuspituudet jopa 1000 m

Työntöporausta American Augers 72-1200NG

koneella, DN1600 asennus.

Honkapuistontie 95, 28430 Pori

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928

email: lannenalitus@lannenalitus.com

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,

ympäristön sekä maankäytön ja

rakentamisen kysymyksissä.

Suunnittelemme

hyvää infrastruktuuria,

ympäristöä ja yhdyskuntaa

FCG Finnish Consulting Group Oywww.fcg.fi








Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen

ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen.

Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointipalvelut

hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.fi





Kuntatekniikka 5/2012

59


Yhdyskuntatekniikka 2013

Jyväskylän Paviljonki 15.–16.5.2013

Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma

www.yhdyskuntatekniikka.fi

More magazines by this user
Similar magazines