Nokian ympäristöraportti 2002

nokia

Nokian ympäristöraportti 2002

Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I 2 0 0 2


Ympäristöraportti 2002

R A P O R T I N T A V O I T T E E T J A R A J A U K S E T

Tämä ympäristöraportti kertoo työntekijöillemme, asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme Nokian

käsityksen toimintansa ympäristönäkökohdista ja vaikutuksista. Raportti esittelee haitallisten vaikutusten

vähentämiseen tähtäävät ohjelmat sekä raportoi käytännön toimenpiteistä.

Nokia tukee pyrkimyksiä sopia maailmanlaajuisesti yritysten toiminnan, tuotteiden ja palveluiden

taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöraportoinnin suuntaviivoista. Nokia raportoi erikseen taloudellisista,

sosiaalisista ja ympäristökysymyksistä, ja tämä raportti käsittelee ainoastaan ympäristökysymyksiä.

Raportti on laadittu GRI:n (Global Reporting Initiative) kestävän kehityksen raportoinnin ohjeistuksen

hengessä. Tietoa Nokian taloudellisesta toiminnasta (esimerkiksi liiketoimintaprofiileista) samoin kuin

yhteiskunnallisesta toiminnasta, johon kuuluvat matkapuhelimien turvallisuus ja Nokian toiminta elektromagneettisen

tutkimuksen alueella, on saatavilla Internet-osoitteessa www.nokia.fi/nokia.

Nokia raportoi edellisen kerran ympäristötoiminnastaan vuonna 2000. Nokia on siirtänyt kaiken yritysraportoinnin

verkkoon, ja edellisen raportin julkaisemisen jälkeen ympäristökysymyksistä on tarjottu

päivitettyä tietoa yhtymän verkkosivuilla.

Liiketoimintaryhmien katsaukset ovat uusi elementti edelliseen raporttiin verrattuna. Ne korostavat sitä,

että Nokiassa ympäristöasiat eivät ole erillinen toiminto, vaan ne on integroitu kaikkeen liiketoimintaan

ja ympäristötyö tehdään linjaorganisaatioissa.

Tässä raportissa esitetty ympäristödata käsittää energiankulutuksen, suorat hiilidioksidipäästöt,

vedenkulutuksen, jätteet ja otsonikerrosta ohentavien aineiden käytön. Tämä yhtymätason raportti ei

sisällä systemaattista toimipaikkakohtaista tietoa. Esimerkkitapaukset valottavat sidosryhmäyhteistyötä

ja muuta eri puolilla Nokiaa tehtävää ympäristötyötä.

Lisätietoja Nokian ympäristöasioista antaa:

Outi Mikkonen

NOKIA

PL 226

00045 NOKIA GROUP

Puh. (09) 7180 38720

Fax (09) 7180 38727

outi.mikkonen@nokia.com

2


Ympäristöraportti 2002

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

2 Raportin tavoitteet ja rajaukset

4 Johdanto

5 Pääjohtajan katsaus

6 Yhteenveto

7 Nokian ympäristöprofiili

Elinkaariajattelu

10 Visio ja strategia

Nokian visio kestävästä kehityksestä

Nokian kestävän kehityksen strategia

12 Ympäristöpolitiikka ja -organisaatio

Kestävään kehitykseen sitoutuminen

Ympäristöpolitiikka

Ympäristöorganisaatio

14 Sidosryhmäsuhteet

Sisäiset sidosryhmät

Ulkoiset sidosryhmät

19 Nokian ympäristöohjelmat

Johtamisperiaatteet

Ympäristöarvot huomioon ottava tuotesuunnittelu

Toimittajaverkoston hallinta

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät

Loppukäsittely

35 Liiketoimintaryhmien katsaukset

Nokia Mobile Phones

Nokia Networks

Nokia Ventures Organization

38 Ympäristö lukuina

40 Määritelmiä ja lyhenteitä

3


Ympäristöraportti 2002

J O H D A N T O

Tämä raportti kertoo Nokian käsityksen tuotteidensa ja toimintansa ympäristönäkökohdista,

haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemisen periaatteet ja strategian sekä

niiden toteuttamistavan.

Nokian lähtökohta ympäristökysymyksissä on elinkaariajattelu. Nokian omat toiminnot

keskittyvät tuotteiden suunnitteluun, kokoonpanoon ja markkinointiin, ja vastaavat vain

pienestä osasta niiden koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista.

Nokian ympäristötyön taustakysymykset ovat ilmaston lämpeneminen ja uusiutumattomien

luonnonvarojen kuluttaminen. Nokian päämääränä on sen tuotteiden elinkaaren

aikaisen energiankulutuksen pienentäminen ja tuotteiden sisältämien materiaalien

kierrätyksen ja uudelleenkäytön mahdollistaminen.

Nokian tuotteista matkapuhelimien käyttöikä on lyhyt, kun taas verkkotuotteet ovat

käytössä huomattavasti pidemmän ajan. Tästä syystä käytön aikainen energiankulutus

on verkkolaitteiden kohdalla tärkeä ympäristökysymys, kun taas komponenttivalmistus

vastaa suurimmasta osasta matkapuhelimien elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta.

Neljä ympäristöohjelmaa, jotka kattavat koko elinkaaren, kytkevät ympäristönäkökohdat

järjestelmällisesti Nokian toimintaan. Ympäristöarvot huomioon ottava tuotesuunnittelu

varmistaa sen, etteivät uudet tuotteet sisällä materiaaleja, joiden käytölle on rajoituksia;

se minimoi energian- ja materiaalien kulutuksen ja maksimoi kierrätettävyyden.

Toimittajaverkoston hallinta valvoo toimittajien aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät kontrolloivat Nokian omien toimintojen ympäristövaikutusta.

Loppukäsittely keskittyy tuotteiden takaisinottojärjestelmiin ja turvalliseen

kierrätykseen, joka varmistaa materiaalien ja energian maksimaalisen talteenoton.

Tämä raportti kertoo näiden neljän ohjelman periaatteet, toiminnan ja tulokset. Nokiassa

ympäristötoiminta on integroitu liiketoimintaan, ja tämän mukaisesti raportin päättävät

Nokian kolmen liiketoimintaryhmän ympäristökatsaukset.

4


Ympäristöraportti 2002

Y H T E I S E L L Ä A S I A L L A

Kestävä kehitys on tulevaisuuden asia ja myös meidän asiamme. Liiketoimintamme

on kestävällä pohjalla, kun se ottaa huomioon tulevien

sukupolvien tarpeet. Kestävän kehityksen edistäminen on tehokasta, kun

se on yhteinen maailmanlaajuinen pyrkimys, jota ohjaa paras saatavilla

oleva ymmärrys luonnon asettamista rajoituksista.

Tehtävämme on harjoittaa kannattavaa ja kasvavaa liiketoimintaa,

mutta se ei tarkoita liiketoimintaa hinnalla millä hyvänsä. Tuotteillamme

ja toiminnallamme on vaikutusta erityisesti kahteen maailmanlaajuiseen

ympäristökysymykseen – ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen

vähenemiseen. Otamme nämä kysymykset huomioon ensisijaisesti

tuotteidemme tulevaisuussuuntautuneessa suunnittelussa samoin kuin

hankinta-, kokoonpano ja logistiikkatoiminnoissamme.

Tuotesuunnittelijamme pyrkivät johdonmukaisesti vähentämään tuotteidemme elinkaaren aikaista energiankulutusta

samalla, kun he pyrkivät lisäämään tuotteissa käytettävien materiaalien kierrätettävyyttä.

Emme näe hiilidioksidipäästöjä ja uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta erillisinä ympäristöasioina.

Näillä kysymyksillä on kasvava vaikutus liiketoimintamme arvoketjuihin. Ottamalla vastuuta tulevaisuudesta

voimme tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme, omistajillemme, työntekijöillemme ja globaalille yhteisölle.

Langaton viestintä tarjoaa mahdollisuuden vähentää raaka-aineiden ja energian kulutusta. Esimerkiksi

sähköinen asiointi ja säilytys vähentää kuljetustarvetta; helpompi tavoitettavuus voi vähentää matkustamisen

tarvetta; pienemmät tuotteet tarvitsevat vähemmän raaka-aineita, ja jotkut uudet palvelut voivat tehdä

fyysiset tuotteet kokonaan tarpeettomiksi, kuten on käynyt esimerkiksi puhelinvastaajalle.

Ympäristösäätely on toimintaympäristömme kehittyvä osa. Tällä hetkellä pyrkimys sisäistää ulkoiset

kustannukset keskittyy elektroniikkatuotteiden materiaalisisältöön ja kierrätykseen liittyvien kustannusten

jakamiseen yhteiskunnan ja tuottajien kesken.

Pureudumme järjestelmällisesti kumpaankin kysymykseen kautta koko tuoteketjun tuotesuunnittelusta,

toimittajaverkoston hallinnasta ja omien toimintojemme ympäristöhallinnasta aina loppukäsittelyyn asti.

Tämän johdonmukaisen lähestymistavan avulla sopeutamme jatkuvasti toimintojamme vastaamaan uusien

säännösten ja monien sidosryhmiemme vaatimuksia.

Markkinajohtajana ja globaalina yrityksenä Nokia suhtautuu vakavasti velvollisuuksiinsa. Terveet ympäristöperiaatteet

ovat liiketoiminnan näkökulmasta järkeviä, koska ne auttavat minimoimaan riskit, takaavat lakien

noudattamisen ja parantavat mainetta sidosryhmien keskuudessa. Toimimalla vastuullisesti Nokia voi edistää

merkittävästi kestävää kehitystä ja luoda samalla lujan perustan taloudelliselle kasvulle.

Jorma Ollila

Hallituksen puheenjohtaja ja pääjohtaja

Nokia

Huhtikuussa 2003

5


Ympäristöraportti 2002

Y H T E E N V E T O

Edellisessä, vuoden 2000 tilanteeseen perustuvassa

ympäristöraportissamme nimesimme seuraavat

ympäristöjohtamisen tavoitealueet:

• Ympäristöarvot huomioon ottavan tuotesuunnittelun

(Design for Environment) integroiminen tuotekehitysprosessiin

• Ympäristönäkökohtien integroiminen toimittajaverkoston

hallintaan

• Tuotantolaitosten ISO 14001 -sertifiointi

• Loppukäsittelyn tukeminen.

Työ on edennyt hyvin kaikilla näillä alueilla. Kaikilla

Nokian tuotantolaitoksilla oli ISO 14001 -sertifioitu

ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuoden 2000

loppuun mennessä.

Tuotantolaitoksemme kuuluvat nyt uusiin sertifioituihin

alueellisiin tai globaaleihin ympäristöasioiden hallintajärjestelmiin.

Nokian kiinteistöyksikkö (Real Estate and

Facilities Platform) vastaa ympäristöasioiden hallintajärjestelmien

rakentamisesta suurille toimistorakennuksille

ja muille ei-tuotannollisille toimitiloille. Nokia ei hae

näille toimitiloille ulkoista sertifiointia, vaan soveltaa

sisäistä verifiointia.

Nokian omien toimintojen ympäristövaikutukset, kuten

energian- ja vedenkulutus sekä jätteet, kuuluvat suurelta

osin kiinteistöhuollon piiriin. Tästä syystä vastuu näitä

asioita koskevan ympäristödatan keräämisestä on Nokian

kiinteistöyksiköllä.

Ympäristöarvot huomioon ottavan tuotesuunnittelun

toiminnot on integroitu liiketoimintaryhmien tuotekehitysprosesseihin.

Tämänhetkiset painopistealueet ovat

kierrätettävyys ja tuotteiden materiaalisisältö. Nokialla

on hyvät valmiudet täyttää Euroopassa ja muualla maailmassa

valmisteilla olevan lainsäädännön vaatimukset.

Tuotteissamme käytettävien komponenttien materiaalisisällön

selvittäminen on ollut toimittajaverkostoyhteistyön

painopistealue. Olemme laatineet Nokian rajoitettujen

aineiden luettelon (Nokia Substance List), joka perustuu

säätelyvaatimuksiin ja perusteltuihin tosiasioihin.

Luettelo nimeää aineet, joiden käyttö on kielletty, rajoitettu

tai vähentämisen kohteena Nokiassa. Komponenttitoimittajia

vaaditaan raportoimaan näiden aineiden käy-

6

töstä. Toimittajia kannustetaan tämän lisäksi ilmoittamaan

tuotteidensa koko materiaalisisältö. Näiden ilmoitusten

antama tieto yhdistetään Nokian materiaalitietokannaksi,

jonka avulla kykenemme käsittelemään ennakoivasti

materiaaleihin liittyviä kysymyksiä ja asioita.

Nokia osallistuu aktiivisesti EICTAn työryhmiin ja elektroniikkateollisuuden

RosettaNet-hankkeeseen; molempien

tavoitteena on luoda sähköinen alusta tuottajien ja toimittajien

väliselle materiaali- ja tuotetiedon vaihdolle.

Elektroniikkateollisuuden sisäinen yhteistyö on ollut

Nokialle tärkeä kanava, jonka kautta on viestitty loppukäsittelyä

ja ympäristöarvot huomioon ottavaa tuotesuunnittelua

koskevia strategioita. Onnistuimme yhdessä

muiden Electronics Coalition -ryhmään liittyneiden

tuottajien kanssa vakuuttamaan sekä elektroniikka- ja

tietoliikenneteollisuuden että Euroopan Unionin lainsäädäntöelimet

siitä, että yksilöllinen tuottajavastuu

elektroniikkatuotteiden kierrätyksessä on ympäristön

kannalta paras tapa kannustaa tuottajia panostamaan

jatkuvasti parempaan tuotesuunnitteluun.

Nokia on valmistautunut uusiin kuluttajatuotteiden

takaisinottoa koskeviin vaatimuksiin tarjoamalla Internetsivuillaan

tietoa matkapuhelimien keräyspisteistä. Kuluttajaelektroniikkatuotteiden

takaisinoton ja kierrätyksen

järjestäminen tulee vaihtelemaan maakohtaisesti, ja

Nokia onkin jatkanut erilaisten talteenotto- ja kierrätysvaihtoehtojen

arvioimista. Nokia ja joukko muita valmistajia

allekirjoittivat vuonna 2002 YK:n Baselin konvention

puitteissa yhteistyösopimuksen käytöstä poistettujen

matkapuhelimien kestävästä loppukäsittelystä.

Nokia valittiin vuonna 2002 uudestaan Dow Jonesin kestävän

kehityksen indeksiin (DJSI) ja myös Dow Jonesin

eurooppalaiseen DJSI STOXX -indeksiin sitä perustettaessa

lokakuussa 2001. Nokia kuuluu myös sosiaalisen vastuun

FTSE4Good-indeksiin, joka lanseerattiin vuonna 2001.

Veli Sundbäck

Johtaja

Asiakas- ja yhteistyösuhteet,

kauppapolitiikka

Tapio Takalo

Ympäristöjohtaja


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö P R O F I I L I

Nokia pyrkii vähentämään tuotteidensa koko elinkaaren

aikana syntyviä ympäristövaikutuksia. Työmme perustuu

jatkuvasti kehittyvälle ymmärrykselle viestintäteollisuuden

ympäristönäkökohdista ja -vaikutuksista. Teollisuuden erikoispiirteitä

ovat monimutkainen ja pitkä prosessiketju sekä

laaja toimittajaverkosto.

Elinkaariajattelu on ympäristöstrategioidemme ja -toimintamme

lähtökohta. Tavoitteena on vähentää luonnonvarojen

ja energian käyttöä paremman tuote- ja prosessisuunnittelun

avulla samalla kun tarjotaan tilaisuus tuotteiden

materiaalisisällön maksimaaliseen kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön.

Toimintaverkoston avulla opimme ymmärtämään paremmin

tuotteidemme elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia.

Verkosto käsittää liiketoiminta- sekä tutkimus- ja tuotekehitysyksikköjen

lisäksi Nokian toimittajat ja loppukäsittelypalveluiden

tarjoajat.

Toimittajaverkostolla on tärkeä rooli, kun ajatellaan tuotteidemme

kestävyyttä ympäristön kannalta. Nokia edellyttää

toimittajiltaan dokumentoitua ympäristöasioiden hallintajärjestelmää,

joka ohjaa ja todentaa heidän toimintaansa

ympäristöasioissa. Nokian omilla tuotantolaitoksilla on

sama käytäntö.

Nokian tutkimus- ja kehitysorganisaatiolla on läheiset yhteydet

riippumattomiin tutkimuslaitoksiin. Tarkoituksena on

pysyä mukana perustutkimuksen kehityksessä ja tunnistaa

uudet ympäristökysymykset, joilla saattaa olla vaikutusta

Nokian liiketoimintaan. Nokia pitää tervetulleina yrityksiä

löytää yleisesti hyväksyttäviä mittareita ekotehokkuudelle,

ja on osallistunut erilaisten ehdotettujen mittareiden testaamiseen.

Nokia osallistuu aktiivisesti teollisuuden yhteisiin ponnisteluihin

löytää taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja

koko informaatio- ja viestintäteollisuutta koskeviin elinkaarikysymyksiin.

Elinkaariajattelu

Tuotteiden elinkaari alkaa raaka-aineiden hankinnasta ja

päättyy kierrätykseen, jätteenkäsittelyyn ja materiaalien

tuomiseen takaisin käyttöön. Nokian tuotteiden ympäristönäkökohdat

liittyvät materiaalien ja energian käyttöön

7

niiden elinkaarien eri vaiheissa. Niiden ympäristövaikutukset

liittyvät syntyvään jätteeseen ja päästöihin ilmaan sekä veteen.

Ympäristöarvot

huomioon Tuote- ja

ottava tuoteteknologiasuunnittelukehitys Raaka-aineet

Uudelleenkäyttö,

talteenotto,

kierrätys,

hävittäminen

Loppukäsittely

Elinkaariajattelu

Toimittajaverkoston hallinta

Käyttö

Toimittajaverkon

toiminta

Oma

toiminta

Ympäristönhallintajärjestelmät

Nokia kannattaa tavoitetta kehittää mittarit elinkaaren

kattavalle ekotehokkuudelle ja jatkaa esitettyjen vaihtoehtoisten

metodien tutkimista. Vuonna 2001 osallistuimme

kahteen tutkimukseen, joissa käytettiin materiaalien käyttöä

palveluyksikköä kohden mittaavaa MIPS-menetelmää. Menetelmä

ei soveltunut Nokian tuotteiden mittaamiseen, koska

käytettävissä ei ollut luotettavaa materiaalien piilovirtoja

koskevaa dataa. Nokia Mobile Phones osallistui tutkimukseen,

jossa arvioitiin matkapuhelimen ekologista jalanjälkeä.

Tässäkin tutkimuksessa jouduttiin turvautumaan arvioihin,

koska käytettävissä ei ollut kaikkea tarvittavaa dataa.

Tulosten epätäsmällisyyksistä huolimatta elinkaaritutkimukset

auttavat kohdentamaan ympäristötoimia niihin tuotteen

elinkaaren vaiheisiin, joissa parannuksia tarvitaan kipeimmin

ja joissa ne voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö P R O F I I L I

Hahmotelma Nokian tuotteiden ympäristönäkökohdista

Haitalliset

aineet

Vesi

Energia

Koko

ympäristövaikutus

✗✗✗ ✗✗✗

Jäte ✗✗


Raakaaineet

✗ ✗✗

✗✗


✗✗ ✗✗✗ ✗ ✗ ✗✗✗(✗) ✗

Komponenttivalmistus



Oma

toiminta

Nokian tuotteiden elinkaariprofiili

Energiankulutus ja tuotteiden kierrätys loppukäsittelyvaiheessa

ovat kaikkien Nokian tuotteiden tärkeimpiä ympäristönäkökohtia.

Maailmanlaajuinen huoli fossiilisten polttoaineiden

käytöstä syntyvistä hiilidioksidipäästöistä korostaa

energiankulutuksen tärkeyttä elinkaaren eri vaiheissa, mukaan

lukien tuotteen käyttövaihe. Huoli hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta

ilmastoon lisää myös pääosin fossiilisten polttoaineiden

käytölle perustuvien kuljetusten ja logistiikan

merkitystä ympäristön näkökulmasta. Nokia työskentelee

tämän kysymyksen parissa yhdessä logistiikkapalveluiden

tarjoajien kanssa; tavoitteena on saada luotettavaa ja

vertailukelpoista tietoa logistiikkaan liittyvistä hiilidioksidipäästöistä.

Logistiikka Käyttö Loppukäsittely

8

vähäinen vaikutus

✗ kohtuullinen vaikutus

✗✗ huomattava vaikutus

✗✗✗ tuntuva vaikutus

✗✗✗(✗) ratkaiseva vaikutus

Rastien määrä ilmentää

kyseisen elinkaaren vaiheen

suhteellista tärkeyttä. Rasteja

voi verrata horisontaalisesti

mutta ei vertikaalisesti.

Koko ympäristövaikutusta

ilmentävät pylväät pyrkivät

ottamaan huomioon myös

ympäristövaikutusten tärkeyden,

ja siten rastien määrä

ei ole välttämättä yhteneväinen

pylvään korkeuden kanssa.

Kokonaisvaikutuksia voidaan

verrata horisontaalisesti.

Nokian päätuotteiden – matkapuhelinten ja verkkolaitteiden

– elinkaariprofiilit eroavat jonkin verran toisistaan. Matkapuhelinten

kohdalla raaka-aineiden hankinta ja komponenttivalmistus,

jotka ovat elinkaaren alkupään vaiheita, vastaavat

suurimmasta osasta yhteenlaskettua ympäristövaikutusta.

Verkkolaitteiden kohdalla niiden käytön aikainen energiankulutus

aiheuttaa suurimman ympäristövaikutuksen.

Huomionarvoinen ero Nokian tuotteiden välillä on, että suuri

osa verkkotuotteiden materiaaleista on metalleja, joiden

valmistus kuluttaa enemmän energiaa kuin matkapuhelimien

hallitsevan materiaalin eli muovin valmistus. Toisaalta

metallit voidaan ottaa talteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä

varten helpommin kuin muovit.


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö P R O F I I L I

Energiankulutus on Nokian tuotteiden käytön aikaisten

ympäristövaikutusten pääasiallinen syy. Loppusijoitusvaiheessa

metallien ja muovien kierrättäminen ja potentiaalisesti

vaarallisten aineiden poistaminen kaatopaikkajätteestä

ovat keskeiset kysymykset. Suurin osa loppukäsittelyvaiheen

ympäristöhyödyistä tulee metallien kierrätyksestä.

Jos käyttö energialähteenä lasketaan mukaan kierrätykseen,

suurin osa tuotteissamme käytettävistä muoveista voidaan

kierrättää.

Elinkaariajattelu käytännössä

Elinkaariajattelua toteutetaan käytännössä määrittelemällä

parantamistavoitteet tuotteen elinkaaren eri vaiheille.

Tämänhetkiset painopistealueemme ovat:

• Olemassaolevan ja tulevan lainsäädännön vaatimusten

noudattaminen esimerkiksi tiettyjen materiaalien

käytön rajoitusten ja kierrätysvaatimusten suhteen

Nokian ympäristövaatimusten noudattaminen Nokian

toimittajien keskuudessa

Nokian tuotteiden asianmukaisesti järjestetty takaisinotto

loppukäsittelyvaiheessa

• Tuotetieto: Nokian uusille matkapuhelimille on jo

laadittu ympäristöselostukset, jotka antavat tietoa

energiankulutuksesta, materiaalien käytöstä,

pakkauksesta sekä purkamisesta ja kierrätyksestä.

9


Ympäristöraportti 2002

V I S I O J A S T R A T E G I A

Nokian visio kestävästä

ympäristökehityksestä

Tuotemerkistään tunnettu Nokia luo viestintäteknologioita,

joiden avulla ihmiset voivat rakentaa oman langattoman

maailmansa – haluamallaan tavalla. Näemme langattoman

teknologian mahdollistajana, joka tarjoaa runsaasti keinoja

joka suhteessa kestävän maailman rakentamiseen. Kun langattomaan

viestintään yhdistetään parempi tuotesuunnittelu,

tiukempi tuotantoprosessien hallinta sekä suurempi materiaalien

uudelleenkäyttö ja asianmukainen kierrätys, voidaan

edesauttaa niukkojen luonnonvarojen käytön vähentämistä.

Olemme määritelleet yhdeksi arvoksemme yksilön kunnioittamisen.

Visiomme kestävästä tulevaisuudesta kytkeytyy tähän

arvoon. Vastuunsa tuntevien ja kunnioitusta nauttivien yksilöiden

maailma kykenee hyödyntämään langattoman viestinnän

avaamia mahdollisuuksia.

Visiomme ankkuroituu toimintaamme kokonaisuudessaan.

Huolehdimme ympäristöasioista, koska haluamme turvata ja

kasvattaa yrityksemme pitkän aikavälin kannattavuutta sekä

vähentää samalla toiminnastamme koituvia haitallisia

ympäristövaikutuksia.

Nokian kestävän kehityksen strategia

Kestävän ympäristökehityksen strategiamme kattaa koko

arvoketjun, ja toteutamme sitä neljän Nokian laajuisen

avainohjelman avulla. Ohjelmat ovat Ympäristöarvot

huomioon ottava tuotesuunnittelu, Toimittajaverkoston

hallinta, Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät ja Loppukäsittely.

Näiden ohjelmien avulla pyrimme eliminoimaan

riskit, saavuttamaan sidosryhmiemme hyväksynnän ja

luomaan vahvan perustan taloudelliselle kasvulle.

Tavoitteemme on kehittää edistynyttä teknologiaa, tuotteita

ja palveluita, jotka eivät kuormita ympäristöä tarpeettomasti,

jotka käyttävät energiaa tehokkaasti ja voidaan sopivilla

tavoin käyttää uudestaan, kierrättää ja hävittää.

Uskomme elinkaariajatteluun, ekotehokkuuteen ja kestävään

kasvuun. Luonnon kunnioittaminen on osa yrityksemme toimintaa,

ja yhteistyö kaikkien sidosryhmiemme kanssa kuuluu

erottamattomasti Nokian pyrkimykseen hoitaa ympäristöasiansa

uskottavasti.

Monet toiminnat, jotka käyttävät tällä hetkellä suuria

määriä energiaa ja materiaaleja, voitaisiin siirtää digitaaliseen

muotoon. Uudet mahdollisuudet kulkevat käsi kädessä

velvollisuuksien kanssa.

10

Ympäristönhallintajärjestelmät

Ympäristöstrategia

Sidosryhmien hyväksyntä

Toimittajaverkoston

hallinta

Ympäristöarvot

huomioon

ottava tuotesuunnittelu

Johdon sitoutuminen

Loppukäsittely

Riskien eliminointi Voiton lisääminen

Nokian liiketoimintavision avainelementit ovat langattomuus,

kasvu ja laatu. Ympäristötyömme kytkeytyy liiketoimintastrategiaan

useassa ulottuvuudessa:

• Otamme päätöksissämme ja teoissamme huomioon sen,

että ympäristökysymykset ovat yhä tärkeämpiä kehitystä

ohjaavia tekijöitä maailmanlaajuisesti. Tunnistamme

yhteistyön tärkeyden sellaisten globaalien kysymysten

ratkaisemisessa kuin luonnonvarojen käyttö ja ihmisen

toiminnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Osallistumme

laajalla rintamalla yhteistyöhankkeisiin teollisuusjärjestöjen

ja erilaisten kansainvälisten järjestöjen kautta

(enemmän tietoa Nokian osallistumisesta kansainvälisiin

hankkeisiin s. 15–16). Samanaikaisesti pyrimme vähentämään

oman toimintamme energiankulutusta mukaan

lukien jäähdytys, lämmitys ja valaistus. Matkustusta ja

kuljetuskustannuksia vähentämällä saavutetaan usein

myönteinen ympäristövaikutus.


Ympäristöraportti 2002

V I S I O J A S T R A T E G I A

• Langattomaan teknologiaan perustuvat ratkaisut voivat korvata perinteisiä

menetelmiä esimerkiksi tavaroiden tuotannossa ja kuljetuksessa. Fyysisten palveluiden

korvaaminen digitaalisilla voi myös auttaa vähentämään merkittävästi

fossiilisten polttoaineiden käyttöä, joka on yksi syy ilmastonmuutokseen.

• Langaton teknologia voi helpottaa erilaisia toimintoja taloudessa ja mahdollistaa

siten suuremman taloudellisen ja sosiaalisen toimeliaisuuden yhteiskunnassa laajemminkin.

Matkapuhelimien lyhyet elinkaaret ja tästä johtuva kulutuksen lisääntyminen,

joka tunnetaan kimmokevaikutuksena, on yksi Nokian liiketoiminnan kasvun

moottoreista. Uskomme, että tämän kasvun lähteet eivät ole ristiriidassa kestävän

kehityksen kanssa. Kestävä kasvu ei kuluta loppuun luonnonvaroja, joita tulevat

sukupolvet saattavat tarvita. Langattoman teknologian dematerialisoivat ja immaterialisoivat

mahdollisuudet antavat meille keinot saavuttaa kasvu kestävällä tavalla.

Velvollisuutemme on hyödyntää näitä mahdollisuuksia vastuullisesti.

• Jätteen vähentäminen on ympäristöpäämäärä, joka liittyy läheisesti laatuun niin

tuotesuunnittelussa, komponenttien hankkimisessa, kokoonpanossa kuin loppukäsittelyssäkin.

11

Kestävän kasvun

mahdollistaa:

Dematerialisaatio

– Aiemmin kannettava

puhelin, joka saattoi painaa

15 kiloa, tarjosi vain puhepalveluita.

Tänään matkapuhelin,

joka painaa jopa

alle 100 grammaa, voi tarjota

erilaisia nopeita ja korkealaatuisia

digitaalipalveluita

kuten puhe-, kuva-, sähköposti-

ja fax-palvelut sekä

Internet-yhteyden.

Immaterialisaatio

– Videon lataaminen

Internetin kautta voi säästää

matkan videovuokraamoon.

Samaan tapaan verkkopalvelut

voivat tehdä puhelinvastaajan

tarpeettomaksi.


Ympäristöraportti 2002

Y M P Ä R I S T Ö P O L I T I I K K A J A - O R G A N I S A A T I O

Kestävään kehitykseen sitoutuminen

Nokian arvot ja periaatteet ovat taloudellisen menestyksen,

ympäristövastuun kantamisen ja hyvän yrityskansalaisuuden

vankka perusta.

Nokia on sitoutunut edistämään ekologisesti kestävää kehitystä

allekirjoittamalla Kansainvälisen kauppakamarin (ICC)

Elinkeinoelämän peruskirjan vuonna 1991. Kestävä kehitys

on meille olennainen osa yritysvastuuta, joka kattaa taloudelliset,

sosiaaliset ja ympäristöasiat.

Pyrimme näihin kestävän kehityksen päämääriin valjastamalla

käyttöön voimavaramme, joihin kuuluvat teknologinen

osaaminen, markkina-asema ja jatkuva osaamisen

kehittäminen.

World Business Council for Sustainable Development on

hyväksynyt seitsemän ekotehokkuuden periaatetta. Yhdessä

elinkaariajattelun kanssa ne ohjaavat Nokian tuotteiden ja

ratkaisujen kehittämistä, tuotantoa ja toimitusta. Nokiassa

niiden sisältöön kuuluu:

• Energiankulutuksen minimointi

• Tuotteissa ja palveluissa käytettyjen materiaalien

minimointi

• Tuotteen kestävyyden parantaminen

• Prosessien tehokkuuden lisääminen

• Vaarallisten aineiden leviämisen minimointi

• Kierrätyksen edistäminen

• Uusiutuvien luonnonvarojen käytön maksimointi.

Ympäristöasioissa kestävän kehityksen periaatteiden

toteuttamiseen kuuluu:

• Ympäristöasioiden nivominen osaksi liiketoimintaa

• Aktiivinen ja avoin ulkoinen ja sisäinen viestintä

• Yhteistyö Nokian sisällä sekä Nokian ja ulkoisten sidosryhmien

– kuten toimittajat, toimiala ja yhteiskunta –

kesken.

12

Nokian ympäristöpolitiikka

Sitouduimme ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen

vuonna 1994 julkaistussa ympäristöpolitiikassamme, joka

tarkistettiin vuonna 2002. Ympäristö- ja liiketoimintajohto

ovat yhdessä vastuussa politiikan toteuttamisesta.

Nokian ympäristöpolitiikan perusperiaatteet ovat:

• Menestyksellinen liiketoiminta edellyttää tinkimätöntä,

tuotteen elinkaareen perustuvaa ympäristöasioiden

hoitoa.

Nokian tapa toimia tarkoittaa aktiivista, avointa ja

eettisesti kestävää näkökulmaa ympäristönsuojelussa.

Nokian ympäristöpolitiikan tavoitteena on kestävä

kehitys Kansainvälisen kauppakamarin peruskirjan

mukaisesti.

Toteutusperiaatteet

Seuraavat periaatteet ohjaavat ja valvovat ympäristöpolitikan

toteuttamista:

• Ympäristöpolitiikka on osa yleistä johtamisprosessia.

• Linjaorganisaatiot suunnittelevat ja toteuttavat toimenpideohjelmat

hyödyntäen ympäristöasiantuntijoita ja

parasta käytettävissä olevaa teknologiaa.

• Toimintaohjelmat perustuvat tuotteen koko elinkaaren

aikaisten ympäristövaikutusten ymmärtämiseen.

• Ympäristövaikutusten minimointi edellyttää jatkuvaa

panostusta ympäristöasioiden hoitoon sekä tulosten

seurantaa; se on siten osa kokonaisvaltaisia parantamistoimia.

Ympäristöorganisaatio

Nokian ympäristöjohtaja Tapio Takalo on vastuussa kaikista

Nokian laajuisista ympäristöasioista. Hän raportoi johtaja

Veli Sundbäckille, joka vastaa ympäristöasioista Nokian

johtokunnassa.

Nokian kolme liiketoimintaryhmää ovat edustettuina kahdessa

koko Nokian kattavassa ohjausryhmässä, jotka ovat

Nokia Environmental Steering Group ja Nokia Environmental

Management Team.

Nokia Environmental Management Team valmistelee Nokia

Environmental Steering Groupin hyväksyttäväksi koko

Nokiaa koskevia ympäristöaloitteita.


Ympäristöraportti 2002

Y M P Ä R I S T Ö P O L I T I I K K A J A - O R G A N I S A A T I O

Veli Sundbäckin johtama Nokia Environmental Steering

Group valmistelee ja tarkistaa koko Nokiaa koskevia toimenpideohjelmia

ja antaa suuntaviivoja kolmen liiketoimintaryhmän

ja linjaorganisaation ympäristötyölle.

Nokia Quality Board on korkein päättävä elin ympäristökysymyksissä.

Sen jäsenistöön kuuluvat Nokian hallituksen

puheenjohtaja ja pääjohtaja, Nokian toimitusjohtaja ja

liiketoimintaryhmien toimitusjohtajat.

Nämä koko Nokian kattavat ryhmät pyrkivät varmistamaan,

että liiketoimintaryhmien ja yksikkötasojen ympäristötyö

noudattaa ympäristöpolitiikkaa ja että liiketoimintaryhmien

yhteistyö on tehokasta.

Liiketoimintaryhmien

johto

Johtotiimit

Ympäristöorganisaatio

Nokia Quality Board

Nokia Environmental Steering Group

Nokia Environmental Management Team

13

Liiketoimintaryhmissä ja -yksiköissä ympäristötyö on nivottu

normaaliin liiketoimintaan, ja jokapäiväinen ympäristötyö

tehdään linjaorganisaatioissa.

Kaikilla liiketoimintaryhmillä on ympäristöpäälliköitä ja

-asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet muun muassa

hankintaan, tuotantoon, tuotteisiin ja loppukäsittelyyn liittyviin

kysymyksiin. Jokaisella tuotantolaitoksella on nimetty

henkilö, joka on vastuussa toimipaikan ympäristöasioiden

hallintajärjestelmän toteuttamisesta ja kehittämisestä.

Ympäristötiimit

Ympäristötiimit


Ympäristöraportti 2002

S I D O S R Y H M Ä S U H T E E T

Ulkoisten ja sisäisten sidosryhmäsuhteiden hoitaminen on

olennainen osa kaikkia Nokian toimintoja. Tässä raportissa

käsittelemme vain ympäristöasioiden hoitamisen kannalta

merkityksellisiä sidosryhmäsuhteita.

Nokian ulkoisia sidosryhmiä ovat asiakkaat, omistajat, toimittajat

ja muut alihankkijat, kansalaisjärjestöt, viranomaiset

ja Nokian toiminta-alueiden yhteisöiden jäsenet. Nokian

työntekijät ovat sen sisäinen sidosryhmä.

Jatkuva viestintä on olennainen osa tapaamme ylläpitää ja

kehittää suhteita erilaisiin sidosryhmiimme. Sidosryhmiltä

saatua tietoa ja palautetta hyödynnämme parantaessamme

toimintojamme ja raportoidessamme niistä.

Sisäiset sidosryhmät

Nokian ympäristötyön perusta on osaava ja motivoitunut

henkilöstö. Jokainen Nokian työntekijä on vastuussa ympäristöasioista,

ja ne kuuluvat erottamattomasti jokapäiväiseen

työhön. Kartoitamme henkilöstön sitoutumista ympäristöja

liiketoimintakysymyksissä samoin kuin sosiaalisissa kysymyksissä

erilaisien kyselyiden avulla.

Vuonna 2002 Nokian maailmanlaajuiseen henkilöstökyselyyn

(Nokia – Listening to You) lisättiin kaksi ympäristöaiheista

kysymystä, joiden tarkoitus oli mitata entistä tarkemmin

Nokian työntekijöiden ympäristötietoisuutta. Kysymykset

olivat:

1. ”Olen hyvin perillä Nokian keskeisistä

ympäristöohjelmista.”

2. ”Tiimissäni on tehty konkreettisia tekoja, joiden

tarkoituksena on tukea yhtiön ympäristöpäämääriä.”

Tulokset olivat seuraavat:

Kysymys 1:

myönteisesti vastanneita kaikkiaan 47 prosenttia.

Kysymys 2:

myönteisesti vastanneita kaikkiaan 40 prosenttia.

Ympäristöasioista samoin kuin muista yrityksen yhteiskuntavastuun

kysymyksistä on käyty myös fokusryhmäkeskusteluja.

Sisäinen ympäristöviestintä

Viestintä ja koulutus ovat avainasemassa, kun ympäristötavoitteita

ja -suuntaviivoja sovelletaan käytäntöön eri

puolilla organisaatiota. Uskomme, että työntekijät viihtyvät

yrityksessä, joka toimii vastuullisesti ympäristöasioissa.

14

Ympäristötoiminnalla erotutaan

”Käsitykseni mukaan yleinen ympäristötietoisuus

on Nokiassa korkeammalla tasolla kuin muissa

globaaleissa yrityksissä”, sanoo Nokia Mobile

Phonesin globaalissa henkilöstönkehitystoimessa

työskentelevä johtaja Sonja Weckström-Nousiainen.

”Työnantajani ympäristöperiaatteet ja toiminta ovat

minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia. En viihtyisi

yrityksessä, joka laiminlyö ympäristövastuunsa.”

Weckström-Nousiainen toteaa, että ympäristökysymykset

tulevat esiin hänen työssään aika ajoin. Hän

edusti hiljakkoin Nokia Mobile Phonesia ympäristöja

yhteiskuntavastuun fokusryhmässä, joka arvioi

muun muassa ympäristötietoisuuden astetta Nokian

sisällä.

”On helpompaa edistää ympäristöajattelua, kun

tukena on suuri, globaali yritys. Toisaalta meidän

on oltava todella erinomaisia noustaksemme toimialan

keskitason yläpuolelle. Suuri yleisö haluaa tietää

esimerkiksi Nokian kierrätysperiaatteista ja uusien

ympäristödirektiivien noudattamisesta.”

Weckstöm-Nousiainen sanoo, että sisäisen viestinnän

taso on riittävä ympäristöasioissa. Tiedon hankkiminen

on helppoa. Hänen mukaansa henkilöstön kehittäjät

voivat osallistua tiedonkulun tehostamiseen ja

tukea ympäristötietoisuutta räätälöimällä sopivia

viestejä eri oppimisratkaisuihin ja koulutusohjelmiin.

”Jokaisen henkilöstönkehittäjän pitää tietää Nokian

ympäristöä koskevan toimintaohjelman perusasiat

– ja mielellään vähän enemmänkin. Me voimme

myös ottaa vastuun siitä, että edistämme ympäristökysymyksiä

henkilöstönkehitystoiminnassa”,

Sonja Weckström-Nousiainen sanoo.


Ympäristöraportti 2002

S I D O S R Y H M Ä S U H T E E T

Ympäristökysymyksiä nivotaan Nokian johtamiskoulutusohjelmien

kiinteäksi osaksi. Näin varmistetaan, että kaikki

työntekijät organisaation jokaisella tasolla saavat ajan

tasalla olevaa ja heidän työtehtäviensä kannalta mielekästä

ympäristötietoa.

Nokian työntekijöillä ympäri maailman on käytettävissään

säännöllisesti päivitettävät intranet-sivustot ja ympäristötiedon

tietokanta. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Nokian

ympäristöfoorumi on päivän mittainen tiedonjako- ja keskustelutilaisuus

ympäristöasiantuntijoille ja muille nokialaisille.

Ympäristöasioita käsitellään säännöllisesti Nokian sisäisessä

lehdessä Nokia Peoplessa ja muissa sisäisissä julkaisuissa

sekä Nokia News Service -verkkopalvelussa.

Ulkoiset sidosryhmät

Nokia käy jatkuvaa vuoropuhelua ulkoisten sidosryhmiensä

kanssa. Näin seuraamme sitä, mitä kysymyksiä he pitävät

tärkeinä nyt ja tulevaisuudessa, ja ymmärrämme paremmin,

mitä Nokialta odotetaan ja miten voimme vastata odotuksiin.

Asiakkaiden kohdalla vuoropuheluun kuuluvat kattavat,

alueelliset ja maailmanlaajuiset tuotemerkkikyselyt ja niihin

liittyvät fokusryhmäkeskustelut. Meneillään on myös erityisesti

ympäristö- ja yhteiskuntakysymyksiin keskittyviä

ryhmäkeskusteluja.

Liiketoimintaryhmien asiakastiimit keskustelevat yritysasiakkaiden

kanssa ja tekevät asiakastyytyväisyyskyselyjä. Nokia

on perustanut muun muassa ekstranet-tietopalvelun lisäämään

vuorovaikutusta puhelinoperaattoreiden kanssa.

Vuoden 2002 aikana uusi ympäristölainsäädäntö on katsastettu

Nokian ja sen toimittajien liiketoimintayksiköissä.

Nokian ympäristöasiantuntijat ovat avustaneet työssä tarpeen

mukaan.

Nokia on hakenut vuoropuhelua ja yhteistyötä kansalaisjärjestöjen

kanssa yksilöidyissä ympäristökysymyksissä. Yhteistyötä

on tällä hetkellä mm. WWF:n kanssa. Nokia käy vuoropuhelua

sidosryhmien kanssa myös monissa ympäristöalan

keskustelufoorumeissa.

Nokian ulkoiset verkkosivut (www.nokia.fi/nokia) sisältävät

runsaasti tietoa Nokian ympäristöpäämääristä, periaatteista

ja toiminnasta. Kysymyspalsta (Ask us) sekä www.nokia.com-

15

että www-nokia.fi-sivuilla on osoittautunut erittäin suosituksi.

Useimmin kysytyt kysymykset liittyvät matkapuhelimien

materiaalisisältöön ja kierrätykseen.

Nokia yhteiskunnassa

Sijoittajanäkökulmasta tavoitteemme on pysyvän lisäarvon

tuottaminen osakkeenomistajille. Nokia on edistänyt tätä

tavoitetta hakemalla listausta vastuullisen liiketoiminnan

osakeindekseihin, joissa yhtiön toimintaa arvioidaan useilla

kestävän liiketoiminnan mittareilla. Vuonna 2002 Nokian

osakkeet valittiin Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseihin

(DJSI ja DJSI STOXX) sekä FTSE4Good-indeksisarjaan.

Ymmärtääksemme liiketoimintamme vaikutusta yhteiskunnassa

olemme tehneet tai teettäneet tutkimuksia muun muassa

yrityskansalaisuudesta ja langattoman viestinnän vaikutuksesta

yhteiskuntaan.

Nokia osallistuu merkittävässä määrin vuoropuheluun ja

yhteistyöhön hallitusten ja hallitustenvälisten organisaatioiden

(IGO) kanssa. Näihin kuuluvat Yhdistyneet kansakunnat,

Euroopan yhteisö ja Kansainvälinen kauppakamari (ICC).

Julkistimme vuonna 2001 sitoumuksemme YK:n Global Compact

-periaatteisiin. Global Compact on vapaaehtoinen sopimus,

joka tavoitteena on koota yhteen yritykset ja YK:n järjestöt,

ammattiyhdistykset, kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan

toimijat edistämään hyvää yrityskansalaisuutta.

Nokia ilmoitti 2001 osallistuvansa myös YK:n ICT

Task Force -hankkeeseen. Uskomme, että tämä yhteistyöhanke

osaltaan edistää pyrkimyksiämme kaventaa eriarvoisuutta

digitaalisen sillanrakennuksen avulla nykypäivän tietoyhteiskunnassa.

Vuonna 2002 Nokia jatkoi aktiivista osallistumista World

Business Council for Sustainable Developmentin hankkeisiin.

Nokia on aktiivinen jäsen monissa kansallisissa ja kansainvälisissä

teollisuusjärjestöissä ja hankkeissa, joita ovat mm.

Euroopan informaatio-, viestintä- ja kulutuselektroniikkateollisuuden

järjestö EICTA, kansainvälinen Cellular Telecommunications

Industry Association (CTIA), Yhdysvaltojen elektroniikkateollisuuden

järjestö Electronics Industry Alliance (EIA),

American Engineering Association (AEA), matkapuhelinvalmistajien

kansainvälinen järjestö Mobile Manufacturers

Forum (MMF), sähköistä liiketoiminta edistävä Global Business

Dialogue on Electronic Commerce (GBDe), The National


Ympäristöraportti 2002

S I D O S R Y H M Ä S U H T E E T

Electronics Product Stewardship Initiative

(NEPSI) ja YK:n Baselin sopimuksen sihteeristön

ja muiden matkapuhelinvalmistajien

kanssa syntynyt aloite: The Sustainable

Partnership on the Environmentally Sound

Management of End-of-Life Mobile Phones.

Teollisuusjärjestöjen jäsenyys antaa meille

mahdollisuuden vaikuttaa lainsäädännön,

vapaaehtoisten sopimusten ja säännöstöjen

kehitykseen. Nokia oli yksi perustajista

ja pääjäsenistä Electronics Coalition -yhteistyöryhmässä,

joka onnistui saamaan läpi

tärkeitä muutoksia Euroopan Unionin sähkö-

ja elektroniikkaromua (WEEE) ja tiettyjen

aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja

elektroniikkalaitteissa (RoHS) koskeviin

direktiiviehdotuksiin.

Baselin sopimuksen osapuolten kuudennessa

kokouksessa joulukuussa 2002 Nokia ja

kahdeksan muuta matkapuhelinvalmistajaa

julkistivat Baselin sopimuksen sihteeristön

kanssa aikomuksensa kehittää yhteistyössä

käytettyjen matkapuhelimien ympäristöarvot

huomioon ottavaa loppukäsittelyä

(The Sustainable Partnership on the Environmentally

Sound Management of End-of-

Life Mobile Phones). Yhteistyösopimuksen

allekirjoittajat sitoutuvat edistämään käytöstä

poistettujen matkapuhelimien kestävää

loppukäsittelyä. Tavoitteena on suojella

ihmisten terveyttä ja ympäristöä, varmistaa

vastuullinen tuotesuunnittelu ja valmistus

sekä edistää tuotevastuuta. Valmistajat kehittävät

ja edistävät käytöstä poistettujen

matkapuhelimien kestävää loppukäsittelyä

yhteistyössä Baselin konvention sihteeristön

lisäksi myös muiden sidosryhmien kuten

muiden YK:n järjestöjen, verkkotoimittajien,

verkko-operaattoreiden ja kierrättäjien

kanssa.

Turvallinen koti Malesian orangeille

Yksi WWF:n Malesian osaston ajankohtaisista projekteista kohdistuu

orankeihin. Oranki on Malesian uhanalaisimpia luonnonvaraisia lajeja.

Oranki-projekti käynnistettiin vuonna 1998 ja sen tavoitteena on ylläpitää

ja parantaa lajille sopivaa elinympäristöä. Tutkijat selvittävät,

miten hyvin orangit selviävät sekundäärisessä sademetsässä verrattuna

siihen, miten ne sopeutuvat primääriseen sademetsään. Orankien

tulevaisuus riippuu paljolti tämän tutkimuksen tuloksista.

”Jos tutkimukset vahvistavat uskomme, että orangit voivat selviytyä

ja menestyä sekundäärisessä sademetsässä, meillä on hyvät perusteet

edistää näiden metsien suojelua”, sanoo Melinda U WWF:n yritysmarkkinointiyksiköstä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näitä

metsiä hoidetaan hyvin, estetään metsäpalot ja vältetään metsien

pirstaloitumista.

Nokia Malesia kuuluun Sabahissa Sukaun lähellä toteutettavan orankien

suojeluohjelman rahoittajiin. Projektin rahoittamisen ohella yhteistyö

WWF:n kanssa tähtää ympäristötietoisuuden lisäämiseen paikallisesti

ja maailmanlaajuisesti.

”Projekti etenee hyvin”, Melinda U sanoo. ”WWF Malesia tekee yhteistyötä

vain sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat aidosti sitoutuneet luonnon

suojelemiseen. Emme ole yritysten viherpesumarkkinoilla, vaan etsimme

organisaatioita, jotka edustavat edistynyttä ajattelua ja ovat aidosti

kiinnostuneita kantamaan kortensa kekoon ympäristön puolesta.”

Nokia Malesia kannustaa työntekijöitään osallistumaan projektityöhön.

Työntekijät voivat vierailla projektialueella ja nähdä omin silmin, mitä

haasteita sademetsän suojelemiseen liittyy. WWF Malesian projektin

tarkoitus on myös kasvattaa yleistä ympäristötietoisuutta.

Nokian Malesian organisaatiolla ja WWF Malesialla on ollut yhteisiä

hankkeita aiemminkin. Muutama vuosi sitten Nokia tuotti Malesiaan

rajoitetun määrän WWF-kuorella varustettuja matkapuhelimia. Tietty

osa jokaisesta myydystä puhelimesta saadusta tulosta lahjoitettiin

WWF:lle.

16


Ympäristöraportti 2002

S I D O S R Y H M Ä S U H T E E T

Tuottajien, kuluttajien ja ympäristön hyväksi

Konsultti Tom Parker Interelistä on avustanut Electronics

Coalition -ryhmittymää, joka muodostettiin 1998 valvomaan

tuottajien etuja EU:n sähkö- ja elektroniikkaromua

(WEEE) ja tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamista

sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (RoHS) koskevien

direktiiviehdotuksien käsittelyprosessissa.

Nokia oli yksi Electronics Coalitionin perustajajäsenistä.

Ryhmittymä tunnisti ehdotettujen direktiivien suhteen

neljä tärkeää, huolta aiheuttavaa aluetta:

• Tuottajavastuu

• Teollisuuden vastuu historiallisesta jätteestä

• Vastuu vapaamatkustajista ja orvoista tuotteista

(Orvot tuotteet ovat tuotteita, joiden tuottaja ei ole

enää markkinoilla; vapaamatkustajat ovat yrityksiä,

jotka pakoilevat tuottajavastuuta esimerkiksi niin,

että ne tulevat markkinoille nopeasti ja myös lähtevät

markkinoilta hyvin nopeasti.)

• Aineita koskevan lainsäädännön asiasisällön

arvioiminen kestävästä tieteellisestä näkökulmasta.

Kun ensimmäisiä ajatuksia direktiiveistä kierrätettiin

vuonna 1998, teollisuuden enemmistö oli joustavan

tuottajavastuun kannalla niin, että vastuu voisi olla

tapauskohtaisesti tai esimerkiksi tuotetyypistä riippuen

joko yksilöllinen tai kollektiivinen.

Parkerin mukaan Electronics Coalitionin jäsenyritykset

ymmärsivät, että jos yritys pannaan vastaamaan omien

tuotteidensa materiaalisisällön kierrättämisestä, tämä

kannustaa yritystä miettimään uudemman kerran, miten

se pystyisi alentamaan kierrätyskustannuksia paremmalla

tuotesuunnittelulla.

17

”Nokia ymmärsi alusta alkaen, että jos valinta yksilöllisen

ja kollektiivisen vastuun välillä olisi vapaa, yritysten suuri

enemmistö valitsisi kollektiivisen vastuun. Tämä taas

johtaisi viime kädessä siihen, ettei mikään kannustaisi

yrityksiä parempaan tuotesuunniteluun”, Parker toteaa.

Electronics Coalition onnistui ensinnäkin muodostamaan

teollisuuden sisällä konsensuksen yksilöllisestä tuottajavastuusta.

Seuraava tehtävä oli saada Euroopan parlamentti

vakuuttuneeksi siitä, että tämä oli oikea lähestymistapa.

Kun parlamentti oli hyväksynyt koalition kannan,

tarvittiin paljon työtä muiden EU-elinten eli Ministerineuvoston

ja Euroopan komission taivuttamiseksi samalle

kannalle. Euroopan parlamentti ja Ministerineuvosto

pääsivät marraskuussa 2002 lopulliseen sopimukseen

siitä, että kuluttajatuotteiden kohdalla tuottajavastuun

pitäisi olla yksilöllisellä pohjalla.

Tom Parker korostaa, että jos hyvä ja ekologisesti vastuullinen

tuotesuunnittelu palkitaan alhaisemmilla kierrätyskustannuksilla,

myös kuluttajia kiinnostaa pidemmän

päälle ostaa ympäristön kannalta parempia tuotteita.

”Nykyään törmäämme monessa tapauksessa siihen, että

ympäristön kannalta paremmat tuotteet ovat kalliimpia,

eikä suurella osalla kuluttajista ole varaa valita niitä,

vaikka haluaisivatkin. Lopullinen päämäärä on, että

tuotteet, jotka on helpompi kierrättää ja jotka ovat

ympäristön kannalta parempia, ovat myös halvempia.

Kun päästään tähän, hyötyvät niin tuottaja, kuluttaja

kuin ympäristökin.”


Ympäristöraportti 2002

S I D O S R Y H M Ä S U H T E E T

Ympäristöarvot huomioon ottavaa tuotesuunnittelua tulisi kannustaa lailla

Robert Goodwill valittiin Euroopan parlamenttiin vuonna

1999 Yorkshiren ja Humberin seudun vaalipiiristä Iso-

Britanniasta. Parlamentin ympäristöasioiden, julkisen

terveydenhuollon ja kuluttajapolitiikan komitean jäsenenä

hän oli viemässä läpi avainmuutoksia ehdotettuihin WEEEja

RoHS-direktiiveihin.

Goodwill kannatti yksilöllistä tuottajavastuuta sähkö- ja

elektroniikkalaitteiden kierrätyksestä ja vaikutti keskeisesti

siihen, että varaosat jätettiin lyijyn ja muiden RoHSdirektiivissä

mainittujen aineiden käyttökiellon ulkopuolelle.

Nokia työskenteli yksilöllisen tuotevastuun hyväksi

Electronics Coalitionin kautta. Varaosien jättämisellä lyijyn

ja muiden rajoitettujen aineiden korvaamisaikataulun

ulkopuolelle on puolestaan suuri merkitys luonteeltaan

pitkäikäisten verkkolaitteiden ylläpidolle.

Goodwillin mukaan yksilöllinen tuottajavastuu kannustaa

ympäristön kannalta myönteiseen tuotesuunnitteluun.

Kun tuottaja tietää, että hän on viime kädessä vastuussa

tuotteensa kierrätyksestä, hänellä on kannustin tehdä

tuotteita, jotka voidaan kierrättää.

”Jos käytössä olisi vain kollektiivinen järjestelmä, saisimme

havaita, ettei tuottajilla olisi mitään syytä tuoda markkinoille

helpommin kierrätettäviä tuotteita.”

Tuottajien kannattaa käyttää tuotteissaan arvokkaita

materiaaleja, esimerkiksi kuparia, jos he tietävät, että

romun arvo kertyy heille eikä jollekin toiselle.

18

Goodwillin mukaan WEEE-direktiivin lopullinen muoto

oli hyvä kompromissi. Tuottajat, jotka suunnittelevat

tuotteensa kierrätettävämmiksi, hyötyvät tästä tuotteen

käyttöiän päättyessä joko niin, että heidän kierrätyskustannuksensa

ovat alhaisemmat tai niin, että he saavat

tuotteiden sisältämät materiaalit käyttöönsä.

RoHS-direktiivistä hän sanoo, että varaosien jättäminen

direktiivin ulkopuolelle oli erittäin järkevä ratkaisu.

”Olisi järjetöntä heittää menemään täysin toimiva laite

– oli se sitten pesukone tai langattoman verkon tukiasema

– pelkästään siitä syystä, ettei ole saatavissa varaosana

piirilevyä, joka täyttää kaikki uudet lyijyttömien juotteiden

vaatimukset.”

Siirtymäkauden pidentäminen eliniältään pitkien laitteiden

kohdalla oli ainoa kestävä ratkaisu. Tuottajien ei

kannattaisi kehittää uusia lyijyttömiä varaosia olemassa

oleviin laitteisiin, koska kysyntä olisi liian alhainen.

Goodwill korostaa, että tuotteet, jotka eivät toimi, eivät

hyödytä ketään ympäristönäkökulmasta katsoen. Jos tuote

ei toimi, ihmiset heittävät sen menemään ja ostavat

uuden.

”Jos ympäristölainsäädäntö pakottaa käyttämään kehnoja

teknologioita tai materiaaleja, se ei ole ollenkaan ekologista.

Siinä käy vain niin, että tuotteiden elinikä lyhenee

ja ihmiset heittävät ne menemään.”


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Johtamisperiaatteet

Nokian liiketoimintamenetelmät, teknologian siirto ja

johtamisjärjestelmät perustuvat globaaleihin toimintamalleihin.

Malleja sovelletaan kaikkialla maailmassa uutta toimipaikkaa

perustettaessa. Nokialla on suuri joukko sopimusvalmistajia,

joilla on käytössään yhtiön teknologia ja asiantuntemus.

Yritys kannustaa toimittajiaan käyttämään ympäristöohjeistusta,

mutta ottamaan aina huomioon myös paikalliset

vaatimukset.

Nokian perusperiaate on integroida ympäristöasiat normaaliin

johtamiskäytäntöön. Vuonna 2002 Nokia kehitti kaksi

ympäristöasioiden pistekorttia, joiden tarkoituksena on

tukea ympäristöasioiden integrointia johtamiskäytäntöihin.

Pistekorteista toinen kattaa yhtymänlaajuiset toiminnot ja

toinen Nokia Mobile Phonesin toiminnot. Vuonna 2002 käyttöön

otetut pistekortit ovat tärkeitä johtamisen välineitä

sisäisen toiminnan mittaamisessa ja arvioimisessa.

Nokian jokaisen liiketoimintayksikön linjaorganisaatioon

kuuluu ympäristöasiantuntijoita, joiden tehtävänä on tukea

johtoa ympäristötyön edistämisessä ja toteuttamisessa alueilla,

joihin kuuluvat mm. tuotekehitys ja valmistus, toimitusketjun

hallinta, lakien noudattaminen, kiinteistöjen ja

riskien hallinta. Ympäristöasioiden entistä parempi hallinta

toteutuu neljän yhtymänlaajuisen ohjelman kautta: ympäristöarvot

huomioon ottava tuotesuunnittelu, toimittajaverkoston

hallinta, ympäristöasioiden hallintajärjestelmät sekä loppukäsittely.

Tutkimus ja tuotekehitys

Nokian tutkimuskeskus, Nokia Research Center, seuraa

ympäristökysymysten kehitystä ja tukee Nokian liiketoimintayksiköiden

kehitystyötä. Viime aikoina työn alla ovat olleet

erityisesti loppukäsittelyratkaisut, niiden testaus ja kehitys

sekä energiajärjestelmät.

Ympäristöarvot huomioon ottavan tuotesuunnittelun kehitystyö

on siirtynyt liiketoimintaryhmätasolle samoin kuin lyijyttömien

juotosratkaisujen kehittäminen. Liiketoimintaryhmät

ovat edenneet hyvin kehittäessään vaihtoehtoisia materiaaleja

korvaamaan kiellettyjen aineiden listalle joutuvia materiaaleja.

Näitä materiaaleja ovat mm. lyijy, muut raskaat

metallit ja halogenoidut palonestoaineet.

19

Ympäristöarvot huomioon

ottava tuotesuunnittelu

Ympäristöarvot huomioon ottava tuotesuunnittelu (Design

for Environment) perustuu tuotteen elinkaaren kattavaan

analyysiin aina raaka-ainehankinnasta loppukäsittelyyn.

Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on luoda ympäristön

kannalta tehokkaampia tuotteita.

Tuotekehitysohjelmissa Nokian tukena on ympäristöasiantuntijoiden

verkosto. Ympäristöarvot huomioon ottavan

tuotesuunnittelun asiantuntijaverkoston tehtävänä on

kouluttaa tuotesuunnittelijoita huomioimaan ympäristöasiat

ja toimimaan ympäristön kannalta vastuullisesti.

Nokian tämänhetkiset tuotekehitykseen liittyvät päämäärät

ovat:

• tuotteiden energiatehokkuus

• tuotteiden materiaalisisällön selvittäminen

• tuotteissa käytettävien materiaalien määrien ja

laatujen selvitys

• tehokkaaseen käyttöön, uudelleenkäyttöön ja

kierrätykseen tähtäävä tuotekehitys.

Tuotteiden erilaiset elinkaariprofiilit tuovat mukanaan erityyppisiä

tuotekehityshaasteita. Matkapuhelimien tuotekehitys

ja käyttöikä ovat molemmat lyhyitä, kun taas verkkotuotteiden

osalta vastaavat ajat ovat huomattavasti pidempiä.

Tämän lisäksi huollon ja ylläpidon asema - komponenttien

vaihdot mukaan lukien - on verkkotuotteiden puolella

huomattavasti merkittävämpi kuin matkapuhelimissa.

Matkapuhelinteollisuuden tekemät tutkimukset ovat osoittaneet,

että puhelimen käyttövaiheen merkittävin energiakysymys

on virtalähteen energiankulutus. Nokia on sitoutunut

vähentämään latureidensa energiakulutusta, ja on allekirjoittanut

Euroopan Unionin vuonna 2000 laatiman vapaaehtoisen,

ulkoisten virtalähteiden tehokkuutta koskevan

sopimuksen. Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet ovat

sitoutuneet vähentämään valmistamiensa virtalähteiden

valmiustilan energiankulutusta tulevien vuosien aikana.


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

500

400

300

200

100

0

Tuotteen ekotehokkuus

93 94 95 96 97 98 99 00 01

paino (g) puheaika (min) valmiustila (h)

Verkon energiakustannukset ovat operaattoreille

tärkeä kysymys, mikä tukee energiatehokkaiden

ratkaisujen kehitystä. On tärkeää

arvioida energiankulutusta oikeassa

asiayhteydessä. Verkko kokonaisuudessaan

tuottaa kuluttajalle enemmän palveluita

kuin esimerkiksi tukiaseman kaltainen

yksittäinen laite. Absoluuttisin termein

mitattuna viimeisimmät matkapuhelinverkot

kuluttavat enemmän energiaa kuin

aiemmat verkot, mutta suhteessa kapasiteettiin

ja tuotettuihin palveluihin energiankulutus

on vähentynyt.

Modulaarisuus on eräs tärkeimmistä periaatteista

verkkolaitteiden suunnittelussa.

Jos esimerkiksi tukiaseman pistoyksiköt

voidaan uusia ilman, että vaihdetaan

muita osia, niin aseman koko elinkaaren

aikaiset ympäristövaikutukset vähenevät.

Järjestelmäsuunnittelussa ohjelmistoratkaisujen

suosiminen laitteistoratkaisujen

sijasta edistää ekotehokkuutta, koska

ohjelmistojen uusimisen ympäristövaikutukset

ovat vähäisempiä kuin laitteistojen

uusintavaikutukset. Etäohjattavuus ja

vähentynyt ylläpitotarve edistävät energiatehokkuutta

ja vähentävät kuluja.

Nokia on innovaatioiden liikkeelle paneva voima

T-Mobile Deutschland on 23 miljoonalla asiakkaallaan Saksan johtava operaattori.

T-Mobilen ympäristöasioiden johtaja, tohtori Klaus Rick on vastannut

”3G Greenbook” -julkaisun tekstiluonnoksesta. Julkaisun on tarkoitus

olla langattoman viestintäteollisuuden seuraavan sukupolven suunnittelukartta.

T-Mobile on Nokialle tärkeä asiakas, ja yhteistyö kattaa sekä verkkojärjestelmät

että matkapuhelimet.

Rickin mukaan energiankulutuksen vähentäminen on T-Mobilen näkökulmasta

tärkein ympäristökysymys sekä verkkojärjestelmien että matkapuhelimien

osalta; energiatehokkuuden kehittämisellä voi olla myönteinen

vaikutus globaaliin hiilidioksiditasapainoon. Toinen tärkeä kysymys koskee

vaarallisten aineiden käytön rajoittamista ja korvaamista.

Koska energiankulutus on myös verkkojärjestelmien suurin yksittäinen

kustannuserä, ympäristö- ja liiketoimintanäkökohdat puoltavat samansuuntaista

kehitystä. Laitteiston jäähdyttäminen on yksi kriittinen piste.

Rickin mukaan Nokia toimittaa erinomaiset järjestelmälaitteiden tekniset

käyttöohjeet, mutta lisäinformaatiosta olisi hyötyä sellaisissa kysymyksissä

kuin jäähdyttäminen, liittämismenetelmät ja purkamistyökalut.

Nokian ympäristöarvot huomioon ottavan tuotesuunnittelun painopistealueisiin

verkkolaitteiden kohdalla kuuluvat modulaarisuus, etäkäyttö ja

ylläpito. Päämäärinä ovat energiatehokkuus ja kierrätettävyyden lisääminen.

Rick uskoo, että nämä ovat tärkeitä koko teollisuutta koskevia kestävän

kehityksen kysymyksiä. Hänen mukaansa kierrättäjien palautteeseen

perustuva tuotesuunnittelun opas auttaisi merkittävästi järjestelmäsuunnittelijoiden

työtä. Laitteiden asentamisella ja yhteen liittämisellä on

suora vaikutus purkamisen ja materiaalien talteenoton helppouteen.

Rick korostaa, että matkapuhelimiin liittyvät ympäristökysymykset eivät

koske pelkästään operaattoreita. Kehitystä ohjaavat markkinat ja globaali

hiilidioksidikysymys. Valmiustilassa olevien virtalähteiden energiankulutus

on tärkein ajankohtainen ympäristökysymys. Rickin mukaan Nokia on saanut

aikaan merkittäviä parannuksia, mutta hän uskoo, että latureista voidaan

tehdä vieläkin älykkäämpiä niin, että valmiustilan energiankulutus eliminoidaan

kokonaan. ”Valmiustilan ja lataamisen energiahukka on merkittävä,

ja kysymys koskee koko teollisuutta”, hän sanoo.

Rick kiittää Nokian pakkausratkaisuja ja sanoo, että Nokian puhelimet ovat

purkamisen kannalta hyvin suunniteltuja. Hän on myös luottavainen sen

suhteen, että Nokia pystyy korvaamaan tuotteissaan lyijyn ja muut aineet,

joiden käyttöä ollaan rajoittamassa. ”Minulla on ollut tilaisuus tutustua

Nokian ponnisteluihin katselmuksissa, keskusteluissa ja konferensseissa ja

voin sanoa vilpittömästi, että Nokialla on selvä etumatka valtavirtaan. Nokia

on innovaatioiden liikkeelle paneva voima – ei vain teknisesti, vaan myös

ympäristölaadun näkökulmasta.”

20


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Materiaalisisällöt

Elektronisten laitteiden materiaalisisältö on kaikkien Nokian

tuotteiden osalta pääosin elinkaaren alkupäähän liittyvä,

toimittajaverkoston hallintaan keskittyvä asia. Nokian rajoitettujen

aineiden luettelo (Nokia Substance List) ja työn alla

oleva materiaalitietokanta ovat osoituksia tavoitteestamme

selvittää tuotteissamme käytettyjen osien ja komponenttien

materiaalisisällöt.

On tärkeää tuntea tuotteen materiaalisisältö. Näin voidaan

luoda tehokkaita tuotekehitysratkaisuja. Nokian materiaalitietokanta

on tehokas työkalu, jonka avulla tunnistetaan

tuotesisällöt ja joka myös auttaa Nokiaa täyttämään tulevia

lainsäädännöllisiä vaatimuksia.

Kun tuote tulee elinkaarensa päähän, huolellinen ympäristöarvot

huomioon ottava tuotesuunnittelu mahdollistaa sen

ympäristön näkökulmasta tehokkaan kierrätyksen. Kaikkien

tuotteiden kohdalla tärkein ympäristöarvot huomioon ottavan

tuotesuunnittelun periaate on kierrätettävien materiaalien

käyttö. Matkapuhelinten kierrätyksen kannalta tärkeintä

on puhelimien palautuminen kierrätykseen. Yksi mahdollisuus

kasvattaa takaisinottovolyymiä on lisätä kuluttajapakkauksissa

olevan ympäristötiedon määrää.

Kierrätettävyys

Nokia Mobile Phonesin ympäristötiimi on kehittänyt kaksi

työkalua tuotteiden kierrätettävyyden ja purettavuuden

arviointiin. Ensimmäistä työkalua käytetään tuoteohjelmien

alkuvaiheessa tuotteiden materiaalivalinnan ja purkamisen

arviointiin. Tarkoituksena on paikantaa potentiaaliset

parantamismahdollisuudet jo prosessin alkuvaiheessa.

Toisen työkalun tehtävänä on tuottaa tarkempia analyysejä

tuotteen kierrätettävyydestä. Työkalu huomioi materiaalivalinnan

vaikutukset sekä tuotteen kokoamisen aiheuttamat

vaikutukset. Kierrätettävyystyökaluun on sisäänrakennettu

tarkat ohjeet analyysin suorittamiseksi. Mukana on myös

esimerkkejä useiden materiaalien kierrätettävyydestä. Näitä

ovat esimerkiksi metallit, keramiikka ja muovit (puhtaat

sekä sekoitukset). Tämän lisäksi työkalu sisältää tietoa erilaisista

komponenttityypeistä tai moduuleista kuten piirilevyistä,

liittimistä ja nestekidenäytöistä.

Työkalun avulla määritellyt teoreettiset kierrätettävyysvolyymit

Nokian matkapuhelimille ovat 65–80 prosenttia

koko tuotteen massasta. Laskelmat eivät sisällä energian

takaisinottoa.

21

Osallistuminen tutkimushankkeisiin

Nokian liiketoimintaryhmät ovat osallistuneet aktiivisesti

loppukäsittelyä koskeviin tutkimushankkeisiin vuosina

2001–2002. Nokia Mobile Phones on tutkinut elektromagneettista

suojausta ja kierrätettävyyttä yhdessä TEKESin kanssa.

Nokia osallistuu TNO Industrial Technologyn vetämään

projektiin, jossa kehitetään tuotesuunnitteluohjelmistotyökalua,

jolla voidaan mitata tuotteiden ympäristövaikutusten

lisäksi purkamis- ja kierrätyskustannuksia.

Nokian tutkimuskeskus, Nokia Research Center, on ollut aktiivisesti

mukana EU:n rahoittamassa ja Brunelin yliopiston

vetämässä ’Älykkäät materiaalit aktiivisessa purkamisessa’

-tutkimusprojektissa. Nokia Research Center sekä Tomra

Systems ovat yhdessä Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen

korkeakoulun kanssa kehittäneet prototyyppikoneen,

jonka avulla voidaan kerätä ja esikäsitellä käytettyjä matkapuhelimia

ennen varsinaista kierrätystä.

Nokia Research Center, Teknillinen korkeakoulu, Suomen

Kelloseppäkoulu ja Taideteollinen korkeakoulu ovat myös

kehittäneet matkapuhelinten purkamiseen prosessin, jossa

hyödynnetään lämpöaktivoituvaa mekanismia. Manuaaliseen

purkuun verrattuna mekanismi on toimivampi.

Irrota laturisi

pistorasiasta tai

sammuta laturin virta,

kun et käytä laturia

matkapuhelimesi

lataamiseen.


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Ympäristöarvot huomioon ottava tuotekehitys tukee kierrätystä

Nokian ensimmäinen kolmannen sukupolven matkapuhelin,

Nokia 6650, on suunniteltu kierrätystä silmällä

pitäen. Koska puhelimen materiaalisisältö on huolellisesti

määritelty, kaikki siinä käytetyt aineet voidaan periaatteessa

jäljittää komponenttitasolle asti. Tämä mahdollistaa

materiaalien oikeaoppisen käsittelyn tuotteen

elinkaaren loppupäässä.

Nokia 6650:n kehitystyöhön osallistui monta eri tiimiä.

T&K-tiimin lisäksi mukana oli edustajia liiketoimintaryhmistä,

myynnistä ja markkinoinnista, logistiikasta ja

ympäristöorganisaatiosta. Projektin muita osallistujia

olivat ulkoiset toimittajat, kierrätyspalveluntarjoajat sekä

oheislaitetiimi.

”Idea tämän ympäristöarvot huomioon ottavan matkapuhelimen

kehittämiseen tuli tuoteohjelmajohdolta ja

tuotemarkkinoinnin puolelta”, kertoo Minna Lindholm,

ympäristöasioiden teknologiapäällikkö Nokia Mobile

Phonesin Salon yksiköstä. ”Tuoteohjelman takana oli

proaktiivinen, sisäinen aloite. Kyseessä ei siis ollut

ulkoisten vaatimusten sanelema pakko.”

Yhteistyö on sujunut juohevasti. Nokia 6650:n tuotekehityksen

siivellä on syntynyt useita työkaluja muidenkin

tuoteohjelmien käyttöön. Puhelimen, akun ja laturin

materiaalisisältöä koskevan tutkimuksen ansiosta Nokia

6650:n kanssa samantyyppisiä komponentteja hyödyntävien

puhelinmallien materiaalisisällöt voidaan nyt

vaivatta määritellä. Materiaalisisältöä verrattiin Nokian

rajoitettujen aineiden luetteloon (Nokia Substance List).

Koska komponenttien sisältämät erilaiset materiaalit

pystytään selvittämään, myös Nokian sisäisten vaatimusten

noudattaminen varmistuu. Nokia 6650:n tuoteohjelmassa

kehitettiin myös valmiuksia siirtyä käyttämään

lyijytöntä juotosta.

22

Erilaisten logistiikka- ja kierrätysvaihtoehtojen kustannukset

laskettiin käyttämällä hyväksi materiaalisisältötietoa

sekä näiden materiaalien kierrätyskuluja. Manuaalisen

purkamisen ja murskaamisen kustannuksia verrattiin

Nokian ympäristöarvot huomioon ottavaan purkamiseen

(Design for Disassembly) suunniteltujen työkalujen

avulla.

Kaikki projektin aikana pilotoidut ja kehitetyt työkalut

liitettiin osaksi toisten tuoteohjelmien työkalupakkia.

”Ympäristöarvot huomioon ottava tuotekehitys on olennainen

osa Nokia Mobile Phonesin tuoteohjelmia. Meidän

pitäisi kuitenkin panostaa enemmän näistä asioista

tiedottamiseen”, sanoo Lindholm. ”Tähän päästään parhaiten

kun lisätään tiedonjakoa ja koulutusta. Myös siitä

on etua, että pystymme tunnistamaan säästökohteita.”

Työtä riittää vielä. Tällä hetkellä tutkimuksen kohteena

on oheislaitteiden materiaalisisältö, samoin kuin Nokian

tuotteiden sisältämien halogeenittomien piirilevyjen ja

komponenttien käyttö.

Käsittele puhelintasi

huolellisesti ja

käyttöohjeiden mukaan.

Näin vältyt liian aikaiselta

vaihtamiselta.


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Lasi

11 %

Cu 19 %

Mistä matkapuhelin on tehty?

Al 9 %

Fe 8 %

ABS-PC

20 %

ABS-PC Akryylinitriili-butadieenistyreeni/polykarbonaatti

Cu Kupari

Al Alumiini

Fe Rauta

PMMA Polymetyylimetakrylaatti

SiO2 Piidioksidi

PC Polykarbonaatti

Si Pii

POM Polyoksimetyleeni

PS Polystyreeni

TBBA Tetrabromobisfenyyli A

Ni Nikkeli

LCP Nestekidepolymeeri

PET Polyetyleenitereftalaatti

PMMA 6 %

23

SiO2 5 %

Epoksi 5 %

PC 4 %

Si 4 %

POM 2 %

PS 2 %

TBBA 2 %

Ni 1 %

Sn 1 %

LCP 1 %

Nokian rajoitettujen aineiden luettelo

Nokia on laatinut Nokian rajoitettujen aineiden luettelon (Nokia Substance

List), joka perustuu lainsäädännön vaatimuksiin ja perusteltuihin

tosiasioihin. Luettelossa yksilöidään ne aineet, joiden käytön Nokia

joko kieltää tai joiden käyttöä se rajoittaa tuotteissaan. Luettelo jakautuu

kahteen osaan: rajoitetut aineet ja tarkkailtavat aineet.

Rajoitettujen aineiden luettelo yksilöi ne aineet, joiden käyttö tuotteissamme

tai pakkauksissamme on kielletty tai joiden käyttöä on rajoitettu.

Tarkkailtavien aineiden luettelo yksilöi ne aineet, joiden käyttöä

Nokia aikoo asteittain vähentää tai lopettaa joko kokonaan tai tietyissä

sovelluksissa. Toimittajia, jotka käyttävät kyseisiä aineita, kehotetaan

vakavasti tutkimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Nokia vaatii toimittajiltaan täyden selvityksen myös jokaisen toimitetun

tuotetyypin materiaalisisällöstä. Otamme kuitenkin huomioon sen,

että kyseessä on uusi ja vaativa, koko toimitusketjua koskeva oppimisja

kehitysprosessi. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä teollisuuden

järjestöjen kanssa saavuttaaksemme koko alan kattavan hyväksynnän

materiaaliselvityksille.


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Toimittajaverkoston hallinta

Nokian tuotesuunnittelu ja -hallinta perustuu tuotteiden

koko elinkaaren aikaisten vaikutusten huomioimiseen. Suuri

osa Nokian tuotteiden elinkaaren aikana syntyvistä ympäristövaikutuksista

syntyy toimittajien aktiviteeteista. Huolellinen

toimitusketjun hallinta on tärkeää, koska Nokia hankkii yhä

enemmän komponentteja ja osia toimittajilta eri puolilta

maailmaa.

Nokian vuonna 2002 tarkistamiin maailmanlaajuisiin toimittajavaatimuksiin

sisältyy vaatimuksia ympäristöasioiden

hallinnasta. Nokian liiketoimintaryhmiin liittyville globaaleille

hankintaorganisaatioille järjestettiin koulutusta, jonka

tarkoituksena oli auttaa näitä soveltamaan vaatimuksia jokapäiväiseen

työhönsä. Koulutuksen aikana painotettiin, että

vaatimuksista tulisi tiedottaa toimittajille henkilökohtaisesti

ja mikäli tarpeen, järjestää koulutusta.

Toimittajakatselmukset varmentavat sen, että toimittajat

ymmärtävät ja noudattavat vaatimuksia, jotka ovat osa hankintaprosessia.

Ympäristökatselmukset ovat osa Nokian normaalia

toimittaja-arviointia. Toimittaja-auditoijamme on

koulutettu toteuttamaan katselmuksen ympäristöasioita

selvittävä osio. Tämän lisäksi järjestetään erityisiä ympäristökatselmuksia

toimittajille, joiden toiminnasta voi seurata

ympäristöriskejä. Nokian ympäristöasiantuntijat ovat vastanneet

Nokian henkilöstön koulutuksesta ja tarpeen vaatiessa

osallistuneet toimittajakatselmuksiin ja -koulutukseen.

Perusperiaatteena on, että toimittajan tulee omatoimisesti

saavuttaa vaadittu taso. Nokia voi kuitenkin pyynnöstä tarjota

koulutusta ja neuvontaa.

Elinkaarinäkökulman vaikutus näkyy siinä, että toimittajien

tulisi soveltaa Nokian vaatimuksia myös omiin toimittajiinsa.

Periaatetta tukevat toimittajien auditoinnit, joihin voi kuulua

myös toimittajan omien toimittajien verifiointi.

Tuotesuunnittelussa yhä lisääntyvä ulkoistaminen tulee

todennäköisesti vaikuttamaan toimittajavaatimusten tulkintaan.

On tärkeää, että ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

kattaa paitsi valmistusvaiheen, myös suunnitteluprosessin.

Tämä tarkoittaa sitä, että tuotesuunnittelun alihankkijat

soveltavat materiaalien käytössä samoja sääntöjä kuin Nokia.

Nokian materiaalitietokanta toimittajilta kerättyine tietoineen

on tässä avainasemassa.

Nokia Mobile Phonesin vuonna 2001 tekemän tutkimuksen

24

mukaan huomattava osa toimittajistamme oli valmis ilmoittamaan

toimittamiensa tuotteiden materiaalisisällöt.

Rajoitetut aineet

Tällä hetkellä toimittajaketjun hallinnan tärkein kysymys

on EU:n haitallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja

elektroniikkatuotteissa koskevan direktiivin (RoHS) kattamien

aineiden käytön lopettaminen. Nokia soveltaa Nokian

rajoitettujen aineiden luetteloa Nokia Substance List varmistaakseen,

että toimittajat eivät käytä kiellettyjä aineita.

Nokia tukee toimittajiensa pyrkimyksiä löytää hyväksyttäviä

vaihtoehtoja rajoitetuille aineille. Näistä aineista kriittisin

on lyijy. Aikatauluista lyijyn käytön lopettamiselle sovitaan

yhdessä toimittajien kanssa. Kaksi suurinta liiketoimintaryhmäämme

ovat tässä asiassa hiukan erilaisessa asemassa.

Kun Nokia Mobile Phones työskentelee pääosin isojen globaalien

toimittajien kanssa, Nokia Networks hankkii huomattavasti

suuremman määrän komponentteja huomattavasti

isommalta joukolta toimittajia.

Uusien direktiivien astuessa voimaan koko toimitusketju

tarvitsee aikaa siirtymän toteuttamiseen. Vuonna 2002

Nokian matkapuhelimet sisälsivät lyijyn lisäksi kadmiumia

ja hyvin vähän kuuden arvoista kromia. Lyijyn lisäksi verkkotuotteet

sisälsivät hyvin vähän kuuden arvoista kromia ja

hyvin pieniä määriä elohopeaa ja kadmiumia. Nokian tuotteissa

ei käytetä RoHS-listattuja palonestoaineita.

Nokia ja sen toimittajat ovat aloittaneet keskustelut EU:n

sähkö- ja elektroniikkajätettä koskevan direktiivin (WEEE)

vaatimuksista. Nokia kantaa osavastuun Nokia-tuotemerkin

alla myytävien laitteiden asianmukaiseen keräämiseen,

käsittelyyn ja ympäristöystävälliseen hävittämiseen liittyvästä

rahoituksesta. Toimittajiemme toimittamien komponenttien

ja aihioiden materiaalisisällöt vaikuttavat suoraan

Nokian tuotteiden kierrätettävyyteen, haitallisten aineiden

käsittelyyn ja arvokkaiden aineiden talteenottoon.

Nokia on alan yhteisen RosettaNet-aloitteen pääsponsori.

Aloite tähtää toimittajien ja tuottajien välisen tuotetiedon

jakamiseen tarkoitettujen sähköisen kaupankäynnin työkalujen

luomiseen. Materiaalisisältöjä koskeva tiedon vaihto

integroidaan liiketoimintaan liittyvän tuotetiedon – kuten

tilauksiin vastaamisen – vaihtoon. Myös kysynnän arvioinnista

tulee työkalun avulla helpompaa. Tämä on merkittävä

etu sekä toimittajille että Nokialle.


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Nokian globaalit ympäristövaatimukset

toimittajille

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä: Toimittajalta vaaditaan

dokumentoitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, joka varmistaa

tehokkaan suunnittelun, toiminnan sekä ympäristöasioiden hallinnan.

Järjestelmän on täytettävä ISO 14001:n tai jonkin muun kansainvälisesti

hyväksytyn standardin vaatimukset. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmässä

tulee käsitellä jatkuvaan parantamiseen tähtääviä toimia.

Ympäristöarvot huomioon ottava tuotesuunnittelu: Toimittajan on

otettava ympäristöasiat huomioon tuotekehityksen kaikissa vaiheissa

käyttämällä esimerkiksi erityisiä ympäristöarvot huomioon ottavia

suunnittelutyökaluja tai määriteltyjä tarkistuslistoja. Tämän työn aikana

tehtyjen valintojen pitäisi vähentää tai eliminoida ympäristöön kohdistuvat

haittavaikutukset. Toimittajan tulisi pyrkiä, sikäli kun se on mahdollista,

rajoittamaan haitallisten aineiden käyttöä tuotteissa joko osittain tai

kokonaan sekä suosia kierrätettävien materiaalien käyttöä.

Raaka-ainesisältö: Toimittajan tulee kirjata Nokialle toimittamiensa

tuotteiden raaka-ainesisällöt ja antaa tuotteille loppukäsittelysuositukset.

Nämä tiedot on pyydettäessä toimitettava Nokialle.

Lainsäädännön noudattaminen: Toimittajan on tunnettava ympäristölainsäädäntö

ja soveltuvat säädökset sekä todistettavasti noudatettava

niitä.

Parannusohjelmat: Toimittajalta vaaditaan, että se on tunnistanut

toimintansa merkittävät ympäristönäkökulmat ja että sillä on niitä

koskevia parannusohjelmia. Nämä ohjelmat kattavat esimerkiksi

jätemateriaalien tehokkaan kierrättämisen tai hävittämisen sekä

ilmaan, veteen ja maaperään suuntautuvien päästöjen käsittelyn ja

hallinnan parantamisen. Toimittajan on pystyttävä esittämään

parantamista tukevaa informaatiota.

Toimittajien ympäristöasioiden hoitamisen taso: Toimittajan on

arvioitava omien toimittajiensa toimintaa ja asetettava niille tarvittaessa

parannustavoitteita. Jos jätehuollossa käytetään alihankkijaa, toimittajan

on varmistettava, että alihankkijalla on katselmukseen tai kolmannen

osapuolen myöntämään sertifiointiin perustuvat asianmukaiset luvat.

25


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

%

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Nokia Mobile Phonesin toimittajien ympäristökysely | kyllä-vastaukset

30

66

1.

Onko yritykselläsi kansainvälisesti

tunnustetun sertifioijan myöntämä

ympäristösertifikaatti?

2.

Onko yritykselläsi ympäristöasioiden

hallintajärjestelmä tai

aikooko se hankkia sertifioinnin

kahden vuoden sisällä?

3.

Onko yritykselläsi virallinen

ympäristöpolitiikka?

74

4.

Onko yritykselläsi sovittu

tapa dokumentoida, seurata ja

toimeenpanna ympäristöön

liittyviä lakeja ja asetuksia,

jotka ovat yrityksesi toiminnan

kannalta merkittäviä?

87

91

82

75

92

26

71

87

82

47 47

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.

’99 ’01

’99 ’01 ’99 ’01 ’99 ’01 ’99 ’01 ’99 ’01 ’99 ’01 ’99 ’01

5.

Onko yritykselläsi sovittu tapa

dokumentoida ympäristön

kannalta merkittäviä toimintoja?

6.

Asettaako yrityksesi

käyttämilleen toimittajille

ympäristöön liittyviä vaatimuksia?

7.

Käytetäänkö yrityksessäsi

dokumentoitua tuotekehitysjärjestelmää

(ympäristöarvot

huomioon ottava tuotesuunnittelu),

joka huomioi

ympäristöasiat materiaaleja

ja uusia suunnitteluratkaisuja

valittaessa?

8.

Onko yrityksesi valmis

ilmoittamaan Nokialle kaikkien

toimittamiensa tuotteiden

materiaalisisällöt?

83

87

76


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Toimittajat parantavat suoritustaan

Nokia Mobile Phones toteutti vuonna 2001 uuden,

vuoden 1999 lähtötilannekartoitusta seuraavan tutkimuksen,

jonka tavoitteena oli arvioida toimittajien ympäristövalmiuksia.

Nokian toimittajavaatimukset ympäristönäkökulmineen

oli uusittu vuonna 2000. Vuoden 2001

tutkimuksessa oli kolme tavoitetta:

• Jatkaa vuoden 1999 tutkimusta ja sen seurantaa

• Kertoa toimittajille uusituista toimittajavaatimuksista

• Selvittää, miten hyvin toimittajat pystyivät

noudattamaan vaatimuksia.

Tutkimus toteutettiin itsearviointina. Toimittajille

lähetettiin uusittuihin ympäristövaatimuksiin perustuva

kyselylomake. Tämän takia kysymykset eivät vastanneet

sataprosenttisesti vuoden 1999 kysymyksiä. Toisaalta,

jokaisella aikaisemman kyselyn kysymyksellä oli vastine

uudessa kyselyssä, joten vastauksia voidaan pitää

vertailukelpoisina.

Muuttumattomina säilyneisiin kysymyksiin saatiin

samantyyppisiä vastauksia, mikä on rohkaisevaa. Vuonna

1999 kaikkiaan 30 prosentilla kaikista Nokia Mobile

Phonesin toimittajista oli sertifioitu ympäristöasioiden

hallintajärjestelmä ja 74 prosenttia ilmoitti saavansa

sertifioinnin kahden vuoden kuluessa. Yhteislukumäärä

nousisi 82 prosenttiin vuonna 2001. 66 prosentilla

toimittajista oli sertifioitu ympäristönhallintajärjestelmä

vuonna 2001. 87 prosenttia niistä toimittajista, joilla ei

vielä ollut sertifiointia, ilmoitti hakevansa sertifikaattia

kahden vuoden sisällä. Yleisesti ottaen merkittävää

edistystä oli tapahtunut, vaikkakaan kaikkia lupauksia ei

oltu voitu toteuttaa arvioitujen määräaikojen puitteissa.

27

Kyselyn muut osiot käsittelivät ympäristöpolitiikkaa,

toimittajan omille alihankkijoilleen asettamia ympäristövaatimuksia

sekä dokumentoidun, ympäristönäkökulmia

soveltavan tuotesuunnittelujärjestelmän olemassaoloa.

Kaikki näitä alueita koskevat vastaukset osoittivat, että

vuoden 1999 tutkimukseen verrattuna oli tapahtunut

merkittävää edistystä. Joissakin toimittajakategorioissa

ympäristöarvoja edistävää toimintaa harjoittavien yritysten

määrä oli kahden vuoden aikana kaksinkertaistunut.

Kaikkein kiintoisimmaksi osoittautui kysymys ”Onko

yrityksesi valmis raportoimaan Nokialle toimittamiensa

tuotteiden materiaalisisällöt?” 87 prosenttia toimittajista

oli vastannut ’kyllä’ vuonna 1999, kun taas uudessa

tutkimuksessa myöntävästi vastanneiden määrä oli

pudonnut 76 prosenttiin. Loppuanalyysissä tämä arvioitiin

kaikkein lupaavimmaksi tulokseksi. Se osoitti, että

toimittajat olivat aidosti ymmärtäneet mitä heiltä

vaadittiin, ja kuitenkin näinkin suuri osa heistä oli valmis

noudattamaan pyyntöä. Vaikka 24 prosenttia toimittajista

vastasi, ettei ollut valmis toimittamaan materiaalisisältötietoja,

käytännössä kukaan ei pyydettäessä ole kieltäytynyt

toimittamasta haluttuja tietoja.

Kaiken kaikkiaan kyselyn saama vastaanotto osoitti,

että toimittajiemme ympäristötyö oli lisääntynyt merkittävästi

kahden tutkimuksen välisenä aikana. Yritykset

ovat ymmärtäneet, että ympäristövaatimukset ovat osa

normaalia liiketoimintaa ja ovat valmiita tekemään

parhaansa. Jotkut toimittajista ovat lähestyneet Nokiaa

varmistaakseen, että ovat ymmärtäneet vaatimukset

oikein. Nokian asiantuntijat ovat järjestäneet heille

pyynnöstä ympäristöasioihin liittyvää koulutusta. Näin

varmistetaan jatkuva kehitys ja tulosten luotettavuus.


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät

Nokia käyttää sertifioituja ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä

hallitakseen ja parantaakseen niitä tuotteidensa elinkaaren

vaiheita, jotka ovat sen oman toiminnan piirissä.

Vuoden 2000 loppuun mennessä kaikilla Nokian tuotantolaitoksilla

oli ISO 14001 -sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä.

Järjestelmien päätavoitteita ovat energiankulutuksen ja jätteen

vähentäminen. Näitä tukee kaikilla alueilla henkilöstön

koulutus. Hallintajärjestelmien uskotaan tuottavan ympäristöön

liittyviä parannuksia ja kustannussäästöjä. Ympäristöasioiden

hallintajärjestelmään kuuluu jatkuvien parannustavoitteiden

asettaminen toimintojemme kaikille alueille. Yksi

esimerkki on se, että yksittäisillä tuotantolaitoksilla asetetaan

tavoitteet energiankulutuksen vähentämiselle. Ympäristötoimien

tuloksia arvioidaan säännöllisesti. Tämän lisäksi

päivitetään suunnitelmia ja etsitään uusia parannuskohteita.

Ympäristöasioiden integrointi jokapäiväiseen liiketoimintaan

ja sen johtamiseen on edennyt hyvin.

Vuodesta 2001 lähtien Nokia Networksilla on ollut käytössään

globaalisti sertifioitu, kaikki tuotantolaitokset kattava

ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jonka piiriin kuuluvat

myös yhteistyritysten tuotantolaitokset. Järjestelmä asettaa

kaikille tuotantolaitoksille samat ekotehokkuusvaatimukset.

Laitostasolla ympäristöasioiden hallintajärjestelmää johtaa

linjaorganisaatioon kuuluva laatu- ja ympäristötiimi.

Nokia Mobile Phonesin Euroopan tuotantolaitoksilla on alueellinen

ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Muilla tuotantolaitoksilla

on laitoskohtaiset hallintajärjestelmät. Jokainen

laitos määrittelee toiminnastaan johtuvat merkittävät ympäristönäkökohdat

ja on velvollinen parantamaan ympäristötyönsä

tuloksia. Yhdeksän ympäristöasioiden hallintajärjestelmän

sisäinen vertailu aloitettiin vuonna 2002. Ensimmäisinä

kohdealueina ovat ympäristöasioita koskeva sisäinen

tiedottaminen ja sijaintipaikkakohtaisten mittareiden kehittäminen.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmien vetovastuu

on Nokian laatuorganisaatiolla.

Toimistojen ja tuotekehitystilojen lattiapinta-alan osuus

Nokian kiinteistöistä on suurempi kuin tuotantotilojen.

Tämän takia ympäristöasioiden hallintajärjestelmäkäytäntöä

ollaan laajentamassa koskemaan suuria toimistoja ja muita

tuotantoon liittymättömiä tiloja. Pilottiprojektina Tampereen

tuotekehityskeskuksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

28

sai ISO 14001 -sertifikaatin lokakuussa 2000. Nokian Singaporen

alueellisen pääkonttorin tilat sertifioitiin vuonna 2001.

Nokian kiinteistöyksikkö vastaa globaalien ympäristöasioiden

hallintajärjestelmien soveltamisesta suuriin toimistoihin ja

tuotekehitystiloihin. Projekti aloitettiin Suomessa vuonna

2002 ja se toteutetaan kahdessa eri vaiheessa. Suomesta

kerättyjä kokemuksia käytetään hyväksi rakennettaessa laajat

toimitilat kattavaa ympäristöasioiden hallintajärjestelmää

maailmanlaajuisesti. Järjestelmät verifioidaan sisäisesti.

Omien toimintojen vaikutukset

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmää rakennettaessa

olemme ottaneet huomioon ne toimintamme piirteet, joilla

on mahdollisesti haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmän rakentaminen on tuonut

mukanaan konkreettisia tuloksia. Energiankulutukseen

sekä jätteen lajitteluun ja määrän vähentämiseen keskittyminen

on lisännyt tehokkuuttamme ja tuottanut säästöjä.

Analyysit ovat vahvistaneet, että yksi Nokian tuotantotoiminnan

tärkeimmistä ympäristönäkökohdista on energiankulutus.

Energiankulutuksen huomattavimmat ympäristövaikutukset

liittyvät ilmapäästöihin. Päästöt ilmaan syntyvät

voimalaitoksilla, jotka tuottavat Nokialle sen tarvitseman

sähkön ja lämpöenergian. Voimayhtiöiltä ostetun energian

lisäksi eräät Nokian toimipisteistä käyttävät maakaasua ja

pieniä määriä öljyä.

Globaalisti katsoen energiankulutuksen haitallisimmat

ympäristövaikutukset liittyvät hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen

päästöihin. Toiminnastamme suoraan aiheutuvat

aluekohtaiset hiilidioksidipäästöt kerrotaan tässä

raportissa sivulla 38.

Laajoille toimisto- ja tuotekehitystiloille rakennettavat

ympäristöasioiden hallintajärjestelmät auttavat tunnistamaan

uusia energiansäästökohteita. Vuonna 2001 Nokian globaali

sähkönkulutus oli 528 gigawattituntia (532 GWh vuonna

2001). Periaatteessa yksi pieni 60 megawatin voimala

pystyisi tuottamaan tämän energiamäärän. Suomessa Nokian

sähkönkulutus oli 245 GWh. Tämä vastaa 0,3–0,4 prosentin

osuutta Suomen teollisuuden koko sähkönkulutuksesta

vuonna 2002.


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Kiinteä jäte ja erityisesti pakkausjäte on yksi Nokian tuotantotoiminnan

ympäristönäkökohdista. Jätevirrat on kartoitettu

huolellisesti, ja jätteen lajittelu erilaisiin kierrätettäviin jakeisiin

on auttanut vähentämään merkittävästi jätteen määrää

kaikissa toimipisteissämme. Jätemäärät ovat vähentyneet

myös uudentyyppisten pakkausmateriaalien sekä niiden

lisääntyneen kierrätyksen ja uudelleenkäytön ansiosta.

Pakkausmateriaalivirrat Nokian ja sen toimittajien välillä

ovat pienentyneet, mikä on eräs tärkeimmistä jätemäärää

vähentävistä tekijöistä.

Ympäristövaikutuksiamme vähentävä tehokas jätteenkäsittely

vaatii keräys- ja kierrätysjärjestelmät eri jätelajeille.

Joissakin maissa infrastruktuuri on kehittynyt ja toimii

hyvin, kun taas toisissa maissa kehitys on vielä alkuvaiheessa.

Nokian tavoite on vähentää jätteen määrä minimiin. Erityisesti

pyritään vähentämään käsittelemättömän kaatopaikkajätteen

määrää.

Nokian tuotantolaitoksilla kierrätykseen soveltuvia materiaaleja

ovat nykytilanteessa pahvi, paperi, metallit, muovit,

elektroniikkajäte ja lasi. Joillakin laitoksilla kerätään ja kompostoidaan

biojäte. Kannatamme laitteiden uudelleenkäyttöä

29

ja mahdollistamme tietokoneiden ja muiden tietotekniikkalaitteiden

sisäisen kierron.

Nokian tuotantolaitosten päästöt ilmaan ovat pienet. Haihtuvat

orgaaniset yhdisteet (VOC) aiheutuvat erilaisista liuottimista,

joita käytetään juottamisprosessissa. Nokia pyrkii

minimoimaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä

aiheuttavien liuottimien käyttöä.

Vettä käytetään Nokian tuotantolaitoksilla lähinnä henkilökunnan

ruokailutiloissa ja saniteettitarkoituksiin. Tuotantoprosesseissa

käytetään vain pieniä vesimääriä. Tämän takia

tuotantolaitoksen kuluttama kokonaisvesimäärä riippuu

henkilöstön määrästä. Vähentääksemme vedenkäyttöä edelleen

asennamme kunnostusten yhteydessä rakennuksiin

vettä säästäviä laitteita.

Kaikille tuotannon työntekijöille on annettu koulutusta ympäristönhallintajärjestelmien

pystyttämisen yhteydessä.

Henkilöstölle, jonka tehtäviin kuuluu mahdollisesti haitallisten

aineiden käsittely, on annettu lisäksi erikoiskoulutusta

osana ympäristönhallintajärjestelmää.

Kierrätä matkapuhelimesi

pakkaus.


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Tuotteiden kuljetus

Logistiikan merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät

kuljetuksesta. Komponenttien kuljetus toimittajilta Nokian

tuotantolaitoksille sekä tuotteiden kuljetus asiakkaille aiheuttavat

ympäristövaikutuksia. Näitä vaikutuksia ovet esimerkiksi

fossiilisten polttoaineiden palamisessa syntyvät

kasvihuonekaasupäästöt.

Merikuljetus

Maantiekuljetus

49 981 CO 2 päästöt (g)

259 SO 2 päästöt (g)

Pintakuljetus

1

Pintakuljetus

2

30

Ymmärrämme kasvihuonekaasupäästöjen tärkeyden ja sen

vuoksi tiivistämme yhteistyötä kuljetus- ja logistiikkapalvelutoimittajiemme

kanssa. Suunnittelemme yhdessä menetelmiä,

joiden avulla voimme luotettavasti arvioida logistiikan

osuutta tuotteidemme elinkaaren kattavissa ympäristövaikutuksissa.

On huomioitava, että tehokkaat kuljetusratkaisut

vähentävät sekä kuluja että ympäristövaikutuksia.

Esimerkki eri kuljetusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksista


1038 tkm


80 221 CO 2 päästöt (g)

50 SO 2 päästöt (g)

ROSENDAL

196 tkm

743 tkm 1749 tkm 1590 tkm 131 tkm

VANTAA

77 272 CO 2 päästöt (g)

110 SO 2 päästöt (g)

� �

Pintakuljetus

3

439 tkm

1 863 024 CO 2 päästöt (g)

294 SO 2 päästöt (g)

Ilmakuljetus

4


1522 tkm

Ilmakuljetus

� � �


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Logistiikkayhteistyöllä vähennetään ympäristövaikutuksia

Nokia ja maailman johtava logistiikkapalveluiden

toimittaja Danzas ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään.

Yhteistyön perustana on runkosopimus. Lento-, maantieja

merilogistiikkapalveluiden lisäksi Danzas vastaa Nokian

erikseen määritellyistä tavaranpurkupisteistä ja logistiikkakeskuksista.

Nokian logistiikkatoimittajana Danzasilla on oltava

dokumentoitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä.

Danzasin rakentamat ja rakenteilla olevat järjestelmät

ovat tasoltaan samanlaisia kuin Nokian tuotantolaitosten

järjestelmät.

Danzasin toiminnot on sertifioitu ISO 14001 -standardin

mukaisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi myös

Itävallassa, Saksassa ja Alankomaissa. Sertifioituja

ympäristönhallintajärjestelmiä rakennetaan ja otetaan

globaalisti käyttöön jatkuvasti.

Danzasin toiminnan merkittävin ympäristövaikutus

koskee fossiilisten polttoaineiden kulutusta, joka syntyy

logistiikkakeskuksista lähtevien erilaisten kuljetusten

yhteydessä. Fossiilisten polttoaineiden kulutus aiheuttaa

hiilidioksidipäästöjä, joiden uskotaan liittyvän globaaliin

ilmastomuutokseen eli kasvihuoneilmiöön. Nokian ja

Danzasin yhteistyön tämänhetkinen tavoite on määritellä

luotettavasti Nokian lähtevien tuotteiden elinkaaren

kuljetusvaiheessa syntyvien hiilidioksidipäästöjen

kokonaismäärä.

Päästömäärät voidaan laskea Danzasin raportoimien

kuljetuskilometrien sekä kuormatonnien ja kuormitusasteen

perusteella. Danzasin Pohjoismaista, Baltiasta sekä

IVY-maista vastaava ympäristöpäällikkö Ellinor Nordenström

korostaa jatkuvan parantamisen tärkeyttä.

”Analysoimme huolellisesti mahdollisuuksia minimoida

hiilidioksidipäästöjen määrää. Jokapäiväiseen työhömme

kuuluu se, että päätämme minkä tyyppisiä lentokoneita,

laivoja ja rekkoja tarvitaan parhaan mahdollisen asiakaspalvelun

turvaamiseksi. Toimittajiemme pitää pyrkiä

31

jatkuvaan parantamiseen, heidän pitää esimerkiksi

käyttää parempia rekkoja ja vaihtoehtoisia polttoaineita.”

Laatu- ja ympäristöpäällikkö Jouni Sormunen vastaa ilmaja

merirahtikuljetuksista. Sormusen työpaikka, Danzas AEI

Intercontinental Oy, sijaitsee Helsingin lentokentällä.

Sormunen on ollut mukana pilottiprojektissa, jossa on

onnistuneesti laskettu lentorahdin aiheuttamat päästöt.

Jotta tilanteesta saisi kokonaiskuvan, on laskelmiin

otettava mukaan myös muiden kuljetusmuotojen aiheuttamat

päästöt.

Ellinor Nordenström sanoo, että mikäli haluaa määrittää

eri kuljetusmuotojen aiheuttamien päästöjen todenmukaisen

keskinäisen jakauman, on mentävä keskiarvoja

pidemmälle. Tämän onnistumiseksi on tehtävä yhteistyötä

suuren, globaalisti toimivan palveluntarjoajan kanssa.

Ympäristöpäällikkö Arja Huotari vastaa maakuljetuksista.

Hän työskentelee Danzas ASG Eurocargo Oy:n Helsingin

toimipisteessä. Huotarin mukaan Danzas arvioi parhaillaan

yhdessä VTT:n kanssa mahdollisuuksia kehittää laskentamalli

eri kuljetusmuotojen yhdistelmien päästöjakaumille.

Tällaisen mallin avulla Nokia pystyisi tuottamaan

luotettavia raportteja tuotteidensa logistiikkavaiheessa

syntyvistä ympäristövaikutuksista.

”Kun tiedämme Nokian materiaalien reitit, pystymme

ehdottamaan ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Mitä

aikaisemmassa vaiheessa prosessia pääsemme mukaan,

sen paremmat mahdollisuudet meillä on valita parhaat

vaihtoehdot. Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä.”

Samalla kun Danzas etsii tapoja asiakaslogistiikan

ympäristövaikutusten vähentämiseksi, se myös pyrkii

kehittämään omaa ympäristötoimintaansa. Tähän kuuluu

se, että henkilöstön matkat suunnitellaan huolellisesti,

energiankulutusta vähennetään, energiavalintoja arvioidaan

niiden ympäristövaikutusten pohjalta, vähennetään

jätteen määrää ja lajitellaan.


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Ympäristötiedon kerääminen

Nokian kiinteistöyksikkö on vastuussa ympäristötiedon keräämisestä

kaikista Nokian kiinteistöistä, joiden koko ylittää

10 000 neliömetriä. Järjestely on toimiva, koska suurin osa

ympäristötiedostamme liittyy kiinteistössä tapahtuviin toimintoihin.

Konsernin tasolla ympäristötiedon kerääminen kattaa veden

ja energiankulutuksen sekä otsonikerrosta ohentavat aineet.

Nokian kokonaisluvut eritellään aluekohtaisiksi kokonaisluvuiksi

ja energiankulutusluvut lisäksi energiamuodon

mukaan. Ympäristötiedon mittarina käytetään vertailua liikevaihtoon.

Vertailussa edellisen vuoden lukuihin trendinvastaiset

muutokset johtuvat mittausmenetelmien muutoksista

ja sitä seuraavasta datan laadun paranemisesta.

Mittareita ja tiedonkeruujärjestelmiä kehitetään koko ajan.

Useilla Nokian tuotantolaitoksilla tehdään ympäristön kannalta

merkityksellisiä analyysejä. Tähän työhön kuuluu toiminnoistamme

aiheutuvan jätemäärän kierrätyksen analysointia

ja seurantaa.

Riskienhallinta

Nokian riskienhallintafilosofia perustuu kokonaisvaltaiseen,

konsernin laajuiseen näkemykseen liiketoiminnan keskeisistä

strategisista ja operatiivisista riskeistä.

Riskienhallinta Nokiassa merkitsee yhtenäistä, systemaattista

ja ennakoivaa tapaa hallita erilaisia uhkia ja riskejä kaikissa

Nokian organisaatioissa sekä liiketoimintaprosesseissa.

Nokian hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka (The

Nokia Risk Policy) määrittelee riskien ja niiden hallinnan perusperiaatteet.

Nokian riskienhallinnan prosessikuvaus kertoo

miten riskejä käytännössä tunnistetaan, hallitaan ja raportoidaan

sekä johdolle että ulkoisesti. Riskienhallinta ei ole erillinen

prosessi, vaan normaalin liiketoiminnan ja johtamisen

oleellinen osa.

Kaikki Nokian työntekijät ovat vastuussa ensisijaisesti omien

vastuualueidensa riskien tunnistamisesta, tiedottamisesta ja

hallinnasta. Toissijaisesti työntekijät ovat vastuussa kaikista

riskeistä, joilla saattaa olla vaikutuksia Nokiaan. Vastuu riskienhallinnasta

ja sen organisoinnista kuuluu liiketoiminnasta

vastuullisille.

Loppukäsittely

Tuotteiden loppukäsittelyn tavoitteena on saada käytöstä

poistuneet tuotteet takaisin kiertoon, hyödyntää niiden

32

sisältämä materiaali ja energia sekä varmistaa jäljelle jäävien

materiaalien turvallinen hävitys.

Loppukäsittelyn kehittämisen neljä aluetta ovat:

• Ympäristöarvot huomioon ottavaan tuotesuunnitteluun

pohjautuva tuotteiden kierrätettävyys

• Kierrätysjärjestelmien seuranta ja vertailu

• Kierrätysprosessien seuranta ja kehittäminen

yhteistyössä kierrättäjien kanssa.

EU:n sähkö- ja elektroniikkajätettä koskeva direktiivi (WEEE)

edellyttää, että Nokia ja muut elektroniikkatoimittajat ovat

vastuussa osasta Nokia-tuotemerkin alla myytyjen laitteiden

keräämisen, käsittelyn ja ympäristömyötäisen hävittämisen

kustannuksista. Nokia on valmistautunut tähän parantamalla

tuotteidensa kierrätettävyyttä ympäristöarvot huomioon

ottavan tuotekehityksen avulla sekä osallistumalla tuotteiden

takaisinotto-ohjelmien kehittämiseen. Tuotteiden materiaalisisältöjen

suunnittelupäätökset sekä niiden rakenteellinen

suunnittelu ovat suorassa yhteydessä tuotteiden kierrätettävyyteen

ja purkamisen helppouteen.

Elektroniikkajätteen materiaalien uudelleenkäyttö tarjoaa

sekä taloudellisia että ympäristöön liittyviä etuja. Erityisesti

jalometallit ovat arvokkaita. Aineet, jotka voivat aiheuttaa

haittoja loppukäsittelyn tai loppusijoituksen aikana, käsitellään

asianmukaisin menetelmin. Nokia on tämän takia laatinut

kriteerit, jotka loppukäsittelijän on täytettävä ennen

kuin se voidaan hyväksyä Nokian palveluntarjoajaksi.

Sähkö- ja elektroniikkajätettä koskeva direktiivi sallii eri maille

erilaiset takaisinotto- ja kierrätysjärjestelyt. Olemme tutkineet

eri vaihtoehtojen soveltuvuutta useissa pilottiprojekteissa.

Nokia Networks on tarjonnut asiakkailleen vuoden 1999

alusta infrastruktuurituotteidensa takaisinotto- ja kierrätyspalveluita.

Palvelupaketti käsittää tuotteen purkamisen sijoituspaikalla,

kuljetuksen, valtuutetun kierrätysyhtiön valitsemisen

ja sopimukset kierrätysyhtiön kanssa.

Nokian Internet-sivut (www.nokia.com/aboutnokia) tarjoavat

kuluttajille tietoa lähimmistä matkapuhelinten ja lisälaitteiden

takaisinottopisteistä. Kun tietoa on riittävästi, asiakkaiden

motivaatio palauttaa puhelimia kasvaa.

Nokian takaisinoton perusjärjestelmässä valtuutetut huoltoliikkeet

ottavat vastaan yksittäisten kuluttajien matkapuhelimia.

Nokian paikalliset palvelupisteet hoitavat suurempien

erien takaisinoton. Nämä pisteet ottavat vastaan laitteita


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

myös yritysasiakkailta ja verkkoasiakkailta. Perusjärjestelmän

lisäksi Nokia osallistuu useisiin kansallisiin

ja paikallisiin kierrätysohjelmiin. Nokia on

mukana laajassa yhteistyöhankkeessa, jonka tavoitteena

on parantaa matkapuhelinten loppukäsittelyn

hallintaa. YK:n Baselin sopimuksen sihteeristön

ja useiden matkapuhelinvalmistajien yhteisellä

sopimuksella pyritään mm. edistämään käytettyjen

matkapuhelinten ekologisesti kestävää

takaisinottoa.

Kierrätys lisää arvoa

Vuonna 2001 markkinoille laskettiin 380 miljoonaa

matkapuhelinta. Yhteensä ne sisälsivät noin 100–

200 tonnia lyijyä, joka vastaa määrällisesti noin

1 000 auton akun sisältämää lyijymäärää. Näistä

380 miljoonasta matkapuhelimesta syntyy noin

40–50 000 tonnia jätettä. Määrä on murto-osa

maailmassa vuosittain syntyvästä noin 150 miljoonasta

tonnista elektroniikkajätettä. Vuonna 2001

Nokian markkinaosuus matkapuhelimissa oli 37

prosenttia. Tämä vastaa noin 18 000 tonnia, joka

mahtuu yhteen keskikokoiseen laivaan. Mikäli 10

prosenttia näistä puhelimista saataisiin takaisinottoon,

kokonaismäärä nousisi 5 000 tonniin. Jopa

vain yhden kierrättäjän osuudeksi tämä olisi pieni.

Tyypillisessä kierrätysprosessissa tuote murskataan

ja metallit sekä muovit erotellaan. Metallit otetaan

talteen jalostamalla jalometallit ja käsittelemällä

kuparia sisältävät osat sulatossa. Piirilevyistä talteen

otettujen jalometallien arvo on huomattava. Maissa,

joissa kaupalliset yritykset hoitavat kierrätyksen,

kilpailu on laskenut kierrätysmaksuja tuntuvasti.

Matkapuhelinten sisältämät muovit ja metalleihin

kiinnitetyt materiaalit voidaan hyödyntää polttoaineena

metallien talteenottoprosessissa. Muovien

kierrätystaso on alhainen. Syynä tähän on se, että

muoveissa on usein epäpuhtauksia, jotka voivat

vaikeuttaa puristeprosessia. Loppukäsittelyn yleinen

vaikutus ympäristöarvot huomioon ottavassa tuotesuunnittelussa

on se, että tuotesuunnittelussa pyritään

välttämään sellaisten aineiden käyttöä, jotka

voivat aiheuttaa häiriöitä eri talteenottoprosesseissa.

Matkapuhelimista arvokkaita raaka-aineita

Kun matkapuhelin pistetään kierrätykseen, sen elinikä pitenee.

Noin 65–80 prosenttia matkapuhelimen materiaalisisällöstä

voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen. Lisäksi kierrättäjät ottavat

talteen puhelimen energiasisällön käyttämällä muoveja polttoaineena.

Tämä voi nostaa talteenottoasteen 90 prosenttiin.

Kierrätysastiaan laitettu matkapuhelin tai lisävaruste murskataan.

Monesti murskatut puhelimet kerätään useista pienistä kierrätyspaikoista

ja kuljetetaan sekä meriteitse että maitse sulattoihin.

Elektroniikkajätettä kuljettavat kuorma-autot ja laivat tuovat

käsitellyt metallit takaisin paluumatkallaan, mikä kasvattaa

niiden käyttökapasiteettia. Murskatut materiaalit koostuvat

metalleista, muoveista ja keramiikasta. Kuormat analysoidaan ja

seoksen hinta arvioidaan. Kullan, hopean, kuparin, platinan ja

palladiumin hintojen vaikutus kokonaishintaan on huomattava.

Muovit lasketaan kuuluviksi oheisvirtoihin. Niiden käsittelyyn

tarvittava kierrätysinfrastruktuuri ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt.

Tämän lisäksi kerätyt muovit sisältävät usein epäpuhtauksia,

esimerkiksi tarroja, liimoja, maaleja tai yhteen sopimattomia

muoveja. Näin ollen niitä ei voida käyttää uudelleen vaativissa

prosesseissa. Muoveja voidaan kuitenkin käyttää uudelleen

esimerkiksi muoviaitojen tai -penkkien valmistuksessa. Koska

muovien lämpöarvo on korkea, useimpia muoveja käytetään

tällä hetkellä polttoaineena, joka korvaa esim. öljyä. Joitakin

muovityyppejä viedään kaatopaikoille.

Matkapuhelimen sisältämät metallit voidaan kierrättää helposti.

Talteenoton ensimmäisessä vaiheessa murskatut metallit jaotellaan

eri jakeisiin. Alumiini sekä rautapitoiset metalli- ja kuparijakeet

myydään sulattoihin. Sulatoissa metallit sulatetaan ja

puhdistetaan. Mukaan lisätään tarvitut seosaineet. Valmiit

metalliharkot voidaan myydä uudelleen uusien osien tuotantoon.

Piirilevyt käsitellään kuparisulatossa. Prosessissa kupari ja jalometallijakeet

sulatetaan ja ohjataan anodi-valuun ja elektrolyyttikäsittelyyn.

Tässä vaiheessa kupari erottuu muista materiaaleista.

Jäljelle jäävä kultaa, palladiumia ja platinaa sisältävä jalometalliseos

lähetetään jalometalliosastolle talteenottoa varten.

Noin 40 prosenttia metalliteollisuudessa käytetyistä raakaaineista

on kierrätettyä. Metallien kierrätys säästää noin 60–90

prosenttia energiasta, joka tarvitaan metallin louhimiseksi ja

jalostamiseksi alkuraaka-aineesta eli malmista. Matkapuhelimissa

käytetyt metallit voivat päätyä esimerkiksi kuparikattoihin

tai suksisiteisiin.

33


Ympäristöraportti 2002

N O K I A N Y M P Ä R I S T Ö O H J E L M A T

Kuluttajat Keräyspisteet

Komponentit

lajittelu/uudelleenmyynti

Kuparisulatto

Erottelu

mekaaninen/magneettinen

Varastointi/lajittelu/

lähetys

34

Akut

Akkujen kierrätys

Erottelu,

mekaaninen/magneettinen

Metallit/piirilevyt Muovit Muut

Talteen otettujen materiaalien

uudelleenkäyttö

Matkapuhelinten kierrättäminen

Puhelimet

Esikäsittely

murskaus, purkaminen

Jalometallijalostamot

Uudelleenkäsittely Polttaminen

Alemman

laatuluokan muovit

Komponentit

lajittelu/uudelleenmyynti

Energian

talteenotto


Ympäristöraportti 2002

L I I K E T O I M I N T A R Y H M I E N K A T S A U K S E T

NOKIA on sitoutunut hoitamaan liiketoimintaansa

vastuullisesti. Ponnistelumme kohdistuvat kaikkiin

yrityksen yhteiskuntavastuun alueisiin ja niihin kuuluu

elinkaariajatteluun perustuva ympäristötoiminta.

Tämä tarkoittaa tuotteidemme ympäristövaikutuksen

vähentämistä niiden koko elinkaaren aikana. Jokainen

työntekijä osallistuu tähän työhön, ja siten jokainen

voi vaikuttaa ympäristöasioiden hoitamiseen.

Nokia Mobile Phones

Haluamme olla toimialallamme

edelläkävijä ympäristöasioiden

hoitamisessa. Pyrimme tähän nivomalla

ympäristöajattelun osaksi

strategiaamme ja toimintaamme

sekä varmistamalla, että jokainen

työntekijä huolehtii ympäristöasioista

jokapäiväisessä työssään.

Elinkaariajattelussa tuotteen ympäristövaikutukset

otetaan huomioon koko sen elinkaaren ajan aina materiaalien

tuotannosta tuotteen kierrätykseen saakka. Elinkaariajattelu

näkyy myös tavoitteiden asettamisessa ja

teoissa.

Parannamme jatkuvasti tuotteidemme materiaaleja,

energiatehokkuutta ja kierrätettävyyttä. Ympäristöarvot

huomioon ottavan tuotekehityksen ansiosta pystymme

toimittamaan tuotteita, jotka täyttävät EU:n ympäristövaatimukset

jo ennen niiden voimaantuloa.

Kehitämme edelleen kestäviä loppukäsittelymenetelmiä

samoin kuin maailman huippua olevaa komponentti- ja

materiaalitoimittajiemme verkostoa.

35

Jokaisella Nokian tuotantolaitoksella on sertifioitu

ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Tavoitteenamme

on vähentää tuotannossa syntyvän jätteen määrää ja

energiankulutusta sekä sitouttaa jokainen työntekijä

mukaan ympäristötyöhön.

Matkapuhelinkehityksessä ja ympäristökysymyksissä

on nähtävissä tulevaisuudessa seuraavia piirteitä:

1. Matkapuhelimen merkitys henkilökohtaisessa

viestinnässä kasvaa nopeasti, mikä tuo käyttäjien

ulottuville jatkuvasti monipuolistuvan palveluvalikoiman.

Matkaviestinnän palvelukirjo laajenee

puhepalveluista data- ja multimediapalveluihin.

2. Matkapuhelinten ympäristövaikutuksia on pystytty

vähentämään nopeasti, ja tämä kehitys jatkuu tulevaisuudessakin.

Vähentynyt raaka-aineiden käyttö,

paremmat materiaalit ja energiatehokkuuden paraneminen

vähentävät matkapuhelinten aiheuttamaa

ympäristökuormitusta.

3. Yksi tärkeimmistä ympäristökysymyksistä on matkapuhelinten

oikea loppukäsittely yhdessä muiden

tahojen kanssa. Matkapuhelin on arvokas vielä käyttöikänsä

lopussa. Meillä on jo erittäin hyviä kokemuksia

yhteistyöstä valveutuneiden palveluntarjoajien ja paikallisten

viranomaisten kanssa esimerkiksi Aasiassa.

Meidän tehtävänämme on siis tarjota monitoimintoisia,

turvallisia ja ekologisesti kestäviä henkilökohtaisen viestinnän

laitteita, jotka elinkaarensa lopussa kierrätetään

asianmukaisesti. Tällä tavoin voimme tarjota kuluttajille

kaikilla markkinoilla mahdollisuuden käyttää luottavaisin

mielin uusia, huippulaatuisia matkaviestinnän sovelluksia

ja palveluita.

Matti Alahuhta

Toimitusjohtaja

Nokia Mobile Phones


Ympäristöraportti 2002

L I I K E T O I M I N T A R Y H M I E N K A T S A U K S E T

Nokia Networks

Nokia Networksin tavoitteena

on olla yksi toimialansa johtavia

yrityksiä ympäristöasioissa ja

tehdä ympäristöasioista kiinteä

ja selkeästi määritelty osa toimintaansa

ja prosessejaan.

Tavoitteenamme on ensinnäkin

poistaa tuotteistamme vuoden

2005 loppuun mennessä materiaalit, joiden käyttöön

on tulossa rajoituksia. Aiomme myös kehittää globaaleja

käytäntöjämme asiakkailtamme palautuvien, käytöstä

poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrättämiseksi.

Vuoden 2002 aikana jatkoimme määrätietoisia ponnistelujamme

kolmella ympäristöasioiden ydinalueella. Tätä

työtä ohjaavat ympäristöä koskeva tahtotila, strategia ja

toteuttamissuunnitelmat.

Olemme kouluttaneet noin 300 toimittajien kanssa yhteistyötä

tekevää Nokia Networksin työntekijää auditoimaan

ja varmistamaan, että toimittajamme täyttävät ympäristövaatimuksemme.

Samanaikaisesti olemme jatkaneet

näiden ympäristövaatimusten kommunikointia keskittyen

150 suurimpaan toimittajaamme. Uudet ostosopimuksemme

sisältävät kohtia, joissa käsitellään RoHS- ja WEEEdirektiivien

vaatimuksia. Näihin liittyen olemme tehneet

toimittajillemme kyselyn ns. RoHS-materiaalien käytöstä.

Olemme myös alkaneet tiedottaa järjestelmällisesti

toimittajillemme mahdollisista vaatimuksistamme ja

aikatauluistamme liittyen materiaalien korvaamiseen.

36

Nokia Networksin oma tuotanto ja tuotekehitys on

edennyt suunnitelmien mukaisesti ja olemme edistyneet

huomattavasti siirtymisessä kohti lyijytöntä valmistusprosessia.

Lyijyn ja muiden kiellettyjen aineiden korvaamisen

haastetta lisää se, että verkkolaitteistot sisältävät

suuren määrän erityyppisiä komponentteja, osia ja osakokoonpanoja.

Tavoitteenamme on valmius lyijyttömään

massatuotantoon vuoden 2005 loppuun mennessä.

Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2003 aikana laajennamme

edelleen lyijyttömän koevalmistuksen ja RoHSyhteensopivien

tuotteiden kirjoa. Päästäksemme tähän

tavoitteeseen monien toimittajiemme on kyettävä toimittamaan

RoHS-yhteensopivia komponentteja hyvissä

ajoin ennen laissa määriteltyjä määräaikoja.

Tuotekehitysprosessissamme jatkamme ponnistelujamme

ympäristövaatimusten ja -ohjeistusten terävöittämiseksi.

Tähän kuuluu Nokia Networksin omille ja sille toimitetuille

tuotteille asetettujen pakollisten ympäristövaatimusten

käyttöönotto maailmanlaajuisesti sekä koko Nokian

kattavan materiaalitietokannan kokoaminen. Tietokanta

helpottaa mahdollisten tulevien materiaalirajoitusten

käsittelyä.

Tuotteiden takaisinoton ja kierrätyksen alueella tarjoamme

edelleen asiakkaillemme kattavaa palvelupakettia, jolla

hoidetaan asiakkaiden käytöstä poistuvien sähkö- ja

elektroniikkalaitteiden takaisinotto ja kierrätys.

Sisällyttämällä tarvittavat toimenpiteet Nokia Networksin

toimintaohjelmiin ja sitouttamalla koko organisaation

niihin etenemme kohti tavoitettamme olla yksi toimialamme

johtavia yrityksiä ympäristöasioissa ja teemme

samalla ympäristöasioista osan jokaisen työntekijän työtä.

Sari Baldauf

Toimitusjohtaja

Nokia Networks


Ympäristöraportti 2002

L I I K E T O I M I N T A R Y H M I E N K A T S A U K S E T

Nokia Ventures Organization

Nokia Ventures Organizationissa

ympäristöasiat on integroitu

normaaleihin päivittäisiin liiketoimintaprosesseihin

Nokian

yhteisen tavan mukaisesti.

Ympäristöarvot huomioon ottava

tuotesuunnittelu on osa Nokia

Internet Communicationsin ja

Nokia Home Communicationsin tuotekehitysprosesseja,

joiden sujuva ja tehokkas toteuttaminen varmistetaan

yksiköiden omilla ympäristönohjausprosesseilla.

Nokia Internet Communications on varmistanut, että sen

sopimusvalmistajilla on ISO 14001 -sertifioitu ympäristöasioiden

hallintajärjestelmä. Yksikköön on perustettu

ympäristöohjaustiimi, jossa ovat edustettuina yksikön

eri osat. Tiimi laatii neljännesvuosittain katsauksen työn

etenemisestä. Nokia Internet Communications on tehnyt

sopimusvalmistajilleen haitallisten aineiden vähentämiseen

tähtäävän RoHS-arvion ja lisännyt RoHS-tarkistuslistan

hankintaprosessiinsa. Lisäksi yksikkö on käynyt

läpi kaikki tuotteen elinkaaren vaiheet ympäristöasiat

huomioiden. Suunnitelmien mukaan laitetoimittajien

ympäristöarviointiprosessi on toiminnassa vuoden 2003

alussa.

37

Samoin Nokia Home Communications on varmistanut,

että yksikön käyttämillä tuotantolaitoksilla ja logistiikkatoimittajilla

on ISO 14001 -sertifiointi. Säännöllisten

katselmusten avulla yksikkö on myös varmistanut, että

tuotteiden valmistusta varten hankittavat materiaalit

eivät sisällä RoHS-kiellettyjä aineita. Ympäristöarvot

huomioon ottava tuotesuunnittelu on nivottu tuoteohjelmiin.

Vuoden 2003 alusta yksikön liiketoimintaprosessien

säännölliset katselmukset ovat osa normaalia

toimintaa ja katselmuksiin lisätään sekä teknologiaalustan

että tuotteistusohjelman ympäristöarvot

huomioon ottavat tuotesuunnittelun tarkastuspisteet.

New Growth Businesses -yksikkö kehittää uusia liiketoimintoja

nykyisten ydinliiketoimintojen luonnollisten

kasvu-urien tai tämänhetkisten painopistealueiden

ulkopuolelle. Yksikkö on Nokian sisäisen innovaatiovirran

keskipisteessä ja se on yhdistänyt Nokian uusien liiketoimintojen

kehitysprosessiin kestävän kehityksen tarkistuspisteen,

joka kattaa sekä ympäristö- että yhteiskunta-asiat.

Liiketoimintojen kehitysprosessi sisältää

kaikki olennaiset palvelut ja työkalut sekä mahdollistaa

ja nopeuttaa menestyksekkään uuden liiketoiminnan

perustamista. Suunnitteilla on DfE-tarkistuspisteiden

määritteleminen liiketoimintaprosessin eri vaiheisiin ja

loppukäsittelyvastuun vaatimusten sisällyttäminen

kaikkiin toimittajien ja palveluntarjoajien kanssa tehtäviin

sopimuksiin.

Pekka Ala-Pietilä

Toimitusjohtaja, Nokia

Toimitusjohtaja, Nokia Ventures Organization


Ympäristöraportti 2002

Y M P Ä R I S T Ö L U K U I N A

2000 2000 2001 2001 2002 2002

Energian kulutus GWh GJ GWh GJ GWh GJ

Sähkö 412 1 483 200 532 1 914 480 528 1 901 516

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 81 291 600 105 378 720 106 382 230

Aasia ja Tyynenmeren alue 48 172 800 92 330 120 88 316 328

Eurooppa ja Afrikka 283 1 018 800 335 1 205 640 334 1 202 958

Kaukolämpö 104 374 400 116 415 800 104 376 189

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 0 0 0 0 0 0

Aasia ja Tyynenmeren alue 0 0 0 0 0 0

Eurooppa ja Afrikka 104 374 400 116 415 800 104 376 189

Kaasu 34 122 400 40 144 720 57 206 215

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 1 3 600 6 20 520 5 18 515

Aasia ja Tyynenmeren alue 4 14 400 4 13 680 18 65 318

Eurooppa ja Afrikka 29 104 400 31 110 520 34 122 382

Öljy 14 50 400 6 21 384 0 792

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 9 32 400 2 8 820 0 320

Aasia ja Tyynenmeren alue 2 7 200 1 4 716 0 472

Eurooppa ja Afrikka 3 10 800 2 7 848 0 0

Yhteensä 564 2 030 400 693 2 496 384 690 2 484 713

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 91 327 600 113 408 060 111 401 065

Aasia ja Tyynenmeren alue 54 194 400 97 348 516 106 382 118

Eurooppa ja Afrikka 419 1 508 400 483 1 739 808 473 1 701 529

Suorat hiilidioksidipäästöt tonnia tonnia tonnia

Yhteensä 10 400 9 800 11 600

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 2 600 1 500 1 100

Aasia ja Tyynenmeren alue 1 300 1 500 3 700

Eurooppa ja Afrikka 6 500 6 800 6 800

Veden kulutus m 3 m 3 m 3

Yhteensä 754 000 1 138 000 1 163 000

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 229 000 516 000 388 000

Aasia ja Tyynenmeren alue 267 000 286 000 427 000

Eurooppa ja Afrikka 258 000 336 000 348 000

Jäte tonnia tonnia

Yhteensä 26 200 24 600

Pohjois- ja Etelä-Amerikka 9 200 6 900

Aasia ja Tyynenmeren alue 3 200 3 200

Eurooppa ja Afrikka 13 800 14 500

Jätteen hyödyntämisaste 67% 76%

ODP (Otsonikerrosta ohentavien aineiden käyttö) ODP kg ODP kg ODP kg

Yhteensä 20 45 59

38


Ymräristöraportti 2002

Y M P Ä R I S T Ö L U K U I N A

2000 2001 2002

Liikevaihto Milj. EUR Milj. EUR Milj. EUR

Yhteensä 30 376 31 191 30 016

Ympäristöluvut suhteessa liikevaihtoon

Energian kulutus GJ/Milj. EUR GJ/Milj. EUR GJ/Milj. EUR

67 80 83

Suorat hiilidioksidipäästöt tonnia/Milj. EUR tonnia/Milj. EUR tonnia/Milj. EUR

0,34 0,31 0,39

Veden kulutus m 3 /Milj. EUR m 3 /Milj. EUR m 3 /Milj. EUR

25 37 39

Jäte tonnia/Milj. EUR tonnia/Milj. EUR tonnia/Milj. EUR

0,84 0,82

ODP (Otsonikerrosta ohentavien aineiden käyttö) ODP kg/Milj. EUR ODP kg/Milj. EUR ODP kg/Milj. EUR

0,001 0,001 0,002

Nokia ei käytä otsonikerrosta ohentavia aineita tuoteissaan tai niiden valmistuksessa.

Raportoidut luvut johtuvat kylmälaitteissa käytetyistä otsonikerrosta ohentavista aineista.

Data on kerätty Nokian tuotantolaitoksilta ja isoista toimistoista.

39


Ympäristöraportti 2002

M Ä Ä R I T E L M I Ä J A L Y H E N T E I T Ä

Kimmokevaikutus

(Rebound effect) Teknologian käyttörajoitusten vähenemiseen

yhdistettävissä oleva kulutuksen kasvu. Rajoitukset voivat olla

rahallisia, sosiaalisia, fyysisiä tai organisaatioon, tilaan ja

vaadittaviin ponnistuksiin liittyviä.

DfE

(Design for Environment) Ympäristöarvot huomioon ottava

tuotesuunnittelu. Siinä ympäristönäkökohdat yhdistyvät systemaattisesti

tuotteiden, prosessien ja palveluiden suunnitteluun.

Dematerialisaatio

Ympäristöön liittyvä termi, joka tarkoittaa sitä, että parempien

tuotteiden rakentamisessa käytetään entistä pienempiä materiaalimääriä.

Hyvänä esimerkkinä tästä on matkapuhelinvalmistus:

Vuosia sitten kannettava puhelin, joka saattoi painaa 15 kiloa,

tarjosi vain puhepalveluita. Tänään matkapuhelin, joka painaa jopa

alle 100 grammaa, voi tarjota erilaisia nopeita ja korkealaatuisia

digitaalipalveluita kuten puhe-, kuva-, sähköposti- ja fax-palveluita

sekä Internet-yhteyden.

EICTA

(European Information and Communications Technology Industry

Association) Euroopan tieto- ja viestintätekniikan toimialajärjestö.

EICTA yhdistää edeltäjiensä ECTELin ja EUROBITin tavoitteet.

Elinkaari

Tuotteen elinkaari alkaa raaka-aineiden hankinnasta ja sisältää

bulkkimateriaalien käsittelyn, valmistettavien materiaalien

tuotannon, tuotteen valmistuksen, käytön ja käytöstä poistamisen

sekä jokaisessa vaiheessa tuotettujen jätteiden poistamisen.

EMS

(Environmental Management System) Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä.

EoL

(End-of-Life) Tuotteen loppukäsittely.

GRI

(Global Reporting Initiative) Vuonna 1997 perustettu aloite, jonka

tavoitteena on luoda maailmanlaajuiset suuntaviivat kestävän

kehityksen raportointiin. Yritysten vapaaehtoiseen käyttöön

tarkoitettu aloite nivoo ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja

taloudelliset näkökohdat yrityksen tehokkuuteen.

Haitallinen jäte

Jäte, tai jätelaatujen yhdistelmä, joka laatunsa tai fyysisten,

kemiallisten ja tartuntavaaraan liittyvien ominaisuuksiensa takia

voi aiheuttaa tai merkittävästi edistää vakavia, parantumattomia

tai rajoittavia sairauksia tai joka väärin käytettynä, säilytettynä,

kuljetettuna, hävitettynä tai muuten käsiteltynä aiheuttaa jo

40

havaittavissa olevan tai potentiaalisen vaaran ihmisten terveydelle

ja turvallisuudelle tai ympäristölle.

ICC

(International Chamber of Commerce) Kansainvälinen

Kauppakamari.

Immaterialisaatio

Termi, joka kuvaa sitä, miten teknologia voi sivuuttaa fyysisten

tuotteiden tarpeen korvaamalla ne palveluilla. Esimerkiksi videon

lataaminen Internetin kautta voi säästää matkan videoliikkeeseen.

Samaan tapaan verkkopalvelut voivat tehdä puhelinvastaajan

tarpeettomaksi.

ISO 14001

Kansainvälisen standardijärjestön ympäristöasioiden hallintajärjestelmän

standardi, joka sisältää spesifikaatiot ja toteuttamisohjeet.

LCA

(Life cycle assessment) Elinkaariarviointi. Objektiivinen prosessi,

jossa arvioidaan prosessiin tai toimintaan liittyvät ympäristörasitukset

tunnistamalla ja määrittelemällä käytetty energia ja

materiaalit sekä ympäristöön kohdistuvat päästöt. Prosessia

käytetään myös arvioitaessa ympäristöön liittyviä parannuksia.

LCD

(Liquid Crystal Display) Nestekidenäyttö.

PWB

(Printed Wiring Board) Piirilevy.

RoHS

(Restriction of the Use of Certain Hazardous Materials) Tiettyjen

vaarallisten aineiden käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

rajoittava EU:n direktiivi.

Tukiasema

Kiinteä lähetin- ja vastaanottoasema, jota käytetään matkapuhelinverkossa.

Tukiasema voi kattaa yhden tai useampia soluja tai osan

solusta.

VOC

(Volatile Organic Compound) Haihtuva orgaaninen yhdiste, joka

yhdistetään hajuihin ja ilmakehän alemman kerroksen otsonin

muodostumiseen. Ilmakehän alemman kerroksen otsoni on

haitallista sekä eläin- että kasvikunnalle ja on yksi fotokemiallisen

savusumun merkittävimmistä aiheuttajista.

WEEE

Euroopan Unionin sähkö- ja elektroniikkaromua koskeva direktiiviehdotus.


Ympäristöraportti 2002

Tulevaisuudennäkymiin liittyvät lausumat

On huomattava, että tietyt tässä yhteydessä esitetyt lausumat eivät ole historiallisia tosiseikkoja, vaan tulevaisuudennäkymiin liittyviä lausumia. Näitä ovat esimerkiksi:

• tuotteiden toimitusten ajankohdat;

• kykymme kehittää ja tarjota käyttöön uusia tuotteita ja teknologioita;

• markkinoiden kasvuun ja kehitykseen liittyvät odotukset;

• kasvuun ja tuottavuuteen liittyvät odotukset; ja

• lausumat, joihin liittyy sana ”uskoa”, ”odottaa”, ”ennakoida”, ”ennustaa” tai muu senkaltainen ilmaisu.

Tällaisiin lausumiin liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, joten todelliset tulokset voivat poiketa olennaisesti tuloksista, joita me odotamme tällä hetkellä.

Tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa näitä eroavaisuuksia, ovat esimerkiksi:

• kehitys langattoman viestinnän markkinoilla, mukaan lukien korvausostomarkkinoiden kehitys, yhtiön menestys uusien,

3G-teknologioihin perustuvien sekä muihin myöhempiin teknologioihin perustuvien tuotteiden markkinoille tuomisessa sekä markkinoille tuomisen ajoitus;

• yhtiön tuotteiden kysyntä;

• langattoman viestinnän ohjelmistomarkkinoiden ja palvelujen kehittyminen yleisesti;

• operaattoreiden tarjoamien uusien tuotteiden ja palveluiden saatavuus;

• uusien tuotteiden hyväksyntä markkinoilla ja palveluiden käyttöönotto;

• kilpailun voimakkuus ja kilpailunäkymien muutokset;

• teknologian muutosten vaikutukset;

• yleinen taloudellinen tilanne maailmanlaajuisesti sekä yhtiön päämarkkina-alueilla;

• hinnoitteluun vaikuttavat paineet;

• keskittyminen tai muut rakenteelliset muutokset langattoman viestinnän markkinoilla;

• yhtiön liikekumppaneiden, toimittajien ja asiakkaiden menestys ja taloudellinen tilanne;

• yhtiön asiakasrahoitukseen liittyvien riskien hallinta;

• yhtiön tuotekehityksen menestys;

• yhtiön menestys tehokkaan tuotannon ja logistiikan sekä tuotteiden korkean laadun ylläpitämisessä;

• yhtiön kyky hankkia laadukasta komponenttituotantoa sekä tutkimusta ja kehitystä keskeytyksettä ja sopivaan hintaan;

• yhtiön tuotteisiin sisältyvien patenttien ja muiden immateriaalioikeuksien saatavuus;

• varastonhallintariskit, jotka aiheutuvat markkinakysynnän muutoksista;

• valuuttakurssien vaihtelut, mukaan lukien erityisesti euron vaihtokurssi suhteessa Yhdysvaltojen dollariin ja Japanin jeniin;

• erilaisten valtioiden hallintotapojen, lakien ja säännösten muutosten vaikutukset sekä

ne riskitekijät, jotka mainitaan yhtiön 31.12.2002 päättynyttä tilikautta koskevassa Yhdysvaltojen arvopaperisäännösten mukaisessa vuosikertomuksessa (Form 20-F) ss. 10–18.

41

More magazines by this user
Similar magazines