17.01.2015 Views

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

ALANSA YKKÖNEN<br />

5/2012<br />

Pyörätaskut<br />

lisäävät liikenneturvallisuutta,<br />

Marek Salermo<br />

vakuuttaa. sivu 39<br />

sivulla 36<br />

Maailmankongressi toi<br />

kuntatekniikan asiantuntijat<br />

Helsinkiin sivu 20<br />

Päästöjen vähentämiseen<br />

löytyy myös<br />

edullisia keinoja sivu 24<br />

Hankintamenettelyjen<br />

kehittäminen parantaa<br />

tuottavuutta sivu 26<br />

KUNTAMARKKINAT<br />

12.–13.9. – ohjelma<br />

keskiaukeamalla<br />

Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella<br />

KORKEAJÄNNITTEISTÄ<br />

VEDENPUHDISTUSTA<br />

sivu 6


Tee oikea<br />

s rto<br />

<br />

<br />

<br />

Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä<br />

aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta.<br />

Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja<br />

maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin<br />

kohteisiin.<br />

Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen<br />

Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa<br />

halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa.<br />

Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa.<br />

Maahantuoja:<br />

SGN Tekniikka Oy<br />

Juurakkokuja 4,<br />

01510 Vantaa<br />

Puh. 030 650 50<br />

www.sgntekniikka.fi<br />

Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka<br />

suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden<br />

sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta<br />

jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden<br />

pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin<br />

kohteisiin.<br />

Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen<br />

vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen<br />

suunnittelusta ja valmistuksesta.<br />

Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com


SISÄLTÖ 5/ 2012 6. syyskuuta<br />

46-47 Turun Myllysilta on vuoden<br />

kuntatekniikan saavutus. Sillan lentokoneen<br />

siiven muotoa jäljittelevä<br />

ruostumaton teräsverhous heijastaa<br />

veden liikkeet.<br />

KUNTAMARKKINAT<br />

12.–13.9. – ohjelma<br />

keskiaukeamalla<br />

16 Maailman ensimmäinen kansainväliset<br />

kriteerit täyttävä passiivienergiatennishalli<br />

on rakennettu puusta penkkejä myöten.<br />

23 Ruotsalainen Karl-Erik Eriksson on osallistunut<br />

IFMEn maailmankogresseihin jo lähes 40<br />

vuoden ajan.<br />

50 Tanskan Ørestadissa trendikkäät ja muotoilultaan<br />

rikkaat asuintalot muodostavat<br />

rohkean ja yhtenäisen kokonaisuuden.<br />

VESIHUOLTO<br />

Sähköpurkauksesta tehoa<br />

desinfiointiin 6<br />

Vesihuollon organisaatiot<br />

linjakkaampaan yhteistyöhön 13<br />

Vesihuoltolaki julkis- ja<br />

yksityisoikeuden rajapinnalla 14<br />

YHDYSKUNTA<br />

Växjö rakentaa puusta<br />

yhteisvoimin 16<br />

IFME-kongressista eväitä kestävään<br />

yhdyskuntaan 20<br />

Karl-Erik Erikssonin lähes<br />

neljä vuosikymmentä IFMEttä 23<br />

Päästövähennykset onnistuvat<br />

pienelläkin budjetilla 24<br />

HANKINNAT<br />

Julkiset hankinnat ja TUKEFINkonsepti<br />

tuottavuustyökaluina 26<br />

Oulun kaupunki kehittää<br />

hankintamenettelyjään 26<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 33<br />

UKTY 37<br />

Kuntien putkimestarit 38<br />

TURVALLISUUS<br />

Pyörätaskut rohkaisevat<br />

pyöräilemään ajoradalla 39<br />

Kunnissa riittää työtä<br />

häiriötilantesiin varautumisessa 42<br />

TEKNISET PALVELUT<br />

Turun uusi Myllysilta on vuoden<br />

kuntatekniikan saavutus 46<br />

Kupera-hanke perkasi teknisen<br />

sektorin toimintatapoja 48<br />

Rohkeaa arkkitehtuuria<br />

Malmössä ja Kööpenhaminassa 50<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Rättisitikat parveilevat kesäisin 45<br />

Uutisia 52<br />

Kirjallisuutta 55<br />

Henkilöuutisia 56<br />

Palveluja 58<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012 3


KUNTAMARKKINAT<br />

12.–13.9. – ohjelma<br />

keskiaukeamalla<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

Energia<br />

Hankinnat<br />

Ilmastonmuutos<br />

Infra-IT<br />

Jätehuolto<br />

Kiinteistöt<br />

Kunnossapito<br />

Liikenne ja väylät<br />

Liikuntapaikat<br />

Maankäytön suunnittelu<br />

Maarakennus<br />

Rakentaminen<br />

Turvallisuus<br />

Uimahallit ja kylpylät<br />

Vesihuolto<br />

Viheralueet<br />

Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Maailmankongressi toi<br />

kuntatekniikan asiantuntijat<br />

Helsinkiin sivu 20<br />

Päästöjen vähentämiseen<br />

löytyy myös<br />

edullisia keinoja sivu 24<br />

Hankintamenettelyjen<br />

kehittäminen parantaa<br />

tuottavuutta sivu 26<br />

5/2012<br />

Pyörätaskut<br />

lisäävät liikenneturvallisuutta,<br />

Marek Salermo<br />

sivulla 36<br />

vakuuttaa. sivu 39<br />

Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella<br />

KORKEAJÄNNITTEISTÄ<br />

VEDENPUHDISTUSTA<br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö<br />

Puh. 09 771 2533<br />

Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi<br />

Puh. 09 771 2087, 050 310 4811<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Marika Kämppi<br />

Heikki Lonka<br />

Juhani Sandström<br />

Sami Sillstén<br />

Paavo Taipale<br />

Petri Vainio<br />

TILAUKSET<br />

Puh. 09 771 2442<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)<br />

Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)<br />

Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)<br />

ILMOITUKSET<br />

Marianne Lohilahti<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS<br />

Aste Helsinki Oy<br />

PAINOPAIKKA<br />

Oy Scanweb Ab, Kouvola<br />

ISSN 1238-125X<br />

67. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY<br />

sivu 6<br />

Kannen kuva: Merja Ojala<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />

Laatua säädösviidakkoon<br />

”<br />

Elokuussa julkaistiin väitöstutkimus suomalaisen lainvalmistelun laadusta. Siinä<br />

arvioitiin laatua ja sen kehittymistä viime vuosikymmeninä kriittisesti erityisesti<br />

eri intressiryhmien tasapuolisten osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta.<br />

Nykyään eturivissä vaikuttamassa ovat lähinnä elinkeinoelämä ja<br />

työmarkkinajärjestöt. Lainvalmistelun parantaminen on esillä jopa hallitusohjelmassa,<br />

mutta tulokset lienevät nähtävissä vasta myöhemmin.<br />

Uusia lakeja sekä muita kansalaisten ja yhteisöjen toimintaa ohjaavia<br />

säädöksiä tulee voimaan jatkuvasti. Näin käy kunta-alallakin yleisesti, myös<br />

kuntatekniikassa. Tuorein esimerkki on näinä päivinä eduskunnalle annettava<br />

hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Taustalla on<br />

EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano korjausrakentamisen osalta.<br />

Valmistelusta vastannut ympäristöministeriö haluaa Suomen olevan jälleen<br />

EU:n eturivissä edistämässä sinänsä hyvää asiaa, energiatehokkuutta. Lakimuutoksista<br />

ja asetuksista saattaa pahimmassa tapauksessa syntyä lähes legendaarista<br />

haja-asutuksen jätevesiasetusta kiivaampi keskustelu. Kustannusvaikutuksiltaan<br />

tämä säädöspaketti voi ainakin olla tuntuvasti sitä suurempi.<br />

Päämäärään pyritään sivulle vilkuilematta, eikä kokonaisnäkemystä uuden<br />

säätelyn vaikutuksista esimerkiksi kuntien tehtävien muutoksiin tai korjausrakennushankkeeseen<br />

ryhtyvän velvoitteisiin tahdo löytyä. Kuntien toimitilakustannusten<br />

tai kansalaisten asumiskustannusten on arvioitu nousevan<br />

5-15 prosenttia, mikä ei lupaa hyvää näköpiirissä olevassa taloustilanteessa.<br />

Homekorjauksiakin riittää jo nykyisellään kunnissa vuosiksi eteenpäin.<br />

Eduskunnan pitäisi harkita huolellisesti, miten korjausrakentamista Suomessa<br />

ensi vuonna ja sen jälkeen säädellään. On hyvä pitää mielessä Olaus<br />

Petrin tuomarinohjeet lähes 500 vuoden takaa: ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus,<br />

ei saata olla lakikaan”.<br />

Ruotsalaiset tekivät sen taas<br />

Eivät sentään tällä kertaa voittaneet jääkiekon maailmanmestaruutta. Mutta<br />

osoittivat kuntatekniikan maailmankongressissa osaavansa tehdä monia asioita<br />

fiksusti – ja myös kertoa niistä muille. Toki myös kotimaiset kuntatekniikan<br />

edistysaskeleet ja kaukomaiden oivallukset nousivat tapahtumassa hyvin<br />

esille.<br />

Kongressia seuranneena on myönnettävä, että länsinaapurissa monia sellaisia<br />

asioita, joita meillä juntataan kuin käärmeitä pyssyyn, on toteutettu hyvässä<br />

yhteisymmärryksessä menestyksekkäästi. Ehkä se on sitä diskuteeraamisen<br />

kautta syntyvää yhteishyvää, jota kaikki kansankodissa mielellään ovat<br />

edistämässä.<br />

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />

6/2012 13.9. 4.10. Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka 9.–12.10.<br />

7/2012 11.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto<br />

8/2012 21.11. 13.12. Energia Valaistus


Sähköpurkauksella käsitellystä vedestä otetaan<br />

säännöllisesti näytteitä, jotka analysoidaan Ruskon<br />

vesilaboratoriossa. Pilottilaitteistolla käsiteltyä<br />

vettä ei johdeta verkostoon.<br />

6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


VESIHUOLTO<br />

Pilottilaitteisto testikäytössä Tampereella<br />

SÄHKÖPURKAUKSESTA<br />

tehoa desinfiointiin<br />

Tampereen Veden käyttöpäällikkö Matti Virkamäki (vas.) ja tekniikan tohtori Henry Hatakka Wapulec Oy:stä tarkistavat, ettei otsonipitoisuus<br />

pilottilaitteiston läheisyydessä ole kohonnut liian korkeaksi. Suomen useimpia EU-maita selvästi tiukemmat sisäilman otsonipitoisuuden<br />

raja-arvot edellyttävät tiivistä seurantaa.<br />

Talousveden desinfiointiin on kansainvälisenä yhteistyönä<br />

kehitetty Suomessa uutta menetelmää,<br />

joka perustuu hapetukseen korkeajännitteisen<br />

sähköpurkauksen avulla. Se on laboratorio-oloissa<br />

osoittautunut tehokkaaksi niin puhdistustulosten<br />

kuin energiankulutuksenkin osalta. Tampereen<br />

Veden Ruskon vesilaitoksella on kesäkuusta<br />

lähtien testattu menetelmää pilottilaitteistolla.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

KUVAT Merja Ojala<br />

Vesi solisee ohuina kalvoina<br />

ylhäältä alas muovilevyn takana<br />

jääkaapin kokoisessa pilottilaitteistossa<br />

Ruskon vesilaitoksella<br />

Tampereella. Suojaseinämän takana<br />

äärimmäisen lyhytkestoiset,<br />

noin 100 nanosekunnin pituiset<br />

vajaan 20 kilovoltin korkeajännitepulssit<br />

muodostavat reaktorissa<br />

koronapurkauksen maadoitetun<br />

levyn ja korkeajännitteisen elektrodilangan<br />

väliin. Purkauksen läpi<br />

virtaavan vesikalvon pintaan<br />

muodostuu hydroksyyliradikaaleja,<br />

jotka poistavat epäpuhtauksia<br />

vedestä hapettamalla.<br />

Kuulostaa monimutkaiselta,<br />

mutta näyttää yksinkertaiselta.<br />

Pilottimittakaavan kokeisiin pääsemisen<br />

taustalla on pitkäaikainen<br />

tutkimustyö, jota Lappeenrannan<br />

teknillisessä yliopistos-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

7


VESIHUOLTO<br />

“Kloorauksesta ei<br />

voida kokonaan<br />

luopua, koska otsoni<br />

ei säily verkostossa<br />

riittävän kauan.”<br />

20 kilovoltin sähköpurkaus hapettaa veden epäpuhtauksia Ruskon<br />

vesilaitoksen pilottilaitteistossa. Vesi virtaa ohuina kalvoina elektrodien<br />

välissä ylhäältä alas. Käsitelty vesi varastoidaan alaosan säiliössä,<br />

kunnes reaktiossa syntyvä otsoni hajoaa.<br />

neiden suhteen. Ongelma saatiin<br />

ratkaistuksi, ja reaktori toimii nyt<br />

luotettavasti.<br />

– Matkan varrella hajotettiin<br />

muutama reaktori, mutta lopulta<br />

saatiin kuukauden aikana<br />

prosessin energiankulutus putoamaan<br />

kolmannekseen otsonoinnin<br />

vaatimasta energiasta,<br />

Hatakka kertoo.<br />

Ongelmia on matkan varrella<br />

ollut muitakin. Varsinkin veden<br />

ollessa kylmää reaktorissa syntyvä<br />

otsoni ei ehdi hävitä pilottilaitteistoon<br />

rakennetussa säiliössä.<br />

– Kun sisäilman otsonin rajaarvot<br />

ovat Suomessa vielä puolta<br />

pienemmät kuin muualla EU:ssa,<br />

niin asialle oli tehtävä jotakin.<br />

Täällä se tarkoitti veden johtamista<br />

putkessa laitosrakennuksen<br />

ulkopuolelle.<br />

Sähköpurkaus korvaa<br />

otsonoinnin<br />

Ruskon nykyinen puhdistusprosessi<br />

ei sisällä otsonointia, joten<br />

suoraa vertailua siihen ei täällä<br />

voida tehdä. Laitteistoon tuleva<br />

vesi otetaan laitoksen puhdistusprosessista<br />

flotaation jälkeen.<br />

Sähköpurkaus veden desinfioinnissa<br />

Henry Hatakka, TkT<br />

Lappeenranan teknillinen<br />

yliopisto / Wapulec Oy<br />

Menetelmä on kehitetty korvaamaan<br />

laadukasta vettä tuottava, mutta paljon<br />

energiaa kuluttava otsonointi. Otsonointia<br />

vastaava hapetusteho on saatu uudella<br />

koronapurkausmenetelmällä, jossa kuluu<br />

enintään kolmannes otsonoinnin tarvitsemasta<br />

energiasta. Koronapurkaus tuottaa<br />

suoraan veden pintaan lyhytikäisiä, mutta<br />

erittäin aktiivisia hapettajia, hydroksyyliradikaaleja.<br />

Lisäksi purkauksessa muodostuu<br />

muita hapettajia, kuten otsonia ja<br />

atomihappea. Pääteho on kuitenkin massiivisessa<br />

radikaalimuodostuksessa.<br />

Menetelmä kuuluu niin sanottuihin kehittyneisiin<br />

hapetustekniikoihin, jotka soveltuvat<br />

liuenneiden (orgaaniset ja jotkin<br />

epäorgaaniset kuten rauta ja mangaani)<br />

aineiden poistamiseen vedestä hapettamalla<br />

eli pilkkomalla haitalliset kemialliset<br />

komponentit pienemmiksi ja vaarattomiksi<br />

yhdisteiksi tai mineralisoimalla ne vedestä<br />

kokonaan hiilidioksidiksi.<br />

Laitteisto koostuu generaattorista ja<br />

SÄHKÖPURKAUSMENETELMÄN<br />

TOIMINTAPERIAATE<br />

Puhdistettava vesi<br />

Ilma tai<br />

happi<br />

Generaattori<br />

Korkeajännitteinen<br />

sähköpulssi<br />

Reaktori<br />

Puhdas<br />

vesi<br />

sa on tehty yhteistyössä venäläisen<br />

Tomskin teknillisen yliopiston<br />

ja suomalaisen Wapulec Oy:n<br />

kanssa.<br />

– Menetelmää on tutkittu<br />

muuallakin, mutta venäläisillä<br />

on sen kaupallisesta käytöstä<br />

eniten kokemuksia ja myös tutkimustietoa,<br />

sanoo menetelmän<br />

kehittäjä ja pilottikokeita johtava<br />

tekniikan tohtori Henry Hatakka<br />

Lappeenrannan teknillisestä<br />

yliopistosta.<br />

Tutkimusta vietiin Suomessa<br />

eteenpäin Tekesin tukemalla<br />

2,5-vuotisella hankkeella. Venäläistä<br />

reaktorityyppiä kehitettiin<br />

poistamalla elektrodeissa käytetyt<br />

eristeet. Näin päästiin käsiksi<br />

koronapurkauksiin. Menetelmä<br />

on tehokas, mutta herkkä vedessä<br />

olevien sähköä johtavien aireaktorista.<br />

Generaattori tuottaa erittäin<br />

lyhytkestoisia (noin 100 nanosekuntia)<br />

korkeajännitepulsseja. Korkeajännitepulssi<br />

muodostaa reaktorissa koronapurkauksen<br />

maadoitetun levyn ja korkeajännitteisen<br />

elektrodilangan väliin. Vesi virtaa (pisaroina,<br />

norona tai kalvona) koronapurkauksen<br />

läpi, jolloin purkauksen elektrodisyöksy<br />

muodostaa veden pinnassa hydroksyyliradikaaleja.<br />

Purkauksen on tapahduttava kaasussa<br />

(ilma, happi tai argon), koska kokonaan<br />

veden sisässä väliaineen vastuksen voittamiseen<br />

hukataan moninkertainen määrä<br />

energiaa. Siksi vesi johdetaan reaktoriin<br />

yksinkertaisen suihkulevyn läpi (vastaava<br />

rakenne kuin normaalissa käsisuihkussa) ja<br />

kerätään suljettuun säiliöön reaktorin alapuolella.<br />

Vesi poistetaan säiliöstä yksinkertaisen<br />

patolevyn kautta.<br />

Suuremmissa yksiköissä vesi voidaan<br />

johtaa suljettuun altaaseen, josta vesi poistetaan<br />

hiekkasuodattimen läpi. Reaktorissa<br />

muodostunut ja veteen liuennut otsoni<br />

vapautuu vedestä, mutta lyhyen, lämpötilasta<br />

riippuen yleensä alle 30 minuutin viipymän<br />

jälkeen se hajoaa itsestään.<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


“Lopulta saatiin kuukauden<br />

aikana prosessin energiankulutus<br />

putoamaan kolmannekseen otsonoinnin<br />

vaatimasta energiasta.”<br />

– Vielä parempi olisi käyttää<br />

koronapurkauspuhdistusta<br />

hiekkasuodatuksen jälkeiseen<br />

veteen, mutta täällä vedessä on<br />

siinä vaiheessa jo klooridioksidi<br />

mukana, joten se ei ollut mahdollista,<br />

Hatakka selostaa.<br />

– Putkistossa on oltava desinfiointikykyä<br />

tulevaisuudessakin,<br />

joten kloorauksesta ei voida<br />

kokonaan luopua, koska otsoni<br />

ei säily verkostossa riittävän<br />

kauan. Ongelmana on myös<br />

nykyisen raakaveden kesäisin<br />

korkea lämpötila, joka heikentää<br />

desinfioinnin tehoa, Tampereen<br />

Veden käyttöpäällikkö<br />

Matti Virkamäki huomauttaa.<br />

Menetelmällä on laboratoriossa<br />

kyetty hapettamaan sellaisiakin<br />

yhdisteitä, joihin perinteinen<br />

otsonointi ei ole tehonnut.<br />

Tällaisia ovat muun muassa<br />

metaani jätevedenpuhdistuksessa<br />

ja talousvesipuolella muun<br />

muassa hormonit.<br />

Teho paranee happipitoisuutta<br />

nostamalla<br />

Periaatteessa koronapurkausmenetelmällä<br />

olisi mahdollista<br />

korvata desinfioinnin lisäksi<br />

muitakin puhdistusprosessin<br />

vaiheita, mutta tehtyjen kokeiden<br />

perusteella energiaa kuluu<br />

silloin niin paljon, että menetelmän<br />

kustannustehokkuus katoaa.<br />

Ruskon pilotissa sähköä käytetään<br />

noin 40 Wh puhdistettua<br />

vesikuutiota kohti eli noin 0,5<br />

sentin edestä.<br />

Laitteiston läpi ajettiin kesällä<br />

vettä noin kuusi kuutiometriä<br />

tunnissa. Puhdistustehoa<br />

on mahdollista parantaa nostamalla<br />

reaktorin happipitoisuutta.<br />

Teho kaksinkertaistuu, jos<br />

reaktorin happipitoisuus on 60<br />

prosenttia. Kustannusvertailua<br />

lisähapen käytön ja ilman hapen<br />

varassa toimivien reaktorien<br />

välillä ei ole vielä tehty. Sen<br />

sijaan otsonoinnin energian kulutuksesta<br />

on tietoa.<br />

– Otsonia annostellaan tyypillisesti<br />

2–10 mg/l, ja otsonin<br />

valmistamiseen kuluu energiaa<br />

noin 20–35 kWh/kg. Näin ollen<br />

otsonoinnin energiakustannus<br />

vaihtelee välillä 40–350 Wh/m 3 ,<br />

Henry Hatakka sanoo.<br />

– Kun energian hinta nousee<br />

koko ajan, sen kulutuksen vähentäminen<br />

on tärkeää, käyttöpäällikkö<br />

Virkamäki korostaa.<br />

Vähän huollettavaa<br />

Laitteistossa on varsin vähän<br />

kunnossapitoa vaativia kohteita.<br />

Korkeajännitteisen sähköpurkauksen<br />

tuottava elektrodilanka<br />

joudutaan vaihtamaan<br />

aika ajoin, mutta senkin käyttöikä<br />

on Hatakan mukaan varsin<br />

pitkä.<br />

– Tämänhetkisessä pilottilaitteistossa<br />

myös vedenjakorakenteet<br />

vaativat jonkin verran<br />

huoltoa, mutta uskon, että täyden<br />

mittakaavan laitoksessa siihen<br />

löydetään lähes huoltovapaa<br />

suunnitteluratkaisu. Koko<br />

laitteiston käyttöiäksi voi arvioida<br />

noin 30 vuotta.<br />

Pilottilaitteistosta voidaan<br />

helposti skaalata tuotantokäyttöön<br />

soveltuva laitteisto. Generaattori<br />

tosin joudutaan vaihtamaan<br />

vesijäähdytteiseksi varsin<br />

pian koon kasvaessa.<br />

– Isompiin laitoksiin voidaan<br />

ja on usein muistakin syistä<br />

viisasta rakentaa useita käsittelylinjoja.<br />

Toistaiseksi kokemuksia<br />

on enimmillään 10 kilowatin<br />

generaattoreista, Henry<br />

Hatakka sanoo.<br />

Ennen täyden mittakaavan<br />

laitoksen rakentamista kannattaa<br />

hänen mielestään ehdottomasti<br />

selvittää lisähapen käytön<br />

kustannustehokkuus. Tätä<br />

on tarkoitus testata myös käynnissä<br />

olevalla Ruskon pilottilaitteistolla.<br />

– Tarkoituksena on myös<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

9


TAMPEREEN<br />

VESI 2011<br />

Tampereen kaupungin<br />

liikelaitos<br />

Toimittaa vettä Tampereella<br />

ja Pirkkalassa lähes 230 000<br />

asukkaalle. Puhdistaa näiden lisäksi<br />

myös Ylöjärven yhdyskuntajätevesiä.<br />

Veden myynti 15,2<br />

miljoonaa m 3<br />

Talousveden tuotanto:<br />

<br />

miljoonaa m 3 , josta Ruskon laitoksella<br />

15,1 miljoonaa m 3<br />

<br />

miljoonaa m 3<br />

Jäteveden puhdistus 26,5<br />

miljoonaa m 3 , josta laskutettua<br />

20,3 miljoonaa m 3<br />

Vesijohtoverkostoa 738 km<br />

Viemäriverkostoa 1 311 km,<br />

josta jätevesiviemäriä 668 km,<br />

sadevesiviemäriä 596 km ja<br />

<br />

<br />

euroa<br />

<br />

euroa<br />

Vakinaisen henkilöstön<br />

<br />

Tampereen Vesi tuottaa verkostoonsa pumpattavasta talousvedestä noin 15 miljoonaa kuutiometriä eli<br />

kolme neljännestä Ruskon vesilaitoksella, joka ottaa vetensä Roineesta. Tavoitteena on siirtyä seudullisen<br />

Tavase Oy:n valmistamaan tekopohjaveteen. Hanke on kuitenkin edennyt kunnissa takkuisesti.<br />

selvittää, voidaanko vielä pienemmällä<br />

sähköpurkausten pulssitaajuudella<br />

päästä yhtä hyviin<br />

puhdistustuloksiin. Nykyisestä<br />

1 000 pulssista sekunnissa taajuus<br />

alennettaisiin puoleen.<br />

Myös prosessin säädettävyyttä<br />

muun muassa käsiteltävän veden<br />

lämpötilan mukaan on vielä<br />

tarpeen selvittää.<br />

Vedenpuhdistusmenetelmien tutkimus on pitkäjänteistä<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

KUVA Seppo Haavisto<br />

Uusia vedenpuhdistusmenetelmiä,<br />

kuten kalvosuodatusta ja<br />

elektrokoagulaatiota on tutkittu<br />

monella taholla sekä Suomessa<br />

että muualla maailmassa, mutta<br />

merkittäviä läpimurtoja ei juuri<br />

ole saatu aikaan.<br />

– Kalvosuodatusmenetelmien<br />

käyttöönottoon liittyneet kovat<br />

odotukset reilu vuosikymmen<br />

sitten kilpistyivät valtaosin menetelmän<br />

kalleuteen. Kalvosuo-<br />

Päämarkkinat Suomen<br />

ulkopuolella<br />

Venäjällä sikäläistä sähköpurkausmenetelmää<br />

on käytetty vedenpuhdistukseen<br />

muun muassa<br />

leipomoissa, panimoissa ja<br />

votkatehtailla. Suomalainen kehitystyö<br />

on jalostanut siitä olennaisesti<br />

energiatehokkaamman. Sen<br />

on arvioitu voivan korvata erityisesti<br />

paljon energiaa kuluttavaa<br />

otsonointia vesilaitoksilla.<br />

– Päämarkkina uudelle menetelmälle<br />

ovat suuret pintavesilaitokset<br />

ympäri maailmaa. Uusi<br />

menetelmä voisi sopia myös kehittyvien<br />

maiden vesilaitoksille,<br />

joissa desinfioinnin tarve on suuri<br />

ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet<br />

hyvät, Hadatuksen<br />

puhdistustulokset ovat<br />

kyllä erinomaisia, sanoo vesihuoltotekniikan<br />

professori Riku Vahala<br />

Aalto-yliopistosta.<br />

Kalvosuodatustutkimukset kuitenkin<br />

jatkuvat myös Suomessa.<br />

Perusvaihtoehtoina tarkastellaan<br />

joko ”harvemman” kalvon<br />

käyttöä koko puhdistusprosessin<br />

alussa tai ”tiheän” kalvon käyt-<br />

– Nyt tutkitaan menetelmiä, joita<br />

laitosmittakaavassa voidaan<br />

ajatella hyödynnettävän laajasti<br />

vasta 2030-luvulla, professori<br />

Riku Vahala sanoo.<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


VESIHUOLTO<br />

Henry Hatakka (vas.) säätää pilottilaitteiston generaattoria ja Matti Virkamäki tarkistaa laitteiston<br />

ympäristön otsonipitoisuuden. Tilan otsonipitoisuutta on seurattava tarkasti.<br />

takka pohtii.<br />

Uuden menetelmän käyttökohteita<br />

Suomessa ei vielä ole<br />

arvioitu. Kun laitoksella tehtävien<br />

pilottikokeiden pohjalta<br />

päästään laskemaan todellisia<br />

energiankulutustietoja, voidaan<br />

myös arvioida sitä, millaisille<br />

suomalaislaitoksille menetelmä<br />

soveltuisi niin, että investoinnin<br />

takaisinmaksuaika olisi<br />

kohtuullinen.<br />

Tampereen Vesi mukana<br />

alan kehityshankkeissa<br />

Sopivaa vesilaitosta pilotointia<br />

varten kartoitettiin melko laajasti,<br />

ja lopulta Ruskon vesilaitos<br />

valikoitui testauspaikaksi. Pilottilaitteiston<br />

rakentaminen ja asentaminen<br />

on tehty Keksintösäätiön<br />

hankerahoituksella. Ruskon<br />

vesilaitos tarjoaa laitteistolle tilat,<br />

analytiikan ja asennusapua sekä<br />

tarvittavan sähköenergian.<br />

– Periaatteenamme on ollut<br />

tehdä paljon yhteistyötä muun<br />

muassa oppilaitosten kanssa. Tämä<br />

on yhtenä hankkeena muiden<br />

joukossa. Ei tämä menetelmä<br />

välttämättä tule koskaan täällä<br />

tuotantokäyttöön, mutta kehitystä<br />

pitää olla mukana viemässä<br />

eteenpäin, Matti Virkamäki<br />

sanoo.<br />

Tampereen Vesi on käynnistänyt<br />

tällä hetkellä varalaitoksena<br />

toimivan Näsijärven vettä käyttävän<br />

Kaupinojan vesilaitoksen<br />

saneeraushankkeen. Näsijärven<br />

veden laatu on tällä vuosituhannella<br />

parantunut merkittävästi ja<br />

on joiltakin osin jopa parempi<br />

kuin Roineen vesi, jota Ruskossa<br />

käytetään. Vesi tullaan saneerauksen<br />

jälkeen ottamaan Näsijärvestä<br />

selvästi Roinetta syvemmältä,<br />

mikä myös vakauttaa lämpötilaa<br />

ja parantaa veden makua<br />

kesäaikana.<br />

Kaupinojan laitoksen saneeraussuunnitelmat<br />

ovat jo valmiina,<br />

ja laitoksen on määrä olla<br />

käyttökunnossa kahden vuoden<br />

kuluttua kesällä 2014. Kapasiteetiltaan<br />

se tulee olemaan hieman<br />

Ruskon laitosta suurempi.<br />

– Kun Kaupinojan laitos saadaan<br />

saneerauksen jälkeen käyttöön,<br />

Ruskon laitos on tarkoitus<br />

peruskorjata vuosikymmenen lopulla.<br />

Uskomme, että aikanaan<br />

saamme tänne TAVASE Oy:ltä<br />

tekopohjavettä, joka on luonnollisesti<br />

vielä paljon Roineen vettä<br />

laadukkaampaa. <br />

työtä<br />

töä täydentämässä tavanomaista<br />

puhdistusprosessia.<br />

– Jälkimmäistä vaihtoehtoa tutkittiin<br />

aikanaan varsin perusteellisesti,<br />

ja nyt keskitymme enemmän<br />

ensin mainittuun perusvaihtoehtoon.<br />

Jokin aika sitten saatiin<br />

lupaavia tuloksia myös ioninvaihtohartseista,<br />

mutta niitäkään<br />

ei ole toistaiseksi otettu yleisesti<br />

käyttöön.<br />

Otsonoinnin annostuksesta<br />

opinnäytetyö käynnissä<br />

Tampereen teknillisen yliopiston<br />

kemian ja biotekniikan laitoksen<br />

professori Tuula Tuhkanen puolestaan<br />

muistuttaa, että suomalaisten<br />

pintavesien keskeisen ongelman,<br />

humuksen, poistoon on<br />

toistaiseksi ollut käytettävissä hapetusta<br />

edullisempia menetelmiä.<br />

– Hydroksyyliradikaalien käyttö<br />

hapetuksessa on perusteltua erityisesti<br />

silloin, kun vedessä on sellaisia<br />

epäpuhtauksia, joita muut<br />

menetelmät eivät poista.<br />

Tuhkasen mielestä on tarpeellista<br />

myös selvittää otsonoinnissa<br />

käytettävää annostusta. Tähän<br />

liittyvä opinnäytetyö on käynnissä<br />

HSY Veden kanssa.<br />

– On hiukan sellainen tuntuma,<br />

että monilla laitoksilla käytetään<br />

otsonoinnissa tällä hetkellä<br />

liian suurta turvamarginaalia. Sen<br />

pienentäminen alentaisi otsonoinnin<br />

kustannuksia. On kuitenkin<br />

hyvä, että vaihtoehtoisia menetelmiäkin<br />

tutkitaan, hän sanoo.<br />

Osaavista tekijöistä pulaa<br />

Riku Vahala muistuttaa tutkimuksen<br />

pitkästä aikajänteestä ja sanoo,<br />

että nyt tutkitaan menetelmiä,<br />

joita laitosmittakaavassa voidaan<br />

ajatella hyödynnettävän laajasti<br />

vasta 2030-luvulla. Harvat<br />

vielä käytössä olevat suomalaiset<br />

pintavesilaitokset alkavat tulla saneerausikään.<br />

Niistäkin useat ottavat<br />

käyttöön tekopohjaveden<br />

pintaveden sijasta.<br />

– Näyttää kuitenkin siltä, että<br />

vesilaitossaneerauksiin erikoistuneita<br />

urakoitsijoita ei tahdo enää<br />

kotimaassa olla. Osaavia tekijöitä<br />

ei tällaisiin erikoiskohteisiin löydy,<br />

Vahala harmittelee.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

11


VESIHUOLTO<br />

Opas vesiosuuskunnille, vesilaitoksille ja kunnille<br />

VESIHUOLLON ORGANISAATIOT<br />

linjakkaampaan yhteistyöhön<br />

Vesiosuuskunnat ja<br />

kunnat saavat ensi kevään<br />

aikana opasjulkaisun<br />

keskinäisen yhteistoimintansa<br />

järjestämiseen.<br />

Monissa<br />

kunnissa, joissa on<br />

viime vuosikymmenellä<br />

perustettu runsaasti<br />

uusia vesiosuuskuntia,<br />

on kaivattu yhtenäistä<br />

ohjeistusta.<br />

TEKSTI ja KUVA Paavo Taipale<br />

Suomessa on toista tuhatta<br />

vesiosuuskuntaa, joista suurin<br />

osa on pieniä. Uusia vesiosuuskuntia<br />

on muodostettu viime<br />

vuosina haja-asutusalueille ja<br />

loma-asuntoalueille varsinkin<br />

jätevesiasetuksen velvoitteiden<br />

täyttämiseksi. Tällainen toiminta<br />

jatkunee vilkkaana vielä lähivuosina.<br />

Osuuskuntamuotoisen vesihuollon<br />

on yleisesti arvioitu voivan<br />

toimia laadukkaasti tulevaisuudessa<br />

silloin, kun osuuskunta<br />

on niin suuri, että se voi palkata<br />

alan ammattihenkilöstöä. Useissa<br />

pienissä osuuskunnissa toiminta<br />

perustuu vapaaehtoisuuteen.<br />

Ammattitaitoinen järjestelmien<br />

ylläpito saattaa olla kunnan<br />

asiantuntija-avun ja ostopalveluiden<br />

varassa.<br />

Opas avuksi toiminnan<br />

kehittämiseen<br />

Kuntaliitto on käynnistänyt yhteishankkeen,<br />

jonka tarkoituksena<br />

on luoda toimintamalleja kuntien,<br />

kunnan vesihuoltolaitosten<br />

ja vesiosuuskuntien<br />

yhteistyön<br />

pohjaksi.<br />

Työhön<br />

tarvitaan laaja<br />

kirjo alan toimijoita<br />

keskustelemaan<br />

ja muokkaamaan<br />

yhteistyön<br />

muotoja<br />

tai toimintatapoja<br />

mahdollisia<br />

yhdistymisiä<br />

varten.<br />

– Vesihuoltoalan<br />

toimijat ovat kertoneet tarpeesta<br />

valtakunnalliselle julkaisulle,<br />

jossa on ohjeistusta ja esimerkiksi<br />

sopimusmalleja siitä, miten<br />

vesihuoltolaitosten yhteistyötä<br />

parannetaan ja vesihuoltolaitoksia<br />

yhdistetään, olivatpa ne sitten<br />

kunnan tai osuuskuntien laitoksia,<br />

– Tärkeintä ohjeistuksessa on<br />

se, että se on käyttökelpoista<br />

kaikille toimijoille – pienillekin,<br />

Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan<br />

päällikkö Kirsi Rontu sanoo.<br />

VESIHUOLTOYHTEISTYÖN OPAS<br />

OSUUSKUNNILLE JA KUNNILLE<br />

Selvitetään vesihuoltolaitosten<br />

ja vesiosuuskuntien tai vesiosuuskuntien<br />

yhdistyessä tarvittava<br />

yhteinen näkemys omaisuuden<br />

arviointiin, yhteisen hallinnon<br />

muodostamiseen, sopimuspohjiin<br />

sekä taksapolitiikkaan.<br />

Otetaan kantaa kunnan vesihuoltoavustuspolitiikkaan<br />

sekä<br />

kunnan toiminta-alueen hyväksymisprosessiin<br />

ja liittämisvelvollisuudesta<br />

vapauttamispäätösprosessiin.<br />

Laaditaan sopimusmalli ja selkeät<br />

ohjeet, jotka sisältävät<br />

muun muassa seuraavat vesihuoltolaitosten<br />

yhdistymiseen<br />

liittyvät asiat:<br />

siosuuskunnassa<br />

<br />

det<br />

(sisältäen myös osuuskuntalain)<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Hanke aloitetaan laajapohjaisella<br />

seminaarilla syyskuussa<br />

2012, jossa sovitaan työn tavoitteista<br />

ja etenemisestä ja kirjataan<br />

osapuolten näkemykset<br />

sekä perustetaan hankkeelle ohjausryhmä.<br />

Suomen Kuntaliiton<br />

yhdyskuntatekniikan<br />

päällikkö<br />

Kirsi Rontu<br />

sanoo.<br />

Myös toiminta-aluepäätöksiin<br />

ja liittymisvelvollisuudesta<br />

vapauttamiseen<br />

halutaan selviä<br />

kriteereitä. Tärkeää<br />

on luoda yhteiset<br />

pelisäännöt<br />

koko vesihuoltoalalle.<br />

Painoarvoa<br />

hankkeeseen tuo<br />

Ronnun mukaan se, että oppaan<br />

laadinnassa ovat mukana MMM,<br />

YM, Pirkanmaan ely-keskus,<br />

VVY, Pellervo-seura, SVOSK ja<br />

Kuntaliitto.<br />

– Tärkeintä ohjeistuksessa on,<br />

että se on käyttökelpoista kaikille<br />

toimijoille – pienillekin. Hankkeessa<br />

tullaan selvittämään myös<br />

kuntien vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien<br />

tai vesiosuuskuntien<br />

keskinäisissä yhdistymisissä<br />

tarvittava yhteinen näkemys<br />

omaisuuden arviointiin, yhteisen<br />

hallinnon muodostamiseen,<br />

sopimuspohjiin sekä taksapolitiikkaan,<br />

Rontu kertoo.<br />

Tavoitteena suositus<br />

toimintatavoista<br />

Tavoitteena on muodostaa suositus<br />

vaihtoehtoisista toimintatavoista<br />

kun yhteistyötä ryhdytään<br />

tiivistämään tai jos vesihuoltolaitoksia<br />

ja osuuskuntia yhdistetään.<br />

Yhdistymisissä otetaan huomioon<br />

kaikki organisoitumisvaihtoehdot.<br />

– Kuntien ja niiden alueella<br />

toimivien vesiosuuskuntien välillä<br />

tarvitaan joustavaa ja luottamuksellista<br />

yhteistyötä. Jo suunnitteluvaiheessa<br />

tulisi yhteistyössä<br />

todeta verkostojen tekninen<br />

yhteensopivuus mahdollista tulevaisuuden<br />

yhdistymistä silmälläpitäen.<br />

Pitkällä tähtäimellä voisi<br />

ajatella, että alueellinen vesihuoltolaitos,<br />

johon myös osuuskunnat<br />

liittyisivät, parantaisi toimintavarmuutta<br />

ja kustannustehokkuutta,<br />

Rontu pohtii.<br />

– Ohjeistuksesta tehdään<br />

maksuton verkkojulkaisu, joka<br />

sisältää sopimusmallit. Se on<br />

tarkoitus julkaista ensi keväänä.<br />

Osuuskuntien tietoon julkaisu ja<br />

sen tieto saadaan SVOSK ry:n ja<br />

VVY:n kautta. Toivomme myös,<br />

että julkaisun sisältö kiinnostaisi<br />

mediaa, Kirsi Rontu sanoo. <br />

Oppaan kokoamisesta vastaa Kuntaliitossa<br />

DI Henna Luukkonen, ja se on<br />

keväällä 2013 ladattavissa Kuntaliiton<br />

maksuttomana verkkojulkaisuna osoitteesta<br />

http://shop.kunnat.net/.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

13


Talouden ohjaus ja valvonta kaipaavat terävöittämistä<br />

VESIHUOLTOLAKI<br />

– tasapainoilua julkis- ja<br />

yksityisoikeuden välillä<br />

Reilun vuosikymmenen<br />

voimassa ollut vesihuoltolaki<br />

on toiminut<br />

kohtuullisen hyvin. Lakia<br />

sovellettaessa toimitaan<br />

sekä julkisoikeuden<br />

että yksityisoikeuden<br />

piirissä. Asiakas<br />

ei aina ole selvillä pelisäännöistä.<br />

Vesihuollon<br />

palveluolemuksesta<br />

huolimatta kunnalla on<br />

keskeinen julkisoikeudellinen<br />

rooli sen kehittämisessä.<br />

Jaakko Gustafsson<br />

LuK/hall.yo<br />

Itä-Suomen yliopisto<br />

Vesihuoltolaki (VHL) on erityislaki,<br />

jota sovelletaan kaikkeen<br />

laitosmuotoiseen vesihuoltotoimintaan,<br />

riippumatta sen organisointitavasta<br />

tai omistuspohjasta.<br />

Osa VHL:n säätelemästä toiminnasta,<br />

kuten esimerkiksi kehittämissuunnitelman<br />

laatiminen ja<br />

vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen<br />

määrääminen, edellyttävät<br />

kunnalta julkisoikeudellista päätöksentekoa.<br />

Tämä ei kuitenkaan<br />

tarkoita, että kaikki VHL:n mukainen,<br />

asiakkaiden asemaan vaikuttava<br />

päätöksentekomenettely<br />

olisi luonteeltaan kokonaisuudessaan<br />

julkisoikeudellista.<br />

On lisäksi otettava huomioon,<br />

että vesihuoltolaitosten toiminnan<br />

organisoinnissa joudutaan<br />

soveltamaan myös muita säädöksiä<br />

kuten kirjanpitolainsäädäntöä<br />

ja muuta soveltuvaa toimialakohtaista<br />

lainsäädäntöä. Tällaisia<br />

ovat esimerkiksi kunnallisten<br />

vesihuoltolaitosten osalta<br />

kuntalain 10a luku, jota sovelletaan<br />

kunnallisiin liikelaitoksiin ja<br />

kuntayhtymiin, sekä vesihuoltoosuuskuntien<br />

osalta osuuskuntalaki<br />

(1488/2001). Yhtiömuotoiseen<br />

vesihuoltolaitostoimintaan<br />

sovelletaan puolestaan osakeyhtiölakia<br />

(624/2006).<br />

Vesilaitoksen ja asiakkaan<br />

välillä on kuluttajasuhde<br />

Vaikka kunnallinen vesihuoltolaitos<br />

toimisi käytännössä kunnan<br />

osana, vesihuoltolaitoksella<br />

ei ole varsinaisia viranomaistehtäviä.<br />

Näin ollen vesihuoltolaitoksen<br />

ja sen asiakkaan välillä<br />

ei ole viranomaissuhdetta (joka<br />

tarkoittaisi siis julkisoikeudellista<br />

oikeussuhdetta) vaan kuluttajasuhde,<br />

jota säännellään VHL:n<br />

lisäksi myös muiden tähän asiayhteyteen<br />

soveltuvien säädösten<br />

kuten kuluttajansuojalain (KSL,<br />

38/1978) perusteella.<br />

Vesihuoltolaitoksen kannalta<br />

keskeistä on vakaa laitostalous,<br />

joka mahdollistaa myös tarpeelliset<br />

investoinnit. Vesihuoltolaitoksen<br />

asiakkaan kannalta keskeisin<br />

intressi on saada tarvitsemansa<br />

vesihuoltopalvelut (talousvesi,<br />

viemäröinti, tietyissä tapauksissa<br />

kuivatusvesien poisjohtaminen)<br />

luotettavasti ja edulliseen<br />

hintaan. Vesihuoltolain mukaisilla<br />

maksukäytännöillä tulisi tukea<br />

näitä tavoitteita. Maksujen määräytymisperusteet<br />

eivät kuitenkaan<br />

aina ole taloudelliselta ja oikeudelliselta<br />

kannalta aivan niin<br />

yksiselitteisiä ja selkeästi ilmoitettuja<br />

kuin intressien ja VHL:n<br />

tavoitteiden toteutumisen kannalta<br />

voitaisiin pitää toivottavana.<br />

VHL 4 luku säätää vesihuollon<br />

maksujen yleisistä perusteista,<br />

maksuista sekä kunnallisen<br />

laitoksen kirjanpidosta ja VHL<br />

5 luku vesihuollon sopimuksista,<br />

yleisistä toimitusehdoista, sopimusehtojen<br />

muuttamisesta sekä<br />

sopimusten irtisanomisesta.<br />

Koska kyse on edellä mainitun<br />

kuluttajasuhteen ehtojen sääntelystä,<br />

joihin ei liity suoranaista<br />

julkisen vallan käyttöä, nämä<br />

kyseiset säännökset ovat siten<br />

luonteeltaan yksityisoikeudellisia.<br />

VHL:n tultua voimaan 2001<br />

kaikki sen nojalla asiakkailta veloitettavat<br />

vesihuollon maksut sekä<br />

vesihuoltopalveluja koskevat<br />

sopimukset ovat siten luonteeltaan<br />

yksityisoikeudellisia.<br />

Yksityisoikeudelliseen maksu-<br />

ja sopimusjärjestelmään siirtymisen<br />

eräänä tavoitteena on ollut<br />

maksujen ja niiden määräytymisperusteiden<br />

valvonnan läpinäkyvyyden<br />

parantaminen, mikä<br />

on olennaista muun muassa asiakkaiden<br />

yhdenvertaisen kohtelun<br />

sekä vesihuoltolaitosten laitostalouden<br />

valvonnan kannalta.<br />

Yhtenä tarkoituksena on ollut<br />

myös parantaa aiheuttamisperiaatteen<br />

ja kustannusten kattamisen<br />

periaatteen toteutumista<br />

ja toteuttamisen valvontaa ja näin<br />

kustannusten oikeaa kohdentamista<br />

niiden aiheuttajalle vesihuoltopalvelujen<br />

hinnoittelussa.<br />

Valvonnan ja oikeusturvan<br />

ongelmia<br />

Asiakkaiden kannalta yksityisoikeudelliseen<br />

maksu- ja sopimusjärjestelmään<br />

siirtyminen ei<br />

ole kuitenkaan ollut täysin ongelmatonta.<br />

Maksujen ja sopimusten<br />

yksityisoikeudellisesta luonteesta<br />

johtuen niissä ilmeneviin<br />

erimielisyyksiin ei siten lähtökohtaisesti<br />

voida hakea muutosta<br />

valituksella hallinto-oikeuteen,<br />

vaan ne tulevat ratkaistaviksi<br />

muiden yksityisoikeudellisten<br />

riita-asioiden tapaan kanteella<br />

käräjäoikeudessa.<br />

Tätä ei kuitenkaan voida pitää<br />

vesihuoltolaitoksen asiakkaan<br />

kannalta mitenkään ongelmattomana,<br />

sillä yksityisoikeudelliseen<br />

prosessiin liittyvä oikeuskuluriski<br />

voi olla huomattava, ja lisäksi<br />

niin vesihuoltolaitosten asiakkailta<br />

kuin käräjäoikeuksiltakin<br />

yleensä puuttuu myös esimerkiksi<br />

VHL 4 luvun mukaisissa asioissa<br />

tarvittavaa taloudellista ja oikeudellista<br />

asiantuntemusta.<br />

Kunnallisten vesihuoltolaitosten<br />

palvelujen hinnoittelun<br />

perustan muodostavasta taksasta<br />

päättää kunnan johtosään-<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


VESIHUOLTO<br />

nössä nimetty kunnan toimielin,<br />

yleensä valtuusto. Kyseinen taksapäätös<br />

(erotuksena VHL 4 luvun<br />

mukaisista yksityisoikeudellisista<br />

maksuista) on siten luonteeltaan<br />

julkisoikeudellinen, ja<br />

tähän päätökseen on näin ollen<br />

myös mahdollista hakea muutosta<br />

kunnallisvalitusteitse. Sen<br />

sijaan esimerkiksi vesihuoltoosuuskuntien<br />

asiakkaiden mahdollisuudet<br />

hakea julkisoikeudellista<br />

tietä muutosta vesihuoltomaksujensa<br />

määräytymisperusteisiin<br />

ovat erittäin rajoitettuja,<br />

kuten käy ilmi esimerkiksi tapauksesta<br />

KHO:2012:39.<br />

Laitoksen omistusmuoto<br />

määrittää näin huomattavilta<br />

osin myös asiakkaiden käytettävissä<br />

olevien oikeusturvakeinojen<br />

laajuuden maksuihin kohdistuvan<br />

muutoksenhaun kannalta.<br />

Tätä voidaan pitää ongelmallisena<br />

erityyppisten vesihuoltolaitosten<br />

asiakkaiden välisen tasa-arvoisuuden<br />

kannalta. Tästä johtuen<br />

myös vesihuollon asiakassuhteissa<br />

saattaa toisinaan syntyä tilanteita,<br />

jolloin voi olla vaikeuksia<br />

päättää, tulisiko ratkaistavana<br />

oleva, maksujen määräytymisperusteisiin<br />

liittyvä asia tai kiista<br />

käsitellä yksityis- vai julkisoikeudellisessa<br />

järjestyksessä.<br />

Se aiheuttaa osaltaan epätietoisuutta<br />

niin vesihuoltolaitosten<br />

ja viranomaisten (kunta) päätöksenteossa<br />

kuin asiakkaidenkin<br />

keskuudessa muun muassa aiemmin<br />

mainitusta kunnallisvalitusmahdollisuuden<br />

sattumanvaraisuudesta<br />

johtuen.<br />

Valvonnan vastuut<br />

hajallaan<br />

Asiakkaan kannalta erityisen ongelmallista<br />

voi olla, että maksujen<br />

kohtuullisuuden ja määräytymisperusteiden<br />

valvonta ei sinänsä<br />

kuulu varsinaisesti kunnan<br />

enempää kuin ely-keskuksenkaan<br />

toimivaltaan, vaan kyseiset<br />

viranomaiset voivat käyttää toimivaltaansa<br />

vain hallinnollisiin<br />

asioihin eli VHL:n edellyttämään<br />

julkisoikeudelliseen päätöksentekoon<br />

liittyen.<br />

VHL:n mukaisten yksityisoikeudellisten<br />

velvoitteiden valvonta<br />

sen sijaan kuuluu kuluttajariitalautakunnalle<br />

(KSL:n mukaiset<br />

asiat) sekä kilpailuvirastolle<br />

(KilpailuL:n mukaiset asiat,<br />

johtuen vesihuoltolaitoksen<br />

asemasta toiminta-alueensa ns.<br />

luonnollisena monopolina). Nimenomaisesti<br />

VHL:n nojalla nämäkään<br />

tahot eivät voi ottaa kantaa<br />

mahdollisiin ongelmatilanteisiin<br />

VHL:n mukaisissa maksu- ja<br />

sopimusasioissa.<br />

Suomessa ei ole tällä hetkellä<br />

mitään sellaista viranomaistahoa,<br />

jolle juuri VHL:n mukaisten<br />

maksujen (ja sopimusasioiden)<br />

valvonta nimenomaisesti ja<br />

viran puolesta kuuluisi. Tilanne<br />

on hankala, sillä yksityisoikeudellista<br />

prosessia ei voida pitää<br />

vesihuoltolaitoksen asiakkaan<br />

kannalta erityisen tehokkaana<br />

edunvalvontakeinona mahdollisissa<br />

kiistoissa.<br />

Kokonaisuudessaan reilun<br />

vuosikymmenen voimassa olleesta<br />

VHL:sta saadut kokemukset<br />

ovat olleet myös maksukäytäntöjen<br />

osalta pääasiallisesti<br />

myönteisiä. Maksujen oikeudellisten<br />

määräytymisperusteiden ja<br />

niiden valvontakäytäntöjen osalta<br />

tietynlaista terävöittämistä kuitenkin<br />

kaivattaisiin. Loppuraporttinsa<br />

jättänyt vesihuoltolain<br />

tarkistamistyöryhmä onkin esittänyt<br />

VHL:n edellyttämien valvontakäytäntöjen<br />

tehostamista<br />

myös lain yksityisoikeudellisten<br />

velvoitteiden toteutumisen seurantaan<br />

liittyen. <br />

Kirjoittaja laatii Itä-Suomen yliopiston<br />

oikeustieteen laitoksella opinnäytetyötä<br />

vesihuollon maksujen määräytymiseen<br />

vaikuttavista seikoista.<br />

70<br />

70 % maapallon pinta-alasta on vettä.<br />

High-efficiency -tekniikan edelläkävijä: Wilo.<br />

70 % maapallon pinta-alasta on vettä. Veden huolellinen ja tehokas käsittely säästää yhteisiä resurssejamme. Wilon high-efficiency -pumput, kuten IE4 -luokan<br />

kestomagneettimoottorilla varustettu Wilo-Helix EXCEL ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut Wilo-TWI -porakaivopumput säästävät sekä luontoa että<br />

rahaa. Seuraavan sukupolven tulevaisuus on jo tänään meidän käsissämme. Lisää tulevaisuutta Internet-sivuillamme www.wilo.fi/he<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

15


PUURAKENTAMINEN<br />

edellyttää yhteistyötä<br />

Växjöläinen puurakentamisen asiantuntija Hans<br />

Andrén patistelee Suomen kuntia keksimään lisää<br />

käyttöä puulle, jolle paperitehtaat sulkevat<br />

oviaan. Hänestä puurakentamisen kehittäminen<br />

vaatii yritysten, kuntien ja yliopistojen yhteistyötä.<br />

Neuvoja ja kahdeksankerroksisia esimerkkejä on<br />

tarjolla Ruotsissa.<br />

TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen<br />

Puu kumahtaa, kun viimeiset<br />

laudat lyödään paikoilleen kolmanteen<br />

kerrokseen. On vuosi<br />

1992 ja ruotsalaisessa Växjön<br />

kaupungissa on juuri valmistunut<br />

kielletty talo. Silloin Ruotsin<br />

laki esti rakentamasta yli kaksikerroksista<br />

puutaloa.<br />

Växjön puukerrostalo tehtiin<br />

poikkeuslailla, sillä metsäisen<br />

Kaakkois-Ruotsin katsottiin<br />

olevan poikkeuksellisessa tilanteessa.<br />

– Poliitikot katsoivat karttaa.<br />

Hallitus päätti, että puusta tehdään<br />

businestä, se on ympäristöystävällistä<br />

ja sitä on kehitettävä<br />

vientituotteeksi.<br />

Växjöstä tuli ensimmäinen<br />

kaupunki, jossa puu tuli kunnan<br />

strategiaan. Meidän piti tukea ja<br />

lisätä sen käyttöä, Växjön kunnallisyhtiön<br />

(Växjö Kommunföretag<br />

AB) projektikoordinaattori Hans<br />

Andrén kertoo.<br />

Nyt on kulunut kaksi vuosikymmentä<br />

poikkeuslaista ja<br />

korkeasta puurakentamisesta<br />

tuli sallittua vuonna 1994. Andrén<br />

lähtee oppaaksi kaupunkikierrokselle<br />

ja lupaa näyttää mitä<br />

sen jälkeen on tapahtunut.<br />

Tuhkasta nousi puuta<br />

Puurakentaminen oli iso askel<br />

kaakkoisruotsalaiselle 60 000<br />

asukkaan Växjölle, joka oli palanut<br />

kolmesti. Sen kirkkoa olivat<br />

lieskat nuolleet seitsemän kertaa.<br />

– Ne palot tapahtuivat suurimmaksi<br />

osaksi tanskalaisten vallan<br />

aikana, Andrén huomauttaa.<br />

Hän ei ole huolissaan siitä, että<br />

puiset kerrostalot muodostaisivat<br />

maailman korkeimpia kokkoja.<br />

– Jopa teidän VTT:nne (Valtion<br />

teknillinen tutkimuskeskus) on<br />

myöntänyt, ettei puurakentaminen<br />

ole ongelma paloturvallisuuden<br />

kannalta. Insinöörit ja arkkitehdit<br />

pystyvät suunnittelemaan<br />

rakennukset niin hyvin.<br />

Växjön vanha kaupunkikeskusta<br />

on rakennettu kivestä ja<br />

puusta, eikä se näytä puurakentamisen<br />

kannalta mitenkään erityiseltä.<br />

Sen sijaan Växjö kaavoitti<br />

uudemman kaupunginosan, Välle<br />

Broarin niin, että kaikkien uusien<br />

rakennusten materiaalina tulee<br />

olla puuta.<br />

Samalla alueella sijaitsee myös<br />

Linnéen yliopisto, joka on kehittänyt<br />

puurakentamista. Sen omat<br />

opetustilat ovat toimineet myös<br />

kokeilukenttänä.<br />

Tavoitteena on noin 1 500<br />

asuntoa, noin 100 000 neliömetrin<br />

verran puisia koteja ja liikehuoneistoja.<br />

Kunta omistaa itse<br />

paljon: noin 12 000 asuntoa koko<br />

kaupungissa. Niiden kautta se on<br />

voinut vaikuttaa rakentamiseen.<br />

Puurakentaminen<br />

teollisemmaksi<br />

Växjön ”rakennettuja puita” on<br />

käynyt katsomassa 5 700 vierasta,<br />

ja Andrén on puhunut puun<br />

ekologisuudesta ja passiivitaloista<br />

kyllästymiseen asti. Niiden sijaan<br />

hän haluaisi puhua siitä, mitä<br />

kaupunki todella on.<br />

– Koko kaupunkisuunnittelun<br />

tulee lähteä siitä. Kaupunki<br />

on sama kuin ihmiset. Meidän<br />

on mietittävä, miten he haluavat<br />

asua. Ikeakaan ei puhu tänä<br />

päivänä huonekaluista, vaan elämäntyylistä.<br />

Tämän päivän tyyli on asua<br />

yksin. Ruotsissa 47 prosenttia<br />

on yhden hengen talouksia. Andrén<br />

päivittelee rakennuskustannusten<br />

nousun olevan järjetöntä.<br />

Ennen asumiseen meni ihmisten<br />

tuloista keskimäärin 30 prosenttia,<br />

nyt 50.<br />

16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

Hans Andrénin mielestä<br />

puurakentamisen<br />

arkkitehtuuriin tulisi<br />

kiinnittää enemmän huomiota.


YHDYSKUNTA<br />

Limnologenin julkisivu on rakennettu niin,<br />

ettei seinäpinnassa oleva puu juuri kastu.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

17


YHDYSKUNTA<br />

Växjön kaupunki omistaa useimmat Linneén yliopistorakennukset ja on edistänyt myös niissä puurakentamista.<br />

– Meidän oli kehitettävä puurakentamista<br />

teollisemmaksi ja<br />

leikattava kuluja. Oli tehtävä hyviä<br />

asuntoja naurettavan halvalla.<br />

Lisäksi oli tehtävä jotain suljetuille<br />

paperitehtaille ja työpaikkojen<br />

menetyksistä kärsiville ihmisille.<br />

Hans Andrén tarkistaa,<br />

miten kerrostalon<br />

puujulkisivun maali<br />

on kestänyt.<br />

Pitkäjänteistä<br />

yhteistyötä<br />

Yliopiston ja liike-elämän yhteistyötä<br />

syvennettiin. Kumppaniksi<br />

tuli myös metsäkonserni<br />

Södra, jonka muodostaa<br />

50 000 metsänomistajaa.<br />

Yksi innovaatioista oli<br />

käyttää puun sahauksessa jääviä<br />

ylijäämäosia hyväksi. Pelletin<br />

valmistuksen sijaan ruotsalaisinsinöörit<br />

sahasivat palat ja<br />

liimasivat ne yhteen materiaaliksi,<br />

jota voidaan käyttää seinänä.<br />

Puun arvo nousi 100 – 500 prosenttia.<br />

Växjö ei tukeutunut vain<br />

oman kotiseutunsa kehitystyöhön,<br />

vaan on kokeillut ja kilpailuttanut<br />

myös muiden maiden<br />

valmistajien tuotteita. Lingnaturin<br />

elementit tilattiin<br />

Sveitsistä, josta pihaan<br />

ajoi kaksi rekkaa. 14 päivän<br />

kuluttua runko oli<br />

pystyssä.<br />

– Se on tärkeää! Lyhentynyt<br />

rakennusaika leikkaa<br />

kuluja.<br />

Toisaalta rakennusaikaa<br />

pidentää pressujen<br />

pystytys, sillä puuelementit<br />

eivät saa kastua.<br />

– Olemme käyttäneet<br />

myös suomalaisia paneeleja,<br />

Andrén lisää.<br />

Ensimmäinen<br />

passiivitennishalli<br />

Ennen kuin saavumme<br />

Välle Broariin, meitä tervehtii<br />

Ruotsin korkein puurunkoinen<br />

kerrostalo, Portvakten.<br />

Passiivitalona tunnetun kahdeksankerroksisen<br />

talon kohdalla<br />

Andrén painaa kaasua. Hän ei<br />

halua, että yksinkertaisen valkoista<br />

ja pelkistettyä Portvaktenia<br />

kuvataan.<br />

– Sen arkkitehtuuri on kauheaa,<br />

vaikka rakennus sisältää huipputekniikkaa.<br />

Nyt puurakentaminen<br />

on onneksi mennyt parempaan<br />

suuntaan, projektipäällikkö<br />

sanoo ja pysäyttää auton lähes<br />

valmiin tennishallin pihaan.<br />

Tennistähden<br />

oma hanke<br />

Paikallisen tennistähden Stefan<br />

Edbergin hankkeena tunnettu<br />

rakennus on ensimmäinen kansainväliset<br />

kriteerit täyttävä passiivitennishalli,<br />

joka on tehty lähes<br />

kokonaan puusta. Halli rakennetaan<br />

yksityisin voimin,<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


pääosin metsäkonserni Södran<br />

rahoituksella.<br />

Växjön vanhasta keskustasta<br />

kahden kilometrin päässä – se<br />

on pyöräilymatka, Andrén huomauttaa<br />

– sijaitsee ostoskeskus,<br />

jonka yhteyteen rakennetaan kovaa<br />

vauhtia myös urheilukeskusta.<br />

Sinne tulee muun muassa jääkiekko-<br />

ja salibandyareena sekä<br />

pyöräilyhalli. Puuta käytetään<br />

niidenkin rakentamisessa hyväksi.<br />

Rahoitus järjestyi växjöläisen<br />

entisen pyöräilymestarin lahjoituksena.<br />

Kunta omistaa<br />

yliopiston<br />

Växjön kaupungin yhteistyö Linnéen<br />

yliopiston kanssa on poikkeuksellisen<br />

tiivistä. Kaupunki<br />

nimittäin omistaa yliopiston tilat<br />

ja huolehtii niiden kunnossapidosta.<br />

Sivutuotteena akateemikot<br />

ja kunnan virkailijat ovat oppineet<br />

tuntemaan toisensa.<br />

Andrénin mielestä se on hyvä<br />

asia. Hän pudistaa päätään<br />

kuullessaan Suomessa käynnissä<br />

olevasta yliopistojen yksityistämisestä.<br />

– Se on huono juttu. Kuntien<br />

pitäisi omistaa kiinteistöt, hän sanoo<br />

kävellessään yliopiston puulaboratorion<br />

ohi. Yläkerran viherkaton<br />

alla tutkijat tekevät lujuuslaskelmia.<br />

Parhaillaan he kehittävät<br />

puurakenteiden kiinnityssysteemiä,<br />

jotta halkeamia tulisi<br />

vähemmän.<br />

Rakenteilla on myös 200 asuntoa,<br />

3 – 8-kerroksisia taloja. Rakennustekniikkaa<br />

kehitetään<br />

edelleen. Växjö on sitonut kätensä<br />

puuhun, sillä uudet tuotteet<br />

tarvitsevat tukea ja projekti<br />

on pitkä.<br />

Silti puurakentamisen nykytekniikka<br />

on Ruotsissa harvojen<br />

yritysten käsissä. Andrén laskee<br />

niitä olevan neljästä viiteen.<br />

Tilanne on hieman ongelmallinen<br />

ja Andrén toivookin osaamisen<br />

leviävän laajemmalle. Ehkä<br />

Suomeen<br />

– Teidän täytyy uskoa itseenne<br />

ja kehittää omat ratkaisunne.<br />

Tietenkin voitte hakea partnereita<br />

Ruotsista, mutta suomalaisilla<br />

on hyvä traditio puurakentamisessa.<br />

Verkostoitumisen kautta<br />

levitetään parhaita esimerkkejä.<br />

Lukuisat metsänomistajat<br />

tulppana Suomessa<br />

Andrésta suomalaisen puurakentamisen<br />

esteenä ovat pienet ja lukuisat<br />

metsänomistajat. Heillä ei<br />

ole ollut intressiä kehittää alaa samalla<br />

tavoin kuin Ruotsissa.<br />

Se on hänestä suurempi este<br />

kuin betonirakentamisen suosio.<br />

Puurakentamisen mekan<br />

projektipäällikkö ei halua puhua<br />

pahaa muista rakennusmateriaaleista.<br />

– Täytyy nähdä toiset kollegoina,<br />

ovia ei saa sulkea keneltäkään.<br />

Meidän ideamme on<br />

tehdä yhdessä. Siihen kuuluvat<br />

yliopisto, liike-elämä ja poliitikot.<br />

Sen mitä me Ruotsissa<br />

olemme tehneet, olemme tehneet<br />

yhdessä. <br />

VÄXJÖN PUURAKENNUSKOHTEITA<br />

LIMNOLOGEN<br />

Neljä kahdeksankerroksista kerrostaloa<br />

Valmistui vuonna 2009<br />

Käytettiin Martinsonin puuelementtejä<br />

Arkitekt Bolagetin suunnittelema<br />

Julkisivun paloturvallisuusmääräykset toteutettiin ilman sprinklereitä<br />

PORTVAKTEN<br />

Kaksi kahdeksankerroksista kerrostaloa<br />

64 vuokra-asuntoa<br />

Asunnoissa on käyttösähkön ja -veden mittausjärjestelmät<br />

Asukkaat voivat vähentää vuokraansa vettä ja sähköä säästämällä<br />

Tupakointi on kielletty molemmissa taloissa, lemmikit toisessa<br />

Käytettiin Martinsonin puuelementtejä<br />

A TRIMBLE COMPANY<br />

Uskalla nähdä<br />

ja saavuttaa<br />

enemmän<br />

Parempaa asiakaspalvelua verkossa<br />

Tekla Palaute<br />

Paikkatietoja hyödyntävä web-sovellus palautetiedon<br />

antamiseen, käsittelyyn ja julkaisuun<br />

< Käytettävissä 24/7<br />

< Asiakaspalvelutoiminnan tehostuminen<br />

< Palautearkisto tietojen analysointiin<br />

ja tilastointiin<br />

< Toimenpiteiden ja resurssien kohdistamisen<br />

helpottuminen<br />

< www.tekla.com/tekla-palaute<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

19


IFME:n maailmankongressi<br />

toi Suomen suveen kuntatekniikan tekijöitä<br />

läheltä ja kaukaa<br />

Kongressin osanottajilla oli tilaisuus tutustua maanalaiseen Helsinkiin Kaisaniemestä<br />

Ruoholahteen menevässä tunnelissa. Matkalla tutustuttiin myös Helsingin kaupungin<br />

rakentamispalvelu Staran maanalaiseen varikkoon Kampissa.<br />

Kestävä yhdyskunta<br />

on yhteinen tavoite<br />

Kesäkuun alussa Helsingin kaupunki, SKTY ja RIL isännöivät kolmen vuoden<br />

välein järjestettävää kuntatekniikan maailmanjärjestö IFME:n kongressia.<br />

Tapahtuma oli samalla tämän vuoden Kuntatekniikan päivät. Kestävän<br />

yhdyskunnan teeman alla pidettyyn tapahtumaan osallistui lähes 500 alan<br />

ammattilaista 28 maasta.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

Kongressin anti oli erittäin<br />

monipuolinen. Esillä olivat vahvasti<br />

muun muassa omaisuuden<br />

hallinta, kaupunkisuunnittelu ja<br />

energiatehokkuus. Kongressin<br />

pääteemana ollut kestävä yhdyskunta<br />

on osallistujien yhteinen<br />

tavoite. Näyttää kuitenkin siltä,<br />

että keinot sen saavuttamiseksi<br />

on valittava ainakin osittain paikallisista<br />

lähtökohdista.<br />

Kongressin avausistunnon<br />

keynote-puheenvuoron käytti<br />

europarlamentaarikko, nykyinen<br />

puolustusministeri Carl Haglund.<br />

Hän korosti toimivan infrastruktuurin<br />

merkitystä kasvun<br />

keskeisenä taustatekijänä myös<br />

taloudellisesti vaikeinakin aikoina<br />

ja viittasi euroopanlaajuisiin<br />

rahoitusratkaisuihin alan tärkeiden<br />

hankkeiden toteuttamiseksi.<br />

– Investointeja kuntatekniikkaan<br />

edistetään EU-tasolla taloudellisista<br />

haasteita huolimatta.<br />

Panostukset suuriin infrastruktuurihankkeisiin<br />

ovat saaneet<br />

erityistä huomiota viime aikoina.<br />

Merkittäviä investointeja<br />

on tulevaisuudessa tarkoitus<br />

mahdollistaa muun muassa projektibondeilla<br />

eli EU:n takaamilla<br />

hankejoukkovelkakirjoilla, Haglund<br />

sanoo.<br />

20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


Paavo Taipale<br />

YHDYSKUNTA<br />

Integroitu yhdyskuntasuunnittelu<br />

tärkeää<br />

Kolmannen kongressipäivän keynote-puheenvuoron<br />

pitänyt tukholmalaisen<br />

KTH:n professori ja<br />

SWECO:n johtava arkkitehti Ulf<br />

Ranhagen uskoo urbaanin ympäristön<br />

tarjoavan lukuisia keinoja<br />

muuntaa yhdyskuntatekniikkaa<br />

ekologisesti kestävään<br />

suuntaan.<br />

Aihe herättää kiinnostusta<br />

maailmanlaajuisesti, sillä vuonna<br />

2050 jopa 75 prosenttia maapallon<br />

väestöstä arvioidaan elävän<br />

kaupungeissa.<br />

– Vaikka suurkaupungeissa<br />

päästöt, jätteiden käsittely ja sosiaaliset<br />

ongelmat korostuvat, prosessien<br />

nykyistä parempi koordinointi<br />

mahdollistaisi resurssien<br />

tehokkaamman hyödyntämisen<br />

esimerkiksi energia-, jäte- ja vesihuollossa,<br />

hän sanoo.<br />

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistyksen<br />

SKTY:n puheenjohtajan<br />

Jorma Vaskelaisen<br />

kolmivuotinen kausi<br />

IFME:n presidenttinä<br />

päättyi Helsingin<br />

kongressiin.<br />

Carl Haglund pitää mahdollisena<br />

myös eurooppalaisten rahoitusjärjestelyjen<br />

käyttöönottoa tärkeiden<br />

investointien toteutumisen<br />

varmistamiseksi.<br />

Adolfo Vera<br />

Lapsille hyvä kaupunki<br />

on hyvä kaikille.<br />

Ranhagen uskoo vahvasti kaupunkien<br />

rooliin tulevaisuudessa<br />

ja sanoo niiden olevan ratkaisu<br />

eikä ongelma. Hänen mielestään<br />

kaupunkisuunnittelussa tulisi<br />

lähteä lapsen maailmasta.<br />

– Kokonaisvaltainen lähestymistapa<br />

jo suunnitteluvaiheessa<br />

on tärkeää. Tämän onnistuminen<br />

edellyttää paitsi poliittista tahtotilaa<br />

ja päättäjiltä vahvaa johtajuutta,<br />

myös vahvaa osaamista monimutkaisten<br />

urbaanien ratkaisujen<br />

kehittämisessä ja toimeenpanossa.<br />

Ruotsissa on vuosina 2008–<br />

2012 ollut käynnissä kansallinen<br />

ohjelma, jonka tavoitteena<br />

on kaupunkikehityshankkeiden<br />

tiedonvaihdon ja tutkimusyhteistyön<br />

parantaminen, kestävän<br />

kaupunkikehityksen esteiden<br />

tunnistaminen ja suunnittelun<br />

sosiaalisen ulottuvuuden<br />

vahvistaminen. Ohjelma tarjoaa<br />

myös kanavan valtion tuen kohdentamiseksi<br />

kasvihuonekaasupäästöjen<br />

leikkaamiseksi.<br />

Ruotsiin rakennettiin miljoona<br />

asuntoa vuosina 1965–1975.<br />

Nyt nämä ovat peruskorjausiässä.<br />

Valtio on tukenut viime aikoina<br />

energiakorjauksia vuosittain<br />

vajaalla 20 miljoonalla eurolla<br />

myöntämällä enintään 30 prosenttia<br />

tukea peruskorjausten sellaisista<br />

lisäkustannuksista, jotka<br />

ovat aiheutuneet energiatehokkuuden<br />

parantamisesta, Ranhagen<br />

kertoo.<br />

Asukkaiden aktivoiminen<br />

kaupunkisuunnitteluun on avainkysymys,<br />

jotta ihmisten tarpeet ja<br />

mielipiteet kestävästä asuinympäristöstä<br />

ja palveluista tulisivat otetuksi<br />

huomioon.<br />

– Useissa ruotsalaisissa kunnissa<br />

viranomaiset käynnistävät<br />

dialogin kuntalaisten kanssa osana<br />

suunnitteluprosessia. Asukkaille<br />

tarjoutuu näin tilaisuus lausua<br />

mielipiteitään suunnitelmien<br />

vahvuuksista ja heikkouksista, sekä<br />

tuoda esille ideoita nykyisten<br />

ja uusien alueiden kehittämiseksi.<br />

Onnistuneita esimerkkejä<br />

maankäytön, materiaalien ja infrastruktuurin<br />

eri osa-alueiden<br />

integraatiosta löytyy Ruotsista jo<br />

nyt. Ulf Ranhagen nostaa esille<br />

Tukholman Hammarby Sjöstadin,<br />

jossa vanha teollisuus- ja satama-alue<br />

on rakennettu kestävän<br />

kehityksen periaatteiden mukaisesti.<br />

Siellä kestävä asuminen toteutuu<br />

oikeastaan itsestään eikä vaadi<br />

asukkailta aktiivisia valintoja.<br />

Myös Malmön entisen satama-<br />

ja telakka-alueen uusi kaupunkisuunnitelma<br />

edustaa tulevaisuuden<br />

kestävää kaupunkiarkkitehtuuria.<br />

Erityisesti alueen tänä syksynä<br />

valmistuva Fullriggaren-kortteli<br />

on edelläkävijä ja maan suurin<br />

passiivi- ja matalaenergiarakentamisen<br />

alue, jonka toteutuksessa<br />

kiinteistökehittäjät ovat olleet<br />

mukana alusta lähtien.<br />

Alueen runsaasta 600 asunnosta<br />

kolmasosa on passiivitasoa<br />

ja loput matalaenergiatasoa.<br />

– Hyvä suunnittelu maksaa saavutettaviin<br />

hyötyihin nähden vähän,<br />

Ulf Ranhagen painottaa.<br />

Kampanja sai Uumajan<br />

asukkaat pyörän selkään<br />

Ruotsissa vuoden 2011 kuntatekniikan<br />

saavutukseksi valittiin<br />

Uumajan kaupungin Be Green<br />

Umeå –hanke, jossa kaupunkilaisia<br />

kannustettiin siirtymään yksityisauton<br />

käytöstä pyöräilijöiksi.<br />

Kaupungin 115 000 asukkaasta<br />

75 000 asuu tiiviin kaupunkirakenteen<br />

sisällä. Tavoitteena oli<br />

saada kaupunkilaiset ymmärtämään,<br />

miten nopeaa ja helppoa<br />

Uumajassa on pyöräillä, selosti<br />

Be Green Umeå –hankkeen projektipäällikkö<br />

Emma Ödling.<br />

Puolet kaupungissa ajettavista<br />

automatkoista on alle 10 kilometrin<br />

pituisia. Kaupunkilaisille<br />

osoitettiin testiajojen perusteella,<br />

että laajoilla alueilla keskustan<br />

lähistöllä pyörä oli nopein<br />

kulkuväline. Pyöräilyn edistämiseksi<br />

kampanjassa käytettiin monia<br />

keinoja.<br />

– Järjestimme ”Typerin automatka”<br />

-kilpailun, kannustimme<br />

takseja luopumaan tyhjäkäynnistä<br />

ja järjestimme työpaikoille ”Pedal<br />

for medal” pyöräily- ja kävelykampanjoita.<br />

Tarjosimme kaupunkilaisille<br />

myös maksutta kuukauden<br />

työmatkalipun busseihin.<br />

Tulokset näkyivät pian. Puo-<br />

Adolfo Vera<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

21


len vuoden kuluttua ilmaisen työmatkalipun<br />

käyttöönotosta 85 %<br />

sen käyttäjistä oli ostanut kuukausilipun<br />

huomattuaan palvelun<br />

toimivan. Ennen kampanjaa<br />

60 prosenttia koulumatkoista tehtiin<br />

autolla. Vuotta myöhemmin<br />

osuus oli enää 30 prosenttia.<br />

Yhdyskuntarakenne<br />

hajautuu Itä-Euroopassa<br />

Itäisen Euroopan siirtymätaloudet<br />

– jos näin edelleen voi sanoa<br />

– näyttävät toistavan länsimaiden<br />

virheitä yhdyskuntasuunnittelussa.<br />

Olga Melcherova Slovakian<br />

teknillisen yliopiston kaupunkisuunnittelun<br />

instituutista toi esille<br />

Suomessakin tutun kaupunkirakenteen<br />

hajautumiskehityksen, jota<br />

Slovakiassa ei ole saatu hallintaan.<br />

Hän käytti esimerkkinä Bratislavan<br />

kaupunkia, jossa viimeisten<br />

parinkymmenen vuoden kehitys<br />

on ollut huolestuttavaa.<br />

Sosialismin romahdettua ihmiset<br />

saattoivat vapaasti muuttaa<br />

asumaan haluamaansa paikkaan.<br />

Keskusta ja sen lähialueet olivat<br />

pääosin rakennettu täyteen yksitoikkoisia<br />

luotaan työntäviä kerrostaloja.<br />

Niihin ei kukaan halunnut,<br />

jos oli muita vaihtoehtoja,<br />

Melcherova kertoi.<br />

Bratislavan ulkopuolelle syntyi<br />

laajoja pientaloalueita, joista käsin<br />

ihmiset kulkevat töissä henkilöautoilla.<br />

Julkisen liikenteen kehittämiseen<br />

ei panostettu ja seurauksena<br />

on ollut liikenteen ruuhkautuminen.<br />

Kaupunkisuunnittelijoilla<br />

olisi halua muuttaa kehityksen<br />

suuntaa, mutta poliittisesti päätökset<br />

ovat vaikeita.<br />

– Meillä ei ole työkaluja, kun<br />

rakennuslainsäädäntö on vapaamielinen.<br />

Sen muuttamiseen ei<br />

ole löytynyt riittävää poliittista<br />

tahtoa.<br />

Ilmastonmuutokseen<br />

varautuminen tärkeää<br />

Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat tulevaisuudessa<br />

kuntatekniikkaan<br />

yhä enemmän ja varautumista<br />

on parannettava. Lumisateiden<br />

rankkuus – niillä alueilla, joilla<br />

lunta sataa – saattaa kasvaa ja<br />

hulevesien hallinta on yhä haastavampaa<br />

laajoilla alueilla.<br />

Uuden Seelannin kuntatekniikan yhdistyksen INGENIUMin toiminnanjohtaja<br />

Ross Vincent toivotti kongressiväen tervetulleeksi 10.-<br />

13.6.2015 pidettävään seuraavaan IFME:n maailmankongressiin<br />

Rotoruaan.<br />

Ulf Moback Göteborgin kaavoitusvirastosta<br />

kertoi Göteborgissa<br />

tulvauhan alaisilla alueilla<br />

olevan noin 100 miljardin kruunun<br />

(noin 12 mrd. euroa) arvoinen<br />

rakennettu omaisuus.<br />

– Sen suojaaminen maksaa<br />

noin 10 miljardia kruunua (1,2<br />

mrd. euroa). Göta-joki halkoo<br />

kaupungin keskustaa ja maanvyörymien<br />

vaara kasvaa sademäärän<br />

ja sateiden rankkuuden kasvaessa.<br />

– Tammikuun 2005 Gudrunmyrskyn<br />

aiheuttama tulva vau-<br />

rioitti kaupungin nuuskatehdasta<br />

ja vahingot olivat puoli miljardia<br />

kruunua. Tulvamuureja on<br />

sen jälkeen rakennettu pahimpiin<br />

paikkoihin ja lyhytaikaisen<br />

vedennousun varalta jalankulkualueille<br />

voidaan asentaa laitureita,<br />

Moback kertoo.<br />

Hänen mukaansa tulvavahinkojen<br />

vastuunjakokysymykset<br />

ovat kuuma puheenaihe myös<br />

Göteborgissa. Tuleva Frihamnin<br />

alue on tarkoitus suunnitella ilmastokestäväksi.<br />

<br />

Paavo Taipale<br />

Yksi kone, monta työtä<br />

<br />

Valintakone<br />

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi<br />

mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa<br />

suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja<br />

ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen<br />

ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,<br />

mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan<br />

työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen<br />

kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.<br />

Uudistunut 600-sarja<br />

Uudistunut LX- ja DLX-ohjaamo<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

huollettavuus<br />

Ylötie 1<br />

33470 YLÖJÄRVI<br />

Puh. (03) 347 8800<br />

Mallivalikoima<br />

alkaen:<br />

10.593 € alv 0%.<br />

www.avanttecno.com<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


YHDYSKUNTA<br />

Lähes neljä vuosikymmentä IFMEttä<br />

Karl-Erik Erikssonin ensimmäiset muistot IFMEn<br />

maailmankongressista juontavat juurensa Lähi-<br />

Idän kuohuviin vuosiin 1970-luvun alkupuolella.<br />

Tehtävä järjestön pääsihteerinä 1970-luvulla antoi<br />

kipinän osallistua ammattikunnan kansainvälisin<br />

tapaamisiin.<br />

TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale<br />

Maanmittarikoulutuksen<br />

saanut Eriksson työskenteli pitkään<br />

Tukholmassa ja lähikaupungeissa,<br />

joista pisimpään Sollentunassa.<br />

Päätehtävät liittyivät<br />

kiinteistöjohtoon ja kaupunkikehitykseen.<br />

Jäätyään eläkkeelle<br />

vuonna 2000 hän on konsultoinut<br />

oman yrityksensä kautta aina<br />

viime vuoteen saakka.<br />

1935 syntynyt Eriksson näki<br />

pikkupoikana, kun sotaa pakenevia<br />

lapsia tuli asumaan naapurustoon<br />

Norjasta ja Suomesta.<br />

– Ystäväperheellä oli pari suomalaistyttöä<br />

sotalapsina ja toisen<br />

heistä muistan tuolloin tavanneenikin.<br />

Kansainväliset yhteydet kuntatekniikan<br />

tekijöihin juontavat<br />

juurensa vuoteen 1968, jolloin<br />

Eriksson aloitti Ruotsin kuntatekniikan<br />

yhdistyksen sihteerinä. Pian<br />

ryhdyttiin valmistelemaan yhteispohjoismaista<br />

IFME-kongressia,<br />

joka järjestettiin Tukholmassa<br />

1976.<br />

– Tuohon aikaan kongressin<br />

isäntämaan järjestö toimi myös<br />

IFME:n sihteeristönä, joten kaikenlaista<br />

käytännön järjestelytyötä<br />

oli paljon. Minut valittiin<br />

IFME:n pääsihteeriksi Lontoon<br />

vuosikokouksessa 1973.<br />

Kevyesti organisoitu<br />

järjestö<br />

IFME on aina ollut kevyesti organisoitu<br />

järjestö. Sen vuoksi<br />

varsinkin aiemmin kongressien<br />

järjestelyjen taso vaihteli paljon.<br />

Erikssonin mielestä näihin<br />

tehtäviin ei kaikissa maissa riittävästi<br />

panostettu. Muun muassa<br />

kongressiesitelmiä ei aina julkaistu<br />

lainkaan. 1980-luvun alkupuolella<br />

IFME:n pysyvä sihteeristö<br />

perustettiin Lontooseen<br />

Britannian kuntatekniikan yhdistyksen<br />

tuella.<br />

Karl-Erik Eriksson huomauttaa,<br />

että Tukholman kongressin<br />

teemana vuonna 1976 oli kuntatekniikan<br />

rooli ympäristötyössä.<br />

Oltiin siis hyvin lähellä tämänkertaisia<br />

teemoja.<br />

– Tuolloin elettiin ensimmäisen<br />

öljykriisin jälkeistä aikaa ja<br />

Rooman klubinkin ajatukset olivat<br />

tuoreita. Ympäristöasiat nousivat<br />

ensi kertaa laajemmin keskusteluun,<br />

Karl-Erik Eriksson<br />

muistelee.<br />

Se, että ympäristöasiat ja kestävä<br />

kehitys ovat agendalla nyt kuten<br />

40 vuotta sitten, johtuu hänen<br />

mielestään siitä, että aihepiiri on<br />

sisäistetty ammattikunnassa laajasti.<br />

Se on ollut enemmän tai vähemmän<br />

keskustelussa koko ajan.<br />

Eriksson osallistui ensi kertaa<br />

IFME:n maailmankongressiin jo<br />

vuonna 1974 Israelissa. Kongressia<br />

oli jouduttu siirtämään vuodella<br />

eteenpäin Jom Kippur –sodan alta.<br />

– Tilanne oli dramaattinen,<br />

sillä sotatoimet alkoivat juuri<br />

kun meidän oli tarkoitus matkustaa<br />

Israeliin. Armeijan läsnäolo<br />

oli erittäin vahva, ja sitä se on<br />

ollut myöhemminkin, kun olen<br />

siellä vieraillut.<br />

Kun kongressi sitten vuotta<br />

myöhemmin järjestettiin, osallistujia<br />

oli varsin paljon ja monista<br />

maista. Israelin Tel Avivissa järjestetyn<br />

kongressin jälkeen Eriksson<br />

isännöi Tukholman kongressia<br />

ja osallistui sitten IFME-kongresseihin<br />

Yhdysvalloissa 1979 ja<br />

Madridissa 1982.<br />

–Vuoden 1985 kongressiin en<br />

osallistunut, mutta vuonna 1988<br />

olin Nizzassa, 1991 Kanadassa<br />

ja 1994 Norjassa. Laskujeni mukaan<br />

tämä on minulle kymmenes<br />

IFME:n maailmankongressi,<br />

Eriksson naurahtaa.<br />

Kolmen vuoden takainen<br />

Melbournen kongressi ja kaupungin<br />

voimakas kehittäminen<br />

jäi Erikssonille mieleen.<br />

– Kaupungin keskustan teollisuusalueet<br />

olivat saaneet uuden<br />

ilmeen konferenssi- ja taidekeskusten<br />

myötä. Myös Olympiapuisto<br />

ympäristöineen oli vaikuttava<br />

paikka nähdä.<br />

Kollegojen tapaaminen<br />

on tärkeää<br />

IFME-uran varrella Eriksson<br />

on tavannut valtavasti kollegoja<br />

ja kaupunkien johtoa eri maissa.<br />

Erityisesti hänelle muistuvat<br />

henkilöinä mieleen 1970-luvulta<br />

New Yorkin pormestari Edward<br />

Koch ja Jerusalemia lähes kolme<br />

vuosikymmentä johtanut moderni<br />

pormestari Teddy Kollek.<br />

– Näistä kongresseista löytyy<br />

aina jotakin mielenkiintoista.<br />

Täällä Helsingissä kiinnostavaa<br />

on ollut yhdistelmä suomalaisten<br />

tutkimustulosten esittelystä<br />

ja kuntatekniikan käytännön<br />

sovellutuksista muissa maissa. <br />

Karl-Erik Eriksson jäi kaupunkikehitykseen<br />

liittyvästä päätoimestaan<br />

eläkkeelle vuonna<br />

2000. Sen jälkeen hän on<br />

konsultoinut oman yrityksensä<br />

kautta viime vuoteen saakka.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

23


Kuntien toimenpidelistalla hybridiautoja, jäänohen<br />

Päästöjen vähentäminen on<br />

Ilmastonmuutosta voi<br />

hillitä monin eri tavoin.<br />

Kuntaliiton teettämän<br />

selvityksen mukaan<br />

merkittäviä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä<br />

voi saada<br />

aikaan joskus vähälläkin<br />

rahalla.<br />

Emilia Paavilainen<br />

projektiasiantuntija<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Kunnat ovat tärkeitä toimijoita<br />

ilmastonmuutoksen hillinnässä,<br />

sillä paikallisilla ratkaisuilla<br />

vaikutetaan merkittävästi<br />

kasvihuonekaasupäästöihin. Ilmastonmuutos<br />

ja energiatehokkuusvaatimukset<br />

asettavat lähivuosikymmeninä<br />

muutostarpeita<br />

kuntien yhdyskuntatekniikalle,<br />

rakennuskannalle, energiaratkaisuille<br />

ja liikennejärjestelmille.<br />

Kehitys edellyttää kunnilta investointeja<br />

sekä toimintatapojen<br />

muutoksia mutta voi myös avata<br />

uusia liiketoimintamahdollisuuksia.<br />

Kartoittaakseen kuntien erilaisia<br />

päästövähennystoimenpiteitä,<br />

niiden vaikutuksia ja kustannuksia<br />

Kuntaliitto teetti selvityksen<br />

kunnissa suunnitelluista<br />

ja toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjä<br />

vähentävistä toimenpiteistä<br />

osana Ilmastokumppanuus-esiselvitystään.<br />

Isoista investoinneista<br />

hyödyt pitkällä aikavälillä<br />

Useat kuntien ilmastopäästöjä<br />

merkittävästi vähentävät toimenpiteet,<br />

kuten kaupunkiraitiotiet,<br />

kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen<br />

edistämistoimet ja kaatopaikkakaasun<br />

talteenottojärjestelmät<br />

edellyttävät kunnilta pitkäaikaista<br />

suunnittelua, sitoutu-<br />

8 tCO 2<br />

Jäähallin jään paksuuden säätö (–1cm) 7 500 on ohennettu. Jääkiekkokauden<br />

mista ja huomattaviakin investointeja<br />

uuteen teknologiaan tai<br />

infrastruktuuriin. Osa merkittävää<br />

alkuinvestointia vaativista<br />

toimenpiteistä voi kuitenkin pidemmällä<br />

aikavälillä osoittautua<br />

kannattaviksi tai tuoda jopa tuottoa<br />

kunnan kassaan.<br />

Merkittäviä päästövähennyksiä<br />

ja taloudellista säästöä tuoviksi<br />

toimenpiteiksi ovat osoittautuneet<br />

monet liikenteen ja kuljetusten<br />

tehostamiseen liittyvät toimenpiteet<br />

kuten ruuhkamaksut,<br />

Yksi tapa vähentää päästöjä on vaihtaa kunnan leasing-autot seudullisen liikkumiskeskuksen<br />

hybrideihin. Kuvassa Toyota eCorolla-esittelyauto.<br />

tai henkilökuljetusten ohjauskeskuksen<br />

perustaminen ja kaupun-<br />

ESIMERKKEJÄ KUNTIEN PÄÄSTÖVÄHENNYSTOIMENPITEISTÄ<br />

kilogistiikan kehittäminen.<br />

Toimenpide<br />

Kustannus<br />

€ mäarvio / vuosi Kuntaliiton kartoituksessa<br />

Päästövähene-<br />

löytyi kuitenkin myös runsaasti<br />

esimerkkejä pienistä ja toteu-<br />

Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikamuutokset 0 180 tCO 2<br />

keskussairaalassa<br />

Ilmanvaihtokoneiden sisäänpuhalluslämpö- 0 29 tCO<br />

tuskustannuksiltaan edullisista<br />

2<br />

tilojen muutos keskussairaalassa<br />

toimenpiteistä, joilla kunta voi<br />

Jääkiekkokauden lyhentäminen kahdella<br />

0 29 tCO vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihinsä.<br />

Parhaimmillaan pienet<br />

2<br />

viikolla<br />

Energiakilpailu kunnan kouluissa (Koulut tehostivat<br />

energiankäyttöään mm. valojen käy-<br />

toteutettavissa helposti ja lyhyel-<br />

0 10 tCO 2<br />

päästövähennystoimenpiteet ovat<br />

tön optimoinnilla ja laitteita sammuttamalla)<br />

Koulun oppilaskuljetusten optimointi 0 25 tCO 2<br />

lä aikavälillä kustannussäästöjä<br />

tuoden.<br />

Oppilaitoksen atk-luokkien laitteiden<br />

30<br />

sammuttaminen kesäksi ja yöajaksi<br />

3 tCO 2<br />

ekv<br />

Hybridiautoja ja<br />

Jäänhoitokoneen veden lämpötilan<br />

50 7 tCO 2<br />

ohuempaa jäätä<br />

alentaminen<br />

Esimerkiksi Jyväskylässä kaupungin<br />

leasing-auto on vaihdet-<br />

Vesikalusteiden virtaamien rajoitus<br />

50 6 tCO 2<br />

vanhainkodissa<br />

tu hybridiautoon, ja 1 600 euron<br />

Tietokoneiden energiansäästötilojen<br />

100 6 tCO 2 vuotuisella lisäkustannuksella<br />

käyttöönotto toimistorakennuksessa<br />

on saavutettu kahden hiilidioksiditonnin<br />

vuosittainen päästö-<br />

Saunojen löylyohjainten asennus uimahalliin 200 6 tCO 2<br />

Tuloilmakoneen ja poistoilmakoneen<br />

500 90 tCO 2 vähenemä. Tampereella taas on<br />

automaation parantaminen käyntiaikojen<br />

mukaisesti ja taajuusmuuttajien säätö<br />

laskettu, että parantamalla linjaauton<br />

kuljettajien kaluston tun-<br />

urheilu- ja messuhallissa<br />

Valaistuksen liiketunnistinohjaus harjoitus- 1 500 3 tCO 2<br />

ekv temusta, voitaisiin vuosittaisten<br />

hallin kentällä<br />

5 000 euron koulutuskustannusten<br />

myötä saada jopa 290 tonnin<br />

Valaistuksen liiketunnistinohjaus kunnan 1 500 1 tCO 2<br />

ekv<br />

valtuustosalissa<br />

CO 2<br />

ekv-päästövähennys sekä taloudellista<br />

Kaupungin leasing-auton vaihtaminen 1 600 2 tCO 2<br />

säästöä.<br />

hybridiautoon<br />

Ikkunoiden/puitteiden tiivistys terveys- 2 000 2 tCO 2<br />

Myös Kuopiossa on toteutettu<br />

paljon päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.<br />

keskuksessa<br />

Linja-auton kuljettajien kaluston tekniikan<br />

tuntemuksen lisääminen<br />

5 000 290 tCO 2<br />

ekv Uimahallin saunoi-<br />

hin on asennettu löylynohjaimet<br />

ja jäähallin jään paksuutta<br />

www.sahkoautot.fi/Janne Björklund<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


YHDYSKUNTA<br />

nusta, ilmanvaihtokoneita...<br />

nistuu pienelläkin budjetilla<br />

lyhentäminen on tuonut mukanaan<br />

merkittäviä päästövähenemiä<br />

ja kustannussäästöjä, sillä<br />

lämpiminä kuukausina jään<br />

ylläpitoon kuluu merkittävästi<br />

energiaa. Kesäkaudellakaan halli<br />

ei ole tyhjillään, vaan siellä pelataan<br />

rullakiekkoa.<br />

ILMASTO-<br />

KUMPPANUUS<br />

Valtion ja kuntien ilmastokumppanuudella<br />

tarkoitetaan<br />

menettelyä, jossa valtio ja kunnat<br />

yhdessä etsivät kustannustehokkaat<br />

kuntien toimet ilmastopäästöjen<br />

vähentämiseksi<br />

ja valtio tarvittaessa osallistuu<br />

taloudellisesti näiden toimien<br />

toteuttamiseen.<br />

Ilmastokumppanuus-hanke<br />

käynnistyi 1.1.2012 ja päättyy<br />

31.12.2012. Siinä kartoitetaan<br />

kuntien päästövähennystoimenpiteitä<br />

ja niiden kustannuksia,<br />

pyritään tunnistamaan<br />

vaikuttavimmat kunnan toimet<br />

ilmastopäästöjen vähentämiseksi,<br />

selvitetään päästövähennysten<br />

rahoituksen erilaisia<br />

vaihtoehtoja sekä muissa pohjoismaissa<br />

kehitettyjä malleja<br />

valtion osallistumisesta kunnan<br />

toteuttamien päästövähennystoimenpiteiden<br />

rahoitukseen.<br />

Kuntaliitto toteuttaa hankkeen<br />

yhteistyössä kuntien<br />

kanssa. Mukana ovat Helsinki,<br />

Espoo, Tampere, Vantaa, Turku,<br />

Jyväskylä, Lahti, Kuopio,<br />

Salo, Hyvinkää, Tuusula, Paimio,<br />

Seinäjoen seudun ilmastostrategiahanke<br />

ja Keski-<br />

Uudenmaan ympäristökeskus.<br />

Hankkeen yhteistyökumppaneita<br />

ovat kuntien ja seutukuntien<br />

lisäksi ympäristöministeriö,<br />

liikenne- ja viestintäministeriö<br />

sekä työ- ja elinkeinoministeriö.<br />

Huomiota ilmanvaihtoon<br />

ja atk-laitteisiin<br />

Ilmastonmuutoksen hillinnässä<br />

monet pienetkin toimenpiteet<br />

voivat tuoda merkittäviä päästövähennyksiä,<br />

jos niitä toteutetaan<br />

monissa kohteissa ja useissa<br />

kunnissa. Jos ilmanvaihtokoneiden<br />

käyntiaikoja muutettaisiin<br />

kaikissa Helsingin ja Uudenmaan<br />

sairaanhoitopiirin sairaaloissa,<br />

voisi päästövähennys olla<br />

jopa 3 700 tCO 2<br />

.<br />

Turun kokoisessa kaupungissa<br />

puolestaan atk-laitteiden sammutus<br />

kesäajaksi kaikissa kaupungin<br />

peruskouluissa vähentäisi hiilidioksidipäästöjä<br />

130 tonnia.<br />

Kannustusta<br />

kuntalaisille<br />

Kunta voi käyttää myös ainutlaatuista<br />

asemaansa ja kannustaa<br />

kuntalaisia toimimaan ilmastoystävällisemmin<br />

erilaisten innostavien<br />

kilpailujen ja kampanjoiden<br />

avulla. Päästövähennystoimenpiteiden<br />

valinnassa onkin tärkeää<br />

kustannustehokkuuden ja investointien<br />

suuruuden lisäksi pohtia<br />

laajemmin toimenpiteiden yhteiskunnallisia<br />

vaikutuksia ja hyötyjä.<br />

Monella päästöjä vähentävällä<br />

toimenpiteellä voi olla positiiviset<br />

vaikutukset esimerkiksi ilmanlaatuun,<br />

terveyteen tai vaikka kuntalaisten<br />

ajankäytön tehostumiseen.<br />

Sivun 24 taulukkoon on koottu<br />

selvityksessä esiin tulleita esimerkkejä<br />

kuntien päästövähennystoimenpiteistä,<br />

niiden kustannuksista<br />

ja saavutettavista päästövähennyksistä.<br />

Laskentamenetelmät<br />

yhdenmukaisiksi<br />

Kunnissa toteutetaan paljon toimenpiteitä<br />

ja investointeja, joilla<br />

saavutettavien hyötyjen lisäksi<br />

hillitään ilmastonmuutosta. Kuntaliiton<br />

kartoituksessa löytyi hieman<br />

yli 200 toimenpide-esimerkkiä,<br />

mutta todellisuudessa toimenpiteitä<br />

toteutetaan huomattavasti<br />

enemmän. Kartoituksen<br />

haasteena oli, että vaikka päästöjä<br />

vähentäviä toimenpiteitä toteutetaan<br />

varsin paljon, on vaikutusten<br />

tarkempi päästölaskenta<br />

ja kustannusten dokumentointi<br />

vielä heikohkoa.<br />

Kunnissa on potentiaalia<br />

päästöjen vähentämiseen, mutta<br />

tärkeää olisi kehittää yhtenäinen<br />

järjestelmä toimenpiteiden<br />

dokumentointia ja päästölaskentaa<br />

varten. Yhteiset menetelmät<br />

helpottaisivat ja tukisivat kuntien<br />

ilmastotyötä ja suunnittelua sekä<br />

mahdollistaisivat toimenpiteiden<br />

vertailtavuuden ja kustannustehokkuuden<br />

arvioinnin selvästi<br />

nykyistä paremmin.<br />

Selvityksen aineisto koottiin<br />

erillisselvitysten ja kuntakohtaisten<br />

tiedonantojen pohjalta. Tausta-aineisto<br />

on varsin moninaista,<br />

joten vertailua eri toimenpiteiden<br />

kustannustehokkuuden<br />

ja potentiaalien välillä on tehtävä<br />

varovaisesti. Selvitys toteutettiin<br />

Tampereen kaupungin Kestävä<br />

yhdyskunta -yksikössä tammi-huhtikuussa<br />

2012. <br />

Kuntaliiton esiselvitys kuntien ja valtion<br />

välisestä ilmastokumppanuudesta<br />

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi<br />

on kokonaisuudessaan luettavissa<br />

osoitteessa www.kunnat.net/<br />

ilmastonmuutos/ilmastokumppanuus/<br />

toimenpiteet.<br />

HERZ-PELLETTI- JA -HAKEKATTILAT<br />

10 – 1000 KW<br />

AUTOMAATTINEN LÄMMITYS UUSIMMALLA<br />

TEKNIIKALLA!<br />

HERZin modernit automaattikattilat ovat helppokäyttöisiä.<br />

Automaattisten puhdistusten ansiosta huollon tarve on<br />

vähäinen ja älykäs Lambda-säätö huolehtii tehokkaasta ja<br />

puhtaasta palamisesta.<br />

– Alhaisempi polttoaineen kulutus<br />

– Automaattinen tuhkan poisto erilliseen<br />

säiliöön<br />

– Automaattinen sytytys<br />

– Kattilan automatiikalla voidaan säätää<br />

lämmityspiirejä<br />

– Kompakti rakenne – pienet kuljetusmitat<br />

– Helppo ja nopea asentaa<br />

– Valmius aurinkolämmitykselle<br />

– HERZ-kattilat – vuosikymmenten kokemuksella!<br />

Lämmityskulut alle puoleen siirtymällä öljystä HERZ-biolämpöön!<br />

Muita tuotteitamme:<br />

– Aurinkokeräimet<br />

– RST-savupiiput<br />

– Puukaasutuskattilat (pilkkeelle)<br />

– Pellettivarastot<br />

Biox<br />

SolarBiox Oy PL 57, 00381 Helsinki<br />

solarbiox@solarbiox.fi, www.solarbiox.fi, p. 050 541 8738, 050 313 0982<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

25


Lisää innovatiivisuutta<br />

infrahankkeiden toteutukseen<br />

Julkiset hankinnat ja<br />

TUKEFIN-konsepti<br />

tuottavuustyökaluina<br />

Asiakas maksaa infra-alalla työsuorituksen ohella<br />

resurssien odottelusta, virheiden korjaamisesta,<br />

turhista varastoista, luovuuden ja osaamisen<br />

käyttämättömyydestä. Tilannetta voidaan parantaa<br />

innovatiivisilla hankinnoilla, joilla tuottavuus<br />

saadaan nousuun.<br />

Rakennusalan hankkeille on<br />

tyypillistä, että toimijoita ja vaiheita<br />

on useita ja vastuut vaihtuvat<br />

hankkeen eri vaiheissa. Kokonaisuuksia<br />

pilkotaan pieniin<br />

osiin, joita johdetaan sopimuksien<br />

kautta. Syntyy jatkuvasti keskustelua<br />

kuuluuko työ urakkaan<br />

vai ei.<br />

Kommunikaatio pitkässä ketjussa<br />

ei toimi parhaalla mahdollisella<br />

tavalla eivätkä ansainnan<br />

intressit ohjaa toimintaa suuntaan,<br />

jossa yhdessä suunniteltaisiin<br />

tavoiteltavia vaikutuksia<br />

edistävää tuotantoa ja samalla<br />

hyödynnettäisiin kaikkien osapuolten<br />

osaaminen (kts. kuva 1).<br />

–Tällaisessa tilanteessa urakoitsija<br />

optimoi resurssiensa käy-<br />

tön useamman työmaan avulla ja<br />

aiheuttaa siten ongelmia työmaiden<br />

aikatauluihin myöhästelyillään.<br />

Urakoitsija hyötyy toiminnastaan<br />

korkean käyttöasteen<br />

kautta, mutta yksittäisellä työmaalla<br />

syntyy usein ylimääräisiä<br />

kustannuksia muille toimijoille,<br />

jotka odottavat urakoitsijan pysymistä<br />

aikataulussaan, TUKEFINtuottavuushankkeita<br />

vetänyt diplomi-insinööri<br />

Lauri Merikallio<br />

kertoo.<br />

TUKEFIN-konseptin kehittäjän<br />

ja Innokonseptit Oy:n toimitusjohtajan,<br />

tekniikan tohtori Jukka<br />

Ylihervan mukaan vastaavia<br />

ilmiöitä löytyy suunnittelusektoriltakin.<br />

Suunnittelijoita ohjataan<br />

varsin usein laskutusastetavoitteella.<br />

Samaan aikaan rakennustyömailla<br />

valitetaan, että ”suunnitelmat<br />

tulevat aina myöhässä”.<br />

– Kun rakennustyömaan resurssit<br />

odottavat, ovat myöhästymisestä<br />

aiheutuvat kustannukset<br />

huomattavasti suurempia<br />

kuin varsinaisen suunnittelutyön<br />

kustannukset. Tämä<br />

kaikki johtaa siihen, että toiminta<br />

on osaoptimoitua eikä<br />

kokonaisedun tavoittelu ole kenellekään<br />

näpeissä.<br />

Voisivatko esimerkiksi julkiset<br />

hankintayksiköt muuttaa hankintojaan<br />

ja yhteistyömenettelyitään<br />

tavalla, joka vaikuttaisi toimialan<br />

käytäntöihin ja ohjaisi toimintaa<br />

kokonaisedun suuntaan<br />

– Jos toistuvasti on tunne, että<br />

tuottajat epäonnistuvat meidän<br />

urakoissa tai saamme jat-<br />

Oulun kaupunki haastaa markkinoita kehittämällä hankintamenette<br />

Oulun kaupunki on ollut mukana<br />

TUKEFIN – tuottavuushankkeissa<br />

alusta alkaen. Sillä on ollut<br />

useita pilotteja joiden tavoitteena<br />

on ollut jalkauttaa hankintojen<br />

avulla kaupungin strategioita<br />

ja samalla muuttaa kysyntää<br />

siten, että se luo edellytyksiä innovaatioita<br />

edistävälle yhteistoiminnalle.<br />

Useimmiten yksittäisen hankinnan<br />

tavoitteena on käytännössä<br />

vain halvin hinta. Mikäli tavoitteisiin<br />

on viety muitakin elementtejä<br />

kuin halvin hinta, on valintakriteerien<br />

tuettava näitä tavoitteita. Tällöin<br />

toimittajat kokevat, että asiakkaan<br />

hankinnan tavoitteilla on<br />

oikeasti merkitystä eikä kyseessä<br />

ole pelkkä hinta- ja kirjoituskilpailu.<br />

Kun hankintaan vielä kytketään<br />

tavoitteita tukevat sopimuskannusteet,<br />

lähtevät tilaajan tavoitteet<br />

jalkautumaan.<br />

Eräs Oulun kaupungin virallinen<br />

hankintapilotti oli Raitotien saneerausurakka.<br />

Sen tavoitteena<br />

oli, että työstä ei aiheudu tarpeetonta<br />

haittaa tien käyttäjille<br />

ja että tuotannonsuunnittelun<br />

keinoin eliminoidaan tarpeetonta<br />

hukkaa.<br />

Tarjouskilpailun valintakriteeriksi<br />

asetettiin tarjoajien lupaama läpimenoaika<br />

ja hinta. Läpimenoajan<br />

painoarvo oli 30 prosenttia ja<br />

hinnan 70 prosenttia. Hankinnan<br />

tavoitteet, valintakriteerit ja kannustimet<br />

ovat pohjautuneet TU-<br />

KEFIN-soveltamispäivien valmennuksien<br />

ryhmätöihin, jossa kymmenet<br />

ihmiset toimintaketjun eri<br />

puolilta ovat tuoneet näkemyksiään<br />

esille.<br />

Oulun kaupungin rakennuttajainsinööri<br />

Sami Hietakankaan mukaan<br />

Raitotien saneeraushankkeen<br />

kilpailuttaminen onnistui<br />

hyvin. Tavallisuudesta poikkeavat<br />

valintakriteerit ja sopimuskannusteet<br />

tukevat hyvin toimittajamarkkinoiden<br />

kiinnostusta päästä<br />

mahdollisimman hyvin valmisteltuun<br />

tuotantoprosessiin, jossa<br />

etukäteissuunnittelulla ja hyvällä<br />

yhteistyöllä tavoiteltavia vaikutuksia<br />

voidaan saavuttaa, hän sanoo.<br />

Vuonna 2011 Destia Oy voitti<br />

urakan kokonaistaloudellisessa<br />

vertailussa. Urakkaan oli rakennettu<br />

sopimuskannusteet siten,<br />

että mikäli palveluntuottaja pystyy<br />

tekemään työn luovutuskuntoon<br />

nopeammin mitä tarjouksessaan<br />

on esittänyt, maksetaan alittavilta<br />

vuorokausilta bonusta. Vastaavasti,<br />

jos tekeminen olisi hitaampaa<br />

kuin tarjouksessa oli luvattu,<br />

26<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


HANKINNAT<br />

Kuva 1. Infra-alan tilaus-toimitusketju<br />

kuvasti huonoa laatua ja toimintavarmuudeltaan<br />

epäluotettavia<br />

tuottajia, kannattaa käydä myös<br />

peilin edessä kysymässä, kuka<br />

nuo tuottajat oikein valitsee ja<br />

millä tavalla. Kyse on hankintasysteemin<br />

muutoksesta ja siinä<br />

hankintayksiköillä on käytössään<br />

tuottavuuden pisin vipuvarsi,<br />

miehet sanovat.<br />

Yhteinen oivaltaminen<br />

on avainasia<br />

Vuodesta 2008 alkaen on Suomessa<br />

ollut käynnissä useita TU-<br />

KEFIN tuottavuushankkeita, jonka<br />

eri vaiheisiin on osallistunut<br />

merkittävä määrä tilaajia, suunnittelutoimistoja<br />

ja rakennuttajakonsultteja<br />

sekä pää- ja aliura-<br />

koitsijoita, yhteensä noin 250<br />

henkilöä.<br />

Hankkeissa työstettyjen hankinta-<br />

ja tuotannonohjauspilottien<br />

arvo on ollut yhteensä satoja<br />

miljoonia euroja. Alan toimijat<br />

on vuosittain koottu projektiluonteisesti<br />

yhteiseen pöytään<br />

TUKEFIN valmennus- ja kehittämisohjelmien<br />

ääreen.<br />

– Pohdimme yhdessä, miten<br />

hankintaa ja sopimuksen aikaista yhteistyötä<br />

voi tehdä fiksummin. Kaikkien<br />

osapuolten näkökulmat kuullaan.<br />

Yhteinen intressi on parantaa<br />

tuottavuutta, sanoo Jukka Yliherva.<br />

On tärkeää ymmärtää ja hallita<br />

ansaintalogiikkaan kuuluvien<br />

kannustimien vaikutukset, jotta<br />

kilpailu toimii halutulla tavalla<br />

ja tilaaja saa haluamiansa<br />

vaikutuksia myös käytännössä.<br />

Yhdessä oivaltaminen on TU-<br />

KEFIN-konseptissa oleellista.<br />

Heikkoudet ja vahvuudet kartoitetaan.<br />

– Osallistujat pähkäilevät yhdessä<br />

miten tunnistettuja heikkouksia<br />

saadaan paremmiksi.<br />

Olemme testanneet elävissä piloteissa<br />

erilaisia sopimuskannusteita,<br />

Lauri Merikallio painottaa.<br />

Tähänastiset tulokset ovat olleet<br />

pääosin hyviä. Monia pilottituloksia<br />

voidaan suoraan ottaa<br />

laajemminkin käyttöön omassa<br />

organisaatioissa tai monistaa yli<br />

organisaatiorajojen.<br />

– On kuitenkin tärkeää ymmärtää<br />

ja hallita ansaintalogiikkaan<br />

kuuluvien kannustimien<br />

vaikutukset, jotta kilpailu<br />

toimii halutulla tavalla ja tilaaja<br />

saa haluamiansa vaikutuksia<br />

myös käytännössä, Yliherva<br />

huomauttaa.<br />

Joissakin piloteissa ei ole onnistuttu<br />

aivan asetettujen tavoitteiden<br />

mukaisesti. Hankintasysteemin<br />

muuttaminen ja kehittäminen<br />

on pitkäjänteistä ja määrätietoista<br />

työtä, jossa on oltava<br />

sijaa myös pienille epäonnistumisille.<br />

Oleellista on, että jatkuvasti<br />

analysoimme tuloksia ja opimme<br />

virheistä emmekä missään<br />

nimessä luovuta ensimmäisen<br />

ongelman kohdalla, jatkaa Merikallio.<br />

lyjään<br />

maksaa palveluntuottaja ylittäviltä<br />

vuorokausilta sanktiota.<br />

Destia Oy nousi tarjotun läpimenoajan<br />

ansiosta kilpailun voittajaksi<br />

ja pystyi luovuttamaan työn<br />

tilaajalle vieläkin nopeammassa<br />

aikataulussa saaden myös bonusta.<br />

Voittanut urakoitsija ketjutti<br />

bonusmenettelyn myös avainalihankkijoilleen.<br />

Tällöin tilaajan<br />

vaatimukset olivat tavallaan läsnä<br />

joka päivä työmaalla. Tulos oli<br />

odotettu, nopein oli myös kokonaistaloudellisesti<br />

edullisin.<br />

Destia Oy:n varatoimitusjohtaja<br />

Hannu Kuljun mukaan tarjousvaiheessa<br />

laadittiin mahdollisimman<br />

realistinen aikataulu oikean<br />

läpimenoajan tarjoamista varten.<br />

Samalla myös työnsuunnittelua<br />

vietiin normaalia tarjouslaskentaa<br />

pitemmälle. Siitä oli hyötyä<br />

myös varsinaisen työmaan aikana.<br />

Pilotti onnistui hyvin ja saatuja<br />

kokemuksia on tarkoitus laajentaa<br />

myös tuleviin alihankintoihin<br />

ja työmaiden työnsuunnittelumenettelyihin.<br />

Työmaan avainhenkilöiltä ja alihankkijoilta<br />

kysyttiin, mikä muuttui<br />

kun tavoiteltiin nopeampaa<br />

läpimenoaikaa<br />

Vastaukset olivat yksiselitteisiä,<br />

alla joitakin tuloksia henkilöiden<br />

arvioista:<br />

yhteiselle tuotannonsuunnittelulle<br />

tuli tarve<br />

optimoitiin jatkuvasti läpimenoaikaa<br />

ja eliminoitiin erityyppistä<br />

hukkaa<br />

kommunikaatio työmaalla toimi<br />

paremmin ja motivaatio oli<br />

korkeammalla tasolla kuin yleensä<br />

alan työmailla.<br />

Vastaavanlaiset tarjouskilpailut<br />

ovat toistaiseksi melko harvinaisia.<br />

Mikäli alalle halutaan oikeasti<br />

muutosta, innovatiivisten hankintojen<br />

osuus pitäisi moninkertaistaa<br />

ja tähän tulisi edetä laajalla<br />

rintamalla. Yksi tavoite voisi<br />

olla, että jokainen hankintayksikkö<br />

kaksinkertaistaisi innovatiivisten<br />

hankintojen osuuden joka<br />

vuosi viiden vuoden ajan peräkkäin.<br />

Tämä synnyttäisi toimialatasolla<br />

kaivattua dynamiikkaa ja<br />

yhteistyö paranisi.<br />

On myös aika lopettaa puhe siitä,<br />

että ”kyllä me tehtäisiin hankinnat<br />

fiksummin, mutta kun<br />

on tuo hankintalaki”. TUKEFINhankkeiden<br />

yhteydessä tehdyt<br />

nykytila-analyysit ovat osoittaneet,<br />

että käytännössä innovatiivisten<br />

hankintojen osaamisen<br />

puute on huomattavasti isompi<br />

rajoitin kun hankintalaki.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

27


HANKINNAT<br />

Konseptia laajennetaan<br />

muille toimialoille<br />

<br />

TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta<br />

ja uusia näkökulmia<br />

tarkastellaan työpajoissa, joissa<br />

tilaus-toimitusketjun eri osapuolet<br />

osallistuvat tasavertaisina<br />

kehittämiseen.<br />

TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä<br />

eri vaiheista:<br />

Nykytila-analyysi – ”katso totuutta<br />

suoraan silmiin”<br />

Oivalla – ”näe ja koe muutoksen<br />

mahdollisuus”<br />

Sovella – ”suunnittele muutos<br />

yhdessä”<br />

Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja<br />

vie muutos käytäntöön”<br />

Analysoi ja monista – ”paranna<br />

ja hae lisää vaikutuksia”<br />

Viimeisen vuoden aikana vastaavalla<br />

konseptilla toteutettavia<br />

ryhmähankkeita on käynnistetty<br />

myös muissa kuin infra-alan julkisissa<br />

hankinnoissa; esimerkiksi<br />

kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa<br />

sekä sosiaali-<br />

ja terveysalalla. Haasteet ovat<br />

nykytila-analyysien ja muiden<br />

havaintojen perusteella samankaltaisia.<br />

Ensimmäiset kehitystulokset<br />

näillä aloilla ovat olleet<br />

rohkaisevia.<br />

– Nyt on harkinnassa TU-<br />

KEFIN-hankkeiden käynnistäminen<br />

kuntataustaisten energiayhtiöiden<br />

kanssa. Olisi kuntien<br />

ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien<br />

sisällä eri yksiköt<br />

ja ulkoiset tuottajat pystyisivät<br />

parempaan ja ennen<br />

kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,<br />

Jukka Yliherva<br />

sanoo. <br />

Lisätietoa:<br />

www.innokonseptit.fi<br />

Energiateknologian ja -tuotannon<br />

päätapahtuma<br />

23. - 25.10.2012<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

Messut avoinna:<br />

Ti 23.10. klo 9 - 17<br />

Ke 24.10. klo 9 - 17<br />

To 25.10. klo 9 - 16<br />

ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA<br />

- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!<br />

UUTTA<br />

MESSUILLA<br />

Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen<br />

kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne<br />

Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän<br />

kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen<br />

asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.<br />

Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -<br />

tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.<br />

Tutustu messujen monipuoliseen<br />

näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!<br />

Messut ja tietoiskut:<br />

www.energiamessut.fi<br />

Seminaarit:<br />

www.energiaforum.com<br />

Tervetuloa!<br />

Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi<br />

Kuva: Jakke Nikkarinen<br />

MESSUT JÄRJESTÄÄ:<br />

YHTEISTYÖSSÄ:<br />

Energiafoorumi ry<br />

Kunnossapitoyhdistys<br />

- Promaint ry<br />

ECOCITY KUMPPANIT:<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


HANKINNAT<br />

Konseptia laajennetaan<br />

muille toimialoille<br />

<br />

TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta<br />

ja uusia näkökulmia<br />

tarkastellaan työpajoissa, joissa<br />

tilaus-toimitusketjun eri osapuolet<br />

osallistuvat tasavertaisina<br />

kehittämiseen.<br />

TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä<br />

eri vaiheista:<br />

Nykytila-analyysi – ”katso totuutta<br />

suoraan silmiin”<br />

Oivalla – ”näe ja koe muutoksen<br />

mahdollisuus”<br />

Sovella – ”suunnittele muutos<br />

yhdessä”<br />

Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja<br />

vie muutos käytäntöön”<br />

Analysoi ja monista – ”paranna<br />

ja hae lisää vaikutuksia”<br />

Viimeisen vuoden aikana vastaavalla<br />

konseptilla toteutettavia<br />

ryhmähankkeita on käynnistetty<br />

myös muissa kuin infra-alan julkisissa<br />

hankinnoissa; esimerkiksi<br />

kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa<br />

sekä sosiaali-<br />

ja terveysalalla. Haasteet ovat<br />

nykytila-analyysien ja muiden<br />

havaintojen perusteella samankaltaisia.<br />

Ensimmäiset kehitystulokset<br />

näillä aloilla ovat olleet<br />

rohkaisevia.<br />

– Nyt on harkinnassa TU-<br />

KEFIN-hankkeiden käynnistäminen<br />

kuntataustaisten energiayhtiöiden<br />

kanssa. Olisi kuntien<br />

ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien<br />

sisällä eri yksiköt<br />

ja ulkoiset tuottajat pystyisivät<br />

parempaan ja ennen<br />

kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,<br />

Jukka Yliherva<br />

sanoo. <br />

Lisätietoa:<br />

www.innokonseptit.fi<br />

Energiateknologian ja -tuotannon<br />

päätapahtuma<br />

23. - 25.10.2012<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

Messut avoinna:<br />

Ti 23.10. klo 9 - 17<br />

Ke 24.10. klo 9 - 17<br />

To 25.10. klo 9 - 16<br />

ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA<br />

- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!<br />

UUTTA<br />

MESSUILLA<br />

Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen<br />

kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne<br />

Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän<br />

kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen<br />

asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.<br />

Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -<br />

tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.<br />

Tutustu messujen monipuoliseen<br />

näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!<br />

Messut ja tietoiskut:<br />

www.energiamessut.fi<br />

Seminaarit:<br />

www.energiaforum.com<br />

Tervetuloa!<br />

Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi<br />

Kuva: Jakke Nikkarinen<br />

MESSUT JÄRJESTÄÄ:<br />

YHTEISTYÖSSÄ:<br />

Energiafoorumi ry<br />

Kunnossapitoyhdistys<br />

- Promaint ry<br />

ECOCITY KUMPPANIT:<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


HANKINNAT<br />

Konseptia laajennetaan<br />

muille toimialoille<br />

<br />

TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta<br />

ja uusia näkökulmia<br />

tarkastellaan työpajoissa, joissa<br />

tilaus-toimitusketjun eri osapuolet<br />

osallistuvat tasavertaisina<br />

kehittämiseen.<br />

TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä<br />

eri vaiheista:<br />

Nykytila-analyysi – ”katso totuutta<br />

suoraan silmiin”<br />

Oivalla – ”näe ja koe muutoksen<br />

mahdollisuus”<br />

Sovella – ”suunnittele muutos<br />

yhdessä”<br />

Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja<br />

vie muutos käytäntöön”<br />

Analysoi ja monista – ”paranna<br />

ja hae lisää vaikutuksia”<br />

Viimeisen vuoden aikana vastaavalla<br />

konseptilla toteutettavia<br />

ryhmähankkeita on käynnistetty<br />

myös muissa kuin infra-alan julkisissa<br />

hankinnoissa; esimerkiksi<br />

kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa<br />

sekä sosiaali-<br />

ja terveysalalla. Haasteet ovat<br />

nykytila-analyysien ja muiden<br />

havaintojen perusteella samankaltaisia.<br />

Ensimmäiset kehitystulokset<br />

näillä aloilla ovat olleet<br />

rohkaisevia.<br />

– Nyt on harkinnassa TU-<br />

KEFIN-hankkeiden käynnistäminen<br />

kuntataustaisten energiayhtiöiden<br />

kanssa. Olisi kuntien<br />

ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien<br />

sisällä eri yksiköt<br />

ja ulkoiset tuottajat pystyisivät<br />

parempaan ja ennen<br />

kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,<br />

Jukka Yliherva<br />

sanoo. <br />

Lisätietoa:<br />

www.innokonseptit.fi<br />

Energiateknologian ja -tuotannon<br />

päätapahtuma<br />

23. - 25.10.2012<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

Messut avoinna:<br />

Ti 23.10. klo 9 - 17<br />

Ke 24.10. klo 9 - 17<br />

To 25.10. klo 9 - 16<br />

ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA<br />

- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!<br />

UUTTA<br />

MESSUILLA<br />

Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen<br />

kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne<br />

Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän<br />

kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen<br />

asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.<br />

Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -<br />

tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.<br />

Tutustu messujen monipuoliseen<br />

näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!<br />

Messut ja tietoiskut:<br />

www.energiamessut.fi<br />

Seminaarit:<br />

www.energiaforum.com<br />

Tervetuloa!<br />

Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi<br />

Kuva: Jakke Nikkarinen<br />

MESSUT JÄRJESTÄÄ:<br />

YHTEISTYÖSSÄ:<br />

Energiafoorumi ry<br />

Kunnossapitoyhdistys<br />

- Promaint ry<br />

ECOCITY KUMPPANIT:<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


HANKINNAT<br />

Konseptia laajennetaan<br />

muille toimialoille<br />

<br />

TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta<br />

ja uusia näkökulmia<br />

tarkastellaan työpajoissa, joissa<br />

tilaus-toimitusketjun eri osapuolet<br />

osallistuvat tasavertaisina<br />

kehittämiseen.<br />

TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä<br />

eri vaiheista:<br />

Nykytila-analyysi – ”katso totuutta<br />

suoraan silmiin”<br />

Oivalla – ”näe ja koe muutoksen<br />

mahdollisuus”<br />

Sovella – ”suunnittele muutos<br />

yhdessä”<br />

Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja<br />

vie muutos käytäntöön”<br />

Analysoi ja monista – ”paranna<br />

ja hae lisää vaikutuksia”<br />

Viimeisen vuoden aikana vastaavalla<br />

konseptilla toteutettavia<br />

ryhmähankkeita on käynnistetty<br />

myös muissa kuin infra-alan julkisissa<br />

hankinnoissa; esimerkiksi<br />

kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa<br />

sekä sosiaali-<br />

ja terveysalalla. Haasteet ovat<br />

nykytila-analyysien ja muiden<br />

havaintojen perusteella samankaltaisia.<br />

Ensimmäiset kehitystulokset<br />

näillä aloilla ovat olleet<br />

rohkaisevia.<br />

– Nyt on harkinnassa TU-<br />

KEFIN-hankkeiden käynnistäminen<br />

kuntataustaisten energiayhtiöiden<br />

kanssa. Olisi kuntien<br />

ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien<br />

sisällä eri yksiköt<br />

ja ulkoiset tuottajat pystyisivät<br />

parempaan ja ennen<br />

kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,<br />

Jukka Yliherva<br />

sanoo. <br />

Lisätietoa:<br />

www.innokonseptit.fi<br />

Energiateknologian ja -tuotannon<br />

päätapahtuma<br />

23. - 25.10.2012<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

Messut avoinna:<br />

Ti 23.10. klo 9 - 17<br />

Ke 24.10. klo 9 - 17<br />

To 25.10. klo 9 - 16<br />

ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA<br />

- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!<br />

UUTTA<br />

MESSUILLA<br />

Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen<br />

kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne<br />

Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän<br />

kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen<br />

asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.<br />

Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -<br />

tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.<br />

Tutustu messujen monipuoliseen<br />

näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!<br />

Messut ja tietoiskut:<br />

www.energiamessut.fi<br />

Seminaarit:<br />

www.energiaforum.com<br />

Tervetuloa!<br />

Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi<br />

Kuva: Jakke Nikkarinen<br />

MESSUT JÄRJESTÄÄ:<br />

YHTEISTYÖSSÄ:<br />

Energiafoorumi ry<br />

Kunnossapitoyhdistys<br />

- Promaint ry<br />

ECOCITY KUMPPANIT:<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


HANKINNAT<br />

Konseptia laajennetaan<br />

muille toimialoille<br />

<br />

TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta<br />

ja uusia näkökulmia<br />

tarkastellaan työpajoissa, joissa<br />

tilaus-toimitusketjun eri osapuolet<br />

osallistuvat tasavertaisina<br />

kehittämiseen.<br />

TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä<br />

eri vaiheista:<br />

Nykytila-analyysi – ”katso totuutta<br />

suoraan silmiin”<br />

Oivalla – ”näe ja koe muutoksen<br />

mahdollisuus”<br />

Sovella – ”suunnittele muutos<br />

yhdessä”<br />

Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja<br />

vie muutos käytäntöön”<br />

Analysoi ja monista – ”paranna<br />

ja hae lisää vaikutuksia”<br />

Viimeisen vuoden aikana vastaavalla<br />

konseptilla toteutettavia<br />

ryhmähankkeita on käynnistetty<br />

myös muissa kuin infra-alan julkisissa<br />

hankinnoissa; esimerkiksi<br />

kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa<br />

sekä sosiaali-<br />

ja terveysalalla. Haasteet ovat<br />

nykytila-analyysien ja muiden<br />

havaintojen perusteella samankaltaisia.<br />

Ensimmäiset kehitystulokset<br />

näillä aloilla ovat olleet<br />

rohkaisevia.<br />

– Nyt on harkinnassa TU-<br />

KEFIN-hankkeiden käynnistäminen<br />

kuntataustaisten energiayhtiöiden<br />

kanssa. Olisi kuntien<br />

ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien<br />

sisällä eri yksiköt<br />

ja ulkoiset tuottajat pystyisivät<br />

parempaan ja ennen<br />

kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,<br />

Jukka Yliherva<br />

sanoo. <br />

Lisätietoa:<br />

www.innokonseptit.fi<br />

Energiateknologian ja -tuotannon<br />

päätapahtuma<br />

23. - 25.10.2012<br />

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />

Messut avoinna:<br />

Ti 23.10. klo 9 - 17<br />

Ke 24.10. klo 9 - 17<br />

To 25.10. klo 9 - 16<br />

ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA<br />

- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!<br />

UUTTA<br />

MESSUILLA<br />

Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen<br />

kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne<br />

Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän<br />

kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen<br />

asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.<br />

Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -<br />

tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.<br />

Tutustu messujen monipuoliseen<br />

näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!<br />

Messut ja tietoiskut:<br />

www.energiamessut.fi<br />

Seminaarit:<br />

www.energiaforum.com<br />

Tervetuloa!<br />

Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi<br />

Kuva: Jakke Nikkarinen<br />

MESSUT JÄRJESTÄÄ:<br />

YHTEISTYÖSSÄ:<br />

Energiafoorumi ry<br />

Kunnossapitoyhdistys<br />

- Promaint ry<br />

ECOCITY KUMPPANIT:<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


Teemu Vehmaskoski<br />

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Finlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Danne Långström<br />

Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto<br />

PL 51, 00131 Helsinki<br />

puh. 040 1251570<br />

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31025957, 050 3767414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Toimittaja/Redaktör<br />

Jyrki Vättö<br />

Vantaan kaupunki<br />

Kielotie 13, 01300 Vantaa<br />

puh. 050 3731317<br />

jyrki.vatto@vantaa.fi<br />

jyrki.vatto@kolumbus.fi<br />

Toimihenkilö/Funktionär<br />

Ville Alatyppö<br />

Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31039943, 040 3345430<br />

ville.alatyppo@hel.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta<br />

vastaavat<br />

Jyrki Vättö<br />

Ville Alatyppö<br />

Kuntatekniikan maailmankongressi, IFME World Congress kokosi kesäkuussa Helsinkiin 480 alan<br />

ammattilaista 28 eri maasta. Kongressin yhteydessä järjestettiin Kuntatekniikan päivät, joiden<br />

osanottajat kokoontuivat perinteiseen ryhmäkuvaan.<br />

Seuraava kongressi Uudessa-Seelannissa 2015<br />

Onnistunut IFME-kongressi<br />

– kiitosta 480 osanottajalta<br />

SKTY:n ja RIL:n muutaman vuoden<br />

yhteinen ponnistus sai kesäkuun<br />

alussa päätöksen, kun Finlandia-talolla<br />

pidetty IFME-kongressi<br />

sulki ovensa ja Tallinnan sekä<br />

Tukholman ekskursiot saatiin matkattua.<br />

Seminaaripäivät sujuivat<br />

kommelluksitta, muutamia kulisseissa<br />

tapahtuneita sovelluksia lukuun<br />

ottamatta.<br />

Tilaisuuden onnistumisesta kertoo<br />

myös seminaarivieraille suunnattu<br />

palautekysely. Sen perusteella<br />

järjestelyt miellyttivät myös paikalla<br />

käyneitä. Kun kyselyn maksimi<br />

oli 5, niin kokonaisjärjestelyt<br />

saivat palautteissa keskiarvoksi<br />

4,28. Erityistä kiitosta saivat mm.<br />

kaupungilla suoritettu viherkierros<br />

ja ulkomaan ekskursiot sekä päättäjäisten<br />

gaalailta.<br />

Osanottajia odotetusti<br />

Järjestelyjen sujuvuudesta SKTY<br />

saa pitkälti kiittää RIL:n ammattitaitoista<br />

henkilöstöä, joka hoiti rutiinilla<br />

monia semmoisia asioita,<br />

joita tuskin olisimme itse osanneet<br />

edes ottaa huomioon. Samalla toimihenkilöt<br />

saivat myös hyvää oppia<br />

omiin järjestelykuvioihinsa.<br />

Seminaarivieraiden lopullinen<br />

määrä oli 480, joka vastasi järjestäjien<br />

odotuksia. Aktiivisesta osallistumisesta<br />

kuuluu iso kiitos myös<br />

omille jäsenillemme ja yhteistyötahoille.<br />

Perinteisillä Kuntatekniikan päivillä<br />

käy tätä nykyä noin 300 vierasta.<br />

Ulkomaalaisten osuus tämänvuotisesta<br />

tapahtumasta olikin<br />

vajaat kaksisataa henkilöä. Kaukaisimmat<br />

vieraat Australiasta ja Uudesta-Seelannista<br />

olivat matkalla<br />

reilut kaksi viikkoa. Matkan aikana<br />

he tutustuivat muun muassa Vantaan,<br />

Espoon ja Helsingin teknisiin<br />

toimialoihin.<br />

Vuoden 2015 IFME-kongressi<br />

Uudessa-Seelannissa<br />

Kansainvälinen IFME-kongressi pidetään<br />

seuraavan kerran Uudessa-Seelannissa,<br />

Rotoruassa 10.–<br />

12.6.2015. Paikka sijaitsee pohjoissaarella,<br />

noin 250 km Aucklandista<br />

kaakkoon. Valokuvat ja esitteet<br />

paikkakunnasta ovat mielenkiintoisia.<br />

”Kiivien” IFME-järjestelyjen<br />

etenemistä voi seurata osoitteessa<br />

www.ifme2015.com.<br />

Seuraavat Kuntatekniikan päivät<br />

pidetään puolestaan Jyväskylässä<br />

toukokuussa 2013. Niistä tiedotetaan<br />

tuttuun tapaan lehdessä,<br />

netissä ja jäsenpostilla.<br />

Ville Alatypöstä seuraava<br />

toiminnanjohtaja<br />

Yhdistyksemme hallitus kokoontuu<br />

tämän vuoden puolella vielä<br />

lokakuussa linjaseminaariinsa ja viimeisen<br />

kerran marraskuun lopulla.<br />

Vuodenvaihteessa hallituksen<br />

kokoonpano jälleen hiukan muuttuu,<br />

kun kaksi uutta jäsentä tulee<br />

erovuoroisten tilalle. Samalla vaihtuu<br />

toimihenkilöiden kokoonpano,<br />

kun nykyinen toiminnanjohtaja<br />

Dan Långström lopettaa pitkän<br />

toimihenkilöuransa ja luovuttaa<br />

875 jäsenen yhdistyksemme vetovastuun<br />

Ville Alatypölle.<br />

Hallituksen tämän vuoden kirjoittamaton<br />

tavoite saada jäsenluku<br />

uudelle sataluvulle on jo melko<br />

lähellä. Uusia jäsenhakemuksia<br />

voi käydä täyttämässä www.kuntatekniikka.fi<br />

-sivuilla. Muutama<br />

uusi hakemus on jo tullutkin. Uudet<br />

jäsenhakemukset käsitellään<br />

edellä mainituissa seuraavissa kokouksissa.<br />

Kuivaa syksyä odotellen,<br />

Jyrki Vättö<br />

kokousmestari<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

33


Hyviä esimerkkejä kuntayhteistyöstä, omaisuuden hallinnasta ja ympäristöosaamisesta<br />

Ihmettelemisen jälkeistä aikaa<br />

Kesäkuiset kuntatekniikan<br />

ammattilaisten kokoontumisajot<br />

ja niissä vastaan<br />

tulleet keskustelut kansainvälisten<br />

kollegojen kanssa<br />

avarsivat taas kerran ymmärrystä<br />

ja lisäsivät yhteisöllisyyttä.<br />

Viran puolesta pääsin keskustelemaan<br />

monen ulkomaisen ryhmän<br />

kanssa. Sain sellaisen kokonaiskuvan,<br />

että Suomen kuntatekniikka on<br />

lähellä kansainvälistä kärkeä, mutta<br />

selvästi joillakin osa-alueilla on rutkasti<br />

parannettavaa. Asiaa ei tietenkään<br />

helpota se, että meillä eri kunnat<br />

yrittävät ratkaista samoja ongelmia<br />

toisistaan tietämättä.<br />

Eteläisellä pallonpuoliskolla<br />

toimitaan yhdessä<br />

Mietteitä eniten herättikin se, että<br />

muissa maissa, etenkin eteläisellä<br />

pallonpuoliskolla, toimitaan yhdessä.<br />

Heillä on toimiva yhteisö, joka<br />

kehittää ammatillista, teknistä, byrokraattista<br />

ja etenkin talouden suunnittelua.<br />

Kehitystyön tuloksia ja menettelyitä<br />

kunnat ottavat yhteisesti<br />

käyttöön. Yhteisön moottoreina<br />

toimii täyspäiväisiä henkilöitä, jotka<br />

koordinoivat kehitystyötä myös muiden<br />

maiden suuntaan.<br />

Heidän kokonaisuudessaan tuntuu<br />

olevan suurtuotantoon liittyviä<br />

hyötyjä, jotka auttavat varsinkin taloudellisessa<br />

kurimuksessa. KEHTOfoorumi<br />

on hieno ensi askel kohti<br />

vastaavaa toimintaa. Silti – pitäisikö<br />

meillä kunnissa olla voimakkaampi<br />

tahtotila yhteisestä kehittämisestä<br />

ja harkita vastaavaa toimintaa kuin<br />

muissa maissa<br />

Australia ja Uusi-Seelanti<br />

hallitsevat rahoituksen<br />

Australiassa ja Uudessa-Seelannissa<br />

oli selvästi keskitytty omaisuuden<br />

hallintaan ja etenkin kuntatekniikan<br />

tärkeimpään osioon eli rahoitustarpeen<br />

perusteluihin, jotka meillä on<br />

heihin nähden lähes lapsenkengissä.<br />

Rahoituksen perustelut seuraaville<br />

25 vuodelle – ottaen huomioon<br />

alueiden kasvun, kuntotilan ja painotukset<br />

– näyttivät toimivilta ratkaisuilta.<br />

Lisäksi asiakaspalautteiden<br />

oikeanlainen huomioiminen rahoituksessa<br />

tuntui loogiselta ja tehokkaalta.<br />

Australian ja Uuden-Seelannin<br />

menettelyjä pitäisi selvittää enemmänkin,<br />

mutta asioiden käytännöllisyyden<br />

harkinnassa olisi tarvetta vapaaehtoisille<br />

lisävoimille. Itse haistan<br />

tässä markkinaraon.<br />

Amerikan puolelta oli havaittavissa<br />

osaamista tilaaja-tuottaja -mallin<br />

haasteissa ja yhdessä tekemisessä.<br />

Lisäksi kertaalleen täytyy ottaa<br />

esille läntisen naapurimme osaaminen<br />

ympäristön huomioimisessa<br />

kaikessa kuntatekniikkaan liittyvässä<br />

toiminnassa.<br />

Barcelonan katutilaratkaisut<br />

ihastuttivat<br />

Kovan kevätrutistuksen jälkeen lomamatka<br />

Barcelonaan oli virkistävä,<br />

mutta huomasin kuvaavani ja ihastelevani<br />

enemmän katutilaratkaisuja<br />

kuin Antoni Gaudín luomusten<br />

kauneutta. Kaupungin ydinkeskustan<br />

ulkopuolisen kantakaupungin<br />

ruutukaavan viistetyt risteysratkaisut<br />

tuntuivat erityisen toimivilta kadunpitäjän<br />

ja liikenteen näkökulmasta.<br />

Yhtä vilkasta risteystä pari tuntia<br />

seuranneena en löytänyt yhtään toimimatonta<br />

seikkaa viisteratkaisusta.<br />

Risteysalueella oli jopa tehty selvät<br />

varaukset lumikasoille turvalliseen<br />

paikkaan. Näin ei olisi tarvinnut aurata<br />

vallia kadun varteen pysäköityjen<br />

autojen viereen, vaan kadun lumi<br />

olisi voitu työntää kasapaikkaan.<br />

Pitkänä lumettomana aikana kasapaikka<br />

palveli toiminta-alueena roska-astioille,<br />

pysäköinnille jne. Ja kun<br />

tarkasteli katutilaratkaisuja esteettömyyden,<br />

käytettävyyden ja viihtyisyyden<br />

kannalta, pitää nostaa hattua<br />

toteutuksen onnistumiselle. Asiaa<br />

voi helposti tarkastella netin katutilakuvista,<br />

mutta toimivuus konkretisoitui<br />

paikan päällä.<br />

Esitelmäehdotuksia<br />

Kuntatekniikan päiville 2013<br />

Kansainvälinen toiminta ja ulkomaisten<br />

ratkaisujen pohdinta on selvästi<br />

tärkeä osa kuntatekniikan ammattiosaamista.<br />

Keskustelu ja verkottuminen<br />

kollegoiden kanssa<br />

edistävät omaa osaamista, ja hyödyt<br />

tulevat yhteiskunnalle ja veronmaksajille.<br />

Yhteiset tilaisuudet ja niiden<br />

anti toimivat mahdollistavina tekijöinä<br />

yhteiselle kehittymiselle.<br />

Ensi vuonna Kuntatekniikan päiville<br />

on suunniteltu rinnakkaisia luentoja.<br />

Syksyn aikana halukkaat voivat<br />

esittää ehdotuksia esitelmiksi.<br />

On siis aika tuoda myös omia saavutuksia,<br />

havaintoja tai ongelmakenttää<br />

muiden tietoon. Asiasta lisää<br />

seuraavassa numerossa.<br />

Ville Alatyppö<br />

Jyrki Vättö<br />

nan nimistä<br />

on melko<br />

huvittavia.<br />

Ohikulkija<br />

voi<br />

vain ounastella<br />

tienviitoista<br />

nimien<br />

alkuperää.<br />

Informatiivisia<br />

kylttejäkin<br />

on paljon. Käsivarren Muotkasta<br />

löytyi kyltti ”Suomen maanteiden<br />

korkein kohta 565 m” ja Piippolan<br />

kulmilta puolestaan ”Suomen keskipiste”.<br />

Virallisten liikennemerkkien lisäkilpiäkin<br />

tuli bongattua kirjava<br />

määrä. Tavanomaisten Soranajokilpien<br />

lisäksi<br />

kolmionmallista<br />

Muu<br />

vaara<br />

-merkkiä<br />

täydensivät<br />

mm.<br />

metsäkauriista<br />

ja hevosvaljakoista<br />

varoittavat lisäkilvet. Monet<br />

maantiet sivuavat Suomessa järviä,<br />

metsiä, kyliä, kirkkoja ja linnoja. Yhdessä<br />

Kainuun kaupungissa tie kulkee<br />

jopa linnan(raunioiden) läpi.<br />

Nelisentuhatta kilometriä ajaneena<br />

maanteiden kunto – olivat<br />

ne sitten kesto- tai sorapäällystei-<br />

Tämä Sodankylän ja Rovaniemen välinen<br />

kyltti poikkesi positiivisesti tavanomaisista<br />

läänin- ja kuntarajojen viitoista.<br />

Suomi-neidolla<br />

kyltti poikineen<br />

Kulkiessani jälleen kerran autolla<br />

Suomi-neidon lähes kiireestä<br />

kantapäähän ja sen helmoja<br />

pitkin takaisin, kiinnitin huomiota<br />

erilaisiin kilpiin ja kyltteihin, joita<br />

maantien varret ovat pullollaan.<br />

Kylteissä mainostetaan kesäisiä<br />

tapahtumia ja levähdyspaikkoja<br />

mitä erilaisimmin konstein. Marjanmyyjillä<br />

ja kesäteattereilla on<br />

itsetehtyjä kylttejä, kyläyhteisöt<br />

toivottavat tervetulleeksi omilla<br />

tauluillaan ja majoituspaikat<br />

omilla opasteillaan. Näiden lisäsi<br />

ihmisiä ohjataan uimarannoille,<br />

lintutorneihin ja nähtävyyksien<br />

ääreen virallisillakin opasteilla.<br />

Osa suomalaisista paikkakunsiä<br />

– oli mielestäni kiitettävä. Tietöitäkään<br />

ei juuri ollut, tai sitten<br />

onnistuin vahingossa kiertämään<br />

ne. Varsinaisiin asfaltointeihin en<br />

törmännyt lainkaan, mutta siltatyömaita<br />

sentään oli Savon suunnalla.<br />

Liikenteellistä haittaa niistäkään<br />

ei aiheutunut. Autoradio varoitti<br />

päivittäin autoilijoita reaaliaikaisilla<br />

liikennetiedotteilla.<br />

Kokonaisuudessaan Suomen<br />

maanteillä oli turvallista ajella, kun<br />

muisti varoa tien poskessa (tai keskellä<br />

tietä) jolkottavia poroja sekä<br />

iltaisin teitä yllättäen ylittäviä kettuja<br />

ja jäniksiä. Supikoiriinkaan en<br />

törmännyt, mutta tuulilasiin iskeytyviä<br />

hyttysiä tuskin yksikään autoilija<br />

pystyi tänä kesänä välttämään.<br />

Jyrki Vättö<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


Jyrki Vättö<br />

Kongressin laivaristeilyt olivat unohtumattomia elämyksiä osanottajille<br />

Tallinnassa IFME-kuoron sulosointuja,<br />

Tukholmassa mittavia infrahankkeita<br />

Kuntatekniikan päivien ohjelmistoon<br />

on perinteisesti<br />

kuulunut seminaarin jälkeinen<br />

risteily. Tänä vuonna<br />

laivaristeilyjä oli kaksi.<br />

IFME-kongressin jälkeiset<br />

ekskursiot suuntautuivat<br />

Tallinnaan ja Tukholmaan.<br />

Tallinnan Laululava, jolla<br />

myös IFME-kuoro esiintyi.<br />

Jyrki Vättö<br />

Tukholman vanhimman puiston, Strömparterrenin kunnostustyöt olivat juuri valmistuneet.<br />

Torstaiaamuna 7.6. seminaariväki<br />

saapui Helsingin Länsisatamaan, josta<br />

Tallinkin laiva kuljetti kolmisatapäisen<br />

seurueen Tallinnaan. Satamassa<br />

kansallispukuinen vastaanottokomitea<br />

ohjaili seminaarikansaa linja-autoihin,<br />

joilla pienen kaupunkikierroksen<br />

jälkeen saavuttiin Laululavalle.<br />

Siellä seminaariväelle opetettiin oikean<br />

sekakuoron avustuksella kaksi<br />

kuorolaulua. Idean isä, Tallinnan kaupungininsinööri<br />

Ain Valdman lauloi<br />

itse oikean kuoron mukana.<br />

Lauluharjoitusten jälkeen kansainvälinen<br />

IFME-kuoro jäi odottamaan<br />

Tallinnan pormestarin, entisen<br />

Viron presidentin Edgar Savisaaren<br />

saapumista. Lopulta pormestari<br />

saapui pitämään kuntateknikoille<br />

tervetuliaispuheen. Tervehdyksen<br />

molemmin puolin hän sai<br />

kuulla IFME-kuoron esitykset. Tapahtuma<br />

taltioitiin videolle, ja se on ollut<br />

mm. Postimees-lehden nettisivuilla.<br />

Editoitu video pyritään saamaan<br />

myös Kuntatekniikan nettisivuille.<br />

Sulosointujen jälkeen seminaariväki<br />

lounasti Laululavan sisätiloissa<br />

ja lähti sitten busseilla Vanhaankaupunkiin,<br />

jonne Tallinnan kaupunki<br />

oli järjestänyt vapaaehtoisia<br />

kaupunkikierroksia paikallisten oppaiden<br />

johdolla. Loppupäivä kului<br />

omaan tahtiin Vanhankaupungin<br />

katuja ja liikkeitä katsellen. Päivän<br />

päätteeksi tarjolla oli vielä bussikuljetus<br />

satamaan ja laivalla takaisin<br />

Helsinkiin. Perillä seurueen matka<br />

jatkui vielä Helsingin yöhön, osa<br />

tosin malttoi lähteä ajoissa kotiin tai<br />

hotelliin lataamaan akkujaan.<br />

Tukholmassa nähtiin<br />

mittavia infrahankkeita<br />

Perjantai-iltana valkea Silja Linen laiva<br />

odotteli Eteläsatamassa kauniissa<br />

kesäsäässä lähes sataa IFME-vierasta,<br />

joiden päämääränä oli tällä kertaa<br />

Tukholma. Laivamatka aloitettiin<br />

yhteisellä tervetuliaistilaisuudella sekä<br />

illallisella. Menomatka sujui monilta<br />

yhteisissä merkeissä pitkälle aamuyöhön.<br />

Lauantaiaamuna vuorossa oli<br />

Tukholman ajankohtaisten, mittavien<br />

infrahankkeiden esittelyä Hotelli<br />

Ariadnen kokoustilassa Åke Perssonin<br />

johdolla.<br />

Täältä vieraat ohjattiin busseihin,<br />

jotka suuntasivat mm. kohti Norra<br />

Länkenin työmaata sekä Haga Town<br />

-projektia. Näiden jälkeen saatiin<br />

paikan päällä perinpohjainen opastus<br />

Tukholman vanhimpaan yleiseen<br />

puistoon, Strömparterreniin. Puisto<br />

oli juuri saatu valmiiksi pitkän kunnostusprojektin<br />

päätteeksi. Puistoopastuksen<br />

jälkeen seminaarivieraat<br />

nauttivat läheisessä Opera Cafessa<br />

maittavan lounaan.<br />

Lounaan jälkeen matkalaisilla oli<br />

jäljellä vielä muutama tunti Tukholmassa.<br />

Osa vietti aikaansa Vanhassakaupungissa,<br />

osa museoissa ja<br />

osa vain aurinkoisia Tukholman keskustan<br />

katuja kävellen. Monet pitkämatkalaisista<br />

jäivät Tukholmaan<br />

odottamaan seuraavan päivän jatkolentoja.<br />

Hyvästejä heiteltiin sunnuntaiaamuna<br />

niin ulkomaisille kuin<br />

kotimaisillekin kuntateknikoille.<br />

Jyrki Vättö<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

35


Kongressen är över<br />

Jaha, då var IFME 2012 kongressen<br />

över, och samtidigt tog<br />

då ett 5+ långt projekt slut. Efter<br />

kongressen och allt som hörde<br />

till det, så sov jag visst i 3<br />

dygn, varefter man började känna<br />

sej själv litegrann som människa<br />

igen.<br />

Eftersom jag har rest runt och<br />

varit i kontakt med andra organisationer<br />

runt om i världen, så var<br />

ju sakerna relativt bekanta för<br />

mej, men igen kom det fram hur<br />

viktigt det är med internationella<br />

samarbete, och att lyssna på och<br />

lära sej av andra. I Finland så hör<br />

vi definitivt till de bättre länderna<br />

i världen angående kommunteknik,<br />

men som sagt så kan man<br />

alltid lära sej något nytt.<br />

Asset Management är<br />

en framtidsgrej<br />

I Australien, Nya Zealand, Sydafrika,<br />

Kanada osv. så har man satsat<br />

på ”Asset Management”,<br />

dvs. att man skall veta vad man<br />

har (egendom) och vad det kommer<br />

att kosta att sköta om det<br />

samt att hålla det i skick de följande<br />

25 åren. Likaså skall man<br />

kunna lyssna på respons från allmänheten<br />

och styra finansieringen<br />

åt rätt håll. Det här tror jag<br />

själv att är en framtidsgrej, och<br />

hoppas själv att man här hemma<br />

spetsar upp öronen för det här<br />

och börjar på riktigt sköta om<br />

vår gemensamma egendom.<br />

Dessutom är det otroligt hur<br />

bra man tar hand om miljön och<br />

omgivningen i Sverige – nåt som<br />

vi också kunde lära oss om en<br />

hel del här i Finland.<br />

En lyckad kongress<br />

Kongressen i helhet var helt<br />

lyckad och deltagarna till allra<br />

högsta grad nöjda med var vi hade<br />

att erbjuda. I enkäten vi sände<br />

ut efter kongressen framgick,<br />

att vi ALLA kan vara riktigt nöjda.<br />

Som huvudarrangör vet jag<br />

ju om en hel massa saker som<br />

gick litet snett – men de kommer<br />

jag ju inte att ta fram nu, för de<br />

mesta av det gick ju så att säga<br />

”förbi” för kongressdeltagarna.<br />

I enkäten framgick, att<br />

den tekniska exkursionen om<br />

grönområdena i Helsingfors<br />

samt exkursionen till Stockholm<br />

fick toppbetyg med hela 4,78<br />

utav 5,0 möjliga poäng. Ett jättestort<br />

tack alltså till Elina Nummi<br />

från Helsingfors, samt hela<br />

den svenska arbetsgruppen med<br />

Inger Sundström och Åke<br />

Persson i täten.<br />

Resten av programmet fick<br />

mellan 4,25 och 4,5, med undantag<br />

av 3 saker, som blev<br />

runt 4,0-sträcket. Speciellt tack<br />

fick i alla fall programmet i Tallinn<br />

– folk var helt begeistrade<br />

över programmet med samsången,<br />

och de flesta också för att<br />

borgmästaren och Estlands förra<br />

president var med och hälsade<br />

kommunteknikerna välkomna.<br />

Kommentar från fältet<br />

…och till slut en kommentar (på<br />

engelska) från fältet där man fritt<br />

fick skriva vad man ville:<br />

”The organizers of the conference<br />

did a fantastic job. The<br />

topics were very well chosen<br />

and arranged in a way that allowed<br />

you to attend all the lectures<br />

that you were interested in.<br />

It was also great to discover Finland<br />

and its wonderful people. I<br />

just had a wonderful time. Overall,<br />

I would rate the whole event<br />

excellent. New Zealand has a very<br />

tough act to follow!!”<br />

Det var alltså kongressen i ett<br />

nötskal. Själv tackar jag för min<br />

del, det var roligt så länge det<br />

räckte, men det är skönt att det<br />

är över.<br />

Ville Alatyppö tar över<br />

nästa år<br />

Från och med början av 2013<br />

så tar Ville Alatyppö över som<br />

verksamhetsledare för FKTF. Ville<br />

har ”studerat” föreningen nu<br />

i 1,5 år, och är mer än färdig att<br />

ta över. Själv har jag lovat, att<br />

jag kommer att stanna kvar i ett<br />

par år som konsult/rådgivare åt<br />

honom – men det är 100% han<br />

som kommer att leda föreningen<br />

efter nyår.<br />

Lycka till Ville! Du har en utomordentligt<br />

ypperlig förening<br />

i dina händer, och hoppas du<br />

kan köra igenom alla saker vi<br />

har pratat om, och på så sätt få<br />

en god förening att bli ännu litet<br />

bättre.<br />

Föreningens årsmöte överraskade<br />

även mej själv, med att<br />

utnämna mej som hedersmedlem.<br />

Det är en alldeles otroligt<br />

stor heder, att tillhöra detta<br />

exklusiva sällskap av tillsammans<br />

(mej medräknad) 5 utmärkta<br />

kommuntekniker. Jag kan bara<br />

tacka!<br />

Ha en god höst!<br />

Dan-H. Långström<br />

verksamhetsledare<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Jorma Vaskelainen<br />

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />

PL 126, 15141 Lahti<br />

puh. 03 8142425, 050 63892<br />

jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Hannu Virtasalo<br />

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA<br />

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31038806, 050 5591419<br />

hannu.virtasalo@hel.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Heikki Lonka<br />

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy<br />

Malminkaari 21, 00700 Helsinki<br />

puh. 050 3504297<br />

heikki.lonka@granlund.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />

yhdyskuntatekniikka<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. 014 2665137, 050 5901032<br />

tuula.smolander@jkl.fi<br />

Antti Korte, Raision kaupunki,<br />

tekninen keskus<br />

PL 100, 21201 Raisio<br />

puh. 02 4343409, 044 7971252<br />

antti.korte@raisio.fi<br />

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,<br />

rakennusvalvonta<br />

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa<br />

puh. 09 83924438, 050 5592082<br />

pekka.virkamaki@vantaa.fi<br />

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,<br />

Tekniikka ja ympäristö<br />

PL 21, 05801 Hyvinkää<br />

puh. 019 4594601, 040 5419576<br />

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi<br />

Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy<br />

Tietäjäntie 14, 02130 Espoo<br />

puh. 020 7476185, 040 4824962<br />

paivi.ahlroos@sito.fi<br />

Jere Klami, Oulun kaupunki<br />

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut<br />

PL 32, 90015 Oulun kaupunki<br />

puh. 044 7032412<br />

jere.klami@ouka.fi<br />

Tarkennus<br />

Edellislehdessä (<strong>Kuntatekniikka</strong><br />

4/2012) kirjoitin Berliinin uudesta<br />

Brandenburg Willy Brandt<br />

-lentokentästä. Sen jälkeen on<br />

tullut uusia käänteitä kentän<br />

avaamisen suhteen. Kenttä ei<br />

avaudukaan vielä tämän vuoden<br />

puolella, vaan aikataulua<br />

on rakennustöiden viivästymisen<br />

vuoksi rukattu. Kentän todennäköinen<br />

käyttöönotto tapahtuu<br />

vasta ensi kesänä tai sitten mahdollisesti<br />

vasta syksyllä.<br />

Jyrki Vättö<br />

Vaikka uusi lentokenttä ei tänä vuonna avaudukaan, Berliiniin<br />

pääsee yhä. Siitä pitää Tegelin kodikas lentokenttä huolen.<br />

Mielikuva saksalaisesta täsmällisyydestä<br />

kokee näin pienen kolauksen.<br />

Paikallinen ulkomaankauppaliitto<br />

BGA kirjoittaa jo<br />

”Saksan imagotappiosta, jota ei<br />

voi korjata”.<br />

Niin tai näin, Berliiniin pääsee<br />

yhä, ja Tegelin kodikas lentokenttä<br />

ottaa vierailijat ystävällisesti<br />

vastaan. Ja jos on kiinnostunut<br />

rakennustyömaista, niin niitä<br />

Berliinin keskustasta kyllä tänäkin<br />

vuonna löytyy.<br />

Jyrki Vättö<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


www.ukty.fi<br />

Omavalvonta parantaisi<br />

laatua hallirakentamisen<br />

kaikilla alueilla<br />

Kesä meni, ja syksy on tullut. Kesä oli hyvin vaihteleva,<br />

ja ulkovesissä uimisen mahdollisuudet vaihtelivat<br />

paljon eri puolilla maatamme. Lämpimiä vesiä<br />

oli harvassa. Tällaiset ilmat tuovat hyvin esille uimahallien<br />

ja kylpylöiden tarpeellisuuden maassamme.<br />

Tällä hetkellä rakennustöitä tehdään lähes kymmenessä<br />

hallissa. Uusia halleja on tekeillä yksi, loput<br />

ovat laajennuksia ja saneerauksia. Vuosikorjaustöitä<br />

tehdään kesäseisokin aikana miltei kaikissa halleissa.<br />

Omavalvonta parantaa laatua<br />

Rakentamisen laadusta on alettu eri rakennuttajaalueilla<br />

keskustella yhä enemmän. On erittäin tärkeää,<br />

että siitä keskustellaan, kunnes laatu saadaan<br />

kuntoon.<br />

Eräs laatua parantava tekijä on mielestäni omavalvontatoiminta.<br />

Olisi tärkeää, että niin rakennuttamisen,<br />

suunnittelun kuin rakentamisen eri alueilla<br />

tarkasteltaisiin tehtyjä ratkaisuja ja töitä kriittisesti<br />

ja rakentavasti. Kun kaikki eri osapuolet tiedostaisivat<br />

omat heikkoutensa ja vahvuutensa, päästäisiin<br />

laadun aikaansaamiseksi huomattavasti parempiin<br />

tuloksiin. Uimahalli- ja kylpylärakentamisessa kokonaisuuden<br />

tarkasteleminen ja hallinta parantaa huomattavasti<br />

lopputulosta.<br />

Omavalvonnan ja rakentamisen laadun parantamiseksi<br />

on opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta<br />

valmistunut OPKM julkaisu nro 101, joka<br />

antaa paljon tukea omavalvontaan uimahalli- ja kylpylärakentamisessa.<br />

Järkeä märkien tilojen suunnitteluun<br />

Uimahalli- ja kylpylärakentamisessa on mielestäni<br />

tällä hetkellä kaksi erittäin valitettavaa aluetta, joiden<br />

suunnittelussa ei tunnu olevan järkeä mukana.<br />

Toinen on märkien tilojen lattioiden liukkaudet ja<br />

pintakallistukset (vesi lammikoituu lattialla) ja saunojen<br />

keraamiset lauteet.<br />

Ensin mainituista on saarnattu viimeiset kolmekymmentä<br />

vuotta ja yritetty ohjata asiakkaita oikealle<br />

tielle, mutta suunnittelijat valitsevat ja rakennuttajat<br />

hyväksyvät erittäin heikkoja ratkaisuja. Märkien<br />

tilojen lattioissa noudatetaan kuitenkin ns. nollatoleranssia:<br />

vesi ei saa missään tilanteessa lammikoitua<br />

lattioille, ja veden pitää valua lattiakaivoihin.<br />

Keraamiset saunanlauteet eivät toimi<br />

Keraamisten saunanlauteiden kohdalla on jo vuosia<br />

sitten huomattu niiden toimimattomuus. Vain siivoojat<br />

ovat niihin tyytyväisiä. Kenelle me halleja rakennamme:<br />

maksaville asiakkaille vai siivoojille<br />

Käyttäjät kyllä äänestävät tällaisissa tapauksissa<br />

jaloillaan. Vanhoille ja huonojalkaisille ihmisille keraamiset<br />

lauteet ovat erittäin turvattomia. Turvallisuudesta<br />

on aina vastuussa hallin omistaja. Jos keraamisia<br />

lauteita käytetään, olisi ne päällystettävä istuinosan<br />

ja askelmien kohdalta puulla tai vastaavalla<br />

materiaalilla. Myös istuimen rinta tulisi suojata pohkeiden<br />

polttamiselta. Keraamiset lauteet sopivat vain<br />

höyrysaunoihin.<br />

Siivouksesta ei pidä säästää<br />

Siivoustyön laadusta ja mitoituksesta on näkyvissä<br />

hälyttäviä esimerkkejä. On selvää, että siivoustyö<br />

maksaa, mutta tämä tulee huomioida jo hanketta<br />

valmistellessa, eikä alkaa etsiä säästöjä suuriin käyttökustannuksiin<br />

puhtaanapitoa vähentämällä. Keskustelu<br />

edellä mainituista asioista toivottavasti viriää<br />

valtakunnassa laajemmin, että asia saisi sille ansaittua<br />

huomiota. Jäädään kuulolle.<br />

Turvallisuusasioihin palataan syksyn aikana eri<br />

muodoissa, joten niistä myöhemmin.<br />

Ensi vuonna 20. uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />

Yhdistyksemme järjestämät, suursuosion saavuttaneet<br />

valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät pidetään<br />

5.–7.2.2013 kahdennenkymmenennen kerran<br />

Tukholman risteilyn muodossa. Ohjelmasta on tulossa<br />

taas erittäin mielenkiintoinen. Laitathan varauksen<br />

kalenteriisi. Tarkempi ohjelma valmistuu syksyn<br />

kuluessa ja siitä lisää myöhemmin.<br />

Jäseniämme, jotka eivät syystä tai toisesta ole<br />

muistaneet velvollisuuttaan yhdistystämme kohtaan<br />

jäsenmaksun muodossa, pyydän hoitamaan asian<br />

kuntoon. Asian hoitamatta jättäneet jäsenet poistamme<br />

vuoden lopussa jäsenluettelostamme. Ethän<br />

halua olla heidän joukossaan!<br />

Uktyn golfmestariksi leivottiin tänä vuonna<br />

Martti Matsinen. Kisa pidettiin aurinkoisessa säässä<br />

Hyvinkään hyväkuntoisella kentällä heinäkuun viimeisenä<br />

päivänä. Yhdistys haluaa kiittää kisan onnistumisesta<br />

tukijoitamme, joita olivat Pusatec Oy,<br />

Ardex ja Piimat Oy.<br />

Näillä mennään syksyä kohti ja toivotaan ihmisten<br />

löytävän tiensä yhä useammin niin uimahalleihin<br />

kuin kylpylöihinkin.<br />

Syksyisin terveisin,<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä 130.<br />

Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli-<br />

ja kylpylätekniikkaan työnsä<br />

tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä<br />

yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.fi<br />

s-posti: ukty@ukty.fi<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Jukka Vienonen<br />

s-posti: jukka.vienonen@lohja.fi<br />

puh. 044 502 0120<br />

Yhdistyksen sihteeri<br />

Tapio Ala-Peijari<br />

s-posti:<br />

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi<br />

puh. 040 829 0068<br />

Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

37


Asiakaspalvelu tärkeä<br />

kokonaisuus syksyn<br />

Putkimestaripäivillä<br />

Kuntien Putkimestarit<br />

Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />

on perustettu 1975 suomalaisten<br />

vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />

viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />

rakentamis-, rakennuttamis-,<br />

ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />

vastaavien henkilöiden<br />

yhteistoiminnan ja ammattitaidon<br />

kehittämiseksi.<br />

Varsinaisia jäseniä on runsaat<br />

300 ja kannattajajäseniä eli<br />

yritysjäseniä 83.<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />

puh. 050 466 9114<br />

Sihteeri, s-posti:<br />

anders.ostrom@turku.fi<br />

www.kuntienputkimestarit.fi<br />

Kuntien Putkimestarit ry:n koulutus- ja neuvottelupäivät<br />

2012 pidetään Hämeenlinnassa, Hotel-<br />

naisuus<br />

on asiakaspalvelu. Pohdimme asiakaspalautteiden<br />

käsittelyä ja valotamme selvitystämme<br />

tonttijohtojen kunnossapidon kirjavasta käytännöstä<br />

Suomessa eli todellisesta asiakaspalvelusta<br />

usein asiakkaan kannalta hankalassa ja äkillisessä<br />

tilanteessa. Perjantaiaamuna kuulemme asiantuntijaluennon<br />

asiakaskohtaamisista.<br />

Syksyn 2013 koulutuspäivien valmistelu alkaa<br />

myös Hämeenlinnassa, ja julkistamme seuraavien<br />

koulutuspäivien järjestämispaikan. Tavoitteena<br />

on kehittää koulutuspäivistä yhä paremmin jäseniä<br />

palveleva tapahtuma.<br />

Koulutuspäiville ilmoittautuminen<br />

Tänä vuonna ilmoittautuminen hoidetaan viimevuotiseen<br />

tapaan eli yhdistyksen nettisivuilla<br />

www.kuntienputkimestarit.fi on ilmoittautumis-<br />

<br />

ilmoittautumissivustolle, eli kaikki jäsenet ja kannattajajäsenet<br />

ilmoittautuvat sitä kautta. Tällä tavalla<br />

voimme varmistaa muun muassa ruokailujen<br />

ja Veljesillan onnistumisen kaikkien meidän osalta.<br />

<br />

tulkaa joukolla Hämeenlinnaan!<br />

Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi<br />

Sami Sillstén<br />

yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Kuntien Putkimestarien KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 10.–12.10.2012 Hämeenlinnassa Hotelli Aulangossa<br />

OHJELMA<br />

Keskiviikko 10.10.2012<br />

14.00-15.00 Sovitaan myöhemmin tutustumiskäynti<br />

Bussi lähtee hotellin pääoven edestä<br />

klo 14.00, paluu noin klo 15.30<br />

16.00-18.00 Näyttelyn avajaiset ja näyttelyyn<br />

tutustuminen<br />

Torstai 11.10.2012<br />

08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit torstaina<br />

saapuville<br />

09.00-09.15 Koulutuspäivien avaus ja päivien<br />

ohjelman esittely<br />

<br />

Sami Sillstén, yhdistyksen<br />

puheenjohtaja<br />

09.15-09.25 Hämeenlinnan kaupungin tervehdys<br />

09.25-09.45 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n<br />

(HS-Vesi) esittely<br />

<br />

Timo Heinonen, toimitusjohtaja,<br />

HS-Vesi<br />

09.45-10.30 Saneerauksen perusteet<br />

<br />

Raisa<br />

Kyrönseppä<br />

10.30-10.45 Vesihuollon tiedotus:<br />

Vikailmoitukset ja<br />

median kanssa toimiminen<br />

10.45-11.15 Kuntaliitokset ja muut vesihuollon<br />

yhdistymiset<br />

<br />

Timo Heinonen, toimitusjohtaja,<br />

HS-Vesi<br />

11.15-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen<br />

12.30-13.00 Hulevesiopas<br />

<br />

Heidi Rauhamäki, Tampereen Vesi<br />

<br />

esitellään eri tapoja hoitaa<br />

asiakaspalautteita<br />

13.30-14.15 Tonttijohtojen kunnossapito,<br />

esitellään eri käytäntöjä<br />

<br />

<br />

14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen<br />

<br />

<br />

<br />

heidän tuotteidensa esittelyjä<br />

15.00-15.30 Seminaarikeskustelu päivän aiheista<br />

<br />

<br />

16.10– Yhdistyksen syyskokous<br />

16.10– Kannattajajäsenten<br />

järjestäytymiskokous,<br />

näyttelytila<br />

18.00– Näyttelyyn tutustuminen<br />

20.00– Illallinen, veljesilta,<br />

yhdistyksen viirien jako<br />

Perjantai 12.10.2012<br />

<br />

<br />

<br />

Tom Pöysti<br />

11.00– Päivien päätössanat<br />

<br />

Sami Sillstén, yhdistyksen<br />

puheenjohtaja<br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


TURVALLISUUS<br />

Arkadiankadun pyöräkaistan ja pyörätaskun asfaltin alunperinkin hailakan punainen maali kului lähes kokonaan talven aikana.<br />

Punainen pyörätasku<br />

huomataan paremmin<br />

Pyörätaskut rohkaisevat<br />

pyöräilijöitä liikkumaan<br />

ajoradalla. Harva<br />

auto ylittää taskun pysäytysviivan.<br />

TEKSTI JA KUVAT Riitta Malve<br />

Jäitä hattuun, rohkeasti pyöräkaistaa<br />

pitkin autojonon eteen<br />

ja pyörätaskuun. Aitiopaikalta on<br />

hyvä näkymä risteykseen. Muut<br />

liikenteessä olijat näkevät myös<br />

minut vanhan Monarkin kanssa.<br />

Sekunnit kuluvat, autot kaasuttavat<br />

takana, vihdoin liikennevalo<br />

vaihtuu vihreään. Mitä,<br />

jos ketjut tippuvat nyt<br />

Onnistun kuitenkin kaartamaan<br />

kommelluksitta vasemmalle.<br />

Pyörätasku saa pelkkiä plussia,<br />

koska se helpotta kääntymistä<br />

ja vähentää pakokaasujen hengittämistä<br />

jonossa.<br />

– Kun pyörätaskut tekevät<br />

pyöräilystä sujuvampaa ja turvallisempaa,<br />

ne samalla rohkaisevat<br />

pyöräilijöitä liikkumaan ajoradalla<br />

tasa-arvoisina autojen kanssa<br />

kuten kuuluukin. Taskuun maalattu<br />

iso pyöräilijän kuva puolestaan<br />

muistuttaa autoilijoita pyöräilijöiden<br />

olemassaolosta, kertoo<br />

liikennesuunnittelija Marek Salermo<br />

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta.<br />

Salermo ja liikennesuunnittelija<br />

Niko Palo muodostavat työ-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

39


yhmän, joka pyrkii parantamaan<br />

Helsingin pyöräilyolosuhteita.<br />

Viime kesänä Töölöön ja Kamppiin<br />

maalattiin Suomen ensimmäiset<br />

pyörätaskut, joiden erilaisilla<br />

ratkaisuilla ja sijainneilla<br />

haetaan kokemuksia niiden toimivuudesta.<br />

Taskuja on vuoden aikana<br />

seurattu videokuvaamalla ja pyöräilijöille<br />

sekä autoilijoille järjestetyllä<br />

kyselyllä.<br />

– Kaikki seitsemäntoista pyörätaskua<br />

on otettu vastaan pääasiassa<br />

positiivisesti. Esimerkiksi<br />

Fredrikinkadulla pyöräily näyttää<br />

lisääntyneen kolmeen risteykseen<br />

maalattujen pyörätaskujen<br />

jälkeen. Pyöräilijöiltä saadun<br />

palautteen perusteella ne lisäävät<br />

kadun mukavuutta pyöräilijöiden<br />

kannalta, vaikka eivät sinänsä tuo<br />

mitään uutta, koska samat väistämissäännöt<br />

pätevät kuten aikaisemminkin.<br />

Suurin osa pyöräilyonnettomuuksista<br />

tapahtuu risteyksissä.<br />

Erityisen vaaran aiheuttaa oikealle<br />

kääntyvä auto, kun ajaja ei huomaa<br />

kuolleessa kulmassa etenevää<br />

pyöräilijää.<br />

Helsinkiläisten pyörätaskujen<br />

vaikutusta onnettomuuksien vähenemiseen<br />

ei ole voitu osoittaa<br />

näin lyhyessä ajassa. Mutta Tukholmassa,<br />

jossa pyörätaskuja on<br />

huomattavasti enemmän ja kokemusta<br />

on jo kymmeneltä vuodelta,<br />

on todettu pyörätaskujen vähentäneen<br />

onnettomuuksia.<br />

– Turvallisuuden lisääntyminen<br />

on itsestään selvää, sillä liikennepsykologia<br />

on osoittanut,<br />

että toisten näkeminen parantaa<br />

liikenteen turvallisuutta, Salermo<br />

vakuuttaa.<br />

Tukholma on luonteva esikuva<br />

pyörätaskujen rakentamisessa<br />

kuten muussakin pyöräilyn<br />

edistämisessä, koska Suomessa<br />

on seurattu pitkään Ruotsin liikennesuunnittelua.<br />

Pyöräily on paitsi hauska ja<br />

kätevä tapa siirtyä paikasta toiseen<br />

kaupungissa. Sillä on myös<br />

kauaskantoisempia vaikutuksia<br />

kuten liikenteen päästöjen vähentäminen<br />

ja arkiliikunnan lisääminen.<br />

Lisäksi pyöräilyn ja kävelyn<br />

suosiminen liittyvät kaupunkien<br />

keskustojen elävöittämiseen.<br />

Kaistojen keskellä<br />

polkemista arastellaan<br />

Pyörätaskut ovat pieni osa suuremmassa<br />

muutoksessa, joka<br />

koskee hyvien pyöräilyolosuhteiden<br />

luomista Helsinkiin.<br />

– Kevyen liikenteen väylien rakentaminen<br />

on vieraannuttanut<br />

pyöräilyn autoliikenteestä. Pyöräilijät<br />

ajavat mielellään kovaa<br />

vauhtia, noin 20-30 kilometriä<br />

tunnissa, joten heidän paikkansa<br />

ei ole jalankulkijoiden seassa.<br />

Kaksisuuntaiset pyörätiet ja<br />

kevyen liikenteen väylät ovat<br />

poikkeuksia eurooppalaisessa liikennekulttuurissa.<br />

Meille ne ovat<br />

tulleet Ruotsista, jota Suomi on<br />

seurannut liikennesuunnittelussa.<br />

Tukholmassa on kuitenkin<br />

siirrytty määrätietoisesti ajoradan<br />

tasossa oleviin pyöräkaistoihin<br />

ja yksisuuntaisiin pyöräteihin,<br />

joihin liittyy tänään noin<br />

400 pyörätaskua. Pyöräväylien<br />

kehittämisellä kaupunki haluaa<br />

lisätä tukholmalaisten liikkumista<br />

pyörällä.<br />

– Pyöräilyolosuhteiden muuttaminen<br />

on hankalaa Helsingin<br />

Liikennesuunnittelijat Niko<br />

Palo ja Marek Salermo ovat<br />

tyytyväisiäpyörätaskuista<br />

saatuihin kokemuksiin ja arvioivat,<br />

että niitä tulee myös<br />

lisää Helsingin keskustaan.<br />

keskustassa. Se on erityisalue,<br />

jossa pyörätieverkoston luominen<br />

on alkanut myöhemmin.<br />

Yksisuuntainen pyörätie on helpompaa<br />

sovittaa keskustaan. Se<br />

on myös pyörätaskujen edellytys,<br />

Salermo arvioi.<br />

Perusmallissa pyörätaskuun<br />

johtaa viisi metriä pitkä pyöräkaista<br />

ajoradan oikeassa reunassa.<br />

Autojen pysähtyminen ja pysäköinti<br />

on sen kohdalla kielletty<br />

liikennemerkillä.<br />

– Pyöräkaistan tulisi olla niin<br />

pitkä, että se vie autojonon ohi.<br />

Tietenkin on suotavaa, että se<br />

jatkuisi koko kadun pituudelta.<br />

Mutta tämä voi olla liian suuri<br />

uhraus pysäköinniltä, jos kadulla<br />

pyöräillään vähän.<br />

Arkadiankadun ja Mechelininkadun<br />

risteyksen pyörätaskuun<br />

johtaa poikkeuksellisesti<br />

korttelin pituinen pyöräkaista,<br />

joka sijaitsee yksisuuntaisen<br />

kadun kahden kaistan keskellä.<br />

Näin pyöräilijä ei joudu vaaraan<br />

oikealle kääntyvän auton<br />

kuolleessa kulmassa. Ajojärjestys<br />

perustuu siihen, että suurin<br />

osa pyöräilijöistä jatkaa matkaa<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


TURVALLISUUS<br />

suoraan risteyksen poikki.<br />

– Kaikki eivät kuitenkaan<br />

huomaa pyörätaskuun johtavaa<br />

pyöräkaistaa tai eivät rohkene<br />

ajaa sitä pitkin kaistojen välissä.<br />

Sen sijaan ajetaan samalla kohdalla<br />

kulkevaa, jalkakäytävän tasolla<br />

olevaa yksisuuntaista pyörätietä<br />

pitkin, joka ei kuitenkaan<br />

tarjoa apua sujuvaan Mechelininkadun<br />

ylitykseen. Liittymän pyöräliikenne<br />

on nyt sekava ja vaatii<br />

edelleen kehittämistä. Parannuksia<br />

on luvassa, kun Mechelininkadulta<br />

Nordenskiöldinkadulle<br />

suunnitellut pyöräliikennejärjestelyt<br />

toteutetaan parin vuoden<br />

kuluessa.<br />

Onnistuneena Salermo pitää<br />

suositun pyöräilyreitin, Töölönkadun<br />

eteläistä pyörätaskua Runeberginkadun<br />

risteyksessä. Se<br />

auttaa pyöräilijöitä pääsemään<br />

vilkkaan kadun yli sujuvasti ennen<br />

oikealle kääntyviä autoja.<br />

Tai sittenkin<br />

kirkas vihreä<br />

Pyöräilijät ovat kiitelleet punaista,<br />

jolla on korostettu kokeeksi muutamia<br />

pyöräkaistoja ja –taskuja.<br />

Huomioväri ei ole niin voimakas<br />

kuin monissa eurooppalaisissa<br />

pyöräilykaupungeissa,<br />

koska osa kaupunkisuunnittelijoista<br />

pitää punaista päällystettä<br />

häiritsevänä tekijänä kaupunkikuvassa.<br />

Mitenhän Helsingin<br />

arkkitehtuuriin sopisivat<br />

kirkkaan vaalean vihreät tai<br />

siniset pyörätaskut, joita näkee<br />

muualla<br />

Talvihiekoitus ja nastarenkaat<br />

joka tapauksessa kuluttavat<br />

hailakkaa punaista edelleen.<br />

Pyörätaskujen rakentamisesta<br />

ja huollosta vastaavasta Starasta<br />

eli Helsingin kaupungin rakentamispalvelusta<br />

kerrotaan,<br />

että punainen maali asfaltin<br />

pinnalla joudutaan uusimaan<br />

vuosittain, kun taas värjätyn<br />

asfaltin punainen on hieman<br />

pitkäikäisempi.<br />

Viime talvena myös runsas<br />

lumi haittasi pyörätaskujen havaitsemista.<br />

Pyöräkaistat peittyivät<br />

lumikasoihin, joiden<br />

poistaminen kuuluu kiinteistöille<br />

useimmilla keskustan kaduilla.<br />

Mutta esimerkiksi pyörätaskujen<br />

näkymättömyys ei<br />

ole Salermon mukaan ongelma,<br />

koska silloin liikenne käyttäytyy<br />

kuin taskuja ei olisi. Sen tulkinta<br />

voi olla kuitenkin hankalaa.<br />

Jonoon juuttuneet<br />

puikkelehtivat taskuun<br />

Pyörätaskua käytetään, kun liikennevalo<br />

on punainen. Silloin<br />

vasemmalle kääntyvä pyöräilijä<br />

siirtyy pyörätaskun vasempaan<br />

reunaan niin, että pääsee liikkeelle<br />

keskellä vasemmalle kääntyvien<br />

autojen ajolinjaa, jolloin autot<br />

eivät kiilaa ohi risteyksessä. Suoraan<br />

ja oikealle kääntyvät asettuvat<br />

taskun oikeaan reunaan samalla<br />

periaatteella.<br />

Vihreillä valoilla pyörätaskussa<br />

ei voi ryhmittyä oikealta vasemmalle,<br />

vaan pyöräilijät jatkavat<br />

ajoa suoraan tai normaalisti<br />

ryhmittyen.<br />

– Suurin osa pyöräilijöistä<br />

osaa käyttää pyörätaskuja oikein.<br />

Autoilijat ovat ottaneet ne<br />

jopa yllättävän hyvin vastaan.<br />

Helsingissä vain joka kymmenes<br />

auto ylittää pyörätaskun pysäytysviivan,<br />

kun Iso-Britanniassa<br />

niin toimii joka toinen autoilija,<br />

vaikka siellä pyörätaskut ovat olleet<br />

käytössä 1980-luvulta lähtien.<br />

Silloin tällöin vasemmalle kääntyvät<br />

pyöräilijät pysähtyvät odottamaan<br />

punaista, koska pyörätaskun<br />

turvin vasemmalle kääntyminen<br />

on helpompaa. Taskuun johtavan<br />

pyöräkaistan reunaan pysähtyminen<br />

on kuitenkin kielletty myös<br />

pyöräilijöiltä.<br />

– Jos tavallinen ryhmittyminen<br />

vasemmalle pelottaa, nopeinta on<br />

käyttää pitkää käännöstä, jossa pyöräilijä<br />

ylittää ensin risteyksen suoraan<br />

ja sitten tekee suorakulmaisen<br />

käännöksen vasemmalle. Sen käyttö<br />

on unohtunut pyöräilijöiltä.<br />

Joskus vihreän palaessa vasemmalle<br />

ryhmittyvä pyöräilijä jää autojonon<br />

keskelle, kun valo vaihtuu punaiseksi.<br />

Salermon mukaan useimmat<br />

pujottelevat silloin autojen lomitse<br />

pyörätaskuun. Mutta liikennesääntöjen<br />

mukaan pyöräilijäkään<br />

ei saa ylittää pyörätaskun pysäytysviivaa.<br />

– Rikkomus ei ole ongelmaton<br />

lain näkökulmasta. Jatkossa pitää<br />

tutkia, voiko pyörätaskuun suunnitella<br />

tätä tapausta varten aukon.<br />

Poukkoileva pyöräilykulttuuri,<br />

jossa pyöräilijät liikkuvat itselleen<br />

parhaalla tavalla jalkakäytävillä,<br />

pyöräteillä ja ajoradalla, ei miellytä<br />

liikennesuunnittelijaa, koska se häiritsee<br />

liikennettä. Syytä hän näkee<br />

pyöräilijöiden ja liikennejärjestelyjen<br />

ohessa poliisissa, joka ei kiinnitä<br />

huomiota pyöräilijöiden väärään<br />

ajoon.<br />

Muutamissa eurooppalaisissa<br />

kaupungeissa risteyksissä on pyöräilijöille<br />

omat liikennevalot, jotka<br />

antavat etumatkaa autoihin nähden.<br />

Salermo sanoo, että niistä olisi<br />

periaatteessa hyötyä, mutta Helsingissä<br />

ne sekoitettaisiin toistovaloihin.<br />

Tukholma on jo luopunut toistovaloista<br />

ja ottanut käyttöön pyöräilijöiden<br />

omia valoja.<br />

Salermo näkee tarvetta pyörätaskua<br />

koskevalle tiedottamiselle ja ajoopastukselle.<br />

Menneenä kesänä sadat<br />

pyöräilijät saivatkin kokemusta<br />

pyörätaskuista Helsingin Polkupyöräilijät<br />

–yhdistyksen katuajokoulutuksessa.<br />

Yhdistys haluaa rohkaista ajamaan<br />

ajoradalla, joka on tutkimusten<br />

mukaan turvallisin paikka pyöräillä.<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

41


Kunnissa<br />

riittää työtä<br />

häiriötilanteisiin<br />

varautumisessa<br />

HSY:n Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella sähköteknisiä<br />

ongelmia. Pohjois-Pohjanmaalla tulvii, rankkojen sateiden ennustetaan<br />

jatkuvan. Kesän rajuin ukkosmyrsky katkaisi sähköt tuhansilta.<br />

Festivaali keskeytettiin rajuilman vuoksi.<br />

Tämänkaltaiset lehtiotsikot kuluneelta kesältä eivät ole poikkeuksellisia.<br />

Myös viime joulukuun ja elokuun 2010 myrskyt osoittivat<br />

että yhteiskuntamme on haavoittuvampi kuin koskaan aiemmin.<br />

Jussi Rahikainen,Pelastustoimen<br />

kehittämispäällikkö,<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Kunnalla on keskeinen vastuu<br />

huolehtia väestön tarvitsemista<br />

peruspalveluista sekä<br />

muusta tärkeästä ja kriittiseksi<br />

arvioidusta palvelu- ja hyödyketuotannosta.<br />

Tämä vastuu korostuu<br />

poikkeuksellisissa olosuhteissa.<br />

Viime vuosien myrskyjen<br />

aiheuttamat laajat ja pitkäkestoiset<br />

sähkökatkot paljastivat yllättäviä<br />

vaikeuksia kuntien peruspalveluiden<br />

tuottamisessa. Miksi<br />

häiriötilanteiden aiheuttamat vaikeudet<br />

olivat näin vakavia, vaikka<br />

kunnissa on vuosikymmenien<br />

ajan tehty valmiussuunnitelmia<br />

Joitakin vuosia sitten tehtyjen<br />

kuntien valmiussuunnitelmien<br />

uhkakuvissa pommit viuhuvat<br />

ja varaudutaan väestön massiivisiin<br />

evakuointeihin.<br />

Varautumisen painopiste<br />

normaaliolojen<br />

häiriötilanteisiin<br />

Valmiussuunnitelmista ei ole ollut<br />

juurikaan hyötyä sotaa pienemmissä<br />

tilanteissa.<br />

Muun muassa Onnettomuustutkintakeskus<br />

on todennut<br />

(S2/2010Y Heinä-elokuun<br />

2010 rajuilmat) että väestönsuojelun<br />

johtamisjärjestelmä on<br />

nykyisin suunniteltu vain poikkeusoloja<br />

varten ja että järjestelmää<br />

olisi tärkeää kehittää<br />

hyödynnettäväksi myös vakavissa<br />

normaaliolojen häiriötilanteissa.<br />

Kuntien varautumisen lähtökohdat<br />

on ruuvattu viime vuosi-<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


TURVALLISUUS<br />

Jari Lepistö<br />

Jari Lepistö<br />

KUNNAN VARAUTUMISEN JA JAT-<br />

KUVUUDENHALLINNAN OPAS<br />

www.yhteiskunnanturvallisuus.fi -verkkosivustolta on ilmaiseksi<br />

ladattavissa viime keväänä ilmestynyt Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta<br />

kunnassa -opas. Julkaisun tarkoituksena on<br />

edesauttaa varautumista koskevien kysymysten huomioon ottamista<br />

kunnan toimintojen johtamisessa ja palvelujen jatkuvuudenhallinnassa<br />

häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta.<br />

Opas selkeyttää ja yhdenmukaistaa varautumisen suunnittelun<br />

ja toiminnan johtamisen kokonaisuutta. Oppaassa esitetään toimintamalli,<br />

jonka mukaisesti tarkistetaan varautumisen kokonaisuuteen<br />

kuuluvien kunnan hallinto- ja palvelurakenteiden toimivuus<br />

erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä tarvittaessa<br />

kehitetään ja yhdenmukaistetaan niitä. Yhteiskunnan kehittymisen<br />

seurauksena kuntien sisäisiä toimintoja koskevan varautumisen<br />

lisäksi korostuvat kuntien keskinäinen yhteistoiminta, samoin<br />

kuin kunnan ja sen alueen elinkeinoelämän sekä muiden yhteisöjen<br />

välinen vuorovaikutus jatkuvuudenhallinnassa.<br />

KUNNAN VALMIUS-<br />

SUUNNITELMAN YLEISEN OSAN<br />

MALLI JA OHJE SEN KÄYTTÖÖN<br />

Pohjois-Pohjanmaan jokien<br />

kesätulvat yltyivät runsaiden<br />

sateiden vuoksi elokuun<br />

alkupuolella pahimmiksi<br />

vuosikymmeniin. Veden<br />

ollessa korkeimmillaan<br />

kaikki Siikalatvan kunnan<br />

Mankilan kylään vievät tiet<br />

olivat veden alla.<br />

Pelastusopisto on julkaissut toukokuussa kuntien varautumisessa<br />

ja valmiussuunnittelussa hyödynnettäväksi tarkoitetun julkaisun<br />

Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja<br />

ohje sen käyttöön.<br />

Julkaisussa esitetään kunnan valmiussuunnitelman yleisen<br />

osan malli sekä annetaan ohjeita sen mukaisen suunnitelman<br />

laatimiseksi. Oppaan lähtökohtana on varautumisen kokonaisvaltainen<br />

ja moderni lähestymistapa, jossa pääpaino on normaaliolojen<br />

suuronnettomuuksissa ja äkillisesti syntyvissä häiriötilanteissa.<br />

Kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa koostuu mallissa<br />

kolmesta osasuunnitelmasta, jotka ovat laadittavissa tarpeen<br />

mukaan myös erillisinä suunnitelminaan. Nämä ovat kunnan<br />

varautumista linjaava ja ohjaava strateginen osa, operatiivinen<br />

häiriötilanteiden hallintaa koskeva osa sekä poikkeusolojen erityiskysymyksiä<br />

käsittelevä osa.<br />

Julkaisu on ladattavissa <strong>pdf</strong>-muotoisena Pelastusopiston internet-sivuilta<br />

osoitteessa www.pelastusopisto.fi/suomi/tietopankki.<br />

Tietopankista löytyy myös muita kuntien varautumises-<br />

na uuteen asentoon. Nyt varaudutaan<br />

ensisijaisesti normaaliaikojen<br />

häiriötilanteisiin ja tätä<br />

varautumisen mallia sovelletaan<br />

poikkeusoloissa.<br />

Mikäli kunta on valmistautunut<br />

hyvin häiriötilanteiden hoitoon,<br />

selviytyy se 80 prosentista<br />

poikkeusolojenkin tehtävistä. Loput<br />

20 prosenttia tehtävistä liittyy<br />

lähinnä poikkeusoloissa muuttuviin<br />

toimivaltuussäännöksiin ja<br />

ne vaativat oman etukäteissuunnittelunsa.<br />

Yhteistyö helpottaa<br />

suunnittelua<br />

Valmiussuunnittelussa on hyväksi<br />

havaittu malli, jossa saman toimialan<br />

edustajat usean kunnan<br />

alueelta työstävät yhtä aikaa valmiussuunnitelmaansa.<br />

Luonnol-<br />

linen koordinoija tälle työlle on<br />

alueellinen pelastuslaitos. Pelastuslaitokset<br />

voivat perustehtäviensä<br />

lisäksi tukea pelastustoimen<br />

alueeseen kuuluvan kunnan<br />

valmiussuunnittelua, jos siitä on<br />

kunnan kanssa sovittu. Sopiminen<br />

tulisi tehdä alueen pelastustoimen<br />

palvelutasopäätöksen yhteydessä.<br />

Alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä<br />

selvitetään alueella<br />

esiintyvät uhat, arvioidaan<br />

niistä aiheutuvat riskit, määritellään<br />

toiminnan tavoitteet ja käytettävät<br />

voimavarat sekä palvelut<br />

ja niiden taso. Palvelutasopäätös<br />

on voimassa määräajan, yleensä<br />

neljä vuotta. Kaikki Suomen 22<br />

pelastuslaitosta uusivat palvelutasopäätöksensä<br />

vuosien 2012-<br />

13 aikana.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

43


TURVALLISUUS<br />

Kuntaliitto suosittelee, että<br />

kunnat edellyttäisivät lausunnoissaan<br />

kuntien valmiussuunnittelun<br />

tukemisen kirjaamista<br />

palvelutasopäätökseen. Samassa<br />

yhteydessä voidaan sopia myös<br />

mm. kuntien häiriötilannejohtamista<br />

tukevista järjestelyistä sekä<br />

johtamisen tueksi tarvittavan<br />

turvallisuustilannekuvan ylläpidosta<br />

ja välittämisestä kunnille.<br />

Yhteistyö pelastuslaitosten<br />

kanssa kantaa hedelmää.<br />

Onnettomuustutkintakeskus<br />

(S2/2010Y Heinä – elokuun<br />

2010 rajuilmat) on todennut häiriötilannejohtamisen<br />

valmiudet<br />

keskimääräistä paremmiksi niissä<br />

kunnissa, joissa oli yhteistoiminnassa<br />

pelastuslaitoksen kanssa<br />

sovittu johtoryhmän hälyttämisestä,<br />

kehitetty avainhenkilöiden<br />

omia johtamisvalmiuksia<br />

sekä tehty muita häiriötilanteen<br />

aikaisen johtamisen tukijärjestelyjä.<br />

Myös viime aikoina ilmestyneet<br />

oppaat helpottavat kuntien<br />

valmiussuunnittelua.<br />

LISÄTIETOJA<br />

Heinä-elokuun 2010 rajuilmat<br />

http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Muutonnettomuudet<br />

Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa<br />

http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/ajankohtaista/95-varautuminen-ja-jatkuvuudenhallinta-kunnassa.<br />

Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön<br />

www.pelastusopisto.fi/suomi/tietopankki<br />

Kuntaliiton yleiskirje: Kuntien valmiussuunnittelu ja uusi valmiuslaki<br />

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot<br />

Jari Lepistö<br />

Peltoa oli<br />

Siikajokilaaksossa<br />

tulvaveden<br />

vallassa<br />

elokuussa enimmillään<br />

noin<br />

3 500 hehtaaria.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Saint-Gobain Pipe Systems Oy<br />

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601, E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />

www.sgps.fi<br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


Rättisitikat parveilevat kesäisin<br />

Suomen 2CV-kilta järjesti<br />

50-vuotisjuhlansa merkeissä<br />

heinäkuussa 2012 Sulkavalla<br />

2CV-tapaamisen nimellä Sätkälän<br />

Säpinät. Sinne tuli yli 400 autokuntaa<br />

18 maasta.<br />

Kesällä 2011 yli sata suomalaista<br />

rättisitikkaa suuntasi Ranskassa<br />

järjestettyyn 2CV-maailmankokoukseen,<br />

johon niitä kerääntyi 7 036<br />

kappaletta. Vuonna 2013 on vuorossa<br />

Espanja ja 2015 Puolan Torun.<br />

Legendaarinen<br />

Citroën 2CV<br />

Vuosi firman perustaja-Andrén kuoleman<br />

jälkeen Citroënin Levalloisin<br />

tehtaan johtaja Pierre Boulangerilta<br />

kävi 1936 käsky: “Tehkää ajoneuvo,<br />

jossa on neljä pyörää ja sateensuoja,<br />

kuljettamaan neljää aikuista<br />

ja heidän tavaroitaan 50<br />

km/h:n tuntinopeudella maalla ja<br />

kaupungissa. Kynnöspeltoa ylitettäessä<br />

ei kuormassa olevasta munakorista<br />

saa yksiään muna rikkoutua.<br />

Eikä auto saisi kuluttaa polttoainetta<br />

enempää kuin 3 litraa 100<br />

kilometrillä.” Myöhemmin vaatimuksiin<br />

lisättiin, että autoa piti voida<br />

kuljettaa silinterihattu päässä.<br />

2CV:nprototyyppi valmistui 1939.<br />

Sota keskeytti hankkeen, mutta<br />

Pariisin autonäyttelyssä 1948 Boulanger<br />

veti peitteen pois luomuksensa<br />

päältä. Yleisö tyrmistyi: ”Mihin<br />

tuota on tarkoitus käyttää”. Kansa<br />

otti auton omakseen. Tuotanto nousi<br />

500:n päivätahtiin jo 1950, ja tilaaja<br />

joutui odottamaan vuosia.<br />

2CV:n valmistus loppui Ranskassa<br />

1988 ja Portugalissa 1990. Suomeen<br />

tuotiin 1950-1982 kaikkiaan<br />

7 261 kappaletta, harrastajat vielä<br />

omatoimisesti satakunta lisää.<br />

Rakkaalla lapsella on monta nimeä:<br />

Rättikatto-Sitikka, Rättäri, Neljän<br />

hengen peltihaalarit ja Sätkäkone.<br />

2CV:n teknisiä piirteitä ovat:<br />

rullalle kierrettävä kangaskatto<br />

puolivälistä vaakasuoraan avautuvat<br />

etuikkunat<br />

tuulilasin alla avattava tuuletusluukku<br />

lämmitysilma nousee omalla<br />

painollaan moottoritilasta matkustamoon<br />

tuulilasin pyyhkijän käyttövoima<br />

nopeusmittarin vaijerista; pysähtyessä<br />

käsikäyttö pienellä vivulla<br />

kokonaispaino 600 kiloa, paljon<br />

alumiiniosia<br />

pinnat yleensä suoria paitsi lokasuojat,<br />

konepelti ja kattokaaret.<br />

Mallinimi 2CV (ranskaksi deux<br />

chevaux, kaksi hevosta) ei viittaa<br />

suoraan moottorin tehoon, vaan<br />

moottorin iskutilavuuden mukaan<br />

määräytyviin ranskalaisiin verohevosvoimiin.<br />

Englantilaisia hevosvoimia<br />

moottori tuottaa mallista<br />

riippuen 9-33.Nykyisin ei 2CV:llä<br />

ole oikein selvää vastinetta. Lähinnä<br />

sitä ovat muutamat mopautot.<br />

Ei löydy onnettomuustilastoista<br />

Timo Kalanti kertoo YTK:n julkaisussa<br />

Autokokemus (1998, B 75),<br />

että automallien onnettomuusriskiraportista<br />

ei löydy lainkaan Rättisitikkaa.<br />

”Autoa on mahdoton<br />

saada luistoon – edes liukkaalla<br />

pinnalla. Sivuluiston sijasta se<br />

vain kallistuu ja kallistuu. Nopeus<br />

ei suorillakaan ehdi nousta rajoituksia<br />

suuremmaksi. Heikko teho<br />

yhdistettynä yllätyksettömään ja<br />

tasapainoisesti käyttäytyvään alustaan<br />

antaa lähes loputtomasti anteeksi<br />

kuljettajan virheitä.”<br />

Tapiolan leirikeskus<br />

juhlapaikkana<br />

Suomen 2CV-Killan oltermanni<br />

Erkki Rajala kertoo vuoden 2012<br />

juhlapaikasta: ”Tapiola, 2CV-killan<br />

Sätkälä, on ollut Suomen armeijan<br />

käytössä, ja rakennukset ovat<br />

peräisin pääosin toisen maailmansodan<br />

ajalta. Sodan päätyttyä<br />

alue siirtyi partioliikkeelle ja siltä<br />

ajalta on peräisin nimi Tapiola.<br />

Myöhemmin alue myytiin Sulkavan<br />

seurakunnalle markalla.<br />

Pinta-ala on noin 23 hehtaaria.<br />

Suomen 2CV-kilta vuokrasi alueen<br />

tapahtumakäyttöön, ja maksu sovittiin<br />

suoritettavaksi talkootyönä.<br />

Huoltorakennuksen ja ruokailukatoksen<br />

vuotavat katot korjattiin.<br />

Aluetta raivattiin ja se palautettiin<br />

lähes alkuperäiseen asuun.”<br />

Oltermannilla ja hänen lapsillaan<br />

on tietenkin omat 2CV:t.<br />

”Ne ovat perheenjäseniä. Autolle<br />

annetaan etunimi ja puhuttelu on<br />

hän eikä se”.<br />

Rättisitikoiden kokoontumisajon autoja kesäleirillä Sulkavalla.<br />

Pekka Rytilä on<br />

73-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti, joka toimii<br />

Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana.<br />

Pekka Rytilä<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

45


Turun Myllysillan valinta vuoden kuntatekniikan saavutukseksi oli hieno tunnustus<br />

siltaprojektissa mukana olleille. Palkinto luovutettiin sillan rakentajille<br />

4.6.2012 Finlandiatalossa, IFME World Congress on Municipal Engineering<br />

-tapahtuman yhteydessä. Palkinto oli sinetti sille, että hankkeelle asetetut<br />

tiukat aikataululliset tavoitteet oli saavutettu ja haastava hanke oli viety<br />

kunniallisesti läpi.<br />

Tehtävä suoritettu<br />

TURUN UUSI MYLLYSILTA<br />

ON VUODEN KUNTA-<br />

TEKNIIKAN SAAVUTUS<br />

Risto Lahtinen<br />

tiedottaja,<br />

Turun Kiinteistöliikelaitos<br />

Uuden Myllysillan rakentaminen<br />

alkoi työsillan paaluttamisella.<br />

Työsillalta käsin rakennettiin<br />

virtapilarit Aurajokeen.<br />

Sillan runko tehtiin Pansiossa<br />

STX Finland Oy:n Turun telakalla<br />

kokonaan valmiiksi ja uitettiin<br />

yhtenä kappaleena Aurajokeen.<br />

Ensin matalana Martinsillan alitse.<br />

Sitten runko käännettiin joessa<br />

poikittain ja tunkattiin oikealle<br />

korkeudelle tukien päälle.<br />

Näin sillan rungon ja tukien<br />

rakentamisen aikataulut eivät<br />

vaikuttaneet toisiinsa ja molemmissa<br />

kohteissa saatettiin työskennellä<br />

täydellä teholla.<br />

Telakalla siltaan asennettiin<br />

valmiiksi vesijohdot, kaukokylmäputket<br />

ja sillan muottirakenteita.<br />

90 metriä pitkän sillan uitto<br />

ja asentaminen ahtaassa joessa<br />

keräsi runsaslukuisen uteliaiden<br />

joukon joen rannoille seuraamaan<br />

työvaihetta pitkälle yöhön<br />

asti.<br />

Silta alkoi saada lopullista<br />

muotoaan kun kannen valu saatiin<br />

valmiiksi heinäkuussa 2011.<br />

Kannen valuun käytettiin 600<br />

kuutiota betonia. Sillalle omaleimaisen<br />

ilmeen antava ruostuma-<br />

46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS<br />

Turun kaupunki<br />

ton teräsverhous asennettiin viimeisenä<br />

työvaiheena.<br />

Verhouksen asentaminen<br />

tuotti jonkin verran päänvaivaa.<br />

Metallilevyjen paikalleen asettaminen<br />

oli tarkkaa työtä, mutta<br />

lopputulos on varsin näyttävän<br />

näköinen. Silta onkin saanut<br />

paljon kiitosta verhoilustaan.<br />

Erityisen hienosti verhoilu ja<br />

sillan lentokoneen siipeä muistuttava<br />

muotoilu tulee esille sillan<br />

alapinnalle asennetun ohjelmoitavan<br />

led-valaistuksen ansiosta.<br />

Valaistus peilautuu joen pinnasta<br />

sillan teräsverhoukseen.<br />

Veden liikkeet ja väreet näkyvät<br />

sillan pinnalla, antaen hienon lisän<br />

Aurajokirannan muutenkin<br />

näyttävälle valaistukselle.<br />

Kun valaistukseen on ohjelmoitu<br />

17 erilaista juhlapäivien<br />

ohjelmaa sekä viisi erikoisohjelmaa,<br />

pääsee värivaloin koristeltu<br />

silta aika-ajoin yllättämään siihen<br />

jo tottuneet turkulaisetkin.<br />

Sillan verhoilu ja lentokoneen<br />

siipeä muistuttava muotoilu tulee<br />

esille sillan alapinnalle asennetun<br />

ohjelmoitavan led-valaistuksen<br />

ansiosta.<br />

Silta liikenteelle<br />

562 päivää vanhan sillan<br />

sulkemisen jälkeen<br />

Uusi Myllysilta sai kahdet ”avajaiset”.<br />

Ensimmäiset järjestettiin<br />

Turun päivänä sillan liikenteelleoton<br />

kunniaksi. Silta avattiin<br />

liikenteelle heti seuraavana päivänä<br />

19.9.2011 kaksikaistaisena.<br />

Sateesta huolimatta ensimmäisten<br />

autojen ajamista sillalle oli<br />

seuraamassa yleisöä, valokuvaajia<br />

ja toimittajia.<br />

Toinen, virallisempi avaaminen<br />

järjestettiin 29.11.2011, kun<br />

silta valmistui ja vihittiin käyttöön.<br />

Sillan vihkimisen suoritti Liikenne-<br />

ja viestintäministeriön<br />

kansliapäällikkö Harri Pursiainen,<br />

joka puheessaan sanoi pitävänsä<br />

Myllysiltaa hyvänä esimerkkinä<br />

tämän päivän liikennesuunnittelun<br />

yllättävistäkin haasteista,<br />

sekä niiden onnistuneesta<br />

selvittämisestä.<br />

Paikalla ollutta runsaslukuista<br />

yleisöä ilahdutti tilaisuuden päätteeksi<br />

sillan ylittänyt museoajoneuvojen<br />

kulkue, joka korosti tilaisuuden<br />

historiallisuutta.<br />

Uudesta sillasta<br />

positiivisia tarinoita<br />

Myllysillan dramaattinen rikkoutuminen<br />

takasi rakennusurakalle<br />

poikkeuksellisen median ja yleisön<br />

kiinnostuksen.<br />

Kiinnostusta lisäsi myös sillan<br />

värikäs historia. Vuonna<br />

1975 valmistuneesta Myllysillasta<br />

oli aikanaan paljon tarinoita,<br />

esimerkiksi kunnallisen päätöksenteon<br />

kiemuroihin ja sillan<br />

koekuormitukseen liittyen.<br />

Myös uusi silta on synnyttänyt<br />

omia tarinoitaan. Tällä kertaa tarinat<br />

ovat sävyltään positiivisia.<br />

Turku onnistui ratkaisemaan<br />

sillan rikkoutumisen tuomat liikenneongelmat<br />

sekä suunnitteluttamaan<br />

ja rakennuttamaan<br />

uuden sillan hyvin nopealla aikataululla.<br />

Tarinoita syntyi myös sosiaalisessa<br />

mediassa. Silta keskustelutti<br />

muun muassa Facebookissa.<br />

Poikkeuksellista on myös sillasta<br />

tehty elokuva. Turun Ammattikorkeakoulun<br />

opiskelijat<br />

Lauri Lönn ja Petteri Peltomaa<br />

tekivät opinnäytetyönään sillan<br />

rakennusvaiheesta dokumenttielokuvan<br />

Silta Turun sydämessä.<br />

Elokuva sai ensi-illassaan hyvän<br />

vastaanoton ja raikuvat aplodit<br />

siltahankkeessa mukana olleilta.<br />

Myllysilta on nyt valmis, mutta<br />

sen ympäristöä tullaan vielä<br />

viimeistelemään. Silta saa seurakseen<br />

taiteilija Kari-Petteri<br />

Kakon veistossarjan Tähtiin tähyävät.<br />

Adolfo Vera<br />

Sarjan neljän hahmon nimet<br />

ovat Eilen, Hetki sitten, Tänään<br />

ja Huomenna. Patsaiden asentamisen<br />

yhteydessä tehdään loppuun<br />

myös muut sillan ympäristön<br />

viimeistelytyöt kuten viherja<br />

pengerrystyöt. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti julkaisi laajan<br />

artikkelin Myllysillasta numerossa<br />

3/2011. Siinä vaiheessa vanha silta<br />

oli purettu ja uuden rakentaminen<br />

oli juuri aloitettu.<br />

MYLLYN TERÄS<br />

Sillan pääsuunnittelija Sami<br />

Niemelä, WSP Finland Oy<br />

Teräksinen jatkuva liittopalkkisilta.<br />

Jännevälit 27 + 36 + 27 metriä<br />

Hyödyllinen leveys 20 metriä<br />

Pohjoismaiden ensimmäinen<br />

ruostumattomalla teräksellä<br />

verhoiltu silta<br />

Virtapilareissa graniittiverhous<br />

Sillan kantava teräsrakenne<br />

on tehty säänkestävästä teräksestä<br />

(Corten)<br />

Kaikki käytetyt materiaalit<br />

mahdollisimman huoltovapaita<br />

Sillan alapinnalla ohjelmoitavissa<br />

oleva vedestä heijastuva<br />

led-valaistus (17 juhlapäivien<br />

ohjelmaa ja 5 erikoisohjelmaa)<br />

Rakentaja Insinööritoimisto<br />

Seppo Rantala Oy, vastaava<br />

työnjohtaja Timo Hirvasmaa<br />

Rakennuttaja Turun Kiinteistöliikelaitos<br />

UUDEN MYLLY-<br />

SILLAN VAIHEET<br />

Turun uuden Myllysillan tilaajien, suunnittelijoiden ja rakentajien edustajia oli vastaanottamassa<br />

Kuntatekniikan saavutus –tunnustusta IFME-kongressin yhteydessä. Vasemmalta Heikki Nieminen,<br />

Reijo Tähtinen, Pertti Kiiskinen, Sami Niemelä, Jouko Turto, Sami Rantala, Hannu Helinä, Heikki Virtanen<br />

ja Olli Kylmälä.<br />

21.6.2010 Myllysillaksi valittiin<br />

WSP Finland Oy:n ehdotus<br />

”Myllyn Teräs”<br />

15.9.2010 sillan rakentajaksi<br />

valittiin Insinööritoimisto Seppo<br />

Rantala Oy<br />

18.10.2010 rakentaminen<br />

alkoi<br />

19.9.2011 silta avattiin osittain<br />

liikenteelle<br />

29.11.2011 silta valmistui ja<br />

vihittiin käyttöön<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

47


Kupera-hankkeen päätösseminaarin osallistujia Jyväskylän Paviljongissa. Etualalla Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Kari Ström ja<br />

apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto sekä Kupera-hanketta koordinoinut Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pekka<br />

Malinen<br />

Kaupunkien yhteistyö t&k-toiminnan<br />

edistämisessä vakiintuu<br />

Kupera-hanke perkasi<br />

teknisen sektorin toimintatapoja<br />

Kuntien teknisen sektorin uudistumisen punaisena<br />

lankana on kunnan rooli palvelujen järjestäjänä.<br />

Tuotantoa siirretään asteittain yksityisen sektorin<br />

vastuulle, mutta myös kuntien alueelliset<br />

osakeyhtiömuotoiset palvelutuottajat voivat tasapainottaa<br />

markkinoita.<br />

TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale<br />

Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen,<br />

Tampereen yliopiston,<br />

Tekesin ja parinkymmenen<br />

suuremman kaupungin kahden<br />

ja puolen vuoden mittainen<br />

kuntien perusrakennepalvelujen<br />

järjestämis- ja tuotantotapojen<br />

uudistamispolkuja selvittänyt<br />

Kupera-hanke päättyi kesäkuussa<br />

Jyväskylässä pidettyyn loppuseminaariin.<br />

Keskeisinä tuloksina hankkeesta<br />

on monipuolinen teoreettinen<br />

tarkastelu eri toimintavaihtoehdoista<br />

ja kaupunkien selkeä<br />

innostus ja sitoutuminen yhteiseen<br />

kehittämistyöhön.<br />

– Kuntalaisten vaatimukset<br />

rakennetulle ympäristölle<br />

kasvavat jatkuvasti. Myös julkinen<br />

valta asettaa lisää vaatimuksia.<br />

Laadukas rakennettu<br />

ympäristö on kunnalle kilpailutekijä,<br />

kun yritykset päättävät<br />

investoinneistaan, Jyväskylän<br />

pulaiskaupunginjohtaja Timo<br />

Koivisto kuvasi toimintaympäristöä<br />

seminaarin avauspuheenvuorossaan.<br />

Hän totesi, että useimmilla<br />

kunnilla on samat haasteet, jo-<br />

ten niukkenevien voimavarojen<br />

aikana on viisasta kehittää toimintatapoja<br />

yhdessä.<br />

Kuntien yhteisesiintyminen<br />

tekee ne kiinnostavammiksi yhteistyökumppaneiksi<br />

myös valtion<br />

eri viranomaisten ja tutkimus-<br />

ja kehitysrahoittajien näkökulmasta.<br />

Kestävän kehityksen<br />

kumppanuutta<br />

Seminaarissa kuultiin kuntasektorin<br />

ulkopuolisten asiantuntijoiden<br />

esitelmiä palveluinnovaatioista<br />

ja kumppanuuden vahvistamisesta.<br />

Siemens Oy:n kehitys-<br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


TEKNISET PALVELUT<br />

johtaja Lars Maura esitteli yhtiön<br />

ja Turun kaupungin kumppanuutta<br />

kaupunkikehityksessä.<br />

Siemens on valinnut Turun<br />

yhdeksi pilottikaupungikseen,<br />

jossa se haluaa testata ja kehittää<br />

teknologiainnovaatioitaan. Osapuolet<br />

solmivat helmikuussa kolmivuotisen<br />

yhteistyösopimuksen.<br />

– Esimerkiksi älykkäät sähköverkot,<br />

kiinteistöjen energiansäästöhankkeet,<br />

paikallinen sähköntuotanto<br />

ja sähköautoliikenne<br />

ovat kiinnostuksemme kohteita.<br />

Olemme mukana keskikokoisten<br />

kaupunkien kehittämisessä.<br />

Haluamme yhdessä Turun kaupungin<br />

kanssa luoda esimerkin<br />

kestävän kehityksen kaupungista,<br />

hän kertoi.<br />

Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori,<br />

Agora-Centerin<br />

johtaja Antti Hautamäki analysoi<br />

elinkeinoelämän rakennemuutosta<br />

ja sen vaikutuksia kuntien<br />

elinvoimaan ja palvelutarpeisiin.<br />

– Menestyvät kaupunkiseudut<br />

ovat kehityksen edellytys. Kolme neljännestä<br />

arvonlisästä syntyy niissä.<br />

Turusta Tampereen ja Jyväskylän<br />

kautta Kuopioon ulottuva ”kehä<br />

yhdeksän” vyöhyke on erittäin<br />

mielenkiintoinen, hän arvioi.<br />

Siemens Oy:n kehitysjohtaja<br />

Lars Maura esitteli Turun<br />

kaupungin kanssa helmikuussa<br />

solmittua kumppanuussopimusta,<br />

jonka tavoitteena<br />

on luoda Turusta kestävän<br />

kehityksen esimerkkikaupunki.<br />

Kehto-toiminta<br />

vakaalle pohjalle<br />

Päättynyt Kupera-hanke oli 18<br />

kaupungin muodostaman kuntatekniikan<br />

kehittämistoimintaa<br />

koordinoineen Kehto-konsortion<br />

(Kehittämisen haltuunotto<br />

ja toteutus) ensimmäinen tutkimushanke.<br />

Kesäkuun seminaarissa päätettiin<br />

Kehto-konsortion toimintamallista<br />

jatkossa ja kaupungit<br />

allekirjoittivat asiaa koskevan yhteistyösopimuksen.<br />

Kaupunkien edustajista koostuvan<br />

johtoryhmän ohjauksessa<br />

toimii jatkossa Kehto-koordinaattorina<br />

Kuntaliitossa syyskuussa<br />

työskentelynsä aloittava<br />

kehittämisinsinööri. Kehto-kaupungit<br />

uskovat yhteisten kehittämishankkeiden<br />

ja edunvalvontaaloitteiden<br />

tulevan näin aiempaa<br />

paremmin valmistelluiksi.<br />

Kupera-hankkeen myötä teknisen<br />

sektorin toimijat palasivat<br />

tiiviimpään yhteistyöhön yliopistomaailman<br />

kanssa. Tuloksia<br />

käytiin seminaarissa läpi tutkijoiden<br />

tiiviiden alustuspuheenvuorojen<br />

pohjalta viidessä eri panelikeskustelussa.<br />

Aiheita olivat Kehto-foorumin<br />

tulevaisuus, ulkoistaminen<br />

ja kumppanuudet, alueellinen<br />

yhteistyö, omistus ja rahoitus sekä<br />

innovaatiojohtaminen. Osallistujat<br />

käyttivät runsaasti kommenttipuheenvuoroja<br />

ja haastoi-<br />

Tutkimusprofessori<br />

Antti Hautamäki<br />

korosti elinvoimaisten<br />

kaupunkiseutujen merkitystä<br />

tulevaisuuden<br />

haasteista selviämisessä.<br />

vat panelisteja.<br />

Kehto-konsortion puheenjohtaja,<br />

Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri<br />

Kari Ström totesi yhteenvedossaan<br />

eväiden yhteiseen toiminnan<br />

kehittämiseen olevan nyt<br />

selvästi paremmat kuin muutama<br />

vuosi sitten, kun säännölliset tapaamiset<br />

alkoivat.<br />

Muutosta ei tapahdu, elleivät<br />

johtajat lähde eteenpäin. Uusien<br />

mallien ja toimintatapojen käyttöönotto<br />

on olennainen osa prosessia,<br />

Kari Ström kannusti. <br />

Huomispäivän infrastruktuuri<br />

Näkökulmia kuntien teknisen toimen<br />

uudistamiseen<br />

ACTA 240<br />

Pekka Malinen, Ari-Veikko Anttiroiko, Tero Haahtela<br />

ja Pentti Siitonen<br />

Tutkimushankkeen tulokset on<br />

koottu Kuntaliiton ACTA-sarjan julkaisuun<br />

Huomispäivän infrastruktuuri<br />

- Näkökulmia kuntien teknisen<br />

toimen uudistamiseen (Acta<br />

nro 240), jonka voi ostaa painettuna<br />

tai ladata <strong>pdf</strong>-tiedostona Kuntaliiton<br />

verkkokaupasta osoitteesta<br />

www.shop.kunnat.net<br />

Lisätietoa Kehto-toiminnasta:<br />

www.kuntatekniikka.fi/toimijat/<br />

kehto<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

49


Kupera-hankkeessa tutustuttiin<br />

Ruotsin ja Tanskan vaihtoehtoihin<br />

Raideliikenne ja<br />

kokeileva arkkitehtuuri<br />

menestystekijöitä<br />

Teknisen sektorin uudistaminen edellyttää olemassa<br />

olevien rakenteiden ja toimintamallien kyseenalaistamista<br />

sekä strategista otetta. Kesällä<br />

päättyneen Kupera-hankkeen kaupunkien edustajia<br />

tutustui keväällä Lundissa, Malmössä ja Kööpenhaminassa<br />

siihen, miten luodaan nykyisiä innovatiivisempia<br />

rakenteita ja toimintamalleja perusrakennepalveluiden<br />

tuottamiseksi.<br />

Olli Hokkanen<br />

FM, FCG Koulutus<br />

ja konsultointi Oy<br />

Malmön 300 000 asukkaasta<br />

neljännes on syntynyt ulkomailla<br />

ja kaupungissa on edustettuna<br />

169 kansallisuutta. Puolet asukkaista<br />

on alle 35-vuotiaita.<br />

Malmö tunnetaan kansainvälisesti<br />

kestävän kehityksen vihreänä<br />

kaupunkina, jossa ekologiset<br />

kaupunkikehittämistavoitteet<br />

nähdään osana luovaa kaupunkikehittämistä.<br />

Tämä on tärkeää teknisen<br />

sektorin uudistamisen kannalta.<br />

Kaupunkisuunnittelijoiden yhteydet<br />

sekä perinteiseen ja kansainvälisesti<br />

arvostettuun Lundin<br />

yliopistoon että vuonna 1998 perustetuttuun<br />

Malmön yliopistoon<br />

ovat tiiviit.<br />

Patrik Widerberg Malmön<br />

teknisestä virastosta kertoi, miten<br />

Malmön traditionaalisesta teollisuuskaupungista<br />

on ajan myötä<br />

kehittynyt tiedon, palveluiden ja<br />

kommunikaatioverkostojen keskus.<br />

Tätä ”puistojen ja rannikon”<br />

kaupunkia hän luonnehtii kokeilevaksi,<br />

nuoreksi ja monikulttuuriseksi.<br />

Teknisen viraston kaupunkikehittämisen<br />

iskulauseen mukaan<br />

Malmössä ollaan mieluummin<br />

ulkona kuin sisällä. Tulevaisuutta<br />

silmällä pitäen nostetaan<br />

esille viisi näkökulmaa, jotka<br />

kohdistuvat malmöläisiin, vierailijoihin<br />

ja sidosryhmiin sekä<br />

kehittämiseen, toimintaan ja yhteistyöhön.<br />

Strategisen perustan<br />

alle on luotu operatiivinen pohja,<br />

jonka avulla vuotuinen kehittämissuunnitelma<br />

voidaan laatia.<br />

Strategiaa noudattavista kaupunkikehittämisen<br />

ohjelmista<br />

hyvinä esimerkkeinä Widerberg<br />

mainitsi kaupunkiympäristöohjelman,<br />

leikkipaikkaohjelman,<br />

aktiivisten kohtaamispaikkojen<br />

ohjelman, tapahtumapaikkojen<br />

ohjelman, Malmön valaistusuunnitelman,<br />

turvallisuusohjelman ja<br />

maantieteellisen ohjelman.<br />

Kaupungin valaistukseen on<br />

kiinnitetty erityistä huomiota<br />

etenkin Rosengårdin siirtolaisalueella,<br />

joka rakennettiin<br />

sosiaalisena asuntotuotantona<br />

1960–1970-luvuilla.<br />

Malmön korkein rakennus<br />

Turning Torso kohoaa<br />

190 metrin korkeuteen.<br />

Raideliikenne<br />

vihertää kaupunkia<br />

Teknisen viraston Klas Nydahlin<br />

mukaan kaupunki on pyrkinyt<br />

hyötymään erinomaisesta logistisesta<br />

sijainnistaan lähellä Kööpenhaminaa.<br />

Noin 10 miljardia<br />

kruunua maksanut Citytunnelprojekti,<br />

jolla on yhdistetty Malmön<br />

keskustan ja Hyllien asemat<br />

toisiinsa, tuo monia hyötyjä.<br />

Kansainvälinen hyöty on se,<br />

että pitkänmatkan rautatieyhteys<br />

kulkee Juutinrauman sillan<br />

yli Kööpenhaminaan aina Göteborgista<br />

asti. Kaupunkitunnelin<br />

valmistumisen ansiosta voidaan<br />

erottaa myös alueelliset strategiset<br />

hyötytekijät, kun Öresundståg<br />

(kaukojuna) voi kulkea nyt<br />

esteettä koko Juutinrauman alueella<br />

ja Pågatåg puolestaan koko<br />

Skånen alueella. Paikallista hyötyä<br />

tuo se, että Malmön keskusta<br />

kehittyy entisestään, etenkin uuden<br />

Triangeln-aseman avaamisen<br />

jälkeen ja Malmö-kehäradan kehittymisen<br />

myötä.<br />

Rosengårdin alueen asemalla<br />

toivotaan olevan positiivinen vaikutus<br />

monikulttuuriseen alueeseen,<br />

jossa työttömyys ja rikollisuus<br />

ovat varsin korkealla tasolla<br />

ja jossa kielimuuri eristää asukkaita<br />

muusta Malmöstä. Myös<br />

Kööpenhaminan ja Malmön keskustojen<br />

välinen metroyhteys on<br />

mahdollinen tulevaisuudessa.<br />

Peter Gustafsson puolestaan<br />

selosti, miten Hyllien aluetta on<br />

kehitetty kaupunkitunnelin rakentamisen<br />

aikana myös muilla<br />

ajankohtaisilla suunnitelmilla,<br />

joissa vihreät arvot korostuvat.<br />

Asematorin pohjoisosaan on<br />

esimerkiksi istutettu useita pyökkipuita<br />

siten, että ne antavat vaikutelman<br />

pienestä metsästä, jossa<br />

voidaan järjestää erilaisia tapahtumia<br />

kaupunkilaisille.<br />

Hyllien alueen vesipuiston ensimmäinen<br />

osa valmistui vuonna<br />

2011 ja toisen osan on määrä valmistua<br />

vuonna 2014.<br />

Länsisatama<br />

pesi kasvonsa<br />

1800-luvun puolivälissä rakennettu<br />

Kockumsin telakka lopetti<br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


TEKNISET PALVELUT<br />

toimintansa 1980-luvun puolivälissä<br />

laman aikana ja pakotti näin<br />

35 000 ihmisen muuttamaan pois<br />

Malmöstä muutamassa vuodessa.<br />

Malmön Länsisataman alueella<br />

alettiin toteuttaa ekologisen<br />

kaupunkikehittämisen toimia<br />

sen jälkeen, kun hallitus puhdisti<br />

suljetun telakan alueen pilaantuneen<br />

maan.<br />

Maailmalla tunnustusta saaneet<br />

kiinteistönkehittäjät ja arkkitehdit<br />

halusivat tehdä Länsisatamasta<br />

kestävän asumisen mallialueen.<br />

Alueella järjestettiin ensimmäiset<br />

eurooppalaiset asuntomessut<br />

vuonna 2001. Alue tunnetaan<br />

nykyisin korkeamman<br />

hintaluokan huoneistoistaan ja<br />

melko yksipuolisesta asuntotuotannostaan.<br />

Ensimmäiset valmistuneet<br />

asunnot eivät olleet niin<br />

energiatehokkaita kuin suunniteltiin.<br />

Tehdyistä virheistä on haluttu<br />

oppia.<br />

Vuonna 2005 valmistuneen<br />

kaupungin korkeimman rakennuksen,<br />

Turning Torson on tarkoitus<br />

kuvastaa Malmön nopeaa<br />

kehitystä ja ihmiskehon liikettä.<br />

54-kerroksisen, marmoripinnoitteisen<br />

ja 190 metriä korkean<br />

rakennuksen kaikissa asunnoissa<br />

on laite, joka hienontaa eloperäisen<br />

jätteen. Jäte otetaan talteen,<br />

jotta siitä voidaan tuottaa<br />

biokaasua ajoneuvoja ja kaasuhelloja<br />

varten. Alueella tuotettua<br />

energiaa siirretään aika ajoin<br />

myös muualle kaupunkiin sähkö-<br />

ja kaukolämpöverkon kautta.<br />

Suomalaisryhmä pistäytyi<br />

Ruotsissa myös Lundin maineikkaaseen<br />

yliopistoon yliopistonlehtori<br />

Mikael Hellströmin johdolla.<br />

Hän painotti järjestämänsä<br />

kierroksen aikana Kunnallistalouden<br />

tutkimus- ja koulutusorganisaatio<br />

KEFU:a sekä Tekniikkaohjelmaa,<br />

joista on aiemmin<br />

julkaistu HTM Kari Kuoppalan<br />

artikkeli Kuntatekniikan numerossa<br />

2/2012.<br />

Kokeilevaa arkkitehtuuria<br />

Kööpenhaminassa<br />

Kööpenhaminassa Peter Holms<br />

vejn, Kastrupin ja Ørestadin ympäristö<br />

tarjosi mahdollisuuden<br />

tutustua kokeilevaan arkkitehtuuriin,<br />

missä uudet innovatiiviset<br />

ratkaisut korostuvat asuntojen<br />

muodoissa ja rakennusmateriaaleissa.<br />

Lähellä keskustaa sijaitseva<br />

Peter Holms vejn ympäristö<br />

kuuluu Kööpenhaminan sataman<br />

asuinprojektiin, jossa on rakennettu<br />

120 asuntoa. Näistä puolet<br />

lukeutuu sosiaaliseen asumistuotantoon<br />

ja puolet yksityiseen asumistuotantoon.<br />

Tanskalaista rentoa elämäntyyliä<br />

ja yhteisöllisyyttä ei ole<br />

unohdettu suunnitteluvaiheessa<br />

ja tämän huomaa alueella kävellessä.<br />

Asumisen ja elämisen tulee<br />

olla mukavaa ja hauskaa ja ennen<br />

kaikkea viihdyttävää. Suomalaisin<br />

silmin katsottuna ympäristön<br />

suunnittelussa yhteisöllisyyden<br />

korostaminen on viety astetta<br />

pidemmälle. Tanskalainen mukavuudenhalu<br />

ja yhteinen hauskanpito<br />

voi joidenkin suomalaisten<br />

mielestä tuntua pakonomaiselta.<br />

Kööpenhaminan Kastrupin<br />

ja Ørestadin alueita on pitkällä<br />

tähtäimellä kehitetty varsinkin<br />

kansainvälisiä liikematkustajia<br />

ja konferenssivieraita silmällä<br />

pitäen.<br />

Korkeat hotellirakennukset,<br />

liiketilat, kauppakeskukset ja<br />

täysin automatisoitu metro lentoasemalta<br />

keskustaan kuvastavat<br />

nykykehitystä. Tanskan suurin<br />

aluerakentamiskohde on Ørestad,<br />

joka levittäytyy 310 hehtaarin<br />

suuruiselle alueelle. Asukkaita<br />

on 5 000 ja 15 vuoden kuluttua<br />

väkimäärän odotetaan kohoavan<br />

yli 20 000.<br />

Alueella on jo nyt merkittäviä<br />

työpaikkakeskittymiä. Metroasemia<br />

on viisi, ja ruuhka-aikana<br />

valkoinen metro kulkee kolmen<br />

minuutin välein. Metron suunnittelutyössä<br />

haluttiin varmistaa<br />

se, ettei mistään asunnosta olisi<br />

yli 600 metrin matkaa asemalle.<br />

Metrorata kulkee pilarijalustalla<br />

kehäalueella eikä se muodosta<br />

liikenteellistä estettä. Keskustassa<br />

metro kulkee maan alla.<br />

Ørestad on Kastrupin ohella<br />

logistisesti erinomaisella paikalla,<br />

sillä esimerkiksi Malmöhön työmatka<br />

kestää vain puoli tuntia.<br />

Alueen suunnittelu ja kehittäminen<br />

pohjautuu suomalaisen arkkitehtityöhuone<br />

Artto Palo Rossi<br />

Tikka Oy:n kaavaehdotukseen<br />

vuodelta 1995. <br />

Korkeat hotellit ja<br />

liikerakennukset<br />

leimaavat Kastrupin<br />

ja Ørestadin alueita<br />

Kööpenhaminassa.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

51


Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki<br />

Osa Tikkurilan keskustauudistusta on radan viereen nouseva 350-metrinen rakennus, johon tulee toimisto- ja liikekeskus sekä<br />

matkakeskus. Kokonaisuuden on tarkoitus valmistua 2019.<br />

VANTAAN TIKKURILASSA ALKAA MITTAVA KESKUSTAUUDISTUS<br />

Vantaalla Tikkurilan keskustalla<br />

on edessään mittava muodonmuutos,<br />

jonka tavoitteena<br />

on tehdä siitä viihtyisä kävelykeskusta.<br />

Kaupungintalon viereen rakennetaan<br />

uusi tori, Tikkurilanaukio<br />

sekä Tikkurilanpuisto, johon<br />

tulee lasten leikkipaikka,<br />

skeittirata ja parkour-alue sekä<br />

tila esiintymislavalle.<br />

Asemalle rakennettavan toimisto-<br />

ja liikekeskuksen sekä uuden<br />

linja-autoterminaalin lisäksi<br />

keskustaan rakennetaan kuusi<br />

kerrostaloa 500 asukkaalle, uusi<br />

kirkko ja kaksi pysäköintilaitosta.<br />

– Keskustassa tulee siten olemaan<br />

useita rakennustyömaita<br />

yhtä aikaa, kunnes uusi upea Tikkurila<br />

valmistuu, sanoo projektijohtaja<br />

Heikki Virkkunen Vantaan<br />

kaupungilta.<br />

Keskustauudistusta toteuttavat<br />

Vantaan kaupunki sekä rakennusliikkeet<br />

YIT ja Skanska.<br />

YIT käynnistää Tikkurilan junaaseman<br />

yhteyteen sijoittuvan uuden<br />

toimisto- ja liikekeskuksen<br />

ja rakentaa asemanseudulle kolmen<br />

asuntoyhtiön kokonaisuuden.<br />

Hankekokonaisuuden arvo<br />

on yli 150 miljoonaa euroa.<br />

Vuonna 2019 kokonaisuudessaan<br />

valmistuva Tikkurilan<br />

toimisto- ja liikekeskus sisältää<br />

päivittäistavara- ja erikoiskaupan<br />

liikkeitä, ravintolamaailman,<br />

matkakeskuksen lipunmyyntitiloineen<br />

ja uuden paikallisliikenteen<br />

linja-autoterminaalin sekä<br />

Vantaan kaupungin yhteispalvelupisteen.<br />

Tikkurilan asema on pääradan<br />

kolmanneksi vilkkain. Kehäradan<br />

valmistuttua Tikkurilasta<br />

tulee tärkein liitoskohta kaukojunien<br />

ja Helsinki-Vantaan lentoaseman<br />

välillä sekä Suomen<br />

toiseksi vilkkain rautatieasema.<br />

Keskus toteutetaan useassa<br />

vaiheessa. Ensin valmistuu mm.<br />

kolmikerroksinen 500-paikkainen<br />

pysäköintitalo 2014 lopulla.<br />

Asuntomessuilla<br />

noin 145 000<br />

kävijää<br />

Tampereen asuntomessuilla<br />

Vuoreksessa vieraili 13.7.–12.8.<br />

noin 145 000 kävijää. Messuilla<br />

oli näkyvästi esillä muun muassa<br />

energiatehokas rakentaminen.<br />

Suomen Asuntomessujen<br />

toimitusjohtaja Pasi Heiskasen<br />

mukaan Vuoreksen asuntomessut<br />

tullaan muistamaan uusista<br />

yhdyskuntateknisistä ja energiatehokkaista<br />

ratkaisuista, kuten<br />

sähköä kaupungin verkkoon<br />

syöttävistä nollaenergiataloista,<br />

jätteiden putkikeräysjärjestelmästä,<br />

hulevesien hallinnasta<br />

sekä katujen led-valaistuksesta.<br />

– Tavoitteenamme oli tuoda<br />

asuntomessujen myötä esille koko<br />

Vuoresta. Asuntomessut tukivat<br />

hyvin kaupunginosan ja sen<br />

Tampereen asuntomessut houkutti Vuorekseen etenkin<br />

energiaratkaisuista kiinnostunutta väkeä.<br />

muiden asuinalueiden kehitystä.<br />

Yksi Vuoreksen seuraavista isoista<br />

hankkeista on ekotehokas Isokuusi,<br />

Suomen suurin puusta rakennettu<br />

asuntoalue, Vuoreksen<br />

projektijohtaja Pertti Tamminen<br />

Tampereen kaupungilta kertoo.<br />

Baanasta vihreä<br />

väylä Helsingin<br />

pyöräilijöille ja<br />

kävelijöille<br />

Entiseen junaradan kuiluun rakennettu<br />

ja Ruoholahdesta Töö-<br />

lönlahdelle ulottuva Baana otettiin<br />

käyttöön kesäkuussa. Pyöräja<br />

kävelytien lisäksi väylälle tulee<br />

kentät koripallolle, pöytätennikselle<br />

ja petankille. Baanasta tulee<br />

myös viihtyisä viherväylä, jonne<br />

istutetaan lähes 200 puuta,<br />

runsaasti pensaita, köynnöksiä<br />

ja monivuotisia kukkia.<br />

Pyörä- ja kävelykaistoja reunustavat<br />

jyhkeät kalliot ja kivimuurit<br />

sadan vuoden takaa.<br />

Muureissa ja pintarakenteissa<br />

on käytetty paljon luonnonkiveä,<br />

mm. vanhoja rata-alueen<br />

paasikiviä. Väylän varrelle on tulossa<br />

useita levähdyspaikkoja ja<br />

ympäristötaidetta. Pelikentät sijoittuvat<br />

Marian sairaalan läheisyyteen.<br />

Baana alkaa Ruoholahden<br />

päässä uuden sillan, Länsilinkin<br />

luota ja kulkee Rautatiekatujen<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


KOULUTTAA<br />

välissä Mannerheimintien alittavan<br />

tunnelin suulle, josta se avautuu<br />

Kiasman ja Musiikkitalon viereen.<br />

Väylän pituus on noin 1,3 kilometriä<br />

ja keskileveys noin 15 metriä.<br />

Leveimmillään Baana on Marian<br />

sairaalan kohdalla 34-metrinen.<br />

Baanan rakennuskustannukset<br />

ovat 4–5 miljoonaa euroa.<br />

Helsingin Baanaa rakennetaan<br />

vanhaan ratakuiluun 4–5 miljoonalla<br />

eurolla.<br />

FCG:n kotimaan<br />

liiketoiminta siirtyi<br />

tytäryhtiöihin<br />

FCG:n perustamat neljä tytäryhtiötä<br />

ovat vastanneet 1.7. lähtien<br />

yhtiön kotimaan liiketoiminnasta.<br />

Tytäryhtiöt toimivat emoyhtiön,<br />

FCG Finnish Consulting Group<br />

Oy:n alaisuudessa. Emoyhtiön toimitusjohtaja<br />

on HTM Ari Kolehmainen.<br />

FCG International Oy:n toimitusjohtajaksi<br />

on nimitetty KTM<br />

Anette Vaini-Antila. Yhtiön toiminta<br />

muodostuu kotimaasta johdettavasta,<br />

kehittyvien maiden<br />

ympäristöä ja luonnonvaroja, infrastruktuuria,<br />

koulutusta ja osaamisen<br />

kehittämistä, hallintoa ja instituutioita,<br />

hyvinvointia sekä tietoyhteiskuntaa<br />

koskevasta konsultoinnista<br />

sekä muusta suomalaisen<br />

osaamisen viennistä.<br />

FCG Koulutus ja konsultointi<br />

Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty<br />

KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja.<br />

Yhtiön palvelut<br />

tukevat asiakkaita strategisissa<br />

kysymyksissä, rakenteiden, toimintamallien<br />

ja palvelukonseptien<br />

uudistamisessa sekä johtamisen,<br />

työyhteisöjen ja osaamisen<br />

kehittämisessä. Yhtiön palveluvalikoimaan<br />

kuuluu myös koulutusvienti.<br />

FCG Suunnittelu ja tekniikka<br />

Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty<br />

TkL Kim Jolkkonen. Tämä<br />

liiketoiminta muodostuu FCG:n<br />

talo- ja laitossuunnitteluun, infraja<br />

yhdyskuntasuunnitteluun sekä<br />

ympäristö- ja energiakonsultointiin<br />

liittyvästä osaamisesta.<br />

FCG Tietojohtaminen Oy:n<br />

toimitusjohtajana toimii emoyhtiön<br />

toimitusjohtaja Ari Kolehmainen.<br />

Tietojohtamiseen liittyvät<br />

palvelut ovat järjestelmät,<br />

neuvonanto, valmiudet sekä sosiaali-<br />

ja terveyspalveluiden mittaus-<br />

ja analyysipalvelut (DRG-keskus).<br />

Yhtiö tarjoaa myös toimialariippumattomia<br />

ICT-hankintakonsultaatiopalveluita.<br />

Työryhmä selvittää<br />

joukkoliikenteen<br />

rahoitusta<br />

Liikenne- ja viestintäministeriö<br />

on asettanut työryhmän selvittämään<br />

tämän vuoden loppuun<br />

mennessä, miten joukkoliikenteen<br />

julkinen rahoitus tulisi kohdentaa<br />

alueen, liikennemuodon<br />

ja palvelutason mukaan. Lisäksi<br />

työryhmän tehtävänä on etsiä<br />

ratkaisua joukkoliikenteen kustannustenjakoon<br />

valtion ja kuntien<br />

kesken ja selvittää, millainen<br />

rahoitusmalli kannustaa joukkoliikenteen<br />

kehittämiseen.<br />

Joukkoliikenteen rahoitustyöryhmän<br />

puheenjohtajana toimii<br />

Tero Jokilehto liikenne- ja<br />

viestintäministeriöstä ja sihteerinä<br />

Jenni Eskola Liikennevirastosta.<br />

Työryhmässä on edustajia<br />

myös mm. VM:stä, ely-keskuksista,<br />

kaupunkiseuduilta ja Suomen<br />

Kuntaliitosta.<br />

YSE 98 - koulutus<br />

18...19.9.2012, Tampere<br />

20...21.11.2012, Helsinki<br />

Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL<br />

YSE 98 - sopimustekniset erityiskysymykset<br />

2.10.2012, Oulu<br />

Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL<br />

Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 23<br />

Koulutus alkaa 10.10.2012, Helsinki<br />

Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL<br />

Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori<br />

8.11.2012, Helsinki, jatkopäivä 29.11.2012<br />

16.11.2012, Kokkola<br />

Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL<br />

Hankintalakikoulutus rakennuttajille<br />

11.12.2012, Helsinki<br />

Lisätietoja kaikista koulutuksistamme: www.ril./koulutus<br />

kaisa.narvio@ril. tai ville.raasakka@ril.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

YLLÄPIDÄ<br />

OSAAMISESI!<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

53


Suurpellon Angry Birds -leikkipuistossa on Espoon suurin leikkiväline<br />

liukumäkineen, kiipeilyseinineen ja riippusiltoineen.<br />

Espooseen Angry<br />

Birds -leikkipuisto<br />

Espoon ensimmäinen Angry<br />

Birds -leikkipuisto on avattu Suurpellossa.<br />

Se on myös yksi Suomen<br />

ensimmäisistä Angry Birds -leikkipaikoista,<br />

jotka ovat maksuttomia<br />

ja kaikkien käytettävissä.<br />

Puiston ydin on Espoon suurin<br />

leikkiväline, jossa on muun muassa<br />

liukumäkiä, kiipeilyseiniä ja<br />

riippusiltoja. Puistoon tulee myös<br />

keinuja ja keinueläimiä sekä pyörätuolia<br />

käyttäville lapsille sopivat<br />

esteetön pesäkeinu ja hiekkalaatikko.<br />

– Leikkivälineissä ei ole mitään<br />

sähköisiä toimintoja, vaan ne<br />

houkuttelevat lapsia liikkumaan<br />

perinteisellä tavalla, Espoon kaupungin<br />

maisema-arkkitehti Sari<br />

Knuuti painottaa.<br />

– Etenkin kouluikäisille puisto<br />

tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta<br />

ja toimii varmasti paikkana, jonne<br />

on helppo tulla yksinkin, vaikkei<br />

vielä olisi löytänyt kaveria uudelta<br />

asuinalueelta, iloitsee Suurpeltoseuran<br />

puheenjohtaja Cleo Bade.<br />

Leikkipaikan on suunnitellut<br />

Ramboll Finland Oy. Leikkivälineet<br />

ovat Lappset Oy:n valmistamia.<br />

Lahteen Suomen<br />

suurin siirrettävä<br />

päiväkoti ja koulu<br />

Lahden Jalkarannan kaupunginosaan<br />

valmistuu lokakuuhun<br />

mennessä tiettävästi maamme<br />

laajin yhdellä kertaa toimitettu<br />

siirrettävä päiväkoti- ja koulurakennus.<br />

Rakennuksen 4 000 neliön<br />

tilat palvelevat Jalkarannan<br />

koulun ja päiväkodin 500 lasta ja<br />

työntekijää ainakin kolmen vuoden<br />

ajan. Vanhat tilat joudutaan<br />

purkamaan sisäilmaongelmien<br />

vuoksi.<br />

Lahden kaupunki on tehnyt<br />

tiloista Cramo Finlandin kanssa<br />

yli kolmen miljoonan euron arvoisen<br />

vuokrasopimuksen. Kyseessä<br />

on kaupungin neljäs koulu-<br />

ja päiväkotitiloja koskeva sopimus<br />

yhtiön kanssa.<br />

Sähkökaapelia<br />

tien sisäluiskaan<br />

Vilppulassa on testattu täysin<br />

uudenlaista sähköverkon maakaapelointia.<br />

Elenia Verkon ja Eltel<br />

Networksin testihanke on valittu<br />

ja valmisteltu tiiviissä yhteistyössä<br />

Pirkanmaan ely-keskuksen<br />

kanssa.<br />

– Pääsimme nyt ensimmäistä<br />

kertaa rakentamaan sähkökaapelia<br />

tien sisäluiskaan. Rakentaminen<br />

sujuu vauhdilla, kun<br />

voimme hyödyntää tien vierustaa.<br />

Ei tarvitse kaataa puita ja<br />

raivata, vaan teemme suoraan<br />

valmista, sanoo Elenia Verkon<br />

rakennuttamis- ja hankintajohtaja<br />

Jarkko Kohtala.<br />

Vilppulan hankkeessa työskentelevä<br />

ranskalaiskone ei tee<br />

ainoastaan kaivantoa vaan asentaa<br />

samalla kaapelit maan alle ja<br />

hoitaa suojahiekan kaivantoon.<br />

Vilppulan kaapelointikohde on<br />

valmistumassa parissa viikossa<br />

töihin varatun reilun puolentoista<br />

kuukauden sijaan. Ainoastaan<br />

maisemointi hoidetaan kaivinkoneella.<br />

Vilppulassa valmistuu uudenlaista sähköverkon maakaapelointia<br />

tien sisäluiskaan ennätysvauhtia.<br />

Juhani Eskelinen<br />

Vesihuoltomaksut<br />

nousseet<br />

maltillisesti<br />

Vesilaitosyhdistyksen kyselyn<br />

tulokset osoittavat vesihuoltomaksujen<br />

nousseen maltillisesti.<br />

Talous- ja jäteveden yhteenlasketun<br />

käyttömaksun mediaaniarvo<br />

veroineen oli helmikuussa<br />

3,56 €/m 3 , mikä on viisi senttiä<br />

eli noin 1,4 prosenttia edellisvuotta<br />

enemmän.<br />

Käyttömaksujen lisäksi kuluttajat<br />

maksavat useilla laitoksilla<br />

maksua verkkoon liittymisestä.<br />

Omakotitalojen liittymismaksut<br />

ovat 0–15 000 euroa<br />

laitoksesta riippuen. Samoin<br />

useilla laitoksilla peritään erillistä<br />

vesimittarimaksua tai kiinteää<br />

perusmaksua. Omakotitalojen<br />

kiinteät vuotuiset maksut<br />

vaihtelevat 0–500 euroa.<br />

Vesihuoltolaitosten taksojen<br />

rakenne vaihtelee hyvinkin paljon<br />

eri laitoksilla. Tämän vuoksi<br />

on otettu käyttöön käsite ”vertailuhinta”.<br />

Vertailuhinta on laskettu<br />

lisäämällä käyttömaksuun<br />

(€/m 3 ) veden kulutuksesta riippumattomat<br />

ns. kiinteät maksut<br />

(perus- ja mittarimaksut) jaettuna<br />

esimerkkikiinteistön veden<br />

kulutuksella. Viemärilaitosten<br />

osalta kiinteään maksuun<br />

on perusmaksun lisäksi laskettu<br />

mukaan mahdollinen hulevesimaksu.<br />

Liittymismaksusta on vuosikustannuksena<br />

otettu huomioon<br />

3 prosenttia, mikä vastaa<br />

pitkän aikavälin reaalikorkoa liittymismaksuun<br />

sijoitetulle pääomalle.<br />

Liittymismaksun vuosikustannus<br />

on jaettu esimerkkikiinteistön<br />

veden kulutuksella ja<br />

lisätty vertailuhintaan.<br />

Näin laskettu vertailuhinta<br />

vastaa kohtuullisen hyvin kuluttajalle<br />

veden käytöstä aiheutuvia<br />

kustannuksia vesikuutiometrille<br />

laskettuna. Esimerkkikiinteistöinä<br />

on toisaalta kolmen<br />

henkilön asuttamaa omakotitaloa<br />

(180 m 3 /vuosi) ja toisaalta<br />

75 asukkaan 30 huoneiston<br />

kerrostaloa (5 000 m 3 /vuosi).<br />

VVY:n jäsenlaitoksissa talous-<br />

ja jäteveden yhteenlaskettu<br />

arvonlisäverollinen vertailuhinnan<br />

mediaani pientaloissa oli<br />

4,72 €/m 3 ja kerrostaloissa 3,85<br />

€/m 3 . Maksut ovat pientaloissa<br />

4,4 prosenttia ja kerrostaloissa<br />

2,9 prosenttia edellisvuotta<br />

korkeammat. Liittymismaksun<br />

mediaani puolestaan oli pientaloissa<br />

3 200 euroa ja keskiarvo<br />

3 895 euroa, kun liityttiin<br />

sekä vesijohtoon että viemäriin<br />

(niissä laitoksissa, joissa liittymismaksua<br />

peritään).<br />

Taksatietojen perusteella<br />

ei voida tehdä johtopäätöksiä<br />

laitosten toiminnan taloudellisuudesta<br />

tai tehokkuudesta, sillä<br />

näihin vaikuttavat huomattavasti<br />

muun muassa kunnan<br />

taksapolitiikka, vedenhankinnan<br />

mahdollisuudet, jäteveden<br />

käsittelylle asetetut vaatimukset<br />

ja yhdyskuntarakenne.<br />

Paavo Taipale<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


Opas<br />

yksityisteiden<br />

kunnossapitoon<br />

Suomen Tieyhdistyksen kustantamassa<br />

oppaassa yksityisteiden<br />

kunnossapitotyöt on<br />

ryhmitelty uudenlaisesti vuosikellon<br />

mukaan keväälle, kesälle,<br />

syksylle ja talvelle. Huomiota<br />

ovat saaneet myös sillat<br />

ja raskaan liikenteen erityistarpeet.<br />

Oppaassa korostuu turvallisuus<br />

kunnossapidon töissä ja<br />

liikenteessä. Liitteinä on useita<br />

asiakirjamalleja mm. töiden<br />

teettämiseen, talousarvion laadintaan<br />

ja kunnon arviointiin<br />

sekä opetuspaketti, jonka avulla<br />

voidaan keskustella kunnossapidon<br />

tarpeista ja tavoitteista<br />

esimerkiksi tiekunnan kokouksissa.<br />

Opetuskalvot on tulostettavissa<br />

yhdistyksen kotisivulta.<br />

Suomen Tieyhdistys täyttää<br />

95 vuotta. Tuore kirja on samalla<br />

kunnianosoitus menneiden<br />

sukupolvien uraauurtaville<br />

tienpitäjille.<br />

www.tieyhdistys.fi<br />

Ohje sisäilmastoongelmien<br />

selvittämiseen<br />

Rakennusten sisäilmasto-ongelmien<br />

selvittämiseen on tehty<br />

uusi käytännönläheinen ohje,<br />

jossa kerrotaan mm. miten<br />

ongelmaa kannattaa lähteä selvittämään<br />

ja millaisia asiantuntijoita<br />

tarvitaan. Ohje on tarkoitettu<br />

kiinteistön omistajille,<br />

kiinteistön hallinnasta vastaaville<br />

ja muille asiantuntijapalveluita<br />

tilaaville tahoille.<br />

Ohje on laadittu osana ympäristöministeriön<br />

koordinoimien<br />

Kosteus- ja hometalkoiden<br />

ja Työterveyslaitoksen rahoittamaa<br />

kehityshanketta ”Tilaajan<br />

ohje sisäilmasto-ongelman<br />

selvittämiseen”. Hankkeeseen<br />

ovat osallistuneet Työterveyslaitoksen<br />

työryhmän lisäksi<br />

yhteistyökumppaneina Senaatti-Kiinteistöt,<br />

Vahanen Oy, Suomen<br />

Sisäilmakeskus Oy, Helsingin<br />

kaupunki ja Sipoon kunta.<br />

Tilaajan ohjeen saa Työterveyslaitoksen<br />

ja Kosteus- ja hometalkoiden<br />

sivuilta www.ttl.fi ja<br />

www.hometalkoot.fi.<br />

YM:ltä opas<br />

tuulivoimarakentamiseeen<br />

Ympäristöministeriö on julkaissut<br />

oppaan, joka kokoaa<br />

ensimmäistä kertaa yhteen<br />

tuulivoimarakentamista koskevat<br />

säännökset ja niiden tulkinnat.<br />

Lisäksi oppaassa käsitellään<br />

hyvän suunnittelun periaatteita<br />

ja esimerkkejä sekä<br />

kansalaisten tiedonsaantiin liittyviä<br />

asioita.<br />

Oppaalla halutaan kannustaa<br />

tuulivoimarakentamisen<br />

laadukkaaseen suunnitteluun<br />

ja ohjaamiseen. Se on tehty tukemaan<br />

erityisesti kaavoituksesta,<br />

vaikutusarvioinneista ja<br />

luvista vastaavien viranomaisten<br />

työtä.<br />

Opas on tarkoitettu sovellettavaksi<br />

suurten, teollisen kokoluokan<br />

tuulivoimaloiden rakentamisen<br />

ohjaukseen. Lähtökohtana<br />

on nykyisen lainsäädännön<br />

periaate, että tuulivoimarakentamiseen<br />

sovelletaan<br />

samoja säännöksiä kuin muuhunkin<br />

rakentamiseen.<br />

Suomenkielinen opas on ladattavissa<br />

osoitteesta www.ymparisto.fi/tuulivoima.<br />

Ruotsinkielinen<br />

käännös valmistuu syksyn alussa.<br />

Liikennemerkkien<br />

käyttö kaduilla<br />

Suomen Kuntaliiton julkaiseman<br />

oppaan toiseen tarkistettuun<br />

painokseen on korjattu<br />

säädöksiin tulleita muutoksia ja<br />

tehty joitakin tarkistuksia tekstiin<br />

ja kuviin. Oppaaseen on lisätty<br />

uusi pihakadun ja kävelykadun<br />

merkitsemistä käsittelevä<br />

kohta. Opasta voidaan käyttää<br />

apuna soveltuvin osin myös<br />

yksityisten alueiden liikenteen<br />

ohjauksen suunnittelussa.<br />

Oppaan voi ostaa painettuna<br />

tai ladata Kuntaliiton verkkokaupasta<br />

shop.kunnat.net.<br />

Apua kumppanuusjärjestelyihin<br />

Kuntaliitto on yhdessä Rakennusteollisuus<br />

RT:n ja Asunto-, toimitila-<br />

ja rakennuttajaliitto RAKLI:n<br />

kanssa tilannut asianajotoimisto<br />

Castrén & Snellman Oy:ltä ja OTT<br />

Kai Kalimalta sopimusmallin, jota<br />

on helppo hyödyntää elinkaari- eli<br />

kumppanuushankkeisiin.<br />

Elinkaarimallit ovat hankintatapoja,<br />

joissa tilaaja ja palveluntuottaja<br />

tekevät pitkäksi ajaksi sopimuksen<br />

toimitilojen ja infran suunnittelusta,<br />

toteuttamisesta ja ylläpidosta.<br />

Sopimukseen voi kuulua myös<br />

käyttäjille suunnattujen palvelujen<br />

järjestäminen ja hankkeen rahoitus.<br />

Yksityinen rahoitus ei ole välttämätön<br />

vaan vaihtoehto julkisen sektorin<br />

omalle rahoitukselle.<br />

Yksinkertaisella sopimusmallilla<br />

on tarkoitus edistää elinkaarimallien<br />

käyttöä julkisella sektorilla ja<br />

mahdollistaa yksityisen tuottajan<br />

innovaatiot osana julkisia hankintoja.<br />

Tavoitteena on mallin avulla<br />

helpottaa niin tilaajan kuin tuottajankin<br />

tehtäviä. Mallin on tarkoitus<br />

valmistua tämän vuoden lopulla.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

55


Suomen<br />

Kuntaliitto<br />

SKOL ry<br />

Tuomas Miettinen<br />

-<br />

<br />

-<br />

<br />

-<br />

<br />

Ramboll<br />

Finland Oy<br />

WSP Finland Oy<br />

Marko Nurmi-<br />

kolu-<br />

<br />

-<br />

<br />

-<br />

-<br />

-<br />

<br />

-<br />

-<br />

<br />

Matti Mannonen<br />

-<br />

<br />

-<br />

-<br />

-<br />

<br />

<br />

FCG Suunnittelu<br />

ja tekniikka Oy<br />

<br />

<br />

Terhi Tikka-<br />

nen-Lindström-<br />

-<br />

<br />

-<br />

-<br />

-<br />

<br />

Risto Jounila-<br />

-<br />

-<br />

<br />

-<br />

<br />

Petra Rosvall<br />

<br />

<br />

Juha Valtari -<br />

-<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Tuulia Innala<br />

-<br />

-<br />

-<br />

<br />

-<br />

-<br />

-<br />

<br />

<br />

-<br />

<br />

-<br />

<br />

Lahden kaupunki<br />

-<br />

-<br />

<br />

Matti Kuronen<br />

<br />

-<br />

<br />

<br />

Simo Klemettilä<br />

-<br />

<br />

-<br />

<br />

Niko Lahdenperä<br />

<br />

-<br />

-<br />

<br />

<br />

Erkki Salopino<br />

-<br />

<br />

-<br />

<br />

<br />

Marko Alatalo-<br />

-<br />

-<br />

<br />

<br />

Sami<br />

Laakso <br />

<br />

<br />

<br />

Jari Niskanen<br />

-<br />

-<br />

<br />

-<br />

<br />

Arto Tenhovuori<br />

<br />

-<br />

<br />

-<br />

<br />

Pekka Pulkkinen<br />

-<br />

-<br />

-<br />

<br />

-<br />

<br />

Tuija Purjo-<br />

<br />

<br />

Pia Salmi -<br />

<br />

<br />

Mari Siikonen<br />

-<br />

<br />

<br />

Ulla<br />

Troberg-<br />

Kimmo Halme<br />

-<br />

<br />

-<br />

<br />

Joonas Hokkanen<br />

-<br />

<br />

<br />

<br />

Elina Härkönen<br />

-<br />

-<br />

-<br />

<br />

Jukka Jokihaara<br />

-<br />

56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


köksi Vesihuolto-yksikköön<br />

Tampereelle 14.6.<br />

alkaen.<br />

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />

vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

Sanna Koskela<br />

on nimitetty suunnittelijaksi<br />

Rakennetekniikka-yksikössä<br />

Espoossa<br />

8.5. alkaen.<br />

Teppo<br />

Mantsinen on nimitetty<br />

suunnittelijaksi Talo Jyväskylä<br />

-yksikköön 1.7.<br />

alkaen.<br />

Jaakko Norrkniivilä<br />

on nimitetty suunnittelijaksi<br />

Talo Oulu -yksikköön<br />

30.7. alkaen.<br />

Aura Salmela<br />

on nimitetty suunnittelijaksi<br />

Ympäristökonsultointi-yksikköön<br />

Tampereelle 4.6. alkaen.<br />

Sonja Semeri on nimitetty<br />

maisema-arkkitehdiksi<br />

Kaavoitus-yksikköön<br />

Lahteen 4.6. alkaen.<br />

Tiina Virta on nimitetty<br />

suunnittelijaksi<br />

Ympäristökonsultointi-yksikköön<br />

Tampereelle<br />

1.6. alkaen.<br />

Kimmo Hilliaho on<br />

nimitetty energia-asiantuntijaksi<br />

Talo Tampere<br />

-yksikössä.<br />

Tatu Hoikkala<br />

on nimitetty suun-<br />

<br />

-yksikköön.<br />

Mervi<br />

Hokkanen on nimitetty<br />

kaavoitusarkkitehdiksi<br />

Kaavoitus-yksikköön<br />

Lahteen.<br />

Salla Hostikka on<br />

nimitetty suunnittelijaksi<br />

Vesihuolto-yksikköön Espooseen.<br />

2012<br />

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät<br />

7.-8.9.2012 Saarijärvi<br />

www.svosk.fi<br />

Kaavoitus, lainsäädäntö ja<br />

rakentamisen ohjaus<br />

11.-12.9.2012 Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

Kuntamarkkinat<br />

12.-13.9.2012 Helsinki<br />

www.kuntamarkkinat.fi<br />

Rakennuttajan uudet velvoitteet<br />

ja tilaajavastuu<br />

19.9.2012 Vantaa<br />

20.9.2012 Tampere<br />

25.9.2012 Raisio<br />

2.10.2012 Oulu<br />

9.10.2012 Kuopio<br />

10.10.2012 Lappeenranta<br />

16.10.2012 Seinäjoki<br />

www.fcg.fi<br />

Katupäivät<br />

20.-21.9.2012 Jyväskylä<br />

www.fcg.fi<br />

Asuntopoliittiset<br />

neuvottelupäivät<br />

27.–28.9.2012 Vantaa<br />

www.fcg.fi<br />

Suunnittelu- ja<br />

asiantuntijasopimukset<br />

3.–4.10.2012 Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

Infra-Rakennuttaja (RAP)<br />

4.10.2012–5.3.2013,<br />

6 x 2 pv, Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

Ympäristötekniikan<br />

messukokonaisuus<br />

9.–12.10.2012 Helsinki<br />

www.ymparistotekniikkamessut.fi<br />

Interbad<br />

9.–12.10.2012, Stuttgart<br />

www.interbad.de<br />

Rakennuttajan pätevöityskoulutus<br />

RAP 23<br />

10.10.2012-7.3.2013,<br />

5 x 2 pv, Helsinki/Tampere<br />

www.ril.fi<br />

Kuntien toimitilapäivät<br />

10.–11.10.2012 Jyväskylä<br />

www.fcg.fi<br />

Maanmittausinsinöörien ja<br />

–teknikoiden koulutuspäivät<br />

16.-17.10.2012 Vantaa<br />

www.fcg.fi<br />

Urakointipäivät<br />

18.-20.10.2012 Helsinki-Tukholma-<br />

Helsinki<br />

www.infrary.fi<br />

Energia 12 -messut<br />

23.–25.10.2012 Tampere<br />

www.expomark.fi<br />

Infran kunnossapidon johtaminen<br />

KUP3<br />

23.10.2012-26.4.2013,<br />

5 x 2 pv, Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

Ympäristölupapäivä<br />

24.10.2012 Tampere<br />

www.fcg.fi<br />

Vesilakipäivä<br />

25.10.2012 Tampere<br />

www.fcg.fi<br />

Infran tuottamisen johtaminen<br />

(INFRA-RAPS11)<br />

25.10.2012-30.8.2013,<br />

5 x 2 pv + 3 pv, Helsinki<br />

www.kiinko.fi<br />

Paikkatietomarkkinat<br />

6.–7.11.2012, Helsinki<br />

www.maanmittauslaitos.fi/<br />

paikkatietomarkkinat2012<br />

Viheralan hulevesipäivä<br />

6.11.2012 Lahti<br />

www.vyl.fi<br />

Rakennusvalvontapäivät<br />

7.-10.11.2012 Helsinki-Pietari<br />

www.fcg.fi<br />

Teknisen hallinnon päivät<br />

15.-16.11.2012 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

tapahtumakalenteri<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

57


sivulla 36<br />

sivulla 36<br />

sivulla 36<br />

Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!<br />

www.wspgroup.fi<br />

hmhaapakoski.fi<br />

Puhelin: 010 8369900<br />

<br />

Tehokasta täsmänäkyvyyttä<br />

Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.<br />

Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä<br />

kuntatekniikan osaajien edullista verkkopalvelua<br />

rekrytoinneissasi.<br />

Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla<br />

www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat<br />

tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. 09 771 2442.<br />

5/2012<br />

Pyörätaskut<br />

lisäävät liikenneturvallisuutta,<br />

Marek Salermo<br />

vakuuttaa. sivu 39<br />

sivulla 36<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Maailmankongressi toi<br />

kuntatekniikan asiantuntijat<br />

Helsinkiin sivu 20<br />

Päästöjen vähentämiseen<br />

löytyy myös<br />

edullisia keinoja sivu 24<br />

Hankintamenettelyjen<br />

kehittäminen parantaa<br />

tuottavuutta sivu 26<br />

KUNTAMARKKINAT<br />

12.–13.9. – ohjelma<br />

keskiaukeama la<br />

2012<br />

Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella<br />

KORKEAJÄNNITTEISTÄ<br />

VEDENPUHDISTUSTA<br />

sivu 6<br />

Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />

TILAA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />

kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan<br />

päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon<br />

osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %),<br />

irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin<br />

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. 09 771 2442.<br />

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,<br />

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös<br />

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se<br />

Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko<br />

se 4/2011 Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto<br />

paikkaa. Käytössäsi ovat lehden <strong>pdf</strong>:t vuodesta 2006.<br />

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />

sivu<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Shared space – valta Helsingin maanalainen<br />

ja vastuu kaikille kaava on kuntatekniikan<br />

liikkujille sivu 14 saavutus sivu 20<br />

Kaupungit tiivistyvät<br />

pistetaloilla ja lisäkerroksilla<br />

sivu 34<br />

4 /2011<br />

Biokaasulaitos<br />

on tulevaisuutta,<br />

Kouvolan Veden<br />

Timo Kyntäjä<br />

uskoo. sivu 44<br />

Kuopiossa massainsinööri<br />

ohjaa ylijäämämaat<br />

hyötykäyttöön sivu 40<br />

Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...<br />

Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä<br />

Kirkkonummen<br />

keskusta uusiksi<br />

sivu 6<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Pirkkala valitsi<br />

maalämmön Toivion<br />

kouluun sivu 12<br />

Fiskarsin ruukkikylästä<br />

tehdään vihreää<br />

ekotaajamaa sivu 20<br />

Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat<br />

energiapilotin valmistumisesta<br />

5 /2011<br />

Kuntaliitos uudisti<br />

organisaatiot<br />

Hämeenlinnassa,<br />

Timo Tuomola<br />

kertoo. sivu 40<br />

Porin uimahalli<br />

saa lisävoimaa<br />

sivu 6<br />

AURINGOSTA<br />

Merenpinnan nousu<br />

vaaraksi Hangon<br />

vesihuollolle sivu 44<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Nastarenkaiden<br />

haitoista on jo<br />

näyttöä sivu 18<br />

Oulu tutki katuvaloja<br />

– uusi tekniikka<br />

parempaa sivu 31<br />

Jyväskylä korjasi<br />

jäähallin ESCOsopimuksella<br />

sivu 44<br />

Järjestötyö tarjoaa<br />

uusia näkökulmia ja<br />

yhteyksiä sivu 50<br />

3/2012<br />

Kaukokylmän<br />

kysyntä kasvaa<br />

Helsingissä,<br />

Janne Vartiainen<br />

iloitsee. sivu 26<br />

Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä<br />

KOHTI PIENEMPIÄ<br />

PÄÄSTÖJÄ 6<br />

58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012


Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

Lännen Alituspalvelu Oy<br />

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />

www.lannenalitus.com<br />

ALITUSPORAUKSET<br />

kaikilla menetelmillä<br />

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />

asennuspituudet jopa 1000 m<br />

Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />

koneella, DN1600 asennus.<br />

Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />

email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,<br />

ympäristön sekä maankäytön ja<br />

rakentamisen kysymyksissä.<br />

Suunnittelemme<br />

hyvää infrastruktuuria,<br />

ympäristöä ja yhdyskuntaa<br />

FCG Finnish Consulting Group Oywww.fcg.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen<br />

ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen.<br />

Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointipalvelut<br />

hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />

59


Yhdyskuntatekniikka 2013<br />

Jyväskylän Paviljonki 15.–16.5.2013<br />

Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!