infowar

Evl. (evp.) Sakari Ahvenainen:”Informaatiosodankäynnistä ja sen perusteista”
Sivu 12
Sodankäynnin suhteellisuus merkitsee mm sitä, että huipputekniikka ei ole oleellinen
yksinään. Yhtä tärkeää kuin huipputekniikka on sen suojaaminen vastustajan toimenpiteiltä.
Ja niiden tiedustelu ja ymmärtäminen.
Omat vastatoimet vastustajan huipputekniikkaa vastaan ovat myös helposti vähintään yhtä
tehokkaita kuin oma huipputekniikka, joskus jopa halvempia ja joskus ainoa 20 vaihtoehto.
Esimerkiksi yksi ydinaseen korkearäjähdys synnyttää elektromagneettisen pulssin (EMP),
joka tuhoaa kehittyneen mikropiireihin perustuvan elektroniikan (=tietokoneet ja niihin
perustuvat järjestelmät mm. tiedonsiirtoverkot) maanosakokonaisuuksina, ellei ko. elektroniikkaa
ole suojattu tehokkaasti ja kalliisti ko. EMP:ltä. Sen sijaan “antiikkiset” putkitekniikkaan
perustuvat laitteet toimivat edelleen.
Rauhan ajan suuri ongelma sotilaallisissa järjestelmissä on vastustajan ja sen vaikutuksen, mm
suhteellisen edun puuttuminen. Siksi omia sodan aikana vastustajaa vastaan käytettäviä
vastajärjestelmiä tulee käyttää rauhan aikana omia järjestelmiä vastaan. Omia järjestelmiä
vastaan käytettynä esim. tiedustelu, häirintä ja muut vastustajan käytössä olevat vastatoimet
opettavat rauhan aikana miten vastustaja voi vaikuttaa ja miten ko. vaikuttamiselta voidaan
suojautua. Sen lisäksi opitaan vastustajaan vaikuttamisesta.
2.4. Sodankäynnin toiminnalliset ulottuvuudet
Sodankäynnissä on viisi, kuusi toiminnallista ulottuvuutta, joista muodostuu oman puolen
kokonaisuus sekä sen vahvuudet ja heikkoudet. Niitä ovat operatiivinen, logistinen, sosiaalinen,
teknologinen 21 ja organisatorinen 22 ulottuvuus.
Uuden sodankäynnin vallankumouksen mukana myös informaatio nousee sodankäynnin
uudeksi, kuudenneksi toiminnalliseksi ulottuvuudeksi. Tukitoimesta vaikuttamiskeinoksi
kuten tuli tai joukot.
Operatiivinen taso käsittelee sotavoiman käyttöä. Operatiivinen ulottuvuus on perinteisin
sodankäynnin ulottuvuus. Se käsittää sotavoiman käyttöä eri tasoilla. Mm Clausewitz näki
sodan operatiivis- sosiaalisena ilmiönä. Taistelutekniikka, taktiikka, operaatiotaito, sotilasstrategia,
valtion kokonaisstrategia ja liittokuntastrategia muodostavat perinteisesti
operatiivispoliittisen sodankäynnin hierarkkisen järjestelmän.
Logistinen taso, kyky luoda, siirtää ja ylläpitää (sota-)voimaa. Se, tai paremminkin sen
käytössä olleet rajalliset voimat, lihas-, tuuli- ja vesivoimat, rajoittivat sodankäyntiä monella
tavalla tuhansia vuosia, mm sotajoukon kokoa. Vasta uudet voimat, höyryvoima rautateillä
ja merillä, sekä lennätin muuttivat sodankäyntiä em. suhteissa. Logistinen taso vaikutti ensimmäisen
kerran ratkaisevasti sodankäyntiin Amerikan Sisällissodan aikana 1861 - 65. Siinä
dominoi pohjoisvaltioiden kyky luoda ja ylläpitää lukumääräisesti ylivoimainen sotavoima.
Etelän operatiivisesti loistavat kenraalit jäivät pohjoisen massojen jalkoihin 23 .
Maaliskuu 2002