YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS - Aluehallintovirasto

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 134/2011/1
Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/354/04.08/2010
Annettu julkipanon jälkeen
27.10.2011
ASIA
Maidontuotantoa koskevan ympäristöluvan olennainen muuttaminen, Pälkäne
HAKIJA
Aapis Maito Oy
Aittomäentie 50
36600 Pälkäne
LY-tunnus: 2305742-1
Yhteyshenkilö: Pasi Mattila
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Lupahakemuksen kohteena oleva lypsykarjatila sijaitsee Pälkäneen kunnassa Kirvun kylässä
Aapismaito (635-410-5-55) ja Mattila (635-410-6-12) nimisillä kiinteistöillä. Aapis
Maito Oy omistaa kiinteistön Aapismaito ja Pasi Mattila kiinteistön Mattila, joka on kuitenkin
vuokrattu Aapis Maito Oy:lle. Tuotantorakennukset ovat jo olemassa. Toiminnanharjoittaja
on vaihtunut ja toiminta on muuttunut aikaisempaan ympäristölupaan nähden. Ympäristölupaa
on haettu seuraavasti: 304 lypsylehmää, 166 hiehoa ja 115 alle 6 kuukauden
ikäistä vasikkaa. Maksimieläinmäärällä laskettuna eläinten yhteenlaskettu lannantuotanto
vastaa 427 lypsylehmän lannantuotantoa (laskennallisesti 2 468 eläinyksikköä).
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 §, 1 momentti: Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan
toimintaan on oltava ympäristölupa.
Ympäristönsuojeluasetus 1 §, 1 momentti, kohta 11 a: Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään
30 lypsylehmälle.
Ympäristönsuojelulaki 28 §, 3 momentti: Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava
lupa. Toiminnanharjoittajan vaihtumisen ja hakemuksen mukaisten muutosten voidaan
katsoa olevan olennainen muutos.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 11 a perusteella toimivaltainen lupaviranomainen
on aluehallintovirasto, sillä eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle.
Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä Pirkanmaan ELYkeskus)
ympäristö ja luonnonvarat –vastuualue.
LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO
puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka
fax 06 317 4817
Wolffintie 35
kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

ASIAN VIREILLETULO
2
Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 2.7.2010.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Tilalla on Pirkanmaan ympäristökeskuksen 25.10.2006 (Dnro 1999Y0229-131) Sami Mattilalle
myöntämä ympäristölupa 308 lehmälle, 175 hieholle ja 120 vasikalle (alle 6 kk).
Pirkanmaan ympäristökeskus on 22.12.2005 antanut lausuntonsa (PIR-2005-R-18-53)
Sami Mattilan samoihin tiloihin suunnitteleman 300 lypsylehmän ja 300 vasikan eläinsuojan
ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta. YVA-menettelyn soveltamista ei katsottu
tarpeelliseksi.
Pälkäneen rakennusvalvonta on myöntänyt Vaahteramäen määräalalla sijaitsevalle uudemmalle
isolle pihatolle rakennusluvan 9.8.2006 ja rakennuksen vieressä sijaitsevalle
kolmelle lietesäiliölle toimenpideluvan 9.3.2010.
Tila sijaitsee maatalousvaltaisella asemakaavoittamattomalla haja-asutusalueella. Seutukaavassa
alueella on MTY-merkintä (luontosuhteiltaan ja maisemiltaan arvokas maa- ja
metsätalousvaltainen alue). Maakuntakaavassa alueella on merkinnät MY (maatalousalue,
jolla on erityisiä ympäristöarvoja) sekä MAm (maakunnallisesti arvokas maisemaalue).
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Vuonna 2007 rakennettu pihatto sijaitsee Kirvun kylässä noin 6 kilometriä Pälkäneen keskustasta
pohjoiseen Kangasalan kunnan rajalla. Toimintakokonaisuuteen kuuluva vanha
navetta sijaitsee 400 metriä pihatosta kaakkoon. Tilan ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista.
Noin 250 metriä rakennusten eteläpuolella kulkee Tampereelta Lahteen johtava
valtatie 12 (Lahdentie). Pihatto ei kuitenkaan näy Lahdentielle, koska se sijaitsee laskevassa
maastossa ja on rakennettu ympäristöään matalammalle.
Ympäristössä on jonkin verran vakituista ja loma-asutusta sekä eläintiloja. Toimintaa lähinnä
oleva naapurikiinteistö on lännessä Kangasalan puolella noin 230 metrin etäisyydellä
oleva broileritila, jolla on broilerinkasvatushalleja Lahdentien molemmin puolin. Saman
omistajan naapuritilalla on myös toistaiseksi asumaton rakennus. Pohjoispuolella metsän
takana noin 320 metrin etäisyydellä uudesta pihatosta on vapaa-ajan käytössä oleva
asuinrakennus. Lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä vanhasta navetasta Aittomäentien
varrella on kaksi vakituista asuinrakennusta. Myös vanhan navetan itäpuolella noin
440 metrin etäisyydellä on vakituista asutusta ja eteläpuolella noin 400 metrin etäisyydellä
on karjatila. Pasi Mattila asuu noin 60 metrin päässä pihatosta.
Tila sijoittuu Pälkäneveden vesistöalueelle (35.714). Lähimmät vesistöt ovat uudemmasta
pihatosta 1,6 kilometrin etäisyydellä luoteessa oleva Raikunjärvi ja vanhasta navetasta 1,9
kilometrin etäisyydellä idässä oleva Pälkänevesi. Eläinsuojaa ympäröivien peltojen ojat
johtavat Pälkäneveteen. Lannanlevitysalojen vaikutukset kohdistuvat enimmäkseen suuriin
vesistöihin, Pälkäneveden lisäksi Mallasveteen. Vedenlaadultaan Pälkäneveden yleistila
on hyvä.
Syksyllä 2010 tilan omasta porakaivosta otetun vesinäytteen (Kokemäenjoen Vesistön
Vesiensuojeluyhdistys ry) analyysitulokset kuvaavat tutkituilta osin hyvää talousvettä.
Eläinsuoja ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue,
Isokangas-Syrjänharju (0463551, I-luokka), sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä
pihattorakennuksesta lounaaseen. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuritai
suojelualueita. Linnanvuoren pieni luonnonsuojelualue (muinaismuistoalue) sijaitsee
noin 500 metriä rakennusten pohjoispuolella.

ELÄINSUOJAN TOIMINTA
Aikaisempi toiminta tilalla
3
Tilalla on pidetty eläimiä kolmessa rakennuksessa. Maatalousyhtymä Pasi ja Sami Mattilan
omistaman vanhan eläinsuojan lisäksi on rakennettu uusi pihatto vuonna 2007. Lisäksi
käytössä on ollut toinen vanha navetta (Hiissa) eläinten karanteeni- ja varatiloiksi. Eläimet
ovat olleet uuden pihaton osalta lietelantajärjestelmällä, mutta vanhojen navettojen osalta
kuivikelannalla. Tilalla suunniteltiin lannan käsittelyn osalta niin sanottua suljettua kiertoa
(lannan separointi kiintoaineeksi ja vedeksi), mutta sitä ei koskaan toteutettu laajassa mittakaavassa.
Liete oli tarkoitus johtaa käsittelyyn suoraan lietekuiluista, eikä uuden pihaton
yhteyteen rakennettu toiminnan laajentuessa lietteen varastointitiloja. Vanhan navetan
osalta liete oli tarkoitus levittää sellaisenaan pelloille, ja lietteelle oli katettua varastointitilaa
vanhan navetan yhteydessä neljässä eri betonisäiliössä yhteensä 2 150 m 3 . Toiminta
ajautui konkurssiin vuonna 1999.
Yleiskuvaus nykyisestä ja hakemuksen mukaisesta toiminnasta
Tilalla on pidetty eläimiä koko ajan konkurssin jälkeenkin. Tilan eläinten lannankäsittely
aivan pienimpiä vasikoita (115 kpl alle 6 kk) lukuun ottamatta tapahtuu lupahakemuksen
mukaisesti lietelantajärjestelmällä. Kuivalanta, johon on sekoitettu turvetta ja olkea, varastoidaan
pihaton läheisyydessä olevassa 3 740 m 3 :n varastossa. Eläinmäärä on konkurssin
jälkeen laskenut siten, että tilalla oli alkuvuodesta 2011 noin 190 lypsylehmää ja saman
verran hiehoja ja nuorkarjaa. Eläinmäärää lisätään vähitellen lupahakemuksen mukaiseksi
ja lisäyksen myötä pihattoon asennetaan aiemman kolmen lypsyrobotin lisäksi myös neljäs
robotti. Lupahakemuksen mukaisesti tilan maksimieläinmäärä tulee olemaan seuraava:
304 lypsylehmää, 166 hiehoa ja 115 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa. Pihattonavetassa
on tilat lypsylehmille, 40 hieholle sekä 68 vasikalle (alle 6 kk). Vanhassa navetassa
pidetään pääosin hiehoja (126 kpl), lisäksi tilat on 47 vasikalle (alle 6 kk). Tilan lehmät uusitaan
omasta tuotannosta ja kaikki sonnivasikat menevät välitykseen. Eläinmäärän kasvaessa
tilalla erotellaan korkeatuottoiset ja matalatuottoiset lehmät erikseen. Matalatuottoisilla
tarkoitetaan lähinnä umpeen menossa olevia lehmiä.
Tilalle on lietelannan käsittely-yrityksestä luopumisen myötä rakennettu kesällä 2010 lietteen
varastointia varten kolme uutta lietesäiliötä. Niiden läheisyydessä on myös lietteestä
erotellulle kuiva-aineelle alun perin tarkoitettu pitkänmallinen betonipohjainen ja –
reunainen toistaiseksi kattamaton varasto (3 740 m 3 ), jonka reunojen korkeus on noin 3
m. Varastoon voidaan ajaa lastausta varten sisään. Tällä hetkellä siinä varastoidaan pikku
vasikoiden tuottama kuivalanta. Tilan tulevaisuuden suunnitelmissa on mahdollisesti biokaasuntuotanto.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Lannan käsittely ja varastointi
Tilalla on tällä hetkellä lietelannan varastointiin käytettävissä betonisia lietesäiliöitä seuraavasti:
Lietesäiliö v. 2010
(uusi pihatto, kattamaton)
Lietesäiliö v. 2010
(uusi pihatto, kattamaton)
Lietesäiliö v. 2010
(uusi pihatto, kattamaton)
2 500 m 3
2 500 m 3
2 500 m 3

4
Lietesäiliö v. 1995
(vanha navetta, katettu)
Lietesäiliö v. 1975 (kunnostettu
v. 2005, vanha navetta, katettu)
Lietesäiliö v. 1993
(vanha navetta, katettu)
Lietesäiliö v. 1999
(vanha navetta, katettu)
750 m 3
360 m 3
130 m 3
910 m 3
Lietekuilut, uusi pihatto 905 m 3
Lietekuilut, vanha navetta 250 m 3
Vuokrasäiliö, Jaakko Myllymäki
Ahotie 76, Pälkäne
(v. 1995, kattamaton)
380 m 3
YHTEENSÄ 11 185 m 3
Lisäksi tilalla on varaus vielä yhdelle 2 500 m 3 :n lietesäiliölle vuonna 2010 rakennettujen
säiliöiden viereen. Hakija on arvioinut kaikki lietesäiliöt hyväkuntoisiksi. Lietesäiliöt täytetään
altapäin ja vuonna 2010 rakennetuissa lietesäiliöissä on keskisalot mahdollista tulevaa
kattamista varten. Vanhan navetan yhteydessä olevat lietevarastot ovat kaikki katettuja,
materiaalina betoni. Lietekuiluissa on slalom –lannanpoisto, eli lannan kierrätys pääkouruissa
tapahtuu pumppaamalla.
Lannan levitys
Lietelannan levitys tapahtuu kiekkomultaimella. Lannan levitykseen on käytettävissä kaikkiaan
418 hehtaaria peltoa, joista omaa on 28 hehtaaria, vuokrapeltoa 152,7 hehtaaria ja
sopimuspeltoa 242,7 hehtaaria. Pelloista noin 15 hehtaaria sijoittuu pohjavesialueille (Kollolanharju
ja Syrjänharju-Konkinharju). Lietelannan levityspellot sijaitsevat tilan lähiympäristössä
Kirvun kylän alueella ja Epalassa sekä muun muassa Pälkäneen kuntakeskuksen
itäpuolella Vimmunkulmassa, eteläpuolella Kankahaisessa ja länsipuolella Seittyeessä
ja Myttäälässä. Osa pelloista sijaitsee Kangasalan puolella, Pakkalan alueella.
Pelloista pieni osa rajoittuu vesistöön.
Lannan levityksestä tapahtuu hakemuksen mukaan 40 % viikoilla 15 – 21, 30 % viikoilla
25 – 28 ja 30 % viikoilla 35 – 40. Lanta pyritään kuitenkin ajamaan pelloille pääasiassa
keväällä ja kesällä, jolloin syyslevityksen osuus ei jää niin suureksi.
Laiduntaminen
Tilalla laidunnetaan ensisijaisesti tiineenä olevia hiehoja (hakemuksen mukaan 126 kpl).
Laiduntaminen tapahtuu kesäkuusta lokakuuhun noin 4 – 5 kuukauden ajan, eläimiä ei
tuoda yöksi sisään. Laidunaluetta on käytössä lähipelloilla noin 30 ha. Laidunala ei rajoitu
vesistöön. Eläimillä ei ole laitumella ruokintapaikkaa, mutta niille järjestetään tarvittaessa
juoma-altaat.
Rehun valmistus
Säilörehu valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin (noin 3 250 t/v). Eläinten ruokinta toteutetaan
niin sanottuna aperuokintana. Rehu seostetaan rehuvarastossa ja levitetään
mattoruokkijalla ruokintapöydälle. Pyöröpaalit puretaan eläinsuojan rehuvarastossa betonipohjalla,
josta puristeneste johdetaan lietesäiliöön.

Vesihuolto ja jätevedet
5
Pihattorakennus saa käyttövetensä kahdesta porakaivosta. Vanhan navetan yhteydessä on
yksi porakaivo. Siltä on liittymä myös kunnan vesijohtoverkkoon, mutta sitä ei ole otettu
käyttöön. Veden laatua seurataan normaalien maitotilojen tapaan. Veden laadussa ja riittävyydessä
ei ole ollut ongelmia.
Pihaton kaikki jätevedet, myös wc-vedet, johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen jätevesien
määräksi on hakemuksessa arvioitu 350 m 3 ja muiden pesuvesien määräksi 150 m 3 vuodessa.
Tilalla tulee olemaan neljä lypsyrobottia, joiden vedenkulutus on myöhemmin saadun
selvityksen mukaan noin 100 l/robotti/vrk (valmistajan arvio). Lisäksi tankinpesuun kuluu
yhteensä 70 l/vrk. Näin laskien lypsyroboteista tulevien pesuvesien määräksi tulee vuosittain
noin 172 m 3 , ja pesuvesien kokonaismääräksi 322 m 3 . Vanhan navetan vieressä on
Atomar Oy:n panospuhdistamo. Se on asennettu maitohuoneen jätevesien käsittelyä varten
vuonna 1993 – 1994. Puhdistamo on toiminut hyvin. Nykyään sitä käytetään asuinrakennuksen
jätevesien ja vanhan navetan wc-vesien sekä muiden jätevesien käsittelyyn.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat lähinnä kuolleet eläimet, paalimuovit ja pilaantunut rehu.
Kuolleita eläimiä toimitetaan raatokuljetukseen noin 2 000 kg vuodessa. Niille ei ole
raatokonttia tai erityistä keräyspaikkaa. Paalimuovit toimitetaan jätteen keräykseen ja pilaantunut
rehu sekoitetaan lannan joukkoon. Lisäksi toiminnassa syntyy erilaisia ongelmajätteitä,
kuten jäteöljyjä ja loisteputkia. Ne toimitetaan ongelmajätekeräykseen.
Liikenne
Liikennöinti tilalle tapahtuu Aittomäentieltä, josta tilalle on rakennettu oma tieyhteys. Aittomäentieltä
on liittymä Iharintielle ja edelleen Lahdentielle. Lantaa kuljetetaan noin 480
kuormaa vuodessa. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja rehurekka noin kerran viikossa.
Teuraskuljetuksia suoritetaan noin 25 kertaa vuodessa.
Polttoaineet ja kemikaalit
Tilalla ei varastoida polttonesteitä. Voiteluöljyjä varastoidaan noin 200 litraa betonipohjaisessa
varastossa. Tilalla säilytetään ja käytetään lisäksi lypsykoneen ja tankin pesuaineita
(natriumhydroksidi, fosfori-/typpihappo), vedinten pesuharjojen puhdistusainetta (vetyperoksidi),
jodipohjaista vedinkastoainetta, nestetyppeä sperman säilytykseen, yleispesuainetta,
pieniä määriä erilaisia lääkkeitä sekä propyleeniglykolia. Säilytys tapahtuu
pihaton sisätiloissa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Hakija ei ole esittänyt arviotaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta tilalla.
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Hakijan mukaan lietesäiliöiden vauriotilanteisiin varaudutaan ja tilan henkilökuntaa on ohjeistettu
vauriotilanteiden varalta. Eläinsuojien lietekanaviin mahtuu noin kahden viikon lietemäärä.
Tarvittaessa läheinen pelto-oja (Korteoja) tukitaan tilapäisesti, jottei häiriötilanteessa
ylivuotava liete pääse leviämään lähipeltoa laajemmalle. Tilalle varataan turvetta
pienten liete- tai öljyvuotojen imeyttämiseksi. Tarttuvien tautien estämiseksi työntekijät
kulkevat navettaan sellaisen tilan läpi, jossa he riisuvat siviilivaatteet ja vaihtavat ne työvaatteisiin.
Lisäksi heitä varten on varattu erilliset suojavarusteet. Vierailijat ohjataan tiloihin,
joissa navetan työntekijät eivät käytä työvaatteita, ja heille annetaan suojavarusteet.
Eläinlääkäri ja siementäjä käyttävät kenkien desinfiointia. Sähkökatkosten varalta on automaattikäynnisteinen
aggregaatti.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
6
Toiminnasta syntyvä kuormitus on tyypillistä maatalouden hajakuormitusta ja sen vaikutukset
rajoittuvat pääosin maatalousvaltaiselle alueelle. Toiminta on myös kaavoituksen
mukaista. Yleisesti eläinsuojien toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia ympäristövaikutuksia
voivat olla päästöt pinta- ja pohjavesiin ja ilmaan sekä liikenteen aiheuttama melu ja muu
häiriö. Pihattonavetta lietesäiliöineen sijaitsee metsäsaarekkeiden välisellä alueella eikä
siten merkittävästi vaikuta peltomaiseman avoimuuteen.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemukseen liittyviä täydennyksiä 21.10.2010 päivätyllä
täydennyspyyntökirjeellä, hakemusta on täydennetty 17.11.2010. Täydennys koski koko
lupahakemusta. Lisäksi hakemusta on täydennetty muistiolla puhelinkeskusteluista
22.11.2010 ja 23.11.2010 sekä tarkastuskäynnistä (24.2.2011) tehdyllä pöytäkirjalla. Hakemuksen
eläinmäärää sekä eläinsuojien ja lantavarastojen mitoituksia on tarkennettu
15.3.2011.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on kuulutettu Pälkäneen kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-
Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 2.12.2010 – 3.1.2011. Ympäristölupahakemus
ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Pälkäneen
kunnanvirastossa osoitteessa Keskustie 1, 36600 Pälkäne.
Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 §:n mukaisesti
niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Tilalla on tehty tarkastuskäynti 24.2.2011. Käynnistä tehtiin tarkastuspöytäkirja, joka on liitetty
hakemusasiakirjoihin.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pälkäneen kunnanhallitukselta, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta
(Pälkäneen kunnan ympäristölautakunta) sekä valvontaviranomaiselta
(Pirkanmaan ELY-keskus). Lisäksi hakemuksesta pyydettiin lausunto Kangasalan
kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, koska toiminta sijoittuu aivan Kangasalan kunnan
rajalle.
Pälkäneen kunnanhallitus antoi lausuntonsa kokouksessaan 20.12.2010 (§ 336). Lausunnossaan
se toteaa, että Aapis Maito Oy:n ympäristölupahakemus koskee maidontuotantoa
tiloissa, jossa jo aikaisemmin on harjoitettu vastaavaa toimintaa. Kunnanhallitus puoltaa
hakemusta.
Pälkäneen kunnan ympäristölautakunta antoi lausuntonsa kokouksessaan 20.12.2010 (§
49). Lausunnossaan se katsoo tärkeäksi, että lupamääräyksissä huomioidaan seuraavat
asiat:
Pyöröpaalien purkupaikalla on huolehdittava siitä, että puristenesteet
eivät aiheuta valumia maaperään tai vesistöön
Lietesäiliöiden riittävyys tulee varmistaa kaikissa tilanteissa
Lietesäiliöiden kunto tulee tarkistaa säännöllisesti
Lietelannan käsittelyn, kuljetusten ja levityksen tulee tapahtua niin, että
valumien riskit ovat mahdollisimman pienet

7
Lietelannan käsittelyssä tapahtuvien vahinkotilanteiden varalle tulee
laatia toimintasuunnitelma
Toiminnanharjoittajalta edellytetään suunnitelmaa vesiensuojelutoimenpiteistä
niillä alueilla, joille lietelantaa levitetään
Lietelannan levitystä pohjavesialueilla ei tule sallia kasvukauden ulkopuolella
Pirkanmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa 10.1.2011 (PIRELY/1420/07.00/2010).
Lausunnossaan se toteaa, että kysymyksessä on olemassa oleva toiminta. Toiminnalle
ko. eläinsuojassa on voimassa oleva Pirkanmaan ympäristökeskuksen 25.10.2006 antama
lupapäätös. Erityisesti lannan käsittelyjärjestelmän osalta nykyinen toiminta ei vastaa
alkuunkaan lupapäätöksessä esitettyä. Tästä johtuen on edellytetty uutta lupakäsittelyä.
Hakemuksessa esitetyllä eläinmäärällä on laskennallinen vuotuinen lantamäärä 10 497 m 3
ja lietelannan varastoimistilavuutta on kaikkiaan 10 555 m 3 . Lietesäiliöt ovat suurelta osin
(7500 m 3 ) kattamattomia, jolloin sadevedet on huomioitava mitoituksessa. Sadevesille on
varattava noin 750 m 3 . Lietesäiliöihin johdetaan lisäksi maitohuonevedet ja eläinsuojan
muut pesuvedet, joiden määrän luotettava arviointi on vaikeaa. Tämän kokoluokan eläinsuojassa
pesuvesien määräksi on kuitenkin arvioitava vähintään 1000 m 3 /vuosi. Näin ollen
lietesäiliöiden tilavuus ei täytä vuoden varastoimisaikaa vastaavaa vaatimusta. Lupahakemusasiakirjoista
ilmenee, että tiineitä hiehoja on tarkoitus ainakin jossain määrin laiduntaa.
Tällä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä säiliöiden tilavuuden riittävyyteen.
Suurehkolla lannan syyslevitysmäärällä ei myöskään voida perustella säiliöiden alimitoitusta.
Sitä vastoin säiliöiden kattaminen vähentäisi merkittävästi tilavuusvajetta. Hajuhaittojen
vähentämiseksi ei säiliöiden kattamisvelvoitetta ole ELY-keskuksen käsityksen mukaan
kuitenkaan perusteltua asettaa, koska kysymyksessä on hyvin kuorettuva naudan
lietelanta.
Lannan levitykseen käytettävissä olevaksi peltopinta-alaksi on ilmoitettu 418 hehtaaria tarvittavan
vähimmäispeltopinta-alan ollessa lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle noin
300 hehtaaria. Peltoalasta noin 15 hehtaaria sijaitsee pohjavesialueella.
Syrjänharjun länsipuolella oleva peltolohko sijaitsee kokonaisuudessaan Syrjänharjun-
Konkinharjun (tunnus 04439951 B) 1-luokan pohjavesialueella varsinaisen pohjaveden
muodostumisalueen ulkopuolella. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan pohjavesialue
on pääasiassa antikliininen eli vettä ympäristöön purkava. Pyhäjärven rantaviiva
on vettä läpäisevä ja virtausta tapahtuu molempiin suuntiin. Pohjaveden virtaussuunta lohkon
kohdalla ei ole tiedossa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan lietelannan levitys ko. peltolohkolle
aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen pohjavesien pilaantumisriskin ja lannan
levitys lohkolle tulisi kieltää.
Kollolanharjun molemmin puolin on peltolohkoja, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan Kollolanharjun
(tunnus 0463502 A) 1-luokan pohjavesialueella varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen
ulkopuolella. Hertta-tietojärjestelmän mukaan kyseinen pohjavesialue on
pääasiassa antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava. Pohjavesi virtaa todennäköisesti
poispäin pohjavesialueesta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan lannan levitystä lohkoille
tulisi kuitenkin rajoittaa pohjavesien pilaantumisriskin välttämiseksi niin, että lannan levitys
olisi kiellettävä kokonaan Kollolanharjun kaakkoiskulmassa olevalla pienellä lohkolla ja
muilla lohkoilla lannan levitys olisi mahdollista ainoastaan kasvukaudella. Lohkot on tarkennettu
lausunnon liitekartoilla.

8
ELY-keskus toteaa myös, että syyslevityksen osuus (30 %) on korkeahko. Syyslevitys aiheuttaa
pahimmillaan suuria ravinnetappioita ja vastaavaa vesistökuormitusta. Muilta osin
ELY-keskuksella ei ole huomauttamista hakemuksesta.
Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut lausuntonsa kokouksessaan
23.2.2011 (§ 21). Lausunnossaan se toteaa, etteivät ympäristölupahakemuslomakkeessa
esitetty eläinmäärä ja sen liitteenä olevissa eläinsuojien pohjapiirustuksissa esitetyt eläinmäärät
vastaa toisiaan. Lautakunta edellyttää myös nitraattiasetuksen noudattamista ja
huomioi erityisesti talousvesikaivojen ympärille jätettävät suojavyöhykkeet. Lannan levitysajankohtaa
valittaessa on tarpeen mukaan syytä ottaa huomioon lannan levityksestä aiheutuva
hajuhaitta naapureille. Lannanlevitystä ei tule sallia pohjavesialueilla pohjaveden
pilaantumisvaaran vuoksi. Pelloilla, joille levitetään, sijaitsee useita kaivoja. Kaivovesien
laatua tulee tarkkailla ja säännöllistä tarkkailua varten tulee laatia suunnitelma. WC-vesien
käsittelyssä tulee huolehtia, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemusta koskien jätettiin kaksi muistutusta. Toinen muistuttajista oli yksityinen henkilö
ja toinen Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalue.
Muistuttaja AA:n näkemyksen mukaan Aapis Maito Oy:n tulee selvittää talousvesikaivojen
sijainti kaikilla niillä alueilla, joille aiotaan levittää sen tuottamaa lantaa. Valtioneuvoston
asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta määrätään
talousvesikaivojen ympärille 30 – 100 metrin levyinen suojavyöhyke, joka tulee jättää
käsittelemättä kotieläinten lannalla. Muistuttajan tilalla sijaitsee talousvesikaivo noin 12
metrin päässä tilan rajasta, joka on sopimuksella Aapis Maito Oy:n lannanlevitysaluetta.
Muistuttajan mukaan tässä tapauksessa suoja-alueeksi pitäisi määrätä 100 metriä, koska
kaivo on noin 10 metriä syvä rengaskaivo ja maalaji kaivon ympärillä on hieno hieta.
Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalue edellyttää, että tilan toiminta järjestetään
siten, ettei tilalta synny valumia ja sitä kautta vesistön kuormitusta. Erityistä huomiota
tulee kiinnittää nuorkarjan tai muiden eläinten mahdollisten jaloittelutarhojen hulevesien
keräämiseen ja niiden pääsyn estämiseen läheiseen valtaojaan. Kalastusalue vaatii, ettei
tilalla muodostuvan lietteen kuljetuksesta ja levityksestä aiheudu vesistökuormitusta. Liete
on levitettävä sallittuina aikoina pelloille, joista ei ole mahdollista aiheuttaa ravinnekuormitusta
pinta- ja pohjavesille. Mikäli lietettä joudutaan läjittämään tilapäisesti johonkin, on siitä
tehtävä erillinen määräys lupaehtoihin.
Tilan mahdollisen vesistökuormituksen havaitsemiseksi kalastusalue esittää, että lupaan
asetetaan tarkkailuvelvoite koskien alapuolisen valtaojan veden laatua. Mikäli havaitaan,
että tilan toiminnalla ei ole vaikutusta ojan veden laatuun, voidaan tarkkailuvelvoite esimerkiksi
viiden vuoden kuluttua purkaa.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalueen lausuntoon viitaten hakija toteaa, että
karja on pihatossa irrallaan, joten jaloittelutarhaa ulkona ei tarvita. Liete levitetään luvalliseen
aikaan turvallisesti eikä tilapäiseenkään läjittämiseen ole tarvetta. Vesistötarkkailuvaatimusta
hakija ei koe tarpeelliseksi, koska edellä esitetyn jälkeen sellaiselle ei ole perusteita.
Lähinaapurin talousvesikaivon hakija toteaa sijaitsevan lannanlevityslohkon vieressä. Talousvesikaivot
ovat kyseisen viljelijän kartoista jääneet vahingossa pois, mutta ne tullaan
kuitenkin huomioimaan. Muistutuksessa esitetyn kaivon osalta hakija katsoo 40 metrin
suoja-alueen riittäväksi, koska pelto viettää kaivosta pois päin ja pellon pohjamaa on savea.

9
Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon viitaten hakija toteaa että lannan käsittely ei todellakaan
vastaa aiempaa, jolloin lannankäsittely perustui lietteen separointiin ja nesteen
puhdistamiseen. Hakijalla on varalla iso kattamaton lantala, mutta puhdistetun nesteen
säilytykselle ei aiemmin ole tehty varastoja. Lantala, joka on kooltaan 3 740 m 3 , toimii tarvittaessa
lisävarastona lannan varastointitilan varmistamiseksi. Kattamattomat säiliöt ovat
4 metriä korkeita, joten sadevesivaran vaatimus on hakijan mukaan ylimitoitettu, 0,3 metrin
sadevesivara tarkoittaa kyseisissä lietealtaissa yhteensä 585 m 3 tilavuutta.
Säiliöiden kattaminen on tarkoitus tehdä mahdollisesti seuraavassa vaiheessa kaasujen
talteenoton yhteydessä. Asia ei ole vielä ajankohtainen.
Pälkäneen ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti lietteen levitystä tehdään pohjavesialueille
vain kasvukauden aikana. Hakija ymmärtää myös vesiensuojelutoimenpiteinä
riittävät suoja-alueet. Mikäli pohjavesialueella olevat pellot todetaan lannanlevitykseen
kelpaamattomiksi, ne voidaan poistaa hakemuksesta, koska ne eivät ole hakijan hallinnassa
tai omistuksessa.
Hakija täydensi vielä 14.3.2011 vastineestaan pois jääneen osion. Hakijan mukaan eläinmäärissä
pohjapiirustuksessa on suunnittelijalta jäänyt merkitsemättä osastojen 7 ja 8
paikat. Lisäksi osastojen 3, 5 ja 7 sekä 4, 6 ja 8 väliaidat ovat siirrettäviä. Lypsylehmien
määrää voidaan näin säätää tarpeen mukaan. Navetassa on erilliset hoitokarsinat, joten
"hoitoparret" ovat normaaleja eläinpaikkoja.
ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS
Ratkaisu
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Aapis Maito Oy:lle ympäristöluvan
eläinsuojan toiminnalle (maidontuotanto) Pälkäneen kunnan Kirvun kylään Aapismaito
(635-410-5-55) ja Mattila (635-410-6-12) nimisille kiinteistöille.
Ympäristölupa myönnetään enintään 304 lypsylehmän, 166 hiehon ja 115 vasikan (alle 6
kk) pitämiselle eläinsuojassa olevien eläinpaikkojen ja lupahakemuksen mukaisesti. Pihattonavetassa
on tilat 304 lypsylehmälle, 40 hieholle ja 68 vasikalle (alle 6 kk). Vanhassa
navetassa on tilat 126 hieholle ja 47 vasikalle (alle 6 kk). Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta
ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan, jäte- ja pesuvesien varastointi
Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien
pesu- ja jätevedet (lukuun ottamatta wc-vesiä) tulee varastoida vesitiivistä materiaalia
olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei pääse missään tilanteessa valumaan
ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa
siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Tilan käytössä tulee olla lietesäiliötilavuutta
(ilman sadevesiä) vähintään 10 271 m 3 . Avonaisiin lietesäiliöihin tulee varata
lisäksi sadevesivaraa 30 cm/lietesäiliö. Kuivalantalatilavuutta tulee olla vähintään
460 m 3 (ilman sadevesiä). Mikäli kuivalantavarasto ei ole katettu, tulee varata lisäksi
sadevettä varten 0,1 m 3 /m 2 . Tilan lietesäiliöiden, kuivalantalan, eläinsuojien pohjarakenteiden
ja lietekuilujen tulee olla vesitiiviistä materiaalista (vähintään K30-2 luokkaa)
ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien
rakentamismääräysten ja –ohjeiden mukaisesti rakennettuja.

10
Kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5
metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten
ja –ohjeiden mukaisesti. Liete/lantavarastojen lastausalueiden
tulee olla tiivispohjaisia.
Liete- ja kuivalannan varastotilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla
on tarkistettava niiden kunto. Havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi.
Säilörehun varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai
maaperän pilaantumista. Pyöröpaalien purku tulee tehdä tiiviillä pohjalla, josta puristenesteet
tulee johtaa lietesäiliöön.
2. Lannan, puristenesteen sekä pesuvesien levitys ja käsittely
Liete- ja kuivalanta, puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojien muut
pesu- ja jätevedet (lukuun ottamatta wc-vesiä) tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla
lannoitteena. Lietettä/lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan
omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle
voimassa oleva luovutussopimus.
Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään pihattonavetan sosiaalitilojen
WC-vedet valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti viimeistään 15.3.2016 mennessä
johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Vanhan navetan sosiaalitilojen WC-vedet
tulee käsitellä asetuksen (209/2011) mukaisesti johtamalla ne panospuhdistamoon.
Sako- ja umpikaivolietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle
laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä.
Lietesäiliöiden ja kuivalantalan tyhjennyksestä ja lannan kuljetuksesta ei saa aiheutua
ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta,
kuten haju- tai meluhaittaa tai päästöjä ympäristöön. Kattamattomat lietesäiliöt
tulee täyttää altapäin. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee
kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Toiminnanharjoittaja
vastaa myös käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan kuljetuksesta ja
levityksestä. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman
pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi
mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin
etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa
neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten,
että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää
siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat.
Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä riittävästi
eläinmäärää ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Ympäristölupahakemuksen mukaisella
maksimieläinmäärällä lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla
käytettävissä vähintään 292 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee huomioida valtaojien
ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lannan/lietteen
peltolevityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/200)
määräyksiä. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että myös lietteen/lannan vastaanottajat
ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta

11
peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. Levityksessä
tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve
sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.
Lietteen/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään
maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa
voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan
1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan
tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen.
Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa
kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö
on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan
pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia.
Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus
ylittää 10 %.
Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille (ei pohjaveden muodostumisalueelle eikä pohjavesialueen
reunavyöhykkeelle) ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai muitakaan
nestemäisiä orgaanisia lannoitteita, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin
tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei
aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle
muodostumisalueelle, mutta kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen
reunavyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi.
Kuivalantaa ei kuitenkaan voida levittää tämän päätöksen liitteenä 4 olevaan karttaan
merkitylle peltolohkolle pohjavesialueen reunavyöhykkeellä. Kasvinsuojeluaineita
käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn.
Levitettäessä lietettä/lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen
ympärille on jätettävä vähintään 30-100 m:n levyinen suoja-alue maaston korkeusolosuhteista,
kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lietteellä/lannalla.
3. Laidunnus
Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen
vaaraa. Laiduntavien eläinten määrä ei saa ylittää laidunalueen maaperän tai
kasvillisuuden kestävyyttä. Lisäksi on huolehdittava siitä, etteivät sallitut lannoitustasot
ylity. Laidunalueet tulee hoitaa niin, että niille ei muodostu nurmesta vapaita
eroosioherkkiä alueita. Laitumelle johtavien teiden tulee olla päällysteiltään sellaisia,
että ne kestävät eläinten kulkemisen eivätkä liety. Kulkuväylät on pidettävä siistinä ja
niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain lantalaan. Rantaan rajoittuville
laitumille ei saa järjestää lisäruokintaa ja eläinten pääsy vesirajaan saakka on
estettävä aitauksella. Laiduntamista tulee välttää alle 30-100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista.
4. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Toiminta tilalla tulee järjestää siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnanharjoittajan
on huolehdittava siitä, että ongelmajätteet (loisteputket, akut, jäteöljyt,
lääkkeet ym.) toimitetaan ympäristöluvanvaraiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan.
Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne niille
järjestettyihin vastaanottopaikkoihin.

12
Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen
tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä
jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan
varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta, ja muuna aikana yli kaksi
vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa
ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen
kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Ruhojen ja muun eläinjätteen lyhytaikaistakin
(alle 2 vrk) varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen
varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat auringolta, sateelta ja tuhoeläimiltä
suojassa. Varasto tulee sijoittaa niin, että se on naapureihin nähden suotuisassa
paikassa.
5. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi
Polttonesteet ja kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu
vaaraa terveydelle, pinta- ja pohjavesille tai muulle ympäristölle. Onnettomuus- ja
vahinkotilanteiden varalle tilalla on aina oltava riittävä määrä sopivaa imeytysainetta.
Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden on oltava kannellisia ja
ne on merkittävä asiallisesti niiden sisällön mukaan.
Mikäli tilalle jatkossa tulee ulkotiloihin maanpäällisiä polttonestesäiliöitä, tulee niiden
olla kaksoisvaippasäiliöitä tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset
vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella
tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon
johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna myös
ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla.
6. Toiminnan tarkkailu ja raportointi
Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan kuntoa on tarkkailtava ja huollettava niitä
säännöllisesti. Tilan tekniset laitteet on pidettävä toimintakunnossa, ja kunnossapitoa
on tehtävä säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai
ympäristölle voidaan välttää. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai
toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntyyn, on ne korjattava
välittömästi. Tarkkailusta ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten
päivämäärät, tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimenpiteet. Pyydettäessä kirjanpito
on esitettävä valvontaviranomaiselle.
Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja
liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.
Toiminnan mahdollista vaikutusta alueen pohjavesiin on tarkkailtava pihaton itäpuolen
porakaivosta otattamalla vesinäytteet asiantuntijan toimesta ja analysoitava akkreditoidussa
laboratoriossa vähintään kerran vuodessa. Tulokset tulee toimittaa alla
mainitun vuosiraportoinnin yhteydessä valvontaviranomaiselle. Näytteet tulee ottaa
ainakin viiden vuoden ajan, jonka jälkeen valvontaviranomainen ratkaisee jatkotarkkailun
tarpeen. Näytteistä tulee analysoida ainakin nitraatti-, nitriitti- sekä ammoniumtyppi,
lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit sekä suolistoperäiset enterokokit.
Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida
toiminnastaan seuraavat vuositiedot:
- eläinten määrät
- toiminnassa muodostuvan liete- ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi)

13
- lietteen/lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja –ajankohdat
- kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat
- jätteiden laji, määrä, toimituspaikka
- lanta-analyysin tulokset
- porakaivosta otetun vesinäytteen tulokset
- tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista
- uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset
- uudet tai muuttuneet lietesäiliöiden vuokrasopimukset
Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee lähettää vuosittain seuraavan vuoden
helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle,
ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia
käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI –järjestelmää, www.tyvi.fi tai vastaavaa
järjestelmää valvontaviranomaisen ohjeen mukaan).
7. Häiriö- ja poikkeustilanteet
Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai
saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan
ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten
vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden
uusiutumisen ehkäisemiseksi.
Tilalle on laadittava suunnitelma ympäristöhaittoja aiheuttaviin häiriötilanteisiin varautumisesta
31.12.2012 mennessä ja se on esitettävä vuotta 2012 koskevan vuosiyhteenvedon
yhteydessä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja sitä on täydennettävä
valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla.
8. Muut määräykset
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön
kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin
soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.
Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Pirkanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle
tämän päätöksen mukaisten eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista muutoksista,
joilla on vaikutusta ympäristöön. Muutos voi koskea esimerkiksi eläinmääriä
tai lannan varastointia, tuotantoa tai ympäristön pilaantumisriskiä. Myös toiminnan
lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. Mikäli toiminta
muuttuu tai olennaisesti laajenee, on haettava ympäristöluvan muuttamista.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos
toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten
vaatimukset.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää,
ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon
ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2)

14
merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain
7-9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka
vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista
toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain
17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan
toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi
noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön
pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava
siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista
voidaan ehkäistä.
Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan muun muassa
kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai
kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta
ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman
lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa
otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen
voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset
määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä
ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden
synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin
mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan
käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.
Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut
Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien
toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla
annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön,
eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainnin
naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai
muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää
luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan
myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta.
Luvanhakijalla on katsottu olevan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä
asiantuntemus ja hakemuksessa esitetyt suunnitelmat huomioon ottaen voidaan arvioida,
että tilalla toimitaan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti.
Lupamääräysten perustelut
Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta
vähennettynä mahdollisella laidunkauden pituudella. Lietelantaa muodostuu

15
tilalla vuosittain maksimieläinmäärällä laskettuna 9 786 m 3 ja kuivalantaa 460 m 3 . Tilalla
on käytössään laskennallisesti 11 185 m 3 lietelantatilavuutta, osa lietesäiliöistä
on kuitenkin kattamattomia, joten todellinen lietesäiliötilavuus on 10 586 m 3 . Lisäksi
lietesäiliöihin johdetaan puristeneste sekä pesuvedet, puristenestettä muodostuu
hakemuksen mukaisesta esikuivatusta rehumäärästä 163 m 3 ja pesuvesiä 322 m 3 .
Kuivalantatilavuutta on 3 740 m 3 , ja sitä tarvitaan kattamattomassa lantalassa laskennallisesti
580 m 3 . Lietesäiliö- ja kuivalantalatilavuudet ovat riittävät.
Liete/kuivalannan varastotilojen ja eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä
materiaalia, sillä lannan, pesuvesien ja puristenesteen käsittelystä tai varastoinnista
tilalla ei saa seurata valumia tai vuotoja, joista voi aiheutua maaperän tai pohja-
ja pintavesien pilaantumista tai sen vaaraa, ja että käsittely tapahtuu valtioneuvoston
asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta
(931/2000, nk. nitraattiasetus) mukaisesti. Puristeneste kuormittaa vesiä
korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi.
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4)
mukaan kattamattomat kuivalantalat tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella
ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta
esim. betonista tai asfaltista. Aapis Maito Oy:n hakemuksessa esittämään betonipohjaiseen
kuivalannan varastotilaan voidaan ajaa sisään lannan käsittelyä varten.
Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan,
että käytössä oleva varastointitilavuus ei pienene, ja päästöjä maaperään tai
pohja- ja pintavesiin ei synny. (Lupamääräys 1)
Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä liete/lanta voidaan
hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny. Lannan levitykseen
tulee olla peltoa 1 hehtaari/1,3 lypsylehmää, 1 hehtaari/3,5 hiehoa ja 1 hehtaari/11
(alle kuuden kuukauden ikäistä) nuorkarjaa. Vähimmäispinta-alavaatimus perustu
karjalannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen
hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön laatiman
Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen I/2010 mukaisesti. Aapis Maito Oy:llä on
käytössään yhteensä 418 ha peltoa, joten peltoala on riittävä. Lietettä/lantaa sekä
pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa
vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä.
Lietteen/lannan levitystä pohjavesialueille on rajoitettu pohjavesien suojelemiseksi,
ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan pohjavesien pilaaminen on kiellettyä.
Karjatilojen maitohuoneiden jätevesiä sekä wc-vesiä koskee talousvesiasetus
(209/2011), joka edellyttää jätevesien asianmukaista käsittelyä siten, että asetuksessa
säädetyt vaatimukset täyttyvät. Samoin ympäristöministeriön antaman Kotieläintalouden
ympäristönsuojeluohjeen I/2010 mukaan wc-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön.
Määräyksen tarkoituksena on myös ehkäistä lannan kuormauksesta, kuljetuksesta
sekä levityksestä lähiasutukselle aiheutuvia haittoja. Lannan levityksestä aiheutuvaa
hajuhaittaa sekä typpipäästöä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman
nopeasti ja kuljetukseen käytettävän tiestön siivoamisella vähentää haju- ja
yleistä viihtyisyyshaittaa. (Lupamääräys 2)

16
Laiduntamiseen liittyy ravinteiden huuhtoutumis- ja ylilannoitusriski. Laidunalueiden
hoito on tarpeen pinta- ja pohjavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi ja
laidunalueet on rajattava vesistöstä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ravinteita
vesistöön. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen
estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön
rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan
huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys
laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien
suojelemiseksi. (Lupamääräys 3)
Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä
noudattaen. Toimittamalla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaisiin paikkoihin,
ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista ja ympäristön pilaantumista. Jätelain
mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että
jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle
tai terveydelle. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on hyödynnettävä jätelain mukaan,
mikäli se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia
verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä
eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen
varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen
ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 4)
Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän,
pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Polttonesteiden ja kemikaalien
varastointiin liittyy ympäristöriskejä, joiden minimointi mm. pitämällä imeytysainetta
saatavilla, on tärkeää. (Lupamääräys 5)
Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu valvontaa varten.
Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa, että toiminnanharjoittajalla
on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa, ja että lanta voidaan levittää pellolle
asianmukaisesti, ja että pellot ovat sellaisia, että lantaa voi levittää niille kuormittamatta
kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. Tilan porakaivon tarkkailuvelvoite on
annettu mahdollisten eläinsuojan tai lietesäiliöiden vuotojen havaitsemiseksi mahdollisimman
aikaisessa vaiheessa. (Määräys 6)
Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteessa, jossa ympäristölle
on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa. (Lupamääräys 7)
Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Toiminnan
loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat
alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toiminnan lopettaminen
edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Toiminnanharjoittajan
on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten
vähentämismahdollisuuksista ja seurattava toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan
kehittymistä. (Lupamääräys 8)
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetuissa lausunnoissa ja
jätetyissä muistutuksissa esille tuotuja asioita erityisesti lupamääräyksistä 1, 2 ja 6

17
ilmenevällä tavalla. Hakija on myös antamassaan vastineessa esittänyt lisätietoja
koskien eläinten laiduntamista, lannan käsittelyä ja varastointia aiemmin tässä päätöksessä
näkyvällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on myös tarkentanut hakemuksen
eläinmäärä sekä eläinpaikkatietoja. Niin Pirkanmaan ELY-keskuksen kuin kuntien
ympäristönsuojeluviranomaiset ovat lausunnoissaan kiinnittäneet erityistä huomiota
eläinsuojien ja lannan varastointitilojen rakenteisiin, lannan ja jäte- ja pesuvesien varastointiin
sekä käsittelyyn. Näitä asioita on käsitelty lupamääräyksissä 1 ja 2. Lannan
levitys pohjavesialueella sijaitseville pelloille on tuotu esiin erityiskysymyksenä.
Tätä asiaa koskee lupamääräys 2, lisäksi toiminnanharjoittaja on itse todennut, että
hänellä ei ole tarvetta levittää lantaa pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille lainkaan.
Määräyksessä 2 on lisäksi todettu, että talousvesikaivojen ympärille tulee jättää
vähintään 30-100 metrin suoja-alue käsittelemättä lietteellä/lannalla. Määräyksessä
6 on asetettu tarkkailu- sekä raportointivelvoite koskien tilan omaa porakaivoa,
jotta mahdolliset rakenteiden vuodot voidaan havaita aikaisessa vaiheessa.
Eläinsuojien yhteydessä ei ole jaloittelutarhoja, joten niistä ei ole ollut tarpeen antaa
määräyksiä.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Tämä päätös on voimassa, kunnes
uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen.
Lupamääräysten tarkistaminen
Toiminnanharjoittajan tulee jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi
30.9.2021 mennessä. Hakemuksen liitteenä on esitettävä voimassa olevien
säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva
kirjanpito, viimeinen lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti
aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.
Korvattavat päätökset
Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen
25.10.2006 myöntämän ympäristöluvan, Dnro 1999Y0229-131.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan
määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan
voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
(YSL 56 §)
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. Koska kyseessä on
olemassa oleva toiminta, voidaan nykyisiä toimintoja jatkaa keskeytyksettä
ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. (YSL 100 §)
Ympäristönsuojelulaki 4-8, 22, 27, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58,
76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103 ja 105 §:t
Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 15-19, 21-23, 30 ja 37 §:t
Jätelaki 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 §:t
Jäteasetus 3, 5, 7 §
Laki eräistä naapuruussuhteista 3 ja 17 §:t

LISÄKSI OTETTU HUOMIOON
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
JAKELU
18
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin
pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja –ohjeet
(MMMRMO-C4)
Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta
I/2010
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla (209/2011)
Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö
564)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi
tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä
(1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus
(142/2011)
Tästä päätöksestä peritään maksua 1 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.
Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään
maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa
(150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa
tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista
annetun valtioneuvoston asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon
mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä
lupamaksu on 3 480 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan
lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia
taulukon mukaisesta maksusta.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti
kuuluttamalla Pälkäneen kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston
virallisilla ilmoitustauluilla.
Päätös
Tiedoksi
Aapis Maito Oy
Aittomäentie 50
36600 Pälkäne
Pirkanmaan ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti)
Pirkanmaan ELY-keskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri –
vastuualue (sähköisesti)
Pälkäneen kunnanhallitus

Ilmoitus päätöksestä
19
Pälkäneen ympäristölautakunta
Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Muistuttajat
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto
hakemuksen jättämisestä.

20
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä
kuin pääasiasta.
LIITTEET
Liite 1
Liite 2
Liite 3.1 ja 3.2
Liite 4
Liite 5
Valitusosoitus
Sijaintikartta
Asemapiirros
Pohjavesialueella sijaitseva peltolohko (kartta)
Muistuttajan tiedot
Maarit Vuorela
Katriina Koivisto
Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ympäristöylitarkastaja
Katriina Koivisto.

VALITUSOSOITUS LIITE 1
Valitusviranomainen
Valitusaika
Valitusoikeus
Valituksen sisältö
Valituksen liitteet
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla
muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä
maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen
antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy
28.11.2011.
Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön
viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt,
asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset,
kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,
on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,
sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää
toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin
toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys
asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-
Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan
viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen
voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti
(telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu
niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan
viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot
käyntiosoite:
Wolffintie 35,65200 Vaasa
postiosoite:
PL 200, 65101 Vaasa
puhelin: 020 6361 060
telekopio: 06-317 4817
sähköposti:
kirjaamo.lansi@avi.fi
aukioloaika: klo 8-16.15
Oikeudenkäyntimaksu
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu
90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten
suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä
tapauksista, joissa maksua ei peritä.