Kaavaselostus (7,2 Mb) - Ramboll
Kaavaselostus (7,2 Mb) - Ramboll
Kaavaselostus (7,2 Mb) - Ramboll
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Vastaanottaja<br />
Rautjärven kunta<br />
Päivämäärä<br />
12.11.2010<br />
Viite<br />
82127957<br />
RAUTJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAN<br />
MUUTOS JA LAAJENNUS<br />
KAAVASELOSTUS
82127957<br />
Rautjärven kunta<br />
Rautjärven rantaosayleiskaavan muutos ja laajennus<br />
<strong>Kaavaselostus</strong><br />
<strong>Kaavaselostus</strong> koskee 12. päivänä marraskuuta 2010 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa.<br />
Rantaosayleiskaavan on laatinut <strong>Ramboll</strong> Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh.<br />
020 755 7800<br />
Vireilletulo<br />
Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu 3.6.2010<br />
1
Selostuksen sisällysluettelo<br />
1. Perustiedot 4<br />
1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus 4<br />
1.2 Kaavan tarkoitus 5<br />
1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen 5<br />
2. Yleiset lähtökohdat koko kaavoitettavalla alueella 5<br />
2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne 5<br />
2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 7<br />
3. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset muutokset 15<br />
3.1 Rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden nostaminen 15<br />
3.2 Ranta-asemakaava-alueet 16<br />
3.3 Venevajojen rakentamisen salliminen 16<br />
3.4 Muut kaavamääräyksiin tulevat täsmennykset 16<br />
3.5 Esitystapaan liittyvät yleiset muutokset 17<br />
4. Voimassa olevan kaavan yksittäiset muutoskohteet 18<br />
4.1 Hiilake 19<br />
4.2 Rantalehto 20<br />
4.3 Alatalo 21<br />
4.4 Ruokolahti 22<br />
4.5 Räystäskivi 23<br />
4.6 Lahtela 24<br />
4.7 Liirinsaari 25<br />
4.8 Kangasranta 26<br />
4.9 Puronsuu 27<br />
4.10 Särkilampi 28<br />
4.11 Katajaniemi 29<br />
4.12 Valmala 30<br />
4.13 Jounila 31<br />
4.14 Rantala 32<br />
4.15 Kiehinen 33<br />
4.16 Hirvirinne 34<br />
4.17 Kiviranta 35<br />
4.18 Tuomela 36<br />
4.19 Oivala 37<br />
4.20 Joenlahti 38<br />
4.21 Rantala 39<br />
4.22 Rantama 40<br />
4.23 Mäkelä 2<br />
4.24 Vuorenranta 3<br />
4.25 Riittala 3<br />
4.26 Tuomela 5<br />
4.27 Suoja-Kekäleniemi 6<br />
4.28 Kangasranta 7<br />
4.29 Lahtela 8<br />
4.30 Suviranta 9<br />
4.31 Apaja 10<br />
4.32 Kuukallio 11<br />
2
5. Kaava-alueen laajennus Hiitolanjoelle 12<br />
5.1 Nykytilanne 12<br />
5.2 Tavoitteet 17<br />
5.3 Mitoitusperiaatteet 17<br />
5.4 Kuvaus ja perustelut 19<br />
5.5 Laaditut selvitykset 21<br />
5.6 Vaikutusten arviointi 21<br />
6. Toteuttaminen 23<br />
Lähteet 23<br />
Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen<br />
LIITEET<br />
LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
LIITE 2 Ote seutukaavasta<br />
LIITE 3 Ote maakuntakaavasta<br />
LIITE 4 Hiitolanjoen luontoselvitys<br />
LIITE 5 Hiitolanjoen linnustoselvitys<br />
LIITE 6 Hiitolanjoen rantarakennusoikeuslaskelma<br />
3
1. Perustiedot<br />
1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus<br />
Kaava-alueeseen kuuluu kaikki voimassa olevan Rautjärven rantayleiskaavan mukaiset alueet.<br />
Voimassa olevaan rantayleiskaavaan kuuluu lähes kaikki Rautjärven kunnan vesialueet ja ranta-alueet<br />
noin 200 – 300 rantavyöhykkeen osalta lukuun ottamatta Hiitolanjokea eli Kokkolanjokea.<br />
Kaava-aluetta laajennetaan joen ympäristöön.<br />
Kuva 1. Rautjärven kunnan alue. Sinisellä on merkitty Kaava-alueen laajentaminen Hiitolanjoelle.<br />
(kaava-alue)<br />
4
1.2 Kaavan tarkoitus<br />
Rautjärven rantayleiskaavassa on tullut esiin useita muutostarpeita, jotka ovat aiheutuneet<br />
voimassa olevassa kaavassa olevista epäselvyyksistä. Lisäksi maanomistajilta on tullut useita<br />
muutosaloitteita, joissa esimerkiksi tahdotaan siirtää rakennuspaikkoja. Rautjärven kunta on<br />
nähnyt myös tärkeänä, että rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nostettaisiin nykyisin<br />
käytetylle tasolle.<br />
Laadittaessa Rautjärven rantayleiskaavaa vuoden 2 000 tienoilla oli tarkoituksena kaavoittaa<br />
myös Hiitolanjoen alue. Tuolloin kuitenkin jätettiin kyseinen alue kaavan ulkopuolella. Rautjärven<br />
kunta on nähnyt, että alueen maankäyttö tulee ratkaista osayleiskaavalla ja kyseinen alue<br />
on otettu mukaan ja näin laajennettu rantayleiskaava-aluetta.<br />
Voimassa olevan kaavan osalta tarkoituksena on korjata kaavassa olevat virheet sekä tutkia<br />
maanomistajien esittämien muutosehdotusten toteuttamismahdollisuudet ja tehdä näiden perusteella<br />
voimassa olevaan kaavaan muutoksia. Tämän lisäksi tarkoituksena on nostaa rakennuspaikkakohtainen<br />
rakennusoikeus nykyisin käytetylle tasolle.<br />
Kaava-alueen laajennuksen osalta tarkoituksena on osoittaa Hiitolanjoen alueen rantarakennusoikeus<br />
sekä sovittaa se yhteen vallitsevien virkistys- ja luontoarvojen kanssa.<br />
1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen<br />
Osayleiskaavatyö on käynnistynyt Rautjärven kunnan aloitteesta.<br />
Vaihe<br />
Vireilletulo<br />
Aloitusvaiheen yleisötilaisuus<br />
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu<br />
Ylimääräinen maanomistajatilaisuus<br />
Kaavaluonnos nähtävillä<br />
Kaavaehdotus nähtävillä<br />
Kunnanvaltuuston hyväksyminen<br />
Aika<br />
Kaava on kuulutettu vireille lehtikuulutuksella<br />
3.6.2010<br />
3.5.2010 Rautjärven kunnan<br />
valtuustosalissa<br />
10.6.2010 Kouvolassa<br />
13.10.2010 Rautjärven kunnan<br />
valtuustosalissa<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin osayleiskaavan vuorovaikutusmenettely<br />
(LIITE 1).<br />
2. Yleiset lähtökohdat koko kaavoitettavalla alueella<br />
Tässä luvussa on esitetty yleiset lähtökohdat, jotka koskevat koko suunnittelualuetta. Tarkemmat<br />
lähtökohdat on esitetty kunkin kohteen kohdalla erikseen.<br />
2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne<br />
2.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä<br />
tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta.<br />
Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta<br />
siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24§). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Rautjärven rantayleiskaavan muutoksissa<br />
ja laajennuksessa oleellisia näistä ovat:<br />
• Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat<br />
5
o<br />
o<br />
o<br />
Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön<br />
suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja<br />
alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.<br />
Luonnon monimuotoisuuden säilyminen<br />
Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava<br />
siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen<br />
sekä loma-asumisen viihtyisyys.<br />
• Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu<br />
o<br />
o<br />
Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita<br />
vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan<br />
maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä.<br />
Ilmastonmuutos<br />
Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti<br />
huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Rautjärven rantayleiskaavan<br />
muutoksissa ja laajennuksessa tämä tulee huomioida ainakin vakituisen asutuksen<br />
sijoittamisessa ja määrässä.<br />
2.1.2 Seutukaava<br />
Alueella on voimassa Etelä-Karjalan kokonaisseutukaava, joka on hyväksytty Ympäristöministeriössä<br />
14.3.2001 ja se on saanut lainvoiman 18.4.2001. (LIITE 2).<br />
2.1.3 Maakuntakaava<br />
Alueelle ollaan laatimassa Etelä-Karjalan maakuntakaavaa. Maakuntakaavaehdotus on ollut<br />
nähtävillä maalis-huhtikuussa 2010. (LIITE 3).<br />
2.1.4 Yleiskaava<br />
Hiitolanjoen aluetta lukuun ottamatta alueella on voimassa Rautjärven rantayleiskaava, jonka<br />
Rautjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnanvaltuustossa 3.12.2001 57 §:n (pohjoisosa)<br />
ja 61 §:n (eteläosa) mukaisilla päätöksillä. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Rantayleiskaavaan<br />
on tehty muutoksia, jotka Rautjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt 7.11.2005 23<br />
§.<br />
2.1.5 Asemakaavat<br />
Alueella on vahvistettuja ranta-asemakaavoja 7 kappaletta. Ranta-asemakaavoissa on yhteensä<br />
58 rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavojen mitoitus vaihtelee 5 – 8 loma-asuntoa / rantaviivakilometri.<br />
6
Kuva 2. Voimassa olevien ranta-asemakaavojen rajaukset (ranta-asemakaavat)<br />
2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista<br />
2.2.1 Väestö, asuminen ja loma-asuminen<br />
Rantayleiskaavaan on osoitettu noin 300 asuinrakennuspaikkaa, joista kaavaa laadittaessa<br />
uusia rakennuspaikkoja oli alle 10 kpl. Lomarakennuspaikkoja kaavassa on osoitettu noin 1<br />
410 kpl, joista kaavaa laadittaessa uusia oli noin 410 kpl.<br />
7
Kuva 3. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetut asuinrakennuspaikat (asuinrakennukset)<br />
2.2.2 Työpaikat ja palvelut<br />
Kaava-alueella ei ole merkittäviä työpaikka-alueita ja palveluja. Rautjärven kunnassa merkittävä<br />
työpaikka-alue on Simpeleen taajaman läheisyydessä oleva M-real Oyj, joka työllistään<br />
noin 360 henkilöä.<br />
2.2.3 Liikenne<br />
Kaava-alueen halkaisee valtatie 6 sekä osin Hki – Joensuu välinen rautatie. Kaavaan on osoitettu<br />
voimassa olevat venereitit sekä 8 venevalkamaa.<br />
8
Kuva 4. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetut venevalkamat (venevalkamat)<br />
2.2.4 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet<br />
Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on varattu poikkeuksellisen laaja virkistysalue Koantauksen<br />
- Haukkavuoren alueelle. Virkistysalueita on lisäksi varattu Nurmijärven Niraniemeen ja<br />
Purnujärven Lääperinlahteen.<br />
Retkeilyreitti on merkitty Ruokolahden kunnan puolelta Torsan pohjoispäästä Haukkavuoren<br />
kautta Loitumalle liittyen siellä Parikkalan ”Pörönpeikon ” polkuun. Helisevänjoki ja salmet/purot<br />
Nurmijärveltä Purnujärvelle on osoitettu veneily / melontareittinä ja siihen liittyviä<br />
rantautumispaikkoja on varattu Nurmijärven Ruokopohjanlahteen, Keskimmäisen itärannalle<br />
ja Purnujärven Lääperinlahteen.<br />
Lisäksi on osoitettu joitakin uimarantamerkintöjä.<br />
9
Yleiskaava-alueen peruskartan mukaisen rantaviivan pituus on n.510 km. Yleiskaavan tavoitteiden<br />
mukaisesti alle 50 metriä kapeat niemet poisluettuna ns. oikaistua rantaviivaa on n.319<br />
km ja mitoitusrantaviivaa alle 150 metrin läheisyys huomioiden rantaa on n. 267 km.<br />
Oikaistu rantaviivaa kohden mitoitus on 5,7 rakennuspaikkaa. Teoreettisesti uusi rantarakentaminen<br />
( 70 m / rakennuspaikka ) varaa rantaviivaa noin 27 kilometriä . Rakennettua rantaviivaa<br />
on teoreettisesti 117 km, joka on noin 23 % peruskartan mukaisesta rantaviivasta ja<br />
7% oikaistusta rantaviivasta (Rautjärven rantayleiskaavaselostus 2001, s. 30)<br />
2.2.5 Luonnonympäristö ja maisema<br />
2.2.5.1 Luonnonympäristö<br />
Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on merkitty seuraavat kohteet luonnonsuojelualueiksi:<br />
• Veteläsuo<br />
• Lapinlamminsuo<br />
• Kynskaivo<br />
• Laikonlähde ja lehtoalue<br />
• Liirinsaaren lehto<br />
• Pitkäjärven Ahoniemi – Rantavuorien lehtoalue<br />
• Tervalampi<br />
• Kaltelammit<br />
• Hirsaarenlampi<br />
• Pienen Koantauksen lehto<br />
Tämän jälkeen on lisäksi perustettu uusia luonnonsuojelualueita seuraavasti:<br />
• Torsajärven etelärannalle Pappilaniemeen tilalle Suoja-Kekäleniemi. Alue on lunastettu<br />
valtiolle.<br />
• Rautjärven itäosassa Järvenpään lahdessa on perustettu Metso-ohjelman suojelukohde,<br />
joka perustuu maanomistajan vapaaehtoiseen suojeluun.<br />
Kaava-alueella sijaitsee seuraavat Natura -2000 alueet:<br />
• Haukkavuori Vuorenperänmäki<br />
• Kivijärvi<br />
• Revonrannan laidun ( Naturan täydennys alue )<br />
2.2.5.2 Maisema<br />
Voimassa olevaan rantayleiskaavaan merkittyjä maisemansuojelun kannalta arvokkaita kohteita<br />
ovat:<br />
• Haukkavuori - Vuorenperänmäki – Sarajärvi, joka on yleiskaavassa merkinnällä am ja<br />
ah/m<br />
Arvokkaaksi maisema-alueeksi (am) on yleiskaavassa osoitettu:<br />
• Torsan Soikkelinniemi – Salmenniemi, Pallaitniemi, Hankaniemi ja Ketunhäntä<br />
• Simpelejärven Rautsaari ( niemi )<br />
• Arvokas maisema-alue (am )<br />
Arvokkaana kallioalueena (ak) yleiskaavassa on osoitettu:<br />
• Haukkavuori<br />
• Haukkavuori – Kaatrasenmäki<br />
• Torsanvuori<br />
Arvokkaana harjualueena (ah) on merkitty:<br />
• Mäkrämäki ja Selänneenkangas, 186 ha<br />
• Putonmäki, 23 ha<br />
• Kukonharju, 20 h<br />
• Ylimmäisenlähde - Kurikkamäki, 40 ha<br />
10
• Pitkäjärvi - Kirkonharju, 56 ha<br />
• Silmälampi - Hauklammin harjualue, 93 ha<br />
• Revonrannan harjualue, 63 ha<br />
• Lietojanniemi ja Kaakojankangas, 39 ha<br />
• Sarajärven harjualue, 23 ha<br />
Valtakunnallista ohjelmaa on täydennetty seudullisilla kohteilla, jotka perustuvat Etelä-<br />
Karjalan harjuluontoselvitykseen.<br />
Muita maisemallisesti sekä osittain luonnonsuojelun kannalta merkittäviä kohteita, jotka on<br />
osoitettu suojelumerkinnällä (m) ovat:<br />
• Rautjärven Suurivuori – Lehmäkallio alue<br />
• Nurmijärven Kirkkiven alue<br />
• Nurmijärven koillisosa<br />
• Torsan Hankaniemi Rantavuori<br />
2.2.6 Rakennettu ympäristö<br />
Alueen rakennettuympäristö koostuu pääasiassa rannalle rakennetuista loma- ja asuinrakennuspaikoista<br />
ja niihin liittyvästä rakentamisesta. Kohdassa 2.2.1 kuvattu rakentamisen määrää.<br />
2.2.6.1 Rakennettu kulttuuriympäristö<br />
Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on merkitty seuraavia Kulttuurimaisema-alueita (km):<br />
• Purnujärvenkylän Hiijärven rantaan laskeutuvat peltoalueet rakennuksineen<br />
• Rautjärven kirkon ja hautausmaan ympäristö ja ranta-alue.<br />
• Nurmijärven Kekäleniemen ja Lahdenkylän peltoalueet rakennuksineen<br />
• Silamusjärven eteläpään peltoaukea rakennuksineen<br />
• Kivijärven ranta-alueet<br />
• Kaljusenkylän peltoalueet ja rakennukset<br />
Historiallinen Savonlinna – Viipuri maantielinja kulki Niska-Pietilän kylän halki jo ennen Uudenkaupungin<br />
rauhaa. Nykyinen päällystetty tie noudattaa Niska-Pietilän alueella vanhaa linjausta.<br />
Yleiskaava-alueella sijaitsee muinaismuistolain nojalla suojeltuja historiallisia rajamerkkejä,<br />
jotka on yleiskaavassa osoitettu merkinnällä SM . Näitä kohteita ovat:<br />
Haukkavuori: Pähkinäsaaren rauhan ( v. 1323 ), Täyssinän rauhan ( v. 1585 ) ja Uudenkaupungin<br />
rauhan ( v. 1721 ) rajavuori. Kallioon hakattu tähti ja kruunu sekä vuosiluku 1722.<br />
Torsanvuori: Kallioon hakatut Täyssinän ja Uudenkaupungin rauhan rajamerkit.<br />
Torsansaloon menevä tie: Tien varrella noin 1200 metriä valtatieltä ( VT 6 ) sijaitsee Uudenkaupungin<br />
rauhan rajakivi.<br />
11
Kuva 5. Rantayleiskaavan arvokkaat kohteet (arvokkaat kohteet)<br />
Muita merkittäviä muinaismuistoja on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu Etelä – Karjalan<br />
museon inventointien perusteella. Kohteet ovat suojeltu muinaismuistolain mukaisesti.<br />
12
2.2.7 Ympäristöhäiriöt<br />
Suunnittelualueella ei ole erityisiä ympäristöhäiriöitä tuottavaa toimintaa. Kaava-alueen ulkopuolella<br />
Simpeleen taajaman läheisyydessä merkittävän kokoinen paperi- ja kartonkitehdas.<br />
2.2.8 Sosiaalinen ympäristö<br />
Alueella ei ole keskuksia toimintoja, joita voitaisiin pitää sosiaalisesti erityisinä verrattuna tavanomaiseen<br />
rantarakentamiseen.<br />
2.2.9 Maanomistus<br />
Yksityishenkilöt omistavat pääasiassa suunnittelualueen maa-alueet. Muita erityisiä maaalueiden<br />
omistajia ovat esim. Rautjärven kunta, Suomenvaltio, seurakuntayhtymä ja UPMkymmene<br />
Oyj, joka omistaa merkittäviä maa-alueita.<br />
Kuva 6. Rantayleiskaava-alueen erityiset maanomistajat (maanomistus)<br />
13
2.2.10 Rakennusjärjestys<br />
Rautjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan rakennusjärjestyksen 7.11.2001<br />
ja se on tullut voimaan 1.1.2002. Rakennusjärjestys noudattaa voimassa olevan rantayleiskaavan<br />
määräyksiä.<br />
2.2.11 Pohjakartta<br />
Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen laatimaa rasterimuotoista 1:20<br />
000 peruskartta-aineistoa, joka vastaa tietosisällöltään ja kuvaustekniikaltaan peruskarttaa.<br />
Rantaosayleiskaava esitetään mittakaavassa 1:10 000.<br />
14
3. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset muutokset<br />
3.1 Rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden nostaminen<br />
Rautjärven kunnan pääasiallisena tavoitteena on nostaa kaavamuutoksella lomarakennuspaikkojen<br />
rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nykyisin sallitulle tasolle. Kaavamuutoksessa<br />
on lähdetty ajatuksesta, että tavanomaisilla rannoilla ja rakennuspaikan ollessa riittävän suuri,<br />
rakennusoikeus on 250 k-m².<br />
3.1.1 Nykytilanne ja lähtökohdat<br />
Voimassa oleva Rautjärven rantayleiskaava sallii tavanomaiselle lomarakennuspaikalle maksimissaan<br />
rakennettavan 120 k-m². Viimeisen kymmenen vuoden aikana lomarakennusten koko<br />
on kasvanut merkittävästi. Nykyisissä sisävesien rantayleiskaavoissa tavanomaisella lomarakennuspaikoilla<br />
sallitaan usein 250 k-m² rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus. Myös<br />
Rautjärvellä on ollut erityisiä paineita nostaa rakennusoikeutta vastaavalle tasolle.<br />
Rautjärven rantayleiskaavassa on osoitettu kolmenlaisia merkintöjä lomarakennuspaikoille<br />
(RA, RA-1 ja RA-2). RA- merkintä kuvaa tavanomaisilla alueilla sijaitsevia lomarakennuspaikkoja,<br />
joilla rakennusoikeus on 120 k-m². RA-1- merkinnällä on osoitettu rakennuspaikat, jotka<br />
sijoittuvat ympäristöltään herkille alueille, kuten pieniin saariin. Näillä rakennuspaikoilla rakennusoikeus<br />
on 60 k-m². Tällaisia rakennuspaikkoja on noin 10 kpl. RA-2- merkinnällä osoitetut<br />
rakennuspaikat eivät ulotu rantaan saakka. Näille rakennuspaikoille kaavassa ei ole osoitettu<br />
rakennusoikeutta.<br />
Voimassa olevan määräyksen mukaan rakennuspaikan pinta-alalla ei ole vaikutusta rakennuspaikan<br />
rakennusoikeuteen eli ns. tehokkuuslukua ei ole käytetty.<br />
3.1.2 Kaavamuutoksen kuvaus ja perustelut<br />
RA–merkinnän määräystä muutetaan siten, että rakennuspaikan maksimi rakennusoikeus nostetaan<br />
120 k-m² > 250 k-m². Lisäksi määräykseen lisätään tehokkuusluku, jolla estetään se,<br />
että pienille rakennuspaikoille rakennetaan niille soveltumattomia rakennuksia. Tehokkuuslukuna<br />
käytetään lukua 0,07. Tällöin esim. 3000 m² kokoiselle rakennuspaikalle saa maksimissaan<br />
rakentaa 210 k-m².<br />
Rakennusoikeuden nostamisen perusteena katsotaan olevan se, että vallitseva käytäntö sisävesillä<br />
on ollut korkeampi rakennusoikeus.<br />
3.1.3 Vaikutusten arviointi<br />
Kaavamuutos on laajuudessaan merkittävä, koska se koskee lähes kaikkia lomarakennuspaikkoja.<br />
Muutos todennäköisesti aktivoi lomarakennuspaikkojen omistajia laajentamaan tai kokonaan<br />
uusimaan lomarakennuksia tai rakennuspaikalla olevia muita rakennuksia. Suurempi<br />
rakennusoikeus mahdollistaa laadukkaan loma-asunnon rakentamisen, joka soveltuu myös<br />
ympärivuotiseen käyttöön. Tämä johtaa siihen, että loma-asunnolla vietetään aikaa enemmän<br />
ja mahdollisesti siirrytään sinne jopa asumaan pysyvästi.<br />
3.1.3.1 Kuntataloudelliset vaikutukset<br />
Lomarakennuspaikkojen muuttuessa vakituiseen asuinkäyttöön, muodostuu kunnalle kustannuksia.<br />
Mikäli muuttoliike loma-asunnoille on laaja ja asutus sijoittuu etäälle palveluista ja<br />
infrastruktuurista kustannukset muodostuvat pitkällä aikajänteellä huomattaviksi.<br />
Suomessa vallitsevalla järjestelmällä lomarakennukselle voidaan muuttaa asumaan ilmoittamalla<br />
maistraattiin loma-asunto pysyväksi asuinpaikaksi. Kotikunnassaan asukkaalla on oikeus<br />
saada kunnallisia palveluja kuten koulukuljetuksia, josta muodostuu pitkällä aikajänteellä kunnalle<br />
kustannuksia. Muuttoilmoitus ei kuitenkaan muuta rakennuksen käyttötarkoitusta. Kunnan<br />
rakennusvalvontaviranomaisen on mahdollista puuttua rakennuksen luvanvastaiseen<br />
käyttöön. (Koski)<br />
3.1.3.2 Maisemalliset vaikutukset<br />
Rakennusoikeuden nostaminen aiheuttaa maisemallisia vaikutuksia sellaisilla alueilla, joissa<br />
rantapuusto on poistettu määräysten vastaisesti rakennusten ja rannan välistä tai rantapuustoa<br />
ei ole. Muilla alueilla maisemallisia vaikutuksia ei juuri muodostu. Maisemallisia vaikutuksia<br />
ehkäisee tehokkaasti määräys, jonka mukaan rakentamisen tulee sopeutua maastoon sekä<br />
suojapuuston vaatimus.<br />
15
3.2 Ranta-asemakaava-alueet<br />
3.2.1 Nykytilanne ja lähtökohdat<br />
Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on merkitty ranta-asemakaavojen rajaukset sekä niiden<br />
yleispiirteinen sisältö, näissä tiedoissa on epäselvyyksiä. Oleellisimpana on se, että rantayleiskaavasta<br />
ei selkeästi ilmene mitkä kaikki alueet ovat ranta-asemakaava-alueita ja joissakin<br />
rajauksissa on virheitä.<br />
3.2.2 Kaavamuutoksen kuvaus ja perustelut<br />
Ranta-asemakaava-alueiden kuvaustapa muutetaan sellaiseksi, että ne erottuvat muista alueista<br />
selkeästi. Lisäksi ranta-asemakaavan mukaisille aluevarauksille annetaan oma indeksimerkintänsä<br />
-9. Esimerkiksi ranta-asemakaavojen RA –alueet muutetaan RA-9 –alueiksi.<br />
Kaavaehdotusvaiheessa eritellään tarkemmin voimassa olevien ranta-asemakaavojen sisältöä,<br />
rajauksia sekä tarkennetaan mahdollisia lisäepäselvyyksiä.<br />
3.2.3 Vaikutusten arviointi<br />
Rantayleiskaavan sisältö selkeytyy ja tulkinnanvaraisuus vähenee.<br />
3.3 Venevajojen rakentamisen salliminen<br />
3.3.1 Nykytilanne ja lähtökohdat<br />
Voimassa oleva rantayleiskaava ei salli venevajojen rakentamista. Alueella on kuitenkin paineita<br />
venevajojen rakentamiselle, vaikka suuria esimerkiksi ammattikalastajia ei alueella toimikaan.<br />
3.3.2 Kaavamuutoksen kuvaus ja perustelut<br />
Rantayleiskaavan RA ja A kaavamääräyksiin lisätään määräys, joka sallii rakennuspaikkojen<br />
yhteyteen rakennettavan maksimissaan 40 k-m² suuruisen venevajan rakentamisen. Venevajaa<br />
ei kuitenkaan sallita rakennettavan veden päälle. Kaavamääräys on seuraava:<br />
"Alueella sallitaan venevajan rakentaminen, jonka koko on maksimissaan 40 k-<br />
m². Venevajaa ei saa sijoittaa vedenpäälle. Vesiraja katsotaan keskivedenkorkeuden<br />
mukaisesti."<br />
3.3.3 Vaikutusten arviointi<br />
Venevajojen salliminen on maisemallisesti merkittävä muutos, koska niiden eteen ei ole mahdollista<br />
jättää puustoa ja näin ollen ne näkyvät järveltä päin katsottuna. Muutos koskee lisäksi<br />
merkittävää määrää rakennuspaikkoja, koska lähes kaikki rantaan ulottuvat rakennuspaikat<br />
ovat joko A- tai RA –rakennuspaikkoja.<br />
3.4 Muut kaavamääräyksiin tulevat täsmennykset<br />
3.4.1 A-merkintä<br />
Voimassa olevan rantayleiskaavan A- ja A-2 alueille kohdistuvaa määräystä täsmennetään<br />
siten, että ne eroavat myös määräyksen sisällön osalta toisistaan. Määräystä muutetaan siten,<br />
että tuodaan esiin, että A-2 –alueilla ei ole rantaviivaa.<br />
3.4.2 RA-2 -merkintä<br />
Voimassa oleva rantayleiskaavassa RA-2 alueille ei ole määritetty kaavassa rakennusoikeutta.<br />
Kaavamääräyksen mukaan rakennusoikeus on merkitty kaavakartalle, vaikka näin ei ole.<br />
RA-2 –alueen kaavamääräystä muutetaan siten, että siihen lisätään maksimi rakennusoikeudeksi<br />
250 k-m²<br />
3.4.3 A, RA, RA-1, RA-2 –alueiden rakentamista koskevat määräykset<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa RA-2 rakennuspaikat ovat sellaisia, joilla ei ole rantaviivaa.<br />
Määräyksen mukaan rantaviivan vähimmäispituus tulee olla vähintään 60 metriä. Lisäksi<br />
on annettu määräyksiä rakennusten etäisyydestä rantaviivasta.<br />
Kaavamääräyksiä muutetaan siten, että määräys ei koske RA-2 –merkintää.<br />
16
3.4.1 Vaikutusten arviointi<br />
Määräyksistä poistuu epäjohdonmukaisuuksia ja tulkinnanvaraisuus vähenee.<br />
3.5 Esitystapaan liittyvät yleiset muutokset<br />
Voimassa olevan rantayleiskaavan esitystapaa selkeytetään luettavuuden parantamiseksi sekä<br />
tulkinnanvaraisuuden pienentämiseksi. Esitystapaa muutetaan seuraavien kokonaisuuksien<br />
osalta:<br />
• Kaavakartta laaditaan siten, että pohjakartta ja kaavaelementti erottuvat paremmin<br />
toisistaan<br />
• Vesialue sijoitetaan oikeaan paikkaan ja rajataan siten, että manneralueelle tulevat<br />
merkinnät ja vesialue eivät ole päällekkäin<br />
• Natura-alueet esitetään kaavakartalla selkeämmin<br />
17
4. Voimassa olevan kaavan yksittäiset muutoskohteet<br />
Voimassa olevaan Rautjärven rantayleiskaavaan on ehdotettu muutoksia ympäri kaavaaluetta.<br />
Aloitteen tekijöinä ovat olleet yksityiset maanomistajat sekä Rautjärven kunta. Kaavaprosessin<br />
yhteydessä tutkitaan onko muutos mahdollinen. Vuoden ajasta johtuen luonnosvaiheessa<br />
ei ole tehty joidenkin kohteiden osalta vaadittavaa luontoselvitystä. Tarvittavat selvitykset<br />
tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta ja joidenkin muutoskohteiden osalta selvitykset<br />
saattavat vaikuttaa kaavan sisältöön. Muutoksista rakennuspaikkojen siirtoja on 13 kpl. Rakennuspaikkoja<br />
poistuu eri 12 eri paikasta. Rakennuspaikkoja lisätään 4 eri paikkaan.<br />
Kuva 7. Muutoskohteiden sijainti. Numerointi vastaa alaotsikoinnin numerointia<br />
18
4.1 Hiilake<br />
Muutoskohde sijaitsee Hiijärven eteläosassa noin 100 metrin etäisyydellä Venäjän rajasta tilalla<br />
Hiilake (689-418-1-69).<br />
Kuva 8. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. Muutos on kuvattu karttaan lilalla nuolella.(Hiilake)<br />
4.1.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilan luoteisosaan on merkitty 1 lomarakennuspaikka,<br />
jolle on rakennettu pohjakartan mukaan rakennus.<br />
Seutukaavassa ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
Tilalle on myönnetty poikkeamislupa, jonka perusteella lomarakennuspaikka voidaan rakentaa<br />
tilan itäosaan.<br />
4.1.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutoksesta on tullut yksityiseltä maanomistajalta, joka omistaa tilan<br />
4.1.3 Muutoksen kuvaus<br />
Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa kaavaa myönnetyn poikkeamisluvan mukaiseksi<br />
eli tilan lomarakennuspaikka siirretään tilan keskiosaan.<br />
4.1.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen<br />
luonnontila sekä nykyisen rakennuspaikan rakentamistilanne.<br />
4.1.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Muutoksen seurauksena vapaanyhtenäisen rannan osuus pienenee 200 metristä noin 150 metriin.<br />
Pohjakarttaan merkitty lomarakennus tulee poistaa.<br />
19
4.2 Rantalehto<br />
Muutoskohde sijaitsee Kivijärven länsiosassa tilalla Rantalehto (689-432-4-52).<br />
Kuva 9. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(rantalehto)<br />
4.2.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty pääasiassa suojelualueeksi. Lisäksi tilan<br />
kaakkoisosaan on merkitty lomarakennuspaikka, jossa on olemassa olevaa vanhaa rakennuskantaa.<br />
Tila kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan sillä perusteella, että tilalla on<br />
Martinkonnun rantalehto. Suojelupäätös luonnonsuojelualueen muodostamiseksi on tehty<br />
16.1.1995. Maanomistaja on saanut menettämästään taloudellisesta hyödystä korvauksen.<br />
Suojelupäätöksen mukaan alueelle ei saa rakentaa rakennuksia. Maanomistaja on hakenut<br />
poikkeamislupaa rakentaa tilalle uudisrakennuksen, mutta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus<br />
on hylännyt hakemuksen suojelupäätöksen perusteella.<br />
Seutukaavassa ja Maakuntakaavassa alue on merkitty suojelualueeksi.<br />
4.2.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutoksesta on tullut Rautjärven kunnalta. Tilan omistaa yksityinen maanomistaja.<br />
4.2.2 Muutoksen kuvaus<br />
Kaavamuutoksella poistetaan kaavaan merkitty lomarakennuspaikka, joka on ristiriidassa olemassa<br />
olevan suojelupäätöksen kanssa.<br />
4.2.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />
4.2.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Muutoksen seurauksena Martinkonnun rantalehdon käyttö saadaan Rautjärven rantayleiskaavaan<br />
sen tarkoituksen mukaiseksi.<br />
20
4.3 Alatalo<br />
Muutoskohde sijaitsee Särkijärven eteläosassa tilalla Alatalo (689-420-12-22). Muutoksen<br />
kohteena ovat myös ympäröivät tilat.<br />
Kuva 10. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(Alatalo)<br />
4.3.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA-2 –merkinnällä, jolle ei ole osoitettu<br />
rakennusoikeutta. Kaava-alueella on myös muita vastaavia RA-2-merkinnällä merkittyjä<br />
rakennuspaikkoja, joille määritetään rakennusoikeus. Katso kohta 3.4.2.<br />
Seutukaavassa ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
4.3.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutoksesta on tullut Rautjärven kunnalta. Tilan omistaa yksityinen maanomistaja.<br />
4.3.2 Muutoksen kuvaus<br />
RA-2 –merkinnöille määritetään rakennusoikeus.<br />
4.3.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />
4.3.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Tilojen rakennusoikeus selviää ja kunnan rakennusvalvonnan tehtävä helpottuu.<br />
21
4.4 Ruokolahti<br />
Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan ja Ruokalahden kunnan rajalla Sarajärvellä olevassa<br />
saaressa. Kohde on Ruokolahden kunnan alueella.<br />
Kuva 11. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta (Ruokolahti)<br />
4.4.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa saari on merkitty RA –merkinnällä.<br />
4.4.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tilan omistaa yksityinen maanomistaja.<br />
4.4.2 Muutoksen kuvaus<br />
Alue poistetaan Rautjärven rantayleiskaavasta.<br />
4.4.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />
4.4.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rautjärven rantayleiskaavan rajaus korjaantuu ja epäselvyydet vähenee.<br />
22
4.5 Räystäskivi<br />
Muutoskohde sijaitsee Kostamo-järven eteläosassa Kulklahdessa tilalla Räystäskivi (689-417-<br />
4-24). Muutokseen liittyvät pohjoispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat.<br />
Kuva 12. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta (Räystäskivi)<br />
4.5.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Räystäskivi on merkitty 2 lomarakennuspaikkaa.<br />
Pohjoispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat on merkitty M-alueeksi. Lohkotut rakennuspaikat<br />
sijaitsevat osin noin 70 metriä leveässä salmessa. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei<br />
ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
4.5.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta, joka omistaa tilan.<br />
4.5.2 Muutoksen kuvaus<br />
Tilalle Räystäskivi merkityt 2 lomarakennuspaikkaa siirretään pohjoispuoleisille lohkotuille lomarakennuspaikoille.<br />
4.5.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen<br />
luonnontila.<br />
4.5.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Muutokset seurauksena 70 metriä leveässä salmessa on vastakkain 2 + 2 lomarakennuspaikkaa,<br />
jotka saattavat aiheuttaa toisilleen häiriötä.<br />
23
4.6 Lahtela<br />
Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven kaakkoisosassa Lahdenkylän lahdessa tilalla Lahtela (689-<br />
410-5-0) sekä sen eteläpuolisilla rakennuspaikoiksi lohkotuilla kolmella tilalla.<br />
Kuva 13. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta (6Lahtela)<br />
4.6.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Lahtela on merkitty 3 asuinrakennuspaikkaa. Eteläpuoliset<br />
rakennuspaikoiksi lohkotut tilat on merkitty M-alueeksi, näistä kahdelle pohjoisimmista<br />
on rakennettu uudehkot asuinrakennukset. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle<br />
kohdistuvia muutoksen kannalta oleellisia merkintöjä.<br />
4.6.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta, joka omistaa tilan.<br />
4.6.2 Muutoksen kuvaus<br />
Tilalle Lahtela merkityt 3 asuinrakennuspaikkaa siirretään eteläpuoleisille lohkotuille rakennuspaikoille.<br />
4.6.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen<br />
luonnontila.<br />
4.6.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Muutokset seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus lisääntyy 280 metristä 320 metriin.<br />
24
4.7 Liirinsaari<br />
Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan pohjoisosassa Simpelejärven rannalla Liirinsaari<br />
(689-431-4-62).<br />
Kuva 14. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(Liirinsaari)<br />
4.7.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Liirinsaari on merkitty 2 lomarakennuspaikkaa.<br />
Rakennuspaikoille on kaavakarttaan merkitty kysymysmerkki. Pohjakartan perusteella rakennuspaikoille<br />
on rakennettu rakennuksia. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia<br />
muutoksen kannalta oleellisia merkintöjä. Lomarakennuspaikoille ei ole toistaiseksi löytynyt<br />
rakennuslupaa.<br />
4.7.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tilan omistaa yksityinen maanomistaja.<br />
4.7.2 Muutoksen kuvaus<br />
Kysymysmerkit poistetaan.<br />
4.7.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa selvitetään<br />
kysymysmerkkien taustaa.<br />
4.7.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rantayleiskaavan sisältö selkenee.<br />
25
4.8 Kangasranta<br />
Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven länsiosassa tilalla Kangasranta (689-417-9-19).<br />
Kuva 15. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(kangasranta)<br />
4.8.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Kangasranta on merkitty YV-alue sekä VR-alue.<br />
Lisäksi tilan eteläosaan on merkitty 1 lomarakennuspaikka. Seutu- ja Maakuntakaavassa alueelle<br />
läpi on merkitty kulkevaksi voimajohto. Seutukaavaan koko Kangasrantatila on merkitty<br />
VR-alueeksi.<br />
4.8.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Kunta omistaa tilan.<br />
4.8.2 Muutoksen kuvaus<br />
YV-aluetta laajennetaan vastaamaan kunnan tarpeita.<br />
4.8.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen<br />
luonnontila.<br />
4.8.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Vaikutukset täsmennetään biologin maastokäynnin jälkeen.<br />
26
4.9 Puronsuu<br />
Muutoskohde sijaitsee Kankainen-järven itäosassa tilalla Puronsuu (689-413-5-0). Muutoskohteeseen<br />
liittyy koko Wellingin ranta-asemakaava-alue.<br />
Kuva 16. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(puronsuu)<br />
4.9.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa on epäselviä merkintöjä. Alue on merkitty kaavaan ranta-asemakaavoitetuksi<br />
alueeksi, mutta kaava-alueen rajaus ei pidä paikkaansa. Lähistöllä on<br />
voimassa Wellingin ranta-asemakaava. Lisäksi kaavassa on sininen rajaus, jolle ei ole selitystä.<br />
Tilalle on merkitty kaavaan lomarakennuspaikka ja tilalle on rakennettu lomarakennus.<br />
Kaavasta ei selviä tilan Puronsuu rakennusoikeus.<br />
Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
4.9.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.9.3 Muutoksen kuvaus<br />
Rantayleiskaavaa muutetaan siten, että se vastaa voimassa olevaa Wellingin rantaasemakaavaa<br />
sekä rakentamistilannetta. Siniselle rajaukselle lisätään apv-merkintä kuvaamaan<br />
arvokastapienvesistöä.<br />
4.9.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti rakentamistilanteen tarkentamiseksi.<br />
4.9.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rautjärven rantayleiskaava selkeytyy kohteen osalta.<br />
27
4.10 Särkilampi<br />
Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan länsiosassa Varislammen pohjoispuolella tilalla Särkilampi<br />
(689-420-4-43). Muutoskohteeseen liittyvät läheiset rakennuspaikat.<br />
Kuva 17. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(särkilampi)<br />
4.10.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavasta puuttuu aluevarausmerkinnät. Tiloille on rakennettu<br />
loma/asuinrakennuksia.<br />
Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
4.10.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.10.3 Muutoksen kuvaus<br />
Rantayleiskaavaan lisätään olemassa olevan rakentamisen mukaiset aluevarausmerkinnät.<br />
4.10.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu<br />
alueen rakentamistilanne.<br />
4.10.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rautjärven rantayleiskaava selkeytyy kohteen osalta.<br />
28
4.11 Katajaniemi<br />
Muutoskohde sijaitsee Sammalus-järven länsirannalla tilalla Katajaniemi (689-417-8-73).<br />
Muutoskohteeseen liittyvät läheiset rakennuspaikat.<br />
Kuva 18. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(katajaniemi)<br />
4.11.1 Nykytilanne<br />
Alueella on useita lomarakennuspaikkoja. Alueella on voimassa oleva ranta-asemakaava. Rantayleiskaava<br />
on ristiriidassa ranta-asemakaavan kanssa. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole<br />
osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
4.11.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.11.3 Muutoksen kuvaus<br />
Rantayleiskaava muutetaan vastaamaan voimassa olevaa ranta-asemakaavaa.<br />
4.11.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Voimassa olevan ranta-asemakaavan sisältö.<br />
4.11.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rautjärven rantayleiskaava selkeytyy kohteen osalta.<br />
29
4.12 Valmala<br />
Muutoskohde sijaitsee Kostamo-järven länsirannalla tilalla Valmala (689-417-5-36).<br />
4.12.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty RA-2-alueeksi. Seutu- ja maakuntakaavassa<br />
ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
4.12.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.12.3 Muutoksen kuvaus<br />
Selvitetään tilan todellinen rakennusoikeus ja merkitään se kaavaan.<br />
4.12.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu<br />
alueen rakentamistilanne.<br />
4.12.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rantayleiskaava selkeytyy.<br />
30
4.13 Jounila<br />
Muutoskohde sijaitsee Purnujärven länsipäässä tilalla Jounila (689-412-2-121).<br />
Kuva 19. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(jounila)<br />
4.13.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilan itäpuoleiselle tilalle on<br />
merkitty uusi lomarakennuspaikka, joka on rakennettu. Tilalle on rakennettu kymmenen vuoden<br />
sisällä lomarakennus, sauna sekä talousrakennuksia. Päärakennukselle on myönnetty rakennuslupa<br />
vuonna 2001. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia<br />
merkintöjä.<br />
Kuva 20. Päärakennus ja sauna(jounila_kuva)<br />
4.13.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.13.3 Muutoksen kuvaus<br />
Merkitään kaavaan olemassa oleva rakentamistilanne. Mikäli tilan rakennuspaikka olisi ollut<br />
tiedossa kaavaa laadittaessa, ei viereiselle tilalle olisi muodostunut uutta rakennuspaikkaa.<br />
4.13.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen<br />
rakentamistilanne.<br />
4.13.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rantayleiskaava selkeytyy.<br />
31
4.14 Rantala<br />
Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven itäosassa Lahdenkylänlahdessa tilalla Rantala (689-421-1-<br />
14).<br />
Kuva 21. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(rantala)<br />
4.14.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilalle on rakennettu vanha<br />
vaatimaton lomarakennus/sauna. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia<br />
merkintöjä.<br />
Kuva 22. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(rantala)<br />
4.14.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.14.3 Muutoksen kuvaus<br />
Kaavaa ei muuteta tilan osalta, koska olemassa olevaa rakennusta ei voida pitää selkeästi lomarakennuspaikkana.<br />
Rakennus on lisäksi huonokuntoinen, eikä sille ole löytynyt rakennuslupaa.<br />
4.14.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen<br />
rakentamistilanne.<br />
4.14.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rantayleiskaava selkeytyy.<br />
32
4.15 Kiehinen<br />
Muutoskohde sijaitsee Ridanlammen etelärannalla tilalla Kiehinen (689-410-3-20). Muutoskohteeseen<br />
kuuluu myös viereinen tila.<br />
Kuva 23. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(kiehinen)<br />
4.15.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA- ja M-alueiksi. Tilat on lohkottu<br />
lomarakennuskäyttöä varten. Tilalle Kiehinen on rakennettu rakennuksia. Seutu- ja maakuntakaavassa<br />
ei ole osoitettu alueelle kaavamuutoksen kannalta oleellisia merkintöjä.<br />
4.15.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.15.3 Muutoksen kuvaus<br />
RA-alueita siirretään siten, että se vastaa tehtyjä lohkomistoimituksia.<br />
4.15.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Erillisselvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />
4.15.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rantayleiskaava saadaan vastaamaan todellista tilannetta.<br />
33
4.16 Hirvirinne<br />
Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven kaakkoisosassa tilalla Hirvirinne (689-408-1-60). Muutoskohteen<br />
liittyy kaakkoispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat.<br />
Kuva 24. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(hirvirinne)<br />
4.16.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA- ja M-alueiksi. Tilat on lohkottu<br />
lomarakennuskäyttöä varten. Tilalle Hirvirinne on rakennettu rakennuksia. Seutu- ja maakuntakaavassa<br />
ei ole osoitettu alueelle kaavamuutoksen kannalta oleellisia merkintöjä.<br />
4.16.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.16.3 Muutoksen kuvaus<br />
RA-alueita siirretään siten, että se vastaa tehtyjä lohkomistoimituksia.<br />
4.16.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Erillisselvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />
4.16.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rantayleiskaava saadaan vastaamaan todellista tilannetta.<br />
34
4.17 Kiviranta<br />
Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven kaakkoisosassa tilalla Kiviranta (689-408-1-61). Muutoskohteen<br />
liittyy luoteispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat.<br />
Kuva 25. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(kiviranta)<br />
4.17.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA- ja M-alueiksi. Tilat on lohkottu<br />
lomarakennuskäyttöä varten. Tilat ovat rakentamattomia. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole<br />
osoitettu alueelle kaavamuutoksen kannalta oleellisia merkintöjä.<br />
4.17.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.17.3 Muutoksen kuvaus<br />
RA-alueita siirretään siten, että se vastaa tehtyjä lohkomistoimituksia.<br />
4.17.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Erillisselvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />
4.17.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rantayleiskaava saadaan vastaamaan todellista tilannetta.<br />
35
4.18 Tuomela<br />
Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven luoteisosassa tilalla Tuomela (689-420-9-80).<br />
Kuva 26. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(tuomela)<br />
4.18.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilalle on rakennettu pohjakartan<br />
mukaan rakennus. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia<br />
merkintöjä. Kyseiseen paikkaan on myönnetty lomarakennuksen rakennuslupa vuonna 1973.<br />
Tilan pohjoispuolella olevalla A-rakennuspaikalla ei ole rakennuksia, eikä rakennuslupaa.<br />
4.18.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.18.3 Muutoksen kuvaus<br />
Merkitään kaavaan olemassa oleva rakentamistilanne.<br />
4.18.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen rakentamistilanne.<br />
4.18.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rantayleiskaavan selkeytyy.<br />
36
4.19 Oivala<br />
Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven Suurisaaressa tilalla Oivala (689-408-1-45).<br />
Kuva 27. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(oivala)<br />
4.19.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M- ja RA-alueeksi. Tilalle on rakennettu<br />
pohjakartan mukaan rakennus M-alueelle. Rakennukselle on myönnetty 1987 lomarakennuksen<br />
rakennuslupa. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
4.19.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.19.3 Muutoksen kuvaus<br />
Siirretään kaavaan rakennuspaikka olemassa oleva rakentamistilanteen mukaiselle paikalle.<br />
4.19.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu<br />
alueen rakentamistilanne.<br />
4.19.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rantayleiskaava selkeytyy.<br />
37
4.20 Joenlahti<br />
Muutoskohde sijaitsee Latvajärven eteläosassa tilalla Joenlahti (689-413-2-29).<br />
Kuva 28. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(joenlahti)<br />
4.20.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 2 lomarakennuspaikkaa ja M-aluetta.<br />
Kaavamääräys on lisäksi tulkinnanvarainen, sillä siitä voi saada käsityksen, että tilan rakennusoikeus<br />
on 2 x 2 RA. Tilalle on rakennettu loma- ja talousrakennuksia RA-alueiden ulkopuolelle.<br />
Rakennuksille on myönnetty rakennusluvat. Seutu- ja maakuntakaavassa alueen läheisyyteen<br />
on osoitettu voimajohtolinja.<br />
4.20.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.20.3 Muutoksen kuvaus<br />
Merkitään kaavaan olemassa oleva rakentamistilanne.<br />
4.20.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle on tehty suunnittelijan toimesta maastokäynti 13.10.2010, jossa tarkentui alueen<br />
rakentamistilanne.<br />
4.20.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rantayleiskaava selkeytyy.<br />
38
4.21 Rantala<br />
Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön pohjoisosassa tilalla Rantala (689-424-1-106).<br />
Kuva 29. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(28rantala)<br />
4.21.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka ja M-aluetta.<br />
Tilan pohjoisosaan on rakennettu uudehko asuinrakennus sekä talousrakennuksia RArajauksen<br />
ulkopuolelle. Asuinrakennukselle on myönnetty poikkeamislupa. Seutukaavassa ei<br />
ole osoitettu muutoksen kannalta oleellisia merkintöjä. Maakuntakaavassa alueen lounaispuolelle<br />
on osoitettu muinaismuisto.<br />
4.21.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.21.3 Muutoksen kuvaus<br />
Muutetaan kaavaa siten, että rakennuspaikkaa laajennetaan olemassa olevan rakentamistilanteen<br />
mukaiseksi. Lisäksi rakennuspaikka muutetaan asuinrakennuspaikaksi.<br />
4.21.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen<br />
rakentamistilanne.<br />
4.21.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rantayleiskaava selkeytyy.<br />
39
4.22 Rantama<br />
Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön eteläosassa tilalla Rantama (689-419-4-48).<br />
Kuva 30. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(rantama)<br />
4.22.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka, M-aluetta<br />
sekä erillinen saunarakennus. Seutukaavassa alue on osa laajempaa am-merkintää. Maakuntakaavassa<br />
alue on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Rantayleiskaavaan<br />
merkitylle rakennuspaikalla on vanha lomarakennus. Tilalle on myönnetty poikkeamislupa,<br />
jonka perusteella rakennuspaikka voidaan siirtää tilan länsiosaan, joka on jo rakennettu. Tilan<br />
itäpuolella on hautausmaa.<br />
Kuva 31. Tilan länsiosan uusi rakennuspaikka(rantama_itä)<br />
Kuva 32. Tilan itäosan vanha rakennuspaikka(rantama_itä)<br />
4.22.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alue on yksityisten maanomistajien<br />
omistuksessa.<br />
4.22.3 Muutoksen kuvaus<br />
Kaavaa muutetaan siten, että tilan itäosaan merkitty rakennuspaikka siirretään poikkeamisluvan<br />
mukaisesti tilan länsiosaan.<br />
4.22.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen<br />
luontoarvot.<br />
4.22.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Hautausmaan länsiraja muuttuu rauhallisemmaksi. Vaikutukset täsmentyvät kaavaehdotusvaiheessa.<br />
40
4.23 Mäkelä<br />
Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön pohjoisosassa tilalla Mäkelä (689-408-2-22). Tilalla<br />
on rantaviivaa noin 700 metriä.<br />
Kuva 33. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(mäkelä)<br />
4.23.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty rantaan 1 lomarakennuspaikka, takamaastoon<br />
1 A-2-rakennuspaikka, M-aluetta ja M-alueelle erillinen saunan rakennuspaikka.<br />
Tilan eteläosa on merkitty kulttuurimaisema-alueeksi. Rantayleiskaavan mukaiset RA- ja A-2-<br />
rakennuspaikat on rakennettu. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
4.23.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa.<br />
4.23.3 Muutoksen kuvaus<br />
Kaavaa muutetaan siten, että tilalle merkitty erillinen saunan rakennuspaikka siirretään tilalla<br />
oleva RA-rakennuspaikan lounaispuolelle.<br />
4.23.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen nykytilanne.<br />
4.23.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Muutoksen seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus kasvaa.<br />
2
4.24 Vuorenranta<br />
Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön itäosassa tilalla Vuorenranta (689-409-1-16).<br />
Kuva 34. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(vuoreranta)<br />
4.24.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka ja M-aluetta.<br />
Tilan on rakentamaton. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
Tila on otettu kokonaisuudessaan METSO-ohjelman vapaaehtoiseksi suojelukohteeksi.<br />
4.24.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa.<br />
4.24.3 Muutoksen kuvaus<br />
Kaavaa muutetaan siten, että tilalle merkitty lomarakennuspaikka poistetaan ja merkitään tila<br />
kokonaisuudessaan SL-alueeksi.<br />
4.24.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />
4.24.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Muutoksen seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus kasvaa.<br />
4.25 Riittala<br />
Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön itäosassa tilalla Vuorenranta (689-409-1-26). Tilalla<br />
on rantaviivaa noin 400 metriä.<br />
(ks. yllä oleva kuva)<br />
4.25.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka ja M-aluetta.<br />
Tilan on rakentamaton. Osa tilasta kuuluu maisemallisesti merkittävään alueeseen (m). Seutuja<br />
maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Tila on otettu kokonaisuudessaan<br />
METSO-ohjelman vapaaehtoiseksi suojelukohteeksi.<br />
3
4.25.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa.<br />
4.25.3 Muutoksen kuvaus<br />
Kaavaa muutetaan siten, että tilalle merkitty lomarakennuspaikka poistetaan ja merkitään tila<br />
kokonaisuudessaan SL-alueeksi.<br />
4.25.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />
4.25.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Muutoksen seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus kasvaa.<br />
4
4.26 Tuomela<br />
Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven luoteisosassa tilalla Tuomela (689-420-9-80). Tilalla on<br />
rantaviivaa noin 1 kilometri.<br />
Kuva 35. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(tuomela)<br />
4.26.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 5 uuttaa lomarakennuspaikka ja M-<br />
aluetta. Tilan on rakentamaton. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole muutoksen kannalta alueelle<br />
kohdistuvia oleellisia merkintöjä.<br />
4.26.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa.<br />
4.26.3 Muutoksen kuvaus<br />
Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää uusia rakennuspaikkoja. Tilan pohjoisin rakennuspaikka<br />
siirretään tilan eteläisimmän rakennuspaikan viereen ja toiseksi pohjoisin rakennuspaikka<br />
siirretään viereisen korttelin jatkeeksi. (ks. kuva edellä.)<br />
4.26.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista alueelle tehdään biologin maastokäynti.<br />
4.26.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Vaikutukset tarkentuvat ehdotusvaiheessa.<br />
5
4.27 Suoja-Kekäleniemi<br />
Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven etelärannalla tilalla Suoja-Kekäleniemi (689-408-1-65).<br />
Tilalla on rantaviivaa noin 1 kilometri.<br />
Kuva 36. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(suojakekäleniemi)<br />
4.27.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 7 uuttaa lomarakennuspaikka ja M-<br />
aluetta. Tilan on rakentamaton. Seutukaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Maakuntakaavassa<br />
alue on merkitty suojelualueeksi. Lisäksi tilalle on osoitettu virkistyskohde.<br />
Alueelle on perustettu luonnonsuojelualueeksi.<br />
4.27.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alue on lunastettu Suomen valtiolle.<br />
4.27.3 Muutoksen kuvaus<br />
Tilan rakennuspaikat poistetaan ja tila merkitään suojelualueeksi. Lisäksi kaavaan merkitään<br />
virkistyskohdemerkintä.<br />
4.27.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />
4.27.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Vapaan yhtenäisen rantaviivan osuus kasvaa ja alueen virkistysmahdollisuudet paranevat.<br />
Lisäksi muutos edistää luonnonsuojelua.<br />
6
4.28 Kangasranta<br />
Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön länsirannalla tilalla Kangasranta (689-417-9-19).<br />
Tilalla on rantaviivaa Nurmijärven puolella noin 600 metriä ja Kankaisen puolella noin 170 m.<br />
Kuva 37. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(kangasranta)<br />
4.28.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on pääosain merkitty retkeily- ja virkistyskäyttöön<br />
VR-merkinnällä. Tilalle on lisäksi osoitettu alue huvi- ja viihdekäyttöön tarkoitetulle rakentamiselle<br />
(YV) sekä melontareitin tukikohta (lv).<br />
YV-merkinnän mukaiselle rakennuspaikalle on rakennettu rakennuksia, muutoin tila on rakentamaton.<br />
4.28.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Rautjärven kunta omistaa tilan.<br />
4.28.3 Muutoksen kuvaus<br />
Tilan eteläosaan osoitetaan kaksi uutta lomarakennuspaikkaa, jotka siirretään tiloilta Vuorenranta<br />
(689-409-1-16) ja Riittala (689-409-1-26)<br />
4.28.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta biologin maastokäynti.<br />
4.28.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Vaikutusten arviointi täsmentyy ehdotusvaiheessa.<br />
7
4.29 Lahtela<br />
Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön Lahdenkylän lahdella tilalla Lahtela (689-410-5-0).<br />
Tilalla on rantaviivaa noin 600 metriä.<br />
Kuva 38. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(lahtela)<br />
4.29.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty yksi olemassa oleva asuinrakennuspaikka<br />
sekä 3 uutta asuinrakennuspaikkaa (A). Muutoin tila on maa- ja metsätalousaluetta M<br />
ja MT. Tilalle on rakennettu yksi asuinrakennuspaikka.<br />
Muutoskohde liittyy aiemmin esitettyyn Lahtela tilaan liittyvään muutoskohteeseen, jossa rakennuspaikat<br />
siirretään niille lohkotuille rakennuspaikoille.<br />
Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
4.29.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Rautjärven kunta omistaa tilan.<br />
4.29.3 Muutoksen kuvaus<br />
Tilalle Lahtela osoitetaan uusi matkailupalvelujen alue RM-1.<br />
4.29.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta biologin maastokäynti.<br />
4.29.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Vaikutusten arviointi täsmentyy ehdotusvaiheessa.<br />
8
4.30 Suviranta<br />
Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan luoteisosassa Ruokolahden rajan tuntumassa tilalla<br />
Suviranta (689-420-1-63).<br />
Kuva 39. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(suviranta)<br />
4.30.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole<br />
alueelle kohdistuvia merkintöjä. Seutukaavassa alue on merkitty laajan arvokkaan harjualueen<br />
sisälle (ah). Tilalle on rakennettu pohjakartan mukaan rakennuksia. Toistaiseksi tilalle ei ole<br />
löytynyt rakennuslupaa.<br />
Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
4.30.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tila on yksityisessä omistuksessa.<br />
4.30.3 Muutoksen kuvaus<br />
Kaavaprosessin aikana selvitetään tilan luvanvarainen rakentamistilanne ja merkitään tarkoituksen<br />
mukaisella tavalla rantayleiskaavaan.<br />
4.30.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta suunnittelijan maastokäynti.<br />
4.30.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Kaava selkiytyy tilan osalta.<br />
9
4.31 Apaja<br />
Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön kaakkoisosassa tilalla Apaja (689-410-1-41).<br />
Kuva 40. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(apaja)<br />
4.31.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilalle on myönnetty rakennuslupa<br />
vuonna 2001, jolla on laajennettu tilan Mäntyranta (689-410-1-10) rakennuspaikkaa.<br />
Seutukaavassa alue on merkitty RA-alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia<br />
merkintöjä.<br />
4.31.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tila on yksityisessä omistuksessa.<br />
4.31.3 Muutoksen kuvaus<br />
Tilan 1:10 rakennuspaikkaa laajennetaan koko tilan 1:41 alueelle.<br />
4.31.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta suunnittelijan maastokäynti.<br />
4.31.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Rakennuksia on mahdollista rakentaa etäämmäs rannasta, jolloin ne eivät näy järvelle niin<br />
hyvin. Lisäksi jätevesihuolto on mahdollista toteuttaa tarkoituksenmukaisemmin.<br />
10
4.32 Kuukallio<br />
Muutoskohde sijaitsee Kuulammen itärannalla tilalla Kuukallio (689-414-11-19).<br />
Kuva 41. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(Kuukallio)<br />
4.32.1 Nykytilanne<br />
Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty RA ja M-alueeksi. Tilalle on rakennettu<br />
lomarakennus. Rakennuspaikka on lohkottu siten, että se ei osu RA-alueen kohdalle.<br />
Seutukaavassa ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />
4.32.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />
Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tila on yksityisessä omistuksessa.<br />
4.32.3 Muutoksen kuvaus<br />
RA-merkintä merkitään tilan Kuukallio mukaisesti. Samalla siirretään pohjoispuolella olevia<br />
rakennuspaikkoja tilojen rajojen mukaisesti.<br />
4.32.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />
Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta biologin maastokäynti.<br />
4.32.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />
Kaava selkiytyy alueen osalta.<br />
11
5. Kaava-alueen laajennus Hiitolanjoelle<br />
5.1 Nykytilanne<br />
Hiitolanjoki lähtee Simpelejärvestä ja laskee Venäjän puolelle Laatokkaan. Joki on kokonaisuudessaan<br />
53 kilometriä pitkä, josta 8 kilometriä on Suomen puolella. Joki on ollut vanha<br />
vesireitti, kalastusjoki, kuljetus- ja uittoväylä sekä myllyjen, sahojen, puunjalostus- ja paperitehtaiden<br />
sekä vesivoimaloiden voimanlähde. Joki ei ole nykyisin luonnontilainen.<br />
Alueelle on laadittu erillinen luonto- ja linnustoselvitys, jotka ovat kaavaselostuksen liitteinä 4<br />
ja 5. Selvitysten perusteella alueella on todettu olevan luontoarvoiltaan merkittävä. Alue on<br />
mm. ollut ehdolla Natura -2000 verkostoon.<br />
Kuva 42. Kaavoitettavan alueen rajaus (Hiitolanjoen rajaus)<br />
Kaavoitettavaa aluetta on pyritty kehittämään luonto-, kalastus ja kulttuurimatkailukohteena<br />
1990-luvun alusta saakka, johon alueella on hyvät puitteet. Luonnon osalta erityistä on lajistollinen<br />
rikkaus, kalastuksen osalta Laatokasta nouseva Laatokan lohi ja kulttuurimatkailun<br />
osalta vanha vesivoimarakentaminen. Alueella on toiminnassa ensimmäisiä Suomeen rakennettuja<br />
vesivoimaloita.<br />
12
Kuva 43. Kangaskosken laavu (Kangaskosken laavu2)<br />
5.1.1 Vesivoimalat ja kulttuurihistoria<br />
Hiitolanjoen Suomen puolella olevat neljä koskea, Juvakankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja<br />
Kangaskoski, ovat valjastettu sähköntuotantoon. Näistä Kangaskoski on kaava-alueella. Venäjän<br />
puolella Hiitolanjoessa on ollut voimalaitoksia Kalliokoskessa (1919) ja Syrjäkoskessa<br />
(1924).<br />
Kuva 44. Hiitolanjoen voimalaitokset (maisemapolku ja voimalaitokset)<br />
Kangaskosken voimalassa (1925) on alkuperäinen koneisto yhä toiminnassa. Voimala on samalla<br />
paikalla aiemmin toimineen Kangaskosken puuhiomon ja paperitehtaan (1901 - 1920)<br />
13
paikalla. Tehtaasta on jäljellä vain kivijalkoja. Kangaskosken voimalassa otettiin ensimmäisenä<br />
käyttöön Suomessa valmistettu Kaplan-tyyppinen turbiini (Tampella Oy, 1924). Kangaskoski<br />
on yksi parhaiten 1920-luvun asunsa säilyttäneitä voimalaitoksia maassamme. Alue on valtakunnallisesti<br />
merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY).<br />
Simpeleen tehtaitten Hiitolanjoen yläjuoksulle sijoittuneen tuotantoalueen yhteydessä on edelleen<br />
toiminnassa Juvankosken voimalaitos (1948). Kolmikerroksiseen rakennukseen on sijoittunut<br />
myös muita toimintoja, alunperin tehtaan keskusvarasto ja korjaamo.<br />
Ritakosken vesivoimalaitos on Ylä-Ritakosken myllyn paikalle 1920 valmistunut selkeälinjainen,<br />
klassistisia piirteitä ilmentävä, tiilinen koneasemarakennus. Vanha tekninen laitteisto on<br />
osittain säilynyt.<br />
Lahnasenkoski on Hiitolanjoen vesivoimaloista vanhin (1911). Siellä on myös yksi harvoista ja<br />
tiettävästi vanhin säilyneistä puurakenteisista konehuoneista Suomessa. Vanha tekninen laitteisto<br />
on säilynyt käyttämättömänä uusien rinnalla.<br />
Kuva 45. Kangaskosken voimala (Kangaskosken_voimala)<br />
14
5.1.2 Rantarakentaminen<br />
Kaava-alueelle on rakennettu 8 asuinrakennusta, joissa asutaan vakituisesti. Näistä 4 rajoittuvat<br />
rantaan. Joenpolvessa on lisäksi vanha vaatimaton, mutta käytössä oleva lomarakennus.<br />
Alueella on myös vanha rajavartioasema, joka on nykyisin Rautjärven kunnan omistuksessa ja<br />
vuokrattuna matkailukäyttöön. Kangaskosken voimalarakennus sijoittuu myös kaava-alueelle.<br />
Kuva 46. Hiitolanjoen alueen rakennuspaikat (Hiitolanjoki rakennukset)<br />
Kuva 47. Joenmutkassa sijaitseva lomarakennus (Mokki_joenmutka)<br />
15
5.1.3 Kaavoitus ja aluetta koskevat suunnitelmat<br />
Seutukaavaan ei ole merkitty alueeseen kohdistuvia erityisiä merkintöjä. Kaava-alueen rajojen<br />
tuntumaan on merkitty laajempia varauksia maatalouskäyttöön (MT).<br />
Kuva 48. Seutukaavaote Hiitolanjoen alueesta, yleiskaavoitettavan alueen rajaus merkitty karttaa<br />
mustalla viivalla (Hiitolanjoki seutukaava)<br />
Maakuntakaavassa alueelle kohdistuu useampia merkintöjä. Joen eteläpuolelle on osoitettu<br />
vihreällä katkoviivalla merkintä, joka kuvaa viheryhteystarvetta/ekologinen käytävää. Tämän<br />
viereen on osoitettu vihreällä pisteviivalla ohjeellinen retkeily-/ulkoilureitti. Hiitolanjokeen on<br />
osoitettu sinisellä pisteviivalla melontareitti. Ritakosken, Lahnasen ja Kangaskosken voimalaitokset<br />
on merkitty maakuntakaavaan valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi<br />
ympäristöiksi (ma/kv). Vihreällä kolmiolla on merkitty kaksi virkistyskohdetta ja sinertävällä<br />
kolmiolla luontomatkailun kehittämisen kohde. Koko osayleiskaavoitettava alue on rajattu keltaisen<br />
mv-alueen sisään, joka kuvaa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta.<br />
mv-alueen määräys on seuraava:<br />
"Merkinnällä osoitetaan matkailun ja virkistyspalveluiden kehittämisen kannalta merkittäviä<br />
ja ympäristöltään vetovoimaisia vyöhykkeitä, joilla on edellytykset kehittyä<br />
monipuolisiksi matkailun ja vapaa-ajan kokonaisuuksiksi. Merkinnästä ei aiheudu<br />
maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin, asumiseen ja maaomistukseen liittyviä<br />
rajoituksia. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. Alueilla,<br />
joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon<br />
määrittelee aluevarausmerkintä.<br />
Suunnittelumääräys:<br />
Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun<br />
kehittämistarpeet<br />
sovitetaan alueen luonto- ja maisema, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen.<br />
Tulee huolehtia myös siitä ettei kyseisiä arvoja vaaranneta."<br />
16
Kuva 49. Maakuntakaavaote Hiitolanjoen alueesta, yleiskaavoitettavan alueen rajaus merkitty<br />
karttaa mustalla viivalla (Hiitolanjoki maakuntakaava)<br />
Alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Alueelle on tehty suunnitelmia virkistysreitin<br />
toteuttamiseksi ja joen kunnostamiseksi siten, että Laatokan lohella olisi edellytykset<br />
nousta koko joki ylös.<br />
5.2 Tavoitteet<br />
Laajennuksen tavoitteena on ratkaista ja yhteen sovittaa alueen virkistyskäyttö-, maanomistajien<br />
tasapuolinen kohtelu sekä alueen ympäristöarvot. Virkistyksen kannalta erityisenä tavoitteena<br />
on osoittaa tasokas ulkoilureitti Kangaskosken ja Ritakosken välille. Maanomistajien<br />
tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi laaditaan emätilatarkasteluun perustuva rantarakennusoikeuslaskelma.<br />
5.3 Mitoitusperiaatteet<br />
Tilojen rantarakennusoikeudet määritetään Rautjärven rantayleiskaavan mitoitusperiaatteiden<br />
mukaisesti.<br />
5.3.1 Muunnetturantaviiva<br />
Voimassa olevan rantayleiskaavan mitoitusperiaatteista ei selvästi ilmene millaisella muuntoperiaatteella<br />
muunnetturantaviiva on määritetty. On oletettu, että siinä on käytetty Etelä-<br />
Savon maakuntaliiton muunnetunrantaviivan määrittämisen periaatetta.<br />
17
Kuva 50. Muunnetunrantaviivan määritys Etelä-Savon maakuntaliiton muuntoperiaatteilla<br />
(muunnetturantaviiva)<br />
Hiitolanjoki on kauttaaltaan alle 50 metriä leveä. Etelä-Savon maakuntaliiton mallin mukaan<br />
tällöin käytetään muuntokerrointa 0,25.<br />
Hiitolanjoen rantarakennusoikeuksia määritettäessä on kuitenkin lähdetty siitä, että joki poikkeaa<br />
tavanomaisesta järvestä niin paljon, että Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämä malli ei<br />
sovellu jokialueille. Hiitolanjoen muunetturantaviiva onkin määritetty etäisyyksien perusteella<br />
kertoimella 0,5. Tämä perustuu siihen, että vähintään toinen puoli rakennuskelpoisesta joesta<br />
tulee huomioida täysimittaisena. Tämän lisäksi on käytetty vastaavia rakennettavuuskertoimia<br />
kuin Rautjärven rantayleiskaavassa. Tavanomaisilla rannoilla on käytetty kerrointa 1, peltoon<br />
rajoittuvilla rannoilla kerrointa 0,5 ja rakennuskelvottomilla rannoilla on käytetty kerrointa 0.<br />
Alueella on rantaviivaa 10,8 km ja muunnettua rantaviivaa 4,5 km.<br />
Kuva 51. Rakennettavuuden perusteella määritetyt muuntokertoimet (Hiitola_muuntokerroin2)<br />
Kapeat joenrannassa olevat tilat eivät muodosta rakennusoikeutta, koska ne eivät sovellu rakentamiseen.<br />
Yhtyneet paperitehtaat Oy on hankkinut ko. alueita itselleen suorittamalla siten<br />
kertakorvauksen aiheuttamastaan lietehaitasta ranta-alueen maanomistajille.<br />
Kuva 52. Esimerkki rantakaistaleesta (rantakaistale)<br />
18
5.3.2 Mitoitusvyöhyke<br />
Rautjärven rantayleiskaavassa rakennusoikeutta muodostuu erilaisilla mitoitusvyöhykkeillä<br />
eritavoin. Tiheimmillään sallitaan 7 rp/muunnetturantaviivakilometri ja alhaisimmillaan 3,5<br />
rp/mrvkm. Alle 1 hehtaarin suuruisilla saarilla ja lammilla ei muodostu rakennusoikeutta. Erivyöhykkeet<br />
kuvauksineen ovat seuraavat:<br />
Vyöhyke<br />
rp/ Kuvaus<br />
mrvkm<br />
1 7 Kyläkeskusten alueet (AT-1 ja AT-2)<br />
2 3,5 Erityisten luonnonarvojen alue (SL)<br />
3 3,5 Luonnonsuojelun kannalta merkittävä alue tai kohde (s)<br />
4 3,5 Luonnonarvoiltaan arvokas pienvesistö (apv)<br />
5 4,5 Arvokkaat maisema-alueet (am)<br />
6 5 Maiseman kannalta merkittävät alueet (m)<br />
7 4 Kulttuurimaisema-alueet, joiden luonne tulee säilyttää (km)<br />
8 Alle 20 hehtaarin saarissa rakennusoikeus muodostuu saaren pinta-alan perusteella<br />
9 4 -10 ha suuruisilla vesistöillä rakennusoikeus on 4 rp/mrvkm<br />
1 – 4 ha suuruisilla vesistöillä rakennusoikeus on 1 rakennuspaikka<br />
alle hehtaarin lammilla ei ole rakennusoikeutta<br />
10 6 Muu vesistöalue<br />
Koska laajennusaluetta voidaan pitää vyöhykkeiden 2 – 4 mukaisina käytetään Hiitolanjoen<br />
rantarakennusoikeuden määrittämisessä mitoitusta 3,5 rp/mrvkm.<br />
5.3.3 Emätilaperiaate<br />
Rakennusoikeus jaetaan huomioiden emätilaperiaate. Periaatteen tarkoituksena on, että ne<br />
tilat, joista on lohkottu paljon rakennuspaikkoja eivät saa uusia rakennuspaikkoja niin paljoa<br />
kuin ne tilat, joista ei ole lohkottu. Emätilaperiaatteen leikkausvuotena käytetään ajankohtaa<br />
1.1.1960. Kaikki rakennuspaikat, jotka on lohkottu tämän jälkeen, katsotaan kuluttavan rakennusoikeutta.<br />
Kiinteistön muodostumispäivämäärä on kiinteistörekisteriin merkitty päivämäärä.<br />
Joidenkin kiinteistöjen osalta tästä on poikettu kun on voitu todistaa, että muodostuminen<br />
on laitettu vireille huomattavasti vuotta 1960 aiemmin. Tällaisia tiloja ovat:<br />
689-432-16-0 Mäntymäki ja 689-432-2-223 Hiekkaharju.<br />
5.3.4 Muita tarkennuksia<br />
Yksi rantaan rajoittuva rakennuspaikka kuluttaa rakennusoikeutta yhden rantarakennuspaikan.<br />
Rantaan rajoittumaton rakennuspaikka kuluttaa rakennusoikeutta 0,5 rantarakennuspaikkaa.<br />
Matkailupalvelualueiden osalta voidaan poiketa mitoituslaskelmasta. Näillä alueilla uudisrakentaminen<br />
vaatii kuitenkin ranta-asemakaavan laatimisen.<br />
5.4 Kuvaus ja perustelut<br />
5.4.1 Asutus ja rantarakentaminen<br />
Rantayleiskaavan laajennuksella Hiitolanjoen alueelle muodostuu 6 uutta rantarakennuspaikkaa.<br />
Lisäksi yksi rakennuspaikka muodostuu Rautjärven kunnan omistamalta tilalta Ahomäenkangas.<br />
Tämä rakennusoikeus on siirretty vanhan raja-aseman yhteyteen, johon on merkitty<br />
matkailupalvelujen alue. Rantarakennusoikeudet perustuvat mitoitusperiaatteiden mukaisesti<br />
laadittuun rantarakennusoikeuslaskelmaan. Laskelma on esitetty liitteessä 6.<br />
Uusille lomarakennuspaikoille on sallittu rakennettavan maksimissaan 150 k-m². Tällä on pyritty<br />
siihen, että rakennuspaikat eivät erottuisi maisemasta, eikä rakentaminen olisi niin massiivista<br />
kuin tavanomaisilla järvialueilla.<br />
Kokonaisuutena alueelle on osoitettu yhteensä 16 rakennuspaikkaa, joista 3 eivät rajoitu rantaan.<br />
Nämä katsotaan kuluttavan puolen rantarakennusoikeuden verran rantarakennusoikeutta.<br />
Alueen kokonaismitoitus on näin ollen 3,2 rp/mrvkm.<br />
5.4.2 Virkistys<br />
Kaavoituksen yhtenä tärkeimmästä tavoitteesta on muodostaa virkistysreittiyhteys Ritakoskelta<br />
– Kangaskoskelle. Yhteys on osoitettu kulkemaan joen etelä/länsipuolta. Kaavaprosessin<br />
yhteydessä on tutkittu useita erilaisia polkuvaihtoehtoja yhteistyössä Etelä-Karjalan virkistys-<br />
19
säätiön sekä alueen maanomistajien kanssa. Polkua on mahdollista kehittää lenkkinä kaavaalueen<br />
ulkopuolella esim. olemassa olevia teitä pitkin.<br />
5.4.3 Luonto<br />
Luonnon osalta on laadittu erillinen selvitys. Kaavaan ei ole merkitty kaikkia luontoselvityksessä<br />
esiintuotuja arvoja, koska kaikki arvot eivät ole sellaisia, että ne vaatisivat erillisen merkintänsä.<br />
Erityisinä luonnon kannalta arvokkaina asioina kaavaan on merkitty koko Hiitolanjoen kattava<br />
luo-1 –merkintä, jolla pyritään turvaamaan joen ja sen ympäristön luonnon monimuotoisuutta.<br />
Lisäksi kaavaan on merkitty Lahnasen alue omalla merkinnällään, koska siellä painottuvat<br />
uhanalaisten lajien sijaan linnustolliset sekä muut kasvistolliset arvot. Luo-3 merkinnällä on<br />
merkitty yksi kapea liito-oravan elinalueen osa sekä luo-4 merkinnällä puronotkelma, jossa<br />
virrannee läpi vuoden pohjavesi.<br />
Luontoselvityksen kohteet, joita ei ole merkitty kaavaan:<br />
• Jokelan puronotkelma, jota ei ole huomioitu metsätaloussuunnitelmassa sekä on<br />
maanomistajan mukaan kaivettu uoma.<br />
• Pikkusiepon esiintymisalue varttuneessa kuusikossa Kokkosuon länsipuolella<br />
• Noroista on huomioitu edustavimmat. Muut selvityksen norot saattavat olla kausikuivia,<br />
eikä niille kohdistu rakentamistoimia, jotka vaikuttaisivat norojen säilymiseen.<br />
5.4.4 Kulttuurihistoria<br />
Kangaskosken voimala on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ympäristöksi RKYaineiston<br />
mukaisesti.<br />
5.4.5 Palvelut ja matkailu<br />
Vanhalle rajavartioasemalle on merkitty matkailupalvelujen alue, jolla pyritään edistämään<br />
matkailupalvelujen muodostumista. Kaavaan merkitty virkistys- ja melontareitti tukee matkailupalveluja.<br />
Pienempialainen, mutta uusi matkailupalvelu-merkintä on merkitty Lahnasen eteläpuolelle.<br />
Alue on liikenneyhteyksiltään, sijainniltaan ja rannaltaan hyvä vesillelaskuun. Lisäksi ranta on<br />
mantereen puolelta loiva ja näin soveltuva rakentamiseen. Merkintä on osoitettu maanomistajan<br />
aloitteesta. Alueen toteuttaminen vaatii ranta-asemakaavan laatimisen.<br />
Kuva 53. Vanha rajavartioasemarakennus (RM-1)<br />
20
5.4.6 Suhde muihin kaavoihin ja suunnitelmiin<br />
Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen tukiessaan alueen virkistystoimintaa sekä matkailua.<br />
5.5 Laaditut selvitykset<br />
Kaavaselostuksessa esiintuotujen asioiden lisäksi on laadittu erillisselvitykset luonnon- ja linnuston<br />
osalta sekä rakennusoikeuslaskelma. (LIITTEET 4, 5 ja 6).<br />
5.6 Vaikutusten arviointi<br />
Vaikutustenarviointi on koko kaavaprosessin kestävä menettely ja se täsmentyy prosessin<br />
edetessä. Vaikutustenarviointi tarkoittaa sitä, että arvioidaan millaisia vaikutuksia toteutunut<br />
kaava tuo mukanaan verrattuna siihen tilanteeseen, että kaavanlaajennusta ei olisi laadittu.<br />
Laajan rantaosayleiskaavan vaikutustenarviointi on erityyppistä kuin hankkeen, joka toteutuu<br />
nopeasti kaavan vahvistumisen myötä. Rantaosayleiskaava ei toteudu välttämättä täysin koskaan<br />
tai toteutumiseen menee ainakin useita kymmeniä vuosia. Tällöin vaikutustenarvioinnissakin<br />
on kyettävä ennustamaan millainen tuleva kehitys olisi ilman rantaosayleiskaavaa. Vaikutustenarviointi<br />
perustuu kaavoittajan näkemyksiin, asiantuntijoiden tarkasteluun, maanomistajien<br />
palautteeseen sekä viranomaisten näkemyksiin.<br />
5.6.1 Vaikutukset ihmisten oloihin ja elinympäristöön sekä sosiaaliset vaikutukset<br />
Kaavalla ei merkittävästi muuteta ihmisten elinoloja ja elinympäristöä. Kaavaprosessin aikana<br />
on tullut esiin, että osa maanomistajista suhtautuu kielteisesti virkistysreitin osoittamiseen<br />
Hiitolanjoen rannalle. Syynä tähän on ollut huoli roskaamisesta, ympäristön pilaamisesta,<br />
metsätalouden harjoittamisen rajoittumisesta, liiallisen käytön aiheuttamasta häiriöstä, yksityisyyden<br />
häviämisestä, metsästyksen rajoittumisesta.<br />
Mikäli alueesta saadaan toimiva ja tasokas virkistysreitti/kohde, jota aktiivisesti käytetään,<br />
tulee alueen luonne virkistysreitin ympäristössä muuttumaan. Eniten tämä vaikuttaa sosiaaliseen<br />
ympäristöön siellä missä asutus on lähimpänä virkistysreittiä.<br />
5.6.2 Vaikutukset maa- ja metsätalouden harjoittamiseen<br />
Virkistysreitti on tarkoitus toteuttaa siten, että maa- ja metsätalouskäyttö ei rajoitu. Virkistysreittiä<br />
varten tarvitaan noin metrin levyinen kaista, joka on varattu virkistysreittiä varten.<br />
Maanomistus säilytettäneen ennallaan ja virkistysreitin käytöstä sovitaan maanomistajien<br />
kanssa.<br />
5.6.3 Vaikutukset virkistykseen<br />
Virkistysmahdollisuudet paranevat osoitettujen virkistysreittien myötä. Virkistysmahdollisuuksista<br />
on tämän jälkeen mahdollista tiedottaa paremmin, joka edesauttaa reittien käytön lisääntymistä.<br />
5.6.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonvaroihin<br />
ja luonnonsuojeluun<br />
Kaavan keskeiset muutokset luonnonympäristöön aiheutuvat uusista rakennuspaikoista, joita<br />
on alueelle osoitettu yhteensä kuusi. Muut kaavasta aiheutuvat muutokset liittyvät pienehköön<br />
matkailupalvelualueeseen sekä virkistysreittiin.<br />
Rakentamisalueilla luonnonympäristö muuttuu ja metsäalueet pirstoutuvat. Uusien rakennusten<br />
myötä alueella tarvitaan kuitenkin myös uusia tieyhteyksiä, jotka voivat osaltaan lisätä<br />
rakentamistoimien vaikutusta luonnonympäristöihin. Kaava-alueen kokonaispinta-alaan suhteutettuna<br />
muutokset ovat kuitenkin jokseenkin vähäisiä. Lisäksi rakentamisalueet on pyritty<br />
mahdollisimman pitkälle ohjaamaan luonnonarvojen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta<br />
arvokkaiden alueiden ulkopuolelle.<br />
Erityisesti kaavassa on huomioitu jokivarren merkittävät luontoarvot (mm. viitasammakon ja<br />
valkoselkätikan potentiaaliset lisääntymis- ja ruokailualueet) Hiitolanjoen välittömällä rantaalueella<br />
sekä Lahnasen ympäristössä. Lahnasen alueen täydellinen rauhoittaminen rakentamiselta<br />
turvaa osaltaan arvokkaan kohteen luonnontilan säilymisen. Alueelle on suunnitteilla virkistysreitti,<br />
joka on kuitenkin mahdollista toteuttaa Lahnasen luontoarvot huomioiden.<br />
Rakennuspaikoista suurimmat muutokset aiheuttaa Joenpolven pohjoispuoliselle alueelle varttuneeseen<br />
kuusikkoon suunniteltu rakentamispaikka. Tämä alue on entuudestaan rakentama-<br />
21
ton osa jokivartta, jonka varttunut kuusikko yhdessä rehevien lehtolaikkujen ja kuusimetsille<br />
ominaisen linnuston (kesällä 2010 mm. pikkusieppo) kanssa muodostaa luonnonympäristönsä<br />
suhteen melko edustavan kokonaisuuden. Rakennuspaikan läheisyydessä on myös potentiaalisia<br />
valkoselkätikan ruokailualueita (lahopuiset metsäluhdat), joihin kohdistuvia vaikutuksia on<br />
tässä yhteydessä pyritty kuitenkin vähentämään ohjaamaan rakentamistoimet välittömien<br />
ranta-alueiden ulkopuolelle. Rakentamisesta luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten<br />
kannalta keskeisessä asemassa on tässä yhteydessä tieyhteyden toteuttaminen tälle rakennuspaikalle.<br />
Metsäalueen yhtenäisyyden säilyttämiseksi tieyhteys olisi suositeltavaa rakentaa<br />
mahdollisimman pitkälle olemassa olevia tieyhteyksiä sekä esim. alueen pellonreunaa hyödyntäen.<br />
Nykyisin Joenpolven pohjoispuolisen kuusikkoalueen kannalta merkittävin tekijä on metsätalous,<br />
jonka vaikutus näkyy alueella jossain määrin myös nykyisin mm. metsien tasalaatuisuutena<br />
sekä lahopuun pienenä määränä. Rakentamisen ohella metsätalous tulee olemaan<br />
keskeinen luontoarvoihin vaikuttava tekijä alueella todennäköisesti myös tulevaisuudessa.<br />
Virkistysreitistä voi aiheutua vähäistä kasvillisuuden kulumisvaikutusta sekä häirintävaikutuksia<br />
eläimistölle. Virkistysreitin vaikutukset alueen luonnonympäristöön arvioidaan kuitenkin<br />
kokonaisuudessaan vähäisiksi. Virkistysreitin toteuttamiseen osallistuu myös Etelä-Karjalan<br />
virkistysaluesäätiö, jonka paikallistuntemusta hyödyntäen reitti on tarkoitus toteuttaa alueen<br />
luontoarvot huomioiden.<br />
Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, joihin kaavan vaikutukset<br />
kohdistuisivat. Luo-merkinnöillä on pyritty turvaamaan erityisesti uhanalaisten sekä luontodirektiivin<br />
liitteen IV(a) lajien elinolojen säilyminen kaava-alueella.<br />
5.6.5 Vaikutukset talouteen<br />
Kaava-alueen laajentamisella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Tasokas virkistysreitti<br />
on Rautjärven kunnalle vetovoimatekijä, josta saattaa muodostua välillisesti taloudellista hyötyä.<br />
Yksityisille maanomistajille uudet rakennuspaikat tuovat taloudellista hyötyä. Kaavalla ei<br />
rajoiteta alueen elinkeinotoimintoja siten, että siitä aiheutuisi erityisiä taloudellisia menetyksiä.<br />
5.6.6 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön<br />
Kangaskosken voimalaitoksen ympäristö on merkitty kaavaan alueeksi, jolla tulee huomioida<br />
valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Kaavalla ei muuteta merkittävästi maisemaa,<br />
kulttuuriperintöä ja rakennettua ympäristöä. Virkistysreitti elävöittää sellaisia rantaosuuksia,<br />
jotka ovat nykyisellään umpeenkasvaneita. Tavanomaista pienemmällä lomarakennuspaikkojen<br />
rakennuspaikkakohtaisella rakennusoikeudella on pyritty pienentämään maisemallisia vaikutuksia.<br />
22
6. Toteuttaminen<br />
Kaavamuutosten toteuttaminen riippuu yksityisten maanomistajien halukkuudesta ryhtyä toteuttamaan<br />
kaavan sallimia muutoksia. Lahdenpohjanlahdessa tilalla Lahtela oleva RM-1 alueen<br />
toteuttaminen on riippuvainen Rautjärven kunnan toimista.<br />
Kaava-alueen laajennuksen osalta erityisessä asemassa ovat Rautjärven kunta ja Etelä-<br />
Karjalan virkistysaluesäätiö, joiden toimesta ja rahoituksella virkistysreittiä ryhdytään toteuttamaan.<br />
Hollolassa 12.päivänä marraskuuta 2010<br />
<strong>Ramboll</strong> Finland Oy<br />
Matti Kautto<br />
yksikön päällikkö<br />
Markus Hytönen<br />
kaavoitusinsinööri<br />
Lähteet<br />
Rautjärven rantayleiskaava, 2001<br />
Ympäristöministeriö, 2007. Alueiden käyttöosasta. Koski Kimmo. Vakituisen ranta-asutuksen<br />
kuntataloudelliset vaikutukset 38/2007.<br />
www.rky.fi (6.10.2010)<br />
www.hiitolanjoki.fi (6.10.2010)<br />
23
Yhteystiedot<br />
Tiedustelut ja valmistelu<br />
<strong>Ramboll</strong> Finland Oy<br />
Konsultin yhteyshenkilö<br />
Kaavoitusinsinööri<br />
Markus Hytönen<br />
puh. 020 755 7827<br />
markus.hytonen@ramboll.fi<br />
Terveystie 2, 15870 Hollola<br />
Yksikönpäällikkö<br />
Matti Kautto<br />
Puh. 020 755 7841<br />
mattti.kautto@ramboll.fi<br />
Terveystie 2, 15870 Hollola<br />
Valmistelun ohjauksesta vastaa<br />
Rautjärven kunta<br />
Kunnanjohtaja<br />
Harri Anttila<br />
puh. 040 055 9034<br />
harri.anttila@rautjarvi.fi<br />
Tekninen johtaja<br />
Ari Pöllänen<br />
puh. 0400 172 248<br />
ari.pollanen@rautjarvi.fi<br />
24