YMPÃRISTÃLUPAPÃÃTÃS - Aluehallintovirasto
YMPÃRISTÃLUPAPÃÃTÃS - Aluehallintovirasto
YMPÃRISTÃLUPAPÃÃTÃS - Aluehallintovirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS<br />
Nro 134/2011/1<br />
Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/354/04.08/2010<br />
Annettu julkipanon jälkeen<br />
27.10.2011<br />
ASIA<br />
Maidontuotantoa koskevan ympäristöluvan olennainen muuttaminen, Pälkäne<br />
HAKIJA<br />
Aapis Maito Oy<br />
Aittomäentie 50<br />
36600 Pälkäne<br />
LY-tunnus: 2305742-1<br />
Yhteyshenkilö: Pasi Mattila<br />
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI<br />
Lupahakemuksen kohteena oleva lypsykarjatila sijaitsee Pälkäneen kunnassa Kirvun kylässä<br />
Aapismaito (635-410-5-55) ja Mattila (635-410-6-12) nimisillä kiinteistöillä. Aapis<br />
Maito Oy omistaa kiinteistön Aapismaito ja Pasi Mattila kiinteistön Mattila, joka on kuitenkin<br />
vuokrattu Aapis Maito Oy:lle. Tuotantorakennukset ovat jo olemassa. Toiminnanharjoittaja<br />
on vaihtunut ja toiminta on muuttunut aikaisempaan ympäristölupaan nähden. Ympäristölupaa<br />
on haettu seuraavasti: 304 lypsylehmää, 166 hiehoa ja 115 alle 6 kuukauden<br />
ikäistä vasikkaa. Maksimieläinmäärällä laskettuna eläinten yhteenlaskettu lannantuotanto<br />
vastaa 427 lypsylehmän lannantuotantoa (laskennallisesti 2 468 eläinyksikköä).<br />
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE<br />
Ympäristönsuojelulaki 28 §, 1 momentti: Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan<br />
toimintaan on oltava ympäristölupa.<br />
Ympäristönsuojeluasetus 1 §, 1 momentti, kohta 11 a: Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään<br />
30 lypsylehmälle.<br />
Ympäristönsuojelulaki 28 §, 3 momentti: Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava<br />
lupa. Toiminnanharjoittajan vaihtumisen ja hakemuksen mukaisten muutosten voidaan<br />
katsoa olevan olennainen muutos.<br />
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA<br />
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 11 a perusteella toimivaltainen lupaviranomainen<br />
on aluehallintovirasto, sillä eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle.<br />
Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan<br />
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä Pirkanmaan ELYkeskus)<br />
ympäristö ja luonnonvarat –vastuualue.<br />
LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO<br />
puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka<br />
fax 06 317 4817<br />
Wolffintie 35<br />
kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
ASIAN VIREILLETULO<br />
2<br />
Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 2.7.2010.<br />
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE<br />
Tilalla on Pirkanmaan ympäristökeskuksen 25.10.2006 (Dnro 1999Y0229-131) Sami Mattilalle<br />
myöntämä ympäristölupa 308 lehmälle, 175 hieholle ja 120 vasikalle (alle 6 kk).<br />
Pirkanmaan ympäristökeskus on 22.12.2005 antanut lausuntonsa (PIR-2005-R-18-53)<br />
Sami Mattilan samoihin tiloihin suunnitteleman 300 lypsylehmän ja 300 vasikan eläinsuojan<br />
ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta. YVA-menettelyn soveltamista ei katsottu<br />
tarpeelliseksi.<br />
Pälkäneen rakennusvalvonta on myöntänyt Vaahteramäen määräalalla sijaitsevalle uudemmalle<br />
isolle pihatolle rakennusluvan 9.8.2006 ja rakennuksen vieressä sijaitsevalle<br />
kolmelle lietesäiliölle toimenpideluvan 9.3.2010.<br />
Tila sijaitsee maatalousvaltaisella asemakaavoittamattomalla haja-asutusalueella. Seutukaavassa<br />
alueella on MTY-merkintä (luontosuhteiltaan ja maisemiltaan arvokas maa- ja<br />
metsätalousvaltainen alue). Maakuntakaavassa alueella on merkinnät MY (maatalousalue,<br />
jolla on erityisiä ympäristöarvoja) sekä MAm (maakunnallisesti arvokas maisemaalue).<br />
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ<br />
Vuonna 2007 rakennettu pihatto sijaitsee Kirvun kylässä noin 6 kilometriä Pälkäneen keskustasta<br />
pohjoiseen Kangasalan kunnan rajalla. Toimintakokonaisuuteen kuuluva vanha<br />
navetta sijaitsee 400 metriä pihatosta kaakkoon. Tilan ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista.<br />
Noin 250 metriä rakennusten eteläpuolella kulkee Tampereelta Lahteen johtava<br />
valtatie 12 (Lahdentie). Pihatto ei kuitenkaan näy Lahdentielle, koska se sijaitsee laskevassa<br />
maastossa ja on rakennettu ympäristöään matalammalle.<br />
Ympäristössä on jonkin verran vakituista ja loma-asutusta sekä eläintiloja. Toimintaa lähinnä<br />
oleva naapurikiinteistö on lännessä Kangasalan puolella noin 230 metrin etäisyydellä<br />
oleva broileritila, jolla on broilerinkasvatushalleja Lahdentien molemmin puolin. Saman<br />
omistajan naapuritilalla on myös toistaiseksi asumaton rakennus. Pohjoispuolella metsän<br />
takana noin 320 metrin etäisyydellä uudesta pihatosta on vapaa-ajan käytössä oleva<br />
asuinrakennus. Lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä vanhasta navetasta Aittomäentien<br />
varrella on kaksi vakituista asuinrakennusta. Myös vanhan navetan itäpuolella noin<br />
440 metrin etäisyydellä on vakituista asutusta ja eteläpuolella noin 400 metrin etäisyydellä<br />
on karjatila. Pasi Mattila asuu noin 60 metrin päässä pihatosta.<br />
Tila sijoittuu Pälkäneveden vesistöalueelle (35.714). Lähimmät vesistöt ovat uudemmasta<br />
pihatosta 1,6 kilometrin etäisyydellä luoteessa oleva Raikunjärvi ja vanhasta navetasta 1,9<br />
kilometrin etäisyydellä idässä oleva Pälkänevesi. Eläinsuojaa ympäröivien peltojen ojat<br />
johtavat Pälkäneveteen. Lannanlevitysalojen vaikutukset kohdistuvat enimmäkseen suuriin<br />
vesistöihin, Pälkäneveden lisäksi Mallasveteen. Vedenlaadultaan Pälkäneveden yleistila<br />
on hyvä.<br />
Syksyllä 2010 tilan omasta porakaivosta otetun vesinäytteen (Kokemäenjoen Vesistön<br />
Vesiensuojeluyhdistys ry) analyysitulokset kuvaavat tutkituilta osin hyvää talousvettä.<br />
Eläinsuoja ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue,<br />
Isokangas-Syrjänharju (0463551, I-luokka), sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä<br />
pihattorakennuksesta lounaaseen. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuritai<br />
suojelualueita. Linnanvuoren pieni luonnonsuojelualue (muinaismuistoalue) sijaitsee<br />
noin 500 metriä rakennusten pohjoispuolella.
ELÄINSUOJAN TOIMINTA<br />
Aikaisempi toiminta tilalla<br />
3<br />
Tilalla on pidetty eläimiä kolmessa rakennuksessa. Maatalousyhtymä Pasi ja Sami Mattilan<br />
omistaman vanhan eläinsuojan lisäksi on rakennettu uusi pihatto vuonna 2007. Lisäksi<br />
käytössä on ollut toinen vanha navetta (Hiissa) eläinten karanteeni- ja varatiloiksi. Eläimet<br />
ovat olleet uuden pihaton osalta lietelantajärjestelmällä, mutta vanhojen navettojen osalta<br />
kuivikelannalla. Tilalla suunniteltiin lannan käsittelyn osalta niin sanottua suljettua kiertoa<br />
(lannan separointi kiintoaineeksi ja vedeksi), mutta sitä ei koskaan toteutettu laajassa mittakaavassa.<br />
Liete oli tarkoitus johtaa käsittelyyn suoraan lietekuiluista, eikä uuden pihaton<br />
yhteyteen rakennettu toiminnan laajentuessa lietteen varastointitiloja. Vanhan navetan<br />
osalta liete oli tarkoitus levittää sellaisenaan pelloille, ja lietteelle oli katettua varastointitilaa<br />
vanhan navetan yhteydessä neljässä eri betonisäiliössä yhteensä 2 150 m 3 . Toiminta<br />
ajautui konkurssiin vuonna 1999.<br />
Yleiskuvaus nykyisestä ja hakemuksen mukaisesta toiminnasta<br />
Tilalla on pidetty eläimiä koko ajan konkurssin jälkeenkin. Tilan eläinten lannankäsittely<br />
aivan pienimpiä vasikoita (115 kpl alle 6 kk) lukuun ottamatta tapahtuu lupahakemuksen<br />
mukaisesti lietelantajärjestelmällä. Kuivalanta, johon on sekoitettu turvetta ja olkea, varastoidaan<br />
pihaton läheisyydessä olevassa 3 740 m 3 :n varastossa. Eläinmäärä on konkurssin<br />
jälkeen laskenut siten, että tilalla oli alkuvuodesta 2011 noin 190 lypsylehmää ja saman<br />
verran hiehoja ja nuorkarjaa. Eläinmäärää lisätään vähitellen lupahakemuksen mukaiseksi<br />
ja lisäyksen myötä pihattoon asennetaan aiemman kolmen lypsyrobotin lisäksi myös neljäs<br />
robotti. Lupahakemuksen mukaisesti tilan maksimieläinmäärä tulee olemaan seuraava:<br />
304 lypsylehmää, 166 hiehoa ja 115 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa. Pihattonavetassa<br />
on tilat lypsylehmille, 40 hieholle sekä 68 vasikalle (alle 6 kk). Vanhassa navetassa<br />
pidetään pääosin hiehoja (126 kpl), lisäksi tilat on 47 vasikalle (alle 6 kk). Tilan lehmät uusitaan<br />
omasta tuotannosta ja kaikki sonnivasikat menevät välitykseen. Eläinmäärän kasvaessa<br />
tilalla erotellaan korkeatuottoiset ja matalatuottoiset lehmät erikseen. Matalatuottoisilla<br />
tarkoitetaan lähinnä umpeen menossa olevia lehmiä.<br />
Tilalle on lietelannan käsittely-yrityksestä luopumisen myötä rakennettu kesällä 2010 lietteen<br />
varastointia varten kolme uutta lietesäiliötä. Niiden läheisyydessä on myös lietteestä<br />
erotellulle kuiva-aineelle alun perin tarkoitettu pitkänmallinen betonipohjainen ja –<br />
reunainen toistaiseksi kattamaton varasto (3 740 m 3 ), jonka reunojen korkeus on noin 3<br />
m. Varastoon voidaan ajaa lastausta varten sisään. Tällä hetkellä siinä varastoidaan pikku<br />
vasikoiden tuottama kuivalanta. Tilan tulevaisuuden suunnitelmissa on mahdollisesti biokaasuntuotanto.<br />
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN<br />
Lannan käsittely ja varastointi<br />
Tilalla on tällä hetkellä lietelannan varastointiin käytettävissä betonisia lietesäiliöitä seuraavasti:<br />
Lietesäiliö v. 2010<br />
(uusi pihatto, kattamaton)<br />
Lietesäiliö v. 2010<br />
(uusi pihatto, kattamaton)<br />
Lietesäiliö v. 2010<br />
(uusi pihatto, kattamaton)<br />
2 500 m 3<br />
2 500 m 3<br />
2 500 m 3
4<br />
Lietesäiliö v. 1995<br />
(vanha navetta, katettu)<br />
Lietesäiliö v. 1975 (kunnostettu<br />
v. 2005, vanha navetta, katettu)<br />
Lietesäiliö v. 1993<br />
(vanha navetta, katettu)<br />
Lietesäiliö v. 1999<br />
(vanha navetta, katettu)<br />
750 m 3<br />
360 m 3<br />
130 m 3<br />
910 m 3<br />
Lietekuilut, uusi pihatto 905 m 3<br />
Lietekuilut, vanha navetta 250 m 3<br />
Vuokrasäiliö, Jaakko Myllymäki<br />
Ahotie 76, Pälkäne<br />
(v. 1995, kattamaton)<br />
380 m 3<br />
YHTEENSÄ 11 185 m 3<br />
Lisäksi tilalla on varaus vielä yhdelle 2 500 m 3 :n lietesäiliölle vuonna 2010 rakennettujen<br />
säiliöiden viereen. Hakija on arvioinut kaikki lietesäiliöt hyväkuntoisiksi. Lietesäiliöt täytetään<br />
altapäin ja vuonna 2010 rakennetuissa lietesäiliöissä on keskisalot mahdollista tulevaa<br />
kattamista varten. Vanhan navetan yhteydessä olevat lietevarastot ovat kaikki katettuja,<br />
materiaalina betoni. Lietekuiluissa on slalom –lannanpoisto, eli lannan kierrätys pääkouruissa<br />
tapahtuu pumppaamalla.<br />
Lannan levitys<br />
Lietelannan levitys tapahtuu kiekkomultaimella. Lannan levitykseen on käytettävissä kaikkiaan<br />
418 hehtaaria peltoa, joista omaa on 28 hehtaaria, vuokrapeltoa 152,7 hehtaaria ja<br />
sopimuspeltoa 242,7 hehtaaria. Pelloista noin 15 hehtaaria sijoittuu pohjavesialueille (Kollolanharju<br />
ja Syrjänharju-Konkinharju). Lietelannan levityspellot sijaitsevat tilan lähiympäristössä<br />
Kirvun kylän alueella ja Epalassa sekä muun muassa Pälkäneen kuntakeskuksen<br />
itäpuolella Vimmunkulmassa, eteläpuolella Kankahaisessa ja länsipuolella Seittyeessä<br />
ja Myttäälässä. Osa pelloista sijaitsee Kangasalan puolella, Pakkalan alueella.<br />
Pelloista pieni osa rajoittuu vesistöön.<br />
Lannan levityksestä tapahtuu hakemuksen mukaan 40 % viikoilla 15 – 21, 30 % viikoilla<br />
25 – 28 ja 30 % viikoilla 35 – 40. Lanta pyritään kuitenkin ajamaan pelloille pääasiassa<br />
keväällä ja kesällä, jolloin syyslevityksen osuus ei jää niin suureksi.<br />
Laiduntaminen<br />
Tilalla laidunnetaan ensisijaisesti tiineenä olevia hiehoja (hakemuksen mukaan 126 kpl).<br />
Laiduntaminen tapahtuu kesäkuusta lokakuuhun noin 4 – 5 kuukauden ajan, eläimiä ei<br />
tuoda yöksi sisään. Laidunaluetta on käytössä lähipelloilla noin 30 ha. Laidunala ei rajoitu<br />
vesistöön. Eläimillä ei ole laitumella ruokintapaikkaa, mutta niille järjestetään tarvittaessa<br />
juoma-altaat.<br />
Rehun valmistus<br />
Säilörehu valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin (noin 3 250 t/v). Eläinten ruokinta toteutetaan<br />
niin sanottuna aperuokintana. Rehu seostetaan rehuvarastossa ja levitetään<br />
mattoruokkijalla ruokintapöydälle. Pyöröpaalit puretaan eläinsuojan rehuvarastossa betonipohjalla,<br />
josta puristeneste johdetaan lietesäiliöön.
Vesihuolto ja jätevedet<br />
5<br />
Pihattorakennus saa käyttövetensä kahdesta porakaivosta. Vanhan navetan yhteydessä on<br />
yksi porakaivo. Siltä on liittymä myös kunnan vesijohtoverkkoon, mutta sitä ei ole otettu<br />
käyttöön. Veden laatua seurataan normaalien maitotilojen tapaan. Veden laadussa ja riittävyydessä<br />
ei ole ollut ongelmia.<br />
Pihaton kaikki jätevedet, myös wc-vedet, johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen jätevesien<br />
määräksi on hakemuksessa arvioitu 350 m 3 ja muiden pesuvesien määräksi 150 m 3 vuodessa.<br />
Tilalla tulee olemaan neljä lypsyrobottia, joiden vedenkulutus on myöhemmin saadun<br />
selvityksen mukaan noin 100 l/robotti/vrk (valmistajan arvio). Lisäksi tankinpesuun kuluu<br />
yhteensä 70 l/vrk. Näin laskien lypsyroboteista tulevien pesuvesien määräksi tulee vuosittain<br />
noin 172 m 3 , ja pesuvesien kokonaismääräksi 322 m 3 . Vanhan navetan vieressä on<br />
Atomar Oy:n panospuhdistamo. Se on asennettu maitohuoneen jätevesien käsittelyä varten<br />
vuonna 1993 – 1994. Puhdistamo on toiminut hyvin. Nykyään sitä käytetään asuinrakennuksen<br />
jätevesien ja vanhan navetan wc-vesien sekä muiden jätevesien käsittelyyn.<br />
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen<br />
Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat lähinnä kuolleet eläimet, paalimuovit ja pilaantunut rehu.<br />
Kuolleita eläimiä toimitetaan raatokuljetukseen noin 2 000 kg vuodessa. Niille ei ole<br />
raatokonttia tai erityistä keräyspaikkaa. Paalimuovit toimitetaan jätteen keräykseen ja pilaantunut<br />
rehu sekoitetaan lannan joukkoon. Lisäksi toiminnassa syntyy erilaisia ongelmajätteitä,<br />
kuten jäteöljyjä ja loisteputkia. Ne toimitetaan ongelmajätekeräykseen.<br />
Liikenne<br />
Liikennöinti tilalle tapahtuu Aittomäentieltä, josta tilalle on rakennettu oma tieyhteys. Aittomäentieltä<br />
on liittymä Iharintielle ja edelleen Lahdentielle. Lantaa kuljetetaan noin 480<br />
kuormaa vuodessa. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja rehurekka noin kerran viikossa.<br />
Teuraskuljetuksia suoritetaan noin 25 kertaa vuodessa.<br />
Polttoaineet ja kemikaalit<br />
Tilalla ei varastoida polttonesteitä. Voiteluöljyjä varastoidaan noin 200 litraa betonipohjaisessa<br />
varastossa. Tilalla säilytetään ja käytetään lisäksi lypsykoneen ja tankin pesuaineita<br />
(natriumhydroksidi, fosfori-/typpihappo), vedinten pesuharjojen puhdistusainetta (vetyperoksidi),<br />
jodipohjaista vedinkastoainetta, nestetyppeä sperman säilytykseen, yleispesuainetta,<br />
pieniä määriä erilaisia lääkkeitä sekä propyleeniglykolia. Säilytys tapahtuu<br />
pihaton sisätiloissa.<br />
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)<br />
Hakija ei ole esittänyt arviotaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta tilalla.<br />
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen<br />
Hakijan mukaan lietesäiliöiden vauriotilanteisiin varaudutaan ja tilan henkilökuntaa on ohjeistettu<br />
vauriotilanteiden varalta. Eläinsuojien lietekanaviin mahtuu noin kahden viikon lietemäärä.<br />
Tarvittaessa läheinen pelto-oja (Korteoja) tukitaan tilapäisesti, jottei häiriötilanteessa<br />
ylivuotava liete pääse leviämään lähipeltoa laajemmalle. Tilalle varataan turvetta<br />
pienten liete- tai öljyvuotojen imeyttämiseksi. Tarttuvien tautien estämiseksi työntekijät<br />
kulkevat navettaan sellaisen tilan läpi, jossa he riisuvat siviilivaatteet ja vaihtavat ne työvaatteisiin.<br />
Lisäksi heitä varten on varattu erilliset suojavarusteet. Vierailijat ohjataan tiloihin,<br />
joissa navetan työntekijät eivät käytä työvaatteita, ja heille annetaan suojavarusteet.<br />
Eläinlääkäri ja siementäjä käyttävät kenkien desinfiointia. Sähkökatkosten varalta on automaattikäynnisteinen<br />
aggregaatti.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN<br />
6<br />
Toiminnasta syntyvä kuormitus on tyypillistä maatalouden hajakuormitusta ja sen vaikutukset<br />
rajoittuvat pääosin maatalousvaltaiselle alueelle. Toiminta on myös kaavoituksen<br />
mukaista. Yleisesti eläinsuojien toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia ympäristövaikutuksia<br />
voivat olla päästöt pinta- ja pohjavesiin ja ilmaan sekä liikenteen aiheuttama melu ja muu<br />
häiriö. Pihattonavetta lietesäiliöineen sijaitsee metsäsaarekkeiden välisellä alueella eikä<br />
siten merkittävästi vaikuta peltomaiseman avoimuuteen.<br />
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY<br />
Lupahakemuksen täydennykset<br />
<strong>Aluehallintovirasto</strong> on pyytänyt hakemukseen liittyviä täydennyksiä 21.10.2010 päivätyllä<br />
täydennyspyyntökirjeellä, hakemusta on täydennetty 17.11.2010. Täydennys koski koko<br />
lupahakemusta. Lisäksi hakemusta on täydennetty muistiolla puhelinkeskusteluista<br />
22.11.2010 ja 23.11.2010 sekä tarkastuskäynnistä (24.2.2011) tehdyllä pöytäkirjalla. Hakemuksen<br />
eläinmäärää sekä eläinsuojien ja lantavarastojen mitoituksia on tarkennettu<br />
15.3.2011.<br />
Lupahakemuksesta tiedottaminen<br />
Hakemus on kuulutettu Pälkäneen kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-<br />
Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 2.12.2010 – 3.1.2011. Ympäristölupahakemus<br />
ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Pälkäneen<br />
kunnanvirastossa osoitteessa Keskustie 1, 36600 Pälkäne.<br />
Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 §:n mukaisesti<br />
niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.<br />
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset<br />
Tilalla on tehty tarkastuskäynti 24.2.2011. Käynnistä tehtiin tarkastuspöytäkirja, joka on liitetty<br />
hakemusasiakirjoihin.<br />
Lausunnot<br />
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pälkäneen kunnanhallitukselta, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta<br />
(Pälkäneen kunnan ympäristölautakunta) sekä valvontaviranomaiselta<br />
(Pirkanmaan ELY-keskus). Lisäksi hakemuksesta pyydettiin lausunto Kangasalan<br />
kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, koska toiminta sijoittuu aivan Kangasalan kunnan<br />
rajalle.<br />
Pälkäneen kunnanhallitus antoi lausuntonsa kokouksessaan 20.12.2010 (§ 336). Lausunnossaan<br />
se toteaa, että Aapis Maito Oy:n ympäristölupahakemus koskee maidontuotantoa<br />
tiloissa, jossa jo aikaisemmin on harjoitettu vastaavaa toimintaa. Kunnanhallitus puoltaa<br />
hakemusta.<br />
Pälkäneen kunnan ympäristölautakunta antoi lausuntonsa kokouksessaan 20.12.2010 (§<br />
49). Lausunnossaan se katsoo tärkeäksi, että lupamääräyksissä huomioidaan seuraavat<br />
asiat:<br />
Pyöröpaalien purkupaikalla on huolehdittava siitä, että puristenesteet<br />
eivät aiheuta valumia maaperään tai vesistöön<br />
Lietesäiliöiden riittävyys tulee varmistaa kaikissa tilanteissa<br />
Lietesäiliöiden kunto tulee tarkistaa säännöllisesti<br />
Lietelannan käsittelyn, kuljetusten ja levityksen tulee tapahtua niin, että<br />
valumien riskit ovat mahdollisimman pienet
7<br />
Lietelannan käsittelyssä tapahtuvien vahinkotilanteiden varalle tulee<br />
laatia toimintasuunnitelma<br />
Toiminnanharjoittajalta edellytetään suunnitelmaa vesiensuojelutoimenpiteistä<br />
niillä alueilla, joille lietelantaa levitetään<br />
Lietelannan levitystä pohjavesialueilla ei tule sallia kasvukauden ulkopuolella<br />
Pirkanmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa 10.1.2011 (PIRELY/1420/07.00/2010).<br />
Lausunnossaan se toteaa, että kysymyksessä on olemassa oleva toiminta. Toiminnalle<br />
ko. eläinsuojassa on voimassa oleva Pirkanmaan ympäristökeskuksen 25.10.2006 antama<br />
lupapäätös. Erityisesti lannan käsittelyjärjestelmän osalta nykyinen toiminta ei vastaa<br />
alkuunkaan lupapäätöksessä esitettyä. Tästä johtuen on edellytetty uutta lupakäsittelyä.<br />
Hakemuksessa esitetyllä eläinmäärällä on laskennallinen vuotuinen lantamäärä 10 497 m 3<br />
ja lietelannan varastoimistilavuutta on kaikkiaan 10 555 m 3 . Lietesäiliöt ovat suurelta osin<br />
(7500 m 3 ) kattamattomia, jolloin sadevedet on huomioitava mitoituksessa. Sadevesille on<br />
varattava noin 750 m 3 . Lietesäiliöihin johdetaan lisäksi maitohuonevedet ja eläinsuojan<br />
muut pesuvedet, joiden määrän luotettava arviointi on vaikeaa. Tämän kokoluokan eläinsuojassa<br />
pesuvesien määräksi on kuitenkin arvioitava vähintään 1000 m 3 /vuosi. Näin ollen<br />
lietesäiliöiden tilavuus ei täytä vuoden varastoimisaikaa vastaavaa vaatimusta. Lupahakemusasiakirjoista<br />
ilmenee, että tiineitä hiehoja on tarkoitus ainakin jossain määrin laiduntaa.<br />
Tällä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä säiliöiden tilavuuden riittävyyteen.<br />
Suurehkolla lannan syyslevitysmäärällä ei myöskään voida perustella säiliöiden alimitoitusta.<br />
Sitä vastoin säiliöiden kattaminen vähentäisi merkittävästi tilavuusvajetta. Hajuhaittojen<br />
vähentämiseksi ei säiliöiden kattamisvelvoitetta ole ELY-keskuksen käsityksen mukaan<br />
kuitenkaan perusteltua asettaa, koska kysymyksessä on hyvin kuorettuva naudan<br />
lietelanta.<br />
Lannan levitykseen käytettävissä olevaksi peltopinta-alaksi on ilmoitettu 418 hehtaaria tarvittavan<br />
vähimmäispeltopinta-alan ollessa lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle noin<br />
300 hehtaaria. Peltoalasta noin 15 hehtaaria sijaitsee pohjavesialueella.<br />
Syrjänharjun länsipuolella oleva peltolohko sijaitsee kokonaisuudessaan Syrjänharjun-<br />
Konkinharjun (tunnus 04439951 B) 1-luokan pohjavesialueella varsinaisen pohjaveden<br />
muodostumisalueen ulkopuolella. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan pohjavesialue<br />
on pääasiassa antikliininen eli vettä ympäristöön purkava. Pyhäjärven rantaviiva<br />
on vettä läpäisevä ja virtausta tapahtuu molempiin suuntiin. Pohjaveden virtaussuunta lohkon<br />
kohdalla ei ole tiedossa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan lietelannan levitys ko. peltolohkolle<br />
aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen pohjavesien pilaantumisriskin ja lannan<br />
levitys lohkolle tulisi kieltää.<br />
Kollolanharjun molemmin puolin on peltolohkoja, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan Kollolanharjun<br />
(tunnus 0463502 A) 1-luokan pohjavesialueella varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen<br />
ulkopuolella. Hertta-tietojärjestelmän mukaan kyseinen pohjavesialue on<br />
pääasiassa antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava. Pohjavesi virtaa todennäköisesti<br />
poispäin pohjavesialueesta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan lannan levitystä lohkoille<br />
tulisi kuitenkin rajoittaa pohjavesien pilaantumisriskin välttämiseksi niin, että lannan levitys<br />
olisi kiellettävä kokonaan Kollolanharjun kaakkoiskulmassa olevalla pienellä lohkolla ja<br />
muilla lohkoilla lannan levitys olisi mahdollista ainoastaan kasvukaudella. Lohkot on tarkennettu<br />
lausunnon liitekartoilla.
8<br />
ELY-keskus toteaa myös, että syyslevityksen osuus (30 %) on korkeahko. Syyslevitys aiheuttaa<br />
pahimmillaan suuria ravinnetappioita ja vastaavaa vesistökuormitusta. Muilta osin<br />
ELY-keskuksella ei ole huomauttamista hakemuksesta.<br />
Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut lausuntonsa kokouksessaan<br />
23.2.2011 (§ 21). Lausunnossaan se toteaa, etteivät ympäristölupahakemuslomakkeessa<br />
esitetty eläinmäärä ja sen liitteenä olevissa eläinsuojien pohjapiirustuksissa esitetyt eläinmäärät<br />
vastaa toisiaan. Lautakunta edellyttää myös nitraattiasetuksen noudattamista ja<br />
huomioi erityisesti talousvesikaivojen ympärille jätettävät suojavyöhykkeet. Lannan levitysajankohtaa<br />
valittaessa on tarpeen mukaan syytä ottaa huomioon lannan levityksestä aiheutuva<br />
hajuhaitta naapureille. Lannanlevitystä ei tule sallia pohjavesialueilla pohjaveden<br />
pilaantumisvaaran vuoksi. Pelloilla, joille levitetään, sijaitsee useita kaivoja. Kaivovesien<br />
laatua tulee tarkkailla ja säännöllistä tarkkailua varten tulee laatia suunnitelma. WC-vesien<br />
käsittelyssä tulee huolehtia, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa.<br />
Muistutukset ja mielipiteet<br />
Hakemusta koskien jätettiin kaksi muistutusta. Toinen muistuttajista oli yksityinen henkilö<br />
ja toinen Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalue.<br />
Muistuttaja AA:n näkemyksen mukaan Aapis Maito Oy:n tulee selvittää talousvesikaivojen<br />
sijainti kaikilla niillä alueilla, joille aiotaan levittää sen tuottamaa lantaa. Valtioneuvoston<br />
asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta määrätään<br />
talousvesikaivojen ympärille 30 – 100 metrin levyinen suojavyöhyke, joka tulee jättää<br />
käsittelemättä kotieläinten lannalla. Muistuttajan tilalla sijaitsee talousvesikaivo noin 12<br />
metrin päässä tilan rajasta, joka on sopimuksella Aapis Maito Oy:n lannanlevitysaluetta.<br />
Muistuttajan mukaan tässä tapauksessa suoja-alueeksi pitäisi määrätä 100 metriä, koska<br />
kaivo on noin 10 metriä syvä rengaskaivo ja maalaji kaivon ympärillä on hieno hieta.<br />
Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalue edellyttää, että tilan toiminta järjestetään<br />
siten, ettei tilalta synny valumia ja sitä kautta vesistön kuormitusta. Erityistä huomiota<br />
tulee kiinnittää nuorkarjan tai muiden eläinten mahdollisten jaloittelutarhojen hulevesien<br />
keräämiseen ja niiden pääsyn estämiseen läheiseen valtaojaan. Kalastusalue vaatii, ettei<br />
tilalla muodostuvan lietteen kuljetuksesta ja levityksestä aiheudu vesistökuormitusta. Liete<br />
on levitettävä sallittuina aikoina pelloille, joista ei ole mahdollista aiheuttaa ravinnekuormitusta<br />
pinta- ja pohjavesille. Mikäli lietettä joudutaan läjittämään tilapäisesti johonkin, on siitä<br />
tehtävä erillinen määräys lupaehtoihin.<br />
Tilan mahdollisen vesistökuormituksen havaitsemiseksi kalastusalue esittää, että lupaan<br />
asetetaan tarkkailuvelvoite koskien alapuolisen valtaojan veden laatua. Mikäli havaitaan,<br />
että tilan toiminnalla ei ole vaikutusta ojan veden laatuun, voidaan tarkkailuvelvoite esimerkiksi<br />
viiden vuoden kuluttua purkaa.<br />
Hakijan kuuleminen ja vastine<br />
Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalueen lausuntoon viitaten hakija toteaa, että<br />
karja on pihatossa irrallaan, joten jaloittelutarhaa ulkona ei tarvita. Liete levitetään luvalliseen<br />
aikaan turvallisesti eikä tilapäiseenkään läjittämiseen ole tarvetta. Vesistötarkkailuvaatimusta<br />
hakija ei koe tarpeelliseksi, koska edellä esitetyn jälkeen sellaiselle ei ole perusteita.<br />
Lähinaapurin talousvesikaivon hakija toteaa sijaitsevan lannanlevityslohkon vieressä. Talousvesikaivot<br />
ovat kyseisen viljelijän kartoista jääneet vahingossa pois, mutta ne tullaan<br />
kuitenkin huomioimaan. Muistutuksessa esitetyn kaivon osalta hakija katsoo 40 metrin<br />
suoja-alueen riittäväksi, koska pelto viettää kaivosta pois päin ja pellon pohjamaa on savea.
9<br />
Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon viitaten hakija toteaa että lannan käsittely ei todellakaan<br />
vastaa aiempaa, jolloin lannankäsittely perustui lietteen separointiin ja nesteen<br />
puhdistamiseen. Hakijalla on varalla iso kattamaton lantala, mutta puhdistetun nesteen<br />
säilytykselle ei aiemmin ole tehty varastoja. Lantala, joka on kooltaan 3 740 m 3 , toimii tarvittaessa<br />
lisävarastona lannan varastointitilan varmistamiseksi. Kattamattomat säiliöt ovat<br />
4 metriä korkeita, joten sadevesivaran vaatimus on hakijan mukaan ylimitoitettu, 0,3 metrin<br />
sadevesivara tarkoittaa kyseisissä lietealtaissa yhteensä 585 m 3 tilavuutta.<br />
Säiliöiden kattaminen on tarkoitus tehdä mahdollisesti seuraavassa vaiheessa kaasujen<br />
talteenoton yhteydessä. Asia ei ole vielä ajankohtainen.<br />
Pälkäneen ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti lietteen levitystä tehdään pohjavesialueille<br />
vain kasvukauden aikana. Hakija ymmärtää myös vesiensuojelutoimenpiteinä<br />
riittävät suoja-alueet. Mikäli pohjavesialueella olevat pellot todetaan lannanlevitykseen<br />
kelpaamattomiksi, ne voidaan poistaa hakemuksesta, koska ne eivät ole hakijan hallinnassa<br />
tai omistuksessa.<br />
Hakija täydensi vielä 14.3.2011 vastineestaan pois jääneen osion. Hakijan mukaan eläinmäärissä<br />
pohjapiirustuksessa on suunnittelijalta jäänyt merkitsemättä osastojen 7 ja 8<br />
paikat. Lisäksi osastojen 3, 5 ja 7 sekä 4, 6 ja 8 väliaidat ovat siirrettäviä. Lypsylehmien<br />
määrää voidaan näin säätää tarpeen mukaan. Navetassa on erilliset hoitokarsinat, joten<br />
"hoitoparret" ovat normaaleja eläinpaikkoja.<br />
ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS<br />
Ratkaisu<br />
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Aapis Maito Oy:lle ympäristöluvan<br />
eläinsuojan toiminnalle (maidontuotanto) Pälkäneen kunnan Kirvun kylään Aapismaito<br />
(635-410-5-55) ja Mattila (635-410-6-12) nimisille kiinteistöille.<br />
Ympäristölupa myönnetään enintään 304 lypsylehmän, 166 hiehon ja 115 vasikan (alle 6<br />
kk) pitämiselle eläinsuojassa olevien eläinpaikkojen ja lupahakemuksen mukaisesti. Pihattonavetassa<br />
on tilat 304 lypsylehmälle, 40 hieholle ja 68 vasikalle (alle 6 kk). Vanhassa<br />
navetassa on tilat 126 hieholle ja 47 vasikalle (alle 6 kk). Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta<br />
ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen.<br />
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi<br />
1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan, jäte- ja pesuvesien varastointi<br />
Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien<br />
pesu- ja jätevedet (lukuun ottamatta wc-vesiä) tulee varastoida vesitiivistä materiaalia<br />
olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei pääse missään tilanteessa valumaan<br />
ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa<br />
siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Tilan käytössä tulee olla lietesäiliötilavuutta<br />
(ilman sadevesiä) vähintään 10 271 m 3 . Avonaisiin lietesäiliöihin tulee varata<br />
lisäksi sadevesivaraa 30 cm/lietesäiliö. Kuivalantalatilavuutta tulee olla vähintään<br />
460 m 3 (ilman sadevesiä). Mikäli kuivalantavarasto ei ole katettu, tulee varata lisäksi<br />
sadevettä varten 0,1 m 3 /m 2 . Tilan lietesäiliöiden, kuivalantalan, eläinsuojien pohjarakenteiden<br />
ja lietekuilujen tulee olla vesitiiviistä materiaalista (vähintään K30-2 luokkaa)<br />
ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien<br />
rakentamismääräysten ja –ohjeiden mukaisesti rakennettuja.
10<br />
Kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5<br />
metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten<br />
ja –ohjeiden mukaisesti. Liete/lantavarastojen lastausalueiden<br />
tulee olla tiivispohjaisia.<br />
Liete- ja kuivalannan varastotilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla<br />
on tarkistettava niiden kunto. Havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi.<br />
Säilörehun varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai<br />
maaperän pilaantumista. Pyöröpaalien purku tulee tehdä tiiviillä pohjalla, josta puristenesteet<br />
tulee johtaa lietesäiliöön.<br />
2. Lannan, puristenesteen sekä pesuvesien levitys ja käsittely<br />
Liete- ja kuivalanta, puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojien muut<br />
pesu- ja jätevedet (lukuun ottamatta wc-vesiä) tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla<br />
lannoitteena. Lietettä/lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan<br />
omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle<br />
voimassa oleva luovutussopimus.<br />
Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään pihattonavetan sosiaalitilojen<br />
WC-vedet valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen<br />
ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti viimeistään 15.3.2016 mennessä<br />
johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Vanhan navetan sosiaalitilojen WC-vedet<br />
tulee käsitellä asetuksen (209/2011) mukaisesti johtamalla ne panospuhdistamoon.<br />
Sako- ja umpikaivolietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle<br />
laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä.<br />
Lietesäiliöiden ja kuivalantalan tyhjennyksestä ja lannan kuljetuksesta ei saa aiheutua<br />
ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta,<br />
kuten haju- tai meluhaittaa tai päästöjä ympäristöön. Kattamattomat lietesäiliöt<br />
tulee täyttää altapäin. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee<br />
kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Toiminnanharjoittaja<br />
vastaa myös käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan kuljetuksesta ja<br />
levityksestä. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman<br />
pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi<br />
mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin<br />
etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa<br />
neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten,<br />
että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää<br />
siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat.<br />
Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä riittävästi<br />
eläinmäärää ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Ympäristölupahakemuksen mukaisella<br />
maksimieläinmäärällä lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla<br />
käytettävissä vähintään 292 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee huomioida valtaojien<br />
ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lannan/lietteen<br />
peltolevityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/200)<br />
määräyksiä. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että myös lietteen/lannan vastaanottajat<br />
ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta
11<br />
peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. Levityksessä<br />
tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve<br />
sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.<br />
Lietteen/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään<br />
maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa<br />
voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan<br />
1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan<br />
tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen.<br />
Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa<br />
kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö<br />
on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan<br />
pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia.<br />
Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus<br />
ylittää 10 %.<br />
Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille (ei pohjaveden muodostumisalueelle eikä pohjavesialueen<br />
reunavyöhykkeelle) ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai muitakaan<br />
nestemäisiä orgaanisia lannoitteita, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin<br />
tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei<br />
aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle<br />
muodostumisalueelle, mutta kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen<br />
reunavyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi.<br />
Kuivalantaa ei kuitenkaan voida levittää tämän päätöksen liitteenä 4 olevaan karttaan<br />
merkitylle peltolohkolle pohjavesialueen reunavyöhykkeellä. Kasvinsuojeluaineita<br />
käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn.<br />
Levitettäessä lietettä/lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen<br />
ympärille on jätettävä vähintään 30-100 m:n levyinen suoja-alue maaston korkeusolosuhteista,<br />
kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lietteellä/lannalla.<br />
3. Laidunnus<br />
Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen<br />
vaaraa. Laiduntavien eläinten määrä ei saa ylittää laidunalueen maaperän tai<br />
kasvillisuuden kestävyyttä. Lisäksi on huolehdittava siitä, etteivät sallitut lannoitustasot<br />
ylity. Laidunalueet tulee hoitaa niin, että niille ei muodostu nurmesta vapaita<br />
eroosioherkkiä alueita. Laitumelle johtavien teiden tulee olla päällysteiltään sellaisia,<br />
että ne kestävät eläinten kulkemisen eivätkä liety. Kulkuväylät on pidettävä siistinä ja<br />
niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain lantalaan. Rantaan rajoittuville<br />
laitumille ei saa järjestää lisäruokintaa ja eläinten pääsy vesirajaan saakka on<br />
estettävä aitauksella. Laiduntamista tulee välttää alle 30-100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista.<br />
4. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen<br />
Toiminta tilalla tulee järjestää siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnanharjoittajan<br />
on huolehdittava siitä, että ongelmajätteet (loisteputket, akut, jäteöljyt,<br />
lääkkeet ym.) toimitetaan ympäristöluvanvaraiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan.<br />
Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne niille<br />
järjestettyihin vastaanottopaikkoihin.
12<br />
Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen<br />
tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä<br />
jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan<br />
varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta, ja muuna aikana yli kaksi<br />
vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa<br />
ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen<br />
kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Ruhojen ja muun eläinjätteen lyhytaikaistakin<br />
(alle 2 vrk) varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen<br />
varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat auringolta, sateelta ja tuhoeläimiltä<br />
suojassa. Varasto tulee sijoittaa niin, että se on naapureihin nähden suotuisassa<br />
paikassa.<br />
5. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi<br />
Polttonesteet ja kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu<br />
vaaraa terveydelle, pinta- ja pohjavesille tai muulle ympäristölle. Onnettomuus- ja<br />
vahinkotilanteiden varalle tilalla on aina oltava riittävä määrä sopivaa imeytysainetta.<br />
Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden on oltava kannellisia ja<br />
ne on merkittävä asiallisesti niiden sisällön mukaan.<br />
Mikäli tilalle jatkossa tulee ulkotiloihin maanpäällisiä polttonestesäiliöitä, tulee niiden<br />
olla kaksoisvaippasäiliöitä tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset<br />
vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella<br />
tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon<br />
johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna myös<br />
ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla.<br />
6. Toiminnan tarkkailu ja raportointi<br />
Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan kuntoa on tarkkailtava ja huollettava niitä<br />
säännöllisesti. Tilan tekniset laitteet on pidettävä toimintakunnossa, ja kunnossapitoa<br />
on tehtävä säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai<br />
ympäristölle voidaan välttää. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai<br />
toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntyyn, on ne korjattava<br />
välittömästi. Tarkkailusta ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastusten<br />
päivämäärät, tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimenpiteet. Pyydettäessä kirjanpito<br />
on esitettävä valvontaviranomaiselle.<br />
Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja<br />
liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.<br />
Toiminnan mahdollista vaikutusta alueen pohjavesiin on tarkkailtava pihaton itäpuolen<br />
porakaivosta otattamalla vesinäytteet asiantuntijan toimesta ja analysoitava akkreditoidussa<br />
laboratoriossa vähintään kerran vuodessa. Tulokset tulee toimittaa alla<br />
mainitun vuosiraportoinnin yhteydessä valvontaviranomaiselle. Näytteet tulee ottaa<br />
ainakin viiden vuoden ajan, jonka jälkeen valvontaviranomainen ratkaisee jatkotarkkailun<br />
tarpeen. Näytteistä tulee analysoida ainakin nitraatti-, nitriitti- sekä ammoniumtyppi,<br />
lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit sekä suolistoperäiset enterokokit.<br />
Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida<br />
toiminnastaan seuraavat vuositiedot:<br />
- eläinten määrät<br />
- toiminnassa muodostuvan liete- ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi)
13<br />
- lietteen/lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja –ajankohdat<br />
- kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat<br />
- jätteiden laji, määrä, toimituspaikka<br />
- lanta-analyysin tulokset<br />
- porakaivosta otetun vesinäytteen tulokset<br />
- tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista<br />
- uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset<br />
- uudet tai muuttuneet lietesäiliöiden vuokrasopimukset<br />
Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee lähettää vuosittain seuraavan vuoden<br />
helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle,<br />
ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia<br />
käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI –järjestelmää, www.tyvi.fi tai vastaavaa<br />
järjestelmää valvontaviranomaisen ohjeen mukaan).<br />
7. Häiriö- ja poikkeustilanteet<br />
Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai<br />
saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan<br />
ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.<br />
Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten<br />
vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden<br />
uusiutumisen ehkäisemiseksi.<br />
Tilalle on laadittava suunnitelma ympäristöhaittoja aiheuttaviin häiriötilanteisiin varautumisesta<br />
31.12.2012 mennessä ja se on esitettävä vuotta 2012 koskevan vuosiyhteenvedon<br />
yhteydessä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja sitä on täydennettävä<br />
valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla.<br />
8. Muut määräykset<br />
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön<br />
kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin<br />
soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.<br />
Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Pirkanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle<br />
tämän päätöksen mukaisten eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista muutoksista,<br />
joilla on vaikutusta ympäristöön. Muutos voi koskea esimerkiksi eläinmääriä<br />
tai lannan varastointia, tuotantoa tai ympäristön pilaantumisriskiä. Myös toiminnan<br />
lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. Mikäli toiminta<br />
muuttuu tai olennaisesti laajenee, on haettava ympäristöluvan muuttamista.<br />
RATKAISUN PERUSTELUT<br />
Luvan myöntämisen edellytykset<br />
Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos<br />
toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten<br />
vaatimukset.<br />
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää,<br />
ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon<br />
ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2)
14<br />
merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain<br />
7-9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka<br />
vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista<br />
toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain<br />
17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan<br />
toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi<br />
noudatettava, mitä 6 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön<br />
pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava<br />
siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista<br />
voidaan ehkäistä.<br />
Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan muun muassa<br />
kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai<br />
kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta<br />
ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman<br />
lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa<br />
otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen<br />
voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.<br />
Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset<br />
määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä<br />
ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden<br />
synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin<br />
mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan<br />
käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.<br />
Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut<br />
<strong>Aluehallintovirasto</strong> myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien<br />
toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla<br />
annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.<br />
Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön,<br />
eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainnin<br />
naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai<br />
muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää<br />
luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan<br />
myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta.<br />
Luvanhakijalla on katsottu olevan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä<br />
asiantuntemus ja hakemuksessa esitetyt suunnitelmat huomioon ottaen voidaan arvioida,<br />
että tilalla toimitaan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti.<br />
Lupamääräysten perustelut<br />
Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta<br />
vähennettynä mahdollisella laidunkauden pituudella. Lietelantaa muodostuu
15<br />
tilalla vuosittain maksimieläinmäärällä laskettuna 9 786 m 3 ja kuivalantaa 460 m 3 . Tilalla<br />
on käytössään laskennallisesti 11 185 m 3 lietelantatilavuutta, osa lietesäiliöistä<br />
on kuitenkin kattamattomia, joten todellinen lietesäiliötilavuus on 10 586 m 3 . Lisäksi<br />
lietesäiliöihin johdetaan puristeneste sekä pesuvedet, puristenestettä muodostuu<br />
hakemuksen mukaisesta esikuivatusta rehumäärästä 163 m 3 ja pesuvesiä 322 m 3 .<br />
Kuivalantatilavuutta on 3 740 m 3 , ja sitä tarvitaan kattamattomassa lantalassa laskennallisesti<br />
580 m 3 . Lietesäiliö- ja kuivalantalatilavuudet ovat riittävät.<br />
Liete/kuivalannan varastotilojen ja eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä<br />
materiaalia, sillä lannan, pesuvesien ja puristenesteen käsittelystä tai varastoinnista<br />
tilalla ei saa seurata valumia tai vuotoja, joista voi aiheutua maaperän tai pohja-<br />
ja pintavesien pilaantumista tai sen vaaraa, ja että käsittely tapahtuu valtioneuvoston<br />
asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta<br />
(931/2000, nk. nitraattiasetus) mukaisesti. Puristeneste kuormittaa vesiä<br />
korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi.<br />
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4)<br />
mukaan kattamattomat kuivalantalat tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella<br />
ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta<br />
esim. betonista tai asfaltista. Aapis Maito Oy:n hakemuksessa esittämään betonipohjaiseen<br />
kuivalannan varastotilaan voidaan ajaa sisään lannan käsittelyä varten.<br />
Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan,<br />
että käytössä oleva varastointitilavuus ei pienene, ja päästöjä maaperään tai<br />
pohja- ja pintavesiin ei synny. (Lupamääräys 1)<br />
Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä liete/lanta voidaan<br />
hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny. Lannan levitykseen<br />
tulee olla peltoa 1 hehtaari/1,3 lypsylehmää, 1 hehtaari/3,5 hiehoa ja 1 hehtaari/11<br />
(alle kuuden kuukauden ikäistä) nuorkarjaa. Vähimmäispinta-alavaatimus perustu<br />
karjalannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen<br />
hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön laatiman<br />
Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen I/2010 mukaisesti. Aapis Maito Oy:llä on<br />
käytössään yhteensä 418 ha peltoa, joten peltoala on riittävä. Lietettä/lantaa sekä<br />
pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa<br />
vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä.<br />
Lietteen/lannan levitystä pohjavesialueille on rajoitettu pohjavesien suojelemiseksi,<br />
ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan pohjavesien pilaaminen on kiellettyä.<br />
Karjatilojen maitohuoneiden jätevesiä sekä wc-vesiä koskee talousvesiasetus<br />
(209/2011), joka edellyttää jätevesien asianmukaista käsittelyä siten, että asetuksessa<br />
säädetyt vaatimukset täyttyvät. Samoin ympäristöministeriön antaman Kotieläintalouden<br />
ympäristönsuojeluohjeen I/2010 mukaan wc-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön.<br />
Määräyksen tarkoituksena on myös ehkäistä lannan kuormauksesta, kuljetuksesta<br />
sekä levityksestä lähiasutukselle aiheutuvia haittoja. Lannan levityksestä aiheutuvaa<br />
hajuhaittaa sekä typpipäästöä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman<br />
nopeasti ja kuljetukseen käytettävän tiestön siivoamisella vähentää haju- ja<br />
yleistä viihtyisyyshaittaa. (Lupamääräys 2)
16<br />
Laiduntamiseen liittyy ravinteiden huuhtoutumis- ja ylilannoitusriski. Laidunalueiden<br />
hoito on tarpeen pinta- ja pohjavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi ja<br />
laidunalueet on rajattava vesistöstä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ravinteita<br />
vesistöön. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen<br />
estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön<br />
rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan<br />
huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys<br />
laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien<br />
suojelemiseksi. (Lupamääräys 3)<br />
Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä<br />
noudattaen. Toimittamalla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaisiin paikkoihin,<br />
ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista ja ympäristön pilaantumista. Jätelain<br />
mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että<br />
jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle<br />
tai terveydelle. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on hyödynnettävä jätelain mukaan,<br />
mikäli se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia<br />
verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Euroopan parlamentin ja<br />
neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä<br />
eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen<br />
varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen<br />
ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 4)<br />
Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän,<br />
pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Polttonesteiden ja kemikaalien<br />
varastointiin liittyy ympäristöriskejä, joiden minimointi mm. pitämällä imeytysainetta<br />
saatavilla, on tärkeää. (Lupamääräys 5)<br />
Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu valvontaa varten.<br />
Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa, että toiminnanharjoittajalla<br />
on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa, ja että lanta voidaan levittää pellolle<br />
asianmukaisesti, ja että pellot ovat sellaisia, että lantaa voi levittää niille kuormittamatta<br />
kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. Tilan porakaivon tarkkailuvelvoite on<br />
annettu mahdollisten eläinsuojan tai lietesäiliöiden vuotojen havaitsemiseksi mahdollisimman<br />
aikaisessa vaiheessa. (Määräys 6)<br />
Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteessa, jossa ympäristölle<br />
on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa. (Lupamääräys 7)<br />
Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan tarkistamista. Toiminnan<br />
loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat<br />
alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Toiminnan lopettaminen<br />
edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja jätteet on poistettu. Toiminnanharjoittajan<br />
on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten<br />
vähentämismahdollisuuksista ja seurattava toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan<br />
kehittymistä. (Lupamääräys 8)<br />
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN<br />
<strong>Aluehallintovirasto</strong> on päätöksessään ottanut huomioon annetuissa lausunnoissa ja<br />
jätetyissä muistutuksissa esille tuotuja asioita erityisesti lupamääräyksistä 1, 2 ja 6
17<br />
ilmenevällä tavalla. Hakija on myös antamassaan vastineessa esittänyt lisätietoja<br />
koskien eläinten laiduntamista, lannan käsittelyä ja varastointia aiemmin tässä päätöksessä<br />
näkyvällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on myös tarkentanut hakemuksen<br />
eläinmäärä sekä eläinpaikkatietoja. Niin Pirkanmaan ELY-keskuksen kuin kuntien<br />
ympäristönsuojeluviranomaiset ovat lausunnoissaan kiinnittäneet erityistä huomiota<br />
eläinsuojien ja lannan varastointitilojen rakenteisiin, lannan ja jäte- ja pesuvesien varastointiin<br />
sekä käsittelyyn. Näitä asioita on käsitelty lupamääräyksissä 1 ja 2. Lannan<br />
levitys pohjavesialueella sijaitseville pelloille on tuotu esiin erityiskysymyksenä.<br />
Tätä asiaa koskee lupamääräys 2, lisäksi toiminnanharjoittaja on itse todennut, että<br />
hänellä ei ole tarvetta levittää lantaa pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille lainkaan.<br />
Määräyksessä 2 on lisäksi todettu, että talousvesikaivojen ympärille tulee jättää<br />
vähintään 30-100 metrin suoja-alue käsittelemättä lietteellä/lannalla. Määräyksessä<br />
6 on asetettu tarkkailu- sekä raportointivelvoite koskien tilan omaa porakaivoa,<br />
jotta mahdolliset rakenteiden vuodot voidaan havaita aikaisessa vaiheessa.<br />
Eläinsuojien yhteydessä ei ole jaloittelutarhoja, joten niistä ei ole ollut tarpeen antaa<br />
määräyksiä.<br />
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN<br />
Päätöksen voimassaolo<br />
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Tämä päätös on voimassa, kunnes<br />
uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen.<br />
Lupamääräysten tarkistaminen<br />
Toiminnanharjoittajan tulee jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi<br />
30.9.2021 mennessä. Hakemuksen liitteenä on esitettävä voimassa olevien<br />
säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva<br />
kirjanpito, viimeinen lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti<br />
aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.<br />
Korvattavat päätökset<br />
Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen<br />
25.10.2006 myöntämän ympäristöluvan, Dnro 1999Y0229-131.<br />
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen<br />
Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan<br />
määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan<br />
voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.<br />
(YSL 56 §)<br />
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO<br />
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET<br />
Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. Koska kyseessä on<br />
olemassa oleva toiminta, voidaan nykyisiä toimintoja jatkaa keskeytyksettä<br />
ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. (YSL 100 §)<br />
Ympäristönsuojelulaki 4-8, 22, 27, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58,<br />
76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103 ja 105 §:t<br />
Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 15-19, 21-23, 30 ja 37 §:t<br />
Jätelaki 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 §:t<br />
Jäteasetus 3, 5, 7 §<br />
Laki eräistä naapuruussuhteista 3 ja 17 §:t
LISÄKSI OTETTU HUOMIOON<br />
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN<br />
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN<br />
JAKELU<br />
18<br />
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin<br />
pääsyn rajoittamisesta (931/2000)<br />
Valtion maksuperustelaki (150/1992)<br />
Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)<br />
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja –ohjeet<br />
(MMMRMO-C4)<br />
Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta<br />
I/2010<br />
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen<br />
ulkopuolisilla alueilla (209/2011)<br />
Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö<br />
564)<br />
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi<br />
tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä<br />
(1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus<br />
(142/2011)<br />
Tästä päätöksestä peritään maksua 1 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin<br />
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.<br />
Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään<br />
maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa<br />
(150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa<br />
tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. <strong>Aluehallintovirasto</strong>n maksuista<br />
annetun valtioneuvoston asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon<br />
mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä<br />
lupamaksu on 3 480 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan<br />
lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia<br />
taulukon mukaisesta maksusta.<br />
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti<br />
kuuluttamalla Pälkäneen kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston<br />
virallisilla ilmoitustauluilla.<br />
Päätös<br />
Tiedoksi<br />
Aapis Maito Oy<br />
Aittomäentie 50<br />
36600 Pälkäne<br />
Pirkanmaan ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti)<br />
Pirkanmaan ELY-keskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri –<br />
vastuualue (sähköisesti)<br />
Pälkäneen kunnanhallitus
Ilmoitus päätöksestä<br />
19<br />
Pälkäneen ympäristölautakunta<br />
Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta<br />
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)<br />
Muistuttajat<br />
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto<br />
hakemuksen jättämisestä.
20<br />
MUUTOKSENHAKU<br />
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen.<br />
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä<br />
kuin pääasiasta.<br />
LIITTEET<br />
Liite 1<br />
Liite 2<br />
Liite 3.1 ja 3.2<br />
Liite 4<br />
Liite 5<br />
Valitusosoitus<br />
Sijaintikartta<br />
Asemapiirros<br />
Pohjavesialueella sijaitseva peltolohko (kartta)<br />
Muistuttajan tiedot<br />
Maarit Vuorela<br />
Katriina Koivisto<br />
Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ympäristöylitarkastaja<br />
Katriina Koivisto.
VALITUSOSOITUS LIITE 1<br />
Valitusviranomainen<br />
Valitusaika<br />
Valitusoikeus<br />
Valituksen sisältö<br />
Valituksen liitteet<br />
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla<br />
muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä<br />
maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.<br />
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen<br />
antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy<br />
28.11.2011.<br />
Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,<br />
sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön<br />
viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt,<br />
asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset,<br />
kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.<br />
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava<br />
- päätös, johon haetaan muutosta<br />
- valittajan nimi ja kotikunta<br />
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa<br />
koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,<br />
on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,<br />
sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)<br />
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta<br />
- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi<br />
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan<br />
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää<br />
toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)<br />
Valituskirjelmään on liitettävä<br />
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin<br />
toimitettu viranomaiselle<br />
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys<br />
asiamiehen toimivallasta<br />
Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle<br />
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-<br />
Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan<br />
viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen<br />
voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti<br />
(telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu<br />
niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan<br />
viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.<br />
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot<br />
käyntiosoite:<br />
Wolffintie 35,65200 Vaasa<br />
postiosoite:<br />
PL 200, 65101 Vaasa<br />
puhelin: 020 6361 060<br />
telekopio: 06-317 4817<br />
sähköposti:<br />
kirjaamo.lansi@avi.fi<br />
aukioloaika: klo 8-16.15<br />
Oikeudenkäyntimaksu<br />
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu<br />
90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten<br />
suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä<br />
tapauksista, joissa maksua ei peritä.