MaaseutuMatkailu syksy 2006 - Maaseutupolitiikka
MaaseutuMatkailu syksy 2006 - Maaseutupolitiikka
MaaseutuMatkailu syksy 2006 - Maaseutupolitiikka
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
Maaseutu<br />
<br />
Matkailu<br />
Syksy <strong>2006</strong><br />
Syksy <strong>2006</strong>
Maaseutu<br />
<br />
Matkailu<br />
Maaseutu<br />
<br />
Matkailu<br />
<strong>MaaseutuMatkailu</strong><br />
Syksy <strong>2006</strong><br />
Julkaisija<br />
Matkailun teemaryhmä<br />
www.mmm.fi/maasmatk/<br />
Päätoimittaja<br />
Raija Wirekoski<br />
Sortavalankatu 4<br />
80200 Joensuu<br />
gsm 050 356 0897<br />
raija.wirekoski@ncp.fi<br />
Toimitus<br />
Susanna Markkola<br />
susanna.markkola@ippnet.fi<br />
Reijo Martikainen<br />
Maa- ja metsätalousministeriö<br />
reijo.martikainen@mmm.fi<br />
Kuvat<br />
Keltainen toukokuu<br />
Layout ja taitto<br />
Ben Rydman<br />
Keltainen toukokuu<br />
www.keltainentoukokuu.fi<br />
Syksy<strong>2006</strong><br />
Tässä numerossa...<br />
Pääkirjoitus………………………………………………....….. 3<br />
MaaseutuMATKAILU-lehti muuttuu ……………………....….. 4<br />
Kysymyksiä ja vastauksia uudesta laista majoitusja<br />
ravitsemistoiminnasta…………………………………....….. 5<br />
Matkailuun lisää vauhtia Suomen matkailustrategian<br />
valmistumisen myötä……………………………………....….. 8<br />
Kylämatkailun kehittämisohjelma<br />
– palveluita kansainvälisille markkinoille………………....….. 9<br />
Outdoors Finland – luontoliikuntaa maailmalle...…....…............ 11<br />
Satunnaisia havaintoja kuluneesta hankekaudesta………....…. 12<br />
Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry, hallituksen esittely....….14<br />
Maaseutumatkailun majoitustilojen<br />
luokitustoiminnan kehittäminen ……………………………… 16<br />
Laadun portaat…………………………....…............................ 18<br />
Kevään <strong>2006</strong> <strong>MaaseutuMatkailu</strong><br />
ja kaikki aiemmatkin numerot ovat<br />
luettavissa myös netissä:<br />
www.mmm.fi/maasmatk/<br />
Suunnitteluun<br />
Hankeviidakosta<br />
Suunnitelmat ja<br />
strategiat näyttävät<br />
itsetarkoitukselta<br />
Seuraavaa EU-ohjelmakautta työstetään<br />
nyt monella taholla. Jos muuta<br />
ei EU-kehittämisessä ole opittu,<br />
niin ainakin erilaisten suunnitelmien<br />
tekoa. Suunnitelmat<br />
ja strategiat<br />
näyttävät itsetarkoituksel<br />
-<br />
ta. Niiden ei aina<br />
muisteta olevan<br />
vain välineitä ongelmien<br />
ratkaisemiseen ja asioiden<br />
eteenpäin viemiseen. Suunnitelma<br />
tai strategia kertoo keinot, mikä on<br />
suunta ja millä se saavutetaan. Se ei<br />
siis voi nousta tyhjästä. Ensin täytyy<br />
olla selkeä tavoite, suunta, ja sen jälkeen<br />
tahto lähteä tavoitetta toteuttamaan.<br />
Tulevaisuutta ei voi rakentaa, jos<br />
unohtaa menneen. Mitä opittavaa<br />
meillä onkaan edellisistä hankekausista<br />
Mitä tulisi tehdä toisin Mitä<br />
ainakaan ei kannata enää tehdä<br />
Paljon on opittu, mutta opit eivät<br />
välttämättä ole levinneet riittävän<br />
laajalle; samoja tuulimyllyjä vastaan<br />
ryhdytään taistelemaan seuraavalla<br />
ohjelmakaudella entisin, tehottomin<br />
asein. Ja taas keksitään pyörä.<br />
Tulevalla kaudella toivottavasti<br />
emme enää törmää jyrkkiin ohjelma-alueiden<br />
rajoihin, vaan voisimme<br />
kehittää Suomessa matkailua<br />
riippumatta siitä, toimimmeko etelässä,<br />
idässä tai pohjoisessa. Tätä<br />
korostetaan myös Suomen uudessa<br />
matkailustrategiassa. On ollut suorastaan<br />
naurettavaa huomata, että<br />
rajan toisella puolella oleva yritys<br />
on päässyt mukaan kehittämishankkeeseen<br />
ja saanut oman toimintaansa<br />
kehittämistukia, kun taas rajan<br />
toisella puolella oleva on jäänyt lähes<br />
nuolemaan näppejään.<br />
Näin on tuo<br />
näkymätön raja syntynyt<br />
myös yrittäjien välille,<br />
vaikka matkailun<br />
liiketoiminta ei todellakaan<br />
noita rajoja tarvitse.<br />
Toivottavasti emme<br />
enää törmää jyrkkiin ohjelma-alueiden<br />
rajoihin.<br />
On ollut suorastaan naurettavaa<br />
huomata, että<br />
rajan toisella puolella<br />
oleva yritys on päässyt<br />
mukaan, kun toisella<br />
puolella oleva on jäänyt<br />
lähes nuolemaan näppejään.<br />
Eri alueilla on lisäksi<br />
ollut hyvin eri käytännöt<br />
rahoituksessa ja<br />
hankehallinnossa.<br />
Eri alueilla on lisäksi<br />
ollut hyvin eri käytännöt<br />
rahoituksessa<br />
ja hankehallinnossa.<br />
Tämä on osaltaan<br />
ollut aiheuttamassa<br />
hankaluutta hyvienkin<br />
kehittämiskeinojen levittämiseen.<br />
Vaikka päämäärien olisi kuvitellut<br />
olevan sama, eri tahot ovat kuitenkin<br />
lukeneet tekstiä hyvin eri tavoin.<br />
Näistä on kuultu lukuisia esimerkkejä<br />
kehittäjien tapaamisissa, missä<br />
toinen on voinut toiselle kateellisena<br />
todeta: ”Kyllä teillä siellä x-Suomessa<br />
on paljon yksinkertaisempaa<br />
toimia kuin meillä!”<br />
Kehittäjien ja hankevetäjien yhteistyö<br />
on välttämätöntä. Nyt jos koskaan<br />
tulisi unohtaa yrittäjien päänahkojen<br />
metsästys ja keskittyä toimimaan<br />
yhdessä. Yrittäjät ovat olleet<br />
haluttua riistaa hankkeissa: on<br />
saatu lisää osallistujia, lisää tuloksia<br />
ja jopa lisää yksityisrahan tuojiakin.<br />
Tässä metsästyksessä monesti itse<br />
tavoitteet ovat unohtuneet, ja yrittäjät<br />
tuskastuneet koko hanketoimintaan.<br />
Kilpailu yrittäjistä on vääristänyt<br />
tilannetta myös siten, että<br />
hanke on voinut lähes hakea yrittäjän<br />
kotoa koulutukseen, jotta lukuja<br />
saadaan paremmaksi. Eikä mikään<br />
ole maksanut juuri mitään, kun<br />
hankkeen varoilla on voitu maksaa<br />
osa koulutuksesta, markkinoinnista<br />
ja muusta kehittämistoiminnasta.<br />
Nyt jos koulutuspäivä<br />
maksaa yrittäjälle<br />
vain omat ruoat, sekin<br />
tuntuu jo liian kalliilta.<br />
Edellä vuodatettu arvostelu<br />
ei ole suunnattu hankevetäjiä<br />
kohtaan. He<br />
ovat enimmäkseen rautaisia<br />
ammattilaisia, jotka<br />
ovat olosuhteiden pakosta<br />
joutuneet työskentelemään<br />
edellä kuvatuissa<br />
olosuhteissa, yrittäen samalla<br />
kulkea tuulta päin<br />
vuosia etuajassa. Silti, on paljon heitä,<br />
jotka työllistyvät vain siksi, että<br />
taustaorganisaatio haluaa itselleen<br />
projektin. Kysymys, millaisen hankkeen<br />
seuraavaksi kirjoittaisimme, on<br />
tarpeeton, kun tiedämme alueen ja<br />
yrittäjien todelliset tarpeet suhteessa<br />
siihen, mihin olemme menossa.<br />
On siis aika palata alussa kirjoitettuun.<br />
Tästä eteenpäin tarvitaan rutkasti<br />
lisää aitoa ja pitkäjänteistä<br />
suunnittelua. Tarvitaan kehittämisohjelmia,<br />
joista suoraan voi lukea,<br />
mitkä ovat alueen ja yrittäjien todelliset<br />
tarpeet suhteessa tavoitteisiin,<br />
ja joihin rahoittajat ja yrittäjät ovat<br />
sitoutuneita. Tämän jälkeen on sitten<br />
hyvä kirjoittaa hankesuunnitelmia.<br />
Ja toteuttaa selkeät suunnitelmat.<br />
Haasteita siis riittää, mutta mikäs<br />
sen parempi lähtötilanne seuraavalle<br />
kaudelle. Ei käy ainakaan kehittäjän<br />
aika pitkäksi!<br />
Raija Wirekoski Reijo Martikainen<br />
Matkailun teemaryhmä<br />
Syksy <strong>2006</strong>
Maaseutu<br />
<br />
Matkailu<br />
Maaseutu<br />
muuttuu<br />
<br />
Matkailu<br />
<strong>MaaseutuMatkailu</strong>-lehti<br />
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun<br />
opiskelijat selvittivät viime keväänä<br />
<strong>MaaseutuMatkailu</strong>-lehden kehittämistarpeita.<br />
Lehti kaipaa uudistusta<br />
ja uudistamista, mutta selvityksen<br />
mukaan kaupalliseksi julkaisuksi<br />
lehdestä ei tässä vaiheessa ole.<br />
Lehden pitäisi toimia<br />
vain ”virallisena valistajana”.<br />
Lähes kolmen tuhannen lukijan joukosta<br />
saimme kyselyymme<br />
vain alle sata<br />
vastausta, joista yli 60<br />
prosenttia matkailualan<br />
hallinto-, projekti- ja yhdistysväeltä<br />
sekä opettajilta. Yrittäjistä,<br />
joiden ammattilehdeksi lehteä<br />
haluttiin kehittää, vastaajia oli vain<br />
parikymmentä.<br />
Uudistuvan <strong>MaaseutuMatkailu</strong>-lehden<br />
olisi kiinnostunut tilaamaan<br />
kaksi kolmasosaa vastanneista. Koska<br />
suurin osa vastaajista oli hallintoväkeä,<br />
he eivät todennäköisesti itse<br />
joutuisi maksamaan tilausmaksua.<br />
Kukaan vastanneista ei ollut halukas<br />
mainostamaan suomenkielisessä<br />
lehdessä – heillä ei ole todennäköisesti<br />
mitään mainostettavaa. Lisäksi<br />
monet totesivat, että lehden<br />
pitäisi toimia vain ”virallisena valistajana”.<br />
Kun lukijoilta kysyttiin, olisivatko<br />
he kiinnostuneet mainostamisesta<br />
vieraskielisissä erillispainoksissa,<br />
sitä kannatettiin jonkin verran.<br />
Mainoksia ja tarjouksia lehdessä ei<br />
pitänyt kovin tärkeänä tai ollenkaan<br />
tärkeänä yli 70 % kysymykseen vastanneista.<br />
Suurin osa vastaajista piti kuitenkin<br />
tarpeellisena lehden uudistamista<br />
sekä sisällöllisesti että ulkoasultaan.<br />
Vastaajat haluavat lukea lehdestä<br />
omaa alaa käsitteleviä artikkeleita,<br />
kotimaanmatkailua ja matkailua<br />
yleisesti käsitteleviä aiheita, luontoa<br />
käsitteleviä juttuja sekä matkailu- ja<br />
palveluyrittämiseen liittyviä aiheita<br />
Yrityksistä kertovia puffi-juttuja eli<br />
markkinointia lehteen toivottiin jonkin<br />
verran.<br />
Lehteen kaivattiin uusia<br />
tuulia haistelevia juttuja,<br />
menestystarinoita erikokoisista<br />
matkailuyrityksistä,<br />
rohkaisua alalla jo toimiville<br />
ja alalle aikoville yrittäjille<br />
sekä esimerkkejä muille alan toimijoille.<br />
Muita toivottuja juttuaiheita<br />
olivat hankkeista kertovat jutut, turvallisuuteen<br />
ja tuotekehitykseen liittyvät<br />
asiat, lähtömaa-analyysit sekä<br />
muut tutkimukset, joista saisi apua<br />
arjen yrittämiseen.<br />
Tärkeinä asioina vastaajat<br />
tuntuivat pitävän sitä,<br />
että pyrittäisiin keskittymään<br />
maaseutumatkailun<br />
kannattavuuteen<br />
ja monipuoliseen asioiden<br />
esilletuontiin. Myös<br />
asiantuntijapalstoja tai<br />
muita vastaavia ammattiaiheisiin<br />
liittyviä juttuja<br />
toivottiin.<br />
Lehteen kaivattiin uusia<br />
tuulia haistelevia<br />
juttuja, menestystarinoita<br />
erikokoisista<br />
matkailuyrityksistä,<br />
rohkaisua alalla jo<br />
toimiville ja alalle aikoville<br />
yrittäjille<br />
Aikoinaan tiedotteesta lehdeksi<br />
muuttuneen <strong>MaaseutuMatkailu</strong>n<br />
tulevaisuus kaupallisena julkaisuna<br />
ei kyselyn perusteella edennyt mihinkään,<br />
eli Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän<br />
Matkailun teemaryhmä<br />
jatkaa lehden julkaisemista. Teemaryhmän<br />
kokouksissa asiasta on<br />
keskusteltu runsaasti, ja yleinen mie-<br />
lipide näyttää olevan se, että lehden<br />
paperiversiosta luovutaan. Nyt selvitetään,<br />
voitaisiinko painetun lehden<br />
sijaan julkaista vaikkapa neljä kertaa<br />
vuodessa matkailun asiantuntijoille<br />
ja kehittäjille tarkoitettua ajankohtaista<br />
tiedotetta, jonka jutut ovat luettavissa<br />
joko tulostettavina pdf -tiedostoina<br />
tai suoraan koneelta.<br />
Saattaakin olla, että tämä numero<br />
on tältä erää viimeinen painettu<br />
<strong>MaaseutuMatkailu</strong>! Mutta tiedonvälitys<br />
jatkuu.<br />
Raija Wirekoski<br />
Matkailun teemaryhmä<br />
raija.wirekoski@ncp.fi<br />
Syksy<strong>2006</strong><br />
Syksy <strong>2006</strong>
Maaseutu<br />
<br />
Matkailu<br />
Maaseutu<br />
<br />
Matkailu<br />
Uusi laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta tuo<br />
Muutoksia<br />
matkustajailmoitukseen<br />
Kysymyksiä<br />
ja vastauksia<br />
uudesta laista majoitus- ja ravitsemistoiminnasta, joka tuli voimaan 1.10.<strong>2006</strong><br />
Majoitus- ja ravitsemistoimintaa<br />
koskeva lainsäädäntö uudistuu<br />
1.10.<strong>2006</strong> alkaen. Laki majoitus- ja<br />
ravitsemistoiminnasta (308/<strong>2006</strong>)<br />
korvaa nykyisen majoitus- ja ravitsemisliikkeistä<br />
annetun asetuksen<br />
(727/1991).<br />
Uusi laki laajentaa majoitusliikkeen<br />
asiakkaasta tehtävää ilmoitusvelvollisuutta.<br />
Matkustajailmoituksen (nykyisen<br />
matkustajakortin) tekemisestä<br />
vastuussa ovat hotellien lisäksi<br />
nyt myös aamiaismajoitusta, maatilamatkailua<br />
ja muita majoitustiloja,<br />
kuten loma-asuntoja, tarjoavat elinkeinonharjoittajat<br />
sekä leirintäalueen<br />
pitäjät.<br />
Matkustajailmoituksen sisältöä on<br />
myös uudistettu. Matkustajailmoituksessa<br />
annettaviin tietoihin on lisätty<br />
matkustajan mukana olevan<br />
puolison ja alaikäisten lasten henkilötiedot.<br />
Majoitustoiminnan harjoittaja<br />
voi pitää automaattisen tietojenkäsittelyn<br />
avulla tai manuaalisesti<br />
matkustajatiedoista matkustajarekisteriä.<br />
Matkustajan on vahvistettava matkustajailmoituksen<br />
tiedot allekirjoituksellaan.<br />
Puolison ja lasten allekirjoituksia<br />
ei vaadita ilmoitukseen.<br />
Ryhmämatkan johtaja voi antaa tiedot<br />
kaikista matkalle osallistuvista<br />
matkustajista yhteisellä matkustajailmoituksella.<br />
Myös majoitustoiminnan<br />
harjoittaja tai majoitusliikkeen<br />
työntekijä voi jo etukäteen ennen<br />
ryhmän majoittumista matkanjohtajan<br />
antamien tietojen perusteella<br />
tehdä yhteisen matkustajailmoituksen.<br />
Yhteisen matkustajailmoituksen<br />
allekirjoittaa matkalle osallistuvien<br />
matkustajien puolesta matkanjohtaja.<br />
Laissa on asetettu majoitustoiminnan<br />
harjoittajalle tai liikkeen henkilökunnalle<br />
velvollisuus varmistua<br />
majoittumisen yhteydessä matkustajan<br />
henkilöllisyydestä. Henkilöllisyys<br />
varmistetaan passista tai muulla<br />
luotettavalla tavalla. Poikkeuksena<br />
on kuitenkin ryhmämatkalle osallistuvat<br />
matkustajat, jos heistä on<br />
laadittu yhteinen matkustajailmoitus.<br />
Tällöin riittää, että vain ryhmämatkan<br />
johtajan henkilöllisyys todennetaan.<br />
Henkilöllisyyden todentaminen<br />
ei kuitenkaan koske matkustajan<br />
mukana olevaa puolisoa<br />
ja alaikäisiä lapsia eikä matkustajaa,<br />
jonka asuinpaikka on Suomi.<br />
Majoitustoiminnan harjoittajan on<br />
toimitettava ulkomaalaista koskevat<br />
matkustajatiedot viivytyksettä sen<br />
kihlakunnan poliisilaitokselle, jonka<br />
toimialueella toiminnanharjoittajan<br />
majoitusliike sijaitsee. Matkustajatiedot<br />
voidaan toimittaa poliisille<br />
myös sähköisesti.<br />
Matkustajailmoitukset ja -tiedot on<br />
säilytettävä vuoden ajan matkustajailmoituksen<br />
allekirjoittamispäivästä,<br />
minkä jälkeen ne on hävitettävä.<br />
Matkustajarekisterissä olevat matkustajatiedot<br />
on säilytettävä vuoden<br />
ajan niiden merkitsemisestä, minkä<br />
jälkeen ne on hävitettävä. Tämä<br />
vaatimus ei kuitenkaan koske asiakaspalveluun<br />
ja suoramarkkinointiin<br />
käytettäviä asiakasrekisteritietoja,<br />
joiden osalta sovelletaan henkilötietolakia.<br />
Kauppa- ja teollisuusministeriö on<br />
laatinut matkustajailmoitusmallin<br />
sekä mallin ryhmämatkalle osallistuvista<br />
matkustajista tehtävää yhteistä<br />
matkustajailmoitusta varten, joita<br />
elinkeinonharjoittajat voivat halutessaan<br />
käyttää.<br />
Lomakkeet löytyvät KTM:n nettisivulta<br />
osoitteesta: www.ktm.fi/ ><br />
”Yritykset > Matkailu elinkeinona ><br />
ajankohtaista > Hotellit ja ravintolat”.<br />
Lomakemallit on tulostettavissa<br />
myös www.lomake.fi – palvelusta<br />
pdf-muodossa. Palvelusta ne löytyvät<br />
nimellä ”Matkustajailmoitus”<br />
ja ”Matkustajailmoitus ryhmämatkalle”.<br />
Valmista mallia ei ole pakollista käyttää,<br />
vaan laissa vaaditut matkustajatiedot<br />
voidaan kirjata myös muulle<br />
paperille, joka on matkustajan allekirjoitettava.<br />
Lähde: KTM:n Matkailutiedote<br />
21.9.<strong>2006</strong><br />
Kauppa- ja teollisuusministeriölle on<br />
tullut runsaasti kysymyksiä uuden<br />
majoitus- ja ravitsemistoiminnasta<br />
annetun lain johdosta. Ohessa vastauksia<br />
esitettyihin kysymyksiin.<br />
Matkustajailmoitus ja matkustajan<br />
henkilöllisyyden todentaminen<br />
Miksi tarvitaan matkustajakortteja ja<br />
mitä tarkoitetaan matkustajan henkilöllisyyden<br />
varmistamisella<br />
Majoitusliikkeissä käytettävän<br />
matkustajakorttijärjestelmän<br />
merkitys ulkomaalaisvalvonnan<br />
osalta kasvoi<br />
Suomen ryhtyessä soveltamaan<br />
Schengenin säännöstöä,<br />
jolloin sisärajatarkastukset<br />
poistettiin Suomen<br />
ja muiden Schengenin<br />
säännöstöä soveltavien<br />
maiden välisiltä rajoilta.<br />
Sopimuspuolet sitoutuivat<br />
toteuttamaan tarpeelliset<br />
toimenpiteet taatakseen<br />
Schengenin yleissopimuksen<br />
45 artiklassa tarkoitetun niin sanotun<br />
hotellikontrollin.<br />
Yleissopimuksen 45 artiklan mukaan<br />
sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan<br />
tarpeelliset toimenpiteet taatakseen,<br />
että majoitusliikkeen johtaja<br />
tai hänen alaisensa valvovat, että<br />
heidän liikkeeseensä majoittuneet<br />
ulkomaalaiset sekä muiden sopimuspuolten<br />
ja muiden Euroopan yhteisöjen<br />
jäsenvaltioiden kansalaiset lukuun<br />
ottamatta mukana matkustavia<br />
puolisoita tai alaikäisiä lapsia taikka<br />
ryhmämatkalle osallistuvia täyttävät<br />
Majoitustoiminnan<br />
harjoittajan<br />
tai liikkeen henkilökunnan<br />
on majoittumisen<br />
yhteydessä<br />
varmistettava<br />
matkustusasiakirjasta<br />
tai muulla<br />
luotettavalla tavalla<br />
todennettava<br />
matkustajan henkilöllisyys<br />
ja allekirjoittavat omakätisesti ilmoituslomakkeet<br />
ja todistavat majoitusliikkeen<br />
johtajalle tai tämän alaiselle<br />
henkilöllisyytensä voimassa olevalla<br />
henkilöllisyystodistuksella.<br />
Hotellikontrollia koskevia määräyksiä<br />
sovelletaan varsin erityyppisiin<br />
yrityksiin, jotka harjoittavat majoitustoimintaa.<br />
Esimerkiksi teltoissa ja<br />
asuntovaunuissa tapahtuva majoittuminen<br />
kuuluu 45 artiklan soveltamisalaan.<br />
Sen vuoksi matkustajailmoitusmenettely<br />
koskee uuden<br />
lain mukaan leirintäalueilla<br />
tapahtuvaa majoittumista.<br />
Matkustajailmoituksen<br />
tekemisestä vastuussa ovat<br />
myös maatilamatkailua ja<br />
aamiaismajoitusta tarjoavat<br />
elinkeinonharjoittajat.<br />
Matkustajailmoitusmenettely<br />
koskee myös muiden<br />
majoitustilojen, esimerkiksi<br />
loma-asuntojen, ammattimaista<br />
tarjoamista.<br />
Schengenin yleissopimuksen<br />
45 artiklan mukaisesta menettelystä<br />
säädetään majoitus- ja ravitsemistoiminnasta<br />
annetun lain 6 §:ssä,<br />
jossa säädetään matkustajailmoituksesta,<br />
matkustajatiedoista sekä matkustajan<br />
henkilöllisyyden varmistamisesta.<br />
Lain 10 §:n mukaan leirintäalueen<br />
pitäjään ja leirintäalueelle saapuvaan<br />
henkilöön sovelletaan majoitustoiminnan<br />
harjoittajaa ja matkustajaa<br />
koskevia säännöksiä. Lain 6 §: mukaan<br />
majoitustoiminnan harjoittaja<br />
on vastuussa siitä, että matkustajasta<br />
tehdään matkustajailmoitus. Ryhmämatkalle<br />
osallistuvista matkustajista<br />
voidaan tehdä yhteinen matkustajailmoitus.<br />
Matkustajailmoituksessa on<br />
mainittava 6 §:ssä säädetyt matkustajatiedot.<br />
Majoitustoiminnan harjoittajan tai<br />
liikkeen henkilökunnan on majoittumisen<br />
yhteydessä varmistettava matkustusasiakirjasta<br />
tai muulla luotettavalla<br />
tavalla todennettava matkustajan<br />
henkilöllisyys tai, jos matkustajista<br />
on laadittu yhteinen matkustajailmoitus,<br />
ainoastaan ryhmämatkan<br />
johtajan henkilöllisyys. Henkilöllisyyden<br />
todentaminen ei koske matkustajaa,<br />
jonka asuinpaikka on Suomi,<br />
eikä matkustajan mukana olevaa<br />
puolisoa ja alaikäisiä lapsia.<br />
Miksi matkustusasiakirjan numero<br />
vaaditaan matkustajailmoituksessa<br />
Schengen-sopimuksen alaisten maiden<br />
kansalaisilta, vaikka heidän ei<br />
tarvitse välttämättä näyttää passia rajalla<br />
Sopimuksen keskeisenä sisältönä<br />
oleva henkilöiden rajatarkastusten<br />
poistaminen on eri asia kuin velvollisuus<br />
pitää mukanaan matkustusasiakirjoja.<br />
Schengenin yleissopimus ei<br />
vapauta Schengen-alueelta matkustavia<br />
henkilöitä pitämästä mukanaan<br />
kunkin valtion vaatimia matkustusasiakirjoja,<br />
olivatpa ne sitten passeja tai<br />
henkilökortteja. Lain mukaan Pohjoismaan<br />
kansalaisen ei tarvitse ilmoittaa<br />
matkustusasiakirjansa numeroa<br />
matkustajailmoituksessa. Sama<br />
koskee myös Suomessa asuvia matkustajia.<br />
Syksy<strong>2006</strong><br />
Syksy <strong>2006</strong>
Maaseutu<br />
<br />
Matkailu<br />
Maaseutu<br />
<br />
Matkailu<br />
Pääperiaatteet Suomeen<br />
matkustettaessa<br />
Pohjoismaiden kansalaisilla ei tarvitse<br />
olla mukanaan passia matkustaessaan<br />
suoraan toisesta Pohjoismaasta<br />
Suomeen.<br />
Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisten<br />
maahantulon edellytyksenä<br />
on, että unionialueelta tulevalla henkilöllä<br />
on voimassa oleva henkilöllisyystodistus<br />
tai passi. Muiden ulkomaalaisten<br />
maahantulon edellytyksenä<br />
on voimassa oleva passi ja tarvittaessa<br />
viisumi.<br />
Majoitustoiminta ja majoitustoiminnan<br />
harjoittaja<br />
Kuka on ammattimaisesti majoitustoimintaa<br />
harjoittava ja kuka ei<br />
Majoitustoiminnalla tarkoitetaan ammattimaisesti<br />
tapahtuvaa kalustettujen<br />
huoneiden tai muiden majoitustilojen<br />
tarjoamista tilapäistä<br />
majoitusta tarvitseville asiakkaille.<br />
Lain perustelujen mukaan<br />
ammattimaisuutta arvioitaessa<br />
olennaista on, että<br />
toiminnalla tähdätään taloudelliseen<br />
tulokseen. Merkitystä<br />
ei ole sillä, tuottaako toiminta<br />
tosiasiallisesti voittoa.<br />
Lain soveltamisalan ulkopuolelle<br />
jää sellainen toiminta,<br />
jota harjoitetaan taloudellista<br />
hyötyä tavoittelematta.<br />
Laki ei myöskään koske toimintaa,<br />
joka on luonteeltaan satunnaista.<br />
Toimintaa voidaan pitää satunnaisena,<br />
jos on kertaluonteista tai hyvin<br />
harvoin toistuvaa. Jos esimerkiksi<br />
kesätapahtuman yhteydessä yksityishenkilö<br />
tarjoaa maksullista majoitusta,<br />
tällainen luonteeltaan satunnainen<br />
toiminta ei kuulu lain soveltamisalaan.<br />
Majoitustoiminnan harjoittajalla tarkoitetaan<br />
sitä, joka harjoittaa majoitustoimintaa.<br />
Majoitustoiminnan harjoittaja<br />
voi olla esimerkiksi yksityinen<br />
elinkeinonharjoittaja tai yhtiö taikka<br />
kunta.<br />
Matkustaja ja matkustajan puoliso<br />
Matkustajalla tarkoitetaan henkilöä,<br />
joka saapuu majoittumistarkoituksessa<br />
majoitusliikkeeseen.<br />
Matkustajan puolisolla tarkoitetaan<br />
matkustajan aviopuolisoa tai henkilöä,<br />
joka elää matkustajan kanssa<br />
avioliitonomaisissa olosuhteissa tai<br />
rekisteröidyssä parisuhteessa.<br />
Majoitustoiminnalla<br />
tarkoitetaan ammattimaisesti<br />
tapahtuvaa<br />
kalustettujen<br />
huoneiden tai<br />
muiden majoitustilojen<br />
tarjoamista<br />
tilapäistä majoitusta<br />
tarvitseville asiakkaille.<br />
Matkustajailmoitus on<br />
aina matkustajan allekirjoitettava.<br />
Allekirjoitusvelvollisuus<br />
ei koske<br />
matkustajan mukana<br />
olevaa puolisoa ja alaikäisiä<br />
lapsia.<br />
Ryhmämatka,<br />
ryhmämatkan<br />
johtaja ja yhteinen<br />
matkustajailmoitus<br />
Ryhmämatkalla tarkoitetaan etukäteen<br />
järjestettyä matkaa, jolle osallistuu<br />
matkustajien muodostama ryhmä.<br />
Ryhmämatkan johtajalla tarkoitetaan<br />
matkustajaa, joka toimii ryhmämatkalle<br />
osallistuvien matkustajien johtajana<br />
tai henkilöä, joka toimii matkanjärjestäjän<br />
edustajana.<br />
Kuinka pieni voi olla ryhmämatkalle<br />
osallistuvien matkustajien muodostama<br />
ryhmä<br />
Laissa ei ole ryhmän kokoa määritelty.<br />
Ryhmä voi siten olla hyvinkin pieni,<br />
esimerkiksi ryhmämatkan johtaja<br />
ja 2 matkustajaa.<br />
Jos ryhmässä osa on ulkomaalaisia<br />
ja osa suomalaisia, pitääkö majoittajan<br />
varmistaa kaikkien ryhmämatkalle<br />
osallistuvien henkilöllisyys Pitääkö<br />
hänen toimittaa poliisille vain ulkomaalaisten<br />
tiedot<br />
Jos ryhmämatkalle osallistuvista matkustajista<br />
tehdään laissa tarkoitettu<br />
yhteinen matkustajailmoitus, vaaditaan<br />
sen osalta vain ryhmämatkan<br />
johtajan allekirjoitus. Jos matkanjohtaja<br />
ja ryhmämatkalle osallistuvat<br />
matkustajat tulevat Suomen ulkopuolelta,<br />
ainoastaan matkanjohtajan<br />
henkilöllisyys on varmistettava,<br />
yleensä passista, mutta koska pohjoismaalaisten<br />
osalta on olemassa<br />
passivapaus, ei heiltä voida passia<br />
vaatia. Pohjoismaalaisten osalta laissa<br />
tarkoitettu ”muu luotettava tapa”<br />
on esim. kuvallinen henkilökortti.<br />
Muiden ryhmämatkalle osallistuvien<br />
henkilöllisyyden varmistamista laki<br />
ei edellytä. Tämä kuitenkin vain sillä<br />
edellytyksellä, että matkustajista tehdään<br />
yhteinen matkustajailmoitus.<br />
Poliisille on toimitettava kaikkia ulkomaalaisia,<br />
myös Suomessa asuvia,<br />
koskevat 6 §:n 1 momentissa tarkoitetut<br />
matkustajatiedot. Poliisilla<br />
on oikeus saada majoitustoiminnan<br />
harjoittajalta myös Suomen kansalaisia<br />
koskevia matkustajatietoja, jos ne<br />
ovat virkatehtävien hoitamiseksi tarpeen.<br />
Lain noudattamista valvovat kihlakunnan<br />
poliisilaitokset toimialueellaan.<br />
Matkustajailmoituslomakkeet<br />
Onko matkustajakortti-lomaketta saatavissa<br />
sähköisessä muodossa<br />
Kauppa- ja teollisuusministeriön internetsivuilla<br />
(www.ktm.fi) ja www.<br />
lomake.fi -palvelussa (hakusana ”matkustajailmoitus”)<br />
on matkustajailmoituslomakkeista<br />
mallit, joita yrittäjät<br />
voivat halutessaan käyttää. Valmista<br />
lomaketta ei kuitenkaan ole pakko<br />
käyttää.<br />
Voiko majoitustoiminnan harjoittaja<br />
ottaa kopion passista ja lisätä kopioon<br />
muut matkustajailmoituksessa<br />
vaadittavat tiedot ja pyytää siihen sitten<br />
matkustajan allekirjoituksen<br />
Passikopion henkilötietoja voidaan<br />
käyttää pohjana matkustajailmoitusta<br />
laadittaessa. Puuttuvat matkustaja-<br />
tiedot on lisättävä näin laadittuun ilmoitukseen,<br />
joka on matkustajan allekirjoitettava.<br />
Lisäksi matkustajailmoituksesta on<br />
käytävä ilmi majoitustoiminnan harjoittajan<br />
toiminimi, yritys- ja yhteisötunnus<br />
sekä majoitusliikkeen käyntiosoite.<br />
Nyt lomakemallit ovat suomeksi, ruotsiksi,<br />
englanniksi ja saksaksi. Onko<br />
mahdollista saada venäjänkielistä ja<br />
espanjankielistä versiota<br />
Espanjankielistä versiota ei ole olemassa.<br />
Restamark on painattanut ilmoituksensa<br />
mukaan myös venäjänkielisen<br />
lomakkeen ja niitä voi tiedustella<br />
heiltä: restamark@shr.fi.<br />
Tietojen toimittaminen poliisille<br />
Miten matkustajatiedot toimitetaan<br />
poliisille Mitä tarkoitetaan sähköisellä<br />
toimittamisella<br />
Ulkomaalaista koskevat matkustajatiedot<br />
on toimitettava viivytyksettä<br />
sen kihlakunnan poliisilaitokselle,<br />
jonka toimialueella toiminnanharjoittajan<br />
majoitusliike sijaitsee. Tiedot<br />
voidaan toimittaa poliisille postitse<br />
tai sähköisesti, esim. sähköpostitse<br />
tai faxilla. Matkustajatietojen toimittamiseen<br />
liittyvien asioiden osalta<br />
kannattaa olla yhteydessä poliisiin.<br />
Keskusvaraamot<br />
Kummalla on lopullinen vastuu, että<br />
matkustajailmoitus tulee täytettyä,<br />
keskusvaraamolla vai mökin omistajalla<br />
Voivatko he keskenään sopia<br />
kumpi kerää tiedot ja toimittaa ne<br />
edelleen<br />
Jos mökkiyrittäjä tekee sopimuksen<br />
keskusvaraamon kanssa siitä, että<br />
keskusvaraamo ja sen työntekijät toimivat<br />
matkustajailmoitusmenettelyssä<br />
yrittäjän lukuun, on tämä täysin<br />
laillista. On kuitenkin huomattava<br />
se, että vastuu lain velvoitteiden<br />
noudattamisesta on tällöinkin mökkiyrittäjällä.<br />
Pitääkö ilmoitus tehdä myös pitkäaikaisista<br />
yöpyjistä kuten komennusmiehistä<br />
Laki koskee majoitustoimintaa harjoittavia<br />
yrittäjiä, jotka ovat vastuussa<br />
siitä, että komennusmiehistä ja muistakin<br />
matkustajista tehdään matkustajailmoitus.<br />
Vain siinä tapauksessa,<br />
että asiakkaan kanssa tehdään asuinhuoneiston<br />
vuokrauksesta annetun<br />
lain (481/1995) mukainen huoneenvuokrasopimus,<br />
matkustajailmoitusta<br />
ei tehdä.<br />
Syksy<strong>2006</strong><br />
Syksy <strong>2006</strong>
Maaseutu<br />
10<br />
Matkailu<br />
Maaseutu<br />
11<br />
Matkailu<br />
Matkailuun lisää vauhtia<br />
Suomen matkailustrategian valmistumisen myötä<br />
Kylämatkailun kehittämisohjelma<br />
- palveluita kansainvälisille markkinoille<br />
Kesäkuussa <strong>2006</strong> julkaistu Suomen<br />
matkailustrategia on koottu laajassa<br />
yhteistyössä matkailutoimijoiden<br />
kanssa. Strategiatyöryhmän lisäksi<br />
sen sisältöä on ollut luomassa pari tuhatta<br />
aktiivista toimijaa ympäri Suomen.<br />
Mukana oli myös paljon maaseutumatkailuyrittäjiä<br />
– ja kehittäjiä.<br />
Julkaistu raportti koostuu varsinaisesta<br />
matkailustrategiasta, joka luo<br />
matkailun kehittämisen pitkäntähtäimen<br />
suuntaviivat vuoteen 2020 sekä<br />
konkreettisemmasta matkailun toimenpideohjelmasta<br />
vuosille 2007–<br />
2013, jolla strategiset päämäärät toteutetaan.<br />
Julkaisu löytyy kauppa- ja<br />
teollisuusministeriön (KTM) nettisivulta<br />
linkkinä Suomen matkailustrategia<br />
vuoteen 2020 & toimenpideohjelma<br />
vuosille 2007-2013, KTM<br />
Julkaisuja 21/<strong>2006</strong> ja www.ktm.fi –<br />
Julkaisut – Julkaisurekisteri.<br />
Suomen matkailustrategian päämääränä<br />
on luoda edellytykset ympärivuotisen<br />
matkailun ja siihen liittyvän<br />
ammattimaisen yritystoiminnan kehittymiselle,<br />
kasvulle ja kilpailukyvylle.<br />
Strategian mukaan matkailun kannattava<br />
kasvu tullaan hakemaan voimakkaasti<br />
ulkomailta. Kotimaanmatkailun<br />
kehittymiseen on myös panostettava,<br />
sillä se luo Suomen matkailun<br />
perustan.<br />
Voimakkaan kasvun aikaansaamiseksi<br />
matkailun kehittämistoiminta<br />
kohdistetaan kahteen strategiseen<br />
painopistealueeseen - matkailukeskusten<br />
ja niiden vaikutusalueiden<br />
sekä teemapohjaisten tuotteiden<br />
ja palvelujen kehittämiseen. Tällöin<br />
erilaisten ja erikokoisten yritysten<br />
toimintaa kehittämällä saadaan<br />
aikaan lumipallomaista, voimakasta<br />
kasvua. Maaseutumatkailun kehittäminen<br />
onnistuu parhaiten teemapohjaisesti<br />
mutta myös verkostoitumalla<br />
matkailukeskusten kanssa.<br />
Matkailun kilpailukyvyn perusedellytys<br />
on sujuva ja kattava saavutettavuus<br />
Suomeen ja Suomen sisällä.<br />
Päämääränä on myös kehittää vetovoimaisia,<br />
puhtaaseen luontoon ja<br />
suomalaiseen kulttuuriin perustuvia<br />
korkealaatuisia ja helposti ostettavia<br />
Matkailustrategian toteutuminen<br />
edellyttää kaikkien matkailutoimijoiden<br />
eli keskushallinnon eri ministeriöiden<br />
ja virastojen, aluetason,<br />
paikallisten toimijoiden ja matkailuyritysten<br />
hyväksyntää sekä sitoutumista<br />
strategian toimenpiteisiin.<br />
Toimenpiteiden toteuttamiseksi<br />
tarvitaan sekä julkista että yksityistä<br />
rahoitusta. Joidenkin tavoitteiden<br />
toteutuminen edellyttää lisäpanostuksia<br />
matkailun rahoitukseen.<br />
Osa toimenpiteistä vaatii vain toimintatapojen<br />
muutosta ja olemassa<br />
olevien resurssien tehokkaampaa<br />
kohdentamista. Strategian toimeenpano<br />
on käynnissä, mutta kuitenkin<br />
vasta alussa. Pitää muistaa,<br />
että vastuu strategian toteutumisesta<br />
on meillä kaikilla. KTM on omalta<br />
osaltaan käynnistänyt strategian toimeenpanon<br />
kesän aikana.<br />
Matkailustrategian pohjalta valmistellaan<br />
Valtioneuvoston periaatepäätös<br />
Suomen matkailupolitiikasta.<br />
Periaatepäätös hyväksytään <strong>syksy</strong>n<br />
aikana.<br />
matkailutuotteita ja -palveluja sekä<br />
kansainvälisille että kotimaisille matkailijoille.<br />
Matkailun klusterimaisuuden<br />
takia on tärkeää luoda myös tuloksellinen<br />
verkostomainen, hallinto-<br />
ja aluerajat ylittävä, ennakoiva ja<br />
pitkäntähtäimen matkailun kehittämisen<br />
toimintatapa.<br />
Kehittämisen toimenpiteet, joilla<br />
strategiset tavoitteet ja päämäärät<br />
saavutetaan, ovat Suomi-maakuvan<br />
vahvistaminen, katkeamattoman<br />
palveluketjun - tuotekehityksestä<br />
jälkimarkkinointiin - varmistaminen,<br />
sujuvan saavutettavuuden<br />
varmistaminen, korkean ammattitaidon<br />
vahvistaminen, toimivan infrastruktuurin<br />
luominen, yritystoimintaa<br />
tukevan säädösympäristön aikaansaanti<br />
sekä selkeä matkailutoimijoiden<br />
työnjako ja tehokas rahoituksen<br />
kohdentaminen.<br />
Nina Vesterinen<br />
KTM<br />
nina.vesterinen@ktm.fi<br />
Strategian toteutumisesta ja päivityksistä<br />
tiedotetaan KTM:n vuosittaisessa<br />
matkailupoliittisessa seminaarissa.<br />
Strategian toteutumisen<br />
varmistamiseksi ja sen ajan tasalla<br />
pysymiseksi perustetaan ensi vuoden<br />
alkupuoliskolla seurantaryhmä.<br />
Jäseninä tulevat olemaan keskushallinnon,<br />
aluehallinnon, elinkeinon ja<br />
muiden matkailutoimijoiden edustajat.<br />
Seurantaryhmä kokoontuu<br />
kerran vuodessa.<br />
Pitää kuitenkin muistaa, että strategian<br />
valmistuminen on vasta pohja<br />
pitkäjänteiselle kehittämistyölle.<br />
Nyt on meidän kaikkien aika ryhtyä<br />
tosi toimiin!<br />
Suomalaisen kylämatkailun kehittäminen<br />
on matkailun teemaryhmän<br />
ideoima, koko tulevan ohjelmakauden<br />
kestävä kehittämisohjelma. Ohjelma<br />
on osa valtakunnallisen matkailustrategian<br />
mukaista teemapohjaista<br />
kehittämislinjaa. Tässä ei kuitenkaan<br />
ole suoranaisesti kyse teematuotteiden<br />
kehittämistyöstä, kuten<br />
toisaalla tässä lehdessä esiteltävässä<br />
Outdoors Finland-ohjelmassa<br />
(OF), vaan enemmänkin koko maan<br />
kattavaan kehittämisverkostoon perustuvasta<br />
uudenlaisesta työtavasta.<br />
Molemmat ohjelmat tulevat kytkeytymään<br />
toisiinsa: jotkut OF-tuotteista<br />
ja monet niiden osat soveltuvat<br />
kylissä tuotettavaksi.<br />
Suomalaisen kylämatkailun lähtökohtana<br />
on, että asiakas on, ei vain<br />
matkailuyrityksen, vaan koko kylän<br />
asiakas. Vieras otetaan lämpimästi<br />
mukaan kylän arkielämään. Tämän<br />
kokeminen on itse asiassa sitä,<br />
jota asiakas usein haluaisi vieraassa<br />
maassa kokea. Kylämatkailulla<br />
on siis koko matkailuelinkeinon yhteisen<br />
tavoitteen mukaisesti tarkoitus<br />
lisätä ulkomaalaisten asiakkaiden<br />
määrää.<br />
Kyläläisten kannalta asiakas koko kylän<br />
asiakkaana tarkoittaa, että matkailijoilta<br />
saatavat eurot tuovat toimeentuloa<br />
mahdollisimman monelle<br />
kylän asukkaalle. Tähän tarvitaan<br />
monen toimialan yritysten hyvin laajaa<br />
ja syvää yhteistyötä. Tavanomaisesta<br />
yritysverkostosta kylämatkailu<br />
eroaa kuitenkin siinä, että koko yhteisö<br />
otetaan mukaan, myös yhdistykset<br />
ja harrastustoimijat.<br />
Kylämatkailu on, kuten maaseutumatkailukin,<br />
kehittämistyön arvopohjaa<br />
ja ympäristöä kuvaava kehittämistermi.<br />
Sen käyttämistä markkinoinnissa<br />
täytyy harkita tarkkaan,<br />
koska kylämatkailu ja matkailukylä<br />
ovat vakiintuneita käsitteitä mm.<br />
Keski-Euroopassa. Suomalainen kylä<br />
ei vastaa, eikä sen pidäkään vastata,<br />
esimerkiksi saksalaisten käsitystä<br />
matkailukylästä. Toki voimme hakea<br />
paljonkin oppia muualta.<br />
Kylämatkailu ei siis ole tuote, jota<br />
markkinoidaan. Tuote voisi olla vaikkapa<br />
hirvenmetsästysviikko. Metsästyslomat<br />
sopivat erinomaiseksi<br />
esimerkiksi kylämatkailutuotteista,<br />
koska niihin tarvitaan koko kylän<br />
hyväksyntä ja mukanaolo palveluiden<br />
tarjoamisessa. Majoitus-, ruoka‐,<br />
opas- ja kuljetuspalveluiden lisäksi<br />
ainakin maanomistajat ja metsästysseura<br />
on saatava tuotteen tekijöiksi.<br />
Toinen esimerkki voisi olla<br />
vaikka lavatanssiperinteeseen pohjautuva<br />
ohjelmatuote, jossa edellä<br />
kerrottujen matkailun ammattilaisten<br />
avuksi tarvitaan kylän harrastajanäyttelijät<br />
ja paikalliset parkettien<br />
partaveitset. Tuotteiden ideoinnille<br />
asettaa rajoja vain mielikuvitus.<br />
Kylämatkailu ei sovellu kylän kehittämisen<br />
alkupotkuksi. Jo alkuun<br />
pääsemiseksi tarvitaan matkailuyrityksiä,<br />
yhteinen tahtotila tehdä yhdessä<br />
asioita ja vahva kylän identiteetti.<br />
Tällaisia kyliä Suomessa on jo<br />
kuitenkin varmasti kymmeniä ja kylien<br />
kehittämistyön edetessä syntyy<br />
yhä lisää. Liian suuria odotuksia ei<br />
kylämatkailulle tässä haluta luoda.<br />
Matkailu tulee soveltumaan ansiolähteeksi<br />
vain murto-osalle Suomen<br />
tuhansista kylistä. Realistista lienee<br />
silti asettaa tavoitteeksi, että kymmenen<br />
vuoden päästä meillä olisi<br />
vaikkapa 50 kylää, jotka saavat melkoisen<br />
osan toimeentulostaan matkailijoista.<br />
Tavoitteeseen pääsemiseksi kehittämistyötä<br />
kannattaisi tehdä rullaavasti.<br />
Alussa kehittämisrenkaassa voisi<br />
olla mukana kymmenkunta kylää,<br />
joissa samaan aikaan rakennettaisiin<br />
tuotteita ja opeteltaisiin kehittämisen<br />
menetelmiä. Kun ensimmäiset<br />
tuotteet olisivat markkinoilla<br />
ja yhdessä olisi opittu tarpeeksi,<br />
otettaisiin mukaan seuraava joukko<br />
kyliä. Koko ajan osaamista ja hyviä<br />
käytäntöjä levitettäisiin ja siirrettäisiin<br />
kehittämisrenkaan sisällä. Olennaista<br />
tässä on, että kehittämisrengas<br />
toimii valtakunnallisesti, koko<br />
Suomessa.<br />
Kylämatkailun kehittämisohjelma<br />
koostetaan käyttäen vähän vanhaa,<br />
vähän lainattua, paljon muualta opittua<br />
sekä sitä varten kerättyä tietoa,<br />
tutkimuksia ja selvityksiä. Tarkoitus<br />
on edetä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.<br />
Kylämatkailun kehittämisohjelma<br />
tulee yhdistämään kylien<br />
kehittämisen ja matkailun kehittämisen<br />
osaamisen sekä ottamaan<br />
huomioon aidosti kaikki kestävän<br />
kehityksen ulottuvuudet. Suomalainen<br />
kylä voi tarjota matkailijalle<br />
suomalaisuutta aidoimmillaan. Juuri<br />
sitä, jota vierasmaalainen Suomesta<br />
on etsimässä. Näillä eväillä on hyvä<br />
hakea menestystä.<br />
Reijo Martikainen<br />
Matkailun teemaryhmä, MMM<br />
reijo.martikainen@mmm.fi<br />
Syksy<strong>2006</strong><br />
Syksy <strong>2006</strong>
Maaseutu<br />
12<br />
Matkailu<br />
Maaseutu<br />
13<br />
Matkailu<br />
Outdoors Finland<br />
- luontoliikuntaa maailmalle<br />
Uuden valtakunnallisen matkailustrategian<br />
mukaan teemapohjainen kehittäminen<br />
on toinen Suomen matkailun<br />
kehittämistyön päälinjoista.<br />
Jo tällä ohjelmakaudella maaseudun<br />
matkailuyrityksille on haettu uutta<br />
kysyntää kehittämällä ja markkinoimalla<br />
ylimaakunnallisena yhteistyönä<br />
pyöräily-, vaellus- ja melontatuotteita.<br />
Luonto, luonnossa liikkuminen ja<br />
luontopohjaiset aktiviteetit kiinnostavat<br />
ulkomaisia asiakkaita. Lähes kaikki<br />
aktiviteetit ovat asioita, joita asiakkaat<br />
harrastavat myös kotimaassaan,<br />
joten niistä kiinnostuneet on myös<br />
helpompi löytää: segmentit markkinointia<br />
varten ovat jo valmiina.<br />
Aktiviteettituotteiden kehittäminen,<br />
markkinointi ja myynti kansainvälisille<br />
markkinoille on valittu tulevan ohjelmakauden<br />
yhdeksi teemapohjaisen<br />
kehittämistyön kohteeksi. Aktiviteettiperheeseen<br />
otetaan mukaan<br />
vaelluksen, pyöräilyn, melonnan<br />
sekä muun vesillä liikkumisen lisäksi<br />
ainakin hevoslomat, kalastus sekä<br />
mahdollisesti metsästys ja muita, lähinnä<br />
lihasvoimalla liikkumiseen perustuvia<br />
tuotteita. Lähtökohtana on<br />
tuotteen soveltuvuus teemapohjaiseen<br />
markkinointiin ja myyntiin. Paljonhan<br />
erilaisia aktiviteetteja myydään<br />
myös osana matkailukeskusten<br />
palveluja tai muuten oheistuotteina.<br />
MEK ja Matkailun teemaryhmä ovat<br />
yhdessä ryhtyneet suunnittelemaan<br />
laajaa aktiviteettien kehittämis- ja<br />
markkinointiohjelmaa, jolle on annettu<br />
komea ulkomaankielinen nimi<br />
OUTDOORS FINLAND. Luultavasti<br />
arkikielessä kohta puhutaan OF-ohjelmasta<br />
tai ooäffästä.<br />
OF tullaan kokoamaan tiiviissä vuorovaikutuksessa<br />
alueellisten matkailun<br />
kehittäjätahojen kanssa. Työ<br />
on aloitettu selvityksellä, jossa Ellare<br />
Oy:n asiantuntijat MEKin toimeksiannosta<br />
käyvät neuvottelut maakunnittain<br />
keräten tiedot vientikelpoisista<br />
pyöräily-, vaellus- ja melontatuotteista<br />
sekä reiteistä ja kartoista.<br />
Tarkastelun pohjana käytetään<br />
MEKin hyväksymiä tuotekriteereitä.<br />
MEK tulee käyttämään kerättyjä<br />
tietoja vientimarkkinoinnissaan. Kalastuksen<br />
osalta nykytilanne selvitetään<br />
myöhemmin erikseen.<br />
Maakunnittain käytävissä neuvotteluissa<br />
on tarkasteltu ja tarkastellaan<br />
myös sitä, mitkä aktiviteettituotteet<br />
(pyöräily, vaellus, melonta, soutu,<br />
hevoslomat jne.) soveltuisivat kullekin<br />
alueelle parhaiten, mitä valmista<br />
ja minkä tasoista infrastruktuuria<br />
alueella on, ja mitä kehittämistyötä<br />
tarvittaisiin vientikelpoisten tuotteiden<br />
aikaansaamiseksi. Tämän työn<br />
tavoitteena on tuottaa maakunnille<br />
aineksia tulevan ohjelmakauden<br />
matkailun kehittämisohjelmiensa<br />
suunnitteluun.<br />
Viimeistään ensi vuoden alussa lähdetään<br />
selvityksen pohjalta rakentamaan<br />
koko tulevan ohjelmakauden<br />
mittaista kehittämistyön runkosuunnitelmaa.<br />
Suunnitelma täydentyy<br />
kehittämisohjelmaksi alueiden<br />
omiin kehittämisohjelmiinsa sisällyttämillä<br />
toimenpiteillä sekä yhteisesti<br />
sovittavilla valtakunnallisilla toimilla.<br />
Koko ajan suunnitelmat nivelletään<br />
MEK:n markkinointisuunnitelmiin ja<br />
-strategioihin.<br />
OF-kehittämisohjelman toteuttamiseen<br />
käytetään kaikkia mahdollisia<br />
rahoituslähteitä. Varsinainen kehittämistyö<br />
tehdään luonnollisesti yrityksissä<br />
ja alueellisissa kehittämishankkeissa,<br />
mutta niiden tueksi tarvitaan<br />
myös valtakunnallisia hankkeita.<br />
Operatiivisia toimenpiteitä<br />
saattaa olla järkevää toteuttaa myös<br />
useiden maakuntien yhteishankkeilla<br />
tai jopa valtakunnallisesti. Näitä<br />
asioita pohditaan suunnittelutyön<br />
edetessä. Tavoitteena on löytää saumaton<br />
yhteistyön malli.<br />
Eri aktiviteettituotteiden osalta on<br />
tarkoitus edetä rullaavasti. Jo valmiina<br />
olevia tuotteita (esimerkiksi pyöräily)<br />
lähdetään heti ohjelman käynnistyttyä<br />
viemään ulkomaanmarkkinoille.<br />
Samaan aikaan ryhdytään<br />
hakemaan tietoa uusien tuotteiden<br />
(esimerkiksi metsästyslomat) kehittämistyön<br />
pohjaksi ja käynnistetään<br />
uusia tuotekehitysprosesseja.<br />
Toinen olennainen periaate tulee<br />
olemaan työnjako. Jokaiselle alueelle<br />
tulee löytää parhaiten sen omiin<br />
olosuhteisiin soveltuva aktiviteettitarjonta.<br />
Alue ei ole tässä kuitenkaan<br />
maakuntaa tai muu hallinnollinen<br />
alue. Valtakunnallisen matkailustrategian<br />
linjauksen mukaan hallinnollisia<br />
rajoja opetellaan vihdoinkin<br />
ylittämään. Vesiaktiviteetteja on<br />
kehitettävä vesistökohtaisesti ja pyöräilyreitit<br />
suunniteltava tuotteen ja<br />
asiakkaan lähtökohdista!<br />
Teemapohjainen kehittämistyö on<br />
haaste koko maan laajuiselle yhteistyölle.<br />
Tämän ohjelmakauden kokemukset<br />
kuitenkin rohkaisevat harppaamaan<br />
pitkän askelen eteenpäin.<br />
Mahdollisuuksia on vaikka mihin.<br />
Ensin vain katsomme riittävän pitkälle<br />
ja sitten määrätietoisesti etenemme<br />
kohti päämäärää.<br />
Reijo Martikainen<br />
Matkailun teemaryhmä, MMM<br />
reijo.martikainen@mmm.fi<br />
Syksy<strong>2006</strong><br />
Syksy <strong>2006</strong>
Maaseutu<br />
14<br />
Matkailu<br />
Maaseutu<br />
15<br />
Matkailu<br />
Satunnaisia havaintoja<br />
kuluneesta hankekaudesta<br />
Matkailun kehittäminen<br />
on ollut<br />
yksi suosituimpia<br />
toimialoja,<br />
joita kuluneella<br />
hankekaudella<br />
on rahoitettu.<br />
Toimialan kehitysnäkymät ovat olleet<br />
positiiviset ja yritysten liikevaihto<br />
on viime vuosina kasvanut tasaisesti.<br />
Maaseutumatkailun<br />
kehitty-<br />
Yritystoimintaan<br />
minen seuraakin<br />
yleensä koko matkailusektorin<br />
kehitystä<br />
ja siinä tapah-<br />
ammattimaisesti<br />
panostavat<br />
ovat kasvattaneet liikevaihtoaan<br />
sekä käyttöastettaan,<br />
sillä kysyntää<br />
laadukkaalle ja hyvin<br />
tuotteistetulle palvelulle<br />
on olemassa.<br />
tuvat muutokset<br />
heijastuvat myös<br />
maaseudun yrityksiin.<br />
Yritystoimintaan<br />
ammattimaisesti<br />
panostavat ovat kasvattaneet<br />
liikevaihtoaan sekä käyttöastettaan,<br />
sillä kysyntää laadukkaalle ja hyvin<br />
tuotteistetulle palvelulle on olemassa.<br />
Matkailun kehittäminen on edelleen<br />
ollut usein hajanaista. Lisäksi<br />
on keskitytty liian suppean alueen<br />
(esim. kunta) matkailupalveluihin,<br />
joita on lähdetty markkinoimaan<br />
mahdollisesti jopa ulkomaisille<br />
messuille. Keskitetyllä hanketyön<br />
koordinoinnilla jo hankkeiden valmisteluvaiheessa<br />
on päästy hyviin<br />
tuloksiin. Siten voidaan varmistaa,<br />
että esim. markkinointitoimenpiteet<br />
ovat yhdensuuntaisia ja myös vaikuttavuus<br />
on parempi. Koordinoidusti<br />
toteutetut kampanjat, kuten<br />
esim.”Kurkistus maalle”, ovat herättäneet<br />
laajaa mielenkiintoa ja kampanjoihin<br />
osallistuneissa yrityksissä<br />
onkin vieraillut teemapäivinä runsaasti<br />
asiakkaita.<br />
Yritysten verkostoituminen<br />
on ollut myös keskeinen<br />
teema hankkeissa. Usein<br />
verkostoitumisen taso on<br />
jäänyt siihen, että on käyty<br />
opintomatkalla ja opittu<br />
tuntemaan toisensa. Se<br />
on tietysti yksi verkostoitumisen<br />
esiaste, mutta tavoitteena<br />
tulisi selkeämmin olla<br />
myös yhteistyöllä saavuttava taloudellinen<br />
lisäarvo. Yhteistyön syventäminen<br />
liiketoiminnan tasolle vaatii<br />
jo yrittäjiltä merkittävästi enemmän<br />
sekä taloudellista että henkistä<br />
panostusta ja asennetta.<br />
Siinä tarvitaan usein<br />
myös sopimuksiin perustuvia<br />
yhteisiä pelisääntöjä<br />
mm. tuotekehityksestä,<br />
markkinoinnista,<br />
myynnistä ja ennen<br />
kaikkea laadusta.<br />
Matkailutuotteen paketoiminen<br />
asiakkaalle<br />
on vaativa prosessi<br />
ja edellyttää tuotteeseen<br />
mukaan lähteviltä<br />
yrityksiltä ja myyntiorganisaatiolta<br />
saumatonta<br />
yhteistyötä.<br />
Tuotepaketointi kuulostaa<br />
terminä kätevältä<br />
ja asiakkaan kannalta houkuttelevalta.<br />
Hankkeiden aikana ”paketit”<br />
onkin usein saatu esitteen muotoon.<br />
Sitten on vain ryhdytty myymään<br />
tuotetta. Helppoa eikö totta<br />
Todellisuus on usein kuitenkin se,<br />
että hankkeen päätyttyä ei ole enää<br />
”paketoijaa” saati myyjää, joka valmistaisi<br />
lopputuotteen asiakkaalle.<br />
Matkailutuotteen paketoiminen asiakkaalle<br />
on vaativa prosessi ja edellyttää<br />
tuotteeseen mukaan lähteviltä<br />
yrityksiltä ja myyntiorganisaatiolta<br />
saumatonta yhteistyötä. Usein<br />
kuulee että maaseudun matkailutuotteiden<br />
myynti ei ole kannattavaa<br />
tai se on vaikeaa. Herää tietysti<br />
kysymys, onko vika hinnoittelussa<br />
vai mahdollisesti tuotteen laadussa.<br />
Tuotekehityskulut mielletään usein<br />
yrityksen kannalta pelkäksi kulueräksi<br />
vaikka se on yrityksen kannalta<br />
nähtävä investointina, jolle saadaan<br />
tietyllä aikajänteellä myös tuottoa.<br />
Ennen ”paketin” pääsyä markkinoille<br />
on vielä muistettava tärkein<br />
eli tuotteen testaus, jolloin sen laatuun<br />
ja toimivuuteen voidaan vielä<br />
vaikuttaa.<br />
Myyntikanavien kehittämistä on<br />
myös tehty runsaasti ja paikoin siinä<br />
on onnistuttukin. Internet on tullut<br />
yhä tärkeämmäksi markkinointija<br />
myyntikanavaksi. Nykyaikainen<br />
tekniikka on maaseudun hajanaisille<br />
matkailukohteille tehokas kanava<br />
tuoda palvelut esille. Paikkatietosovellukset<br />
ja niistä mobiilipäätelaitteisiin<br />
internetistä ladattava kohdeinformaatio<br />
voivat olla tulevaisuudes-<br />
sa myös satunnaisen matkailijan tietolähde<br />
tien päällä. Sähköisten kanavien<br />
käytön edistämiseen ja yritysten<br />
koulutukseen niihin<br />
liittyen on jatkossakin<br />
kiinnitettävä huomiota.<br />
Ulkomaan markkinointi<br />
yhteistyössä ja matkatoimistojen<br />
kanssa on tuloksellista,<br />
mikäli tuote<br />
on valmis ja asiakassegmentti<br />
tarkkaan määritelty.<br />
Hyviä tuloksia on saatu esim.<br />
kalastusmatkailussa silloin, kun on<br />
keskitytty oikeaan ja usein kapeaan<br />
asiakassegmenttiin. Osallistuminen<br />
ulkomaan yleismatkamessuille<br />
hankkeena tai matkatoimiston kanssa<br />
antaa usein laihat tulokset. Panostusten<br />
vaikuttavuuden arviointi<br />
on vaikeaa, koska messukontaktien<br />
tuloksista todellisten kauppojen<br />
muodossa ei ole tietoa. Ulkomaanmarkkinointi<br />
vaatii koordinoitua<br />
suuralueyhteistyötä näkyvyyden aikaansaamiseksi.<br />
Ulkomaan<br />
nointi yhteistyössä<br />
ja matkatoimistojen<br />
kanssa on tuloksellista,<br />
mikäli tuote on<br />
valmis ja asiakassegmentti<br />
tarkkaan<br />
määritelty.<br />
Varma kesätuote on pitkään ollut<br />
laadukas ja hyvin varusteltu mökki.<br />
Niiden vuokraamien kesäaikaan ei<br />
ole ongelma. Kustannustaso rakentamisessa<br />
on kuitenkin koko ajan<br />
noussut ja se tietysti syö myös kannattavuutta.<br />
Toisaalta laadukas ja<br />
hyvä varustelu luo paremmat mahdollisuudet<br />
hyödyntää mökkejä<br />
myös sesonkiaikojen ulkopuolella ja<br />
näin parantaa käyttöastetta.<br />
markki-<br />
Suomen matkailustrategia<br />
vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma<br />
vuosille<br />
2007-2013 julkaistiin<br />
kesän alussa ja se antaa<br />
suuntaviivat alan kehittämiselle.<br />
Strategian läpikulkevat<br />
arvot eli kannattava<br />
ja tuottava elinkeinotoiminta,<br />
kestävä matkailu, turvallisuus,<br />
asiakaslupausten lunastaminen sekä<br />
suomalaisuus ovat hyvä lähtökohta<br />
suunnitella tulevaa kehittämistoimintaa.<br />
Hankkeet eivät saa olla kuitenkaan<br />
itseisarvo vaan yritysten ja<br />
elinkeinon tarpeet. Kehittämistyön<br />
hedelmät tulevat matkailussa usein<br />
viiveellä. Pitkäjänteinen sekä määrätietoinen<br />
kehittäminen näkyy lopulta<br />
kasvavina asiakasmäärinä ja lisääntyneenä<br />
liikevaihtona.<br />
Jaakko Ryymin<br />
Keski-Suomen TE-keskus<br />
jaakko.ryymine@te-keskus.fi<br />
Syksy<strong>2006</strong><br />
Syksy <strong>2006</strong>
Maaseutu<br />
16<br />
Matkailu<br />
Maaseutu<br />
17<br />
Matkailu<br />
Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry.<br />
Hallituksen jäsenet<br />
Puheenjohtaja<br />
Mikko Lindell, Mäkelän Lomatuvat<br />
mikko.lindell@makelanlomatuvat.fi<br />
Ulkomaan myynnin kehittämistahot<br />
on saatava yhteiseen tahtotilaan<br />
ja aktiiviseen ulkomaan myyntityöhön.<br />
Myynnin suuntautuessa yhä<br />
enemmän ulkomaille, saadaan matkailuun<br />
kasvua ja enemmän ympärivuotista<br />
matkailua.<br />
Varapuheenjohtaja<br />
Heli Kavalto, Kavalton Tila<br />
kavalton@kavaltontila.com<br />
Paras markkinointikonsti ja myös<br />
halvin on se, kun tekee asiakkaan<br />
kanssa sopimansa asian niin hyvin<br />
kuin suinkin.<br />
Jäsenet<br />
Ari Hyvölä, Hyvölän Talo<br />
hyvolantalo@hyvolantalo.com<br />
Kannattava ja kehittyvä liiketoiminta,<br />
joka tarjoaa asiakkaille yksilöllistä,<br />
hyvää palvelua turvallisessa ja<br />
laadukkaassa toimintaympäristössä.<br />
Riikka-Leena Lappalainen,<br />
Haapaniemen Matkailu<br />
riikka-leena@<br />
haapaniemenmatkailu.fi<br />
Matkailussa ihminen ja työpanos<br />
näyttelevät erittäin suurta roolia.<br />
Maaseutu kaipaa ihmisiä, maal-<br />
la asuvia aitoja, kiireettömiä, persoonallisia<br />
ihmisiä, vieraiden jututtajia!<br />
Matalapalkkatuen alimmaisrajan<br />
poistaminen helpottaisi osa-aikatyöllistämistä,<br />
vähentäisi pimeän<br />
työvoiman käyttöä ja maalta poismuuttoa<br />
– ja edistäisi yrittäjien jaksamista.<br />
Markku Leväsvirta,<br />
Linnahotelli Rantalinna<br />
rantalin@wwnet.fi<br />
Venäläisistä saa uskollisen asiakaskunnan.<br />
Heille on tärkeää, että isäntä<br />
ottaa heidät vastaan tai ainakin<br />
esittäytyy.<br />
Kaisu Merilä, Merilän Kartano<br />
merilan.kartano@utanet.fi<br />
Timo Niinimäki, Kievari Rantapirtti<br />
timo.niinimaki@kp-rantapirtti.fi<br />
Kannattava yritystoiminta edellyttää,<br />
että yrityksen laskentatoimi on<br />
muutakin kuin menojen ja tulojen<br />
kirjaamista jälkikäteen. Etukäteissuunnittelu,<br />
budjetointi, kustannuslaskenta<br />
ym. tulisi olla itsestäänselvyys<br />
myös maaseutumatkailuyrityksissä.<br />
Ohjelmapalvelutoiminnassa erilaiset<br />
reitistöt ovat tärkeässä asemassa.<br />
Liikuttiinpa sitten jalan, hevosilla,<br />
koiravaljakoilla, on toimiva ja turvallinen<br />
reitti laadukkaan palvelun lähtökohta.<br />
Parhaimmillaan hyvät ulkoilu-<br />
ja harrastereitit palvelevat kaikkia<br />
sidosryhmiä.<br />
Tarja Veisto, Särkijärven Majat<br />
sarkijarvenmajat@co.inet.fi<br />
Haluamme vaalia todellisia suomalaisia<br />
ja alueellisia perinteitä ja siirtää<br />
sitä hyvää myös meidän asiakkaillemme.<br />
Merja Ylismäki-Nerjanto,<br />
Nuhjalan Kartano<br />
merja@nuhjala.com<br />
Maatiloilla ja varsinkin kartanoissa<br />
on ylläpidettävänä lukuisia – joskus<br />
turhiakin - rakennuksia ja tuotantotiloja.<br />
Kiinteistöveroa tulisi laskea. Se<br />
olisi osaltaan auttamassa tiloja säilyttämään<br />
yhteistä kulttuuriperintöämme.<br />
Mikael Ågren, Ilmajoen Matkailu &<br />
Ohjelmapalvelut T:mi Mikael Ågren<br />
matkailuneuvonta@ilmajoki.fi<br />
Ikuisena perusasiana on aina yrityksen<br />
kannattavuus. Eri tunnuslukujen<br />
seuranta jää arjen aherruksen keskellä<br />
usein liian vähäiseksi. Kustannusten<br />
kuitenkin koko ajan noustessa<br />
tulisi pyrkiä vaikutusten siirtämiseen<br />
hintatasoon.<br />
Syksy<strong>2006</strong><br />
Syksy <strong>2006</strong>
Maaseutu<br />
18<br />
Matkailu<br />
Maaseutu<br />
19<br />
Matkailu<br />
Maaseutumatkailun majoitustilojen luokitustoiminnan kehittäminen<br />
- Muutoksia ja lisäyksiä luokitusohjeistoon<br />
Maaseutumatkailun majoitustilojen<br />
valtakunnallista luokitustoimintaa<br />
on toteutettu jo vuodesta 1993<br />
lähtien. Luokituksia on tehty kaikkiaan<br />
noin 1700 yrityksessä. Vuoden<br />
2005 toukokuussa käynnistettiin<br />
luokitustoiminnan kehittämishanke,<br />
jossa arvioitiin käytössä olevaa<br />
järjestelmää ja sen kehittämistarpeita.<br />
Selvitysten perusteella tehtiin<br />
jäljempänä kerrottuja muutoksia<br />
ja täydennyksiä luokitusperusteisiin.<br />
Luokitustoiminnan kehittämishankkeen<br />
ohjausryhmään kuuluivat seuraavat<br />
tahot: ProAgria Maaseutukeskusten<br />
Liitto (pj), MMM, MEK, MTK,<br />
Maaseutumatkailuyrittäjien yhdistys<br />
ry, Lomalaidun ry, Lomarengas Oy,<br />
Suoma ry ja ProAgria SLF.<br />
Luokitustoiminnalle<br />
seuraavat tavoitteet:<br />
hyväksyttiin<br />
- Määritellä ja kuvata majoitustilojen<br />
tekninen taso ja erotella ne<br />
tiettyjen yhtenäisesti sovittujen<br />
ja noudatettavien kriteerien perusteella<br />
eri luokkiin.<br />
- Helpottaa majoitustilojen myyntiä<br />
ja markkinointia sekä kotimaassa<br />
että ulkomailla ja toimia<br />
myynti-/välittäjäorganisaatioiden<br />
apuvälineenä.<br />
- Vähentää epäselvyyksiä ja lisätä<br />
kuluttajansuojaa<br />
- Ohjata majoitustilojen rakennussuunnittelua<br />
ja rakentamista<br />
- Ohjata maaseutumatkailun majoitustilojen<br />
laadun kehittämistä<br />
majoitustilojen asumismuka-vuuden<br />
ja -tason osalta. Asumismukavuus<br />
määräytyy samojen normien<br />
mukaisesti kuin muussakin<br />
asumisessa. Asumisen mukavuutta<br />
ja tasoa lisäävät mm. väljyys,<br />
tekniset laitteet ja yleisilme,<br />
kuten sisustaminen, ympäristö ja<br />
turvallisuus.<br />
- Seurata maaseutumatkailun majoitustilojen<br />
teknisen laatutason<br />
kehitystä maassamme<br />
- Vaikuttaa osaltaan maaseudun<br />
kehittämiseen luomalla laadukasta<br />
maaseutumatkailua ottamalla<br />
huomioon muutokset asiakkaiden<br />
vaatimuksissa.<br />
Luokitusohjeiston keskeiset muutosten<br />
kohteet:<br />
1. Majoitustilojen teknisiä vaatimuksia<br />
koskevat muutokset erityisesti<br />
mökkiluokituksen osalta<br />
2. Erillisen huoneistoluokituksen<br />
kehittäminen<br />
3. Aamiaismajoitus- ja maatilalomaluokitusten<br />
yhdistäminen ja luokkien<br />
vähentäminen kolmeen<br />
4. Yleisvaikutelman sekä ympäristön<br />
ja turvallisuuden arviointiperusteiden<br />
kehittäminen ja lisääminen<br />
luokitusperusteisiin.<br />
1.10.<strong>2006</strong> voimaan tulevat muutokset<br />
Kehittämishankkeessa pohdittiin ja<br />
käsiteltiin perusteellisesti makuuhuoneiden<br />
kokovaatimuksia, jotka<br />
ovat jatkuvasti aiheuttaneet jonkin<br />
verran keskustelua ja ongelmia. Nyt,<br />
kun laskettelu- ym. urheilu- ja ulkoilukeskusten<br />
liepeillä olevia mökkejä<br />
on tulossa paljon mukaan,<br />
makuuhuoneiden<br />
kokovaatimukset<br />
Rakennuslaissa<br />
ovat nousseet jälleen<br />
esille.<br />
joitustilojen<br />
olevat<br />
vaatimukset ovat myös<br />
maaseutumatkailun ma-<br />
rakentamisessa<br />
perusteena<br />
Makuuhuoneiden kokovaatimusten<br />
osalta<br />
katsottiin, että rakennuslaissa olevat<br />
vaatimukset ovat myös maaseutumatkailun<br />
majoitustilojen rakentamisessa<br />
perusteena. Aina ja kaikissa<br />
tapauksissa tulee olla tavoitteena rakentaa<br />
makuuhuoneet siten, että yhden<br />
hengen makuuhuone on vähintään<br />
7 m² ja kahden hengen makuuhuone<br />
vähintään 10 m². Makuuhuoneiden<br />
vähimmäiskokovaatimukset<br />
päätettiin siten jättää perusvaatimuksiin<br />
rakennuslain mukaisina.<br />
Luokitusperusteisiin tehtiin kuitenkin<br />
seuraava edellä mainitusta päätöksestä<br />
poikkeava muutos sekä samalla<br />
huojennus: Kun voimassa olleessa<br />
luokitusohjeistossa 3. luokassa<br />
on vaadittu vähintään yksi kahden<br />
hengen (siis vähintään 10 m²)<br />
makuuhuone, hyväksytään jatkossa<br />
3. luokassa kahden hengen makuuhuoneeksi<br />
myös vähintään 7 neliön<br />
huone. Tämä on merkittävä muutos<br />
aiempaan, mutta ei missään nimessä<br />
saa muodostua jatkossakaan<br />
tavoitteeksi. Huojennus tulee voimaan<br />
vain mökkiluokituksen osalta.<br />
Niiden yritysten, joiden jo luokiteltu<br />
mökki on jäänyt makuuhuoneen<br />
koon takia 2. luokkaan tulee ottaa<br />
yhteyttä luokittelijaan ja pyytää uusintaluokitusta,<br />
mikäli majoitustilan<br />
luokka halutaan nostaa.<br />
Luokitusperusteisiin päätettiin lisätä<br />
myös seuraava poikkeusmenettely.<br />
Kun voimassa olleessa luokitusohjeistossa<br />
5. luokassa on vaadittu<br />
vähintään kaksi kahden hengen<br />
makuuhuonetta (siis vähintään<br />
10 m²), voidaan jatkossa hyväksyä<br />
5. luokkaan myös mökki,<br />
jossa on vain yksi vähintään<br />
kahden hengen makuuhuone,<br />
mutta kaikki<br />
muut 5. luokkaan kuuluvat<br />
vaatimukset täyttyvät.<br />
Tällöin puhutaan ns.<br />
”kahden hengen mökistä”,<br />
jossa varsinaisten vuodepaikkojen<br />
lukumäärä on kaksi.<br />
Niiden yritysten, joiden jo luokiteltu<br />
mökki voitaisiin nostaa 5. luokkaan<br />
em. muutoksen perus-teella, tulee<br />
ottaa yhteyttä luokittelijaan ja pyytää<br />
uusintaluokitusta, mikäli luokkaa<br />
halutaan muuttaa.<br />
Erillistä huoneistoluokitusta ei päätetty<br />
kehittää. Huoneistojen, kuten<br />
pari- ja rivitalohuoneistot, luokitteluun<br />
käytetään samoja perusteita<br />
mökkiluokituksen kanssa. Mökit ja<br />
huoneistot erotellaan kuitenkin jatkossa<br />
toisistaan ja luokituslomakkeeseen<br />
tehdään siitä merkintä.<br />
Aamiaismajoitus- ja maatilalomaluokitukset<br />
päätettiin säilyttää edelleen<br />
erillisinä. Luokkien määrä päätettiin<br />
niin ikään säilyttää viitenä.<br />
Yleisvaikutelman, ympäristön ja<br />
turvallisuuden arviointi vaativat vielä<br />
lisävalmistelua<br />
Nykyisiin luokitusperusteisiin on sisältynyt<br />
myös kohta ”Muu arviointi”,<br />
jossa on katsottu mm. yleisvaikutelmaa,<br />
ympäristöä ja rannan laatua.<br />
Tämä arviointi ei ole kuitenkaan vaikuttanut<br />
majoitustilan luokkaan.<br />
Luokitusjärjestelmän<br />
kehittämistä koskeneissa kyselyissä<br />
nousi esille tarve ottaa<br />
luokitukseen mukaan<br />
myös muita kuin selvästi<br />
mittavissa olevia tekijöitä,<br />
kuten yleisvaikutelman, ympäristön<br />
ja turvallisuuden arviointi.<br />
Luokitusperusteisiin päätettiin sisällyttää<br />
jatkossa myös ns. yleisvaikutelman<br />
arviointi. Alustavasti luonnosteltu<br />
yleisvaikutelman arviointi-<br />
ja pisteytyslomake vaatii vielä kehittämistä<br />
ja testaamista. Alustavasti<br />
on kaavailtu, että tätä yleisvaikutelman<br />
arviointia voitaisiin tietyissä tilanteissa<br />
käyttää myös majoitustilan<br />
luokan laskuun tai nostoon. Arviointi<br />
toivotaan saatavan käyttöön vuoden<br />
2007 alussa. Arvioinnin käyttöönotto<br />
vaatii ohjeistusta ja kouluttamista<br />
niin luokit-telijoille kuin<br />
myös yrittäjille.<br />
Majoitustilojen turvallisuuden arviointia<br />
ei päätetty sisällyttää luokitusperusteisiin.<br />
Se katsottiin voitavan<br />
toteuttaa yrittäjän tekemänä itsearviointina.<br />
Arviointia varten kehitettiin<br />
lomake, jota jaetaan yrittäjille<br />
esim. luokituskäynnin yhteydessä.<br />
Se on jatkossa saatavana myös luokitustoiminnan<br />
nettisivuilta. Lomaketta<br />
testataan vielä ennen lopullista<br />
käyttöön ottoa. Lomakkeelle pyritään<br />
saamaan hyväksyntä myös<br />
tuoteturvallisuutta valvovalta viranomaiselta.<br />
Luokitusperusteisiin<br />
päätettiin sisällyttää<br />
jatkossa<br />
myös ns. yleisvaikutelman<br />
arviointi.<br />
Tiettyjen ympäristönäkökohtien,<br />
kuten jätehuollon<br />
järjestämisen, katsottiin<br />
hoituvan lakisääteisten<br />
määräysten nojalla.<br />
Sen sijaan ympäristön<br />
yleiseen viihtyvyyteen,<br />
siisteyteen ja muuhun hoitamiseen<br />
liittyviä arviointeja sisällytetään em.<br />
yleisarviointiin.<br />
Tarja Jutila<br />
Maa- ja kotitalousnaisten keskus<br />
tarja.jutila@proagria.fi<br />
Syksy<strong>2006</strong><br />
Syksy <strong>2006</strong>
Maaseutu<br />
20<br />
Matkailu<br />
Maaseutu<br />
21<br />
Matkailu<br />
Laadun Portaat<br />
Laatutyöryhmä on Maaseutupolitiikan<br />
yhteistyöryhmän<br />
Matkailun teemaryhmän<br />
koolle kutsuma<br />
asiantuntijaryhmä,<br />
jossa keskustellaan<br />
laatutyökalujen ja<br />
–merkkien yhteistyöstä<br />
ja yhteensovittamisesta.<br />
Työryhmässä mukana<br />
ovat Anne Lukkarila<br />
Laatutonnista, Isa<br />
Pelttari Maakuntien<br />
Parhaista, Tuula Sundberg-Komppa<br />
ja Tarja<br />
Tammia Palvelua Sydämellä<br />
-valmennuksesta<br />
sekä Raija Wirekoski Matkailun<br />
teemaryhmästä sekä<br />
tarvittavia asiantuntijoita<br />
aina kokouskohtaisesti.<br />
Miten eri<br />
järjestelmillä<br />
voisimme<br />
parhaiten johdattaa<br />
yrittäjät<br />
kokonaislaadun<br />
hallintaan<br />
Jo ensimmäisessä kokouksessa helmikuussa<br />
2005 todettiin, että ryhmän<br />
jäsenillä on toisilleen<br />
paljon annettavaa,<br />
ja mahdollisuuksia<br />
yhteistyöhön<br />
nähtiin useita. Ensimmäisenä<br />
vuonna järjestettiin<br />
neljä yhteistä<br />
koulutuspäivää<br />
valmentajille. Näiden<br />
päivien tavoitteena<br />
oli tehdä osallistujille<br />
selväksi, mitä eri valmennukset,<br />
merkit,<br />
ja auditoinnit sisältävät.<br />
Lisäksi eri merkkien<br />
valmentajien kokoontuminen<br />
toi esille uusia kehittämisehdotuksia,<br />
joiden pohjalta mm. järjestettiin<br />
koulutus uusille Laatutonnivalmentajille.<br />
Keskeinen kysymys työryhmässä on<br />
ollut, miten eri järjestelmillä voisimme<br />
parhaiten johdattaa yrittäjät kokonaislaadun<br />
hallintaan. Tärkeää on<br />
myös ollut toisten ajan tasalla pitäminen<br />
eri laatumerkkien ja –valmennusten<br />
suhteen.<br />
Erityyppisille ja -kokoisille<br />
yrityksille sopivat tu, että erityyppisille ja<br />
Ryhmässä on huomat-<br />
eri valmennukset. -kokoisille yrityksille sopivat<br />
eri valmennukset.<br />
Sen vuoksi onkin tärkeää,<br />
että eri valmentajien ja valmennusten<br />
välillä vallitsee hyvä ja syvä<br />
yhteistyö, jotta yrittäjien on helpoin<br />
valita oma tiensä kokonaislaadun<br />
hallintaan ja laatujohtamiseen.<br />
Yrittäjällä tulee<br />
perustyökaluina<br />
olla hygienia-<br />
ja alkoholipassi<br />
sekä tarvittavat<br />
ensiapukoulutukset<br />
Oheisten Laadun Portaiden<br />
mukaisesti yrittäjällä<br />
tulee perustyökaluina olla<br />
hygienia- ja alkoholipassi<br />
(riippuen palveluista) sekä<br />
tarvittavat ensiapukoulutukset.<br />
Tulevaisuudessa<br />
näihin ensi askeliin kuuluu<br />
myös Turvallisuuspassi.<br />
Majoittajilla tulisi olla majoitustilojen<br />
Malo-luokitus.<br />
Seuraavalla askelmalla yrittäjä hankkii<br />
itselleen valmiuksia kehittää toimintaansa,<br />
ja yritys osallistuu mahdollisesti<br />
Palvelua Sydämellä –valmennukseen,<br />
jossa sille valmistuu<br />
asiakaspalautejärjestelmä ja yrityksen<br />
kehittämissuunnitelma. Tunne-<br />
Turvaa koulutuksessa syvennytään<br />
turvallisuusajatteluun ja tehdään yrityksen<br />
turvallisuusasiakirja.<br />
Kolmannella tasolla ollaan jo jatkuvan<br />
kehittämisen vaiheessa, jolloin<br />
yritys voi mennä mukaan Maakuntien<br />
Parhaisiin, joka on valtakunnallinen<br />
pienyritysten laatumerkki.<br />
ProAgria Maaseutukeskusten Liitto<br />
myöntää merkin hakemuksesta<br />
osaaville elintarvike-, käsityö- ja<br />
maaseutumatkailuyrittäjille. Maakuntien<br />
Parhaat on vaativin kotimaisuusmerkki,<br />
koska se edellyttää korkean<br />
kotimaisuusasteen lisäksi hyväksyttyä<br />
laatujärjestelmää sekä<br />
Syksy<strong>2006</strong><br />
Syksy <strong>2006</strong>
Maaseutu<br />
22<br />
Matkailu<br />
Maaseutu<br />
23<br />
Matkailu<br />
tuotteiden ja palveluiden hyväksyntää<br />
asiantuntijaraadeissa.<br />
Samalla askelmalla Laadun portailla<br />
toimii myös Laatutonni, jossa valmennuksen<br />
avulla rakennetaan laatujärjestelmä<br />
yritykselle. Lisäksi valmennuksessa<br />
syntyy dokumentoitu<br />
jatkuvan parantamisen malli ja runko<br />
yrityksen laatukäsikirjalle. Itsenäinen,<br />
jatkuva laadunkehittäminen valmennuksen<br />
jälkeen pohjautuu vuosittain<br />
tehtävälle itsearvioinnille sekä aktiiviselle<br />
asiakkaan ja henkilöstön kuuntelulle<br />
LaatuVerkon avulla.<br />
Polku Laatutonniin menee samalla<br />
tavalla kuin Laatutonnissa, mutta<br />
koulutukseen ei sisälly yhtään yrityskohtaista<br />
valmennusta, vaan kaikki<br />
6 pv on lähiopetusta. Kohderyhmänä<br />
ovat alle kolme henkilötyövuotta<br />
työllistävät yritykset. Polku Laatutonniin<br />
on siis Laatutonniohjelmaan<br />
valmistava koulutus.<br />
Laatuosaajakoulutuksessa koulutus<br />
on sama kuin Polku Laatutonniin –<br />
koulutuksessa, mutta sisältä myös<br />
muuta koulutusta ja perustuu matkailun<br />
perustutkintoon näyttötutkintona.<br />
Neljännellä tasolla tulisi yrityksellä<br />
olla valmiudet menestyä kansainvälisellä<br />
tasolla. Yrittäjällä on osaamista<br />
kokonaislaadun hallinnasta ja yritys<br />
toimii laatujohtamisen periaatteilla.<br />
Ammattimaisesti toimiva ja<br />
laadukas matkailuyritys on kaiken<br />
tavoitteena, portaat perille voivat<br />
olla yrityksillä hieman erilaiset.<br />
Raija Wirekoski<br />
Matkailun teemaryhmä<br />
raija.wirekoski@ncp.fi<br />
Syksy<strong>2006</strong><br />
Syksy <strong>2006</strong>
Maaseutu<br />
24<br />
Matkailu<br />
Teemaryhmän kokoonpano:<br />
Puheenjohtaja<br />
Reijo Martikainen<br />
maa- ja metsätalousministeriö<br />
reijo.martikainen@mmm.fi<br />
Pääsihteeri<br />
Raija Wirekoski<br />
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu<br />
raija.wirekoski@ncp.fi<br />
Jäsenet<br />
Liisa Hentinen<br />
Matkailun edistämiskeskus MEK<br />
liisa.hentinen@mek.fi<br />
Tarja Jutila<br />
Maa- ja kotitalousnaisten keskus<br />
tarja.jutila@proagria.fi<br />
Maija Kaijanmäki<br />
Lomalaidun ry<br />
maija.kaijanmaki@lomalaidun.fi<br />
Eija Kirjavainen<br />
maa- ja metsätalousministeriö<br />
eija.kirjavainen@mmm.fi<br />
Sami Laakkonen<br />
Lapin liitto<br />
sami.laakkonen@lapinliitto.fi<br />
Jorma Leppänen<br />
Saaristoasiain neuvottelukunta<br />
jorma.leppanen@intermin.fi<br />
Mikko Lindell<br />
Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry<br />
mikko.lindell@makelanlomatuvat.com<br />
Vesa Malila<br />
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK<br />
vesa.malila@mtk.fi<br />
Juha-Pekka Olkkola<br />
Lomarengas Oy<br />
varalla Mia Lipponen<br />
juha-pekka.olkkola@lomarengas.fi<br />
Unto Palminkoski<br />
Yrityskummit ry<br />
unto.palminkoski@luukku.com<br />
Aija Pekkinen<br />
Suoma ry<br />
varalla Raija Forsman<br />
saimaan.matkailu@ilis.fi<br />
Jaakko Ryymin<br />
Keski-Suomen TE-kekus<br />
jaakko.ryymin@te-keskus.fi<br />
Marja Taskinen<br />
sisäasiainministeriö<br />
marja.taskinen@intermin.fi<br />
Maria Tigerstedt<br />
Suomen viiniyrittäjät ry<br />
varalla Seppo Söderberg<br />
mustila.viini@co.inet.fi<br />
Pekka Tuunanen<br />
ympäristöministeriö<br />
pekka.tuunanen@vyh.fi<br />
Nina Vesterinen<br />
kauppa- ja teollisuusministeriö<br />
nina.vesterinen@ktm.fi<br />
Syksy<strong>2006</strong>
Change language