Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ALANSA YKKÖNEN<br />
5/2012<br />
Pyörätaskut<br />
lisäävät liikenneturvallisuutta,<br />
Marek Salermo<br />
vakuuttaa. sivu 39<br />
sivulla 36<br />
Maailmankongressi toi<br />
kuntatekniikan asiantuntijat<br />
Helsinkiin sivu 20<br />
Päästöjen vähentämiseen<br />
löytyy myös<br />
edullisia keinoja sivu 24<br />
Hankintamenettelyjen<br />
kehittäminen parantaa<br />
tuottavuutta sivu 26<br />
KUNTAMARKKINAT<br />
12.–13.9. – ohjelma<br />
keskiaukeamalla<br />
Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella<br />
KORKEAJÄNNITTEISTÄ<br />
VEDENPUHDISTUSTA<br />
sivu 6
Tee oikea<br />
s rto<br />
<br />
<br />
<br />
Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä<br />
aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta.<br />
Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja<br />
maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin<br />
kohteisiin.<br />
Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen<br />
Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa<br />
halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa.<br />
Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa.<br />
Maahantuoja:<br />
SGN Tekniikka Oy<br />
Juurakkokuja 4,<br />
01510 Vantaa<br />
Puh. 030 650 50<br />
www.sgntekniikka.fi<br />
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka<br />
suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden<br />
sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta<br />
jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden<br />
pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin<br />
kohteisiin.<br />
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen<br />
vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen<br />
suunnittelusta ja valmistuksesta.<br />
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
SISÄLTÖ 5/ 2012 6. syyskuuta<br />
46-47 Turun Myllysilta on vuoden<br />
kuntatekniikan saavutus. Sillan lentokoneen<br />
siiven muotoa jäljittelevä<br />
ruostumaton teräsverhous heijastaa<br />
veden liikkeet.<br />
KUNTAMARKKINAT<br />
12.–13.9. – ohjelma<br />
keskiaukeamalla<br />
16 Maailman ensimmäinen kansainväliset<br />
kriteerit täyttävä passiivienergiatennishalli<br />
on rakennettu puusta penkkejä myöten.<br />
23 Ruotsalainen Karl-Erik Eriksson on osallistunut<br />
IFMEn maailmankogresseihin jo lähes 40<br />
vuoden ajan.<br />
50 Tanskan Ørestadissa trendikkäät ja muotoilultaan<br />
rikkaat asuintalot muodostavat<br />
rohkean ja yhtenäisen kokonaisuuden.<br />
VESIHUOLTO<br />
Sähköpurkauksesta tehoa<br />
desinfiointiin 6<br />
Vesihuollon organisaatiot<br />
linjakkaampaan yhteistyöhön 13<br />
Vesihuoltolaki julkis- ja<br />
yksityisoikeuden rajapinnalla 14<br />
YHDYSKUNTA<br />
Växjö rakentaa puusta<br />
yhteisvoimin 16<br />
IFME-kongressista eväitä kestävään<br />
yhdyskuntaan 20<br />
Karl-Erik Erikssonin lähes<br />
neljä vuosikymmentä IFMEttä 23<br />
Päästövähennykset onnistuvat<br />
pienelläkin budjetilla 24<br />
HANKINNAT<br />
Julkiset hankinnat ja TUKEFINkonsepti<br />
tuottavuustyökaluina 26<br />
Oulun kaupunki kehittää<br />
hankintamenettelyjään 26<br />
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys 33<br />
UKTY 37<br />
Kuntien putkimestarit 38<br />
TURVALLISUUS<br />
Pyörätaskut rohkaisevat<br />
pyöräilemään ajoradalla 39<br />
Kunnissa riittää työtä<br />
häiriötilantesiin varautumisessa 42<br />
TEKNISET PALVELUT<br />
Turun uusi Myllysilta on vuoden<br />
kuntatekniikan saavutus 46<br />
Kupera-hanke perkasi teknisen<br />
sektorin toimintatapoja 48<br />
Rohkeaa arkkitehtuuria<br />
Malmössä ja Kööpenhaminassa 50<br />
PALSTAT / KOLUMNIT<br />
Pääkirjoitus 5<br />
Rytilät/Pekka Rytilä:<br />
Rättisitikat parveilevat kesäisin 45<br />
Uutisia 52<br />
Kirjallisuutta 55<br />
Henkilöuutisia 56<br />
Palveluja 58<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012 3
KUNTAMARKKINAT<br />
12.–13.9. – ohjelma<br />
keskiaukeamalla<br />
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />
Energia<br />
Hankinnat<br />
Ilmastonmuutos<br />
Infra-IT<br />
Jätehuolto<br />
Kiinteistöt<br />
Kunnossapito<br />
Liikenne ja väylät<br />
Liikuntapaikat<br />
Maankäytön suunnittelu<br />
Maarakennus<br />
Rakentaminen<br />
Turvallisuus<br />
Uimahallit ja kylpylät<br />
Vesihuolto<br />
Viheralueet<br />
Ympäristö<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Maailmankongressi toi<br />
kuntatekniikan asiantuntijat<br />
Helsinkiin sivu 20<br />
Päästöjen vähentämiseen<br />
löytyy myös<br />
edullisia keinoja sivu 24<br />
Hankintamenettelyjen<br />
kehittäminen parantaa<br />
tuottavuutta sivu 26<br />
5/2012<br />
Pyörätaskut<br />
lisäävät liikenneturvallisuutta,<br />
Marek Salermo<br />
sivulla 36<br />
vakuuttaa. sivu 39<br />
Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella<br />
KORKEAJÄNNITTEISTÄ<br />
VEDENPUHDISTUSTA<br />
TOIMITUS<br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368<br />
Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö<br />
Puh. 09 771 2533<br />
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi<br />
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811<br />
TOIMITUSNEUVOSTO<br />
Marika Kämppi<br />
Heikki Lonka<br />
Juhani Sandström<br />
Sami Sillstén<br />
Paavo Taipale<br />
Petri Vainio<br />
TILAUKSET<br />
Puh. 09 771 2442<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
Vuodessa 8 numeroa<br />
Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)<br />
Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)<br />
Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)<br />
ILMOITUKSET<br />
Marianne Lohilahti<br />
Puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />
Hinta 3,65 €/palstamm<br />
SIVUNVALMISTUS<br />
Aste Helsinki Oy<br />
PAINOPAIKKA<br />
Oy Scanweb Ab, Kouvola<br />
ISSN 1238-125X<br />
67. vuosikerta<br />
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY<br />
sivu 6<br />
Kannen kuva: Merja Ojala<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Paavo Taipale<br />
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />
Laatua säädösviidakkoon<br />
”<br />
Elokuussa julkaistiin väitöstutkimus suomalaisen lainvalmistelun laadusta. Siinä<br />
arvioitiin laatua ja sen kehittymistä viime vuosikymmeninä kriittisesti erityisesti<br />
eri intressiryhmien tasapuolisten osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta.<br />
Nykyään eturivissä vaikuttamassa ovat lähinnä elinkeinoelämä ja<br />
työmarkkinajärjestöt. Lainvalmistelun parantaminen on esillä jopa hallitusohjelmassa,<br />
mutta tulokset lienevät nähtävissä vasta myöhemmin.<br />
Uusia lakeja sekä muita kansalaisten ja yhteisöjen toimintaa ohjaavia<br />
säädöksiä tulee voimaan jatkuvasti. Näin käy kunta-alallakin yleisesti, myös<br />
kuntatekniikassa. Tuorein esimerkki on näinä päivinä eduskunnalle annettava<br />
hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Taustalla on<br />
EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano korjausrakentamisen osalta.<br />
Valmistelusta vastannut ympäristöministeriö haluaa Suomen olevan jälleen<br />
EU:n eturivissä edistämässä sinänsä hyvää asiaa, energiatehokkuutta. Lakimuutoksista<br />
ja asetuksista saattaa pahimmassa tapauksessa syntyä lähes legendaarista<br />
haja-asutuksen jätevesiasetusta kiivaampi keskustelu. Kustannusvaikutuksiltaan<br />
tämä säädöspaketti voi ainakin olla tuntuvasti sitä suurempi.<br />
Päämäärään pyritään sivulle vilkuilematta, eikä kokonaisnäkemystä uuden<br />
säätelyn vaikutuksista esimerkiksi kuntien tehtävien muutoksiin tai korjausrakennushankkeeseen<br />
ryhtyvän velvoitteisiin tahdo löytyä. Kuntien toimitilakustannusten<br />
tai kansalaisten asumiskustannusten on arvioitu nousevan<br />
5-15 prosenttia, mikä ei lupaa hyvää näköpiirissä olevassa taloustilanteessa.<br />
Homekorjauksiakin riittää jo nykyisellään kunnissa vuosiksi eteenpäin.<br />
Eduskunnan pitäisi harkita huolellisesti, miten korjausrakentamista Suomessa<br />
ensi vuonna ja sen jälkeen säädellään. On hyvä pitää mielessä Olaus<br />
Petrin tuomarinohjeet lähes 500 vuoden takaa: ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus,<br />
ei saata olla lakikaan”.<br />
Ruotsalaiset tekivät sen taas<br />
Eivät sentään tällä kertaa voittaneet jääkiekon maailmanmestaruutta. Mutta<br />
osoittivat kuntatekniikan maailmankongressissa osaavansa tehdä monia asioita<br />
fiksusti – ja myös kertoa niistä muille. Toki myös kotimaiset kuntatekniikan<br />
edistysaskeleet ja kaukomaiden oivallukset nousivat tapahtumassa hyvin<br />
esille.<br />
Kongressia seuranneena on myönnettävä, että länsinaapurissa monia sellaisia<br />
asioita, joita meillä juntataan kuin käärmeitä pyssyyn, on toteutettu hyvässä<br />
yhteisymmärryksessä menestyksekkäästi. Ehkä se on sitä diskuteeraamisen<br />
kautta syntyvää yhteishyvää, jota kaikki kansankodissa mielellään ovat<br />
edistämässä.<br />
Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />
6/2012 13.9. 4.10. Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka 9.–12.10.<br />
7/2012 11.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto<br />
8/2012 21.11. 13.12. Energia Valaistus
Sähköpurkauksella käsitellystä vedestä otetaan<br />
säännöllisesti näytteitä, jotka analysoidaan Ruskon<br />
vesilaboratoriossa. Pilottilaitteistolla käsiteltyä<br />
vettä ei johdeta verkostoon.<br />
6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
VESIHUOLTO<br />
Pilottilaitteisto testikäytössä Tampereella<br />
SÄHKÖPURKAUKSESTA<br />
tehoa desinfiointiin<br />
Tampereen Veden käyttöpäällikkö Matti Virkamäki (vas.) ja tekniikan tohtori Henry Hatakka Wapulec Oy:stä tarkistavat, ettei otsonipitoisuus<br />
pilottilaitteiston läheisyydessä ole kohonnut liian korkeaksi. Suomen useimpia EU-maita selvästi tiukemmat sisäilman otsonipitoisuuden<br />
raja-arvot edellyttävät tiivistä seurantaa.<br />
Talousveden desinfiointiin on kansainvälisenä yhteistyönä<br />
kehitetty Suomessa uutta menetelmää,<br />
joka perustuu hapetukseen korkeajännitteisen<br />
sähköpurkauksen avulla. Se on laboratorio-oloissa<br />
osoittautunut tehokkaaksi niin puhdistustulosten<br />
kuin energiankulutuksenkin osalta. Tampereen<br />
Veden Ruskon vesilaitoksella on kesäkuusta<br />
lähtien testattu menetelmää pilottilaitteistolla.<br />
TEKSTI Paavo Taipale<br />
KUVAT Merja Ojala<br />
Vesi solisee ohuina kalvoina<br />
ylhäältä alas muovilevyn takana<br />
jääkaapin kokoisessa pilottilaitteistossa<br />
Ruskon vesilaitoksella<br />
Tampereella. Suojaseinämän takana<br />
äärimmäisen lyhytkestoiset,<br />
noin 100 nanosekunnin pituiset<br />
vajaan 20 kilovoltin korkeajännitepulssit<br />
muodostavat reaktorissa<br />
koronapurkauksen maadoitetun<br />
levyn ja korkeajännitteisen elektrodilangan<br />
väliin. Purkauksen läpi<br />
virtaavan vesikalvon pintaan<br />
muodostuu hydroksyyliradikaaleja,<br />
jotka poistavat epäpuhtauksia<br />
vedestä hapettamalla.<br />
Kuulostaa monimutkaiselta,<br />
mutta näyttää yksinkertaiselta.<br />
Pilottimittakaavan kokeisiin pääsemisen<br />
taustalla on pitkäaikainen<br />
tutkimustyö, jota Lappeenrannan<br />
teknillisessä yliopistos-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
7
VESIHUOLTO<br />
“Kloorauksesta ei<br />
voida kokonaan<br />
luopua, koska otsoni<br />
ei säily verkostossa<br />
riittävän kauan.”<br />
20 kilovoltin sähköpurkaus hapettaa veden epäpuhtauksia Ruskon<br />
vesilaitoksen pilottilaitteistossa. Vesi virtaa ohuina kalvoina elektrodien<br />
välissä ylhäältä alas. Käsitelty vesi varastoidaan alaosan säiliössä,<br />
kunnes reaktiossa syntyvä otsoni hajoaa.<br />
neiden suhteen. Ongelma saatiin<br />
ratkaistuksi, ja reaktori toimii nyt<br />
luotettavasti.<br />
– Matkan varrella hajotettiin<br />
muutama reaktori, mutta lopulta<br />
saatiin kuukauden aikana<br />
prosessin energiankulutus putoamaan<br />
kolmannekseen otsonoinnin<br />
vaatimasta energiasta,<br />
Hatakka kertoo.<br />
Ongelmia on matkan varrella<br />
ollut muitakin. Varsinkin veden<br />
ollessa kylmää reaktorissa syntyvä<br />
otsoni ei ehdi hävitä pilottilaitteistoon<br />
rakennetussa säiliössä.<br />
– Kun sisäilman otsonin rajaarvot<br />
ovat Suomessa vielä puolta<br />
pienemmät kuin muualla EU:ssa,<br />
niin asialle oli tehtävä jotakin.<br />
Täällä se tarkoitti veden johtamista<br />
putkessa laitosrakennuksen<br />
ulkopuolelle.<br />
Sähköpurkaus korvaa<br />
otsonoinnin<br />
Ruskon nykyinen puhdistusprosessi<br />
ei sisällä otsonointia, joten<br />
suoraa vertailua siihen ei täällä<br />
voida tehdä. Laitteistoon tuleva<br />
vesi otetaan laitoksen puhdistusprosessista<br />
flotaation jälkeen.<br />
Sähköpurkaus veden desinfioinnissa<br />
Henry Hatakka, TkT<br />
Lappeenranan teknillinen<br />
yliopisto / Wapulec Oy<br />
Menetelmä on kehitetty korvaamaan<br />
laadukasta vettä tuottava, mutta paljon<br />
energiaa kuluttava otsonointi. Otsonointia<br />
vastaava hapetusteho on saatu uudella<br />
koronapurkausmenetelmällä, jossa kuluu<br />
enintään kolmannes otsonoinnin tarvitsemasta<br />
energiasta. Koronapurkaus tuottaa<br />
suoraan veden pintaan lyhytikäisiä, mutta<br />
erittäin aktiivisia hapettajia, hydroksyyliradikaaleja.<br />
Lisäksi purkauksessa muodostuu<br />
muita hapettajia, kuten otsonia ja<br />
atomihappea. Pääteho on kuitenkin massiivisessa<br />
radikaalimuodostuksessa.<br />
Menetelmä kuuluu niin sanottuihin kehittyneisiin<br />
hapetustekniikoihin, jotka soveltuvat<br />
liuenneiden (orgaaniset ja jotkin<br />
epäorgaaniset kuten rauta ja mangaani)<br />
aineiden poistamiseen vedestä hapettamalla<br />
eli pilkkomalla haitalliset kemialliset<br />
komponentit pienemmiksi ja vaarattomiksi<br />
yhdisteiksi tai mineralisoimalla ne vedestä<br />
kokonaan hiilidioksidiksi.<br />
Laitteisto koostuu generaattorista ja<br />
SÄHKÖPURKAUSMENETELMÄN<br />
TOIMINTAPERIAATE<br />
Puhdistettava vesi<br />
Ilma tai<br />
happi<br />
Generaattori<br />
Korkeajännitteinen<br />
sähköpulssi<br />
Reaktori<br />
Puhdas<br />
vesi<br />
sa on tehty yhteistyössä venäläisen<br />
Tomskin teknillisen yliopiston<br />
ja suomalaisen Wapulec Oy:n<br />
kanssa.<br />
– Menetelmää on tutkittu<br />
muuallakin, mutta venäläisillä<br />
on sen kaupallisesta käytöstä<br />
eniten kokemuksia ja myös tutkimustietoa,<br />
sanoo menetelmän<br />
kehittäjä ja pilottikokeita johtava<br />
tekniikan tohtori Henry Hatakka<br />
Lappeenrannan teknillisestä<br />
yliopistosta.<br />
Tutkimusta vietiin Suomessa<br />
eteenpäin Tekesin tukemalla<br />
2,5-vuotisella hankkeella. Venäläistä<br />
reaktorityyppiä kehitettiin<br />
poistamalla elektrodeissa käytetyt<br />
eristeet. Näin päästiin käsiksi<br />
koronapurkauksiin. Menetelmä<br />
on tehokas, mutta herkkä vedessä<br />
olevien sähköä johtavien aireaktorista.<br />
Generaattori tuottaa erittäin<br />
lyhytkestoisia (noin 100 nanosekuntia)<br />
korkeajännitepulsseja. Korkeajännitepulssi<br />
muodostaa reaktorissa koronapurkauksen<br />
maadoitetun levyn ja korkeajännitteisen<br />
elektrodilangan väliin. Vesi virtaa (pisaroina,<br />
norona tai kalvona) koronapurkauksen<br />
läpi, jolloin purkauksen elektrodisyöksy<br />
muodostaa veden pinnassa hydroksyyliradikaaleja.<br />
Purkauksen on tapahduttava kaasussa<br />
(ilma, happi tai argon), koska kokonaan<br />
veden sisässä väliaineen vastuksen voittamiseen<br />
hukataan moninkertainen määrä<br />
energiaa. Siksi vesi johdetaan reaktoriin<br />
yksinkertaisen suihkulevyn läpi (vastaava<br />
rakenne kuin normaalissa käsisuihkussa) ja<br />
kerätään suljettuun säiliöön reaktorin alapuolella.<br />
Vesi poistetaan säiliöstä yksinkertaisen<br />
patolevyn kautta.<br />
Suuremmissa yksiköissä vesi voidaan<br />
johtaa suljettuun altaaseen, josta vesi poistetaan<br />
hiekkasuodattimen läpi. Reaktorissa<br />
muodostunut ja veteen liuennut otsoni<br />
vapautuu vedestä, mutta lyhyen, lämpötilasta<br />
riippuen yleensä alle 30 minuutin viipymän<br />
jälkeen se hajoaa itsestään.<br />
8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
“Lopulta saatiin kuukauden<br />
aikana prosessin energiankulutus<br />
putoamaan kolmannekseen otsonoinnin<br />
vaatimasta energiasta.”<br />
– Vielä parempi olisi käyttää<br />
koronapurkauspuhdistusta<br />
hiekkasuodatuksen jälkeiseen<br />
veteen, mutta täällä vedessä on<br />
siinä vaiheessa jo klooridioksidi<br />
mukana, joten se ei ollut mahdollista,<br />
Hatakka selostaa.<br />
– Putkistossa on oltava desinfiointikykyä<br />
tulevaisuudessakin,<br />
joten kloorauksesta ei voida<br />
kokonaan luopua, koska otsoni<br />
ei säily verkostossa riittävän<br />
kauan. Ongelmana on myös<br />
nykyisen raakaveden kesäisin<br />
korkea lämpötila, joka heikentää<br />
desinfioinnin tehoa, Tampereen<br />
Veden käyttöpäällikkö<br />
Matti Virkamäki huomauttaa.<br />
Menetelmällä on laboratoriossa<br />
kyetty hapettamaan sellaisiakin<br />
yhdisteitä, joihin perinteinen<br />
otsonointi ei ole tehonnut.<br />
Tällaisia ovat muun muassa<br />
metaani jätevedenpuhdistuksessa<br />
ja talousvesipuolella muun<br />
muassa hormonit.<br />
Teho paranee happipitoisuutta<br />
nostamalla<br />
Periaatteessa koronapurkausmenetelmällä<br />
olisi mahdollista<br />
korvata desinfioinnin lisäksi<br />
muitakin puhdistusprosessin<br />
vaiheita, mutta tehtyjen kokeiden<br />
perusteella energiaa kuluu<br />
silloin niin paljon, että menetelmän<br />
kustannustehokkuus katoaa.<br />
Ruskon pilotissa sähköä käytetään<br />
noin 40 Wh puhdistettua<br />
vesikuutiota kohti eli noin 0,5<br />
sentin edestä.<br />
Laitteiston läpi ajettiin kesällä<br />
vettä noin kuusi kuutiometriä<br />
tunnissa. Puhdistustehoa<br />
on mahdollista parantaa nostamalla<br />
reaktorin happipitoisuutta.<br />
Teho kaksinkertaistuu, jos<br />
reaktorin happipitoisuus on 60<br />
prosenttia. Kustannusvertailua<br />
lisähapen käytön ja ilman hapen<br />
varassa toimivien reaktorien<br />
välillä ei ole vielä tehty. Sen<br />
sijaan otsonoinnin energian kulutuksesta<br />
on tietoa.<br />
– Otsonia annostellaan tyypillisesti<br />
2–10 mg/l, ja otsonin<br />
valmistamiseen kuluu energiaa<br />
noin 20–35 kWh/kg. Näin ollen<br />
otsonoinnin energiakustannus<br />
vaihtelee välillä 40–350 Wh/m 3 ,<br />
Henry Hatakka sanoo.<br />
– Kun energian hinta nousee<br />
koko ajan, sen kulutuksen vähentäminen<br />
on tärkeää, käyttöpäällikkö<br />
Virkamäki korostaa.<br />
Vähän huollettavaa<br />
Laitteistossa on varsin vähän<br />
kunnossapitoa vaativia kohteita.<br />
Korkeajännitteisen sähköpurkauksen<br />
tuottava elektrodilanka<br />
joudutaan vaihtamaan<br />
aika ajoin, mutta senkin käyttöikä<br />
on Hatakan mukaan varsin<br />
pitkä.<br />
– Tämänhetkisessä pilottilaitteistossa<br />
myös vedenjakorakenteet<br />
vaativat jonkin verran<br />
huoltoa, mutta uskon, että täyden<br />
mittakaavan laitoksessa siihen<br />
löydetään lähes huoltovapaa<br />
suunnitteluratkaisu. Koko<br />
laitteiston käyttöiäksi voi arvioida<br />
noin 30 vuotta.<br />
Pilottilaitteistosta voidaan<br />
helposti skaalata tuotantokäyttöön<br />
soveltuva laitteisto. Generaattori<br />
tosin joudutaan vaihtamaan<br />
vesijäähdytteiseksi varsin<br />
pian koon kasvaessa.<br />
– Isompiin laitoksiin voidaan<br />
ja on usein muistakin syistä<br />
viisasta rakentaa useita käsittelylinjoja.<br />
Toistaiseksi kokemuksia<br />
on enimmillään 10 kilowatin<br />
generaattoreista, Henry<br />
Hatakka sanoo.<br />
Ennen täyden mittakaavan<br />
laitoksen rakentamista kannattaa<br />
hänen mielestään ehdottomasti<br />
selvittää lisähapen käytön<br />
kustannustehokkuus. Tätä<br />
on tarkoitus testata myös käynnissä<br />
olevalla Ruskon pilottilaitteistolla.<br />
– Tarkoituksena on myös<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
9
TAMPEREEN<br />
VESI 2011<br />
Tampereen kaupungin<br />
liikelaitos<br />
Toimittaa vettä Tampereella<br />
ja Pirkkalassa lähes 230 000<br />
asukkaalle. Puhdistaa näiden lisäksi<br />
myös Ylöjärven yhdyskuntajätevesiä.<br />
Veden myynti 15,2<br />
miljoonaa m 3<br />
Talousveden tuotanto:<br />
<br />
miljoonaa m 3 , josta Ruskon laitoksella<br />
15,1 miljoonaa m 3<br />
<br />
miljoonaa m 3<br />
Jäteveden puhdistus 26,5<br />
miljoonaa m 3 , josta laskutettua<br />
20,3 miljoonaa m 3<br />
Vesijohtoverkostoa 738 km<br />
Viemäriverkostoa 1 311 km,<br />
josta jätevesiviemäriä 668 km,<br />
sadevesiviemäriä 596 km ja<br />
<br />
<br />
euroa<br />
<br />
euroa<br />
Vakinaisen henkilöstön<br />
<br />
Tampereen Vesi tuottaa verkostoonsa pumpattavasta talousvedestä noin 15 miljoonaa kuutiometriä eli<br />
kolme neljännestä Ruskon vesilaitoksella, joka ottaa vetensä Roineesta. Tavoitteena on siirtyä seudullisen<br />
Tavase Oy:n valmistamaan tekopohjaveteen. Hanke on kuitenkin edennyt kunnissa takkuisesti.<br />
selvittää, voidaanko vielä pienemmällä<br />
sähköpurkausten pulssitaajuudella<br />
päästä yhtä hyviin<br />
puhdistustuloksiin. Nykyisestä<br />
1 000 pulssista sekunnissa taajuus<br />
alennettaisiin puoleen.<br />
Myös prosessin säädettävyyttä<br />
muun muassa käsiteltävän veden<br />
lämpötilan mukaan on vielä<br />
tarpeen selvittää.<br />
Vedenpuhdistusmenetelmien tutkimus on pitkäjänteistä<br />
TEKSTI Paavo Taipale<br />
KUVA Seppo Haavisto<br />
Uusia vedenpuhdistusmenetelmiä,<br />
kuten kalvosuodatusta ja<br />
elektrokoagulaatiota on tutkittu<br />
monella taholla sekä Suomessa<br />
että muualla maailmassa, mutta<br />
merkittäviä läpimurtoja ei juuri<br />
ole saatu aikaan.<br />
– Kalvosuodatusmenetelmien<br />
käyttöönottoon liittyneet kovat<br />
odotukset reilu vuosikymmen<br />
sitten kilpistyivät valtaosin menetelmän<br />
kalleuteen. Kalvosuo-<br />
Päämarkkinat Suomen<br />
ulkopuolella<br />
Venäjällä sikäläistä sähköpurkausmenetelmää<br />
on käytetty vedenpuhdistukseen<br />
muun muassa<br />
leipomoissa, panimoissa ja<br />
votkatehtailla. Suomalainen kehitystyö<br />
on jalostanut siitä olennaisesti<br />
energiatehokkaamman. Sen<br />
on arvioitu voivan korvata erityisesti<br />
paljon energiaa kuluttavaa<br />
otsonointia vesilaitoksilla.<br />
– Päämarkkina uudelle menetelmälle<br />
ovat suuret pintavesilaitokset<br />
ympäri maailmaa. Uusi<br />
menetelmä voisi sopia myös kehittyvien<br />
maiden vesilaitoksille,<br />
joissa desinfioinnin tarve on suuri<br />
ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet<br />
hyvät, Hadatuksen<br />
puhdistustulokset ovat<br />
kyllä erinomaisia, sanoo vesihuoltotekniikan<br />
professori Riku Vahala<br />
Aalto-yliopistosta.<br />
Kalvosuodatustutkimukset kuitenkin<br />
jatkuvat myös Suomessa.<br />
Perusvaihtoehtoina tarkastellaan<br />
joko ”harvemman” kalvon<br />
käyttöä koko puhdistusprosessin<br />
alussa tai ”tiheän” kalvon käyt-<br />
– Nyt tutkitaan menetelmiä, joita<br />
laitosmittakaavassa voidaan<br />
ajatella hyödynnettävän laajasti<br />
vasta 2030-luvulla, professori<br />
Riku Vahala sanoo.<br />
10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
VESIHUOLTO<br />
Henry Hatakka (vas.) säätää pilottilaitteiston generaattoria ja Matti Virkamäki tarkistaa laitteiston<br />
ympäristön otsonipitoisuuden. Tilan otsonipitoisuutta on seurattava tarkasti.<br />
takka pohtii.<br />
Uuden menetelmän käyttökohteita<br />
Suomessa ei vielä ole<br />
arvioitu. Kun laitoksella tehtävien<br />
pilottikokeiden pohjalta<br />
päästään laskemaan todellisia<br />
energiankulutustietoja, voidaan<br />
myös arvioida sitä, millaisille<br />
suomalaislaitoksille menetelmä<br />
soveltuisi niin, että investoinnin<br />
takaisinmaksuaika olisi<br />
kohtuullinen.<br />
Tampereen Vesi mukana<br />
alan kehityshankkeissa<br />
Sopivaa vesilaitosta pilotointia<br />
varten kartoitettiin melko laajasti,<br />
ja lopulta Ruskon vesilaitos<br />
valikoitui testauspaikaksi. Pilottilaitteiston<br />
rakentaminen ja asentaminen<br />
on tehty Keksintösäätiön<br />
hankerahoituksella. Ruskon<br />
vesilaitos tarjoaa laitteistolle tilat,<br />
analytiikan ja asennusapua sekä<br />
tarvittavan sähköenergian.<br />
– Periaatteenamme on ollut<br />
tehdä paljon yhteistyötä muun<br />
muassa oppilaitosten kanssa. Tämä<br />
on yhtenä hankkeena muiden<br />
joukossa. Ei tämä menetelmä<br />
välttämättä tule koskaan täällä<br />
tuotantokäyttöön, mutta kehitystä<br />
pitää olla mukana viemässä<br />
eteenpäin, Matti Virkamäki<br />
sanoo.<br />
Tampereen Vesi on käynnistänyt<br />
tällä hetkellä varalaitoksena<br />
toimivan Näsijärven vettä käyttävän<br />
Kaupinojan vesilaitoksen<br />
saneeraushankkeen. Näsijärven<br />
veden laatu on tällä vuosituhannella<br />
parantunut merkittävästi ja<br />
on joiltakin osin jopa parempi<br />
kuin Roineen vesi, jota Ruskossa<br />
käytetään. Vesi tullaan saneerauksen<br />
jälkeen ottamaan Näsijärvestä<br />
selvästi Roinetta syvemmältä,<br />
mikä myös vakauttaa lämpötilaa<br />
ja parantaa veden makua<br />
kesäaikana.<br />
Kaupinojan laitoksen saneeraussuunnitelmat<br />
ovat jo valmiina,<br />
ja laitoksen on määrä olla<br />
käyttökunnossa kahden vuoden<br />
kuluttua kesällä 2014. Kapasiteetiltaan<br />
se tulee olemaan hieman<br />
Ruskon laitosta suurempi.<br />
– Kun Kaupinojan laitos saadaan<br />
saneerauksen jälkeen käyttöön,<br />
Ruskon laitos on tarkoitus<br />
peruskorjata vuosikymmenen lopulla.<br />
Uskomme, että aikanaan<br />
saamme tänne TAVASE Oy:ltä<br />
tekopohjavettä, joka on luonnollisesti<br />
vielä paljon Roineen vettä<br />
laadukkaampaa. <br />
työtä<br />
töä täydentämässä tavanomaista<br />
puhdistusprosessia.<br />
– Jälkimmäistä vaihtoehtoa tutkittiin<br />
aikanaan varsin perusteellisesti,<br />
ja nyt keskitymme enemmän<br />
ensin mainittuun perusvaihtoehtoon.<br />
Jokin aika sitten saatiin<br />
lupaavia tuloksia myös ioninvaihtohartseista,<br />
mutta niitäkään<br />
ei ole toistaiseksi otettu yleisesti<br />
käyttöön.<br />
Otsonoinnin annostuksesta<br />
opinnäytetyö käynnissä<br />
Tampereen teknillisen yliopiston<br />
kemian ja biotekniikan laitoksen<br />
professori Tuula Tuhkanen puolestaan<br />
muistuttaa, että suomalaisten<br />
pintavesien keskeisen ongelman,<br />
humuksen, poistoon on<br />
toistaiseksi ollut käytettävissä hapetusta<br />
edullisempia menetelmiä.<br />
– Hydroksyyliradikaalien käyttö<br />
hapetuksessa on perusteltua erityisesti<br />
silloin, kun vedessä on sellaisia<br />
epäpuhtauksia, joita muut<br />
menetelmät eivät poista.<br />
Tuhkasen mielestä on tarpeellista<br />
myös selvittää otsonoinnissa<br />
käytettävää annostusta. Tähän<br />
liittyvä opinnäytetyö on käynnissä<br />
HSY Veden kanssa.<br />
– On hiukan sellainen tuntuma,<br />
että monilla laitoksilla käytetään<br />
otsonoinnissa tällä hetkellä<br />
liian suurta turvamarginaalia. Sen<br />
pienentäminen alentaisi otsonoinnin<br />
kustannuksia. On kuitenkin<br />
hyvä, että vaihtoehtoisia menetelmiäkin<br />
tutkitaan, hän sanoo.<br />
Osaavista tekijöistä pulaa<br />
Riku Vahala muistuttaa tutkimuksen<br />
pitkästä aikajänteestä ja sanoo,<br />
että nyt tutkitaan menetelmiä,<br />
joita laitosmittakaavassa voidaan<br />
ajatella hyödynnettävän laajasti<br />
vasta 2030-luvulla. Harvat<br />
vielä käytössä olevat suomalaiset<br />
pintavesilaitokset alkavat tulla saneerausikään.<br />
Niistäkin useat ottavat<br />
käyttöön tekopohjaveden<br />
pintaveden sijasta.<br />
– Näyttää kuitenkin siltä, että<br />
vesilaitossaneerauksiin erikoistuneita<br />
urakoitsijoita ei tahdo enää<br />
kotimaassa olla. Osaavia tekijöitä<br />
ei tällaisiin erikoiskohteisiin löydy,<br />
Vahala harmittelee.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
11
VESIHUOLTO<br />
Opas vesiosuuskunnille, vesilaitoksille ja kunnille<br />
VESIHUOLLON ORGANISAATIOT<br />
linjakkaampaan yhteistyöhön<br />
Vesiosuuskunnat ja<br />
kunnat saavat ensi kevään<br />
aikana opasjulkaisun<br />
keskinäisen yhteistoimintansa<br />
järjestämiseen.<br />
Monissa<br />
kunnissa, joissa on<br />
viime vuosikymmenellä<br />
perustettu runsaasti<br />
uusia vesiosuuskuntia,<br />
on kaivattu yhtenäistä<br />
ohjeistusta.<br />
TEKSTI ja KUVA Paavo Taipale<br />
Suomessa on toista tuhatta<br />
vesiosuuskuntaa, joista suurin<br />
osa on pieniä. Uusia vesiosuuskuntia<br />
on muodostettu viime<br />
vuosina haja-asutusalueille ja<br />
loma-asuntoalueille varsinkin<br />
jätevesiasetuksen velvoitteiden<br />
täyttämiseksi. Tällainen toiminta<br />
jatkunee vilkkaana vielä lähivuosina.<br />
Osuuskuntamuotoisen vesihuollon<br />
on yleisesti arvioitu voivan<br />
toimia laadukkaasti tulevaisuudessa<br />
silloin, kun osuuskunta<br />
on niin suuri, että se voi palkata<br />
alan ammattihenkilöstöä. Useissa<br />
pienissä osuuskunnissa toiminta<br />
perustuu vapaaehtoisuuteen.<br />
Ammattitaitoinen järjestelmien<br />
ylläpito saattaa olla kunnan<br />
asiantuntija-avun ja ostopalveluiden<br />
varassa.<br />
Opas avuksi toiminnan<br />
kehittämiseen<br />
Kuntaliitto on käynnistänyt yhteishankkeen,<br />
jonka tarkoituksena<br />
on luoda toimintamalleja kuntien,<br />
kunnan vesihuoltolaitosten<br />
ja vesiosuuskuntien<br />
yhteistyön<br />
pohjaksi.<br />
Työhön<br />
tarvitaan laaja<br />
kirjo alan toimijoita<br />
keskustelemaan<br />
ja muokkaamaan<br />
yhteistyön<br />
muotoja<br />
tai toimintatapoja<br />
mahdollisia<br />
yhdistymisiä<br />
varten.<br />
– Vesihuoltoalan<br />
toimijat ovat kertoneet tarpeesta<br />
valtakunnalliselle julkaisulle,<br />
jossa on ohjeistusta ja esimerkiksi<br />
sopimusmalleja siitä, miten<br />
vesihuoltolaitosten yhteistyötä<br />
parannetaan ja vesihuoltolaitoksia<br />
yhdistetään, olivatpa ne sitten<br />
kunnan tai osuuskuntien laitoksia,<br />
– Tärkeintä ohjeistuksessa on<br />
se, että se on käyttökelpoista<br />
kaikille toimijoille – pienillekin,<br />
Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan<br />
päällikkö Kirsi Rontu sanoo.<br />
VESIHUOLTOYHTEISTYÖN OPAS<br />
OSUUSKUNNILLE JA KUNNILLE<br />
Selvitetään vesihuoltolaitosten<br />
ja vesiosuuskuntien tai vesiosuuskuntien<br />
yhdistyessä tarvittava<br />
yhteinen näkemys omaisuuden<br />
arviointiin, yhteisen hallinnon<br />
muodostamiseen, sopimuspohjiin<br />
sekä taksapolitiikkaan.<br />
Otetaan kantaa kunnan vesihuoltoavustuspolitiikkaan<br />
sekä<br />
kunnan toiminta-alueen hyväksymisprosessiin<br />
ja liittämisvelvollisuudesta<br />
vapauttamispäätösprosessiin.<br />
Laaditaan sopimusmalli ja selkeät<br />
ohjeet, jotka sisältävät<br />
muun muassa seuraavat vesihuoltolaitosten<br />
yhdistymiseen<br />
liittyvät asiat:<br />
siosuuskunnassa<br />
<br />
det<br />
(sisältäen myös osuuskuntalain)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Hanke aloitetaan laajapohjaisella<br />
seminaarilla syyskuussa<br />
2012, jossa sovitaan työn tavoitteista<br />
ja etenemisestä ja kirjataan<br />
osapuolten näkemykset<br />
sekä perustetaan hankkeelle ohjausryhmä.<br />
Suomen Kuntaliiton<br />
yhdyskuntatekniikan<br />
päällikkö<br />
Kirsi Rontu<br />
sanoo.<br />
Myös toiminta-aluepäätöksiin<br />
ja liittymisvelvollisuudesta<br />
vapauttamiseen<br />
halutaan selviä<br />
kriteereitä. Tärkeää<br />
on luoda yhteiset<br />
pelisäännöt<br />
koko vesihuoltoalalle.<br />
Painoarvoa<br />
hankkeeseen tuo<br />
Ronnun mukaan se, että oppaan<br />
laadinnassa ovat mukana MMM,<br />
YM, Pirkanmaan ely-keskus,<br />
VVY, Pellervo-seura, SVOSK ja<br />
Kuntaliitto.<br />
– Tärkeintä ohjeistuksessa on,<br />
että se on käyttökelpoista kaikille<br />
toimijoille – pienillekin. Hankkeessa<br />
tullaan selvittämään myös<br />
kuntien vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien<br />
tai vesiosuuskuntien<br />
keskinäisissä yhdistymisissä<br />
tarvittava yhteinen näkemys<br />
omaisuuden arviointiin, yhteisen<br />
hallinnon muodostamiseen,<br />
sopimuspohjiin sekä taksapolitiikkaan,<br />
Rontu kertoo.<br />
Tavoitteena suositus<br />
toimintatavoista<br />
Tavoitteena on muodostaa suositus<br />
vaihtoehtoisista toimintatavoista<br />
kun yhteistyötä ryhdytään<br />
tiivistämään tai jos vesihuoltolaitoksia<br />
ja osuuskuntia yhdistetään.<br />
Yhdistymisissä otetaan huomioon<br />
kaikki organisoitumisvaihtoehdot.<br />
– Kuntien ja niiden alueella<br />
toimivien vesiosuuskuntien välillä<br />
tarvitaan joustavaa ja luottamuksellista<br />
yhteistyötä. Jo suunnitteluvaiheessa<br />
tulisi yhteistyössä<br />
todeta verkostojen tekninen<br />
yhteensopivuus mahdollista tulevaisuuden<br />
yhdistymistä silmälläpitäen.<br />
Pitkällä tähtäimellä voisi<br />
ajatella, että alueellinen vesihuoltolaitos,<br />
johon myös osuuskunnat<br />
liittyisivät, parantaisi toimintavarmuutta<br />
ja kustannustehokkuutta,<br />
Rontu pohtii.<br />
– Ohjeistuksesta tehdään<br />
maksuton verkkojulkaisu, joka<br />
sisältää sopimusmallit. Se on<br />
tarkoitus julkaista ensi keväänä.<br />
Osuuskuntien tietoon julkaisu ja<br />
sen tieto saadaan SVOSK ry:n ja<br />
VVY:n kautta. Toivomme myös,<br />
että julkaisun sisältö kiinnostaisi<br />
mediaa, Kirsi Rontu sanoo. <br />
Oppaan kokoamisesta vastaa Kuntaliitossa<br />
DI Henna Luukkonen, ja se on<br />
keväällä 2013 ladattavissa Kuntaliiton<br />
maksuttomana verkkojulkaisuna osoitteesta<br />
http://shop.kunnat.net/.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
13
Talouden ohjaus ja valvonta kaipaavat terävöittämistä<br />
VESIHUOLTOLAKI<br />
– tasapainoilua julkis- ja<br />
yksityisoikeuden välillä<br />
Reilun vuosikymmenen<br />
voimassa ollut vesihuoltolaki<br />
on toiminut<br />
kohtuullisen hyvin. Lakia<br />
sovellettaessa toimitaan<br />
sekä julkisoikeuden<br />
että yksityisoikeuden<br />
piirissä. Asiakas<br />
ei aina ole selvillä pelisäännöistä.<br />
Vesihuollon<br />
palveluolemuksesta<br />
huolimatta kunnalla on<br />
keskeinen julkisoikeudellinen<br />
rooli sen kehittämisessä.<br />
Jaakko Gustafsson<br />
LuK/hall.yo<br />
Itä-Suomen yliopisto<br />
Vesihuoltolaki (VHL) on erityislaki,<br />
jota sovelletaan kaikkeen<br />
laitosmuotoiseen vesihuoltotoimintaan,<br />
riippumatta sen organisointitavasta<br />
tai omistuspohjasta.<br />
Osa VHL:n säätelemästä toiminnasta,<br />
kuten esimerkiksi kehittämissuunnitelman<br />
laatiminen ja<br />
vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen<br />
määrääminen, edellyttävät<br />
kunnalta julkisoikeudellista päätöksentekoa.<br />
Tämä ei kuitenkaan<br />
tarkoita, että kaikki VHL:n mukainen,<br />
asiakkaiden asemaan vaikuttava<br />
päätöksentekomenettely<br />
olisi luonteeltaan kokonaisuudessaan<br />
julkisoikeudellista.<br />
On lisäksi otettava huomioon,<br />
että vesihuoltolaitosten toiminnan<br />
organisoinnissa joudutaan<br />
soveltamaan myös muita säädöksiä<br />
kuten kirjanpitolainsäädäntöä<br />
ja muuta soveltuvaa toimialakohtaista<br />
lainsäädäntöä. Tällaisia<br />
ovat esimerkiksi kunnallisten<br />
vesihuoltolaitosten osalta<br />
kuntalain 10a luku, jota sovelletaan<br />
kunnallisiin liikelaitoksiin ja<br />
kuntayhtymiin, sekä vesihuoltoosuuskuntien<br />
osalta osuuskuntalaki<br />
(1488/2001). Yhtiömuotoiseen<br />
vesihuoltolaitostoimintaan<br />
sovelletaan puolestaan osakeyhtiölakia<br />
(624/2006).<br />
Vesilaitoksen ja asiakkaan<br />
välillä on kuluttajasuhde<br />
Vaikka kunnallinen vesihuoltolaitos<br />
toimisi käytännössä kunnan<br />
osana, vesihuoltolaitoksella<br />
ei ole varsinaisia viranomaistehtäviä.<br />
Näin ollen vesihuoltolaitoksen<br />
ja sen asiakkaan välillä<br />
ei ole viranomaissuhdetta (joka<br />
tarkoittaisi siis julkisoikeudellista<br />
oikeussuhdetta) vaan kuluttajasuhde,<br />
jota säännellään VHL:n<br />
lisäksi myös muiden tähän asiayhteyteen<br />
soveltuvien säädösten<br />
kuten kuluttajansuojalain (KSL,<br />
38/1978) perusteella.<br />
Vesihuoltolaitoksen kannalta<br />
keskeistä on vakaa laitostalous,<br />
joka mahdollistaa myös tarpeelliset<br />
investoinnit. Vesihuoltolaitoksen<br />
asiakkaan kannalta keskeisin<br />
intressi on saada tarvitsemansa<br />
vesihuoltopalvelut (talousvesi,<br />
viemäröinti, tietyissä tapauksissa<br />
kuivatusvesien poisjohtaminen)<br />
luotettavasti ja edulliseen<br />
hintaan. Vesihuoltolain mukaisilla<br />
maksukäytännöillä tulisi tukea<br />
näitä tavoitteita. Maksujen määräytymisperusteet<br />
eivät kuitenkaan<br />
aina ole taloudelliselta ja oikeudelliselta<br />
kannalta aivan niin<br />
yksiselitteisiä ja selkeästi ilmoitettuja<br />
kuin intressien ja VHL:n<br />
tavoitteiden toteutumisen kannalta<br />
voitaisiin pitää toivottavana.<br />
VHL 4 luku säätää vesihuollon<br />
maksujen yleisistä perusteista,<br />
maksuista sekä kunnallisen<br />
laitoksen kirjanpidosta ja VHL<br />
5 luku vesihuollon sopimuksista,<br />
yleisistä toimitusehdoista, sopimusehtojen<br />
muuttamisesta sekä<br />
sopimusten irtisanomisesta.<br />
Koska kyse on edellä mainitun<br />
kuluttajasuhteen ehtojen sääntelystä,<br />
joihin ei liity suoranaista<br />
julkisen vallan käyttöä, nämä<br />
kyseiset säännökset ovat siten<br />
luonteeltaan yksityisoikeudellisia.<br />
VHL:n tultua voimaan 2001<br />
kaikki sen nojalla asiakkailta veloitettavat<br />
vesihuollon maksut sekä<br />
vesihuoltopalveluja koskevat<br />
sopimukset ovat siten luonteeltaan<br />
yksityisoikeudellisia.<br />
Yksityisoikeudelliseen maksu-<br />
ja sopimusjärjestelmään siirtymisen<br />
eräänä tavoitteena on ollut<br />
maksujen ja niiden määräytymisperusteiden<br />
valvonnan läpinäkyvyyden<br />
parantaminen, mikä<br />
on olennaista muun muassa asiakkaiden<br />
yhdenvertaisen kohtelun<br />
sekä vesihuoltolaitosten laitostalouden<br />
valvonnan kannalta.<br />
Yhtenä tarkoituksena on ollut<br />
myös parantaa aiheuttamisperiaatteen<br />
ja kustannusten kattamisen<br />
periaatteen toteutumista<br />
ja toteuttamisen valvontaa ja näin<br />
kustannusten oikeaa kohdentamista<br />
niiden aiheuttajalle vesihuoltopalvelujen<br />
hinnoittelussa.<br />
Valvonnan ja oikeusturvan<br />
ongelmia<br />
Asiakkaiden kannalta yksityisoikeudelliseen<br />
maksu- ja sopimusjärjestelmään<br />
siirtyminen ei<br />
ole kuitenkaan ollut täysin ongelmatonta.<br />
Maksujen ja sopimusten<br />
yksityisoikeudellisesta luonteesta<br />
johtuen niissä ilmeneviin<br />
erimielisyyksiin ei siten lähtökohtaisesti<br />
voida hakea muutosta<br />
valituksella hallinto-oikeuteen,<br />
vaan ne tulevat ratkaistaviksi<br />
muiden yksityisoikeudellisten<br />
riita-asioiden tapaan kanteella<br />
käräjäoikeudessa.<br />
Tätä ei kuitenkaan voida pitää<br />
vesihuoltolaitoksen asiakkaan<br />
kannalta mitenkään ongelmattomana,<br />
sillä yksityisoikeudelliseen<br />
prosessiin liittyvä oikeuskuluriski<br />
voi olla huomattava, ja lisäksi<br />
niin vesihuoltolaitosten asiakkailta<br />
kuin käräjäoikeuksiltakin<br />
yleensä puuttuu myös esimerkiksi<br />
VHL 4 luvun mukaisissa asioissa<br />
tarvittavaa taloudellista ja oikeudellista<br />
asiantuntemusta.<br />
Kunnallisten vesihuoltolaitosten<br />
palvelujen hinnoittelun<br />
perustan muodostavasta taksasta<br />
päättää kunnan johtosään-<br />
14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
VESIHUOLTO<br />
nössä nimetty kunnan toimielin,<br />
yleensä valtuusto. Kyseinen taksapäätös<br />
(erotuksena VHL 4 luvun<br />
mukaisista yksityisoikeudellisista<br />
maksuista) on siten luonteeltaan<br />
julkisoikeudellinen, ja<br />
tähän päätökseen on näin ollen<br />
myös mahdollista hakea muutosta<br />
kunnallisvalitusteitse. Sen<br />
sijaan esimerkiksi vesihuoltoosuuskuntien<br />
asiakkaiden mahdollisuudet<br />
hakea julkisoikeudellista<br />
tietä muutosta vesihuoltomaksujensa<br />
määräytymisperusteisiin<br />
ovat erittäin rajoitettuja,<br />
kuten käy ilmi esimerkiksi tapauksesta<br />
KHO:2012:39.<br />
Laitoksen omistusmuoto<br />
määrittää näin huomattavilta<br />
osin myös asiakkaiden käytettävissä<br />
olevien oikeusturvakeinojen<br />
laajuuden maksuihin kohdistuvan<br />
muutoksenhaun kannalta.<br />
Tätä voidaan pitää ongelmallisena<br />
erityyppisten vesihuoltolaitosten<br />
asiakkaiden välisen tasa-arvoisuuden<br />
kannalta. Tästä johtuen<br />
myös vesihuollon asiakassuhteissa<br />
saattaa toisinaan syntyä tilanteita,<br />
jolloin voi olla vaikeuksia<br />
päättää, tulisiko ratkaistavana<br />
oleva, maksujen määräytymisperusteisiin<br />
liittyvä asia tai kiista<br />
käsitellä yksityis- vai julkisoikeudellisessa<br />
järjestyksessä.<br />
Se aiheuttaa osaltaan epätietoisuutta<br />
niin vesihuoltolaitosten<br />
ja viranomaisten (kunta) päätöksenteossa<br />
kuin asiakkaidenkin<br />
keskuudessa muun muassa aiemmin<br />
mainitusta kunnallisvalitusmahdollisuuden<br />
sattumanvaraisuudesta<br />
johtuen.<br />
Valvonnan vastuut<br />
hajallaan<br />
Asiakkaan kannalta erityisen ongelmallista<br />
voi olla, että maksujen<br />
kohtuullisuuden ja määräytymisperusteiden<br />
valvonta ei sinänsä<br />
kuulu varsinaisesti kunnan<br />
enempää kuin ely-keskuksenkaan<br />
toimivaltaan, vaan kyseiset<br />
viranomaiset voivat käyttää toimivaltaansa<br />
vain hallinnollisiin<br />
asioihin eli VHL:n edellyttämään<br />
julkisoikeudelliseen päätöksentekoon<br />
liittyen.<br />
VHL:n mukaisten yksityisoikeudellisten<br />
velvoitteiden valvonta<br />
sen sijaan kuuluu kuluttajariitalautakunnalle<br />
(KSL:n mukaiset<br />
asiat) sekä kilpailuvirastolle<br />
(KilpailuL:n mukaiset asiat,<br />
johtuen vesihuoltolaitoksen<br />
asemasta toiminta-alueensa ns.<br />
luonnollisena monopolina). Nimenomaisesti<br />
VHL:n nojalla nämäkään<br />
tahot eivät voi ottaa kantaa<br />
mahdollisiin ongelmatilanteisiin<br />
VHL:n mukaisissa maksu- ja<br />
sopimusasioissa.<br />
Suomessa ei ole tällä hetkellä<br />
mitään sellaista viranomaistahoa,<br />
jolle juuri VHL:n mukaisten<br />
maksujen (ja sopimusasioiden)<br />
valvonta nimenomaisesti ja<br />
viran puolesta kuuluisi. Tilanne<br />
on hankala, sillä yksityisoikeudellista<br />
prosessia ei voida pitää<br />
vesihuoltolaitoksen asiakkaan<br />
kannalta erityisen tehokkaana<br />
edunvalvontakeinona mahdollisissa<br />
kiistoissa.<br />
Kokonaisuudessaan reilun<br />
vuosikymmenen voimassa olleesta<br />
VHL:sta saadut kokemukset<br />
ovat olleet myös maksukäytäntöjen<br />
osalta pääasiallisesti<br />
myönteisiä. Maksujen oikeudellisten<br />
määräytymisperusteiden ja<br />
niiden valvontakäytäntöjen osalta<br />
tietynlaista terävöittämistä kuitenkin<br />
kaivattaisiin. Loppuraporttinsa<br />
jättänyt vesihuoltolain<br />
tarkistamistyöryhmä onkin esittänyt<br />
VHL:n edellyttämien valvontakäytäntöjen<br />
tehostamista<br />
myös lain yksityisoikeudellisten<br />
velvoitteiden toteutumisen seurantaan<br />
liittyen. <br />
Kirjoittaja laatii Itä-Suomen yliopiston<br />
oikeustieteen laitoksella opinnäytetyötä<br />
vesihuollon maksujen määräytymiseen<br />
vaikuttavista seikoista.<br />
70<br />
70 % maapallon pinta-alasta on vettä.<br />
High-efficiency -tekniikan edelläkävijä: Wilo.<br />
70 % maapallon pinta-alasta on vettä. Veden huolellinen ja tehokas käsittely säästää yhteisiä resurssejamme. Wilon high-efficiency -pumput, kuten IE4 -luokan<br />
kestomagneettimoottorilla varustettu Wilo-Helix EXCEL ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut Wilo-TWI -porakaivopumput säästävät sekä luontoa että<br />
rahaa. Seuraavan sukupolven tulevaisuus on jo tänään meidän käsissämme. Lisää tulevaisuutta Internet-sivuillamme www.wilo.fi/he<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
15
PUURAKENTAMINEN<br />
edellyttää yhteistyötä<br />
Växjöläinen puurakentamisen asiantuntija Hans<br />
Andrén patistelee Suomen kuntia keksimään lisää<br />
käyttöä puulle, jolle paperitehtaat sulkevat<br />
oviaan. Hänestä puurakentamisen kehittäminen<br />
vaatii yritysten, kuntien ja yliopistojen yhteistyötä.<br />
Neuvoja ja kahdeksankerroksisia esimerkkejä on<br />
tarjolla Ruotsissa.<br />
TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen<br />
Puu kumahtaa, kun viimeiset<br />
laudat lyödään paikoilleen kolmanteen<br />
kerrokseen. On vuosi<br />
1992 ja ruotsalaisessa Växjön<br />
kaupungissa on juuri valmistunut<br />
kielletty talo. Silloin Ruotsin<br />
laki esti rakentamasta yli kaksikerroksista<br />
puutaloa.<br />
Växjön puukerrostalo tehtiin<br />
poikkeuslailla, sillä metsäisen<br />
Kaakkois-Ruotsin katsottiin<br />
olevan poikkeuksellisessa tilanteessa.<br />
– Poliitikot katsoivat karttaa.<br />
Hallitus päätti, että puusta tehdään<br />
businestä, se on ympäristöystävällistä<br />
ja sitä on kehitettävä<br />
vientituotteeksi.<br />
Växjöstä tuli ensimmäinen<br />
kaupunki, jossa puu tuli kunnan<br />
strategiaan. Meidän piti tukea ja<br />
lisätä sen käyttöä, Växjön kunnallisyhtiön<br />
(Växjö Kommunföretag<br />
AB) projektikoordinaattori Hans<br />
Andrén kertoo.<br />
Nyt on kulunut kaksi vuosikymmentä<br />
poikkeuslaista ja<br />
korkeasta puurakentamisesta<br />
tuli sallittua vuonna 1994. Andrén<br />
lähtee oppaaksi kaupunkikierrokselle<br />
ja lupaa näyttää mitä<br />
sen jälkeen on tapahtunut.<br />
Tuhkasta nousi puuta<br />
Puurakentaminen oli iso askel<br />
kaakkoisruotsalaiselle 60 000<br />
asukkaan Växjölle, joka oli palanut<br />
kolmesti. Sen kirkkoa olivat<br />
lieskat nuolleet seitsemän kertaa.<br />
– Ne palot tapahtuivat suurimmaksi<br />
osaksi tanskalaisten vallan<br />
aikana, Andrén huomauttaa.<br />
Hän ei ole huolissaan siitä, että<br />
puiset kerrostalot muodostaisivat<br />
maailman korkeimpia kokkoja.<br />
– Jopa teidän VTT:nne (Valtion<br />
teknillinen tutkimuskeskus) on<br />
myöntänyt, ettei puurakentaminen<br />
ole ongelma paloturvallisuuden<br />
kannalta. Insinöörit ja arkkitehdit<br />
pystyvät suunnittelemaan<br />
rakennukset niin hyvin.<br />
Växjön vanha kaupunkikeskusta<br />
on rakennettu kivestä ja<br />
puusta, eikä se näytä puurakentamisen<br />
kannalta mitenkään erityiseltä.<br />
Sen sijaan Växjö kaavoitti<br />
uudemman kaupunginosan, Välle<br />
Broarin niin, että kaikkien uusien<br />
rakennusten materiaalina tulee<br />
olla puuta.<br />
Samalla alueella sijaitsee myös<br />
Linnéen yliopisto, joka on kehittänyt<br />
puurakentamista. Sen omat<br />
opetustilat ovat toimineet myös<br />
kokeilukenttänä.<br />
Tavoitteena on noin 1 500<br />
asuntoa, noin 100 000 neliömetrin<br />
verran puisia koteja ja liikehuoneistoja.<br />
Kunta omistaa itse<br />
paljon: noin 12 000 asuntoa koko<br />
kaupungissa. Niiden kautta se on<br />
voinut vaikuttaa rakentamiseen.<br />
Puurakentaminen<br />
teollisemmaksi<br />
Växjön ”rakennettuja puita” on<br />
käynyt katsomassa 5 700 vierasta,<br />
ja Andrén on puhunut puun<br />
ekologisuudesta ja passiivitaloista<br />
kyllästymiseen asti. Niiden sijaan<br />
hän haluaisi puhua siitä, mitä<br />
kaupunki todella on.<br />
– Koko kaupunkisuunnittelun<br />
tulee lähteä siitä. Kaupunki<br />
on sama kuin ihmiset. Meidän<br />
on mietittävä, miten he haluavat<br />
asua. Ikeakaan ei puhu tänä<br />
päivänä huonekaluista, vaan elämäntyylistä.<br />
Tämän päivän tyyli on asua<br />
yksin. Ruotsissa 47 prosenttia<br />
on yhden hengen talouksia. Andrén<br />
päivittelee rakennuskustannusten<br />
nousun olevan järjetöntä.<br />
Ennen asumiseen meni ihmisten<br />
tuloista keskimäärin 30 prosenttia,<br />
nyt 50.<br />
16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
Hans Andrénin mielestä<br />
puurakentamisen<br />
arkkitehtuuriin tulisi<br />
kiinnittää enemmän huomiota.
YHDYSKUNTA<br />
Limnologenin julkisivu on rakennettu niin,<br />
ettei seinäpinnassa oleva puu juuri kastu.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
17
YHDYSKUNTA<br />
Växjön kaupunki omistaa useimmat Linneén yliopistorakennukset ja on edistänyt myös niissä puurakentamista.<br />
– Meidän oli kehitettävä puurakentamista<br />
teollisemmaksi ja<br />
leikattava kuluja. Oli tehtävä hyviä<br />
asuntoja naurettavan halvalla.<br />
Lisäksi oli tehtävä jotain suljetuille<br />
paperitehtaille ja työpaikkojen<br />
menetyksistä kärsiville ihmisille.<br />
Hans Andrén tarkistaa,<br />
miten kerrostalon<br />
puujulkisivun maali<br />
on kestänyt.<br />
Pitkäjänteistä<br />
yhteistyötä<br />
Yliopiston ja liike-elämän yhteistyötä<br />
syvennettiin. Kumppaniksi<br />
tuli myös metsäkonserni<br />
Södra, jonka muodostaa<br />
50 000 metsänomistajaa.<br />
Yksi innovaatioista oli<br />
käyttää puun sahauksessa jääviä<br />
ylijäämäosia hyväksi. Pelletin<br />
valmistuksen sijaan ruotsalaisinsinöörit<br />
sahasivat palat ja<br />
liimasivat ne yhteen materiaaliksi,<br />
jota voidaan käyttää seinänä.<br />
Puun arvo nousi 100 – 500 prosenttia.<br />
Växjö ei tukeutunut vain<br />
oman kotiseutunsa kehitystyöhön,<br />
vaan on kokeillut ja kilpailuttanut<br />
myös muiden maiden<br />
valmistajien tuotteita. Lingnaturin<br />
elementit tilattiin<br />
Sveitsistä, josta pihaan<br />
ajoi kaksi rekkaa. 14 päivän<br />
kuluttua runko oli<br />
pystyssä.<br />
– Se on tärkeää! Lyhentynyt<br />
rakennusaika leikkaa<br />
kuluja.<br />
Toisaalta rakennusaikaa<br />
pidentää pressujen<br />
pystytys, sillä puuelementit<br />
eivät saa kastua.<br />
– Olemme käyttäneet<br />
myös suomalaisia paneeleja,<br />
Andrén lisää.<br />
Ensimmäinen<br />
passiivitennishalli<br />
Ennen kuin saavumme<br />
Välle Broariin, meitä tervehtii<br />
Ruotsin korkein puurunkoinen<br />
kerrostalo, Portvakten.<br />
Passiivitalona tunnetun kahdeksankerroksisen<br />
talon kohdalla<br />
Andrén painaa kaasua. Hän ei<br />
halua, että yksinkertaisen valkoista<br />
ja pelkistettyä Portvaktenia<br />
kuvataan.<br />
– Sen arkkitehtuuri on kauheaa,<br />
vaikka rakennus sisältää huipputekniikkaa.<br />
Nyt puurakentaminen<br />
on onneksi mennyt parempaan<br />
suuntaan, projektipäällikkö<br />
sanoo ja pysäyttää auton lähes<br />
valmiin tennishallin pihaan.<br />
Tennistähden<br />
oma hanke<br />
Paikallisen tennistähden Stefan<br />
Edbergin hankkeena tunnettu<br />
rakennus on ensimmäinen kansainväliset<br />
kriteerit täyttävä passiivitennishalli,<br />
joka on tehty lähes<br />
kokonaan puusta. Halli rakennetaan<br />
yksityisin voimin,<br />
18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
pääosin metsäkonserni Södran<br />
rahoituksella.<br />
Växjön vanhasta keskustasta<br />
kahden kilometrin päässä – se<br />
on pyöräilymatka, Andrén huomauttaa<br />
– sijaitsee ostoskeskus,<br />
jonka yhteyteen rakennetaan kovaa<br />
vauhtia myös urheilukeskusta.<br />
Sinne tulee muun muassa jääkiekko-<br />
ja salibandyareena sekä<br />
pyöräilyhalli. Puuta käytetään<br />
niidenkin rakentamisessa hyväksi.<br />
Rahoitus järjestyi växjöläisen<br />
entisen pyöräilymestarin lahjoituksena.<br />
Kunta omistaa<br />
yliopiston<br />
Växjön kaupungin yhteistyö Linnéen<br />
yliopiston kanssa on poikkeuksellisen<br />
tiivistä. Kaupunki<br />
nimittäin omistaa yliopiston tilat<br />
ja huolehtii niiden kunnossapidosta.<br />
Sivutuotteena akateemikot<br />
ja kunnan virkailijat ovat oppineet<br />
tuntemaan toisensa.<br />
Andrénin mielestä se on hyvä<br />
asia. Hän pudistaa päätään<br />
kuullessaan Suomessa käynnissä<br />
olevasta yliopistojen yksityistämisestä.<br />
– Se on huono juttu. Kuntien<br />
pitäisi omistaa kiinteistöt, hän sanoo<br />
kävellessään yliopiston puulaboratorion<br />
ohi. Yläkerran viherkaton<br />
alla tutkijat tekevät lujuuslaskelmia.<br />
Parhaillaan he kehittävät<br />
puurakenteiden kiinnityssysteemiä,<br />
jotta halkeamia tulisi<br />
vähemmän.<br />
Rakenteilla on myös 200 asuntoa,<br />
3 – 8-kerroksisia taloja. Rakennustekniikkaa<br />
kehitetään<br />
edelleen. Växjö on sitonut kätensä<br />
puuhun, sillä uudet tuotteet<br />
tarvitsevat tukea ja projekti<br />
on pitkä.<br />
Silti puurakentamisen nykytekniikka<br />
on Ruotsissa harvojen<br />
yritysten käsissä. Andrén laskee<br />
niitä olevan neljästä viiteen.<br />
Tilanne on hieman ongelmallinen<br />
ja Andrén toivookin osaamisen<br />
leviävän laajemmalle. Ehkä<br />
Suomeen<br />
– Teidän täytyy uskoa itseenne<br />
ja kehittää omat ratkaisunne.<br />
Tietenkin voitte hakea partnereita<br />
Ruotsista, mutta suomalaisilla<br />
on hyvä traditio puurakentamisessa.<br />
Verkostoitumisen kautta<br />
levitetään parhaita esimerkkejä.<br />
Lukuisat metsänomistajat<br />
tulppana Suomessa<br />
Andrésta suomalaisen puurakentamisen<br />
esteenä ovat pienet ja lukuisat<br />
metsänomistajat. Heillä ei<br />
ole ollut intressiä kehittää alaa samalla<br />
tavoin kuin Ruotsissa.<br />
Se on hänestä suurempi este<br />
kuin betonirakentamisen suosio.<br />
Puurakentamisen mekan<br />
projektipäällikkö ei halua puhua<br />
pahaa muista rakennusmateriaaleista.<br />
– Täytyy nähdä toiset kollegoina,<br />
ovia ei saa sulkea keneltäkään.<br />
Meidän ideamme on<br />
tehdä yhdessä. Siihen kuuluvat<br />
yliopisto, liike-elämä ja poliitikot.<br />
Sen mitä me Ruotsissa<br />
olemme tehneet, olemme tehneet<br />
yhdessä. <br />
VÄXJÖN PUURAKENNUSKOHTEITA<br />
LIMNOLOGEN<br />
Neljä kahdeksankerroksista kerrostaloa<br />
Valmistui vuonna 2009<br />
Käytettiin Martinsonin puuelementtejä<br />
Arkitekt Bolagetin suunnittelema<br />
Julkisivun paloturvallisuusmääräykset toteutettiin ilman sprinklereitä<br />
PORTVAKTEN<br />
Kaksi kahdeksankerroksista kerrostaloa<br />
64 vuokra-asuntoa<br />
Asunnoissa on käyttösähkön ja -veden mittausjärjestelmät<br />
Asukkaat voivat vähentää vuokraansa vettä ja sähköä säästämällä<br />
Tupakointi on kielletty molemmissa taloissa, lemmikit toisessa<br />
Käytettiin Martinsonin puuelementtejä<br />
A TRIMBLE COMPANY<br />
Uskalla nähdä<br />
ja saavuttaa<br />
enemmän<br />
Parempaa asiakaspalvelua verkossa<br />
Tekla Palaute<br />
Paikkatietoja hyödyntävä web-sovellus palautetiedon<br />
antamiseen, käsittelyyn ja julkaisuun<br />
< Käytettävissä 24/7<br />
< Asiakaspalvelutoiminnan tehostuminen<br />
< Palautearkisto tietojen analysointiin<br />
ja tilastointiin<br />
< Toimenpiteiden ja resurssien kohdistamisen<br />
helpottuminen<br />
< www.tekla.com/tekla-palaute<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
19
IFME:n maailmankongressi<br />
toi Suomen suveen kuntatekniikan tekijöitä<br />
läheltä ja kaukaa<br />
Kongressin osanottajilla oli tilaisuus tutustua maanalaiseen Helsinkiin Kaisaniemestä<br />
Ruoholahteen menevässä tunnelissa. Matkalla tutustuttiin myös Helsingin kaupungin<br />
rakentamispalvelu Staran maanalaiseen varikkoon Kampissa.<br />
Kestävä yhdyskunta<br />
on yhteinen tavoite<br />
Kesäkuun alussa Helsingin kaupunki, SKTY ja RIL isännöivät kolmen vuoden<br />
välein järjestettävää kuntatekniikan maailmanjärjestö IFME:n kongressia.<br />
Tapahtuma oli samalla tämän vuoden Kuntatekniikan päivät. Kestävän<br />
yhdyskunnan teeman alla pidettyyn tapahtumaan osallistui lähes 500 alan<br />
ammattilaista 28 maasta.<br />
TEKSTI Paavo Taipale<br />
Kongressin anti oli erittäin<br />
monipuolinen. Esillä olivat vahvasti<br />
muun muassa omaisuuden<br />
hallinta, kaupunkisuunnittelu ja<br />
energiatehokkuus. Kongressin<br />
pääteemana ollut kestävä yhdyskunta<br />
on osallistujien yhteinen<br />
tavoite. Näyttää kuitenkin siltä,<br />
että keinot sen saavuttamiseksi<br />
on valittava ainakin osittain paikallisista<br />
lähtökohdista.<br />
Kongressin avausistunnon<br />
keynote-puheenvuoron käytti<br />
europarlamentaarikko, nykyinen<br />
puolustusministeri Carl Haglund.<br />
Hän korosti toimivan infrastruktuurin<br />
merkitystä kasvun<br />
keskeisenä taustatekijänä myös<br />
taloudellisesti vaikeinakin aikoina<br />
ja viittasi euroopanlaajuisiin<br />
rahoitusratkaisuihin alan tärkeiden<br />
hankkeiden toteuttamiseksi.<br />
– Investointeja kuntatekniikkaan<br />
edistetään EU-tasolla taloudellisista<br />
haasteita huolimatta.<br />
Panostukset suuriin infrastruktuurihankkeisiin<br />
ovat saaneet<br />
erityistä huomiota viime aikoina.<br />
Merkittäviä investointeja<br />
on tulevaisuudessa tarkoitus<br />
mahdollistaa muun muassa projektibondeilla<br />
eli EU:n takaamilla<br />
hankejoukkovelkakirjoilla, Haglund<br />
sanoo.<br />
20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
Paavo Taipale<br />
YHDYSKUNTA<br />
Integroitu yhdyskuntasuunnittelu<br />
tärkeää<br />
Kolmannen kongressipäivän keynote-puheenvuoron<br />
pitänyt tukholmalaisen<br />
KTH:n professori ja<br />
SWECO:n johtava arkkitehti Ulf<br />
Ranhagen uskoo urbaanin ympäristön<br />
tarjoavan lukuisia keinoja<br />
muuntaa yhdyskuntatekniikkaa<br />
ekologisesti kestävään<br />
suuntaan.<br />
Aihe herättää kiinnostusta<br />
maailmanlaajuisesti, sillä vuonna<br />
2050 jopa 75 prosenttia maapallon<br />
väestöstä arvioidaan elävän<br />
kaupungeissa.<br />
– Vaikka suurkaupungeissa<br />
päästöt, jätteiden käsittely ja sosiaaliset<br />
ongelmat korostuvat, prosessien<br />
nykyistä parempi koordinointi<br />
mahdollistaisi resurssien<br />
tehokkaamman hyödyntämisen<br />
esimerkiksi energia-, jäte- ja vesihuollossa,<br />
hän sanoo.<br />
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistyksen<br />
SKTY:n puheenjohtajan<br />
Jorma Vaskelaisen<br />
kolmivuotinen kausi<br />
IFME:n presidenttinä<br />
päättyi Helsingin<br />
kongressiin.<br />
Carl Haglund pitää mahdollisena<br />
myös eurooppalaisten rahoitusjärjestelyjen<br />
käyttöönottoa tärkeiden<br />
investointien toteutumisen<br />
varmistamiseksi.<br />
Adolfo Vera<br />
Lapsille hyvä kaupunki<br />
on hyvä kaikille.<br />
Ranhagen uskoo vahvasti kaupunkien<br />
rooliin tulevaisuudessa<br />
ja sanoo niiden olevan ratkaisu<br />
eikä ongelma. Hänen mielestään<br />
kaupunkisuunnittelussa tulisi<br />
lähteä lapsen maailmasta.<br />
– Kokonaisvaltainen lähestymistapa<br />
jo suunnitteluvaiheessa<br />
on tärkeää. Tämän onnistuminen<br />
edellyttää paitsi poliittista tahtotilaa<br />
ja päättäjiltä vahvaa johtajuutta,<br />
myös vahvaa osaamista monimutkaisten<br />
urbaanien ratkaisujen<br />
kehittämisessä ja toimeenpanossa.<br />
Ruotsissa on vuosina 2008–<br />
2012 ollut käynnissä kansallinen<br />
ohjelma, jonka tavoitteena<br />
on kaupunkikehityshankkeiden<br />
tiedonvaihdon ja tutkimusyhteistyön<br />
parantaminen, kestävän<br />
kaupunkikehityksen esteiden<br />
tunnistaminen ja suunnittelun<br />
sosiaalisen ulottuvuuden<br />
vahvistaminen. Ohjelma tarjoaa<br />
myös kanavan valtion tuen kohdentamiseksi<br />
kasvihuonekaasupäästöjen<br />
leikkaamiseksi.<br />
Ruotsiin rakennettiin miljoona<br />
asuntoa vuosina 1965–1975.<br />
Nyt nämä ovat peruskorjausiässä.<br />
Valtio on tukenut viime aikoina<br />
energiakorjauksia vuosittain<br />
vajaalla 20 miljoonalla eurolla<br />
myöntämällä enintään 30 prosenttia<br />
tukea peruskorjausten sellaisista<br />
lisäkustannuksista, jotka<br />
ovat aiheutuneet energiatehokkuuden<br />
parantamisesta, Ranhagen<br />
kertoo.<br />
Asukkaiden aktivoiminen<br />
kaupunkisuunnitteluun on avainkysymys,<br />
jotta ihmisten tarpeet ja<br />
mielipiteet kestävästä asuinympäristöstä<br />
ja palveluista tulisivat otetuksi<br />
huomioon.<br />
– Useissa ruotsalaisissa kunnissa<br />
viranomaiset käynnistävät<br />
dialogin kuntalaisten kanssa osana<br />
suunnitteluprosessia. Asukkaille<br />
tarjoutuu näin tilaisuus lausua<br />
mielipiteitään suunnitelmien<br />
vahvuuksista ja heikkouksista, sekä<br />
tuoda esille ideoita nykyisten<br />
ja uusien alueiden kehittämiseksi.<br />
Onnistuneita esimerkkejä<br />
maankäytön, materiaalien ja infrastruktuurin<br />
eri osa-alueiden<br />
integraatiosta löytyy Ruotsista jo<br />
nyt. Ulf Ranhagen nostaa esille<br />
Tukholman Hammarby Sjöstadin,<br />
jossa vanha teollisuus- ja satama-alue<br />
on rakennettu kestävän<br />
kehityksen periaatteiden mukaisesti.<br />
Siellä kestävä asuminen toteutuu<br />
oikeastaan itsestään eikä vaadi<br />
asukkailta aktiivisia valintoja.<br />
Myös Malmön entisen satama-<br />
ja telakka-alueen uusi kaupunkisuunnitelma<br />
edustaa tulevaisuuden<br />
kestävää kaupunkiarkkitehtuuria.<br />
Erityisesti alueen tänä syksynä<br />
valmistuva Fullriggaren-kortteli<br />
on edelläkävijä ja maan suurin<br />
passiivi- ja matalaenergiarakentamisen<br />
alue, jonka toteutuksessa<br />
kiinteistökehittäjät ovat olleet<br />
mukana alusta lähtien.<br />
Alueen runsaasta 600 asunnosta<br />
kolmasosa on passiivitasoa<br />
ja loput matalaenergiatasoa.<br />
– Hyvä suunnittelu maksaa saavutettaviin<br />
hyötyihin nähden vähän,<br />
Ulf Ranhagen painottaa.<br />
Kampanja sai Uumajan<br />
asukkaat pyörän selkään<br />
Ruotsissa vuoden 2011 kuntatekniikan<br />
saavutukseksi valittiin<br />
Uumajan kaupungin Be Green<br />
Umeå –hanke, jossa kaupunkilaisia<br />
kannustettiin siirtymään yksityisauton<br />
käytöstä pyöräilijöiksi.<br />
Kaupungin 115 000 asukkaasta<br />
75 000 asuu tiiviin kaupunkirakenteen<br />
sisällä. Tavoitteena oli<br />
saada kaupunkilaiset ymmärtämään,<br />
miten nopeaa ja helppoa<br />
Uumajassa on pyöräillä, selosti<br />
Be Green Umeå –hankkeen projektipäällikkö<br />
Emma Ödling.<br />
Puolet kaupungissa ajettavista<br />
automatkoista on alle 10 kilometrin<br />
pituisia. Kaupunkilaisille<br />
osoitettiin testiajojen perusteella,<br />
että laajoilla alueilla keskustan<br />
lähistöllä pyörä oli nopein<br />
kulkuväline. Pyöräilyn edistämiseksi<br />
kampanjassa käytettiin monia<br />
keinoja.<br />
– Järjestimme ”Typerin automatka”<br />
-kilpailun, kannustimme<br />
takseja luopumaan tyhjäkäynnistä<br />
ja järjestimme työpaikoille ”Pedal<br />
for medal” pyöräily- ja kävelykampanjoita.<br />
Tarjosimme kaupunkilaisille<br />
myös maksutta kuukauden<br />
työmatkalipun busseihin.<br />
Tulokset näkyivät pian. Puo-<br />
Adolfo Vera<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
21
len vuoden kuluttua ilmaisen työmatkalipun<br />
käyttöönotosta 85 %<br />
sen käyttäjistä oli ostanut kuukausilipun<br />
huomattuaan palvelun<br />
toimivan. Ennen kampanjaa<br />
60 prosenttia koulumatkoista tehtiin<br />
autolla. Vuotta myöhemmin<br />
osuus oli enää 30 prosenttia.<br />
Yhdyskuntarakenne<br />
hajautuu Itä-Euroopassa<br />
Itäisen Euroopan siirtymätaloudet<br />
– jos näin edelleen voi sanoa<br />
– näyttävät toistavan länsimaiden<br />
virheitä yhdyskuntasuunnittelussa.<br />
Olga Melcherova Slovakian<br />
teknillisen yliopiston kaupunkisuunnittelun<br />
instituutista toi esille<br />
Suomessakin tutun kaupunkirakenteen<br />
hajautumiskehityksen, jota<br />
Slovakiassa ei ole saatu hallintaan.<br />
Hän käytti esimerkkinä Bratislavan<br />
kaupunkia, jossa viimeisten<br />
parinkymmenen vuoden kehitys<br />
on ollut huolestuttavaa.<br />
Sosialismin romahdettua ihmiset<br />
saattoivat vapaasti muuttaa<br />
asumaan haluamaansa paikkaan.<br />
Keskusta ja sen lähialueet olivat<br />
pääosin rakennettu täyteen yksitoikkoisia<br />
luotaan työntäviä kerrostaloja.<br />
Niihin ei kukaan halunnut,<br />
jos oli muita vaihtoehtoja,<br />
Melcherova kertoi.<br />
Bratislavan ulkopuolelle syntyi<br />
laajoja pientaloalueita, joista käsin<br />
ihmiset kulkevat töissä henkilöautoilla.<br />
Julkisen liikenteen kehittämiseen<br />
ei panostettu ja seurauksena<br />
on ollut liikenteen ruuhkautuminen.<br />
Kaupunkisuunnittelijoilla<br />
olisi halua muuttaa kehityksen<br />
suuntaa, mutta poliittisesti päätökset<br />
ovat vaikeita.<br />
– Meillä ei ole työkaluja, kun<br />
rakennuslainsäädäntö on vapaamielinen.<br />
Sen muuttamiseen ei<br />
ole löytynyt riittävää poliittista<br />
tahtoa.<br />
Ilmastonmuutokseen<br />
varautuminen tärkeää<br />
Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat tulevaisuudessa<br />
kuntatekniikkaan<br />
yhä enemmän ja varautumista<br />
on parannettava. Lumisateiden<br />
rankkuus – niillä alueilla, joilla<br />
lunta sataa – saattaa kasvaa ja<br />
hulevesien hallinta on yhä haastavampaa<br />
laajoilla alueilla.<br />
Uuden Seelannin kuntatekniikan yhdistyksen INGENIUMin toiminnanjohtaja<br />
Ross Vincent toivotti kongressiväen tervetulleeksi 10.-<br />
13.6.2015 pidettävään seuraavaan IFME:n maailmankongressiin<br />
Rotoruaan.<br />
Ulf Moback Göteborgin kaavoitusvirastosta<br />
kertoi Göteborgissa<br />
tulvauhan alaisilla alueilla<br />
olevan noin 100 miljardin kruunun<br />
(noin 12 mrd. euroa) arvoinen<br />
rakennettu omaisuus.<br />
– Sen suojaaminen maksaa<br />
noin 10 miljardia kruunua (1,2<br />
mrd. euroa). Göta-joki halkoo<br />
kaupungin keskustaa ja maanvyörymien<br />
vaara kasvaa sademäärän<br />
ja sateiden rankkuuden kasvaessa.<br />
– Tammikuun 2005 Gudrunmyrskyn<br />
aiheuttama tulva vau-<br />
rioitti kaupungin nuuskatehdasta<br />
ja vahingot olivat puoli miljardia<br />
kruunua. Tulvamuureja on<br />
sen jälkeen rakennettu pahimpiin<br />
paikkoihin ja lyhytaikaisen<br />
vedennousun varalta jalankulkualueille<br />
voidaan asentaa laitureita,<br />
Moback kertoo.<br />
Hänen mukaansa tulvavahinkojen<br />
vastuunjakokysymykset<br />
ovat kuuma puheenaihe myös<br />
Göteborgissa. Tuleva Frihamnin<br />
alue on tarkoitus suunnitella ilmastokestäväksi.<br />
<br />
Paavo Taipale<br />
Yksi kone, monta työtä<br />
<br />
Valintakone<br />
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi<br />
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa<br />
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja<br />
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen<br />
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,<br />
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan<br />
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen<br />
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.<br />
Uudistunut 600-sarja<br />
Uudistunut LX- ja DLX-ohjaamo<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
huollettavuus<br />
Ylötie 1<br />
33470 YLÖJÄRVI<br />
Puh. (03) 347 8800<br />
Mallivalikoima<br />
alkaen:<br />
10.593 € alv 0%.<br />
www.avanttecno.com<br />
22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
YHDYSKUNTA<br />
Lähes neljä vuosikymmentä IFMEttä<br />
Karl-Erik Erikssonin ensimmäiset muistot IFMEn<br />
maailmankongressista juontavat juurensa Lähi-<br />
Idän kuohuviin vuosiin 1970-luvun alkupuolella.<br />
Tehtävä järjestön pääsihteerinä 1970-luvulla antoi<br />
kipinän osallistua ammattikunnan kansainvälisin<br />
tapaamisiin.<br />
TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale<br />
Maanmittarikoulutuksen<br />
saanut Eriksson työskenteli pitkään<br />
Tukholmassa ja lähikaupungeissa,<br />
joista pisimpään Sollentunassa.<br />
Päätehtävät liittyivät<br />
kiinteistöjohtoon ja kaupunkikehitykseen.<br />
Jäätyään eläkkeelle<br />
vuonna 2000 hän on konsultoinut<br />
oman yrityksensä kautta aina<br />
viime vuoteen saakka.<br />
1935 syntynyt Eriksson näki<br />
pikkupoikana, kun sotaa pakenevia<br />
lapsia tuli asumaan naapurustoon<br />
Norjasta ja Suomesta.<br />
– Ystäväperheellä oli pari suomalaistyttöä<br />
sotalapsina ja toisen<br />
heistä muistan tuolloin tavanneenikin.<br />
Kansainväliset yhteydet kuntatekniikan<br />
tekijöihin juontavat<br />
juurensa vuoteen 1968, jolloin<br />
Eriksson aloitti Ruotsin kuntatekniikan<br />
yhdistyksen sihteerinä. Pian<br />
ryhdyttiin valmistelemaan yhteispohjoismaista<br />
IFME-kongressia,<br />
joka järjestettiin Tukholmassa<br />
1976.<br />
– Tuohon aikaan kongressin<br />
isäntämaan järjestö toimi myös<br />
IFME:n sihteeristönä, joten kaikenlaista<br />
käytännön järjestelytyötä<br />
oli paljon. Minut valittiin<br />
IFME:n pääsihteeriksi Lontoon<br />
vuosikokouksessa 1973.<br />
Kevyesti organisoitu<br />
järjestö<br />
IFME on aina ollut kevyesti organisoitu<br />
järjestö. Sen vuoksi<br />
varsinkin aiemmin kongressien<br />
järjestelyjen taso vaihteli paljon.<br />
Erikssonin mielestä näihin<br />
tehtäviin ei kaikissa maissa riittävästi<br />
panostettu. Muun muassa<br />
kongressiesitelmiä ei aina julkaistu<br />
lainkaan. 1980-luvun alkupuolella<br />
IFME:n pysyvä sihteeristö<br />
perustettiin Lontooseen<br />
Britannian kuntatekniikan yhdistyksen<br />
tuella.<br />
Karl-Erik Eriksson huomauttaa,<br />
että Tukholman kongressin<br />
teemana vuonna 1976 oli kuntatekniikan<br />
rooli ympäristötyössä.<br />
Oltiin siis hyvin lähellä tämänkertaisia<br />
teemoja.<br />
– Tuolloin elettiin ensimmäisen<br />
öljykriisin jälkeistä aikaa ja<br />
Rooman klubinkin ajatukset olivat<br />
tuoreita. Ympäristöasiat nousivat<br />
ensi kertaa laajemmin keskusteluun,<br />
Karl-Erik Eriksson<br />
muistelee.<br />
Se, että ympäristöasiat ja kestävä<br />
kehitys ovat agendalla nyt kuten<br />
40 vuotta sitten, johtuu hänen<br />
mielestään siitä, että aihepiiri on<br />
sisäistetty ammattikunnassa laajasti.<br />
Se on ollut enemmän tai vähemmän<br />
keskustelussa koko ajan.<br />
Eriksson osallistui ensi kertaa<br />
IFME:n maailmankongressiin jo<br />
vuonna 1974 Israelissa. Kongressia<br />
oli jouduttu siirtämään vuodella<br />
eteenpäin Jom Kippur –sodan alta.<br />
– Tilanne oli dramaattinen,<br />
sillä sotatoimet alkoivat juuri<br />
kun meidän oli tarkoitus matkustaa<br />
Israeliin. Armeijan läsnäolo<br />
oli erittäin vahva, ja sitä se on<br />
ollut myöhemminkin, kun olen<br />
siellä vieraillut.<br />
Kun kongressi sitten vuotta<br />
myöhemmin järjestettiin, osallistujia<br />
oli varsin paljon ja monista<br />
maista. Israelin Tel Avivissa järjestetyn<br />
kongressin jälkeen Eriksson<br />
isännöi Tukholman kongressia<br />
ja osallistui sitten IFME-kongresseihin<br />
Yhdysvalloissa 1979 ja<br />
Madridissa 1982.<br />
–Vuoden 1985 kongressiin en<br />
osallistunut, mutta vuonna 1988<br />
olin Nizzassa, 1991 Kanadassa<br />
ja 1994 Norjassa. Laskujeni mukaan<br />
tämä on minulle kymmenes<br />
IFME:n maailmankongressi,<br />
Eriksson naurahtaa.<br />
Kolmen vuoden takainen<br />
Melbournen kongressi ja kaupungin<br />
voimakas kehittäminen<br />
jäi Erikssonille mieleen.<br />
– Kaupungin keskustan teollisuusalueet<br />
olivat saaneet uuden<br />
ilmeen konferenssi- ja taidekeskusten<br />
myötä. Myös Olympiapuisto<br />
ympäristöineen oli vaikuttava<br />
paikka nähdä.<br />
Kollegojen tapaaminen<br />
on tärkeää<br />
IFME-uran varrella Eriksson<br />
on tavannut valtavasti kollegoja<br />
ja kaupunkien johtoa eri maissa.<br />
Erityisesti hänelle muistuvat<br />
henkilöinä mieleen 1970-luvulta<br />
New Yorkin pormestari Edward<br />
Koch ja Jerusalemia lähes kolme<br />
vuosikymmentä johtanut moderni<br />
pormestari Teddy Kollek.<br />
– Näistä kongresseista löytyy<br />
aina jotakin mielenkiintoista.<br />
Täällä Helsingissä kiinnostavaa<br />
on ollut yhdistelmä suomalaisten<br />
tutkimustulosten esittelystä<br />
ja kuntatekniikan käytännön<br />
sovellutuksista muissa maissa. <br />
Karl-Erik Eriksson jäi kaupunkikehitykseen<br />
liittyvästä päätoimestaan<br />
eläkkeelle vuonna<br />
2000. Sen jälkeen hän on<br />
konsultoinut oman yrityksensä<br />
kautta viime vuoteen saakka.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
23
Kuntien toimenpidelistalla hybridiautoja, jäänohen<br />
Päästöjen vähentäminen on<br />
Ilmastonmuutosta voi<br />
hillitä monin eri tavoin.<br />
Kuntaliiton teettämän<br />
selvityksen mukaan<br />
merkittäviä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä<br />
voi saada<br />
aikaan joskus vähälläkin<br />
rahalla.<br />
Emilia Paavilainen<br />
projektiasiantuntija<br />
Suomen Kuntaliitto<br />
Kunnat ovat tärkeitä toimijoita<br />
ilmastonmuutoksen hillinnässä,<br />
sillä paikallisilla ratkaisuilla<br />
vaikutetaan merkittävästi<br />
kasvihuonekaasupäästöihin. Ilmastonmuutos<br />
ja energiatehokkuusvaatimukset<br />
asettavat lähivuosikymmeninä<br />
muutostarpeita<br />
kuntien yhdyskuntatekniikalle,<br />
rakennuskannalle, energiaratkaisuille<br />
ja liikennejärjestelmille.<br />
Kehitys edellyttää kunnilta investointeja<br />
sekä toimintatapojen<br />
muutoksia mutta voi myös avata<br />
uusia liiketoimintamahdollisuuksia.<br />
Kartoittaakseen kuntien erilaisia<br />
päästövähennystoimenpiteitä,<br />
niiden vaikutuksia ja kustannuksia<br />
Kuntaliitto teetti selvityksen<br />
kunnissa suunnitelluista<br />
ja toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjä<br />
vähentävistä toimenpiteistä<br />
osana Ilmastokumppanuus-esiselvitystään.<br />
Isoista investoinneista<br />
hyödyt pitkällä aikavälillä<br />
Useat kuntien ilmastopäästöjä<br />
merkittävästi vähentävät toimenpiteet,<br />
kuten kaupunkiraitiotiet,<br />
kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen<br />
edistämistoimet ja kaatopaikkakaasun<br />
talteenottojärjestelmät<br />
edellyttävät kunnilta pitkäaikaista<br />
suunnittelua, sitoutu-<br />
8 tCO 2<br />
Jäähallin jään paksuuden säätö (–1cm) 7 500 on ohennettu. Jääkiekkokauden<br />
mista ja huomattaviakin investointeja<br />
uuteen teknologiaan tai<br />
infrastruktuuriin. Osa merkittävää<br />
alkuinvestointia vaativista<br />
toimenpiteistä voi kuitenkin pidemmällä<br />
aikavälillä osoittautua<br />
kannattaviksi tai tuoda jopa tuottoa<br />
kunnan kassaan.<br />
Merkittäviä päästövähennyksiä<br />
ja taloudellista säästöä tuoviksi<br />
toimenpiteiksi ovat osoittautuneet<br />
monet liikenteen ja kuljetusten<br />
tehostamiseen liittyvät toimenpiteet<br />
kuten ruuhkamaksut,<br />
Yksi tapa vähentää päästöjä on vaihtaa kunnan leasing-autot seudullisen liikkumiskeskuksen<br />
hybrideihin. Kuvassa Toyota eCorolla-esittelyauto.<br />
tai henkilökuljetusten ohjauskeskuksen<br />
perustaminen ja kaupun-<br />
ESIMERKKEJÄ KUNTIEN PÄÄSTÖVÄHENNYSTOIMENPITEISTÄ<br />
kilogistiikan kehittäminen.<br />
Toimenpide<br />
Kustannus<br />
€ mäarvio / vuosi Kuntaliiton kartoituksessa<br />
Päästövähene-<br />
löytyi kuitenkin myös runsaasti<br />
esimerkkejä pienistä ja toteu-<br />
Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikamuutokset 0 180 tCO 2<br />
keskussairaalassa<br />
Ilmanvaihtokoneiden sisäänpuhalluslämpö- 0 29 tCO<br />
tuskustannuksiltaan edullisista<br />
2<br />
tilojen muutos keskussairaalassa<br />
toimenpiteistä, joilla kunta voi<br />
Jääkiekkokauden lyhentäminen kahdella<br />
0 29 tCO vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihinsä.<br />
Parhaimmillaan pienet<br />
2<br />
viikolla<br />
Energiakilpailu kunnan kouluissa (Koulut tehostivat<br />
energiankäyttöään mm. valojen käy-<br />
toteutettavissa helposti ja lyhyel-<br />
0 10 tCO 2<br />
päästövähennystoimenpiteet ovat<br />
tön optimoinnilla ja laitteita sammuttamalla)<br />
Koulun oppilaskuljetusten optimointi 0 25 tCO 2<br />
lä aikavälillä kustannussäästöjä<br />
tuoden.<br />
Oppilaitoksen atk-luokkien laitteiden<br />
30<br />
sammuttaminen kesäksi ja yöajaksi<br />
3 tCO 2<br />
ekv<br />
Hybridiautoja ja<br />
Jäänhoitokoneen veden lämpötilan<br />
50 7 tCO 2<br />
ohuempaa jäätä<br />
alentaminen<br />
Esimerkiksi Jyväskylässä kaupungin<br />
leasing-auto on vaihdet-<br />
Vesikalusteiden virtaamien rajoitus<br />
50 6 tCO 2<br />
vanhainkodissa<br />
tu hybridiautoon, ja 1 600 euron<br />
Tietokoneiden energiansäästötilojen<br />
100 6 tCO 2 vuotuisella lisäkustannuksella<br />
käyttöönotto toimistorakennuksessa<br />
on saavutettu kahden hiilidioksiditonnin<br />
vuosittainen päästö-<br />
Saunojen löylyohjainten asennus uimahalliin 200 6 tCO 2<br />
Tuloilmakoneen ja poistoilmakoneen<br />
500 90 tCO 2 vähenemä. Tampereella taas on<br />
automaation parantaminen käyntiaikojen<br />
mukaisesti ja taajuusmuuttajien säätö<br />
laskettu, että parantamalla linjaauton<br />
kuljettajien kaluston tun-<br />
urheilu- ja messuhallissa<br />
Valaistuksen liiketunnistinohjaus harjoitus- 1 500 3 tCO 2<br />
ekv temusta, voitaisiin vuosittaisten<br />
hallin kentällä<br />
5 000 euron koulutuskustannusten<br />
myötä saada jopa 290 tonnin<br />
Valaistuksen liiketunnistinohjaus kunnan 1 500 1 tCO 2<br />
ekv<br />
valtuustosalissa<br />
CO 2<br />
ekv-päästövähennys sekä taloudellista<br />
Kaupungin leasing-auton vaihtaminen 1 600 2 tCO 2<br />
säästöä.<br />
hybridiautoon<br />
Ikkunoiden/puitteiden tiivistys terveys- 2 000 2 tCO 2<br />
Myös Kuopiossa on toteutettu<br />
paljon päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.<br />
keskuksessa<br />
Linja-auton kuljettajien kaluston tekniikan<br />
tuntemuksen lisääminen<br />
5 000 290 tCO 2<br />
ekv Uimahallin saunoi-<br />
hin on asennettu löylynohjaimet<br />
ja jäähallin jään paksuutta<br />
www.sahkoautot.fi/Janne Björklund<br />
24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
YHDYSKUNTA<br />
nusta, ilmanvaihtokoneita...<br />
nistuu pienelläkin budjetilla<br />
lyhentäminen on tuonut mukanaan<br />
merkittäviä päästövähenemiä<br />
ja kustannussäästöjä, sillä<br />
lämpiminä kuukausina jään<br />
ylläpitoon kuluu merkittävästi<br />
energiaa. Kesäkaudellakaan halli<br />
ei ole tyhjillään, vaan siellä pelataan<br />
rullakiekkoa.<br />
ILMASTO-<br />
KUMPPANUUS<br />
Valtion ja kuntien ilmastokumppanuudella<br />
tarkoitetaan<br />
menettelyä, jossa valtio ja kunnat<br />
yhdessä etsivät kustannustehokkaat<br />
kuntien toimet ilmastopäästöjen<br />
vähentämiseksi<br />
ja valtio tarvittaessa osallistuu<br />
taloudellisesti näiden toimien<br />
toteuttamiseen.<br />
Ilmastokumppanuus-hanke<br />
käynnistyi 1.1.2012 ja päättyy<br />
31.12.2012. Siinä kartoitetaan<br />
kuntien päästövähennystoimenpiteitä<br />
ja niiden kustannuksia,<br />
pyritään tunnistamaan<br />
vaikuttavimmat kunnan toimet<br />
ilmastopäästöjen vähentämiseksi,<br />
selvitetään päästövähennysten<br />
rahoituksen erilaisia<br />
vaihtoehtoja sekä muissa pohjoismaissa<br />
kehitettyjä malleja<br />
valtion osallistumisesta kunnan<br />
toteuttamien päästövähennystoimenpiteiden<br />
rahoitukseen.<br />
Kuntaliitto toteuttaa hankkeen<br />
yhteistyössä kuntien<br />
kanssa. Mukana ovat Helsinki,<br />
Espoo, Tampere, Vantaa, Turku,<br />
Jyväskylä, Lahti, Kuopio,<br />
Salo, Hyvinkää, Tuusula, Paimio,<br />
Seinäjoen seudun ilmastostrategiahanke<br />
ja Keski-<br />
Uudenmaan ympäristökeskus.<br />
Hankkeen yhteistyökumppaneita<br />
ovat kuntien ja seutukuntien<br />
lisäksi ympäristöministeriö,<br />
liikenne- ja viestintäministeriö<br />
sekä työ- ja elinkeinoministeriö.<br />
Huomiota ilmanvaihtoon<br />
ja atk-laitteisiin<br />
Ilmastonmuutoksen hillinnässä<br />
monet pienetkin toimenpiteet<br />
voivat tuoda merkittäviä päästövähennyksiä,<br />
jos niitä toteutetaan<br />
monissa kohteissa ja useissa<br />
kunnissa. Jos ilmanvaihtokoneiden<br />
käyntiaikoja muutettaisiin<br />
kaikissa Helsingin ja Uudenmaan<br />
sairaanhoitopiirin sairaaloissa,<br />
voisi päästövähennys olla<br />
jopa 3 700 tCO 2<br />
.<br />
Turun kokoisessa kaupungissa<br />
puolestaan atk-laitteiden sammutus<br />
kesäajaksi kaikissa kaupungin<br />
peruskouluissa vähentäisi hiilidioksidipäästöjä<br />
130 tonnia.<br />
Kannustusta<br />
kuntalaisille<br />
Kunta voi käyttää myös ainutlaatuista<br />
asemaansa ja kannustaa<br />
kuntalaisia toimimaan ilmastoystävällisemmin<br />
erilaisten innostavien<br />
kilpailujen ja kampanjoiden<br />
avulla. Päästövähennystoimenpiteiden<br />
valinnassa onkin tärkeää<br />
kustannustehokkuuden ja investointien<br />
suuruuden lisäksi pohtia<br />
laajemmin toimenpiteiden yhteiskunnallisia<br />
vaikutuksia ja hyötyjä.<br />
Monella päästöjä vähentävällä<br />
toimenpiteellä voi olla positiiviset<br />
vaikutukset esimerkiksi ilmanlaatuun,<br />
terveyteen tai vaikka kuntalaisten<br />
ajankäytön tehostumiseen.<br />
Sivun 24 taulukkoon on koottu<br />
selvityksessä esiin tulleita esimerkkejä<br />
kuntien päästövähennystoimenpiteistä,<br />
niiden kustannuksista<br />
ja saavutettavista päästövähennyksistä.<br />
Laskentamenetelmät<br />
yhdenmukaisiksi<br />
Kunnissa toteutetaan paljon toimenpiteitä<br />
ja investointeja, joilla<br />
saavutettavien hyötyjen lisäksi<br />
hillitään ilmastonmuutosta. Kuntaliiton<br />
kartoituksessa löytyi hieman<br />
yli 200 toimenpide-esimerkkiä,<br />
mutta todellisuudessa toimenpiteitä<br />
toteutetaan huomattavasti<br />
enemmän. Kartoituksen<br />
haasteena oli, että vaikka päästöjä<br />
vähentäviä toimenpiteitä toteutetaan<br />
varsin paljon, on vaikutusten<br />
tarkempi päästölaskenta<br />
ja kustannusten dokumentointi<br />
vielä heikohkoa.<br />
Kunnissa on potentiaalia<br />
päästöjen vähentämiseen, mutta<br />
tärkeää olisi kehittää yhtenäinen<br />
järjestelmä toimenpiteiden<br />
dokumentointia ja päästölaskentaa<br />
varten. Yhteiset menetelmät<br />
helpottaisivat ja tukisivat kuntien<br />
ilmastotyötä ja suunnittelua sekä<br />
mahdollistaisivat toimenpiteiden<br />
vertailtavuuden ja kustannustehokkuuden<br />
arvioinnin selvästi<br />
nykyistä paremmin.<br />
Selvityksen aineisto koottiin<br />
erillisselvitysten ja kuntakohtaisten<br />
tiedonantojen pohjalta. Tausta-aineisto<br />
on varsin moninaista,<br />
joten vertailua eri toimenpiteiden<br />
kustannustehokkuuden<br />
ja potentiaalien välillä on tehtävä<br />
varovaisesti. Selvitys toteutettiin<br />
Tampereen kaupungin Kestävä<br />
yhdyskunta -yksikössä tammi-huhtikuussa<br />
2012. <br />
Kuntaliiton esiselvitys kuntien ja valtion<br />
välisestä ilmastokumppanuudesta<br />
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi<br />
on kokonaisuudessaan luettavissa<br />
osoitteessa www.kunnat.net/<br />
ilmastonmuutos/ilmastokumppanuus/<br />
toimenpiteet.<br />
HERZ-PELLETTI- JA -HAKEKATTILAT<br />
10 – 1000 KW<br />
AUTOMAATTINEN LÄMMITYS UUSIMMALLA<br />
TEKNIIKALLA!<br />
HERZin modernit automaattikattilat ovat helppokäyttöisiä.<br />
Automaattisten puhdistusten ansiosta huollon tarve on<br />
vähäinen ja älykäs Lambda-säätö huolehtii tehokkaasta ja<br />
puhtaasta palamisesta.<br />
– Alhaisempi polttoaineen kulutus<br />
– Automaattinen tuhkan poisto erilliseen<br />
säiliöön<br />
– Automaattinen sytytys<br />
– Kattilan automatiikalla voidaan säätää<br />
lämmityspiirejä<br />
– Kompakti rakenne – pienet kuljetusmitat<br />
– Helppo ja nopea asentaa<br />
– Valmius aurinkolämmitykselle<br />
– HERZ-kattilat – vuosikymmenten kokemuksella!<br />
Lämmityskulut alle puoleen siirtymällä öljystä HERZ-biolämpöön!<br />
Muita tuotteitamme:<br />
– Aurinkokeräimet<br />
– RST-savupiiput<br />
– Puukaasutuskattilat (pilkkeelle)<br />
– Pellettivarastot<br />
Biox<br />
SolarBiox Oy PL 57, 00381 Helsinki<br />
solarbiox@solarbiox.fi, www.solarbiox.fi, p. 050 541 8738, 050 313 0982<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
25
Lisää innovatiivisuutta<br />
infrahankkeiden toteutukseen<br />
Julkiset hankinnat ja<br />
TUKEFIN-konsepti<br />
tuottavuustyökaluina<br />
Asiakas maksaa infra-alalla työsuorituksen ohella<br />
resurssien odottelusta, virheiden korjaamisesta,<br />
turhista varastoista, luovuuden ja osaamisen<br />
käyttämättömyydestä. Tilannetta voidaan parantaa<br />
innovatiivisilla hankinnoilla, joilla tuottavuus<br />
saadaan nousuun.<br />
Rakennusalan hankkeille on<br />
tyypillistä, että toimijoita ja vaiheita<br />
on useita ja vastuut vaihtuvat<br />
hankkeen eri vaiheissa. Kokonaisuuksia<br />
pilkotaan pieniin<br />
osiin, joita johdetaan sopimuksien<br />
kautta. Syntyy jatkuvasti keskustelua<br />
kuuluuko työ urakkaan<br />
vai ei.<br />
Kommunikaatio pitkässä ketjussa<br />
ei toimi parhaalla mahdollisella<br />
tavalla eivätkä ansainnan<br />
intressit ohjaa toimintaa suuntaan,<br />
jossa yhdessä suunniteltaisiin<br />
tavoiteltavia vaikutuksia<br />
edistävää tuotantoa ja samalla<br />
hyödynnettäisiin kaikkien osapuolten<br />
osaaminen (kts. kuva 1).<br />
–Tällaisessa tilanteessa urakoitsija<br />
optimoi resurssiensa käy-<br />
tön useamman työmaan avulla ja<br />
aiheuttaa siten ongelmia työmaiden<br />
aikatauluihin myöhästelyillään.<br />
Urakoitsija hyötyy toiminnastaan<br />
korkean käyttöasteen<br />
kautta, mutta yksittäisellä työmaalla<br />
syntyy usein ylimääräisiä<br />
kustannuksia muille toimijoille,<br />
jotka odottavat urakoitsijan pysymistä<br />
aikataulussaan, TUKEFINtuottavuushankkeita<br />
vetänyt diplomi-insinööri<br />
Lauri Merikallio<br />
kertoo.<br />
TUKEFIN-konseptin kehittäjän<br />
ja Innokonseptit Oy:n toimitusjohtajan,<br />
tekniikan tohtori Jukka<br />
Ylihervan mukaan vastaavia<br />
ilmiöitä löytyy suunnittelusektoriltakin.<br />
Suunnittelijoita ohjataan<br />
varsin usein laskutusastetavoitteella.<br />
Samaan aikaan rakennustyömailla<br />
valitetaan, että ”suunnitelmat<br />
tulevat aina myöhässä”.<br />
– Kun rakennustyömaan resurssit<br />
odottavat, ovat myöhästymisestä<br />
aiheutuvat kustannukset<br />
huomattavasti suurempia<br />
kuin varsinaisen suunnittelutyön<br />
kustannukset. Tämä<br />
kaikki johtaa siihen, että toiminta<br />
on osaoptimoitua eikä<br />
kokonaisedun tavoittelu ole kenellekään<br />
näpeissä.<br />
Voisivatko esimerkiksi julkiset<br />
hankintayksiköt muuttaa hankintojaan<br />
ja yhteistyömenettelyitään<br />
tavalla, joka vaikuttaisi toimialan<br />
käytäntöihin ja ohjaisi toimintaa<br />
kokonaisedun suuntaan<br />
– Jos toistuvasti on tunne, että<br />
tuottajat epäonnistuvat meidän<br />
urakoissa tai saamme jat-<br />
Oulun kaupunki haastaa markkinoita kehittämällä hankintamenette<br />
Oulun kaupunki on ollut mukana<br />
TUKEFIN – tuottavuushankkeissa<br />
alusta alkaen. Sillä on ollut<br />
useita pilotteja joiden tavoitteena<br />
on ollut jalkauttaa hankintojen<br />
avulla kaupungin strategioita<br />
ja samalla muuttaa kysyntää<br />
siten, että se luo edellytyksiä innovaatioita<br />
edistävälle yhteistoiminnalle.<br />
Useimmiten yksittäisen hankinnan<br />
tavoitteena on käytännössä<br />
vain halvin hinta. Mikäli tavoitteisiin<br />
on viety muitakin elementtejä<br />
kuin halvin hinta, on valintakriteerien<br />
tuettava näitä tavoitteita. Tällöin<br />
toimittajat kokevat, että asiakkaan<br />
hankinnan tavoitteilla on<br />
oikeasti merkitystä eikä kyseessä<br />
ole pelkkä hinta- ja kirjoituskilpailu.<br />
Kun hankintaan vielä kytketään<br />
tavoitteita tukevat sopimuskannusteet,<br />
lähtevät tilaajan tavoitteet<br />
jalkautumaan.<br />
Eräs Oulun kaupungin virallinen<br />
hankintapilotti oli Raitotien saneerausurakka.<br />
Sen tavoitteena<br />
oli, että työstä ei aiheudu tarpeetonta<br />
haittaa tien käyttäjille<br />
ja että tuotannonsuunnittelun<br />
keinoin eliminoidaan tarpeetonta<br />
hukkaa.<br />
Tarjouskilpailun valintakriteeriksi<br />
asetettiin tarjoajien lupaama läpimenoaika<br />
ja hinta. Läpimenoajan<br />
painoarvo oli 30 prosenttia ja<br />
hinnan 70 prosenttia. Hankinnan<br />
tavoitteet, valintakriteerit ja kannustimet<br />
ovat pohjautuneet TU-<br />
KEFIN-soveltamispäivien valmennuksien<br />
ryhmätöihin, jossa kymmenet<br />
ihmiset toimintaketjun eri<br />
puolilta ovat tuoneet näkemyksiään<br />
esille.<br />
Oulun kaupungin rakennuttajainsinööri<br />
Sami Hietakankaan mukaan<br />
Raitotien saneeraushankkeen<br />
kilpailuttaminen onnistui<br />
hyvin. Tavallisuudesta poikkeavat<br />
valintakriteerit ja sopimuskannusteet<br />
tukevat hyvin toimittajamarkkinoiden<br />
kiinnostusta päästä<br />
mahdollisimman hyvin valmisteltuun<br />
tuotantoprosessiin, jossa<br />
etukäteissuunnittelulla ja hyvällä<br />
yhteistyöllä tavoiteltavia vaikutuksia<br />
voidaan saavuttaa, hän sanoo.<br />
Vuonna 2011 Destia Oy voitti<br />
urakan kokonaistaloudellisessa<br />
vertailussa. Urakkaan oli rakennettu<br />
sopimuskannusteet siten,<br />
että mikäli palveluntuottaja pystyy<br />
tekemään työn luovutuskuntoon<br />
nopeammin mitä tarjouksessaan<br />
on esittänyt, maksetaan alittavilta<br />
vuorokausilta bonusta. Vastaavasti,<br />
jos tekeminen olisi hitaampaa<br />
kuin tarjouksessa oli luvattu,<br />
26<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
HANKINNAT<br />
Kuva 1. Infra-alan tilaus-toimitusketju<br />
kuvasti huonoa laatua ja toimintavarmuudeltaan<br />
epäluotettavia<br />
tuottajia, kannattaa käydä myös<br />
peilin edessä kysymässä, kuka<br />
nuo tuottajat oikein valitsee ja<br />
millä tavalla. Kyse on hankintasysteemin<br />
muutoksesta ja siinä<br />
hankintayksiköillä on käytössään<br />
tuottavuuden pisin vipuvarsi,<br />
miehet sanovat.<br />
Yhteinen oivaltaminen<br />
on avainasia<br />
Vuodesta 2008 alkaen on Suomessa<br />
ollut käynnissä useita TU-<br />
KEFIN tuottavuushankkeita, jonka<br />
eri vaiheisiin on osallistunut<br />
merkittävä määrä tilaajia, suunnittelutoimistoja<br />
ja rakennuttajakonsultteja<br />
sekä pää- ja aliura-<br />
koitsijoita, yhteensä noin 250<br />
henkilöä.<br />
Hankkeissa työstettyjen hankinta-<br />
ja tuotannonohjauspilottien<br />
arvo on ollut yhteensä satoja<br />
miljoonia euroja. Alan toimijat<br />
on vuosittain koottu projektiluonteisesti<br />
yhteiseen pöytään<br />
TUKEFIN valmennus- ja kehittämisohjelmien<br />
ääreen.<br />
– Pohdimme yhdessä, miten<br />
hankintaa ja sopimuksen aikaista yhteistyötä<br />
voi tehdä fiksummin. Kaikkien<br />
osapuolten näkökulmat kuullaan.<br />
Yhteinen intressi on parantaa<br />
tuottavuutta, sanoo Jukka Yliherva.<br />
On tärkeää ymmärtää ja hallita<br />
ansaintalogiikkaan kuuluvien<br />
kannustimien vaikutukset, jotta<br />
kilpailu toimii halutulla tavalla<br />
ja tilaaja saa haluamiansa<br />
vaikutuksia myös käytännössä.<br />
Yhdessä oivaltaminen on TU-<br />
KEFIN-konseptissa oleellista.<br />
Heikkoudet ja vahvuudet kartoitetaan.<br />
– Osallistujat pähkäilevät yhdessä<br />
miten tunnistettuja heikkouksia<br />
saadaan paremmiksi.<br />
Olemme testanneet elävissä piloteissa<br />
erilaisia sopimuskannusteita,<br />
Lauri Merikallio painottaa.<br />
Tähänastiset tulokset ovat olleet<br />
pääosin hyviä. Monia pilottituloksia<br />
voidaan suoraan ottaa<br />
laajemminkin käyttöön omassa<br />
organisaatioissa tai monistaa yli<br />
organisaatiorajojen.<br />
– On kuitenkin tärkeää ymmärtää<br />
ja hallita ansaintalogiikkaan<br />
kuuluvien kannustimien<br />
vaikutukset, jotta kilpailu<br />
toimii halutulla tavalla ja tilaaja<br />
saa haluamiansa vaikutuksia<br />
myös käytännössä, Yliherva<br />
huomauttaa.<br />
Joissakin piloteissa ei ole onnistuttu<br />
aivan asetettujen tavoitteiden<br />
mukaisesti. Hankintasysteemin<br />
muuttaminen ja kehittäminen<br />
on pitkäjänteistä ja määrätietoista<br />
työtä, jossa on oltava<br />
sijaa myös pienille epäonnistumisille.<br />
Oleellista on, että jatkuvasti<br />
analysoimme tuloksia ja opimme<br />
virheistä emmekä missään<br />
nimessä luovuta ensimmäisen<br />
ongelman kohdalla, jatkaa Merikallio.<br />
lyjään<br />
maksaa palveluntuottaja ylittäviltä<br />
vuorokausilta sanktiota.<br />
Destia Oy nousi tarjotun läpimenoajan<br />
ansiosta kilpailun voittajaksi<br />
ja pystyi luovuttamaan työn<br />
tilaajalle vieläkin nopeammassa<br />
aikataulussa saaden myös bonusta.<br />
Voittanut urakoitsija ketjutti<br />
bonusmenettelyn myös avainalihankkijoilleen.<br />
Tällöin tilaajan<br />
vaatimukset olivat tavallaan läsnä<br />
joka päivä työmaalla. Tulos oli<br />
odotettu, nopein oli myös kokonaistaloudellisesti<br />
edullisin.<br />
Destia Oy:n varatoimitusjohtaja<br />
Hannu Kuljun mukaan tarjousvaiheessa<br />
laadittiin mahdollisimman<br />
realistinen aikataulu oikean<br />
läpimenoajan tarjoamista varten.<br />
Samalla myös työnsuunnittelua<br />
vietiin normaalia tarjouslaskentaa<br />
pitemmälle. Siitä oli hyötyä<br />
myös varsinaisen työmaan aikana.<br />
Pilotti onnistui hyvin ja saatuja<br />
kokemuksia on tarkoitus laajentaa<br />
myös tuleviin alihankintoihin<br />
ja työmaiden työnsuunnittelumenettelyihin.<br />
Työmaan avainhenkilöiltä ja alihankkijoilta<br />
kysyttiin, mikä muuttui<br />
kun tavoiteltiin nopeampaa<br />
läpimenoaikaa<br />
Vastaukset olivat yksiselitteisiä,<br />
alla joitakin tuloksia henkilöiden<br />
arvioista:<br />
yhteiselle tuotannonsuunnittelulle<br />
tuli tarve<br />
optimoitiin jatkuvasti läpimenoaikaa<br />
ja eliminoitiin erityyppistä<br />
hukkaa<br />
kommunikaatio työmaalla toimi<br />
paremmin ja motivaatio oli<br />
korkeammalla tasolla kuin yleensä<br />
alan työmailla.<br />
Vastaavanlaiset tarjouskilpailut<br />
ovat toistaiseksi melko harvinaisia.<br />
Mikäli alalle halutaan oikeasti<br />
muutosta, innovatiivisten hankintojen<br />
osuus pitäisi moninkertaistaa<br />
ja tähän tulisi edetä laajalla<br />
rintamalla. Yksi tavoite voisi<br />
olla, että jokainen hankintayksikkö<br />
kaksinkertaistaisi innovatiivisten<br />
hankintojen osuuden joka<br />
vuosi viiden vuoden ajan peräkkäin.<br />
Tämä synnyttäisi toimialatasolla<br />
kaivattua dynamiikkaa ja<br />
yhteistyö paranisi.<br />
On myös aika lopettaa puhe siitä,<br />
että ”kyllä me tehtäisiin hankinnat<br />
fiksummin, mutta kun<br />
on tuo hankintalaki”. TUKEFINhankkeiden<br />
yhteydessä tehdyt<br />
nykytila-analyysit ovat osoittaneet,<br />
että käytännössä innovatiivisten<br />
hankintojen osaamisen<br />
puute on huomattavasti isompi<br />
rajoitin kun hankintalaki.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
27
HANKINNAT<br />
Konseptia laajennetaan<br />
muille toimialoille<br />
<br />
TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta<br />
ja uusia näkökulmia<br />
tarkastellaan työpajoissa, joissa<br />
tilaus-toimitusketjun eri osapuolet<br />
osallistuvat tasavertaisina<br />
kehittämiseen.<br />
TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä<br />
eri vaiheista:<br />
Nykytila-analyysi – ”katso totuutta<br />
suoraan silmiin”<br />
Oivalla – ”näe ja koe muutoksen<br />
mahdollisuus”<br />
Sovella – ”suunnittele muutos<br />
yhdessä”<br />
Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja<br />
vie muutos käytäntöön”<br />
Analysoi ja monista – ”paranna<br />
ja hae lisää vaikutuksia”<br />
Viimeisen vuoden aikana vastaavalla<br />
konseptilla toteutettavia<br />
ryhmähankkeita on käynnistetty<br />
myös muissa kuin infra-alan julkisissa<br />
hankinnoissa; esimerkiksi<br />
kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa<br />
sekä sosiaali-<br />
ja terveysalalla. Haasteet ovat<br />
nykytila-analyysien ja muiden<br />
havaintojen perusteella samankaltaisia.<br />
Ensimmäiset kehitystulokset<br />
näillä aloilla ovat olleet<br />
rohkaisevia.<br />
– Nyt on harkinnassa TU-<br />
KEFIN-hankkeiden käynnistäminen<br />
kuntataustaisten energiayhtiöiden<br />
kanssa. Olisi kuntien<br />
ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien<br />
sisällä eri yksiköt<br />
ja ulkoiset tuottajat pystyisivät<br />
parempaan ja ennen<br />
kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,<br />
Jukka Yliherva<br />
sanoo. <br />
Lisätietoa:<br />
www.innokonseptit.fi<br />
Energiateknologian ja -tuotannon<br />
päätapahtuma<br />
23. - 25.10.2012<br />
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />
Messut avoinna:<br />
Ti 23.10. klo 9 - 17<br />
Ke 24.10. klo 9 - 17<br />
To 25.10. klo 9 - 16<br />
ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA<br />
- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!<br />
UUTTA<br />
MESSUILLA<br />
Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen<br />
kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne<br />
Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän<br />
kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen<br />
asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.<br />
Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -<br />
tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.<br />
Tutustu messujen monipuoliseen<br />
näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!<br />
Messut ja tietoiskut:<br />
www.energiamessut.fi<br />
Seminaarit:<br />
www.energiaforum.com<br />
Tervetuloa!<br />
Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi<br />
Kuva: Jakke Nikkarinen<br />
MESSUT JÄRJESTÄÄ:<br />
YHTEISTYÖSSÄ:<br />
Energiafoorumi ry<br />
Kunnossapitoyhdistys<br />
- Promaint ry<br />
ECOCITY KUMPPANIT:<br />
28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
HANKINNAT<br />
Konseptia laajennetaan<br />
muille toimialoille<br />
<br />
TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta<br />
ja uusia näkökulmia<br />
tarkastellaan työpajoissa, joissa<br />
tilaus-toimitusketjun eri osapuolet<br />
osallistuvat tasavertaisina<br />
kehittämiseen.<br />
TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä<br />
eri vaiheista:<br />
Nykytila-analyysi – ”katso totuutta<br />
suoraan silmiin”<br />
Oivalla – ”näe ja koe muutoksen<br />
mahdollisuus”<br />
Sovella – ”suunnittele muutos<br />
yhdessä”<br />
Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja<br />
vie muutos käytäntöön”<br />
Analysoi ja monista – ”paranna<br />
ja hae lisää vaikutuksia”<br />
Viimeisen vuoden aikana vastaavalla<br />
konseptilla toteutettavia<br />
ryhmähankkeita on käynnistetty<br />
myös muissa kuin infra-alan julkisissa<br />
hankinnoissa; esimerkiksi<br />
kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa<br />
sekä sosiaali-<br />
ja terveysalalla. Haasteet ovat<br />
nykytila-analyysien ja muiden<br />
havaintojen perusteella samankaltaisia.<br />
Ensimmäiset kehitystulokset<br />
näillä aloilla ovat olleet<br />
rohkaisevia.<br />
– Nyt on harkinnassa TU-<br />
KEFIN-hankkeiden käynnistäminen<br />
kuntataustaisten energiayhtiöiden<br />
kanssa. Olisi kuntien<br />
ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien<br />
sisällä eri yksiköt<br />
ja ulkoiset tuottajat pystyisivät<br />
parempaan ja ennen<br />
kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,<br />
Jukka Yliherva<br />
sanoo. <br />
Lisätietoa:<br />
www.innokonseptit.fi<br />
Energiateknologian ja -tuotannon<br />
päätapahtuma<br />
23. - 25.10.2012<br />
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />
Messut avoinna:<br />
Ti 23.10. klo 9 - 17<br />
Ke 24.10. klo 9 - 17<br />
To 25.10. klo 9 - 16<br />
ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA<br />
- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!<br />
UUTTA<br />
MESSUILLA<br />
Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen<br />
kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne<br />
Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän<br />
kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen<br />
asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.<br />
Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -<br />
tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.<br />
Tutustu messujen monipuoliseen<br />
näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!<br />
Messut ja tietoiskut:<br />
www.energiamessut.fi<br />
Seminaarit:<br />
www.energiaforum.com<br />
Tervetuloa!<br />
Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi<br />
Kuva: Jakke Nikkarinen<br />
MESSUT JÄRJESTÄÄ:<br />
YHTEISTYÖSSÄ:<br />
Energiafoorumi ry<br />
Kunnossapitoyhdistys<br />
- Promaint ry<br />
ECOCITY KUMPPANIT:<br />
28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
HANKINNAT<br />
Konseptia laajennetaan<br />
muille toimialoille<br />
<br />
TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta<br />
ja uusia näkökulmia<br />
tarkastellaan työpajoissa, joissa<br />
tilaus-toimitusketjun eri osapuolet<br />
osallistuvat tasavertaisina<br />
kehittämiseen.<br />
TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä<br />
eri vaiheista:<br />
Nykytila-analyysi – ”katso totuutta<br />
suoraan silmiin”<br />
Oivalla – ”näe ja koe muutoksen<br />
mahdollisuus”<br />
Sovella – ”suunnittele muutos<br />
yhdessä”<br />
Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja<br />
vie muutos käytäntöön”<br />
Analysoi ja monista – ”paranna<br />
ja hae lisää vaikutuksia”<br />
Viimeisen vuoden aikana vastaavalla<br />
konseptilla toteutettavia<br />
ryhmähankkeita on käynnistetty<br />
myös muissa kuin infra-alan julkisissa<br />
hankinnoissa; esimerkiksi<br />
kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa<br />
sekä sosiaali-<br />
ja terveysalalla. Haasteet ovat<br />
nykytila-analyysien ja muiden<br />
havaintojen perusteella samankaltaisia.<br />
Ensimmäiset kehitystulokset<br />
näillä aloilla ovat olleet<br />
rohkaisevia.<br />
– Nyt on harkinnassa TU-<br />
KEFIN-hankkeiden käynnistäminen<br />
kuntataustaisten energiayhtiöiden<br />
kanssa. Olisi kuntien<br />
ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien<br />
sisällä eri yksiköt<br />
ja ulkoiset tuottajat pystyisivät<br />
parempaan ja ennen<br />
kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,<br />
Jukka Yliherva<br />
sanoo. <br />
Lisätietoa:<br />
www.innokonseptit.fi<br />
Energiateknologian ja -tuotannon<br />
päätapahtuma<br />
23. - 25.10.2012<br />
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />
Messut avoinna:<br />
Ti 23.10. klo 9 - 17<br />
Ke 24.10. klo 9 - 17<br />
To 25.10. klo 9 - 16<br />
ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA<br />
- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!<br />
UUTTA<br />
MESSUILLA<br />
Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen<br />
kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne<br />
Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän<br />
kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen<br />
asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.<br />
Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -<br />
tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.<br />
Tutustu messujen monipuoliseen<br />
näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!<br />
Messut ja tietoiskut:<br />
www.energiamessut.fi<br />
Seminaarit:<br />
www.energiaforum.com<br />
Tervetuloa!<br />
Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi<br />
Kuva: Jakke Nikkarinen<br />
MESSUT JÄRJESTÄÄ:<br />
YHTEISTYÖSSÄ:<br />
Energiafoorumi ry<br />
Kunnossapitoyhdistys<br />
- Promaint ry<br />
ECOCITY KUMPPANIT:<br />
28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
HANKINNAT<br />
Konseptia laajennetaan<br />
muille toimialoille<br />
<br />
TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta<br />
ja uusia näkökulmia<br />
tarkastellaan työpajoissa, joissa<br />
tilaus-toimitusketjun eri osapuolet<br />
osallistuvat tasavertaisina<br />
kehittämiseen.<br />
TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä<br />
eri vaiheista:<br />
Nykytila-analyysi – ”katso totuutta<br />
suoraan silmiin”<br />
Oivalla – ”näe ja koe muutoksen<br />
mahdollisuus”<br />
Sovella – ”suunnittele muutos<br />
yhdessä”<br />
Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja<br />
vie muutos käytäntöön”<br />
Analysoi ja monista – ”paranna<br />
ja hae lisää vaikutuksia”<br />
Viimeisen vuoden aikana vastaavalla<br />
konseptilla toteutettavia<br />
ryhmähankkeita on käynnistetty<br />
myös muissa kuin infra-alan julkisissa<br />
hankinnoissa; esimerkiksi<br />
kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa<br />
sekä sosiaali-<br />
ja terveysalalla. Haasteet ovat<br />
nykytila-analyysien ja muiden<br />
havaintojen perusteella samankaltaisia.<br />
Ensimmäiset kehitystulokset<br />
näillä aloilla ovat olleet<br />
rohkaisevia.<br />
– Nyt on harkinnassa TU-<br />
KEFIN-hankkeiden käynnistäminen<br />
kuntataustaisten energiayhtiöiden<br />
kanssa. Olisi kuntien<br />
ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien<br />
sisällä eri yksiköt<br />
ja ulkoiset tuottajat pystyisivät<br />
parempaan ja ennen<br />
kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,<br />
Jukka Yliherva<br />
sanoo. <br />
Lisätietoa:<br />
www.innokonseptit.fi<br />
Energiateknologian ja -tuotannon<br />
päätapahtuma<br />
23. - 25.10.2012<br />
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />
Messut avoinna:<br />
Ti 23.10. klo 9 - 17<br />
Ke 24.10. klo 9 - 17<br />
To 25.10. klo 9 - 16<br />
ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA<br />
- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!<br />
UUTTA<br />
MESSUILLA<br />
Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen<br />
kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne<br />
Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän<br />
kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen<br />
asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.<br />
Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -<br />
tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.<br />
Tutustu messujen monipuoliseen<br />
näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!<br />
Messut ja tietoiskut:<br />
www.energiamessut.fi<br />
Seminaarit:<br />
www.energiaforum.com<br />
Tervetuloa!<br />
Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi<br />
Kuva: Jakke Nikkarinen<br />
MESSUT JÄRJESTÄÄ:<br />
YHTEISTYÖSSÄ:<br />
Energiafoorumi ry<br />
Kunnossapitoyhdistys<br />
- Promaint ry<br />
ECOCITY KUMPPANIT:<br />
28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
HANKINNAT<br />
Konseptia laajennetaan<br />
muille toimialoille<br />
<br />
TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta<br />
ja uusia näkökulmia<br />
tarkastellaan työpajoissa, joissa<br />
tilaus-toimitusketjun eri osapuolet<br />
osallistuvat tasavertaisina<br />
kehittämiseen.<br />
TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä<br />
eri vaiheista:<br />
Nykytila-analyysi – ”katso totuutta<br />
suoraan silmiin”<br />
Oivalla – ”näe ja koe muutoksen<br />
mahdollisuus”<br />
Sovella – ”suunnittele muutos<br />
yhdessä”<br />
Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja<br />
vie muutos käytäntöön”<br />
Analysoi ja monista – ”paranna<br />
ja hae lisää vaikutuksia”<br />
Viimeisen vuoden aikana vastaavalla<br />
konseptilla toteutettavia<br />
ryhmähankkeita on käynnistetty<br />
myös muissa kuin infra-alan julkisissa<br />
hankinnoissa; esimerkiksi<br />
kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa<br />
sekä sosiaali-<br />
ja terveysalalla. Haasteet ovat<br />
nykytila-analyysien ja muiden<br />
havaintojen perusteella samankaltaisia.<br />
Ensimmäiset kehitystulokset<br />
näillä aloilla ovat olleet<br />
rohkaisevia.<br />
– Nyt on harkinnassa TU-<br />
KEFIN-hankkeiden käynnistäminen<br />
kuntataustaisten energiayhtiöiden<br />
kanssa. Olisi kuntien<br />
ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien<br />
sisällä eri yksiköt<br />
ja ulkoiset tuottajat pystyisivät<br />
parempaan ja ennen<br />
kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun,<br />
Jukka Yliherva<br />
sanoo. <br />
Lisätietoa:<br />
www.innokonseptit.fi<br />
Energiateknologian ja -tuotannon<br />
päätapahtuma<br />
23. - 25.10.2012<br />
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus<br />
Messut avoinna:<br />
Ti 23.10. klo 9 - 17<br />
Ke 24.10. klo 9 - 17<br />
To 25.10. klo 9 - 16<br />
ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA<br />
- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!<br />
UUTTA<br />
MESSUILLA<br />
Älykäs, energiataloudellinen nen ja ympäristöystävällinen<br />
kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne<br />
Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän<br />
kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen<br />
asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.<br />
Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity -<br />
tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.<br />
Tutustu messujen monipuoliseen<br />
näytteilleasettaja-, tietoisku- ja seminaaritarjontaan!<br />
Messut ja tietoiskut:<br />
www.energiamessut.fi<br />
Seminaarit:<br />
www.energiaforum.com<br />
Tervetuloa!<br />
Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi www.energiamessut.fi<br />
Kuva: Jakke Nikkarinen<br />
MESSUT JÄRJESTÄÄ:<br />
YHTEISTYÖSSÄ:<br />
Energiafoorumi ry<br />
Kunnossapitoyhdistys<br />
- Promaint ry<br />
ECOCITY KUMPPANIT:<br />
28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
Teemu Vehmaskoski<br />
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys<br />
PL 51,<br />
00131 Helsinki,<br />
puh. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
Finlands kommuntekniska<br />
förening<br />
Box 51,<br />
00131 Helsingfors,<br />
tel. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
TOIMIHENKILÖT<br />
Toiminnanjohtaja/<br />
Verksamhetsledare<br />
Danne Långström<br />
Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto<br />
PL 51, 00131 Helsinki<br />
puh. 040 1251570<br />
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi<br />
Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />
Kyösti Oasmaa<br />
Helsingin kaupunki, TasKe,<br />
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 31025957, 050 3767414<br />
kyosti.oasmaa@hel.fi<br />
Kokousmestari/Konferensmästare<br />
Toimittaja/Redaktör<br />
Jyrki Vättö<br />
Vantaan kaupunki<br />
Kielotie 13, 01300 Vantaa<br />
puh. 050 3731317<br />
jyrki.vatto@vantaa.fi<br />
jyrki.vatto@kolumbus.fi<br />
Toimihenkilö/Funktionär<br />
Ville Alatyppö<br />
Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 31039943, 040 3345430<br />
ville.alatyppo@hel.fi<br />
SKTY:n julkaisujen myynti<br />
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä<br />
Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />
(TKK:n päärakennuksen aula)<br />
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />
Tiedekirja<br />
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />
(Säätytalon vieressä)<br />
puh. (09) 635 177<br />
SKTY:n julkaistutoiminnasta<br />
vastaavat<br />
Jyrki Vättö<br />
Ville Alatyppö<br />
Kuntatekniikan maailmankongressi, IFME World Congress kokosi kesäkuussa Helsinkiin 480 alan<br />
ammattilaista 28 eri maasta. Kongressin yhteydessä järjestettiin Kuntatekniikan päivät, joiden<br />
osanottajat kokoontuivat perinteiseen ryhmäkuvaan.<br />
Seuraava kongressi Uudessa-Seelannissa 2015<br />
Onnistunut IFME-kongressi<br />
– kiitosta 480 osanottajalta<br />
SKTY:n ja RIL:n muutaman vuoden<br />
yhteinen ponnistus sai kesäkuun<br />
alussa päätöksen, kun Finlandia-talolla<br />
pidetty IFME-kongressi<br />
sulki ovensa ja Tallinnan sekä<br />
Tukholman ekskursiot saatiin matkattua.<br />
Seminaaripäivät sujuivat<br />
kommelluksitta, muutamia kulisseissa<br />
tapahtuneita sovelluksia lukuun<br />
ottamatta.<br />
Tilaisuuden onnistumisesta kertoo<br />
myös seminaarivieraille suunnattu<br />
palautekysely. Sen perusteella<br />
järjestelyt miellyttivät myös paikalla<br />
käyneitä. Kun kyselyn maksimi<br />
oli 5, niin kokonaisjärjestelyt<br />
saivat palautteissa keskiarvoksi<br />
4,28. Erityistä kiitosta saivat mm.<br />
kaupungilla suoritettu viherkierros<br />
ja ulkomaan ekskursiot sekä päättäjäisten<br />
gaalailta.<br />
Osanottajia odotetusti<br />
Järjestelyjen sujuvuudesta SKTY<br />
saa pitkälti kiittää RIL:n ammattitaitoista<br />
henkilöstöä, joka hoiti rutiinilla<br />
monia semmoisia asioita,<br />
joita tuskin olisimme itse osanneet<br />
edes ottaa huomioon. Samalla toimihenkilöt<br />
saivat myös hyvää oppia<br />
omiin järjestelykuvioihinsa.<br />
Seminaarivieraiden lopullinen<br />
määrä oli 480, joka vastasi järjestäjien<br />
odotuksia. Aktiivisesta osallistumisesta<br />
kuuluu iso kiitos myös<br />
omille jäsenillemme ja yhteistyötahoille.<br />
Perinteisillä Kuntatekniikan päivillä<br />
käy tätä nykyä noin 300 vierasta.<br />
Ulkomaalaisten osuus tämänvuotisesta<br />
tapahtumasta olikin<br />
vajaat kaksisataa henkilöä. Kaukaisimmat<br />
vieraat Australiasta ja Uudesta-Seelannista<br />
olivat matkalla<br />
reilut kaksi viikkoa. Matkan aikana<br />
he tutustuivat muun muassa Vantaan,<br />
Espoon ja Helsingin teknisiin<br />
toimialoihin.<br />
Vuoden 2015 IFME-kongressi<br />
Uudessa-Seelannissa<br />
Kansainvälinen IFME-kongressi pidetään<br />
seuraavan kerran Uudessa-Seelannissa,<br />
Rotoruassa 10.–<br />
12.6.2015. Paikka sijaitsee pohjoissaarella,<br />
noin 250 km Aucklandista<br />
kaakkoon. Valokuvat ja esitteet<br />
paikkakunnasta ovat mielenkiintoisia.<br />
”Kiivien” IFME-järjestelyjen<br />
etenemistä voi seurata osoitteessa<br />
www.ifme2015.com.<br />
Seuraavat Kuntatekniikan päivät<br />
pidetään puolestaan Jyväskylässä<br />
toukokuussa 2013. Niistä tiedotetaan<br />
tuttuun tapaan lehdessä,<br />
netissä ja jäsenpostilla.<br />
Ville Alatypöstä seuraava<br />
toiminnanjohtaja<br />
Yhdistyksemme hallitus kokoontuu<br />
tämän vuoden puolella vielä<br />
lokakuussa linjaseminaariinsa ja viimeisen<br />
kerran marraskuun lopulla.<br />
Vuodenvaihteessa hallituksen<br />
kokoonpano jälleen hiukan muuttuu,<br />
kun kaksi uutta jäsentä tulee<br />
erovuoroisten tilalle. Samalla vaihtuu<br />
toimihenkilöiden kokoonpano,<br />
kun nykyinen toiminnanjohtaja<br />
Dan Långström lopettaa pitkän<br />
toimihenkilöuransa ja luovuttaa<br />
875 jäsenen yhdistyksemme vetovastuun<br />
Ville Alatypölle.<br />
Hallituksen tämän vuoden kirjoittamaton<br />
tavoite saada jäsenluku<br />
uudelle sataluvulle on jo melko<br />
lähellä. Uusia jäsenhakemuksia<br />
voi käydä täyttämässä www.kuntatekniikka.fi<br />
-sivuilla. Muutama<br />
uusi hakemus on jo tullutkin. Uudet<br />
jäsenhakemukset käsitellään<br />
edellä mainituissa seuraavissa kokouksissa.<br />
Kuivaa syksyä odotellen,<br />
Jyrki Vättö<br />
kokousmestari<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
33
Hyviä esimerkkejä kuntayhteistyöstä, omaisuuden hallinnasta ja ympäristöosaamisesta<br />
Ihmettelemisen jälkeistä aikaa<br />
Kesäkuiset kuntatekniikan<br />
ammattilaisten kokoontumisajot<br />
ja niissä vastaan<br />
tulleet keskustelut kansainvälisten<br />
kollegojen kanssa<br />
avarsivat taas kerran ymmärrystä<br />
ja lisäsivät yhteisöllisyyttä.<br />
Viran puolesta pääsin keskustelemaan<br />
monen ulkomaisen ryhmän<br />
kanssa. Sain sellaisen kokonaiskuvan,<br />
että Suomen kuntatekniikka on<br />
lähellä kansainvälistä kärkeä, mutta<br />
selvästi joillakin osa-alueilla on rutkasti<br />
parannettavaa. Asiaa ei tietenkään<br />
helpota se, että meillä eri kunnat<br />
yrittävät ratkaista samoja ongelmia<br />
toisistaan tietämättä.<br />
Eteläisellä pallonpuoliskolla<br />
toimitaan yhdessä<br />
Mietteitä eniten herättikin se, että<br />
muissa maissa, etenkin eteläisellä<br />
pallonpuoliskolla, toimitaan yhdessä.<br />
Heillä on toimiva yhteisö, joka<br />
kehittää ammatillista, teknistä, byrokraattista<br />
ja etenkin talouden suunnittelua.<br />
Kehitystyön tuloksia ja menettelyitä<br />
kunnat ottavat yhteisesti<br />
käyttöön. Yhteisön moottoreina<br />
toimii täyspäiväisiä henkilöitä, jotka<br />
koordinoivat kehitystyötä myös muiden<br />
maiden suuntaan.<br />
Heidän kokonaisuudessaan tuntuu<br />
olevan suurtuotantoon liittyviä<br />
hyötyjä, jotka auttavat varsinkin taloudellisessa<br />
kurimuksessa. KEHTOfoorumi<br />
on hieno ensi askel kohti<br />
vastaavaa toimintaa. Silti – pitäisikö<br />
meillä kunnissa olla voimakkaampi<br />
tahtotila yhteisestä kehittämisestä<br />
ja harkita vastaavaa toimintaa kuin<br />
muissa maissa<br />
Australia ja Uusi-Seelanti<br />
hallitsevat rahoituksen<br />
Australiassa ja Uudessa-Seelannissa<br />
oli selvästi keskitytty omaisuuden<br />
hallintaan ja etenkin kuntatekniikan<br />
tärkeimpään osioon eli rahoitustarpeen<br />
perusteluihin, jotka meillä on<br />
heihin nähden lähes lapsenkengissä.<br />
Rahoituksen perustelut seuraaville<br />
25 vuodelle – ottaen huomioon<br />
alueiden kasvun, kuntotilan ja painotukset<br />
– näyttivät toimivilta ratkaisuilta.<br />
Lisäksi asiakaspalautteiden<br />
oikeanlainen huomioiminen rahoituksessa<br />
tuntui loogiselta ja tehokkaalta.<br />
Australian ja Uuden-Seelannin<br />
menettelyjä pitäisi selvittää enemmänkin,<br />
mutta asioiden käytännöllisyyden<br />
harkinnassa olisi tarvetta vapaaehtoisille<br />
lisävoimille. Itse haistan<br />
tässä markkinaraon.<br />
Amerikan puolelta oli havaittavissa<br />
osaamista tilaaja-tuottaja -mallin<br />
haasteissa ja yhdessä tekemisessä.<br />
Lisäksi kertaalleen täytyy ottaa<br />
esille läntisen naapurimme osaaminen<br />
ympäristön huomioimisessa<br />
kaikessa kuntatekniikkaan liittyvässä<br />
toiminnassa.<br />
Barcelonan katutilaratkaisut<br />
ihastuttivat<br />
Kovan kevätrutistuksen jälkeen lomamatka<br />
Barcelonaan oli virkistävä,<br />
mutta huomasin kuvaavani ja ihastelevani<br />
enemmän katutilaratkaisuja<br />
kuin Antoni Gaudín luomusten<br />
kauneutta. Kaupungin ydinkeskustan<br />
ulkopuolisen kantakaupungin<br />
ruutukaavan viistetyt risteysratkaisut<br />
tuntuivat erityisen toimivilta kadunpitäjän<br />
ja liikenteen näkökulmasta.<br />
Yhtä vilkasta risteystä pari tuntia<br />
seuranneena en löytänyt yhtään toimimatonta<br />
seikkaa viisteratkaisusta.<br />
Risteysalueella oli jopa tehty selvät<br />
varaukset lumikasoille turvalliseen<br />
paikkaan. Näin ei olisi tarvinnut aurata<br />
vallia kadun varteen pysäköityjen<br />
autojen viereen, vaan kadun lumi<br />
olisi voitu työntää kasapaikkaan.<br />
Pitkänä lumettomana aikana kasapaikka<br />
palveli toiminta-alueena roska-astioille,<br />
pysäköinnille jne. Ja kun<br />
tarkasteli katutilaratkaisuja esteettömyyden,<br />
käytettävyyden ja viihtyisyyden<br />
kannalta, pitää nostaa hattua<br />
toteutuksen onnistumiselle. Asiaa<br />
voi helposti tarkastella netin katutilakuvista,<br />
mutta toimivuus konkretisoitui<br />
paikan päällä.<br />
Esitelmäehdotuksia<br />
Kuntatekniikan päiville 2013<br />
Kansainvälinen toiminta ja ulkomaisten<br />
ratkaisujen pohdinta on selvästi<br />
tärkeä osa kuntatekniikan ammattiosaamista.<br />
Keskustelu ja verkottuminen<br />
kollegoiden kanssa<br />
edistävät omaa osaamista, ja hyödyt<br />
tulevat yhteiskunnalle ja veronmaksajille.<br />
Yhteiset tilaisuudet ja niiden<br />
anti toimivat mahdollistavina tekijöinä<br />
yhteiselle kehittymiselle.<br />
Ensi vuonna Kuntatekniikan päiville<br />
on suunniteltu rinnakkaisia luentoja.<br />
Syksyn aikana halukkaat voivat<br />
esittää ehdotuksia esitelmiksi.<br />
On siis aika tuoda myös omia saavutuksia,<br />
havaintoja tai ongelmakenttää<br />
muiden tietoon. Asiasta lisää<br />
seuraavassa numerossa.<br />
Ville Alatyppö<br />
Jyrki Vättö<br />
nan nimistä<br />
on melko<br />
huvittavia.<br />
Ohikulkija<br />
voi<br />
vain ounastella<br />
tienviitoista<br />
nimien<br />
alkuperää.<br />
Informatiivisia<br />
kylttejäkin<br />
on paljon. Käsivarren Muotkasta<br />
löytyi kyltti ”Suomen maanteiden<br />
korkein kohta 565 m” ja Piippolan<br />
kulmilta puolestaan ”Suomen keskipiste”.<br />
Virallisten liikennemerkkien lisäkilpiäkin<br />
tuli bongattua kirjava<br />
määrä. Tavanomaisten Soranajokilpien<br />
lisäksi<br />
kolmionmallista<br />
Muu<br />
vaara<br />
-merkkiä<br />
täydensivät<br />
mm.<br />
metsäkauriista<br />
ja hevosvaljakoista<br />
varoittavat lisäkilvet. Monet<br />
maantiet sivuavat Suomessa järviä,<br />
metsiä, kyliä, kirkkoja ja linnoja. Yhdessä<br />
Kainuun kaupungissa tie kulkee<br />
jopa linnan(raunioiden) läpi.<br />
Nelisentuhatta kilometriä ajaneena<br />
maanteiden kunto – olivat<br />
ne sitten kesto- tai sorapäällystei-<br />
Tämä Sodankylän ja Rovaniemen välinen<br />
kyltti poikkesi positiivisesti tavanomaisista<br />
läänin- ja kuntarajojen viitoista.<br />
Suomi-neidolla<br />
kyltti poikineen<br />
Kulkiessani jälleen kerran autolla<br />
Suomi-neidon lähes kiireestä<br />
kantapäähän ja sen helmoja<br />
pitkin takaisin, kiinnitin huomiota<br />
erilaisiin kilpiin ja kyltteihin, joita<br />
maantien varret ovat pullollaan.<br />
Kylteissä mainostetaan kesäisiä<br />
tapahtumia ja levähdyspaikkoja<br />
mitä erilaisimmin konstein. Marjanmyyjillä<br />
ja kesäteattereilla on<br />
itsetehtyjä kylttejä, kyläyhteisöt<br />
toivottavat tervetulleeksi omilla<br />
tauluillaan ja majoituspaikat<br />
omilla opasteillaan. Näiden lisäsi<br />
ihmisiä ohjataan uimarannoille,<br />
lintutorneihin ja nähtävyyksien<br />
ääreen virallisillakin opasteilla.<br />
Osa suomalaisista paikkakunsiä<br />
– oli mielestäni kiitettävä. Tietöitäkään<br />
ei juuri ollut, tai sitten<br />
onnistuin vahingossa kiertämään<br />
ne. Varsinaisiin asfaltointeihin en<br />
törmännyt lainkaan, mutta siltatyömaita<br />
sentään oli Savon suunnalla.<br />
Liikenteellistä haittaa niistäkään<br />
ei aiheutunut. Autoradio varoitti<br />
päivittäin autoilijoita reaaliaikaisilla<br />
liikennetiedotteilla.<br />
Kokonaisuudessaan Suomen<br />
maanteillä oli turvallista ajella, kun<br />
muisti varoa tien poskessa (tai keskellä<br />
tietä) jolkottavia poroja sekä<br />
iltaisin teitä yllättäen ylittäviä kettuja<br />
ja jäniksiä. Supikoiriinkaan en<br />
törmännyt, mutta tuulilasiin iskeytyviä<br />
hyttysiä tuskin yksikään autoilija<br />
pystyi tänä kesänä välttämään.<br />
Jyrki Vättö<br />
34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
Jyrki Vättö<br />
Kongressin laivaristeilyt olivat unohtumattomia elämyksiä osanottajille<br />
Tallinnassa IFME-kuoron sulosointuja,<br />
Tukholmassa mittavia infrahankkeita<br />
Kuntatekniikan päivien ohjelmistoon<br />
on perinteisesti<br />
kuulunut seminaarin jälkeinen<br />
risteily. Tänä vuonna<br />
laivaristeilyjä oli kaksi.<br />
IFME-kongressin jälkeiset<br />
ekskursiot suuntautuivat<br />
Tallinnaan ja Tukholmaan.<br />
Tallinnan Laululava, jolla<br />
myös IFME-kuoro esiintyi.<br />
Jyrki Vättö<br />
Tukholman vanhimman puiston, Strömparterrenin kunnostustyöt olivat juuri valmistuneet.<br />
Torstaiaamuna 7.6. seminaariväki<br />
saapui Helsingin Länsisatamaan, josta<br />
Tallinkin laiva kuljetti kolmisatapäisen<br />
seurueen Tallinnaan. Satamassa<br />
kansallispukuinen vastaanottokomitea<br />
ohjaili seminaarikansaa linja-autoihin,<br />
joilla pienen kaupunkikierroksen<br />
jälkeen saavuttiin Laululavalle.<br />
Siellä seminaariväelle opetettiin oikean<br />
sekakuoron avustuksella kaksi<br />
kuorolaulua. Idean isä, Tallinnan kaupungininsinööri<br />
Ain Valdman lauloi<br />
itse oikean kuoron mukana.<br />
Lauluharjoitusten jälkeen kansainvälinen<br />
IFME-kuoro jäi odottamaan<br />
Tallinnan pormestarin, entisen<br />
Viron presidentin Edgar Savisaaren<br />
saapumista. Lopulta pormestari<br />
saapui pitämään kuntateknikoille<br />
tervetuliaispuheen. Tervehdyksen<br />
molemmin puolin hän sai<br />
kuulla IFME-kuoron esitykset. Tapahtuma<br />
taltioitiin videolle, ja se on ollut<br />
mm. Postimees-lehden nettisivuilla.<br />
Editoitu video pyritään saamaan<br />
myös Kuntatekniikan nettisivuille.<br />
Sulosointujen jälkeen seminaariväki<br />
lounasti Laululavan sisätiloissa<br />
ja lähti sitten busseilla Vanhaankaupunkiin,<br />
jonne Tallinnan kaupunki<br />
oli järjestänyt vapaaehtoisia<br />
kaupunkikierroksia paikallisten oppaiden<br />
johdolla. Loppupäivä kului<br />
omaan tahtiin Vanhankaupungin<br />
katuja ja liikkeitä katsellen. Päivän<br />
päätteeksi tarjolla oli vielä bussikuljetus<br />
satamaan ja laivalla takaisin<br />
Helsinkiin. Perillä seurueen matka<br />
jatkui vielä Helsingin yöhön, osa<br />
tosin malttoi lähteä ajoissa kotiin tai<br />
hotelliin lataamaan akkujaan.<br />
Tukholmassa nähtiin<br />
mittavia infrahankkeita<br />
Perjantai-iltana valkea Silja Linen laiva<br />
odotteli Eteläsatamassa kauniissa<br />
kesäsäässä lähes sataa IFME-vierasta,<br />
joiden päämääränä oli tällä kertaa<br />
Tukholma. Laivamatka aloitettiin<br />
yhteisellä tervetuliaistilaisuudella sekä<br />
illallisella. Menomatka sujui monilta<br />
yhteisissä merkeissä pitkälle aamuyöhön.<br />
Lauantaiaamuna vuorossa oli<br />
Tukholman ajankohtaisten, mittavien<br />
infrahankkeiden esittelyä Hotelli<br />
Ariadnen kokoustilassa Åke Perssonin<br />
johdolla.<br />
Täältä vieraat ohjattiin busseihin,<br />
jotka suuntasivat mm. kohti Norra<br />
Länkenin työmaata sekä Haga Town<br />
-projektia. Näiden jälkeen saatiin<br />
paikan päällä perinpohjainen opastus<br />
Tukholman vanhimpaan yleiseen<br />
puistoon, Strömparterreniin. Puisto<br />
oli juuri saatu valmiiksi pitkän kunnostusprojektin<br />
päätteeksi. Puistoopastuksen<br />
jälkeen seminaarivieraat<br />
nauttivat läheisessä Opera Cafessa<br />
maittavan lounaan.<br />
Lounaan jälkeen matkalaisilla oli<br />
jäljellä vielä muutama tunti Tukholmassa.<br />
Osa vietti aikaansa Vanhassakaupungissa,<br />
osa museoissa ja<br />
osa vain aurinkoisia Tukholman keskustan<br />
katuja kävellen. Monet pitkämatkalaisista<br />
jäivät Tukholmaan<br />
odottamaan seuraavan päivän jatkolentoja.<br />
Hyvästejä heiteltiin sunnuntaiaamuna<br />
niin ulkomaisille kuin<br />
kotimaisillekin kuntateknikoille.<br />
Jyrki Vättö<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
35
Kongressen är över<br />
Jaha, då var IFME 2012 kongressen<br />
över, och samtidigt tog<br />
då ett 5+ långt projekt slut. Efter<br />
kongressen och allt som hörde<br />
till det, så sov jag visst i 3<br />
dygn, varefter man började känna<br />
sej själv litegrann som människa<br />
igen.<br />
Eftersom jag har rest runt och<br />
varit i kontakt med andra organisationer<br />
runt om i världen, så var<br />
ju sakerna relativt bekanta för<br />
mej, men igen kom det fram hur<br />
viktigt det är med internationella<br />
samarbete, och att lyssna på och<br />
lära sej av andra. I Finland så hör<br />
vi definitivt till de bättre länderna<br />
i världen angående kommunteknik,<br />
men som sagt så kan man<br />
alltid lära sej något nytt.<br />
Asset Management är<br />
en framtidsgrej<br />
I Australien, Nya Zealand, Sydafrika,<br />
Kanada osv. så har man satsat<br />
på ”Asset Management”,<br />
dvs. att man skall veta vad man<br />
har (egendom) och vad det kommer<br />
att kosta att sköta om det<br />
samt att hålla det i skick de följande<br />
25 åren. Likaså skall man<br />
kunna lyssna på respons från allmänheten<br />
och styra finansieringen<br />
åt rätt håll. Det här tror jag<br />
själv att är en framtidsgrej, och<br />
hoppas själv att man här hemma<br />
spetsar upp öronen för det här<br />
och börjar på riktigt sköta om<br />
vår gemensamma egendom.<br />
Dessutom är det otroligt hur<br />
bra man tar hand om miljön och<br />
omgivningen i Sverige – nåt som<br />
vi också kunde lära oss om en<br />
hel del här i Finland.<br />
En lyckad kongress<br />
Kongressen i helhet var helt<br />
lyckad och deltagarna till allra<br />
högsta grad nöjda med var vi hade<br />
att erbjuda. I enkäten vi sände<br />
ut efter kongressen framgick,<br />
att vi ALLA kan vara riktigt nöjda.<br />
Som huvudarrangör vet jag<br />
ju om en hel massa saker som<br />
gick litet snett – men de kommer<br />
jag ju inte att ta fram nu, för de<br />
mesta av det gick ju så att säga<br />
”förbi” för kongressdeltagarna.<br />
I enkäten framgick, att<br />
den tekniska exkursionen om<br />
grönområdena i Helsingfors<br />
samt exkursionen till Stockholm<br />
fick toppbetyg med hela 4,78<br />
utav 5,0 möjliga poäng. Ett jättestort<br />
tack alltså till Elina Nummi<br />
från Helsingfors, samt hela<br />
den svenska arbetsgruppen med<br />
Inger Sundström och Åke<br />
Persson i täten.<br />
Resten av programmet fick<br />
mellan 4,25 och 4,5, med undantag<br />
av 3 saker, som blev<br />
runt 4,0-sträcket. Speciellt tack<br />
fick i alla fall programmet i Tallinn<br />
– folk var helt begeistrade<br />
över programmet med samsången,<br />
och de flesta också för att<br />
borgmästaren och Estlands förra<br />
president var med och hälsade<br />
kommunteknikerna välkomna.<br />
Kommentar från fältet<br />
…och till slut en kommentar (på<br />
engelska) från fältet där man fritt<br />
fick skriva vad man ville:<br />
”The organizers of the conference<br />
did a fantastic job. The<br />
topics were very well chosen<br />
and arranged in a way that allowed<br />
you to attend all the lectures<br />
that you were interested in.<br />
It was also great to discover Finland<br />
and its wonderful people. I<br />
just had a wonderful time. Overall,<br />
I would rate the whole event<br />
excellent. New Zealand has a very<br />
tough act to follow!!”<br />
Det var alltså kongressen i ett<br />
nötskal. Själv tackar jag för min<br />
del, det var roligt så länge det<br />
räckte, men det är skönt att det<br />
är över.<br />
Ville Alatyppö tar över<br />
nästa år<br />
Från och med början av 2013<br />
så tar Ville Alatyppö över som<br />
verksamhetsledare för FKTF. Ville<br />
har ”studerat” föreningen nu<br />
i 1,5 år, och är mer än färdig att<br />
ta över. Själv har jag lovat, att<br />
jag kommer att stanna kvar i ett<br />
par år som konsult/rådgivare åt<br />
honom – men det är 100% han<br />
som kommer att leda föreningen<br />
efter nyår.<br />
Lycka till Ville! Du har en utomordentligt<br />
ypperlig förening<br />
i dina händer, och hoppas du<br />
kan köra igenom alla saker vi<br />
har pratat om, och på så sätt få<br />
en god förening att bli ännu litet<br />
bättre.<br />
Föreningens årsmöte överraskade<br />
även mej själv, med att<br />
utnämna mej som hedersmedlem.<br />
Det är en alldeles otroligt<br />
stor heder, att tillhöra detta<br />
exklusiva sällskap av tillsammans<br />
(mej medräknad) 5 utmärkta<br />
kommuntekniker. Jag kan bara<br />
tacka!<br />
Ha en god höst!<br />
Dan-H. Långström<br />
verksamhetsledare<br />
SKTY:N HALLITUS<br />
Puheenjohtaja/Ordförande<br />
Jorma Vaskelainen<br />
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />
PL 126, 15141 Lahti<br />
puh. 03 8142425, 050 63892<br />
jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />
Hannu Virtasalo<br />
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA<br />
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 31038806, 050 5591419<br />
hannu.virtasalo@hel.fi<br />
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />
Heikki Lonka<br />
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy<br />
Malminkaari 21, 00700 Helsinki<br />
puh. 050 3504297<br />
heikki.lonka@granlund.fi<br />
Muut jäsenet<br />
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />
yhdyskuntatekniikka<br />
PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
puh. 014 2665137, 050 5901032<br />
tuula.smolander@jkl.fi<br />
Antti Korte, Raision kaupunki,<br />
tekninen keskus<br />
PL 100, 21201 Raisio<br />
puh. 02 4343409, 044 7971252<br />
antti.korte@raisio.fi<br />
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,<br />
rakennusvalvonta<br />
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa<br />
puh. 09 83924438, 050 5592082<br />
pekka.virkamaki@vantaa.fi<br />
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,<br />
Tekniikka ja ympäristö<br />
PL 21, 05801 Hyvinkää<br />
puh. 019 4594601, 040 5419576<br />
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi<br />
Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy<br />
Tietäjäntie 14, 02130 Espoo<br />
puh. 020 7476185, 040 4824962<br />
paivi.ahlroos@sito.fi<br />
Jere Klami, Oulun kaupunki<br />
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut<br />
PL 32, 90015 Oulun kaupunki<br />
puh. 044 7032412<br />
jere.klami@ouka.fi<br />
Tarkennus<br />
Edellislehdessä (<strong>Kuntatekniikka</strong><br />
4/2012) kirjoitin Berliinin uudesta<br />
Brandenburg Willy Brandt<br />
-lentokentästä. Sen jälkeen on<br />
tullut uusia käänteitä kentän<br />
avaamisen suhteen. Kenttä ei<br />
avaudukaan vielä tämän vuoden<br />
puolella, vaan aikataulua<br />
on rakennustöiden viivästymisen<br />
vuoksi rukattu. Kentän todennäköinen<br />
käyttöönotto tapahtuu<br />
vasta ensi kesänä tai sitten mahdollisesti<br />
vasta syksyllä.<br />
Jyrki Vättö<br />
Vaikka uusi lentokenttä ei tänä vuonna avaudukaan, Berliiniin<br />
pääsee yhä. Siitä pitää Tegelin kodikas lentokenttä huolen.<br />
Mielikuva saksalaisesta täsmällisyydestä<br />
kokee näin pienen kolauksen.<br />
Paikallinen ulkomaankauppaliitto<br />
BGA kirjoittaa jo<br />
”Saksan imagotappiosta, jota ei<br />
voi korjata”.<br />
Niin tai näin, Berliiniin pääsee<br />
yhä, ja Tegelin kodikas lentokenttä<br />
ottaa vierailijat ystävällisesti<br />
vastaan. Ja jos on kiinnostunut<br />
rakennustyömaista, niin niitä<br />
Berliinin keskustasta kyllä tänäkin<br />
vuonna löytyy.<br />
Jyrki Vättö<br />
36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
www.ukty.fi<br />
Omavalvonta parantaisi<br />
laatua hallirakentamisen<br />
kaikilla alueilla<br />
Kesä meni, ja syksy on tullut. Kesä oli hyvin vaihteleva,<br />
ja ulkovesissä uimisen mahdollisuudet vaihtelivat<br />
paljon eri puolilla maatamme. Lämpimiä vesiä<br />
oli harvassa. Tällaiset ilmat tuovat hyvin esille uimahallien<br />
ja kylpylöiden tarpeellisuuden maassamme.<br />
Tällä hetkellä rakennustöitä tehdään lähes kymmenessä<br />
hallissa. Uusia halleja on tekeillä yksi, loput<br />
ovat laajennuksia ja saneerauksia. Vuosikorjaustöitä<br />
tehdään kesäseisokin aikana miltei kaikissa halleissa.<br />
Omavalvonta parantaa laatua<br />
Rakentamisen laadusta on alettu eri rakennuttajaalueilla<br />
keskustella yhä enemmän. On erittäin tärkeää,<br />
että siitä keskustellaan, kunnes laatu saadaan<br />
kuntoon.<br />
Eräs laatua parantava tekijä on mielestäni omavalvontatoiminta.<br />
Olisi tärkeää, että niin rakennuttamisen,<br />
suunnittelun kuin rakentamisen eri alueilla<br />
tarkasteltaisiin tehtyjä ratkaisuja ja töitä kriittisesti<br />
ja rakentavasti. Kun kaikki eri osapuolet tiedostaisivat<br />
omat heikkoutensa ja vahvuutensa, päästäisiin<br />
laadun aikaansaamiseksi huomattavasti parempiin<br />
tuloksiin. Uimahalli- ja kylpylärakentamisessa kokonaisuuden<br />
tarkasteleminen ja hallinta parantaa huomattavasti<br />
lopputulosta.<br />
Omavalvonnan ja rakentamisen laadun parantamiseksi<br />
on opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta<br />
valmistunut OPKM julkaisu nro 101, joka<br />
antaa paljon tukea omavalvontaan uimahalli- ja kylpylärakentamisessa.<br />
Järkeä märkien tilojen suunnitteluun<br />
Uimahalli- ja kylpylärakentamisessa on mielestäni<br />
tällä hetkellä kaksi erittäin valitettavaa aluetta, joiden<br />
suunnittelussa ei tunnu olevan järkeä mukana.<br />
Toinen on märkien tilojen lattioiden liukkaudet ja<br />
pintakallistukset (vesi lammikoituu lattialla) ja saunojen<br />
keraamiset lauteet.<br />
Ensin mainituista on saarnattu viimeiset kolmekymmentä<br />
vuotta ja yritetty ohjata asiakkaita oikealle<br />
tielle, mutta suunnittelijat valitsevat ja rakennuttajat<br />
hyväksyvät erittäin heikkoja ratkaisuja. Märkien<br />
tilojen lattioissa noudatetaan kuitenkin ns. nollatoleranssia:<br />
vesi ei saa missään tilanteessa lammikoitua<br />
lattioille, ja veden pitää valua lattiakaivoihin.<br />
Keraamiset saunanlauteet eivät toimi<br />
Keraamisten saunanlauteiden kohdalla on jo vuosia<br />
sitten huomattu niiden toimimattomuus. Vain siivoojat<br />
ovat niihin tyytyväisiä. Kenelle me halleja rakennamme:<br />
maksaville asiakkaille vai siivoojille<br />
Käyttäjät kyllä äänestävät tällaisissa tapauksissa<br />
jaloillaan. Vanhoille ja huonojalkaisille ihmisille keraamiset<br />
lauteet ovat erittäin turvattomia. Turvallisuudesta<br />
on aina vastuussa hallin omistaja. Jos keraamisia<br />
lauteita käytetään, olisi ne päällystettävä istuinosan<br />
ja askelmien kohdalta puulla tai vastaavalla<br />
materiaalilla. Myös istuimen rinta tulisi suojata pohkeiden<br />
polttamiselta. Keraamiset lauteet sopivat vain<br />
höyrysaunoihin.<br />
Siivouksesta ei pidä säästää<br />
Siivoustyön laadusta ja mitoituksesta on näkyvissä<br />
hälyttäviä esimerkkejä. On selvää, että siivoustyö<br />
maksaa, mutta tämä tulee huomioida jo hanketta<br />
valmistellessa, eikä alkaa etsiä säästöjä suuriin käyttökustannuksiin<br />
puhtaanapitoa vähentämällä. Keskustelu<br />
edellä mainituista asioista toivottavasti viriää<br />
valtakunnassa laajemmin, että asia saisi sille ansaittua<br />
huomiota. Jäädään kuulolle.<br />
Turvallisuusasioihin palataan syksyn aikana eri<br />
muodoissa, joten niistä myöhemmin.<br />
Ensi vuonna 20. uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />
Yhdistyksemme järjestämät, suursuosion saavuttaneet<br />
valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät pidetään<br />
5.–7.2.2013 kahdennenkymmenennen kerran<br />
Tukholman risteilyn muodossa. Ohjelmasta on tulossa<br />
taas erittäin mielenkiintoinen. Laitathan varauksen<br />
kalenteriisi. Tarkempi ohjelma valmistuu syksyn<br />
kuluessa ja siitä lisää myöhemmin.<br />
Jäseniämme, jotka eivät syystä tai toisesta ole<br />
muistaneet velvollisuuttaan yhdistystämme kohtaan<br />
jäsenmaksun muodossa, pyydän hoitamaan asian<br />
kuntoon. Asian hoitamatta jättäneet jäsenet poistamme<br />
vuoden lopussa jäsenluettelostamme. Ethän<br />
halua olla heidän joukossaan!<br />
Uktyn golfmestariksi leivottiin tänä vuonna<br />
Martti Matsinen. Kisa pidettiin aurinkoisessa säässä<br />
Hyvinkään hyväkuntoisella kentällä heinäkuun viimeisenä<br />
päivänä. Yhdistys haluaa kiittää kisan onnistumisesta<br />
tukijoitamme, joita olivat Pusatec Oy,<br />
Ardex ja Piimat Oy.<br />
Näillä mennään syksyä kohti ja toivotaan ihmisten<br />
löytävän tiensä yhä useammin niin uimahalleihin<br />
kuin kylpylöihinkin.<br />
Syksyisin terveisin,<br />
Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />
yhdistys Ukty<br />
Yhdistyksen tarkoituksena on<br />
kehittää ja ylläpitää Suomen<br />
uimaloiden, uimahallien ja<br />
kylpylöiden toiminnallista ja<br />
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />
Yhdistyksen<br />
tärkeimpiä toimintamuotoja<br />
ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />
keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />
ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />
ja koulutustilaisuudet<br />
sekä hallituksen työskentely.<br />
Yhdistyksessä on jäseniä 130.<br />
Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli-<br />
ja kylpylätekniikkaan työnsä<br />
tai harrastuksensa perusteella<br />
perehtynyt henkilö.<br />
Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />
yhteisöt voivat liittyä<br />
yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />
Yhteystiedot<br />
Internet: www.ukty.fi<br />
s-posti: ukty@ukty.fi<br />
Yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Pertti Kärpänen<br />
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi<br />
puh. 0400 205 296<br />
Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />
Jukka Vienonen<br />
s-posti: jukka.vienonen@lohja.fi<br />
puh. 044 502 0120<br />
Yhdistyksen sihteeri<br />
Tapio Ala-Peijari<br />
s-posti:<br />
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi<br />
puh. 040 829 0068<br />
Pertti Kärpänen<br />
puheenjohtaja<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
37
Asiakaspalvelu tärkeä<br />
kokonaisuus syksyn<br />
Putkimestaripäivillä<br />
Kuntien Putkimestarit<br />
Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />
on perustettu 1975 suomalaisten<br />
vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />
viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />
rakentamis-, rakennuttamis-,<br />
ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />
vastaavien henkilöiden<br />
yhteistoiminnan ja ammattitaidon<br />
kehittämiseksi.<br />
Varsinaisia jäseniä on runsaat<br />
300 ja kannattajajäseniä eli<br />
yritysjäseniä 83.<br />
Yhteystiedot:<br />
Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />
puh. 050 466 9114<br />
Sihteeri, s-posti:<br />
anders.ostrom@turku.fi<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
Kuntien Putkimestarit ry:n koulutus- ja neuvottelupäivät<br />
2012 pidetään Hämeenlinnassa, Hotel-<br />
naisuus<br />
on asiakaspalvelu. Pohdimme asiakaspalautteiden<br />
käsittelyä ja valotamme selvitystämme<br />
tonttijohtojen kunnossapidon kirjavasta käytännöstä<br />
Suomessa eli todellisesta asiakaspalvelusta<br />
usein asiakkaan kannalta hankalassa ja äkillisessä<br />
tilanteessa. Perjantaiaamuna kuulemme asiantuntijaluennon<br />
asiakaskohtaamisista.<br />
Syksyn 2013 koulutuspäivien valmistelu alkaa<br />
myös Hämeenlinnassa, ja julkistamme seuraavien<br />
koulutuspäivien järjestämispaikan. Tavoitteena<br />
on kehittää koulutuspäivistä yhä paremmin jäseniä<br />
palveleva tapahtuma.<br />
Koulutuspäiville ilmoittautuminen<br />
Tänä vuonna ilmoittautuminen hoidetaan viimevuotiseen<br />
tapaan eli yhdistyksen nettisivuilla<br />
www.kuntienputkimestarit.fi on ilmoittautumis-<br />
<br />
ilmoittautumissivustolle, eli kaikki jäsenet ja kannattajajäsenet<br />
ilmoittautuvat sitä kautta. Tällä tavalla<br />
voimme varmistaa muun muassa ruokailujen<br />
ja Veljesillan onnistumisen kaikkien meidän osalta.<br />
<br />
tulkaa joukolla Hämeenlinnaan!<br />
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi<br />
Sami Sillstén<br />
yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Kuntien Putkimestarien KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 10.–12.10.2012 Hämeenlinnassa Hotelli Aulangossa<br />
OHJELMA<br />
Keskiviikko 10.10.2012<br />
14.00-15.00 Sovitaan myöhemmin tutustumiskäynti<br />
Bussi lähtee hotellin pääoven edestä<br />
klo 14.00, paluu noin klo 15.30<br />
16.00-18.00 Näyttelyn avajaiset ja näyttelyyn<br />
tutustuminen<br />
Torstai 11.10.2012<br />
08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit torstaina<br />
saapuville<br />
09.00-09.15 Koulutuspäivien avaus ja päivien<br />
ohjelman esittely<br />
<br />
Sami Sillstén, yhdistyksen<br />
puheenjohtaja<br />
09.15-09.25 Hämeenlinnan kaupungin tervehdys<br />
09.25-09.45 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n<br />
(HS-Vesi) esittely<br />
<br />
Timo Heinonen, toimitusjohtaja,<br />
HS-Vesi<br />
09.45-10.30 Saneerauksen perusteet<br />
<br />
Raisa<br />
Kyrönseppä<br />
10.30-10.45 Vesihuollon tiedotus:<br />
Vikailmoitukset ja<br />
median kanssa toimiminen<br />
10.45-11.15 Kuntaliitokset ja muut vesihuollon<br />
yhdistymiset<br />
<br />
Timo Heinonen, toimitusjohtaja,<br />
HS-Vesi<br />
11.15-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen<br />
12.30-13.00 Hulevesiopas<br />
<br />
Heidi Rauhamäki, Tampereen Vesi<br />
<br />
esitellään eri tapoja hoitaa<br />
asiakaspalautteita<br />
13.30-14.15 Tonttijohtojen kunnossapito,<br />
esitellään eri käytäntöjä<br />
<br />
<br />
14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen<br />
<br />
<br />
<br />
heidän tuotteidensa esittelyjä<br />
15.00-15.30 Seminaarikeskustelu päivän aiheista<br />
<br />
<br />
16.10– Yhdistyksen syyskokous<br />
16.10– Kannattajajäsenten<br />
järjestäytymiskokous,<br />
näyttelytila<br />
18.00– Näyttelyyn tutustuminen<br />
20.00– Illallinen, veljesilta,<br />
yhdistyksen viirien jako<br />
Perjantai 12.10.2012<br />
<br />
<br />
<br />
Tom Pöysti<br />
11.00– Päivien päätössanat<br />
<br />
Sami Sillstén, yhdistyksen<br />
puheenjohtaja<br />
38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
TURVALLISUUS<br />
Arkadiankadun pyöräkaistan ja pyörätaskun asfaltin alunperinkin hailakan punainen maali kului lähes kokonaan talven aikana.<br />
Punainen pyörätasku<br />
huomataan paremmin<br />
Pyörätaskut rohkaisevat<br />
pyöräilijöitä liikkumaan<br />
ajoradalla. Harva<br />
auto ylittää taskun pysäytysviivan.<br />
TEKSTI JA KUVAT Riitta Malve<br />
Jäitä hattuun, rohkeasti pyöräkaistaa<br />
pitkin autojonon eteen<br />
ja pyörätaskuun. Aitiopaikalta on<br />
hyvä näkymä risteykseen. Muut<br />
liikenteessä olijat näkevät myös<br />
minut vanhan Monarkin kanssa.<br />
Sekunnit kuluvat, autot kaasuttavat<br />
takana, vihdoin liikennevalo<br />
vaihtuu vihreään. Mitä,<br />
jos ketjut tippuvat nyt<br />
Onnistun kuitenkin kaartamaan<br />
kommelluksitta vasemmalle.<br />
Pyörätasku saa pelkkiä plussia,<br />
koska se helpotta kääntymistä<br />
ja vähentää pakokaasujen hengittämistä<br />
jonossa.<br />
– Kun pyörätaskut tekevät<br />
pyöräilystä sujuvampaa ja turvallisempaa,<br />
ne samalla rohkaisevat<br />
pyöräilijöitä liikkumaan ajoradalla<br />
tasa-arvoisina autojen kanssa<br />
kuten kuuluukin. Taskuun maalattu<br />
iso pyöräilijän kuva puolestaan<br />
muistuttaa autoilijoita pyöräilijöiden<br />
olemassaolosta, kertoo<br />
liikennesuunnittelija Marek Salermo<br />
Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta.<br />
Salermo ja liikennesuunnittelija<br />
Niko Palo muodostavat työ-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
39
yhmän, joka pyrkii parantamaan<br />
Helsingin pyöräilyolosuhteita.<br />
Viime kesänä Töölöön ja Kamppiin<br />
maalattiin Suomen ensimmäiset<br />
pyörätaskut, joiden erilaisilla<br />
ratkaisuilla ja sijainneilla<br />
haetaan kokemuksia niiden toimivuudesta.<br />
Taskuja on vuoden aikana<br />
seurattu videokuvaamalla ja pyöräilijöille<br />
sekä autoilijoille järjestetyllä<br />
kyselyllä.<br />
– Kaikki seitsemäntoista pyörätaskua<br />
on otettu vastaan pääasiassa<br />
positiivisesti. Esimerkiksi<br />
Fredrikinkadulla pyöräily näyttää<br />
lisääntyneen kolmeen risteykseen<br />
maalattujen pyörätaskujen<br />
jälkeen. Pyöräilijöiltä saadun<br />
palautteen perusteella ne lisäävät<br />
kadun mukavuutta pyöräilijöiden<br />
kannalta, vaikka eivät sinänsä tuo<br />
mitään uutta, koska samat väistämissäännöt<br />
pätevät kuten aikaisemminkin.<br />
Suurin osa pyöräilyonnettomuuksista<br />
tapahtuu risteyksissä.<br />
Erityisen vaaran aiheuttaa oikealle<br />
kääntyvä auto, kun ajaja ei huomaa<br />
kuolleessa kulmassa etenevää<br />
pyöräilijää.<br />
Helsinkiläisten pyörätaskujen<br />
vaikutusta onnettomuuksien vähenemiseen<br />
ei ole voitu osoittaa<br />
näin lyhyessä ajassa. Mutta Tukholmassa,<br />
jossa pyörätaskuja on<br />
huomattavasti enemmän ja kokemusta<br />
on jo kymmeneltä vuodelta,<br />
on todettu pyörätaskujen vähentäneen<br />
onnettomuuksia.<br />
– Turvallisuuden lisääntyminen<br />
on itsestään selvää, sillä liikennepsykologia<br />
on osoittanut,<br />
että toisten näkeminen parantaa<br />
liikenteen turvallisuutta, Salermo<br />
vakuuttaa.<br />
Tukholma on luonteva esikuva<br />
pyörätaskujen rakentamisessa<br />
kuten muussakin pyöräilyn<br />
edistämisessä, koska Suomessa<br />
on seurattu pitkään Ruotsin liikennesuunnittelua.<br />
Pyöräily on paitsi hauska ja<br />
kätevä tapa siirtyä paikasta toiseen<br />
kaupungissa. Sillä on myös<br />
kauaskantoisempia vaikutuksia<br />
kuten liikenteen päästöjen vähentäminen<br />
ja arkiliikunnan lisääminen.<br />
Lisäksi pyöräilyn ja kävelyn<br />
suosiminen liittyvät kaupunkien<br />
keskustojen elävöittämiseen.<br />
Kaistojen keskellä<br />
polkemista arastellaan<br />
Pyörätaskut ovat pieni osa suuremmassa<br />
muutoksessa, joka<br />
koskee hyvien pyöräilyolosuhteiden<br />
luomista Helsinkiin.<br />
– Kevyen liikenteen väylien rakentaminen<br />
on vieraannuttanut<br />
pyöräilyn autoliikenteestä. Pyöräilijät<br />
ajavat mielellään kovaa<br />
vauhtia, noin 20-30 kilometriä<br />
tunnissa, joten heidän paikkansa<br />
ei ole jalankulkijoiden seassa.<br />
Kaksisuuntaiset pyörätiet ja<br />
kevyen liikenteen väylät ovat<br />
poikkeuksia eurooppalaisessa liikennekulttuurissa.<br />
Meille ne ovat<br />
tulleet Ruotsista, jota Suomi on<br />
seurannut liikennesuunnittelussa.<br />
Tukholmassa on kuitenkin<br />
siirrytty määrätietoisesti ajoradan<br />
tasossa oleviin pyöräkaistoihin<br />
ja yksisuuntaisiin pyöräteihin,<br />
joihin liittyy tänään noin<br />
400 pyörätaskua. Pyöräväylien<br />
kehittämisellä kaupunki haluaa<br />
lisätä tukholmalaisten liikkumista<br />
pyörällä.<br />
– Pyöräilyolosuhteiden muuttaminen<br />
on hankalaa Helsingin<br />
Liikennesuunnittelijat Niko<br />
Palo ja Marek Salermo ovat<br />
tyytyväisiäpyörätaskuista<br />
saatuihin kokemuksiin ja arvioivat,<br />
että niitä tulee myös<br />
lisää Helsingin keskustaan.<br />
keskustassa. Se on erityisalue,<br />
jossa pyörätieverkoston luominen<br />
on alkanut myöhemmin.<br />
Yksisuuntainen pyörätie on helpompaa<br />
sovittaa keskustaan. Se<br />
on myös pyörätaskujen edellytys,<br />
Salermo arvioi.<br />
Perusmallissa pyörätaskuun<br />
johtaa viisi metriä pitkä pyöräkaista<br />
ajoradan oikeassa reunassa.<br />
Autojen pysähtyminen ja pysäköinti<br />
on sen kohdalla kielletty<br />
liikennemerkillä.<br />
– Pyöräkaistan tulisi olla niin<br />
pitkä, että se vie autojonon ohi.<br />
Tietenkin on suotavaa, että se<br />
jatkuisi koko kadun pituudelta.<br />
Mutta tämä voi olla liian suuri<br />
uhraus pysäköinniltä, jos kadulla<br />
pyöräillään vähän.<br />
Arkadiankadun ja Mechelininkadun<br />
risteyksen pyörätaskuun<br />
johtaa poikkeuksellisesti<br />
korttelin pituinen pyöräkaista,<br />
joka sijaitsee yksisuuntaisen<br />
kadun kahden kaistan keskellä.<br />
Näin pyöräilijä ei joudu vaaraan<br />
oikealle kääntyvän auton<br />
kuolleessa kulmassa. Ajojärjestys<br />
perustuu siihen, että suurin<br />
osa pyöräilijöistä jatkaa matkaa<br />
40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
TURVALLISUUS<br />
suoraan risteyksen poikki.<br />
– Kaikki eivät kuitenkaan<br />
huomaa pyörätaskuun johtavaa<br />
pyöräkaistaa tai eivät rohkene<br />
ajaa sitä pitkin kaistojen välissä.<br />
Sen sijaan ajetaan samalla kohdalla<br />
kulkevaa, jalkakäytävän tasolla<br />
olevaa yksisuuntaista pyörätietä<br />
pitkin, joka ei kuitenkaan<br />
tarjoa apua sujuvaan Mechelininkadun<br />
ylitykseen. Liittymän pyöräliikenne<br />
on nyt sekava ja vaatii<br />
edelleen kehittämistä. Parannuksia<br />
on luvassa, kun Mechelininkadulta<br />
Nordenskiöldinkadulle<br />
suunnitellut pyöräliikennejärjestelyt<br />
toteutetaan parin vuoden<br />
kuluessa.<br />
Onnistuneena Salermo pitää<br />
suositun pyöräilyreitin, Töölönkadun<br />
eteläistä pyörätaskua Runeberginkadun<br />
risteyksessä. Se<br />
auttaa pyöräilijöitä pääsemään<br />
vilkkaan kadun yli sujuvasti ennen<br />
oikealle kääntyviä autoja.<br />
Tai sittenkin<br />
kirkas vihreä<br />
Pyöräilijät ovat kiitelleet punaista,<br />
jolla on korostettu kokeeksi muutamia<br />
pyöräkaistoja ja –taskuja.<br />
Huomioväri ei ole niin voimakas<br />
kuin monissa eurooppalaisissa<br />
pyöräilykaupungeissa,<br />
koska osa kaupunkisuunnittelijoista<br />
pitää punaista päällystettä<br />
häiritsevänä tekijänä kaupunkikuvassa.<br />
Mitenhän Helsingin<br />
arkkitehtuuriin sopisivat<br />
kirkkaan vaalean vihreät tai<br />
siniset pyörätaskut, joita näkee<br />
muualla<br />
Talvihiekoitus ja nastarenkaat<br />
joka tapauksessa kuluttavat<br />
hailakkaa punaista edelleen.<br />
Pyörätaskujen rakentamisesta<br />
ja huollosta vastaavasta Starasta<br />
eli Helsingin kaupungin rakentamispalvelusta<br />
kerrotaan,<br />
että punainen maali asfaltin<br />
pinnalla joudutaan uusimaan<br />
vuosittain, kun taas värjätyn<br />
asfaltin punainen on hieman<br />
pitkäikäisempi.<br />
Viime talvena myös runsas<br />
lumi haittasi pyörätaskujen havaitsemista.<br />
Pyöräkaistat peittyivät<br />
lumikasoihin, joiden<br />
poistaminen kuuluu kiinteistöille<br />
useimmilla keskustan kaduilla.<br />
Mutta esimerkiksi pyörätaskujen<br />
näkymättömyys ei<br />
ole Salermon mukaan ongelma,<br />
koska silloin liikenne käyttäytyy<br />
kuin taskuja ei olisi. Sen tulkinta<br />
voi olla kuitenkin hankalaa.<br />
Jonoon juuttuneet<br />
puikkelehtivat taskuun<br />
Pyörätaskua käytetään, kun liikennevalo<br />
on punainen. Silloin<br />
vasemmalle kääntyvä pyöräilijä<br />
siirtyy pyörätaskun vasempaan<br />
reunaan niin, että pääsee liikkeelle<br />
keskellä vasemmalle kääntyvien<br />
autojen ajolinjaa, jolloin autot<br />
eivät kiilaa ohi risteyksessä. Suoraan<br />
ja oikealle kääntyvät asettuvat<br />
taskun oikeaan reunaan samalla<br />
periaatteella.<br />
Vihreillä valoilla pyörätaskussa<br />
ei voi ryhmittyä oikealta vasemmalle,<br />
vaan pyöräilijät jatkavat<br />
ajoa suoraan tai normaalisti<br />
ryhmittyen.<br />
– Suurin osa pyöräilijöistä<br />
osaa käyttää pyörätaskuja oikein.<br />
Autoilijat ovat ottaneet ne<br />
jopa yllättävän hyvin vastaan.<br />
Helsingissä vain joka kymmenes<br />
auto ylittää pyörätaskun pysäytysviivan,<br />
kun Iso-Britanniassa<br />
niin toimii joka toinen autoilija,<br />
vaikka siellä pyörätaskut ovat olleet<br />
käytössä 1980-luvulta lähtien.<br />
Silloin tällöin vasemmalle kääntyvät<br />
pyöräilijät pysähtyvät odottamaan<br />
punaista, koska pyörätaskun<br />
turvin vasemmalle kääntyminen<br />
on helpompaa. Taskuun johtavan<br />
pyöräkaistan reunaan pysähtyminen<br />
on kuitenkin kielletty myös<br />
pyöräilijöiltä.<br />
– Jos tavallinen ryhmittyminen<br />
vasemmalle pelottaa, nopeinta on<br />
käyttää pitkää käännöstä, jossa pyöräilijä<br />
ylittää ensin risteyksen suoraan<br />
ja sitten tekee suorakulmaisen<br />
käännöksen vasemmalle. Sen käyttö<br />
on unohtunut pyöräilijöiltä.<br />
Joskus vihreän palaessa vasemmalle<br />
ryhmittyvä pyöräilijä jää autojonon<br />
keskelle, kun valo vaihtuu punaiseksi.<br />
Salermon mukaan useimmat<br />
pujottelevat silloin autojen lomitse<br />
pyörätaskuun. Mutta liikennesääntöjen<br />
mukaan pyöräilijäkään<br />
ei saa ylittää pyörätaskun pysäytysviivaa.<br />
– Rikkomus ei ole ongelmaton<br />
lain näkökulmasta. Jatkossa pitää<br />
tutkia, voiko pyörätaskuun suunnitella<br />
tätä tapausta varten aukon.<br />
Poukkoileva pyöräilykulttuuri,<br />
jossa pyöräilijät liikkuvat itselleen<br />
parhaalla tavalla jalkakäytävillä,<br />
pyöräteillä ja ajoradalla, ei miellytä<br />
liikennesuunnittelijaa, koska se häiritsee<br />
liikennettä. Syytä hän näkee<br />
pyöräilijöiden ja liikennejärjestelyjen<br />
ohessa poliisissa, joka ei kiinnitä<br />
huomiota pyöräilijöiden väärään<br />
ajoon.<br />
Muutamissa eurooppalaisissa<br />
kaupungeissa risteyksissä on pyöräilijöille<br />
omat liikennevalot, jotka<br />
antavat etumatkaa autoihin nähden.<br />
Salermo sanoo, että niistä olisi<br />
periaatteessa hyötyä, mutta Helsingissä<br />
ne sekoitettaisiin toistovaloihin.<br />
Tukholma on jo luopunut toistovaloista<br />
ja ottanut käyttöön pyöräilijöiden<br />
omia valoja.<br />
Salermo näkee tarvetta pyörätaskua<br />
koskevalle tiedottamiselle ja ajoopastukselle.<br />
Menneenä kesänä sadat<br />
pyöräilijät saivatkin kokemusta<br />
pyörätaskuista Helsingin Polkupyöräilijät<br />
–yhdistyksen katuajokoulutuksessa.<br />
Yhdistys haluaa rohkaista ajamaan<br />
ajoradalla, joka on tutkimusten<br />
mukaan turvallisin paikka pyöräillä.<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
41
Kunnissa<br />
riittää työtä<br />
häiriötilanteisiin<br />
varautumisessa<br />
HSY:n Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella sähköteknisiä<br />
ongelmia. Pohjois-Pohjanmaalla tulvii, rankkojen sateiden ennustetaan<br />
jatkuvan. Kesän rajuin ukkosmyrsky katkaisi sähköt tuhansilta.<br />
Festivaali keskeytettiin rajuilman vuoksi.<br />
Tämänkaltaiset lehtiotsikot kuluneelta kesältä eivät ole poikkeuksellisia.<br />
Myös viime joulukuun ja elokuun 2010 myrskyt osoittivat<br />
että yhteiskuntamme on haavoittuvampi kuin koskaan aiemmin.<br />
Jussi Rahikainen,Pelastustoimen<br />
kehittämispäällikkö,<br />
Suomen Kuntaliitto<br />
Kunnalla on keskeinen vastuu<br />
huolehtia väestön tarvitsemista<br />
peruspalveluista sekä<br />
muusta tärkeästä ja kriittiseksi<br />
arvioidusta palvelu- ja hyödyketuotannosta.<br />
Tämä vastuu korostuu<br />
poikkeuksellisissa olosuhteissa.<br />
Viime vuosien myrskyjen<br />
aiheuttamat laajat ja pitkäkestoiset<br />
sähkökatkot paljastivat yllättäviä<br />
vaikeuksia kuntien peruspalveluiden<br />
tuottamisessa. Miksi<br />
häiriötilanteiden aiheuttamat vaikeudet<br />
olivat näin vakavia, vaikka<br />
kunnissa on vuosikymmenien<br />
ajan tehty valmiussuunnitelmia<br />
Joitakin vuosia sitten tehtyjen<br />
kuntien valmiussuunnitelmien<br />
uhkakuvissa pommit viuhuvat<br />
ja varaudutaan väestön massiivisiin<br />
evakuointeihin.<br />
Varautumisen painopiste<br />
normaaliolojen<br />
häiriötilanteisiin<br />
Valmiussuunnitelmista ei ole ollut<br />
juurikaan hyötyä sotaa pienemmissä<br />
tilanteissa.<br />
Muun muassa Onnettomuustutkintakeskus<br />
on todennut<br />
(S2/2010Y Heinä-elokuun<br />
2010 rajuilmat) että väestönsuojelun<br />
johtamisjärjestelmä on<br />
nykyisin suunniteltu vain poikkeusoloja<br />
varten ja että järjestelmää<br />
olisi tärkeää kehittää<br />
hyödynnettäväksi myös vakavissa<br />
normaaliolojen häiriötilanteissa.<br />
Kuntien varautumisen lähtökohdat<br />
on ruuvattu viime vuosi-<br />
42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
TURVALLISUUS<br />
Jari Lepistö<br />
Jari Lepistö<br />
KUNNAN VARAUTUMISEN JA JAT-<br />
KUVUUDENHALLINNAN OPAS<br />
www.yhteiskunnanturvallisuus.fi -verkkosivustolta on ilmaiseksi<br />
ladattavissa viime keväänä ilmestynyt Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta<br />
kunnassa -opas. Julkaisun tarkoituksena on<br />
edesauttaa varautumista koskevien kysymysten huomioon ottamista<br />
kunnan toimintojen johtamisessa ja palvelujen jatkuvuudenhallinnassa<br />
häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta.<br />
Opas selkeyttää ja yhdenmukaistaa varautumisen suunnittelun<br />
ja toiminnan johtamisen kokonaisuutta. Oppaassa esitetään toimintamalli,<br />
jonka mukaisesti tarkistetaan varautumisen kokonaisuuteen<br />
kuuluvien kunnan hallinto- ja palvelurakenteiden toimivuus<br />
erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä tarvittaessa<br />
kehitetään ja yhdenmukaistetaan niitä. Yhteiskunnan kehittymisen<br />
seurauksena kuntien sisäisiä toimintoja koskevan varautumisen<br />
lisäksi korostuvat kuntien keskinäinen yhteistoiminta, samoin<br />
kuin kunnan ja sen alueen elinkeinoelämän sekä muiden yhteisöjen<br />
välinen vuorovaikutus jatkuvuudenhallinnassa.<br />
KUNNAN VALMIUS-<br />
SUUNNITELMAN YLEISEN OSAN<br />
MALLI JA OHJE SEN KÄYTTÖÖN<br />
Pohjois-Pohjanmaan jokien<br />
kesätulvat yltyivät runsaiden<br />
sateiden vuoksi elokuun<br />
alkupuolella pahimmiksi<br />
vuosikymmeniin. Veden<br />
ollessa korkeimmillaan<br />
kaikki Siikalatvan kunnan<br />
Mankilan kylään vievät tiet<br />
olivat veden alla.<br />
Pelastusopisto on julkaissut toukokuussa kuntien varautumisessa<br />
ja valmiussuunnittelussa hyödynnettäväksi tarkoitetun julkaisun<br />
Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja<br />
ohje sen käyttöön.<br />
Julkaisussa esitetään kunnan valmiussuunnitelman yleisen<br />
osan malli sekä annetaan ohjeita sen mukaisen suunnitelman<br />
laatimiseksi. Oppaan lähtökohtana on varautumisen kokonaisvaltainen<br />
ja moderni lähestymistapa, jossa pääpaino on normaaliolojen<br />
suuronnettomuuksissa ja äkillisesti syntyvissä häiriötilanteissa.<br />
Kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa koostuu mallissa<br />
kolmesta osasuunnitelmasta, jotka ovat laadittavissa tarpeen<br />
mukaan myös erillisinä suunnitelminaan. Nämä ovat kunnan<br />
varautumista linjaava ja ohjaava strateginen osa, operatiivinen<br />
häiriötilanteiden hallintaa koskeva osa sekä poikkeusolojen erityiskysymyksiä<br />
käsittelevä osa.<br />
Julkaisu on ladattavissa <strong>pdf</strong>-muotoisena Pelastusopiston internet-sivuilta<br />
osoitteessa www.pelastusopisto.fi/suomi/tietopankki.<br />
Tietopankista löytyy myös muita kuntien varautumises-<br />
na uuteen asentoon. Nyt varaudutaan<br />
ensisijaisesti normaaliaikojen<br />
häiriötilanteisiin ja tätä<br />
varautumisen mallia sovelletaan<br />
poikkeusoloissa.<br />
Mikäli kunta on valmistautunut<br />
hyvin häiriötilanteiden hoitoon,<br />
selviytyy se 80 prosentista<br />
poikkeusolojenkin tehtävistä. Loput<br />
20 prosenttia tehtävistä liittyy<br />
lähinnä poikkeusoloissa muuttuviin<br />
toimivaltuussäännöksiin ja<br />
ne vaativat oman etukäteissuunnittelunsa.<br />
Yhteistyö helpottaa<br />
suunnittelua<br />
Valmiussuunnittelussa on hyväksi<br />
havaittu malli, jossa saman toimialan<br />
edustajat usean kunnan<br />
alueelta työstävät yhtä aikaa valmiussuunnitelmaansa.<br />
Luonnol-<br />
linen koordinoija tälle työlle on<br />
alueellinen pelastuslaitos. Pelastuslaitokset<br />
voivat perustehtäviensä<br />
lisäksi tukea pelastustoimen<br />
alueeseen kuuluvan kunnan<br />
valmiussuunnittelua, jos siitä on<br />
kunnan kanssa sovittu. Sopiminen<br />
tulisi tehdä alueen pelastustoimen<br />
palvelutasopäätöksen yhteydessä.<br />
Alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä<br />
selvitetään alueella<br />
esiintyvät uhat, arvioidaan<br />
niistä aiheutuvat riskit, määritellään<br />
toiminnan tavoitteet ja käytettävät<br />
voimavarat sekä palvelut<br />
ja niiden taso. Palvelutasopäätös<br />
on voimassa määräajan, yleensä<br />
neljä vuotta. Kaikki Suomen 22<br />
pelastuslaitosta uusivat palvelutasopäätöksensä<br />
vuosien 2012-<br />
13 aikana.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
43
TURVALLISUUS<br />
Kuntaliitto suosittelee, että<br />
kunnat edellyttäisivät lausunnoissaan<br />
kuntien valmiussuunnittelun<br />
tukemisen kirjaamista<br />
palvelutasopäätökseen. Samassa<br />
yhteydessä voidaan sopia myös<br />
mm. kuntien häiriötilannejohtamista<br />
tukevista järjestelyistä sekä<br />
johtamisen tueksi tarvittavan<br />
turvallisuustilannekuvan ylläpidosta<br />
ja välittämisestä kunnille.<br />
Yhteistyö pelastuslaitosten<br />
kanssa kantaa hedelmää.<br />
Onnettomuustutkintakeskus<br />
(S2/2010Y Heinä – elokuun<br />
2010 rajuilmat) on todennut häiriötilannejohtamisen<br />
valmiudet<br />
keskimääräistä paremmiksi niissä<br />
kunnissa, joissa oli yhteistoiminnassa<br />
pelastuslaitoksen kanssa<br />
sovittu johtoryhmän hälyttämisestä,<br />
kehitetty avainhenkilöiden<br />
omia johtamisvalmiuksia<br />
sekä tehty muita häiriötilanteen<br />
aikaisen johtamisen tukijärjestelyjä.<br />
Myös viime aikoina ilmestyneet<br />
oppaat helpottavat kuntien<br />
valmiussuunnittelua.<br />
LISÄTIETOJA<br />
Heinä-elokuun 2010 rajuilmat<br />
http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Muutonnettomuudet<br />
Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa<br />
http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/ajankohtaista/95-varautuminen-ja-jatkuvuudenhallinta-kunnassa.<br />
Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön<br />
www.pelastusopisto.fi/suomi/tietopankki<br />
Kuntaliiton yleiskirje: Kuntien valmiussuunnittelu ja uusi valmiuslaki<br />
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot<br />
Jari Lepistö<br />
Peltoa oli<br />
Siikajokilaaksossa<br />
tulvaveden<br />
vallassa<br />
elokuussa enimmillään<br />
noin<br />
3 500 hehtaaria.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Saint-Gobain Pipe Systems Oy<br />
Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA<br />
Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601, E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />
www.sgps.fi<br />
44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
Rättisitikat parveilevat kesäisin<br />
Suomen 2CV-kilta järjesti<br />
50-vuotisjuhlansa merkeissä<br />
heinäkuussa 2012 Sulkavalla<br />
2CV-tapaamisen nimellä Sätkälän<br />
Säpinät. Sinne tuli yli 400 autokuntaa<br />
18 maasta.<br />
Kesällä 2011 yli sata suomalaista<br />
rättisitikkaa suuntasi Ranskassa<br />
järjestettyyn 2CV-maailmankokoukseen,<br />
johon niitä kerääntyi 7 036<br />
kappaletta. Vuonna 2013 on vuorossa<br />
Espanja ja 2015 Puolan Torun.<br />
Legendaarinen<br />
Citroën 2CV<br />
Vuosi firman perustaja-Andrén kuoleman<br />
jälkeen Citroënin Levalloisin<br />
tehtaan johtaja Pierre Boulangerilta<br />
kävi 1936 käsky: “Tehkää ajoneuvo,<br />
jossa on neljä pyörää ja sateensuoja,<br />
kuljettamaan neljää aikuista<br />
ja heidän tavaroitaan 50<br />
km/h:n tuntinopeudella maalla ja<br />
kaupungissa. Kynnöspeltoa ylitettäessä<br />
ei kuormassa olevasta munakorista<br />
saa yksiään muna rikkoutua.<br />
Eikä auto saisi kuluttaa polttoainetta<br />
enempää kuin 3 litraa 100<br />
kilometrillä.” Myöhemmin vaatimuksiin<br />
lisättiin, että autoa piti voida<br />
kuljettaa silinterihattu päässä.<br />
2CV:nprototyyppi valmistui 1939.<br />
Sota keskeytti hankkeen, mutta<br />
Pariisin autonäyttelyssä 1948 Boulanger<br />
veti peitteen pois luomuksensa<br />
päältä. Yleisö tyrmistyi: ”Mihin<br />
tuota on tarkoitus käyttää”. Kansa<br />
otti auton omakseen. Tuotanto nousi<br />
500:n päivätahtiin jo 1950, ja tilaaja<br />
joutui odottamaan vuosia.<br />
2CV:n valmistus loppui Ranskassa<br />
1988 ja Portugalissa 1990. Suomeen<br />
tuotiin 1950-1982 kaikkiaan<br />
7 261 kappaletta, harrastajat vielä<br />
omatoimisesti satakunta lisää.<br />
Rakkaalla lapsella on monta nimeä:<br />
Rättikatto-Sitikka, Rättäri, Neljän<br />
hengen peltihaalarit ja Sätkäkone.<br />
2CV:n teknisiä piirteitä ovat:<br />
rullalle kierrettävä kangaskatto<br />
puolivälistä vaakasuoraan avautuvat<br />
etuikkunat<br />
tuulilasin alla avattava tuuletusluukku<br />
lämmitysilma nousee omalla<br />
painollaan moottoritilasta matkustamoon<br />
tuulilasin pyyhkijän käyttövoima<br />
nopeusmittarin vaijerista; pysähtyessä<br />
käsikäyttö pienellä vivulla<br />
kokonaispaino 600 kiloa, paljon<br />
alumiiniosia<br />
pinnat yleensä suoria paitsi lokasuojat,<br />
konepelti ja kattokaaret.<br />
Mallinimi 2CV (ranskaksi deux<br />
chevaux, kaksi hevosta) ei viittaa<br />
suoraan moottorin tehoon, vaan<br />
moottorin iskutilavuuden mukaan<br />
määräytyviin ranskalaisiin verohevosvoimiin.<br />
Englantilaisia hevosvoimia<br />
moottori tuottaa mallista<br />
riippuen 9-33.Nykyisin ei 2CV:llä<br />
ole oikein selvää vastinetta. Lähinnä<br />
sitä ovat muutamat mopautot.<br />
Ei löydy onnettomuustilastoista<br />
Timo Kalanti kertoo YTK:n julkaisussa<br />
Autokokemus (1998, B 75),<br />
että automallien onnettomuusriskiraportista<br />
ei löydy lainkaan Rättisitikkaa.<br />
”Autoa on mahdoton<br />
saada luistoon – edes liukkaalla<br />
pinnalla. Sivuluiston sijasta se<br />
vain kallistuu ja kallistuu. Nopeus<br />
ei suorillakaan ehdi nousta rajoituksia<br />
suuremmaksi. Heikko teho<br />
yhdistettynä yllätyksettömään ja<br />
tasapainoisesti käyttäytyvään alustaan<br />
antaa lähes loputtomasti anteeksi<br />
kuljettajan virheitä.”<br />
Tapiolan leirikeskus<br />
juhlapaikkana<br />
Suomen 2CV-Killan oltermanni<br />
Erkki Rajala kertoo vuoden 2012<br />
juhlapaikasta: ”Tapiola, 2CV-killan<br />
Sätkälä, on ollut Suomen armeijan<br />
käytössä, ja rakennukset ovat<br />
peräisin pääosin toisen maailmansodan<br />
ajalta. Sodan päätyttyä<br />
alue siirtyi partioliikkeelle ja siltä<br />
ajalta on peräisin nimi Tapiola.<br />
Myöhemmin alue myytiin Sulkavan<br />
seurakunnalle markalla.<br />
Pinta-ala on noin 23 hehtaaria.<br />
Suomen 2CV-kilta vuokrasi alueen<br />
tapahtumakäyttöön, ja maksu sovittiin<br />
suoritettavaksi talkootyönä.<br />
Huoltorakennuksen ja ruokailukatoksen<br />
vuotavat katot korjattiin.<br />
Aluetta raivattiin ja se palautettiin<br />
lähes alkuperäiseen asuun.”<br />
Oltermannilla ja hänen lapsillaan<br />
on tietenkin omat 2CV:t.<br />
”Ne ovat perheenjäseniä. Autolle<br />
annetaan etunimi ja puhuttelu on<br />
hän eikä se”.<br />
Rättisitikoiden kokoontumisajon autoja kesäleirillä Sulkavalla.<br />
Pekka Rytilä on<br />
73-vuotias tekniikan<br />
lisensiaatti, joka toimii<br />
Liikennesuunnittelun<br />
Seuran puheenjohtajana.<br />
Pekka Rytilä<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
45
Turun Myllysillan valinta vuoden kuntatekniikan saavutukseksi oli hieno tunnustus<br />
siltaprojektissa mukana olleille. Palkinto luovutettiin sillan rakentajille<br />
4.6.2012 Finlandiatalossa, IFME World Congress on Municipal Engineering<br />
-tapahtuman yhteydessä. Palkinto oli sinetti sille, että hankkeelle asetetut<br />
tiukat aikataululliset tavoitteet oli saavutettu ja haastava hanke oli viety<br />
kunniallisesti läpi.<br />
Tehtävä suoritettu<br />
TURUN UUSI MYLLYSILTA<br />
ON VUODEN KUNTA-<br />
TEKNIIKAN SAAVUTUS<br />
Risto Lahtinen<br />
tiedottaja,<br />
Turun Kiinteistöliikelaitos<br />
Uuden Myllysillan rakentaminen<br />
alkoi työsillan paaluttamisella.<br />
Työsillalta käsin rakennettiin<br />
virtapilarit Aurajokeen.<br />
Sillan runko tehtiin Pansiossa<br />
STX Finland Oy:n Turun telakalla<br />
kokonaan valmiiksi ja uitettiin<br />
yhtenä kappaleena Aurajokeen.<br />
Ensin matalana Martinsillan alitse.<br />
Sitten runko käännettiin joessa<br />
poikittain ja tunkattiin oikealle<br />
korkeudelle tukien päälle.<br />
Näin sillan rungon ja tukien<br />
rakentamisen aikataulut eivät<br />
vaikuttaneet toisiinsa ja molemmissa<br />
kohteissa saatettiin työskennellä<br />
täydellä teholla.<br />
Telakalla siltaan asennettiin<br />
valmiiksi vesijohdot, kaukokylmäputket<br />
ja sillan muottirakenteita.<br />
90 metriä pitkän sillan uitto<br />
ja asentaminen ahtaassa joessa<br />
keräsi runsaslukuisen uteliaiden<br />
joukon joen rannoille seuraamaan<br />
työvaihetta pitkälle yöhön<br />
asti.<br />
Silta alkoi saada lopullista<br />
muotoaan kun kannen valu saatiin<br />
valmiiksi heinäkuussa 2011.<br />
Kannen valuun käytettiin 600<br />
kuutiota betonia. Sillalle omaleimaisen<br />
ilmeen antava ruostuma-<br />
46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS<br />
Turun kaupunki<br />
ton teräsverhous asennettiin viimeisenä<br />
työvaiheena.<br />
Verhouksen asentaminen<br />
tuotti jonkin verran päänvaivaa.<br />
Metallilevyjen paikalleen asettaminen<br />
oli tarkkaa työtä, mutta<br />
lopputulos on varsin näyttävän<br />
näköinen. Silta onkin saanut<br />
paljon kiitosta verhoilustaan.<br />
Erityisen hienosti verhoilu ja<br />
sillan lentokoneen siipeä muistuttava<br />
muotoilu tulee esille sillan<br />
alapinnalle asennetun ohjelmoitavan<br />
led-valaistuksen ansiosta.<br />
Valaistus peilautuu joen pinnasta<br />
sillan teräsverhoukseen.<br />
Veden liikkeet ja väreet näkyvät<br />
sillan pinnalla, antaen hienon lisän<br />
Aurajokirannan muutenkin<br />
näyttävälle valaistukselle.<br />
Kun valaistukseen on ohjelmoitu<br />
17 erilaista juhlapäivien<br />
ohjelmaa sekä viisi erikoisohjelmaa,<br />
pääsee värivaloin koristeltu<br />
silta aika-ajoin yllättämään siihen<br />
jo tottuneet turkulaisetkin.<br />
Sillan verhoilu ja lentokoneen<br />
siipeä muistuttava muotoilu tulee<br />
esille sillan alapinnalle asennetun<br />
ohjelmoitavan led-valaistuksen<br />
ansiosta.<br />
Silta liikenteelle<br />
562 päivää vanhan sillan<br />
sulkemisen jälkeen<br />
Uusi Myllysilta sai kahdet ”avajaiset”.<br />
Ensimmäiset järjestettiin<br />
Turun päivänä sillan liikenteelleoton<br />
kunniaksi. Silta avattiin<br />
liikenteelle heti seuraavana päivänä<br />
19.9.2011 kaksikaistaisena.<br />
Sateesta huolimatta ensimmäisten<br />
autojen ajamista sillalle oli<br />
seuraamassa yleisöä, valokuvaajia<br />
ja toimittajia.<br />
Toinen, virallisempi avaaminen<br />
järjestettiin 29.11.2011, kun<br />
silta valmistui ja vihittiin käyttöön.<br />
Sillan vihkimisen suoritti Liikenne-<br />
ja viestintäministeriön<br />
kansliapäällikkö Harri Pursiainen,<br />
joka puheessaan sanoi pitävänsä<br />
Myllysiltaa hyvänä esimerkkinä<br />
tämän päivän liikennesuunnittelun<br />
yllättävistäkin haasteista,<br />
sekä niiden onnistuneesta<br />
selvittämisestä.<br />
Paikalla ollutta runsaslukuista<br />
yleisöä ilahdutti tilaisuuden päätteeksi<br />
sillan ylittänyt museoajoneuvojen<br />
kulkue, joka korosti tilaisuuden<br />
historiallisuutta.<br />
Uudesta sillasta<br />
positiivisia tarinoita<br />
Myllysillan dramaattinen rikkoutuminen<br />
takasi rakennusurakalle<br />
poikkeuksellisen median ja yleisön<br />
kiinnostuksen.<br />
Kiinnostusta lisäsi myös sillan<br />
värikäs historia. Vuonna<br />
1975 valmistuneesta Myllysillasta<br />
oli aikanaan paljon tarinoita,<br />
esimerkiksi kunnallisen päätöksenteon<br />
kiemuroihin ja sillan<br />
koekuormitukseen liittyen.<br />
Myös uusi silta on synnyttänyt<br />
omia tarinoitaan. Tällä kertaa tarinat<br />
ovat sävyltään positiivisia.<br />
Turku onnistui ratkaisemaan<br />
sillan rikkoutumisen tuomat liikenneongelmat<br />
sekä suunnitteluttamaan<br />
ja rakennuttamaan<br />
uuden sillan hyvin nopealla aikataululla.<br />
Tarinoita syntyi myös sosiaalisessa<br />
mediassa. Silta keskustelutti<br />
muun muassa Facebookissa.<br />
Poikkeuksellista on myös sillasta<br />
tehty elokuva. Turun Ammattikorkeakoulun<br />
opiskelijat<br />
Lauri Lönn ja Petteri Peltomaa<br />
tekivät opinnäytetyönään sillan<br />
rakennusvaiheesta dokumenttielokuvan<br />
Silta Turun sydämessä.<br />
Elokuva sai ensi-illassaan hyvän<br />
vastaanoton ja raikuvat aplodit<br />
siltahankkeessa mukana olleilta.<br />
Myllysilta on nyt valmis, mutta<br />
sen ympäristöä tullaan vielä<br />
viimeistelemään. Silta saa seurakseen<br />
taiteilija Kari-Petteri<br />
Kakon veistossarjan Tähtiin tähyävät.<br />
Adolfo Vera<br />
Sarjan neljän hahmon nimet<br />
ovat Eilen, Hetki sitten, Tänään<br />
ja Huomenna. Patsaiden asentamisen<br />
yhteydessä tehdään loppuun<br />
myös muut sillan ympäristön<br />
viimeistelytyöt kuten viherja<br />
pengerrystyöt. <br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti julkaisi laajan<br />
artikkelin Myllysillasta numerossa<br />
3/2011. Siinä vaiheessa vanha silta<br />
oli purettu ja uuden rakentaminen<br />
oli juuri aloitettu.<br />
MYLLYN TERÄS<br />
Sillan pääsuunnittelija Sami<br />
Niemelä, WSP Finland Oy<br />
Teräksinen jatkuva liittopalkkisilta.<br />
Jännevälit 27 + 36 + 27 metriä<br />
Hyödyllinen leveys 20 metriä<br />
Pohjoismaiden ensimmäinen<br />
ruostumattomalla teräksellä<br />
verhoiltu silta<br />
Virtapilareissa graniittiverhous<br />
Sillan kantava teräsrakenne<br />
on tehty säänkestävästä teräksestä<br />
(Corten)<br />
Kaikki käytetyt materiaalit<br />
mahdollisimman huoltovapaita<br />
Sillan alapinnalla ohjelmoitavissa<br />
oleva vedestä heijastuva<br />
led-valaistus (17 juhlapäivien<br />
ohjelmaa ja 5 erikoisohjelmaa)<br />
Rakentaja Insinööritoimisto<br />
Seppo Rantala Oy, vastaava<br />
työnjohtaja Timo Hirvasmaa<br />
Rakennuttaja Turun Kiinteistöliikelaitos<br />
UUDEN MYLLY-<br />
SILLAN VAIHEET<br />
Turun uuden Myllysillan tilaajien, suunnittelijoiden ja rakentajien edustajia oli vastaanottamassa<br />
Kuntatekniikan saavutus –tunnustusta IFME-kongressin yhteydessä. Vasemmalta Heikki Nieminen,<br />
Reijo Tähtinen, Pertti Kiiskinen, Sami Niemelä, Jouko Turto, Sami Rantala, Hannu Helinä, Heikki Virtanen<br />
ja Olli Kylmälä.<br />
21.6.2010 Myllysillaksi valittiin<br />
WSP Finland Oy:n ehdotus<br />
”Myllyn Teräs”<br />
15.9.2010 sillan rakentajaksi<br />
valittiin Insinööritoimisto Seppo<br />
Rantala Oy<br />
18.10.2010 rakentaminen<br />
alkoi<br />
19.9.2011 silta avattiin osittain<br />
liikenteelle<br />
29.11.2011 silta valmistui ja<br />
vihittiin käyttöön<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
47
Kupera-hankkeen päätösseminaarin osallistujia Jyväskylän Paviljongissa. Etualalla Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Kari Ström ja<br />
apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto sekä Kupera-hanketta koordinoinut Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pekka<br />
Malinen<br />
Kaupunkien yhteistyö t&k-toiminnan<br />
edistämisessä vakiintuu<br />
Kupera-hanke perkasi<br />
teknisen sektorin toimintatapoja<br />
Kuntien teknisen sektorin uudistumisen punaisena<br />
lankana on kunnan rooli palvelujen järjestäjänä.<br />
Tuotantoa siirretään asteittain yksityisen sektorin<br />
vastuulle, mutta myös kuntien alueelliset<br />
osakeyhtiömuotoiset palvelutuottajat voivat tasapainottaa<br />
markkinoita.<br />
TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale<br />
Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen,<br />
Tampereen yliopiston,<br />
Tekesin ja parinkymmenen<br />
suuremman kaupungin kahden<br />
ja puolen vuoden mittainen<br />
kuntien perusrakennepalvelujen<br />
järjestämis- ja tuotantotapojen<br />
uudistamispolkuja selvittänyt<br />
Kupera-hanke päättyi kesäkuussa<br />
Jyväskylässä pidettyyn loppuseminaariin.<br />
Keskeisinä tuloksina hankkeesta<br />
on monipuolinen teoreettinen<br />
tarkastelu eri toimintavaihtoehdoista<br />
ja kaupunkien selkeä<br />
innostus ja sitoutuminen yhteiseen<br />
kehittämistyöhön.<br />
– Kuntalaisten vaatimukset<br />
rakennetulle ympäristölle<br />
kasvavat jatkuvasti. Myös julkinen<br />
valta asettaa lisää vaatimuksia.<br />
Laadukas rakennettu<br />
ympäristö on kunnalle kilpailutekijä,<br />
kun yritykset päättävät<br />
investoinneistaan, Jyväskylän<br />
pulaiskaupunginjohtaja Timo<br />
Koivisto kuvasi toimintaympäristöä<br />
seminaarin avauspuheenvuorossaan.<br />
Hän totesi, että useimmilla<br />
kunnilla on samat haasteet, jo-<br />
ten niukkenevien voimavarojen<br />
aikana on viisasta kehittää toimintatapoja<br />
yhdessä.<br />
Kuntien yhteisesiintyminen<br />
tekee ne kiinnostavammiksi yhteistyökumppaneiksi<br />
myös valtion<br />
eri viranomaisten ja tutkimus-<br />
ja kehitysrahoittajien näkökulmasta.<br />
Kestävän kehityksen<br />
kumppanuutta<br />
Seminaarissa kuultiin kuntasektorin<br />
ulkopuolisten asiantuntijoiden<br />
esitelmiä palveluinnovaatioista<br />
ja kumppanuuden vahvistamisesta.<br />
Siemens Oy:n kehitys-<br />
48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
TEKNISET PALVELUT<br />
johtaja Lars Maura esitteli yhtiön<br />
ja Turun kaupungin kumppanuutta<br />
kaupunkikehityksessä.<br />
Siemens on valinnut Turun<br />
yhdeksi pilottikaupungikseen,<br />
jossa se haluaa testata ja kehittää<br />
teknologiainnovaatioitaan. Osapuolet<br />
solmivat helmikuussa kolmivuotisen<br />
yhteistyösopimuksen.<br />
– Esimerkiksi älykkäät sähköverkot,<br />
kiinteistöjen energiansäästöhankkeet,<br />
paikallinen sähköntuotanto<br />
ja sähköautoliikenne<br />
ovat kiinnostuksemme kohteita.<br />
Olemme mukana keskikokoisten<br />
kaupunkien kehittämisessä.<br />
Haluamme yhdessä Turun kaupungin<br />
kanssa luoda esimerkin<br />
kestävän kehityksen kaupungista,<br />
hän kertoi.<br />
Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori,<br />
Agora-Centerin<br />
johtaja Antti Hautamäki analysoi<br />
elinkeinoelämän rakennemuutosta<br />
ja sen vaikutuksia kuntien<br />
elinvoimaan ja palvelutarpeisiin.<br />
– Menestyvät kaupunkiseudut<br />
ovat kehityksen edellytys. Kolme neljännestä<br />
arvonlisästä syntyy niissä.<br />
Turusta Tampereen ja Jyväskylän<br />
kautta Kuopioon ulottuva ”kehä<br />
yhdeksän” vyöhyke on erittäin<br />
mielenkiintoinen, hän arvioi.<br />
Siemens Oy:n kehitysjohtaja<br />
Lars Maura esitteli Turun<br />
kaupungin kanssa helmikuussa<br />
solmittua kumppanuussopimusta,<br />
jonka tavoitteena<br />
on luoda Turusta kestävän<br />
kehityksen esimerkkikaupunki.<br />
Kehto-toiminta<br />
vakaalle pohjalle<br />
Päättynyt Kupera-hanke oli 18<br />
kaupungin muodostaman kuntatekniikan<br />
kehittämistoimintaa<br />
koordinoineen Kehto-konsortion<br />
(Kehittämisen haltuunotto<br />
ja toteutus) ensimmäinen tutkimushanke.<br />
Kesäkuun seminaarissa päätettiin<br />
Kehto-konsortion toimintamallista<br />
jatkossa ja kaupungit<br />
allekirjoittivat asiaa koskevan yhteistyösopimuksen.<br />
Kaupunkien edustajista koostuvan<br />
johtoryhmän ohjauksessa<br />
toimii jatkossa Kehto-koordinaattorina<br />
Kuntaliitossa syyskuussa<br />
työskentelynsä aloittava<br />
kehittämisinsinööri. Kehto-kaupungit<br />
uskovat yhteisten kehittämishankkeiden<br />
ja edunvalvontaaloitteiden<br />
tulevan näin aiempaa<br />
paremmin valmistelluiksi.<br />
Kupera-hankkeen myötä teknisen<br />
sektorin toimijat palasivat<br />
tiiviimpään yhteistyöhön yliopistomaailman<br />
kanssa. Tuloksia<br />
käytiin seminaarissa läpi tutkijoiden<br />
tiiviiden alustuspuheenvuorojen<br />
pohjalta viidessä eri panelikeskustelussa.<br />
Aiheita olivat Kehto-foorumin<br />
tulevaisuus, ulkoistaminen<br />
ja kumppanuudet, alueellinen<br />
yhteistyö, omistus ja rahoitus sekä<br />
innovaatiojohtaminen. Osallistujat<br />
käyttivät runsaasti kommenttipuheenvuoroja<br />
ja haastoi-<br />
Tutkimusprofessori<br />
Antti Hautamäki<br />
korosti elinvoimaisten<br />
kaupunkiseutujen merkitystä<br />
tulevaisuuden<br />
haasteista selviämisessä.<br />
vat panelisteja.<br />
Kehto-konsortion puheenjohtaja,<br />
Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri<br />
Kari Ström totesi yhteenvedossaan<br />
eväiden yhteiseen toiminnan<br />
kehittämiseen olevan nyt<br />
selvästi paremmat kuin muutama<br />
vuosi sitten, kun säännölliset tapaamiset<br />
alkoivat.<br />
Muutosta ei tapahdu, elleivät<br />
johtajat lähde eteenpäin. Uusien<br />
mallien ja toimintatapojen käyttöönotto<br />
on olennainen osa prosessia,<br />
Kari Ström kannusti. <br />
Huomispäivän infrastruktuuri<br />
Näkökulmia kuntien teknisen toimen<br />
uudistamiseen<br />
ACTA 240<br />
Pekka Malinen, Ari-Veikko Anttiroiko, Tero Haahtela<br />
ja Pentti Siitonen<br />
Tutkimushankkeen tulokset on<br />
koottu Kuntaliiton ACTA-sarjan julkaisuun<br />
Huomispäivän infrastruktuuri<br />
- Näkökulmia kuntien teknisen<br />
toimen uudistamiseen (Acta<br />
nro 240), jonka voi ostaa painettuna<br />
tai ladata <strong>pdf</strong>-tiedostona Kuntaliiton<br />
verkkokaupasta osoitteesta<br />
www.shop.kunnat.net<br />
Lisätietoa Kehto-toiminnasta:<br />
www.kuntatekniikka.fi/toimijat/<br />
kehto<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
49
Kupera-hankkeessa tutustuttiin<br />
Ruotsin ja Tanskan vaihtoehtoihin<br />
Raideliikenne ja<br />
kokeileva arkkitehtuuri<br />
menestystekijöitä<br />
Teknisen sektorin uudistaminen edellyttää olemassa<br />
olevien rakenteiden ja toimintamallien kyseenalaistamista<br />
sekä strategista otetta. Kesällä<br />
päättyneen Kupera-hankkeen kaupunkien edustajia<br />
tutustui keväällä Lundissa, Malmössä ja Kööpenhaminassa<br />
siihen, miten luodaan nykyisiä innovatiivisempia<br />
rakenteita ja toimintamalleja perusrakennepalveluiden<br />
tuottamiseksi.<br />
Olli Hokkanen<br />
FM, FCG Koulutus<br />
ja konsultointi Oy<br />
Malmön 300 000 asukkaasta<br />
neljännes on syntynyt ulkomailla<br />
ja kaupungissa on edustettuna<br />
169 kansallisuutta. Puolet asukkaista<br />
on alle 35-vuotiaita.<br />
Malmö tunnetaan kansainvälisesti<br />
kestävän kehityksen vihreänä<br />
kaupunkina, jossa ekologiset<br />
kaupunkikehittämistavoitteet<br />
nähdään osana luovaa kaupunkikehittämistä.<br />
Tämä on tärkeää teknisen<br />
sektorin uudistamisen kannalta.<br />
Kaupunkisuunnittelijoiden yhteydet<br />
sekä perinteiseen ja kansainvälisesti<br />
arvostettuun Lundin<br />
yliopistoon että vuonna 1998 perustetuttuun<br />
Malmön yliopistoon<br />
ovat tiiviit.<br />
Patrik Widerberg Malmön<br />
teknisestä virastosta kertoi, miten<br />
Malmön traditionaalisesta teollisuuskaupungista<br />
on ajan myötä<br />
kehittynyt tiedon, palveluiden ja<br />
kommunikaatioverkostojen keskus.<br />
Tätä ”puistojen ja rannikon”<br />
kaupunkia hän luonnehtii kokeilevaksi,<br />
nuoreksi ja monikulttuuriseksi.<br />
Teknisen viraston kaupunkikehittämisen<br />
iskulauseen mukaan<br />
Malmössä ollaan mieluummin<br />
ulkona kuin sisällä. Tulevaisuutta<br />
silmällä pitäen nostetaan<br />
esille viisi näkökulmaa, jotka<br />
kohdistuvat malmöläisiin, vierailijoihin<br />
ja sidosryhmiin sekä<br />
kehittämiseen, toimintaan ja yhteistyöhön.<br />
Strategisen perustan<br />
alle on luotu operatiivinen pohja,<br />
jonka avulla vuotuinen kehittämissuunnitelma<br />
voidaan laatia.<br />
Strategiaa noudattavista kaupunkikehittämisen<br />
ohjelmista<br />
hyvinä esimerkkeinä Widerberg<br />
mainitsi kaupunkiympäristöohjelman,<br />
leikkipaikkaohjelman,<br />
aktiivisten kohtaamispaikkojen<br />
ohjelman, tapahtumapaikkojen<br />
ohjelman, Malmön valaistusuunnitelman,<br />
turvallisuusohjelman ja<br />
maantieteellisen ohjelman.<br />
Kaupungin valaistukseen on<br />
kiinnitetty erityistä huomiota<br />
etenkin Rosengårdin siirtolaisalueella,<br />
joka rakennettiin<br />
sosiaalisena asuntotuotantona<br />
1960–1970-luvuilla.<br />
Malmön korkein rakennus<br />
Turning Torso kohoaa<br />
190 metrin korkeuteen.<br />
Raideliikenne<br />
vihertää kaupunkia<br />
Teknisen viraston Klas Nydahlin<br />
mukaan kaupunki on pyrkinyt<br />
hyötymään erinomaisesta logistisesta<br />
sijainnistaan lähellä Kööpenhaminaa.<br />
Noin 10 miljardia<br />
kruunua maksanut Citytunnelprojekti,<br />
jolla on yhdistetty Malmön<br />
keskustan ja Hyllien asemat<br />
toisiinsa, tuo monia hyötyjä.<br />
Kansainvälinen hyöty on se,<br />
että pitkänmatkan rautatieyhteys<br />
kulkee Juutinrauman sillan<br />
yli Kööpenhaminaan aina Göteborgista<br />
asti. Kaupunkitunnelin<br />
valmistumisen ansiosta voidaan<br />
erottaa myös alueelliset strategiset<br />
hyötytekijät, kun Öresundståg<br />
(kaukojuna) voi kulkea nyt<br />
esteettä koko Juutinrauman alueella<br />
ja Pågatåg puolestaan koko<br />
Skånen alueella. Paikallista hyötyä<br />
tuo se, että Malmön keskusta<br />
kehittyy entisestään, etenkin uuden<br />
Triangeln-aseman avaamisen<br />
jälkeen ja Malmö-kehäradan kehittymisen<br />
myötä.<br />
Rosengårdin alueen asemalla<br />
toivotaan olevan positiivinen vaikutus<br />
monikulttuuriseen alueeseen,<br />
jossa työttömyys ja rikollisuus<br />
ovat varsin korkealla tasolla<br />
ja jossa kielimuuri eristää asukkaita<br />
muusta Malmöstä. Myös<br />
Kööpenhaminan ja Malmön keskustojen<br />
välinen metroyhteys on<br />
mahdollinen tulevaisuudessa.<br />
Peter Gustafsson puolestaan<br />
selosti, miten Hyllien aluetta on<br />
kehitetty kaupunkitunnelin rakentamisen<br />
aikana myös muilla<br />
ajankohtaisilla suunnitelmilla,<br />
joissa vihreät arvot korostuvat.<br />
Asematorin pohjoisosaan on<br />
esimerkiksi istutettu useita pyökkipuita<br />
siten, että ne antavat vaikutelman<br />
pienestä metsästä, jossa<br />
voidaan järjestää erilaisia tapahtumia<br />
kaupunkilaisille.<br />
Hyllien alueen vesipuiston ensimmäinen<br />
osa valmistui vuonna<br />
2011 ja toisen osan on määrä valmistua<br />
vuonna 2014.<br />
Länsisatama<br />
pesi kasvonsa<br />
1800-luvun puolivälissä rakennettu<br />
Kockumsin telakka lopetti<br />
50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
TEKNISET PALVELUT<br />
toimintansa 1980-luvun puolivälissä<br />
laman aikana ja pakotti näin<br />
35 000 ihmisen muuttamaan pois<br />
Malmöstä muutamassa vuodessa.<br />
Malmön Länsisataman alueella<br />
alettiin toteuttaa ekologisen<br />
kaupunkikehittämisen toimia<br />
sen jälkeen, kun hallitus puhdisti<br />
suljetun telakan alueen pilaantuneen<br />
maan.<br />
Maailmalla tunnustusta saaneet<br />
kiinteistönkehittäjät ja arkkitehdit<br />
halusivat tehdä Länsisatamasta<br />
kestävän asumisen mallialueen.<br />
Alueella järjestettiin ensimmäiset<br />
eurooppalaiset asuntomessut<br />
vuonna 2001. Alue tunnetaan<br />
nykyisin korkeamman<br />
hintaluokan huoneistoistaan ja<br />
melko yksipuolisesta asuntotuotannostaan.<br />
Ensimmäiset valmistuneet<br />
asunnot eivät olleet niin<br />
energiatehokkaita kuin suunniteltiin.<br />
Tehdyistä virheistä on haluttu<br />
oppia.<br />
Vuonna 2005 valmistuneen<br />
kaupungin korkeimman rakennuksen,<br />
Turning Torson on tarkoitus<br />
kuvastaa Malmön nopeaa<br />
kehitystä ja ihmiskehon liikettä.<br />
54-kerroksisen, marmoripinnoitteisen<br />
ja 190 metriä korkean<br />
rakennuksen kaikissa asunnoissa<br />
on laite, joka hienontaa eloperäisen<br />
jätteen. Jäte otetaan talteen,<br />
jotta siitä voidaan tuottaa<br />
biokaasua ajoneuvoja ja kaasuhelloja<br />
varten. Alueella tuotettua<br />
energiaa siirretään aika ajoin<br />
myös muualle kaupunkiin sähkö-<br />
ja kaukolämpöverkon kautta.<br />
Suomalaisryhmä pistäytyi<br />
Ruotsissa myös Lundin maineikkaaseen<br />
yliopistoon yliopistonlehtori<br />
Mikael Hellströmin johdolla.<br />
Hän painotti järjestämänsä<br />
kierroksen aikana Kunnallistalouden<br />
tutkimus- ja koulutusorganisaatio<br />
KEFU:a sekä Tekniikkaohjelmaa,<br />
joista on aiemmin<br />
julkaistu HTM Kari Kuoppalan<br />
artikkeli Kuntatekniikan numerossa<br />
2/2012.<br />
Kokeilevaa arkkitehtuuria<br />
Kööpenhaminassa<br />
Kööpenhaminassa Peter Holms<br />
vejn, Kastrupin ja Ørestadin ympäristö<br />
tarjosi mahdollisuuden<br />
tutustua kokeilevaan arkkitehtuuriin,<br />
missä uudet innovatiiviset<br />
ratkaisut korostuvat asuntojen<br />
muodoissa ja rakennusmateriaaleissa.<br />
Lähellä keskustaa sijaitseva<br />
Peter Holms vejn ympäristö<br />
kuuluu Kööpenhaminan sataman<br />
asuinprojektiin, jossa on rakennettu<br />
120 asuntoa. Näistä puolet<br />
lukeutuu sosiaaliseen asumistuotantoon<br />
ja puolet yksityiseen asumistuotantoon.<br />
Tanskalaista rentoa elämäntyyliä<br />
ja yhteisöllisyyttä ei ole<br />
unohdettu suunnitteluvaiheessa<br />
ja tämän huomaa alueella kävellessä.<br />
Asumisen ja elämisen tulee<br />
olla mukavaa ja hauskaa ja ennen<br />
kaikkea viihdyttävää. Suomalaisin<br />
silmin katsottuna ympäristön<br />
suunnittelussa yhteisöllisyyden<br />
korostaminen on viety astetta<br />
pidemmälle. Tanskalainen mukavuudenhalu<br />
ja yhteinen hauskanpito<br />
voi joidenkin suomalaisten<br />
mielestä tuntua pakonomaiselta.<br />
Kööpenhaminan Kastrupin<br />
ja Ørestadin alueita on pitkällä<br />
tähtäimellä kehitetty varsinkin<br />
kansainvälisiä liikematkustajia<br />
ja konferenssivieraita silmällä<br />
pitäen.<br />
Korkeat hotellirakennukset,<br />
liiketilat, kauppakeskukset ja<br />
täysin automatisoitu metro lentoasemalta<br />
keskustaan kuvastavat<br />
nykykehitystä. Tanskan suurin<br />
aluerakentamiskohde on Ørestad,<br />
joka levittäytyy 310 hehtaarin<br />
suuruiselle alueelle. Asukkaita<br />
on 5 000 ja 15 vuoden kuluttua<br />
väkimäärän odotetaan kohoavan<br />
yli 20 000.<br />
Alueella on jo nyt merkittäviä<br />
työpaikkakeskittymiä. Metroasemia<br />
on viisi, ja ruuhka-aikana<br />
valkoinen metro kulkee kolmen<br />
minuutin välein. Metron suunnittelutyössä<br />
haluttiin varmistaa<br />
se, ettei mistään asunnosta olisi<br />
yli 600 metrin matkaa asemalle.<br />
Metrorata kulkee pilarijalustalla<br />
kehäalueella eikä se muodosta<br />
liikenteellistä estettä. Keskustassa<br />
metro kulkee maan alla.<br />
Ørestad on Kastrupin ohella<br />
logistisesti erinomaisella paikalla,<br />
sillä esimerkiksi Malmöhön työmatka<br />
kestää vain puoli tuntia.<br />
Alueen suunnittelu ja kehittäminen<br />
pohjautuu suomalaisen arkkitehtityöhuone<br />
Artto Palo Rossi<br />
Tikka Oy:n kaavaehdotukseen<br />
vuodelta 1995. <br />
Korkeat hotellit ja<br />
liikerakennukset<br />
leimaavat Kastrupin<br />
ja Ørestadin alueita<br />
Kööpenhaminassa.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
51
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki<br />
Osa Tikkurilan keskustauudistusta on radan viereen nouseva 350-metrinen rakennus, johon tulee toimisto- ja liikekeskus sekä<br />
matkakeskus. Kokonaisuuden on tarkoitus valmistua 2019.<br />
VANTAAN TIKKURILASSA ALKAA MITTAVA KESKUSTAUUDISTUS<br />
Vantaalla Tikkurilan keskustalla<br />
on edessään mittava muodonmuutos,<br />
jonka tavoitteena<br />
on tehdä siitä viihtyisä kävelykeskusta.<br />
Kaupungintalon viereen rakennetaan<br />
uusi tori, Tikkurilanaukio<br />
sekä Tikkurilanpuisto, johon<br />
tulee lasten leikkipaikka,<br />
skeittirata ja parkour-alue sekä<br />
tila esiintymislavalle.<br />
Asemalle rakennettavan toimisto-<br />
ja liikekeskuksen sekä uuden<br />
linja-autoterminaalin lisäksi<br />
keskustaan rakennetaan kuusi<br />
kerrostaloa 500 asukkaalle, uusi<br />
kirkko ja kaksi pysäköintilaitosta.<br />
– Keskustassa tulee siten olemaan<br />
useita rakennustyömaita<br />
yhtä aikaa, kunnes uusi upea Tikkurila<br />
valmistuu, sanoo projektijohtaja<br />
Heikki Virkkunen Vantaan<br />
kaupungilta.<br />
Keskustauudistusta toteuttavat<br />
Vantaan kaupunki sekä rakennusliikkeet<br />
YIT ja Skanska.<br />
YIT käynnistää Tikkurilan junaaseman<br />
yhteyteen sijoittuvan uuden<br />
toimisto- ja liikekeskuksen<br />
ja rakentaa asemanseudulle kolmen<br />
asuntoyhtiön kokonaisuuden.<br />
Hankekokonaisuuden arvo<br />
on yli 150 miljoonaa euroa.<br />
Vuonna 2019 kokonaisuudessaan<br />
valmistuva Tikkurilan<br />
toimisto- ja liikekeskus sisältää<br />
päivittäistavara- ja erikoiskaupan<br />
liikkeitä, ravintolamaailman,<br />
matkakeskuksen lipunmyyntitiloineen<br />
ja uuden paikallisliikenteen<br />
linja-autoterminaalin sekä<br />
Vantaan kaupungin yhteispalvelupisteen.<br />
Tikkurilan asema on pääradan<br />
kolmanneksi vilkkain. Kehäradan<br />
valmistuttua Tikkurilasta<br />
tulee tärkein liitoskohta kaukojunien<br />
ja Helsinki-Vantaan lentoaseman<br />
välillä sekä Suomen<br />
toiseksi vilkkain rautatieasema.<br />
Keskus toteutetaan useassa<br />
vaiheessa. Ensin valmistuu mm.<br />
kolmikerroksinen 500-paikkainen<br />
pysäköintitalo 2014 lopulla.<br />
Asuntomessuilla<br />
noin 145 000<br />
kävijää<br />
Tampereen asuntomessuilla<br />
Vuoreksessa vieraili 13.7.–12.8.<br />
noin 145 000 kävijää. Messuilla<br />
oli näkyvästi esillä muun muassa<br />
energiatehokas rakentaminen.<br />
Suomen Asuntomessujen<br />
toimitusjohtaja Pasi Heiskasen<br />
mukaan Vuoreksen asuntomessut<br />
tullaan muistamaan uusista<br />
yhdyskuntateknisistä ja energiatehokkaista<br />
ratkaisuista, kuten<br />
sähköä kaupungin verkkoon<br />
syöttävistä nollaenergiataloista,<br />
jätteiden putkikeräysjärjestelmästä,<br />
hulevesien hallinnasta<br />
sekä katujen led-valaistuksesta.<br />
– Tavoitteenamme oli tuoda<br />
asuntomessujen myötä esille koko<br />
Vuoresta. Asuntomessut tukivat<br />
hyvin kaupunginosan ja sen<br />
Tampereen asuntomessut houkutti Vuorekseen etenkin<br />
energiaratkaisuista kiinnostunutta väkeä.<br />
muiden asuinalueiden kehitystä.<br />
Yksi Vuoreksen seuraavista isoista<br />
hankkeista on ekotehokas Isokuusi,<br />
Suomen suurin puusta rakennettu<br />
asuntoalue, Vuoreksen<br />
projektijohtaja Pertti Tamminen<br />
Tampereen kaupungilta kertoo.<br />
Baanasta vihreä<br />
väylä Helsingin<br />
pyöräilijöille ja<br />
kävelijöille<br />
Entiseen junaradan kuiluun rakennettu<br />
ja Ruoholahdesta Töö-<br />
lönlahdelle ulottuva Baana otettiin<br />
käyttöön kesäkuussa. Pyöräja<br />
kävelytien lisäksi väylälle tulee<br />
kentät koripallolle, pöytätennikselle<br />
ja petankille. Baanasta tulee<br />
myös viihtyisä viherväylä, jonne<br />
istutetaan lähes 200 puuta,<br />
runsaasti pensaita, köynnöksiä<br />
ja monivuotisia kukkia.<br />
Pyörä- ja kävelykaistoja reunustavat<br />
jyhkeät kalliot ja kivimuurit<br />
sadan vuoden takaa.<br />
Muureissa ja pintarakenteissa<br />
on käytetty paljon luonnonkiveä,<br />
mm. vanhoja rata-alueen<br />
paasikiviä. Väylän varrelle on tulossa<br />
useita levähdyspaikkoja ja<br />
ympäristötaidetta. Pelikentät sijoittuvat<br />
Marian sairaalan läheisyyteen.<br />
Baana alkaa Ruoholahden<br />
päässä uuden sillan, Länsilinkin<br />
luota ja kulkee Rautatiekatujen<br />
52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
KOULUTTAA<br />
välissä Mannerheimintien alittavan<br />
tunnelin suulle, josta se avautuu<br />
Kiasman ja Musiikkitalon viereen.<br />
Väylän pituus on noin 1,3 kilometriä<br />
ja keskileveys noin 15 metriä.<br />
Leveimmillään Baana on Marian<br />
sairaalan kohdalla 34-metrinen.<br />
Baanan rakennuskustannukset<br />
ovat 4–5 miljoonaa euroa.<br />
Helsingin Baanaa rakennetaan<br />
vanhaan ratakuiluun 4–5 miljoonalla<br />
eurolla.<br />
FCG:n kotimaan<br />
liiketoiminta siirtyi<br />
tytäryhtiöihin<br />
FCG:n perustamat neljä tytäryhtiötä<br />
ovat vastanneet 1.7. lähtien<br />
yhtiön kotimaan liiketoiminnasta.<br />
Tytäryhtiöt toimivat emoyhtiön,<br />
FCG Finnish Consulting Group<br />
Oy:n alaisuudessa. Emoyhtiön toimitusjohtaja<br />
on HTM Ari Kolehmainen.<br />
FCG International Oy:n toimitusjohtajaksi<br />
on nimitetty KTM<br />
Anette Vaini-Antila. Yhtiön toiminta<br />
muodostuu kotimaasta johdettavasta,<br />
kehittyvien maiden<br />
ympäristöä ja luonnonvaroja, infrastruktuuria,<br />
koulutusta ja osaamisen<br />
kehittämistä, hallintoa ja instituutioita,<br />
hyvinvointia sekä tietoyhteiskuntaa<br />
koskevasta konsultoinnista<br />
sekä muusta suomalaisen<br />
osaamisen viennistä.<br />
FCG Koulutus ja konsultointi<br />
Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty<br />
KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja.<br />
Yhtiön palvelut<br />
tukevat asiakkaita strategisissa<br />
kysymyksissä, rakenteiden, toimintamallien<br />
ja palvelukonseptien<br />
uudistamisessa sekä johtamisen,<br />
työyhteisöjen ja osaamisen<br />
kehittämisessä. Yhtiön palveluvalikoimaan<br />
kuuluu myös koulutusvienti.<br />
FCG Suunnittelu ja tekniikka<br />
Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty<br />
TkL Kim Jolkkonen. Tämä<br />
liiketoiminta muodostuu FCG:n<br />
talo- ja laitossuunnitteluun, infraja<br />
yhdyskuntasuunnitteluun sekä<br />
ympäristö- ja energiakonsultointiin<br />
liittyvästä osaamisesta.<br />
FCG Tietojohtaminen Oy:n<br />
toimitusjohtajana toimii emoyhtiön<br />
toimitusjohtaja Ari Kolehmainen.<br />
Tietojohtamiseen liittyvät<br />
palvelut ovat järjestelmät,<br />
neuvonanto, valmiudet sekä sosiaali-<br />
ja terveyspalveluiden mittaus-<br />
ja analyysipalvelut (DRG-keskus).<br />
Yhtiö tarjoaa myös toimialariippumattomia<br />
ICT-hankintakonsultaatiopalveluita.<br />
Työryhmä selvittää<br />
joukkoliikenteen<br />
rahoitusta<br />
Liikenne- ja viestintäministeriö<br />
on asettanut työryhmän selvittämään<br />
tämän vuoden loppuun<br />
mennessä, miten joukkoliikenteen<br />
julkinen rahoitus tulisi kohdentaa<br />
alueen, liikennemuodon<br />
ja palvelutason mukaan. Lisäksi<br />
työryhmän tehtävänä on etsiä<br />
ratkaisua joukkoliikenteen kustannustenjakoon<br />
valtion ja kuntien<br />
kesken ja selvittää, millainen<br />
rahoitusmalli kannustaa joukkoliikenteen<br />
kehittämiseen.<br />
Joukkoliikenteen rahoitustyöryhmän<br />
puheenjohtajana toimii<br />
Tero Jokilehto liikenne- ja<br />
viestintäministeriöstä ja sihteerinä<br />
Jenni Eskola Liikennevirastosta.<br />
Työryhmässä on edustajia<br />
myös mm. VM:stä, ely-keskuksista,<br />
kaupunkiseuduilta ja Suomen<br />
Kuntaliitosta.<br />
YSE 98 - koulutus<br />
18...19.9.2012, Tampere<br />
20...21.11.2012, Helsinki<br />
Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL<br />
YSE 98 - sopimustekniset erityiskysymykset<br />
2.10.2012, Oulu<br />
Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL<br />
Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 23<br />
Koulutus alkaa 10.10.2012, Helsinki<br />
Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL<br />
Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori<br />
8.11.2012, Helsinki, jatkopäivä 29.11.2012<br />
16.11.2012, Kokkola<br />
Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL<br />
Hankintalakikoulutus rakennuttajille<br />
11.12.2012, Helsinki<br />
Lisätietoja kaikista koulutuksistamme: www.ril./koulutus<br />
kaisa.narvio@ril. tai ville.raasakka@ril.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
YLLÄPIDÄ<br />
OSAAMISESI!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
53
Suurpellon Angry Birds -leikkipuistossa on Espoon suurin leikkiväline<br />
liukumäkineen, kiipeilyseinineen ja riippusiltoineen.<br />
Espooseen Angry<br />
Birds -leikkipuisto<br />
Espoon ensimmäinen Angry<br />
Birds -leikkipuisto on avattu Suurpellossa.<br />
Se on myös yksi Suomen<br />
ensimmäisistä Angry Birds -leikkipaikoista,<br />
jotka ovat maksuttomia<br />
ja kaikkien käytettävissä.<br />
Puiston ydin on Espoon suurin<br />
leikkiväline, jossa on muun muassa<br />
liukumäkiä, kiipeilyseiniä ja<br />
riippusiltoja. Puistoon tulee myös<br />
keinuja ja keinueläimiä sekä pyörätuolia<br />
käyttäville lapsille sopivat<br />
esteetön pesäkeinu ja hiekkalaatikko.<br />
– Leikkivälineissä ei ole mitään<br />
sähköisiä toimintoja, vaan ne<br />
houkuttelevat lapsia liikkumaan<br />
perinteisellä tavalla, Espoon kaupungin<br />
maisema-arkkitehti Sari<br />
Knuuti painottaa.<br />
– Etenkin kouluikäisille puisto<br />
tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta<br />
ja toimii varmasti paikkana, jonne<br />
on helppo tulla yksinkin, vaikkei<br />
vielä olisi löytänyt kaveria uudelta<br />
asuinalueelta, iloitsee Suurpeltoseuran<br />
puheenjohtaja Cleo Bade.<br />
Leikkipaikan on suunnitellut<br />
Ramboll Finland Oy. Leikkivälineet<br />
ovat Lappset Oy:n valmistamia.<br />
Lahteen Suomen<br />
suurin siirrettävä<br />
päiväkoti ja koulu<br />
Lahden Jalkarannan kaupunginosaan<br />
valmistuu lokakuuhun<br />
mennessä tiettävästi maamme<br />
laajin yhdellä kertaa toimitettu<br />
siirrettävä päiväkoti- ja koulurakennus.<br />
Rakennuksen 4 000 neliön<br />
tilat palvelevat Jalkarannan<br />
koulun ja päiväkodin 500 lasta ja<br />
työntekijää ainakin kolmen vuoden<br />
ajan. Vanhat tilat joudutaan<br />
purkamaan sisäilmaongelmien<br />
vuoksi.<br />
Lahden kaupunki on tehnyt<br />
tiloista Cramo Finlandin kanssa<br />
yli kolmen miljoonan euron arvoisen<br />
vuokrasopimuksen. Kyseessä<br />
on kaupungin neljäs koulu-<br />
ja päiväkotitiloja koskeva sopimus<br />
yhtiön kanssa.<br />
Sähkökaapelia<br />
tien sisäluiskaan<br />
Vilppulassa on testattu täysin<br />
uudenlaista sähköverkon maakaapelointia.<br />
Elenia Verkon ja Eltel<br />
Networksin testihanke on valittu<br />
ja valmisteltu tiiviissä yhteistyössä<br />
Pirkanmaan ely-keskuksen<br />
kanssa.<br />
– Pääsimme nyt ensimmäistä<br />
kertaa rakentamaan sähkökaapelia<br />
tien sisäluiskaan. Rakentaminen<br />
sujuu vauhdilla, kun<br />
voimme hyödyntää tien vierustaa.<br />
Ei tarvitse kaataa puita ja<br />
raivata, vaan teemme suoraan<br />
valmista, sanoo Elenia Verkon<br />
rakennuttamis- ja hankintajohtaja<br />
Jarkko Kohtala.<br />
Vilppulan hankkeessa työskentelevä<br />
ranskalaiskone ei tee<br />
ainoastaan kaivantoa vaan asentaa<br />
samalla kaapelit maan alle ja<br />
hoitaa suojahiekan kaivantoon.<br />
Vilppulan kaapelointikohde on<br />
valmistumassa parissa viikossa<br />
töihin varatun reilun puolentoista<br />
kuukauden sijaan. Ainoastaan<br />
maisemointi hoidetaan kaivinkoneella.<br />
Vilppulassa valmistuu uudenlaista sähköverkon maakaapelointia<br />
tien sisäluiskaan ennätysvauhtia.<br />
Juhani Eskelinen<br />
Vesihuoltomaksut<br />
nousseet<br />
maltillisesti<br />
Vesilaitosyhdistyksen kyselyn<br />
tulokset osoittavat vesihuoltomaksujen<br />
nousseen maltillisesti.<br />
Talous- ja jäteveden yhteenlasketun<br />
käyttömaksun mediaaniarvo<br />
veroineen oli helmikuussa<br />
3,56 €/m 3 , mikä on viisi senttiä<br />
eli noin 1,4 prosenttia edellisvuotta<br />
enemmän.<br />
Käyttömaksujen lisäksi kuluttajat<br />
maksavat useilla laitoksilla<br />
maksua verkkoon liittymisestä.<br />
Omakotitalojen liittymismaksut<br />
ovat 0–15 000 euroa<br />
laitoksesta riippuen. Samoin<br />
useilla laitoksilla peritään erillistä<br />
vesimittarimaksua tai kiinteää<br />
perusmaksua. Omakotitalojen<br />
kiinteät vuotuiset maksut<br />
vaihtelevat 0–500 euroa.<br />
Vesihuoltolaitosten taksojen<br />
rakenne vaihtelee hyvinkin paljon<br />
eri laitoksilla. Tämän vuoksi<br />
on otettu käyttöön käsite ”vertailuhinta”.<br />
Vertailuhinta on laskettu<br />
lisäämällä käyttömaksuun<br />
(€/m 3 ) veden kulutuksesta riippumattomat<br />
ns. kiinteät maksut<br />
(perus- ja mittarimaksut) jaettuna<br />
esimerkkikiinteistön veden<br />
kulutuksella. Viemärilaitosten<br />
osalta kiinteään maksuun<br />
on perusmaksun lisäksi laskettu<br />
mukaan mahdollinen hulevesimaksu.<br />
Liittymismaksusta on vuosikustannuksena<br />
otettu huomioon<br />
3 prosenttia, mikä vastaa<br />
pitkän aikavälin reaalikorkoa liittymismaksuun<br />
sijoitetulle pääomalle.<br />
Liittymismaksun vuosikustannus<br />
on jaettu esimerkkikiinteistön<br />
veden kulutuksella ja<br />
lisätty vertailuhintaan.<br />
Näin laskettu vertailuhinta<br />
vastaa kohtuullisen hyvin kuluttajalle<br />
veden käytöstä aiheutuvia<br />
kustannuksia vesikuutiometrille<br />
laskettuna. Esimerkkikiinteistöinä<br />
on toisaalta kolmen<br />
henkilön asuttamaa omakotitaloa<br />
(180 m 3 /vuosi) ja toisaalta<br />
75 asukkaan 30 huoneiston<br />
kerrostaloa (5 000 m 3 /vuosi).<br />
VVY:n jäsenlaitoksissa talous-<br />
ja jäteveden yhteenlaskettu<br />
arvonlisäverollinen vertailuhinnan<br />
mediaani pientaloissa oli<br />
4,72 €/m 3 ja kerrostaloissa 3,85<br />
€/m 3 . Maksut ovat pientaloissa<br />
4,4 prosenttia ja kerrostaloissa<br />
2,9 prosenttia edellisvuotta<br />
korkeammat. Liittymismaksun<br />
mediaani puolestaan oli pientaloissa<br />
3 200 euroa ja keskiarvo<br />
3 895 euroa, kun liityttiin<br />
sekä vesijohtoon että viemäriin<br />
(niissä laitoksissa, joissa liittymismaksua<br />
peritään).<br />
Taksatietojen perusteella<br />
ei voida tehdä johtopäätöksiä<br />
laitosten toiminnan taloudellisuudesta<br />
tai tehokkuudesta, sillä<br />
näihin vaikuttavat huomattavasti<br />
muun muassa kunnan<br />
taksapolitiikka, vedenhankinnan<br />
mahdollisuudet, jäteveden<br />
käsittelylle asetetut vaatimukset<br />
ja yhdyskuntarakenne.<br />
Paavo Taipale<br />
54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
Opas<br />
yksityisteiden<br />
kunnossapitoon<br />
Suomen Tieyhdistyksen kustantamassa<br />
oppaassa yksityisteiden<br />
kunnossapitotyöt on<br />
ryhmitelty uudenlaisesti vuosikellon<br />
mukaan keväälle, kesälle,<br />
syksylle ja talvelle. Huomiota<br />
ovat saaneet myös sillat<br />
ja raskaan liikenteen erityistarpeet.<br />
Oppaassa korostuu turvallisuus<br />
kunnossapidon töissä ja<br />
liikenteessä. Liitteinä on useita<br />
asiakirjamalleja mm. töiden<br />
teettämiseen, talousarvion laadintaan<br />
ja kunnon arviointiin<br />
sekä opetuspaketti, jonka avulla<br />
voidaan keskustella kunnossapidon<br />
tarpeista ja tavoitteista<br />
esimerkiksi tiekunnan kokouksissa.<br />
Opetuskalvot on tulostettavissa<br />
yhdistyksen kotisivulta.<br />
Suomen Tieyhdistys täyttää<br />
95 vuotta. Tuore kirja on samalla<br />
kunnianosoitus menneiden<br />
sukupolvien uraauurtaville<br />
tienpitäjille.<br />
www.tieyhdistys.fi<br />
Ohje sisäilmastoongelmien<br />
selvittämiseen<br />
Rakennusten sisäilmasto-ongelmien<br />
selvittämiseen on tehty<br />
uusi käytännönläheinen ohje,<br />
jossa kerrotaan mm. miten<br />
ongelmaa kannattaa lähteä selvittämään<br />
ja millaisia asiantuntijoita<br />
tarvitaan. Ohje on tarkoitettu<br />
kiinteistön omistajille,<br />
kiinteistön hallinnasta vastaaville<br />
ja muille asiantuntijapalveluita<br />
tilaaville tahoille.<br />
Ohje on laadittu osana ympäristöministeriön<br />
koordinoimien<br />
Kosteus- ja hometalkoiden<br />
ja Työterveyslaitoksen rahoittamaa<br />
kehityshanketta ”Tilaajan<br />
ohje sisäilmasto-ongelman<br />
selvittämiseen”. Hankkeeseen<br />
ovat osallistuneet Työterveyslaitoksen<br />
työryhmän lisäksi<br />
yhteistyökumppaneina Senaatti-Kiinteistöt,<br />
Vahanen Oy, Suomen<br />
Sisäilmakeskus Oy, Helsingin<br />
kaupunki ja Sipoon kunta.<br />
Tilaajan ohjeen saa Työterveyslaitoksen<br />
ja Kosteus- ja hometalkoiden<br />
sivuilta www.ttl.fi ja<br />
www.hometalkoot.fi.<br />
YM:ltä opas<br />
tuulivoimarakentamiseeen<br />
Ympäristöministeriö on julkaissut<br />
oppaan, joka kokoaa<br />
ensimmäistä kertaa yhteen<br />
tuulivoimarakentamista koskevat<br />
säännökset ja niiden tulkinnat.<br />
Lisäksi oppaassa käsitellään<br />
hyvän suunnittelun periaatteita<br />
ja esimerkkejä sekä<br />
kansalaisten tiedonsaantiin liittyviä<br />
asioita.<br />
Oppaalla halutaan kannustaa<br />
tuulivoimarakentamisen<br />
laadukkaaseen suunnitteluun<br />
ja ohjaamiseen. Se on tehty tukemaan<br />
erityisesti kaavoituksesta,<br />
vaikutusarvioinneista ja<br />
luvista vastaavien viranomaisten<br />
työtä.<br />
Opas on tarkoitettu sovellettavaksi<br />
suurten, teollisen kokoluokan<br />
tuulivoimaloiden rakentamisen<br />
ohjaukseen. Lähtökohtana<br />
on nykyisen lainsäädännön<br />
periaate, että tuulivoimarakentamiseen<br />
sovelletaan<br />
samoja säännöksiä kuin muuhunkin<br />
rakentamiseen.<br />
Suomenkielinen opas on ladattavissa<br />
osoitteesta www.ymparisto.fi/tuulivoima.<br />
Ruotsinkielinen<br />
käännös valmistuu syksyn alussa.<br />
Liikennemerkkien<br />
käyttö kaduilla<br />
Suomen Kuntaliiton julkaiseman<br />
oppaan toiseen tarkistettuun<br />
painokseen on korjattu<br />
säädöksiin tulleita muutoksia ja<br />
tehty joitakin tarkistuksia tekstiin<br />
ja kuviin. Oppaaseen on lisätty<br />
uusi pihakadun ja kävelykadun<br />
merkitsemistä käsittelevä<br />
kohta. Opasta voidaan käyttää<br />
apuna soveltuvin osin myös<br />
yksityisten alueiden liikenteen<br />
ohjauksen suunnittelussa.<br />
Oppaan voi ostaa painettuna<br />
tai ladata Kuntaliiton verkkokaupasta<br />
shop.kunnat.net.<br />
Apua kumppanuusjärjestelyihin<br />
Kuntaliitto on yhdessä Rakennusteollisuus<br />
RT:n ja Asunto-, toimitila-<br />
ja rakennuttajaliitto RAKLI:n<br />
kanssa tilannut asianajotoimisto<br />
Castrén & Snellman Oy:ltä ja OTT<br />
Kai Kalimalta sopimusmallin, jota<br />
on helppo hyödyntää elinkaari- eli<br />
kumppanuushankkeisiin.<br />
Elinkaarimallit ovat hankintatapoja,<br />
joissa tilaaja ja palveluntuottaja<br />
tekevät pitkäksi ajaksi sopimuksen<br />
toimitilojen ja infran suunnittelusta,<br />
toteuttamisesta ja ylläpidosta.<br />
Sopimukseen voi kuulua myös<br />
käyttäjille suunnattujen palvelujen<br />
järjestäminen ja hankkeen rahoitus.<br />
Yksityinen rahoitus ei ole välttämätön<br />
vaan vaihtoehto julkisen sektorin<br />
omalle rahoitukselle.<br />
Yksinkertaisella sopimusmallilla<br />
on tarkoitus edistää elinkaarimallien<br />
käyttöä julkisella sektorilla ja<br />
mahdollistaa yksityisen tuottajan<br />
innovaatiot osana julkisia hankintoja.<br />
Tavoitteena on mallin avulla<br />
helpottaa niin tilaajan kuin tuottajankin<br />
tehtäviä. Mallin on tarkoitus<br />
valmistua tämän vuoden lopulla.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
55
Suomen<br />
Kuntaliitto<br />
SKOL ry<br />
Tuomas Miettinen<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
Ramboll<br />
Finland Oy<br />
WSP Finland Oy<br />
Marko Nurmi-<br />
kolu-<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
Matti Mannonen<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
FCG Suunnittelu<br />
ja tekniikka Oy<br />
<br />
<br />
Terhi Tikka-<br />
nen-Lindström-<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
Risto Jounila-<br />
-<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
Petra Rosvall<br />
<br />
<br />
Juha Valtari -<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Tuulia Innala<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
Lahden kaupunki<br />
-<br />
-<br />
<br />
Matti Kuronen<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
Simo Klemettilä<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
Niko Lahdenperä<br />
<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
Erkki Salopino<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
<br />
Marko Alatalo-<br />
-<br />
-<br />
<br />
<br />
Sami<br />
Laakso <br />
<br />
<br />
<br />
Jari Niskanen<br />
-<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
Arto Tenhovuori<br />
<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
Pekka Pulkkinen<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
Tuija Purjo-<br />
<br />
<br />
Pia Salmi -<br />
<br />
<br />
Mari Siikonen<br />
-<br />
<br />
<br />
Ulla<br />
Troberg-<br />
Kimmo Halme<br />
-<br />
<br />
-<br />
<br />
Joonas Hokkanen<br />
-<br />
<br />
<br />
<br />
Elina Härkönen<br />
-<br />
-<br />
-<br />
<br />
Jukka Jokihaara<br />
-<br />
56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
köksi Vesihuolto-yksikköön<br />
Tampereelle 14.6.<br />
alkaen.<br />
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />
vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />
Sanna Koskela<br />
on nimitetty suunnittelijaksi<br />
Rakennetekniikka-yksikössä<br />
Espoossa<br />
8.5. alkaen.<br />
Teppo<br />
Mantsinen on nimitetty<br />
suunnittelijaksi Talo Jyväskylä<br />
-yksikköön 1.7.<br />
alkaen.<br />
Jaakko Norrkniivilä<br />
on nimitetty suunnittelijaksi<br />
Talo Oulu -yksikköön<br />
30.7. alkaen.<br />
Aura Salmela<br />
on nimitetty suunnittelijaksi<br />
Ympäristökonsultointi-yksikköön<br />
Tampereelle 4.6. alkaen.<br />
Sonja Semeri on nimitetty<br />
maisema-arkkitehdiksi<br />
Kaavoitus-yksikköön<br />
Lahteen 4.6. alkaen.<br />
Tiina Virta on nimitetty<br />
suunnittelijaksi<br />
Ympäristökonsultointi-yksikköön<br />
Tampereelle<br />
1.6. alkaen.<br />
Kimmo Hilliaho on<br />
nimitetty energia-asiantuntijaksi<br />
Talo Tampere<br />
-yksikössä.<br />
Tatu Hoikkala<br />
on nimitetty suun-<br />
<br />
-yksikköön.<br />
Mervi<br />
Hokkanen on nimitetty<br />
kaavoitusarkkitehdiksi<br />
Kaavoitus-yksikköön<br />
Lahteen.<br />
Salla Hostikka on<br />
nimitetty suunnittelijaksi<br />
Vesihuolto-yksikköön Espooseen.<br />
2012<br />
Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät<br />
7.-8.9.2012 Saarijärvi<br />
www.svosk.fi<br />
Kaavoitus, lainsäädäntö ja<br />
rakentamisen ohjaus<br />
11.-12.9.2012 Helsinki<br />
www.kiinko.fi<br />
Kuntamarkkinat<br />
12.-13.9.2012 Helsinki<br />
www.kuntamarkkinat.fi<br />
Rakennuttajan uudet velvoitteet<br />
ja tilaajavastuu<br />
19.9.2012 Vantaa<br />
20.9.2012 Tampere<br />
25.9.2012 Raisio<br />
2.10.2012 Oulu<br />
9.10.2012 Kuopio<br />
10.10.2012 Lappeenranta<br />
16.10.2012 Seinäjoki<br />
www.fcg.fi<br />
Katupäivät<br />
20.-21.9.2012 Jyväskylä<br />
www.fcg.fi<br />
Asuntopoliittiset<br />
neuvottelupäivät<br />
27.–28.9.2012 Vantaa<br />
www.fcg.fi<br />
Suunnittelu- ja<br />
asiantuntijasopimukset<br />
3.–4.10.2012 Helsinki<br />
www.kiinko.fi<br />
Infra-Rakennuttaja (RAP)<br />
4.10.2012–5.3.2013,<br />
6 x 2 pv, Helsinki<br />
www.kiinko.fi<br />
Ympäristötekniikan<br />
messukokonaisuus<br />
9.–12.10.2012 Helsinki<br />
www.ymparistotekniikkamessut.fi<br />
Interbad<br />
9.–12.10.2012, Stuttgart<br />
www.interbad.de<br />
Rakennuttajan pätevöityskoulutus<br />
RAP 23<br />
10.10.2012-7.3.2013,<br />
5 x 2 pv, Helsinki/Tampere<br />
www.ril.fi<br />
Kuntien toimitilapäivät<br />
10.–11.10.2012 Jyväskylä<br />
www.fcg.fi<br />
Maanmittausinsinöörien ja<br />
–teknikoiden koulutuspäivät<br />
16.-17.10.2012 Vantaa<br />
www.fcg.fi<br />
Urakointipäivät<br />
18.-20.10.2012 Helsinki-Tukholma-<br />
Helsinki<br />
www.infrary.fi<br />
Energia 12 -messut<br />
23.–25.10.2012 Tampere<br />
www.expomark.fi<br />
Infran kunnossapidon johtaminen<br />
KUP3<br />
23.10.2012-26.4.2013,<br />
5 x 2 pv, Helsinki<br />
www.kiinko.fi<br />
Ympäristölupapäivä<br />
24.10.2012 Tampere<br />
www.fcg.fi<br />
Vesilakipäivä<br />
25.10.2012 Tampere<br />
www.fcg.fi<br />
Infran tuottamisen johtaminen<br />
(INFRA-RAPS11)<br />
25.10.2012-30.8.2013,<br />
5 x 2 pv + 3 pv, Helsinki<br />
www.kiinko.fi<br />
Paikkatietomarkkinat<br />
6.–7.11.2012, Helsinki<br />
www.maanmittauslaitos.fi/<br />
paikkatietomarkkinat2012<br />
Viheralan hulevesipäivä<br />
6.11.2012 Lahti<br />
www.vyl.fi<br />
Rakennusvalvontapäivät<br />
7.-10.11.2012 Helsinki-Pietari<br />
www.fcg.fi<br />
Teknisen hallinnon päivät<br />
15.-16.11.2012 Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
tapahtumakalenteri<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
57
sivulla 36<br />
sivulla 36<br />
sivulla 36<br />
Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!<br />
www.wspgroup.fi<br />
hmhaapakoski.fi<br />
Puhelin: 010 8369900<br />
<br />
Tehokasta täsmänäkyvyyttä<br />
Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.<br />
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä<br />
kuntatekniikan osaajien edullista verkkopalvelua<br />
rekrytoinneissasi.<br />
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla<br />
www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat<br />
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
tai puh. 09 771 2442.<br />
5/2012<br />
Pyörätaskut<br />
lisäävät liikenneturvallisuutta,<br />
Marek Salermo<br />
vakuuttaa. sivu 39<br />
sivulla 36<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Maailmankongressi toi<br />
kuntatekniikan asiantuntijat<br />
Helsinkiin sivu 20<br />
Päästöjen vähentämiseen<br />
löytyy myös<br />
edullisia keinoja sivu 24<br />
Hankintamenettelyjen<br />
kehittäminen parantaa<br />
tuottavuutta sivu 26<br />
KUNTAMARKKINAT<br />
12.–13.9. – ohjelma<br />
keskiaukeama la<br />
2012<br />
Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella<br />
KORKEAJÄNNITTEISTÄ<br />
VEDENPUHDISTUSTA<br />
sivu 6<br />
Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />
TILAA<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />
kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan<br />
päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon<br />
osto-oppaan.<br />
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />
(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %),<br />
irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).<br />
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin<br />
os. http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
tai puh. 09 771 2442.<br />
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,<br />
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös<br />
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se<br />
Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko<br />
se 4/2011 Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto<br />
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden <strong>pdf</strong>:t vuodesta 2006.<br />
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto<br />
sivu<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Shared space – valta Helsingin maanalainen<br />
ja vastuu kaikille kaava on kuntatekniikan<br />
liikkujille sivu 14 saavutus sivu 20<br />
Kaupungit tiivistyvät<br />
pistetaloilla ja lisäkerroksilla<br />
sivu 34<br />
4 /2011<br />
Biokaasulaitos<br />
on tulevaisuutta,<br />
Kouvolan Veden<br />
Timo Kyntäjä<br />
uskoo. sivu 44<br />
Kuopiossa massainsinööri<br />
ohjaa ylijäämämaat<br />
hyötykäyttöön sivu 40<br />
Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...<br />
Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä<br />
Kirkkonummen<br />
keskusta uusiksi<br />
sivu 6<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Pirkkala valitsi<br />
maalämmön Toivion<br />
kouluun sivu 12<br />
Fiskarsin ruukkikylästä<br />
tehdään vihreää<br />
ekotaajamaa sivu 20<br />
Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat<br />
energiapilotin valmistumisesta<br />
5 /2011<br />
Kuntaliitos uudisti<br />
organisaatiot<br />
Hämeenlinnassa,<br />
Timo Tuomola<br />
kertoo. sivu 40<br />
Porin uimahalli<br />
saa lisävoimaa<br />
sivu 6<br />
AURINGOSTA<br />
Merenpinnan nousu<br />
vaaraksi Hangon<br />
vesihuollolle sivu 44<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Nastarenkaiden<br />
haitoista on jo<br />
näyttöä sivu 18<br />
Oulu tutki katuvaloja<br />
– uusi tekniikka<br />
parempaa sivu 31<br />
Jyväskylä korjasi<br />
jäähallin ESCOsopimuksella<br />
sivu 44<br />
Järjestötyö tarjoaa<br />
uusia näkökulmia ja<br />
yhteyksiä sivu 50<br />
3/2012<br />
Kaukokylmän<br />
kysyntä kasvaa<br />
Helsingissä,<br />
Janne Vartiainen<br />
iloitsee. sivu 26<br />
Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä<br />
KOHTI PIENEMPIÄ<br />
PÄÄSTÖJÄ 6<br />
58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012
Tarkat<br />
laitos ja kunta<br />
sääasemat,<br />
ukkostutkaimet,<br />
tuulimittarit.<br />
Lännen Alituspalvelu Oy<br />
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />
www.lannenalitus.com<br />
ALITUSPORAUKSET<br />
kaikilla menetelmillä<br />
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />
asennuspituudet jopa 1000 m<br />
Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />
koneella, DN1600 asennus.<br />
Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />
email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,<br />
ympäristön sekä maankäytön ja<br />
rakentamisen kysymyksissä.<br />
Suunnittelemme<br />
hyvää infrastruktuuria,<br />
ympäristöä ja yhdyskuntaa<br />
FCG Finnish Consulting Group Oywww.fcg.fi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen<br />
ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen.<br />
Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointipalvelut<br />
hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.fi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012<br />
59
Yhdyskuntatekniikka 2013<br />
Jyväskylän Paviljonki 15.–16.5.2013<br />
Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma<br />
www.yhdyskuntatekniikka.fi