18.01.2015 Views

Kaavaselostus (7,2 Mb) - Ramboll

Kaavaselostus (7,2 Mb) - Ramboll

Kaavaselostus (7,2 Mb) - Ramboll

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Vastaanottaja<br />

Rautjärven kunta<br />

Päivämäärä<br />

12.11.2010<br />

Viite<br />

82127957<br />

RAUTJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAN<br />

MUUTOS JA LAAJENNUS<br />

KAAVASELOSTUS


82127957<br />

Rautjärven kunta<br />

Rautjärven rantaosayleiskaavan muutos ja laajennus<br />

<strong>Kaavaselostus</strong><br />

<strong>Kaavaselostus</strong> koskee 12. päivänä marraskuuta 2010 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa.<br />

Rantaosayleiskaavan on laatinut <strong>Ramboll</strong> Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh.<br />

020 755 7800<br />

Vireilletulo<br />

Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu 3.6.2010<br />

1


Selostuksen sisällysluettelo<br />

1. Perustiedot 4<br />

1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus 4<br />

1.2 Kaavan tarkoitus 5<br />

1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen 5<br />

2. Yleiset lähtökohdat koko kaavoitettavalla alueella 5<br />

2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne 5<br />

2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista 7<br />

3. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset muutokset 15<br />

3.1 Rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden nostaminen 15<br />

3.2 Ranta-asemakaava-alueet 16<br />

3.3 Venevajojen rakentamisen salliminen 16<br />

3.4 Muut kaavamääräyksiin tulevat täsmennykset 16<br />

3.5 Esitystapaan liittyvät yleiset muutokset 17<br />

4. Voimassa olevan kaavan yksittäiset muutoskohteet 18<br />

4.1 Hiilake 19<br />

4.2 Rantalehto 20<br />

4.3 Alatalo 21<br />

4.4 Ruokolahti 22<br />

4.5 Räystäskivi 23<br />

4.6 Lahtela 24<br />

4.7 Liirinsaari 25<br />

4.8 Kangasranta 26<br />

4.9 Puronsuu 27<br />

4.10 Särkilampi 28<br />

4.11 Katajaniemi 29<br />

4.12 Valmala 30<br />

4.13 Jounila 31<br />

4.14 Rantala 32<br />

4.15 Kiehinen 33<br />

4.16 Hirvirinne 34<br />

4.17 Kiviranta 35<br />

4.18 Tuomela 36<br />

4.19 Oivala 37<br />

4.20 Joenlahti 38<br />

4.21 Rantala 39<br />

4.22 Rantama 40<br />

4.23 Mäkelä 2<br />

4.24 Vuorenranta 3<br />

4.25 Riittala 3<br />

4.26 Tuomela 5<br />

4.27 Suoja-Kekäleniemi 6<br />

4.28 Kangasranta 7<br />

4.29 Lahtela 8<br />

4.30 Suviranta 9<br />

4.31 Apaja 10<br />

4.32 Kuukallio 11<br />

2


5. Kaava-alueen laajennus Hiitolanjoelle 12<br />

5.1 Nykytilanne 12<br />

5.2 Tavoitteet 17<br />

5.3 Mitoitusperiaatteet 17<br />

5.4 Kuvaus ja perustelut 19<br />

5.5 Laaditut selvitykset 21<br />

5.6 Vaikutusten arviointi 21<br />

6. Toteuttaminen 23<br />

Lähteet 23<br />

Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen<br />

LIITEET<br />

LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />

LIITE 2 Ote seutukaavasta<br />

LIITE 3 Ote maakuntakaavasta<br />

LIITE 4 Hiitolanjoen luontoselvitys<br />

LIITE 5 Hiitolanjoen linnustoselvitys<br />

LIITE 6 Hiitolanjoen rantarakennusoikeuslaskelma<br />

3


1. Perustiedot<br />

1.1 Kaava-alueen sijainti ja rajaus<br />

Kaava-alueeseen kuuluu kaikki voimassa olevan Rautjärven rantayleiskaavan mukaiset alueet.<br />

Voimassa olevaan rantayleiskaavaan kuuluu lähes kaikki Rautjärven kunnan vesialueet ja ranta-alueet<br />

noin 200 – 300 rantavyöhykkeen osalta lukuun ottamatta Hiitolanjokea eli Kokkolanjokea.<br />

Kaava-aluetta laajennetaan joen ympäristöön.<br />

Kuva 1. Rautjärven kunnan alue. Sinisellä on merkitty Kaava-alueen laajentaminen Hiitolanjoelle.<br />

(kaava-alue)<br />

4


1.2 Kaavan tarkoitus<br />

Rautjärven rantayleiskaavassa on tullut esiin useita muutostarpeita, jotka ovat aiheutuneet<br />

voimassa olevassa kaavassa olevista epäselvyyksistä. Lisäksi maanomistajilta on tullut useita<br />

muutosaloitteita, joissa esimerkiksi tahdotaan siirtää rakennuspaikkoja. Rautjärven kunta on<br />

nähnyt myös tärkeänä, että rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nostettaisiin nykyisin<br />

käytetylle tasolle.<br />

Laadittaessa Rautjärven rantayleiskaavaa vuoden 2 000 tienoilla oli tarkoituksena kaavoittaa<br />

myös Hiitolanjoen alue. Tuolloin kuitenkin jätettiin kyseinen alue kaavan ulkopuolella. Rautjärven<br />

kunta on nähnyt, että alueen maankäyttö tulee ratkaista osayleiskaavalla ja kyseinen alue<br />

on otettu mukaan ja näin laajennettu rantayleiskaava-aluetta.<br />

Voimassa olevan kaavan osalta tarkoituksena on korjata kaavassa olevat virheet sekä tutkia<br />

maanomistajien esittämien muutosehdotusten toteuttamismahdollisuudet ja tehdä näiden perusteella<br />

voimassa olevaan kaavaan muutoksia. Tämän lisäksi tarkoituksena on nostaa rakennuspaikkakohtainen<br />

rakennusoikeus nykyisin käytetylle tasolle.<br />

Kaava-alueen laajennuksen osalta tarkoituksena on osoittaa Hiitolanjoen alueen rantarakennusoikeus<br />

sekä sovittaa se yhteen vallitsevien virkistys- ja luontoarvojen kanssa.<br />

1.3 Osayleiskaavatyön vaiheet ja osallistuminen<br />

Osayleiskaavatyö on käynnistynyt Rautjärven kunnan aloitteesta.<br />

Vaihe<br />

Vireilletulo<br />

Aloitusvaiheen yleisötilaisuus<br />

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu<br />

Ylimääräinen maanomistajatilaisuus<br />

Kaavaluonnos nähtävillä<br />

Kaavaehdotus nähtävillä<br />

Kunnanvaltuuston hyväksyminen<br />

Aika<br />

Kaava on kuulutettu vireille lehtikuulutuksella<br />

3.6.2010<br />

3.5.2010 Rautjärven kunnan<br />

valtuustosalissa<br />

10.6.2010 Kouvolassa<br />

13.10.2010 Rautjärven kunnan<br />

valtuustosalissa<br />

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin osayleiskaavan vuorovaikutusmenettely<br />

(LIITE 1).<br />

2. Yleiset lähtökohdat koko kaavoitettavalla alueella<br />

Tässä luvussa on esitetty yleiset lähtökohdat, jotka koskevat koko suunnittelualuetta. Tarkemmat<br />

lähtökohdat on esitetty kunkin kohteen kohdalla erikseen.<br />

2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja suunnittelutilanne<br />

2.1.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet<br />

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä<br />

tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta.<br />

Yleiskaavassa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta<br />

siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24§). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />

on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Rautjärven rantayleiskaavan muutoksissa<br />

ja laajennuksessa oleellisia näistä ovat:<br />

• Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat<br />

5


o<br />

o<br />

o<br />

Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön<br />

suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja<br />

alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.<br />

Luonnon monimuotoisuuden säilyminen<br />

Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava<br />

siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen<br />

sekä loma-asumisen viihtyisyys.<br />

• Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu<br />

o<br />

o<br />

Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita<br />

vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan<br />

maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä.<br />

Ilmastonmuutos<br />

Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti<br />

huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Rautjärven rantayleiskaavan<br />

muutoksissa ja laajennuksessa tämä tulee huomioida ainakin vakituisen asutuksen<br />

sijoittamisessa ja määrässä.<br />

2.1.2 Seutukaava<br />

Alueella on voimassa Etelä-Karjalan kokonaisseutukaava, joka on hyväksytty Ympäristöministeriössä<br />

14.3.2001 ja se on saanut lainvoiman 18.4.2001. (LIITE 2).<br />

2.1.3 Maakuntakaava<br />

Alueelle ollaan laatimassa Etelä-Karjalan maakuntakaavaa. Maakuntakaavaehdotus on ollut<br />

nähtävillä maalis-huhtikuussa 2010. (LIITE 3).<br />

2.1.4 Yleiskaava<br />

Hiitolanjoen aluetta lukuun ottamatta alueella on voimassa Rautjärven rantayleiskaava, jonka<br />

Rautjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnanvaltuustossa 3.12.2001 57 §:n (pohjoisosa)<br />

ja 61 §:n (eteläosa) mukaisilla päätöksillä. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Rantayleiskaavaan<br />

on tehty muutoksia, jotka Rautjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt 7.11.2005 23<br />

§.<br />

2.1.5 Asemakaavat<br />

Alueella on vahvistettuja ranta-asemakaavoja 7 kappaletta. Ranta-asemakaavoissa on yhteensä<br />

58 rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavojen mitoitus vaihtelee 5 – 8 loma-asuntoa / rantaviivakilometri.<br />

6


Kuva 2. Voimassa olevien ranta-asemakaavojen rajaukset (ranta-asemakaavat)<br />

2.2 Selvitys suunnittelualueen oloista<br />

2.2.1 Väestö, asuminen ja loma-asuminen<br />

Rantayleiskaavaan on osoitettu noin 300 asuinrakennuspaikkaa, joista kaavaa laadittaessa<br />

uusia rakennuspaikkoja oli alle 10 kpl. Lomarakennuspaikkoja kaavassa on osoitettu noin 1<br />

410 kpl, joista kaavaa laadittaessa uusia oli noin 410 kpl.<br />

7


Kuva 3. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetut asuinrakennuspaikat (asuinrakennukset)<br />

2.2.2 Työpaikat ja palvelut<br />

Kaava-alueella ei ole merkittäviä työpaikka-alueita ja palveluja. Rautjärven kunnassa merkittävä<br />

työpaikka-alue on Simpeleen taajaman läheisyydessä oleva M-real Oyj, joka työllistään<br />

noin 360 henkilöä.<br />

2.2.3 Liikenne<br />

Kaava-alueen halkaisee valtatie 6 sekä osin Hki – Joensuu välinen rautatie. Kaavaan on osoitettu<br />

voimassa olevat venereitit sekä 8 venevalkamaa.<br />

8


Kuva 4. Voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitetut venevalkamat (venevalkamat)<br />

2.2.4 Virkistysalueet ja muut vapaat alueet<br />

Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on varattu poikkeuksellisen laaja virkistysalue Koantauksen<br />

- Haukkavuoren alueelle. Virkistysalueita on lisäksi varattu Nurmijärven Niraniemeen ja<br />

Purnujärven Lääperinlahteen.<br />

Retkeilyreitti on merkitty Ruokolahden kunnan puolelta Torsan pohjoispäästä Haukkavuoren<br />

kautta Loitumalle liittyen siellä Parikkalan ”Pörönpeikon ” polkuun. Helisevänjoki ja salmet/purot<br />

Nurmijärveltä Purnujärvelle on osoitettu veneily / melontareittinä ja siihen liittyviä<br />

rantautumispaikkoja on varattu Nurmijärven Ruokopohjanlahteen, Keskimmäisen itärannalle<br />

ja Purnujärven Lääperinlahteen.<br />

Lisäksi on osoitettu joitakin uimarantamerkintöjä.<br />

9


Yleiskaava-alueen peruskartan mukaisen rantaviivan pituus on n.510 km. Yleiskaavan tavoitteiden<br />

mukaisesti alle 50 metriä kapeat niemet poisluettuna ns. oikaistua rantaviivaa on n.319<br />

km ja mitoitusrantaviivaa alle 150 metrin läheisyys huomioiden rantaa on n. 267 km.<br />

Oikaistu rantaviivaa kohden mitoitus on 5,7 rakennuspaikkaa. Teoreettisesti uusi rantarakentaminen<br />

( 70 m / rakennuspaikka ) varaa rantaviivaa noin 27 kilometriä . Rakennettua rantaviivaa<br />

on teoreettisesti 117 km, joka on noin 23 % peruskartan mukaisesta rantaviivasta ja<br />

7% oikaistusta rantaviivasta (Rautjärven rantayleiskaavaselostus 2001, s. 30)<br />

2.2.5 Luonnonympäristö ja maisema<br />

2.2.5.1 Luonnonympäristö<br />

Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on merkitty seuraavat kohteet luonnonsuojelualueiksi:<br />

• Veteläsuo<br />

• Lapinlamminsuo<br />

• Kynskaivo<br />

• Laikonlähde ja lehtoalue<br />

• Liirinsaaren lehto<br />

• Pitkäjärven Ahoniemi – Rantavuorien lehtoalue<br />

• Tervalampi<br />

• Kaltelammit<br />

• Hirsaarenlampi<br />

• Pienen Koantauksen lehto<br />

Tämän jälkeen on lisäksi perustettu uusia luonnonsuojelualueita seuraavasti:<br />

• Torsajärven etelärannalle Pappilaniemeen tilalle Suoja-Kekäleniemi. Alue on lunastettu<br />

valtiolle.<br />

• Rautjärven itäosassa Järvenpään lahdessa on perustettu Metso-ohjelman suojelukohde,<br />

joka perustuu maanomistajan vapaaehtoiseen suojeluun.<br />

Kaava-alueella sijaitsee seuraavat Natura -2000 alueet:<br />

• Haukkavuori Vuorenperänmäki<br />

• Kivijärvi<br />

• Revonrannan laidun ( Naturan täydennys alue )<br />

2.2.5.2 Maisema<br />

Voimassa olevaan rantayleiskaavaan merkittyjä maisemansuojelun kannalta arvokkaita kohteita<br />

ovat:<br />

• Haukkavuori - Vuorenperänmäki – Sarajärvi, joka on yleiskaavassa merkinnällä am ja<br />

ah/m<br />

Arvokkaaksi maisema-alueeksi (am) on yleiskaavassa osoitettu:<br />

• Torsan Soikkelinniemi – Salmenniemi, Pallaitniemi, Hankaniemi ja Ketunhäntä<br />

• Simpelejärven Rautsaari ( niemi )<br />

• Arvokas maisema-alue (am )<br />

Arvokkaana kallioalueena (ak) yleiskaavassa on osoitettu:<br />

• Haukkavuori<br />

• Haukkavuori – Kaatrasenmäki<br />

• Torsanvuori<br />

Arvokkaana harjualueena (ah) on merkitty:<br />

• Mäkrämäki ja Selänneenkangas, 186 ha<br />

• Putonmäki, 23 ha<br />

• Kukonharju, 20 h<br />

• Ylimmäisenlähde - Kurikkamäki, 40 ha<br />

10


• Pitkäjärvi - Kirkonharju, 56 ha<br />

• Silmälampi - Hauklammin harjualue, 93 ha<br />

• Revonrannan harjualue, 63 ha<br />

• Lietojanniemi ja Kaakojankangas, 39 ha<br />

• Sarajärven harjualue, 23 ha<br />

Valtakunnallista ohjelmaa on täydennetty seudullisilla kohteilla, jotka perustuvat Etelä-<br />

Karjalan harjuluontoselvitykseen.<br />

Muita maisemallisesti sekä osittain luonnonsuojelun kannalta merkittäviä kohteita, jotka on<br />

osoitettu suojelumerkinnällä (m) ovat:<br />

• Rautjärven Suurivuori – Lehmäkallio alue<br />

• Nurmijärven Kirkkiven alue<br />

• Nurmijärven koillisosa<br />

• Torsan Hankaniemi Rantavuori<br />

2.2.6 Rakennettu ympäristö<br />

Alueen rakennettuympäristö koostuu pääasiassa rannalle rakennetuista loma- ja asuinrakennuspaikoista<br />

ja niihin liittyvästä rakentamisesta. Kohdassa 2.2.1 kuvattu rakentamisen määrää.<br />

2.2.6.1 Rakennettu kulttuuriympäristö<br />

Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on merkitty seuraavia Kulttuurimaisema-alueita (km):<br />

• Purnujärvenkylän Hiijärven rantaan laskeutuvat peltoalueet rakennuksineen<br />

• Rautjärven kirkon ja hautausmaan ympäristö ja ranta-alue.<br />

• Nurmijärven Kekäleniemen ja Lahdenkylän peltoalueet rakennuksineen<br />

• Silamusjärven eteläpään peltoaukea rakennuksineen<br />

• Kivijärven ranta-alueet<br />

• Kaljusenkylän peltoalueet ja rakennukset<br />

Historiallinen Savonlinna – Viipuri maantielinja kulki Niska-Pietilän kylän halki jo ennen Uudenkaupungin<br />

rauhaa. Nykyinen päällystetty tie noudattaa Niska-Pietilän alueella vanhaa linjausta.<br />

Yleiskaava-alueella sijaitsee muinaismuistolain nojalla suojeltuja historiallisia rajamerkkejä,<br />

jotka on yleiskaavassa osoitettu merkinnällä SM . Näitä kohteita ovat:<br />

Haukkavuori: Pähkinäsaaren rauhan ( v. 1323 ), Täyssinän rauhan ( v. 1585 ) ja Uudenkaupungin<br />

rauhan ( v. 1721 ) rajavuori. Kallioon hakattu tähti ja kruunu sekä vuosiluku 1722.<br />

Torsanvuori: Kallioon hakatut Täyssinän ja Uudenkaupungin rauhan rajamerkit.<br />

Torsansaloon menevä tie: Tien varrella noin 1200 metriä valtatieltä ( VT 6 ) sijaitsee Uudenkaupungin<br />

rauhan rajakivi.<br />

11


Kuva 5. Rantayleiskaavan arvokkaat kohteet (arvokkaat kohteet)<br />

Muita merkittäviä muinaismuistoja on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu Etelä – Karjalan<br />

museon inventointien perusteella. Kohteet ovat suojeltu muinaismuistolain mukaisesti.<br />

12


2.2.7 Ympäristöhäiriöt<br />

Suunnittelualueella ei ole erityisiä ympäristöhäiriöitä tuottavaa toimintaa. Kaava-alueen ulkopuolella<br />

Simpeleen taajaman läheisyydessä merkittävän kokoinen paperi- ja kartonkitehdas.<br />

2.2.8 Sosiaalinen ympäristö<br />

Alueella ei ole keskuksia toimintoja, joita voitaisiin pitää sosiaalisesti erityisinä verrattuna tavanomaiseen<br />

rantarakentamiseen.<br />

2.2.9 Maanomistus<br />

Yksityishenkilöt omistavat pääasiassa suunnittelualueen maa-alueet. Muita erityisiä maaalueiden<br />

omistajia ovat esim. Rautjärven kunta, Suomenvaltio, seurakuntayhtymä ja UPMkymmene<br />

Oyj, joka omistaa merkittäviä maa-alueita.<br />

Kuva 6. Rantayleiskaava-alueen erityiset maanomistajat (maanomistus)<br />

13


2.2.10 Rakennusjärjestys<br />

Rautjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt voimassa olevan rakennusjärjestyksen 7.11.2001<br />

ja se on tullut voimaan 1.1.2002. Rakennusjärjestys noudattaa voimassa olevan rantayleiskaavan<br />

määräyksiä.<br />

2.2.11 Pohjakartta<br />

Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen laatimaa rasterimuotoista 1:20<br />

000 peruskartta-aineistoa, joka vastaa tietosisällöltään ja kuvaustekniikaltaan peruskarttaa.<br />

Rantaosayleiskaava esitetään mittakaavassa 1:10 000.<br />

14


3. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset muutokset<br />

3.1 Rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden nostaminen<br />

Rautjärven kunnan pääasiallisena tavoitteena on nostaa kaavamuutoksella lomarakennuspaikkojen<br />

rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus nykyisin sallitulle tasolle. Kaavamuutoksessa<br />

on lähdetty ajatuksesta, että tavanomaisilla rannoilla ja rakennuspaikan ollessa riittävän suuri,<br />

rakennusoikeus on 250 k-m².<br />

3.1.1 Nykytilanne ja lähtökohdat<br />

Voimassa oleva Rautjärven rantayleiskaava sallii tavanomaiselle lomarakennuspaikalle maksimissaan<br />

rakennettavan 120 k-m². Viimeisen kymmenen vuoden aikana lomarakennusten koko<br />

on kasvanut merkittävästi. Nykyisissä sisävesien rantayleiskaavoissa tavanomaisella lomarakennuspaikoilla<br />

sallitaan usein 250 k-m² rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus. Myös<br />

Rautjärvellä on ollut erityisiä paineita nostaa rakennusoikeutta vastaavalle tasolle.<br />

Rautjärven rantayleiskaavassa on osoitettu kolmenlaisia merkintöjä lomarakennuspaikoille<br />

(RA, RA-1 ja RA-2). RA- merkintä kuvaa tavanomaisilla alueilla sijaitsevia lomarakennuspaikkoja,<br />

joilla rakennusoikeus on 120 k-m². RA-1- merkinnällä on osoitettu rakennuspaikat, jotka<br />

sijoittuvat ympäristöltään herkille alueille, kuten pieniin saariin. Näillä rakennuspaikoilla rakennusoikeus<br />

on 60 k-m². Tällaisia rakennuspaikkoja on noin 10 kpl. RA-2- merkinnällä osoitetut<br />

rakennuspaikat eivät ulotu rantaan saakka. Näille rakennuspaikoille kaavassa ei ole osoitettu<br />

rakennusoikeutta.<br />

Voimassa olevan määräyksen mukaan rakennuspaikan pinta-alalla ei ole vaikutusta rakennuspaikan<br />

rakennusoikeuteen eli ns. tehokkuuslukua ei ole käytetty.<br />

3.1.2 Kaavamuutoksen kuvaus ja perustelut<br />

RA–merkinnän määräystä muutetaan siten, että rakennuspaikan maksimi rakennusoikeus nostetaan<br />

120 k-m² > 250 k-m². Lisäksi määräykseen lisätään tehokkuusluku, jolla estetään se,<br />

että pienille rakennuspaikoille rakennetaan niille soveltumattomia rakennuksia. Tehokkuuslukuna<br />

käytetään lukua 0,07. Tällöin esim. 3000 m² kokoiselle rakennuspaikalle saa maksimissaan<br />

rakentaa 210 k-m².<br />

Rakennusoikeuden nostamisen perusteena katsotaan olevan se, että vallitseva käytäntö sisävesillä<br />

on ollut korkeampi rakennusoikeus.<br />

3.1.3 Vaikutusten arviointi<br />

Kaavamuutos on laajuudessaan merkittävä, koska se koskee lähes kaikkia lomarakennuspaikkoja.<br />

Muutos todennäköisesti aktivoi lomarakennuspaikkojen omistajia laajentamaan tai kokonaan<br />

uusimaan lomarakennuksia tai rakennuspaikalla olevia muita rakennuksia. Suurempi<br />

rakennusoikeus mahdollistaa laadukkaan loma-asunnon rakentamisen, joka soveltuu myös<br />

ympärivuotiseen käyttöön. Tämä johtaa siihen, että loma-asunnolla vietetään aikaa enemmän<br />

ja mahdollisesti siirrytään sinne jopa asumaan pysyvästi.<br />

3.1.3.1 Kuntataloudelliset vaikutukset<br />

Lomarakennuspaikkojen muuttuessa vakituiseen asuinkäyttöön, muodostuu kunnalle kustannuksia.<br />

Mikäli muuttoliike loma-asunnoille on laaja ja asutus sijoittuu etäälle palveluista ja<br />

infrastruktuurista kustannukset muodostuvat pitkällä aikajänteellä huomattaviksi.<br />

Suomessa vallitsevalla järjestelmällä lomarakennukselle voidaan muuttaa asumaan ilmoittamalla<br />

maistraattiin loma-asunto pysyväksi asuinpaikaksi. Kotikunnassaan asukkaalla on oikeus<br />

saada kunnallisia palveluja kuten koulukuljetuksia, josta muodostuu pitkällä aikajänteellä kunnalle<br />

kustannuksia. Muuttoilmoitus ei kuitenkaan muuta rakennuksen käyttötarkoitusta. Kunnan<br />

rakennusvalvontaviranomaisen on mahdollista puuttua rakennuksen luvanvastaiseen<br />

käyttöön. (Koski)<br />

3.1.3.2 Maisemalliset vaikutukset<br />

Rakennusoikeuden nostaminen aiheuttaa maisemallisia vaikutuksia sellaisilla alueilla, joissa<br />

rantapuusto on poistettu määräysten vastaisesti rakennusten ja rannan välistä tai rantapuustoa<br />

ei ole. Muilla alueilla maisemallisia vaikutuksia ei juuri muodostu. Maisemallisia vaikutuksia<br />

ehkäisee tehokkaasti määräys, jonka mukaan rakentamisen tulee sopeutua maastoon sekä<br />

suojapuuston vaatimus.<br />

15


3.2 Ranta-asemakaava-alueet<br />

3.2.1 Nykytilanne ja lähtökohdat<br />

Voimassa olevaan rantayleiskaavaan on merkitty ranta-asemakaavojen rajaukset sekä niiden<br />

yleispiirteinen sisältö, näissä tiedoissa on epäselvyyksiä. Oleellisimpana on se, että rantayleiskaavasta<br />

ei selkeästi ilmene mitkä kaikki alueet ovat ranta-asemakaava-alueita ja joissakin<br />

rajauksissa on virheitä.<br />

3.2.2 Kaavamuutoksen kuvaus ja perustelut<br />

Ranta-asemakaava-alueiden kuvaustapa muutetaan sellaiseksi, että ne erottuvat muista alueista<br />

selkeästi. Lisäksi ranta-asemakaavan mukaisille aluevarauksille annetaan oma indeksimerkintänsä<br />

-9. Esimerkiksi ranta-asemakaavojen RA –alueet muutetaan RA-9 –alueiksi.<br />

Kaavaehdotusvaiheessa eritellään tarkemmin voimassa olevien ranta-asemakaavojen sisältöä,<br />

rajauksia sekä tarkennetaan mahdollisia lisäepäselvyyksiä.<br />

3.2.3 Vaikutusten arviointi<br />

Rantayleiskaavan sisältö selkeytyy ja tulkinnanvaraisuus vähenee.<br />

3.3 Venevajojen rakentamisen salliminen<br />

3.3.1 Nykytilanne ja lähtökohdat<br />

Voimassa oleva rantayleiskaava ei salli venevajojen rakentamista. Alueella on kuitenkin paineita<br />

venevajojen rakentamiselle, vaikka suuria esimerkiksi ammattikalastajia ei alueella toimikaan.<br />

3.3.2 Kaavamuutoksen kuvaus ja perustelut<br />

Rantayleiskaavan RA ja A kaavamääräyksiin lisätään määräys, joka sallii rakennuspaikkojen<br />

yhteyteen rakennettavan maksimissaan 40 k-m² suuruisen venevajan rakentamisen. Venevajaa<br />

ei kuitenkaan sallita rakennettavan veden päälle. Kaavamääräys on seuraava:<br />

"Alueella sallitaan venevajan rakentaminen, jonka koko on maksimissaan 40 k-<br />

m². Venevajaa ei saa sijoittaa vedenpäälle. Vesiraja katsotaan keskivedenkorkeuden<br />

mukaisesti."<br />

3.3.3 Vaikutusten arviointi<br />

Venevajojen salliminen on maisemallisesti merkittävä muutos, koska niiden eteen ei ole mahdollista<br />

jättää puustoa ja näin ollen ne näkyvät järveltä päin katsottuna. Muutos koskee lisäksi<br />

merkittävää määrää rakennuspaikkoja, koska lähes kaikki rantaan ulottuvat rakennuspaikat<br />

ovat joko A- tai RA –rakennuspaikkoja.<br />

3.4 Muut kaavamääräyksiin tulevat täsmennykset<br />

3.4.1 A-merkintä<br />

Voimassa olevan rantayleiskaavan A- ja A-2 alueille kohdistuvaa määräystä täsmennetään<br />

siten, että ne eroavat myös määräyksen sisällön osalta toisistaan. Määräystä muutetaan siten,<br />

että tuodaan esiin, että A-2 –alueilla ei ole rantaviivaa.<br />

3.4.2 RA-2 -merkintä<br />

Voimassa oleva rantayleiskaavassa RA-2 alueille ei ole määritetty kaavassa rakennusoikeutta.<br />

Kaavamääräyksen mukaan rakennusoikeus on merkitty kaavakartalle, vaikka näin ei ole.<br />

RA-2 –alueen kaavamääräystä muutetaan siten, että siihen lisätään maksimi rakennusoikeudeksi<br />

250 k-m²<br />

3.4.3 A, RA, RA-1, RA-2 –alueiden rakentamista koskevat määräykset<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa RA-2 rakennuspaikat ovat sellaisia, joilla ei ole rantaviivaa.<br />

Määräyksen mukaan rantaviivan vähimmäispituus tulee olla vähintään 60 metriä. Lisäksi<br />

on annettu määräyksiä rakennusten etäisyydestä rantaviivasta.<br />

Kaavamääräyksiä muutetaan siten, että määräys ei koske RA-2 –merkintää.<br />

16


3.4.1 Vaikutusten arviointi<br />

Määräyksistä poistuu epäjohdonmukaisuuksia ja tulkinnanvaraisuus vähenee.<br />

3.5 Esitystapaan liittyvät yleiset muutokset<br />

Voimassa olevan rantayleiskaavan esitystapaa selkeytetään luettavuuden parantamiseksi sekä<br />

tulkinnanvaraisuuden pienentämiseksi. Esitystapaa muutetaan seuraavien kokonaisuuksien<br />

osalta:<br />

• Kaavakartta laaditaan siten, että pohjakartta ja kaavaelementti erottuvat paremmin<br />

toisistaan<br />

• Vesialue sijoitetaan oikeaan paikkaan ja rajataan siten, että manneralueelle tulevat<br />

merkinnät ja vesialue eivät ole päällekkäin<br />

• Natura-alueet esitetään kaavakartalla selkeämmin<br />

17


4. Voimassa olevan kaavan yksittäiset muutoskohteet<br />

Voimassa olevaan Rautjärven rantayleiskaavaan on ehdotettu muutoksia ympäri kaavaaluetta.<br />

Aloitteen tekijöinä ovat olleet yksityiset maanomistajat sekä Rautjärven kunta. Kaavaprosessin<br />

yhteydessä tutkitaan onko muutos mahdollinen. Vuoden ajasta johtuen luonnosvaiheessa<br />

ei ole tehty joidenkin kohteiden osalta vaadittavaa luontoselvitystä. Tarvittavat selvitykset<br />

tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta ja joidenkin muutoskohteiden osalta selvitykset<br />

saattavat vaikuttaa kaavan sisältöön. Muutoksista rakennuspaikkojen siirtoja on 13 kpl. Rakennuspaikkoja<br />

poistuu eri 12 eri paikasta. Rakennuspaikkoja lisätään 4 eri paikkaan.<br />

Kuva 7. Muutoskohteiden sijainti. Numerointi vastaa alaotsikoinnin numerointia<br />

18


4.1 Hiilake<br />

Muutoskohde sijaitsee Hiijärven eteläosassa noin 100 metrin etäisyydellä Venäjän rajasta tilalla<br />

Hiilake (689-418-1-69).<br />

Kuva 8. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. Muutos on kuvattu karttaan lilalla nuolella.(Hiilake)<br />

4.1.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilan luoteisosaan on merkitty 1 lomarakennuspaikka,<br />

jolle on rakennettu pohjakartan mukaan rakennus.<br />

Seutukaavassa ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

Tilalle on myönnetty poikkeamislupa, jonka perusteella lomarakennuspaikka voidaan rakentaa<br />

tilan itäosaan.<br />

4.1.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutoksesta on tullut yksityiseltä maanomistajalta, joka omistaa tilan<br />

4.1.3 Muutoksen kuvaus<br />

Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa kaavaa myönnetyn poikkeamisluvan mukaiseksi<br />

eli tilan lomarakennuspaikka siirretään tilan keskiosaan.<br />

4.1.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen<br />

luonnontila sekä nykyisen rakennuspaikan rakentamistilanne.<br />

4.1.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Muutoksen seurauksena vapaanyhtenäisen rannan osuus pienenee 200 metristä noin 150 metriin.<br />

Pohjakarttaan merkitty lomarakennus tulee poistaa.<br />

19


4.2 Rantalehto<br />

Muutoskohde sijaitsee Kivijärven länsiosassa tilalla Rantalehto (689-432-4-52).<br />

Kuva 9. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(rantalehto)<br />

4.2.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty pääasiassa suojelualueeksi. Lisäksi tilan<br />

kaakkoisosaan on merkitty lomarakennuspaikka, jossa on olemassa olevaa vanhaa rakennuskantaa.<br />

Tila kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan sillä perusteella, että tilalla on<br />

Martinkonnun rantalehto. Suojelupäätös luonnonsuojelualueen muodostamiseksi on tehty<br />

16.1.1995. Maanomistaja on saanut menettämästään taloudellisesta hyödystä korvauksen.<br />

Suojelupäätöksen mukaan alueelle ei saa rakentaa rakennuksia. Maanomistaja on hakenut<br />

poikkeamislupaa rakentaa tilalle uudisrakennuksen, mutta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus<br />

on hylännyt hakemuksen suojelupäätöksen perusteella.<br />

Seutukaavassa ja Maakuntakaavassa alue on merkitty suojelualueeksi.<br />

4.2.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutoksesta on tullut Rautjärven kunnalta. Tilan omistaa yksityinen maanomistaja.<br />

4.2.2 Muutoksen kuvaus<br />

Kaavamuutoksella poistetaan kaavaan merkitty lomarakennuspaikka, joka on ristiriidassa olemassa<br />

olevan suojelupäätöksen kanssa.<br />

4.2.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />

4.2.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Muutoksen seurauksena Martinkonnun rantalehdon käyttö saadaan Rautjärven rantayleiskaavaan<br />

sen tarkoituksen mukaiseksi.<br />

20


4.3 Alatalo<br />

Muutoskohde sijaitsee Särkijärven eteläosassa tilalla Alatalo (689-420-12-22). Muutoksen<br />

kohteena ovat myös ympäröivät tilat.<br />

Kuva 10. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(Alatalo)<br />

4.3.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA-2 –merkinnällä, jolle ei ole osoitettu<br />

rakennusoikeutta. Kaava-alueella on myös muita vastaavia RA-2-merkinnällä merkittyjä<br />

rakennuspaikkoja, joille määritetään rakennusoikeus. Katso kohta 3.4.2.<br />

Seutukaavassa ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

4.3.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutoksesta on tullut Rautjärven kunnalta. Tilan omistaa yksityinen maanomistaja.<br />

4.3.2 Muutoksen kuvaus<br />

RA-2 –merkinnöille määritetään rakennusoikeus.<br />

4.3.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />

4.3.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Tilojen rakennusoikeus selviää ja kunnan rakennusvalvonnan tehtävä helpottuu.<br />

21


4.4 Ruokolahti<br />

Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan ja Ruokalahden kunnan rajalla Sarajärvellä olevassa<br />

saaressa. Kohde on Ruokolahden kunnan alueella.<br />

Kuva 11. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta (Ruokolahti)<br />

4.4.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa saari on merkitty RA –merkinnällä.<br />

4.4.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tilan omistaa yksityinen maanomistaja.<br />

4.4.2 Muutoksen kuvaus<br />

Alue poistetaan Rautjärven rantayleiskaavasta.<br />

4.4.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />

4.4.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rautjärven rantayleiskaavan rajaus korjaantuu ja epäselvyydet vähenee.<br />

22


4.5 Räystäskivi<br />

Muutoskohde sijaitsee Kostamo-järven eteläosassa Kulklahdessa tilalla Räystäskivi (689-417-<br />

4-24). Muutokseen liittyvät pohjoispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat.<br />

Kuva 12. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta (Räystäskivi)<br />

4.5.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Räystäskivi on merkitty 2 lomarakennuspaikkaa.<br />

Pohjoispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat on merkitty M-alueeksi. Lohkotut rakennuspaikat<br />

sijaitsevat osin noin 70 metriä leveässä salmessa. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei<br />

ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

4.5.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta, joka omistaa tilan.<br />

4.5.2 Muutoksen kuvaus<br />

Tilalle Räystäskivi merkityt 2 lomarakennuspaikkaa siirretään pohjoispuoleisille lohkotuille lomarakennuspaikoille.<br />

4.5.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen<br />

luonnontila.<br />

4.5.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Muutokset seurauksena 70 metriä leveässä salmessa on vastakkain 2 + 2 lomarakennuspaikkaa,<br />

jotka saattavat aiheuttaa toisilleen häiriötä.<br />

23


4.6 Lahtela<br />

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven kaakkoisosassa Lahdenkylän lahdessa tilalla Lahtela (689-<br />

410-5-0) sekä sen eteläpuolisilla rakennuspaikoiksi lohkotuilla kolmella tilalla.<br />

Kuva 13. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta (6Lahtela)<br />

4.6.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Lahtela on merkitty 3 asuinrakennuspaikkaa. Eteläpuoliset<br />

rakennuspaikoiksi lohkotut tilat on merkitty M-alueeksi, näistä kahdelle pohjoisimmista<br />

on rakennettu uudehkot asuinrakennukset. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle<br />

kohdistuvia muutoksen kannalta oleellisia merkintöjä.<br />

4.6.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta, joka omistaa tilan.<br />

4.6.2 Muutoksen kuvaus<br />

Tilalle Lahtela merkityt 3 asuinrakennuspaikkaa siirretään eteläpuoleisille lohkotuille rakennuspaikoille.<br />

4.6.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen<br />

luonnontila.<br />

4.6.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Muutokset seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus lisääntyy 280 metristä 320 metriin.<br />

24


4.7 Liirinsaari<br />

Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan pohjoisosassa Simpelejärven rannalla Liirinsaari<br />

(689-431-4-62).<br />

Kuva 14. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(Liirinsaari)<br />

4.7.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Liirinsaari on merkitty 2 lomarakennuspaikkaa.<br />

Rakennuspaikoille on kaavakarttaan merkitty kysymysmerkki. Pohjakartan perusteella rakennuspaikoille<br />

on rakennettu rakennuksia. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia<br />

muutoksen kannalta oleellisia merkintöjä. Lomarakennuspaikoille ei ole toistaiseksi löytynyt<br />

rakennuslupaa.<br />

4.7.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tilan omistaa yksityinen maanomistaja.<br />

4.7.2 Muutoksen kuvaus<br />

Kysymysmerkit poistetaan.<br />

4.7.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa selvitetään<br />

kysymysmerkkien taustaa.<br />

4.7.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rantayleiskaavan sisältö selkenee.<br />

25


4.8 Kangasranta<br />

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven länsiosassa tilalla Kangasranta (689-417-9-19).<br />

Kuva 15. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(kangasranta)<br />

4.8.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle Kangasranta on merkitty YV-alue sekä VR-alue.<br />

Lisäksi tilan eteläosaan on merkitty 1 lomarakennuspaikka. Seutu- ja Maakuntakaavassa alueelle<br />

läpi on merkitty kulkevaksi voimajohto. Seutukaavaan koko Kangasrantatila on merkitty<br />

VR-alueeksi.<br />

4.8.1 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Kunta omistaa tilan.<br />

4.8.2 Muutoksen kuvaus<br />

YV-aluetta laajennetaan vastaamaan kunnan tarpeita.<br />

4.8.3 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen<br />

luonnontila.<br />

4.8.4 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Vaikutukset täsmennetään biologin maastokäynnin jälkeen.<br />

26


4.9 Puronsuu<br />

Muutoskohde sijaitsee Kankainen-järven itäosassa tilalla Puronsuu (689-413-5-0). Muutoskohteeseen<br />

liittyy koko Wellingin ranta-asemakaava-alue.<br />

Kuva 16. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(puronsuu)<br />

4.9.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa on epäselviä merkintöjä. Alue on merkitty kaavaan ranta-asemakaavoitetuksi<br />

alueeksi, mutta kaava-alueen rajaus ei pidä paikkaansa. Lähistöllä on<br />

voimassa Wellingin ranta-asemakaava. Lisäksi kaavassa on sininen rajaus, jolle ei ole selitystä.<br />

Tilalle on merkitty kaavaan lomarakennuspaikka ja tilalle on rakennettu lomarakennus.<br />

Kaavasta ei selviä tilan Puronsuu rakennusoikeus.<br />

Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

4.9.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.9.3 Muutoksen kuvaus<br />

Rantayleiskaavaa muutetaan siten, että se vastaa voimassa olevaa Wellingin rantaasemakaavaa<br />

sekä rakentamistilannetta. Siniselle rajaukselle lisätään apv-merkintä kuvaamaan<br />

arvokastapienvesistöä.<br />

4.9.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti rakentamistilanteen tarkentamiseksi.<br />

4.9.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rautjärven rantayleiskaava selkeytyy kohteen osalta.<br />

27


4.10 Särkilampi<br />

Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan länsiosassa Varislammen pohjoispuolella tilalla Särkilampi<br />

(689-420-4-43). Muutoskohteeseen liittyvät läheiset rakennuspaikat.<br />

Kuva 17. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(särkilampi)<br />

4.10.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavasta puuttuu aluevarausmerkinnät. Tiloille on rakennettu<br />

loma/asuinrakennuksia.<br />

Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

4.10.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.10.3 Muutoksen kuvaus<br />

Rantayleiskaavaan lisätään olemassa olevan rakentamisen mukaiset aluevarausmerkinnät.<br />

4.10.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu<br />

alueen rakentamistilanne.<br />

4.10.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rautjärven rantayleiskaava selkeytyy kohteen osalta.<br />

28


4.11 Katajaniemi<br />

Muutoskohde sijaitsee Sammalus-järven länsirannalla tilalla Katajaniemi (689-417-8-73).<br />

Muutoskohteeseen liittyvät läheiset rakennuspaikat.<br />

Kuva 18. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(katajaniemi)<br />

4.11.1 Nykytilanne<br />

Alueella on useita lomarakennuspaikkoja. Alueella on voimassa oleva ranta-asemakaava. Rantayleiskaava<br />

on ristiriidassa ranta-asemakaavan kanssa. Seutu- ja Maakuntakaavassa ei ole<br />

osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

4.11.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.11.3 Muutoksen kuvaus<br />

Rantayleiskaava muutetaan vastaamaan voimassa olevaa ranta-asemakaavaa.<br />

4.11.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Voimassa olevan ranta-asemakaavan sisältö.<br />

4.11.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rautjärven rantayleiskaava selkeytyy kohteen osalta.<br />

29


4.12 Valmala<br />

Muutoskohde sijaitsee Kostamo-järven länsirannalla tilalla Valmala (689-417-5-36).<br />

4.12.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty RA-2-alueeksi. Seutu- ja maakuntakaavassa<br />

ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

4.12.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.12.3 Muutoksen kuvaus<br />

Selvitetään tilan todellinen rakennusoikeus ja merkitään se kaavaan.<br />

4.12.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu<br />

alueen rakentamistilanne.<br />

4.12.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rantayleiskaava selkeytyy.<br />

30


4.13 Jounila<br />

Muutoskohde sijaitsee Purnujärven länsipäässä tilalla Jounila (689-412-2-121).<br />

Kuva 19. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(jounila)<br />

4.13.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilan itäpuoleiselle tilalle on<br />

merkitty uusi lomarakennuspaikka, joka on rakennettu. Tilalle on rakennettu kymmenen vuoden<br />

sisällä lomarakennus, sauna sekä talousrakennuksia. Päärakennukselle on myönnetty rakennuslupa<br />

vuonna 2001. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia<br />

merkintöjä.<br />

Kuva 20. Päärakennus ja sauna(jounila_kuva)<br />

4.13.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.13.3 Muutoksen kuvaus<br />

Merkitään kaavaan olemassa oleva rakentamistilanne. Mikäli tilan rakennuspaikka olisi ollut<br />

tiedossa kaavaa laadittaessa, ei viereiselle tilalle olisi muodostunut uutta rakennuspaikkaa.<br />

4.13.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen<br />

rakentamistilanne.<br />

4.13.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rantayleiskaava selkeytyy.<br />

31


4.14 Rantala<br />

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven itäosassa Lahdenkylänlahdessa tilalla Rantala (689-421-1-<br />

14).<br />

Kuva 21. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(rantala)<br />

4.14.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilalle on rakennettu vanha<br />

vaatimaton lomarakennus/sauna. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia<br />

merkintöjä.<br />

Kuva 22. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(rantala)<br />

4.14.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.14.3 Muutoksen kuvaus<br />

Kaavaa ei muuteta tilan osalta, koska olemassa olevaa rakennusta ei voida pitää selkeästi lomarakennuspaikkana.<br />

Rakennus on lisäksi huonokuntoinen, eikä sille ole löytynyt rakennuslupaa.<br />

4.14.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen<br />

rakentamistilanne.<br />

4.14.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rantayleiskaava selkeytyy.<br />

32


4.15 Kiehinen<br />

Muutoskohde sijaitsee Ridanlammen etelärannalla tilalla Kiehinen (689-410-3-20). Muutoskohteeseen<br />

kuuluu myös viereinen tila.<br />

Kuva 23. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(kiehinen)<br />

4.15.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA- ja M-alueiksi. Tilat on lohkottu<br />

lomarakennuskäyttöä varten. Tilalle Kiehinen on rakennettu rakennuksia. Seutu- ja maakuntakaavassa<br />

ei ole osoitettu alueelle kaavamuutoksen kannalta oleellisia merkintöjä.<br />

4.15.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.15.3 Muutoksen kuvaus<br />

RA-alueita siirretään siten, että se vastaa tehtyjä lohkomistoimituksia.<br />

4.15.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Erillisselvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />

4.15.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rantayleiskaava saadaan vastaamaan todellista tilannetta.<br />

33


4.16 Hirvirinne<br />

Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven kaakkoisosassa tilalla Hirvirinne (689-408-1-60). Muutoskohteen<br />

liittyy kaakkoispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat.<br />

Kuva 24. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(hirvirinne)<br />

4.16.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA- ja M-alueiksi. Tilat on lohkottu<br />

lomarakennuskäyttöä varten. Tilalle Hirvirinne on rakennettu rakennuksia. Seutu- ja maakuntakaavassa<br />

ei ole osoitettu alueelle kaavamuutoksen kannalta oleellisia merkintöjä.<br />

4.16.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.16.3 Muutoksen kuvaus<br />

RA-alueita siirretään siten, että se vastaa tehtyjä lohkomistoimituksia.<br />

4.16.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Erillisselvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />

4.16.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rantayleiskaava saadaan vastaamaan todellista tilannetta.<br />

34


4.17 Kiviranta<br />

Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven kaakkoisosassa tilalla Kiviranta (689-408-1-61). Muutoskohteen<br />

liittyy luoteispuoliset lomarakennuspaikoiksi lohkotut tilat.<br />

Kuva 25. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(kiviranta)<br />

4.17.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilat on merkitty RA- ja M-alueiksi. Tilat on lohkottu<br />

lomarakennuskäyttöä varten. Tilat ovat rakentamattomia. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole<br />

osoitettu alueelle kaavamuutoksen kannalta oleellisia merkintöjä.<br />

4.17.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.17.3 Muutoksen kuvaus<br />

RA-alueita siirretään siten, että se vastaa tehtyjä lohkomistoimituksia.<br />

4.17.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Erillisselvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />

4.17.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rantayleiskaava saadaan vastaamaan todellista tilannetta.<br />

35


4.18 Tuomela<br />

Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven luoteisosassa tilalla Tuomela (689-420-9-80).<br />

Kuva 26. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(tuomela)<br />

4.18.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilalle on rakennettu pohjakartan<br />

mukaan rakennus. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia<br />

merkintöjä. Kyseiseen paikkaan on myönnetty lomarakennuksen rakennuslupa vuonna 1973.<br />

Tilan pohjoispuolella olevalla A-rakennuspaikalla ei ole rakennuksia, eikä rakennuslupaa.<br />

4.18.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.18.3 Muutoksen kuvaus<br />

Merkitään kaavaan olemassa oleva rakentamistilanne.<br />

4.18.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen rakentamistilanne.<br />

4.18.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rantayleiskaavan selkeytyy.<br />

36


4.19 Oivala<br />

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärven Suurisaaressa tilalla Oivala (689-408-1-45).<br />

Kuva 27. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(oivala)<br />

4.19.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M- ja RA-alueeksi. Tilalle on rakennettu<br />

pohjakartan mukaan rakennus M-alueelle. Rakennukselle on myönnetty 1987 lomarakennuksen<br />

rakennuslupa. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

4.19.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.19.3 Muutoksen kuvaus<br />

Siirretään kaavaan rakennuspaikka olemassa oleva rakentamistilanteen mukaiselle paikalle.<br />

4.19.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu<br />

alueen rakentamistilanne.<br />

4.19.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rantayleiskaava selkeytyy.<br />

37


4.20 Joenlahti<br />

Muutoskohde sijaitsee Latvajärven eteläosassa tilalla Joenlahti (689-413-2-29).<br />

Kuva 28. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(joenlahti)<br />

4.20.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 2 lomarakennuspaikkaa ja M-aluetta.<br />

Kaavamääräys on lisäksi tulkinnanvarainen, sillä siitä voi saada käsityksen, että tilan rakennusoikeus<br />

on 2 x 2 RA. Tilalle on rakennettu loma- ja talousrakennuksia RA-alueiden ulkopuolelle.<br />

Rakennuksille on myönnetty rakennusluvat. Seutu- ja maakuntakaavassa alueen läheisyyteen<br />

on osoitettu voimajohtolinja.<br />

4.20.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.20.3 Muutoksen kuvaus<br />

Merkitään kaavaan olemassa oleva rakentamistilanne.<br />

4.20.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle on tehty suunnittelijan toimesta maastokäynti 13.10.2010, jossa tarkentui alueen<br />

rakentamistilanne.<br />

4.20.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rantayleiskaava selkeytyy.<br />

38


4.21 Rantala<br />

Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön pohjoisosassa tilalla Rantala (689-424-1-106).<br />

Kuva 29. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(28rantala)<br />

4.21.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka ja M-aluetta.<br />

Tilan pohjoisosaan on rakennettu uudehko asuinrakennus sekä talousrakennuksia RArajauksen<br />

ulkopuolelle. Asuinrakennukselle on myönnetty poikkeamislupa. Seutukaavassa ei<br />

ole osoitettu muutoksen kannalta oleellisia merkintöjä. Maakuntakaavassa alueen lounaispuolelle<br />

on osoitettu muinaismuisto.<br />

4.21.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alueet ovat yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.21.3 Muutoksen kuvaus<br />

Muutetaan kaavaa siten, että rakennuspaikkaa laajennetaan olemassa olevan rakentamistilanteen<br />

mukaiseksi. Lisäksi rakennuspaikka muutetaan asuinrakennuspaikaksi.<br />

4.21.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan toimesta maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen<br />

rakentamistilanne.<br />

4.21.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rantayleiskaava selkeytyy.<br />

39


4.22 Rantama<br />

Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön eteläosassa tilalla Rantama (689-419-4-48).<br />

Kuva 30. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(rantama)<br />

4.22.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka, M-aluetta<br />

sekä erillinen saunarakennus. Seutukaavassa alue on osa laajempaa am-merkintää. Maakuntakaavassa<br />

alue on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Rantayleiskaavaan<br />

merkitylle rakennuspaikalla on vanha lomarakennus. Tilalle on myönnetty poikkeamislupa,<br />

jonka perusteella rakennuspaikka voidaan siirtää tilan länsiosaan, joka on jo rakennettu. Tilan<br />

itäpuolella on hautausmaa.<br />

Kuva 31. Tilan länsiosan uusi rakennuspaikka(rantama_itä)<br />

Kuva 32. Tilan itäosan vanha rakennuspaikka(rantama_itä)<br />

4.22.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alue on yksityisten maanomistajien<br />

omistuksessa.<br />

4.22.3 Muutoksen kuvaus<br />

Kaavaa muutetaan siten, että tilan itäosaan merkitty rakennuspaikka siirretään poikkeamisluvan<br />

mukaisesti tilan länsiosaan.<br />

4.22.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusta biologin toimesta maastokäynti, jossa tarkentuu alueen<br />

luontoarvot.<br />

4.22.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Hautausmaan länsiraja muuttuu rauhallisemmaksi. Vaikutukset täsmentyvät kaavaehdotusvaiheessa.<br />

40


4.23 Mäkelä<br />

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön pohjoisosassa tilalla Mäkelä (689-408-2-22). Tilalla<br />

on rantaviivaa noin 700 metriä.<br />

Kuva 33. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(mäkelä)<br />

4.23.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty rantaan 1 lomarakennuspaikka, takamaastoon<br />

1 A-2-rakennuspaikka, M-aluetta ja M-alueelle erillinen saunan rakennuspaikka.<br />

Tilan eteläosa on merkitty kulttuurimaisema-alueeksi. Rantayleiskaavan mukaiset RA- ja A-2-<br />

rakennuspaikat on rakennettu. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

4.23.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa.<br />

4.23.3 Muutoksen kuvaus<br />

Kaavaa muutetaan siten, että tilalle merkitty erillinen saunan rakennuspaikka siirretään tilalla<br />

oleva RA-rakennuspaikan lounaispuolelle.<br />

4.23.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle on tehty 13.10.2010 suunnittelijan maastokäynti, jossa on tarkentunut alueen nykytilanne.<br />

4.23.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Muutoksen seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus kasvaa.<br />

2


4.24 Vuorenranta<br />

Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön itäosassa tilalla Vuorenranta (689-409-1-16).<br />

Kuva 34. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(vuoreranta)<br />

4.24.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka ja M-aluetta.<br />

Tilan on rakentamaton. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

Tila on otettu kokonaisuudessaan METSO-ohjelman vapaaehtoiseksi suojelukohteeksi.<br />

4.24.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa.<br />

4.24.3 Muutoksen kuvaus<br />

Kaavaa muutetaan siten, että tilalle merkitty lomarakennuspaikka poistetaan ja merkitään tila<br />

kokonaisuudessaan SL-alueeksi.<br />

4.24.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />

4.24.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Muutoksen seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus kasvaa.<br />

4.25 Riittala<br />

Muutoskohde sijaitsee Rautjärvi-vesistön itäosassa tilalla Vuorenranta (689-409-1-26). Tilalla<br />

on rantaviivaa noin 400 metriä.<br />

(ks. yllä oleva kuva)<br />

4.25.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 1 lomarakennuspaikka ja M-aluetta.<br />

Tilan on rakentamaton. Osa tilasta kuuluu maisemallisesti merkittävään alueeseen (m). Seutuja<br />

maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Tila on otettu kokonaisuudessaan<br />

METSO-ohjelman vapaaehtoiseksi suojelukohteeksi.<br />

3


4.25.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa.<br />

4.25.3 Muutoksen kuvaus<br />

Kaavaa muutetaan siten, että tilalle merkitty lomarakennuspaikka poistetaan ja merkitään tila<br />

kokonaisuudessaan SL-alueeksi.<br />

4.25.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />

4.25.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Muutoksen seurauksena vapaan yhtenäisen rantaviivan pituus kasvaa.<br />

4


4.26 Tuomela<br />

Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven luoteisosassa tilalla Tuomela (689-420-9-80). Tilalla on<br />

rantaviivaa noin 1 kilometri.<br />

Kuva 35. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(tuomela)<br />

4.26.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 5 uuttaa lomarakennuspaikka ja M-<br />

aluetta. Tilan on rakentamaton. Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole muutoksen kannalta alueelle<br />

kohdistuvia oleellisia merkintöjä.<br />

4.26.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut maanomistajalta. Alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa.<br />

4.26.3 Muutoksen kuvaus<br />

Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää uusia rakennuspaikkoja. Tilan pohjoisin rakennuspaikka<br />

siirretään tilan eteläisimmän rakennuspaikan viereen ja toiseksi pohjoisin rakennuspaikka<br />

siirretään viereisen korttelin jatkeeksi. (ks. kuva edellä.)<br />

4.26.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista alueelle tehdään biologin maastokäynti.<br />

4.26.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Vaikutukset tarkentuvat ehdotusvaiheessa.<br />

5


4.27 Suoja-Kekäleniemi<br />

Muutoskohde sijaitsee Torsa-järven etelärannalla tilalla Suoja-Kekäleniemi (689-408-1-65).<br />

Tilalla on rantaviivaa noin 1 kilometri.<br />

Kuva 36. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(suojakekäleniemi)<br />

4.27.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty 7 uuttaa lomarakennuspaikka ja M-<br />

aluetta. Tilan on rakentamaton. Seutukaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Maakuntakaavassa<br />

alue on merkitty suojelualueeksi. Lisäksi tilalle on osoitettu virkistyskohde.<br />

Alueelle on perustettu luonnonsuojelualueeksi.<br />

4.27.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Alue on lunastettu Suomen valtiolle.<br />

4.27.3 Muutoksen kuvaus<br />

Tilan rakennuspaikat poistetaan ja tila merkitään suojelualueeksi. Lisäksi kaavaan merkitään<br />

virkistyskohdemerkintä.<br />

4.27.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Erityisiä selvityksiä ei ole tarpeen laatia.<br />

4.27.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Vapaan yhtenäisen rantaviivan osuus kasvaa ja alueen virkistysmahdollisuudet paranevat.<br />

Lisäksi muutos edistää luonnonsuojelua.<br />

6


4.28 Kangasranta<br />

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön länsirannalla tilalla Kangasranta (689-417-9-19).<br />

Tilalla on rantaviivaa Nurmijärven puolella noin 600 metriä ja Kankaisen puolella noin 170 m.<br />

Kuva 37. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(kangasranta)<br />

4.28.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on pääosain merkitty retkeily- ja virkistyskäyttöön<br />

VR-merkinnällä. Tilalle on lisäksi osoitettu alue huvi- ja viihdekäyttöön tarkoitetulle rakentamiselle<br />

(YV) sekä melontareitin tukikohta (lv).<br />

YV-merkinnän mukaiselle rakennuspaikalle on rakennettu rakennuksia, muutoin tila on rakentamaton.<br />

4.28.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Rautjärven kunta omistaa tilan.<br />

4.28.3 Muutoksen kuvaus<br />

Tilan eteläosaan osoitetaan kaksi uutta lomarakennuspaikkaa, jotka siirretään tiloilta Vuorenranta<br />

(689-409-1-16) ja Riittala (689-409-1-26)<br />

4.28.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta biologin maastokäynti.<br />

4.28.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Vaikutusten arviointi täsmentyy ehdotusvaiheessa.<br />

7


4.29 Lahtela<br />

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön Lahdenkylän lahdella tilalla Lahtela (689-410-5-0).<br />

Tilalla on rantaviivaa noin 600 metriä.<br />

Kuva 38. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(lahtela)<br />

4.29.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle on merkitty yksi olemassa oleva asuinrakennuspaikka<br />

sekä 3 uutta asuinrakennuspaikkaa (A). Muutoin tila on maa- ja metsätalousaluetta M<br />

ja MT. Tilalle on rakennettu yksi asuinrakennuspaikka.<br />

Muutoskohde liittyy aiemmin esitettyyn Lahtela tilaan liittyvään muutoskohteeseen, jossa rakennuspaikat<br />

siirretään niille lohkotuille rakennuspaikoille.<br />

Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

4.29.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Rautjärven kunta omistaa tilan.<br />

4.29.3 Muutoksen kuvaus<br />

Tilalle Lahtela osoitetaan uusi matkailupalvelujen alue RM-1.<br />

4.29.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta biologin maastokäynti.<br />

4.29.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Vaikutusten arviointi täsmentyy ehdotusvaiheessa.<br />

8


4.30 Suviranta<br />

Muutoskohde sijaitsee Rautjärven kunnan luoteisosassa Ruokolahden rajan tuntumassa tilalla<br />

Suviranta (689-420-1-63).<br />

Kuva 39. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(suviranta)<br />

4.30.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole<br />

alueelle kohdistuvia merkintöjä. Seutukaavassa alue on merkitty laajan arvokkaan harjualueen<br />

sisälle (ah). Tilalle on rakennettu pohjakartan mukaan rakennuksia. Toistaiseksi tilalle ei ole<br />

löytynyt rakennuslupaa.<br />

Seutu- ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

4.30.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tila on yksityisessä omistuksessa.<br />

4.30.3 Muutoksen kuvaus<br />

Kaavaprosessin aikana selvitetään tilan luvanvarainen rakentamistilanne ja merkitään tarkoituksen<br />

mukaisella tavalla rantayleiskaavaan.<br />

4.30.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta suunnittelijan maastokäynti.<br />

4.30.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Kaava selkiytyy tilan osalta.<br />

9


4.31 Apaja<br />

Muutoskohde sijaitsee Nurmijärvi-vesistön kaakkoisosassa tilalla Apaja (689-410-1-41).<br />

Kuva 40. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(apaja)<br />

4.31.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty M-alueeksi. Tilalle on myönnetty rakennuslupa<br />

vuonna 2001, jolla on laajennettu tilan Mäntyranta (689-410-1-10) rakennuspaikkaa.<br />

Seutukaavassa alue on merkitty RA-alueeksi. Maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia<br />

merkintöjä.<br />

4.31.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tila on yksityisessä omistuksessa.<br />

4.31.3 Muutoksen kuvaus<br />

Tilan 1:10 rakennuspaikkaa laajennetaan koko tilan 1:41 alueelle.<br />

4.31.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta suunnittelijan maastokäynti.<br />

4.31.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Rakennuksia on mahdollista rakentaa etäämmäs rannasta, jolloin ne eivät näy järvelle niin<br />

hyvin. Lisäksi jätevesihuolto on mahdollista toteuttaa tarkoituksenmukaisemmin.<br />

10


4.32 Kuukallio<br />

Muutoskohde sijaitsee Kuulammen itärannalla tilalla Kuukallio (689-414-11-19).<br />

Kuva 41. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta(Kuukallio)<br />

4.32.1 Nykytilanne<br />

Voimassa olevassa rantayleiskaavassa tila on merkitty RA ja M-alueeksi. Tilalle on rakennettu<br />

lomarakennus. Rakennuspaikka on lohkottu siten, että se ei osu RA-alueen kohdalle.<br />

Seutukaavassa ja maakuntakaavassa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä.<br />

4.32.2 Kaavamuutosaloitteen tekijä ja maanomistus<br />

Aloite kaavamuutokselle on tullut Rautjärven kunnasta. Tila on yksityisessä omistuksessa.<br />

4.32.3 Muutoksen kuvaus<br />

RA-merkintä merkitään tilan Kuukallio mukaisesti. Samalla siirretään pohjoispuolella olevia<br />

rakennuspaikkoja tilojen rajojen mukaisesti.<br />

4.32.4 Muutoskohdetta varten tehdyt selvitykset<br />

Alueelle tehdään ennen kaavaehdotusvaihetta biologin maastokäynti.<br />

4.32.5 Muutoksesta aiheutuvat vaikutukset<br />

Kaava selkiytyy alueen osalta.<br />

11


5. Kaava-alueen laajennus Hiitolanjoelle<br />

5.1 Nykytilanne<br />

Hiitolanjoki lähtee Simpelejärvestä ja laskee Venäjän puolelle Laatokkaan. Joki on kokonaisuudessaan<br />

53 kilometriä pitkä, josta 8 kilometriä on Suomen puolella. Joki on ollut vanha<br />

vesireitti, kalastusjoki, kuljetus- ja uittoväylä sekä myllyjen, sahojen, puunjalostus- ja paperitehtaiden<br />

sekä vesivoimaloiden voimanlähde. Joki ei ole nykyisin luonnontilainen.<br />

Alueelle on laadittu erillinen luonto- ja linnustoselvitys, jotka ovat kaavaselostuksen liitteinä 4<br />

ja 5. Selvitysten perusteella alueella on todettu olevan luontoarvoiltaan merkittävä. Alue on<br />

mm. ollut ehdolla Natura -2000 verkostoon.<br />

Kuva 42. Kaavoitettavan alueen rajaus (Hiitolanjoen rajaus)<br />

Kaavoitettavaa aluetta on pyritty kehittämään luonto-, kalastus ja kulttuurimatkailukohteena<br />

1990-luvun alusta saakka, johon alueella on hyvät puitteet. Luonnon osalta erityistä on lajistollinen<br />

rikkaus, kalastuksen osalta Laatokasta nouseva Laatokan lohi ja kulttuurimatkailun<br />

osalta vanha vesivoimarakentaminen. Alueella on toiminnassa ensimmäisiä Suomeen rakennettuja<br />

vesivoimaloita.<br />

12


Kuva 43. Kangaskosken laavu (Kangaskosken laavu2)<br />

5.1.1 Vesivoimalat ja kulttuurihistoria<br />

Hiitolanjoen Suomen puolella olevat neljä koskea, Juvakankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja<br />

Kangaskoski, ovat valjastettu sähköntuotantoon. Näistä Kangaskoski on kaava-alueella. Venäjän<br />

puolella Hiitolanjoessa on ollut voimalaitoksia Kalliokoskessa (1919) ja Syrjäkoskessa<br />

(1924).<br />

Kuva 44. Hiitolanjoen voimalaitokset (maisemapolku ja voimalaitokset)<br />

Kangaskosken voimalassa (1925) on alkuperäinen koneisto yhä toiminnassa. Voimala on samalla<br />

paikalla aiemmin toimineen Kangaskosken puuhiomon ja paperitehtaan (1901 - 1920)<br />

13


paikalla. Tehtaasta on jäljellä vain kivijalkoja. Kangaskosken voimalassa otettiin ensimmäisenä<br />

käyttöön Suomessa valmistettu Kaplan-tyyppinen turbiini (Tampella Oy, 1924). Kangaskoski<br />

on yksi parhaiten 1920-luvun asunsa säilyttäneitä voimalaitoksia maassamme. Alue on valtakunnallisesti<br />

merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY).<br />

Simpeleen tehtaitten Hiitolanjoen yläjuoksulle sijoittuneen tuotantoalueen yhteydessä on edelleen<br />

toiminnassa Juvankosken voimalaitos (1948). Kolmikerroksiseen rakennukseen on sijoittunut<br />

myös muita toimintoja, alunperin tehtaan keskusvarasto ja korjaamo.<br />

Ritakosken vesivoimalaitos on Ylä-Ritakosken myllyn paikalle 1920 valmistunut selkeälinjainen,<br />

klassistisia piirteitä ilmentävä, tiilinen koneasemarakennus. Vanha tekninen laitteisto on<br />

osittain säilynyt.<br />

Lahnasenkoski on Hiitolanjoen vesivoimaloista vanhin (1911). Siellä on myös yksi harvoista ja<br />

tiettävästi vanhin säilyneistä puurakenteisista konehuoneista Suomessa. Vanha tekninen laitteisto<br />

on säilynyt käyttämättömänä uusien rinnalla.<br />

Kuva 45. Kangaskosken voimala (Kangaskosken_voimala)<br />

14


5.1.2 Rantarakentaminen<br />

Kaava-alueelle on rakennettu 8 asuinrakennusta, joissa asutaan vakituisesti. Näistä 4 rajoittuvat<br />

rantaan. Joenpolvessa on lisäksi vanha vaatimaton, mutta käytössä oleva lomarakennus.<br />

Alueella on myös vanha rajavartioasema, joka on nykyisin Rautjärven kunnan omistuksessa ja<br />

vuokrattuna matkailukäyttöön. Kangaskosken voimalarakennus sijoittuu myös kaava-alueelle.<br />

Kuva 46. Hiitolanjoen alueen rakennuspaikat (Hiitolanjoki rakennukset)<br />

Kuva 47. Joenmutkassa sijaitseva lomarakennus (Mokki_joenmutka)<br />

15


5.1.3 Kaavoitus ja aluetta koskevat suunnitelmat<br />

Seutukaavaan ei ole merkitty alueeseen kohdistuvia erityisiä merkintöjä. Kaava-alueen rajojen<br />

tuntumaan on merkitty laajempia varauksia maatalouskäyttöön (MT).<br />

Kuva 48. Seutukaavaote Hiitolanjoen alueesta, yleiskaavoitettavan alueen rajaus merkitty karttaa<br />

mustalla viivalla (Hiitolanjoki seutukaava)<br />

Maakuntakaavassa alueelle kohdistuu useampia merkintöjä. Joen eteläpuolelle on osoitettu<br />

vihreällä katkoviivalla merkintä, joka kuvaa viheryhteystarvetta/ekologinen käytävää. Tämän<br />

viereen on osoitettu vihreällä pisteviivalla ohjeellinen retkeily-/ulkoilureitti. Hiitolanjokeen on<br />

osoitettu sinisellä pisteviivalla melontareitti. Ritakosken, Lahnasen ja Kangaskosken voimalaitokset<br />

on merkitty maakuntakaavaan valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi<br />

ympäristöiksi (ma/kv). Vihreällä kolmiolla on merkitty kaksi virkistyskohdetta ja sinertävällä<br />

kolmiolla luontomatkailun kehittämisen kohde. Koko osayleiskaavoitettava alue on rajattu keltaisen<br />

mv-alueen sisään, joka kuvaa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta.<br />

mv-alueen määräys on seuraava:<br />

"Merkinnällä osoitetaan matkailun ja virkistyspalveluiden kehittämisen kannalta merkittäviä<br />

ja ympäristöltään vetovoimaisia vyöhykkeitä, joilla on edellytykset kehittyä<br />

monipuolisiksi matkailun ja vapaa-ajan kokonaisuuksiksi. Merkinnästä ei aiheudu<br />

maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin, asumiseen ja maaomistukseen liittyviä<br />

rajoituksia. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. Alueilla,<br />

joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon<br />

määrittelee aluevarausmerkintä.<br />

Suunnittelumääräys:<br />

Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun<br />

kehittämistarpeet<br />

sovitetaan alueen luonto- ja maisema, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen.<br />

Tulee huolehtia myös siitä ettei kyseisiä arvoja vaaranneta."<br />

16


Kuva 49. Maakuntakaavaote Hiitolanjoen alueesta, yleiskaavoitettavan alueen rajaus merkitty<br />

karttaa mustalla viivalla (Hiitolanjoki maakuntakaava)<br />

Alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Alueelle on tehty suunnitelmia virkistysreitin<br />

toteuttamiseksi ja joen kunnostamiseksi siten, että Laatokan lohella olisi edellytykset<br />

nousta koko joki ylös.<br />

5.2 Tavoitteet<br />

Laajennuksen tavoitteena on ratkaista ja yhteen sovittaa alueen virkistyskäyttö-, maanomistajien<br />

tasapuolinen kohtelu sekä alueen ympäristöarvot. Virkistyksen kannalta erityisenä tavoitteena<br />

on osoittaa tasokas ulkoilureitti Kangaskosken ja Ritakosken välille. Maanomistajien<br />

tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi laaditaan emätilatarkasteluun perustuva rantarakennusoikeuslaskelma.<br />

5.3 Mitoitusperiaatteet<br />

Tilojen rantarakennusoikeudet määritetään Rautjärven rantayleiskaavan mitoitusperiaatteiden<br />

mukaisesti.<br />

5.3.1 Muunnetturantaviiva<br />

Voimassa olevan rantayleiskaavan mitoitusperiaatteista ei selvästi ilmene millaisella muuntoperiaatteella<br />

muunnetturantaviiva on määritetty. On oletettu, että siinä on käytetty Etelä-<br />

Savon maakuntaliiton muunnetunrantaviivan määrittämisen periaatetta.<br />

17


Kuva 50. Muunnetunrantaviivan määritys Etelä-Savon maakuntaliiton muuntoperiaatteilla<br />

(muunnetturantaviiva)<br />

Hiitolanjoki on kauttaaltaan alle 50 metriä leveä. Etelä-Savon maakuntaliiton mallin mukaan<br />

tällöin käytetään muuntokerrointa 0,25.<br />

Hiitolanjoen rantarakennusoikeuksia määritettäessä on kuitenkin lähdetty siitä, että joki poikkeaa<br />

tavanomaisesta järvestä niin paljon, että Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämä malli ei<br />

sovellu jokialueille. Hiitolanjoen muunetturantaviiva onkin määritetty etäisyyksien perusteella<br />

kertoimella 0,5. Tämä perustuu siihen, että vähintään toinen puoli rakennuskelpoisesta joesta<br />

tulee huomioida täysimittaisena. Tämän lisäksi on käytetty vastaavia rakennettavuuskertoimia<br />

kuin Rautjärven rantayleiskaavassa. Tavanomaisilla rannoilla on käytetty kerrointa 1, peltoon<br />

rajoittuvilla rannoilla kerrointa 0,5 ja rakennuskelvottomilla rannoilla on käytetty kerrointa 0.<br />

Alueella on rantaviivaa 10,8 km ja muunnettua rantaviivaa 4,5 km.<br />

Kuva 51. Rakennettavuuden perusteella määritetyt muuntokertoimet (Hiitola_muuntokerroin2)<br />

Kapeat joenrannassa olevat tilat eivät muodosta rakennusoikeutta, koska ne eivät sovellu rakentamiseen.<br />

Yhtyneet paperitehtaat Oy on hankkinut ko. alueita itselleen suorittamalla siten<br />

kertakorvauksen aiheuttamastaan lietehaitasta ranta-alueen maanomistajille.<br />

Kuva 52. Esimerkki rantakaistaleesta (rantakaistale)<br />

18


5.3.2 Mitoitusvyöhyke<br />

Rautjärven rantayleiskaavassa rakennusoikeutta muodostuu erilaisilla mitoitusvyöhykkeillä<br />

eritavoin. Tiheimmillään sallitaan 7 rp/muunnetturantaviivakilometri ja alhaisimmillaan 3,5<br />

rp/mrvkm. Alle 1 hehtaarin suuruisilla saarilla ja lammilla ei muodostu rakennusoikeutta. Erivyöhykkeet<br />

kuvauksineen ovat seuraavat:<br />

Vyöhyke<br />

rp/ Kuvaus<br />

mrvkm<br />

1 7 Kyläkeskusten alueet (AT-1 ja AT-2)<br />

2 3,5 Erityisten luonnonarvojen alue (SL)<br />

3 3,5 Luonnonsuojelun kannalta merkittävä alue tai kohde (s)<br />

4 3,5 Luonnonarvoiltaan arvokas pienvesistö (apv)<br />

5 4,5 Arvokkaat maisema-alueet (am)<br />

6 5 Maiseman kannalta merkittävät alueet (m)<br />

7 4 Kulttuurimaisema-alueet, joiden luonne tulee säilyttää (km)<br />

8 Alle 20 hehtaarin saarissa rakennusoikeus muodostuu saaren pinta-alan perusteella<br />

9 4 -10 ha suuruisilla vesistöillä rakennusoikeus on 4 rp/mrvkm<br />

1 – 4 ha suuruisilla vesistöillä rakennusoikeus on 1 rakennuspaikka<br />

alle hehtaarin lammilla ei ole rakennusoikeutta<br />

10 6 Muu vesistöalue<br />

Koska laajennusaluetta voidaan pitää vyöhykkeiden 2 – 4 mukaisina käytetään Hiitolanjoen<br />

rantarakennusoikeuden määrittämisessä mitoitusta 3,5 rp/mrvkm.<br />

5.3.3 Emätilaperiaate<br />

Rakennusoikeus jaetaan huomioiden emätilaperiaate. Periaatteen tarkoituksena on, että ne<br />

tilat, joista on lohkottu paljon rakennuspaikkoja eivät saa uusia rakennuspaikkoja niin paljoa<br />

kuin ne tilat, joista ei ole lohkottu. Emätilaperiaatteen leikkausvuotena käytetään ajankohtaa<br />

1.1.1960. Kaikki rakennuspaikat, jotka on lohkottu tämän jälkeen, katsotaan kuluttavan rakennusoikeutta.<br />

Kiinteistön muodostumispäivämäärä on kiinteistörekisteriin merkitty päivämäärä.<br />

Joidenkin kiinteistöjen osalta tästä on poikettu kun on voitu todistaa, että muodostuminen<br />

on laitettu vireille huomattavasti vuotta 1960 aiemmin. Tällaisia tiloja ovat:<br />

689-432-16-0 Mäntymäki ja 689-432-2-223 Hiekkaharju.<br />

5.3.4 Muita tarkennuksia<br />

Yksi rantaan rajoittuva rakennuspaikka kuluttaa rakennusoikeutta yhden rantarakennuspaikan.<br />

Rantaan rajoittumaton rakennuspaikka kuluttaa rakennusoikeutta 0,5 rantarakennuspaikkaa.<br />

Matkailupalvelualueiden osalta voidaan poiketa mitoituslaskelmasta. Näillä alueilla uudisrakentaminen<br />

vaatii kuitenkin ranta-asemakaavan laatimisen.<br />

5.4 Kuvaus ja perustelut<br />

5.4.1 Asutus ja rantarakentaminen<br />

Rantayleiskaavan laajennuksella Hiitolanjoen alueelle muodostuu 6 uutta rantarakennuspaikkaa.<br />

Lisäksi yksi rakennuspaikka muodostuu Rautjärven kunnan omistamalta tilalta Ahomäenkangas.<br />

Tämä rakennusoikeus on siirretty vanhan raja-aseman yhteyteen, johon on merkitty<br />

matkailupalvelujen alue. Rantarakennusoikeudet perustuvat mitoitusperiaatteiden mukaisesti<br />

laadittuun rantarakennusoikeuslaskelmaan. Laskelma on esitetty liitteessä 6.<br />

Uusille lomarakennuspaikoille on sallittu rakennettavan maksimissaan 150 k-m². Tällä on pyritty<br />

siihen, että rakennuspaikat eivät erottuisi maisemasta, eikä rakentaminen olisi niin massiivista<br />

kuin tavanomaisilla järvialueilla.<br />

Kokonaisuutena alueelle on osoitettu yhteensä 16 rakennuspaikkaa, joista 3 eivät rajoitu rantaan.<br />

Nämä katsotaan kuluttavan puolen rantarakennusoikeuden verran rantarakennusoikeutta.<br />

Alueen kokonaismitoitus on näin ollen 3,2 rp/mrvkm.<br />

5.4.2 Virkistys<br />

Kaavoituksen yhtenä tärkeimmästä tavoitteesta on muodostaa virkistysreittiyhteys Ritakoskelta<br />

– Kangaskoskelle. Yhteys on osoitettu kulkemaan joen etelä/länsipuolta. Kaavaprosessin<br />

yhteydessä on tutkittu useita erilaisia polkuvaihtoehtoja yhteistyössä Etelä-Karjalan virkistys-<br />

19


säätiön sekä alueen maanomistajien kanssa. Polkua on mahdollista kehittää lenkkinä kaavaalueen<br />

ulkopuolella esim. olemassa olevia teitä pitkin.<br />

5.4.3 Luonto<br />

Luonnon osalta on laadittu erillinen selvitys. Kaavaan ei ole merkitty kaikkia luontoselvityksessä<br />

esiintuotuja arvoja, koska kaikki arvot eivät ole sellaisia, että ne vaatisivat erillisen merkintänsä.<br />

Erityisinä luonnon kannalta arvokkaina asioina kaavaan on merkitty koko Hiitolanjoen kattava<br />

luo-1 –merkintä, jolla pyritään turvaamaan joen ja sen ympäristön luonnon monimuotoisuutta.<br />

Lisäksi kaavaan on merkitty Lahnasen alue omalla merkinnällään, koska siellä painottuvat<br />

uhanalaisten lajien sijaan linnustolliset sekä muut kasvistolliset arvot. Luo-3 merkinnällä on<br />

merkitty yksi kapea liito-oravan elinalueen osa sekä luo-4 merkinnällä puronotkelma, jossa<br />

virrannee läpi vuoden pohjavesi.<br />

Luontoselvityksen kohteet, joita ei ole merkitty kaavaan:<br />

• Jokelan puronotkelma, jota ei ole huomioitu metsätaloussuunnitelmassa sekä on<br />

maanomistajan mukaan kaivettu uoma.<br />

• Pikkusiepon esiintymisalue varttuneessa kuusikossa Kokkosuon länsipuolella<br />

• Noroista on huomioitu edustavimmat. Muut selvityksen norot saattavat olla kausikuivia,<br />

eikä niille kohdistu rakentamistoimia, jotka vaikuttaisivat norojen säilymiseen.<br />

5.4.4 Kulttuurihistoria<br />

Kangaskosken voimala on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ympäristöksi RKYaineiston<br />

mukaisesti.<br />

5.4.5 Palvelut ja matkailu<br />

Vanhalle rajavartioasemalle on merkitty matkailupalvelujen alue, jolla pyritään edistämään<br />

matkailupalvelujen muodostumista. Kaavaan merkitty virkistys- ja melontareitti tukee matkailupalveluja.<br />

Pienempialainen, mutta uusi matkailupalvelu-merkintä on merkitty Lahnasen eteläpuolelle.<br />

Alue on liikenneyhteyksiltään, sijainniltaan ja rannaltaan hyvä vesillelaskuun. Lisäksi ranta on<br />

mantereen puolelta loiva ja näin soveltuva rakentamiseen. Merkintä on osoitettu maanomistajan<br />

aloitteesta. Alueen toteuttaminen vaatii ranta-asemakaavan laatimisen.<br />

Kuva 53. Vanha rajavartioasemarakennus (RM-1)<br />

20


5.4.6 Suhde muihin kaavoihin ja suunnitelmiin<br />

Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen tukiessaan alueen virkistystoimintaa sekä matkailua.<br />

5.5 Laaditut selvitykset<br />

Kaavaselostuksessa esiintuotujen asioiden lisäksi on laadittu erillisselvitykset luonnon- ja linnuston<br />

osalta sekä rakennusoikeuslaskelma. (LIITTEET 4, 5 ja 6).<br />

5.6 Vaikutusten arviointi<br />

Vaikutustenarviointi on koko kaavaprosessin kestävä menettely ja se täsmentyy prosessin<br />

edetessä. Vaikutustenarviointi tarkoittaa sitä, että arvioidaan millaisia vaikutuksia toteutunut<br />

kaava tuo mukanaan verrattuna siihen tilanteeseen, että kaavanlaajennusta ei olisi laadittu.<br />

Laajan rantaosayleiskaavan vaikutustenarviointi on erityyppistä kuin hankkeen, joka toteutuu<br />

nopeasti kaavan vahvistumisen myötä. Rantaosayleiskaava ei toteudu välttämättä täysin koskaan<br />

tai toteutumiseen menee ainakin useita kymmeniä vuosia. Tällöin vaikutustenarvioinnissakin<br />

on kyettävä ennustamaan millainen tuleva kehitys olisi ilman rantaosayleiskaavaa. Vaikutustenarviointi<br />

perustuu kaavoittajan näkemyksiin, asiantuntijoiden tarkasteluun, maanomistajien<br />

palautteeseen sekä viranomaisten näkemyksiin.<br />

5.6.1 Vaikutukset ihmisten oloihin ja elinympäristöön sekä sosiaaliset vaikutukset<br />

Kaavalla ei merkittävästi muuteta ihmisten elinoloja ja elinympäristöä. Kaavaprosessin aikana<br />

on tullut esiin, että osa maanomistajista suhtautuu kielteisesti virkistysreitin osoittamiseen<br />

Hiitolanjoen rannalle. Syynä tähän on ollut huoli roskaamisesta, ympäristön pilaamisesta,<br />

metsätalouden harjoittamisen rajoittumisesta, liiallisen käytön aiheuttamasta häiriöstä, yksityisyyden<br />

häviämisestä, metsästyksen rajoittumisesta.<br />

Mikäli alueesta saadaan toimiva ja tasokas virkistysreitti/kohde, jota aktiivisesti käytetään,<br />

tulee alueen luonne virkistysreitin ympäristössä muuttumaan. Eniten tämä vaikuttaa sosiaaliseen<br />

ympäristöön siellä missä asutus on lähimpänä virkistysreittiä.<br />

5.6.2 Vaikutukset maa- ja metsätalouden harjoittamiseen<br />

Virkistysreitti on tarkoitus toteuttaa siten, että maa- ja metsätalouskäyttö ei rajoitu. Virkistysreittiä<br />

varten tarvitaan noin metrin levyinen kaista, joka on varattu virkistysreittiä varten.<br />

Maanomistus säilytettäneen ennallaan ja virkistysreitin käytöstä sovitaan maanomistajien<br />

kanssa.<br />

5.6.3 Vaikutukset virkistykseen<br />

Virkistysmahdollisuudet paranevat osoitettujen virkistysreittien myötä. Virkistysmahdollisuuksista<br />

on tämän jälkeen mahdollista tiedottaa paremmin, joka edesauttaa reittien käytön lisääntymistä.<br />

5.6.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonvaroihin<br />

ja luonnonsuojeluun<br />

Kaavan keskeiset muutokset luonnonympäristöön aiheutuvat uusista rakennuspaikoista, joita<br />

on alueelle osoitettu yhteensä kuusi. Muut kaavasta aiheutuvat muutokset liittyvät pienehköön<br />

matkailupalvelualueeseen sekä virkistysreittiin.<br />

Rakentamisalueilla luonnonympäristö muuttuu ja metsäalueet pirstoutuvat. Uusien rakennusten<br />

myötä alueella tarvitaan kuitenkin myös uusia tieyhteyksiä, jotka voivat osaltaan lisätä<br />

rakentamistoimien vaikutusta luonnonympäristöihin. Kaava-alueen kokonaispinta-alaan suhteutettuna<br />

muutokset ovat kuitenkin jokseenkin vähäisiä. Lisäksi rakentamisalueet on pyritty<br />

mahdollisimman pitkälle ohjaamaan luonnonarvojen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta<br />

arvokkaiden alueiden ulkopuolelle.<br />

Erityisesti kaavassa on huomioitu jokivarren merkittävät luontoarvot (mm. viitasammakon ja<br />

valkoselkätikan potentiaaliset lisääntymis- ja ruokailualueet) Hiitolanjoen välittömällä rantaalueella<br />

sekä Lahnasen ympäristössä. Lahnasen alueen täydellinen rauhoittaminen rakentamiselta<br />

turvaa osaltaan arvokkaan kohteen luonnontilan säilymisen. Alueelle on suunnitteilla virkistysreitti,<br />

joka on kuitenkin mahdollista toteuttaa Lahnasen luontoarvot huomioiden.<br />

Rakennuspaikoista suurimmat muutokset aiheuttaa Joenpolven pohjoispuoliselle alueelle varttuneeseen<br />

kuusikkoon suunniteltu rakentamispaikka. Tämä alue on entuudestaan rakentama-<br />

21


ton osa jokivartta, jonka varttunut kuusikko yhdessä rehevien lehtolaikkujen ja kuusimetsille<br />

ominaisen linnuston (kesällä 2010 mm. pikkusieppo) kanssa muodostaa luonnonympäristönsä<br />

suhteen melko edustavan kokonaisuuden. Rakennuspaikan läheisyydessä on myös potentiaalisia<br />

valkoselkätikan ruokailualueita (lahopuiset metsäluhdat), joihin kohdistuvia vaikutuksia on<br />

tässä yhteydessä pyritty kuitenkin vähentämään ohjaamaan rakentamistoimet välittömien<br />

ranta-alueiden ulkopuolelle. Rakentamisesta luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten<br />

kannalta keskeisessä asemassa on tässä yhteydessä tieyhteyden toteuttaminen tälle rakennuspaikalle.<br />

Metsäalueen yhtenäisyyden säilyttämiseksi tieyhteys olisi suositeltavaa rakentaa<br />

mahdollisimman pitkälle olemassa olevia tieyhteyksiä sekä esim. alueen pellonreunaa hyödyntäen.<br />

Nykyisin Joenpolven pohjoispuolisen kuusikkoalueen kannalta merkittävin tekijä on metsätalous,<br />

jonka vaikutus näkyy alueella jossain määrin myös nykyisin mm. metsien tasalaatuisuutena<br />

sekä lahopuun pienenä määränä. Rakentamisen ohella metsätalous tulee olemaan<br />

keskeinen luontoarvoihin vaikuttava tekijä alueella todennäköisesti myös tulevaisuudessa.<br />

Virkistysreitistä voi aiheutua vähäistä kasvillisuuden kulumisvaikutusta sekä häirintävaikutuksia<br />

eläimistölle. Virkistysreitin vaikutukset alueen luonnonympäristöön arvioidaan kuitenkin<br />

kokonaisuudessaan vähäisiksi. Virkistysreitin toteuttamiseen osallistuu myös Etelä-Karjalan<br />

virkistysaluesäätiö, jonka paikallistuntemusta hyödyntäen reitti on tarkoitus toteuttaa alueen<br />

luontoarvot huomioiden.<br />

Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, joihin kaavan vaikutukset<br />

kohdistuisivat. Luo-merkinnöillä on pyritty turvaamaan erityisesti uhanalaisten sekä luontodirektiivin<br />

liitteen IV(a) lajien elinolojen säilyminen kaava-alueella.<br />

5.6.5 Vaikutukset talouteen<br />

Kaava-alueen laajentamisella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Tasokas virkistysreitti<br />

on Rautjärven kunnalle vetovoimatekijä, josta saattaa muodostua välillisesti taloudellista hyötyä.<br />

Yksityisille maanomistajille uudet rakennuspaikat tuovat taloudellista hyötyä. Kaavalla ei<br />

rajoiteta alueen elinkeinotoimintoja siten, että siitä aiheutuisi erityisiä taloudellisia menetyksiä.<br />

5.6.6 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön<br />

Kangaskosken voimalaitoksen ympäristö on merkitty kaavaan alueeksi, jolla tulee huomioida<br />

valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Kaavalla ei muuteta merkittävästi maisemaa,<br />

kulttuuriperintöä ja rakennettua ympäristöä. Virkistysreitti elävöittää sellaisia rantaosuuksia,<br />

jotka ovat nykyisellään umpeenkasvaneita. Tavanomaista pienemmällä lomarakennuspaikkojen<br />

rakennuspaikkakohtaisella rakennusoikeudella on pyritty pienentämään maisemallisia vaikutuksia.<br />

22


6. Toteuttaminen<br />

Kaavamuutosten toteuttaminen riippuu yksityisten maanomistajien halukkuudesta ryhtyä toteuttamaan<br />

kaavan sallimia muutoksia. Lahdenpohjanlahdessa tilalla Lahtela oleva RM-1 alueen<br />

toteuttaminen on riippuvainen Rautjärven kunnan toimista.<br />

Kaava-alueen laajennuksen osalta erityisessä asemassa ovat Rautjärven kunta ja Etelä-<br />

Karjalan virkistysaluesäätiö, joiden toimesta ja rahoituksella virkistysreittiä ryhdytään toteuttamaan.<br />

Hollolassa 12.päivänä marraskuuta 2010<br />

<strong>Ramboll</strong> Finland Oy<br />

Matti Kautto<br />

yksikön päällikkö<br />

Markus Hytönen<br />

kaavoitusinsinööri<br />

Lähteet<br />

Rautjärven rantayleiskaava, 2001<br />

Ympäristöministeriö, 2007. Alueiden käyttöosasta. Koski Kimmo. Vakituisen ranta-asutuksen<br />

kuntataloudelliset vaikutukset 38/2007.<br />

www.rky.fi (6.10.2010)<br />

www.hiitolanjoki.fi (6.10.2010)<br />

23


Yhteystiedot<br />

Tiedustelut ja valmistelu<br />

<strong>Ramboll</strong> Finland Oy<br />

Konsultin yhteyshenkilö<br />

Kaavoitusinsinööri<br />

Markus Hytönen<br />

puh. 020 755 7827<br />

markus.hytonen@ramboll.fi<br />

Terveystie 2, 15870 Hollola<br />

Yksikönpäällikkö<br />

Matti Kautto<br />

Puh. 020 755 7841<br />

mattti.kautto@ramboll.fi<br />

Terveystie 2, 15870 Hollola<br />

Valmistelun ohjauksesta vastaa<br />

Rautjärven kunta<br />

Kunnanjohtaja<br />

Harri Anttila<br />

puh. 040 055 9034<br />

harri.anttila@rautjarvi.fi<br />

Tekninen johtaja<br />

Ari Pöllänen<br />

puh. 0400 172 248<br />

ari.pollanen@rautjarvi.fi<br />

24

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!