Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

lehti.kuntatekniikka.fi
  • No tags were found...

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ALANSA YKKÖNEN

8 /2011

Juhani Järvelä

iloitsee Oulun ja

Rovaniemen

yhteisestä biovoimalasta.

sivu 18

sivulla 36

Kutistuvalla

Varkaudella on

vaihtoehtoja sivu 32

Lahti rakennuttaa

Hollolalle palvelutalon

sivu 36

Puhdistamo hyötyy

sateen riskiennusteista

sivu 42

Mikä on paras

organisaatiomuoto

vesilaitokselle sivu 48

– Valaistus on tyylikäs

tapa herättää huomiota,

tekninen johtaja

Mikko Ilkka sanoo.

Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa

sivu 6

VALOLLA VETOVOIMAA


SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme

osaamisemme ja kokemuksemme

käyttöösi ja autamme sinua löytämään

parhaimmat tekniset ratkaisut.

Taustallamme ovat tunnetut

merkkituotteet, joiden

tuotekehitys on jatkuvaa

ja systemaattista.







Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!

Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa

jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n

asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin

ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.

Maahantuoja:

Kysy lisää!

SGN Tekniikka Oy

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa

Puh. 030 650 50

www.sgntekniikka.fi


SISÄLTÖ

8 / 2011

13. joulukuuta

32 Varkaudestako rahakaupunki vai

sittenkin vapaakaupunki Väestökadosta

kärsivillä, kutistuvilla kaupungeilla

on vaihtoehtoja.

36 Juhani Jokelainen ja Päivi Rahkonen iloitsevat

sopimuksesta, jolla Lahden Talot Oy rakennuttaa

palvelutalon Hollolaan.

38 Massatyöttömyys on yksi Etelä-Afrikan

haasteista. Kaikissa infratöissä pyritäänkin

kasvattamaan käsityön osuutta.

48 Jos vesihuolto päätetään yhtiöittää, Kuntaliitto

pitää kunnan suoraan omistamaa osakeyhtiötä

selkeimpänä ratkaisuna.

VALAISTUS

Kangasalan kunta uudisti

keskustaansa taidevalaistuksella 6

Kangasala on esimerkki oikein

toteutetusta suunnittelusta 10

Oulu testasi sata katuvalaisinta,

mukana 22 valaisinmallia 12

Muuttuva tievalaistus

yleistyy hitaasti 14

ENERGIA

Rovaniemi ja Oulu saavat yhteisen

biovoimalan kesällä 2014 18

Biovoimaloita nousee kuntiin

kiihtyvään tahtiin 20

Turun seutu uskoo uusiutuviin

energialähteisiin 21

Kaukolämmön haastajina maalämpö

ja hybridijärjestelmät 22

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 25

UKTY 30

YHDYSKUNTA

Kutistuvalla kaupungilla on

vaihtoehtoja 32

Lahden Talot Oy rakennuttaa

Hollolalle palvelutalon 36

Etelä-Afrikan kuntatekniikka

siirtymässä elinkaariajatteluun 38

Johannesburg – maailmanluokan

afrikkalainen city 40

YMPÄRISTÖ

Viikinmäen puhdistamo hyötyy

sateen riskiennusteista 42

Uudistunut vesilaki tulee

voimaan 2012 alussa 45

VESIHUOLTO

Vesihuollon organisaatiovaihtoehdot

puhuttavat 48

VVY:n raportti: Talousveden

laatu parantunut 51

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Rytilät/Pekka Rytilä:

Sininen hämärä 17

Uutisia 52

Tuoteuutisia 56

Henkilöuutisia 57

Palveluja 58

lehti.kuntatekniikka.fi

Kuntatekniikka 8/2011 3


lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

■ Energia

■ Hankinnat

■ Ilmastonmuutos

■ Infra-IT

■ Jätehuolto

■ Kiinteistöt

■ Kunnossapito

■ Liikenne ja väylät

■ Liikuntapaikat

■ Maankäytön suunnittelu

■ Maarakennus

■ Rakentaminen

■ Turvallisuus

■ Uimahallit ja kylpylät

■ Vesihuolto

■ Viheralueet

■ Ympäristö

ALANSA YKKÖNEN

Kutistuvalla

Varkaudella on

vaihtoehtoja sivu 32

Lahti rakennuttaa

Hollolalle palvelutalon

sivu 36

– Valaistus on tyylikäs

tapa herättää huomiota,

tekninen johtaja

Mikko Ilkka sanoo.

8 /2011

Juhani Järvelä

iloitsee Oulun ja

Rovaniemen

yhteisestä biosivulla

36

voimalasta. sivu 18

Puhdistamo hyötyy

sateen riskiennusteista

sivu 42

Mikä on paras

organisaatiomuoto

vesilaitokselle sivu 48

Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa sivu 6

VALOLLA VETOVOIMAA

Kannen kuva: Topi Jalonen

TOIMITUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari

Puh. 050 352 3155

Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi

Puh. 09 771 2087, 050 310 4811

TOIMITUSNEUVOSTO

Heikki Lonka

Kirsi Rontu

Juhani Sandström

Sami Sillstén

Paavo Taipale

TILAUKSET

Puh. 09 771 2442

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €

Irtonumero 10 €

ILMOITUKSET

Suomen Business Viestintä Oy

Marianne Lohilahti

PL 356, 00101 Helsinki

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS

Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA

Forssa Print

ISSN 1238-125X

66. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry

Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi

Valoa näkyvissä – tai sitten ei


Adventtikynttilät valaisevat kotien, liikekeskusten ja työpaikkojen ikkunoilla.

Suuri osa meistä ravaa kaupoissa jouluostoksilla ja pitää näin talouden rattaita

pyörimässä. Kuntatekniikan kunnossapitäjät, kiinteistönhuoltoyhtiöt ja pientaloasukkaat

kaivelevat lumenpoistokalustoaan esille. Valtaosassa maata joulukuun

alussa illat ovat vielä pimeitä, kun maassa ei ole lunta.

Valoa ei juuri ole näkyvissä kuntien, Suomen tai Euroopan taloudessakaan.

Pian pari vuotta jatkunut epävarmuus euroalueen talouden kestokyvystä ja kehityksen

suunnasta on viime aikoina kärjistynyt. Kriittiset hetket päätösten tekoa

ajatellen ovat koko ajan olleet ”lähikuukausina”. Vasta marraskuun lopussa

rohjettiin kertoa, että tämän lehden ilmestyessä ratkaisevien päätösten deadline

olisi kerta kaikkiaan ohi. Te lukijat näette, miten kävi.

Edes sumuvalot eivät näytä auttavan tulevan talouskehityksen näkemisessä.

Päättäjät tuntuvat päinvastoin sokaistuvan. Tilanne vaikuttaa väistämättä kuntiin

ja myös kuntatekniikan investointeihin ja käyttötalouteen. Ohjakset on pidettävä

tiukalla, vaikka monien valtuustojen talousarviokokouksissa leikittiinkin

näin vaalivuoden alla taas kerran joulupukkia. Hyviä ja tarpeellisia investointeja

käynnistyy ehkä enemmän kuin mihin olisi varaa.

Hyvä valaistus luo turvallisuutta, viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Vaikka laadukkaan

valaistuksen suunnittelu ja rakentaminen maksavat, niin tekniikan kehittyessä

käyttökustannukset alenevat. Näin on käynyt myös kansijuttumme kohteessa,

Kangasalla.

Led-valaistus tekee tuloaan väylävalaistukseenkin. Valinta on kuitenkin tehtävä

huolella. Oulussa vietiin läpi laaja ulkovalaisimien kenttätestaus, jotta valinnalle

olisi tukevampi selkänoja. Kerromme testijärjestelyistä tässä lehdessä.

Joulurauhaa

Kuntatekniikan tekijöiden työntäyteinen vuosi on kääntymässä lopuilleen. Laskeudumme

joulunajan hämärään – pysähtymään ja rauhoittumaan. Näin ainakin

uskon. Joulun aikaan ja sanomaan liittyy myös uuden elämän valo. Sen toivon

tuovan meille kaikille ensi vuonna tarvittavaa intoa niin kuntatekniikan peruspalvelujen

tuotannossa kuin monissa yhteisissä kehittämishankkeissakin.

Kuntatekniikka-lehden toimituksen puolesta kiitän lämpimästi lukijoitamme

ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan rauhallista

joulua ja hyvää uutta vuotta.

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT

1/2012 17.1. 2.2. Liikuntapaikat ■ Viheralueet ■ Liikenne ja väylät

2/2012 21.2. 8.3. Vesihuolto ■ Kiinteistöt

3/2012 3.4. 19.4. Jätehuolto ja ympäristö ■ Ilmasto ■ Jäähallit

4/2012 15.5. 31.5. Rakentaminen ■ Maankäytön suunnittelu ■ IFME World Congress 4.–10.6.

5/2012 21.8. 6.9. Turvallisuus ■ Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Kuntamarkkinat 12.–13.9.

6/2012 18.9. 4.10. Jätehuolto ja ympäristö ■ Liikenne ja väylät ■ Ympäristötekniikka 9.–12.10.

7/2012 16.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Kiinteistöt ■ Vesihuolto

8/2012 27.11. 13.12. Energia ■ Valaistus


Kunta sijoitti keskustan valaistukseen 300 000 euroa

VALOTAIDE HOUKUTTAA

Kangasalan kunnalla on kauniin

maine varjeltavanaan. Tähän

työhön on valjastettu myös

turvallisuutta ja viihtyisyyttä tuova

valaistus. Kiitosta kerännyt

kiertoliittymä taidevaloineen saa

jatkoa ohikulkutien sillan valaisemisesta.

Tampereentie on valaistu lämpimänvalkoisella valolla, joka

toistaa hyvin myös värejä. Taideaiheen muodostavat pylväiden

ja pollareiden dekoratiiviset, ohjattavat led-valaisimet.

6 Kuntatekniikka 8/2011


VALAISTUS

– tuloksena kiitosta kerännyt nähtävyys

KANGASALLE

TEKSTIT Marjatta Pöllänen

Tekninen johtaja Mikko Ilkka on

iloinen, lähes kummissaan.

– Yleensä joka tehtävästä saa monenlaista

palautetta, mutta tästä vain

yksipuolisen kiittävää. Se on poikkeuksellista,

Ilkka sanoo.

Luottamushenkilötkin, jotka päättivät

säästösyistä sammuttaa katuvalot

kesäksi, tekivät poikkeuksen kiertoliittymän

ja Tampereentien kohdalla.

Valtuutetuille ja tekniselle lautakunnalle

esiteltiin hanke ennakkoon tietokoneen

ruuduilta.

Kangasalan sisäiset palvelut on

koottu liiketoimintayksikköön. Niihin

kuuluu myös tilapalvelu, joka vastaa

kunnan palvelutuotannon rakennusten

toteuttamisesta ja kunnossapidosta.

Liiketoimintayksikön esimiehenä

toimii hallintojohtaja, ja tilapalveluja

johtaa rakennuspäällikkö.

– Tekninen keskus ei rakennuta

kouluja tai päiväkoteja vaan vastaa

maankäytön suunnittelusta, muusta

rakentamisesta ja kunnossapidosta.

Tämä on moneen kuntaan nähden

poikkeava hallinto, kertoo Ilkka.

Mikko Ilkka toimii puheenjohtajana

keskustakorttelin kehittämisen ohjausryhmässä.

Innostus syntyi

Jyväskylässä

Idea valotaiteesta syntyi Jyväskylässä,

Suomen toisessa edistyneessä valokaupungissa

Helsingin lisäksi. Ilkka

osallistui neuvottelupäiville, joilla puhui

VALOA design -yhtiön toimitus- ja

suunnittelujohtaja Roope Siiroinen.

– Innostuin kovasti, Ilkka kertoo.

Asiointi valoyrityksen kanssa on

Topi Jalonen

Kuntatekniikka 8/2011

7


VALAISTUS

Kangasalan keskustan kiertoliittymän taideaihe on valopollariryhmä.

”Tavoite

pitkässä juoksussa

on siirtyä

karnevaalista

hillitympään

tyyliin ja turvallisuuteen.”

Marjatta Pöllänen

KANGASALA

■ Asukkaita 29 806 (lokakuu

2011)

■ Kahdessakin kyselyssä on annettu

selvä ei kaupungiksi ryhtymiselle.

– Yhtäkään valopollareista ei ole vuoden aikana vielä kumoon ajettu, tekninen johtaja Mikko Ilkka

iloitsee. Tyytyväisyyttä lisää myös se, että koko valotaidehanke on nauttinut niin asukkaiden kuin

luottamushenkilöidenkin myötäsukaisuudesta.

■ Sahalahti ja Kuhmalahti ovat

liittyneet Kangasalaan, mutta

valtioneuvostossa väläyteltyä

mahdollisuutta Suur-Tampereeseen

vierastetaan laajalti. Jo nyt

tehdään tiivistä seutuyhteistyötä

Tampereen ja sen ympäristökuntien

kanssa.

■ Lähitulevaisuuden suurimmat

rakennushankkeet uimahallin,

ruokakaupan ja kirjastolaajennuksen

jälkeen liittyvät kuntakeskuksen

elävöittämiseen mm.

kulttuuritalolla ja asuinkerrostaloilla.

tuonut vaihtelua suunnitelmien

numeroiden ja raakapiirrosten

parissa tehtävään arkityöhön.

– Lähestymiskulma on ollut

erilainen, kulkijan näkökulma.

Tykkään siitä.

Kangasalan keskustassa oli jo

valmiina uimahalli, uusi market

oli lähdössä liikkeelle ja tulossa

olivat kirjasto, kulttuuritalo jne.

Elettiin noin vuotta 2008. Kiertoliittymän

teko ja Tampereentien

korjaus tulivat eteen luontevassa

ajoituksessa. Sinne pystyttiin

hankkimaan jotain täällä ennen

näkemätöntä.

– Ajattelimme koko keskustaa,

emme vain kiertoliittymää ja

Tampereentietä, Ilkka korostaa.

Tyylikäs keino

herättää huomiota

Yritykset olivat jo vuosien ajan

halunneet pysäyttää ohikulkijoita,

jotka paahtavat satasen nopeudella

ohi Kangasalan kirkonkylän.

Sitä vaivaa sama nauhataajaman

lopun kuihtuminen kuin

muuallakin Pirkanmaalla: mitä

kauemmas Tampereen Keskustorista

edetään, sen vaikeampi

on ylläpitää palveluja ikääntyvälle

väestölle.

– Valaistus oli tyylikkäämpi

keino herättää huomiota kuin

muut ratkaisut, Ilkka sanoo.

Autot eivät tarvitse lisää valoja,

jalankulkijat kyllä. Tästä lähdettiin,

ja siksi ympäristöä tahdottiin

valaista. Esimerkiksi suojateitä

korostetaan jo turvallisuussyistä.

Keskustaan nouseva uusin

kerrostalo saa sekin julkisivuihinsa

valoa, jonka suunnitte-

8 Kuntatekniikka 8/2011


Topi Jalonen

lussa on huomioitu yleissuunnitelman

lähtökohdat. Samalla

valaistaan jalkakäytävää.

Seurakunnan kanssa neuvoteltiin

kirkkoa ympäröivien

suurten puiden valaisemisesta.

– Sieltä saatiin kyllä ymmärrystä,

rahoitus vain on ratkaisematta,

Ilkka kertoo.

Lisää valaistuskohteita

tulossa

Valaistussuunnittelun alalla

menestynyt VALOA Design on

palkittu mm. Rovaniemen Rovakadun

sekä Tampereen Keskustorin

ja Naistenlahden valaisemisesta.

– Roope Siiroisen idea on valaista

myös Kirkkoharjun harjuprofiili,

Ilkka vihjaa siitä mitä

Kangasalle jatkossa voisi tulla

jalankulun ja autoilun lisäksi.

– Tavoite pitkässä juoksussa

on siirtyä karnevaalista hillitympään

tyyliin ja turvallisuuteen.

Valtionhallinnosta on tullut

myönteistä palautetta, kun valoa

ei sekoiteta hälytys- tai liikennevaloihin.

– Ely-keskus oli oikein

myönteinen. Vain tuloramppien

valopollareiden sijoitusta

jouduttiin tarkistamaan. Sillalle

ja siitä kiertoliittymään jatkuvalle

tieosuudelle valaisimia

tulee molemmin puolin, Ilkka

selvittää.

Värit vaihtuvat

vuodenaikojen mukaan

Yleissuunnitelma valmistui

2010 alussa, ja viime syksynä

saatiin valmiiksi varsinainen

Tampereentien suunnitelma.

– Tähtäsimme itsenäisyyspäivään,

ja siihen mennessä valot

saatiinkin, Ilkka kertoo.

Valo heijastelee vastavalitun

maakuntajärven Längelmäve-

Topi Jalonen

Kevyt liikenne on otettu huomioon suojateiden erillisellä

valaistuksella.

Kuntatekniikka 8/2011

9


Topi Jalonen

Suomen olosuhteet luovat

haastavan ympäristön tekniikalle.

Taideaihevalaisin on DMXohjattava

(värit ja kirkkaus).

Visualisointikuva Tampereentien ja sen ympäristön pimeänajan ilmeestä. Kokonaisuus muodostuu katuvalaistuksen

sekä taideaiheen lisäksi ympäröivän tilan valaistuksesta (kirkko, viheraiheet ja rakennukset).

Toimivaan ja tasapainoiseen kokonaisuuteen päästään, kun kaikki osapuolet tekevät työtä pimeänajan

kokonaisilmeen puolesta.

”Valaistus oli

tyylikkäämpi

keino herättää

huomiota kuin

muut ratkaisut.”

den aaltoja ja parhaiten jalankulkijoille.

Sitä ohjaavat tietokone

ja hämäräkytkin. Värit vaihtuvat

vuodenaikojen mukaan. Uudenvuodenaattona

järjestetään näytös

iltakuudesta yli puolenyön.

Marraskuussa alkanut talviohjelma

on vaaleaa sinivalkoista,

jouluna harrastetaan tähtien tuiketta,

kevät lämpenee ja kesällä

vallitsee sinisen sijasta keltainen,

valkoinen ja turkoosi.

Ledit pienentävät

energiankulutusta

Lahdentien sillan kaiteet ja pilarit

valaistaan itsenäisyyspäivään tähtäävällä

aikataululla. Pylväsvalot

vaihtuvat ohjelmoidusti.

– Ledien ansiosta energiankulutus

on pieni, mutta totta kai

taidevalon rakentaminen on kalliimpaa

kuin tavallisen. Laskimme

käyttäneemme tuplahinnan

normaaliin maantievalaistukseen

nähden. Sellaista ei kuitenkaan

olisi keskustaan laitettu, Ilkka

huomauttaa.

Yhteiskustannukset olivat viime

vuonna alle 150 000 euroa ja

tänä vuonna alle 170 000. Viime

vuonna saatiin kymmenen valaisinpylvästä

ja 13 pollaria, tänä

vuonna tulee kuusi pylvästä ja

14 pollaria. Sillankaiteisiin sijoitetaan

12 x 50 led-valopistettä ja pilareiden

yläpäähän neljä valaisinta.

Urakoitsijana on tänä vuonna

kilpailun voittanut Normivalaistus

Oy Tampereelta. Viime vuonna

kunta ja Destia tekivät työn.

Esimerkiksi pollarit ovat rungoltaan

standardituotteita, eivät

erikseen juuri tänne suunniteltuja,

millä on vaikutusta hintaan.

Suunnittelu, ohjelmointi ja valojen

rakennus ovat siis yhteensä

vieneet noin 300 000 euroa.

– Tavallisesti toimien hankkeeseen

olisi mennyt noin

200 000 euroa, kun kiertoliitty-

Kangasala on esimerkki oikein toteutetusta suunnitteluhankk

■ Valaistussuunnittelija Arto

Heiskanen VALOA design Oy:stä

sanoo, että Kangasala on esimerkki

oikein toteutetusta suunnitteluhankkeesta.

– Ensin tehtiin koko keskustan

alueelle yleissuunnitelma, jossa

analysoitiin nykytila, tulevaisuus,

ja tavoitteet sekä tehtiin päälinjaukset.

Tämän jälkeen kunta lähti

toteuttamaan osia kerrallaan suurempaan

kokonaisuuteen tähdäten,

Heiskanen kertoo.

Yleissuunnitelmatyö alkoi lokakuussa

2009 kuvaamalla keskustaa

valossa ja pimeässä. Suunnitelmassa

tähdättiin tulevaisuuden

ilmeeseen pitkällä tähtäimellä.

Tavoitteena oli luoda keskusta-alueesta

viihtyisä, houkutteleva

ja turvallinen pimeänajan ympäristö.

Yleissuunnitelma antaa Heiskasen

mukaan kunnalle myös työkalun

keskusta-alueen pimeän

ajan ilmeen harkittuun, pitkäjännitteiseen

kehittämiseen. Kehitys

ja sen vaikutukset on nähtävissä

ympäristössä välittömästi.

– Toivottavasti kehitys pysyy samansuuntaisena,

jotta uusi, muodostuva

keskusta-alue on myös

pimeänajan ilmeeltään yhtenäinen

kokonaisuus, Heiskanen

miettii.

Keskustan sijaintia haluttiin korostaa

näkymissä Lahdentielle.

– Haluttiin luoda eräänlainen

”porttiaihe”, jonka autoilijat

muistavat ja seuraavalla kerralla

ehkä jopa poikkeavat. Taideaihe

nousee luiskan pollareista Tampereentien

valaisinpylväisiin ja jatkuu

kohti keskustaa. Myös sillan

julkisivut valaistaan Lahdentien

ylittävältä kohdalta. Sillan kaiteeseen

tuodaan valoaihe, joka näkyy

Lahdentielle.

Valosaasteelta säästyy

analysoimalla

Jos jokin kunta nyt kiinnostuisi

hankkimaan valotaidetta, Heiskanen

suosittaa ensin analysoimaan.

– Mikäli ei ole aivan selvää, mitä

halutaan, suosittelemme tekemään

vähintään analyysin, mitä

kannattaa tehdä ja mihin. Kaupungissa

suosittelemme tekemään

joko yleissuunnitelman

tai jopa laajemman valaistuksen

masterplanin, jossa analysoidaan,

miten valaistusta kannattaa lähteä

kehittämään.

Valosaasteena Heiskanen pitää

turhaa ja tarkoituksetonta valaistusta,

valoa, joka on huonosti

kohdistettua ja rajattua.

– Valaistus, joka on suunniteltu

jotain tarkoitusta varten ja sille on

perustellut syyt, ei ole valosaastetta,

ellei sitä sitten ole suunniteltu

tai toteutettu huonosti. Visuaalisesti

erilaisten valaistusten

tulkinta valosaasteeksi on makukysymys,

eikä siitä voi tehdä yleistyksiä,

Heiskanen pohtii.

Valotaiteen tekijöitä on Suomessa

vielä harvassa.

10 Kuntatekniikka 8/2011


VALAISTUS

Visualisointikuvat / VALOA Design Oy

Visualisointikuva joulukuun alkupuolella valmistuneen Tampereentien jatko-osan taideaiheesta. Sillan kaiteen valoaihe

näkyy Lahdentielle ja houkuttaa autoilijoita poikkeamaan Kangasalan keskustaan.

mä olisi joka tapauksessa pitänyt

rakentaa ja Tampereentie korjata,

Ilkka arvioi.

Keskuskortteli valmis

keväällä 2014

Seuraavaksi Kangasalla alkaa

Kuohunharjuntien suunnittelu

ja kulttuuritalon rakentaminen

ensi syksystä, mikä heittää autot

keskeisimpien neliöiden alle eikä

päälle kuten tähän asti.

– Talon lämpiöstä tullaan katselemaan

valojakin, Mikko Ilkka

tietää.

Valmista on odotettavissa ehkä

jo keväällä 2014, jolloin Kangasalla

on uusi keskuskortteli.

Keskustan muiden alueiden

uudistaminen jatkuu senkin jälkeen.

Helsinkiläinen Arkkitehtuuritoimisto

Heikkinen-Komonen

Oy suunnittelee nyt mm. Kimmo

Pyykkö -museon sisältävää kulttuuritaloa.

Rakentaja on tamperelainen

Hartela Oy, joka toteutti

kirjaston laajennuksen torille ja

rakentaa nyt asuinliiketaloa kunnalta

vuokraamalleen tontille.

Keskeinen Kuohunharjuntie on

tarkoitus suunnitella keskustaa

yhdistäväksi eikä jakavaksi. Valolla

on siinäkin merkitystä.

Marjatta Pöllänen

eesta

– Kategoria on hieman hankala

rajata, sillä osa valotaiteesta

on myös ympäristötaidetta, jossa

valo on merkittävänä elementtinä,

Heiskanen sanoo.

Pimeän ajan ympäristöllä

suuri merkitys

Valoa harkitseville kunnanäideille

ja -isille Heiskanen on valmis perustelemaan

suunnittelua viihtyisämmän

ja virikkeellisen ympäristön

puolesta.

– Koska näillä leveysasteilla pimeää

on paljon eli noin puolet

koko ajasta, on tuohon aikaan

koetun ympäristön merkitys suuri.

Niinpä pimeänajan ympäristön

turvallisuuteen ja viihtyisyyteen

satsaaminen on tärkeää. Kun ihmiset

viihtyvät ja kokevat tilan

turvalliseksi, hyvinvointi lisääntyy

ja sitä kautta yleinen ilmapiirikin

paranee.

Kaupunkien valaistus on Suomessa

monin paikoin niin vanhaa,

että se on joka tapauksessa

uusimisen edessä. Heiskasen

mukaan tällöin kannattaa miettiä

myös sitä, miten uusiminen

tehdään.

– Satsaaminen visuaaliseen ilmeeseen

on kuitenkin taloudellisesti

vain pieni osa kokonaisuudesta.

Visuaalisen satsauksen

tuoma lisäarvo maksaa parhaassa

tapauksessa itsensä takaisin

muun muassa keskustan liikkeiden

toimintojen vilkastumisena,

Arto Heiskanen uskoo.

Haastateltu Arto Heiskanen (vas.) ja Roope Siiroinen ovat palkittuja

valaistussuunnittelijoita, jotka ovat keränneet kiitosta myös kotikaupunkinsa

Tampereen valaisemisesta.

Kuntatekniikka 8/2011

11


Kaupungin testissä sata katuvalaisinta

LEDIT LOISTAVAT KILPAA

OULUSSA

Kaupunkien katuvalaistus

uudistuu. Valaistustekniikka

on erityisesti

led-valaistuksen osalta

ottanut isoja harppauksia

viime vuosina.

Elinkaarikustannusten

ja valaistuskokemuksen

kannalta oikean valinnan

tekeminen voi kuitenkin

olla vaikeaa. Tietopohjan

vahvistamiseksi

Oulun kaupunki

toteutti laajan katuvalaisimien

kenttätestin.

TEKSTI Paavo Taipale

Oulun kaupunki vastasi valaistuksen

uudistamishaasteeseen

laatimalla kaupungin valaistuksen

yleissuunnitelman viime

vuonna. Siinä tarkastellaan teknisten

ratkaisujen ohella muun

muassa valaistuksen muotokieltä

ja kaupunkikuvallista merkitystä.

Yleissuunnitelman pohjalta

harkittiin valaisimien massavaihtoa,

mutta kaupungin päättäjät

halusivat käynnistää perusteellisen

selvityksen vaihtoehdoista

ennen valaisinhankintoja.

Oulussa on noin 30 000 katuvalaisinta,

joista 20 000 on vaihdettava

uusien säädösten myötä,

kun elohopeahöyrylamput poistuvat

energiatehokkuusdirektiivin

(EuP) nojalla markkinoilta

EU-maissa huhtikuussa 2015.

Edessä olevan urakan kustannusten

arvioidaan olevan 20 miljoonan

euron luokkaa.

Vanhoja lamppuja voidaan

käyttää niiden käyttöiän loppuun

saakka. Uusia valaisimia asennetaan

Oulussa keskimäärin runsaat

1 000 kappaletta vuosittain.

Näistä osa on vanhojen valaisimien

saneerauksia ja osa kokonaan

uuden katuverkon valaistusta.

Testausta todellisessa

käyttöympäristössä

Saadakseen laajempaa tietopohjaa

valaisinvalinnoille kaupunki

tilasi Oulun Energia Urakointi

Oy:ltä katuvalaistuksen kenttätestauksen.

Tarkoitusta varten

rakennettiin kesän ja syksyn aikana

testikenttä Myllyojan asuinalueelle.

Testivalaisimia asennettiin yhteensä

noin 100 kappaletta runsaan

kolmen kilometrin matkalle

kokooja- ja asuntokatuja sekä

pyöräteitä. Lisäksi alueelle asennettiin

kaksi valaistuksen säästömuuntajakeskusta.

– Etsimme aluetta, jossa päästään

testaamaan vaihtamalla vain

valaisimet. Myllyojalla pylväät

olivat kohtuullisen hyvässä kunnossa

ja katuluokittain samanlaisia.

Alue oli myös kompakti ja

sopivan kokoinen, kertoo Oulun

Energia Urakointi Oy:n myyntipäällikkö

Jari Säkkinen. Hän on

vastannut katuvalaistustestikentän

suunnittelusta, rakentamisesta

ja ylläpidosta Myllyojalla.

Testissä käytettävät valaisimet

hankittiin valaisinvalmistajilta

tarjousten perusteella. Muutoin

laitevalmistajat eivät testaukseen

osallistuneet. Oulun Energia

Urakointi Oy on mitannut itse

valaisimien energiakulutuksen

ja selvittänyt niiden sähköverkkoon

aiheuttamia häiriöitä. Varsinaiset

valaistusmittaukset suoritti

marraskuun lopulla Oy Mitaten

Finland Ab.

Suurpainenatrium, monimetalli

ja led kilpasilla

Testattavina oli yhteensä 22 valaisinmallia,

joista 12 oli led-valaisimia,

kuusi monimetallivalaisimia

ja yksi suurpainenatriumvalaisin.

Lisäksi kahdelta

valmistajalta oli testissä mukana

samaan kantaan vaihtoehtoisesti

asennettavat monimetalli- ja

led-valaisimet ja yhdeltä valmistajalta

vastaavasti suurpainenatrium-

ja monimetallivalaisimet.

Säästömuuntajakeskuksilla testattiin

niiden vaikutusta valaistuksen

ohjauksessa.

12 Kuntatekniikka 8/2011


VALAISTUS

Milla Halttu, Valopaa Oy

MUKANA

TESTISSÄ

Seuraavat valmistajat ja tuotemerkit

olivat mukana Oulun

kaupungin valaisintestissä:

■ Easy Led Oy

■ Elektroskandia Suomi Oy /

Thorn & GE

■ Fagerhult Oy / Indal

■ iGuzzini

■ Lumi Group Oy

■ Lumilab Oy

■ Philips

■ Silux Oy Ab / Siteco

■ STRIHL Scandinavia AB

■ Trilight Oy / Hellux

■ Valopaa Oy

Keskus- ja ohjausjärjestelmien

osalta testauksessa olivat

edustettuina seuraavat:

■ C2 SmartLight

■ Norelco

■ Elkamo

Katuvalotestikenttä on Oulussa

Myllyojan ja Nykäsenkankaan

väliin jäävällä omakotitaloalueella.

Valopaan älykkäitä

led-valaisimia on asennettu

Tervastielle.

Kati Leinonen

– Tontti- ja kokoojakaduilla

on omat valaistuluokkansa ja

niiden osalta tuloksia voidaan

soveltaa myös muiden alueiden

vastaavien väyläluokkien valaistusvalinnoissa.

Jonkin verran testivalaistusta

on asennettu myös

pyöräteille, Säkkinen sanoo.

Yhtiö on itse mitannut valaisimien

energiankulutusta ja sähkön

laatua. Sähkön laadun selvittämisen

taustalla on julkisuudessa

esillä olleet epäilyt erityisesti

led-valaistuksen sähköverkon

toiminnalle aiheuttamista

häiriöistä.

– Tekemissämme mittauksissa

ei ole havaittu yhdessäkään valaisimessa

tämäntyyppisiä ongelmia.

Ammattilaiskäyttöön tarkoitetut

valaisimet vaikuttavat olevan

tässä suhteessa laadukkaita.

Kotitalouskäyttöön tarkoitettujen

valaisimien laatu on kirjavampaa.

Vertailun aikajänne

30 vuotta

– Testauksen tulokset ovat käytettävissä

vuoden lopussa. Hanke

on toteutettu yhteistyössä Oulun

kaupungin teknisen keskuksen

kanssa. Elinkaarikustannukset

ovat avainasemassa valaisinvalinnassa,

Jari Säkkinen painottaa.

Uudempien valaisinmallien

osalta on elinkaaren aikaisen

huoltotarpeen arvioinnissa luotettu

laitevalmistajien antamiin

tietoihin, koska käyttökokemuksia

ei vielä ole. Tarkasteluajanjaksona

on 30 vuotta.

– Lähtökohtanamme on ollut

se, että tuona aikana valaisin joudutaan

kerran uusimaan.

Myös Myllyojan testialueen

kiinteistönomistajat ja alueella

vierailevat voivat esittää näkemyksiään

testivalaisimista ja valaistuskokemuksistaan.

Palautetta

kerätään vuoden loppuun asti.

Valaisintestauksen toteuttanut

Oulun Energia Urakointi Oy on

Pohjois-Suomen alueella toimiva

kaupungin omistaman Oulun

Energia Oy:n tytäryhtiö, joka perustettiin

kuluvan vuoden alussa.

Se rakentaa ja ylläpitää sähköverkkoja,

katuvalaistusta, liikennevaloja,

kameravalvontajärjestelmiä

sekä televerkkoja.

Kustannuksiltaan noin 200 000

euron valaisintestauksen rahoitti

Oulun kaupunki.

Lehtemme mennessä painoon

valaisintestin tulokset eivät vielä

olleet käytettävissä. Kuntatekniikka

palaa testituloksiin talven

numeroissaan.

Myllyojan valaistustestausta vetänyt

Oulun Energia Urakointi

Oy:n myyntipäällikkö Jari Säkkinen

sanoo, että suoritetuissa

mittauksissa ei ole havaittu yhdenkään

testatun valaisimen aiheuttavan

sähköverkkoon toimintahäiriöitä.

Kuntatekniikka 8/2011

13


sivulla 36

ALANSA YKKÖNEN MYÖS

2012

Suomen ensimmäinen pilotti

MUUTTUVA TIE

ALANSA YKKÖNEN

Kaupunginhallituksen pj.

Minna Arve vanhan

tammen syleilyssä

sivu 6

3/2011

AS Tallinna Vesi

tehostaa jätevesien

typenpoistoa

Ellen Mihkleppin

johdolla. sivu 36

sivu la 36

Kuntien ilmastotyöhön

on tullut

potkua sivu 13

Myllyn teräs

kohoaa Aurajoen

ylle sivu 16

KUNTA-

TEKN IKKA

TURUSSA

18.–20.5.

Miten Helsinki

pärjäsi Lumi-

sodassa sivu 24

Jätteet imuun

Espoon

Suurpellossa sivu 44

Turku yhtiöittää

2012 teknisiä

palvelujaan sivu 55

TURKU ON EUROOPAN

PUUPÄÄKAUPUNKI

ALANSA YKKÖNEN

Pirkkala valitsi

maalämmön Toivion

kouluun sivu 12

Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat

energiapilotin valmistumisesta

Porin uimahalli

saa lisävoimaa

5 /2011

Fiskarsin ruukkikylästä

tehdään vihreää

ekotaajamaa sivu 20

AURINGOSTA

Kuntaliitos uudisti

organisaatiot

Hämeenlinnassa,

Timo Tuomola

kertoo. sivu 40

sivu 6

sivu la 36

Merenpinnan nousu

vaaraksi Hangon

vesihuollolle sivu 44

Suomessa älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustetusta

muuttuvasta moottoritievalaistuksesta saadut

kokemukset ovat olleet hyviä: 30–50 prosentin

energiansäästötavoitteet ovat toteutuneet. Tiedon

puute, ohjausjärjestelmien nopea kehitys, koeasennusten

vastoinkäymiset sekä korkeat rakennuskustannukset

ovat kuitenkin hidastaneet ohjausjärjestelmien

käyttöönottoa uusissa hankkeissa.

ALANSA YKKÖNEN

TÄMÄ LEHTI ON

LUETTAVA!

Kahdeksan numeroa kestotilauksena

vain 73 euroa (+ alv 9 %).

Kaupan päälle Vesihuollon

osto-opas 2012.

TILAUKSET

3D-tekniikka auttaa

Turun seudun pohjaveden

tuotannossa sivu 6

7 /2011

Mikkelin keskusta

uudistui ilman

valituksia sivu 26

Lontoon Newham

syntyy uudelleen

olympialaisiin,

Jean Jeffrey

iloitsee. sivu 20

Kuntaliitos on väylä

ammattimaiseen

vesihuoltoon sivu 46

Crusellin silta infrarakentamisen

pilottina

PYLONIA

MYÖTEN

sivu 10

MALLINNETTU

● http:// lehti.kuntatekniikka.fi

● asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

● puh. (09) 771 2442

Kuntatekniikan kustantaja on Suomen

Kuntaliiton omistama KL-Kustannus

Oy. Lehteä julkaistaan yhdessä Suomen

kuntatekniikan yhdistyksen kanssa.

● Pentti Hautala, dipl.ins.

● Aleksanteri Ekrias, TkT

Sito Oy

Älykkään ohjauksen kehittäminen

alkoi norjalaisen Eirik

Bjellandin posteriesitelmällä

CIE:n divisioonan 4 kokouksessa

Varsovassa 1999. Perustettiin

yhden miehen seurantatehtävä

R4-23 ”Tievalaistuksen ohjaus

ja kunnossapito”, joka 2005

muutettiin muutettiin tekniseksi

komiteaksi TC 4-44.

Teknisen komitean tehtävänä

oli muokata julkaisua CIE 115–

1995 ”Recommendations for the

lighting of roads for motor and

pedestrian traffic” niin, että valaistusvaatimukset

voivat muuttua

ympäristön ominaisuuksien

tai liikennemäärän vaihtelun

mukaan.

Ehdotus valmistui syksyllä

2007. Äänestyksen ja hallituksen

käsittelyn jälkeen tekninen

raportti julkaistiin 2010.

Suomen ensimmäiset

pilottihankkeet

Kotimainen pilottihanke oli 2000

valmistunut muuttuva tievalaistus,

jonka IVO Transmission Engineering

Oy asensi omalla kustannuksellaan

valtatien 1 (nykyinen

maantie 110) välille Oinola–

Saukkola, noin 3,2 km. Suomalainen

Insinööritoimisto Oy ja Insinööritoimisto

Tauno Nissinen Oy

laativat rakennussuunnitelman ja

tarjouspyyntöasiakirjat. Verkonrakentaja

WIRE Oy:n urakka valmistui

31.5.2000.

Hanke oli tyypillinen kokeilukohde,

joka tuotti kommelluksistaan

huolimatta vakuuttavat lähtökohdat

tuleville toimille. Kalusteet

purettiin myöhemmin.

Uudenmaan tiepiiri oli edelläkävijänä,

kun Kehän III välin

Lentoasemantie–Tikkurila projektipäällikkö

hyväksyi rakennussuunnitelman

auditoinnin

yhteydessä 5.2.2001 muuttuvan

tievalaistuksen ja älykkään ohjauksen

käyttämisen (ks. Kuntatekniikka

7/2008, s. 16).

E-Streetistä ESOLiin

E-Street oli 2006–08 IEE:n (Intelligent

Energy Europe) rahoittama

EU:n kehittämishanke ”Intelligent

road and street lighting

in Europe”, johon osallistui 13 organisaatiota

12 maasta. Sen tehtävänä

oli tehdä perusselvitykset

ja ehdotukset, mm. tievalaistuksen

tarve ja valaistusluokan valinta.

Näitä hyödynnettiin raportissa

CIE 115:2010.

ESOLi-projekti (Energy Saving

Outdoor Lighting) käynnistyi

19.4.2010 ja jatkuu 9.4.2013

asti. Hanke on jatkoa E-Streethankkeelle.

Työhön osallistuu 16

organisaatiota 14 maasta.

ESOLi-projektin pääasiallisena

tehtävänä on jakaa tietoa jo

toteutuneista ohjausjärjestelmis-

14 Kuntatekniikka 8/2011


VALAISTUS

hanke valmistui jo vuonna 2000

VALAISTUS yleistyy hitaasti

Tievalaistus valtatien 1 välillä Muurla-Lohja.

Petri Vuorio

tä, niistä saaduista kokemuksista,

uusista markkinoilla olevista

tuotteista ja ratkaisuihin vaikuttavista

tekijöistä. Lisäksi ESOLin

tavoitteena on edistää muuttuvan

valaistuksen käyttöä ulkovalaistuksessa,

edistää uuden teknologian

käyttöönottoa ulkovalaistuksen

älykkäässä ohjauksessa

sekä saada aikaan kattava kansallinen

ja kansainvälinen asiantuntijaverkko.

Tieto, kokemukset ja asiantuntijaverkon

laajentaminen

mahdollistavat älykkäiden ohjausjärjestelmien

hyödyntämisen

entistä tehokkaammin sekä

edistävät niiden käytön yleistymistä

uusissa asennuksissa. Tuloksia

käytetään standardin SFS-

EN 13201-1…5 ”Tievalaistus”

päivittämisessä.

Uusi EN-standardi

energiatehokkuudesta

Ulkovalaistuksen osalta merkittävin

standardi on SFS-EN 13201-

1...5 ”Tievalaistus”. Osia 1-4 päivitetään.

Osa 5 on uusi, ja sen

työnimenä on ”Energiatehokkuus”.

Työ valmistunee 2012.

Liikenneviraston nykyiset ohjeet

”Tievalaistuksen suunnittelu”

ja ”Rautatiealueiden valais-

Älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustetut tievalaistuskohteet

Tieosuus

Pituus,

km

Valaisimia,

kpl

Vt1 moottoritie välillä Kolmperä-Lohjanharju 17 760

Vt1 moottoritie välillä Muurla-Lohja 20 1 100

Kt 50, Kehä III välillä Lentoasemantie-Tikkurila 5 500

Mt 103 Vuosaaren satamatie 3 300

Vt7 moottoritie välillä Västersundom-Harabacka 31 1 240

Vt2 välillä Palojärvi-Nummela 7 200

Tievalaistus valtatien 2 välillä Palojärvi-Nummela.

Petri Vuorio

Kuntatekniikka 8/2011

15


LÄMPÖENERGIAMITTARI

SHARKY 775


³








Hallittua energiankulutusta

huomisesta huolehtien

Saint-Gobain Pipe Systems Oy

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA

Puh. 0207 424 600 • fax 0207 424 604

sgps.finland@saint-gobain.com • www.sgps.fi

“Käytännön kokemuksia

on vähän

ja tietoa, ohjeita

sekä suosituksia

niukasti.”

tus” päivitetään ja yhdistetään.

Tarkistustyön perusteina käytetään

edellä kuvatun kehittämisketjun

tuloksia. Työ valmistunee

2012 edellyttäen, että

EN-standardointi pysyy aikataulussaan.

Energiansäästötavoitteet

toteutuneet

Suomessa älykkäällä ohjausjärjestelmällä

varustettuja muuttuvia

moottoritievalaistuksia

on toteutettu yhteensä noin 83

kilometriä. Näiden osuuksien

yhteenlaskettu valaisinmäärä

on noin 4 100 (ks. taulukko sivulla

15).

Ensimmäisistä koeasennuksista

saadut kokemukset ovat olleet

hyviä. Esimerkiksi osuuksilla

Kehä III ja Vt7 ohjausjärjestelmille

asetetut 30–50 prosentin

energiasäästötavoitteet ovat

toteutuneet. Kehä III:n välillä

Lentoasemantie-Tikkurila saavutetut

energiansäästöt ovat olleet

41 prosenttia ja Helsingin-

Porvoon moottoritien osuudella

Västersundom-Harabacka 45

prosenttia.

Ohjausjärjestelmissä

ongelmia

Saavutetuista energiansäästöistä

huolimatta myös vastoinkäymisiä

on ollut. Ohjauksen

kohdalla tyypilliset ongelmat

ovat olleet järjestelmien sisäinen

kommunikointi ja ylläpito

sekä eri valmistajien tuotteiden

yhteensovittaminen.

Ensimmäisten koeasennusten

vastoinkäymiset sekä

asiakaslähtöisten, käyttäjäystävällisten

ratkaisujen tavoittelu

ovatkin aiheuttaneet alalla

muutoksia. Yhä useammin

ohjausjärjestelmiä tarjotaan

kokonaispalveluina, joissa asiakas

maksaa palvelumaksun ja

palvelun tuottaja omistaa ohjausjärjestelmän

laitteineen ja

käyttöliittymineen sekä huolehtii

järjestelmän ylläpidosta.

Sopimusajat ovat melko pitkät,

mikä mahdollistaa ohjausjärjestelmien

jatkuvan kehittämisen

yhteistyössä asiakkaan

kanssa.

Uusia kohteita

rakenteilla

Uusia rakenteilla tai suunnitteilla

olevia älykkäällä ohjausjärjestelmällä

varustettuja valaistushankkeita

ovat mm. kantatie

51 välillä Kirkkonummi–

Kivenlahti sekä valtatie 7 välillä

Koskenkylä–Loviisa–Kotka.

Kantatien 51 osuus on 10 kilometriä,

ja älykkäällä ohjausjärjestelmällä

ohjataan yhteensä

noin 400 tievalaisinta. Hankkeen

rakentaminen on aloitettu

2010, ja se valmistuu lokakuussa

2013.

Valtatien 7 osuus on 56 kilometriä,

ja älykkäällä ohjausjärjestelmällä

ohjataan yhteensä

noin 1 100 tievalaisinta. Hankkeen

rakennustyöt alkavat tämän

vuoden aikana, ja sen arvioidaan

valmistuvan 2015.

Molemmissa hankkeissa on

pyritty hyödyntämään ensimmäisistä

koeasennuksista saatuja

niin positiivisia kuin negatiivisiakin

kokemuksia älykkäistä

ohjausjärjestelmistä.

Käytännön kokemusta

kaivataan lisää

Ohjausjärjestelmien ja niissä

käytettävän teknologian kehitys

on ollut hyvin nopeaa,

mutta käytännön kokemuksia

on vähän ja tietoa, ohjeita sekä

suosituksia niukasti. Tiedon

puute, ohjausjärjestelmien nopea

kehitys, ensimmäisten koeasennusten

vastoinkäymiset sekä

korkeammat rakennuskustannukset

ovatkin hidastaneet

ohjausjärjestelmien käyttöönottoa

uusissa hankkeissa.

Alan nopea kehitys on myös

mahdollistanut päätöksenteon

siirtämisen myöhempään ajankohtaan,

jolloin järjestelmät

ovat kehittyneempiä, kustannustehokkaampia

ja toimintavarmempia.


16 Kuntatekniikka 8/2011


Sininen hämärä

Pohjoisella pallonpuoliskolla

putoamme marraskuun alussa

suureen pimeään säkkiin, josta

kömmimme ulos vasta helmikuun

lopulla. Hämärä on mukavaa

ja turvallista, ja siniset hetket

miellyttävät erikoisesti.

Pekka Rytilä on

73-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana

ja Pöyry CM Oy:n

erityisasiantuntijana.

Suomen oikea vuodenaika

Telluksen akseli ei ole suorassa

kulmassa kiertorataamme vastaan

vaan poikkeaa siitä noin 23,5 astetta.

Tästä johtuvat vuodenajat,

joista pimeämpi puoli alkaa hiipiä

tänne Peräpohjolaan heti syyspäivän

tasauksen jälkeen ja onnistuu

aikeissaan marraskuun puoliväliin

mennessä. Planeettamme kuumalla

vyötäröllä on ikuinen kesä,

kuten nyt myös Venäjän federaatiossa,

joka jätti kellot siirtämättä

talviaikaan.

Muut vuodenajat ovat epätodellisia

unelmia, mutta: ”Talvi, se

ei koskaan petä. Se tulee aina”,

kirjoitti Toivo Pekkanen, Kotkan

poika. Lumen määrä ja pakkasen

kireys vaihtelevat, mutta pimeys

on taattu ja uskollinen kumppani

lähes neljän kuukauden ajan.

Karhut ja siilit ymmärtävät mennä

nukkumaan siksi aikaa, mutta

me ihmiset jatkamme askareita.

Hämärän hyssy

Moni pitää kovasti hämäräkaudesta.

Pakko päästä Lappiin siniseksi

viikoksi itsenäisyyspäivän

vaiheilla, sanoo nykyajan henkisen

työn tekijä. Hienoa, että Lapin

lumo on löytänyt neljännenkin sesonkinsa.

Hämärä ja pimeä ovat itse asiassa

luovia oloympäristöjä, kuten

Claes Andersson kertoo kirjoituksessaan

Kartesiolaisen sukeltajan

dilemma. Pimeään joutunut

ihminen alkaa tahattomasti

luoda ääniä ja nähdä visioita alle

vuorokaudessa, todisti aikoinaan

kaivokokeilla filosofi Descartes

eli Cartesius. Hämärä on kaunis-

Siniharmaassa ympäristössä pääsee arvorakennus oikeuksiinsa.

Vaasan kirkko edustaa Suomessa harvinaista englantilaista Tudor-uusgotiikkaa.

Arkkitehtina Carl Axel Setterberg 1869.

takin. Tontun virkapuku on kevyesti

punaisella koristeltua harmaata

väriä, kuten myös villasukka ja todellisen

pomohenkilön auto.

Joulukauden valot

”Syvimpään pimeyteen sytyttää ihmislapsi

joulukynttilänsä. Tähdet

tuikkivat juhlallisesti Sylvesterin yössä.

Vuosiluku vaihtuu.” Näin herkistelee

Reino Kalliola kirjassaan

Suomen luonto vuodenaikojen

Sepon muistolle

● Alan mies Seppo Sanaksenaho,

kolumnistinkin työkumppani jo

teekkarivuosilta Otaniemestä, menehtyi

marraskuun alussa 2011 pitkäaikaiseen

sairauteen 73 vuoden

iässä. Seppo poikkesi edukseen sanonnasta

”papin lapset pahimmat”,

oli syvästi uskovainen, ulospäin

säteilevä mies.

Monena eläessään: tiehallinnossa

kaidekokeita vetämässä, Helsingin

liikennesuunnittelun apulaispäällikkönä,

Porvoon ja Vaasan

teknisenä apulaiskaupunginjohtajana

ja lopulta Vaasan ykköskaupunginjohtajana.

Master of Engineering

PennState yliopistosta, asiantuntijana

Tansanian Morogoroa

vaihtelussa.

Markkinavoimat hermostuvat jo

heti pyhäinpäivän jälkeen ja aloittavat

joulusesongin, johon pikkuinen

joulukynttilä ja Jeesus-lapsikin

siinä samalla hukkuu, unohtuu.

Jouluvalot nimetään uudelleen talvivaloiksi

loppiaisena, ja alet alkavat

jo sitä ennen. Katoliset pitävät

kirkkonsa jouluasussa kynttilänpäivään

saakka, johon joulupiiri oikeasti

loppuukin.

Seppo Sanaksenahon muotokuva

löytyy Vaasan kaupunginhallituksen

huoneen seinältä.

myöten. Uuden liikennepolitiikan,

jalankulun ja pyöräilyn,

aikaansaapa edistäjä. R.I.P.

Kuntatekniikka 8/2011

17


Mustikkamaalla, Rovaniemen kaupungin

kupeessa kesällä 2014 käynnistyvän biovoimalan

polttoaineesta kolme neljännestä on

biomassaa, neljännes turvetta.

Biomassaa ja turvetta käyttävä laitos maksaa 203

Rovaniemi ja Oulu saavat

Rovaniemen Voima Oy

rakentaa biomassaa ja

turvetta käyttävän voimalan

Rovaniemelle

kaupungin kasvavaa

kaukolämpötarvetta

varten. Samalla tuotettavasta

sähköstä yhtiöosakas

Oulun Energia

saa osan parantamaan

omaa energiaomavaraisuuttaan.

TEKSTI ja KUVAT Hilkka Jankkila

Kesällä 2014 käynnistyvä

voimala on hankkeena Vuotoksen

veroinen. Se on myös Oulun

ja Rovaniemen laajenevan yhteistyön

symboli.

Energia-alan moniosaajan,

Oulun Energian, mukaantulo

hankkeeseen, varmisti voimalan

rakentamisen, kasvatti sen kokoa

ja paransi teknistä tasoa.

– Kun lämmöntuotannon yhteyteen

rakennetaan modernilla

teknologialla tehokas sähköntuotanto

ja huomioidaan polttoaineen

hyvä saatavuus Pohjois-

Suomessa, saadaan Suomen paras

biovoimala -konsepti, Oulun

Energia -konsernin toimitusjohtaja

Juhani Järvelä ja Rovaniemen

Energia Oy:n toimitusjohtaja

Markus Tykkyläinen kehuvat.

Voimala, joka edistää myös

EU:n ja Suomen ilmastotavoitteita,

tuottaa kaukolämpöä Rovaniemelle,

vastapainesähköä

Rovaniemen Energialle ja lauhdesähköä

Oulun ja Rovaniemen

energiayhtiöille.

– Sähkönmyyntimme on yli 2

TWh ja omaa tuotantoa on noin

1,5 TWh. Rovaniemeltä saatava

noin 0,2 TWh:n lisä parantaa

merkittävästi energiaomavaraisuuttamme,

Juhani Järvelä

kertoo.

Kasvu vaatii lisäenergiaa

Rovaniemen väkimäärän kasvu,

uudet asuinalueet ja tiivistyvä yh-

– Saamme Mustikkamaan biovoimalasta

30 MW lauhdesähköä,

mikä lisää yhtiömme energiaomavaraisuutta

merkittävästi,

Oulun Energian konsernijohtaja

Juhani Järvelä kertoo.

18 Kuntatekniikka 8/2011


ENERGIA

Havainnekuva/Rovaniemen Energia Oy

ROVANIEMEN VOIMA OY:N BIOVOIMALA

■ Yhtiön omistus: Rovaniemen Energia Oy 77 % ja

Oulu Energia 23 %.

■ Kustannukset 203 M€, josta turbiinin ja kattilan osuus puolet.

■ Vastapainevoimalaitos, joka voi tuottaa lauhdesähköä

(välitulistus, kiertopetikattila).

■ 100 MW lämmöntuotto. 90 MW sähköntuotto, josta

Oulun Energialle 30 MW.

■ Polttoaineena noin 75 % biomassaa ja 25 % turvetta,

tukipolttoaineena voi olla hiili.

■ Maksimi polttoainekäyttö 225 MW, noin 300 m 3 tunnissa.

miljoonaa euroa ja käynnistyy kesällä 2014

yhteisen biovoimalan

– Mustikkamaa voi vastaanottaa

monenlaista puuperäistä

polttoainetta, mikä on myyjien

ja ostajien etu, Rovaniemen

Energia Oy:n toimitusjohtaja

Markus Tykkyläinen korostaa.

dyskuntarakenne lisäävät kaukolämmön

tarvetta. Lämpöä ja

sähköä puulla ja turpeella tuottavan,

16 vuotta vanha Suosiolan

voimalan ja muiden kiinteän

polttoaineen kattiloiden teho riittää

–8 C asteen pakkaseen.

– Lisälämmön tuottaminen

öljyllä on ympäristön, aluetalouden

ja taloudellisuuden kannalta

huono vaihtoehto alueella, jossa

ovat Suomen parhaat hyödynnettävissä

olevat metsäenergiavarat,

perustelee Markus Tykkyläinen.

Lapissa ainespuun kasvu on

yli 6 miljoonaa kuutiometriä

vuodessa, mutta hakkuut ja muu

käyttö 3–4 miljoonaa kuutiota.

Mustikkamaalle käy sekä

biomassa että turve

Mustikkamaan teknisesti joustava

voimala voi käyttää biomassaa

ja turvetta kumpaakin joinakin

ajanjaksoina 0–100 prosenttia.

Puun tarve on noin 650 000 kuutiometriä

eli 16 250 rekkakuormaa

vuodessa. Hankintasäde on

150–200 kilometriä Rovaniemeltä,

osin Kemijärven lopetetun sellutehtaan

vaikutusalueella.

Harvennuspienpuun lisäksi

käytetään hakkuutähteitä,

sahojen sivutuotteita ja muuta

polttoainejaetta. Turvetuotanto

on laajenemassa Rovaniemellä,

Ranualla ja Tervolassa ja tulossa

Sallaan.

Voimalarakentaminen työllistää

200 henkilötyövuoden verran

ja valmis laitos 40–200 henkilötyövuotta.

Rakennustöissä on

parhaimmillaan 270 henkeä.

Pohjoisten yritysten menestyminen

julkisessa hankintakilpailussa

määrittää hankkeen aluetaloudellisen

kokonaisarvon. Rovaniemen

Energia -konsernin liikevaihto

on nyt 40 miljoonaa euroa,

ja se työllistää sata henkilöä.

Oulun Energia -konsernin liikevaihto

on yli 240 miljoonaa euroa

ja se työllistää 350 henkilöä.

Konsernin käyttämän lähienergian

hankintalogistiikan arvo on

vajaat 50 miljoonaa ja työllistävyys

maakunnissa 1 500 henkilöä.


Kuntatekniikka 8/2011

19


Polttoaineena puulla ja turpeella merkitystä, biojät

Biovoimaloita nousee ku

Kunnalliset energiayhtiöt

rakentavat parhaillaan

yhteistyössä useita

uusia biovoimaloita

ja remontoivat vanhoja

voimaloita monipolttoainelaitoksiksi.

TEKSTI Matti Valli

■ VANTAA Vantaan Energia rakentaa

jätevoimalan Itä-Vantaan

Långmossebergeniin. Lämpöä voimala

tuottaa noin 750 gigawattituntia

(GWh) ja sähköä 525 GWh

vuodessa. Lämmöntuotanto vastaa

noin puolta Vantaan vuotuisesta

lämmöntarpeesta. Voimala

on tarkoitus ottaa käyttöön 2014.

EU:n uusiutuvan energian

käyttöä koskevaan direktiiviin

perustuen bio- ja tuulienergian

osuus maamme energian loppukäytöstä

kasvaa 38 prosenttiin

2020 mennessä. Bioenergialla

kasvusta katetaan noin 70

prosenttia.

Tältä pohjalta nykyisistä laitoksista

remontoidaan monipolttoainevoimaloita,

joissa turpeen

ja kivihiilen ohella voidaan polttaa

bioperäisiä materiaaleja kuten

puuta ja biokaasua. Uusiutuvien

energialähteiden direktiivi ei sinänsä

koske kuntia vaan valtiota.

Jokaisen kunnan on kuitenkin

laadittava strategia, kuinka EU:n

uusiutuvaa energiaa koskeviin tavoitteisiin

kunnassa päästään.

Tulevaisuuden ratkaisuihin

vaikuttaa myös valmisteilla oleva

EU:n energiatehokkuusdirektiivi,

joka kannustaa lisäämään

lämmön ja sähkön yhteistuotantoa.

Jätedirektiivi puolestaan

BIOVOIMALAHANKKEITA JA KUNTIEN YHTEISTYÖKUVIOITA

■ KUOPIO Kuopion Energialle

valmistuu tammikuussa 2012 uusi

puuta ja turvetta käyttävä voimalaitos

Haapaniemi 3 kahden

nykyisen voimalan viereen. Uudessa

voimalassa voidaan korvata

puulla 70 prosenttia turpeesta.

Lisäksi kotimaisilla biopolttoaineilla

korvataan nykyistä polttoöljyn

käyttöä 7000 tonnia vuodessa.

Laitoksessa on teknisesti

mahdollista polttaa myös kivihiiltä.

kieltää lähivuosina bioperäisten

materiaalien kuljettamisen kaatopaikalle,

joten kuntien kannattaa

hyödyntää biojätteet sähkön

ja lämmön tuotannossa, kuten jo

tehdään ainakin Lahdessa.

– Uusimisen yhteydessä jonkinlainen

puun käyttö voimalaitoksissa

tehdään mahdolliseksi.

Se lisää laitosten toimintavarmuutta

ja tasaa raaka-aineiden

hintaheilahteluja. Esimerkiksi

Seinäjoella turpeesta on ollut

■ LAHTI Lahti Energialle valmistuu

huhtikuussa 2012 erilliskerättyä jätettä

polttoaineena käyttävä kaasutusvoimalaitos,

joka edustaa uusinta

mahdollista ympäristömyönteistä

tekniikkaa.

■ LAPPEENRANTA Kaukaan Voima

Oy:n biovoimalaitos käyttää

polttoaineinaan puun kuorta, kantoja,

metsätähdettä ja muita puuperäisiä

polttoaineita sekä turvetta.

Biopolttoaineiden osuus pol-

20 Kuntatekniikka 8/2011


Turku Energian Orikedon biolämpökeskus

käyttää pääasiassa

oksista ja puiden latvuksista

koostuvaa metsätähdehaketta.

Vizualis, Esko Keski-Oja

Turun seutu uskoo uusiutuviin

■ Turun alueella puolet energiasta tuotetaan tulevaisuudessa

uusiutuvilla energialähteillä. Turku,

Naantali, Kaarina, Raisio ja energiayhtiö Fortum

ovat yhdistäneet voimansa alueen energiahuollon

turvaamiseksi.

Naantalin kivihiilivoimala ja Turku Energian jätteenpolttolaitos

alkavat olla käyttöikänsä päässä.

Energiantuotanto keskitetään yhteisomistuksessa

olevalle Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto

Oy:lle, kaukolämpötoiminta Turku Energialle.

Turun kaupunki ei halunnut siirtää kaukolämpötuotantoaan

yhtiöön, jossa on muitakin osakkaita.

Ratkaisu ei vaikuta olemassa olevien voimalaitosten

toimintaan; vain niiden omistussuhde muuttuu.

– Uusi voimalaitos rakennetaan mahdollisesti nykyiselle

Fortumin Naantalin voimalan alueelle, mutta

tutkimme myös Pansiota mahdollisena sijoituspaikkana,

sanoo Turku Energian toimitusjohtaja

Risto Vaittinen.

Keskitetty ratkaisu edullisempi

Uusi laitos olisi puuta, turvetta ja kivihiiltä käyttävä

polttoaineteholtaan 450 megawatin monipolttoainelaitos.

Yhden skenaarion mukaan puuta ja

turvetta poltettaisiin kumpaakin 30 prosenttia ja kivihiiltä

40 prosenttia. Toisen skenaarion mukaan

puun osuus olisi 70 prosenttia ja turpeen 30. Puun

käyttö edellyttää, että prosessissa on turvetta mukana

20–30 prosenttia.

teellä ja lietelannalla täydentävä rooli

ENERGIA

– Naantalin voimalan osalta selvitetään myös,

voitaisiinko sen käyttöikää jatkaa kymmenellä vuodella,

jos 15–20 prosenttia kivihiilestä korvattaisiin

puupolttoaineilla. Investoinnin hinta olisi muutama

kymmenen miljoonaa euroa, Vaittinen sanoo.

Päätöksentekovaiheessa Turussa pohdittiin myös

hajautettua ratkaisua, jossa eri puolille kaupunkia

olisi sijoitettu 8–20 puupolttoista kattilalaitosta.

Keskitetty ratkaisu kuitenkin todettiin edullisemmaksi

kuin hajautettu malli. Toinen ratkaisumalli oli

ollut 100 megawatin lämpöä ja sähköä tuottava

laitos, jota olisi täydennetty lämpöpumpuilla ja hakelaitoksilla.

pulaa tänä vuonna, joten puun

käyttöä poltossa on lisätty, toteaa

Kuntaliiton energiainsinööri

Kalevi Luoma.

Biokaasu Helsingille

kestävämpi ratkaisu

Puun osuuden kasvattamisesta

on tehty päätös esimerkiksi Tampereella.

Helsingissäkin on päätetty

kasvattaa uusiutuvan energian

osuutta, mutta ratkaisun toteuttamistapa

on vielä auki.

ntiin kiihtyvään tahtiin

Esko Keski-Oja

Orikedon biolämpökeskus valmistui 2001. Se

tuottaa noin viidenneksen Turun kaukolämmön

tarpeesta.

Pienissä voimalaitoksissa

prosessin muuttaminen nykyistä

puupohjaisemmaksi onnistuu,

mutta suurissa voimalaitoksissa

se on vaikeampaa. Pääkaupungissa

ongelmaksi on koettu muun

muassa puupolttoaineen kuljetus

kaupunkiin, hakkeen varastointi

ja hakkeen kuljetuslaitteistoon

tarvittava kallis investointi.

Helsingille yksi vaihtoehto

on hyödyntää sellutehtailta saatavaa

metsähaketta ja puun kuorta.

Biojalostamossa puumassasta

valmistettaisiin kaasua, jota pumpattaisiin

suoraan maakaasuputkeen

putken tuloreitillä. Kivihiilen

seassa voitaisiin polttaa myös

jauhettuja pellettejä. Nyt maamme

pellettituotannosta viedään

ulos noin 70 prosenttia.

– Biokaasun valmistus suuressa

mittakaavassa maakaasuputken

reitillä ja kaasun pumppaaminen

verkostoon olisi huomattavasti

kestävämpi ratkaisu kuin

esimerkiksi puuhakkeen kuljetus

Helsinkiin, sanoo kaukolämpöasioista

vastaava johtaja Jari Kostama

Energiateollisuus ry:stä.

Puu ja turve

täydentävät toisiaan

Bioenergian ohella uusiutuvia

energialähteitä ovat vesi-, aurinko-

ja tuulienergia sekä maalämpö.

Turvetta ei EU:n normien

mukaan luokitella uusiutuvaksi,

vaikka Suomessa uutta turvet-

tosta on noin 80 prosenttia.

Maakaasu ja kevyt polttoöljy

toimivat vara- ja käynnistyspolttoaineina.

Vuonna 2009 käynnistynyt

biovoimala on Pohjolan Voiman,

Lappeenrannan Energian ja

UPM:n yhteishanke.

■ PIETARSAARI Alholmens Kraftin

uusi voimala AK2 on maailman

suurin biopolttoaineella toimiva

laitos. Pääasialliset energianlähteet

ovat puupohjaiset biopolttoaineet

ja turve. Kivihiili on varapolttoaine.

Voimala otettiin kaupalliseen käyttöön

1.1.2002. Omistajia ovat

Pohjolan Voima ja alueelliset energiayhtiöt.

■ VAASA Vaskiluodon Voima rakentaa

130 megawatin biokaasutuslaitosta

Vaasan Vaskiluotoon.

Kaasuttimessa käytetään puu- ja

peltoenergiaa sekä turvetta. Syntynyt

kaasu poltetaan kivihiilen rinnalla

hiilikattilassa.

Kaasuttimella korvataan 25–40

prosenttia nykyisestä kivihiilen käytöstä.

Määrä vastaa sitä polttoaineosuutta,

joka tarvitaan kaukolämmön

ja yhteistuotantosähkön

tuottamiseen. Biomassan kaasutus

on Suomessa kehitettyä uutta teknologiaa,

jota ei ole vielä käytössä

nyt toteutettavassa kokoluokassa.

Hanke valmistuu syksyllä 2012.

Kuntatekniikka 8/2011

21


“Jos yksikin kaukolämpöverkkoon

liitetyistä laitoksista ylittää 20 megawatin

rajan, niin kaikki järjestelmän laitokset

joutuvat ostamaan ja myymään

päästöoikeuksia.“

Joustavuutta

hinnoitteluun

Kostama kehottaa kaukolämpöyhtiöitä

myös tutkimaan mahdollita

kasvaa vuosittain enemmän

kuin sitä käytetään.

Polttokattilassa puu- ja turve

täydentävät toisiaan sekä huoltovarmuuden

että laitostekniikan

osalta. Puun polton yhteydessä

syntyvät alkaloidit korrodoivat

kattilan nopeasti, mutta turpeessa

oleva rikkisulfidi neutraloi

prosessin. Puuta poltettaessa

tukipolttoaineen eli turpeen tai

kivihiilen osuuden täytyy olla

vähintään 25–30 prosenttia. Jos

turpeen poltto lopetetaan, se on

korvattava kivihiilellä.

Työ- ja elinkeinoministeriö

arvioi, että 38 prosentin uusiutuvien

energialähteiden osuus

merkitsee 7 000 uutta työpaikkaa

metsäteollisuuteen. Tällä

hetkellä puun osuus maamme

energiantuotannosta on noin 20

prosenttia, ja toiminta työllistää

suoraan 6 000 ihmistä

– Biopolttoaineiden käytön

puolesta puhuvat puhtaat järkisyytkin,

sillä ratkaisu tukee paikallista

yrittäjyyttä ja työllisyyttä,

sanoo Suomen Bioenergiayhdistys

FINBIOn toiminnanjohtaja

Pekka-Juhani Kuitto.

Päästökauppa on kunnille

varsinainen piiska

Puulla ja tuulivoimalla on merkitystä

Suomessa, biojätteestä

ja maatalouden lietelannasta

tuotetulla energialle jää täydentävä

rooli. Paras puupolttoaine

eli purut ja sahajauho poltetaan

yleensä metsäteollisuuden

omissa tuotantolaitoksissa

ja yhdyskuntien kaukolämpölaitoksissa.

Tuulivoiman osuus

energiantuotannosta on kuitenkin

vain 0,1 prosenttia.

– Biokaasu on tiheästi asutussa

Keski-Euroopassa tärkeämpää,

mutta kyllä Suomenkin

vesilaitosten, suursikaloiden

ja kanaloiden biojätteillä on

merkitystä paikallisessa energiatuotannossa,

Kuitto sanoo.

Varsinainen piiska kunnille

on päästökauppa. Jokainen kattilateholtaan

vähintään 20 megawatin

sähköä ja lämpöä tuottava

laitos on päästökaupan piirissä.

Vieläpä niin, että jos yksikin

kaukolämpöverkkoon liitetyistä

laitoksista ylittää 20 megawatin

rajan, niin kaikki järjestelmän

laitokset joutuvat ostamaan

ja myymään päästöoikeuksia.

– Päästöoikeuksien hintojen

arvioidaan nousevan 2013

jälkeen, mikä on omiaan nostamaan

fossiilisten polttoaineiden

käytön kustannuksia. Uusiutuvien

energialähteiden kilpailuasema

siis paranee, muistuttaa

Jari Kostama.

Poliittiset päätökset

muuttuvat helposti

Edellinen hallitus teki linjauksia

biopolttoaineiden käytön tukemiseksi,

mutta mikään ei takaa,

että nykyinen hallitus noudattaa

niitä. Ehdotus uusiutuvan energian

tukipaketin muuttamisesta on

jo lyöty pöytään. Linjausten vaihtuminen

on kunnille aina uhka.

– Laitosinvestointeja koskevat

päätökset joudutaan näköjään

tekemään yksien sääntöjen

vallitessa, mutta laitoksen

käynnistyessä voimassa ovatkin

jo toiset säännöt, Jari Kostama

sanoo.

Toinen epävarmuus koskee

sitä, ovatko metsänomistajat halukkaita

myymään puuta ja onko

käytettävissä tarpeeksi konekalustoa

ja koneen käyttäjiä.

Puuta teollisesti hyödyntävä

metsäteollisuus puolestaan pelkää,

että sellupuuta alkaa ohjautua

energiakäyttöön, jos puun

energiakäyttöä tuetaan liikaa tai

mikäli fossiilisten polttoaineiden

hinta kovasti nousee. Mahdollista

on sekin, että puuta aletaan tuoda

polttolaitosten raaka-aineeksi

ulkomailta, jolloin sen käyttöä

energiana ei enää tuettaisi.

Kaukolämmön haastajina

Kilpailu lämm

Taloyhtiöt haluavat

säästää rahaa, energiaa

ja ympäristöä.

Kaukolämpöyhtiöillä on

tilaisuus vastata kysyntään

uudenlaisilla palveluilla,

hinnoittelulla

ja tekniikalla.

TEKSTI Arja Haukkasalo

Kaukolämmön asemasta keskustellaan

taloyhtiöissä ympäri

Suomea. Kilpailua lämmitysmarkkinoilla

kiristävät matalaenergiatalojen

esiinmarssi ja innostus

erityisesti maalämpöön.

Ilmastopäästöjen vähentämisvelvoitteet

tiukkenevat ja nostavat

fossiilisten polttoaineiden hintaa

myös kaukolämpöyhtiöissä.

Konsulttiyhtiö Pöyry arvioi selvityksessään,

että kaukolämmön

markkinaosuus rakennusten lämmityksestä

kasvaa hieman vuoteen

2020. Sen jälkeen osuus vakiintuu

tai lähtee lievään laskuun.

Kaukolämmöstä vastaava johtaja

Jari Kostama Energiateollisuus

ry:stä patistaa kaukolämpöyhtiöitä

miettimään rohkeasti

liiketoiminnan kehitystarpeitaan

ja tekemään uusia avauksia.

– Yhtiöiden kannattaa esimerkiksi

kehittää ja markkinoida

asiakkaille lämmön lisäksi pidemmälle

vietyjä rakennukseen

ja asumisviihtyvyyteen liittyviä

palveluja, Kostama sanoo.

Hän viittaa ruotsalaisen Göteborg

Energin toimintamalliin,

jossa asiakas saa yhdestä palvelupisteestä

lämmön lisäksi kaikki

muutkin kiinteistöpalvelut.

22 Kuntatekniikka 8/2011


ENERGIA

maalämpö ja erilaiset hybridijärjestelmät

Keravan biovoimalaitos otettiin

käyttöön 2009. Kattilan

pääpolttoaineita ovat metsähake

ja jyrsinturve. Voimala

tuottaa sähköä noin 20 MW ja

lämpöä noin 50 MW.

Keravan Energia Oy

itysmarkkinoilla kovenee

Asuin- ja palvelurakennusten lämmitystavat Suomessa

Kevyt polttoöljy

12 %

Lämpöpumppu

5 %

Raskas polttoöljy 1 % Maakaasu 1 %

Puu 14 %

Sähkö 18 %

Kaukolämpö 49 %

Lähde Tilastokeskus, lämmityksen hyötyenergia 2009

suuksia muuttaa nykyistä hintapolitiikkaa

joustavammaksi ja asiakkaiden

tarpeita vastaavaksi. Esimerkiksi

alkuinvestointina asiakkaasta

korkealta tuntuva kaukolämpöverkon

liittymismaksu on

jaettavissa useammalle vuodelle.

Fortumilla ja Helsingin Energialla

on jo käytössä kaukolämpöasiakkaille

yksilöllisiä vaihtoehtoja.

Hinta perustuu toteutuneeseen

tehotarpeeseen tai vaihtelee

vuoden ajan mukaan. Asiakas

voi valita myös määräaikaisen

takuuhinnan.

Kilpailun lisääntyminen näkyy

erityisesti uusilla asuinalueilla,

joissa asukkaat ja yritykset

pohtivat, millä lämmitysjärjestelmällä

energiantarve katetaan.

Vaakakupissa painavat hinnan lisäksi

energialähteen ilmastopäästöt

ja kaukolämpöyhtiön imago.

Merkittävämmät kaukolämmön

haastajat ovat maalämmön

ohella erilaiset hybridijärjestelmät,

jotka sisältävät esimerkiksi

ilmalämpöpumpun, aurinkopaneelit

ja pellettilämmityksen.

Tiivis yhteys kaavoittajiin

Kaukolämpöyhtiöiden kannattaa

panostaa aktiiviseen yhteystyöhön

kuntien ja kaupunkien kaavoituksen

kanssa.

– Kaukolämpöverkon suunnittelun

onnistumisen kannalta

on hyvin tärkeää olla mukana uusien

pienalueiden kaavoituksessa

mahdollisimman aikaisessa vaiheessa,

sanoo Keravan Energian

tuotantojohtaja Heikki Hapuli.

Hänen mukaansa kaukolämpöyhtiölle

on merkitystä, miten

nopeasti ja lämpöputkiston

ja -kuorman kannalta otollisiksi

uudet alueet rakennetaan.

Keravan Energian kaukolämpömyynnille

on etua pienen kaupungin

tiiviistä asutuksesta.

– Uusilla tiheästi rakennetuilla

kerrostaloalueilla olemme pärjänneet

hyvin, Hapuli sanoo.

– Jos uusi alue rakennetaan

kerralla valmiiksi kaukolämpöverkko

mukaan lukien, liittymismaksut

ovat edullisemmat. Vanhoilla

asuinalueilla liittymisen

hinta on tapauskohtainen, sanoo

johtaja Jukka Salovaara Oulun

Energiasta.

Hapulin mielestä kaukolämpö

on alueellinen ratkaisu, eikä

verkostoa kannata rakentaa kauaksi

lämpövoimalasta. Keravalla

kaukaisimmat kaukolämpökohteet

sijaitsevat kuusi kilometriä

tuotantopisteestä.

Kuntatekniikka 8/2011

23


ENERGIA

Kevyempi tekniikka

laskee hintaa

Oulun Energian toimialue edustaa

toista ääripäätä. Kaukolämmön

siirtolinja on noin 750 kilometriä

pitkä, verkoston ääripäät

sijaitsevat yli 50 kilometrin päässä

toisistaan.

Salovaara ei näe alueen suuressa

koossa ongelmaa, sillä lämmön

siirtohävikki on vain noin

kahdeksan prosenttia.

Salovaaran mukaan matalaenergiatalojen

yleistyminen ja ilmaston

lämpeneminen voi johtaa

uusilla alueilla kevyempien

ja edullisempien teknisten ratkaisujen

etsimiseen. Energiateollisuuden

teettämän tutkimuksen

mukaan tekniikan keventämisellä

voidaan tietyissä olosuhteissa

säästää kokonaisinvestoinneissa

jopa 40 prosenttia.

Yli 100-asteisen veden sijaan

voi riittää 70-asteinen vesi,

jolloin muoviputket soveltuvat

runkoverkoksi. Kustannussäästöjä

kertyy asennuksessa, putkiliitostöissä

sekä lämmönjakelukeskusten

sijoittelussa, kun työprosessit

ja -menetelmät virtaviivaistetaan.

Biolämpö Keravan

Energian myyntivaltti

Hapulin mukaan Keravan Energia

aikoo korostaa nykyistä

enemmän ympäristöarvoja

markkinoinnissaan. Muut argumentit

kaukolämmön puolesta

ovat sen helppous, vaivattomuus

ja toimintavarmuus.

– Myymme ympäristöystävällistä,

kotimaisista polttoaineista,

puuhakkeesta, biomassasta ja

turpeesta tuotettua biolämpöä,

Hapuli sanoo.

Häntä harmittaa, että on niin

vaikeaa avata asiakkaille lämmönja

sähkön yhteistuotannon mukanaan

tuoman korkean hyötysuhteen

etuja. Samalla polttoainemäärällä

saadaan yhteistuotannossa 90

prosenttia energiasta talteen, kun

muilla ratkaisuilla hyötysuhde jää

puoleen tai sen alle.

– Lämmön ja sähkön yhteistuotanto

on erittäin järkevä ja tehokas

tapa tuottaa energiaa, Hapuli

painottaa.

Oulun Energia tarjoaa

edullista kaukolämpöä

Oulun Energia pystyy tarjoamaan

muihin kaupunkeihin verrattuna

varsin edullista kaukolämpöä.

Hinnankorotukset ovat olleet

maltillisia, koska kaukolämpö on

haluttu pitää edullisena.

Oulussa on Salovaaran mukaan

kohtuulliseen hinnoitteluun

varaa polttoainevalinnan vuoksi

sekä aikoinaan tehtyjen onnistuneiden

laitosinvestointien ansiosta.

Toppilan lämmön- ja sähkön

yhteistuotantolaitoksessa poltetaan

kotimaista puuta ja turvetta.

Turpeen verotuksen nousu huolestuttaakin

Salovaaraa.

Kysyntää kaukolämmöllä on

Salovaaran mukaan ollut, koska

se on helpompi ja huomattavasti

huokeampi lämmitysmuoto kuin

öljy- ja sähkölämmitys.

– Emme ole voineet kaikkia

pyyntöjä toteuttaa vanhoilla alueilla,

koska verkon teknisen toimivuuden

kannalta liittymistiheys

on ollut liian pieni tai liittymismaksu

on noussut liian suureksi.

Asiakasuskollisuus

ei hevin murene

Salovaaran mukaan joitakin kyselyjä

kaukolämmön vaihtamisesta

toiseen lämmitysmuotoon

on tullut, mutta yksikään yhteydenottaja

ei ole lopulta sanonut

irti kaukolämpösopimustaan.

– Oulussa kaksi elintarvikekauppaa

valitsi kaukolämmön sijaan

maalämmön ja lämmön talteenoton,

Salovaara sanoo.

Keravan vankila-alueen liittäminen

kaukolämpöverkkoon oli

Hapulin mukaan merkittävä voitto

Keravan Energialle. Vankila lämpeni

aiemmin öljyllä. S-ryhmän

päätös rakentaa logistiikkakeskukselleen

erillinen oma lämpöjärjestelmä

oli puolestaan takaisku.

Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

tulevaisuudessa -selvityksen

julkinen osa löytyy osoitteesta

www.energia.fi/julkaisut.

Yksi kone, monta työtä


Avant 600-sarja

Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg.

Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm.

Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h.

600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%.

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi

mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa

suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja

ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen

ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,

mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan

työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen

kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.

24 Kuntatekniikka 8/2011

20

YEARS

Ylötie 1

33470 YLÖJÄRVI

Puh. (03) 347 8800

Mallivalikoima

alkaen:

10.137 € alv 0%.

www.avanttecno.com


Jyväskylän Vesilinna

iltavalaistuksessa.

Danne Långström

Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Danne Långström

PL 51, 00131 Helsinki

puh. 040 1251570

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3102 5957, 050 3767414

kyosti.oasmaa@hel.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Toimittaja/Redaktör

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 8631, 050 5591435

jyrki.vatto@hel.fi

jyrki.vatto@kolumbus.fi

Toimihenkilö/Funktionär

Ville Alatyppö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 9943, 040 3345430

ville.alatyppo@hel.fi

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY Etelä-Afrikassa, hallitus Jyväskylässä, Kehto Turussa...

IFME2012 kiinnostaa maailmanlaajuisesti

SKTY järjesti lokakuussa kongressimatkan

Etelä-Afrikkaan. Kaupunkikohteina

olivat Kapkaupunki

ja Johannesburg, joista jälkimmäisessä

pidettiin paikallisen kuntatekniikan

yhdistyksen kuntatekniikan

kongressi. Matka oli antoisa ja täynnä

uusia kokemuksia niin henkisessä

kuin ammattimaisessa mielessä.

Matkalla mukana olleiden kertomuksia

on tämän lehden sivuilla

28 ja 38–41.

Kapkaupunki sai kohteena paljon

kehuja. Johannesburgissa pidetyn

konferenssin yhteydessä kokoontui

myös IFME:n hallitus, jossa

SKTY:ä edustivat Jorma Vaskelainen

ja Dan Långström.

Kehto-kokous Turussa

Kehto-hankkeen tiimoilta kokoonnuttiin

marraskuun alussa puolestaan

Suomen Turussa. Isäntäkaupungin

Jouko Turto kertoi, että

Turulla on paljon suunnitelmia

ja että Turku on kasvamassa entistä

kiinnostavammaksi ja eläväisemmäksi

kaupungiksi. Tapaamisessa

keskusteltiin muun muassa päättäjille

koottavasta teknisen sektorin

perustietopaketista ja alan kehittämisen

tueksi Ruotsissa käytetystä

ns. Lundin mallista. Ajankohtaisia

hankkeita toivotaan saatavan Kehtoon

yhä lisää.

Kokonaisuudessaan Kehto-konsortio

todettiin toimivaksi ja aktiiviseksi.

Joltain osin tosin näyttää siltä,

Kuvat Jyrki Vättö

että Suomessa on tällä hetkellä liian

monta tahoa hoitamassa samoja

asioita. Kehto-hankkeella olisi oma

sijansa päälleisyyksien vähentämisessä.

Tähän tähtää tulevaisuudessa

myös SKTY:n uusi strategia.

IFME2012-seminaariin

ehdotuksia ympäri maailmaa

Ensi kesän IFME2012-seminaari on

ollut huomion kohteena koko syksyn.

Esitelmien ehdotusvaiheen aikana

tuli monenlaisia yhteydenottoja

ja kysymyksiä ympäri maailmaa.

Ahkerimpina kyselijöinä taisivat

olla australialaiset ja uusseelantilaiset.

Abstraktien lähettämisajan

umpeutuessa lokakuun viimeisenä

päivänä olimme saaneet noin 150

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,

rakentamispalvelu STARA

PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 39630, 050 3801022

kari.haapaniemi@hel.fi

Leila Strömberg saa erovuoroisena hallitusjäsenenä

muistolahjan puheenjohtaja Jorma Vaskelaiselta

ja toiminnanjohtaja Dan Långströmiltä.

Jyväsjärven rannalla sijaitseva Lutakon alue on

yksi Jyväskylän kasvukohteista. Tällä hetkellä

siellä on noin 2 500 asukasta ja 1 000 työpaikkaa.

Kuntatekniikka 8/2011

25


Kaamosajan SKTY-kuulumisia

Pohjoismaista

yhteistyötä

Ruotsin kuntatekniikan yhdistyksen

hallituksen jäsen ja Tukholman

kaupungin kunnossapitopäällikkö

Ted Ell otti alkukesästä

yhteyttä minuun ja Oslon kaupungin

Arne Sörliehin. Ted oli

suunnittelemassa yhteistyöpalaveria

kolmen pääkaupunkimme

kunnossapitäjien ja joukkoliikenteen

edustajien kanssa.

Osapuolet pitivät ajatusta hyvänä,

ja lokakuun puolivälissä kokoonnuttiin

Tukholmassa. Helsingistä

oli mukana kolme edustajaa

HSY:ltä ja rakennusvirastosta

Pekka Isoniemi, Ville Alatyppö

ja allekirjoittanut.

Tiiviissä kokouksessa käytiin

läpi kaikkien osapuolten kokemukset

kahdesta edellisestä,

runsaslumisesta talvesta. Lopuksi

päätettiin jatkaa näitä tapaamisia

siten, että 2012 talvella ryhmä

kokoontuu Oslossa ja syksyllä

Helsingissä.

Vuoden 2012 ensimmäinen

kokous on siis Oslossa keskellä

talvea, jolloin näemme paikan

päällä, miten siellä talvisin toimitaan.

Oslossa on otettu käyttöön

uusi kelluva lumensulatuslaite,

jonka toimivuutta ja käyttöä

päästään todistamaan. Helsingin

kokous on syksyllä, koska silloin

on edellisen talven hyvät ja huonot

puolet keritty käymään läpi,

ja niistä voidaan kertoa ja keskustella.

Näiden tapaamisten jälkeen

Ensimmäiset suomalaiset IMESA:n avajaisissa, missä IFME:n ja

SKTY:n puheenjohtaja Jorma Vaskelainen sai kunnian avata maanosan

kongressin paikallisen yhdistyksen presidentin Jannie Pietersenin

kanssa. Danne promosi avajaisissa ensi kesänä Helsingissä pidettävää

maailmanlaajuista kongressia.

arvioidaan uudelleen tarvetta näiden

kokousten pitämiseen jatkossa.

IFME:n hallituksen kokous

SKTY järjesti opintomatkan Etelä-

Afrikkaan lokakuun lopulla sikäläisen

yhdistyksen 75-vuotisjuhlakongressiin.

Kongressi pidettiin Johannesburgissa.

Sen yhteydessä IFME:n

hallitus piti vuoden toisen kokouksensa.

Hallituksen kokouksessa esiteltiin

IFME:n uudet verkkosivut. Uuden-Seelannin

toiminnanjohtaja

Ross Vincent oli tehnyt hyvää työtä.

Sivuja ”täytetään” parasta aikaa,

ja niitä voi jokainen käydä katsomassa

osoitteesta www.ifmeworld.

info. Sivuilla on kerrottu lyhyesti kaikista

mukana olevista maista. Sieltä

on linkit jäsenjärjestöjen sivustoille

ja tietenkin tietoa myös IFME 2012

maailmankongressista.

IFME 2012 oli tiiviisti mukana

keskusteluissa. Muu hallitus toivoi

kovasti, että Finlandia-talolla olisi

kolme rinnakkaista ohjelmaa suunnitellun

kahden sijasta. Asia järjestettiin

tekstiviestein kokouksemme

aikana, ja nyt meillä on siis kolme

rinnakkaista ohjelmaa Helsingissä

ensi vuoden kongressissa.

Kokoukseen saapui myös edustaja,

joka kertoi Meksikon halukkuudesta

tulla mukaan IFME-yhteistyöhön.

Liittyminen tapahtunee ensi

vuoden aikana, joten ”ifmeworld”

-joukkomme sen kun lisääntyy.

Ville Alatyppö

USA:n ja Kanadan yhdistys (AP-

WA) kertoi kokouksessa odotetun

viestin, että mielellään ryhtyvät Helsingin-päivien

jälkeen varapuheenjohtajiksi

ja tämän seurauksena

myös vuoden 2015 päivien jälkeen

puheenjohtajiksi sekä ottavat järjestelyvastuun

vuoden 2018 IFME maailmankongressin

järjestämiseksi.

IFME:n laajentumiseen liittyy sekin,

kun puhuttiin hallituksen vuoden

2013 kokoontumispaikoista.

Minulle annettiin valtuudet keskustella

Islannin kanssa, jotta saisimme

kyseisen vuoden toisen kokouksen

järjestymään sinne – ja mahdollisesti

sitä kautta saada houkutelluksi heidätkin

mukaan yhteenliittymäämme.

Kotiuduttuani järjestin asiat Islannin

SATS-yhdistyksen kanssa niin,

että syksyllä 2013 IFME-hallituksen

kokous on Reykjavikissa.

Seuraava hallituksen kokous onkin

sitten Vaskelaisen Jorman kotikonnuilla

Lahdessa. Samalla kokous

on Jorman viimeinen presidenttinä,

ennen kuin Uusi-Seelanti

ottaa puheenjohtajuuden vastaan.

Jorma toki jatkaa seuraavat kolme

vuotta hallituksen toisena varapuheenjohtajana.

Helsingin IFME 2012

Valmistelut kongressin tiimoilta jatkuvat

ja kiihtyvät. Tätä kirjoittaessa kaikki

esitelmäehdotukset ovat tulleet perille.

Yhteensä niitä tuli hieman yli 150

– aivan kiitettävästi siis. Esitelmiä tulee

olemaan noin 50, joten vain noin joka

kolmas hyväksytään mukaan. Va-

esitelmäehdotusta 35 eri maasta.

Suomalaisia ehdotelmia tuli määräaikaan

mennessä 30, australialaisia

11 ja brittiläisiä 10. Brasilialaiset,

ruotsalaiset, italialaiset ja tanskalaiset

lähettivät kukin 7 ehdotelmaa.

Eksoottisimmat maat esitelmälistoilla

lienevät Nepal ja Kolumbia.

Järjestelytoimikunnat alkoivat

marraskuussa arvioida esitelmien sisältöä

ja pohtia seminaarin ohjelmakokonaisuuksia.

Todennäköistä on,

että ohjelmarunkoon muodostetaan

useita rinnakkaisluentoja. Näin saadaan

seminaariin ohjelmoitua mahdollisimman

monta esitelmää ja aihekokonaisuutta.

Ensimmäinen ehdotus

ohjelmarungoksi saadaan valmiiksi

vielä tämän vuoden puolella.

Seminaarivalmistelua voi seurata

osoitteessa www.ifme2012.com.

Nettisivuja pyritään uudistamaan ja

ajantasaistamaan jatkuvasti kesäkuun

alkuun eli seminaarin alkuun

asti. Seminaariohjelmasta tulee mielenkiintoinen

jo pelkästään siksi, että

siihen sisältyvät vierailut sekä Tallinnassa

että Tukholmassa.

Hallitus kokoontui

Valon kaupungissa

Yhdistyksemme oma hallitus kokoontui

marraskuun puolivälissä

vuoden viimeiseen kokoukseensa

Valon kaupunkiin Jyväskylään. Kokouksessa

puitiin menneen vuoden

asioita ja hyvästeltiin erovuorossa olleet

hallitusjäsenet (Jyväskylän Leila

Strömberg ja Tampereen Milko

Tietäväinen). Uusina hallitusjäseninä

vuodenvaihteessa remmiin astuvat

Oulun Jere Klami ja Sito Finland

Oy:n Päivi Ahlroos.

Kokouksen yhteydessä isäntäkaupunki

järjesti täyslaidallisen ajankohtaispaketin

Jyväskylän paikallisista rakennuskohteista.

Kaupungin ennustetaan

kasvavan tuhannen asunnon

vuosivauhdilla. Esiteltävinä kohteina

olivat muun muassa Lutakon ja Kankaan

alueet sekä Äijälänranta, joka

on vuoden 2014 asuntomessualue.

Asuntomessualue tulee varmasti esille

myös tämän lehden lukijoille, kun

Kuntatekniikan päivät pidetään Jyväskylässä

keväällä 2013.

Hallituksen kokouksessa käsiteltiin

jälleen myös uudet kahdeksan

jäsenhakemusta. Uusiksi jäseniksi

hyväksyttiin Maria von Knorring

ja insinööri Marko Jylhänlehto

Helsingistä, diplomi-insinöörit Maija

Härmä ja Johanna Määttälä

sekä insinööri Jussi Räty Espoosta,

arkkitehti Ilkka Rekonen Vantaalta

ja diplomi-insinööri Tapio Siirto Turusta.

Yhteisöjäseneksi hyväksyttiin

NCC Roads Oy.

Jäsenmäärämme on vielä hiukan

alle tavoitteellisen yhdeksänsadan,

mutta 859 henkilöjäsenen ja 18 yhteisöjäsenen

määrä on jo niin lähel-

26 Kuntatekniikka 8/2011


Viehättävä 34 000 asukkaan

kaupunki

Jyllanti eli Juutinmaa on maastonmuodoiltaan

alavaa ja valtameren

merenpinnan vaihteluille altista. Länsi-Jyllannin

pääelinkeino on maatalous

ja kaupunkeja ja kyliä ympäröi

laajat peltoaukeat. Holstebro on

noin 34 000 asukkaan viehättävä

kaupunki, jonka keskellä virtaavan

joen vedenpinta vaihtelee vuoroveden

mukaan. Keskustassa näihin

kanavarakennelmiin on tehty tyylikkäät

vedenpinnan vaihtelun huomioon

ottavat luiskat.

Meren vaikutus tuntuu muutenkin;

sateet alkavat ja loppuvat äkisti.

Keskusta on viihtyisä, pienimittakaalitsijaryhmä

hioo englannin kielen

taitojaan vielä viikon verran (kun

luetaan ehdotukset läpi). Sen jälkeen

ilmoitetaan ehdotuksen lähettäneille,

läpäisivätkö he tarkan

seulamme vai ei.

Kongressiin liittyy sekin, että

WDC-ohjelman julkistamistilaisuudessa

Helsingissä 7.11. oli mukana

”2012 IFME WORLD CONG-

RESS”. Tässäkin seula oli tiukka

– vain joka kolmas lähetetyistä

ehdotuksista hyväksyttiin, ja me

olimme näiden hyväksyttyjen joukossa.

Hyvä me!

Opintomatkat 2012

Keväällä on tarkoitus järjestää

opintomatka Lontooseen. Matka

järjestettäisiin yhteistyössä SITO:n

kanssa. Matkalla tutustuttaisiin

”Cross Railiin”, joka pitää sisällään

kymmenen uuden aseman

rakentamisen. Matka keskittyisi

siis projektinhallintaan ja osaamiseen

sekä tiedottamiseen ja tiedonhallintaan.

Loppukesästä olen järjestämässä

opintomatkaa APWA:n

seuraavaan vuosikokoukseen

Anaheimiin, Kaliforniaan. Syksyllä

suunnitelmissa on hulevesiaiheinen

matka Pohjois-Saksaan Bremenin,

Hannoverin suuntaan.

Kaikista näistä tulee lisätietoa

ensi vuoden alkupuolella.

● Danne Långström

toiminnanjohtaja

lä, että kesän IFME-päiville tavoite

saadaan toivottavasti toteutettua.

Seuraavat hallituksen kokoukset

ovat tammikuussa ja maaliskuussa

ennen kesäkuun IFME-päivien yhteydessä

pidettävää kolmatta kokousta.

Tähän mennessä hallituksen ja

muun jäsenistön tehtäväksi jää rekrytoida

pari-kolmekymmentä uutta

jäsentä. Joten, eiköhän oteta asia

yhteiseksi projektiksemme ja todeta

yhteen ääneen (obamamaiseen tapaan):

”We can do it”.

Yhdeksännettäsadatta

jäsentä odotellen,

● Jyrki Vättö

kokousmestari

Holstebron kaupungin halki virtaa Storåen-joki. Vasemmalla on Holstebron musiikkiteatteri, jossa

Tanskan kuntatekniikan yhdistyksen päivät pidettiin.

Tanskan yhdistyksen päivät Juutinraumalla

Tanskan kuntatekniikan yhdistyksen

päivät KTC Årsmöde 2011 järjestettiin

22.–23.9. Länsi-Jyllannissa

Holstebrossa. Päivien teema oli innovatiivisuus

ja luovuus kuntatasolla.

Jo pelkkä aiheen valinta osoitti, että

tanskalaisilla on halu kehittyä ja kehittää

kunta-alan toimintamalleja.

Päivien virallinen pitopaikka oli

Holstebron musiikkiteatteri Storåenjoen

varrella. Innovatiivisuudesta kertoi

se, että päivien alkajaisiksi osallistujat

siirtyivät auditorion penkeistä

näyttämölle asetettujen pöytien ääreen

työryhmiin. Sen jälkeen balettikoulun

esitykset ja sirkusaiheiset ohjelmanumerot

loivat tapahtumalle

iloisen tunnelman, jossa alustuksien

jälkeen uusille ideoille oli luotu otollinen

maaperä. Kokous jatkui mutta

meille pohjoismaisille vieraille oli järjestetty

muuta ohjelmaa. Hyvä niin,

sillä tanskankielen taito olisikin ollut

kovalla koetuksella…

vainen ja elävä. Se on onnistunut toteutus

kaupunkikulttuuria, jonka ytimenä

on kävelykeskusta. Kävelykatuosuus

kadunvarsiputiikkeineen ja

julkisine palveluineen on laaja. Kaikesta

näkyi, että kaupunki on tarkoitettu

sen asukkaille elettäväksi ja

koettavaksi. Myös kulttuuri on tuotu

osaksi kaupunkia: viimeistelty katuympäristö

valaistuksineen ja taideteoksineen

on sen olennainen osa.

Ihailtavaa.

Tuulimyllyjen maa

Pohjoismaiset vieraat retkeilivät

maaseudulla ja valtameren rannalla

kalastajakylässä Torsmindessä, jota

parhaillaan kehitetään kalasatamana

ja matkailukohteena. Näimme

tuulimyllyjä, kyliä ja merta.

Erikoisin tuulimylly lienee Tvindmill,

joka on rakennettu jo 1975 ja

ollut toiminnassa siitä saakka. Tämä

jyllantilaisten ylpeys on 54 metriä

korkea. Se rakennettiin talkoilla

kansainvälisen koulun opettajien,

opiskelijoiden ja kyläläisten avustamana

ja vastauksena 70-luvun energiakriisiin.

Mylly on jauhanut valmistumisensa

jälkeen 17 202 995 kWh

ja on säästänyt ympäristön hiilidioksiidipäästöjä

14 726 tonnia. Se saikin

vuonna 2008 European Solar

-palkinnon.

Mihin Tanskan päivillä päädyttiin

– se alkaa hahmottua myöhemmin

kuten muutkin uudet ajatukset. Pohjoismaista

yhteistyötä se ainakin lujitti.

Pohjoismaiset vieraat eli Islantia

edustaneet Edda Sjofn Smáradóttir

ja Erlundur Árni Hjálmarsson,

Norjan Anne Karèn Birkeland ja

Suomen Leila Strömberg viihtyivät

erinomaisesti. Kiitos siitä kuuluu

tanskalaisille Anders Thanningille

ja Ane Marie Clausenille.

Päivät olivat mielenkiintoinen sekoitus

pohjoismaista kulttuuria yhdistettynä

tanskalaisten hyvään tilannetajuun

niin epävirallisen kuin

virallisenkin ohjelman puitteissa.

● Leila Strömberg

Kulttuurikävelyllä Islannin Edda Sjofn Smáradóttir ja Erlundur Árni

Hjálmarsson, Norjan Anne Karèn Birkeland, Tanskan Anders Thanning

ja Holstebron kaupungin arkkitehti Vibeke Holmbo.

Leila Strömberg Leila Strömberg

Kuntatekniikka 8/2011

27


SKTY:n opintomatkalla Etelä-Afrikassa

Muistoja Kapkaupungista

Pöytävuori ja pöytäliina (=vuoren päällä olevat pilvet).

Danne Långström

SKTY:n opintomatkalaiset Afrikan lounaisimmassa kolkassa.

South African Airwaysin lento kuumasta

Johannesburgista lämpimään

Kapkaupunkiin mukanaan ryhmä

SKTY:n opintomatkalaisia kesti pari

tuntia. Kapkaupunki lepäsi Pöytävuoren

kainalossa lokakuisen perjantai-illan

hämärtyessä yöksi. Majoituimme

Southern Sun hotelliin lähellä

Waterfontia, jonne suuntasimme

iltapalalle. Ihailimme illan lämmössä

ranta-alueen vilkasta ja värikästä

elämää.

Kohteena Nelson Mandelan

vankilasaari

Viikonloppu valkeni aurinkoisena ja

käytimme hotellin tarjoamaa bussikuljetusta

satamaan. Laiva Robben

Islandille lähti Waterfrontilta, joka on

edelleen myös toimiva satama.

Entinen Etelä-Afrikan presidentti

ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja

Nelson Mandela vietti apartheidin

kaudella lähes 30 vuotta elämästään

vankeudessa tällä 3,3 km pitkällä

ja 1,9 km leveällä saarella. Matkaa

Kapkaupunkiin on seitsemisen kilometriä.

Saari kuuluu nykyisin Unescon

maailmanperintökohteisiin.

Tutustuimme nykyisin vankilamuseoina

toimiviin rakennuksiin entisen

vangin opastuksella. Mielenkiintoinen

ja avartava kokemus.

Hyväntoivonniemi ja

Pöytävuori

Seuraavaksi oli vuorossa ekskursio

kohti Hyväntoivonniemeä ja yli

tuhannen metrin korkeuteen kohoavaa

Pöytävuorta, joka on virallisesti

nimetty maailman seitsemänneksi

ihmeeksi.

Matkan pitkin rannikkoa oli inspiroiva

ja maisemat Atlantille kauniit.

Strutseja, pingviinejä ja proteoja

– Etelä-Afrikan kansalliskukka –

matkan varrella. Kiipesimme Hyväntoivonniemen

majakalle, josta avautui

huikaiseva näky kohti Etelämannerta.

Tosin emme me sitä nähneet.

Sen voi vain aistia. Varsinkin, kun liikenne

oli vasemmanpuoleista ja aurinko

paistoi väärästä suunnasta!

Esittelyssä mittavia liikenneja

rakennushankkeita

Olimme IMESA:n (Institute of Municipal

Engineering of Southern Africa)

virallisina vieraina. Kapkaupungin

teknisen toimen isännät, tekninen

johtaja Mike Marsden ja kaupungininsinööri

Johan de Beer toivottivat

meidät tervetulleiksi kaupungintalolle,

jossa meille esiteltiin

Kapkaupungin mittavia liikenne- ja

rakennushankkeita. Näitä olivat mm.

Cape Town Soccer Stadium for 2010

Isäntämme, tekninen johtaja

Mike Marsden ja kaupungininsinööri

Johan de Beer.

World Cup, Granger Bay Boulevard,

Integrated Rapid Transport, Koeberg

Interchange ja Hospital Bend.

Teimme bussimatkan ensimmäisellä

julkisella linja-autoreitillä. Bussiasemat

olivat hyvin suunniteltuja ja

toimivia. Julkinen liikenne sen sijaan

on vielä lapsenkengissä. Elintason

nousun myötä kansalaiset hankkivat

yleensä ensimmäiseksi oman auton,

jonka vuoksi tie-, silta- ja muita liikennejärjestelyjä

on ollut pakko tehdä.

Investoinnit ovat olleet suuret.

Kapkaupungin

jalkapallostadion

Atlantin läheisyyteen rakennettiin

Cape Town Stadium 2010 FIFAn jalkapallon

maailmanmestaruuskisoja

varten. Sen toteutti eteläafrikka-

Danne Långström

lainen rakennusurakoitsija Murray &

Roberts. Stadionille mahtuu 64 100

katsojaa. Rakennus oli ilmava, virtaviivainen

ja myös sisätiloiltaan tyylikäs

ja korkeatasoinen. Rakennuskustannukset

kohosivat 415 miljoonaan

euroon eli lähes kaksinkertaistuivat

alkuperäisestä kustannusarviosta.

Rakennusmateriaalit tulivat

ympäri maailmaa.

Rakennustyömaan alta purettiin

osittain 18 000 katsojan Green Point

Stadium, jonka jäljellejääneitä runkoja

tullaan hyödyntämään uuden

urheilukeskuksen rakentamisessa.

Rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa

2007, ja tämä valtava ja teknisesti

haastava projekti valmistui 33 kuukaudessa.

Rakennuksen arkkitehtisuunnittelijoina

toimi työyhteenliittymä

GMP Architects Saksasta ja paikalliset

yritykset Louis Karol ja kumppanit

sekä Point Architects.

Päivän päätteeksi nautimme aurinkoisessa

säässä uuden kaupunkipuiston

kauneudesta ja rauhasta.

Urban Park – ensimmäinen yleinen

ja avoin, rakennettu puisto, stadionin

ympäristössä on laaja ja monipuolisesti

varustettu vihreä keidas.

Puiston pinta-ala on 60 hehtaaria.

Vierailumme aikana Kapkaupun-

Vanhat katupojat

koolla 400. kerran

HKR:n vanhojen katupoikien

400. kokous pidettiin 11.5.2011

klo 16 Ravintola Elitessä, jolla on pisin

perinne kokousten pitopaikkana.

Alkuseurustelun jälkeen Kaarlo

Kettunen (227 kokouskertaa)

toivotti 16 vanhaa katupoikaa tervetulleiksi

kuohuviinilasillisen kera

viettämään juhlakokousta.

Aimo Oksanen (204 kokouskertaa)

toteaa vanhassa katupoikamatrikkelissa,

että vanhojen katupoikien

yhtymän perustava kokous

pidettiin 23.9.1969 Ravintola Vanhassa

Kaartissa. Yhtymän tarkoituksena

on ylläpitää veljellistä yhteiseloa

ja ystävällisiä suhteita Helsingin

kaupungin rakennusviraston

katuosastolla palveluksessa olevien

ja olleiden insinöörien kesken. Sittemmin

katupoikien joukkoa on

laajennettu koskemaan myös joitakin

muita katusuunnittelun ja katurakentamisen

asiantuntijoita. Yhtymän

kokous kutsuu jäseneksi asianomaisen

sinä vuonna, jolloin hän

täyttää 50 vuotta. Vanhat katupojat

kokoontuvat päivälliselle snapsien

kera kerran kuukaudessa, paitsi

kesäkuukausina, jossakin Helsingin

ravintolassa klo 16 alkaen. Kokouskutsun

saajia on tällä hetkellä 35.

Juhlakokous jatkui perinteisissä

ruokakulttuurin merkeissä. Kokouksessa

muisteltiin aikaisempia tapaamisia

mukavan puheensorinan

kera. Jokaisesta kokouksesta on pidetty

pöytäkirjaa, johon on kirjattu

kokouksen tapahtumia sekä osanottajat.

Kokouksiin osallistuu nykyään

vaihtelevasti hieman alle parikymmentä

vanhaa katupoikaa.

400 kokouksen ajalta on kertynyt

jo melkoinen määrä tarinoita vanhojen

katupoikien perustamisesta

syksystä 1969 lähtien.

● Heikki Somervuo

vanhojen katupoikien sihteeri

(77 kokouskertaa)

28 Kuntatekniikka 8/2011


Ville Alatyppö

ki valittiin maailman designpääkaupungiksi

2014. Kapkaupungissa

käyneenä en ihmettele

valintaa ollenkaan.

Pumppuvoimala

luonnonsuojelualueella

Hieman erikoisempi tutustumiskohde

oli sähkönkäytön tasaamiseen

rakennettu pumppuvoimalaitos,

Palmiet River

Pumped-Storage Scheme. Pääosa

Etelä-Afrikan käyttämästä

sähköstä tuotetaan hiilivoimaloilla,

ja lisäksi käytössä on

yksi atomivoimalaitos. Vesivoimaa

on käytettävissä hyvin vähän,

ja ongelmana on sähkönkäytön

vaihtelujen tasaaminen.

Siihen tarkoitukseen on rakennettu

pumppuvoimalaitoksia.

Kun energiantarve on suurta,

yläaltaasta valutetaan vettä

turbiinien kautta ala-altaaseen

ja tuotettava sähkö syötetään

sähköverkostoon. Vähäisemmän

energiantarpeen aikaan,

viikonloppuisin ja öisin,

sama vesi pumpataan takaisin

yläaltaaseen ja siihen tarvittava

energia otetaan sähköverkostosta.

Sama koneisto toimii sekä

turbiinina ja generaattorina että

sähkömoottorina ja pumppuna.

Laitoksen kokonaishyötysuhde

on 78 prosenttia. Laitos sijaitsee

suojelualueella. Siksi ympäristöasioihin

on kiinnitetty erityistä

huomiota.

Viinitilojen vetovoimaa

Vierailumme huipennukseksi

saimme vierailla Stellenboschin

viinialueella ja tutustua

sen tuottamiin viineihin. Viinitilojen

ympäristössä oli tiiviitä,

mutta viehättäviä pientaloalueita,

joiden rakentaminen

oli mahdollista, kun viinitilojen

omistajat olivat myyneet tontteja

niitä haluaville. Ei ihme, että

useat eurooppalaiset eläkeläiset

tulevat puoleksi vuodeksi

Etelä-Afrikkaan nauttimaan

kauniista luonnosta, halvoista

hinnoista ja uskomattomasta

ympäristöstä.

Keskiviikkona 3.11. olimme

takaisin kotimaassa 23 tunnin

matkustamisen jälkeen – mutta

aivan upeiden elämysten ja

kokemusten rikastuttamina.

● Eija Muttonen-Mattila

rakennustarkastaja, Tampere

Samnordiskt projekt

Ted Ell från SK-TF och Stockholm

stad kontaktade mej samt

Arne Sörlie från Oslo i början

av sommaren, och undrade om

vi var intresserade av att ha ett

gemensamt möte huvudstäderna

sinsemellan angående vinter

och gatuunderhåll, och så att

både väghållare samt representanter

från kollektivtrafiken skulle

vara närvarande.

Alla parter tyckte att iden var

bra, och så träffades vi i Stockholm

i medlet av november. På

mötet gick man då igenom de

två senaste (snörika) vintrarna ur

alla parters synhåll, och i slutet

av mötet kom vi överens om att

fortsätta med dessa möten, som

så, att: I nästa vinter träffas vi i

Oslo – mitt i vintern, så att vi ser

”här och nu”, hur man går tillväga

i Oslo. Oslo har också en

relativt ny flytande snösmältnings

anläggning ute i fjorden,

som alla ville bekanta sej med.

På hösten hålls sen följande

möte, och denna gång i Helsingfors.

Den tiden är snön ett minne

blott, men man har haft tid

att fundera och planera på vad

som gick bra – och vad som inte

gick, och då jämföra erfarenheterna

samt planera för framtiden.

Efter Helsingforsmötet funderar

vi om, om vi även i fortsättningen

skall ha dylika möten

och hurudana de i så fall skall

vara.

IFME-styrelsens möte 2/11

Styrelsemötet hölls i samband

med den sydafrikanska föreningens

75-årsjubileumskongress

och gick av stapeln i Johannesburg.

FKTF hade ordnat en studieresa

till kongressen med besök

hos både Johannesburgs

samt Kapstadens tekniska sektorer.

På resan deltog inalles 8

personer från Finland, och alla

var mycket nöjda med vad de

såg och hörde.

På styrelsemötet presenterades

(äntligen) IFME:s nya hemsidor.

Hemsidorna finns att se på

vid www.ifmeworld.info, och på

dem kan du hitta linkar till alla

medlemsnationerna/föreningarna,

samt naturligtvis till världskonferensen

i Helsingfors (+ Tallinn

och Stockholm).

IFME 2012 var också på tapeten.

En del av styrelsen körde

hårt på, att vi skulle utöka antalet

streamer på Helsingfors-kongressen

från två till ter, och med litet

mejlande samt efter några SMS,

så var det fixat – och nu har vi då

tre av dem.

USA och Kanada (APWA) kom

med sitt väntade beslut om att

vara villiga att anordna år 2018

världskongressen ”over there”,

vilket innebär att de kommer att

vara förbundna till alliansen i 10

år fram utöver.

Nästa styrelsemöte kommer

då att vara i Jorma Vaskelainen

hemstad Lahtis, det andra på Nya

Zealand och år 2013 i USA och på

Island.

IFME 2012 i Helsingfors

Deadlinen för abstrakten för

kongressen är förbi. Vi fick in över

150 abstrakt, och håller på som

bäst att lusläsa dem, för att fiska

fram de ca 50 bästa – som då

kommer att hålla sina föredrag i

Helsingfors. Det arbetet skall vara

gjort inom två veckor, så det är en

hel del engelska läsande de kommande

dagarna. Efter det så anmäler

vi då till de som sänt in sina

abstrakt om de får vara med

eller ej.

Apropå IFME 2012 kan man

ju också nämna, att World Design

Capital, Helsinki 2012 (WDC) kom

i början av november ut med sitt

officiella program, och med i programmet

finns också IFME 2012-

kongressen. Även här blev bara

en tredjedel av alla ansökningarna

godtagana, och vår kongress

alltså som en av dem!

Smakfulla Lussekatter!

● Danne Långström

verksamhetsledare

Sankta Lucia,

ljusklara hägring…

Jag har den stora äran, att presentera

FKTF:s första officiella Lucia,

Daniela Ida Sofia Silvennoinen

från Tammerfors. Daniela fyller 7 år

10.12, och eftersom tidningen kommer

ut tre dagar senare – på Luciadagen

den 13.12, så tyckte jag ju

att det kunde vara en god ide med

att introducera vår första Fröken

Lucia. Temat för detta nummer är

dessutom energi och lyse, så det

kunde ju inte passa bättre.

● Danne Långström

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/Ordförande

Jorma Vaskelainen

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka

PL 126, 15141 Lahti

puh. 03 814 2425, 050 63892

jorma.vaskelainen@lahti.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Hannu Virtasalo

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 310 38806, 050 5591419

hannu.virtasalo@hel.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Heikki Lonka

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Malminkaari 21, 00700 Helsinki

puh. 050 3504297

heikki.lonka@granlund.fi

Muut jäsenet

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,

kaavoitus

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. 014 625 5055, 040 7718867

leila.stromberg@jkl.fi

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

puh. 040 5068600

milko.tietavainen@tampere.fi

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,

yhdyskuntatekniikka

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. 014 266 5137, 050 5901032

tuula.smolander@jkl.fi

Antti Korte, Raision kaupunki,

tekninen keskus

PL 100, 21201 Raisio

puh. 02 434 3409, 044 7971252

antti.korte@raisio.fi

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,

rakennusvalvonta

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

puh. 09 8392 4438, 050 5592082

pekka.virkamaki@vantaa.fi

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,

Tekniikka ja ympäristö

PL 21, 05801 Hyvinkää

puh. 019 459 4601, 040 5419576

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi

Marko Silvennoinen

Kuntatekniikka 8/2011

29


www.ukty.fi

Onko käyttäjä unohtunut

uimahallien ja kylpylöiden

suunnittelussa

Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

■ Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä noin

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan

työnsä tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä

yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.fi

s-posti: ukty@ukty.fi

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Tapio Ala-Peijari

s-posti:

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi

puh. 040 829 0068

Ollaanko uimahallien ja kylpylöiden suunnittelussa

unohtamassa perimmäinen tarkoitus, nimittäin

käyttäjien palveleminen. Tämä on tullut

mieleeni, koska olen huomannut, että monessa

paikassa saunan lauteet ovat kaakelipintaisia, jopa

seinätkin. Kysyessäni syytä näihin ratkaisuihin,

olen saanut vastaukseksi, että siivoojat ja huolto

vaativat. Jo on aikoihin eletty.

Minun tietääkseni hallit ja kylpylät tehdään

asiakkaita ja heidän viihtymistään varten eikä siivoojia

ja huoltoa varten. On tärkeää, että suunnittelijat

kehittelisivät sellaisia ratkaisuja, että ne

ovat miellyttäviä käyttää ja voidaan hyvin hoitaa.

Klinkkeripintaisten lauteiden epäkohtia

Otan tässä muutamia esimerkkejä klinkkeripintaisista

lauteista ja niiden epäkohdista. Huonojalkaisen

käyttäjän on erittäin vaikeaa ja turvatonta,

jopa mahdotonta liikkua askelmilla, joiden

pinnat ovat liukkaita. Loukkaantumisvaara

on erittäin suuri. Jos saunassa on löylyä (niin kuin

saunassa pitäisi olla), polttamisvaara on ilmeinen.

Jos taas saunassa ei ole löylyä, ovat lauteet niljakkaita,

liukkaita ja erittäin epämiellyttäviä.

Pyrittäessä jäähdyttämään lauteita tullaan kiukaitten

suureen energiantarpeeseen, mikä on

normaalistikin melkoinen. Energian optimointi

kaikissa paikoissa on yhteiskunnan tärkeimpiä

tehtäviä tänä päivänä – ei vähiten uimahalleissa

ja kylpylöissä, jotka ovat tunnetusti paljon energiaa

kuluttavia laitoksia. Olisi hyvä, jos näistä asioista

viriäisi keskustelua.

On selvää, että uimahallien ja kylpylöiden

saunat ovat kovan rasituksen kohteina, koska ne

ovat lämpiminä normaalisti yli puoli vuorokautta.

Poikkeuksena ovat ns. höyrysaunat, joissa laatoitus

on luonnollinen ratkaisu.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa

Uimahallien ja kylpylöiden rakennusoppaassakin

sanotaan luvussa 6.2.3 sivulla 48 lauteista

seuraavasti: ”Käytettävä puupintaisia lauteita, ei

suositella laatoitettuja lauteita.” Edellä mainittu

teksti olisi suunnittelijoiden ja rakennuttajien hyvä

painaa mieleen.

Antoisa matka Saksaan

Yhdistyksemme teki mielenkiintoisen opinto- ja

messumatkan lokakuun lopulla Berliiniin, Kasseliin

ja Kölniin. Matka oli kaikin puolin hyvin mielenkiintoinen

ja avartava. Palaute matkasta on

ollut pelkästään positiivista.

Matkakertomus tulee piakkoin yhdistyksemme

kotisivuille www.ukty.fi kaikkien luettavaksi, joten

siitä ei sen enempää.

Vuoden 2012 valtakunnalliset uimahalli- ja

kylpyläpäiväthän ovat 7.–9.2.2011. Ilmoittautuminen

on jo hyvässä vauhdissa. Näyttää siltä, että

joudumme lopussa myymään ei-oota, koska

paikat tuntuvat menevän hyvin kaupaksi. Jos

aiot lähteä mukaan, ilmoittaudu välittömästi,

ettet jää rannalle.

Uimahalli- ja kylpylärekisteri on nyt valmis

Tämäkin vuosi on vähissä tätä luettaessa. Yhdistyksemme

toiminnan tärkein suuri rypistys on

ollut uimahalli- ja kylpylärekisterin kerääminen

opetus- ja kulttuuriministeriölle. Rekisteri on kuitenkin

nyt saatu valmiiksi.

Vuoden kohokohtia olivat myös valtakunnalliset

uimahalli- ja kylpyläpäivät helmikuussa. Kun

ottaa huomioon, että kaikki on tehty vapaaehtoisvoimin

ilman palkkaa, ei voi muuta kuin lausua

kaikille mukana olleille – ketään erikseen

mainitsematta – parhaat kiitokset.

Näin vuoden lopussa haluan lisäksi kiittää

kaikkia yhteistyökumppaneita siitä saumattomasta

ja miellyttävästä yhteistyöstä, joka on välillämme

ollut. Samalla haluan toivottaa kaikille osapuolille

oikein rauhaisaa joulunalusaikaa ja menestystä

vuodelle 2012!

Jouluterveisin,

● Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

30 Kuntatekniikka 8/2011


Varkaudesta rahakaupunki,

vapaakaupunki, harmaa kaupunki

vai satamakaupunki

KUTISTUVALLA

KAUPUNGILLA ON

VAIHTOEHTOJA

Varkauden historia suomalaisen paperiteollisuuden

mallikaupunkina näkyy

kaupunkirakenteen kerroksissa.

32 Kuntatekniikka 8/2011


YHDYSKUNTA

Hallittu pienentyminen ja

kansalaisyhteyskunnan sitominen

mukaan kunnan

rakennemuutokseen ovat

lähtökohtina kutistuvan

teollisuuskaupungin elvyttämisessä.

Esimerkkikaupunkina

on väestökatoa

poteva Varkaus, ja elvytyskeinot

sisältyvät palkittuun

opinnäytetyöhön.

TEKSTI ja KUVAT

Sofia de Vocht, arkkitehti

Valkoisiin suojapukuihin ja -huppuihin

sonnustautuneet työntekijät

kuljeskelevat autioituneen betonilähiön

porrashuoneissa suihkepullojen

ja mittauslaitteiden kanssa. He astuvat

pimennettyihin asuntoihin, jotka

ovat täynnä hyllyillä kasvavia siitakeja

herkkusieniä. Työntekijät keräävät

sienet talteen, kuljettavat ne hissillä

taloyhtiön entiseen pyykkitupaan ja

pakkaavat ne lähetettäviksi myyntiin

ympäri maata.

Kyseessä on itävaltalaisen arkkitehdin

Johannes Touchén ja saksalaisen

anchalaege.de -suunnittelutoimiston

visio siitä, mitä tyhjentyneillä

kerrostaloilla voitaisiin tehdä. Mikä

tahansa vaihtoehtoinen käyttötarkoitus

– vaikkapa siitakesienten kasvatus

– auttaa, kun tyhjillään seisova asuntokanta

lamauttaa kaupungin asuntomarkkinat

ja kerrosalavarantoa on

suunnattava muuhun käyttöön.

Itä-Saksan teollisuuskaupunkien

rivakka tyhjentyminen Saksojen

yhdistymisen jälkeen on pakottanut

suunnittelijat etsimään tämänkaltaisia

luovia ratkaisuja väkiluvun pienenemisestä

johtuvien haittojen torjuntaan.

Myös Suomessa joudutaan

pian pohtimaan, miten kaupungin

kutistumista voidaan hallitusti ohjailla.

Muuttotappio tyhjentää

pikkukaupungit

Suomessa 1960-70-lukujen suuri

maaltamuutto on laajalti tunnettu ja

kommentoitu ilmiö. Harva kuitenkaan

tiedostaa, että 1990-luvun laman

jälkeen uudelleen vilkastunut

maassamuutto on ollut tilastollisesti

lähes yhtä merkittävää. Uusi ilmiö on

pienten entisten teollisuuskaupunkien

väkiluvun kääntyminen laskuun.

Kasvukeskuksiin opintojen ja työpaikkojen

sekä kaupunkikulttuurin ja

VARKAUDEN VAIHTOEHTOJA

RAHAKAUPUNKI

■ Varkaus on historiallinen metsäteollisuuspaikkakunta,

jonka kehitystä on ohjannut metsäteollisuuden

muutos. Varkauden historia suomalaisen paperiteollisuuden

mallikaupunkina on vahva imagotekijä

kaupungille.

Kaupungin keskusta on siirtynyt pikkuhiljaa lähemmäs

tehtaalle perustettua puukeskusta, ja kaupunkia

täydennysrakennetaan tehtaan puukeskuksen

lähistöllä. Tämä onkin tarpeen, sillä väkiluku on

kääntynyt hienoiseen kasvuun.

SATAMAKAUPUNKI

■ Varkaus menettää edelleen vakituisia asukkaitaan,

mutta vapaa-ajanasukkaiden ansiosta väkiluku

tuplaantuu kesäisin. Varkaudesta on kehittynyt

veneilijöiden ja mökkeilijöiden kaupunki, ja rantaalueet

sekä tyhjentynyt tehdas on otettu virkistysja

kulttuurikäyttöön.

Teollisuuskaupungin peitossa ollut saaristokaupunki

on kuorittu esiin. Kaupunki on liittynyt osaksi

Järvi-Suomen matkailuverkostoa. Rannat ja vesialueet

ovat Varkauden kaupungin uusi ydin, ja niitä

hyödynnetään kaikin mahdollisin tavoin.

Kuntatekniikka 8/2011

33


VARKAUDEN VAIHTOEHTOJA

HARMAA KAUPUNKI

■ Varkautta pyritään hallitusti sopeuttamaan yhä pienemmälle ja

iäkkäämmälle väestölle. On päätetty kohdistaa resursseja Taulumäen

pitämiseen yhtenäisenä muiden kaupunginosien kustannuksella.

Elinkeinorakenne on uudistunut maltillisesti: kaupunki on pyrkinyt

saamaan lohkon kaikista mahdollisista kasvusektoreista.

Tehdasalueen yrityspuistossa toimii sekalainen joukko pienteollisuutta.

Ikääntynyt väestö ohjaa kaupungin toimintaa: varakkaista

eläkeläisistä on tullut hyvä bisnes. Varkaus pyrkii houkuttelemaan

iäkästä väestöä mainostamalla edullisia pientaloja eläköityville ikäryhmille.

VAPAAKAUPUNKI

■ Varkaus on kuihtunut kylien verkostoksi, jossa asuu vain muutama

tuhat asukasta. Tyhjien tilojen paljous ja salliva ilmapiiri houkuttelevat

autioituneeseen kaupunkiin vaihtoehtoväkeä. Entisten pääkatujen

yhtenäisyys on kärsinyt pahoin: kadut ovat edelleen liikenteellisiä

yhteyksiä, mutta niiden varret ovat hajanaisia ja purettujen

talojen paikat ammottavat tyhjinä aukkoina.

Eheän kaupunkirakenteen sijaan Varkaus hahmottuu itsellisten

naapurustojen verkostona. Kuntajärjestelmä toimii yhä, mutta kunnan

tulot ovat olemattomat. Kunnan päättäjät kannustavat asukkaita

käyttämään julkisia tiloja kaikin tavoin. Kadut ja torit ovat muokkautuneet

puolijulkisiksi etupihoiksi, joilla viljellään hyötykasveja ja

pelataan pihapelejä. Tyhjiä rakennuksia tarjotaan verkkosivustolla,

tyhjien tilojen tietopankissa, tapahtumien pitopaikoiksi, vuokralle ylläpitokustannuksia

vastaan tai myyntiin halpaan hintaan.

“Kutistuvat kaupungit

voisivat hyötyä

siitä, että tunnustaisivat

väen

suuntaavaan muualle

ja pyrkisivät keskustelemaan

siitä.”

vireän urbaanin ilmapiirin perässä

muuttaneiden jäljiltä jää pikkukaupunkeihin

muuta maata

nopeammin ikääntyvä väestö

ja vajaakäyttöön jäävä infrastruktuuri:

päiväkodit, koulut ja

muut julkiset rakennukset, jotka

nyt joudutaan rakentamaan kasvukuntiin.

Pohtiessani aihetta arkkitehtiopintojeni

lopputyölle, kiinnostuin

suunnittelun mahdollisuuksista

kaupungeissa, joissa

väkiluku pienenee. Hyvä, arkea

parantava suunnittelu ei kuulu

vain kasvukuntien asukkaille.

Hallittu pienentyminen ja kansalaisyhteyskunnan

sitominen

mukaan kunnan rakennemuutokseen

tuntuivat kiinnostavilta

lähtökohdilta pienen suomalaisen

teollisuuskaupungin suunnitteluun.

Varkaus, globaalin

talouden uhri

Tutkimus- ja suunnittelupaikkakunnaksi

valitsin Pohjois-Savon

Varkauden, joka yhden työnantajan

kaupunkina tuntui hyvältä

esimerkiltä globaalin talouden

riepottelemasta paikkakunnasta.

Aiheessa kiehtoi etenkin se,

miten globaalin makrotalouden

muutokset näkyvät paikkakunnalla

– esimerkiksi ankea tyhjentynyt

liiketila Varkauden kerran

niin vilkkaalla pääkadulla.

Kutistuvissa kaupungeissa on

käytettävä kasvupaikoista poikkeavaa

suunnitteluvalikoimaa –

kuten kaupungin kokonaisrakenteen

muuttamista – vastaamaan

pienempää väkimäärää. Maisemasuunnittelun

painoarvo korostuu,

ja kaupunkilaisten osallistuminen

muutoksen suunnitteluun

ja toteutukseen on erityisen

tärkeää.

Uusi kaupunkirakenne

vähenevälle väelle

Kutistuvan kaupungin kaavoituksessa

vaaditaan kasvukunnasta

poikkeava suunnittelutapa. Olennaista

on se, mitä kaupungissa jo

on ja miten sitä voidaan muuttaa

palvelemaan paremmin pienempää

väkimäärää ja mahdollisesti

rakennemuutoksen myötä

syntyviä uusia elinkeinoja. Uudelleenkäyttö

ja korjaaminen sekä

kaupungin kokonaisrakenteen

ja kaupunginosien uudistaminen

purkamalla painottuvat.

Väkilukuaan menettävien

kaupunkien tulisi laatia kokonaissuunnitelma

siitä, miten kaupunkia

voidaan sopeuttaa pienemmälle

väkimäärälle. Mihin väheneviä

resursseja halutaan keskittää

Hyvä rakennemalli voi olla

esimerkiksi keskustaan panostaminen

ja kaupungin ”rönsyjen”

eli useimmiten huonomaineisten

lähiöalueiden purkaminen. Toinen

vaihtoehto on verkostokaupunkimalli,

joka perustuu useaan

pieneen keskusta-alueeseen.

Rakennusten purkamisella voi

olla negatiivisiakin vaikutuksia.

Sen jälkeensä jättämät joutomaat

tulee saada uuteen käyttöön vaikkapa

puistoalueeksi, sillä ne tulevat

todennäköisesti sysäämään tyhjentyvän

asuinalueen yhä syvempään

tyhjentymiskierteeseen.

Asuntojen purkamista voi

välttää esimerkiksi suuntaamalla

tyhjentyviä asuntoja erityisasumisen

tai tuetun asumisen

käyttöön. Toinen tehokas tapa

on pienentää ja madaltaa yksittäisiä

rakennuksia. Elementtitekniikalla

rakennetuista betonira-

34 Kuntatekniikka 8/2011


YHDYSKUNTA

“Kaupunkirakenteen

kokonaisuuden

muuttaminen, panostaminen

maisemaan

ja kansalaisyhteiskunnan

herättäminen

auttavat

ottamaan vastaan

globaalin talouden

iskut.”

kennuksista on suhteellisen helppo

poistaa osia, jolloin rakennuksia

madaltamalla ja asuntoja suurentamalla

voidaan parantaa alueen

statusta samalla, kun kerrosala

vähenee.

Puita rakennusten sijaan

Epävarmassa tilanteessa kaupungin

uudistaminen laajojen aluerakentamishankkeiden

avulla ei

ole mahdollista, vaikka kaupunkisuunnittelun

kannalta siihen olisi

tarvetta. Esimerkiksi teollisuuden

poismuutto kaupungista voi jättää

laajoja maa-alueita tyhjiksi. Väkilukuaan

kasvattavan paikkakunnan

ratkaisu on rakentaa entisille

teollisuusalueille uusia houkuttelevia

kaupunginosia. Mitä pienenevä

paikkakunta voi tehdä

Huokea tapa saada aikaan hyvää

ympäristöä kaupunkilaisille

on turvautua maisema-arkkitehtuuriin.

Kun tyhjää tilaa muutetaan

puistoksi, voidaan entisiä

teollisuuskesantoja pitää käytössä

sillä aikaa, kun ne odottavat tulevaisuuden

muutoksia. Viheralueet

toimivat näin tulevan muutoksen

puskurina. Lisäksi pilaantuneen

maaperän myrkkyjä voidaan

pitkällä aikavälillä puhdistaa

kasvillisuuden avulla. Esimerkiksi

keltaisena kukkivalla sereptansinapilla

on kyky sitoa itseensä

maaperän raskasmetalleja.

Kaupunkilaiset

täyttämään tyhjiä taloja

Kutistuvat kaupungit voisivat

hyötyä siitä, että tunnustaisivat

väen suuntaavaan muualle ja pyrkisivät

keskustelemaan siitä. Tilojen

runsaus ja alhaisempi hintataso

sekä kaikkinainen väljyys

ja vehreys kaupungissa voivat olla

jopa sisäänmuuttoa houkutteleva

tekijä, mutta sen uskottava

markkinointi vaatii myös asian

vaietun puolen tunnustamista.

Tyhjät tontit ja rakennukset tulisi

nähdä ongelman sijaan voimavarana

ja kaupunkilaisille kuuluvana

ylellisyytenä.

Tyhjien julkisten rakennusten

määrän kasvaessa uutta käyttöä

on usein vaikea löytää. Etenkin

poismuuttavan teollisuuden

kerralla tyhjentämät valtavat teollisuusrakennukset

aiheuttavat

päänvaivaa. Kuitenkin myös kutistuvissa

kaupungeissa tulisi vaalia

kulttuurihistoriallisesti arvokasta

rakennuskantaa ja säilyttää

sitä tuleville sukupolville. Kaikki

keinot säilyttää arvokkaita rakennuksia

ja kaupunkitiloja on otettava

käyttöön.

Tilaa tarvitsevia kaupunkilaisia

ja tyhjillään seisovia julkisia

tiloja tulee saattaa yhteen ja jakaa

tiloja kaupunkilaisten käyttöön

vaikka vain tilan ylläpitokustannuksia

vastaan. Vaatimattomastakin

ruohonjuuritason toiminnasta

on iloa. Kirpputorin pitäminen

on hyvä tapa käyttää vanhaa

tehdashallia, jos muuta toimintaa

ei ole näköpiirissä. Hyvä

kunta voi toimia linkkinä omistamansa

tilan ja sitä tarvitsevan

kuntalaisen välillä.

Vaihtoehtoja

epävarmassa tilanteessa

Kaupunkirakenteen kokonaisuuden

muuttaminen, panostaminen

maisemaan ja kansalaisyhteiskunnan

herättäminen auttavat

ottamaan vastaan globaalin

talouden iskut. Niiden avulla

kaupunki voi jatkaa elämäänsä

entistä pienempänä.

Riittääkö pelkkä hallitun pienenemisen

suunnittelu Eikö ole

pessimististä suhtautumista vain

ohjailla kutistumista ja lopulta

pyytää viimeistä poismuuttajaa

sammuttamaan valot Miten

käy kaupunkirakennetta pienentävien

projektien, jos suursijoit-

taja päättääkin investoida paikkakunnalle

ja muuttoliikkeen

suunta kääntyy Voidaanko kasvun

mahdollisuutta täysin sulkea

pois

Kahden rintaman – kasvua

pyydystävän ja kutistumista ohjailevan

– dilemma ohjasi diplomityön

Varkauden suunnitelman

yhden kaupunkisuunnitelman

sijasta neljäksi skenaarioksi.

Kun kaupunkisuunnittelun keskeisiin

reunaehtoihin – demografisiin

ennusteisiin ja elinkeinorakenteen

muutoksiin – liittyy

paljon epävarmuutta, on järkevämpää

haarukoida mahdollisimman

erilaisia tulevaisuudensuuntia

skenaarioiden avulla.

Eri malleista voidaan tarpeen

mukaan poimia tilanteeseen sopivia

suunnitteluratkaisuja, lähti

kehitys viemään kaupunkia mihin

suuntaan tahansa.

VARKAUS

■ Asukkaita 22 634 (lokakuu

2011)

■ Pinta-ala 524,93 km², rantaviivaa

940 km

■ Varkaudesta tuli kaupunki

1962.

■ Varkauden seudulla ei ole

käynnissä kuntaliitosneuvotteluja

Kangaslammin liityttyä Varkauteen

2004.

■ Veroprosentti 20

■ Suurimmat työnantajat, henkilöstön

suuruusluokka suluissa:

Foster Wheeler Energia Oy (300–

399), Stora Enso Oyj (200–249),

Andritz Oy (150–199), Efora

Oy (150–199), Advanced Fiber

Technologies Oy (100–149), Sahala

Works Oy (100–149), Warkaus

Works Oy (100–149)











Suomen Kuntaliitto palkitsi lokakuussa

kirjoittajan diplomityön ”Varkaus

– Neljä tulevaisuutta kutistuvalle kaupungille”

vuoden parhaana kunta-alaa

käsittelevänä opinnäytetyönä.

Sofia de Vochtin diplomityö verkossa:

www.sofiadevocht.net/temp/devocht_

diplomityö.pdf



Kuntatekniikka 8/2011

35


Lahden Talot Oy rakennuttaa Hollolalle palvelutalon

Hollolan kunnanjohtaja

Päivi Rahkonen

ja Lahden Talot Oy:n

toimitusjohtaja Juhani

Jokelainen ovat

tyytyväisiä allekirjoitettuaan

palvelutalon

rakennuttamista

koskevan esisopimuksen

30.6.

Lahden Talot Oy

Uusi avaus kuntayhteistyössä

Lahden Talot Oy rakennuttaa

Hollolan keskustaan

60-paikkaisen

vanhusten palvelutalon.

Ensimmäistä kertaa

kunnan vuokrataloyhtiö

rakennuttaa talon naapurikunnan

alueelle.

Havainnekuva/Vuorelma Arkkitehdit Oy

● Eero Hiltunen

erityisasiantuntija

Suomen Kuntaliitto

Punatiilisen palvelutalon erikoisuutena ovat aurinkokeräimet katolla. Talon on määrä valmistua 2013.

– Kävimme toukokuussa

keskustelemassa asuntoasioista

Hollolan kunnan johdon kanssa.

Vaikka kunnallista päätöksentekoa

usein moititaan hitaaksi,

niin 30.6. allekirjoitimme Hollolan

kunnanjohtaja Päivi Rahkosen

kanssa esisopimuksen palvelutalon

rakennuttamisesta, naurahtaa

Lahden Talojen toimitusjohtaja

Juhani Jokelainen tyytyväisyyttä

äänessään.

Sopimuksen mukaan Lahden

Talot Oy rakennuttaa Hollolan

kunnan keskustaan 60-paikkaisen

Palvelukoti Onnenkoto -nimisen

vanhusten palvelutalon.

Hankkeen tekee erikoiseksi se, että

tämä on tiettävästi ensimmäinen

kerta, kun kunnan vuokrataloyhtiö

rakennuttaa talon naapurikunnan

alueelle. Lahden Talot

Oy on Lahden kaupungin kokonaan

omistama yhtiö. Sen tytäryhtiöitä

ovat Lahden Asunnot Oy

ja Lahden Palveluasunnot Oy.

Hollolan kunta vuokraa tontin

hankkeelle 45 vuoden ajalle.

Talo tulee Lahden Palveluasuntojen

omistukseen, ja yhtiö vuokraa

tilat Hollolan kunnalle. Lahden

Talot Oy toimii rakennuttajakonsulttina.

Kohde toteutetaan niin, että

voidaan hyödyntää arvonlisäverovähennys.

Tämä alentaa

rakennuskustannuksia lähes 20

prosenttia.

Suunniteltu yhdessä

– Hankesuunnitelmaa on tehty

yhdessä Hollolan kunnan kanssa.

Suunnittelu käynnistyi heti

sopimuksen tultua lainvoimaiseksi.

Korkotuki- ja avustushakemus

jätettiin Aralle lokakuussa,

ja suunnittelua jatketaan koko

ajan. Tällä tavoin pääsemme ra-

36 Kuntatekniikka 8/2011


YHDYSKUNTA

Peruspalvelukeskuksen johtaja Eeva Halme ja Juhani Jokelainen

ovat tekemässä alustavaa sijaintikatselmusta tulevan palvelutalon

tontilla.

kentamaan heti, kun tukipäätös

tulee, eikä hankkeen toteuttamisessa

tule tyhjäkäyntiä. Talon pitäisi

valmistua vuoden 2013 puolella,

Jokelainen selostaa.

Hanketta on käsitelty Hollolan

kunnan päättävissä elimissä ja

Lahden Talot Oy:n hallituksessa,

joissa se meni kivuttomasti läpi.

Asiasta on informoitu myös Lahden

kaupunginhallitusta, joka

suhtautui siihen myönteisesti.

Tietyllä tavalla kysyntä ja tarjonta

kohtasivat. Seudun kuntaliitoskaavailuiden

vuoksi tämäntyyppiset

hankkeet olivat olleet

kunnissa parin vuoden ajan jäissä.

Hollolalla oli tarve vanhusten

palvelutalolle, ja Lahden Taloilla

on osaaminen ja kapasiteettia toteuttaa

hanke.

Uutta tekniikkaa

Kaksikerroksiseen taloon tulee

neljä ryhmäkotia ja jokaiseen

ryhmäkotiin 15 asuntoa. Asunnot

ovat kooltaan 25 neliömetriä.

Asuntojen yhteyteen tulee oleskelu-

ja ruokailutilaa yhteensä noin

200 neliötä kumpaankin kerrokseen

ja lisäksi noin 150 neliötä

kokous- ja kuntoilukäyttöön ja

juhlasaliksi.

Taloon tulee kaksi hissiä ja

nykyaikaiset turvavarustukset

ja -järjestelyt. Selkeyden vuoksi

kaikista turvajärjestelmistä vastaa

yksi toimija. Pihalle tulee oleskelutiloja

ja ”kuntorata” kävelyä ja

rollaattorilla kulkemista varten.

– Rakennuksen energiatalouteen

kiinnitetään erityistä huomiota.

Suunnittelijoita kilpailutettaessa

edellytettiin, että näillä

on kokemusta matalaenergiahankkeista.

Taloon tulee hybridilämmitys,

kertoo Lahden Talot

Oy:n projektipäällikkö Jaakko

Ilomäki kaavaillusta lämmitysjärjestelmästä.

Alustava suunnitelma on erikoinen.

Noin 150 metrin päästä

tontista on suppa, jonka pohjalla

on vanha varakäytössä oleva

pohjavedenottamo. Tarkoitus

on käyttää vedenottamosta saatavaa

kylmää vettä talon viilentämiseen

ja käyttöveden esiläm-

Eero Hiltunen

mittämiseen.

– Ensisijainen lämmönlähde

on kaukolämpö. Lisäksi katolle

tulevat aurinkokeräimet, joilla

lämmitetään käyttövettä ja muun

muassa kylpyhuoneiden lattioita,

Ilomäki selostaa.

Oiva hoitaa

Palvelukodin toimintaa tulee hoitamaan

Peruspalvelukeskus Oiva

-liikelaitos. Oiva on Hollolan

kunnan organisaatioon kuuluva

liikelaitos, joka tuottaa sosiaali-

ja perusterveyshuollon palvelut

lasten päivähoitoa lukuun

ottamatta. Hollolan lisäksi Oiva

tuottaa sopimusperusteisesti vastaavat

palvelut myös Asikkalan,

Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen

kuntien asukkaille.

– Uuteen taloonkin voi tulla

asukkaita eri kunnista, kuvailee

peruspalvelukeskuksen johtaja

Eeva Halme.

Peruspalvelukeskuksella on

oma taseensa, se toimii Hollolan

kunnanhallituksen alaisuudessa

ja sillä on asiantuntijajohtokunta.

Palvelujen tilaajana toimii viiden

kunnan yhteislautakunta. Liikelaitos

tuottaa palveluja ainoastaan

sopimuksen tehneille kunnille.

Näin liikelaitosta ei ainakaan

toistaiseksi uhkaa yhtiöittäminen

kuten joitain kuntien teknisen

puolen liikelaitoksia.

Peruspalvelukeskus Oiva ei

omista rakennuksia vaan vuokraa

tarvitsemansa tilat etupäässä

kunnilta. Toimitusjohtaja Halme

esittääkin perustavaa laatua olevan

kysymyksen: Mikä on kunnan

perustehtävä, tuottaa palveluja

vai omistaa seiniä

Todelliseen tarpeeseen

Myös Halme toteaa, että Hollolassa

ja seudulla oli patoutunutta

tarvetta palvelukodin kaltaisille

hankkeille, koska uusia ei

ole rakennettu muutamaan vuoteen.

Alun perin suunniteltiin 90

asuntoa käsittävää taloa, mutta

se todettiin lopulta liian suureksi

ja päädyttiin nykyvaatimusten

mukaisesti pienempään 60 asuntoon.

Halme ja Jokelainen heittävät

pientä kritiikkiä valtion viranomaisten

suuntaan siinä mielessä,

että vaatimus pienimuotoisista

hankkeista johtaa helposti kalliisiin

ratkaisuihin.

– Hoiva-alalle tyypillisesti Peruspalvelukeskus

Oivan henkilökunta

on naisvoittoista. Toistaiseksi

työvoimaa on saatu, jossain

reuna-alueilla on saattanut

olla vaikeuksia. Uuden palvelukodin

tarvitsemat 20 työntekijää

kyllä saadaan, Halme uskoo.

Mallia muille

Lahden seudun kuntaliitoshanke

meni tunnetusti puihin, mutta

ruohonjuuritasolla kuntien

yhteistyö asuntoasioissa toimii

ja kehittyy. Lahden kaupunki on

jo muutaman vuoden ajan hoitanut

sopimusperusteisesti kaikki

Nastolan kunnan asuntoasiat ja

osan Hollolan, Asikkalan, Kärkölän

ja Hämeenkosken asuntopuolen

tehtävistä.

Lahden Talojen ja Hollolan

kunnan käynnistämä palvelutalohanke

istuu hyvin tähän ilmapiiriin.


LAHDEN TALOT OY

■ Lahden kaupunki omistaa

100 %

■ Tytäryhtiöt: Lahden Asunnot

Oy ja Lahden Palveluasunnot Oy

■ Omistaa 5 700 asuntoa

■ Liikevaihto 35 miljoonaa euroa

■ Asuntojen käyttöaste 99,1 %

■ Henkilökuntaa 30

■ Toimitusjohtaja Juhani Jokelainen

PERUSPALVELU-

KESKUS OIVA

■ Hollolan kunnan liikelaitos

■ Tuottaa sosiaali- ja perusterveyshuollon

palvelut pl. päivähoito

■ Yhteistyökunnat: Asikkala, Hämeenkoski,

Kärkölä ja Padasjoki

■ Tilaajana kuntien yhteislautakunta

■ Liikevaihto 77 miljoonaa euroa

■ Henkilökuntaa 746

■ Johtaja Eeva Halme

Kuntatekniikka 8/2011

37


Puutteet maankäytön suunnittelussa haittaavat ma

Etelä-Afrikan kuntatekniikka

Kaupungistumisen, suurten tuloerojen ja massatyöttömyyden

haasteissa sinnittelevä Etelä-Afrikka kohentaa kuntatekniikkaansa

asteittain. Kuntien omistamat yhdyskuntatekniset

rakenteet kartoitetaan ja laaditaan strategia niiden kunnossapidosta.

Vesihuolto-, energia- ja liikenneverkkojen toiminnan

turvaaminen vaatii uusia toimintatapoja.

● Ville Alatyppö

ylläpitoinsinööri

Helsingin kaupunki

Rakennusvirasto

Australiassa ja Uudessa-Seelannissa

on tehty maailman mittakaavassa

pioneerityötä kuntatekniikan

omaisuuden hallinnassa.

Nyt myös Etelä-Afrikassa

ollaan ottamassa näitä oppeja

käyttöön.

Maassa ollaan tekemässä

omaisuuden hallinnan ja tulosjohtamisen

strategiasuunnitelmaa,

jossa hahmotellaan tulevaisuuden

infran palvelutasoa,

riskejä ja tavoitetilaa tarkastelemalla

nykytilaa ja historiatietoa.

Näin tieto saadaan myös kansalaisten

ja poliittisten päättäjien

käyttöön.

Tämä kävi ilmi Afrikan kuntatekniikan

konferenssissa, joka

pidettiin eristetyllä esikaupunkialueella

noin 30 kilometrin

päässä Johannesburgin keskustasta.

Konferenssi oli alallaan

koko maanosan suurin. Osallistujia

oli lähes 1 000, tapahtumaa

sponsoroi 16 yritystä ja näytteilleasettajia

oli noin 80.

Konferenssi toimi selkeästi

Afrikan mantereen kuntatekniikan

tiedonjakopahtumana, jossa

paikallisella kuntatekniikan yhdistyksellä

oli tärkeä rooli.

Infran kunnossapitoon

havahduttu

Infran kokonaisuuden hahmottamisessa

on havahduttu siihen, että

aiemmin oli helpompi laajentaa

infraa kuin pitää jo olemassa

olevasta infrasta hyvää huolta.

Yhtenä esimerkkinä eräs esitelmöitsijä

toi esille viisikaistaisen

moottoritien, joka joko rakennetaan

uudelleen tai peruskorjataan.

Jälkimmäisessä vaihtoehdossa

yhteiskunta ei ota huomioon

liikenteelle tulevaa haittakustannusta,

joka pitäisi ottaa elinkaarenhallinnassa

enemmän huomioon.

Näin uudisrakentaminen

saadaan näyttämään edullisemmalta,

ja samalla olemassa olevat

rakenteet rapistuvat yhä nopeammin.

Kahden prosentin talouskasvu

kasvattaa omaisuuden

38 Kuntatekniikka 8/2011


YHDYSKUNTA

an kehitystä

siirtymässä elinkaariajatteluun

Uusi junayhteys Gautrain nopeuttaa kahden eri puolilla Johannesburgia olevan kaupunginosan liikennettä

ja samalla syöttää liike-elämän keskuksen henkilöliikennettä lentokentälle.

Ville Alatyppö

Pöytävuorella viihtyvä

murmeli ei pelkää 1 000 metrin

pudotusta vaan nauttii

kauniista Kapkaupungin silhuetista.

Ville Alatyppö

Etelä-Afrikassa kestävä kehitys on monessa

mukana. Käytetty autonrengas toimii keinuna

Kapkaupungin ykköspuistossa Green

Point Parkissa.

Ville Alatyppö

Kaikissa infratöissä pyritään kasvattamaan käsityön

osuutta. Tässä on pääkadun peruskorjaus menossa.

Työmaa on siistin näköinen ja merkinnät tehty esimerkillisesti.

hallinnan tärkeyttä ja työläyttä yli

20 prosentilla.

Strategiasuunnitelma on tarkoitus

ulottaa aina 25 vuoden

päähän koko infran osalta (mm.

vesihuolto-, sähköverkko- ja liikennerakenteet),

jotta voidaan

saada kokonaiskuva rahoitustarpeista

ja palvelutasosta. Tämä

vaatii kuitenkin infrajärjestelmien

tiedonhallintaa, jota on alettu

kehittää määrätietoisesti.

Strategiasuunnitelma havainnollistaa,

kuinka verkon toimivuutta

ja kustannustehokkuutta

saadaan parannettua. Sen myötä

palvelutasokin paranee.

Vesijärjestelmissä

paljon vuotoja

Johannesburgissa on käytössä

kaksivesijärjestelmä: lavuaari- ja

suihkuvedet (harmaat) johdetaan

puhdistamatta suoraan hulevesijärjestelmään

ja WC-vedet menevät

suljettuun järjestelmään, jossa

vesi puhdistetaan. Kummassakin

järjestelmässä on paljon vuotoja

ja vuotojen paikallistamiseen

lukuisia yhtiötä, jotka käyttävät

useita eri menetelmiä.

Vuotoja on myös juomavesijärjestelmässä.

Vesihuoltoverkon

sijaintia ei ole missään kunnassa

täydellisesti edes tiedossa.

Vain 1,8 prosenttia verkosta on

hyvässä toimintakunnossa – toisaalta

on hyvä, että tämä on tunnustettu.

Maan vesihuolto onkin tällä

hetkellä vedenjakajalla: vaihtoehtoina

ovat koko verkon täydellinen

romahtaminen tai sen parantaminen

asteittain. Onneksi jälkimmäinen

vaihtoehto on valittu,

ja parantamiseen on kehitetty

nykyaikaisia ohjaus- ja seurantamenettelyitä.

Vesihuolto yksityistetty

Vesihuolto oli Etelä-Afrikassa

kunnan omana toimintana aina

1970-luvulle asti. Tämän jälkeen

aloitettiin koko vesihuollon yksityistäminen.

Tänä päivänä Etelä-

Afrikassa on satoja vesihuollon

yrityksiä. Toimintamallina on tilaaja-tuottaja,

missä kunta vastaa

ainoastaan puhtaan veden varastoinnin

hallinnasta. Yritykset siis

Kuntatekniikka 8/2011

39


Jari Kaukonen

Vuoden 2010 jalkapallon maailmanmestaruuskisoihin rakennettu

Johannesburgin stadion on komea. Sinne mahtuu 95 000 katsojaa.

Ville Alatyppö

Johannesburgissa on ajon estävien pylväiden päihin sijoitettu tilataidetta,

ja katuvalaistus kestää ilkivallan.

hoitavat mm. juomaveden jakelun,

jätevesien keräilyn ja puhdistuksen

sekä asiakaspalautteet.

Mukana on myös kolmas osapuoli,

joka on yleensä rakennuttaja-

ja asiantuntijakonsultti. Tämä

on hämärtänyt osapuolten

vastuita, mutta tulevaisuudessa

vastuiden selkeyttämiseen kiinnitetään

enemmän huomiota.

Todennäköisesti vesihuolto tullaan

tilaamaan yhdeltä toimijalta

kokonaispalveluna. Konferenssissa

ei tullut esille, toimiiko

tämä malli kustannustehokkaammin

kuin ennen toiminnan

muuttamista.

Hyvät opit tuotantomalleista

ovat tulleet Etelä-Afrikkaan hieman

myöhässä. Toisaalta on hyvä,

etteivät he ole lähteneet keksimään

pyörää uudelleen vaan ottavat

käyttöön parhaat käytännöt

muualta maailmasta.

Maailman huonoin

liikennejärjestelmä

Maanosan vaurastuminen näkyy

liikenteessä: Etelä-Afrikan ajoneuvokanta

on kasvanut yli 80

prosenttia 20 vuodessa. Liikennettä

palvelee yhteensä yli 770 000

kilometriä väyliä, joista yli 82 000

kilometriä on yleisiä teitä.

Liikenne on keskittynyt lähinnä

kolmeen suurimpaan metropoliin,

joista Gauteng (Johannesburgin

metropoli) on ylivoimaisesti

ruuhkaisin (44 ajoneuvoa

kilometrillä). Kaikista maailman

metropoleista Gautengin liikennejärjestelmä

on todettu huonoimmaksi.

Liikenteen maksutuloa pyritään

kasvattamaan muun muassa

lisäämällä tulliteitä ja sitomalla

autoverotusta ajomatkaan. Uusin

tullitie on jo avattu, mutta maksujärjestelmä

ei ole vielä käytössä.

Maksu tapahtuu pelkästään

ajoneuvon tuulilasiin kiinnitetyin

tunnistimin, jotta liikenteen

ei tarvitse pysähtyä ja ruuhkautua

maksupisteessä. Käytännössä

liikenne koko verkolla sujui jopa

aamuruuhkassa erinomaisen hyvin

– kiitos esimerkiksi 6+6-kaistaisten

kehäteiden.

Maankäytön suunnittelu

lähes olematonta

Metropolin maankäytön suunnittelu

on lähes olematonta. Kaavoituksen

puuttuessa laiton rakentaminen

aiheuttaa paljon epämääräisyyksiä

sekä liikennejärjestelmään

että muihin perusjärjestelmiin,

kuten energiaan ja vesihuoltoon.

Näiden verkkojen kapasiteetti

on jäänyt selkeästi kaupungin

kasvusta jälkeen.

Tämän saimme kokea itsekin.

Yhtenä kuumana iltana televisiossa

varoitettiin sähköverkon

ylikuormittumisesta ja pyydettiin

ihmisiä vähentämään sähkön

kulutusta ja pysäyttämään ilmastointilaitteet,

jotta verkko pysyisi

pystyssä.

Teiden elinkaarihallintaa

kehitetään voimakkaasti

Etelä-Afrikassa kehitetään voimakkaasti

teiden elinkaaren hallintaa.

Aiemmin kun tiet vaurioituivat,

tehtiin vain hätäpaikkauksia,

joka ovat enemmänkin kriisinhallintaa

kuin ylläpidon hal-

Johannesburg – maailmanluokan afrikkalainen city

● Jari Kaukonen, johtaja, asiakkuudet

ja kumppanit, FCG Oy

■ Otsikko on Johannesburgin

motto, joka monessa suhteessa

pitääkin paikkansa. Johannesburg

on asukasluvultaan Etelä-

Afrikan suurin kaupunki. Esikaupungit

mukaan lukien asukkaita

on noin 7–8 miljoonaa, mistä

keskustan alueella noin puolet.

Kaupunki perustettiin 1886, kun

alueelta löydettiin kultaa.

Johannesburg eroaa muista

suurkaupungeista siinä, ettei

se sijaitse rannikolla eikä suuren

joen varrella. Juomavesi tulee

kaupunkiin noin 120 kilometrin

päästä lännestä. Kaupungissa

ovat muun muassa perustuslakituomioistuin

ja Afrikan suurin

pörssi, jossa käydään merkittävää

kulta- ja timanttikauppaa.

Maaperä kaupungin alla on

dolomiittia ja savea. Kaivosteollisuus

ei ole saanut lupaa kaivaa

tunneleita kaupungin alle. Hiekkakasoja

on yhä runsaasti kaivosteollisuuden

jäljiltä, ja niissä väitetään

olevan vielä jäljellä kultaa.

Turvaton kaupunki

Väliaikaisia liikennejärjestelyjä oli

konferenssin aikaan kaikkialla,

sillä kaupungin bussiliikennejärjestelmää

oltiin juuri uudistamassa.

Itse kaupungin keskustasta jäi

hieman turvaton tunne, sillä keskustasta

ovat pörssi ja suurimmat

pankit muuttaneet turvallisemmille

alueille.

Kaupungissa tapahtuu viikoittain

keskimäärin yksi raiskaus ja

Kaivosteollisuuden jälkeensä jättämät hiekkakasat ovat valtavat.

murha. Asuntojen pihat ovat aidattuja

ja usein piikkilangoilla

eristettyjä aidan päältä.

Suomessa liito-oravat,

Johannesburgissa sammakot

The Albertina Sisulu -tienrakennustyömaa

mahdollistaa uuden

alueen kehittymisen ja hyödyntää

myös lentokenttäyhteyden R21

tiellä. Vierailukohteemme tien pituus

oli 700 m, ja sen erikoisuus

oli lisätyönä tehty sammakkosilta.

Työn yhteydessä oli havaittu tien

leikkaavan sammakkojen kulkureitin,

joten siihen tehtiin alikulku

Jari Kaukonen

40 Kuntatekniikka 8/2011


YHDYSKUNTA

Ville Alatyppö

Ville Alatyppö

Ympäristötaidetta on kaikkialla. Vanhan hiilivoimalan lauhdetorneista

voi tehdä benjihyppyjä. Sisäpuolella voi harrastaa vuorikiipeilyä.

Erinomaisesti suunniteltu, korotettu kiertoliittymä uuden jalkapallostadionin

vieressä. Ajoneuvot kulkevat kannella.

lintaa. Maassa on havahduttu siihen,

että kehittyneellä omaisuudenhallinnalla

ja monivuotisella

budjetoinnilla saadaan pienennettyä

kustannuksia ja parannettua

laatutasoa. Tällä hetkellä

kaikki tiet eivät ole tiedossa, eikä

teille tehtyjen ylläpitotöiden tietoja

ole seurattu.

Maassa käynnistetään teiden

ja katujen kuntokartoitus, jonka

on tarkoitus palvella omaisuuden

hallinnan suunnittelua pitkällä

aikajänteellä. Tätä varten

on kehitetty ohjeistus teiden minimivaatimuksista

rakenteiden,

suunnittelun ja kokonaisuuden

hallinnassa. Siinä huomioidaan

sekä kadun rooli verkon osana että

rahoituksen pitkäjänteisyys.

Katujen rakentamiseen on

olemassa ohjeistus, mutta sitä

noudatetaan huonosti. Etelä-Afrikan

teiden suurin huolenaihe

on hulevesien johtaminen. Moni

tie vaurioituu vuosittain rankkasateista,

joissa vettä tulee jopa

30 cm tunnissa. Ongelma kärjistyy

etenkin kaupunkialueilla.

Vain infra-ala

parantanut työllisyyttä

Etelä-Afrikan yleinen työttömyysaste

on yli 40 prosenttia. Tilanne

on pahin nuorten keskuudessa,

sillä heidän työttömyysaste

on yli 80 prosenttia. Tästä syystä

rikollisuus on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

Maassa on kehitysohjelma,

jonka tarkoituksena on

lisätä työllisyyttä etenkin kunnan

palveluissa.

Infra-ala ja etenkin ylläpitotoimi

on ainoana pystynyt parantamaan

työllisyyttä, sillä ylläpidossa

on paljon työvoimaa vaativaa

työtä, kuten puhtaanapitoa

ja pieniä korjaustöitä. Ylläpitotyön

tarve on jatkuvaa, tasaista,

vähän koulutusta vaativaa ja sitä

on joka paikassa. Esitelmöitsijä

toi hyvin esille sen, että ylläpitotyötä

ei voida ostaa halpamaista

kuten lippalakkeja. Ylläpitotyöhön

voidaan palkata paikallisia

työttömiä ja parantaa maan

työllisyystilannetta samalla, kun

parannetaan edullisesti myös

yleisten alueiden laatutasoa. Tämä

auttaa koko yhteisöä.

Eteläinen Afrikka katsoo

tulevaisuuteen

Kokonaisuudessaan konferenssi

osoitti, kuinka paljon kehittämiseen

Afrikassa panostetaan. Historiaa

ei muisteltu, vaan katse oli

selkeästi tulevaisuuteen kaikki tasapuolisesti

huomioiden. Kaikessa

toiminnassa hehkui yhteisöllisyyden

henki, jota paikallinen

kuntatekniikan yhdistys vie ponnekkaasti

eteenpäin.

On totta, että mantereella on

paljon vielä kehitettävää. Hyvämaineisella

Suomellakin olisi

mahdollisuus viedä omaa osaamistaan

Afrikkaan, vaikka siellä

selkeästi ollaan joissakin asioissa

meitä askeleen tai pari edellä.

Ville Alatyppö ja Jari Kaukonen

osallistuivat Suomen kuntatekniikan

yhdistyksen järjestämälle opintomatkalle

IMESA:n (Institute of Municipal

Engineering of Southern Africa)

konferenssiin Johannesburgissa

lokakuun lopulla.

ETELÄ-AFRIKKA

Hulevesien tasausallas on rakennettu sähkölinjojen alle.

sammakoille.Tien rakennepaksuus

on 2 metriä, joka koostuu murskeesta,

stabiloidusta murskeesta

ja 10 cm asfalttipäällysteestä. Työmaa

oli osittain keskeytetty bitumin

puutteen vuoksi.

Työmaa oli keskeytyksissä kahden

kuukauden verran viemäripumppaamon

toimimattomuuden

vuoksi, kun vettä tuli kaatamalla.

Tien alla kulkee 1 000

mm:n sadevesiviemäri.

Hulevesien tasausallas

voimalinjan alla

Tutustuimme Johannesburgissa

Jari Kaukonen

myös tulvaongelmista kärsineeseen

teollisuusalueeseen. Alueelle

oli sijoittunut yritys, joka rakennutti

uuden toimitilarakennuksen.

Yritys oli vaatinut, ettei rakennukseen

saa tulla yhtään vettä. Vuorilta

tulevan veden kulkureitin yläjuoksulla

oli lisäksi teollisuusyritys,

joka käytti prosessissaan vettä ja

laski sen avokanaaliin.

Ainoa mahdollisuus oli hidastaa

tulvaveden kulkua hallitusti.

Siihen ei alueelta löytynyt muuta

paikkaa kuin sähkövoimajohtojen

alue. Ilmassa olevien voimajohtojen

lisäksi kaapeleita oli paljon

maassa. Ratkaisuna haettiin lupa

sijoittaa tulvavesien kulun hidastava

allasrakenne sähkölinjojen alueelle.

Tuloksena on 2 kilometriä

pitkä kivikorirakenne.

■ Asukkaita noin 47,5 miljonaa

(Johannesburgissa 3,2 ja Kapkaupungissa

3,5 miljoonaa).

■ Virallisia kieliä on 11, mutta

kaikki osaavat englantia.

■ Minimipalkka on 1 500 randia

(vajaat 150 €) ja arkkitehtien

keskipalkka on 8 000–10 000

randia (noin 900 €) kuussa.

■ Työttömyysaste on yli 40 prosenttia.

Eniten työttöminä on

19-30-vuotiaita.

■ Apartheid-politiikka kiellettiin

1991. Nelson Mandela valittiin

presidentiksi 1994.

■ Kansantuotteesta 6 prosenttia

tulee turismista. Tärkeimmät toimialat

ovat kaivosteollisuus (54

%) ja maanviljely (12 %).

Kuntatekniikka 8/2011

41


Helsingissä sataa – mikä on Viikinmäen tulovirta

SATEEN RISKIENNUSTEISTA

HYÖTYÄ PUHDISTAMOLLA

42 Kuntatekniikka 8/2011


YMPÄRISTÖ

Tulovirtaamamalli

automatisoitu

Alkuperäisessä mallissa sade-ennusteen

syöttö tapahtui manuaalisesti,

ja malli toimi erillään prosessinohjausympäristöstä.

Sen

käyttö edellytti, että jätevedenpuhdistamon

operaattori tutki

saatavilla olevia sade-ennusteita

muun muassa internetistä ja teki

oman valintansa malliin syötettävästä

sademäärästä ja sateen

ajallisesta kestosta.

Mikäli rankkasade kehittyi

nopeasti tai ennusteiden vastaiama

Jätevedenpuhdistamoiden käsittelyvelvoitteiden

yhä kiristyessä on tärkeää, että puhdistamon

kapasiteettia ennakoidaan sadetilanteissa.

Samalla on mahdollista hallita paremmin

sekä verkoston että laitoksen ohitustilanteiden

toiminta- ja ympäristöriskit. HSY:n Viikinmäen

puhdistamolla on RAVAKE-hankkeessa

kehitetty automaattinen tulovirtaamamalli,

jolla sade ennustetaan tarkasti kolmen tunnin

jaksolle. Tavoitteena ovat viiden vuorokauden

riskiennusteet.

Metso DNA -prosessinohjausjärjestelmään integroidun ennustemallin

käyttöliittymässä operaattorille esitetään kolmella eri

todennäköisyydellä määritettyjen sade-ennusteiden mukaan

lasketut jätevesivirtaamien ennusteet. Eri skenaariot on esitetty

käyttöliittymässä eri värein. Virtaamaennusteiden avulla

mallinnetaan myös tulotunneleissa olevaa vapaata varastokapasiteettia.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ilmastusallas/HSY

● Mari Heinonen, tuotantopäällikkö,

Helsingin seudun ympäristöpalvelut

-kuntayhtymä HSY

● Miikka Jokelainen, automaatiosuunnittelija,

Helsingin seudun

ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY

● Jarmo Koistinen, erikoistutkija,

Ilmatieteen laitos

● Harri Hohti, suunnittelija,

Ilmatieteen laitos

Rankkasateen varoitusjärjestelmän

kehittämishanke (RAVA-

KE) on ollut käynnissä vuodesta

2009. Ilmatieteen laitos on kehittänyt

hankkeessa rankkasateiden

riskiennusteita ja niihin nivoutuvia

sovelluksia. Helsingin seudun

ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

(HSY) on yksi RAVAKE-hankkeen

rahoittajista. HSY:n tavoitteena

on antaa hankkeelle vesihuollon

näkemys rankkasadetiedon

jatkosovellusmahdollisuuksista

yhdessä muiden hankkeen

toimijoiden kanssa.

HSY:lle ja Ilmatieteen laitokselle

avautui hankkeessa mahdollisuus

kehittää sateen riskiennustetiedon

automatisoitua numeerista

siirtoa ja soveltamista

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon

Metso-prosessiautomaatiojärjestelmään.

Alun perin hankkeen

tavoitteissa ei tätä sovellusta

ollut määritetty, vaan molempien

osapuolien kannalta hyödyllinen

pilottihanke muotoutui

hankkeen aikana. Se tukee Tekesin

Vesi-ohjelman asettamia verkottumisen

ja uusien ajattelumallien

tavoitteita.

Tavoitteena viiden

vuorokauden ennusteet

Sade-ennustedatan siirron tekninen

määrittely tehtiin talvella

2010–11 HSY:n ja Ilmatieteen

laitoksen asiantuntijoiden yhteistyönä.

Säätutkamittauksista laskettujen

hilamuotoisten sateen

riskiennusteiden maantieteellinen

määrittely tehtiin niin ikään

omana työnä Viikinmäen toiminta-alueelle.

Alussa molemmat

osapuolet panostivat ennustedatan

siirron varmistamiseen.

Vasta sen jälkeen HSY keskittyi

ennustetiedon jatkokäsittelyyn.

Tällä hetkellä sade ennustetaan

tarkasti kolmen tunnin jaksolle

tunnin välein päivitettynä 5, 50

ja 90 prosentin riskiskenaarioilla

määritettynä. Esimerkiksi 5, 50

ja 90 prosentin todennäköisyydellä

eli riskillä 3 tunnin sadanta ylittää

vastaavasti 38, 20 ja 14 mm.

Hankkeessa on tarkoitus laajentaa

riskiennusteiden kesto kattamaan

myös pidemmät jaksot 3 tunnista

aina 5 vuorokauteen asti.

Sekaviemärialueiden

sade näkyy nopeasti

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon

virtaama on suoraan riippuvainen

puhdistamon toiminta-alueen

sadannasta ja pintavalunnan

määrästä. Erityisen voimakkaasti

jätevesivirtaamaan

vaikuttaa Helsingin keskustan

sekaviemäröidyn alueen sadanta,

joka saavuttaa puhdistamon

muutamassa tunnissa sateen alkamisesta.

Voidaankin karkeasti

yleistäen todeta, että 1 mm sadekertymä

Helsingin keskustassa

nostaa Viikinmäen jätevesivirtaamaa

noin 24 000 kuutiometriä.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon

nykyinen, Tommi Fredin

2006 kehittämä eteläisen ja läntisten

tulotunneleiden karkeahko

hydraulinen virtaamamalli toimi

pohjana tässä hankkeessa luodulle

yleistetylle tunnelin valuntamallille.

Malliin ei liity tunneleiden

ulkopuolisia verkoston osia,

vaan se keskittyy kuvaamaan virtaamakehitystä

itse tunnelissa.

Kuntatekniikka 8/2011

43


Viikinmäen tulovirtaamamalliin on seuraavaksi

tarkoitus liittää Keski-Uudenmaan

vesiensuojelun kuntayhtymän tunneliosuus.

Uskalla nähdä

ja saavuttaa

enemmän

Huolettomat katuvalot

Tampereen kaupungin katuvaloja koskevat

palautteet ja niiden käsittely sekä katuvalojen

kunnossapidon työnohjaus hoidetaan

Tekla Palautteella.

Tampereella toteutetussa SaaS-palvelussa Tekla

Palautteen käyttäjä voi keskittyä tietojärjestelmän

hyödyntämiseen. Palvelun tuottaja vastaa

järjestelmän omistamiseen liittyvistä asioista

kuten laitteista ja ylläpidosta.

< www.tekla.com/tampereen-valot

sesti, hyvin todennäköisesti manuaalista

mallia ei ko. tilanteessa

hyödynnetty lainkaan. Lisäksi

ennusteiden muuttumista ajan

kuluessa oli vaikea huomioida

manuaalisesti kootun syöttödatan

kautta.

Alkuperäinen tunnelien hydraulinen

valuntamalli siirrettiin

työn alkuvaiheessa Viikinmäen

jätevedenpuhdistamon operoinnin

käytössä olevaan Metso DNA

-prosessinohjausjärjestelmään.

Tällöin tulovirtaamamallinnus

voitiin automatisoida ja mallin

laskemat hälytystiedot oli mahdollista

saada osaksi puhdistamon

normaalia hälytyslistausta.

Kehitetyssä käyttöliittymässä

mallin syöttötiedoksi määriteltiin

Ilmatieteen laitoksen jatkuvasti

tuottamat ennustekentät

5, 50 ja 90 prosentin todennäköisyyksillä.

Muutoin valuntamallin

perusteena olevat periaatteet pysyivät

ennallaan.

Kesän 2011 aikana HSY testasi

ja kehitti sade-ennusteen ja

valuntamallin yhteensopivuutta.

Metso DNA -prosessinohjausjärjestelmään

integroitu ennustemalli

on ollut visualisoituna

tuotantokäytössä neljä kuukautta.

Mallin käyttöliittymä on esitetty

kuvassa sivulla 42.

Parempi ennakointi

parantaa puhdistustulosta

Jätevedenpuhdistamoiden käsittelyvelvoitteiden

yhä kiristyessä

on ensiarvoisen tärkeää, että

puhdistamon kapasiteettia ennakoidaan

sadetilanteissa johdonmukaisesti.

Samalla on mahdollista

hallita paremmin sekä verkoston

että laitoksen ohitustilanteiden

toiminta- ja ympäristöriskit.

Viikinmäessä kehitetyn sadeennustetta

hyödyntävän tulovirtaamaennusteen

käyttöliittymän

kautta on mahdollista arvioida

laitoksen läpimenovirtaaman

nostamisen luomia mahdollisuuksia

eri käyttötilanteissa ja

suhteutettuna laitoksen senhetkiseen

hydrauliseen kuormitukseen.

Tulovirtaamamallin ansiosta

operaattori voi myös kasvattaa

tulopumppausta ennakoidusti ja

pitää näin puhdistamolle johtavien

tunneleiden ja verkoston kapasiteettia

vapaana tulevalle sadevedelle.

Operaattorin kannalta on toki

edelleen haastavaa ymmärtää,

että kyseessä on sade-ennusteen

perusteella tehty tulovirtaamamallinnus

ja sadetoteuma voi olla

ennusteista poikkeava. Automaattinen

sade-ennuste skenaarioineen

ja hälytystoimintoineen

on kuitenkin parempi vaihtoehto

kuin manuaalisesti rakenneltu

oma arvio sateen vaikutuksista.

Lisää jätevesiä Viikinmäen

ennusteen piiriin

HSY:n tuotantokäytössä olevan

tulovirtaamamallin kehitystyö

jatkuu. Seuraavaksi siihen on tarkoitus

liittää Viikinmäkeen pohjoisesta

jätevesiä johtavan Keski-

Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän

toiminta-alueen tunneliosuus.

Alkuperäistä ja joltain

osin karkeahkoakin tulovirtaamamallia

on myös mahdollista

jatkossa hienosäätää ja kalibroida

toteutuneella sadannalla

ja virtaamalla. Kuitenkin jo nyt

alun perin rankkasateita varten

kehitetty, visualisoitu käyttöliittymä

avaa mahdollisuuksia myös

normaalien sadetilanteiden hallintaan.

RAVAKE-hankkeessa kehitetyn

alueellisen sade-ennustetiedon

siirtokonseptin perusteella

voidaan tulevaisuudessa

kehittää vastaavia automatisoituja

rankkasade-ennusteen tiedonsiirtoa

hyödyntäviä verkoston

kohteiden (pumppaamot,

tasausaltaat) operointiin liittyviä

sovelluksia tai automaattisia

tulvavaroituksia verkoston riskialttiissa

kohteissa. Tämä edellyttää

verkostomallien nykyistä dynaamisempaa

hyödyntämistä ja

verkoston mieltämistä operoitavaksi

yksiköksi.

44 Kuntatekniikka 8/2011


Vuosikymmenen valmistelun jälkeen

YMPÄRISTÖ

VESILAKI UUDISTUU MALTILLISESTI

Paavo Taipale

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen

tehtävät vesilain valvontaviranomaisena

painottuvat erimielisyyksien

ratkaisemiseen ojitusasioissa.

Hieman aiempaa suurempi osa

ojitusriidoista ratkaistaan uuden lain

mukaan kunnissa.

Vesialueiden ja vesivarojen käyttöä sääntelevä

vesilaki uudistuu kokonaan 2012

alusta. Sen soveltamisalassa ja perusperiaatteissa

ei ole tapahtunut merkittäviä

muutoksia. Lain rakennetta ja säännösten

sanamuotoja on uudistettu, ja hallinnon

muutokset on otettu huomioon.

● Vesa Valpasvuo

ympäristöasiantuntija

Suomen Kuntaliitto

Uusi vesilaki (587/2011) tulee voimaan

1.1.2012 ja samalla kumotaan

vanha vesilaki (264/1961). Vanhan

vesilain nojalla annetut asetukset sekä

valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksen

jäävät kuitenkin voimaan, kunnes

uuden vesilain nojalla toisin säädetään.

Uusi vesilaki on paljolti vanhan

vesilain kaltainen, tosin noin 200

pykälää lyhyempi. Vesilain säätämisen

yhteydessä tehtiin pääosin teknisluoteisia

tarkistuksia 15 muuhun lakiin.

Vesitaloushankkeiden

säätely yhdenmukaiseksi

Vesitaloushankkeita koskevaa sääntelyä

on yhdenmukaistettu ja kaik-

Kuntatekniikka 8/2011

45


“Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen

toimivalta ojitusasioissa

laajeni hieman.”

Ympäristö kiittää

Otamme vastaan lievästi ja voimakkaasti pilaantuneet

maa-ainekset sekä tapauskohtaisesti myös vaaralliseksi

jätteeksi luokiteltavat ainekset. Valitsemme kunnostusmenetelmän

tarpeittesi mukaan – voimme puhdistaa

pilaantuneen maa-aineksen myös paikan päällä. Lisäksi

valtakunnallinen vastaanottoverkostomme lyhentää

kuljetusmatkoja ja pienentää kustannuksia

ja ympäristövaikutuksia.

Lue lisää www.lassila-tikanoja.fi/pilaantuneetmaat

tai soita 010 636 141.

pilaantuneen maan

puhdistuksesta

JÄTEHUOLTO / KIERRÄTYS / VIEMÄRIHUOLTO / SIIVOUS /

KIINTEISTÖNHOITO / KIINTEISTÖTEKNIIKKA / YMPÄRISTÖTUOTTEET

kia hankkeita koskevat yhteiset

säännökset on koottu lain 2 ja 3

lukuihin. Hanketyyppikohtaiset

erityisvaatimukset on esitetty

luvuissa 4–10. Ilmoittamisvelvollisuutta

on laajennettu ruoppauksen

ja vesialueen pohjasta

tapahtuvan maa-ainesten kotitarveoton

lisäksi koskemaan

nyt myös vedenottoa ja vähäistä

suurempaa ojitusta. Ilmoitukset

toimitetaan ely-keskukselle,

joka tarvittaessa ohjaa hankkeesta

vastaavan hakemaan lupaa

hankkeelle.

Luvanvaraisuutta koskeva

sääntely vesilain 3 luvussa jakautuu

hankkeen vaikutuksiin

perustuvaan yleiseen luvanvaraisuuteen

ja luetteloon tietyistä

aina luvanvaraisista hankkeista.

Yleisen luvanvaraisuuden osalta

on vesistön ja pohjavesiesiintymän

tilan huononeminen sekä

puron uoman luonnontilan

vaarantaminen nostettu aiempaa

korostetummin esiin.

Luonnontilaisten purojen ja

pienvesien luontoarvojen turvaaminen

on ollut yksi uuden

lain tavoitteista. Aina luvanvaraisten

hankkeiden luettelossa

merkittävin muutos on ruoppausten

luvanvaraisuuden kytkeminen

ruoppausmassan määrän

osalta 500 kuutiometrin rajaan.

Luvan myöntämisen edellytyksiä

arvioidaan edelleen pääsääntöisesti

intressivertailun perusteella,

jossa hankkeesta yleiselle

edulle aiheutuvia hyötyjä

ja menetyksiä arvioidaan ensisijaisesti

yleiseltä kannalta.

Hankkeen hyötyjen on oltava

huomattavat verrattuna siitä

aiheutuviin menetyksiin, jotta

lupa voitaisiin myöntää. Luvan

myöntäminen vähäiselle hankkeelle

sen haitattomuuden perusteella

on edelleen mahdollista.

Myös luvan myöntämisen

ehdottomat esteet tulee lupaharkinnassa

intressivertailun ohella

ottaa aina huomioon.

Erityinen selvitys korvaa

katselmustoimituksen

Lupa-asioiden käsittelyyn liittyen

on luovuttu katselmustoimituksesta

ja erillisestä lopputarkastuksesta.

Aikaisempi selvitysmenettely

ja katselmustoimitus

on korvattu erityisen selvityksen

hankkimisella.

Selvityksen tekijä antaa asiassa

lausuntonsa, ja hänet määrätään

selvityksen tekemisen

ajaksi aluehallintoviraston esittelijäksi.

Korvauksia, valvontaa

ja muutoksenhakua koskevissa

säännöksissä ei tapahdu merkittäviä

muutoksia.

Uutta vesilaissa on myös vesioikeudellisia

yhteisöjä eli aikaisempia

ojitus-, järjestely- ja

säännöstely-yhtiöitä sekä uittoyhdistyksiä

koskevien säännösten

kokoaminen lain 12

lukuun. Myös lain kiinteistöoikeudelliset

säännökset on

koottu uudessa laissa yhteen

sen 17 luvussa.

Vesilain lupa- ja

valvontaviranomaiset

Vesilain mukainen lupaviranomainen

on aluehallintovirasto

(avi) ja valvontaviranomaisia

ovat valtion valvontaviranomainen

(ely-keskus) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,

joka toimii itsenäisenä ja riippumattomana

vesilain valvontaviranomaisena

valtion valvontaviranomaisen

rinnalla. Nämä molemmat

valvontaviranomaiset

voivat käyttää myös asianosaisen

puhevaltaa vesilain mukaisissa

hakemusasioissa.

Päätösasioina kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen

tehtäviin kuuluu ratkaista eräitä

veden ottamiseen ja ojitukseen

liittyviä vesitalousasioita.

Ojitusasioissa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen

päätöstoimivalta

rajoittuu ojitusta koskeviin

erimielisyyksiin, jotka eivät

edellytä avin lupaa tai ojitustoimitusta.

Ympäristönsuojelulakiin

46 Kuntatekniikka 8/2011


YMPÄRISTÖ

siirrettiin vesilaista mm. jätevesiasiat

kuten jäteveden määritelmä,

oikeus jäteveden johtamiseen

toisen alueella ja siihen liittyvä

ojan tai noron kunnossapito

ja muut toimenpiteet. Näissä

jäteveden johtamisasioissa sovelletaan

myös vesilain ojitussäännöksiä.

Tutkimusluvan myöntäminen

siirtyi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen

toimivallasta

aluehallintoviraston tehtäväksi.

Vesilakiin on lisätty myös valvonnallinen

ilmoitus ely-keskukselle

30 vuorokautta ennen toiminnan

aloittamista. Ilmoitus

koskee ruoppausta ja ruoppausmassan

sijoittamista, maa-ainesten

ottamista vesistön pohjasta

sekä pinta- ja pohjaveden ottamista.

Lisäksi vastaava ilmoitus

on tehtävä muusta kuin vähäisestä

ojituksesta 60 vuorokautta

ennen siihen ryhtymistä.

Valvontaviranomaisen työkaluja

on kehitetty siten, että edellä

mainitun valvonnallisen ilmoituksen

tarkoittaman ilmeisen

laittoman toimenpiteen voi

keskeyttää välittömästi ja saattaa

asian viipymättä avin ratkaistavaksi.

Muutenkin valvonnassa on

lähestytty ympäristönsuojelulain

menettelyjä.

“Vesistön ja pohjavesiesiintymän

tilan huononeminen sekä

puron uoman luonnontilan

vaarantaminen on nostettu

aiempaa korostetummin esiin.”

Ojitus ja ojan käyttö

sekä kunnossapito

Ojituksella tarkoitetaan ojan tekemistä

sekä ojan, noron tai puron

suurentamista maan kuivattamiseksi

tai alueen käyttöä

muuten haittaavan veden poistamiseksi.

Ojituksella tarkoitetaan

myös noron tai puron perkaamista

silloin, kun perkaamisesta

ei aiheudu yläpuolella olevan

järven keskivedenkorkeuden

alenemista. Jos ojituksella on tällainen

vaikutus, hankkeeseen sovelletaan

lain 6 luvun säännöksiä

keskivedenkorkeuden muuttamisesta.

Ojitus vaatii aluehallintoviraston

luvan, jos siitä voi aiheutua

pilaantumista vesialueella tai

sellainen vaikutus vesistössä, joka

edellyttää lupaa vesilain yleissäännöksen

perusteella. Lupaa

ei kuitenkaan tarvita, jos ojitus

ainoastaan muuttaa alapuolisen

puron virtaamaa.

Myös ojan käyttö ja kunnossapito

vaativat luvan samoilla

perusteilla. Ojan käyttäminen

ja kunnossapito on luvanvaraisuutta

koskevassa säännöksessä

mainittu erikseen siksi, että ojitus

on käsitteenä haluttu rajata uuden

ojan tekemiseen. Säännöksellä

ei siis ole muutettu ojituksen

luvanvaraisuutta koskevia säännöksiä

aiempaan lainsäädäntöön

verrattuna.

Ojituksesta aiheutuva pilaantuminen

voi ilmetä esimerkiksi

ravinnekuormituksen lisääntymisenä

kuivatusvesiä vastaanottavassa

vesistössä tai happamien

sulfaattimaiden aiheuttamana vesistön

happamoitumisena. Sen sijaan

samentumista tai kiintoaineen

kulkeutumista kuivatusvesien

mukana ei lähtökohtaisesti

katsota pilaantumiseksi.

Yhä useammat ojitusriidat

ratkaistaan kunnissa

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen

tehtäviin kuuluvat

ojitusta koskevat erimielisyydet,

jotka eivät edellytä avin lupaa

tai ojitustoimitusta. Tällaisia

ovat ojan tekeminen toisen maalle

tai toisen yksityisen tien poikki,

ojan suunnan muuttaminen,

veden johtaminen toisen maalla

olevaan ojaan tai puroon tai muu

vastaava syy.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen

toimivalta ojitusasioissa

laajeni hieman, koska ojitustoimitus

tulee tarpeelliseksi,

jos asiasta ei voida sopia ja hyödynsaajia

on vähintään kolme aikaisemman

kahden sijasta.

Ojitukseen liittyen vesilain

ja maankäyttö- ja rakennuslain

suhdetta selkeytettiin siten, että

oikeus ojittaa toisen maalla annetaan

asemakaava-alueella maankäyttö-

ja rakennuslain mukaisesti

eräitä poikkeuksia lukuun

ottamatta. Maankäyttö- ja rakennuslain

mukaisen ojitusasian

ratkaisee kunnan määräämä

viranomainen, joka tulee erikseen

määrätä kunnan hallintotai

muussa johtosäännössä.

Viranomaisena voisi olla kunnan

rakennusvalvontaviranomainen

tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,

joka on nykyisen

ja uuden vesilain mukainen

viranomainen ojitusasioissa

taikka joku muu viranomaistoimintaan

soveltuva kunnan toimielin.


Yksityiskohtaisemmin uuteen vesilakiin

paneudutaan sitä koskevassa Kuntaliiton

yleiskirjeessä, joka toimitetaan

kuntiin joulukuun aikana. Lisäksi ympäristöministeriön

asettamassa työryhmässä

valmistellaan uuden vesilain

toimeenpanoa tukevaa vesilakiopasta,

jonka sähköinen versio valmistunee

alkuvuodesta.

Määritelmät täsmentyvät uudessa vesilaissa

Vesilain yleiset määritelmät ovat

lain 1 luvussa. Näitä täydentävät

hankeluvuissa esitetyt hanketyyppikohtaiset

määritelmät.

Lakiin on pyritty sisällyttämään

keskeisten käsitteiden määritelmät.

■ VESITALOUSASIA Vesitalousasialla

tarkoitetaan vesitaloushankkeen

toteuttamista sekä

muuta vesivarojen ja vesiympäristön

käyttöä ja hoitoa.

■ VESITALOUSHANKE Vesitaloushankkeella

ymmärretään vesi-

tai maa-alueella toteutettavaa

toimenpidettä tai rakennelman

käyttämistä, joka voi vaikuttaa

pinta- tai pohjaveteen, vesiympäristöön,

vesitalouteen tai vesialueen

käyttöön.

Vesilain soveltamisalaan kuuluvat

siten paitsi vesialueella, myös

maa-alueella toteutettavat, erityyppiset

vesielementtiin vaikutuksensa

ulottavat hankkeet ja

toimenpiteet.

■ VESISTÖ Vesistöllä tarkoitetaan

järveä, lampea, jokea, puroa

ja muuta luonnollista vesialuetta

sekä tekojärveä, kanavaa ja

muuta vastaavaa keinotekoista

vesialuetta. Vesistönä ei kuitenkaan

pidetä noroa, ojaa ja lähdettä.

■ JOKI Joella tarkoitetaan virtaavan

veden vesistöä, jonka valuma-alue

on vähintään sata neliökilometriä.

■ PURO Purolla tarkoitetaan jokea

pienempää virtaavan veden

vesistöä.

■ NORO Norolla tarkoitetaan sellaista

puroa pienempää vesiuomaa,

jonka valuma-alue on vähemmän

kuin kymmenen neliökilometriä

ja jossa ei jatkuvasti virtaa

vettä eikä kalankulku ole merkittävässä

määrin mahdollista.

■ YLEISKÄYTTÖOIKEUDET

Yleiskäyttöoikeudet kuten muun

muassa veden ottaminen, uiminen,

rannanomistajan oikeus rakentaa

laituri tai muu vähäinen

rakennelma toisen vesialueelle,

liikkuminen vesistössä säilyvät lähes

ennallaan.

■ RUOPPAUS Yleiskäyttöoikeuteen

on kuulunut myös vähäinen

vesistön ruoppaus, jota on

tarkennettu kaikkia ruoppauksia

koskevalla ilmoitusvelvollisuudella

ely-keskukselle.

Yli 500 kuutiometrin ruoppaukset

edellyttävät aina aluehallintoviraston

lupaa, ja näitä pienemmätkin

voivat tulla luvanvaraisiksi

vaikutusten perusteella.

Kuntatekniikka 8/2011

47


Parasta organisaatiomuotoa etsimässä

Vesihuoltolaitoksesta kunn

Vesihuollon toimijajoukko Suomessa on moninainen.

Kunnat tuottavat vesihuoltopalvelut suurimmalle

osalle kansalaisista. Kuluttajien muodostamat

osuuskunnat ovat viime aikoina yleistyneet

erityisesti viemäröinnin järjestäjinä haja-asutusalueilla.

Keskustelu julkisista palveluista ja avoimista

markkinoista sivuaa myös vesihuoltoa.

Markku Tiitinen

Kuvassa on Jyväskylän Energia

Oy:n Kuokkalan vesitorni,

jonka valaistus uudistettiin

Valon kaupunki -tapahtumaan

syksyllä 2008.

Jyväskylän energialaitoksesta

tehtiin 1997 osakeyhtiö, joka

osti kaupungilta vesiliiketoiminnan

2006. Tänään Jyväskylän

Energia Oy tytäryhtiöineen

tuottaa, myy ja siirtää sähköä,

lämpöä ja vettä omistamissaan

ja rakentamissaan verkoissa.

● Kirsi Rontu

yhdyskuntatekniikan päällikkö

● Iina Vuorialho, lakimies

Suomen Kuntaliitto

Vastuu elintärkeiden vesihuoltopalveluiden

järjestämisestä

on kunnilla. Suurimmat ja keskisuuret

vesihuoltolaitokset ovat

Suomessa kuntien omistamia.

Pienemmät kuntien omistamat

vesihuoltolaitokset toimivat kunnan

organisaatiossa kirjanpidollisesti

eriytettyinä taseyksikköinä.

Kuntien omistamien vesihuoltolaitosten

ohella lukumääräisesti

suurin osa maamme vesihuoltolaitoksista

on käyttäjien omistamia

osuuskuntamuotoisia vesihuoltolaitoksia.

Lainsäädäntö ei aseta rajoituksia

vesihuoltolaitoksen hallintomuodolle

eikä omistussuhteille.

Kunnan omistama vesihuoltolaitos

voi siis toimia kunnallisena

liikelaitoksena tai kunnan muuna

taseyksikkönä, kunnan omistamana

osakeyhtiönä tai kunnan

omistaman osakeyhtiön tytäryhtiönä.

Laitos voi toimia myös useamman

kunnan omistamana osakeyhtiönä

tai kuntayhtymänä.

Kunnan yhtiömuotoisen vesihuoltolaitoksen

voi teoriassa

myydä myös yksityiselle. Yksityistäminen

ei ole kuitenkaan järkevää,

sillä yhteiskunnan kannalta

kriittisten toimintojen omistajuus

tulee tulevaisuudessakin pitää

kunnilla.

Talouden läpinäkyvyys

tärkeää

Nykyisen vesihuoltolain mukaan

vesihuoltolaitoksen kirjanpito on

eriytettävä kunnan kirjanpidossa.

Valmisteilla olevan vesihuoltolain

uudistamisen yhteydessä on esitetty,

että vesihuoltoliiketoiminnan

talous tulee eriyttää muiden

toimialojen taloudesta myös monitoimialayhtiöiden

kirjanpidossa.

Vesihuoltotoiminnan talouden

läpinäkyvyyttä aiotaan lisätä

vesihuoltolain tarkistamisen

yhteydessä.

Vesihuoltolaitostoiminta on

pääomavaltaista. Suomessa suurin

osa vesihuoltoverkostosta ja

-laitoksista on rakennettu noin

50 vuotta sitten ja kaipaa saneerausta.

Jotta vesihuoltopalveluiden

toimintavarmuus pystytään

ylläpitämään, tulee korjausinvestointien

määrän olla kolminkertainen

nykyiseen verrattuna. Vesihuollon

rahoitus tulee tulevaisuudessa

järjestää niin, että tarvittavat

saneerausinvestoinnit

voidaan tehdä.

Kohti alueellisia

vesihuoltolaitoksia

Vesihuoltolaitoksilla on kaksi

päätehtävää: hyvän ja terveelli-

48 Kuntatekniikka 8/2011


VESIHUOLTO

an yhtiö

sen veden toimittaminen sekä

jätevesien kerääminen ja käsitteleminen

ympäristön ja vesiluonnon

kannalta haitattomasti.

Vesihuolto on ympäristötyötä,

joka vaikuttaa laajasti ja monin

tavoin asukkaiden hyvinvointiin

ja terveyteen. Toimintavarmuus

tulee jatkuvasti tärkeämmäksi.

Vesihuollon laatua, toimintavarmuutta

ja taloutta voidaan

oleellisesti parantaa yhdistämällä

pienempiä yksikköjä suuremmiksi

alueellisiksi toimijoiksi,

sillä veden virtaaminen ei

tunne kuntarajoja. Seudullisella

vedenhankinnalla ja -jakelulla

parannetaan vedentoimituksen

laatua ja toimintavarmuutta.

Alueellisilla vesihuoltolaitoksilla

saadaan tarkoituksenmukaisesti

käyttöön laajemman alueen

vesivarat.

Jätevedenpuhdistuksen järkevällä

keskittämisellä saavutetaan

hyötyjä sekä taloudellisesti

että purkuvesistöjen kannalta.

Alueelliseen vesihuolto-organisaatioon

saadaan helpommin

ammattitaitoista henkilöstöä,

joka voi lisäksi erikoistua

toimialan sisällä.

Kilpailuneutraliteetti

keskusteluttaa

EU-komissio on viime vuosien

ratkaisuissaan kiinnittänyt

huomiota markkinoilla tapahtuvan

toiminnan kilpailuneutraliteettikysymyksiin

ja valtiontukisäännösten

vastaisten tukien

poistamiseen. Valtiovarainministeriö

asetti marraskuussa

2009 kunnat ja kilpailuneutraliteetti

-työryhmän, jonka tehtävänä

oli tarkastella kuntien toimintaa

kilpailutilanteessa markkinoilla

ja toiminnan yhtiöittämistä

sekä tehdä tätä koskevat

tarpeelliset ehdotukset kuntalain

muuttamiseksi. Työryhmä

jätti asiaa koskevan muistionsa

valtiovarainministeriölle keväällä

2010.

Kuntalain muuttamiseen

tähtäävän hallituksen esityksen

valmistelu on käynnissä.

Tavoitteena on saada asiaa

koskeva hallituksen esitys

eduskunnan käsiteltäväksi aikaisintaan

keväällä 2012. Työryhmä

esittää kuntalakia muutettavaksi

siten, että pääsääntöisesti

kunnan hoitaessa tehtävää

kilpailutilanteessa markkinoilla

sen tulisi antaa tehtävä

yhtiön, muun yhteisön tai

säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus).

Yhtiöittämisvelvollisuuden

tavoitteena

on taata yhtäläiset lähtökohdat

sekä kunnan että yksityisen

toiminnalle markkinoilla.

Laissa kuitenkin rajattaisiin

eräitä tehtäviä, joita ei katsottaisi

hoidettavan kilpailutilanteessa

markkinoilla. Tärkeimmät

rajaukset koskisivat kunnan

lakisääteisiä tehtäviä, yhteistoimintaa

ja monopoliasemassa

hoidettuja tehtäviä. Yhtiöittämisvelvollisuus

ei ehdotuksen

mukaan koskisi tehtäviä,

joissa toiminta perustuu

Kuntatekniikka 8/2011

49


KEYPRO – AVAIN VERKKOTIETOON

KeyAqua

Vesi- ja viemäriverkon tiedot

hyötykäyttöön

Helppokäyttöinen tietojärjestelmä

verkkotietojen katseluun ja ylläpitoon

100% Internetissä toimiva järjestelmä palveluna

Avaimet käteen -toimitus, tiedot siirretään

vanhoista lähteistä

Kysy tarjous tai sovi

ilmainen esittely!

Puh. 09 836 2310

www.keypro.fi

“Mikäli vesihuolto päätetään

yhtiöittää, Kuntaliitto pitää

kunnan suoraan omistamaa

osakeyhtiötä omistajaohjauksen

kannalta

selkeimpänä vaihtoehtona.”

lakisääteiseen tai ns. luonnolliseen

monopoliasemaan.

Ehdotuksen mukaan vesihuoltotoimintaa

laitoksen toiminta-alueella

pidettäisiin lakiin

perustuvana monopolina.

Kaupan, teollisuuden sekä

toiminta-alueen ulkopuolella

sijaitsevan asutuksen vesihuollon

järjestämistä pidettäisiin

luonnollisena monopolina

silloin, kun muita toimijoita ei

käytännössä ole. Työryhmän

ehdotuksen mukaan vesihuolto

ei näillä perusteilla kuuluisi

yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin.

Tämä on ollut myös Kuntaliiton

edunvalvonnallinen

lähtökohta lakimuutoksen valmistelussa.

Pitääkö vesihuoltolaitos

yhtiöittää

Kuntalain muuttaminen edellä

kuvatusti tarkoittaisi käytännössä

sitä, että kuntien tulisi

yhtiöittää kilpailutilanteessa

markkinoilla harjoitettava toiminta.

Vesihuolto ei ehdotuksen

mukaan kuuluisi yhtiöittämisvelvollisuuden

piiriin, ja

sitä voitaisiin jatkossakin hoitaa

liikelaitosmuodossa tai virastomuotoisena.

Kuntalain

muutoksen valmistelu on kuitenkin

vielä kesken, eikä varmuutta

lakimuutoksen lopullisesta

sisällöstä ole.

Nyt onkin järkevää odotella

vesihuoltolaitosten uudelleen

organisointiin tähtäävien hankkeiden

kanssa ja katsoa, missä

muodossa lakimuutos tulee hyväksytyksi.

Kunnilla on ollut

tahtoa liittää vesihuoltotoiminta

osaksi omistamaansa energiayhtiötä

– joko samaan yhtiöön

tai energiayhtiön tytäryhtiöksi

samaan konserniin. Tällaisia

malleja on paikoin jo toteutettukin.

Kuntaliitto on eri yhteyksissä

antamissaan kannanotoissa

korostanut sitä, että kunta voi

lähtökohtaisesti itse ratkaista,

kuinka kunnan tehtäväksi laissa

säädetyt tehtävät hoidetaan.

Ennen suurten ratkaisujen tekemistä

olisi kuitenkin järkevää

odotella kuntalain muutoksen

lopullista muotoa.

Mikäli vesihuoltotoiminta

päätetään yhtiöittää, Kuntaliitto

on pitänyt kunnan suoraan

omistamaa osakeyhtiötä omistajaohjauksen

kannalta selkeimpänä

vaihtoehtona. Myös

isojen alueellisten vesihuoltolaitosten

perustamista on pidetty

suotavana kehityssuuntana vesihuollon

toimintaedellytysten

turvaamisen kannalta.

Kuntaliitto on myös korostanut

sitä, että yhtiömuotoisen

toiminnan harjoittamiseen liittyy

kilpailuoikeudellisten kysymysten

lisäksi mm. vesihuollon

asiantuntemuksen säilyttämiseen,

talouteen, tukiin ja verotukseen

liittyviä kysymyksiä,

jotka tulee huomioida ja selvittää

ennen toiminnan muodosta

päättämistä. Selvittämistarve

korostuu erityisesti harkittaessa

toimintamallia, jossa vesihuoltotoiminta

kytketään markkinoilla

toimivan energiayhtiön

toimintaan joko samaan yhtiöön

tai energiayhtiön tytäryhtiöksi.


Kunnat ja kilpailuneutraliteetti

-työryhmän julkaisu verkossa

www.vm.fi/julkaisut, valtionvarainministeriön

julkaisuja 33/2010.

Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän

loppuraportti (työryhmämuistio

MMM 2010:6) verkossa www.

mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/

tyoryhmamuistiot/2010/5qY7MKtIv/

trm2010_6.pdf

50 Kuntatekniikka 8/2011


VESIHUOLTO

VVY:n raportti vesilaitosten toiminnasta 2010

Talousveden laatu parantunut,

laitosten pääomakulut nousussa

Tuoreimmassa vesihuoltolaitosten

tunnuslukujärjestelmän

raportista

esille nousevat erityisesti

jätevedenpuhdistamojen

ohijuoksutusten lisääntyminen

sekä laitosten

pääomakulujen nousu.

Myös energiankulutusta

on vertailtu.

TEKSTI Paavo Taipale

Vesilaitosyhdistyksen vesihuoltolaitosten

tunnuslukujärjestelmän

raportti julkaistiin nyt

viidettä kertaa. Siihen on koottu

22 keskeisen tunnusluvun tiedot.

Vuonna 2010 raportointiin osallistui

45 enimmäkseen suurta tai

keskisuurta vesihuoltolaitosta.

kpl/100 kilometriä/vuosi

30

25

20

15

10

5

0

Putkirikkojen suhteellinen määrä vesijohtoverkoston

runkovesijohdoissa

Lähde Vesilaitosyhdistys

Rankkasateet lisäsivät

ohijuoksutuksia

Talousveden laatusuositukset täyttyivät

vesilaitoksilla hieman edellisvuotta

paremmin, nyt suositusten

täyttymisaste oli keskimäärin

97,6 prosenttia. Erityisesti huonoimmat

arvot olivat parantuneet.

Orgaanista ainetta oli talousvedessä

edellisvuotta enemmän.

Keskiarvopitoisuus oli noussut

erityisesti muutaman laitoksen

huomattavan suurien pitoisuuksien

myötä.

Jätevedenpuhdistamojen lupaehdot

täytettiin hivenen edellisvuotta

heikommin, mutta

ne täyttyivät silti keskimäärin

94-prosenttisesti mediaaniarvon

ollessa 100 prosenttia. Puhdistamojen

ohitukset puolestaan lisääntyivät

2010 selvästi, sillä ns.

ohitusindeksin arvo lähes nelinkertaistui

ja oli 0,75 prosenttia.

Muutamaa vesihuoltolaitosta

lukuun ottamatta ohitusten määrät

olivat kuitenkin pieniä. Ohitusvesimäärät

ovat suurempia vesihuoltolaitoksilla,

joilla on sekaviemäreitä,

ja ne kasvavat sateisina

vuosina. Vuotuista tai vuorokautista

sademäärää merkittävämpi

tekijä on sateen lyhytaikainen

intensiteetti.

Vesihuoltolaitos

2008

2009

2010

Putkirikot vähenivät

Laskuttamattoman veden osuus

oli keskimäärin 18,4 prosenttia

ja hivenen suurempi kuin vuotta

aiemmin. Indikaattori kuvaa

verkoston kuntoa ja vesimittareiden

oikeellisuutta. Suurin laskuttamattoman

veden osuus oli

peräti 40,9 prosenttia. Verkostopituutta

kohti laskettu laskuttamattoman

veden määrä oli kuitenkin

keskimäärin noin 15 prosenttia

edellisvuotta pienempi.

Viemäriverkoston vuotovesien

osuus oli pysynyt edellisvuoden

tasolla ja oli keskimäärin 36

prosenttia. Pahimmillaan vertailulaitosten

viemäriverkossa virtaavasta

vedestä vuositasolla kaksi

kolmannesta oli vuotovesiä.

Putkirikkojen määrä putkimetriä

kohti vesijohtoverkoston

runkovesijohdoissa väheni noin

viidenneksen edellisvuodesta.

Vaihtelu putkirikkojen määrissä

laitosten välillä oli edelleen suuri.

Putkirikkojen suuri määrä

on merkki vesijohdon huonosta

kunnosta. Putkirikkojen määrää

voivat kasvattaa verkoston huonon

kunnon lisäksi kaivutöiden

yhteydessä aiheutuneet rikkoutumiset,

maaperän laatu, putken

huono perustaminen, korroosio

ja ulkopuolinen kuormitus.

Kotitalouksien vedenkulutus

vähenee edelleen lievästi. Viime

vuonna vertailuun osallistuneilla

vesilaitoksilla se oli keskimäärin

128 litraa asukasta kohti vuorokaudessa.

Kulutuksen vaihteluväli

oli 107–153 l/as./vrk.

Pääomakustannukset

nousevat

Vesihuoltolaitosten käyttökustannukset

laskutettua vesimäärää

kohti olivat kutakuinkin edellisvuoden

tasolla ja olivat nyt keskimäärin

1,40 €/m 3 . Vertailun korkeimmat

käyttökustannukset olivat

2,95 €/m 3 .

Kun otetaan huomioon myös

pääomakustannukset, voidaan

todeta, että vertailussa vesihuoltolaitosten

kokonaiskustannukset

laskutettua vesimäärää kohti

olivat 2010 keskimäärin 2,50 €/

m 3 ja enimmillään kokonaiskustannukset

olivat 6,75 €/m 3 . Kokonaiskustannukset

nousivat edellisvuodesta

keskimäärin peräti

kahdeksan prosenttia. Taustalla

saattavat olla aiempaa raskaammin

lainoitetut investoinnit.

Liikeylijäämä kasvaa

Laitosten liikeylijäämät ovat viime

vuoden notkahduksen jälkeen kasvaneet

yli 2008 tason. Keskimäärin

liikeylijäämä oli kasvanut peräti

neljänneksellä edellisvuodesta

ja oli nyt 22,2 prosenttia liikevaihdosta.

Tunnusluku kuvaa sitä,

kuinka suuri osuus vesihuoltolaitokselle

jää vuosittain keskimäärin

rahaa rahoituskuluihin – mukaan

lukien tuloutukset omistajalle

– edellyttäen, että poistoja vastaava

rahamäärä käytetään investointeihin.

Suurimpien vesihuoltolaitosten

liikeylijäämät vaihtelivat

vajaasta kymmenestä prosentista

reiluun 25 prosenttiin.

Vesihuoltolaitosten omavaraisuusaste

oli pysynyt edellisvuoden

tasolla ja oli keskimäärin 59,7

prosenttia. Myydystä vesimäärästä

riippumattomien kiinteiden

maksutulojen osuus oli niin

ikään kutakuinkin ennallaan 17

prosentin tasolla.

Tunnuslukujärjestelmässä

mukana olevat laitokset ovat parina

viime vuonna vertailleet myös

laitosten energiankulutusta. Vedentuotannon

energiankulutus

oli noussut edellisvuodesta yhdeksän

prosenttia ja oli nyt keskimäärin

0,71 kWh/m 3 . Vedenjakelun

energiankulutus oli puolestaan

jokseenkin viimevuotisella

tasolla keskimäärin 0,24 kWh/

m 3 , kuten myös viemäröinnin

energiankulutus 0,20 kWh/m 3

sekä jätevedenpuhdistuksen ja

lietteenkäsittelyn energiankulutus,

joka oli 0,80 kWh/m 3 .

Energiankulutustietoja oli raportoinut

parikymmentä vesihuoltolaitosta.


www.vvy.fi > Tunnuslukujärjestelmä

Kuntatekniikka 8/2011

51


Kalasataman keskuksen valmistelu kerää kiitosta. Itse keskus nousee metroaseman ympärille 2021 mennessä.

Havainnekuva/Helin&CO Arkkitehdit

HELSINGIN KALASATAMAN KILPAILULLINEN NEUVOTTELUMENETTELY PALKITTIIN

● Kaupunginjohtajan vuoden

saavutus -kilpailun voittajaksi

on valittu Helsingin Kalasataman

keskuksen toteutuskilpailussa

käytetty kilpailullinen neuvottelumenettely.

Hanke on talousja

suunnittelukeskuksen, kiinteistöviraston,

kaupunkisuunnitteluviraston,

rakennusviraston, terveyskeskuksen,

sosiaaliviraston

ja HKL:n yhteinen.

Kalasataman keskus valmistuu

metroaseman ympärille

2021 mennessä. Keskuksen toteuttaa

SRV, joka rakentaa kaupallisen

keskuksen ja siihen liittyvät

kuusi asuintornia, hotellitornin

ja toimistotornin. Kokonaisuus

vastaa laajuudeltaan noin

kahta Kampin keskusta ja on lajissaan

yksi suurimpia Euroopassa

vireillä olevia hankkeita.

Toimintatavat ja prosessit

tehokkaita

Arviointiraati perustelee valintaansa

toimintatapojen ja prosessien

tehokkuudella. Hankkeen läpiviemiseksi

kehitettiin eri virastojen

yhteistyöstä koostuva ainutlaatuinen

neuvotteluprosessi ja

organisaatiorakenne, jossa kuusi

ryhmää neuvotteli yhtä aikaa.

Raadin mukaan kehitetyllä

mallilla saatiin parannettua niin

tarjousten laatua kuin kustannustehokkuuttakin.

Mallin avulla

pystyttiin huomioimaan kummankin

osapuolen intressit erinomaisesti.

Koska myös riskejä

pystyttiin arvioimaan ennakkoon,

ne voitiin ottaa sopimuksessa

paremmin huomioon.

Projektinjohtaja Hannu Asikainen

talous- ja suunnittelukeskuksesta

arvioi, että hankkeen

läpiviemiseksi kehitetty neuvotteluprosessi

lyhensi käytettyä aikaa

normaaliin, erilliseen kilpailutukseen

ja neuvotteluihin verrattuna

vähintään 1–2 vuotta.

– Lisäksi menettely mahdollisti

hankkeen riskien optimoinnin,

jolloin tarjoushintaan ei tarvinnut

lisätä tarpeettoman suuria riskivarauksia,

Asikainen jatkaa.

Arviointiraadin puheenjohtaja,

kaupungin henkilöstöjohtaja

Hannu Tulensalo uskoo, että

sovellettu neuvottelumalli toimii

suunnannäyttäjänä isojen hankkeiden

läpiviemisessä ja hallintokuntarajat

ylittävässä yhteistyössä.

Jussi Tiainen

Pilke-talon kokonaispinta-ala on 5 600 neliötä ja siinä on toimistotilat

135 hengelle. Julkisivut ovat puulla paikalla verhottuja

elementtejä.

Rovaniemen

Pilke-talo

palkittiin kolmasti

● Rovaniemellä sijaitseva Metsähallituksen

puurakenteinen

Pilke-talo sai jo kolmannen

merkittävän tunnustuksen tänä

vuonna. Suomen Metsäyhdistys

palkitsi Metsähallituksen Pilke-talosta

ja siellä sijaitsevasta

tiedekeskus Pilkkeestä Pro Silvis

-ansioplaketilla.

Tätä ennen Pilke on saanut

vuoden puupalkinnon ja palkittu

vuoden metsätekona.

Talon on suunnitellut Arkkitehtityöhuone

Artto Palo Ros-

si Tikka Oy pääsuunnittelijanaan

arkkitehti Teemu Palo. Pilke on

esimerkki ekologisen puurakentamisen

huippuosaamisesta. Pilkkeen

rakentamisen hiilidioksidipäästöt

ovat vain kolmasosa vastaavien

rakennusten päästöistä.

Talo tuli myös suunniteltua

edullisemmaksi. Se alitti rakennusbudjettinsa

liki puolella miljoonalla

eurolla, mikä on valitsijoiden

mukaan hyvä näyttö puun

kilpailukyvystä toimistorakentamisessa.

Kunnat avaavat

teknisiä

tietojärjestelmiään

● Kuntien teknisen sektorin sähköiset

palvelut helpottuvat ja tehostuvat.

Kymmeneen eri tietojärjestelmään

on toteutettu avoimet

rajapinnat, jotka auttavat

esimerkiksi rakennusvalvonnan,

ympäristötietojen, opaskartan ja

asemakaavoituksen aineistojen

suoraa ja ajantasaista hyödyntämistä

muissa palveluissa ja kuntalaisten

asioinnissa.

– Tämä on merkittävä käytännöllinen

avaus aitoon sähköiseen

palveluun. Teknisen sektorin

keskeiset prosessit virtaviivaistuvat,

kun järjestelmät saadaan

keskustelemaan keskenään, sanoo

Kuntaliiton maankäyttöinsinööri

Matti Holopainen.

Kuntien rakennetun ympäristön

sähköisten palvelujen projektia

(KRYSP) ovat toteuttaneet

yhteistyössä valtiovarainministeriö,

Kuntaliitto sekä 200 suurinta

kuntaa. Päättymässä olevan

projektin tuotokset hyödyntävät

suoraan yli neljää miljoonaa suomalaista,

kun kunnat ottavat toteutukset

käyttöön.

Projektissa on myös laadittu

yhteiset sähköisten asiointipalveluiden

määrittelyt, jotka on

julkaistu Kuntaliiton suosituksena.

Niiden pohjalta kunnat voivat

kilpailuttaa ja hankkia palvelujen

käytännön toteutukset.

52 Kuntatekniikka 8/2011


Paavo Taipale

Musiikkitalo sai

RIL-palkinnon

● Suomen Rakennusinsinöörien

Liiton RIL-palkinto on myönnetty

Musiikkitalolle. Senaatti-kiinteistöjen

rakennuttama ja SRV Rakennus

Oy:n urakoima Musiikkitalo on

kansainväliset mitat täyttävä julkinen

rakennus.

– Kaikesta huomaa, että kyseessä

on musiikin esittämistä ja nauttimista

varten rakennettu tila, musiikin

pyhättö. Akustiikka on loistava;

esiintymiselle, harjoittelulle ja kuuntelulle

varatut tilat toimivat, kertoo

voittajan tänä vuonna valinnut

toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä

Ylöjärven ydinkeskusta uudistuu. Suunnittelukilpailun voitti ehdotus ”Ylös, ulos ja lenkille”, jonka on

laatinut Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy.

Keskuskauppakamarista.

Erityisesti Penttilää miellytti, että

rakennus istuu kulttuurihistoriallisesti

tärkeään kaupunkimiljööseen

hyvin ja että rakentamisen laatu on

Helsingin Musiikkitalo saa kiitosta muun muassa niveltymisestään

kulttuurihistoriallisesti tärkeään kaupunkimiljööseen.

korkea.Suunnittelun lähtökohtana

on ollut kahdensadan vuoden elinkaari.

Hankkeen kustannukset olivat

yhteensä 168 miljoonaa euroa.

Pääsuunnittelija oli LPR-Arkkitehdit

Oy.

Ylöjärven

keskustakilpailu

ratkennut

● Ylöjärven ydinkeskustan suunnittelukilpailun

on voittanut Arkkitehtitoimisto

Harris-Kjisik Oy:n ehdotus

”Ylös, ulos ja lenkille”. Raadin

mukaan ehdotus on selkeä ja

tavoitteellinen ja siinä on voimakas

kaupunkikuvallinen ja -rakenteellinen

ote.

Kaupungin järjestämän kutsukilpailun

tavoitteena oli suunnitella

ja ideoida korkeatasoinen, keskustan

elinvoimaisuutta tukeva maankäyttöratkaisu

Ylöjärven ydinkeskustaan.

Kilpailun tulosten perusteella

on tarkoitus laatia ydinkeskustan

osayleiskaavan muutos.

Vaihtoehdot valmistunevat keväällä

2012.

Suunnittelualue koskee Ylöjärven

ydinkeskustan Soppeenmäen,

Kirkonseudun ja Elovainion osa-alueita,

joilla tällä hetkellä asuu noin

5 000 ihmistä. Suunnittelualueen

pinta-ala on noin 600 hehtaaria.

JP Virtanen/Monsuuni

Havainnekuva/Lassila Hirvilammi arkkitehdit Oy

Helsingissä marraskuussa järjestetty pohjoismainen jätevesikonferenssi

oli yleisömenestys.

Pohjoismainen

jätevesikonferenssi

kiinnosti

● Pohjoismaiden vesilaitosjärjestöjen

yhteistyössä marraskuussa Helsingissä

järjestämä ja Suomen Vesilaitosyhdistys

VVY:n isännöimä

12. Pohjoismainen jätevesikonferenssi

kiinnosti alan asiantuntijoita.

Osallistujia oli runsaat 300, mikä on

konferenssin historian ennätys.

Tapahtumassa olivat esillä muun

muassa ilmastonmuutoksen haasteisiin

vastaaminen, haitalliset aineet,

jätemyllyjen käyttö kiinteistöillä,

energian säästö ja talteenotto.

Verkostoasioita tarkasteltiin erityisesti

saneerausten näkökulmasta.

Konferenssin parhaan esityksen

palkinnon, 1 000 euroa, sai Norconsult

Denmark A/S -yhtiön Peter

Balslev mädättämön rejektivesien

fosforin poistoa ja talteenottoa käsitelleestä

esityksestään.

Seuraava Pohjoismainen jätevesikonferenssi

järjestetään Ruotsissa

vuonna 2013.

Jyväskylän asuntomessuille nousee kokeellisen puurakentamisen

kortteli. Äiljälänsalmen tontinluovutuskilpailun voitti ”Kieppi”.

Kieppi-kortteli

Jyväskylän

asuntomessuille

● Jyväskylän Äijälänsalmen tontinluovutuskilpailun

on voittanut

ehdotus ”Kieppi”, jonka taustalla

ovat rakennuttajana Peab Oy ja

arkkitehtitoimistona Lassila Hirvilammi

arkkitehdit Oy.

Kilpailun järjestivät Jyväskylän

kaupunki ja Suomen Asuntomessut.

Kilpailun tavoitteena oli saada

Jyväskylässä 2014 järjestettäville

asuntomessuille kokeellisen puurakentamisen

korttelialueen suunnitelma

ja toteutus.

Kilpailun voittaneen ehdotuksen

tekijöille myönnetään aluetta

koskeva suunnitteluvaraus.

Kaupunginarkkitehti Ilkka Halisen

mukaan rakennuksen puinen

kaariaihe korostaa Alvar Aallon

henkeä ja tekee työstä täydellisen

vahvistuksen kaupungin strategiseen

ajatteluun, jonka olennaisia

osia ovat puu, Aalto ja Päijänne.

Kuntatekniikka 8/2011

53


Kokemäenjoen ylittävä Birdy-silta yhdistää Porin Etelärannan, Kirjurinluodon ja Pohjoisrannan.

Aiemmin Kirjurinluodon kärjestä ei ole ollut kulkua Pohjoisrannalle.

Poriin Birdy-silta

● Birdy-silta on voittanut Porin

Jokikeskuksen suunnittelukilpailun.

Palkintolautakuntaa miellytti

Kirjurinluodon kärkeen suunnitellun

sillan kevyt rakenne. Sillan

suunnittelivat WSP Finland

Oy ja Arkkitehdit NRT Oy.

Kilpailussa haettiin yleissuunnitelmaa,

jolla parannetaan Porin

jokirannan toiminnallisuutta

ja visuaalista ilmettä uusien kevyenliikenteen

siltojen ja rantarakenteiden

avulla.

Voittajaehdotus ”Birdyn” siltaratkaisua

raati pitää ehyenä

kokonaisuutena. Vinoköysirakenne

on siltapaikalle luonnollinen

valinta, ja pylonin paikka on

loogisesti valittu Kirjurinluodon

kärkeen. Raadin mielestä ratkaisu

korostaa Kirjurinluodon kärkeä

avoimena kohtaamispaikkana,

jolta avautuu näkymä

keskustaan. Kevytrakenteinen

silta sopii maisemaan ja ottaa

hienostuneesti paikkansa Porin

kansallisessa kaupunkipuistossa,

raati kehuu.

Uusi työkalu

kestävien

kaupunkiseutujen

suunnitteluun

● Nelivuotisessa Seutukekehankkeessa

syntyneiden kriteereiden

ja mittareiden toivotaan

Havainnekuva/WSP Finland Oy

hyödyttävän etenkin maankäytön

ja liikenteen suunnittelijoita. Kriteerit

ja mittarit kattavat ekologiset,

sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat,

joilla kuvataan kestävää

kaupunkiseutua.

Lähtökohtana kriteereiden ja

mittareiden suunnittelulle on ollut

suomalainen keskisuuri kaupunkiseutu,

jolla on noin 80 000–

200 000 asukasta. Kaikkien mittareiden

toimivuus on testattu Lahden

ja Oulun kaupunkiseuduilla.

Kestävä seudullinen maankäyttö

ja liikenne (Seutukeke) -hankkeen

julkaisussa on esitetty analyysit

karttakuvineen ja graafeineen

kaikista mittareista pilottialueilta.

Hanketta on johtanut Suomen

ympäristökeskus ja siihen ovat osallistuneet

Sito Oy, Valtion taloudellinen

tutkimuskeskus, Helsingin yliopiston

ympäristötieteiden laitos,

VTT ja Terveyden ja hyvinvoinnin

laitos.

Lähiöt osaksi

kuntien

strategista

kehittämistä

● Edellisen hallituksen kumppanuushankkeena

käynnistetty

Lähiöohjelma 2008–11 on loppusuoralla.

Ohjelmassa on ollut

mukana 12 kaupunkia, joissa

on toteutettu yhteensä 45

hanketta. Suurin osa hankkeista

valmistuu vuoden vaihteessa.

Lähiöiden kehittäminen on kuitenkin

jatkuvaa työtä.

– Lähiöiden kehittäminen

on otettava osaksi kaupunkien

strategista kehittämistä, korosti

asunto- ja viestintäministeri

Krista Kiuru lähiöohjelman loppuseminaarissa

29.11.

Ohjelman hankkeissa asukasosallistuminen

lähiöissä on

parantunut paljon. Ihmiset ovat

aidosti ylpeitä oman asuinalueensa

kehityksestä ja näkevät

pientenkin tekojen merkityksen

alueen vetovoimaisuuden parantamisessa.

– Lähiöitä ei voi eikä saa kehittää

erillisinä yksikköinä, vaan

niiden on oltava palveluineen,

asuntoineen ja liikenneyhteyksineen

toiminnallinen osa kaupunkia

ja koko työssäkäyntialuetta,

Kiuru painotti.

Asukastilojen käyttöön ja

asukastoimintaan on lähiöissä

löydetty uusia malleja. Myös

asukkaiden ja kuntien välinen

yhteistyö on parantunut.

Erityisenä lähiöiden haasteena

on pidetty segregoitumista.

Ohjelman hankkeissa on korjattu

lähiöiden kiinteistöjä, parannettu

liikenneyhteyksiä ja ostoskeskusten

palveluja sekä edistetty

naapurisovittelua.

Hallitusohjelman mukainen

poikkihallinnollinen ohjelma

segregaation ehkäisemiseksi

on tarkoitus saada liikkeelle ensi

vuoden alkupuolella, kun asuntopoliittinen

toimenpideohjelma

on valmistunut.

Rakennettua

ympäristöä

käyttäjien ehdoilla

● Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi

suuntaa alan muutosta Rakennettu

ympäristömme 2025

-raportissa.

On tehtävä sellaista taloja, tiloja,

teitä ja teknisiä verkostoja,

joita ihmiset haluavat ja ympäristö

kestää. Rakennetun ympäristön

on oltava turvallinen, terveellinen

ja palveleva, helposti käytettävä

ja sujuvasti toimiva. Se on

järkevästi suunniteltu ja rakennettu

sekä

kaukonäköisesti

hoidettu.

Käyttäy-ytymistieteilijät

ja käytsetäjäkeskeisen

tutkimuksen

ja suunnittelun

asiantuntijat

on kytketty

mukaan kiinteis-inteistö-

ja rakentamisalan

palvelujen ja prosessien kehittämiseen

muun muassa RYM

Oy:n tutkimusohjelmissa.

Käyttäjien tyytyväisyyttä

tullaan

seuraamaan

entistä tarkemmin.

Rakennetun

omaisuuden

tilaa parin

vuoden välein

kartoittavaa

ROTI-selvitys-

tä uudistetaan

niin, että arvioinnissa i painottuu

asiantuntijoiden lisäksi käyttäjänäkökulma.

Rakentamisen Laatu

RALA ry suuntaa asiakaspalautteiden

keräämistä entistä enemmän

myös käyttäjärajapintaan.

Laatu ja osaaminen on muutenkin

tunnistettu yhdeksi keskeiseksi

muutosalueeksi.

Kolmentoista kiinteistö- ja rakentamisalan

yhteisön muodostaman

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin

raportin valmisteluun

on osallistunut lähes 200 alan

asiantuntijaa ja rakennetun ympäristön

käyttäjää.

Rakennettu ympäristömme 2025

-raportti on osoitteessa www.rym.fi.

54 Kuntatekniikka 8/2011


Kiertoliittymän taideteos Upokas

toteutetaan viimeistään

kevään 2012 aikana.

Upokas ilmestyy

Nastolaan

● Uponor Suomi Oy:n, Nastolan

kunnan ja Ympäristötaiteen säätiön

ympäristötaidekilpailun on voittanut

Risto Pentikäisen ehdotus

”Upokas”. Kilpailun tarkoituksena

oli suunnitella ympäristötaideteos

Nastolaan rakennettavaan 30 metrin

kiertoliittymään, joka sijaitsee

Villähteentien ja valtatie 12 Nastolan

rampin yhtymäkohdassa.

Raadin mukaan voittaneessa

teoksessa tuotteet ovat selkeästi

esillä ja niistä on saatu näyttävä taideteos,

johon Uponorin historia on

helppo yhdistää. Teoksen väri toistaa

Nastolan vaakunan punaista. Yhdistävä

tekijä teokselle, Nastolalle ja

Uponorille on tulo ”tyhjästä” ja nousu

merkittäväksi tekijäksi.

YM:n selvitys:

Lisää tuulivoimaa

● Suomessa on vähintään 289

tuulivoimatuotannolle soveltuvaa

aluetta eri puolilla maata, kertoo

Suomen Ilmakuva Oy

Raahen Kuljunniemen tuulipuisto

koostuu yhdeksästä

2,3 MW:n laitoksesta.

ympäristöministeriön yhteenveto

maakuntaliittojen tuulivoimaselvityksistä.

Nyt kartoitettujen alueiden

lisäksi selvityksissä on löydetty

saman verran tuulivoimalle mahdollisesti

soveltuvia alueita, joiden

selvitykset ovat vielä kesken.

Alueille rakennettavien voimaloiden

tuotantokapasiteetti voisi olla

jopa 12 600 megawattia. Sisämaassa

tuulivoimatuotantoon soveltuvia

alueita sijaitsee eniten Pohjois-Pohjanmaalla.

Tavoitteena on, että 2020 Suomen

tuulivoimakapasiteetti on noin

2 000–2 500 megawattia. Tällöin

tuulivoimalla tuotetun sähkön

osuus olisi noin kuusi prosenttia

sähkön kokonaiskulutuksesta. Tällä

hetkellä Suomessa on 130 tuulivoimalaa,

joiden kapasiteetti on yhteensä

noin 200 megawattia.

Ympäristöministeriö laatii parhaillaan

ohjeistusta tuulivoimarakentamisen

kaavoitus- ja lupamenettelyistä

sekä vaikutusten arvioinnista

sujuvan ja laadukkaan suunnittelun

edistämiseksi. Tavoitteena

on, että ohjeistus valmistuu kesään

mennessä.

Vaivaako

valosaaste

● Häiritseekö valon liiallinen tai turha

käyttö ulkotiloissa Onko luontainen

hämärä häviämässä liiallisen

keinovalon alle Vai pelottaako pimeys

kaupunkipuistoissa ja uhkaavatko

viimeisetkin valot sammua

maaseudulta Valosaasteesta tarvitaan

lisää tietoa. Suomen ympäristökeskuksen

kyselyssä selvitetään

kansalaisten näkemyksiä siitä, miten

vakavaksi ongelmaksi valosaaste

koetaan ja millainen valaistus

koetaan erityisen haitalliseksi.

Kyselyssä selvitetään myös näkemyksiä

valosaasteen torjuntakeinoista.

Kyselyyn toivotaan vastauksia

kaikkialta Suomesta. Verkkokysely

on avoinna 29.2.2012 saakka.

Suomen ympäristökeskus tiedottaa

kyselyn tuloksista syksyllä

2012. Tuloksia esitellään myös keväällä

2013 ilmestyvässä, valosaastetta

laaja-alaisesti käsittelevässä

tietokirjassa.

www.valosaastekysely.blogspot.com

UUSI

PRO Wave

PRO Wave -valaisinperheestä

löytyy oikea ratkaisu yleisimpiin

katuluokkiin. Valaisin voidaan

varustaa erilaisilla linsseillä

kohdentaen tarvittava valaistus

oikeaan paikkaan tai sitten

vaihtoehtoisesti tuottamaan

yleisvalaistusta.

Tuotteet valmistetaan kokonaisuudessaan

Suomessa ja niille on

myönnetty avainlippu.

Tehokas ja taloudellinen ratkaisu

alue- ja katuvalaistukseen











Ø






www.led1.fi

Easy Led Oy

Meriniitynkatu 11, FI-24100 Salo, Finland

tel. +358 (0)2 737 4420 - email: info@led1.fi

Kuntatekniikka 8/2011

55


Mobiilisovellus toimii kaikilla iPhone- ja iPad-laitteilla.

Kierrätyspistehaku

nyt

kännykkään

● Jätelaitosyhdistys ry:n (JLY)

ylläpitämästä www.kierrätys.

info -hakupalvelusta on julkaistu

mobiilisovellus iPad ja

iPhone-laitteille. Mobiilisovellus

löytää lähimmän kierrätyspisteen

vaikka tien päällä.

Käyttäjän tarvitsee vain avata

ohjelma, ja se etsii automaattisesti

lähimmät pisteet.

Ilkka Pirttimaan kehittämä

sovellus kertoo etäisyyden

jätelajin mukaan valitulle

pisteelle ja näyttää reitin

kartalla.

Maksuton kierrätyssovellus

on ladattavissa App Storesta

hakusanalla ”kierrätys”,

ja se toimii kaikilla iPhone- ja

iPad-laitteilla.

www.kierrätys.info.

Pienpuhdistamot

mainettaan

parempia

● Pitkä ja perusteellinen TM Rakennusmaailman

pienpuhdistamotesti

on päättynyt. Lehti julkaisi testitulokset

lokakuun numerossaan

9/2011. Lopputulemana oli, että

puhdistamot ovat mainettaan parempia.

Jätevesiasetuksen uudistuminen

on yksi syy siihen.

Maaliskuussa voimaan astunut

uusi asetus teki pienpuhdistamoista

toimivan ja laillisen tavan käsitellä

yksityistalouden jätevesiä. Paitsi että

päästörajoja on lievennetty normaaleilla

alueilla, puhdistusjärjestelmän

teho ja laillisuus määritellään

suunnitteluvaiheessa. Järjestelmän

toimintaa ei näin ollen normaalisti

tarvitse valvoa analysoimalla jätevesinäytteitä.

Nykyasetuksen puitteissa pienpuhdistamo

on TM Rakennusmaailman

mukaan monissa kohteissa jopa

parempi vaihtoehto kuin maaperäkäsittely.

Useimmilla pääsee

hyväksyttävään tulokseen, jos vähänkin

viitsii nähdä vaivaa.

TM Rakennusmaailman testissä

löytyi yllättävän paljon murheita

laitteistojen ohjauslogiikan kanssa.

Usean puhdistamon koko ohjelma

joko vaihdettiin tai ainakin päivitettiin

testin aikana. Jonkin verran oli

myös laitehäiriöitä.

Haja-asutusalueiden asukkaiden

on kuitenkin tehtävä jätevesilleen

jotakin 15.3.2016 mennessä, eikä

asetus enää muutu ainakaan lievemmäksi.

TM Rakennusmaailma 9/2011

Oikaisu

Kuntatekniikka-lehden numeron

7/2011 sivulla 14 oli virheellinen

artikkelin kirjoittajan

nimi. Artikkelin ”Länsimetroa

luodaan viisiulotteisesti” kirjoittaja

on Länsimetro Oy:n projekti-insinööri

Ahti Huhtaniska.

Toimitus pahoittelee virhettä.

Energiaa säästävää pumppausta

● Sulzer Pumps on tuonut

markkinoille ABS:n hitaasti

pyörivän XSB-virtauskehittimen

ja ABS:n PC 441 -pumppuohjaimen.

Tämä maailman

suurin jätevesien käsittelyyn

tarkoitettu virtauskehitin

säästää energiaa 25 prosenttia.

Kunnallisiin pumppausasemiin

tarkoitettu PC 441 -järjestelmä

mahdollistaa jopa neljän

pumpun ja lisälaitteiston ohjauksen

ja valvonnan.

ABS:n EffeX-malliston XFPjätevesiuppopumppuihin

on

asennettu yhdysrakenteiset

premium-efficiency -luokan

IE3-moottorit IEC60034-30-

standardin mukaisesti. ABS:n

keskinopeuksisen XRW-upposekoittimen

pysyvä IE3-magneettimoottori

takaa käyttäjille

jopa 35 prosentin tehonparannuksen

muihin keskinopeuksisiin

sekoitinmalleihin verrattuna.

ABS:n hitaasti pyörivä XSBvirtauskehitin

alentaa energiankulutusta

25 prosenttia

muihin virtauskehittimiin verrattuna.

ABS:n PC 441 -pumppuohjain

taas alentaa verkosto-

ja terminaalipumppausasemien

energiankulutusta.

www.sulzerpumps.com

ABS flow booster XSB

-upposekoitin.

Helsingin Vesalan ala-asteen oppilaat ovat SchoolVisionvalaistuksen

ensimmäisiä käyttäjiä Suomessa.

Uusi kouluvalaistus

auttaa

keskittymään

● Philips on kehittänyt luokkahuoneisiin

uudenlaisen valaistusjärjestelmän,

joka reagoi

automaattisesti ulkoa tulevaan

valoon ja jota opettaja voi säätää

kulloiseenkin oppimistilanteeseen

sopivaksi. Järjestelmän

käyttö parantaa lasten ja opettajien

hyvinvointia sekä lasten

kykyä suoriutua erilaisissa oppimistilanteissa.

Saksassa ja Hollannissa tehdyt

tutkimukset todistavat, että

SchoolVision-valaistus tehostaa

lasten keskittymiskykyä

ja heidän lukunopeuttaan,

kehittää rauhallisen ilmapiirin

luokkahuoneeseen ja kohentaa

opetusolosuhteita.

SchoolVision-valaistusjärjestelmän

ensimmäiset käyttäjät

Suomessa ovat Vesalan

ala-asteen oppilaita kolmessa

eri luokassa.

56 Kuntatekniikka 8/2011


Tapahtumakalenteriin on poimittu messuja,

seminaareja ja tapahtumia vuonna 2012

niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Kouvolan kaupunki


Jukka Posti (54) on valittu

Kouvolan kaupunkikehitysjohtajaksi

vastuualueinaan

elinkeinot,

tekniikka ja ympäristö sekä

maaseututoimi. Posti

siirtyy uuteen tehtäväänsä

Citycon Oyj:n kiinteistökehitysjohtajan

paikalta.

Suomen Kuntaliitto

-


Laura Hassi. Hassi on viimeksi

toiminut Helsingin

kaupungin kiinteistöviraston

tilakeskuksen vuokrauspäällikkönä.

den

erityisasiantuntijana

toiminut Eero Hiltunen

jää eläkkeelle 1.3.2012.

Rakennustieto Oy


Pasi

Hulkkonen (50)

1.2.2012 alkaen nykyisen

toimitusjohtajan

Markku Salmen jäädessä

eläkkeelle. Hulkkonen

siirtyy uuteen tehtäväänsä

Osuuskunta Suomen

johtajan

paikalta.

Tampereen

kaupunki

Auli Heinävä

(48) on valittu Tampereen

kaupungin uudeksi

asuntojohtajaksi 1.1.2012

alkaen asuntotoimenjohtaja

Pekka Hinkkasen

jäätyä eläkkeelle.

Heinävä on viimeksi

toiminut Tampereen kaupungin

Vuores-projektin

projektipäällikkönä.

Lassila & Tikanoja

tusjohtajaksi

on nimitet-

Pekka Ojanpää,

45. Ojanpää toimi viimeksi

Kemirassa Kunta

ja teollisuus -segmentistä

vastaavana johtajana.

FCG Finnish

Consulting

Group Oy

Pekka Pesälä

on nimitetty suunnittelupäälliköksi

Verkosto- ja

yleissuunnittelu -toimialalle

Ouluun.

Arto Wendelin

on nimitetty projekti-

nen

ja ylläpito -toimialalle

Turkuun.

Helsingin kaupunki

HSL

suunnittelupäällikön

virkaan on nimitetty

1.2.2012 lukien diplomiinsinööri

Ville Lehmuskoski,

38. Hän siirtyy

uuteen tehtäväänsä Helsingin

Seudun Liikenne

-kuntayhtymän joukkoliikennesuunnitteluosaston

johtajan paikalta.

Ramboll Group

johtajaksi

on nimitetty

Jens-Peter Saul (45)

Saksasta. Saul siirtyy


Powerin toimitusjohtajan

tehtävistä.

Ramboll

Finland Oy

Maria Silvast

on nimitetty kaavoitusarkkitehdiksi

Kaavoitus-yksikköön.

Iiro Kiukas on nimitetty

projektipäälliköksi

Ympäristökonsultointi-yk-


Simo Loukonen on

nimitetty projektipäälli-

sikössä.

RAKLI

ta

-toimialan johtajaksi

on nimitetty tekniikan

tohtori Matti Kuronen.

Kuronen on viimeksi

työskennellyt hankekehityspäällikkönä

sekä

liiketoiminnan kehitys-


Oy:ssä.

2012

Infran kunnossapidon

johtaminen

(KUP 2)

12.1.–11.9.2012, 5 x 2

pv, Helsinki

www.kiinko.fi

Pysäköinti

kaupungin

kehittämisessä

17.1.2011 Helsinki

www.fcg.fi

Rakennuttajapäivät

19.–20.1.2012 Hämeenlinna

www.kiinko.fi

Ympäristöjohdon

neuvottelupäivät

26.–27.1.2012 Espoo

www.fcg.fi

Asfalttipäivä

7.2.2012 Helsinki

www.fcg.fi

Kuntien paikkatietoseminaari

7.–8.2.2012 Helsinki

www.fcg.fi

Uimahalli- ja

kylpyläpäivät

7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki

www.ukty.fi

21th Century

Strategies for City

Development

13.2.2012 Helsinki

www.kiinko.fi

Viherpäivät

14.–15.2.2012 Tampere

www.vyl.fi

Hulevesipäivä

15.2.2012 Vantaa

www.fcg.fi

Kiinteistöinsinöörien

ja

geodeettien

neuvottelupäivät

15.–16.2.2012 Helsinki-

Tallinna-Helsinki

www.fcg.fi

Talvitiepäivät

14.–16.2.2012 Tampere

www.tieyhdistys.fi

Rakenteellinen

paloturvallisuus

16.2.2012 Lappeenranta

www.fcg.fi

Uusi hajajätevesiasetus

16.2.2012 Tampere

www.fcg.fi

Maanmittauspäivät

2012

22.–23.3.2012 Vaasa

www.vaasa.fi/maanmittauspaivat

34. Rakennuttajakoulutus

(RAPS)

28.3.–21.11.2012,

6 x 2 pv Espoo

www.aaltopro.fi/

rakennuttajakoulutus

Kuntien 6.

ilmastokonferenssi

3.–4.5.2012 Tampere

www.fcg.fi

IFME World

Congress 2012

4.–10.6.2012 Helsinki

(Tallinna ja Tukholma)

www.ifme2012.com

Liikelaitos- ja

osakeyhtiökonferenssit

7.–9.6.2012 Helsinki-

Tukholma-Helsinki

www.fcg.fi

Loma-asuntomessut

25.6.–8.7.2012

Lappeenranta

www.asuntomessut.fi

Asuntomessut

13.7.–12.8. Tampere

www.asuntomessut.fi

Kuntamarkkinat

12.–13.9.2012 Helsinki

www.kuntamarkkinat.fi

tapahtumakalenteri

Kuntatekniikka 8/2011

57


sivulla 36

sivulla 36

KUNTA-

TEKNIIKKA

TURUSSA

18.–20.5.

sivulla 36








Tehokasta täsmänäkyvyyttä

Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.

Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!

Puhelin: 010 8369900

www.axflow.fi

8 /2011

Juhani Järvelä

iloitsee Oulun ja

Rovaniemen

yhteisestä biovoimalasta.

sivu 18

sivulla 36

ALANSA YKKÖNEN

Kutistuvalla

Varkaudella on

vaihtoehtoja sivu 32

Lahti rakennuttaa

Hollolalle palvelutalon

sivu 36

Puhdistamo hyötyy

sateen riskiennusteista

sivu 42

Mikä on paras

organisaatiomuoto

vesilaitokselle sivu 48

2011

– Valaistus on tyylikäs

tapa herättää huomiota,

tekninen johtaja

Mikko Ilkka sanoo.

Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa

sivu 6

VALOLLA VETOVOIMAA

Oppaan pa sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi

TILAA

Kuntatekniikka!

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana

kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle

syyskuussa 2011 ilmestyneen Vesihuollon

osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa 80 euroa,

irtonumero 10 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

tai puh. 09 771 2442.

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi

Maksaako se Lontoon olympiapuisto 21 vai 11 miljardia

euroa... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 1/2011 vai oliko

se 3/2011 Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto

paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.

sivu

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto

ALANSA YKKÖNEN

Pirkkala valitsi

maalämmön Toivion

kouluun sivu 12

Fiskarsin ruukkikylästä

tehdään vihreää

ekotaajamaa sivu 20

Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat

energiapilotin valmistumisesta

5 /2011

Kuntaliitos uudisti

organisaatiot

Hämeenlinnassa,

Timo Tuomola

kertoo. sivu 40

Porin uimahalli

saa lisävoimaa

sivu 6

AURINGOSTA

Merenpinnan nousu

vaaraksi Hangon

vesihuollolle sivu 44

ALANSA YKKÖNEN

Kaupunginhallituksen pj.

Minna Arve vanhan

tammen syleilyssä

sivu 6

3/2011

AS Tallinna Vesi

tehostaa jätevesien

typenpoistoa

Ellen Mihkleppin

johdolla. sivu 36

Kuntien ilmastotyöhön

on tullut

potkua sivu 13

Myllyn teräs

kohoaa Aurajoen

ylle sivu 16

Miten Helsinki

pärjäsi Lumisodassa

sivu 24

Jätteet imuun

Espoon

Suurpellossa sivu 44

Turku yhtiöittää

2012 teknisiä

palvelujaan sivu 55

TURKU ON EUROOPAN

PUUPÄÄKAUPUNKI

ALANSA YKKÖNEN

1/2011

Pyynikin uimahalli-hotellista

tulee ainutlaatuinen,

Kirsti Hankela

iloitsee. sivu 14

Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa

Shanghaissa huippuluokkaa

sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47

rakennettiin hoito-

energiayhtiönsä veroja

John Hopkins rakennuttaa

hylätystä teollisuusalueesta

jättimäistä olympiapuistoa

6

LONTOOSEEN 2012

58 Kuntatekniikka 8/2011


Tarkat

laitos ja kunta

sääasemat,

ukkostutkaimet,

tuulimittarit.

Lännen Alituspalvelu Oy

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella

www.lannenalitus.com

ALITUSPORAUKSET

kaikilla menetelmillä

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon

asennuspituudet jopa 1000 m

Työntöporausta American Augers 72-1200NG

koneella, DN1600 asennus.

Honkapuistontie 95, 28430 Pori

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928

email: lannenalitus@lannenalitus.com

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,

ympäristön sekä maankäytön ja

rakentamisen kysymyksissä.

Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n

a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t

pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,

kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset

kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset

p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi



Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.

SUUNNITTELUPALVELUJA

MONIALAISESTI

RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,

TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE

Pöyry Finland Oy

Puh. 010 3311

www.poyry.fi

WSP Finland Oy

p. 0207 864 11

www.wspgroup.fi






VESIHUOLTOPALVELUA






Kuntatekniikka 8/2011

59

More magazines by this user
Similar magazines