Rakkauden rajoilla - HIV Tukikeskus
Rakkauden rajoilla - HIV Tukikeskus
Rakkauden rajoilla - HIV Tukikeskus
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
Kari Huotari & Jukka Lehtonen<br />
<strong>Rakkauden</strong> <strong>rajoilla</strong><br />
Miesten välinen seksi ja hiv Suomessa<br />
<br />
Helsinki 2007<br />
Julkaisija: Aids-tukikeskuksen Miesten kesken turvallisesti –työ<br />
www.miestenkesken.fi<br />
1
Sisällys<br />
Kiitokset 4<br />
1 Johdanto 5<br />
Miten tutkimus sai alkunsa 6<br />
Millaista aineistoa kokosimme 7<br />
Miten miehiä etsittiin 8<br />
Kuinka käytimme kieltä 11<br />
Keitä tavoitimme 11<br />
Millaista tutkimusta miesten välisistä suhteista on aiemmin tehty Suomessa 13<br />
2 Miesten moninaisuus 15<br />
Seksin merkitys 15<br />
Seksuaalisuuden tasot 16<br />
Parisuhteiden moninaisuus 18<br />
Kumppanin valinta 20<br />
Suhteet naisten kanssa 23<br />
Kolme eri sukupolvea 25<br />
Ensimmäiset kokemukset 26<br />
Asuinpaikka, koulutus ja seksuaalinen itsemäärittely sukupolvittain 26<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen ja 10 vinkkiä 29<br />
3 Miesten välinen seksi 31<br />
Yleisimmät seksitekniikat ja suhteet seksikumppaneihin 31<br />
Suutelu, peniksen ja vartalon hyväily sekä suuseksi 32<br />
Peräaukkoyhdyntä 33<br />
Muut seksitekniikat 33<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen ja 10 vinkkiä 37<br />
4 Parisuhde ja turvaseksi 39<br />
Parisuhde ja suojautuminen 39<br />
Seksikumppanien määrän vaikutus hiv-riskeihin 40<br />
Syitä suojautumattomuuteen 40<br />
Kondomin ja liukasteaineen käytön ongelmat 41<br />
Suojautuminen ja suosituimmat seksitekniikat 42<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen ja 10 vinkkiä 43<br />
5 Elämäntilanne ja hiv 47<br />
Vakituiset ja satunnaiset kumppanit sukupolvittain 47<br />
Suositut seksitavat ja kumppanien määrät sukupolvittain 47<br />
Kondomin käyttö vakituisen kumppanin kanssa 48<br />
Kondomin käyttö satunnaisen kumppanin kanssa 49<br />
Asuinpaikan, koulutustason ja seksuaalisen itsemäärittelyn yhteys hiv-riskiin 50<br />
Neuvoteltu turvallisuus ja riskinarviointi 51<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen ja 10 vinkkiä 52<br />
6 Mies etsii miestä 55<br />
Yleistietoa tapaamispaikoista 55<br />
Haastateltavien kokemuksia tapaamispaikoista 57<br />
Hiv-riskit ja tapaamispaikat 61<br />
Alkoholi ja huumeet 61<br />
Väkivalta ja tapaamispaikat 63<br />
Ulkomaat ja homoturismi 65<br />
Maksullinen seksi ja porno 66<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen ja 10 vinkkiä 67<br />
Sisällys<br />
2
Sisällys<br />
7 Suhtautuminen hiv-tartuntaan ja tartunnan saaneisiin 69<br />
Uskallanko kätellä 69<br />
Käsitykset hiv-tartuntariskeistä 69<br />
Hiv-pelot ja suojautuminen 70<br />
Seksipelkojen syyt 71<br />
Kontaktit ja rakastumiset hiv-tartunnan saaneisiin 71<br />
Kumppanin valinta 72<br />
Käsitykset syrjinnästä 72<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen ja 10 vinkkiä 73<br />
8 Suhtautuminen turvaseksivalistukseen 76<br />
Hiv-tietolähteet 76<br />
Mistä turvaseksimateriaalia oli saatu ja mikä oli sen vaikutus 76<br />
Toiveena tarkka tieto ja rohkeat kuvat 77<br />
Mistä turvaseksimateriaalia pitäisi saada 78<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen ja 10 vinkkiä 79<br />
9 Hiv-testaus 81<br />
Hiv-testin ottaminen 81<br />
Kokemukset eri testauspaikoista 81<br />
Kotona tehtävä hiv-testi 82<br />
Negatiivisen tuloksen hyvät ja huonot puolet 83<br />
Positiivisen tuloksen hyvät ja huonot puolet 83<br />
Entä jos minulla todettaisiin hiv-tartunta 84<br />
Hiv-statuksen vaikutus turvaseksiin 84<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen ja 10 vinkkiä 85<br />
10 Miesten välinen seksi muutoksessa 87<br />
Keskeiset teesit: Mitä pitää tehdä 87<br />
Liite: Kansainvälinen vuorovaikutus tutkimuksen taustalla 89<br />
Kirjallisuus 91<br />
3
Kiitokset<br />
Kiitokset<br />
Suuret kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille<br />
miehille. Ilman teidän osallistumistanne emme olisi<br />
voineet tehdä tutkimusta. Kirjan pohjana on vuosina<br />
1997-1998 tehty kysely, johon vastasi 750 miestä, sekä<br />
64 miehen haastattelut. Lisäksi 38 miestä piti seksipäiväkirjaa<br />
ja 37 miestä kirjoitti oman tarinan siitä, miten<br />
huoli hiv-tartunnasta ja turvaseksivalistus oli vaikuttanut<br />
heidän seksikäyttäytymiseensä vuosien aikana.<br />
Kiitokset monille eri henkilöille avusta tutkimuksen<br />
suunnittelussa, eri näkökulmista ja käytännön toteutuksesta.<br />
Essexin yliopiston professori Tony Coxon<br />
ohjasi tutkimuksen päälinjojen suunnittelussa ja johdatti<br />
aihepiirin teoriaan. Kiitos myös Göteborgin yliopiston<br />
professori Sven-Axel Månssonille ja tutkija<br />
Ronny Tikkaselle, joiden kanssa jaoimme kokemuksia<br />
tutkimusaineistosta ja sen analysoimisesta Euroopan<br />
unionilta saamamme rahoituksen turvin. Myös<br />
Tukholman RFSL:n <strong>HIV</strong>-kanslietin silloinen johtaja<br />
George Sved ja projektisihteeri Staffan Hallin toimivat<br />
EU-yhteistyökumppaninamme avustaen etenkin hivennaltaehkäisymateriaalin<br />
suunnittelussa.<br />
Tutkimuksen suunnitteli ja sen toteutuksesta vastasivat<br />
VTT, sosiaalityön professori Kari Huotari, VTT<br />
Jukka Lehtonen ja YTT Olli Stålström sekä joukko<br />
Suomen Aids-tukikeskuksen työntekijöitä ja vapaaehtoisia.<br />
Eettisiä ja tietosuojakysymyksiä pohti EUrahoituksen<br />
aikana miesseksitutkimuksen etenemistä<br />
seurannut ja arvioinut seurantaryhmä, johon kuuluivat<br />
Kari Huotarin lisäksi silloiset Positiiviset ry:n puheenjohtaja<br />
Jorma Koskinen, Helsingin seudun SETA ry:n<br />
sosiaalisihteeri Kaija Kurkela (hänen jälkeensä koulutussihteeri<br />
Markopekka Vauramo), <strong>HIV</strong>-säätiön toiminnanjohtaja<br />
Bengt Lindblom ja Helsingin yliopiston<br />
sosiologian laitoksen tutkija Jukka Lehtonen.<br />
Kiitos haastattelujen tekemiseen osallistuneille<br />
vapaaehtoisille, joita olivat Isto Halinen, Teppo<br />
Heikkinen, Risto Mikkonen, Pekka Karhusaari,<br />
Veikko Rättyä, Marko Stenroos ja Pekka Talikka.<br />
Kiitos Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry:lle ja sen<br />
jäsenjärjestöille siitä, että kyselylomaketta voitiin jakaa<br />
jäsenpostin mukana niiden miespuolisille jäsenille.<br />
Kiitos monille yksittäisille henkilöille, jotka jakoivat<br />
kyselyä tuttavapiirilleen sekä monille tässä nimeämättömille<br />
avustajille, jotka eri tavoin auttoivat etenkin aineiston<br />
kokoamisvaiheessa.<br />
Kiitos silloiselle Helsingin seudun SETA:n puheenjohtaja<br />
Jeppe Hansenille, joka laittoi kyselyn www-sivuille<br />
ja mahdollisti tutkimukseen vastaamisen sitä<br />
kautta. Kiitämme monia tutkimusosioiden ideoinnissa<br />
tai artikkelien kommentoinnissa auttaneita. Heitä olivat<br />
professori Michael Ross Texasin yliopistosta, englantilaiset<br />
tutkijat Peter Davies, Peter Keogh ja Ford<br />
Hickson Sigma Research -projektista sekä professori<br />
Jeffrey Weeks South Bank Universitystä Lontoosta.<br />
Kyselyn sisältöä kommentoivat Helsingin yliopistosta<br />
yhteiskuntapolitiikan laitokselta tutkija Ossi Rahkonen<br />
ja sosiologian laitokselta professori emerita Elina<br />
Haavio-Mannila. He myös antoivat arvokkaita neuvoja<br />
aineiston koodaukseen. Koodauksessa saimme<br />
apua myös Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen<br />
amanuenssi Tapani Alkulalta. Myös moni muu asiantuntija<br />
kommentoi lomaketta. Arvokkaita olivat etenkin<br />
Bengt Lindblomin, Ph.D. Jan Löfströmin ja FM<br />
Teppo Heikkisen kommentit. Kommentteja antoivat<br />
myös Aids-tukikeskuksen Miesten kesken turvallisesti<br />
– projektin toimijat, jotka hyödynsivät tämän tutkimuksen<br />
tuloksia projektin turvaseksimateriaalien toteuttamisessa.<br />
Kiitämme myös kirjaa kommentoineita<br />
VTM Sanna Aaltosta, FM Teppo Heikkistä sekä projektipäällikkö<br />
Matti Hyvöstä ja Jouni Väätästä.<br />
Kiitos Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan ja<br />
sosiologian laitoksille, jotka ovat antaneet työtilat meille.<br />
Kiitos myös tutkimuksen eri vaiheen rahoittajille eli<br />
Suomen Akatemialle, Euroopan Unionille, sosiaalija<br />
terveysministeriölle, Aids-tukikeskukselle, Suomen<br />
Tietokirjailijoille ja SETA-säätiölle. Yhteistyöstä hankkeen<br />
lopun taitto- ja julkaisuvaiheissa kiitoksen ansaitsee<br />
Aids-tukikeskuksen Miesten kesken turvallisesti<br />
–työ.<br />
Helsingissä 2007<br />
Kari Huotari ja Jukka Lehtonen<br />
4
1. Johdanto<br />
Teos esittelee homo- ja biseksuaalisten miesten seksuaalista<br />
ja sosiaalista elämäntapaa koskevan tutkimuksen<br />
tuloksia. Se antaa tietoa miesten rakkaus- ja seksisuhteista,<br />
hiv-tartuntariskeistä ja seksikäyttäytymisen<br />
muutoksesta. Erittelemme monipuolisesti miesten välistä<br />
seksiä suomalaisessa kulttuurissa. Vastaavaa tutkimusta<br />
ei ole aiemmin tehty. Tutkimusraportti antaa<br />
kokonaiskuvan seksikäyttäytymisestä ja hiv-tartuntariskeistä<br />
suomalaisilla miehillä, joilla on seksiä miesten<br />
kanssa. Teos pohjautuu vuosina 1997 ja 1998 kerättyyn<br />
tutkimusaineistoon, joka kokoamalla saatiin miehiltä<br />
yksityiskohtaista tietoa seksikäyttäytymisestä, hivriskitilanteista<br />
ja niissä tapahtuneista muutoksista (ks.<br />
Huotari ym. 1998).<br />
Lähtökohtana oli ajatus siitä, että osa miehistä harrastaa<br />
seksiä miesten kanssa, vaikka heillä ei olisikaan<br />
homo- tai biseksuaalista itsemäärittelyä. Tällä perustelemme<br />
termejä miesten välinen seksi ja miesseksitutkimus,<br />
joksi hanketta laaja-alaisena nimitettiin. Mies voi<br />
siis määritellä itsensä heteroseksuaaliseksi, vaikka hän<br />
harrastaa seksiä toisten miesten kanssa. Tämä näkyy<br />
vastauksissa, joiden mukaan osalla homoseksuaaliksi<br />
itsensä määrittelevistä miehistä oli seksiä naisten kanssa<br />
ja heteroseksuaalisiksi itsensä määrittelevillä oli seksiä<br />
miesten kanssa.<br />
Teoksessa kerromme turvaseksistä, hiv-riskitilanteista<br />
ja kondomin käytöstä. Selvitämme, millaisia turvaseksistrategioita<br />
harrastetaan, kuinka usein, miten<br />
ja missä seksiä toteutetaan, sekä mitä seksitekniikoita<br />
miehet keskenään käyttävät. Samoin selvitämme, mistä<br />
miehet saavat tietoa hiv-riskeistä ja millaista tieto on.<br />
Kerromme, mitä miehet pitävät turvaseksinä, mitä riskialttiina<br />
ja mitä eivät.<br />
Suomessa on todettu 29.6.2007 mennessä 2176 hivtartuntaa,<br />
joista miesten välisessä seksissä saatuja hivtartuntoja<br />
on todettu suunnilleen yhtä paljon (32 %,<br />
N=704) kuin miehen ja naisen välisessä seksissä (38<br />
%, N=817, naisia 371, miehiä 446) saatuja tartuntoja<br />
(Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian osasto,<br />
www.ktl.fi). Homo- ja biseksuaalisia miehiä on yhteiskunnassa<br />
kuitenkin selvästi vähemmän kuin heteroseksuaalisia,<br />
joten suhteellisesti tarkasteltuna hiv koskettaa<br />
edelleen laajasti miehiä, joilla on seksiä miesten<br />
kanssa. Lisäksi osaan luokittelussa käytettyyn ”ei tietoa”<br />
–kohtaan varmaankin sisältyy myös miesten välisessä<br />
seksissä saatuja tartuntoja. Viimeisten lähes 20<br />
vuoden aikana miesten välisessä seksissä todetut tartunnat<br />
ovat vähentyneet suhteessa muihin tartuntatapoihin.<br />
Kuitenkin edelleen miesten väliseen seksiin<br />
liittyy merkittäviä hiv-riskejä. Homoseksitartunnoiksi<br />
tilastoituja tartuntoja on esiintynyt vuosina 2002-2005<br />
noin puolet enemmän kuin niitä edeltävinä neljänä<br />
vuotena yhteensä (1998-2001). Vuonna 2006 miesten<br />
1 | Johdanto<br />
välisessä seksissä todettuja hiv-tartuntoja oli ennätysmäärä<br />
eli 61 kappaletta. Hiv ei ongelmana ole siis mitenkään<br />
ohi miesten välisen seksinkään näkökulmasta<br />
ajateltuna.<br />
Kirja on suunnattu erityisesti homo- ja biseksuaalisille<br />
ja muille miesten välistä seksiä toteuttaville miehille<br />
sekä kaikille niille, jotka ovat tekemisissä työkseen<br />
näiden miesten kanssa tai jotka suunnittelevat<br />
ja toteuttavat turvaseksivalistusta tai muuta seksuaalikasvatusta.<br />
Siitä on hyötyä myös sosiaali- ja terveysalan<br />
työntekijöille ja se sopiikin hyvin paitsi seksologiseen<br />
koulutukseen myös laajemmin sosiaali- ja terveyspalvelussa<br />
työskentelevien ammatilliseen perus- ja<br />
jatkokoulutukseen opetusmateriaaliksi. Monia kirjan<br />
teemoista ei ole koskaan aiemmin käsitelty Suomessa.<br />
Yleisesti hiv- ja turvaseksivalistuksessa käytettyjä tapoja<br />
ja peruslähtökohtia suunnittelevat eivät ole ottaneet<br />
tarpeeksi hyvin huomioon miesten välistä seksiä<br />
ja siihen liittyvää hiv-riskikäyttäytymistä ja yleisemminkin<br />
homo- ja biseksuaalisten miesten moninaisuutta.<br />
Kirja tarjoaa hyvän lähtökohdan tutustua miesten väliseen<br />
seksiin ja laajemminkin sitä toteuttavien miesten<br />
elämään. Se auttaa myös haastamaan totuttuja näkemyksiä<br />
paitsi homo- ja bimiesten seksuaalisuudesta<br />
myös laajemmin kuvaa seksuaalisuudesta, joka näyttäytyy<br />
kulttuurissa ensisijaisesti miehen ja naisen välisenä<br />
sukupuoliyhdyntänä. Päädyimme erittelemään kirjan<br />
monet teema-alueet hyvin seikkaperäisesti siksi, että<br />
niitä ei ole aiemmin käsitelty Suomessa lainkaan.<br />
Tässä johdantoluvussa kerromme tutkimushankkeen<br />
taustoista. Luvussa kaksi käsittelemme miesten<br />
elämän ja parisuhteiden moninaisuutta, seksuaalista itsemäärittelyä<br />
ja seksuaalisuuden tasoja sekä sitä, miksi<br />
emme käyttäneet termiä homoseksi, kun kuvailimme<br />
miesten välistä seksiä. Luvussa kolme käsittelemme<br />
sitä, millaista seksiä miehet toteuttavat keskenään<br />
Suomessa ja mitkä ovat tyypillisimpiä ja suosituimpia<br />
seksitekniikoita miesten välisessä seksissä. Luvussa<br />
neljä keskitymme hiv-riskeihin miesten välisessä seksissä<br />
ja erityisesti suojaamattomaan peräaukkoyhdyntään,<br />
koska se on hiv-tartunnan kannalta suurin ongelma.<br />
Lisäksi käsittelemme parisuhteen merkitystä turvaseksin<br />
toteuttamisessa ja kondomin käyttöön liittyviä<br />
kysymyksiä.<br />
Luvussa viisi analysoimme iän merkityksiä hiv-riskiin<br />
ja seksikäyttäytymiseen, kuten seksikumppanien<br />
ja kumppanityyppien lukumääriä eri sukupolvien mukaan.<br />
Lisäksi käsittelemme asuinpaikan, koulutuksen<br />
ja seksuaalisen itsemäärittelyn vaikutusta hiv-riskeihin.<br />
Luvussa kuusi tarkastelemme seksiseuran etsimispaikkoja<br />
ja niiden linkittymistä hiv-riskeihin. Luvussa seitsemän<br />
tarkastelemme miesten suhtautumista hiv-positiivisiin<br />
sekä hiv-pelkoja miesten välistä seksiä tote-<br />
5
1 | Johdanto<br />
uttavilla miehillä. Luvussa kahdeksan käsittelemme<br />
miesten suhtautumista turvaseksivalistukseen. Luvussa<br />
yhdeksän käsittelemme miesten kokemuksia hiv-vastaainetestauksen<br />
hyvistä ja huonoista puolista sekä testaukseen<br />
suhtautumisesta. Luku kymmenen käsittelee<br />
muutoksia turvaseksikäyttäytymisessä. Lisäksi viimeisessä<br />
luvussa keskustelemme tuloksista ja siitä, miten<br />
ne pitäisi ottaa huomioon tulevaisuuden hiv-tartuntojen<br />
ennaltaehkäisytyössä. Pohdimme myös sitä, miten<br />
jatkamme tästä eteenpäin sekä mihin kysymyksiin kirja<br />
ei vastaa ja mitä pitäisi tutkia lisää. Jokaisen luvun lopussa<br />
on pohdiskelevampi osio, jossa kerromme, miten<br />
tulokset pitäisi ottaa huomioon turvaseksivalistuksessa,<br />
ja jossa ehdotamme on konkreettisia vinkkejä<br />
valituksen tai koulutuksen kehittämiseksi.<br />
Kirjan nimi ”<strong>Rakkauden</strong> <strong>rajoilla</strong>” nostaa esiin keskeisen<br />
jännitteen. Rakkaus tai parisuhde vaikuttaa ratkaisevasti<br />
siihen, millaista seksiä miehet toteuttavat<br />
ja millaisia riskejä he ottavat. Toisaalta monet miehet<br />
erottavat rakkauden seksistä ja useilla heistä on rakkaussuhteen<br />
ulkopuolista seksiä – sovitusti kumppaninsa<br />
kanssa tai ei. Toisaalta monet miehet eivät koe<br />
voivansa harrastaa seksiä, elleivät he rakasta kumppaniaan,<br />
ja monet elävätkin parisuhteessa, jossa myös<br />
kaikki seksikokemukset hankitaan. <strong>Rakkauden</strong> rajoille<br />
voidaan joutua myös, jos itsellä tai kumppanilla todetaan<br />
hiv-tartunta: jatkuuko rakkaus vai loppuuko se<br />
Kirja keskittyy seksikäyttäytymiseen ja hiv-tartuntariskeihin,<br />
minkä vuoksi kirjan sisällössä korostuu seksi.<br />
Kuitenkin rakkaus ja sen rajat tulevat vastaan monin<br />
tavoin.<br />
Miten tutkimus sai alkunsa<br />
Hanke lähti liikkeelle vuonna 1994, jolloin Kari<br />
Huotari oli Suomen Akatemian tutkimusassistentin<br />
kauden aikana tekemässä väitöskirjaansa (1999b)<br />
Essexin yliopistossa Englannissa. Hän kiinnostui siellä<br />
meneillään olevasta SIGMA-projektista (Socio-sexual<br />
Investigations of Gay Men and AIDS), jossa Tony<br />
Coxon, Peter Davies ja joukko muita tutkijoita seurasivat<br />
vuosina 1986-1994 yli tuhannen miesten välistä<br />
seksiä harjoittavan miehen seksikäyttäytymistä (Davies<br />
ym. 1993). Kari Huotarin väitöskirjatyön ohjaaja professori<br />
Tony Coxon ja muut tutkijat suosittelivat vastaavankaltaisen<br />
tutkimuksen tekemistä Suomessa.<br />
Vertailu oli kiinnostavaa, koska Suomi on harvaanasuttu<br />
maa, jossa todettujen hiv-tartuntojen määrä on pienempi<br />
kuin monessa muussa länsimaassa. Suomi on<br />
myös maantieteellisesti eristäytyneempi kuin Englanti<br />
ja Suomessa ns. homokulttuuri on näkymättömämpää.<br />
Näin oli vielä etenkin 1990-luvun puolivälissä.<br />
Nykysin Suomi on kansainvälisempi ja varsinkin pääkaupunkiseudulla<br />
on monipuolisempi homokulttuuri.<br />
Suomalaisten miesten välistä seksiä toteuttavien miesten<br />
seksikäyttäytymistä ja sen muutosta ei ollut juuri<br />
lainkaan tutkittu. Kansainvälinen yhteystyö avasi monia<br />
näkökulmia tutkimukseemme (ks. selvitys kansainvälisestä<br />
yhteistyöstä liite 1).<br />
Tutkimus lähti etenemään, kun SETA-säätiö myönsi<br />
tutkimukselle apurahan sen suunnitteluvaiheessa<br />
vuonna 1996. Vuonna 1996 myös sosiaali- ja terveysministeriö<br />
myönsi apurahan tutkimussuunnitelman<br />
ja pilottitutkimuksen tekemiseen (ks. Huotari ym.<br />
1996). <strong>HIV</strong>-säätiön kautta hankkeelle haettiin rahoitusta<br />
Euroopan Unionin Aids-ohjelmasta. Toisella hakukierroksella<br />
vuonna 1997 Euroopan Unioni myönsi<br />
hankkeelle rahoituksen yhteensä kahdeksi vuodeksi.<br />
Käytännössä Euroopan Unionin rahoitus tutkimustoimintaan<br />
saatiin useissa erissä vuosien 1997- 2000 aikana.<br />
Erityisen tärkeää oli sosiaali- ja terveysministeriön<br />
samoina vuosina myöntämä rahoitus, joka kattoi<br />
Euroopan Unionin vaatiman kotimaisen rahoitusosuuden.<br />
Tämä sosiaali- ja terveysministeriön terveyskasvatusrahoitus<br />
mahdollisti saatujen tietojen soveltamisen<br />
käytännön hiv-valistukseen, joka oli yksi hankkeen<br />
päätehtävä. Projektin puitteissa tuotettiin valistusmateriaalia<br />
(esim. Huotari ym. 1999), verkkojulkaisuartikkeli<br />
(Huotari 2000), nuorille homo- ja biseksuaalisille<br />
miehille tarkoitetut turvaseksiä koskevat sivustot<br />
internetiin (Lehtonen 2001), lehtiartikkeleita (Huotari<br />
& Lehtonen 1996; 1998a; 1999c; Kangosjärvi 1999)<br />
ja aihepiiristä kirjoitettiin neljä tieteellistä artikkelia<br />
(Huotari 2001; Huotari & Lehtonen 1999b; 2000;<br />
Lehtonen 1999a, ks. myös Lehtonen 2006), joissa<br />
on käytetty hyväksi kyselyä ja osaa haastatteluista.<br />
Projektin aikana tuotettu turvaseksimateriaali sisältää<br />
1) turvaseksioppaan miehille, joilla, on seksiä miesten<br />
kanssa (Huotari ym. 1999; verkossa www.aidscouncil.<br />
fi/miesopas/01.html), 2) Menopussin (joka sisältää<br />
kaksi kondomia, liukuvoiteen ja lyhyen käyttöoppaan)<br />
sekä 3) ”Kruisailukortit” (eli käyntikortit, joissa on sekä<br />
keskeisiä tuloksia miesseksitutkimuksesta että ohjeita<br />
turvaseksiin). Menopusseja ja kruisailukortteja jaettiin<br />
projektin aikana satoja kappaleita.<br />
Myös Aids-tukikeskuksessa vuonna 2003 käynnistynyt<br />
kolmevuotinen Miesten kesken turvallisesti –projekti<br />
on hyödyntänyt tutkimuksen tuloksia. Kesällä<br />
2000 alkanut Suomen Akatemian Kari Huotarille<br />
myöntämä tutkijatohtorin määräraha turvasi kerättyjen<br />
tietojen tieteellisen hyödyntämisen ja tulosten julkaisemisen.<br />
Suomen Tietokirjailijat tukivat tämän kirjan<br />
kirjoittamista ja SETA-säätiö antoi myös apurahan<br />
vuonna 2001.<br />
Miesten välistä seksiä muutoksessa koskevan hankkeen<br />
taustana on paitsi <strong>HIV</strong>-säätiön projekti myös se,<br />
että molemmat kirjoittajat ovat tehneet yli kymmenen<br />
vuotta hiv- ja seksuaalitutkimusta (ks. esim. Huotari<br />
1993; 1999b; Lehtonen 1995; 1998a; 2002a; 2002b;<br />
2003a; Lehtonen ym. toim. 1997; 2004; Lehtonen<br />
6
1 | Johdanto<br />
toim. 1999; 2000; 2002; Törmä ym. 2002; 2003; 2005)<br />
sekä työskennelleet SETA:ssa tai Aids-tukikeskuksessa.<br />
Tämän kirjan tutkimusanalyysissa pohjatyön on tehnyt<br />
Kari Huotari. Hänen panoksensa on keskeinen erityisesti<br />
luvuissa neljä, viisi, seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän.<br />
Jukka Lehtonen on keskittynyt erityisesti lukuihin<br />
yksi, kaksi, kolme ja kuusi sekä lukuun kymmenen.<br />
Kirjahankkeen toteuttamisen osalta molemmat<br />
ovat panostaneet siihen lähes yhtä paljon ja olemme<br />
yhdessä pohtineet varsinkin sitä, miten turvaseksivalistusta<br />
tulisi toteuttaa ja kehittää. Molemmat kirjoittajat<br />
ovat osallistuneet aktiivisesti kirjan rakenteen suunnitteluun<br />
ja tekstin muokkaamiseen sekä kantavat yhdessä<br />
vastuun sen sisällöstä.<br />
Millaista aineistoa kokosimme<br />
Keräsimme tutkimusaineistoa neljällä eri tavalla: kyselyllä,<br />
strukturoiduilla haastatteluilla, seksipäiväkirjoilla<br />
ja miesten omilla tarinoilla. Käsittelemme miesten<br />
välistä seksiä tässä kirjassa kyselyihin ja haastatteluihin<br />
pohjautuen. Seksipäiväkirjojen ja omien tarinoiden<br />
avulla kerätty aineisto on niin laaja, että niiden kattava<br />
analysoiminen vaatii oman kirjansa.<br />
Nelisivuiseen kyselyyn vastauksia kertyi 750, joista<br />
128 eli 17 prosenttia palautettiin internetin kautta.<br />
Tämä on suurin kysely, jolla on koottu tietoa homoja<br />
biseksuaalisilta miehiltä Suomessa. Kysely sisälsi 99<br />
vastausvaihtoehtoa, jotka koskivat muun muassa seksuaalista<br />
suuntautumista, seksikäyttäytymistä, miesten<br />
suosimia seksitekniikoita ja kondomin käyttöä, tapaamispaikkoja,<br />
seksitauteja, hiv-riskitilanteita ja suhtautumista<br />
hiv-valistukseen.<br />
Toinen keskeinen aineisto saatiin haastattelemalla<br />
64 miestä. Koska pidimme haastattelutilannetta ainutlaatuisena<br />
tilaisuutena kerätä monipuolista tietoa<br />
suomalaisilta homo- ja bimiehiltä, päätimme haastatella<br />
aiheesta laajasti. Haastattelut kestivät keskimäärin<br />
kolme ja puoli tuntia. Koska haastattelut suunniteltiin<br />
hyvin kattaviksi (753 kysymystä), koulutimme kahdeksan<br />
haastattelijaa tutkijoiden avuksi. Järjestimme<br />
haastattelijoille kaksipäiväisen koulutustilaisuuden<br />
Helsingin Aids-tukikeskuksessa marraskuussa 1997.<br />
Koulutuksessa aluksi esittelimme tutkimuksen, luennoimme<br />
intiimihaastattelujen tekemisestä yleisesti ja<br />
haastatteluun valmistautumisesta, sen jälkeen teimme<br />
parityöskentelynä haastattelut käytännössä. Toisen päivän<br />
aluksi keräsimme palautteen haastattelujen tekemisestä<br />
ja purimme vaikeat tilanteet, lopuksi pohdimme<br />
eettisiä kysymyksiä ja muun muassa hiv-tartunnan<br />
saaneen kohtaamista. Ennen koulutusta suunnittelimme<br />
kirjalliset ohjeet ja eettiset kysymykset haastattelua<br />
varten. Ne sisälsivät sekä yleiset ohjeet haastattelujen<br />
tekijöille että tiedot haastattelun etenemisestä ja sen<br />
käytännön toteutuksesta. Kyselyn teema-alueiden lisäksi<br />
kysyimme avokysymyksillä aiheista, joita ei ollut<br />
aikaisemmin Suomessa tutkittu. Tällaisia aiheita ovat<br />
homoisyys, väkivaltakokemukset, maksullinen seksi,<br />
suhteet naisiin sekä seksikumppanien valinta ja seksityylit.<br />
Seksipäiväkirjoja palautettiin 38 kappaletta. Niiden<br />
ja haastatteluihin sisällytettyjen strukturoitujen seksipäiväkirjojen<br />
avulla saatiin tietoa yhteensä 250 seksitilanteesta.<br />
Seksipäiväkirjalomake koostui yhdeksästä<br />
sivusta, joista viisi oli seksitilannekartoitusta.<br />
Lisäksi se sisälsi yhden taustakyselyn, yhden loppukyselyn,<br />
ohjesivun ja kansisivun. Pyysimme vastaajia<br />
kertomaan seikkaperäisesti enintään viidestä ensimmäisestä<br />
neljän viikon aikana tapahtuneesta seksikontaktista.<br />
Myös ulkomaiset yhteistyökumppanit<br />
olivat käyttäneet seksipäiväkirjamenetelmää (Coxon<br />
1996). Seksipäiväkirjalomaketta ei ole aiemmin käytetty<br />
Suomessa ja menetelmällisesti se oli päänavaus.<br />
Seksipäiväkirjamenetelmällä pystyttiin keräämään yksityiskohtaista<br />
tietoa yksittäisten miesten seksikontakteista<br />
ja niihin liittyvistä hiv-riskeistä. Haastattelussa<br />
ja kyselyssä miehiltä kysyttiin heidän seksikokemuksistaan<br />
ja he joutuivat muistelemaan hyvinkin kaukaisia<br />
tapahtumia ja arvioimaan, kuinka usein olivat mitäkin<br />
seksitekniikkaa toteuttaneet. Muistamattomuus<br />
ja arvioinnin epämääräisyys tulivat esiin ongelmina.<br />
Päiväkirjamenetelmällä voitiin saada tarkempaa tietoa<br />
konkreettisista tilanteista kuin muilla menetelmillä.<br />
Omia tarinoita seksikäyttäytymisen muutoksesta<br />
saimme 37 mieheltä. Omien tarinoiden ideana oli, että<br />
mies kirjoitti vapaamuotoisesti tarinan siitä, kuinka<br />
huoli hiv-tartunnasta ja turvaseksivalistus oli vaikuttanut<br />
seksikäyttäytymiseen vuosien aikana. Miehet saivat<br />
kirjoittaa oman ajattelunsa ja kokemustensa pohjalta<br />
aihepiiristä. Englantilaisissa vertailututkimuksissa<br />
(esim. Davies ym. 1993) ei kerätty lainkaan erillistä<br />
omaa tarinaa. Näillä vapaamuotoisilla kirjoituksilla<br />
tavoitimme sellaisia teemoja, jotka muilla menetelmillä<br />
kootuista aineistosta puuttuvat. Teemallisesti omat<br />
tarinat keskittyivät seksikäyttäytymisen muutokseen.<br />
Kehotimme kirjoittamaan tarinan paperille tai sähköpostitse<br />
ja sen sai lähettää yhdessä kyselyn tai seksipäiväkirjalomakkeiden<br />
kanssa tai omassa kuoressaan.<br />
Ainoastaan kirjoittajan ikä pyydettiin mainitsemaan.<br />
Omia tarinoita ei mainostettu erikseen omana kokonaisuutenaan,<br />
vaan osana muuta tutkimustiedotusta.<br />
Näin se jäi tiedotuksessa vähäpätöisempään asemaan,<br />
mutta toisaalta sen ajateltiinkin olevan lähinnä lisäaineistoa.<br />
Aineisto soveltuu hyvin myös osaksi tätä kirjaa.<br />
Kyselyllä ja muilla menetelmillä ei olisi saanut kerättyä<br />
näin kokonaisia ajatuksia hiv-riskeistä ja turvaseksistä,<br />
koska strukturoidut kysymykset olivat niissä<br />
melko rajaavia. Tarinat lisäävät tietoa siitä, miten miehet<br />
kertovat elämästään. Tarinoita analysoimalla osa irrallisen<br />
tuntuisista kyselyn ja haastattelun kohdista saa<br />
viitekehyksen (ks.Joklin 2000).<br />
7
1 | Johdanto<br />
Seksipäiväkirjojen, vapaamuotoisten omien tarinoiden<br />
sekä haastattelujen avulla voimme päästä ”lukujen<br />
taakse” (ks. Alasuutari 1993), tavoittaa sellaisia teemoja<br />
ja piirteitä, joista kvantitatiivinen aineisto ei kerro.<br />
Seksipäiväkirjoista paljastuu hyvin seikkaperäistä tietoa<br />
eri seksitilanteista ja niihin liittyvistä riskeistä. Omat<br />
tarinat kertovat, miten miehet hahmottavat tai miten<br />
he rakentavat tarinaa omasta seksikäyttäytymisestään.<br />
Tässä kirjassa päiväkirjoja ja tarinoita ei analysoida.<br />
Miten miehiä etsittiin<br />
Tutkimuksesta tiedottaminen ja aineistonkeruu limittyivät<br />
yhteen. Kyselylomakkeen kautta miehet saivat<br />
tiedon myös muista tutkimuksen osioista. Kyselyssä<br />
oli osio, jonka täyttämällä saattoi ilmoittautua vapaaehtoiseksi<br />
haastatteluun tai pitämään seksipäiväkirjaa.<br />
Oman tarinan kirjoittaminen ei vaatinut erityistä lomaketta,<br />
vaan sen saattoi lähettää joko erillisenä tai kyselyn<br />
yhteydessä tai sähköpostitse Aids-tukikeskukseen.<br />
Kyselylomakkeita jaoimme 2300. Suurin osa jaettiin<br />
Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry:n jäsenjärjestöjen<br />
postin mukana niiden miespuolisille jäsenille tai suoraan<br />
käteen yksittäisille miehille eri yhteyksissä. Osa<br />
lomakkeista oli jätetty jaettavaksi myös erilaisissa tilaisuuksissa<br />
ja tapahtumissa. Miesten välistä seksiä toteuttavia<br />
miehiä pyrittiin tavoittamaan useiden eri kanavien<br />
kautta. Näitä olivat lehdet, internet, järjestöt, ravintolat<br />
ja ryhmätapaamiset.<br />
Panostimme alkuvaiheessa voimakkaasti tiedotukseen,<br />
jotta saisimme kerättyä mahdollisimman laajan<br />
aineiston. Syyskuun 1997 alussa suunnittelimme yhdessä<br />
mainostoimisto Reactionin kanssa niin sanotun<br />
miesseksitutkimusesitteen, josta otimme 3000 kappaleen<br />
painoksen. Esitteen tarkoitus oli sekä kertoa lyhyesti<br />
ja ytimekkäästi tutkimuksesta että saada homoja<br />
bimiehiä värvätyksi tutkimukseen. Esite onnistuikin<br />
palvelemaan tätä tarkoitusta hyvin. Esitteestä tehtiin<br />
kansainväliseen käyttöön myös englanninkielinen versio.<br />
Esite ja kyselylomake julkaistiin myös internetissä<br />
Aids-tukikeskuksen kotisivuilla.<br />
Käytimme monia erilaisia menetelmiä, jotta saimme<br />
jaettua esitteen ja kyselyn mahdollisimman laajalle.<br />
Erityisesti mikäli SETA:n jäsenjärjestön tiedotus ei<br />
toiminut jäsentiedotteen muodossa, kävimme kyseisen<br />
paikkakunnan järjestön tanssitilaisuudessa tai muissa<br />
tapahtumissa kertomassa tutkimuksesta ja jakamassa<br />
sekä esitettä että kyselyä. Näin teimme monilla suurillakin<br />
paikkakunnilla, koska tanssitilaisuuksissa käy paljon<br />
järjestöihin kuulumattomia henkilöitä. Myös yksittäiset<br />
ihmiset jakoivat tuttavapiirissään lumipallomenetelmällä<br />
(ks. Grönfors 1985) kyselyä, esimerkiksi<br />
eräs turkulainen mies postitti ansiokkaasti 50 kyselyä<br />
homo/bituttavilleen – joista useimmat eivät kuuluneet<br />
homojärjestöihin. Näin tavoitimme myös vanhoja<br />
miehiä, sillä monet homojärjestöistä ovat nuorisopainotteisia.<br />
Oulussa olivat vuoden 1997 SETA:n<br />
vuosittaiset vapautuspäivät, jossa jaettiin kyselylomaketta<br />
ja esitteitä. Vapautuspäivillä oli myös palautelaatikko,<br />
jonne ihmiset saattoivat heti palauttaa kyselyn.<br />
Myös TransHelsinki-tapahtumassa vuonna 1997 jaettiin<br />
esitettä. Turussa olleilla Tulirannan homomiehille<br />
tarkoitetuissa leirijuhlissa sekä tiedotettiin että jaettiin<br />
runsaasti esitteitä ja kyselyjä. Samoin kyselyä ja<br />
esitteitä jaettiin myös Turun Pervoplanet -elokuvafestivaalien<br />
yhteydessä sekä samassa yhteydessä järjestetyssä<br />
tanssitilaisuudessa. Myös vuoden 1997 Helsingin<br />
Rakkautta ja Anarkiaa -elokuvafestivaaleilla jaettiin kyselyä<br />
ja esitettä.<br />
Kyselystä tiedotettiin sähköpostin kautta. Heti tutkimusprojektin<br />
alussa laitoimme SETA:n keskustelu-palstalle<br />
ja SETA:netiin tarkat tiedot tutkimuksesta<br />
sekä siitä, että kyselyyn voi vastata internetin kautta.<br />
Lisäksi kävimme puhumassa tutkimuksesta tanssitilaisuuksien<br />
lisäksi eri Aids-tukikeskuksissa ja useissa<br />
SETA:n pienryhmissä: Kristillinen piiri Malkuksessa,<br />
Helsingin seudun SETA:n kahvi-illassa, Bi-ryhmässä,<br />
Helsingin kouluttajaryhmässä, Oulun nuorten ryhmässä<br />
ja Oulun Aids-tukikeskuksessa, Lahden ja<br />
Tampereen Aids-tukikeskuksessa sekä Tampereen<br />
SETA:ssa. Kasvotusten ihmisille kerrottiin tutkimuksesta<br />
usein myös Aids-tukikeskuksen keskiviikkoisessa<br />
ruokailutilaisuudessa, jossa hiv-tartunnan saaneet voivat<br />
käydä ilmaiseksi ruokailemassa ja nauttimassa sosiaalisesta<br />
yhdessäolosta. Kyselyn jakelu SETA:n jäsenjärjestöjen<br />
kautta toimi kaiken kaikkiaan hyvin. Usein<br />
jäsentiedotteessa oli myös pyyntömme mukaisesti lyhyt<br />
uutinen aiheesta. Jaetun kyselyn määrä vaihteli miespuolisen<br />
jäsenmäärän mukaan, esimerkiksi Helsingissä<br />
oli postitettu noin 650 kyselyä, Turussa ja Tampereella<br />
100 kappaletta. Pienemmillä paikkakunnilla kyselyä<br />
jaettiin joitakin kymmeniä.<br />
Kyselyä jaettiin myös muissa paikoissa, joissa miehet<br />
hakevat seksiseuraa toisista miehistä. Tällaisia paikkoja<br />
olivat tietyt puistot, uimarannat ja saunat. Pidimme<br />
vapaamuotoista raporttipäiväkirjaa tutkimuksen etenemisestä.<br />
SETA:n tanssitilaisuuksissa on sattunut tutkimuksesta<br />
kertomisen yhteydessä monia aineiston keruun<br />
kannalta mielenkiintoisia tilanteita. Seuraavassa<br />
suorassa siteerauksessa kuvaamme raporttipäiväkirjan<br />
kautta vain kyselyn ja esitteiden jakoa. Näin Kari<br />
Huotari kertoo kyselyn jakamiseen liittyvistä tilanteista<br />
homo- ja bimiesten suosimissa Leimautumisbileissä<br />
Tampereella perjantaina 26.9.1997:<br />
Olin projektin vapaaehtoisen Isto Halisen kanssa<br />
jakamassa miesseksitutkimuksen esitteitä ja kyselyä<br />
Leimautumisbileissä Tampereella. Ensinnäkin jätimme esitteitä<br />
narikkaan näkyvälle paikalle. Jaoimme esitettä ihmisille<br />
suoraan pöytiin ja kerroimme tutkimuksesta siinä vaiheessa,<br />
kun ihmisiä oli tullut paikalle jo niin paljon, että pöydät<br />
olivat täynnä ja osa ihmisistä oli tanssimassa, mutta ihmiset<br />
8
1 | Johdanto<br />
eivät kuitenkaan olleet vielä liian humalassa. Samalla sanoimme,<br />
että kyselyä saa narikan pöydältä. Kyselyä meni yhteensä<br />
11 kappaletta. Esitteitä meni noin 40. Isto Halinen<br />
oli hyvä avainhenkilö, suorastaan loistava. Ongelmia oli narikan<br />
hoitajien kanssa, jotka välillä siirsivät kyselyä hattuhyllylle<br />
niin, että ihmiset eivät itse helposti nähneet sitä. Isto<br />
kävi heti valittamassa asiasta, ja hoitajat suostuivat neuvottelun<br />
jälkeen sietämään kyselyn läsnäoloa narikan pöydällä<br />
siten, että tuhkakuppi peitti puolet kyselystä. Oikeastikin<br />
narikan pöydällä oli ehkä hieman ahdasta.<br />
Tutkimuksesta kertominen ja kyselyn jakaminen olivat<br />
totista työtä. Kerran vuodessa Turun Tulirannassa<br />
vietettävistä bileistä (26.-28.9.1997) tutkimusavustaja<br />
Marko Stenroos kertoo raporttipäiväkirjassa näin:<br />
Saavuin paikalle klo 22 aikaan perjantai-iltana.<br />
Ensimmäiset tunnit menivät majoittumiseen, jonka jälkeen<br />
puhuin tutkimuksesta samassa ”parakissa” asuville<br />
miehille. Myöhemmin illalla saunassa käytiin asiasta<br />
yleistä keskustelua ja esittelin ihmisille itseni sekä asiani.<br />
Lauantaina laitoin lomakkeet ja esitteet esille sekä laitoin<br />
miesseksitutkimuksen postilaatikon puffetin viereiseen seinään.<br />
Ruokailussa eräs monien paikalla olijoiden tuntema<br />
mies, joka toimi projektin vapaaehtoisena, kertoi muutaman<br />
sanan miestutkimuksesta ja klo 18 teellä kerroin yleisölle<br />
tarkemmin asiasta. Esitteitä oli tässä vaiheessa jo jaettu<br />
ruokapöytiin. Postilaatikkoon oli vastauksia jätetty seitsemän<br />
kappaletta ja kaikki mukanani viemät 80 kappaletta<br />
menivät jakeluun. Tulirannan vierailijat olivat keski-iältään<br />
noin 40 -vuotiaita ja he tulivat ympäri Suomea. Moni<br />
oli vielä ”kaapissa elävä hempsankeikka”. Väki oli kuitenkin<br />
kiinnostunut asiasta ja suhtautui kyselyyn erittäin<br />
positiivisesti. Bengt tuli paikalle lauantaina ja teki markkinointia<br />
koko sen yön. Ihmisten kanssa tuli juteltua paljon<br />
turvaseksistä ja hiv-riskitilanteista. Paikalla olisi pitänyt<br />
olla jaossa ilmaisia kondomeja. Kokonaisuudessaan reissu<br />
oli onnistunut.<br />
Tutkimusmateriaalin jakamisen yhteydessä tutkimuksen<br />
aineistonkeruun rikkaudesta kertovat<br />
hyvin myös raportit puistoista ja uimarannoilta.<br />
Raporttipäiväkirjassa Pihlajasaaren tapahtumista Kari<br />
Huotari kertoo näin:<br />
Olimme Jukan ja Markon kanssa jakamassa<br />
Pihlajasaaren nudistirannalla kyselylomaketta 25.8.1997.<br />
Saimme jaettua yhteensä 20 kyselyä. Kesä oli lopullaan, joten<br />
rannalla ei ollut paljon ihmisiä - noin 40, jos sitäkään.<br />
Mietimme, miten jakaa kyselyä niin, etteivät ihmiset säikähtäisi.<br />
Totesimme, että emme lähde viemään yksittäistä lomaketta<br />
kenellekään, vaan etenemme yhdessä rintamassa, jotta<br />
kaikki ihmiset näkevät meidän tulevan ja jakavan esitettä ja<br />
kyselyä. Tämä olikin hyvä menetelmä ja ihmiset suhtautuivat<br />
pääosin myönteisesti kyselyn vastaanottamiseen. Minun ja<br />
Markon kokemukset olivat pääosin myönteiset. Jukka koki<br />
yllättäen kyselyn jakamisen vähän hankalana. Hän törmäsi<br />
miehiin, jotka eivät innostuneet tutkimuksesta. Yksi sanoi<br />
elävänsä parisuhteessa, eikä siksi tarvitsisi kyselyä. Minulle<br />
ensimmäinen vanhempi mies, jolle jaoin lomaketta, sanoi, että<br />
”kuinka sinä ajattelet, että hän olisi sellainen ihminen,<br />
jolle kysely sopii”. Vastasin, että ”kun täällä on noin 90<br />
prosenttia miehiä, jotka ovat kiinnostuneita muista miehistä<br />
niin siksi”, ja hän ottikin kyselyn sitten mielenkiinnolla vastaan.<br />
Pyysimme kyselyn vastaanottajia ottamaan useamman<br />
kyselyn ja jakamaan sitä tuttavilleen, joilla on seksiä miesten<br />
kanssa. Se toimi hyvin. Kokonaisuutena ihmiset suhtautuivat<br />
tutkimukseen myönteisesti ja pitivät sitä tärkeänä.<br />
Jaoimme Jukan kanssa kyselyä alasti, joten tutkimusta on<br />
sitten tehty alastomanakin.<br />
Esitteitä, kyselyä ja kondomeja jaettiin myös Tallihomosaunassa<br />
(saunan toiminta on loppunut, kun rakennus<br />
purettiin Nokian rakennuksen tieltä) ja kyselyä<br />
jaettiin myös Helsingin Laakson puistossa. Molemmat<br />
olivat suosittuja tapaamispaikkoja seksiseuraa etsiville<br />
miehille.<br />
Järjestimme tutkimuksesta tiedotustilaisuuden, joka<br />
poiki juttuja tiedotusvälineisiin. Jo ennen tiedotustilaisuutta<br />
oli aloitettu kohdennettu tiedotuskampanja<br />
sekä SETA:n jäsenjärjestöille että eräisiin lehtiin,<br />
josta arveltiin tavoitettavan etenkin niitä miehiä, joilla<br />
on seksiä miesten kanssa, mutta jotka eivät identifioi<br />
itseään homoiksi tai biseksuaaleiksi tai jotka eivät<br />
ole tavoitettavissa homojen suosimissa tapaamispaikoissa.<br />
Näitä lehtiä olivat Kalle-lehti, joka on suosittu<br />
homomiesten keskuudessa, Helsingin Sanomien<br />
Henkilökohtaista -palsta, City-lehti sekä Maaseudun<br />
Tulevaisuus. Maaseudun Tulevaisuus katsottiin mielekkääksi<br />
sen suuren levikin takia ja siksi, että sillä tavoitettiin<br />
maaseudulla asuvia miehiä, joita ei muuten arveltu<br />
tavoitettavan. Ilmoituksen saaminen Maaseudun<br />
Tulevaisuuteen ei ollut ongelmatonta. Ensin ilmoituksen<br />
laitosta kieltäydyttiin, koska ilmoituksessa mainittiin<br />
sanat homo ja turvaseksitutkimus. Puhelinsoittojen<br />
ja faxien jälkeen toimitus suostui alkuperäiseen ilmoitukseemme.<br />
Nämä ilmoitukset poikivatkin useita vastaajia.<br />
Eräs heteromies, jolla on seksiä miesten kanssa,<br />
soitti maaseudulta ja kertoi nähneensä Kalle-lehdessä<br />
ilmoituksen tutkimuksesta ja haluavansa osallistua siihen.<br />
Eräs toinen mies soitti ja ilmoittautui puhelimitse<br />
kaikkiin tutkimuksen osioihin. Hän kertoi nähneensä<br />
ilmoituksen tutkimuksesta Maaseudun Tulevaisuus<br />
-lehdestä ja kommentoi näin: ”Eihän se ota, jos ei annakaan,<br />
kun osallistun tutkimukseen”.<br />
Kari Huotaria haastateltiin myös Z-lehteen 5/97,<br />
jossa oli aiheesta artikkeli nimellä Miesseksi syyniin.<br />
Jukka Lehtonen ja Kari Huotari olivat kirjoittaneen<br />
Z-lehteen artikkelin jo vuotta aiemmin 6/96 otsikolla<br />
Suojaamaton parisuhde. Artikkelissa referoitiin brittiläisiä<br />
turvaseksitutkimuksia ja pohdittiin hiv-tartuntariskejä.<br />
Kalle-lehti nro 9/1997 kirjoitti myös aiheesta<br />
itsenäisesti vielä lisää. Kirjoitimme tutkimuksesta myös<br />
SETA:n omalle sähköpostikeskustelulistalle.<br />
Vieraillessamme eri paikkakuntien SETA:n jäsenjärjestöjen<br />
tanssitilaisuuksissa soitimme ja tarjosimme<br />
paikkakuntien lehtiin tutkijoiden haastattelumahdolli-<br />
9
1 | Johdanto<br />
suutta, mikäli paikkakunnalla ei ollut muutoin tiedotettu<br />
tutkimuksestamme. Tutkimuksen edistymisestä<br />
on sittemmin jatkuvasti tiedotettu Aids-tukikeskuksen,<br />
Positiiviset ry:n ja SETA:n tiedotuslehdissä ja sähköpostilistoilla<br />
(esim. Huotari & Lehtonen 1998b; 1999a;<br />
Kangosjärvi 1999).<br />
Koska tutkimus kohdistuu seksuaalikäyttäytymiseen,<br />
hiv-riskeihin ja homo- ja biseksuaalisten miesten<br />
marginaaliasemaan, eettisiä kysymyksiä on pohdittu<br />
tarkasti jo aineiston keräämisestä lähtien. Alusta asti<br />
on mietitty tarkasti, miten tutkimus otetaan vastaan<br />
niin sanotussa homoyhteisössä, hiv-positiivisten parissa<br />
ja laajemmin tiedotusvälineissä. Tutkimuksen kohderyhmä<br />
ovat homo- ja biseksuaaliset miehet ja muut<br />
miehet, joilla on seksiä miesten kanssa, vaikka he eivät<br />
identifioikaan itseään homoiksi tai biseksuaaleiksi.<br />
Koska halusimme tavoittaa myös miehiä, jotka eivät<br />
miellä itseään homo- tai biseksuaaleiksi, jouduimme<br />
pohtimaan erityisen sensitiivisiä tiedotustapoja. Jo tutkimuksen<br />
alkuvaiheen tiedotuksessa pyrimme varmistamaan,<br />
ettei tutkimusprojektista syntyisi moralisoivaa<br />
tai kontrolloivaa vaikutelmaa. Näin koetettiin madaltaa<br />
osallistumiskynnystä ja saada mahdollisimman monenlaisia<br />
miehiä osallistumaan siihen.<br />
Etsimme Aids-tukikeskuksen henkilökunnasta<br />
ja vapaaehtoistyöntekijöistä avainhenkilöitä, joiden<br />
avulla toivoimme tavoittavamme erityisesti niitä<br />
miehiä, jotka eivät kuulu SETA:n jäsenjärjestöihin.<br />
Näille vapaaehtoisille kyselyn levittäjille suunniteltiin<br />
ohjeet, jotka sisälsivät myös eettisiä kysymyksiä.<br />
Vapaaehtoishaastattelijoille järjestettiin koulutustilaisuus,<br />
jossa keskeisenä teemana olivat tutkimuseettiset<br />
kysymykset. Tiedotuksessa keskeinen viesti oli, että<br />
tutkimuksessa koottu tieto on ehdottoman luottamuksellista.<br />
Haastatteluiden, seksipäiväkirjojen tai omien<br />
tarinoiden käytöstä ei voi tunnistaa siihen vastannutta.<br />
Yhteystiedot hävitettiin, kun haastattelu oli tehty tai<br />
seksipäiväkirjat lähetetty. Tutkimusaineisto säilytetään<br />
turvallisessa paikassa lukkojen takana. Tutkittavia koskevissa<br />
tallennetiedoissa ei käytetty mitään sellaista tietoa,<br />
että aineiston perusteella olisi mahdollista identifioida<br />
henkilöitä.<br />
Tunsimme, että meihin luotettiin. Vastaajat eivät<br />
suhtautuneet kielteisesti eri seksitekniikoista kysymiseen<br />
tai siihen, että kysyimme yksityiskohtaisesti turvallisen<br />
seksin toteuttamisesta. Kerätyn tutkimusaineiston<br />
määrät ovat yllättävän suuret. Varsinkin kyselyyn<br />
vastanneiden määrä on hyvin suuri. Koska Suomessa<br />
ei ole aiemmin tehty näin laajaa miesseksitutkimusta,<br />
päätimme ottaa riskin ja kysellä laaja-alaisesti aihepiiristä.<br />
Se kannatti, sillä nyt koossa on erittäin monipuolinen<br />
aineisto, jossa selvitetään suomalaisten homoja<br />
bimiesten seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviä kysymyksiä.<br />
Seksipäiväkirjoja ja omia tarinoita on riittävästi,<br />
kun ajatellaan, että ne ovat tässä tutkimusaineistossa<br />
sivuaineistoja. Onnistuimme tavoittamaan paljon miehiä.<br />
Kysely (N=750) on kaikkein laajin Suomessa toteutettu<br />
kyselytutkimus, jossa on koottu tietoja homoja<br />
biseksuaalisten miesten elämästä – Grönforsin ym.<br />
(1984) tutkimuksessa homo- ja biseksuaalien naisten ja<br />
miesten elämästä vastaajia oli 1051, mutta heistä miehiä<br />
oli 728.<br />
Luottamusta tutkimukseen osoitti myös se, että homojärjestöt<br />
osallistuivat aktiivisesti projektiin sekä tiedottamalla<br />
asiasta että lähettämällä kyselyä järjestöjen<br />
miespuolisille jäsenille. Menestyksekkään aineiston keruun<br />
kannalta olikin tärkeää saada tuki taustaryhmiltä.<br />
Tämän eteen tehtiin paljon työtä ja se tuottikin tulosta.<br />
Samoin myös projektin vapaaehtoistyöntekijät olivat<br />
tärkeitä aineiston keruun onnistumisen kannalta.<br />
Kyselyyn vastanneita oli riittävästi, jotta sen tuloksia<br />
voi yleistää koskemaan vastaajajoukkoa laajempaa ryhmää.<br />
Koska vastaajissa painottui korkea koulutustaso,<br />
nuoruus ja todennäköisesti myös SETA:n jäsenyys,<br />
voi olettaa, että vastaajat ovat keskimääräistä paremmin<br />
tietoisia hiv-riskeistä ja turvaseksistä. Hiv-riskien<br />
esiintymistä koskevat luvut eivät todennäköisesti ole<br />
siten ainakaan vähäisempiä kuin todellisuudessa miesten<br />
välisessä seksissä. Toisaalta seksiin keskittyvä kysely<br />
ja myös haastattelut houkuttelivat osallistumaan keskimääräistä<br />
enemmän miehiä, joilla on runsaasti seksiä<br />
ja siten enemmän kerrottavaa. Tässä kirjassa rakennetaankin<br />
kuvaa hyvin monenlaisten miesten käyttäytymisestä<br />
ja hiv-riskeistä.<br />
Kyselyn analysoinnissa on käytetty apuna SPSStietokoneohjelmaa.<br />
Haastatteluaineistoa on analysoitu<br />
pääasiassa kvalitatiivisesti (ks. esimerkiksi Ritchie &<br />
Spencer 1994; Huotari 1999b, 59-61). Olemme käyttäneet<br />
lukumääräisiä ilmauksia kuvaillessamme haastatteluaineistoa<br />
pyrkimällä rinnastamaan sitä kyselyllä<br />
saatuihin tuloksiin. Emme pyri kvantitatiiviseen yleistämiseen<br />
haastattelujen pohjalta, koska aineisto on siihen<br />
liian pieni, mutta haastattelujen pohjalta voimme<br />
muodostaa kiinnostavia kysymyksiä suhteessa kyselyyn.<br />
Nostimme esiin haastatteluanalyysissa sekä yleisiä<br />
että erikoisia tilanteita. Yhtäläisyyksien etsimisen ohella<br />
nämä yksittäistapaukset tuovat esille sekä kiinnostavia<br />
aineistojen sisäisiä jännitteitä että haasteita turvaseksivalistukselle.<br />
Tässä kirjassa esittelemme rinnakkain kyselyn ja<br />
haastattelujen tuloksia. Käytämme termiä vastaaja kertoessamme<br />
kyselystä ja termiä haastateltava esitellessämme<br />
haastattelujen tuloksia. Kaikki prosenttiluvut<br />
koskevat kyselyn tuloksia.<br />
Kuinka käytimme kieltä<br />
Kyselyssä, haastattelussa, seksipäiväkirjalomakkeissa ja<br />
omien tarinoiden kirjoitusohjeissa käytimme kaikkien<br />
ymmärtämiä sanoja samoin kuin tieteellisen julkaisemisen<br />
yhteydessä. Suomen kielestä puuttuu sanastoa, jolla<br />
10
1 | Johdanto<br />
selvästi ja asiallisesti voi ilmaista erilaisia seksitekniikoita<br />
ja seksin toteuttamista. Seksin harrastaminen on outo<br />
imaisu sekin ja kirjassa on pääasiassa puhuttu seksin<br />
toteuttamisesta tai seksisuhteesta. Kaikki seksi ei sisälly<br />
rakasteluun eikä heterokeskeisessä tutkimuksessa käytetty<br />
sukupuoliyhdyntä kuvaa juurikaan miesten välisen<br />
seksin ulottuvuuksia. Vältimme myös lääketieteellistä<br />
termistöä. Emme puhuneet esimerkiksi fellaatiosta vaan<br />
suuseksistä tai peniksen imemisestä emmekä käyttäneet<br />
sanaa masturbointi vaan runkkaus. Näin pyrimme mahdollisimman<br />
suureen selkeyteen. Päätimme myös käyttää<br />
peräaukkoyhdyntäsanaa emmekä anaaliyhdyntäsanaa.<br />
Huomasimme, että jotkut ihmiset oudoksuivat peräaukkoyhdyntä-sanaa.<br />
Tämä tuli esille myös tieteellisen<br />
artikkelin julkaisun yhteydessä. Kun lähetimme artikkeleita<br />
julkaistavaksi, osa referee-lukijoista koki peräaukko-sanan<br />
ongelmalliseksi (kenties liian vaaralliseksi, intiimiksi<br />
tai likaiseksi) ja halusivat käyttää anaaliyhdyntäsanaa,<br />
joka koettiin neutraalimmaksi. Mielestämme on<br />
kuitenkin hyvä pyrkiä kehittämään suomenkielistä uutta<br />
sanastoa kuvaamaan moninaisia seksiin liittyviä asioita<br />
ja ilmiöitä, mikäli sellaista puuttuu.<br />
Saimme myös refereelukijoilta palautetta siitä, että<br />
käyttämämme määritelmä seksin suurkuluttajista (=yli<br />
50 kumppania / vuosi) oli ”väärä”. Oikea määritelmä<br />
heidän mukaansa seksin suurkuluttajiksi olisi pitänyt<br />
olla paljon pienempi määrä. Käytimme omalla tavallamme<br />
joitain käsitteitä, koska heterokeskeisessä tutkimuksessa<br />
käytetyt termit ja käsitteet eivät aina istuneet<br />
tarpeisiin, joita miesten välistä seksiä koskevassa<br />
tutkimuksessa havaittiin. Emme myöskään halunneet<br />
käyttää termejä ”aktiivinen” ja ”passiivinen”, koska ne<br />
ovat mielestämme liian yksioikoisia ja rajaavat liikaa<br />
seksitoimintojen määrittelyä. Voi esimerkiksi kysyä,<br />
onko suuseksissä aktiivinen se, joka asettaa peniksen<br />
toisen suuhun vai se, joka aktiivisesti tekee itse työn eli<br />
imee penistä. Termien aktiivinen ja passiivinen sijasta<br />
käytämme termejä sisääntyöntävä ja vastaanottava.<br />
Keksimme ja käytimme myös uusia sanoja, kuten<br />
sormeilua ja rimmailua, joista ensimmäisellä tarkoitetaan<br />
peräaukon tai peräsuolen hyväilyä ja koskettelua<br />
sormella ja jälkimmäisellä peräaukon hyväilyä kielellä<br />
eli kansanomaisesti suomeksi perseen nuolemista<br />
(sana tulee englanninkielisestä termistä rimming,<br />
jota siellä yleisesti käytetään vastaavassa merkityksessä).<br />
Käytimme toisinaan myös puistoissa ja muissa ulkotapaamispaikoissa<br />
seksisuhteen etsimisestä ja siellä<br />
seksin toteuttamisesta nimitystä kirmaseksi. (Ks.<br />
Lehtonen 1996; 1997). Halusimme välttää lääketieteellisiä<br />
ja heterokeskeisiä termejä. Useinhan heterokeskeisissä<br />
seksitutkimuksissa ei ole edes tutkittu tekniikoita,<br />
joita uusilla termeillä kuvasimme, vaikka niihin<br />
liittyykin riskitekijöitä, joista olisi tärkeä olla tietoinen,<br />
ja vaikka ne olisivat melko tyypillisiä miehen ja naisen<br />
välisissäkin seksisuhteissa.<br />
Keitä tavoitimme<br />
Kyselyyn vastasi 750 miestä. Se on suuri määrä siihen<br />
nähden, että etukäteen arvioimme vastaajien määräksi<br />
500 henkilöä. Kyselylomakkeita palautettiin paperimuodossa<br />
622 eli 27 prosenttia jaetuista (2300) lomakkeista.<br />
Kyselyyn pystyi myös vastaamaan internetin<br />
välityksellä. Internet oli melko suosittu tutkimukseen<br />
osallistumisväylä, sitä kautta kyselyyn vastasi 128<br />
ihmistä eli 21 prosenttia kaikista vastanneista. Koska<br />
lomaketta oli jaettu monien eri kanavien kautta, tarkkaa<br />
vastausprosenttia on vaikea arvioida. Vastaajia on<br />
ympäri maata ja eri ikäryhmistä. Suhteellisesti enemmän<br />
niitä on kuitenkin pääkaupunkiseudulta ja Etelä-<br />
Suomesta sekä ikäryhmistä 20-29 -vuotiaat ja 30-39<br />
-vuotiaat. (tarkemmin Huotari ym. 1997)<br />
Ikäryhmää koskevaan kysymykseen vastanneista<br />
(N=744) eniten oli ikäryhmästä 20-29 -vuotiaat, heitä<br />
oli 264 vastaajaa eli 35 prosenttia (ks. taulukko 1).<br />
Toiseksi eniten oli ikäryhmästä 30-39 -vuotiaat, heitä<br />
oli 251 vastaajaa eli 34 prosenttia. Sen jälkeen ikäryhmästä<br />
40-49 -vuotiaat vastaajia oli 120 eli 16 prosenttia.<br />
Ikäryhmästä 50-59 -vuotiaat vastaajia oli 53 henkilöä<br />
eli seitsemän prosenttia. Alle kaksikymmentävuotiaita<br />
oli 35 vastaajaa eli viisi prosenttia, yli 59 -vuotiaita<br />
vastaajia oli 21 miestä eli kolme prosenttia. Internetin<br />
kautta vastanneet painottuivat nuorempiin ikäryhmiin<br />
verrattuna.<br />
Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet ikäryhmien mukaan<br />
jaoteltuna (N=744) sekä internet-vastaajat<br />
(N=128) ikäryhmittäin.<br />
Ikä<br />
Määrä<br />
Prosentteina<br />
Internetvastaajien<br />
määrä<br />
Internet-vast<br />
pros.<br />
alle 20-v 35 5 17 13<br />
20-29 v 264 35 72 56<br />
30-39 v 251 34 29 23<br />
40-49 v 120 16 8 6<br />
50-59 v 53 7 2 2<br />
yli 59 v 21 3 0 0<br />
Internet-vastaajista suurin osa oli nuoria. Heistä peräti<br />
69,5 prosenttia oli alle 29 -vuotiaita, kun kaikista<br />
vastaajista alle 29-vuotiaita oli 40 prosenttia. Internetvastaajista<br />
alle 20 -vuotiaita oli 17 henkilöä eli 13 prosenttia<br />
(kaikista vastaajista tähän ikäryhmään kuului<br />
viisi prosenttia). Suurin osa internet-vastaajista oli 20-<br />
29 -vuotiaita, heitä oli 72 vastaajaa eli 56 prosenttia.<br />
11
1 | Johdanto<br />
30-39 -vuotiaita oli 29 vastaajaa eli 23 prosenttia. 40-<br />
49 -vuotiaita oli kahdeksan miestä eli kuusi prosenttia<br />
ja 50-59 -vuotiaita kaksi miestä eli kaksi prosenttia.<br />
Kukaan internet-vastaajista ei ollut yli 59 -vuotias.<br />
Asuinpaikkaa koskevaan kysymykseen vastanneista<br />
(N=550) suurin osa asui vastaushetkellä Etelä-<br />
Suomen läänissä, heitä oli 310 vastaajaa eli 56 prosenttia<br />
(ks. taulukko 2). Toiseksi eniten vastaajia tuli<br />
Länsi-Suomen läänistä, heitä oli 142 vastaajaa eli<br />
26 prosenttia. Oulun ja Lapin läänistä vastaajia oli<br />
yhteensä 49 henkilöä eli yhdeksän prosenttia ja Itä-<br />
Suomen läänistä 47 henkilöä eli yhdeksän prosenttia.<br />
Ahvenanmaalla ja ulkomailla asui kummassakin<br />
yksi vastaaja. Länsi-Suomen läänin suuria lukuja<br />
Itä-Suomen lääniin verrattuna selittänee se, että<br />
Länsi-Suomen lääniin kuuluu kaksi suurta kaupunkia,<br />
Tampere ja Turku. Suuren kaupungin tai pääkaupunkiseudun<br />
ilmoitti nykyiseksi asuinpaikakseen vastanneista<br />
(N=605) suurin osa eli 521 miestä (86 prosenttia),<br />
pikkukaupungissa tai maaseudulla ilmoitti asuvansa<br />
83 miestä eli 14 prosenttia.<br />
Taulukko 2. Kyselyyn vastanneet asuinpaikan mukaan<br />
(N=550) sekä internet-vastaajat (N=127) asuinpaikan<br />
mukaan.<br />
Lääni<br />
Määrä<br />
Prosentteina<br />
Internetvastaajien<br />
määrä<br />
Internet-vast.<br />
pros.<br />
Etelä-Suomi 310 56 92 72<br />
Länsi-Suomi 142 26 16 13<br />
Oulu/Lappi 49 9 12 10<br />
Itä-Suomi 47 9 6 5<br />
Ahvenanmaa 1 0 0 0<br />
Ulkomaat 1 0 1 0<br />
Internet-vastaajat asuivat useammin (92 vastaajaa eli<br />
72 prosenttia) Etelä-Suomen läänissä verrattuna kaikkiin<br />
vastaajiin, joista 56 prosenttia asui Etelä-Suomen<br />
läänissä. Toiseksi eniten internet-vastauksia tuli Länsi-<br />
Suomen läänistä (16 kpl, 13 prosenttia). Oulun ja<br />
Lapin läänistä vastaajia oli 12 miestä eli 10 prosenttia.<br />
Itä-Suomen läänistä vastasi kuusi miestä eli viisi prosenttia.<br />
Yksi internet-vastaaja asui ulkomailla ja yhdellä<br />
tieto asuinpaikasta puuttui. Kaikkiin vastaajiin verrattuna<br />
internet-vastaajia asui hieman enemmän pienessä<br />
kaupungissa tai maaseudulla (N=123), heitä oli 24 vastaajaa<br />
eli 20 prosenttia, kun kaikista vastaajista maaseudulla<br />
asui 14 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla tai<br />
suuressa kaupungissa asui internet-vastaajista 99 henkilöä<br />
eli 81 prosenttia. Kaikista vastaajista pääkaupunkiseudulla<br />
tai suuressa kaupungissa asui 86 prosenttia.<br />
Internetin kautta siis tavoitti helpommin erityisesti<br />
nuoria, mutta myös maaseudulla ja pienissä kaupungeissa<br />
asuvia.<br />
Haastattelimme yhteensä 64 miestä. Suurin osa<br />
haastateltavista valikoitui kyselyn mukana olleen ilmoittautumislomakkeen<br />
kautta. Sitä kautta haastateltavaksi<br />
ilmoittautui 55 miestä, näistä 46 haastateltiin<br />
eli yhdeksän miestä perui tai jätti tulematta haastatteluun.<br />
Kahdeksantoista ihmistä tuli haastateltavaksi<br />
niin sanotun lumipallomenetelmän kautta, kun haastattelumahdollisuudesta<br />
kerrottiin tuttavien välityksellä<br />
ihmisille. Useimmiten haastattelut tapahtuivat Aidstukikeskuksissa<br />
tai SETA:n paikallistoimistoissa, harvemmin<br />
haastateltavan kotona.<br />
Kuten kyselyssäkin suurin osa haastateltavista oli<br />
ikäryhmistä 20-39 -vuotiaat ja asui vastaushetkellä joko<br />
pääkaupunkiseudulla tai isossa kaupungissa ja asuinlääninä<br />
oli Etelä-Suomen lääni. Haastateltavista eniten oli<br />
30-39 -vuotiaita, heitä oli 22 miestä. Toiseksi eniten oli<br />
20-29 -vuotiaita, joita oli 18 miestä. Ikäryhmään 40-49<br />
-vuotiaat kuului 12 miestä ja ikäryhmään 50-59 -vuotiaat<br />
yhdeksän miestä. Kolme haastateltavaa oli yli 59<br />
-vuotiaita. Kukaan haastateltava ei ollut alle 20 -vuotias.<br />
Haastateltavista 34 miestä kertoi asuvansa Etelä-<br />
Suomen läänissä, 17 miestä Länsi-Suomen läänissä,<br />
seitsemän miestä Lapin tai Oulun läänissä ja kuusi<br />
miestä Itä-Suomen läänissä. Haastateltavista 50 vastasi<br />
asuvansa nykyisin isossa kaupungissa tai pääkaupunkiseudulla<br />
ja 14 kertoi asuvansa nykyisin maaseudulla<br />
tai pienessä kaupungissa. Suurta kiinnostusta tutkimusta<br />
kohtaan osoitti muun muassa se, että haastateltavat<br />
saattoivat matkustaa kaukaa osallistuakseen haastatteluun.<br />
Eräs haastateltava saapui Itä-Suomesta saakka<br />
Helsinkiin haastateltavaksi samalla kun muutenkin<br />
tutustui Helsingin yöelämään.<br />
Oman tarinan kirjoittajien ja seksipäiväkirjan pitämiseen<br />
osallistuneiden jakautuminen asuinpaikan suhteen<br />
oli samankaltainen kuin kyselyyn ja haastatteluun<br />
osallistuneidenkin, suurin osa heistä asui Etelä-<br />
Suomen läänissä. Omiin tarinoihin vastaajia ja seksipäiväkirjan<br />
pitäjiä oli eniten ikäryhmässä 30-39 -vuotiaat,<br />
aivan kuten haastatteluissakin. Vaikka yritimme<br />
tavoittaa tasapuolisesti erilaisia miehiä, suhteellisesti<br />
enemmän heitä oli kuitenkin pääkaupunkiseudulta<br />
ja Etelä-Suomesta sekä ikäryhmistä 30-39 -vuotiaat ja<br />
20-29 -vuotiaat. Vastaajat olivat myös keskimääräistä<br />
paremmin koulutettuja. Vastaanvantyylinen jakautuminen<br />
eri vastaajaryhmiin toistui kaikissa aineistonkeruutavoissa.<br />
Millaista tutkimusta miesten välisistä<br />
suhteista Suomessa on aiemmin tehty<br />
Suomessa on tehty aiemmin vain muutama pienehkö<br />
tutkimus, jossa on kartoitettu homo- ja bimiesten pari-<br />
12
1 | Johdanto<br />
suhteita ja seksikäyttäytymistä. Lisäksi muutamissa muissa<br />
seksitutkimuksissa on kysytty seksisuhteista samaa<br />
sukupuolta olevien kanssa. 1980-luvun alussa toteutettiin<br />
laaja kyselytutkimus (Grönfors ym. 1984, N=1051),<br />
jossa kerättiin tietoa homo- ja biseksuaalisten naisten ja<br />
miesten elämäntavoista, ihmissuhteista ja seksuaalielämästä.<br />
Tässä tutkimuksessa ei näkynyt vielä aidsin eikä<br />
turvaseksivalistuksen vaikutus. Samaan aikaan julkaistiin<br />
neljän maan vertailututkimus (Stålström & Ross 1984),<br />
johon vastasi 147 helsinkiläistä homo- ja bimiestä. Sen<br />
sijaan kolmas tutkimus, jossa koottiin tietoa myös miesten<br />
välisestä seksikäyttäytymisestä, tehtiin aidsin ollessa<br />
jo yleisessä tiedossa 1990-luvun alussa (Grönfors &<br />
Partanen 1991). Tässä Suomen Aids-tukikeskuksen teettämässä<br />
tutkimuksessa kartoitettiin tiettyjen erityisryhmien<br />
seksikäyttäytymistä nimenomaan hiv-tartunnan näkökulmasta.<br />
Viime vuosien aikana on lisäksi tehty muutamia<br />
tutkimuksia, joihin on sisältynyt tietoa miesten välisistä<br />
suhteista (Alison ym. 2001; Joklin 2000; Lehtonen<br />
& Mustola 2004; Miesten kesken turvallisesti –projekti<br />
tutkimuskysely 2004 ja 2006; Sandnappa ym. 1999;<br />
2002a; 2002b; Santtila ym. 2000; 2002).<br />
Suuren kyselytutkimuksen (Grönfors ym. 1984) mukaan<br />
homo- ja biseksuaalisista miesvastaajista niukka<br />
enemmistö (51 prosenttia) ilmoitti elävänsä kiinteässä<br />
rakkaussuhteessa. Heistä noin viidesosa asui samaa sukupuolta<br />
olevan rakastetun kanssa. Miesten rakkaussuhteista<br />
noin puolet oli avoimia suhteita eli toisella tai<br />
molemmilla miehistä oli seksiä myös muiden kanssa.<br />
Tutkimuksen perusteella pääteltiin, että miesten väliset<br />
parisuhteet alkoivat olla tavallisia ja suhteellisen<br />
pitkäkestoisia. Neljännes miesten välisistä suhteista<br />
oli kestänyt yli viisi vuotta. Puolet suhteista oli kestänyt<br />
2-5 vuotta ja loput alle puoli vuotta. Lyhyempiä<br />
suhteita oli ollut enemmän nuorimmilla vastaajilla.<br />
Lukumääräisesti vertaillen suomalaisten homo- ja bimiesten<br />
rakkaussuhteet näyttivät olevan suunnilleen<br />
yhtä lukuisia kuin heteroseksuaalienkin. Keskimäärin<br />
heillä oli kyselyn mukaan ollut 2.8 rakkaussuhdetta.<br />
Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien työelämää käsittelevän<br />
vuonna 2004 julkaistun tutkimuksen kyselyyn<br />
vastanneista miehistä seitsemän prosenttia oli rekisteröinyt<br />
suhteensa samaa sukupuolta olevan kumppaninsa<br />
kanssa, 27 prosenttia asui avoliitossa ja 20 prosenttia<br />
seurusteli miehen kanssa (Mustola & Vanhala<br />
2004, 34-35). 40 prosenttia miesvastaajista oli sinkkuja.<br />
Parisuhteensa rekisteröityneet miesvastaajat painottuivat<br />
työelämätutkimuksessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä,<br />
että vuonna 1984 julkaistun tutkimuksen lukumääriin<br />
verrattuna nykyisin useammat homo- ja biseksuaaliset<br />
miehet ovat parisuhteessa ja asuvat yhdessä kuin kaksikymmentä<br />
vuotta aiemmin. Työelämätutkimuksen yli<br />
30-vuotiailla miesvastaajilla oli useammin parisuhde<br />
kuin alle 30-vuotiailla vastaajilla ja verrattuna naisvastaajiin<br />
miehillä oli naisia harvemmin kiinteä parisuhde<br />
(Lehtonen 2004a, 132-133).<br />
Neljän maan vertailututkimukseen osallistuneilla<br />
helsinkiläisillä homomiehillä (N=147) oli vuonna 1981<br />
keskimäärin 1,7 seksikumppania kuukaudessa eli noin<br />
20 vuodessa (Stålström & Ross 1984). Tässä vertailututkimuksessa<br />
(Ross 1983a; 1983b; 1986), jossa mukana<br />
olivat Suomen lisäksi Ruotsi, Australia ja Irlanti, todettiin,<br />
että Suomessa suosituimmat seksitekniikat olivat<br />
kokovartalokontakti, suuseksi ja peniksen tyydyttäminen<br />
käsin, joita kaikkia suosi yli puolet vastaajista.<br />
Peräaukkoyhdynnän ilmoitti suosituksi seksitekniikaksi<br />
46,9 prosenttia suomalaisvastaajista. Se ei siis vastoin<br />
vallinnutta mielikuvaa ollut homomiesten välisen seksin<br />
tyypillisin muoto. Sadomasokismista eli valtaleikeistä<br />
piti tutkimuksen mukaan 11,6 prosenttia. Suosituin<br />
seksin muoto oli kokovartalokontakti eli halaaminen ja<br />
vartaloiden hankaaminen vastakkain (70,1 prosenttia).<br />
Suuseksistä piti 68,0 prosenttia ja peniksen käsin hyväilystä<br />
55,1 prosenttia. Tutkimuksen mukaan homomiehiä<br />
ei voida jakaa seksuaalisilta mieltymyksiltään ”aktiivisiin”<br />
ja ”passiivisiin”, vaan seksuaaliset roolit olivat<br />
monipuoliset ja joustavat. Tämä tarkoittaa, että suuseksiä,<br />
peräaukkoyhdyntää ja käsin tyydyttämistä harrastavat<br />
tekivät sitä tyypillisesti molemmin päin. Lisäksi tutkimuksessa<br />
kartoitettiin muita psykososiaalisia tekijöitä,<br />
jotka ovat sidoksissa erilaisten seksitekniikoiden valitsemiseen,<br />
sekä sukupuolitautien esiintymistä.<br />
Suomen Aids-tukikeskus teetti 1990-luvun alussa<br />
tutkimuksen (Grönfors & Partanen 1991), jolla kartoitettiin<br />
joidenkin erityisryhmien seksikäyttäytymistä<br />
ja hiv-riskiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa<br />
vastaajia oli 163, joista homo- tai biseksuaalisia miehiä<br />
oli 45. Heistä joka viides oli vakituisessa parisuhteessa,<br />
joiden keskimääräinen kesto oli neljä vuotta.<br />
Tutkimuksen homovastaajista noin 90 prosentilla oli<br />
ollut keskimäärin yhdeksän kumppania viimeisen vuoden<br />
aikana. Näistä suurin osa oli aiemmin tuntemattomia<br />
miehiä. Seksitekniikoista homo- ja bimiehillä tyypillisimpiä<br />
olivat suuseksi ja itsetyydytys. Tutkimuksen<br />
mukaan homo- ja biseksuaalisten miesten seksitekniikoiden<br />
kirjo oli huomattavasti suurempi kuin heterojen.<br />
Peräaukkoyhdyntää harjoittavista homo- ja bimiehistä<br />
90 prosenttia käytti kondomia. Tutkimuksessa<br />
arveltiin, että homojen keskuudessa tieto suojautumisesta<br />
näytti menneen perille. Tutkijat korostivat, että<br />
suojautumiseen vaikuttaa paitsi se, millaisia tekniikoita<br />
harjoittaa, myös se, onko parisuhteessa vai ei.<br />
Miesten kesken turvallisesti –projektissa on vuonna<br />
2004 tehty seurantakysely(ks. www.miestenkesken.<br />
fi/mktkyselytutkimus.pdf), johon vastasi 532 miestä.<br />
Kyselyssä hyödynnettiin osittain tässä kirjassa esiteltyä<br />
tutkimusta. Sen erityiskiinnostuksen kohteena<br />
oli saada tietoa siitä, miten hankkeessa tuotetut turvaseksiaineistot<br />
oli huomattu ja millainen niiden vaikutus<br />
oli. Kyselyyn aineisto koottiin lähinnä Setan jäsenjärjestöjen<br />
kautta sekä internetinkyselyn muodossa.<br />
Kotisivujen kautta vastauksia tuli 173 (32,5 prosenttia)<br />
13
1 | Johdanto<br />
ja postitse 359 (67,5 prosenttia). Kyselyssä painottuivat<br />
pääkaupunkiseutu, isot kaupungit, korkeasti koulutetut<br />
ja ikäryhmiin 25-49 –vuotta kuuluvat. Tuomme<br />
esiin kirjan analyysiluvuissa joitain alustavia tutkimustuloksia<br />
tästä kyselystä. Myös vuonna 2006 Miesten<br />
kesken turvallisesti -hankkeessa tehtiin kysely- ja esiintyvyystutkimus<br />
(ks. www.miestenkesken.fi/esiintyvystutkimus2006.pdf).<br />
Sadomasokismista on Suomessa tehty tutkimusta<br />
jonkin verran ja myös miesten väliset suhteet ovat olleet<br />
tarkastelun kohteena. Auli Kaartinen tutki naisten välistä<br />
lesbosadomasokismia 1980-luvulla ja julkaisi Anna-<br />
Kaarina Kippolan kanssa kirjan ”Sadomasokismi”<br />
vuonna 1990 (ks. Kaartinen & Kippola 1990). Kirjassa<br />
esiteltiin myös miesten välistä sadomasokismia ja huomioitiin<br />
turvaseksi- ja aids-kysymykset. 1990-luvun lopussa<br />
ja ja 2000-luvun alussa tehtiin myös tutkimusta<br />
suomalaisesta sadomasokistisesta käyttäytymisestä<br />
ja aineisto siihen oli koottu Kinky Clubin ja homo- ja<br />
bimiesten MSC-Finlandin avulla ja niiden jäsenistöstä<br />
(esim. Alison ym. 2001; Sandnabba ym. 1999; 2002a;<br />
2002b; Santtila ym. 2000; 2002). MSC-Finlandin kautta<br />
tähän tutkimuskyselyyn vastasi 85 miestä ja se koottiin<br />
1990-luvun puolivälissä.<br />
Osin tutkimusaineistoomme eli miesten lähettämiin<br />
omiin tarinoihin pohjautuen on tehty yksi sosiaaliantropologian<br />
pro gradu –tutkielma (Jolkin 2000).<br />
Opinnäytetyön tuloksiin sisältyi muun muassa se, että<br />
monien homomiesten elämässä ystävyyssuhteet ovat<br />
keskeisiä ja niiden kautta välittyy myös käsityksiä siitä,<br />
mikä on turvaseksiä. Vanhemmilla miehillä turvaseksin<br />
omaksumisessa oli ongelmia enemmän kuin<br />
niillä miehillä, jotka olivat tulleet homoyhteisön jäseniksi<br />
myöhemmin jo aidsin ollessa yleisessä tiedossa.<br />
Jolkininkin työssä korostui se, että parisuhteessa riskialtista<br />
(peräaukkoyhdyntää ilman kondomia) seksiä toteutetaan<br />
helpommin kuin seksisuhteissa satunnaisten<br />
kumppanien kanssa.<br />
Naisten välisestä seksistä tai lesbojen turvaseksikäyttäytymisestä<br />
tai hiv-tartuntariskeistä on selvästi vielä<br />
vähemmän tutkimustietoa olemassa kuin vastaavasta<br />
miesten välisestä. Vaikka hiv-tartuntariskit ja hiv-tartunnat<br />
ovat tyypillisempiä miesten välisessä seksissä,<br />
eivät lesbot ole välttyneet turtuntariskeiltä ja tutkimus<br />
aihepiiristä olisi tarpeen. (ks. Socada 1997, ks. myös<br />
Socadan kokoama lesboturvaseksimateriaali www.treseta.oldhouse.sgic.fi/turvaseksi.html<br />
.)<br />
Suuret suomalaiset seksitutkimukset 1970-luvun<br />
alussa (Sievers, Koskelainen & Leppo 1974) ja 1990-<br />
luvun alussa (Haavio-Mannila & Kontula 1993) käsittelivät<br />
jonkin verran homoseksuaalisuutta. Lisäksi<br />
1980-luvulla Osmo Kontula tutki nuorten (vuonna<br />
1987) ja opiskelijoiden (vuonna 1984) seksikäyttäytymistä.<br />
Näissä selvitettiin muun muassa sitä, miten<br />
vastaajien seksuaaliset tunteet suuntautuivat. Vuoden<br />
1974 tutkimuksessa 7,7 prosenttia ilmoitti olevansa<br />
kiinnostuneita jonkin verran tai kokonaan samaa sukupuolta<br />
olevista. Vuonna 1992 luku oli 6,5 prosenttia.<br />
Nuorisotutkimuksessa (Kontula & Meriläinen 1988)<br />
luku oli noin 11 prosenttia ja opiskelijatutkimuksessa<br />
(Kontula 1984) 18,1 prosenttia. Pieni vähemmistö<br />
näissä kaikissa luvuissa oli vain ja yksinomaan samasta<br />
sukupuolesta kiinnostuneita. Enemmistö näihin lukuihin<br />
sisältyneistä vastaajista oli voittopuolisesti toisesta<br />
sukupuolesta kiinnostuneita.<br />
Seksuaalisia kokemuksia samaa sukupuolta olevien<br />
kanssa oli hankkinut 1990-luvun seksitutkimuksen<br />
(Haavio-Mannila & Kontula 1993) vastaajista noin viisi<br />
prosenttia. Näissä suhteissa tyypillisimpiä seksitekniikoita<br />
olivat hyväilyt, sukupuolielinten hankaaminen<br />
vastakkain tai käsillä sekä suuseksi. Peräaukkoyhdyntää<br />
oli miesvastaajista, joilla oli ollut seksiä toisen miehen<br />
kanssa, harrastanut viidesosa. Seksikokemuksia samaa<br />
sukupuolta olevan kanssa hankkineista suurin piirtein<br />
yhtä moni oli nainen kuin mies. Enemmistö näistä<br />
vastaajista oli ollut viimeksi yli viisi vuotta sitten seksisuhteessa<br />
samaa sukupuolta olevan kanssa. Tutkimus<br />
ei siis kerro paljoakaan miehistä, joilla on usein seksiä<br />
toisten miesten kanssa. Tämä onkin keskeinen ongelma<br />
heterokeskeisessä tutkimuksessa, jossa pienten<br />
vastaajajoukkojen perusteella pyritään yleistämään tuloksia<br />
homo- ja bimiesten käyttäymisestä laajemmin,<br />
vaikkei kyselyä ja tutkimusta olisi edes rakennettu vastaamaan<br />
homo- ja bimiesten tarpeisiin (ks. tarkemmin<br />
lomakekyselyn kritiikistä Juvonen 2002, 309-321).<br />
Keskeinen ongelma aiemmissa suomalaistutkimuksissa,<br />
joissa on sivuttu miesten välistä seksiä, on juuri<br />
se, että aihetta on vain sivuttu. Sama koskee arvatenkin<br />
lesboseksiä ja naisten välisiä suhteita. Homo- ja<br />
biseksuaalisuutta käsittelevissä tutkimuksissa on keskitytty<br />
lähinnä muihin kuin seksiin liittyviin kysymyksiin.<br />
Aiemmat suomalaistutkimukset (esim. Grönfors<br />
ym. 1984) on myös tehty pääosin ennen hi-viruksen<br />
tuloa Suomeen tai niissä (esim. Sievers, Koskelainen &<br />
Leppo 1974; Haavio-Mannila & Kontula 1993) on tarkasteltu<br />
”enemmistön” seksiä ja jätetty miesten välinen<br />
seksi mainintatasolle. Useimmissa tutkimuksissa homoja<br />
bi-miesten lukumäärät ovat pieniä ja on kyseenalaista<br />
yleistää niiden pohjalta esimerkiksi seksitekniikoiden<br />
yleisyyttä. Monista seksitekniikoista ei myöskään ole<br />
kysytty, vaikka ne olisivatkin suosittuja miesten välisessä<br />
seksissä. Lisäksi hiv-infektion ja turvaseksivalistuksen<br />
myötä on tapahtunut paljon muutoksia siirryttäessä<br />
1980-luvun alusta 1990-luvun loppupuolelle. Kirjamme<br />
pyrkiikin vastaamaan 2000-luvun tarpeisiin ja siinä päähuomion<br />
saa ensi kertaa nimenomaan miesten välinen<br />
seksi ja siihen liittyvät moninaiset tekijät.<br />
14
2. Miesten moninaisuus<br />
Miehissä on moneksi ja miesten välistä seksiä toteuttavat<br />
miehet ovat monenlaisia. Heidän elämäntilanteensa<br />
ja myös seksin toteuttamistavat vaihtelevat paljon<br />
keskenään. Kyse ei ole yhtenäisestä ryhmästä.<br />
Tässä luvussa tarkastelemme useita teemoja, jotka<br />
kertovat miesten välistä seksiä toteuttavien miesten<br />
kirjosta. Aiheitamme ovat seksille annettu merkitys<br />
ja seksuaalisuuden eri tasot. Seksuaalisuuteen liittyy<br />
erilaisia tunteita, käyttäytymistä ja monenlaisia itsemäärittelyjä.<br />
Perustelemme samalla myös valintamme<br />
käyttää miesten välistä seksiä kattokäsitteenä tutkimuksessamme<br />
sen sijaan, että puhuisimme homoseksistä.<br />
Käsittelemme myös miesten monenlaisia parisuhteita<br />
ja kumppanin valintaan liittyviä tekijöitä.<br />
Analysoimme miesten suhteita naisiin ja seksiä naisten<br />
kanssa. Keskeinen analyyttinen jaottelu tutkimuksessa<br />
tehtiin sukupolvittain. Kerromme tässä luvussa, miten<br />
sukupolvet muodostettiin ja miten ensimmäiset kokemukset<br />
seksistä, seurustelusta ja niistä kertomisesta tapahtuivat<br />
sukupolvittain. Käsittelemme myös sitä, miten<br />
asuinpaikka, koulutustausta ja seksuaalinen itsemäärittely<br />
linkittyvät miesten elämään sukupolvittain.<br />
Seksin merkitys<br />
Kysyimme haastateltavilta miehiltä, millainen merkitys<br />
seksillä oli heille. Lähes kaikki 64 haastateltavaa koki<br />
sen merkitykselliseksi. Erittäin merkitykselliseksi sen<br />
koki 15 haastateltavaa. Suurin osa miehistä koki seksin<br />
melko tärkeäksi. Heitä oli 31 eli noin puolet. Melko<br />
pieneksi seksin merkityksen koki 12 ja vain yksi haastateltava<br />
koki sen erittäin pieneksi. Koska kyseessä oli<br />
nimenomaan seksiin liittyvä tutkimus, ei ole ihme, että<br />
monet pitivät seksiä tärkeänä. Seksin merkityksen hyvin<br />
pieneksi näkeviä osallistujia ei ymmärrettävästi saatu<br />
enempää, sillä seksiaiheinen kolmituntinen haastattelu<br />
ei olisi ilmeisesti kiinnostanut heitä paljonkaan.<br />
Homo- ja biseksuaalisten miesten elämä on usein<br />
esitetty seksikeskeisenä. Eron heteroseksuaalisiin miehiin<br />
tai ylipäänsä heteroseksuaalisiin ihmisiin on nähty<br />
olevan erityisesti seksin alueella ja seksiin liittyvät teemat<br />
ovat korostuneet mielikuvissa varsinkin homo- ja<br />
bimiehistä. Ero homo- ja bimiesten ja heteromiesten<br />
välillä on kuitenkin enemmän sukupuolen alueella eli<br />
siinä, onko ihminen kiinnostunut miehistä, naisista vai<br />
molemmista. Yhteiskunnassa on etuoikeutettu asema<br />
niillä, jotka ovat vain eri sukupuolta olevasta ihmisestä<br />
kiinnostuneita ja haluavat hänen kanssaan suhteen.<br />
Seksikeskeisyyttä ylläpitävillä mielikuvilla on pyritty pikemminkin<br />
vähentämään homo- ja biseksuaalisuuden<br />
arvoa kuin nostamaan sitä, vaikka sinänsä seksin merkitys<br />
tunnustetaan monilla yhteiskunnan ja kulttuurin<br />
sektoreilla. Huolimatta seksikeskeisyyden korostamisesta<br />
homomiehiin liitetyissä mielikuvissa, jotka ovat<br />
2 | Miesten moninaisuus<br />
usein stereotyyppisiä, ei miesten välisestä seksistä tavallisesti<br />
tiedetä kovinkaan paljon tai se leimautuu pelkäksi<br />
peräaukkoyhdynnäksi ikään kuin korvikkeena<br />
naisen ja miehen väliselle sukupuoliyhdynnälle.<br />
Seksillä, miten monilla tavoilla sen haastateltavat<br />
määrittelevätkin, on keskeinen merkitys useimmille<br />
haastatelluista miehistä. Huomattavaa toisaalta on<br />
myös se, että kaikki miesten välistä seksiä toteuttavat<br />
miehet eivät pidä sitä kovin tärkeänä, mikä voi johtua<br />
monista syistä. Pyysimme haastateltavia perustelemaan<br />
vastauksiaan, jotka liittyivät seksin merkitykseen. Syitä<br />
seksin tärkeäksi kokemiseen oli monia, mutta eniten<br />
kannatusta saivat seuraavan tyyppiset vastaukset.<br />
Seksin merkitystä perusteltiin sen luonnollisuudella ja<br />
ihmisyyteen kuuluvana: ”seksi on ihmisyyteen kuuluva<br />
perusasia, luoja on tehnyt meidät tällaisiksi”, ”luontainen<br />
vietti”, ”perustarve ihmisellä”, ”seksi on osa ihmisen<br />
elämää, ihminen tarvitsee myos seksiä ollakseen<br />
täysipainoinen”. Osa korosti sitä, että seksi tai seksiin<br />
liittyvät ajatukset ovat jokapäiväisiä: ”se käy päivittäin<br />
mielessä, ihmiset joiden kanssa olen tekemisissä, huomioin<br />
aina heidän seksuaalisen puolensa”, ”huomaan<br />
päivittäin ajattelevani seksiä”.<br />
Osa toi esiin, että seksi liittyy rakkauteen tai parisuhteeseen:<br />
”minkäs sille himoille mahtaa, kuuluu parisuhteeseen<br />
olennaisesti”, ”suuri silloin kun siihen liittyy<br />
rakkaus”, ”hyvin usein seksin aikana tai jälkeen se<br />
tunne on niin syvä, että se linkki toiseen ihmiseen syttyy<br />
siinä”, ”ainoastaan nykyisessä suhteessa tärkeää”,<br />
”tärkeä läheisten ihmissuhteiden alueilla, muutoin ei<br />
elintärkeää”. Monet haastateltavista painottivatkin, että<br />
elämässä on tärkeämpiä asioita kuin seksi: ”seksi ei ole<br />
kaikki kaikessa”, ”haen ihmisistä muuta kuin seksiä”,<br />
”koen että on paljon muutakin koettavaa”. Mutta osalle<br />
seksi merkitsee todella paljon: ”mitä muuta elämässä<br />
on kuin seksi ja pano, seksissä on sähköä”, ”ajava<br />
voima, motivaation lähde, kaikki tekeminen liittyy seksiin”,<br />
”elämän suola”. Osa kertoi, miten seksin merkitys<br />
on muuttunut esimerkiksi parisuhteen tai iän myötä:<br />
”iän mukana merkitys kasvanut”, ”utelias haluaa<br />
kokeilla, ettei vanhana harmittele”.<br />
Osa kertoi, että seksiin on liittynyt ongelmia tai siitä<br />
on tullut joskus hankalallakin tavalla keskeinen sisältö<br />
elämään: ”on ollut paljon pelkoja ja kontaktivaikeuksia”,<br />
”tuntee vaan että sitä on saatava, tavallaan<br />
olen seksiaddikti”, ”olen nymfomaani”. Monet sanoivat,<br />
että ilman seksiä elämästä puuttuisi jotain tärkeää:<br />
”jos ei saa pitkään aikaan seksiä, niin se pahaa, sitä<br />
pitää olla”, ”tärkeä osa tyydyttävää elämää”, ”en ole<br />
onnellinen, jollen saa toteuttaa itseani seksuaalisesti”,<br />
”erittäin suuri osa persoonaani, minääni, normaali fyysinen<br />
tarve, jota ei tarvitse tukahduttaa, seksi on hauskaa.<br />
Vastapaino opinnoille ja työlle, voi toteuttaa fantasioitaan,<br />
näkee naamasta kun lakkaa saamasta”, ”pe-<br />
15
2 | Miesten moninaisuus<br />
rustarpeet, tyytyväisyys ja energiaa siitä saa, hienot hetket<br />
elämässä”.<br />
Pyysimme haastateltavia myös vertaamaan seksiä<br />
tärkeydessä muihin asioihin ja toivoimme heidän<br />
listaavan numerojärjestyksessä viisi tärkeimmäksi<br />
kokemaansa asiaa tämän hetkisessä elämässään.<br />
Vaihtoehtoina olivat: harrastukset, koulutus/opiskelu,<br />
parisuhde/perhe, seksi, terveys, työ, uskonto ja ystävyysuhteet.<br />
Näistä eniten mainintoja saivat suositummuusjärjestyksessä<br />
seuraavat: ystävyyssuhteet, terveys,<br />
parisuhde/perhe, seksi sekä harrastukset, työ, koulutus/opiskelu<br />
ja uskonto. Kun erottelimme ykkösvaihtoehdoiksi<br />
nimetyt, järjestys oli seuraava: terveys, parisuhde/perhe,<br />
ystävyyssuhteet, työ, koulutus/opiskelu,<br />
harrastukset, seksi ja uskonto. Ykkös- ja kakkosvaihtoehtojen<br />
yhteenlasketun määrän mukaan järjestys<br />
oli seuraava: parisuhde/perhe, terveys, ystävyysuhteet,<br />
työ, koulutus/opiskelu, harrastukset sekä seksi ja uskonto.<br />
Tärkeiksi haastateltavat siis kokivat erityisesti terveyden,<br />
parisuhteen/perheen ja ystävyssuhteet. Seksin<br />
merkitys jää melko vähäiseksi, kun sitä verrataan muihin<br />
vaihtoehtoihin. Kaikkiaan se sai pisteitä neljänneksi<br />
eniten, mutta ykkös- ja kakkosvaihtoehdoksi sen<br />
laittoi harva: seksin edelle menivät paitsi kaikissa listauksissa<br />
suosituimmaksi mainitut parisuhde, ystävät ja<br />
terveys, myös työ, koulutus ja harrastukset, jotka koettiin<br />
usein seksiä tärkeämmiksi. Seksin tärkeimmäksi oli<br />
maininnut vain yksi haastateltava.<br />
Terveys koettiin tärkeäksi, koska se antoi pohjan<br />
muulle elämälle: ”terveys on edellytys kaikelle jäljessä<br />
tulevalle”, ”jos on terve, niin se on perusta muulle”.<br />
Terveyden merkitys korostui iäkkäämmillä ja sairauksia<br />
kokeneilla vastaajilla: ”ikä tuonut tämän järjestyksen”,<br />
”huono terveys tällä hetkellä”, ”jos terveys horjuu,<br />
niin huomaa sen merkityksen”.<br />
Parisuhde tai perhe koettiin tärkeiksi, koska ”pitää<br />
olla juuret kunnossa, etta elämä pyörisi”, ”parisuhde<br />
on voimanlähde, turva ja perusta”, ”elämän lähtökohta<br />
on ihmissuhde”. Monille parisuhde toi turvallisuuden<br />
tunteen: ”toive parisuhteesta on toive turvallisuudesta<br />
ja jakamisen onnesta”. Parisuhdetta arvostettiin<br />
monistakin syistä: ”tärkeimmät ihmiset minulle,<br />
rakkaimmat ihmiset”, ”toinen parisuhteesta on koko<br />
ajan mielessä, perhe on tärkeä”, ”saan kaiken haluamani<br />
parisuhteesta ja rakkaudesta”, ”siitä saa niin paljon,<br />
monia asioita on kivempi tehdä yhdessä”.<br />
Ystävät koettiin myös tärkeiksi. Ystävien kanssa saatettiin<br />
jakaa asioita ja he poistivat yksinäisyyden: ”keskustelu<br />
on tärkeää, pystyy puhumaan asioista, ystävät<br />
itsevalittuja, luotettavia, voi puhua mistä vaan, selventää<br />
omia ajatuksia”, ”ystävyyssuhteet ovat tärkeitä,<br />
koska en halua olla yksin”, ”on hyväksytty, voi olla rehellinen<br />
muille ja itselle, ei peitetarinoita”, ”ilman ystaviä<br />
ei ole täysipainoista elämää”, ”hyvät ystävät harvinaisia<br />
- syvällinen ystävyyssuhde on antoisa ja pysyvä,<br />
johon voi luottaa, voi keskustella asioista”. Joidenkin<br />
tutkimusten mukaan erityisesti homomiehille ystävyyssuhteet<br />
ovat erityisessä asemassa – joskus ystävyysverkosto<br />
on nimetty uudeksi perheeksi (Nardi 1992; ks.<br />
myös Jolkin 2000).<br />
Työ koettiin tärkeäksi, koska se vie niin paljon aikaa<br />
päivittäin: ”minulla on melko uusi antoisa ja vaativa<br />
työ, joka vie paljon aikaa”, ”se vie suurimman<br />
osan ajastani, siksi viihtyminen työssä tärkeää”, ”täyttää<br />
suuren osan elämästä”. Myös toimentulon saamista<br />
ja työttömäksi joutumisen pelkoa käytettiin perusteluina<br />
työn tärkeäksi näkemiselle. Osa piti työstään erityisen<br />
paljon tai koki sen muuten merkitykselliseksi.<br />
Koulutusta pitivät myös melko monet tärkeänä: ”ensimmäinen<br />
perusedellytys omavalintaisen elämän luomiselle”,<br />
”sitä kautta pääsen elämään mukaan, jolloin<br />
muut perässä tulevat asiat tulevat tärkeämmiksi”, ”parempi<br />
mahdollisuus saada työtä ja paremmat tulot”.<br />
Osalle myös harrastus oli tärkeää, olipa kyseessä urheilu<br />
tai taide.<br />
Seksin tärkeäksi maininneet totesivat perustelukseen<br />
vain, että ”se on tärkein” tai ”kaiken perusta”. Vaikka<br />
uskonnon koki vain harva itselleen tärkeäksi, se voi olla<br />
erityisen merkittävä seksin toteuttamiseen liittyvissä<br />
asioissa sellaiselle, jonka uskonto esimerkiksi suhtautuu<br />
kielteisesti homoseksuaalisuuteen tai seksuaalisuuteen<br />
ylipäänsä. Kysyimme myös erikseen haastateltavilta<br />
uskonnon merkityksestä ja viisi koki sen merkityksen<br />
suureksi elämässään, 21 melko suureksi, kahdeksan<br />
vähäiseksi, seitsemän melko pieneksi, 12 pieneksi<br />
ja 11 ei lainkaan tärkeäksi. Noin kahdelle kolmasosalle<br />
uskonnon merkitys ei siis ollut kovin suuri.<br />
Haastatelluista miehistä vain viisi eli siis harva ilmoitti<br />
uskonsa tai uskonnollisuutensa vaikuttavan seksikäyttäytymiseen.<br />
Tällöin he perustelivat asiaa siten, että<br />
uskonsa takia he kertoivat olevansa enemmän sitoutuneita<br />
parisuhteeseen, tuntevan enemmän syyllisyyttä<br />
satunnaisista suhteista tai kokivat seksuaalisuutensa syvällisemmin.<br />
Kaksi toi esiin homoseksuaalisuuden olevan<br />
Jumalan luomaa: ”Jumala on viisaudessaan luonut<br />
homot!”.<br />
Miesten välistä seksiä toteuttavat miehet kokevat<br />
seksin tärkeäksi elämässään, mutta se ei ole kovin monelle<br />
ensisijainen asia. Syyt ja perustelut elämän arvojärjestykselle<br />
kuitenkin vaihtelevat paljon miesten kesken<br />
ja myös yksilön elämän muuttuessa.<br />
Seksuaalisuuden tasot<br />
Osa miehistä harrastaa seksiä miesten kanssa, vaikka<br />
heillä ei olisikaan homo- tai biseksuaalista itsemäärittelyä.<br />
Osalla näistä miehistä, kuten myös homoksi ja biseksuaaliseksi<br />
itsensä määrittelevistä miehistä, voi olla<br />
seksiä myös naisten kanssa. Siksi tarkastelemme myös<br />
miesten seksikokemuksia naisten kanssa.<br />
Selvitimme miesten ajatusten ja mielikuvien sekä<br />
16
2 | Miesten moninaisuus<br />
seksikäyttäytymisen suuntautumista sukupuolen mukaan<br />
ja lisäksi kysyimme heidän seksuaalisesta itsemäärittelystään.<br />
Seuraavassa taulukossa on esitetty vastaajien<br />
seksuaalinen suuntautuminen sekä ajatusten/mielikuvien<br />
että seksikokemusten mukaan.<br />
Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden seksuaalinen<br />
suuntautuminen sekä seksuaalisten ajatusten/mielikuvien<br />
että seksikokemusten mukaan.<br />
Yksinomaan<br />
naisiin<br />
Lähes yksinomaan<br />
naisiin<br />
Useammin naisiin<br />
kuin miehiin<br />
Yhtä paljon naisiin<br />
kuin miehiin<br />
Useammin miehiin<br />
kuin naisiin<br />
Lähes yksinomaan<br />
miehiin<br />
Yksinomaan<br />
miehiin<br />
Seksuaaliset<br />
ajatukset<br />
ja mielikuvat<br />
N=748(100%)<br />
Seksikokemukset<br />
N=744(100%)<br />
2 (0,3%) 4 (0,5%)<br />
6 (0,8%) 10 (1,3%)<br />
10 (1,3%) 14 (1,9%)<br />
22 (2,9%) 27 (3,6%)<br />
39 (5,2%) 32 (4,3%)<br />
214 (28,5%) 167(22,3%)<br />
455 (60,7%) 490 (65,3%)<br />
Enemmistö vastaajista oli yksinomaan kiinnostunut<br />
miehistä. Kysely tavoitti ja siitä kiinnostuivat todennäköisesti<br />
ensisijaisesti miehistä kiinnostuneet. Samoin<br />
enemmistö vastaajista toteutti seksiä vain miesten<br />
kanssa. Nämä luvut eivät kuitenkaan kerro siitä, että<br />
miesten välistä seksiä toteuttavista miehistä suurin osa<br />
olisi vain miehistä kiinnostuneita. Vaikka vastaajia, joiden<br />
ajatukset ja kokemukset suuntautuivat pääosin tai<br />
kokonaan naisiin, oli vähän, on kiinnostavaa, että heitäkin<br />
oli mukana.<br />
Seksuaaliset ajatukset ja mielikuvat sekä seksikokemukset<br />
eivät rinnastu suoraan siihen, miten miehet<br />
määrittelevät itsensä seksuaalisesti. Vastaajista 552<br />
(73,6 prosenttia) ilmoitti olevansa homo tai homoseksuaali,<br />
48 (6,4 prosenttia) ilmoitti olevansa bi tai biseksuaali,<br />
70 (9,3 prosenttia) kertoi olevansa homo/bi,<br />
ei-heteroseksuaaliksi itsensä nimesi 16 (2,1 prosenttia),<br />
heteroseksuaaliksi 3 (0,4 prosenttia) ja muuksi 3<br />
(0,4 prosenttia). Lisäksi 45 (6,0 prosenttia) oli rastittanut<br />
useamman vaihtoehdon ja 11 (1,5 prosenttia) oli<br />
ilmoittanut, ettei mikään näistä sovi. Nämä luvut kertovat<br />
ainakin siitä, että perinteiset homon ja biseksuaalin<br />
identiteettiluokitukset eivät sovi kaikille miesten<br />
kanssa seksiä toteuttaville miehille. Tosin suurin osa eli<br />
kolme neljäsosaa mielsi itsensä homoksi.<br />
Homoksi itsensä määrittelevistä melko monilla on<br />
seksuaalisia ajatuksia tai mielikuvia, jotka suuntautuvat<br />
myös naisiin, ja osalla on myös edes jonkin verran<br />
kokemuksia naisten kanssa. Homoksi itsensä määrittelevistä<br />
23 prosentin seksuaalikokemukset suuntautuivat<br />
myös naisiin ja seksuaaliset ajatukset suuntautuivat<br />
myös naisiin 25 prosentilla eli jopa neljäsosalla.<br />
Yksi homoksi itsensä määrittelevä toteuttaa seksiä vain<br />
naisten/naisen kanssa, kaksi pääosin naisten kanssa,<br />
yksi useammin naisen kuin miehen kanssa ja kaksi<br />
yhtä usein miehen kuin naisen kanssa. Nämä saattavat<br />
olla tapauksia, joissa mies on naissuhteessa, vaikka<br />
identifioi itsensä homoksi. Yllättävää oli, että kaksi<br />
vastaajaa ilmoitti olevansa lähes aina kiinnostunut<br />
seksuaalisesti naisista, vaikka määrittelikin itsensä homoksi.<br />
Seksuaaliset fantasiat voivat siis olla kovinkin<br />
erityypisiä kuin käytännön kokemukset.(vrt. Lehtonen<br />
1998b; 1998c)<br />
Biseksuaaliksi itsensä määrittelevät jakaantuivat<br />
käyttäytymisensä perusteella muita ryhmiä tasaisemmin<br />
seksuaalisen suuntautumisen jatkumolle. Myös<br />
heistä yksi harrasti seksiä yksinomaan naisten kanssa,<br />
seitsemän pääosin naisten kanssa, kuusi useammin<br />
naisten kuin miesten kanssa ja kahdeksan yhtä usein<br />
miesten kuin naisten kanssa. Biseksuaaleiksi itsensä nimenneistä<br />
eniten oli niitä, jotka olivat yhtä paljon kiinnostuneita<br />
miehistä ja naisista ja niitä, jotka olivat useammin<br />
kiinnostuneita miehistä kuin naisista. Hieman<br />
vähemmän oli niitä, jotka olivat pääasiassa miehistä<br />
kiinnostuneita. Homo/bi-identifioituneista enemmistöllä<br />
oli pääasiassa seksiä miesten kanssa. Ei-heteroista<br />
suurin osa harrasti seksiä vain miesten kanssa tai pääasiassa<br />
miesten kanssa ja vain kaksi yhtä paljon kummankin<br />
sukupuolen kanssa. Homo/bi- tai ei-heteroseksuaali<br />
-termin valinneista enemmistö rastitti joko<br />
kohdan ”pääasiassa miehistä kiinnostunut” tai kohdan<br />
”useammin miehistä kuin naisista kiinnostunut”.<br />
Ei-heteroksi itsensä nimeävät siis näyttävät sijoittuvan<br />
seksuaalisten tunteiden jatkumolla biseksuaalien ja homojen<br />
väliin eikä esimerkiksi lähemmäksi heteroseksuaaleja.<br />
Heteroista kahdella oli seksiä vain naisten kanssa<br />
ja yhdellä useammin naisten kuin miesten kanssa.<br />
Heteroseksuaaliseksi itsensä määritelleistä kaksi oli<br />
kiinnostunut vain naisista ja yksi pääasiassa naisista.<br />
Miehistä, joilla oli seksiä yksinomaan naisten kanssa,<br />
kahden ajatukset suuntautuivat yksinomaan naisiin ja<br />
yhdellä ne suuntautuivat useammin miehiin kuin naisiin<br />
ja yhdellä lähes yksinomaan miehiin. Lähes yksinomaan<br />
naisten kanssa seksiä harjoittavista miehistä<br />
kolme suuntasi ajatuksensa pääasiallisesti naisiin, neljä<br />
useammin naisiin kuin miehiin, yksi yhtä paljon naisiin<br />
kuin miehiin. Vastaajista yksikään ei kuitenkaan ilmoittanut,<br />
että olisi kiinnostunut seksuaalisesti yksinomaan<br />
miehistä ja harrastaisi yksinomaan naisten kanssa sek-<br />
17
2 | Miesten moninaisuus<br />
siä tai toisin päin. Kyselyssä kaksi miestä ilmoitti olevansa<br />
heteroita, joilla seksikäyttäytyminen ja ajatukset<br />
suuntautuvat yksinomaan naisiin. Heillä oli kuitenkin<br />
ollut viimeisen kahdentoista kuukauden aikana seksiä<br />
myös miehen kanssa.<br />
Seksikäyttäytyminen, seksuaaliset ajatukset ja niihin<br />
liittyvät identiteetit tai itsemäärittelyt eivät siis muodosta<br />
mitään itsestään selvää syy-seuraus-suhteista<br />
jatkumoa, vaan ihmiset tekevät monenlaisia valintoja<br />
elämässään. Jos miesten välinen seksi määritellään<br />
homoseksiksi, se supistaa kuvaa miesten välistä seksiä<br />
harjoittavien suuresta kirjosta. Voisi yhtä hyvin kysyä,<br />
harjoittavatko seksisuhteessa olevat lesbo ja homo<br />
heteroseksiä. Entä jos heteromies myy seksiä toiselle<br />
miehelle, harjoittaako hän silloin homoseksiä<br />
Entä jos kyseessä on transvestiittimies, jonka kanssa<br />
heteromies on seksisuhteessa Onko kyse homoseksistä,<br />
vaikka heteromies luulisi olevansa seksisuhteessa<br />
naisen kanssa tai toimiessaan muuten kuin olisi naisen<br />
kanssa Turvaseksin kannalta oleellisia ovat seksitekniikat<br />
ja niissä oikeanlainen suojautuminen, ei ensisijaisesti<br />
se minkä itsemäärittelyn tai seksuaalifantasian<br />
miehet omaavat. Toisaalta nämäkin ovat merkityksellisiä,<br />
kun pohditaan, minkälaisilla mielikuvilla turvaseksistä<br />
tiedotetaan.<br />
Parisuhteiden moninaisuus<br />
Parisuhteessa miehen kanssa oli vastaajista 64,5 prosenttia<br />
eli suurin osa. Osa vakituisessa pari- tai seksisuhteessa<br />
olevista oli samanaikaisesti vakituisessa seksisuhteessa<br />
useamman kuin yhden kanssa tai yhden<br />
vakituisen suhteen lisäksi seksiä oli myös parisuhteen<br />
ulkopuolella. Monet miehet, joilla oli seksiä miesten<br />
kanssa, eivät rajanneet seksisuhteitaan pelkästään yhteen<br />
mieheen eli vakituiseen kumppaniin, vaan heillä<br />
saattoi olla myös muita suhteita joko sovitusti kumppanin<br />
kanssa tai tämän tietämättä. Vastaajista 34,5 prosenttia<br />
ilmoitti, että heillä oli vain satunnaisia seksisuhteita<br />
tai ettei heillä ollut vakituista kumppania. Osalla<br />
vastaajista ei ollut lainkaan seksiä (3,4 %) mutta heistä<br />
osa oli parisuhteessa. Tulokseksi voi siis tiivistää, että<br />
vastaajista kahdella kolmasosalla oli vakituinen suhde<br />
ja yhdellä kolmasosalla oli vain satunnaisia suhteita.<br />
Osa vastaajista (191) oli ilmoittanut, että heillä oli<br />
yksi vakituinen seksikumppani, muttei lainkaan satunnaisia<br />
kumppaneita, mutta kuitenkin heistä kyselyn<br />
toisen vastauksen perusteella oli 40, 3 prosenttia (77)<br />
hankkinut seksikokemuksia 2-10 kumppanin kanssa<br />
viimeisen vuoden aikana. Tämä johtunee siitä, että parisuhde<br />
on solmittu kuluneen vuoden aikana ja ennen<br />
sitä oli ehditty hankkia muita kumppaneita.<br />
Parisuhteessa olevista oli parisuhteessa vähiten alle<br />
20-vuotiaita vastaajia (45,7 %) ja eniten yli 59 –vuotiaita<br />
vastaajia (85 %). Muissa ikäryhmissä prosenttiosuudet<br />
vaihtelivat 54,7 prosentin ja 66 prosentin välillä.<br />
Miehen kanssa parisuhteessa olevat määrittelivät<br />
itsensä useammin homoksi (77,2 %) kuin ne, joilla ei<br />
ole vakituista kumppania tai vain satunnaisia suhteita<br />
(67,9 %). Vastaavasti parisuhteessa miehen kanssa olevissa<br />
vastaajissa oli suhteessa useammin (70,2 %) niitä,<br />
joilla seksikokemukset rajoittuivat vain miehiin kuin<br />
muilla (59,6 %). Kaupunkilaisilla oli useammin (62,2<br />
%) vakituinen mieskumppani kuin maaseudulla asuvilla<br />
(54,3 %) ja kaupunkilaisilla vastaajilla oli harvemmin<br />
(34,3 %) vain satunnaisia seksikumppaneita kuin maaseudulla<br />
asuvilla (43,2 %). Akateemisesti koulutetuilla<br />
oli useammin (67,9 %) parisuhde miehen kanssa kuin<br />
muilla (peruskoulutetuista 61,7 % ja keskiasteen tutkinnon<br />
suorittaneista 55,5 %).<br />
Haastateltavista melko suuren osan mielestä seksikumppaniinsa<br />
pitää olla rakastunut tai ihastunut.<br />
Enemmistö ei kuitenkaan pidä tarpeellisena sitä, että<br />
seksi ja rakkaus/ihastuminen kulkevat käsi kädessä.<br />
Tämä ehkä mahdollistaa sen, että seksiä voi harrastaa<br />
useiden miesten kanssa ja toisaalta sen, että monet<br />
miesten välisistä parisuhteista ovat avoimia eli että toisella<br />
tai molemmilla kumppaneilla on seksiä myös muiden<br />
miesten kanssa. Haastateltavista puolet oli parisuhteessa<br />
miehen kanssa. Keskimääräinen parisuhteen<br />
kesto oli hieman yli viisi vuotta. Parisuhteessa olevista<br />
selvällä enemmistöllä oli muita seksisuhteita parisuhteen<br />
aikana. Suurin osa arvioi kumppanillaan olleen<br />
muita seksisuhteita parisuhteen aikana. Kumppanilla<br />
oletettiin kuitenkin olleen vähemmän muita seksisuhteita<br />
kuin itsellä. Haastateltavista harvemmilla oli parisuhde<br />
kuin kyselyyn vastanneista ja toisaalta heillä oli<br />
kyselyyn vastanneita useammin seksiä parisuhteen ulkopuolella.<br />
Miesten välistä seksiä toteuttavilla miehillä on monenlaisia<br />
parisuhteita. Osa on suhteessa naisen kanssa<br />
ja osa miehen kanssa. Toiset ovat hyvin pitkäaikaisessa<br />
suhteessa, jossa suhteet parisuhteen ulkopuolisten<br />
kanssa on kielletty eikä niitä toteuteta. Joillakin on<br />
pitkäaikainen suhde, jossa ei toteuteta seksiä lainkaan<br />
tai vain vähän. Osalla heistä on seksiä naisten tai yhden<br />
naisen - kuten aviopuolison - kanssa, muttei muiden.<br />
Muutamilla miesten välisestä seksistä kiinnostuneilla<br />
ei ole parisuhdetta, muttei välttämättä myöskään<br />
seksiä kenenkään kanssa. Osa on sinkkuja tai yksineläviä,<br />
joilla on seksiä jonkin verran tai paljon. Osa etsii<br />
poikaystävää tai tyttöystävää. Monet ovat parisuhteessa<br />
miehen kanssa, mutta heillä on kumppanin kanssa<br />
sovitusti tai sopimatta seksiä myös muiden miesten ja/<br />
tai naisten kanssa. Useimmat vastaajat olivat kuitenkin<br />
parisuhteessa miehen kanssa.<br />
Lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla oli ollut seksiä<br />
viimeisen 12 kuukauden aikana. Olimme kehottaneet<br />
miesten kanssa seksiä toteuttavia miehiä vastaamaan<br />
kyselyyn riippumatta siitä, onko heillä vähän vai paljon<br />
seksiä miesten kanssa. Voi kuitenkin olla, että paljon<br />
seksiä toteuttavat painottuvat tutkimusaineistos-<br />
18
2 | Miesten moninaisuus<br />
sa. Kun kysyimme, kuinka monta miespuolista seksikumppania<br />
vastaajilla oli ollut viimeisen 12 kuukauden<br />
aikana, saimme seuraavia lukuja: 3,4 prosentilla<br />
ei yhtään kumppania, yksi kumppani 17,1 prosentilla,<br />
2-10 kumppania 55,4 prosentilla, 11-50 kumppania<br />
20,9 prosentilla, 51-100 kumppania 2,6 prosentilla,<br />
yli 100 kumppania 0,6 prosentilla. Selvällä enemmistöllä<br />
(75,9 prosenttia) vastaajista oli ollut siis alle<br />
kymmenen seksikumppania viimeisen vuoden aikana.<br />
Noin neljäsosalla oli ollut runsaammin seksikumppaneita.<br />
Näistäkin suurimmalla osalla oli ollut seksiä 11-<br />
50 kumppanin kanssa. Seksin suurkuluttajia, joilla oli<br />
seksiä yli 50 miehen kanssa vuoden aikana, oli hieman<br />
yli kolme prosenttia vastaajista.<br />
Nykyistä parisuhdetta ennen useimmilla (48) haastateltavista<br />
miehistä oli kausi, jolloin heillä oli seksiä<br />
muiden kanssa. Vain yksi haastateltava sanoi, ettei ollut<br />
toteuttanut parisuhteiden välillä lainkaan seksiä sillä<br />
hänestä ”seksi ja parisuhde kuuluvat yhteen”. Kaikki<br />
kertoivat näiden kumppanien olleen miehiä.<br />
Enemmistöllä haastateltavista miehistä oli parisuhde.<br />
Niistä, joilla sellaista ei ollut, useimmat olisivat halunneet<br />
suhteen miehen kanssa. Haastatelluista miehistä<br />
26 kertoi haluavansa parisuhteen ja kolme kertoi,<br />
ettei sellaista halunnut. Parisuhdetta kaivattiin, koska<br />
”kaivattiin ihmistä johon luottaa, ihana turvattu olo<br />
kun toinen rinnalla”, ”olisi kiva tuntea rakkautta ja yhtenäisyyttä<br />
toista kohtaan, elämän kehittäminen yhdessä<br />
eteenpäin, ei tarvitsisi kapakoissa juosta ulkomaita<br />
myöten”, ”ihminen tarvitsee lämpimän ja turvallisen<br />
ihmissuhteen”, ”kaverin ja elämänkumppanin vierelleni<br />
kaipaisin, voisi jutella ja jakaa huolet”, ”aidsin takia<br />
turvallisempi vaihtoehto”, ”välillä tunne että jotain<br />
puuttuu, yksinäinen olo, halu elää jonkun muunkin<br />
vuoksi, seksielämä ilman parisuhdetta ei toimi”.<br />
Ne, jotka eivät halunneet parisuhdetta, perustelivat<br />
sitä muun muassa työkiireillä ja suhteen vaativuudella:<br />
”en nyt tarvitse parissuhdetta, koska on työ- ja<br />
opiskelukiireitä, jos on parisuhde, niin sille pitää olla<br />
aikaa”, ”rakastuminen ja kahdestaan olo on ihan mukavaa,<br />
mutten ole valmis tekemään niitä myönnytyksiä,<br />
joita parisuhteessa eläminen vaatii”. Niistä, joilla parisuhdetta<br />
ei ollut tällä hetkellä, useimmilla oli kuitenkin<br />
seksisuhteita. Kaikki kertoivat näiden kumppanien olleen<br />
miehiä. Kuudella ei ollut lainkaan seksiä viimeisimmän<br />
vakituisen suhteen jälkeen.<br />
Haastateltavat olivat tutustuneet nykyiseen tai viimeisimpään<br />
kumppaniinsa useimmiten homobaareissa,<br />
-diskoissa tai -ravintoloissa, kuten Setan paikallisissa<br />
tansseissa. Haastateltavista miehistä 30 oli tavannut<br />
kumppaninsa niissä: ”tapasimme yhdessä homoravintolassa,<br />
juttelimme, menimme tanssimaan ja siitä<br />
se alkoi”, ”baarissa iskin hänet”, ”Setan uudenvuoden<br />
bileissä”, ”Vanhan kellarissa, kaveri tuli juttelemaan<br />
luokseni, lähdimme luokseni”, ”tutustuin paikallisessa<br />
homoravintolassa, kysyin kaveriltani hänen nimensä,<br />
soitin osoitepalveluun ja lähetin kirjeen”, ”ravintolasta,<br />
seksiyöstä käynnistyi”. Kun lähes puolet haastateltavista<br />
oli tavannut kumppaninsa baareissa ja diskoissa,<br />
se kertoo siitä, että nämä paikat ovat tärkeitä parisuhteen<br />
solmimispaikkoja.<br />
Ystävien tai tuttavien välityksellä oli kumppaninsa<br />
tavannut 12 miestä: ”ystävän kautta, juhlissa olimme<br />
ainoat sinkut”, ”puhemiehen välityksellä Kuopiossa”,<br />
”tuttavaperheen kesäpaikassa juhannuksena, mun homous<br />
tiedettiin ja kaveri kiinnostui pienellä viiveellä”,<br />
”ihastuin ensitapaamisella heteroystävän remontissa”,<br />
”tapasin siskoni synttäreillä, tavattiin ohimennen<br />
myöhemmin, ja suhde alkoi”. Homo- tai heteroystävät<br />
saattoivat järjestää tapaamisia tai pyrkiä ”parittamaankin”<br />
ystäviään tai tuntemiaan ihmisiä toisilleen, mutta<br />
myös ilman pyrkimyksiä kohtaamisia järjestyi ystävien<br />
tai tuttavien välityksellä.<br />
Muissa homomiesten suosimissa tapaamispaikoissa<br />
oli tavannut kumppanin kymmenen haastateltavaa.<br />
Tällaisia tapaamispaikkoja olivat uimahallit, homosaunat,<br />
puistot ja homobaarien pimeät huoneet sekä internet-<br />
ja puhelindeittipalvelut: ”uimahallissa, seksikokemusten<br />
pohjalta ihastuminen ja tutustuminen”, ”homosaunassa,<br />
sen jälkeen sattumalta törmättiin ja annoin<br />
hänelle puhelinnumeroni”, ”puistossa tavattiin,<br />
soiteltiin ja tavattiin”, ”puistossa 1970-luvulla, hän antoi<br />
osoitteensa, muutimme myöhemmin yhteen”, ”puhelinlinjoilla,<br />
jonkin ajan kuluttua tavattiin”, ”deittinetin<br />
kautta etsin juhannusheilaa, hain seksiseuraa ja rakkaus<br />
roihahti”.<br />
Harvat haastateltavat olivat tavanneet arkisten toimintojensa<br />
yhteydessä, kuten työ- tai opiskelupaikallaan,<br />
harrastusten parissa tai lähinaapurustossaan, jotka<br />
ovat tyypillisiä heteroseksuaalisten parien tapaamispaikkoja.<br />
Tosin heteroparitkin tutustuvat toisiinsa<br />
usein ravintoloissa tai tuttavien välityksellä. Yksi<br />
haastateltava kertoi, että oli tavannut vaimonsa 60-luvulla<br />
tansseissa. Muutama oli tavannut mieskumppaninsa<br />
harrastusten yhteydessä, työpaikallaan tai opiskelun<br />
yhteydessä: ”kuoroharjoituksissa”, ”lenkillä”,<br />
”työpaikkaromanssi”, ”nuorisoleirillä 16-vuotiaana”,<br />
”opiskeluaikainen opiskelutoveri 1950-luvulla”. Yksi<br />
oli tavannut kumppaninsa sairaalassa ollessaan potilaana.<br />
Yksi oli tavannut kumppaninsa linja-autoasemalla.<br />
Haastateltavista kolme oli tavannut kumppaninsa ulkomailla.<br />
Sielläkin oli tutustumispaikkana ollut usein<br />
homojen suosima kohtauspaikka.<br />
Tutkimusaineiston keräysajankohdasta tilanne on<br />
muuttunut niin, että internetin kautta haetaan entistä<br />
useammin seksiseuraa tai vakituista kumppania.<br />
Useimmilla haastatelluista miehistä parisuhde oli tai<br />
oli ollut avoin eli he olivat sanallisesti tai sanattomasti<br />
sopineet, että molemmat tai toinen saa olla seksisuhteessa<br />
muiden kanssa. Avoin suhde oli 40 miehellä,<br />
heistä 32 oli tyytyväinen sen hetkiseen tilanteeseen ja<br />
kahdeksan ei ollut suhteen avoimuuteen tyytyväinen.<br />
19
2 | Miesten moninaisuus<br />
Suljettu suhde oli 23 miehellä, miehistä 16 oli tilanteeseen<br />
tyytyväinen ja seitsemän ei ollut siihen tyytyväinen.<br />
Useimmat haastateltavat (39) myös kertoivat, että<br />
heillä oli joitakin ongelmia joko suljetussa tai avoimessa<br />
suhteessa. Ongelmia esiintyi 22 avoimessa suhteessa<br />
olevan haastateltavan mukaan ja 17 suljetussa suhteessa<br />
elävän mukaan.<br />
Osalla ongelmia oli esiintynyt vähän tai niitä oli ollut<br />
vain suhteen alussa tai lopussa. Eräät sanoivat, että<br />
ongelmia oli ollut avoimuudesta neuvoteltaessa, muttei<br />
enää myöhemmin. Monet toivat esiin, että avoimuus<br />
oli tavalla tai toisella säädeltyä: esimerkiksi ei<br />
saanut tuoda satunnaista seksikumppania kotiin tai olla<br />
yötä hänen kanssaan, tai toteuttaa tiettyjä seksitekniikoita<br />
tai tuli noudattaa turvaseksiä, ei saanut ihastua<br />
tai tapailla, vaan suhteen tuli olla pelkkää seksiä.<br />
Joskus avoimuus tarkoitti sitä, että pari saattoi toteuttaa<br />
seksiä vain yhdessä kolmannen osapuolen kanssa.<br />
Ongelmalliseksi nousivat mustasukkaisuus tai luottamuksen<br />
menettäminen: suljetussa suhteessa olikin harrastettu<br />
seksiä muiden kanssa tai avoimessa suhteessa<br />
rikottu muita sääntöjä. Osa koki ongelmalliseksi sen,<br />
että itse halusi avointa suhdetta, mutta kumppani ei,<br />
tai toisinpäin.<br />
Keskeistä parisuhteen kannalta oli myös se, kenelle<br />
siitä sai tai pystyi kertomaan, mikä erottaa miesten<br />
väliset suhteet heteroseksuaalista suhteista.<br />
Heterosuhteitakin voidaan toisinaan salata, muttei sen<br />
takia, että mietittäisiin hyväksyvätkö muut heteroseksuaalista<br />
suuntautumista sinänsä. Haastateltavista miehistä<br />
(N= 64) hyvin harvat olivat salanneet parisuhteensa<br />
kaikilta läheisiltään. Useimmiten parisuhteesta<br />
oli kerrottu homo- ja biystäville (57), sitten omalla<br />
perheelle (44), heteroystäville (43), heterotyö- tai opiskelukavereille<br />
(33), kumppanin perheelle (32), homoja<br />
bityö- tai opiskelukavereille (27) ja harvimmin naapureille<br />
(23). Omille vanhemmilleen tai muille perheen<br />
jäsenilleen oli jättänyt parisuhteestaan kertomatta 18<br />
haastateltua miestä. Kumppanin perheelle oli kertonut<br />
vielä harvempi: 28 miehen kumppanin perhe ei tiennyt<br />
suhteesta. Haastatteluun ehkä valikoitui enemmän<br />
niitä, jotka olivat kertoneet parisuhteestaan vanhemmilleen<br />
kuin asiasta vaikenevia. Homo- ja biystäviä samoin<br />
kuin heteroystäviä oli useimmilla ja heille olikin<br />
pääsääntöisesti parisuhteesta kerrottu. Tosin osa salasi<br />
parisuhteensa myös ystäviltään, erityisesti heteroystäviltään.<br />
Työtovereilleen ja opiskelukavereilleen oli parisuhteesta<br />
kertonut noin puolet (vrt. Lehtonen 2004a;<br />
ks. myös 1999b). Monilla ei ilmeisesti ollut homo- ja<br />
bityö/opiskelukavereita, joten heille ei voinutkaan kertoa.<br />
Osalla työsuhteen laatu oli sellainen, ettei tarvetta<br />
kertomiseen tullut: ”ainoastaan työpaikalla eivät tiedä,<br />
mutta tämä johtuu vain siitä, että olen pätkätöissä,<br />
enkä ehdi tutustua työtovereihin, jos olisin jatkuvasti<br />
työssä, se olisi helpottavaa, että tietäisivät”. Osalla ei<br />
ollut muitakaan ihmissuhteita, jotka oli annettu vaihtoehdoiksi.<br />
Naapuritkin tiesivät melko usein parisuhteista.<br />
Joka kolmannen miehen naapurit tiesivät hänen<br />
parisuhteestaan. Toisinaan on hankala määritellä sitä,<br />
mihin ajatuksen muiden ”tietämisestä” perustaa: joskus<br />
muut voivat tietää, vaikkei itse olisikaan ymmärtänyt<br />
sitä, ja joskus voi luulla muiden tietävän, vaikkei<br />
näin olekaan. Useinhan parisuhteesta tai seksuaalisesta<br />
suuntautumisesta ei sanallisesti suoraan edes puhuta,<br />
vaan ”annetaan muilla tavoin toisten ihmisten ymmärtää,<br />
että pari tässä ollaan”.<br />
Usein haastateltavat kuitenkin salasivat parisuhteensa<br />
joiltain läheisiltään. Omalle äidille tai varsinkaan<br />
isälle ei ollut kerrottu ja joskus se tai se, ettei kumppani<br />
ollut kertonut suhteesta omille vanhemmilleen, saattoi<br />
olla rasite suhteessa: ”olisi pitänyt olla perheeni kanssa<br />
avoimempi”, ”ehkä kiva, että kumppani kertoisi perheelleen”,<br />
”toinen osapuoli liian kaappi”. Kahdeksan<br />
haastateltavaa kertoi, ettei ollut tyytyväinen siihen, miten<br />
avoin pystyi parisuhteestaan olemaan. Suurin osa<br />
oli tyytyväinen, vaikka saattoikin salata suhteen monilta.<br />
Osa kertoi, että suhde oli niin lyhytaikainen, ettei<br />
ollut vielä siitä kertonut, mutta osa salasi pitkäaikasenkin<br />
suhteen monilta läheisiltään. Eräät toivat esiin, etteivät<br />
hänen ihmissuhteensa kuuluneet muille.<br />
Monet korostivat, että avoimuus oli tärkeää ja auttoi<br />
heitä elämään tasapainoisemmin: ”saa olla oma itsensä,<br />
homous ei ole mikään erikoinen asia”, ”kun kaikki<br />
tietää, niin tilanne on selvä”. Osa ei saakaan tukea<br />
omalle ihmissuhteelleen, koska muut eivät tiedä siitä.<br />
Muutamia tilanne pohditutti: ”Toisaalta olisi hyvä,<br />
jotta suhdetta ei tarvitsisi piilotella, mutta en halua sitä<br />
julkistaakaan maailmalle, sillä pienen paikkakunnan<br />
suhtautumisen tietää”, ”en ole tyytyväinen sillä asiasta<br />
voisi olla avoimempi, syynä maaseutu ja uskonnollisuus”.<br />
Heterosuhteisiin verrattuna miesten väliset suhteet<br />
ovat yllättävän pitkäkestoisia, vaikka monet homoja<br />
bimiehet salaavat suhteensa, eivät ole saaneet sille<br />
yhteiskunnallista tunnustusta tai tasapainoilevat avoimen/suljetun<br />
suhteen kanssa. Kyselyn keräysajankohta<br />
on ennen kuin Suomessa oli mahdollisuus samaa<br />
sukupuolta olevien parien parisuhteen virallistamiseen<br />
ja uuden lain voi olettaa tukevan pitempiaikaisiin suhteisiin.<br />
Kumppanin valinta<br />
Kumppanin valintaan – olipa kyseessä seksi- tai seurustelukumppani<br />
– vaikuttavat monet asiat. Ihmisen<br />
luonne, ulkonäkö ja muut tekijät vaikuttavat usein alitajuisesti<br />
kumppanin valintaan, mutta ne vaikuttavat<br />
myös tietoisesti. Osa miehistä on kiinnostunut vain<br />
tietyntyyppisistä tai -näköisistä miehistä, ja osa ei voisi<br />
kuvitellakaan olevansa suhteessa joidenkin muuntyyppisten<br />
kanssa. Toisille miehille ulkonäöllä tai muilla<br />
vastaavilla tekijöillä ei ole niin suurta merkitystä.<br />
20
2 | Miesten moninaisuus<br />
Tarkastelemme tässä mitä merkitystä iällä, etnisellä<br />
taustalla, luonteella ja ulkonäköön liittyvillä tekijöillä<br />
on kumppanin valinnassa sekä mitkä miesten ulkoiset<br />
tekijät ovat kiinnostavia miesten mielestä.<br />
Kysyimme miehiltä heidän kokemuksistaan eri ikäryhmään<br />
kuuluvien kanssa ja myös sitä, minkä ikäryhmän<br />
miehistä he ovat seksuaalisesti kiinnostuneimpia.<br />
Monet olivat kiinnostuneita lähinnä oman ikäisistään,<br />
mutta osalle miehistä iällä ei ollut kovinkaan paljon<br />
merkitystä. Osa oli kiinnostunut itseään nuoremmista<br />
ja osa itseään vanhemmista. Haastateltavista 13 kertoi<br />
suositun ikäryhmän yläikärajan olevan yli 55 vuotta,<br />
vanhimmat mainitut yläikärajat olivat 100 vuotta ja<br />
65 vuotta. Kahdella vastaajalla suosittu alaikäraja oli<br />
15 vuotta, joka alittaa lain säätämän suojaikärajan (16).<br />
Lisäksi kahden alaraja oli 16 vuotta. Näistä neljästä<br />
useimpien yläikärajaksi mainitsema ikä oli selvästi vanhempi<br />
(alle 30 v., 40v., 50v., 60v.). Haastateltavien ryhmässä<br />
ei ollut siis lainkaan miehiä, jotka ovat kiinnostuneet<br />
pelkästään nuorista miehistä.<br />
Lähes kaksi kolmasosaa haastateltavista kertoi, että<br />
heidän suosimansa ikäryhmä oli ajan kuluessa muuttunut.<br />
Kolmasosa taas kertoi, ettei näin ollut tapahtunut,<br />
eli suosittu ikäryhmä oli säilynyt samana. Useimmat<br />
kertoivat, että iän muuttuessa myös oma kiinnostus<br />
siirtyy iäkkäämpiin miehiin. Tosin eräät sanoivat tapahtuneen<br />
päinvastoin: he ovat kiinnostuneempia nykyisin<br />
nuoremmista kuin aiemmin olivat: ”Aikaisemmin pidin<br />
vanhemmista, nykyään nuorempia”, ”Nuorempana<br />
kaipasin isähahmoa, hieman vanhempia”. Osa kertoi,<br />
että alaikäraja on ”noussut vanhetessa, yläikäraja samoin”.<br />
Joillain kiinnostus on pysynyt samana tai ainakin<br />
ikäero: ”Olen aina suosinut noin kymmenen vuotta<br />
itseäni nuorempia paitsi 20-vuotiaana en suosinut<br />
kymmenen vuotiaita, en ole kiinnostunut lapsista”.<br />
Kysyimme myös miehiltä heidän seksikokemuksistaan<br />
liittyen nuorimpaan ja vanhimpaan kumppaniin<br />
sekä siitä, minkä ikäisiä he itse olivat tuolloin.<br />
Haastateltavista 15 oli hankkinut alle 20-vuotiaana seksikokemuksen<br />
toisen alle 20-vuotiaan kanssa, joka oli<br />
jäänyt samalla myös hänen nuorimmaksi seksikumppanikseen.<br />
Usein kyse oli samanikäisestä kumppanista<br />
eli esimerkiksi 14-vuotias oli toteuttanut seksiä toisen<br />
samanikäisen pojan kanssa. Ne, joilla nuorin kumppani<br />
oli alle 16-vuotias, olivat usein itsekin nuoria:<br />
11:sta seitsemän oli itse 16 vuotta tai sen alle. Tällöin<br />
nuorimman kumppanin ikä oli useimmiten 16 tai 18<br />
vuotta. Haastateltavista 15 kertoi, että heidän nuorin<br />
kumppaninsa oli yli 20-vuotias. Näistä nuorimmista<br />
kumppaneista vanhimmat olivat pääasiassa alle 30-<br />
vuotiaita, mutta yksi 30-vuotias ja yksi 40-vuotiaskin<br />
oli joukossa. Noin puolella haastateltavista nuorimmat<br />
seksikumppanit olivat alle 20-vuotiata ja he olivat itse<br />
silloin yli 20-vuotiaita. Tällöin nuorimman kumppanin<br />
ikä oli useimmiten 17- tai 18-vuotta.<br />
Vanhimmat seksikumppanit haastateltavilla olivat<br />
useimmiten 40-60-vuotiaita. Eri-ikäisiä oli mainittu<br />
vanhimmiksi seksikumppaneiksi seuraavasti: 80-vuotiaita<br />
– 5 haastateltavaa, 70-vuotiaita - 2 haastateltavaa,<br />
60-vuotiaita - 16 haastateltavaa, 50-vuotiaita - 14 haastateltavaa,<br />
40-vuotiaita - 15 haastateltavaa, 30-vuotiaita<br />
- 8 haastateltavaa ja 20-vuotiaita - 3 haastateltavaa.<br />
Mitä iäkkäämmät haastateltavat sitä useammin heillä<br />
on vanhempia kumppaneita ja vastaavasti osalla nuorista<br />
on kokemuksia pelkästään nuorista kumppaneista.<br />
Ikäihmisillekin riittää siis kumppaneita. Miehillä on<br />
kuitenkin monenlaisia kokemuksia eri ikäryhmiin kuuluvien<br />
kanssa tapahtuneesta seksistä. Yksi haastateltava<br />
kertoi, että hänellä oli 12-vuotiaana seksiä 40-vuotiaan<br />
miehen kanssa, joka olikin hänen tähän asti vanhin<br />
kumppaninsa.<br />
Kysyimme myös vastaavia kysymyksiä suhteista naisiin.<br />
Vaikuttaa siltä, että seksikokemuksia nuorimpien<br />
naisten kanssa miehet olivat hankkineet ollessaan itsekin<br />
nuoria. Ikäerot naisen ja haastateltavan kesken eivät<br />
olleet useinkaan kovin suuria toisin kuin suhteissa<br />
miesten kesken. Tämä johtunee useimmilla siitä, että<br />
he ovat nuorena hankkineet kokemuksia naisten kanssa,<br />
vaikka muuten naissuhteet olisivatkin saattaneet<br />
jäädä pois myöhemmällä iällä. Tällöin voi puhua ohimenevästä<br />
nuoruuden heteroseksuaalisesta vaiheesta.<br />
Kysyimme haastateltavilta myös mielipiteitä muista<br />
seksiin ja ikään liittyvistä asioista sekä eri-ikäisten välisistä<br />
seksisuhteista. Monet toivat esiin sen, etteivät hyväksy<br />
aikuisen ja lapsen välistä suhdetta. Joillakin kantana<br />
oli, että ”alle 20-vuotiaiden pitäisi harrastaa seksiä<br />
oman ikäisten kanssa”. Toinen taas kertoi, ettei ”halua<br />
olla kovin nuorten kanssa, ne ovat liian lapsia ja tuntee<br />
itsensä namusedäksi”. Osa taas kommentoi, että ”yli<br />
16-vuotias tietää mitä tekee”. Monet korostivat vastauksissaan<br />
myös, että seksi sopii kaikenikäisille: ”miesten<br />
välisessä seksissä ikä ei tärkeä”. Toiset painottivat,<br />
ettei ikä ole ylipäänsä ratkaisevaa: ”seksi ei ikäkysymys,<br />
se koostuu monista pienistä asioista”, ”kaikki aikuisten<br />
välinen ikään ja sukupuoleen katsomatta käy”. Osa sanoi,<br />
että on parasta tyytyä oman ikäisiin ja toiset taas<br />
sanoivat, että vanhemmiten kokemus lisääntyy ja että<br />
he pitävät vanhemmista miehistä: ”vanhat miehet<br />
herrasmiehiä”, ”vanhemmat ovat parempia sängyssä”.<br />
Toisia taas se ajatus oudoksuttaa: ”vanhempi tyyppi<br />
tuntuu kiusalliselta”. Nuorista toki myös pidettiin,<br />
mutta osa koki nuoret kokemattomina: ”nuoret eivät<br />
tiedä, mitä ne haluaa”. Toiset kannustivat seksisuhteisiin<br />
suurenkin ikäeron kumppaneita, kun taas joidenkin<br />
mielestä oli parempi olla suhteessa samanikäisten<br />
kesken.<br />
Iän lisäksi kysyimme etnisyyteen liittyvistä seikoista<br />
ja erityisesti siitä, mitä merkitystä ihonvärillä on<br />
seksikumppanin valinnassa. Noin kaksi kolmasosaa<br />
haastateltavaista kertoi, ettei ihonvärillä ollut merkitystä<br />
kumppanin valinnassa. Osa ei ollut kokenut<br />
seksiä erilaisen ihonvärin omaavan miehen kanssa.<br />
21
2 | Miesten moninaisuus<br />
Kolmasosalle sillä oli merkitystä. Osa toi suorasanaisesti<br />
esiin, että pelkäsi olla erivärisen kanssa hiv-tartuntariskin<br />
takia: ”mustan kanssa en halua olla: hiv-riski”,<br />
”tummaihoisista pelkää aidsia, Afrikasta tulee”. Osalla<br />
oli muita, usein rasistisiakin syitä, olla haluamatta seksiä<br />
eri ihonvärisen kanssa. Osa haastateltavista taas<br />
toi esiin kiinnostuksensa olla monen väristen miesten<br />
kanssa tai tiettyyn etniseen ryhmän kuuluvien miesten<br />
kanssa: ”haluaisin mahdollisimman paljon olla etnisten<br />
kanssa”, ”fantasiana toivon seksiä mustaihosten ja latinojen<br />
kanssa”, ”fantasioissa on ollut mustia isoja miehiä”.<br />
Joku sanoi, että ”pitää monenvärisistä, mutta ihminen<br />
ratkaisee”. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä,<br />
että monilla ei ole ollut seksiä tummaihoisten tai aasialaisten<br />
kanssa. Seksiä ei ole toteutettu joko hiv-pelossa<br />
tai muuten tai sitten ne ovat jääneet fantasioiksi,<br />
joita ei ole toteutettu esimerkiksi, koska Suomessa on<br />
vaikeampi löytää sopivia kumppaneita. Haastateltavien<br />
joukossa ei ollut kuin Suomen kansalaisia ja siten aineisto<br />
on yksipuolinen. Eri etnisistä ryhmistä ja kulttuuritaustoista<br />
tulevat miehet tuovat oman lisänsä<br />
miesten välistä seksiä toteuttavien miesten moninaiseen<br />
joukkoon.<br />
Kysyimme myös miesten välisen seksin osalta siitä,<br />
onko kumppanin seksuaalisella suuntautumisella<br />
merkitystä ja onko haastateltavilla kokemuksia seksistä<br />
hetero-, bi- ja homomiesten kanssa. Homomiesten<br />
ja bimiesten kanssa seksiä vastasi toteuttaneensa lähes<br />
kaikki eli 60 haastateltavaa. Heteromiehen kanssa oli<br />
ollut kertomansa mukaan 35 haastateltavaa ja lisäksi<br />
13 kertoi, ettei tiennyt oliko kumppani ollut hetero vai<br />
ei. Osa koki ajatuksen oudoksi: ”Mikä hetero se on jos<br />
on miehen kanssa”. Osa kertoi, että kyse oli niin sanotuista<br />
”ukkomiehistä”, jotka olivat naimisissa ja elivät<br />
muuten heteroelämää, mutta joskus toteuttivat seksiä<br />
miestenkin kanssa.<br />
Seksikumppanin valinnassa keskeisimmiksi tekijöiksi<br />
haastateltavat luettelivat ulkonäkötekijöiden lisäksi<br />
luotettavuuteen, keskustelutaitoon, vuorovaikutuksellisuuteen,<br />
siisteyteen ja seksikkyyteen liittyviä asioita.<br />
Eniten mainintoja saivat kuitenkin ulkonäkötekijät,<br />
joita tosin oli monenlaisia. Haastateltavia pyydettiin<br />
listaamaan tärkeysjärjestyksessä kolme seksikumppanin<br />
valintaan liittyvää tekijää ja useimmilla oli ulkonäkötekijöiden<br />
lisäksi muunkin tyyppisiä tekijöitä mukana<br />
listauksessa.<br />
Ulkonäkötekijöitä piti tärkeänä noin puolet (27<br />
haastateltavaa). Kakkossijalle ulkonäkötekijät pääsivät<br />
viidellätoista ja kolmossijalle yhdeksällä. Usein oli<br />
tekijäksi listattu yleisesti ulkonäkö tai että kumppanin<br />
tulisi näyttää ”hyvältä”. Osa haastateltavista toivoi pitkää<br />
kumppania tai hoikkaa kumppania tai miehekästä<br />
ruumiinrakennetta. Osa toivoi kasvojen tai silmien<br />
olevan kauniit tai kiinnostavat. Peniksen kokoa osa piti<br />
tärkeänä valintakriteerinä.<br />
Siisteys nousi melko korkealle sijalle listauksissa.<br />
Kahdeksan vastaajaa toi sen esiin. Lisäksi terveystekijät<br />
olivat esillä: ykkösasiaksi oli yksi haastateltava<br />
maininnut sen, että kumppanin tuli olla ”tautivapaa”<br />
ja yksi kakkossijalla edellytti kumppanin olevan ”terve”.<br />
Hiv-negatiivisuus ei ollut vastauksissa suoranaisesti<br />
esillä, mutta edellä mainitut vastaukset ilmeisesti<br />
sisältävät oletuksen siitä, ettei kumppanilla olisi hivtartuntaa.<br />
Tyypillisesti miehiä etsivien miesten kirjeenvaihtoilmoituksissa<br />
tai deitti/nettipalstoilla esiintyy<br />
sana terve (tai siisti), jolla tällöin usein viitataan nimenomaan<br />
hivin tai seksiteitse tarttuvien infektioiden<br />
puuttumiseen.<br />
Luotettavaa kumppania etsi ensisijaisesti seitsemän,<br />
kakkossijoja luotettavuus sai kolme. Persoonallisuuden<br />
piirteitä korostivat monet ja samoin vuorovaikutustaitoja:<br />
kumppanin tulee olla ”miellyttävä”, ”keskustelutaitoinen”,<br />
”olemukseltaan ja persoonaltaan kiinnostava”<br />
tai ”rehellinen ja avoin”. Muutama kaipasi älykkyyttä<br />
kumppaneiltaan.<br />
Kiihottavimmaksi ruumiinosaksi haastateltavat nimesivät<br />
suosituimmuusjärjestyksessä seuraavat: penis<br />
(ja kivekset) (43), perse (42), kasvot (ja suu, silmät,<br />
kaula, niska, pää) (38), rintakehä (rinnat) (13), yleinen<br />
olemus (9), karvaisuus (karvattomuus) (9), jalat/reidet<br />
(8), kädet (6) ja vatsa (4). Selvästi tärkeimpinä ruumiinosina<br />
kiihottavuuden kannalta pidettiin penistä, takapuolta<br />
ja kasvoja. Ne olivat useimmilla eli noin kahdella<br />
kolmasosalla haastateltavista ykkös-, kakkos- tai<br />
kolmossijoilla listauksessa. Kahdella ykkössijalla olivat<br />
jalat, yhdellä ykkössijalla olivat kädet, ja yksi mainitsi<br />
karvaisuuden. Yksi halusi ensisijaisesti hoikkaa ja toinen<br />
lihavaa. Lisäksi osa toivoi yleistä lihaksikkuutta tai<br />
kiinteyttä.<br />
Ihannekumppanin ulkonäkötoiveiksi esitettiin monia<br />
tekijöitä, joista osa muistutti pitkälti näkemyksiä siitä,<br />
mitkä koettiin kiihottavimmaksi ruumiinosaksi. Osa<br />
korosti kokoon liittyviä asioita: Yhdeksän toivoi hoikkuutta<br />
kumppaniltaan, 15 atleettisuutta tai lihaksikkuutta,<br />
neljä isoa kokoa tai lihavuutta (yksi toivoi kaljamahaista<br />
kumppania) ja lisäksi moni toivoi normaalivartaloa.<br />
Osa toivoi pitkää kumppania, osa oman mittaista<br />
ja yksi pientä. Vartalolta saatettiin toivoa kiinteyttä,<br />
ryhdikkyyttä ja uljautta. Suosittuja tekijöitä myös<br />
tämän kysymyksen osalta olivat takapuoleen ja peniksen<br />
kokoon sekä muotoon liittyvät tekijät. Osa toivoi<br />
tummaa ja osa vaaleaa. Karvoituksen osalta jotkut halusivat<br />
karvatonta, useammat karvaista. Viikset, parta,<br />
pitkät hiukset ja lyhyet hiukset mainittiin – kaljutkin<br />
huomioitiin. Osa halusi maskuliinista tyyliä kumppaniltaan.<br />
Feminiinisyyden muutamat kokivat kielteiseksi<br />
piirteeksi. Haastateltavista enemmistö eli 38 kertoi<br />
oman nykyisen kumppaninsa vastaavan ihannettaan<br />
ulkonäöllisesti. Kolmasosa eli 22 kertoi, ettei kumppani<br />
vastannut ihannetta.<br />
22
2 | Miesten moninaisuus<br />
Suhteet naisten kanssa<br />
Haastateltavista miehistä suurin osa oli naimattomia,<br />
mutta joukkoon mahtui myös kolme naimisissa olevaa<br />
miestä, seitsemän avioliitosta eronnutta ja yksi leski.<br />
Noin joka kuudes heistä oli siis solminut avioliiton.<br />
Heistä useimmat edustivat vanhempaa sukupolvea.<br />
Lapsia haastateltavista miehistä oli kahdeksalla (neljällä<br />
yksi lapsi, kahdella kaksi lasta ja kahdella kolme lasta)<br />
eli joka kahdeksannella. Useimpien lapset olivat jo<br />
aikuisia ja asuivat muualla. Osa oli osallistunut aktiivisesti<br />
lasten kasvatukseen ja osa oli asunut täysin erillään<br />
lapsistaan. Osa niistäkin haastatelluista, joilla ei<br />
ollut lapsia, olisi halunnut niitä. Tällaisia miehiä oli 14.<br />
He toivoivat lasta joko adoptoimalla, keinosiemennyksellä,<br />
kohdunvuokrauksella, kasvattamalla lasta lesbon<br />
tai lesboparin kanssa yhdessä tai ”perinteisellä tavalla”.<br />
Useimmat haastatellut eivät halunneet lapsia.<br />
Kyselyn perusteella melko monella oli kokemuksia<br />
seksistä naisten kanssa. Vastanneista suunnilleen kolmasosalla<br />
(noin 35 prosenttia) seksikokemukset suuntautuivat<br />
naisiin tai miesten lisäksi myös naisiin (ks. tämä<br />
luku aiemmin). Kaikista (N= 752) vastaajista 39,6<br />
prosenttia (297 miestä) ilmoitti joskus elämänsä aikana<br />
olleensa emätinyhdynnässä naisen kanssa. Alle 30-vuotiaista<br />
miehistä emätinyhdynnässä oli ollut noin kolmannes,<br />
30-39-vuotiaista 39,4 prosenttia ja yli 39-vuotiaista<br />
noin puolet. Vastaajista vanhemmilla kokemukset<br />
emätinyhdynnästä olivat siis runsaampia kuin nuorilla<br />
vastaajilla. Seksisuhteesta naisen kanssa oli kulunut<br />
runsaasti aikaa monilla vastaajista. Vastanneista<br />
seksisuhde oli tapahtunut 7,9 prosentilla yli 20 vuotta<br />
sitten, 22,3 prosentilla 10-20 vuotta sitten ja 21,6 prosentilla<br />
5-10 vuotta sitten eli noin puolella vastanneista<br />
seksisuhde naisen kanssa oli tapahtunut yli viisi vuotta<br />
vastausaikaa ennen. Alle vuoden sisällä vastausajankohdasta<br />
vain 20,1 prosenttia vastaajista oli ollut seksisuhteessa<br />
naisen kanssa ja 21,6 prosenttia oli kokenut<br />
naisen kanssa seksiä 1-5 vuotta sitten.<br />
Viimeisen vuoden aikana emätinyhdynnässä oli ollut<br />
4,5 prosenttia vastaajista (65) ja heistä 31:llä oli ollut<br />
yksi emätinyhdyntäkumppani ja 30:llä 2-10 kumppania<br />
ja neljällä 11-50 emätinyhdyntäkumppania. Viimeisen<br />
vuoden aikana emätinyhdyntää toteuttaneista melko<br />
monet olivat nuoria: yhdeksän heistä oli alle 20-vuotiaita<br />
ja 27 nuoria aikuisia eli 20-29-vuotiaita. Sen sijaan<br />
suuressa vastaajaryhmässä eli 30-39-vuotiaissa oli<br />
suhteellisesti vähemmän emätinyhdyntää toteuttaneita,<br />
heistä vain kahdeksan oli toteuttanut emätinyhdyntää<br />
viimeisen vuoden aikana. Ikäryhmässä 40-49-vuotiaat<br />
(15 miehellä) oli puolestaan useampia emätinyhdyntää<br />
kokeneita kuin 30-39-vuotiaissa. 50-59-vuotiaista<br />
oli kuusi miestä toteuttanut emätinyhdyntää viimeisen<br />
vuoden aikana.<br />
Yhtä paljon tai useammin naisiin kuin miehiin seksikokemukset<br />
suuntaavista vastaajista 88,2 prosenttia<br />
oli joskus ollut emätinyhdynnässä. Useammin miehiin<br />
kuin naisiin muttei pelkästään miehiin seksikokemukset<br />
suuntaavista 82, 3 prosenttia oli joskus ollut emätinyhdynnässä.<br />
Yksinomaan miehiin seksikokemuksensa<br />
suuntaavista suuri joukko eli 52,7 prosenttia oli<br />
joskus kokenut emätinyhdynnän. Tämä kertoo osin<br />
paineesta kokeilla heteroseksuaalista suhdetta tai ainakin<br />
seksiä naisen kanssa.<br />
Vastaushetkellä naispuolisia seksikumppaneita oli<br />
55 vastaajalla, joista 30:llä suhde oli vakituinen ja 25:llä<br />
satunnainen. Yksinomaan miehiin seksikokemuksensa<br />
suuntaavia näistä miehistä oli 6,7 prosenttia, enemmän<br />
muttei yksinomaan miehiin seksikokemuksensa suuntaavia<br />
oli 30 prosenttia ja naisiin tai yhtä paljon naisiin<br />
kuin miehiin seksikokemuksensa suuntaavia oli 63,3<br />
prosenttia. Eräät vain miehistä kiinnostuneet miehet<br />
siis jatkavat suhdettaan naisen kanssa. Tällöin kyse on<br />
ilmeisesti aviopuolisosta.<br />
Emätinyhdyntäkokemuksia oli useammin maaseudulla<br />
asuvilla (80,3 %) kuin kaupunkilaisilla (70,5 %).<br />
Heikommin koulutetuilla vastaajilla (74,6 % peruskoulutetuilla,<br />
ks. tämä luku myöhemmin) oli hieman useammin<br />
emätinyhdyntäkokemuksia kuin akateemisesti<br />
koulutetuilla (72,8 %) ja varsinkin keskiasteen tutkinnon<br />
suorittaneilla (66,8 %). Maaseudulla asuvista<br />
miehistä useammilla (12,8 %) oli satunnaisia seksisuhteita<br />
naisten kanssa kuin kaupunkilaisilla (7,1 %).<br />
Toisaalta kaupunkilaisilla on useammin (9 %) vakituisia<br />
naiskumppaneita kuin maaseudulla asuvilla (7,6 %).<br />
Peruskoulutetuilla oli useammin (17,2 %) satunnaisia<br />
naiskumppaneita kuin akateemisilla (2,3 %) tai keskiasteen<br />
tutkinnon suorittaneilla (9 %). Peruskoulutetuilla<br />
oli vastaushetkellä useammin (14,5 %) myös vakituisia<br />
naiskumppaneita kuin akateemisilla (6,6 %) tai keskiasteen<br />
tutkinnon suorittaneilla (11,2 %). Vaikka akateemista<br />
miehistä melko monilla oli joskus hankittu kokemus<br />
emätinyhdynnästä, vain harvoilla oli vakituinen<br />
tai satunnaisia suhteita naisten kanssa. Sen sijaan peruskoulutetuissa<br />
vastaajissa oli eniten vakituisen naissuhteen<br />
ja satunnaisia naissuhteita omaavia.<br />
Haastateltavista emätinyhdyntää on toteuttanut joskus<br />
elämänsä aikana noin puolet (30). Viimeisen vuoden<br />
aikana näin oli tehnyt seitsemän ja viimeisen kuukauden<br />
aikana vain neljä. Niistä, joilla oli ollut seksiä<br />
viimeisen vuoden aikana naisen kanssa, kahdella<br />
oli ollut seksiä naisten tai naisen kanssa vain harvoin.<br />
Kahdella haastateltavalla oli ollut arvionsa mukaan<br />
paljon seksiä naisen kanssa (noin 100 tai 120 kertaa<br />
viimeisen vuoden kuluessa). Nämä luvut siis koskivat<br />
emätinyhdyntöjä, joissa oli tapahtunut siemensyöksy<br />
emättimeen. Ilman siemensyöksyä tapahtuneita emätinyhdyntöjä<br />
ilmoitettiin hieman harvemmin, mutta<br />
sellaisia oli ollut useimmilla niistä, jotka olivat toteuttaneet<br />
siemensyöksyyn johtanutta emätinyhdyntää.<br />
Ne, jotka olivat toteuttaneet emätinyhdyntää viimeisen<br />
vuoden aikana, kertoivat, etteivät olleet käyttäneet<br />
kondomia tai että sitä oli käytetty vain harvoin. Osalla<br />
23
2 | Miesten moninaisuus<br />
ilmeisesti oli vakituinen naiskumppani, jonka kanssa<br />
kondomia ei käytetty. Joukossa oli myös niitä, joilla<br />
oli silloin tällöin seksiä naisten kanssa, mutta joiden<br />
kanssa ei käytetty kondomia ainakaan jatkuvasti, vaikka<br />
kyse olisi ollutkin satunnaisemmasta seksiseurasta.<br />
Ne haastateltavat, joilla ei nykyään ollut juurikaan seksiä<br />
naisten kanssa, mutta joilla oli ollut sitä joskus elämänsä<br />
aikana, kertoivat vielä useammin harrastaneensa<br />
emätinyhdyntää naisen kanssa ilman kondomia.<br />
Monilla oli ollut suhteita tai vakituinen suhde naisen<br />
kanssa aiemmin ja he kertoivat kokemuksistaan, jotka<br />
saattoivat olla ajankohtaisia useita vuosia sitten.<br />
Haastateltavista 15 kertoi pitävänsä emätinyhdynnästä.<br />
Emätinyhdyntään myönteisesti suhtautuvista<br />
osa mainitsi sen tuntuvan ok:lta ja osa kertoi, että aiemmin<br />
siitä oli nauttinut. Yksi kertoi sen lisäävän tunnetta<br />
omasta miehekkyydestä. Muutama vastasi emätinyhdynnän<br />
olevan nautinnollista ja kiihottavaa: ”paras<br />
tapa saada siemensyöksy”, ”pehmeä, märkä onkalo<br />
johon kiva sujahtaa”, ”lämmin pesä, sama kuin peräaukko<br />
miehen kanssa”. Haastateltavista 22 sanoi, ettei<br />
pitänyt emätinyhdynnästä, ja pari kommentoi: ”vaikea<br />
sanoa, joskus ok”, ”kyllä ja ei, viilaten ja höyläten”.<br />
Enemmistö eli ne, jotka eivät pitäneet emätinyhdynnästä,<br />
mainitsivat perusteluinaan tälle seuraavaa: ”naiset<br />
eivät kiinnosta”, ”ennen kiinnosti, muttei enää”,<br />
”nykyään vain miehet kiinnostavat”. Osa kertoi, ettei<br />
”tuntunut missään” ja pari koki ajatuksenkin ikäväksi.<br />
Haastateltavista miehistä 21 kertoi emätinyhdyntäkäyttäytymisessään<br />
tapahtuneen muutoksia ja 10 kertoi,<br />
ettei tällaisia ollut. Useimmat kertoivat, että heillä<br />
oli aiemmin ollut emätinyhdyntää ja muutenkin seksiä<br />
naisten kanssa tai että he olivat olleet avioliitossa naisen<br />
kanssa. Nykyään seksuaalisuus ja seksi suuntautuivat<br />
miehiin ja myös emätinyhdynnät olivat loppuneet.<br />
Osa kertoi myös, ettei päättyneen avioliitonkaan aikana<br />
pitänyt emätinyhdynnästä.<br />
Suuseksiä naisen kanssa olivat toteuttaneet haastateltavista<br />
miehistä hieman harvemmat kuin emätinyhdyntää.<br />
Miehistä 28 oli nuollut naisen emätintä joskus<br />
elämässään ja 11 kertoi, ettei ollut näin tehnyt.<br />
Viimeisen kuukauden ja myös viimeisen vuoden aikana<br />
emätintä oli nuollut vain neljä. Kaksi haastateltavista<br />
oli nuollut naisen emätintä usein (150-300 kertaa).<br />
Alle 50 kertaa emätintä oli nuollut 12 haastateltavista.<br />
Lisäksi yhdeksän ilmoitti lähinnä kokeilleensa sitä kerran<br />
tai kaksi. Kukaan ei ollut käyttänyt minkäänlaista<br />
suojausta emättimen nuolemisessa. Syiksi tähän kerrottiin,<br />
ettei ”pidetty tarpeellisena” tai ettei ”silloin ollut<br />
hiviä”.<br />
Emättimen nuolemisesta ilmoitti pitävänsä kymmenen<br />
ja 22 kertoi, ettei asiasta pidä. Pitämisen syiksi<br />
mainittiin ensisijassa se, että se tuottaa nautintoa<br />
kumppanille ja joku koki sen myös ”kiihottavaksi” ja<br />
toinen ”ihanaksi”. Ne haastateltavat, jotka eivät olleet<br />
kiinnostuneita emättimen nuolemisesta, mainitsivat<br />
syiksi epäkiihottavuuden, kiinnostuksen pelkästään<br />
miehiin, ja sen ettei se tuottanut itselle mielihyvää.<br />
Osa koki emättimen ”rumaksi”, ”haisevaksi” tai<br />
muuten epämiellyttäväksi: ”outo haju, liikaa nestettä,<br />
sotkuisaa”.<br />
Peräaukkoyhdyntää oli naisen kanssa toteuttanut<br />
haastateltavista viisi joskus elämänsä aikana. Heistä<br />
useimmat olivat tehneet sitä myös viimeisen vuoden<br />
aikana ja vain kaksi oli saanut siemensyöksyn naisen<br />
peräaukkoon. Yksi haastateltava oli toteuttanut peräaukkoyhdyntää<br />
viimeisen vuoden aikana kymmenen<br />
kertaa, muut harvemmin (1-4 kertaa). Osa oli toteuttanut<br />
peräaukkoyhdyntää vakituisen naiskumppanin<br />
kanssa ja osa satunnaisen.<br />
Suurimmalla osalla haastateltavista ei ollut juurikaan<br />
kokemuksia seksistä naisten kanssa. Osalla näitä kokemuksia<br />
oli ja muutamalla oli runsaasti kokemuksia<br />
naisten kanssa, vaikka heillä oli samanaikaisesti seksiä<br />
myös miesten kanssa. Seksitekniikoiltaan etenkin usein<br />
naisten kanssa seksiä toteuttavat miehet olivat melko<br />
monipuolisia naissuhteissaan. Kaikki heistä eivät suojautuneet<br />
seksissä naisten kanssa kondomilla (emätinyhdynnässä)<br />
eikä kukaan kertonut käyttäneensä suojausta<br />
suuseksissä (emättimen nuolemisessa). Ne, joilla<br />
ei ollut kokemuksia seksistä naisten kanssa, kertoivat<br />
useimmiten, etteivät sellaisia haluaisikaan. Tosin melko<br />
moni heistä sanoi, että asia kiinnostaa jonkin verran:<br />
”olisi kiva kokeilla uteliaisuudesta”, ”olisi ok, jos<br />
toinen kundi mukana”, ”fantasiana kiihottaa, haluaisin<br />
kokeilla”.<br />
Kysyimme myös naiskumppanien arvioidusta seksuaalisesta<br />
itsemäärittelystä. Viisi kertoi, että naispuolinen<br />
seksikumppani oli ollut lesbo ja 10 kertoi naiskumppanin<br />
olleen biseksuaali. Heteroseksuaaliksi kumppanin<br />
arvioi 39 haastateltavaa. Puolet heistä ei kokenut<br />
seksuaalisella suuntautumisella olevan merkitystä seksikumppanin<br />
valinnan kannalta, puolet taas koki. Osa<br />
ihmetteli miksi lesbo ylipäänsä haluaisi seksiä miehen<br />
kanssa. Osa sanoi, että ehkä lesbo olisi suvaitsevaisempi<br />
ja empaattisempi. Yksi kertoi, että kumppani saisi<br />
olla ”mielellään heterokriittinen, en pidä bimbolookista,<br />
lesbonäköiset naiset kiinnostaa, kaipaan itsenäisiä<br />
naisia”. Seitsemän sanoi, että naiskumppanin seksuaalisella<br />
suuntautumisella on väliä seksin toteuttamisessa.<br />
18 vastasi, ettei näin ole. Osa kertoi sen vaikuttaneen<br />
”lähestymistapaan”, ”rooleihin” tai siihen, että<br />
”seksi oli monipuolisempaa”, jos oli lesbo/bikumppani.<br />
Osalla haastateltavista oli kokemuksia seksistä lesbojen<br />
ja binaisten kanssa, mikä voi johtua siitäkin, että<br />
lesbo- ja homoyhteisössä kohtaamiset heidän kanssaan<br />
ovat homo- ja bimiehille mahdollisia.<br />
Lesboseksistä useimmilla haasteltavilla oli myönteisiä<br />
tai neutraaleja mielikuvia. Sitä pidettiin vastaavana<br />
homoseksin kanssa tai kerrottiin, että hyväksyy sellaisen:<br />
”mistä kukin nauttii, tehköön sitä, seksi on kiva<br />
juttu, kun positiivisessa mielessä”. Melko monet sanoi-<br />
24
2 | Miesten moninaisuus<br />
vat, ettei siihen itsellä liittynyt juuri mitään ajatuksia.<br />
Joku mainitsi kokevansa sen vastenmielisenä ja toinen<br />
sanoi: ”Lättäpillu tulee mieleen ensimmäiseksi, usein<br />
enemmän miesmäisiä kuin miehet”. Muutama haastateltavista<br />
koki lesboseksin kielteiseksi ainakin mielikuvatasolla<br />
ja esitti siitä seksistisiä mielipiteitä.<br />
Seksiä miehen kanssa piti parempana 39 haastateltavaa<br />
ja vain yksi piti naisten kanssa toteutettua seksiä<br />
parempana. Loppujen tähän kysymykseen vastanneiden<br />
mielestä seksi miesten tai naisten kanssa oli yhtä<br />
hyvää. Seksin koki olevan erilaista naisen ja miehen<br />
kanssa 39, kun vain kaksi oli päinvastaista mieltä. Seksi<br />
miehen kanssa koettiin itselle luontuvammaksi, kiihottavammaksi,<br />
monipuolisemmaksi ja emotionaalisemmaksi.<br />
Seksi naisen kanssa koettiin useammin teknisemmäksi,<br />
kun ei itse ollut erityisen kiinnostunut siitä:<br />
”naisen kanssa yhtä ja samaa, ehkä olin itse raakile”.<br />
Yksi kertoi eroksi sen, että ”miehen kanssa ruumis<br />
kiinnostaa ja kiihottaa, naisen kanssa kiihotti se, että<br />
nainen nauttii siitä, mitä pystyn antamaan”. Osa koki<br />
miesten keskinäisen samanlaisuuden tekevän seksistä<br />
helpompaa. Yksi vastasi, että molemmat (sekä seksi<br />
naisen että miehen kanssa) tuottavat nautintoa.<br />
Transsukupuolisen henkilön kanssa toteutetusta<br />
seksistä oli muutamalla haastateltavalla kokemuksia.<br />
Transmiehen (naisesta mieheksi transsukupuolisen)<br />
kanssa oli seksiä toteuttanut kolme samoin kuin transnaisen<br />
(miehestä naiseksi transsukupuolisen) kanssa.<br />
Haastateltavista 17 oli ollut seksisuhteessa transvestiittimiehen<br />
(=naiseksi pukeutuva mies) kanssa. Melko<br />
monet haastateltavista toivat esiin, ettei seksi transihmisten<br />
kanssa kiinnostanut tai että se tuntui hämmentävältä<br />
tai vastenmieliseltä ajatukselta. Eräs halusi<br />
”naisen naisena, miehen miehenä”. Muutamat kertoivat,<br />
että voisivat kokeilla sitä, tai että toivovat sitä:<br />
”jos kumppani haluaa pukeutua, niin ok”, ”voisin harrastaa,<br />
muttei tunnu läheiseltä”, ”kokemus sinänsä, haluaisin<br />
kokeilla”, ”jos molemmat tykkää, se on ihana<br />
asia”. Ne, joilla oli kokemuksia, kertoivat: ”aika erikoista,<br />
vähän ristiriitaista, ulkomailla naiseksi pukeutunut<br />
mies”, ”seksiä siinä kuin muukin”.<br />
Kolme eri sukupolvea<br />
Tässä teoksessa olemme jakaneet miehet kolmeen sukupolveen<br />
suhteessa hiv-epidemiaan. Idea sukupolvijaotteluumme<br />
on otettu ruotsalaisesta tutkimuksesta<br />
(Tikkanen & Månsson 1999). Kolme sukupolvea jaotellaan<br />
sen mukaan, missä elämänvaiheessa miehet<br />
ovat olleet silloin, kun hiv-epidemia puhkesi ja huipentui<br />
1980-luvun puolivälissä (ks. Huotari 1993). Oliko<br />
mies ehtinyt jo kokea ensimmäisen seksisuhteensa toisen<br />
miehen kanssa Oliko hänellä tuolloin ollut jo ensimmäinen<br />
pysyvä parisuhde miehen kanssa<br />
Olemme tietoisia siitä, että tällainen sukupolvijaottelu<br />
on hyvin karkea, koska se ei huomioi ihmisten välisiä<br />
yksilöllisiä eroja. Heikkoutena on myös sen sivuuttaminen,<br />
että seksuaalinen sosialisaatio ei ole biologisesti<br />
määräytyvä prosessi, joka tapahtuu kaikilla edes<br />
suunnilleen samalla tavalla. Heteronormatiivinen kulttuuri<br />
luo monenlaisia paineita ja rajoitteita homoseksuaalisen<br />
elämän rakentamisessa ja samaa sukupuolta<br />
olevien ihmisten parisuhteille. On esimerkiksi täysin<br />
mahdollista, että kaikkein vanhimpaan sukupolveen<br />
kuuluvalla miehellä on ollut useimmat ja kaikkein merkittävimmät<br />
homoseksuaaliset kokemukset vasta myöhäisessä<br />
elämässään, eli kauan hiv-epidemian jälkeen.<br />
Nimetyt kolme sukupolvea ovat vanhin sukupolvi,<br />
keskisukupolvi ja nuorin sukupolvi. Vanhimpaan<br />
sukupolveen kuuluvat miehet ovat syntyneet vuonna<br />
1958 tai sitä ennen. Kyselyn (N=750) ikäryhmäjaottelun<br />
mukaan tähän ryhmään kuuluvat 40-49 -vuotiaat,<br />
50-59 -vuotiaat ja yli 59 -vuotiaat. Myös haastattelussa<br />
(N=64) kysyttiin syntymävuosi, joten haastatelluista<br />
tähän ikäryhmään kuuluvat vuonna 1958 tai<br />
sitä ennen syntyneet. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä<br />
miehet ovat olleet 27 -vuotiaita tai sitä vanhempia, kun<br />
hiv-kohu oli voimakkaimmillaan Suomessa 1980-luvun<br />
puolivälissä miesten välisten seksitartuntojen osalta.<br />
Useimmilla heistä on ollut ensimmäinen miesseksikokemus<br />
useita vuosia aikaisemmin. Monilla heistä<br />
on myös ollut ensimmäinen pysyvä parisuhde miehen<br />
kanssa ennen hiv-epidemiaa. Useimmat tämän sukupolven<br />
miehistä eivät olleet tuolloin tottuneet käyttämään<br />
kondomia peräaukkoyhdynnässä. Hiv-epidemia<br />
merkitsi heille suurta painetta muuttaa totuttuja seksitapoja.<br />
Keskisukupolveen kuuluvat miehet ovat syntyneet<br />
pääosin 1960-luvulla, vuosina 1959-1968. Kyselyn ikäryhmäjaottelun<br />
mukaan tähän kuuluvat 30-39 -vuotiaat.<br />
Haastatelluista tähän ikäryhmään kuuluvat vuosina<br />
1959-1968 syntyneet. Nämä miehet ovat olleet 17-<br />
26 -vuotiaita, kun hiv-epidemia puhkesi. Monilla heistä<br />
on ollut ensimmäinen seksikokemus ennen hiv-epidemiaa,<br />
mutta ei ensimmäistä kiinteää parisuhdetta<br />
miehen kanssa. Monet ovat myös vasta etsineet omaa<br />
seksuaalista identiteettiään ja hankkineet ensimmäisiä<br />
seksikokemuksiaan hiv-epidemian huipentuessa 1980-<br />
luvun puolivälissä.<br />
Nuorimpaan sukupolveen kuuluvat miehet ovat<br />
syntyneet vuonna 1969 tai sen jälkeen. Kyselyn ikäryhmäjaottelun<br />
mukaan tähän kuuluvat 20-29 -vuotiaat<br />
ja alle 20 -vuotiaat. Haastatelluista tähän ikäryhmään<br />
kuuluvat vuonna 1969 tai sen jälkeen syntyneet. Tälle<br />
sukupolvelle hiv on ”aina” ollut olemassa, ainakin niin<br />
kauan kuin he ovat olleet seksuaalisesti aktiivisia. Hivepidemian<br />
alkaessa nämä miehet ovat olleet 16-vuotiaita<br />
tai sitä nuorempia. Kun turvaseksitietoisuus sittemmin<br />
lisääntyi ja siirryttiin ”riskiryhmän” käsitteestä<br />
”riskikäyttäytymisen” korostamiseen tuli kuva homoseksuaalisuudesta<br />
positiivisemmaksi ja vähemmän stigmatisoiduksi.<br />
Tämä sukupolvi on myös saanut jo var-<br />
25
2 | Miesten moninaisuus<br />
hain tietoa hiv-tartuntojen ennaltaehkäisystä, kuten siitä,<br />
että kondomeja tulisi aina käyttää yhdynnässä (vrt.<br />
Tikkanen & Månsson 1999).<br />
Seuraavassa taulukossa näkyy kolmeen eri sukupolveen<br />
kuuluvien miesten lukumäärä. Haastatteluissa<br />
miehet ovat määrällisesti jakautuneet suhteellisen tasaisesti<br />
eri sukupolviin. Kyselyssä miesten lukumäärä<br />
vähenee kohti vanhinta sukupolvea.<br />
Taulukko 4. Kolmeen eri sukupolveen kuuluvien<br />
miesten lukumäärä kysely- ja haastatteluaineistossa.<br />
Kysely<br />
(N=744)<br />
Haastattelu<br />
(N=64)<br />
Nuorin sukupolvi 299 18<br />
Keskisukupolvi 251 22<br />
Vanhin sukupolvi 194 24<br />
Käytämme jatkossa tätä sukupolvijaottelua tutkimustulosten<br />
esittelyssä.<br />
Ensimmäiset kokemukset<br />
Haastatteluissa yleisimmin esiintynyt ikä ensimmäiselle<br />
seksikokemukselle miehen kanssa on 18 vuotta. Eri<br />
sukupolvien välillä on eroa siinä, milloin ensimmäinen<br />
seksikokemus miehen kanssa oli tapahtunut sekä milloin<br />
oli aloitettu ensimmäinen seurustelusuhde miehen<br />
kanssa. Haastatelluista nuorimpaan sukupolveen kuuluvilla<br />
nämä olivat tapahtuneet hieman aiemmin kuin<br />
muilla sukupolvilla.<br />
Taulukko 5. Mediaani-ikä haastatteluun osallistuneiden<br />
ensimmäisestä seksikokemuksesta (N=64) ja seurustelusuhteesta<br />
(N=61) miehen kanssa eri sukupolvien<br />
mukaan.<br />
Ensimmäinen<br />
miesseksikokemus<br />
Ensimmäinen seurustelusuhde<br />
miehen kanssa<br />
Nuorin sukup.<br />
Keski-sukupolvi<br />
Vanhin sukupolvi<br />
Kaikki<br />
16 17 20 18<br />
20 22 31 25<br />
Ensimmäisen seurustelusuhteen korkea aloittamisikä<br />
(=mediaani) vanhimpaan sukupolveen kuuluvilla johtuu<br />
siitä, että osalla heistä ensimmäinen seksikokemus<br />
miehen kanssa on tapahtunut myöhään aikuisiällä. Yksi<br />
syy siihen on se, että osa on ollut ensin pitkään heteroseksuaalisessa<br />
suhteessa. Esimerkiksi yksi haastateltava<br />
oli ollut 25 vuotta naimisissa ennen ensimmäistä seurustelusuhdetta<br />
miehen kanssa, eräällä toisella haastateltavalla<br />
ensimmäinen seurustelusuhde miehen kanssa<br />
alkoi 61-vuotiaana. On siis olemassa joukko miehiä,<br />
joilla miesseksikokemukset alkavat vasta myöhäisemmällä<br />
iällä (myös Tikkanen & Månsson 1999).<br />
Pidättäytymiseen seurustelusuhteesta on vaikuttanut<br />
myös se, että homoseksuaalisuus on ollut Suomen lain<br />
mukaan rikos vuoteen 1971 saakka ja sairaus vuoteen<br />
1981 saakka. Homoseksuaalisuutta on myös pidetty<br />
syntinä (ks. Stålström 1997). Toisaalta voi myös olettaa,<br />
että mediaani-ikä ensimmäisen seksikokemuksen aloittamisessa<br />
miehen kanssa on alentunut. Yksi syy tähän<br />
on se, että kun homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan nykyään<br />
myönteisemmin, on helpompaa ”elää” homona<br />
yhä nuorempana. Nykyisin homot myös näkyvät yhteiskunnassa<br />
ja heistä kerrotaan arjen tasolla enemmän.<br />
Toisaalta nuorimpaan sukupolveen kuuluvista miehistä<br />
on tavoitettu nimenomaan ne, jotka ovat aloittaneet<br />
seksisuhteet miesten kanssa. Ne, jotka kenties aloittavat<br />
tällaiset suhteet myöhemmin elämässään, mutta olisivat<br />
ikänsä puolesta sopivia kuulumaan tiettyyn sukupolveen,<br />
eivät ymmärrettävästi vastanneet kyselyymme.<br />
Haastatteluun vastanneet miehet olivat melko avoimia<br />
homo- tai biseksuaalisuudestaan muille. Miehistä<br />
lähes neljä viidesosaa oli kertonut useammille kuin<br />
puolelle perheensä jäsenistä, heteroseksuaalisista ystävistä<br />
tai työtovereistaan homo- tai biseksuaalisuudestaan<br />
tai siitä, että heillä on seksiä miesten kanssa.<br />
Seksuaalivähemmistöjen työelämäkokemuksia kartoittaneen<br />
tutkimuksen mukaan noin puolet salaa seksuaalisen<br />
suuntautumisensa useimmilta työtovereiltaan<br />
(Mustola & Vanhala 2004). Kahteen nuorimpaan sukupolveen<br />
kuuluvat miehet ovat selvästi avoimempia<br />
verrattuna vanhimpaan sukupolveen. Yhdeksän kymmenestä<br />
kahteen nuorimpaan sukupolveen kuuluvasta<br />
kertoi, että useammat kuin puolet heidän lähipiirinsä<br />
ihmisistä tietää heidän miessuhteistaan. Vanhimmasta<br />
sukupolvesta vain reilut puolet oli kertonut miessuhteistaan<br />
joillekin perheenjäsenilleen, heteroseksuaalisille<br />
ystävilleen tai työtovereilleen.<br />
Asuinpaikka, koulutus ja seksuaalinen<br />
itsemäärittely sukupolvittain<br />
Tässä luvussa tarkastelemme asuinpaikan, koulutuksen<br />
ja seksuaalisen itsemäärittelyn vaikutusta linkittyneenä<br />
sukupolvittaiseen analyysiin. Hieman yli puolet<br />
kyselyyn vastanneista asui Etelä-Suomen läänissä.<br />
Tämä johtuu siitä, että suuri osa SETA:n jäsenjärjestöjen<br />
jäsenistä on pääkaupunkiseudulta, jonne kyselyä<br />
jaettiin runsaasti. Toiseksi eniten vastaajia eli neljännes<br />
26
2 | Miesten moninaisuus<br />
vastaajista tuli Länsi-Suomen läänistä, jossa on kaksi<br />
suurta kaupunkia, Tampere ja Turku. Oulun ja Lapin<br />
läänistä vastaajia oli vajaat kymmenesosa samoin kuin<br />
Itä-Suomen läänistä. Ahvenanmaalla ja ulkomailla asui<br />
kummassakin yksi vastaaja.<br />
Taulukko 6. Kolmeen eri sukupolveen kuuluvien<br />
miesten asuinlääni prosentteina.<br />
Etelä-Suomi %<br />
Itä-Suomi %<br />
Länsi-Suomi %<br />
Oulun ja Lap %<br />
Ahvenanm %<br />
Ulkom %<br />
Nuorin sukup<br />
(N=229)<br />
57 7 24 12 0 0<br />
Keskisukup<br />
(N=185)<br />
63 8 22 6 0 1<br />
Vanhin sukup<br />
(N=132)<br />
45 11 35 8 1 0<br />
Kaikki (N=546) 56 9 26 9 0 0<br />
Eri sukupolvien välillä ei ollut asuinläänin suhteen<br />
suuria eroja, tosin vanhimpaan sukupolveen kuuluvia<br />
vastaajia oli vähemmän Etelä-Suomen läänistä, kun<br />
taas heitä oli muihin sukupolviin verrattuna enemmän<br />
Itä-Suomen läänistä ja Länsi-Suomen läänistä.<br />
Nuorimpaan sukupolveen kuuluvia oli hiukan muita<br />
sukupolvia enemmän Oulun ja Lapin läänistä.<br />
Runsas kymmenesosa kyselyyn vastanneista ilmoitti<br />
nykyiseksi asuinpaikakseen pikkukaupungin tai maaseudun.<br />
Suurin osa kyselyyn vastanneista ilmoitti asuvansa<br />
suuressa kaupungissa tai pääkaupunkiseudulla.<br />
Taulukko 7. Kolmeen eri sukupolveen kuuluvien<br />
miesten asuinpaikka prosentteina.<br />
Pääkaupunkiseutu tai<br />
iso kaupunki, prosenttia<br />
Pieni kaupunki tai maaseutu,<br />
prosenttia<br />
Nuorin sukupolvi (N=246) 41 36<br />
Keskisukupolvi (N=211) 36 30<br />
Vanhin sukupolvi (N=147) 23 34<br />
Kaikki (N=604) 86 14<br />
Ainoa selkeä eri ero sukupolvien välillä oli asuinpaikan<br />
suhteen se, että vanhimmat asuivat muita vähemmän<br />
isossa kaupungissa tai pääkaupunkiseudulla.<br />
Kaikista vastaajista nuorimpaan sukupolveen kuului<br />
runsas kolmannes, kun internet-vastaajista peräti runsas<br />
kaksi kolmasosaa kuului nuorimpaan sukupolveen<br />
eli selkeä enemmistö heistä on nuoria.<br />
Taulukko 8. Internet-vastaajien (N=128) jakauma<br />
prosentteina sukupolvijaottelun mukaan.<br />
Internet-vastaajien<br />
määrä %<br />
Nuorin sukupolvi (N=89) 69<br />
Keskisukupolvi (N=29) 23<br />
Vanhin sukupolvi (N=10) 8<br />
Internet-vastaajat asuivat myös useammin (72 prosenttia)<br />
Etelä-Suomen läänissä verrattuna kaikkiin vastaajiin,<br />
joista 56 prosenttia asui Etelä-Suomen läänissä.<br />
Muutoin internet-vastaajien asuinläänijakauma oli<br />
lähes samanlainen kuin asuinläänijakauma verrattuna<br />
kaikkiin vastaajiin. Internet-vastaajia asui hieman<br />
enemmän pienessä kaupungissa tai maaseudulla, heitä<br />
oli 20 prosenttia, kun kaikista vastaajista maaseudulla<br />
asui 14 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla tai suuressa<br />
kaupungissa internet-vastaajista ilmoitti asuvansa<br />
80 prosenttia, kaikista vastaajista pääkaupunkiseudulla<br />
tai suuressa kaupungissa asui 86 prosenttia. Internetin<br />
kautta siis tavoitti helpommin nuoria ja maaseudullakin<br />
asuvia.<br />
Enemmistö niistä haastatelluista miehistä, jotka<br />
vastausvuonna asuivat pääkaupunkiseudulla tai suuressa<br />
kaupungissa, olivat kuitenkin syntyneet pienessä<br />
kaupungissa tai maaseudulla. Näille miehille on siis<br />
tyypillistä huomattava muuttoliike pääkaupunkiseudulle<br />
tai suuriin kaupunkeihin (ks. Heikkinen 2002;<br />
Lehtonen 2004b). Homoseksuaalisuutta yhtenä syynä<br />
tähän ei voi sulkea pois (myös Tikkanen & Månsson<br />
1999). Muuttoliike johtuu muun muassa maaseudun<br />
kaupunkia ahdasmielisemmästä ilmapiiristä, jossa on<br />
hankalaa elää homona tai löytää itselleen kumppania.<br />
Haastatelluista (N=64) puolet eli 32 miestä oli syntynyt<br />
maaseudulla tai pienessä kaupungissa, mutta asui<br />
vastaushetkellä pääkaupunkiseudulla tai suurissa kaupungeissa.<br />
Miehistä 18 oli syntynyt isossa kaupungissa<br />
ja asui siellä edelleen haastatteluhetkellä, 13 miestä oli<br />
syntynyt maaseudulla tai pienessä kaupungissa ja asui<br />
edelleen siellä. Vain yksi miehistä oli syntynyt pääkaupunkiseudulla<br />
tai isossa kaupungissa, mutta muuttanut<br />
pieneen kaupunkiin tai maaseudulle.<br />
Kyselyyn vastaajat olivat hyvin koulutettuja.<br />
Vastanneista (N=735) eniten oli yliopistotutkinnon<br />
suorittaneita (38,1 prosenttia), sen jälkeen opistotutkinnon<br />
suorittaneita (24,8 prosenttia), sitten ylioppilaita<br />
(18,5 prosenttia). Ammattikoulun käyneitä oli 11,2<br />
prosenttia, peruskoulun 4,5 prosenttia, kansalaiskoulun<br />
2,0 prosenttia ja kansakoulun 0,8 prosenttia.<br />
27
2 | Miesten moninaisuus<br />
Niputimme eri koulutuksen suorittaneita yhteen<br />
niin, että saimme heistä muodostettua kolme eri koulutustason<br />
ryhmää. Kansa-, kansalais-, perus- ja ammattikoulun<br />
suorittaneita tarkastelemme jatkossa peruskoulutettuina.<br />
Yliopistotutkinnon suorittaneita kutsumme<br />
jatkossa ”akateemisiksi”. Ylioppilas- tai opistotutkinnon<br />
suorittaneita kutsumme jatkossa ”keskiasteen<br />
tutkinnon suorittaneiksi”. Tämä luokittelu on<br />
osittain rajaava ja arveluttava, mutta toimii pyrkiessämme<br />
etsimään suuntaviivoja eroihin, jotka liittyvät koulutustaustaan.<br />
Sukupolvien väliset erot koulutuksen suhteet ovat<br />
odotuksenmukaiset. Suurin osa nuorimpaan sukupolveen<br />
kuuluvista kuuluu keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin,<br />
koska he eivät ole vielä ikänsä vuoksi ehtineet<br />
suorittaa korkeinta koulutustaan. Huomionarvoista<br />
on, että kuitenkin peräti lähes kolmannes heistä on<br />
suorittanut korkeakoulututkinnon.<br />
Taulukko 9. Kyselyyn (N=734) vastanneiden koulutusaste<br />
sukupolvijaottelun mukaan prosentteina.<br />
Peruskoulutetut<br />
%<br />
Keskiaste %<br />
Akateemiset %<br />
Nuorin sukupolvi (N=295) 19 53 28<br />
Keskisukupolvi (N=249) 13 40 47<br />
Vanhin sukupolvi (N=190) 25 32 43<br />
Kaikki (N=734) 19 43 38<br />
Sekä akateemiset että keskiasteen tutkinnon suorittaneet<br />
ovat hyvin edustettuina tässä tutkimuksessa,<br />
heitä on neljä viidesosaa vastanneista. Alemman koulutuksen<br />
saaneita eli peruskoulutettuja on kaikista vastaajista<br />
yksi viidesosa. Suhteellisesti eniten peruskoulutettuja<br />
kuuluu vanhimpaan sukupolveen, heistä neljäsosa<br />
on peruskoulutettuja.<br />
Koska enemmistö internet-vastaajista kuului nuorimpaan<br />
sukupolveen, niin kaikkiin vastaajiin verrattuna<br />
heistä harvempi oli suorittanut korkeakoulututkinnon.<br />
Internet-vastaajista korkeakoulututkinnon oli suorittanut<br />
29,9 prosenttia eli 38 vastaajaa, kaikista vastaajista<br />
heitä oli 38,1 prosenttia. Opistotutkinnon tai vastaavan<br />
oli internet-vastaajista suorittanut 28 miestä eli 22 prosenttia,<br />
kaikista 24,8 prosenttia. Ylioppilaita oli internetvastaajista<br />
35 eli 27,6 prosenttia, kaikista vastaajista 18,5<br />
prosenttia. Ammattikoulun suorittaneita oli 13 eli 10,2<br />
prosenttia, kaikista vastaajista 11,2 prosenttia ja peruskoulun<br />
suorittaneita oli 13 eli 10,2 prosenttia, kaikista<br />
vastaajista 4,5 prosenttia. Kenenkään internet-vastaajan<br />
korkein koulutus ei ollut kansakoulu tai kansalaiskoulu,<br />
kaikista vastaajista kansakoulun oli suorittanut 0,8 prosenttia<br />
ja kansalaiskoulun 2,0 prosenttia. Tämäkin kertoo<br />
lähinnä siitä, että internetin käytön ovat omaksuneet<br />
nuoret vanhempia tehokkammin.<br />
Haastatellut miehet olivat myös useimmiten hyvin<br />
koulutettuja. Heistä kuusi oli johtavassa asemassa olevaa<br />
toimihenkilö, 28 muissa toimihenkilötehtävissä,<br />
11 työntekijää, kolme yrittäjää ja 11 opiskelijaa. Suurin<br />
osa haastatelluista toimi täysipäiväisesti työelämässä<br />
(36). Joukossa oli myös opiskelijoita (11), eläkeläisiä<br />
(9), työttömiä (6) ja osa-aikaisesti työskenteleviä (5).<br />
Suurin osa kyselyyn vastanneista miehistä määritteli<br />
itsensä homoseksuaaliksi (74 prosenttia). Kuten aiemmin<br />
tuli esille, jaoimme kyselyyn vastaajat kolmeen<br />
luokkaan sen mukaan, millaisen nimityksen ja itsemäärityksen<br />
he antoivat itselleen. Toisessa ääripäässä ovat<br />
selkeästi homot, toisessa heterot. Biseksuaalit sijoittuvat<br />
janan keskelle, heihin sijoitimme itsensä biseksuaaliksi,<br />
homo/bi:ksi sekä ei-heteroseksuaaliksi itsensä<br />
määritelleet. Osa miehistä kertoi, ettei kuulu mihinkään<br />
näistä tai ilmoitti vastausvaihtoehtojen eri yhdistelmiä.<br />
Esimerkiksi ei-heteroiksi itsensä määritteleviä<br />
oli eniten kaikkein nuorimmassa sukupolvessa, he olivat<br />
myös muita sukupolvia hieman useimmin rastittaneet<br />
useita eri vaihtoehtoja seksuaaliseksi itsemäärittelykseen.<br />
Taulukko 10. Kyselyyn (N=742) vastanneiden seksuaalinen<br />
itsemäärittely eri sukupolvien mukaan prosentteina.<br />
Homo %<br />
Bi %<br />
Hetero %<br />
Muu %<br />
Nuorin sukupolvi<br />
(N=298)<br />
71 21 1 8<br />
Keskisukupolvi<br />
(N=251)<br />
80 11 0 9<br />
Vanhin sukupolvi<br />
(N=193)<br />
71 22 1 6<br />
Kaikki (N=742) 74 18 0 8<br />
Lähes yhtä moni nuorimpaan ja vanhimpaan sukupolveen<br />
kuuluvista määritteli itsensä biseksuaaliksi,<br />
keskisukupolveen kuuluvat määrittelivät itsensä suhteellisesti<br />
useammin homoksi. Heteroksi määritelleistä<br />
yksi prosentti kuului nuorimpaan ja yksi vanhimpaan<br />
sukupolveen, mutta kokonaismäärässä heidän prosentuaalinen<br />
osuutensa vastanneista jää vähäiseksi.<br />
Viimeisen vuoden aikana oli seksiä miehen kanssa<br />
ollut lähes kaikilla homoksi (98 prosenttia) tai biseksuaaliksi<br />
(95 prosenttia) itsensä määrittelevistä.<br />
Biseksuaaleilla oli kuitenkin selvästi enemmän seksiko-<br />
28
2 | Miesten moninaisuus<br />
kemuksia naisten kanssa. Biseksuaaleista 84 prosenttia<br />
oli ollut joskus elämänsä aikana emätinyhdynnässä<br />
naisen kanssa, homoistakin 64 prosenttia. Viimeisen<br />
vuoden aikana emätinyhdynnässä naisen kanssa oli ollut<br />
47 prosenttia biseksuaaleista, homoista vain kolme<br />
prosenttia. Kyselyn vastaushetkellä naispuolinen seksikumppani<br />
oli 19 prosentilla biseksuaaleista, muttei<br />
yhdelläkään homoista. (vrt. aiempaan lukuun Suhteet<br />
naisten kanssa, jossa on seikkaperäisemmin tarkasteltu<br />
miesten seksiä naisten kanssa)<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen<br />
ja 10 vinkkiä<br />
Tämän luvun keskeisenä ajatuksena on ollut miesten<br />
välistä seksiä toteuttavien miesten moninaisuuden korostaminen.<br />
Ikä, elämäntilanne, parisuhdetilanne, seksuaalinen<br />
itsemäärittely, asuinpaikka, koulutus, etninen<br />
tausta ja mieltymykset sekä mielipiteet vaihtelevat runsaasti.<br />
Lisäksi mahdollinen vammaisuus, terveydentilaan<br />
liittyvät tekijät, uskonnollinen, kielellinen ja kulttuurinen<br />
tausta ja sosioekonomiset tekijät lisäävät vielä<br />
entisestään tätä kirjoa. Homo- ja bimiehet ja muut<br />
miesten välistä seksiä toteuttavat miehet elävät moninaisissa<br />
elämäntilanteissa ja he ovat ratkaisseet elämänsä<br />
keskeisiä kysymyksiä eri lähtökohdista ja motiiveista<br />
käsin. Miesten välistä seksiä ja sen toteuttajia ei voi<br />
siis niputtaa yhden kategorian alle ja hahmottaa miehiä<br />
osaksi homogeenista ryhmää. Tämä tulisi huomioida<br />
myös turvaseksivalistuksessa sekä sisältöjen, kielen että<br />
tiedotuskanavien osalta.<br />
Homo- ja bimiehillä on monenlaisia haluja, toiveita<br />
ja kokemuksia parisuhteista ja rakkaudesta sekä onnellisesta<br />
elämästä, mutta myös siitä, millaisen kumppanin<br />
he haluavat jakamaan elämäänsä tai millaisia satunnaisia<br />
seksikokemuksia he haluavat. Yhdenlaista<br />
normatiivista mallia näillekään toiveille ei ole, eivätkä<br />
mallit ihannekumppanista ole pelkästään omaksuttuja<br />
yleisestä heterokeskeisestä kulttuurista, vaan<br />
monista muista tekijöistä – kuten homokulttuurista.<br />
Homokulttuurissakin on erilaisesta tyylistä kiinnostuneille<br />
omanlaisiaan tapaamispaikkoja ja joillekin miehille<br />
ne ovat keskeisiä identiteetin rakentamisen ja<br />
kumppanivalintojen kannalta. Osa homo- ja bimieheistä<br />
elää ”heteroelämää” ilman suhteita miehiin ja<br />
monilla varsinkin vanhemmista miehistä on ollut vaihe<br />
elämässä, joilloin on elänyt heteroseksuaalina tai pyrkinyt<br />
toteuttamaan yhteiskunnan heteronormatiivisia<br />
normeja ja malleja. Oleellista on hahmottaa paitsi<br />
miesten keskinäinen moninaisuus, myös se, että yksittäisen<br />
miehen elämä saa erilaisia sävyjä ja muotoja<br />
vuosien kuluessa ja jokaisella on menneisyys, joka heijastuu<br />
eri tavoin nykyhetken valintoihin ja tulevaisuuteen.<br />
Osakulttuurien tuntemus ja toisaalta heteronormatiivisen<br />
valtakulttuurin paineiden ymmärtäminen<br />
on välttämätöntä kunnollisen ja riittävän monipuolisen<br />
turvaseksimateriaalin toteuttamisessa.<br />
Miesten välistä seksiä toteuttavien miesten elämä ja<br />
valinnat koskettavat myös naisia. Näillä miehillä on tai<br />
on ollut seksiä ja parisuhteita naisten kanssa. Heidän<br />
turvaseksistrategiansa merkitsevät myös turvallisuutta<br />
tai riskejä niille naisille, joiden kanssa heillä on seksisuhteita.<br />
Naiset ja naissuhteet tulisi ottaa huomioon,<br />
kun miesten välistä seksiä toteuttaville miehille suunnitellaan<br />
turvaseksimateriaalia.<br />
10 vinkkiä:<br />
1.Turvaseksivalistuksessa tulisi huomioida miesten<br />
moninaisuus ja erilaiset taustatekijät, jotka vaikuttavat<br />
heidän elämänvalintoihinsa ja tapoihinsa toimia.<br />
2.Turvaseksivalistuksessa pitäisi kiinnittää huomiota<br />
siihen, miten miesten elämänkulku vaikuttaa valintoihin<br />
ja ymmärtää, että eri sukupolviin kuuluvilla miehillä<br />
on erilaiset kokemukset.<br />
3.Heteronormatiivinen kulttuuri ja yhteiskunnan<br />
paineet sekä stereotyyppiset, usein kielteiset mielikuvat<br />
homo- ja biseksuaalisuudesta tulisi huomioida turvaseksivalistuksessa.<br />
Siinä pitäisi pyrkiä purkamaan laajemmin<br />
kielteisiä ennakkoluuloja sekä luoda myönteistä<br />
ja asiallista mielikuvaa paitsi homo- ja biseksuaalisuudesta<br />
myös miesten välisestä seksistä.<br />
4.Homo- ja bimiesten moninaiset kulttuurit ja mieltymykset<br />
tulisi huomioida turvaseksiaineiston suunnittelussa<br />
ja jakelussa.<br />
5.Eri-ikäisille, erilaisen koulutustaustan omaaville<br />
ja eri puolilla maata asuville miehille tulisi kohdentaa<br />
omanlaistaan aineistoa tai ainakin huomioida näihin<br />
liittyvä moninaisuus turvaseksivalistuksessa.<br />
6.Miesten välistä seksiä harrastavilla miehillä on<br />
usein ollut suhteita naisten kanssa tai on edelleen parisuhde<br />
tai seksisuhteita naisten kanssa ja tämä olisi<br />
huomioitava sekä miehille että naisille suunnatussa<br />
turvaseksivalistuksessa. Hiv ja muut seksitaudit voivat<br />
levitä miehistä naisiin tai toisinpäin.<br />
7.Sukupuolisensitiivisyys tulisi muutenkin olla vahvemmin<br />
mukana turvaseksimateriaalia tuotettaessa,<br />
esimerkiksi miesten monenlaiset käsitykset feminiinisyydestä,<br />
maskuliinisuudesta sekä naisista ja miehistä<br />
tulisi ottaa huomioon ja pyrkiä kannustamaan heitä tasa-arvoiseen<br />
ja sukupuolen moninaisuuden hyväksyvään<br />
suuntaan. Myös trans-ihmiset olisi huomioitava<br />
turvaseksivalistuksessa.<br />
8.Olisi tärkeää pyrkiä tavoittamaan myös miehiä,<br />
jotka eivät määrittele itseään tai seksikäyttäytymistään<br />
homo- tai biseksuaalisuuteen liittyväksi. Tämä pitäisi<br />
huomioida myös turvaseksiaineiston suunnittelussa ja<br />
sopivanlaisen kielen käytössä.<br />
9.Monille homo- ja bimiehille ystävyysverkostot<br />
toisten homo- ja bimiesten kanssa ovat keskeisiä.<br />
Turvaseksikampanjoinnissa tulisikin huomioida sosiaaliset<br />
verkostot ja pyrkiä vahvistamaan näiden ver-<br />
29
2 | Miesten moninaisuus<br />
kostojen tarjoamia mahdollisuuksia hiv-riskien ennaltaehkäisytyössä.<br />
10.Tulisi toisaalta päästä eroon homo- ja bimiehiin<br />
liittyvästä mielikuvasta, joka rakentaa heistä seksi- ja<br />
peräaukkoyhdyntäkeskeisen kuvan, mutta samalla pystyä<br />
kertomaan miesten välisen seksin moninaisuudesta<br />
tosiasiana, josta voi ja pitää kertoa, jotta asiallista tietoa<br />
voidaan jakaa ja ottaa käyttöön miesten tehdessä<br />
yksilöllisiä valintojaan.<br />
30
3. Miesten välinen seksi<br />
Tässä luvussa tarkastelemme, millaista seksiä miehet<br />
toteuttavat keskenään Suomessa. Mitä miehet konkreettisesti<br />
tekevät keskenään ja mitkä ovat tyypillisimpiä<br />
ja suosituimpia seksitekniikoita miesten välisessä<br />
seksissä Käsittelemme miesten välistä seksiä kyselyihin<br />
ja haastatteluihin pohjautuen.<br />
Esittelemme kyselyn tulosten pohjalta tietoja yleisimmistä<br />
ja suosituimmista seksitekniikoista miesten<br />
kesken, jonka jälkeen käymme läpi hieman seikkaperäisemmin<br />
eri tekniikoita ja niihin liittyviä erityispiirteitä<br />
haastatteluaineistoon pohjautuen.<br />
Yleisimmät seksitekniikat<br />
ja suhteet seksikumppaneihin<br />
Koko elämänsä aikana vastaajien toteuttamista seksitekniikoista<br />
suosituimpia olivat suutelu ja hyväilyt,<br />
suuseksi, peniksen tyydyttäminen kädellä ja kokovartalokontakti<br />
eli vartalon hyväily ja vastakkain hankaaminen.<br />
Näitä kaikkia piti kyselyn vastaajista suosittuina<br />
yli 80 prosenttia. Ehdottomasti suosituin näistä seksitekniikoista<br />
oli suutelu ja hyväilyt (92 prosenttia), sitten<br />
suuseksi, jossa omaa penistä hyväiltiin suulla (87 prosenttia),<br />
sitten suuseksi, jossa itse hyväili toisen penistä<br />
suullaan (85 prosenttia), sitten molemminpuolinen<br />
peniksen tyydyttäminen käsin (84 prosenttia) ja lopulta<br />
kokovartalokontakti, josta piti 80 prosenttia vastaajista.<br />
Peräaukkoyhdyntä ei ollut yhtä suosittua kuin edellä<br />
mainitut tekniikat, mutta siitä piti vastaajista myös selvä<br />
enemmistö: 68 prosenttia piti peräaukkoyhdynnästä,<br />
jossa hän oli sisääntyöntäjänä, ja 67 prosenttia piti<br />
peräaukkoyhdynnästä, jossa hän oli vastaanottajana.<br />
Edellä mainittuja seksitekniikoita viimeisen 12 kuukauden<br />
aikana oli toteuttanut miehen kanssa vastaajista<br />
suurin osa. Tyypillisin seksitekniikka oli ilmeisesti<br />
suutelun ja hyväilyjen (tätä ei enää erikseen kysytty<br />
viimeisen 12 kk ajalta) lisäksi toisen miehen peniksen<br />
tyydyttäminen kädellä. Näiden lisäksi tavallista oli<br />
suuseksi. Peräaukkoyhdyntää oli kokenut myös enemmistö<br />
vastaajista viimeisen vuoden aikana ainakin kerran.<br />
Sisääntyöntävää peräaukkoyhdyntää oli kokenut<br />
69 prosenttia ja vastaanottavaa peräaukkoyhdyntää 67<br />
prosenttia. Kokovartalokontaktia ei kysytty tässä yhteydessä.<br />
Sen sijaan kysyttiin seuraavista seksitekniikoista,<br />
joista osa oli melko suosittuja: Sormeilua eli peräaukon<br />
hyväilyä sormella tai sormen työntämistä peräaukkoon<br />
oli kokenut vastaajista enemmistö. 71 prosenttia<br />
oli itse sormeillut ja 65 prosenttia oli sormeiltu.<br />
Toisen peräaukkoa oli nuollut 51 prosenttia vastaajista<br />
ja 56 prosentin omaa peräaukkoa oli nuoltu.<br />
Peräaukon hyväily sormella tai kielellä on siis melko<br />
tyypillistä. Harvinaisempia sen sijaan ovat seuraavat<br />
toiminnat: nyrkkinainti eli käden työntäminen toisen<br />
3 | Miesten välinen seksi<br />
peräaukkoon (seitsemän prosenttia oli työntänyt käden<br />
toisen peräaukkoon ja neljä prosenttia ilmoitti, että<br />
heidän peräaukkoon oli työnnetty käsi), sadomasokismi<br />
ja valtaleikit (15 prosenttia), seksileikit, joissa oli<br />
mukana virtsaa (yhdeksän prosenttia) tai ulosteita (yksi<br />
prosentti).<br />
Haastattelun kysymyksistä melko suuri osa oli avokysymyksiä,<br />
joka auttoi saamaan yksityiskohtaista<br />
ja seksitekniikkojen taustoja kartoittavaa tietoa.<br />
Haastateltavista kaikki sanoivat, että heillä oli ollut seksiä<br />
viimeisen vuoden aikana. Ehkä haastatteluun hakeutuminen<br />
olisi ollut hankalaa ilman näitä kokemuksia.<br />
Seksikumppanien määrä haastateltavilla oli kaiken<br />
kaikkiaan hieman suurempi kuin kyselyyn vastanneilla<br />
(ks. luku 2 kyselyyn vastanneiden kumppanien määristä).<br />
Vain yksi seksikumppani viimeisen vuoden aikana<br />
oli neljällä haastateltavalla. Reilusti yli puolet ilmoitti,<br />
että heillä oli ollut vuoden aikana 2-10 partneria.<br />
11-50 kumppania haastateltavista oli ollut viidesosalla<br />
ja yli 50 kumppania oli ollut joka kymmenennellä.<br />
70 prosentilla oli siis verraten vähän seksikumppaneita<br />
vuoden aikana. Niin sanotun seksin suurkuluttajia<br />
oli haastateltavissa selvästi enemmän kuin kyselyn<br />
vastaajissa ja toisaalta vain yhteen kumppaniin pitäytyviä<br />
selvästi vähemmän. Haastatteluun hakeutuivat siis<br />
seksistä pitävät ja sitä monien kanssa ja monipuolisesti<br />
harrastavat. Haastattelujen lukuja onkin kyseenalaista<br />
yleistää koskemaan kaikkia miesten kanssa seksiä toteuttavia<br />
miehiä. Haastattelut kuitenkin antavat lisävalaistusta<br />
seksitekniikoihin ja niihin liittyviin tekijöihin.<br />
Usein eri seksitekniikoita harrastetaan samanaikaisesti<br />
ja seksitilanteessa toteutetaan monia eri tekniikoita<br />
vuorotellen. Haastattelussa pyysimme vastaajia kuvailemaan<br />
tyypillinen seksitilanne. Tavallisiin vastauksiin<br />
sisältyivät ”suihinotto, runkkaaminen, suuteleminen”<br />
tai ”runkkailu, suutelu, kokovartalohyväily, peräaukon<br />
nuoleminen”. Usein myös peräaukkoyhdyntä<br />
mainittiin osana tavallista seksisessiota: ”Suutelu,<br />
hyväily, yhdyntä peräaukkoon”. Tavallisesti haastateltavat<br />
luettelivat vain joukon seksitekniikoita peräkkäin.<br />
Eräs vastaaja sanoi, että ”keskeistä on laaja ihokontakti,<br />
suuteleminen ja hyväily, ihmisen kasvojen<br />
koskettaminen ja kalun imeminen puolin ja toisin”.<br />
Useimmiten mainittuina tekniikoina esiintyivät suutelu,<br />
hyväilyt ja koskettelu sekä peniksen tyydytys käsin<br />
ja suuseksi. Enemmistöllä peräaukkoyhdyntä ei sisältynyt<br />
tavallisimpaan seksitilanteeseen. Toisaalta joillakin<br />
tässä kohdissa vastauksena oli vain maininta peräaukkoyhdynnästä<br />
eikä mukana ollut muita toimintoja.<br />
Yhteenvetona kyselyn ja haastattelujen tuloksista seksitekniikoiden<br />
osalta on seuraava taulukko.<br />
31
3 | Miesten välinen seksi<br />
Taulukko 11. Suositut (= koko elämän aikana) ja<br />
yleiset (=viimeisen 12 kk aikana, haasttelujen osalta<br />
myös viimeisen 1kk aikana) seksitekniikat kyselyn<br />
(N=750) ja haastattelujen (N=64) mukaan prosentteina.<br />
Suositut (kysely)<br />
Yleiset,12kk (kysely)<br />
Yleiset,12kk (haastattelu)<br />
1kk (haastattelu)<br />
Seksitekniikka<br />
Suutelu ja hyväilyt 92 - 100 100<br />
Suuseksi (sisääntyöntävä) 87 86 88 64<br />
Suuseksi (vastaanottava) 85 88 88 76<br />
Oman peniksen tyydyttäminen<br />
kädellä<br />
- 90 84 67<br />
Kumppanin peniksen tyydyttäminen<br />
kädellä<br />
- 93 84 63<br />
Kokovartalokontakti 80 - 80 56<br />
Sisääntyöntävä peräaukkoyhdyntä<br />
68 69 60 34<br />
Vastaanottava peräaukkoyhdyntä<br />
67 67 64 36<br />
Suutelu, peniksen ja vartalon<br />
hyväily sekä suuseksi<br />
Suutelu ja hyväilyt sekä peniksen tyydyttäminen käsin<br />
ovat suosituimpia ja yleisimpiä seksitoimintoja miesten<br />
välisessä seksissä. Suutelemisen osalta kysyimme haastateltavilta,<br />
oliko heillä ollut suudelmia tai syviä suudelmia<br />
(kieli toisen suussa) miehen kanssa ja pitivätkö<br />
haastateltavat niistä. Kaikkiin kolmeen kysymykseen<br />
haastateltavat vastasivat sataprosenttisesti kyllä. Kun<br />
kysyttiin, miksi he pitävät suutelemisesta, suosituimmat<br />
syyt olivat läheisyys, hellyys ja kiintymys. Toiseksi<br />
suosituimmaksi syyksi mainittiin seksuaalinen mielihyvä<br />
ja kiihotus, tämän jälkeen suutelun ”mukavuus” ja<br />
”miellyttävyys”. Vain yksi haastateltava mainitsi suutelun<br />
ehdoksi parisuhteen. Tosin kaikki miehet eivät<br />
suutele aina varsinkaan satunnaisessa ja usein anonyymissa<br />
seksikontaktissa.<br />
Tyypillistä miesten välisessä seksissä on paitsi se, että<br />
itse hyväilee kädellä kumppanin penistä tai päinvastoin,<br />
myös se, että jompikumpi hyväilee omaa penistään.<br />
Haastateltavista lähes kaikki olivat joskus elämänsä<br />
aikana toteuttaneet näitä tapoja. Usein penistä tyydytetään<br />
kädellä samanaikaisesti tai vuorotellen muiden<br />
tekniikoiden kanssa. Suurin osa haastateltavista oli<br />
toteuttanut näitä tekniikoita viimeisen vuoden aikana.<br />
Peniksen tyydyttämisen yleisyydestä kertoo myös se,<br />
että se oli yksi tavanomaisimpia seksitekniikoita myös<br />
viimeisen kuukauden aikana.<br />
Kaikki haastateltavat pitivät siitä, että he tyydyttivät<br />
itseään kädellä. Haasteltavista selvä enemmistö piti siitä,<br />
että toinen mies tyydytti häntä kädellä ja myös siitä,<br />
että itse tyydytti toista. Syiksi mainittiin useimmiten,<br />
että peniksen tyydyttäminen käsin ”tuntuu hyvältä”,<br />
on ”mukavaa” tai ”kivaa”. Lisäksi myös seksuaalinen<br />
mielihyvä ja kiihottuminen mainittiin syiksi. Myös siitä<br />
pidettiin, että kumppani tyydyttää omaa penistä: syiksi<br />
mainittiin, että ”toisen miehen koura tuntuu hyvältä”.<br />
Yksi haastateltava sanoi, että ”se tuntuu radikaalisti<br />
erilaiselta kuin sen tekee itse, ei voi itse kontrolloida,<br />
tulen melkein villiksi, joskus melkein tuskallista”.<br />
Syitä, miksi pitää kumppanin peniksen tyydyttämisestä,<br />
oli peniksen koko ja muoto, hellyys ja visuaaliset<br />
ilot: ”on kiva katsella munaa ja puristella sitä, jännittävää,<br />
erityisesti laukeaminen on maaginen kokemus”.<br />
Pieni vähemmistö ei pitänyt peniksen tyydyttämisestä<br />
käsin miesten keskeisessä seksissä. Toisen<br />
miehen peniksen tyydyttäminen käsin saatettiin kokea<br />
”työlääksi”, ”turhauttavaksi” ja että siitä ”puuttuu<br />
hohto”. Haastateltavista osa ei pitänyt siitä, että toinen<br />
tyydytti häntä. Syyksi mainittiin se, että muut eivät<br />
osanneet tehdä sitä kunnolla tai niin hyvin kuin itse.<br />
Haastatteluissa tulee esiin ero suutelun ja peniksen<br />
tyydyttämisen välillä: suutelu liittyy enemmän hellyyteen<br />
ja läheisyyteen, peniksen tyydyttäminen käsin mekaanisempaan<br />
seksuaaliseen kiihottamiseen.<br />
Kokovartalokontakti toisen miehen kanssa ei ollut<br />
aivan niin yleistä kuin suuteleminen tai peniksen tyydyttäminen<br />
käsin, mutta kuului suosituimpien seksitekniikoiden<br />
joukkoon. Joskus elämänsä aikana omaa<br />
vartaloaan miestä vasten oli hangannut ilman siemensyöksyä<br />
lähes kaikki. Selkeä enemmistö oli toteuttanut<br />
sitä viimeisen vuoden aikana, ja viimeisen kuukauden<br />
aikanakin yli puolet haastateltavista. Tässä toiminnossa<br />
siemensyöksyä ei tapahtunut kovin usein. Joskus<br />
elämänsä aikana siemensyöksyn oli saanut siinä kuitenkin<br />
yli puolet haastateltavista. Peniksen hankaaminen<br />
reisien väliin ei ollut aivan yhtä yleistä kuin kokovartalokontakti.<br />
Enemmistö haastateltavista oli toteuttanut<br />
sitä joskus elämänsä aikana. Siemensyöksyn<br />
oli tässä yhteydessä saanut haastateltavista joskus elämänsä<br />
aikana hieman alle puolet. Tämä tekniikka oli<br />
kuitenkin harvinainen, jos tarkastelee sen toteuttamista<br />
viimeisen vuoden tai viimeisen kuukauden aikana.<br />
Haastateltavista lähes puolet oli käyttänyt joskus kokovartalokontaktihankaamista<br />
tai peniksen hankaamista<br />
reisien väliin peräaukkoyhdynnän asemasta.<br />
Suuseksi kuului myös suosittujen seksitoimintojen<br />
joukkoon. Haastateltavista melkein kaikki olivat joskus<br />
elämänsä aikana imeneet miehen penistä ja kumppani<br />
32
3 | Miesten välinen seksi<br />
oli imenyt heidän penistään. Viimeisen 12 kuukauden<br />
aikana suurin osa oli toteuttanut suuseksiä molemmin<br />
päin, sekä sisääntyöntävässä että vastaanottavassa roolissa.<br />
Viimeisen kuukauden aikana suuseksiä oli toteuttanut<br />
reilusti yli puolet. Vastaanottava suuseksi oli kuitenkin<br />
viimeisen kuukauden aikana yleisempää kuin sisääntyöntävä.<br />
Kyselyn ja haastattelun mukaan näyttäisi<br />
siis siltä, että peniksen imeminen on yleisempää kuin<br />
sen työntäminen toisen suuhun, vaikka sisääntyöntävää<br />
suuseksiä pidettiin suositumpana.<br />
Lähes kaikki haastatellut pitivät suuseksistä.<br />
Useimmiten suuseksistä pitämisen syyksi mainittiin:<br />
”tuntuu hyvältä” tai ”mukavaa”. Lähes yhtä usein imeminen<br />
liitettiin kiihottuneisuuteen. Myös rakkaus, hellyys<br />
ja suhde vakiokumppaniin toistuivat perusteluina.<br />
Lisäksi mainittiin monia yksittäisiä syitä, kuten ”solidaarisuus<br />
kumppania kohtaan”, ”visuaalisuus”, ”rentoutus”,<br />
”fantasioiden toteuttaminen”, ”peräaukkoyhdynnän<br />
korvike” ja ”se, että saa suuhunsa kullia ja<br />
spermaa”. ”Epähygienian tuntu” oli syy siihen, miksi<br />
joku ei pitänyt suuseksistä.<br />
Kysyimme myös, ”mitkä tekijät vaikuttavat siihen<br />
miksi, milloin ja kenen kanssa toteutat suuseksiä”<br />
Monet rajoittivat suuseksin toteuttamisen parisuhteeseen.<br />
Toinen yleinen perustelu oli suuseksin mieltäminen<br />
lähes automaattisesti tavalliseen seksitilanteeseen<br />
kuuluvaksi. Eräs haastateltava sanoi ”Suuseksiä<br />
aina seksin yhteydessä, seksiä vain rakkaan kanssa”.<br />
Suuseksiä toteutettiin usein myös siksi, että kumppani<br />
halusi. Myös peniksen koko- ja mallivaatimuksia esiintyi<br />
vastauksissa usein, esimerkiksi ”kalun koko ratkaisee<br />
eli pientä ei tee mieli, Mr. Molo Dick taas voi viedä<br />
vaikka tunnin”. Epäsiisti kumppani oli yleisin mainittu<br />
syy siihen, miksi suuseksiä ei haluttu toteuttaa.<br />
Peräaukkoyhdyntä<br />
Miehen peräaukkoon oli yhtynyt joskus elämänsä aikana<br />
suurin osa haastateltavista, viimeisen vuoden aikana<br />
yli puolet ja viimeisen kuukauden aikana kolmasosa.<br />
Haastateltavien peräaukkoon oli toinen mies yhtynyt<br />
hieman harvemmin, kun verrataan kokemuksia<br />
koko elämän ajalta. Sen sijaan viimeisen vuoden ja viimeisen<br />
kuukauden aikana vastaanottavana osapuolena<br />
oli peräaukkoyhdynnässä ollut haastateltavista hieman<br />
useampi.<br />
Selvä enemmistö ilmoitti pitävänsä peräaukkoyhdynnästä.<br />
Sisääntyöntävästä roolista pitäviä oli<br />
enemmän kuin vastaanottavasta roolista pitäviä.<br />
Peräaukkoyhdyntä eroaa suuseksistä ja peniksen hyväilystä<br />
käsin siinä, että neljäsosa ei pitänyt peräaukkoyhdynnästä,<br />
kun taas suuseksistä ja peniksen hyväilystä<br />
käsin pitivät lähes kaikki. Useimmiten syiksi peräaukkoyhdynnästä<br />
(vastaanottavassa roolissa) pitämiseen<br />
mainittiin sen tuntuminen hyvältä ja nautinnollisuus.<br />
Muiksi syiksi mainittiin läheisyys ja luottamus,<br />
seksuaalinen kiihottuminen, toisen hallinta ja tilannetekijät<br />
sekä kivun ja nautinnon kosketuspinta: ”aluksi<br />
tekee hirveän kipeätä, lopuksi tuntuu mukavalta”.<br />
Toisille tärkeää oli suuri penis, toisille sopivan pieni.<br />
Yleisimmät syyt siihen, miksi haastateltava ei pitänyt<br />
vastaanottavasta peräaukkoyhdynnästä oli kipu, tottumattomuus<br />
tai vähäinen kokemus. Yksi vastaaja koki<br />
sen eriarvoistavaksi. Peräaukkoyhdynnän syiksi mainittiin<br />
useimmiten läheisyys ja yhteys toiseen: ”toiseen<br />
tunkeutuminen”, ”sisälle pääseminen” ja ”luottamus”.<br />
Usein mainittu syy oli myös ”hyvä” tunne sekä se, että<br />
tuottaa nautintoa sekä itselle että toiselle. Osa mainitsi<br />
syyksi fyysisen mielihyvän ja toisen alistamisen. Joskus<br />
se, ”ettei seiso” mainittiin syiksi sille, miksei toisen peräaukkoon<br />
yhtymisestä pidetty. Muiksi syiksi mainittiin,<br />
ettei se kiihottanut, siitä ei ollut kokemusta, itseä<br />
ei pidetty siinä hyvänä tai tyydytys haluttiin muilla tavoin.<br />
Kun kysyttiin laajemmin tekijöitä, jotka vaikuttavat<br />
peräaukkoyhdynnän toteuttamiseen, korostuivat parisuhteeseen,<br />
rakkauteen ja luottamukseen liittyvät tekijät<br />
entisestään. Ne mainittiin useimmiten peräaukkoyhdynnän<br />
syiksi. Esimerkiksi näin: ”vain yksi syy: parisuhde.<br />
Se on ehdoton. Se kuuluu vain parisuhteeseen:<br />
turvallisuusriski ja kaikkein intiimeintä, joka vaatii<br />
rakkautta”. Tai näin: ”parisuhteessa vain, täytyy tuntea,<br />
sitoutunut täytyy olla”. Muita merkittäviä syitä oli<br />
kumppanin toiveiden täyttäminen, nautinto, kalun koko<br />
sekä paikkaan ja tilaan liittyvät tekijät: ”nautin siitä<br />
jumalattomasti, peniksen koko vaikuttaa, liittyy (suurempi)<br />
kiintymys”; ”jos on hyvä/luotettava tyyppi,<br />
riippuu otteista ja tyylistä sekä tilanteesta ja paikasta”.<br />
Epähygieeniseksi koetun kumppanin kanssa peräaukkoyhdyntää<br />
ei haluttu harrastaa.<br />
Muut seksitekniikat<br />
Tutkimuskyselyn perusteella voi jo sanoa, että miesten<br />
välisessä seksissä tyypillisiä seksitekniikoita ovat edellä<br />
käsiteltyjen lisäksi peräaukon hyväily sormella ja kielellä.<br />
Näitä oli toteuttanut vastaajista selvä enemmistö<br />
viimeisen vuoden aikana. Harvinaisempia sen sijaan<br />
olivat sadomasokismi ja valtaleikit, käden työntäminen<br />
peräaukkoon eli nyrkkinainti ja seksileikit, joissa<br />
oli käytetty virtsaa tai ulostetta. Näitä seksitekniikoita<br />
toteuttavat myös heteroseksuaalit, mutta tekniikoita ei<br />
ole juurikaan tarkasteltu suomalaisissa heteroseksuaalisia<br />
koskevissa tutkimuksissa. Tarkastelemme seuraavaksi<br />
näitä tekniikoita ja niihin liittyviä tekijöitä sekä<br />
muita tekniikoita, joista emme ole vielä aiemmin puhuneet.<br />
Peräaukon hyväilyä sormella tai sormen/sormien<br />
työntämistä peräaukkoon oli haastateltavista kokenut<br />
suuri enemmistö viimeisen vuoden aikana. Koko elämänsä<br />
aikana lähes kaikki olivat kokeilleet tekniikkaa.<br />
Viimeisen kuukauden aikana tätä tekniikkaa oli toteut-<br />
33
3 | Miesten välinen seksi<br />
tanut yli puolet haastateltavista. Suurin osa haastateltavista<br />
oli toteuttanut sormeilua alle kymmenen kertaa<br />
viimeisen vuoden aikana, siis verraten harvoin.<br />
Useimmat haastateltavat pitivät sormeilusta. Puolet<br />
haastateltavista vastasi käyttäneensä sormeilua peräaukkoyhdynnän<br />
korvikkeena. Suosituimpia syitä sormeilusta<br />
pitämiseen olivat nautinnollisuus, herkkyys,<br />
mielihyvä ja se, että se koettiin luottamukselliseksi ja<br />
läheisyyttä lisääväksi. Osa mainitsi, että se toimi esileikkinä<br />
peräaukkoyhdynnälle ja yksi mainitsi, että ”se<br />
laukaisee toista panon jälkeen”. Joku mainitsi, että sormilla<br />
pystyy hyvin koordinoimaan liikkeitä ja yksi kokee<br />
olevansa ”toisen armoilla”, kun häntä sormeillaan.<br />
Joku piti sormeilua miellyttävämpänä, turvallisempana<br />
tai helpompana toimittaa kuin peräaukkoyhdyntä tai<br />
peräaukon nuoleminen. Osa vastaajista ei pitänyt tekniikasta<br />
tai piti siitä vain toisin päin niin, että vain itse<br />
sormeilee tai että vain kumppani sormeilee.<br />
Peräaukon nuoleminen eli rimmailu (engl. rimming)<br />
ei ollut aivan niin tyypillistä kuin sormeilu. Sitä<br />
oli kuitenkin toteuttanut haastateltavista yli puolet viimeisen<br />
vuoden aikana. Suurin osa oli toteuttanut rimmailua<br />
jomminkummin päin joskus elämänsä aikana.<br />
Viimeisen kuukauden aikana peräaukkoa oli nuollut<br />
kolmasosa ja kolmasosan peräaukkoa oli nuoltu.<br />
Suurin osa peräaukkoa nuolleista ja niistä, joiden peräaukkoa<br />
oli nuoltu, oli toteuttanut sitä melko harvoin.<br />
Haastateltavista enemmistö piti rimmailusta. Syiksi pitämiseen<br />
mainittiin nautinto, mielihyvä ja kiihotus sekä<br />
se, että peräaukkoa pidettiin herkkänä alueena. Usein<br />
peräaukon nuoleminen koettiin intiimiksi ja luottamusta<br />
korostettiin. Joillekin tekniikka liittyi lähinnä parisuhteeseen<br />
ja osa teki sitä myös miellyttääkseen toista.<br />
Nyrkkinainti eli käden työntäminen toisen peräaukkoon<br />
oli harvinaista. Joskus elämänsä aikana sitä oli<br />
kokeillut lähes viidesosa haastateltavista. Viimeisen<br />
kuukauden aikana sitä oli tehnyt haastateltavista vain<br />
yksi sisääntyöntävänä osapuolena ja kaksi vastaanottavana<br />
osapuolena. Lukumääräisesti viimeisen vuoden<br />
aikana sitä oli tavallisesti tehty kerran tai kaksi kertaa.<br />
Tosin kahdelle haastateltavalle tämä tekniikka oli erittäin<br />
yleinen. Muilla tekniikka tuntui olevan lähinnä kokeiluluonteista<br />
tai sitten siitä pitävää kumppania ei ollut<br />
löytynyt. Haastateltavista suurin osa ei pitänyt nyrkkinainnista<br />
ja vain kahdeksan kertoi pitävänsä siitä.<br />
Sadomasokismia tai valtaleikkejä hallitsevassa roolissa<br />
oli toteuttanut haastateltavista viimeisen vuoden<br />
aikana joka kymmenes ja alistuvassa roolissa viidesosa.<br />
Joskus elämässään näitä oli kokeillut hieman useammat.<br />
Viimeisen kuukauden aikana näitä oli toteuttanut<br />
muutama. Haastateltavista ruumiillista kuritusta (lähinnä<br />
hakkaamista kädellä, vyöllä tai ruoskalla) oli viimeisen<br />
vuoden aikana antanut kumppanilleen noin joka<br />
kymmenes ja vastaanottanut kumppaniltaan viidesosa.<br />
Viiltelemistä (esimerkiksi veitsellä tai partakoneenterällä)<br />
ei ollut kukaan tehnyt viimeisen vuoden aikana,<br />
mutta neljä ilmoitti joskus kokeilleensa sitä elämänsä<br />
aikana. Tupakalla tai muuten (kynttilän steariinilla)<br />
ihon polttamista oli kokeillut muutama: viisi oli polttanut<br />
toisen ihoa ja seitsemän ihoa oli poltettu. Yksi<br />
oli saanut steariinia iholleen viimeisen vuoden aikana.<br />
Polttelua ja viiltelyä harrastaneet olivat lähes samoja.<br />
Sidonta oli suositumpaa: viimeisen vuoden aikana joka<br />
kymmenes oli sitonut seksikumppaninsa ja joka viidesosa<br />
oli sidottu. Joskus elämänsä aikana näitä oli kokeillut<br />
vielä useampi. Viimeisen kuukauden aikana kaksi<br />
vastaajaa oli sidottu. Sidonta oli tekniikka, jota jotkut<br />
olivat kokeilleet, vaikka eivät muuten valtaleikkejä harrastaneetkaan<br />
(ks. Santtila ym. 2002).<br />
Enemmistö ei pitänyt näistä tekniikoista.<br />
Ruumiillisesta kurituksesta enemmistö ei pitänyt.<br />
Viiltelystä tai polttelusta ei pitänyt juuri kukaan. Noin<br />
puolet haastateltavista ei pitänyt sitomisesta eikä sadomasokismista.<br />
Monet haastateltavat eivät vastanneet<br />
näihin kohtiin, mikä johtui ehkä siitä, ettei heillä ollut<br />
kokemuksia toiminnoista. Ruumiillisessa kurituksessa<br />
mielenkiintoista oli haastateltavien mukaan alistumisen<br />
tai alistamisen tunne ja kivusta johtuva mielihyvä.<br />
Eräs vastaaja kommentoi näin: ”Pieni kipu tuntuu<br />
kiihottavalta (pienet kivut suurentuneet, vaatimustaso<br />
kasvaa tai kokeilunhalu), avokämmenellä lyömistä,<br />
muttei kasvoihin, poliisin rooli miellyttää, mutta molemmat<br />
ovat tasavertaisia, välillä toisella on määräävä<br />
rooli, välillä toisella”. Toinen sanoi, että ”alistuminen<br />
viehättää psykologisesti, rajoittui vain yhteen tyyppiin,<br />
piiskaa pyllylle”. Muutama toi esiin kumppanin tai parisuhteen<br />
laadun vaikuttavana tekijänä ruumiillisen kurituksen<br />
harrastamiseen.<br />
Valtaleikit, joihin sadomasokismin (SM), sidonnan<br />
ja ruumiillisen kurituksen voi laskea, ovat nimensä mukaisesti<br />
siis tietoiseen vallanjakoon ja roolipeleihin liittyviä<br />
leikkejä. Melko moniin kommenteihin niistä pitämisestä<br />
liittyi ajatus hauskanpidosta ja huumoristakin.<br />
Moni myös sanoi, että leikit ovat olleet melko kevyitä:<br />
rankka ruoskan heiluttelu ei siis ole ensisijaista näille<br />
haastateltaville. Usein keskeisempää kuin varsinaiset<br />
seksitekniikat ovat toisen käskeminen ja alistaminen<br />
”pehmeämmillä” välineillä, kuten sanoilla, asennoilla<br />
ja eleillä. Luottamuksen merkitys korostui ehkä juuri<br />
valtaleikeissä, kun valta annetaan väliaikaisesti toiselle.<br />
Tästä johtuen sopivan kumppanin löytyminen on tärkeää<br />
(ks. myös Sandnabba ym. 2002a).<br />
Seksileikit, joissa mukana on virtsaa tai ulostetta,<br />
ovat SM-seksiä harvinaisempia. Ulosteleikit olivat<br />
erittäin harvinaisia ja haastateltavista vain yksi oli sellaisia<br />
leikkinyt viimeisen vuoden aikana. Seksiä, jossa<br />
oli mukana virtsaa, oli kokeillut joskus elämänsä aikana<br />
osa haastateltavista. Viimeisen vuoden aikana<br />
leikkejä oli harrastanut kolme. Viimeisen vuoden aikana<br />
niitä harrastaneista miehistä kaikki olivat toteuttaneet<br />
tekniikkaa harvoin (1-3 kertaa vuoden aikana).<br />
34
3 | Miesten välinen seksi<br />
Haastateltavista neljäsosa ilmoitti pitävänsä virtsaleikeistä.<br />
Ulosteleikeistä ei pitänyt juuri kukaan. Monista<br />
virtsa- ja varsinkin ulosteleikit olivat vastenmielisiä.<br />
Joku mainitsi myös niihin liittyvät terveydelliset riskit.<br />
Niistä pitävät mainitsivat syiksi muun muassa kokeilunhalun,<br />
jännittävyyden ja alistusfantasiat.<br />
Kyselyssä ja haastatteluissa pyrittiin keskittymään lähinnä<br />
yleisimpiin ja terveydentilan kannalta merkityksellisimpiin<br />
seksitekniikoihin. Haastatteluissa tosin tiedustelimme,<br />
halusivatko vastaajat kertoa muista mahdollisista<br />
tekniikoista. Tällaisia olivat esimerkiksi vartalon<br />
eri osien nuoleminen ja erityisesti kivesten nuoleminen<br />
tai imeminen sekä nännien nuoleminen, vetäminen<br />
ja puristaminen. Myös hieronta ja erilaisten<br />
apuvälineiden ja aineiden käyttö (esimerkiksi öljy, vesi)<br />
mainittiin.<br />
Eroja seksikäyttäytymisessä ryhmittäin<br />
Kumppanien lukumäärien ja seksitekniikoiden yleisyydessä<br />
oli jonkin verran vaihtelua iän, itsemäärittelyn,<br />
asuinpaikan ja koulutustason mukaan sekä sen perusteella,<br />
oliko parisuhteessa vai ei.<br />
Parisuhteessa miehen kanssa olevat suosivat prosentuaalisesti<br />
hieman enemmän kaikkia seksitekniikoita<br />
kuin ne, joilla oli vain satunnaisia miespuolisia seksikumppaneita.<br />
Parisuhde mahdollisti monenlaisen<br />
seksin toteuttamisen. Isoimmat erot olivat peniksen<br />
imemisen ja peräaukkoyhdynnän osalta. Vakituisessa<br />
suhteessa olevien penistä imettiin useammin (90,8 %)<br />
kuin satunnaisia kumppaneita omaavien vastaajien penistä<br />
(80,7 %) ja heillä (70, 6 %) oli myös useammin<br />
peräaukkoyhdyntää sisääntyöntävänä osapuolena kuin<br />
satunnaisia suhteita omaavilla (63,3 %).<br />
Erot parisuhteessa olevien vastaajien ja satunnaisia<br />
suhteita omaavien välillä näkyvät selkeämmin viimeisen<br />
vuoden seksikäyttäytymistä koskevissa luvuissa.<br />
Vakisuhteessa olevista useammat olivat toteuttaneet<br />
peräaukkoyhdyntää (sisääntyöntäen 74,1 % ja vastaanottaen<br />
72,8 %) kuin satunnaisia suhteita omaavista (sisääntyöntäen<br />
61,1 % ja vastaanottaen 58,4 %). He olivat<br />
imeneet myös useammin miehen penistä siemensyöksyyn<br />
saakka (59,3 %) kuin satunnaisia suhteita<br />
omaavat (41,1 %). Sama toistui myös peräaukon nuolemisen<br />
eli rimmailun osalta: peräaukkoa oli nuollut<br />
vakituisessa suhteessa olevista miehistä 57,1 prosenttia<br />
ja heistä 60,6 prosenttia vastasi, että heidän peräaukkoaan<br />
oli nuoltu, kun luvut satunnaisia suhteita omavilla<br />
olivat pienemmät (39,2 % ja 47,1 %).<br />
Parisuhde ei vaikuttanut sadomasokismin ja valtaleikkien<br />
toteuttamisen yleisyyteen, kun verrataan vakituisessa<br />
suhteessa olevia satunnaisia suhteita omaaviin.<br />
Mutta vakituisen suhteen omaavien sisällä oli eroja:<br />
vain vakituisessa suhteessa seksiä toteuttavista 8,3 prosenttia<br />
harrasti valtaleikkejä, mutta vakituisen suhteen<br />
omaavista vastaajista, joilla oli myös satunnaisia suhteita,<br />
19,3 prosenttia harrasti niitä. Virtsaleikeissä on samanlainen<br />
trendi: vain yhden kumppanin omaavat vakituisessa<br />
suhteessa olevat toteuttavat niitä harvemmin<br />
(4,1 %) kuin vakituisessa suhteessa olevat satunnaisia<br />
kumppaneita omaavat (11,5 %) tai pelkästään satunnaisia<br />
kumppaneita omaavat (10,9 %). Monogaaminen<br />
parisuhde siis toisaalta mahdollistaa moninaisen seksin,<br />
mutta toisaalta se rajaa erikoisempien seksitekniikoiden<br />
toteuttamista, mikäli oma kumppani ei suostu<br />
tai halua osallistua niiden toteuttamiseen.<br />
Eri ikäryhmien kesken seksitekniikoiden toteuttamisessa<br />
ei ollut suuria eroja koko elämän ajan kokemuksia<br />
arvioitaessa. Vastaanottavana osapuolena peräaukkoyhdynnässä<br />
olivat tosin ikäryhmistä yleisimmin 20-<br />
29-vuotiaat ja yli 59 -vuotiaat vastaajat suhteessa muihin<br />
ryhmiin. Erot ikäryhmien välillä näyttäytyivät joidenkin<br />
tekniikoiden ja kumppanien määrän osalta, kun<br />
arvioitiin viimeisen 12 kuukauden ajanjaksoa. Seksin<br />
suurkuluttajat (yli 50 kumppania vuodessa) sijoittuivat<br />
ensi sijassa ikäryhmien 30-39-vuotiaat ja 40-49-vuotiaat<br />
joukkoon. Vähiten seksiä oli alle 20-vuotiailla ja<br />
yli 59-vuotiailla vastaajilla. Eniten yli 10 kumppania<br />
omaavia oli 50-59-vuotiaiden joukossa (29, 7 % heistä),<br />
sen jälkeen järjestyksessä esiintyvät 30-39-vuotiaat<br />
(28,5 %), 40-49 –vuotiaat (26,2 %), 20-29-vuotiaat<br />
(22,1 %), alle 20-vuotiaat (17 %) ja yli 59-vuotiaat (5,2<br />
%). Nuorimpien seksikumppanien määrän pienuutta<br />
selittää kokemusten vähäisyys ja vanhimpien vastaajien<br />
seksikumppanien määrän pienuutta kenties vakituinen<br />
kiinteä parisuhde ja iän tuoma kiinnostuksen väheneminen.<br />
Luvussa 5 olemme esitelleet tarkemmin eri sukupolviin<br />
kuuluvien miesten yleisimpiä seksitekniikoita<br />
(ks. taulukko 16). Nuorimpaan sukupolveen kuuluvat<br />
suosivat muiden sukupolvien miehiä useammin suutelua,<br />
kokovartalokontaktia, suuseksiä sekä sisääntyöntäen<br />
että vastaanottaen ja myös heidän peräaukkoonsa<br />
yhdytään muita useammin. Keskisukupolven miehet<br />
suosivat muita useammin yhdyntää toisen miehen peräaukkoon<br />
ja keskinäistä peniksen tyydyttämistä käsin<br />
(runkkaus). Kaikkiin sukupolviin kuuluvien mielestä<br />
suutelu oli suosituinta. Vanhimman sukupolven miehet<br />
suosivat muita harvemmin erityisesti peräaukkoyhdyntää<br />
ja kokovartalokontaktia. Sen sijaan keskinäinen<br />
runkkaus oli suhteessa muihin sukupolviin suositumpaa<br />
heidän joukossaan. Nuorimmille keskinäinen<br />
runkkaus taas oli muita sukupolvia selvästi harvemmin<br />
suosittua. Peräaukkoyhdyntää harrastivat vanhimman<br />
sukupolven miehet muita harvemmin ja heissä on<br />
myös iso osa niistä miehistä, jotka eivät lainkaan toteuta<br />
sitä tekniikkaa.<br />
Seksitekniikoissa erot näkyvät myös peräaukon nuolemisessa.<br />
Alle 20-vuotiaista vastaajista harvemmat<br />
nuolevat toisen miehen peräaukkoa (34,2 %) verrattuna<br />
muihin ikäryhmiin. 20-49 –vuotiaiden ikäryhmistä<br />
yli puolet on toteuttanut tekniikkaa, kun taas van-<br />
35
3 | Miesten välinen seksi<br />
hemmista eli yli 50-vuotiaista noin kolmannes on toteuttanut<br />
sitä. Sen sijaan vastaajista nuorimpien peräaukkoa<br />
oli nuoltu useammin kuin he itse tekivät sitä<br />
muille (40 %). Peräaukon nuoleminen väheni ikäryhmittäin<br />
niin, että 20-29-vuotiailla oli tyypillisintä kokemus<br />
siitä, että heidän peräaukkoaan nuoltiin (62,8 %),<br />
kun 30-39-vuotiailla se oli vähäisempi määrältään (60,1<br />
%) ja iäkkäämmillä se oli vielä harvinaisempaa (40-49<br />
–vuotiailla 52, 5 %, 50-59 –vuotiailla 28,3 % ja yli 59-<br />
vuotiaiden 33,3%). Peräaukon nuoleminen ehkä opitaan<br />
myöhemmällä iällä ja toisaalta sitä tehdään tyypillisemmin<br />
mieluummin nuorille kuin vanhoille miehille.<br />
Myös sadomasokismin toteuttamisessa oli ikäryhmittäistä<br />
vaihtelua: suosituinta se oli 30-39-vuotiaiden<br />
(17,1 %) ja 20-29-vuotiaiden (15,5 %) keskuudessa sekä<br />
40-49-vuotiaiden (14,1 %) joukossa. Vähiten sitä<br />
toteutettiin 50-59-vuotiaiden (9,4 %), alle 20-vuotiaiden<br />
(8,5 %) ja yli 59-vuotiaiden (4,7 %) ryhmissä.<br />
Miehet, joilla seksikokemukset suuntautuvat enemmän<br />
naisiin tai yhtä paljon naisiin kuin miehiin, toteuttavat<br />
harvemmin peräaukkoyhdyntää miehen kanssa<br />
kuin muut vastaajat. Heillä oli myös harvimmin viimeisen<br />
vuoden aikana 2-10 peräaukkoyhdyntäkumppania<br />
(37, 2 %) ja muihin ryhmiin verrattuna heiltä puuttuivat<br />
useammin peräaukkoyhdyntäkokemukset kokonaan<br />
(29,4 %). Vain miehiin seksikokemukset suuntaavilla<br />
miehillä useammilla oli 2-10 kumppania viimeisen<br />
vuoden aikana (44, 6 %) ja selvästi harvemmilla<br />
oli kokemattomuutta peräaukkoyhdynnöistä (17,1 %).<br />
Pääosin miehiin muttei ainoastaan seksikokemuksensa<br />
suuntaavien vastaajien luvut olivat 49,7 prosenttia ja<br />
15,3 prosenttia (ei peräaukkoyhdyntäkokemuksia viimeisen<br />
vuoden aikana). Toisaalta myös naisseksikokemuksiin<br />
suuntautuneiden joukossa oli 5,8 prosenttia<br />
sellaisia, joilla oli vuodessa yli 10 miespuolista peräaukkoyhdyntäkumppania.<br />
Naisiin seksikokemuksensa suuntaavissa oli muita<br />
ryhmiä vähemmän niitä, jotka suosivat peräaukkoyhdyntää<br />
(sisääntyöntävänä 60 % ja vastaanottavana<br />
56,3 %), suuseksiä (vastaanottavaa 78,1 %) ja suutelua<br />
ja hyväilyjä (70,9 %). Kaikki nämä tekniikat olivat<br />
suositumpia pelkästään miehiin seksikokemuksensa<br />
suuntaavien (peräaukkoyhdyntä sisääntyöntäen 65,5<br />
%, peräaukkoyhdyntä vastaanottaen 68,7 %, suuseksi<br />
vastaanottaen 85,5 % ja suutelu 93 %) ja pääasiassa<br />
miehiin seksikokemuksensa suuntaavien (peräaukkoyhdyntä<br />
sisääntyöntäen 76,3 %, peräaukkoyhdyntä<br />
vastaanottaen 65,3 %, suuseksi vastaanottaen 86,4 %<br />
ja suutelu 92, 9 %) joukoissa. Jonkun verran naisista<br />
kiinnostuneet, mutta pääosin miehiin seksikokemuksensa<br />
suuntaavat, pitivät selvästi vain miehistä kiinnostuneita<br />
useammin sisääntyöntävästä peräaukkoyhdynnästä.<br />
Viimeisen vuoden aikana naissuuntautuneet<br />
olivat kokeneet muita harvemmin peräaukkoyhdyntää<br />
miehen kanssa (sisääntyöntäen 52, 7 % ja vastaanottaen<br />
47,2 %). Vain miehiin suuntautuneilla määrät olivat<br />
isommat (sisääntyöntäen 67,1 % ja vastaanottaen 68,7<br />
%) samoin kuin pääasiassa miehiin suuntautuneille (sisääntyöntäen<br />
77,8 % ja vastaanottaen 69,8 %).<br />
Seksin suurkuluttajat (yli 50 seksikumppania vuodessa)<br />
löytyivät todennäköisemmin kaupungeista kuin<br />
maaseudulta. Kaupunkilaisista heitä oli 3,9 prosenttia<br />
ja maaseudulla asuvista ei yksikään. 11-50 kumppania<br />
vuoden aikana omaavia kaupunkilaisia oli 23,6 prosenttia<br />
ja 13,4 prosenttia maaseudulla asuvista kuului<br />
tähän ryhmään. Maaseudulla asuvissa oli puolestaan<br />
suhteellisesti hieman enemmän niitä, joilla oli 2-10<br />
kumppania vuoden aikana. Maaseudulla asuvista harvemmilla<br />
kuin kaupunkilaisista oli kokemuksia peräaukkoyhdynnästä<br />
viimeisen vuoden aikana. Heillähän<br />
oli muutenkin vähemmän seksikumppaneita. Kun peräaukkoyhdyntäkumppaneita<br />
oli yli kymmenen kaupunkilaisista<br />
8,5 prosentilla, niin maaseudulla asuvista<br />
vain 3, 7 prosentilla. 2-10 peräaukkoyhdyntäkumppania<br />
oli kaupunkilaisista 47,1 prosentilla ja maaseudulla<br />
asuvista 41,2 prosentilla.<br />
Kaupunkilaiset suosivat maaseudulla asuvia useammin<br />
suutelemista ja hyväilyä (kaupunki 92, 7 % vs.<br />
maaseutu 87, 9 %), kokovartalokontaktia (kaupunki<br />
82, 5 % vs. maaseutu 69, 8 %) ja miehen peniksen<br />
imemistä (kaupunki 86,3 % vs. maaseutu 83,1 %).<br />
Maaseutulaiset puolestaan pitivät kaupunkilaisia yleisemmin<br />
siitä, että heidän penistään imetään (kaupunki<br />
88 % vs. maaseutu 89 %), ja keskinäisestä peniksen<br />
tyydyttämisestä käsin (kaupunki 85 % vs. maaseutu<br />
89 %). Kaupunkilaiset halusivat maaseudulla asuvia<br />
useammin (kaupunki 69,1 % vs. maaseutu 59 %), että<br />
mies yhtyy heidän peräaukkoonsa, kun taas maaseutulaiset<br />
halusivat kaupunkilaisia useammin yhtyä miehen<br />
peräaukkoon (kaupunki 69 % vs. maaseutu 72,2 %).<br />
Ehkä maaseudun miehet liittivät peräaukkoyhdynnän<br />
vastaanottavaan rooliin feminiinisyyden ja sisääntyöntävään<br />
rooliin maskuliinisuuden kaupunkilaisia useammin<br />
ja kenties tällöin he kokivat maskuliinisuuden<br />
kokemisen tämän ratkaisun kautta itselleen tavoiteltavammaksi<br />
kuin kaupunkilaiset.<br />
Viimeisen vuoden aikana maaseudulla asuvat miehet<br />
olivat toteuttaneet vähemmän vastaanottavaa peräaukkoyhdyntää<br />
(63,8 %) kuin kaupunkilaiset (69,<br />
6 %) ja hieman vähemmän sisääntyöntävää peräaukkoyhdyntää<br />
(69,9 %) kuin kaupunkilaiset (70,2 %).<br />
Vastaanottavaa suuseksiä siemensyöksyyn saakka olivat<br />
kaupunkilaiset toteuttaneet useammin (52,3 %) kuin<br />
maaseudulla asuvat (45, 2%) ja kaupunkilaisten penistä<br />
oli myös useammin imetty siemensyöksyyn asti (58<br />
%) kuin maaseudulla asuvien (47 %). Sadomasokismi<br />
ja valtaleikit ovat selvästi suositumpia kaupunkilaisten<br />
(17,8 %) kuin maaseudulla asuvien (7,2 %) keskuudessa.<br />
Sen sijaan maaseudulla asuvat olivat kokeneet useammin<br />
seksileikkejä, joissa oli mukana virtsaa (13,2 %)<br />
tai ulostetta (3,6 %). Kaupunkilaisilla nämä luvut olivat<br />
pienemmät (virtsaleikit 9,9 % ja ulosteleikit 0,5 %).<br />
36
3 | Miesten välinen seksi<br />
Akateemisilla, keskiasteen tutkinnon suorittaineilla<br />
ja peruskoulutetuilla ei ollut suuriakaan eroja kumppanien<br />
määrän suhteen. Keskiasteen tutkinnon omaavista<br />
25,3 prosentilla oli ollut yli kymmenen seksikumppania<br />
vuoden aikana, akateemista 24,5 prosentilla ja<br />
peruskoulutetuista pienemmällä osalla eli 20,7 prosentilla.<br />
Peruskoulutetuista hieman useammilla (57,7 %)<br />
kuin muilla ryhmillä oli kumppaneita 2-10 vuodessa<br />
(akateemista 55, 3 % ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista<br />
55,2 %). Peruskoulutetuilla, keskiasteen tutkinnon<br />
suorittaneilla ja akateemisilla ei ole juurikaan<br />
eroja peräaukkoyhdyntäkumppanien määrissä. 2-10<br />
peräaukkoyhdyntäkumppania oli peruskoulutetuista<br />
hieman harvemmilla ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista<br />
hieman useammilla. Akateemisista oli vähiten<br />
(5,4 %) niitä, joilla oli yli 10 peräaukkoyhdyntäkumppania,<br />
verrattuna peruskoulutettuihin (7,7 %) ja keskiasteen<br />
tutkinnon suorittaneisiin (9,1 %).<br />
Peruskoulutetut suosivat hieman vähemmän kuin<br />
akateemiset ja keskiasteen tutkinnon suorittaneet kaikkia<br />
muita tekniikoita paitsi miehen peniksen imemistä,<br />
jota heistä suosi 84,5 % (akateemisista 82,5 % ja keskiasteen<br />
tutkinnon suorittaneista 87,1 %). Akateemiset<br />
suosivat muita ryhmiä useammin suutelua ja hyväilyjä<br />
(93, 9 %), kokovartalokontaktia (85,3 %) ja peniksen<br />
tyydyttämistä käsin (87,5 %) sekä peräaukkoyhdyntää<br />
sisääntyöntävänä osapuolena (70,3 %). Keskiasteen<br />
tutkinnon suorittaneilla suositummuus näiden teknikoiden<br />
osalta oli vain hieman pienempi (suutelu 93<br />
%, kokovartalokontakti 82,3 %, runkkaus 82 % ja sis.<br />
työnt.peräaukkoyhdyntä 70,1 %). Sen sijaan peruskoulutetuilla<br />
luvut olivat selvästi pienemmät (suutelu 82,<br />
3 %, kokovartalokontakti 65,4 %, runkkaus 77,9 % ja<br />
sis.työnt.peräaukkoyhdyntä 57,3 %). Keskiasteen tutkinnon<br />
suorittaneet suosivat hieman (69,8 %) useammin<br />
vastaanottavaa roolia peräaukkoyhdynnässä kuin<br />
akateemiset (65,3 %) ja peruskoulutetut (63,2 %).<br />
Viimeisen vuoden aikana akateemiset (67,1 %) ja<br />
keskiasteen tutkinnon suorittaneet (72 %) vastaajat<br />
olivat toteuttaneet hieman useammin sisääntyöntävää<br />
peräaukkoyhdyntää kuin peruskoulutetut (63,8%), jotka<br />
puolestaan olivat useammin toteuttaneet vastaanottavaa<br />
peräaukkoyhdyntää (69,1 %) kuin akateemiset<br />
(65 %) ja keskiasteen tutkinnon suorittaneet (68,2<br />
%). Keskiasteen tutkinnon suorittaneet olivat imeneet<br />
miehen penistä hieman useammin (55,3 %) kuin peruskoulutetut<br />
(50,7 %) ja akateemiset (47,5 %). He<br />
myös toteuttivat aktiivisemmin valtaleikkejä (17 %)<br />
kuin akateemiset (13,5 %) ja peruskoulutetut (12,5 %).<br />
Peruskoulutetuilla oli useammin kokemuksia virtsa-<br />
(11 %) ja ulosteleikeistä (1,5 %) kuin keskiasteen tutkinnon<br />
suorittaneilla (virtsa 9,4 % ja uloste 0,9 %) ja<br />
akateemisilla (virtsa 0,9 % ja uloste 0,3 %).<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen<br />
ja 10 vinkkiä<br />
Miesten suosituimmat ja yleisimmät seksitekniikat,<br />
kuten suutelu, hyväilyt, kokovartalokontakti ja peniksen<br />
hyväileminen kädellä, ovat hiv-tartunnan kannalta<br />
ajateltuna turvallisia. Hi-virusta esiintyy tartunnan<br />
kannalta merkittäviä määriä veressä, siemennesteessä<br />
ja esiliu kasteessa. Jotta hiv voisi tarttua, jotakin näistä<br />
eritteistä täytyy päästä limakalvojen tai rikkoutuneen<br />
ihon kautta toisen henkilön verenkiertoon. Hivirus<br />
ei tartu helposti suuseksissä (esimerkiksi Davies<br />
1993). Se voi päästä verenkiertoon, jos suussa tai ruokatorvessa<br />
on haavaumia tai jos limakalvot tai ikenet<br />
ovat tulehtuneet (ks. Alcorn 1995). Sormeilu on hivtartunnan<br />
kannalta turvallista samoin kuin peräaukon<br />
nuoleminen. Myös virtsa- ja ulosteleikit ovat hiviruksen<br />
kannalta turvallisia, mikäli niissä ei ole mukana<br />
verta eikä virtsa tai uloste pääse toisen verenkiertoon.<br />
Sadomasokistiset leikit ovat hiv-tartunnan kannalta<br />
turvallisia, jos verta tai siemennestettä ei pääse<br />
siirtymään tartunnan saaneesta toisen verenkiertoon<br />
esimerkiksi rikkoutuneen ihon kautta.<br />
Tyypillisin hiv-tartunnan tapa miesten välisessä<br />
seksissä on suojaamaton peräaukkoyhdyntä.<br />
Suojaamattomassa peräaukkoyhdynnässä peniksen<br />
vastaanottava mies voi saada seksikumppaniltaan hiviruksen<br />
verenkiertoonsa, jos peräsuolen limakalvot<br />
rikkoutuvat. Suojaamattomassa peräaukkoyhdynnässä<br />
sisääntyöntävä mies voi saada hi-viruksen peniksensä<br />
limakalvoihin – esinahan sisäpintaan, terskaan ja<br />
virtsaputken kärkeen – syntyvien haavaumien kautta.<br />
Kondomin lisäksi peräaukkoyhdynnässä pitäisi käyttää<br />
vesiliukoista tai silikonipohjaista liukuvoidetta runsaasti.<br />
Se ehkäisee kondomin hajoamista kesken yhdynnän<br />
vähentämällä kitkaa ja se lisää usein myös seksin nautinnollisuutta.<br />
Moni mies kertoi turvallisuuden ja terveyskysymysten<br />
vaikuttavan seksitekniikoiden valinnassa. Joitain<br />
tekniikoita harjoitetaan vain tietyissä tilanteissa ja tiettyjen<br />
ihmisten kanssa ja toisinaan esimerkiksi kondomien<br />
saatavuus tai kumppanin hygieenisyys vaikuttavat<br />
asiaan. Haastateltavien kommenteissa tuli esille se, että<br />
monia tekniikoita toteutettiin vain vakituisen kumppanin<br />
kanssa. Useimmiten tämä näkyi peräaukkoyhdynnän,<br />
sormeilun ja peräaukon nuolemisen yhteydessä.<br />
Jonkin verran se esiintyi myös suuseksin ja sadomasokismin<br />
yhteydessä, muttei niin usein peniksen hyväilyssä<br />
kädellä. Suutelustakin kysyttäessä yksi haastateltava<br />
mainitsi parisuhteen ehdoksi tekniikan toteuttamiselle.<br />
Melko usein ajatuksena oli se, että parisuhde<br />
paitsi mahdollistaa intiimin tilanteen ja monet kokeilut<br />
myös varmistaa turvallisuuden tunteen terveys- ja hivriskien<br />
osalta. Yhtenä keskeisenä miesten käyttämänä<br />
turvaseksistrategiana on tiettyjen seksitekniikoiden toteuttaminen<br />
vain parisuhteessa.<br />
37
3 | Miesten välinen seksi<br />
10 vinkkiä<br />
1. Ei riitä, että kaikille ihmisille tarjotaan yleistä,<br />
tyypillisesti heterokeskeistä turvaseksivalistusta, jossa<br />
korostuu lähinnä kondomin käyttö yhdynnässä.<br />
Monenlaiset seksitavat edellyttävät monipuolista aineistoa.<br />
2. Myös turvallisista seksitavoista olisi tärkeää tiedottaa<br />
eikä ainoastaan riskeistä ja ongelmista. Mitä voi<br />
tehdä turvallisesti ja miten<br />
3. Suuseksin riskeistä ja riskitasoista tulisi tiedottaa<br />
selkeästi.<br />
4. Päähuomio miesten välistä seksiä toteuttaville<br />
miehille suunnatussa tiedotuksessa tulisi asettaa peräaukkoyhdyntään<br />
ja siihin liittyvään riskikäyttäytymiseen.<br />
5. Erilaisten seksitekniikoiden esittely turvaseksin<br />
näkökulmasta on tärkeää, koska miehillä on epäselvää,<br />
millaisia riskejä niihin liittyy. On tärkeää suunnata miehiä<br />
toteuttamaan kiinnostuksensa mukaan seksitekniikoita,<br />
jotka ovat turvallisia.<br />
6. SM-seksistä, nyrkkinainnista ja muista erityistekniikoista<br />
tulisi tiedottaa erityisesti niistä kiinnostuneiden<br />
ihmisten ryhmien kautta ja avulla. Ryhmistä voi<br />
löytyä useita kyseisiin tekniikoihin erikoistuneita.<br />
7. Turvaseksivalistusta antavat ja siihen liittyvää aineistoa<br />
suunnittelevat tulisi kouluttaa käyttämään kansantajuista<br />
ja homo- ja bimiesten ymmärtämää kieltä<br />
myös seksitekniikoiden osalta ja tiedostaa miesten välisen<br />
seksin monet tekniikat ja sen, miten ne linkittyvät<br />
intiimiyden ja luottamuksen kokemuksiin.<br />
8. Turvaseksivalistuksen yhteydessä olisi hyvä kehittää<br />
menetelmiä, joilla homo- ja bimiehiä tuettaisiin<br />
keskustelemaan myönteisessä sävyssä erilaisista tekniikoista<br />
ja niihin liittyvistä riskeistä. Se auttaisi miehiä<br />
neuvottelemaan turvaseksistä sekä vakituisten että satunnaisten<br />
kumppaniensa kanssa.<br />
9. Seksitekniikoista ja turvallisista tai riskialtiista<br />
toimintatavoista keskusteltaessa ja tiedotettaessa tulisi<br />
muistaa nautinnollisuus: asiallista tietoa voi jakaa myös<br />
viihdyttäen ja kiihottaen.<br />
10. Seksin ja kumppanien määrä tai vähyys ei ole automaattisesti<br />
sidoksissa riskien määrään. Kumppanien<br />
ja seksin paljoudesta tai vähyydestä ei kannata moralisoida,<br />
vaan lähteä rakentamaan toimivaa turvaseksivalistusta<br />
miesten elämäntilanteen pohjalta.<br />
38
4. Parisuhde ja turvaseksi<br />
Tässä luvussa keskitymme hiv-riskeihin miesten välisessä<br />
seksissä ja erityisesti suojaamattomaan peräaukkoyhdyntään,<br />
johon liittyvät hiv-tartunnan kannalta<br />
suurimmat ongelmat. Tarkastelemme erityisesti parisuhteen<br />
merkitystä turvaseksin toteuttamisessa ja kondomin<br />
käyttöön liittyviä kysymyksiä. Käsittelemme<br />
myös suojautumista suuseksissä ja muissa miesten välisissä<br />
seksitekniikoissa.<br />
Kysyimme miehiltä suhteista vakituisiin ja satunnaisiin<br />
kumppaneihin. Kyselyssä emme määritelleet parisuhdetta<br />
tiukasti, vaan miehet saivat itse tehdä sen.<br />
Haastattelussa kerroimme, että ”parisuhteeksi luetaan<br />
tässä tutkimuksessa kaikki ne suhteet, jotka ovat kestäneet<br />
vähintään yhden kuukauden, muuten haastateltava<br />
saa itse määritellä parisuhteen”. Olemme kyllä tietoisia<br />
siitä, että meidän tekemäämme parisuhteen määritelmään<br />
(tai parisuhteen määrittelemättömyyteen)<br />
liittyy puutteita, koska osa esimerkiksi nuorista voi pitää<br />
jo kahden viikon seurustelua parisuhteena. Brittien<br />
määritelmässä (ks. Davies ym. 1993) parisuhteeseen<br />
kuuluviksi on sisällytetty koko niin sanottu ”naimapiiri”<br />
(engl. fuck buddies). Kuten aiemmin on tullut ilmi,<br />
monilla parisuhteessa olevilla miehillä on seksiä myös<br />
parisuhteen ulkopuolisten kanssa. Osa parisuhteen ulkopuolisista<br />
kuuluu ”naimapiiriin”, he ovat tavallaan<br />
”vakituisia”, joiden kanssa on toistuvasti silloin tällöin<br />
seksiä.<br />
Monissa ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että<br />
avoin parisuhde on suhteellisen tyypillistä pitkään<br />
yhdessä eläneille homomiehille (esim. McWriter &<br />
Mattison 1984; Davies ym. 1992). Usein miehet ovat<br />
kehitelleet erityisiä sopimuksia tai sääntöjä parisuhteen<br />
ulkopuolisista seksikontakteista. Jokaisella parilla<br />
voi olla omat sääntönsä, esimerkiksi että satunnaisia<br />
suhteita saa olla vain lomamatkoilla tai että tiettyjä seksitekniikoita<br />
ei saa toteuttaa parisuhteen ulkopuolella<br />
(McWriter & Mattison 1984).<br />
Parisuhde ja suojautuminen<br />
Kyselyn mukaan kondomia ei läheskään aina käytetä<br />
peräaukkoyhdynnässä miesten välisessä seksissä.<br />
Kyselyyn vastanneista vain neljännes käyttää kondomia<br />
aina peräaukkoyhdynnässä, kymmenesosa ei käytä<br />
kondomia koskaan peräaukkoyhdynnässä. Aina tai<br />
silloin tällöin kondomia peräaukkoyhdynnässä käyttää<br />
lähes 90 prosenttia, mikä kertoo siitä, että suurin osa<br />
kyselyyn vastanneista on omaksunut joitain turvaseksistrategioita.<br />
Lukuihin ei juuri vaikuta se, toteuttiko<br />
vastaaja sisääntyöntävää tai vastaanottavaa peräaukkoyhdyntää.<br />
Keskeisenä vaikuttavana tekijänä peräaukkoyhdynnälle<br />
ja siinä suojautumiselle on parisuhde.<br />
4 | Parisuhde ja turvaseksi<br />
Taulukko 12. Kondomin käyttö peräaukkoyhdynnässä<br />
vakituisen (N=404) ja satunnaisen (N=427)<br />
kumppanin kanssa.<br />
Kondomin käyttö peräaukkoyhdynnässä viimeisen<br />
12 kuukauden aikana<br />
Vakituinen kumppani,<br />
prosenttia<br />
Satunnainen kumppani,<br />
prosenttia<br />
Kondomin käyttöasteikko<br />
En koskaan (käytä kondomia) 43.6 11.7<br />
Hyvin harvoin 10.9 2.8<br />
Vähemmän kuin puolet<br />
4.7 2.8<br />
kerroista<br />
Puolet kerroista 3.5 5.2<br />
Enemmän kuin puolet kerroista 2.5 5.2<br />
Lähes aina 7.7 17.6<br />
Aina 26.7 54.3<br />
Muu 0.5 0.5<br />
Yhteensä 100 100<br />
Kyselyyn vastanneista viimeisen vuoden aikana neljäsosa<br />
(26.7 prosenttia) oli käyttänyt kondomia aina<br />
yhtyessään vakituisen kumppanin peräaukkoon, lähes<br />
puolet (43.6 prosenttia) ei ollut käyttänyt sitä lainkaan.<br />
Satunnaisissa suhteissa kondomin käyttöluvut ovat<br />
suurempia, mutta niissä ei suojauduta läheskään aina.<br />
Viimeisen vuoden aikana hieman yli puolet (54.3 prosenttia)<br />
ilmoitti käyttäneensä kondomia joka kerta ja<br />
alle viidesosa (17.6 prosenttia) lähes aina. Vastaajista<br />
noin joka kymmenes (11.7 prosenttia) oli toteuttanut<br />
aina suojaamatonta peräaukkoyhdyntää satunnaiseen<br />
kumppaniin yhtyessään. Määrissä ei ole juurikaan eroa<br />
sen mukaan, yhtyikö kyselyyn vastaaja kumppaninsa<br />
peräaukkoon vai toisinpäin.<br />
Erityisesti alle 20-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat eivät<br />
käytä kondomia niin usein kuin muut, heistä noin 10<br />
prosenttia käytti aina kondomia peräaukkoyhdynnässä<br />
vakituisen kumppanin kanssa ja noin 40 prosenttia<br />
käytti aina kondomia satunnaisen kumppanin kanssa.<br />
Yli puolet heistä ei käytä kondomia koskaan peräaukkoyhdynnässä<br />
vakituisen kumppanin kanssa ja<br />
noin neljäsosa ei käytä kondomia koskaan satunnaisen<br />
kumppanin kanssa.<br />
Noin kolmasosa miehistä ei ole toteuttanut peräaukkoyhdyntää<br />
lainkaan ja osa harrastaa sitä vain parisuh-<br />
39
4 | Parisuhde ja turvaseksi<br />
teessa. Miehet käyttävät siis erilaisia hiv-ehkäisystrategioita:<br />
ei peräaukkoyhdyntää, peräaukkoyhdyntä kondomin<br />
kanssa tai parisuhde ilman kondomin käyttöä ja<br />
suojautuminen satunnaisissa suhteissa. Viimeksi mainittuun<br />
strategiaan liittyy hiv-riski, jos hiv-tartunta on<br />
saatu ennen parisuhteen alkua tai jos suojautuminen<br />
satunnaisissa suhteissa epäonnistuu.<br />
Haastateltavat (N=64) käyttivät yhdyntätilanteissa<br />
kondomia harvemmin kuin kyselyyn vastanneet, mutta<br />
muuten heidän käyttäytymisensä oli samansuuntaista.<br />
Parisuhteen merkitys peräaukkoyhdynnässä ja siinä<br />
suojautumisessa tuli voimakkaasti esiin myös haastatteluissa.<br />
Puolet haastateltavista oli haastatteluhetkellä<br />
parisuhteessa miehen kanssa, mutta suurimmalla<br />
osalla heistä oli muita seksisuhteita parisuhteen aikana.<br />
Haastattelujen perusteella keskimääräinen parisuhteen<br />
kesto oli hieman yli viisi vuotta. Lähes puolet<br />
haastateltavista ei ollut käyttänyt kondomia kaikissa<br />
niissä pari- tai seurustelusuhteissa, jotka olivat yli<br />
kuukauden mittaisia ja jotka olivat tapahtuneet vuoden<br />
1980 jälkeen. Näissä suhteissa yksi viidesosa oli käyttänyt<br />
kondomeja aina. Vain muutama näistä suhteista<br />
ajoittui vuosien 1980-1983 välille, jolloin hi-viruksen<br />
olemassaolo ei ollut yleisessä tiedossa Suomessa.<br />
Haastateltavista yli puolet oli ollut suojaamattomassa<br />
peräaukkoyhdynnässä viimeisen kolmen kuukauden<br />
aikana. Useimmiten mainittu syy tähän oli parisuhde.<br />
Eräs haastateltava kuvasi tilannetta näin: ”Tullut tavaksi<br />
vakituisessa suhteessa, ollaan sovittu etukäteen, kun<br />
ei käytetä, niin ei käytetä, kaikki ulkopuoliset suhteet<br />
on kyllä turvaseksiä”.<br />
Seksikumppanien määrän<br />
vaikutus hiv-riskeihin<br />
Usein väitetään, että seksikumppanien lukumäärän<br />
kasvaessa seksitautien tartuntariskit lisääntyvät.<br />
Esimerkiksi laajan ruotsalaisen tutkimuksen (Lewin<br />
ym. 1998) mukaan niillä, joilla on monia seksikumppaneita,<br />
elämäntapa voi olla terveysriski. Heillä on muita<br />
useammin seksiteitse tarttuvia tauteja, kuten tippuri,<br />
klamydia, kondylooma tai herpes. Entä miltä tämän<br />
tutkimuksen tulokset näyttävät Onko totta, että mitä<br />
useampia seksikumppaneita miehillä on, sitä enemmän<br />
miehet asettavat itsensä ja muut hiv-riskeille alttiiksi<br />
Vastaus on ”ei” satunnaisen kanssa ja ”kyllä” vakituisen<br />
kanssa. Satunnaisissa suhteissa siis usein suojaudutaan,<br />
mutta vakituisessa parisuhteessa ei.<br />
Suojaamaton peräaukkoyhdyntä satunnaisen kumppanin<br />
kanssa vähenee, kun seksikumppaneiden lukumäärä<br />
kasvaa. Esimerkiksi ne miehet, jotka tässä tutkimuksessa<br />
määrittelimme seksin suurkuluttajiksi (joilla<br />
on ollut yli 50 kumppania viimeisen vuoden aikana),<br />
eivät olleet osallistuneet suojaamattomaan peräaukkoyhdyntään<br />
satunnaisen kumppanin kanssa viimeisen<br />
vuoden aikana. Vakituisen kumppanin kanssa tilanne<br />
on päinvastainen kuin niillä, joilla on enemmän<br />
kuin yksi kumppani: mitä enemmän kumppaneita, sitä<br />
enemmän suojaamatonta yhdyntää. Riskit ovat suurimmat<br />
niillä, joilla on vain yksi peräaukkoyhdyntäkumppani.<br />
Kyse voi olla tottumattomuudesta kondomin<br />
käyttöön. Yhteen kumppaniin pitäytyvillä on selvästi<br />
muita enemmän kokemuksia suojaamattomasta<br />
peräaukkoyhdynnästä.<br />
Taulukko 13. Suojaamattoman peräaukkoyhdynnän<br />
kokemukset (= ei käytä koskaan kondomia) seksikumppanien<br />
lukumäärän mukaan viimeisen vuoden<br />
aikana (prosentteina).<br />
Suojaamaton<br />
yhdyntä vakituisen<br />
kanssa<br />
Suojaamaton<br />
yhdyntä satunnaisen<br />
kanssa<br />
Yksi kumppani 59 (N=73) 44 (N=25)<br />
2-10 kumppania 40 (N=225) 12 (N=242)<br />
11-50 kumppania 44 (N=85) 4 (N=116)<br />
yli 50 kumppania 50 (N=4) 0 (N=15)<br />
Ruotsalaisessa tutkimuksessa (Tikkanen & Månsson<br />
1999) on saatu täysin päinvastainen tulos. Ruotsissa<br />
suojaamaton peräaukkoyhdyntä satunnaisen kumppanin<br />
kanssa lisääntyi tasaisesti seksikumppanien määrän<br />
kasvaessa. Ruotsissa etenkin seksin suurkuluttajat<br />
olivat merkittävästi suuremmassa määrin osallistuneet<br />
suojaamattomaan peräaukkoyhdyntään satunnaisen<br />
kumppanin kanssa viimeisen vuoden aikana.<br />
Vakituisen kumppanin kanssa tilanne oli päinvastainen,<br />
mitä enemmän kumppaneita, sitä vähemmän<br />
suojaamatonta seksiä vakituisen kanssa. Voisivatko<br />
erot maiden välillä johtua kenties turvaseksivalistuksen<br />
painotuseroista. Suomessa ainakin on perinteisesti korostettu<br />
suojautumista satunnaisissa suhteissa. Ehkäpä<br />
parisuhdetta on pidetty turvallisena. Aiemmissa tutkimuksissa<br />
on todettu, että vakituisen kumppanin kanssa<br />
miehet ovat vähemmän halukkaita käyttämään kondomia<br />
peräaukkoyhdynnässä kuin satunnaisen kumppanin<br />
kanssa (esim. Davies ym. 1992; Coxon 1996).<br />
Tämä tuli esille myös meidän tutkimuksessamme. On<br />
huomioitava, että emme tutkineet seksiteitse tarttuvien<br />
tautien leviämistä, vaan kondomin käytön yleisyyttä<br />
peräaukkoyhdynnässä. Varmaankin tauteja saavat<br />
enemmän ne, jotka ovat paljon seksisuhteissa useiden<br />
kumppanien kanssa, koska myös suuseksissä voi saada<br />
esimerkiksi tippurin ja herpeksen.<br />
Syitä suojautumattomuuteen<br />
Kun haastateltavia pyydettiin ympyröimään viidestätoista<br />
valmiiksi annetusta vastausvaihtoehdosta syitä<br />
siihen, miksi he eivät olleet käyttäneet aina kondomia<br />
peräaukkoyhdynnässä, useimmiten mainittu syy<br />
40
4 | Parisuhde ja turvaseksi<br />
suojaamattomaan peräaukkoyhdyntään oli parisuhde.<br />
Tämän lisäksi muita keskeisiä syitä suojaamattomaan<br />
peräaukkoyhdyntään ovat: kondomin käytön epämiellyttävyys,<br />
hetken huuma ja humalatila. Muiksi syiksi<br />
mainittiin usein myös hämmentyneisyys ja se, ettei<br />
kondomeja ollut saatavilla sekä kumppanin hiv-statukseen<br />
liittyvät oletukset. Kukaan ei maininnut vaihtoehtoa<br />
”olin liian huumeessa”.<br />
Yli kaksi kolmasosaa haastateltavista ei pitänyt kondomin<br />
käytöstä. Vajaa kolmasosa kertoi pitävänsä siitä.<br />
Kondomin käytöstä pidettiin turvallisuussyiden ja<br />
kiihottavuuden takia: ”joskus kondomin asettamisestakin<br />
voi tehdä kiihottavan tilanteen”. Erään haastateltavan<br />
mukaan ”kondomi ei juuri häiritse, se on neutraali,<br />
ei rypisty”. Kondomin käytöstä ei pidetä muun muassa,<br />
koska tuntoherkkyys vähenee, seksitilanne keskeytyy<br />
ja kondomit haisevat, maistuvat ja tuntuvat pahalta.<br />
Tuntoherkkyyden vähenemistä kuvattiin esimerkiksi<br />
näin: ”vie herkkyyttä, on jotenkin ylimääräinen, kuin<br />
menisi huppu päässä elokuviin”; ”keskeyttää tilanteen,<br />
tunnelma lössähtää, seksi tuntuu huonommalta”. Eräät<br />
toivat myös esiin sen, että kondomi vaikuttaa kielteisesti<br />
erektioon tai kondomin kanssa on vaikeampi saada<br />
siemensyöksy. Osa piti suojaamatonta peräaukkoyhdyntää<br />
miellyttävämpänä, koska se ”tuntuu paremmalta,<br />
herkemmältä ja silloin on lähempänä toista” tai<br />
koska oli ”halu tuntea suora spermakontakti”.<br />
Aina ihmiset eivät suhtaudu turvaseksiin kovinkaan<br />
tietoisesti. Eri tilannetekijät saattavat väliaikaisesti madaltaa<br />
riskienottokynnystä. Eräs haastateltava kuvasi<br />
kokemustaan näin: ”Humalatila. Hetken huuma. Ex<br />
tempore -seksi. Satunnainen. Parin tunnin ihastus: lutunen<br />
poika Arkadialta”. Usein mainittiin, että ”se vain<br />
tapahtui niin”. Joillakin suojaamaton peräaukkoyhdyntä<br />
oli tapahtunut ennen kuin aidsista ja hi-viruksesta<br />
oli tultu tietoisiksi. Joitain myös riskinotto saattoi kiihottaa:<br />
”kielletyn hedelmän maku”. Mikäli hi-virusta<br />
ei olisi, monet haastateltavat kertoivat, etteivät käyttäisi<br />
kondomia. Haastateltavista enemmistön teki mieli<br />
harrastaa peräaukkoyhdyntää ilman kondomia. Viime<br />
vuosina on lisääntynyt myös ns. bare backing-ilmiö<br />
(suom. paljaalla naiminen), jossa kumppanit tietoisesti<br />
harrastavat suojaamatonta seksiä, johon voi sisältyä<br />
hiv-tartuntariskejä. Tämä näkyy muun muassa internetin<br />
keskustelu- ja deittipalstoilla, joissa saatetaan etsiä<br />
kumppania, joka suostuu suojaamattomaan seksiin.<br />
Haastattelujen avokysymysten kautta tuli esille muutamia<br />
yksittäisiä syitä suojaamattomaan seksiin. Kerran<br />
syynä suojaamattomaan yhdyntään oli molempien hivpositiivisuus:<br />
”Molemmat tiesi, että kumpikin on hivpositiivinen,<br />
syötiin myös samoja lääkkeitä. Virustaso<br />
alle mittaustason. Ihannetilanne, tiedettiin molemmat<br />
myös muiden tautien riskit. Molemmat ottivat siis tietoisen<br />
vastuun. Nautinnollista.” Haastattelussa tuli<br />
esille myös ajatus siitä, että tehokkaat yhdistelmälääkkeet<br />
ja tartunnan saaneiden elinikäennusteen piteneminen<br />
voivat vaikuttaa turvaseksiin. Yksi haastateltava<br />
kertoi, että kun lääkkeet ovat olemassa, hänen ei tarvitse<br />
olla enää niin huolissaan turvaseksin toteuttamisesta.<br />
Hän kertoi jäävänsä pian eläkkeelle, ja jos hän<br />
”saisi tartunnan, niin senkin kanssa elää nykyisin vuosikymmeniä”.<br />
Myös väärät uskomukset vaikuttavat siihen, millä tavalla<br />
peräaukkoyhdynnässä suojaudutaan. Jotkut haastateltavat<br />
ajattelivat keskeytetyn peräaukkoyhdynnän<br />
olevan turvallista. Ajateltiin harhaanjohtavasti, että<br />
suojaamaton peräaukkoyhdyntä on riskialtista vain silloin,<br />
kun päästää siemennesteen peräaukkoon. Jotkut<br />
luulivat myös, että penistä sisääntyöntävä kumppani ei<br />
olisi lainkaan hiv-tartuntavaarassa.<br />
Haastateltavilta kysyttiin, mitä he ajattelevat siitä,<br />
että olivat olleet peräaukkoyhdynnässä ilman kondomia.<br />
Useimmat pitivät kokemusta ”hienona”, koska he<br />
olivat kokeneet sen turvalliseksi. Jotkut liittivät hyvän<br />
kokemuksen parisuhteeseen: ”tuli vain raukea, rento<br />
olo”; ”muistelen lämmöllä”; ”ei kaduta, oli kuitenkin<br />
kyseessä parisuhde, oli kuitenkin turhaa”. Jotkut eivät<br />
ajatelleet siitä mitään: ”en juuri mitään, unohdin saman<br />
tien”; ”en mitään, ei ollut eka kerta, eka kerralla<br />
oli pieni pistos omatunnossa”. Moni katui: ”jäi morkkis”;<br />
”pikkusen kaduttaa”; ”kiukuttaa omista periaatteista<br />
tinkiminen alkoholin takia”; ”olen hieman huolissani<br />
tällä hetkellä, täytyy mennä kolmen kuukauden<br />
sisällä testeihin ja katsotaan sitten”; ”olin pettynyt itseeni”.<br />
Jotkut olivat ”ihmeissään omasta tai kumppanin<br />
käyttäytymisestä”: ”mietin, miksi kumppani ei<br />
käyttänyt kondomia”; ”käyttäytyminen tyhmää, pelkäsin<br />
omaa käyttäytymistäni tulevaisuudessa, yhtä holtitonta”.<br />
Yksi koki helpotusta testituloksesta: ”kiitän<br />
luojaa, olen negatiivinen”.<br />
Kondomin ja liukasteaineen<br />
käytön ongelmat<br />
Hiv-tartuntariskiä peräaukkoyhdynnässä lisäävät kondomin<br />
käyttöön liittyvät ongelmat, joita ovat vääränlaisen<br />
liukasteaineen käyttö, kondomin hajoaminen tai<br />
luiskahtaminen pois päältä sekä taitamattomuus kondomin<br />
käytössä. Kondomin käytön osalta pääsyy hivriskitilanteisiin<br />
näyttää olevan se, ettei kondomien käytön<br />
yhteydessä osata käyttää runsaasti vesipohjaista tai<br />
silikonipohjaista liukasteainetta. Öljypohjainen liukasteaine<br />
haurastuttaa kondomin nopeasti (Alcorn 1995).<br />
Tutkimukseen osallistuneista osa käyttää kondomeja<br />
ilman mitään liukasteainetta. Kondomi repeää tai luiskahtaa<br />
helposti pois kasvaneen kitkan takia (Alcorn<br />
1995).<br />
Viimeisen vuoden aikana kondomi oli hajonnut seksin<br />
aikana 19 prosentilla kyselyyn vastanneista, kondomi<br />
oli luiskahtanut pois päältä 16 prosentilla ja kondomia<br />
oli käyttänyt ilman liukasteainetta lähes kolmasosa<br />
(29 prosenttia). Kyselyyn vastanneista 89 prosent-<br />
41
4 | Parisuhde ja turvaseksi<br />
tia kertoo yleensä käyttävänsä liukasteainetta kondomin<br />
kanssa peräaukkoyhdynnässä, mutta muuta kuin<br />
vesipohjaista liukasteainetta käyttää yli kolmasosa (35<br />
prosenttia).<br />
Haastattelujen mukaan suosituimpien liukasteaineiden<br />
joukkoon kuului sekä vesi- että öljypohjaisia liukasteaineita.<br />
Öljypohjaisista suosittuja liukasteaineita<br />
olivat erilaiset käsi- ja perusvoiteet. Liukasteaineen<br />
valintaan vaikutti kolme keskeistä syytä: sen on oltava<br />
hyvää, helposti saatavaa ja halpaa. Eräs haastateltava<br />
kuvasi liukasteaineen valintakriteeriään näin: ”sitä<br />
mitä saa ruokakaupasta ja Anttilasta edullisesti”.<br />
Sattumanvaraisuus mainittiin myös usein: ”mitä<br />
nyt sattuu olemaan, olen sattumalta ostanut jotakin”.<br />
Kriteerinä ei siis aina ole turvaseksin kannalta oleellisin<br />
asia eli vesi- tai silikoniliukoisuus.<br />
Haastateltavat suosivat useita eri kondomimerkkejä.<br />
Monet haastateltavat kertoivat, ettei suosittua kondomia<br />
ole, suosittu kondomi vaihtelee tai on sattumanvaraista.<br />
Jotkut haastateltavat olivat käyttäneet kahta<br />
kondomia päällekkäin, syitä olivat muun muassa ”partnerin<br />
vaatimus”, ”kokeilu” ja ”hiv-tartunnan saanut<br />
kumppani”. Kahta kondomia ei tulisi käyttää päällekkäin,<br />
sillä se voi johtaa kondomin rikkoutumiseen, kun<br />
kumi hankaa kumia vasten (Alcorn 1995).<br />
Syyksi kondomin hajoamiseen haastateltavat kertoivat<br />
usein oman taitamattomuuden ja hätäilyn kondomin<br />
käytössä: ”kondomi oli asetettu väärin”, ”hutiloin”.<br />
Usein syyksi mainittiin kondomin kokoon ja<br />
kestävyyteen liittyvät syyt, esimerkiksi: ”kortsu liian<br />
pieni”, ”kondomi liian heikko”, ”perjantaikappale,<br />
vaikka oli kyllä liukuvoidetta”. Yhden haastateltavan<br />
mielestä ”kondomit ovat liian heikkoja peräaukkoyhdyntään,<br />
rikkoutumattomuus ei taattua edes oikein<br />
käytettynä”. Muina syinä mainittiin muun muassa<br />
”omalaatuiset asennot” ja ”liian tiukka peräaukko, liian<br />
rajut otteet”.<br />
Lähes puolet haastateltavista oli joskus vaihtanut<br />
kondomin uuteen saman yhdyntätilanteen aikana.<br />
Useimmiten mainittu syy tähän oli se, että kondomi<br />
oli mennyt rikki. Muita syitä olivat yhdyntätilanteen<br />
keskeytyminen, kondomin luiskahtaminen pois päältä,<br />
kondomin likaantuminen ja seksitekniikan tai asennon<br />
vaihtoon liittyvät syyt.<br />
Yli kaksi kolmasosaa haastateltavista oli myös harjoitellut<br />
kondomin käyttöä. Usein kondomin käyttöä<br />
oli harjoiteltu nuorena tai kouluaikoina itsetyydytyksen<br />
yhteydessä siksi, että sen osaisi tehdä oikein: ”nuorena,<br />
miten se aukeaa ja rullataan päälle”; ”tietää miten toimia,<br />
osaa laittaa toiselle”; ”täytyy sujua automaattisesti<br />
kuten autolla ajo, tulee varma tapa myös kännissä”.<br />
Kondomin käyttöä oli harjoiteltu usein myös, koska eri<br />
kokoja oli tullut markkinoille tai kun oli etsitty sopivan<br />
kokoista tai hyvin päällä pysyvää merkkiä. Sitä oli harjoiteltu<br />
myös raskauden estämiseksi ja terveydenhoitajan<br />
kehotuksesta. Jotkut olivat kokeilleet kondomin<br />
käyttöä osana seksileikkiä vakiokumppanin kanssa tai<br />
kiihotuksen vuoksi.<br />
Suojautuminen muissa<br />
seksitekniikoissa<br />
Miesten suosituimmat ja yleisimmät seksitekniikat, kuten<br />
suutelu ja hyväilyt, peniksen tyydyttäminen kädellä<br />
ja kokovartalokontakti, eivät sisällä hiv-tartuntariskiä.<br />
Kukaan vastaaja ei kertonut suojautuvansa millään<br />
tavalla näissä miesten suosituimmissa ja yleisimmissä<br />
seksitekniikoissa. Haastateltavista lähes puolet käyttää<br />
joskus kokovartalokontaktihankaamista tai peniksen<br />
hankaamista reisien väliin peräaukkoyhdynnän asemasta.<br />
Kyselyn ja haastattelujen mukaan harvat miehet<br />
käyttävät suuseksissä kondomia.<br />
Taulukko 14. Kondomin käyttö suuseksissä vakituisen<br />
(N=369) ja satunnaisen (N=351) kumppanin<br />
kanssa.<br />
Vakituinen kumppani,<br />
prosenttia<br />
Satunnainen<br />
kumppani, prosenttia<br />
Kondomin käyttöasteikko<br />
En koskaan (käytä kondomia) 71.8 44.2<br />
Hyvin harvoin 10.6 13.4<br />
Vähemmän kuin puolet kerroista<br />
3.0 4.8<br />
Puolet kerroista 1.9 5.4<br />
Enemmän kuin puolet<br />
kerroista<br />
1.4 3.4<br />
Lähes aina 4.3 8.5<br />
Aina 6.5 19.4<br />
Muu 0.5 0.5<br />
Yhteensä 100 100<br />
Viimeisen vuoden aikana suurin osa miehistä (71.8<br />
prosenttia) ei käyttänyt koskaan kondomia imiessään<br />
vakituisen kumppanin penistä niin, että sai siemensyöksyn<br />
suuhunsa. Vakituisen kumppanin kanssa harva<br />
(6.5 prosenttia) miehistä käyttää aina kondomia<br />
suuseksissä. Kondomin käyttöaste on hieman suurempi<br />
silloin, kun kyseessä on satunnainen seksikumppani:<br />
kondomia käytti aina noin viidesosa vastaajista (19.4<br />
prosenttia) imiessään satunnaisen kumppanin penistä<br />
siemensyöksyyn saakka. Hieman alle puolet (44.2 prosenttia)<br />
miehistä ei käytä kondomia koskaan satunnaisen<br />
kumppanin kanssa imiessään miehen penistä niin,<br />
että saa siemensyöksyn suuhun. Prosenttiluvuissa ei<br />
ole juuri eroa toisin päin eli kun vastaajan penistä ime-<br />
42
4 | Parisuhde ja turvaseksi<br />
tään niin, että hän saa siemensyöksyn kumppanin suuhun.<br />
Vaikka kondomia ei suuseksissä yleisesti käytetäkään,<br />
monet miehet käyttävät strategianaan sitä, että<br />
pyrkivät välttämään sperman tai esiliukasteen joutumista<br />
suuhun.<br />
Haastateltavilla (N=64) kondomin käyttö suuseksissä<br />
oli vielä harvinaisempaa. Useimmiten parisuhde<br />
tai ”luotettava kumppani” oli syy sille, että haastateltavat<br />
eivät olleet käyttäneet kondomia suuseksissä.<br />
Tyypillinen vastaus oli myös se, että hiv-tartuntariski<br />
on pieni tai suuseksiä ei pidetä tartuntavaarallisena.<br />
Samoin tavallista oli, että suuseksi tuntui haastateltavista<br />
paremmalta ilman kondomia: ”kondomin käyttö<br />
on epämiellyttävää, esinemäistä, kuin ei olisi ruumiinosa<br />
suussa”. Kondomin hajusta ja kumin mausta<br />
ei pidetty: ”maistuu pahalle, yököttävää”, ”varsinkin jo<br />
haju on etova”. Jotkut totesivat kuitenkin, että makukondomit<br />
ovat hyviä. Kondomin käyttämättä jättämiseen<br />
mainittiin myös monia yksittäisiä syitä, kuten se,<br />
että ”kondomeja ei ollut saatavilla”, ”kondomin käyttö<br />
tuntuu tyhmältä” tai ”ilman kondomia on parempi<br />
herkkyys”.<br />
Haastateltavat mainitsivat useimmiten syyksi kondomin<br />
käyttämiseen suuseksissä kumppanin toiveiden<br />
täyttämisen: ”kumppani halusi” tai ”vaati” kondomin<br />
käyttöä. Lähes yhtä usein mainittu syy kondomin käyttöön<br />
oli se, että seksikumppani oli satunnainen, tässä<br />
yhteydessä korostui turvaseksiin liittyvät syyt: ”kun<br />
tuntematon kumppani, halusin suojautua ennen kaikkea<br />
hiviltä”. Merkittävä kondomin käytön syy suuseksissä<br />
oli myös kokeilunhalu: ”kerran otin poskeen, tuntui<br />
kuin olisi imenyt suihkuverhoa”. Yksittäisiksi syiksi<br />
mainittiin muun muassa ”hygienia”, ”kiihottuneisuus”<br />
tai se, että ”syksyllä huulet oli rohtuneet ja tuli verta”.<br />
Vaikka suuseksissä ei juurikaan käytetä kondomeja,<br />
moni haastateltava ajatteli suuseksiin sisältyvän hivtartuntariskejä.<br />
Kyselyyn vastanneista 80 prosenttia piti<br />
peniksen imemistä hiv-tartuntavaarallisena silloin,<br />
kun siemensyöksy tulee suuhun. 19 prosenttia piti sitä<br />
hiv-tartuntavaarallisena ilman siemensyöksyä suuhun.<br />
Tämä johtunee siitä, että ihmisille on opetettu suuseksin<br />
olevan hiv-tartuntavaarallista, mikäli siemennestettä<br />
tulee suuhun. Haastateltavista noin puolet oli jättänyt<br />
toteuttamatta suuseksiä hiv-tartunnan pelossa.<br />
Viidesosa haastateltavista sanoi, että oli pelännyt saaneensa<br />
hiv-tartunnan, kun oli saanut siemennestettä<br />
suuhunsa. Viidesosa kertoi myös, että oli pelännyt saaneensa<br />
hiv-tartunnan, kun oli saanut esiliukastetta (siemennestettä<br />
edeltävä liukaste) suuhunsa.<br />
Keskeiset syyt siihen, miksi haastateltavat olivat pelänneet<br />
hiv-tartuntaa suuhun saadun siemennesteen tai<br />
esiliukasteen yhteydessä, olivat huolestuneisuus suussa<br />
tai ikenissä olevista haavoista ja epävarmuus hiv-riskistä.<br />
Pääsyy, miksi hiv-tartuntaa ei tässä yhteydessä pelätty<br />
oli jälleen parisuhde tai ”luotettava” kumppani sekä<br />
se, että hiv-riski koettiin pieneksi. Eräs haastateltava<br />
kuvaa sitä näin: ”on niin vähän todistettuja tartuntoja,<br />
yhtä pieni todennäköisyys kuin joutua lento-onnettomuuteen”.<br />
Toinen henkilö kuvaa asiaa näin: ”pidän sitä<br />
vähemmän vaarallisena, tiedän saaneeni hiv-positiiviselta<br />
suuhuni enkä ole saanut tartuntaa”. Kaksi vastausta<br />
esiliukasteen osalta poikkesi muista. Toinen totesi,<br />
ettei hän pelkää esiliukastetta, koska se ”maistuu<br />
hyvälle” ja toinen sanoi, että ”ei ole edes tiennyt, että<br />
sitä voisi pelätä”.<br />
Hiv-tartunnan kannalta turvallisia seksitekniikoita<br />
ovat sormen työntäminen peräaukkoon tai peräaukon<br />
nuoleminen. Ne ovat melko yleisiä ja suosittuja<br />
toimintoja miesten välisessä seksissä. Puolet haastateltavista<br />
kertoi käyttäneensä sormeilua eli sormen/sormien<br />
työntämistä peräaukkoon korvikkeena peräaukkoyhdynnälle.<br />
Jotkut mainitsivat pitävänsä sormeilua<br />
”turvallisempana” toimittaa kuin peräaukkoyhdyntää.<br />
Sen sijaan kyselyyn vastanneista noin kolmasosa (32<br />
prosenttia) piti peräaukon nuolemista hiv-tartuntavaarallisena,<br />
vaikkei se sitä olekaan. Peräaukon nuolemisessa<br />
ja sormeilussa (sormi-peräaukko-suu -kontaktin<br />
kautta) riskinä on hepatiitti-tartunnan ja muiden infektioiden<br />
leviäminen. Vaikka lähes kukaan haastateltavista<br />
ei pelännyt saavansa hiv-tartuntaa peräaukon nuolemisesta,<br />
kuitenkin heistä kolmasosa oli joskus elämänsä<br />
aikana jättänyt toteuttamatta peräaukon nuolemista<br />
hiv-tartunnan pelossa.<br />
Miesten välisessä seksissä toteutetaan myös muita<br />
seksitekniikoita kuin aiemmin käsiteltyjä. Näitä harvinaisempia<br />
toimintoja ovat esimerkiksi sadomasokismi,<br />
valtaleikit ja ruumiin eritteiden käyttö seksissä. Suurin<br />
osa näistä on hiv-tartunnan kannalta turvallisia, vaikka<br />
osa miehistä pitikin niitä virheellisesti hiv-riskeinä.<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen<br />
ja 10 vinkkiä<br />
Useimpien miesten välistä seksiä harrastavien miesten<br />
seksikäyttäytymisessä on tapahtunut suuri muutos:<br />
parin vuosikymmenen aikana miehet ovat omaksuneet<br />
kondomin käytön ja turvaseksin. Historiallisesti<br />
tarkasteltuna kyse on verrattain nopeasta seksikäyttäytymisen<br />
muutoksesta. Tässä muutoksessa merkittävä<br />
rooli on ollut Aids-tukikeskuksella ja sitä ennen<br />
Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry:llä, jotka yhdessä<br />
muiden tahojen kanssa aloittivat aikaisin turvaseksivalistuksen<br />
Suomessa.<br />
Turvaseksivalistuksessa ei ole kuitenkaan huomioitu<br />
riittävästi parisuhteen vaikutusta kondomin käyttöön<br />
ennen tämän tutkimushankkeen pohjalta tehtyä<br />
valistusaineistoa. Kyselyyn vastanneista melko suuri<br />
osa (43,6 %) kertoi, ettei käytä kondomia peräaukkoyhdynnässä<br />
vakituisen kumppanin kanssa. Sen sijaan<br />
tilapäisissä suhteissa selkeä enemmistö miehistä käytti<br />
kondomia (54, 3 % aina ja 17,6 % lähes aina). Myös<br />
monissa ulkomaisissa tutkimuksissa (esim. Davies ym.<br />
43
4 | Parisuhde ja turvaseksi<br />
1993; Henriksson 1995; Coxon 1996; Tikkanen &<br />
Månsson 1999) on todettu, että monet miehet toteuttavat<br />
suojaamatonta peräaukkoyhdyntää vain parisuhteessa<br />
ja että vakituisen kumppanin kanssa miehet ovat<br />
vähemmän halukkaita käyttämään kondomia peräaukkoyhdynnässä<br />
kuin satunnaisen kumppanin kanssa.<br />
Seksikumppaneiden lukumäärän ja suojaamattoman<br />
seksin väliltä löytyy myös yhteys. Mitä enemmän<br />
on seksikumppaneita, sitä vähemmän on suojaamatonta<br />
yhdyntää satunnaisen kumppanin kanssa, mutta<br />
sitä enemmän suojaamatonta yhdyntää vakituisen<br />
kumppanin kanssa. Poikkeuksena ovat sellaiset yksikumppaniset,<br />
joilla on yksi vakituinen kumppani eikä<br />
satunnaisia kumppaneita, sekä sellaiset yksikumppaniset,<br />
joilla ei ole vakituista kumppania ja hyvin vähän<br />
seksiä muutenkin. Heillä oli selvästi muita enemmän<br />
kokemuksia suojaamattomasta peräaukkoyhdynnästä.<br />
Suurin osa (2/3) miehistä oli toteuttanut peräaukkoyhdyntää<br />
viimeisen vuoden aikana. Se on siis verraten<br />
yleistä. Miehistä kolme neljäsosaa oli ainakin joskus<br />
toteuttanut vakituisen kumppanin kanssa peräaukkoyhdyntää<br />
ilman kondomia viimeisen vuoden aikana.<br />
Vakituisessa parisuhteessa oleville on tavallisinta, ettei<br />
kondomia käytetä lainkaan peräaukkoyhdynnässä.<br />
Heidän joukossa on vähemmän niitä, jotka käyttävät<br />
aina tai silloin tällöin kondomia.<br />
Mikäli kummallakaan parisuhteessa olevista miehistä<br />
ei ole hiv-tartuntaa eikä seksiä suhteen ulkopuolella,<br />
peräaukkoyhdyntä on turvallista ilman kondomiakin.<br />
Ongelmia syntyy siitä, että monilla ei ole täysin<br />
suljettua suhdetta ja hiv-tartunta voi siirtyä suhteen ulkopuolisilta<br />
parisuhteeseen, jos siltä ei ole osattu suojautua<br />
muualla. Toinen keskeinen ongelma on se, että<br />
hiv-tartunta on saatettu saada ennen suhdetta ja sitä<br />
ei ole todettu testeissä. Tämä voi olla etenkin nuorten<br />
ongelma: kahden viikon seurustelua saatetaan pitää<br />
parisuhteena ja kondomin käyttö jää pois. Mikäli parisuhteessa<br />
ei aiota käyttää kondomia, pitäisi uuden parin<br />
käydä testissä kolmen kuukauden kuluttua (jolloin<br />
hiv-tartunnasta kertovat hiv-vasta-aineet näkyvät veressä)<br />
suhteen alkamisesta ja jos kummallakaan ei todeta<br />
tartuntaa, he voisivat harkita suojaamatonta peräaukkoyhdyntää.<br />
Tämä strategia edellyttää luottamusta<br />
ja kykyä puhua avoimesti turvaseksiin liittyvistä kysymyksistä.<br />
Parin on hyvä tehdä sopimus siitä, saako olla<br />
seksiä muiden kanssa ja jos saa, niin millaista. Jatkuva<br />
kondomin käyttö parisuhteessa estää myös mahdollisten<br />
parisuhteen ulkopuolella saatujen tartuntojen siirtymisen<br />
kumppanilta toiselle. (vrt. Kippax ym. 1993;<br />
Kippax 1996)<br />
Valistuksen ongelmana on normatiivinen oletus siitä,<br />
että kaikki suojautuvat tai jos eivät suojaudu, heidät<br />
leimataan ”huonoiksi”. Tällainen normatiivisuus ei ole<br />
välttämättä hyväksi. Se aiheuttaa ihmisille syyllisyydentunteita<br />
ja sen, että asioista ei osata puhua tai he eivät<br />
tunnusta, että heillä on ollut suojaamatonta seksiä.<br />
Normin mukaan olet siis tehnyt väärin, jos sinulla on<br />
suojaamatonta seksiä. Normi ei kuitenkaan aina auta,<br />
sillä suojaamatonta seksiä tapahtuu. Moni haastateltava<br />
oli huolissaan suojaamattomasta yhdynnästä jälkeenpäin.<br />
Turvaseksivalistuksen kannalta olisi oleellista<br />
saada ihmiset oppimaan riskitilanteista, jotta riskejä<br />
voisi vähentää. Yksi tai useampi suojaamaton yhdyntä<br />
voi aiheuttaa sen, ettei tulevaisuudessakaan haluta<br />
käyttää kondomia, koska riski tai riskejä on jo otettu.<br />
Olisi hyvä, että miehet oppisivat keskustelemaan seksikumppaninsa<br />
tai ystäviensä kanssa turvaseksiin liittyvistä<br />
ongelmista, jotta he voisivat käsitellä pelkojaan ja<br />
pohtia muiden kanssa turvaseksistrategioita.<br />
Monet väärät käsitykset ja oletukset hiv-riskeistä<br />
tuovat haasteita turvaseksivalistukselle. Jotkut ajattelivat<br />
keskeytetyn peräaukkoyhdynnän (=siemensyöksy<br />
ei tapahdu peräaukkoon) olevan turvallista. Osa pitää<br />
suojaamatonta sisääntyöntävää peräaukkoyhdyntää<br />
turvallisena, vaikka myös se on ilman suojausta hivtartuntavaarallista.<br />
Tosin siihen sisältyy pienempi riski.<br />
Ehkä keskeytetyn yhdynnän ajatellaan olevan turvallista,<br />
koska suuseksin yhteydessä on annettu turvaseksiviesti,<br />
jonka mukaan se on turvallista, jos siemennestettä<br />
ei ota suuhun. Tai kenties se johtuu siitä, että on<br />
omaksuttu mielikuva keskeytetystä sukupuoliyhdynnästä<br />
keinona ehkäistä raskaus. Voisiko tämä olla vääränä<br />
uskomuksena siirtynyt keskeytettyyn peräaukkoyhdyntään<br />
keinoksi ehkäistä hiv-tartunta Myös eräissä<br />
amerikkalaisissa tutkimuksissa (esim. Barret 1998) on<br />
kiinnitetty huomiota siihen, että suhteellisen tavallinen<br />
strategia on välttää siemensyöksyä suojaamattomassa<br />
peräaukkoyhdynnässä, koska tällöin tilannetta ei ajatella<br />
hiv-riskinä.<br />
Turvaseksiviestit suuseksin hiv-tartuntavaarallisuudesta<br />
ovat vaihdelleet. Toisaalta ihmetyttää, miksi heteroseksuaaleille<br />
suunnatussa viestissä suuseksiin ei<br />
suositella kondomia niin usein kuin homoseksuaaleille<br />
suunnatussa tiedotuksessa. Tämän tutkimuksen perusteella<br />
kondomin käytöstä suuseksissä voi sanoa sen,<br />
että kondomia käytetään harvoin suuseksissä ja että se<br />
onkin riittävä tapa suojautua monien mielestä suuseksin<br />
osalta. Neljä viidesosaa miehistä piti kuitenkin peniksen<br />
imemistä hiv-tartuntavaarallisena silloin, kun<br />
siemensyöksy tulee suuhun. Tiedonpuute ja monenlaisen<br />
tiedon saaminen suuseksin riskeistä on aiheuttanut<br />
turhaa huolta monille.<br />
Hi-virus ei tartu helposti suuseksissä. Suuseksissä<br />
hi-virus voi päästä verenkiertoon, jos suun tai nielun<br />
limakalvoissa on haavaumia tai jos limakalvot tai ikenet<br />
ovat tulehtuneet. Sylki ehkäisee hi-viruksen lisääntymistä.<br />
Verrattuna peräaukkoyhdyntään suuseksi on<br />
paljon turvallisempaa. Koska suuseksi ei ole täysin turvallista,<br />
siihen liittyvää pientä hiv-riskiä voi vähentää<br />
siten, ettei ota siemennestettä tai esiliukastetta suuhun.<br />
Jos ihminen saa siemennestettä suuhun ja nielaisee<br />
sen, hi-virus tuhoutuu mahalaukussa. Siemennesteen<br />
44
4 | Parisuhde ja turvaseksi<br />
sylkeminen pois ei ilmeisestikään ratkaisevasti vaikuta<br />
hiv-tartuntariskiin. Esiliukasteen ja siemennesteen hivvirusmäärät<br />
vaihtelevat myös ihmisestä toiseen.<br />
Monissa ulkomaisissa tutkimuksissa (Davies ym.<br />
1992; 1993) suuseksi mielletään suhteellisen turvalliseksi.<br />
Tutkimusten (ks. Alcorn 1995) mukaan suuseksitartunnat<br />
ovat yhä erittäin harvinaisia suuseksin yleisyyteen<br />
verrattuna. Tämä osoittaa hyvin pientä tartuntamahdollisuutta<br />
yhtä suuseksikontaktia kohden.<br />
Kaikki tutkijat eivät ole kuitenkaan täysin yksimielisiä<br />
siitä, kuinka helposti hi-virus voi tarttua suuseksissä,<br />
jos tartunnan saaneen henkilön verta tai siemennestettä<br />
pääsee suuhun. Pohjoismaissa, puhumattakaan<br />
koko maailmasta, on erilaisia linjoja suuseksiviesteissä.<br />
Turvaseksivalistuksen kannalta on oleellista, voiko<br />
suuseksiä mainostaa turvalliseksi, jos se ei sitä sataprosenttisesti<br />
ole. Kuinka yksityiskohtaisesti suuseksiin<br />
liittyvistä riskeistä pitäisi tiedottaa Aiheuttaako<br />
mahdollisista riskeistä tiedottaminen enemmän huolta<br />
ja pelkoa kuin on tarpeen Miesten välisen seksin osalta<br />
hiv-ehkäisytyön tulee mielestämme kohdentua peräaukkoyhdynnän<br />
hiv-riskeihin. Riskinä on se, että kun<br />
suuseksin vähäisempää hiv-tartuntariskiä korostetaan,<br />
miehet voivat kääntää huomion pois suurimmasta hivtartuntariskistä<br />
eli suojaamattomasta peräaukkoyhdynnästä.<br />
Suurin osa miesten välisen seksin tekniikoista on<br />
turvallisia. Osa miehistä kuitenkin luulee, että niihin<br />
liittyy hiv-riskejä. Näiden tekniikoiden riskittömyydestä<br />
voisi tiedottaa. Kondomin käyttöön liittyy<br />
ongelmia. Niitä ei haluta tai osata käyttää, eikä niiden<br />
saatavuus ole riittävää. Hetken huuma tuli esille<br />
yhtenä keskeisenä syynä suojaamattomaan seksiin.<br />
Turvaseksivalistuksen kannalta olisi tärkeää painottaa<br />
sitä, että kondomeja ja vesi- tai silikoniliukoista liukuvoidetta<br />
olisi helposti saatavilla niin sängyn vierellä<br />
kuin baareissakin. Tämä voisi vähentää riskitilanteita<br />
myös silloin, kun ihminen on alkoholin vaikutuksen<br />
alaisena.<br />
Yksi selkeä ongelma kondomin käytössä oli se, että<br />
kondomi hajosi yhdynnässä. Turvaseksivalistuksen<br />
tulisikin olla konkreettista niin, että oikeanlaisen kondomin<br />
ja vesi- tai silikoniliukoisen liukuvoiteen käyttö<br />
osattaisiin (vrt. Huotari ym. 1999). Noin kolmasosa<br />
kyselyyn vastanneista oli käyttänyt kondomia peräaukkoyhdynnässä<br />
ilman liukuvoidetta. Samoin noin<br />
kolmasosa oli käyttänyt muuta kuin vesipohjaista liukuvoidetta.<br />
Tämä on otettava huomioon myös kondomeja<br />
jaettaessa: ei riitä, että ihmisille jaetaan kondomeja<br />
ilman liukuvoidetta. Kondomien ja liukuvoiteiden<br />
jakelukampanjoista on monia myönteisiä<br />
kokemuksia ulkomailta. Kuten monissa länsimaissa<br />
Suomessakin näitä tulisi olla saatavina ilmaiseksi<br />
tai erittäin halvalla homo- ja biseksuaalisten miesten<br />
suosimissa ravintoloissa ja muissa tapaamispaikoissa.<br />
Olisi hyvä, että tavallisissa kaupoissa olisi myös erilaisia<br />
kondomeja ja vesi- tai silikoniliukoista liukuvoidetta<br />
myytävänä. Kondomeja tulee myös opetella käyttämään<br />
oikein (ks. Kondomikäsikirja, Väätänen 2004).<br />
Peräaukkoyhdynnässä vesi- tai silikoniliukoista liukuvoidetta<br />
pitäisi käyttää runsaasti. Se ehkäisee haavojen<br />
syntymistä ja estää kondomin hajoamista kesken yhdynnän.<br />
On tärkeää, että homo- ja bimiesten turvaseksivalistusta<br />
jatketaan ottaen huomioon heidän erilaiset elämäntilanteensa,<br />
vaikka tilastojen valossa Suomessa<br />
on muihin länsimaihin verrattuna vähän tartuntoja.<br />
Yleinen viesti ”käytä kondomia” ei riitä (vrt. Lehtonen<br />
1998a; 2000; 2004c). Kouluissa ja nuorison tiedotuksessa<br />
pitäisi turvaseksistä puhua niin, että myös peräaukkoyhdyntä<br />
ja sen yhteydessä kondomin ja liukuvoiteen<br />
käyttö huomioidaan. Asiat eivät ratkea sillä, että<br />
niistä puhumista vältetään tai että niistä puhutaan kiertoteitse.<br />
Joukotiedotusvälineiden olisi myös hyvä osallistua<br />
tiedotukseen, joka ottaisi huomioon miesten välisenkin<br />
seksin sekä peräaukkoyhdynnän ja siinä suojautumisen.<br />
Peräaukkoyhdyntää ei toteuteta ainoastaan<br />
miesten välisissä suhteissa. Tämän lisäksi pitäisi olla<br />
miehille kohdennettua turvaseksivalistusta järjestöjen<br />
kautta, lehdissä, ravintoloissa ja muissa miesten tapaamispaikoissa.<br />
Hyvä esimerkki on tällaisesta tiedotuksesta<br />
on Miesten kesken turvallisesti –projekti, jonka<br />
toiminta tulisi vakinaistaa. Miehiä tulisi rohkaista keskustelemaan<br />
ja neuvottelemaan turvaseksistä. Tässä<br />
voisi käyttää apuna esimerkiksi ryhmä- ja internetkeskusteluja.<br />
10 vinkkiä<br />
1.Lähes puolet miehistä ei käytä kondomia peräaukkoyhdynnässä<br />
vakituisessa parisuhteessa, koska parisuhde<br />
koetaan turvalliseksi. Erityisesti parisuhteessa<br />
olevat miehet olisi kuitenkin hyvä valita yhdeksi turvaseksivalistuksen<br />
kohderyhmäksi, koska parisuhteeseen<br />
liittyy hiv-tartunnan ja muiden sukupuolitautien<br />
riskejä: monilla ei ole täysin suljettua parisuhdetta, jolloin<br />
hiv ja muut sukupuolitaudit voivat siirtyä suhteen<br />
ulkopuolisilta parisuhteeseen, jos sukupuolitaudeilta ei<br />
ole osattu suojautua muualla.<br />
2.Satunnaisissa seksisuhteissa tapahtuu usein suojaamatonta<br />
peräaukkoyhdyntää, ja monet katuvat sitä<br />
jälkeenpäin. Turvaseksivalistuksessa olisi tärkeää saada<br />
ihmiset oppimaan riskitilanteista, jotta riskejä voisi<br />
minimoida. Miehille tulisi luoda helposti saavutettavia<br />
riskitilanteiden ja tunteiden purkupaikkoja, esimerkiksi<br />
kehittämällä internetkeskustelupalstoja, jossa miehet<br />
voisivat pohtia turvaseksikäyttäytymistään.<br />
3.Parisuhteen lisäksi humalatila ja hetken huuma<br />
mainittiin keskeisinä syinä suojaamattomaan peräaukkoyhdyntään.<br />
Miehille tulisi tuottaa erilaisia turvaseksikampanjoita,<br />
joista yksi kohdentuisi siihen, etteivät<br />
miehet unohtaisi riskejä silloin, kun nautinnon hetki<br />
45
4 | Parisuhde ja turvaseksi<br />
on suurin, ehkäpä juuri päihdyttävien aineiden vaikutuksen<br />
alaisena.<br />
4.Jotkut luulivat, että keskeytetty peräaukkoyhdyntä<br />
(= peräaukkoyhdyntä ilman siemensyöksyä) olisi turvallista.<br />
Vääristä käsityksistä ja hiv-riskeihin liittyvistä<br />
oletuksista tulisi tehdä omaa turvaseksimateriaalia.<br />
Miehille pitää esimerkiksi kertoa riskeistä, jotka liittyvät<br />
sisääntyöntävään suojaamattomaan yhdyntään,<br />
vaikkei siemensyöksyä tulisikaan.<br />
5.Suojaamaton suuseksi sekä vakituisen että satunnaisen<br />
kumppanin kanssa oli yleistä. Monilla miehillä<br />
oli kuitenkin tiedonpuutetta suuseksiin (ja esiliukasteeseen)<br />
liittyvistä hivin ja muiden sukupuolitautien riskeistä.<br />
Turvaseksiesitteiden ja muun jatkuvasti päivitettävän<br />
aineiston tulisikin olla tarkkaa ja yksityiskohtaista.<br />
6.Kaksi kolmasosaa miehistä ei pitänyt kondomin<br />
käytöstä, ja ei halunnut tai osannut käyttää niitä.<br />
Erilaisista kondomien laatu- ja muista eroista tulisi<br />
tiedottaa laajemmin, samalla kondomin käytöstä tulisi<br />
pyrkiä tekemään houkuttelevampaa. Esimerkiksi<br />
makukondomeja voi käyttää suuseksissä tai kondomin<br />
tuntoherkkyyttä voi parantaa lisäämällä tipan liukuvoidetta<br />
kondomin sisäpuolelle peniksen kärkeen.<br />
7.Peräti kolmasosa miehistä oli käyttänyt kondomia<br />
ilman liukuvoidetta, mikä hajottaa kondomin helposti<br />
ja tekee peräaukkoyhdynnästä kipeää. Ei siis riitä, että<br />
turvaseksivalistuksessa toistetaan sanoja ”käytä kondomia”,<br />
vaan samassa yhteydessä tulisi vähintäänkin mainita<br />
myös sanat ”ja liukuvoidetta peräaukkoyhdynnässä”.<br />
8.Kolmasosa miehistä oli käyttänyt myös vääränlaista<br />
eli öljypohjaista liukuvoidetta, joka haurastuttaa<br />
kondomin helposti rikki. Miehiä tulisi opastaa iskulauseella:<br />
”Käytä kondomia ja vesiliukoista (tai silikonipohjaista)<br />
liukuvoidetta peräaukkoyhdynnässä”.<br />
9.Seksikumppanien määrän kasvu lisäsi miesten<br />
kondomin käyttöä peräaukkoyhdynnässä satunnaisten<br />
kumppanien kanssa. Sen sijaan suuseksissä kondomia<br />
ei satunnaisten kanssa juuri käytetä. On hyvä muistaa,<br />
että satunnaisissa suhteissa suojaamaton suuseksi lisää<br />
muiden sukupuolitautien leviämisen (esim. herpes, tippuri)<br />
riskiä ja muut seksitaudit lisäävät hiv-riskiä.<br />
10.Suurin osa miesten välisistä seksitekniikoista on<br />
turvallisia, vaikka osa luuli niihin liittyvän hiv-riskejä.<br />
Turvallisista seksitekniikoista olisi hyvä tiedottaa laajemmin,<br />
jotta miehet voisivat nauttia niistä huoletta.<br />
46
5. Elämäntilanne ja hiv<br />
Ulkomaisissa tutkimusraporteissa on keskusteltu siitä,<br />
että nuoremmat miehet asettavat itsensä suurempiin<br />
hiv-riskeihin kuin vanhemmat miehet (esim. Ekstrand<br />
ym. 1990; Hays ym. 1990). Ottavatko nuoremmat miehet<br />
Suomessakin enemmän hiv-riskejä kuin vanhemmat<br />
miehet Valitsimme sukupolvinäkökulman (ks. luku<br />
2) ikäryhmien välisten hiv-tartuntariskien tarkasteluun.<br />
Tarkastelemme vakituisten ja satunnaisten kumppaneiden<br />
määrää sekä suosituimpia seksitekniikoita ja seksikumppanien<br />
lukumäärää sukupolvittain ja niiden vaikutusta<br />
hiv-riskeihin. Ikä- ja sukupolvierojen lisäksi analysoimme<br />
asuinpaikan, koulutuksen ja seksuaalisen itsemäärittelyn<br />
vaikutusta hiv-riskeihin. Lopuksi tarkastelemme<br />
miesten arviointeja erilaisista hiv-riskitilanteista.<br />
Vakituiset ja satunnaiset kumppanit<br />
sukupolvittain<br />
Suomalaisilla miesten välistä seksiä toteuttavilla miehillä<br />
on tyypillistä elämäntilanne, jossa heillä on sekä<br />
vakituinen seksikumppani että satunnainen tai satunnaisia<br />
seksikumppaneita (ks. luku 4). Seuraavassa taulukossa<br />
ovat kyselyyn vastanneiden miesten kumppanityylit<br />
eri sukupuolvien mukaan jaoteltuna.<br />
Taulukko 15. Kyselyyn vastanneiden miespuoliset<br />
kumppanityypit eri sukupolvien mukaan (prosentteina).<br />
vain yksi vakituinen<br />
sekä vakit. että satunn.<br />
vain satunn. kumppaneita<br />
muut<br />
Nuorin sukup. (N=299) 29 27 17 27<br />
Keskisukup. (N=249) 25 41 17 17<br />
Vanhin sukup. (N=192) 22 41 20 17<br />
Kaikki (N=740) 26 36 18 20<br />
5 | Elämäntilanne ja hiv<br />
Taulukossa luokkaan ”Muut” kuuluvat pääasiassa<br />
ne, jotka rastittivat vaihtoehdon ”ei vakituista miespuolista<br />
seksikumppania” sekä muutamia sellaisia,<br />
jotka olivat rastittaneet eri vaihtoehtojen yhdistelmiä.<br />
Kaikista kysymykseen vastanneista parisuhteessa miehen<br />
kanssa on kaksi kolmesta. Parisuhteessa olevista<br />
runsaalla puolella on myös satunnaisia seksikumppaneita.<br />
Vastanneista hieman enemmän (26 prosenttia)<br />
on niitä, joilla on vain yksi vakituinen kumppani kuin<br />
niitä, joilla on vain satunnaisia kumppaneita (18 prosenttia).<br />
Sekä keskisukupolveen että vanhimpaan sukupolveen<br />
kuuluvat suosivat nuoria enemmän yhdistelmää,<br />
jossa on sekä vakituinen että satunnaisia seksikumppaneita.<br />
Tämä olikin odotettua, sillä vanhemmilla<br />
on tyypillisesti enemmän kokemuksia pitkistä parisuhteista<br />
ja parisuhteen avoimuuteen liittyvistä sopimuksista<br />
(vrt. McWriter & Mattison 1984).<br />
Ainoastaan nuorimpaan sukupolveen kuuluvat suosivat<br />
suhteellisesti eniten monogaamista suhdetta eli<br />
vain yhtä vakituista miespuolista seksikumppania. Iän<br />
mukana suhteen avoimuus lisääntyy: mitä vanhemmaksi<br />
miehet tulevat, sitä useammin suositaan avointa<br />
parisuhdetta. Nuorimpaan sukupolveen kuuluvat olivat<br />
suhteellisesti useammin rastittaneet myös vaihtoehdon<br />
”ei vakituista miespuolista seksikumppania”.<br />
Suositut seksitavat ja kumppanien<br />
määrät sukupolvittain<br />
Vanhimpaan sukupolveen kuuluvat suosivat eri seksitoimintoja<br />
keskimääräisesti vähiten, ainoastaan keskinäistä<br />
peniksen tyydyttämistä käsin eli runkkaamista<br />
he suosivat nuorinta sukupolvea enemmän (ks. taulukko<br />
16). Peräaukkoyhdyntää suosii runsas kaksi kolmasosaa<br />
miehistä ja suuseksiä runsas neljä viidesosaa<br />
miehistä, vanhimmat sukupolvet eivät suosi näitäkään<br />
niin paljon kuin kahteen muuhun sukupolveen kuuluvat.<br />
Nuorimpaan sukupolveen kuuluvat ovat peräaukkoyhdynnässä<br />
hieman useammin vastaanottavana osapuolena,<br />
toisin kuin muut sukupolvet.<br />
Taulukko 16. Koko elämän aikana suosituimmat<br />
seksitekniikat miehen kanssa sukupolvittain (prosentteina).<br />
Nuorin sp N=299<br />
Keskisp N=251<br />
Vanhin sp N=194<br />
Suuteleminen ja hyväilyt 93 92 87<br />
Kokovartalokontakti 84 80 75<br />
Keskinäinen runkkaaminen 79 87 86<br />
Sinä imet miehen penistä 87 85 82<br />
Mies imee sinun penistäsi 89 85 86<br />
Yhdyt miehen peräaukkoon 69 70 63<br />
Mies yhtyy peräaukkoosi 73 67 57<br />
47
5 | Elämäntilanne ja hiv<br />
Lähes kaikilla vastanneista miehistä oli ollut seksiä<br />
viimeisen vuoden aikana ja miltei kaikilla oli ollut myös<br />
vähintään yksi miespuolinen seksikumppani viimeisen<br />
vuoden aikana (ks. taulukko 17). Eri sukupolvien välillä<br />
ei löydy suuria eroavuuksia seksikumppaneiden lukumäärässä.<br />
Selvällä enemmistöllä (76 prosenttia) on<br />
ollut alle kymmenen kumppania viimeisen vuoden aikana.<br />
Kun tarkastellaan niitä, joilla on 2-10 kumppania<br />
tai 11-50 kumppania, niin vanhimpaan sukupolveen<br />
kuuluvilla on vähemmän kumppaneita kuin esimerkiksi<br />
nuorimpaan sukupolveen kuuluvilla. Nuorilla on<br />
enemmän seksikumppaneita kuin vanhoilla. Iän mukana<br />
seksikumppaneiden lukumäärä ja seksuaalinen halukkuus<br />
vähenevät muutoinkin.<br />
Taulukko 17. Kyselyyn vastanneiden miespuolisten<br />
seksikumppaneiden määrä viimeisen vuoden aikana<br />
eri sukupolvien mukaan (prosentteina).<br />
vanhimmassa sukupolvessa, joista miltei puolet ei ollut<br />
toteuttanut vastaanottavaa peräaukkoyhdyntää viimeisen<br />
vuoden aikana.<br />
Eri sukupolvien välillä on selviä eroja peräaukkoyhdyntäkumppanien<br />
lukumäärässä (ks. taulukko 18).<br />
Vanhimmassa sukupolvessa on suhteellisesti eniten<br />
(29 prosenttia) niitä, joilla ei ole yhtään peräaukkoyhdyntäkumppania.<br />
Tyypillisintä on se, että viimeisen<br />
vuoden aikana on ollut 2-10 peräaukkoyhdyntäkumppania.<br />
Suhteellisesti useammin 2-10 kumppania on ollut<br />
kahteen nuorimpaan sukupolveen kuuluvilla.<br />
Taulukko 18. Peräaukkoyhdyntäkumppanien lukumäärä<br />
vakituisen tai satunnaisen kumppanin kanssa<br />
viimeisen vuoden aikana - riippumatta siitä, onko<br />
käyttänyt kondomia vai ei (prosentteina).<br />
0 kumpp.<br />
1 kumpp.<br />
2-10 kumpp.<br />
11-50<br />
Yli 50<br />
Nuorin sukup. (N=297) 4 16 59 20 1<br />
Keskisukup. (N=245) 3 18 50 25 4<br />
Vanhin sukup. (N=190) 4 18 55 17 6<br />
Kaikki (N=732) 4 17 55 21 3<br />
Toisaalta seksin suurkuluttajien eli yli 50 kumppania<br />
vuodessa hankkivien joukossa on kylläkin nähtävissä<br />
selvä trendi: mitä vanhempia miehet ovat, sitä enemmän<br />
kumppaneita on. Kyseessä näyttää kuitenkin olevan<br />
verrattain pieni joukko vanhimpaan sukupolveen<br />
kuuluvia miehiä, joilla on paljon seksikumppaneita.<br />
Olisi mielenkiintoista tietää, keitä nämä seksin suurkuluttajat<br />
ovat. Tässä tutkimuksessa olevat seksin suurkuluttajien<br />
lukumäärät ovat kuitenkin niin pienet, että<br />
niitä on vaikea yleistää koskemaan kaikkia vanhempia<br />
miehiä.<br />
Peräaukkoyhdyntä on verrattain yleistä miesten joukossa.<br />
Lukumäärissä ei ole juurikaan eroa siinä, onko<br />
henkilö sisääntyöntävänä vai vastaanottavana osapuolena<br />
peräaukkoyhdynnässä. Viimeisen vuoden aikana<br />
kaksi kolmasosaa miehistä oli osallistunut peräaukkoyhdyntään<br />
vastaanottavana osapuolena (77 prosenttia<br />
nuorimmasta sukupolvesta, 68 prosenttia keskisukupolvesta<br />
ja 51 prosenttia vanhimmasta sukupolvesta).<br />
Tässä yhteydessä ei kysytty sitä, onko seksikumppani<br />
vakituinen vai satunnainen. Tässä ei kysytty myöskään<br />
sitä, käyttikö henkilö kondomia vai ei.<br />
Noin kolmasosa miehistä ei harjoita peräaukkoyhdyntää.<br />
Heillä ei ole siten kovin suurta todennäköisyyttä<br />
saada hiv-tartuntaa. Suurin lukumäärä heitä on<br />
Ei yhtään<br />
1 kumpp.<br />
2-10<br />
11-50<br />
Yli 50<br />
Nuorin sp. (N=288) 12 32 49 7 0<br />
Keskisukup. (N=243) 15 31 46 7 1<br />
Vanhin sp. (N=187) 29 24 40 7 0<br />
Kondomin käyttö vakituisen<br />
kumppanin kanssa<br />
Kuudella kymmenestä miehestä on ollut vähintään yksi<br />
vakituinen seksikumppani viimeisen vuoden aikana<br />
(ks. luku 2). Seuraavaksi tarkastelemme sukupolvittain<br />
sitä, millaisia kokemuksia näillä miehillä on kondomin<br />
käytöstä peräaukkoyhdynnässä vakituisen kumppanin<br />
kanssa. Tarkastelemme lukuja, jotka koskevat peräaukkoyhdynnässä<br />
vastaanottavana osapuolena olemista ja<br />
kondomin käyttöä näissä tilanteissa. Näin siksi, että<br />
kondomin käytön useudessa ei ole juurikaan lukumääräisiä<br />
eroja tilanteissa, jossa kyselyyn vastaaja joko yhtyy<br />
vakituisen kumppanin peräaukkoon tai vakituinen<br />
kumppani yhtyy vastaajan peräaukkoon.<br />
Olemme jakaneet kondomin käytön kolmeen ryhmään<br />
(ks. taulukko 19). Yhtäällä ovat ne, jotka eivät<br />
käytä koskaan kondomia vastaanottavassa peräaukkoyhdynnässä<br />
vakituisen kumppanin kanssa. Toisaalla<br />
ovat ne, jotka käyttävät tässä tilanteessa aina kondomia.<br />
Kolmanteen ryhmään kuuluvat kondomia silloin<br />
tällöin käyttävät. Tähän luokitukseen sijoitimme<br />
ne, jotka vastasivat käyttävänsä kondomia hyvin harvoin,<br />
vähemmän kuin puolet kerroista, puolet kerroista,<br />
enemmän kuin puolet kerroista tai lähes aina.<br />
48
5 | Elämäntilanne ja hiv<br />
Taulukko 19. Kondomin käyttö vastaanottavassa<br />
peräaukkoyhdynnässä vakituisen kumppanin kanssa<br />
viimeisen vuoden aikana (prosentteina).<br />
Ei<br />
koskaan<br />
Silloin<br />
tällöin Aina<br />
Nuorin sp. (N=190) 43 31 26<br />
Keskisukup. (N=132) 42 26 32<br />
Vanhin sp. (N=73) 55 25 20<br />
Kaikki (N=395) 45 28 27<br />
Miltei kolmella neljäsosalla miehistä (73 prosenttia),<br />
joilla oli kokemuksia peräaukkoyhdynnästä, oli kokemuksia<br />
suojaamattomasta vastaanottavasta peräaukkoyhdynnästä<br />
vakituisen kumppanin kanssa viimeisen<br />
vuoden aikana. Prosenttiluku saadaan, kun lasketaan<br />
yhteen ne, jotka eivät koskaan käytä kondomia tai<br />
käyttävät sitä silloin tällöin. Sukupolvien väliset erot<br />
ovat selviä. Kaikkein vanhimmalla ja kaikkein nuorimmalla<br />
sukupolvella on eniten suojaamattoman peräaukkoyhdynnän<br />
kokemuksia: 74 prosenttia nuorimpaan<br />
sukupolveen, 62 prosenttia keskisukupolveen ja<br />
peräti 80 prosenttia vanhimpaan sukupolveen kuuluvista<br />
ilmoitti, että heillä on joskus suojaamatonta peräaukkoyhdyntää<br />
vakituisen kumppanin kanssa.<br />
Sama suuntaus näkyy myös niiden joukossa, jotka<br />
eivät koskaan käytä kondomia. Etenkin vanhimpaan<br />
sukupolveen kuuluu suhteellisesti eniten niitä, jotka eivät<br />
koskaan (55 prosenttia) käytä kondomia peräaukkoyhdynnässä<br />
vakituisen kumppanin kanssa. Tämä voi<br />
johtua siitä, että kaikkein vanhimpaan sukupolveen<br />
kuuluvilla vakituisen parisuhteen keskimääräinen kesto<br />
on kaikkein pisin. Nuorimman sukupolven joukossa<br />
on suhteellisesti eniten niitä, jotka käyttävät kondomia<br />
silloin tällöin. Erot keskisukupolveen ja vanhimpaan<br />
sukupolveen eivät kuitenkaan ole kovin suuret.<br />
Mikä sitten voi olla syynä epäsäännölliseen kondomin<br />
käyttöön Yksi syy voi olla se, että miehellä on ollut<br />
enemmän kuin yksi vakituinen kumppani viimeisen<br />
vuoden aikana ja siten hän on käyttänyt toisen kanssa<br />
kondomia muttei toisen. Toinen syy voi olla se, että vakituisessa<br />
suhteessa on päätetty luopua kondomin käytöstä<br />
viimeisen vuoden aikana. Tai toisin päin eli henkilö<br />
on aloittanut vakituisen suhteen ilman kondomia, mutta<br />
päättänyt alkaa käyttää niitä vakituisessa suhteessa.<br />
Emme kysyneet miehiltä, milloin he aloittivat kondomin<br />
käytön vakituisessa suhteessa. Ruotsalaisessa<br />
tutkimuksessa (Tikkanen & Månsson 1999, 56-57) on<br />
kuitenkin tullut ilmi, että homo- ja bimiehille on tyypillisintä,<br />
etteivät he käytä kondomia koskaan tai lopettavat<br />
sen käytön jo ennen kuin vakituisen kumppanin<br />
tapaamisesta on kulunut kolme kuukautta, jolloin vasta<br />
mahdollinen hiv-tartunta näkyy veressä. Vain neljäsosa<br />
miehistä odottaa kolme kuukautta tai enemmän ennen<br />
kuin he lopettavat kondomin käytön peräaukkoyhdynnässä<br />
parisuhteessaan.<br />
Voi olettaa, että Suomessakin monet miehistä ovat<br />
epävarmoja vakituisen seksikumppanin hiv-statuksesta,<br />
vaikka lopettavat kondomin käytön parisuhteessa.<br />
Haastateltavista monet eivät arvioineet kumppanin<br />
olevan hiv-negatiivinen testin perusteella, vaan arvio<br />
perustui pikemminkin ulkoisiin olettamuksiin (esimerkiksi<br />
kumppani nuori tai heteronoloinen) tai esimerkiksi<br />
siihen, että henkilöä pidettiin ”luotettavana ihmisenä”<br />
- ja tällä perusteella voitiin toteuttaa suojaamatonta<br />
yhdyntää (ks. luku 7).<br />
Monet näyttävät siis ottavan seksikumppanin kanssa<br />
tietoisen hiv-riskin. Viitteitä tähän suuntaan antaa<br />
myös se, että kyselyn mukaan joka viides vastaaja ei<br />
ollut käynyt koskaan hiv-testissä ja tyypillisimmin testissä<br />
oli viimeksi käyty 2-3 vuotta sitten (ks. luku 9).<br />
Miesten kesken turvallisesti –projektin tutkimuksen<br />
kyselyyn vuonna 2003 vastanneista peräti 35 % ei ollut<br />
koskaan käynyt testeissä. Näyttääkin siltä, että nykyisin<br />
entistä harvemmat miesten välistä seksitä toteuttavat<br />
miehet käyvät testeissä. Osa miehistä on epävarmoja<br />
myös omasta hiv-statuksestaan toteuttaessaan suojaamatonta<br />
peräaukkoyhdyntää. Jos omaa tai seksikumppanin<br />
hiv-statusta ei tiedetä, suojaamaton peräaukkoyhdyntä<br />
vakituisen kumppanin kanssa voi merkitä yhtä<br />
suuria riskejä kuin suojaamaton yhdyntä satunnaisen<br />
kumppanin kanssa. Toki on myös miehiä, jotka käyvät<br />
testissä ennen kuin aloittavat suojaamattoman yhdynnän<br />
vakituisen kumppanin kanssa. Sen sijaan voi olettaa,<br />
että miesten tieto satunnaisen kumppanin hiv-statuksesta<br />
on pieni tai olematon.<br />
Aina kondomia käyttää vakituisen kumppanin kanssa<br />
runsas neljännes miehistä. Sukupolvien väliset erot<br />
tulevat esiin myös tässä. Tyypillisintä säännöllinen<br />
kondomin käyttö on keskisukupolveen kuuluvilla, joista<br />
32 prosenttia käytti aina kondomia. Keskisukupolvi<br />
näyttäisi oppineen turvaseksin muita sukupolvia paremmin.<br />
Tosin uudemman Miesten kesken turvallisesti<br />
–projektin (2004) kyselyn mukaan juuri keski-ikäiset<br />
ovat niitä, jotka ottavat riskejä. Osa heidän ikäryhmästään<br />
kuului nuorimpaan sukupolveen kyselymme vastausajankohtana.<br />
Vähiten kondomia käytti aina vanhin<br />
sukupolvi, joista 20 prosenttia teki niin. Syy kondomin<br />
käyttöön vakituisen kumppanin kanssa voi olla tietoinen<br />
valinta: hiv-riskien minimoiminen. Syy voi perustua<br />
myös siihen, että suhde vakituiseen kumppaniin ei<br />
ole vielä kestänyt kovin kauan.<br />
Kondomin käyttö satunnaisen<br />
kumppanin kanssa<br />
Seitsemällä kymmenestä miehestä oli ollut satunnaisia<br />
seksikumppaneita viimeisen vuoden aikana (71 prosenttia<br />
nuorin sukupolvi, 75 prosenttia keskisukupol-<br />
49
5 | Elämäntilanne ja hiv<br />
vi ja 78 prosenttia vanhin sukupolvi). Pääosalla näistä<br />
miehistä on ollut samalla myös vakituinen (vakituisia)<br />
seksikumppani (seksikumppaneita). Kuten aiemmin<br />
totesimme sekä keskisukupolveen että vanhimpaan sukupolveen<br />
kuuluvat suosivat nuoria enemmän yhdistelmää,<br />
jossa on vakituisia ja satunnaisia kumppaneita<br />
(nuorin sukupolvi 27 prosenttia, keskisukupolvi 41<br />
prosenttia, vanhin sukupolvi 41 prosenttia).<br />
Suhteellisen suurella osalla miehistä on suojaamattoman<br />
peräaukkoyhdynnän kokemuksia, ainoastaan<br />
hieman yli puolet kaikista miehistä käyttää aina kondomia<br />
vastaanottavassa peräaukkoyhdynnässä satunnaisen<br />
kumppanin kanssa (ks. taulukko 20). Kolmannes<br />
käyttää kondomeja silloin tällöin. Niistä miehistä, jotka<br />
käyttävät silloin tällöin tai aina kondomia satunnaisen<br />
kumppanin kanssa, yhdeksän kymmenestä (88<br />
prosenttia) miehestä toteuttaa turvaseksiä satunnaisen<br />
kumppanin kanssa joko aina tai silloin tällöin. Runsas<br />
kymmenesosa ei käytä koskaan kondomia peräaukkoyhdynnässä<br />
satunnaisen kumppanin kanssa.<br />
Taulukko 20. Kondomin käyttö vastaanottavassa<br />
peräaukkoyhdynnässä satunnaisen kumppanin kanssa<br />
viimeisen vuoden aikana (prosentteina).<br />
Ei<br />
koskaan<br />
Silloin<br />
tällöin Aina<br />
Nuorin sp. (N=186) 12 33 55<br />
Keskisukup. (N=135) 7 29 64<br />
Vanhin sp. (N=87) 21 34 45<br />
Kaikki (N=408) 12 32 56<br />
Kun lasketaan yhteen ne, jotka eivät koskaan käytä<br />
kondomia tai käyttävät niitä silloin tällöin, miehistä<br />
peräti lähes puolella oli kokemuksia suojaamattomasta<br />
peräaukkoyhdynnästä satunnaisen kumppanin kanssa<br />
viimeisen vuoden aikana (45 prosenttia nuorin sukupolvi,<br />
36 prosenttia keskisukupolvi ja 44 prosenttia<br />
vanhin sukupolvi). Kuten suhteessa vakituiseenkin<br />
kumppaniin, niin nuorimmalla ja vanhimmalla sukupolvella<br />
on keskisukupolvea useammin suojaamattoman<br />
peräaukkoyhdynnän kokemuksia satunnaisen<br />
kumppanin kanssa. Toisin sanoen nämä ryhmät, nuorimpaan<br />
ja etenkin vanhimpaan sukupolveen kuuluvat,<br />
asettavat itsensä ja muut suurimpaan hiv-tartuntariskiin.<br />
Sukupolvien väliset erot näkyvät myös niiden<br />
joukossa, jotka eivät käytä koskaan kondomia.<br />
Vanhimpaan sukupolveen kuuluvissa on eniten (21<br />
prosenttia) niitä, jotka eivät koskaan käytä kondomia<br />
peräaukkoyhdynnässä satunnaisen kumppanin kanssa.<br />
Kondomia käyttämättömien ryhmää dominoi siis vanhin<br />
sukupolvi, heidän eronsa prosentteina tarkasteltuna<br />
on kolme kertaa suurempi kuin keskisukupolveen<br />
kuuluvilla, joista seitsemän prosenttia ei käyttänyt koskaan<br />
kondomia. Vanhimmassa sukupolvessa on myös<br />
suhteellisesti vähiten niitä, jotka käyttävät aina (45 prosenttia)<br />
kondomia satunnaisen kumppanin kanssa.<br />
Peräaukkoyhdyntäkumppanien lukumäärää tarkasteltaessa<br />
kävi kuitenkin ilmi (taulukko 18), että vanhimpaan<br />
sukupolveen kuuluvilla oli muita sukupolvia vähemmän<br />
peräaukkoyhdyntäkumppaneita. Nuorin sukupolvi<br />
asettaa itsensä muita useammin tartuntariskeille<br />
alttiiksi.<br />
Keskisukupolvi käyttää muihin verrattuna selvästi<br />
useammin kondomeja aina (64 prosenttia) peräaukkoyhdynnässä<br />
satunnaisen kumppanin kanssa. He siis<br />
harrastavat muita useammin turvaseksiä. Sukupolvien<br />
väliset erot keskisukupolven ja nuorimman sukupolven<br />
välillä eivät ole suuret, mutta ovat kuitenkin selvät.<br />
Nuorimpaan sukupolveen kuuluvista aina kondomia<br />
käyttää satunnaisen kumppanin kanssa 55 prosenttia.<br />
Näihin kahteen sukupolveen kuului eniten niitä, jotka<br />
käyttävät aina kondomia.<br />
Asuinpaikan, koulutustason<br />
ja seksuaalisen itsemäärittelyn<br />
yhteys hiv-riskiin<br />
Tarkastelemme seuraavaksi asuinpaikan, koulutustason<br />
ja seksuaalisen itsemäärittelyn yhteyttä suojaamattoman<br />
peräaukkoyhdynnän toteuttamiseen.<br />
Suojaamaton peräaukkoyhdyntä on lähes yhtä tyypillistä<br />
sekä pienessä kaupungissa tai maaseudulla asuvilla<br />
kuin isossa kaupungissa tai pääkaupunkiseudulla asuvilla<br />
(ks. taulukko 21). Tässä ei ole juurikaan eroa sillä,<br />
onko kumppani satunnainen vai vakituinen.<br />
Taulukko 21. Suojaamaton vastaanottava peräaukkoyhdyntä<br />
(=ei koskaan käytä kondomia) vakituisen<br />
ja satunnaisen kumppanin kanssa asuinpaikan mukaan<br />
viimeisen vuoden aikana (prosentteina).<br />
Iso kaupunki tai<br />
pääkaupunkiseutu<br />
Pieni kaupunki tai<br />
maaseutu<br />
Ei koskaan<br />
kondomia<br />
vakituisen<br />
kanssa<br />
Ei koskaan<br />
kondomia<br />
satunnaisen<br />
kanssa<br />
44 (N=291) 11 (N=299)<br />
42 (N=43) 11 (N=38)<br />
Suomessa asuinpaikka tai se, asuuko kaupungissa<br />
vai maaseudulla, ei näytä olevan selittävä tekijä riskien<br />
oton suhteen. Toisaalta voisi ajatella, että pääkaupunkiseudulla<br />
ja suuremmissa kaupugeissa on enemmän<br />
mahdollisuuksia toteuttaa seksiä miesten välillä ja että<br />
näin riskit olisivat suuremmat. Toisaalta kaupungissa<br />
miesten välistä seksiä toteuttavat miehet on helpompi<br />
tavoittaa turvaseksivalistusta ajatellen ja voisi siten aja-<br />
50
5 | Elämäntilanne ja hiv<br />
tella, että turvaseksivalistusta ovat saaneet enemmän<br />
kaupunkilaiset kuin maalaiset.<br />
Koulutustason ja suojaamattoman peräaukkoyhdynnän<br />
välillä on selvä yhteys (ks. taulukko 22): mitä matalampi<br />
koulutustaso, sitä enemmän kokemuksia suojaamattomasta<br />
peräaukkoyhdynnästä satunnaisen kumppanin<br />
kanssa.<br />
Taulukko 22. Suojaamaton vastaanottava peräaukkoyhdyntä<br />
(=ei koskaan käytä kondomia) vakituisen ja<br />
satunnaisen kumppanin kanssa koulutustason mukaan<br />
viimeisen vuoden aikana (prosentteina).<br />
Ei koskaan<br />
kondomia vakituisen<br />
kanssa<br />
Ei koskaan<br />
kondomia<br />
satunnaisen<br />
kanssa<br />
Peruskoulutetut 49 (N=72) 21 (N=78)<br />
Keskiaste 47 (N=172) 10 (N=181)<br />
Akateemiset 42 (N=147) 11 (N=147)<br />
Peruskoulutetut eroavat selvästi keskiasteen ja<br />
akateemisen koulutuksen saaneista kondomin käytössä<br />
etenkin satunnaisen kumppanin kanssa.<br />
Peruskoulutetut vastasivat, että eivät käytä koskaan<br />
kondomia, kaksi kertaa (21 prosenttia) niin usein kuin<br />
keskiasteen tai akateemisen tutkinnon suorittaneet,<br />
joista noin 10 prosenttia ei käyttänyt koskaan kondomia<br />
satunnaisen kumppanin kanssa. Luvut saattavat<br />
olla osittain vääristyneitä, koska peruskoulutettuja vastasi<br />
kyselyyn huomattavasti vähemmän kuin keskiasteen<br />
tai akateemisen koulutuksen saaneita.<br />
Koulutusta koskeva tuloksemme on yhtäpitävä tästä<br />
aihepiiristä tehtyjen muiden tutkimusten kanssa. On<br />
yleisesti tunnettua, että terveydentila vaihtelee sosiaaliluokan<br />
mukaan. Tämä koskee todennäköisesti myös<br />
hiviä. Esimerkiksi amerikkalaisen tutkimuksen (Barret<br />
1998) mukaan hiv-tartuntariskit näyttävät liittyvän taloudellisiin<br />
resursseihin ja koulutukseen. Barret löysi<br />
selviä riskikäyttäytymisen eroja koulutustason mukaan.<br />
Matalamman koulutustason omaavat miehet toteuttivat<br />
suuremmassa laajuudessa suojaamatonta peräaukkoyhdyntää<br />
siemensyöksyyn saakka verrattuna korkeamman<br />
koulutuksen saaneisiin. Myös brittiläiset tutkijat<br />
ovat tulleet samaan tulokseen. Vähemmän koulutetut<br />
ja matalampituloiset miehet asettavat itsensä suurempiin<br />
hiv-tartuntariskeihin kuin korkeammin koulutetut<br />
ja korkeampituloiset miehet (Weatherburn ym.<br />
1999). Tutkijoiden mukaan nämä miehet pitäisi priorisoida<br />
hiv-ennaltaehkäisytyössä. Tutkimuksemme perusteella<br />
ei voi kuitenkaan vetää kovin pitkälle meneviä<br />
johtopäätöksiä sosiaaliluokan ja hiv-riskien ottamisen<br />
välille homo- ja bimiehillä Suomessa, vaikka esille<br />
tulikin eroja.<br />
Minkälainen yhteys seksuaalisella itsemäärittelyllä<br />
on miesten riskikäyttäytymiseen Usein oletetaan, että<br />
homoseksuaalinen itsemäärittely lisää turvaseksin toteuttamista.<br />
Tämä ei kuitenkaan pidä automaattisesti<br />
paikkaansa (ks. taulukko 23). Suojaamaton peräaukkoyhdyntä<br />
satunnaisen kumppanin kanssa on vain hiukan<br />
yleisempää biseksuaaleilla kuin itsensä homoksi<br />
määrittelevillä. Peräaukkoyhdyntä on homoilla (70<br />
prosenttia) yleisempää kuin biseksuaaleilla (60 prosenttia)<br />
- kun peräaukkoyhdyntää tarkastellaan viimeisen<br />
vuoden aikana ja riippumatta kondomin käytöstä<br />
sekä siitä, onko kumppani vakituinen tai satunnainen.<br />
Homoseksuaalinen itsemäärittely ei siis ole tärkeä selittävä<br />
tekijä turvaseksin harjoittamiselle - koska suojaamaton<br />
peräaukkoyhdyntä on yleisempää homoilla<br />
(vaikkakin vakituisen kumppanin kanssa). Homot ovat<br />
bimiehiä helpommin tavoitettavissa turvaseksivalistuksen<br />
kannalta.<br />
Taulukko 23. Peräaukkoyhdyntäkokemukset seksuaalisen<br />
itsemäärittelyn mukaan viimeisen vuoden aikana<br />
(prosentteina). Luokka ”toteuttanut peräaukkoyhdyntää”<br />
tarkoittaa peräaukkoyhdyntään osallistumista<br />
viimeisen vuoden aikana - riippumatta kondomin käytöstä<br />
ja siitä, onko kumppani vakituinen vai satunnainen.<br />
Toteuttanut<br />
peräaukkoyhdyntää<br />
Suojaamaton<br />
yhdyntä<br />
vakituisen<br />
kanssa<br />
Suojaamaton<br />
yhdyntä satunnaisen<br />
kanssa<br />
Homo 70 (N=386) 50 (N=300) 12 (N=294)<br />
Bi 60 (N=80) 44 (N=63) 14 (N=81)<br />
Biseksuaaliksi itsensä määrittelevillä ei siis ole merkittävästi<br />
suurempia riskejä hiv-tartunnan saamisessa,<br />
kun lukuja vertaillaan homoksi itsensä määritteleviin.<br />
Neuvoteltu turvallisuus<br />
vai riskinarviointi<br />
Ulkomaisten tutkijoiden mukaan suuri määrä suojaamattomasta<br />
peräaukkoyhdynnästä on tietoista - sekä<br />
vakituisen että satunnaisen kumppanin kanssa (Davies<br />
ym. 1993; Barret 1998; Tikkanen & Månsson 1999).<br />
Tämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia.<br />
Ensinnäkin suojaamaton yhdyntä vakituisen kumppanin<br />
kanssa on tietoinen valinta - se ei ole jotain tiedostamatonta<br />
turvaseksistä luopumista. Lähes puolet miehistä<br />
ei käytä koskaan kondomia vakituisen kumppanin<br />
kanssa.<br />
Onko suojaamaton yhdyntä satunnaisen kanssa tietoisesti<br />
valittua vai muuten ilman erityistä pohdintaa<br />
tapahtuvaa Kyselyn mukaanhan miltei puolet miehistä<br />
oli toteuttanut silloin tällöin suojaamatonta yhdyn-<br />
51
5 | Elämäntilanne ja hiv<br />
tää satunnaisen kumppanin kanssa viimeisen vuoden<br />
aikana. Samansuuntaiset tulokset saatiin myös Miesten<br />
kesken turvallisesti –projektin kyselyssä (2004). Osalle<br />
miehistä suojaamaton yhdyntä satunnaisenkin kumppanin<br />
kanssa on tietoista ja miehet ovat etukäteen arvioineet<br />
riskejä. Haastatteluissa (ks. Huotari & Lehtonen<br />
2000) tuli ilmi, että osa miehistä arvioi, ettei kumppanilla<br />
ole hiv-tartuntaa, mikäli hän on tarpeeksi nuori.<br />
Riskin arviointiin vaikuttaa myös se, että kumppani<br />
on ”heteronoloinen” tai kumppanilla on heteroseksuaalisia<br />
suhteita. Suojaamattoman seksin legitimointi<br />
vaihtelee siis miehillä kulloisenkin henkilön ja tilanteen<br />
mukaan. Tämä on todettu myös muissa tutkimuksissa<br />
(ks. Tikkanen & Månsson 1999). Riskin arviointiin vaikuttaa<br />
myös aika, paikka, mielentila ja muut yksittäiset<br />
tekijät, kuten päätöksenteko todellisessa seksitilanteessa,<br />
”kiihkon ollessa kuumimmillaan”. Etenkin nuorilla<br />
ensimmäinen suhde on erityisen herkkä ja eron uhka<br />
voidaan kokea hyvin dramaattisena ja suhteen jatkuvuuteen<br />
voidaan olla valmiita panostamaan myös riskialttiilla<br />
keinoilla.<br />
Ruotsalaisessa tutkimuksessa (Tikkanen & Månsson<br />
1999) tuli esiin, että neljäsosa miehistä lopettaa kondomin<br />
käytön vakituisen kumppanin kanssa ennen kuin<br />
kumppanin tapaamisesta on kulunut kolme kuukautta<br />
(jolloin hiv-tartunta näkyy veressä) - on kuitenkin tyypillistä,<br />
että miehet ottavat hiv-testin ennen vakituista<br />
suhdetta joko yhdessä tai erikseen. Siitä huolimatta<br />
osa ruotsalaisista miehistä ottaa hiv-testin vasta suojaamattoman<br />
yhdynnän jälkeen. Tällöin hiv-testi toimii<br />
ikään kuin huolestuneisuuden vaimentajana niin, että<br />
jälkeenpäin varmistetaan se, ettei ole saanut hiv-tartuntaa.<br />
Suomessa osan miehistä voisi olettaa toimivan<br />
samantyyppisesti.<br />
Suuri osa miehistä toteuttaa myös tietoista suojaamatonta<br />
yhdyntää vakituisen kumppanin kanssa ilman<br />
sitä strategiaa, jota tutkimuksissa (esim. Kippax 1996)<br />
on kutsuttu neuvotelluksi turvallisuudeksi. Neuvoteltu<br />
turvallisuus tarkoittaa sitä, että parisuhteessa olevat<br />
miehet sopivat siitä, mitä seksitoimintoja he saavat tai<br />
eivät saa tehdä sekä parisuhteessa että sen ulkopuolla,<br />
jotta he voisivat madaltaa hiv-riskiä. Neuvoteltuun<br />
turvallisuuteen sisältyy tietoista sovittua riskien ottamista<br />
ja välttämistä parisuhteessa ja sen ulkopuolella.<br />
Se, kuinka varmaa tämä neuvoteltu turvallisuus todellisuudessa<br />
on, on jäänyt arvailujen varaan. Useat tutkijat<br />
ovatkin problematisoineet käsitettä (esim. Tikkanen<br />
& Månsson 1999). Käsite ei ota tarpeeksi huomioon<br />
enemmän tai vähemmän ongelmallisia kommunikointi-<br />
ja valta-aspekteja, jotka ovat tyypillisiä rakkaussuhteessa.<br />
Kvantitatiivisen tutkimuksen perusteella on vaikea<br />
puhua turvallisuudesta näiden miesten kohdalla ja<br />
sanoa, mikä ohjaa päätöksentekoa.<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen<br />
ja 10 vinkkiä<br />
Nuorin sukupolvi suosi eniten vain yhtä vakituista<br />
seksikumppania. Nuorimmat suosivat vähiten yhdistelmää,<br />
jossa oli sekä vakituisia että satunnaisia seksikumppaneita.<br />
Suosituin parisuhteen ja kumppanin<br />
määrän yhdistelmä on kaikkien kolmen sukupolven<br />
osalta yksi vakituinen kumppani ja lisäksi 2-10 satunnaista<br />
miespuolista seksikumppania viimeisen vuoden<br />
aikana. Kolmen eri sukupolven väliset erot peräaukkoyhdynnässä<br />
suojautumisessa ovat selviä. Nuorimman<br />
ja etenkin kaikkein vanhimman sukupolven joukossa<br />
kondomin käyttö vakituisen kumppanin kanssa ei ole<br />
niin tyypillistä kuin keskisukupolveen kuuluvilla, jotka<br />
käyttävät kondomia useammin.<br />
Satunnaisen kumppanin kanssa kondomin käyttö<br />
on selvästi yleisempää kuin vakituisen kumppanin<br />
kanssa. Kuitenkin miehistä peräti lähes puolella<br />
oli kokemuksia suojaamattomasta yhdynnästä satunnaisen<br />
kumppanin kanssa viimeisen vuoden aikana,<br />
kun lasketaan yhteen ne, jotka eivät käytä satunnaisen<br />
kumppanin kanssa koskaan (12 prosenttia) kondomia<br />
tai käyttävät sitä vain silloin tällöin (32 prosenttia). Se<br />
on paljon. Asia voidaan kääntää myös niin päin, että<br />
miehille on tyypillisintä käyttää kondomia satunnaisen<br />
kumppanin kanssa, sillä miehistä yli puolet (56<br />
prosenttia) käyttää aina tai silloin tällöin (32 prosenttia)<br />
kondomia satunnaisen kumppanin kanssa. 12 prosenttia<br />
miehistä ei käytä kondomia koskaan vastaanottavassa<br />
peräaukkoyhdynnässä satunnaisen kumppanin<br />
kanssa. Ulkomaisissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia<br />
tuloksia. Niiden mukaan noin kolmanneksella<br />
(Hickson ym. 1996) tai noin puolella (McLean ym.<br />
1994; Tikkanen & Månsson 1999) miehistä on kokemuksia<br />
suojaamattomasta peräaukkoyhdynnästä viimeisen<br />
vuoden aikana.<br />
Eri sukupolvien välillä on eroja kondomin käytössä.<br />
Nuorimmalla ja kaikkein vanhimmalla sukupolvella on<br />
eniten suojaamattoman peräaukkoyhdynnän kokemuksia<br />
sekä vakituisen että satunnaisen kumppanin kanssa.<br />
Etenkin vanhimmassa sukupolvessa on eniten niitä,<br />
jotka eivät koskaan (21 prosenttia) käytä kondomia<br />
peräaukkoyhdynnässä satunnaisen kumppanin kanssa.<br />
Nuorin sukupolvi asettaa itsensä kuitenkin muita<br />
useammin tartuntariskeille alttiiksi. Terveyden edistämisen<br />
näkökulmasta tärkein kohderyhmä on seksuaalisesti<br />
aktiivinen nuorin sukupolvi. Heillä on ollut muita<br />
useammin suojaamatonta vastaanottavaa peräaukkoyhdyntää<br />
satunnaisen kumppanin kanssa viimeisen<br />
vuoden aikana. On kuitenkin tärkeä huomata, että hiv<br />
koskee kaikkia miehiä iästä, seksuaalisesta itsemäärittelystä<br />
ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.<br />
Mistä eri sukupolvien väliset hiv-riskikäyttäytymisen<br />
erot johtuvat Tähän on vaikea vastata tyhjentävästi.<br />
Ainakaan ei voi sulkea pois sitä, että hiv-epide-<br />
52
5 | Elämäntilanne ja hiv<br />
mialla on ollut erilaisia vaikutuksia eri ikäryhmiin. Eri<br />
tekijöillä on erilaisia yhteisvaikutuksia eri sukupolville.<br />
Seksuaalinen käyttäytyminen myös muuttuu iän mukana.<br />
Esimerkiksi pitemmät parisuhteet ovat tyypillisempiä<br />
vanhemmilla miehillä. Ehkä vanhemmat kokevat<br />
vakituiset parisuhteet turvallisiksi ja siksi eivät käytä<br />
suhteessa kondomia. Tämä ei kyllä selitä sitä, miksi he<br />
eivät käytä niin paljon kuin muut sukupolvet kondomia<br />
myöskään satunnaisissa suhteissa. Vaikuttavatko<br />
tähän kenties uudet tehokkaat hiv-lääkkeet ja korkea<br />
ikä - kuten eräs haastateltu mies perusteli suojaamatonta<br />
seksiään (ks. Huotari & Lehtonen 2000). Iäkäs<br />
henkilö voi kokea, että nykyisen tehokkaan lääkityksen<br />
ansiosta hän pysyy hengissä yhtä pitkään kuin hän<br />
muutenkin eläisi.<br />
Nuorilla suojaamattomaan seksiin voi vaikuttaa kokemattomuus<br />
ja tottumattomuus kondomin käyttöön.<br />
Nuorimmalla sukupolvella oli muita useammin ollut<br />
vähän (1 tai 2-10) peräaukkoyhdyntäkumppaneita viimeisen<br />
vuoden aikana. Suojaamattoman seksin syynä<br />
voi tietysti olla myös se, että homo- ja biseksuaalisia<br />
nuoria ei ole Suomessa juurikaan otettu huomioon<br />
turvaseksivalistuksessa eikä koulujen muutenkin 1990-<br />
luvulla supistuneessa seksuaalikasvatuksessa, vaan valistus<br />
on kohdennettu yleisesti kaikille nuorille. Tällöin<br />
miesten välisestä peräaukkoyhdynnästä ei ole tavallisesti<br />
puhuttu valistuksessa. Uusi, pakollinen terveyskasvatuksen<br />
oppi on mahdollisuus: sen lähtökohtana<br />
voisi olla laaja-alainen krittiisyys heterokeskeistä ajattelumallia<br />
kohtaan ja monipuolisesti seksuaalista moninaisuutta<br />
tarkasteleva näkökulma, jolloin myös miesten<br />
välinen seksi ja siihen liittyvät valinnat tulisivat käsittelyyn.<br />
Monissa ulkomaisissa tutkimuksissa (esim.Tikkanen<br />
& Månsson 1999) on tullut ilmi, että nuoret ajattelevat<br />
aidsin ja hi-viruksen olevan vain vanhoja koskettavia<br />
asioita. Nuoret tekevät jyrkän rajan vanhojen ja nuorten<br />
homojen välillä. Nuoret ajattelevat usein, että nuorilla<br />
on pienempi riski saada hiv. Amerikkalaisen tutkimuksen<br />
(Hays ym. 1990) mukaan nuoret ajattelevat,<br />
että on ”turvallista” harrastaa suojaamatonta yhdyntää<br />
toisen nuoren kanssa, koska hiv/aids heidän mielessään<br />
assosioitui ”vanhoihin”. Tämän saman ajattelutavan<br />
suuntaan antoivat viitteitä myös tekemämme<br />
haastattelut, joissa osa miehistä arvioi hiv-riskejä<br />
ulkoisten olettamusten perusteella, esimerkiksi nuoret<br />
eivät joissakin tapauksissa mieltäneet toisia nuoria<br />
hiv-tartuntariskeiksi (ks. Huotari & Lehtonen 2000).<br />
Tämä voi johtua siitä, että nuorin sukupolvi ei kokenut<br />
hiv-kriisiä 1980-luvun puolivälissä omakohtaisesti,<br />
koska he olivat tuolloin 16-vuotiaita tai sitä nuorempia.<br />
Kansanterveyslaitoksen tilastot (27.3.2006) osoittavat,<br />
että Suomessa eniten hiv-tartuntoja miesten välisessä<br />
seksissä on kertynyt suhteellisen nuorille: 25-29<br />
–vuotiaille (131 henkilöä), 30-34 –vuotiaille (136 henkilöä)<br />
sekä 35-39 –vuotiaille (133 henkilöä). Tosin heteroseksitartunnoissa<br />
ikäryhmät painottuvat nuorempiin<br />
ryhmiin vielä selvemmin.<br />
Entä sitten keskisukupolvi, joka toteuttaa muita sukupolvia<br />
useammin turvaseksiä sekä vakituisen että satunnaisen<br />
kumppanin kanssa Tämä sukupolvi, joka alkoi<br />
toteuttaa seksi- ja parisuhteitaan miehiin ja jota epidemia<br />
eniten konkreettisesti koski juuri hiv-epidemian<br />
ollessa kuumimmillaan 1980-luvun puolivälissä, sisäisti<br />
turvaseksikäytännöt parhaiten. Hiv-epidemian alusta<br />
lähtien painotettiin voimakkaasti etenkin satunnaisten<br />
seksikumppanien vaarallisuutta ja niissä suojautumisen<br />
tarpeellisuutta (ks. esim. Huotari 1993), mikä näkynee<br />
tuloksissakin. Esimerkiksi Iltalehdessä (28.6.1983)<br />
erään lääkärin varoitukset satunnaisista kumppaneista<br />
olivat aikakaudelle tyypillisiä: ”Riskiryhmään kuuluva:<br />
vähennä seksuaalipartnereiden määrää. Mitä enemmän<br />
sukupuolisia kontakteja, sitä suurempi mahdollisuus<br />
sairastua. Ei anaaliyhdyntöjä. Ei seksuaalikontaktia ulkomailla<br />
sairaaksi epäiltävän kanssa, eikä suurista ulkomaisista<br />
turistikeskuksista palanneiden kanssa” (ks.<br />
Huotari 1993, 92-93).<br />
Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisytyössä on keskeistä<br />
kiinnittää huomiota siihen, että monet miehet valitsevat<br />
suojaamattoman yhdynnän vakituisen kumppanin<br />
kanssa. Miehille on hyvä kertoa, mitä tekijöitä<br />
tulee ottaa huomioon ennen suojaamatonta yhdyntää.<br />
Vakituinen parisuhde ei ole automaattisesti 100 prosenttisen<br />
turvallinen myöskään heteroseksuaaleilla,<br />
koska suhteen aikana tai sitä ennen on suhteen osapuoli<br />
saattanut saada tartunnan huolimatta uskollisuuden<br />
valoista. Myös osa miesten kanssa seksiä toteuttavista<br />
miehistä on avioliitossa, jossa vaimo ei tiedä miehensä<br />
seksisuhteista mitään ja voi elää turhassa turvallisuuden<br />
tunteessa.<br />
Suojaamattoman peräaukkoyhdynnän toteuttamiseen<br />
vaikuttavat monet emotionaaliset, rakkauteen ja<br />
parisuhteeseen liittyvät tekijät. Siihen vaikuttavat myös<br />
parin valtasuhteet, kuten toisen hallinta seksitilanteessa.<br />
Ulkomaisissa tutkimuksissa (esim. Davies ym.<br />
1992; Tikkanen & Månsson 1999) on tullut esille suhteen<br />
sisäiset vuorovaikutusmallit ja yhdynnän symbolinen<br />
tunnepitoinen merkitys suhteelle. Päätös suojaamattoman<br />
yhdynnän toteuttamisesta ei siten aina perustu<br />
tasa-arvoiseen tai rationaaliseen neuvotteluun tai<br />
keskusteluun riskitekijöistä.<br />
Aina tulee uusia sukupolvia homo- ja biseksuaalisia<br />
miehiä, jotka tarvitsevat ajankohtaista tietoa sekä hivistä<br />
että turvaseksistä. Etenkin seksuaalisesti aktiivisessa<br />
iässä olevat nuoret ovat kohderyhmä, johon turvaseksivalistusta<br />
on hyvä panostaa. Yhteisötasolla olisi<br />
hyvä muodostaa keskusteluryhmiä, jossa homo- ja<br />
biseksuaaliset nuoret voisivat käsitellä seksuaalisuuteen<br />
ja hiviin liittyviä kysymyksiä. Nuorille tulisi luoda mahdollisuuksia<br />
hiviin ja aidsiin liittyvien huolien purkamiseen.<br />
Tähän sisältyy myös parisuhteen luomiseen ja ylläpitämiseen<br />
liittyvien kysymysten pohdinta, seksitek-<br />
53
5 | Elämäntilanne ja hiv<br />
niikoihin liittyvien henkilökohtaisten taitojen parantaminen<br />
(kuten kondomin ja liukuvoiteen käyttö), hivvasta-ainetestiin<br />
ja hiv-tulokseen liittyvän tuen saaminen<br />
(ks. Huotari 2001) ja ylipäätänsä se, että nuori oppisi<br />
paremmin hallitsemaan seksiin liittyviä riskejä.<br />
Koulutustason ja satunnaisen kumppanin kanssa<br />
tapahtuvan suojaamattoman peräaukkoyhdynnän väliltä<br />
löytyy selvä yhteys. Matalammin koulutetuilla eli<br />
peruskoulutetuilla on enemmän kokemuksia suojaamattomasta<br />
peräaukkoyhdynnästä kuin keskiasteen tai<br />
akateemisen koulutuksen saaneilla. Asuinpaikka ei sen<br />
sijaan vaikuta suojaamattoman yhdynnän toteuttamiseen.<br />
Biseksuaaleilla peräaukkoyhdyntä ei ole ihan niin<br />
yleistä kuin homoksi itsensä identifioivilla. Biseksuaalit<br />
käyttävät kondomia peräaukkoyhdynnässä homoja<br />
useammin vakituisen kumppanin kanssa, mutta<br />
hiukan harvemmin satunnaisen kumppanin kanssa.<br />
Biseksuaalit ottavat siis hieman homoja tyypillisemmin<br />
riskejä satunnaisissa suhteissa. Hiv-ennaltaehkäisyä<br />
suunniteltaessa on tärkeä ottaa huomioon, että biseksuaalien<br />
seksiseuran etsimispaikat ovat osittain erilaiset<br />
kuin homoilla. Homoille suunnattu turvaseksivalistus<br />
on myös vain osittain sopivaa biseksuaaleille.<br />
Esimerkiksi nuoret, jotka olivat muita useammin määritelleet<br />
itsensä ei-heteroksi, saattavat vielä asua vanhempiensa<br />
kanssa kotona ja solmia miesten ja naisten<br />
kanssa seksikontakteja vaikkapa internetin kautta - he<br />
eivät välttämättä miellä homoille suunnattua turvaseksivalistusta<br />
omakseen.<br />
1.Turvaseksivalistuksessa on hyvä huomioida se, että<br />
miesten välistä seksiä toteuttavat miehet ovat hyvin<br />
moninainen ryhmä, joka tarvitsee kohdennettua turvaseksivalistusta.<br />
2.Seksuaalisesti aktiiviset nuoret ovat yksi erityiskohderyhmä,<br />
johon turvaseksivalistusta tulisi kohdentaa,<br />
koska nuoret ottavat muita ikäryhmiä useammin<br />
hiv-tartuntariskejä.<br />
3.Yleisesti kaikille kohdennettu turvaseksivalistus ei<br />
ole riittävää, sillä miesten välisessä seksissä toteutetaan<br />
peräaukkoyhdyntää, joka on kaikille suunnatussa valistuksessa<br />
vaiettu aihe.<br />
4.Seksuaalisesti aktiiviseksi tuleville kaikkein nuorimmille<br />
ikäluokille on luotava omia kanavia, joissa he<br />
voivat käsitellä sekä seksuaalisuutta, parisuhdetta että<br />
hiviin ja muihin sukupuolitauteihin liittyviä riskejä<br />
ja niiden hallintaa. Nuorille pitää tarjota ajankohtaista<br />
tietoa nuorten itsensä suosimilla tavoilla. Väylinä voivat<br />
esimerkiksi turvaseksisarjakuvat, keskusteluryhmät,<br />
nuorten omat tapaamispaikat, nuorten lehdet ja<br />
internet.<br />
5.Toinen selkeä turvaseksivalistuksen kohderyhmä<br />
ovat miesten välistä seksiä toteuttava vanhin sukupolvi,<br />
jota ei ole koskaan huomioitu Suomessa omana<br />
kohderyhmänään turvaseksivalistuksessa. On hyvä<br />
kertoa heille, mitä erilaisia riskejä esimerkiksi tietoisesti<br />
valittu suojaamaton yhdyntä voi sisältää.<br />
6.Keskisukupolvi tarvitsee tietoa etenkin siitä, mitä<br />
avoimessa parisuhteessa tulisi huomioida.<br />
7.Matalammin koulutetut eli peruskoulutetut toteuttavat<br />
enemmän kuin korkeammin koulutetut suojaamatonta<br />
peräaukkoyhdyntää satunnaisten kumppanien<br />
kanssa. Heidät tulisi valita yhdeksi hiv-ennaltaehkäisytyön<br />
kohderyhmäksi ja miettiä, mitä kanavia pitkin ja<br />
millaisilla menetelmillä erityisesti heitä voi tavoittaa.<br />
8.Itsensä homoksi määritteleminen ei automaattisesti<br />
takaa turvaseksin toteuttamista. Päinvastoin, suojaamaton<br />
peräaukkoyhdyntä vakituisen kanssa on yleisempää<br />
homoilla kuin biseksuaaleilla. Homojen – samoin<br />
kuin heterojenkin – olisi hyvä tiedostaa vakituiseen<br />
parisuhteeseenkin sisältyvät riskit.<br />
9.Biseksuaaleille tulisi tehdä omaa turvaseksimateriaalia,<br />
koska he toteuttavat vain osittain samoja seksitekniikoita<br />
kuin homot. Valistus tulisi suunnata biseksuaaleille<br />
heidän käyttämiään kanavia pitkin, koska biseksuaalit<br />
voivat esimerkiksi vierastaa homoyhteisöjä.<br />
10.Kaikille miehille tulisi antaa tietoa strategioista,<br />
joilla parisuhteesta saa turvallisemman, vaikka seksiä<br />
olisi myös parisuhteen ulkopuolisten kanssa. Viestinä<br />
voisi olla se, ettei parisuhteessa kannata lopettaa turvaseksiä<br />
ennen kuin voi olla varma, ettei hiv-tartuntaa<br />
saa kumpikaan.<br />
10 vinkkiä<br />
54
6. Mies etsii miestä<br />
Tässä luvussa tarkastelemme, millä tavalla ja missä<br />
miehet tapaavat seksikumppaneitaan ja mikä merkitys<br />
tapaamispaikoilla on hiv-riskien näkökulmasta<br />
Useimmat miehet harrastavat seksiä kotonaan makuuhuoneessaan<br />
ja omassa sängyssään etenkin silloin, jos<br />
heillä on vakituinen kumppani. Parisuhdekumppaneita<br />
löytää muun muassa ravintoloista, työpaikalta tai harrastuksista.<br />
Tässä luvussa tarkastelemme lähinnä niitä<br />
miehiä, jotka etsivät seksiseuraa toisista miehistä.<br />
Yleistietoa tapaamispaikoista<br />
Suosituimmat seksuaalisen tyydytyksen etsimiskohteet<br />
viimeisen 12 kuukauden ajalta ovat baarit ja diskot,<br />
joista 71 prosenttia kyselyyn vastanneista miehistä haki<br />
seuraa (ks. taulukko 24). Suosittuja ovat myös pornolehdet<br />
ja homovideot, joita suosi 63 prosenttia miehistä,<br />
etsiessään itselleen seksuaalista tyydytystä (kysyimme<br />
tässä yhteydessä myös pornon kulutuksesta,<br />
mutta tarkemmin analysoimme teemaa myöhemmin<br />
tässä luvussa). Huomattavasti vähemmän suosittuja<br />
olivat ulkotapaamispaikat (36 prosenttia), uimahallit<br />
(35 prosenttia), homojärjestöjen kerhoillat/tapaamiset<br />
(26 prosenttia) ja seksisaunat (homosaunat) (25<br />
prosenttia). Vähiten suosittuja tapoja etsiä seksuaalista<br />
tyydytystä olivat seksielokuvateatterit (kuusi prosenttia)<br />
ja miesprostituoidut (kaksi prosenttia). Seuraavassa<br />
taulukossa tarkastellaan millaisia eroja eri sukupolvien<br />
välillä on siinä, mistä seksiseuraa haetaan.<br />
Taulukko 24. Seksuaalisen tyydytyksen etsimispaikat<br />
sukupolvittain viimeisen 12 kuukauden aikana (prosentteina).<br />
Nuorin sp N=299<br />
Keskisp N=251<br />
Vanhin sp N=194<br />
Kaikki yht N=744<br />
Ravintolat, baarit ja diskot 73 75 61 71<br />
Pornolehdet ja homoseksivideot 58 70 64 63<br />
Ulkotapaamispaikat 28 41 43 36<br />
Uimahallit 31 37 39 35<br />
Homojärjestöjen kerhoillat 26 20 35 26<br />
Seksisaunat (homosaunat) 15 31 32 25<br />
Seksielokuvateatterit 5 7 7 6<br />
Miesprostituoidut 2 2 4 2<br />
Joku muu paikka 23 23 22 23<br />
6 | Mies etsii miestä<br />
Homobaareja, -ravintoloita tai –diskoja on muutamissa<br />
isommissa kaupungeissa Suomessa. Yhteensä<br />
niitä on noin tusina. Lisäksi SETA ja sen paikalliset jäsenjärjestöt<br />
järjestävät tanssi-iltoja varsinkin pienemmissä<br />
kaupungeissa. Joissain kaupungeissa on lisäksi<br />
baareja, jotka eivät ole leimallisesti homopaikkoja,<br />
mutta joissa homo- ja bimiehet toivovat kohtaavansa<br />
seksikumppaneita. Eniten homobaareissa ja -ravintoloissa<br />
käy kahteen nuorempaan sukupolveen kuuluvia<br />
(yli 70 prosenttia), iän mukana ravintoloissa käynti vähenee,<br />
vanhimmasta sukupolvesta 61 prosenttia käyttää<br />
ravintoloita seksiseuran etsimispaikkoina. Kun tarkastelemme<br />
tapaamispaikkoja tarkemmin eri ikäryhmittäin,<br />
niin suosituimmaksi baarit ja ravintolat kokivat<br />
30-39-vuotiaat (74,9 % heistä kävi niissä) ja 20-<br />
29-vuotiaat (73,8 %). Yli 50-vuotiaista vastaajista enää<br />
puolet käy kyseisissä paikoissa.<br />
Vähiten baareja suosivat ne, joilla oli pelkästään yksi<br />
vakituinen kumppani (40,8 %). Ne, joilla oli vain satunnaisia<br />
kumppaneita, ja myös ne, joilla oli vakituisen<br />
kumppanin lisäksi satunnaisia kumppaneita, suosivat<br />
selvästi enemmän baareja: molemmista ryhmistä<br />
noin 80 prosenttia vieraili niissä. Pääasiassa miehiin<br />
seksikokemuksensa suuntaavat (80,4 %) ja yksinomaan<br />
miehiin seksikokemuksensa suuntaavat (68,1 %) kävivät<br />
selvästi useammin baareissa kuin miehet, joiden<br />
seksikokemukset suuntautuivat ensisijassa tai yhtä paljon<br />
naisiin (60 %). Yllättäen maaseudulla asuvat (69,8<br />
%) suosivat baareja lähes yhtä paljon kuin kaupunkilaiset<br />
(71,9 %). Kaupunkilaisilla tosin oli niissä käymiseen<br />
eniten mahdollisuuksia. Peruskoulutetut suosivat<br />
ravintoloita ja baareja hieman muita harvemmin.<br />
Heistä 64,7 prosenttia kävi niissä, kun akateemisista<br />
(72,5 %) ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista (72,3<br />
%) jonkin verran useampi. Pornolehtiä ja homoseksivideoita<br />
käyttävät eniten (70 prosenttia) keskisukupolveen<br />
kuuluvat, nuorimmat käyttävät niitä vähiten (58<br />
prosenttia).<br />
Ulkotapaamispaikat ovat varttuneempien suosiossa<br />
(vanhimmasta sukupolvesta 43 prosenttia suosi<br />
ulkotapaamispaikkoja, keskisukupolvesta 41 prosenttia<br />
ja nuorimmasta sukupolvesta 28 prosenttia).<br />
Ulkotapaamispaikoilla tarkoitetaan niin sanottuja kruisailualueita,<br />
joita ovat tietyt puistot, julkiset käymälät, uimarannat<br />
tai moottoriteiden levähdyspaikat. Niissä voi<br />
tavata anonyymisti satunnaisia seksikumppaneita (kirmaseksi).<br />
Ikäryhmittäin jaoteltuna suosituimpana ulkotapaamispaikat<br />
kokivat 40-49-vuotiaat, joista 47,5 prosenttia<br />
kävi niissä. Myös 30-39-vuotiaista ja 50-59-vuotiaista<br />
lähes 40 prosenttia vieraili niissä. Sen sijaan nuorimpiin<br />
ikäryhmiin (20-29-vuotiaat 28,4 % ja alle 20-<br />
vuotiaat 22,8 %) ja vanhimpaan ikäryhmään (yli 59-vuotiaat<br />
23,8%) kuuluvat kävivät niissä selvästi harvemmin.<br />
55
6 | Mies etsii miestä<br />
Ulkotapaamispaikat olivat useimmin niiden suosiossa,<br />
joilla oli sekä vakituinen kumppani että satunnaisia<br />
(47,2 %). Myös niistä, joilla oli vain satunnaisia<br />
suhteita, 40,2 prosenttia suosi ulkotapaamispaikkoja.<br />
Vähiten niitä suosivat ne, joilla oli vain yksi vakituinen<br />
kumppani (12,5 %). Itsemäärittelyn osalta ulkotapaamispaikoissa<br />
kävijöistä ei löytynyt juurikaan eroja,<br />
kun verrataan homoksi itsensä määrittelevien (36,7 %)<br />
miesten ulkotapaamispaikkoihin kohdistamaa suosiota<br />
niihin, jotka määrittelivät itsensä joko biseksuaaleiksi,<br />
homo/bi-termillä tai ei-heteroseksuaaleiksi (34,3 %).<br />
Sen sijaan seksikokemukset pääosin miehiin suuntaavat<br />
(42,7 %) ja yksiomaan miehiin suuntaavat (35,5 %)<br />
suosivat ulkotapaamispaikkoja useammin kuin naisiin<br />
seksikokemuksensa pääosin tai yhtä usein suuntaavat<br />
(27,2 %). Ulkotapaamispaikat olivat selvästi useammin<br />
suosiossa kaupungissa asuvien parissa (41,6 %) kuin<br />
maaseudulla asuvien, joista vain joka viides suosi niitä<br />
(19,2 %). Akateemiset vastaajat (40, 3 %) suosivat jonkin<br />
verran useammin ulkotapaamispaikkoja kuin keskiasteen<br />
tutkinnon suorittaneet (35,2 %) ja peruskoulutetut<br />
(30,9 %).<br />
Nuorimmalla sukupolvella on ulkotapaamispaikkojen<br />
lisäksi vähiten kokemuksia myös uimahalleista<br />
ja seksielokuvateattereista sekä etenkin seksisaunoista<br />
seksiseuran etsimispaikkoina. Parissa suomalaiskaupungissa<br />
on elokuvateatteri tai videoklubi, jossa miehet<br />
tapaavat toisiaan ja myös toteuttavat seksiä keskenään.<br />
Tosin kyselyn ajankohtana tällaisia videoklubeja<br />
ei Suomessa juuri ollut, vaan kyse oli yksittäisestä pornoelokuvateatterista,<br />
jossa miesten välistä runkkailua<br />
tapahtui. Suosituimpia videoklubit ja seksielokuvateatterit<br />
olivat vanhimpien miesten keskuudessa. Yli 59-<br />
vuotiaista niitä suosi 19 prosenttia, kun muissa ikäryhmissä<br />
suosio jäi alle 10 prosentin. Vähiten niitä suosivat<br />
nuoret: 20-29 –vuotiaista 4,5 prosenttia ja alle 20-<br />
vuotiaista 5,7 prosenttia. Niistä, joilla oli vain yksi vakituinen<br />
kumppani, harvat (2,6 %) suosivat teattereita,<br />
kun muista miehistä yli seitsemän prosenttia suosi<br />
niitä. Naisiin seksikokemuksensa pääosin ja yhtä usein<br />
kuin miehiin suuntavista löytyi eniten teattereiden suosijoita<br />
(7,3 %), mutta pääosin miehiin (7 %) tai yksiomaan<br />
miehiin (6,1 %) seksikokemuksensa suuntaavista<br />
vain hieman harvempi suosi niitä. Kaupungeissa asuvat<br />
(7,3 %) suosivat seksielokuvateattereita maaseudulla<br />
asuvia (2,4 %) enemmän. Akateemisten (6,9 %),<br />
keskiasteen tutkinnon suorittaneiden (5,9 %) ja peruskoulutettujen<br />
(6,6 %) välillä ei ollut juurikaan eroa näiden<br />
teattereiden suosion osalta.<br />
Monissa kaupungeissa uimahallit ovat kohtauspaikkoja<br />
homo- ja bimiehille, ja vaikka seksin toteuttaminen<br />
niissä olisi hankalaa, ne voivat toimia iskupaikkoina.<br />
Uimahalleja suosivat vanhemmat nuoria useammin.<br />
Eniten uimahalleissa kävivät 40-49-vuotiaat (42,5<br />
%) ja 50-59-vuotiaat (39,6 %) sekä 30-39-vuotiaat (37<br />
%). Nuoret 20-29-vuotiaat suosivat niitä jonkin verran<br />
vähemmän (32,5%) ja alle 20-vuotiaat vähiten (17,1<br />
%). Vanhimmat eli yli 59-vuotiaat (19,4 %) eivät suosineet<br />
niitä erityisesti. Uimahalleja suosivat ne, joilla<br />
oli yksi kumppani (15,2 %), selvästi muita miesvastaajia<br />
vähemmän (45, 3 %). Eniten uimahalleja suosivat<br />
pääosin miehiin seksikokemuksensa suuntaavat (42,7<br />
%) kun pääosin naisiin (30,1 %) ja vain miehiin (32, 6<br />
%) seksikokemuksensa suuntaavista eivät innostuneet<br />
niistä niin usein. Maaseudulla asuvat (40,1 %) suosivat<br />
uimahalleja hieman kaupunkilaisia (36,6 %) useammin.<br />
Uimahallien suosimisessa ei ollut suuri eroja akateemisten<br />
(35 %), keskiasteen tutkinnon suorittaneiden<br />
(34,3 %) ja peruskoulutettujen (38,2 %) kesken.<br />
Tosin tämä oli yksi harvoista tapaamispaikoista, joita<br />
peruskoulutetut suosivat useammin kuin muut.<br />
Helsingissä oli kyselyn ajankohtana seksisauna<br />
(Talli), joka suljettiin, mutta vuonna 2002 avattiin<br />
uusi homosauna (Vogue). Monissa länsimaiden<br />
suurkaupungeissa ne ovat yleisiä ja monet vastaajat<br />
ovat voineet hankkia kokemuksia niistä ulkomailla.<br />
Seksisaunoja suosivat eniten 40-49-vuotiaat (35 %) ja<br />
yli 59-vuotiaat (33,3 %) sekä hieman harvemmin 30-<br />
39-vuotiaat (30,6 %) ja 50-59-vuotiaat (26,4 %). Sen<br />
sijaan nuorista selvästi harvemmat suosivat niitä: 20-<br />
29-vuotiaista 16,2 prosenttia ja alle 20-vuotiaista 8,5<br />
prosenttia käy niissä. Nuorille tyypillinen seksisaunojen<br />
vieroksuminen tuli selvästi esille myös sukupolvijaottelussa<br />
(taulukko 24): nuorin sukupolvi kävi seksisaunoissa<br />
prosentuaalisesti (15 %) puolet harvemmin<br />
kuin keski- (31 %) ja vanhin (32 %) sukupolvi.<br />
Seksisaunat olivat erityisesti niiden suosiossa, joilla<br />
oli vakituisen kumppanin lisäksi satunnaisia kumppaneita<br />
(37,5 %). Pelkästään satunnaisia suhteita hakevat<br />
(23 %) ja ne, joilla oli yksi vakituinen kumppani, (8,9<br />
%) suosivat niitä selvästi harvemmin. Pääosin miehiin<br />
seksikokemuksensa suuntaavat (29,1 %) ja yksiomaan<br />
miehiin seksikokemuksensa suuntaavat (24,1 %) suosivat<br />
saunoja useammin kuin pääosin naisiin seksikokemuksensa<br />
suuntaavat (18,1 %). Saunat olivat kaupunkilaisten<br />
suosiossa selvästi useammin (27,6 %) kuin<br />
maaseudulla asuvien (18 %). Akateemiset suosivat<br />
saunoja useammin (30 %) kuin peruskoulutetut (26,4<br />
%) ja keskiasteen tutkinnon suorittaneet (20,4 %).<br />
Seksisaunoja ja myös seksielokuvateattereita suosivien<br />
joukossa olevilla oli kaiken kaikkiaan enemmän seksikumppaneita<br />
vuoden aikana – yleisimmin ilmoitettiin<br />
määräksi 11-50 kumppania viimeisen vuoden aikana,<br />
kun tavallisesti määrä oli 2-10 kumppania.<br />
Miehistä neljännes oli hakenut seksiseuraa homojärjestöjen<br />
kerhoilloista ja tapaamisista. Eniten seksuaalista<br />
tyydytystä oli hakenut homojärjestöjen tapaamisista<br />
yllättäen ikämiehet (35 prosenttia vanhimmasta sukupolvesta,<br />
20 prosenttia keskisukupolvesta ja 26 prosenttia<br />
nuorimmasta sukupolvesta). Ikäryhmistä järjestöjä<br />
suosivat eniten vanhimmat eli yli 59-vuotiaat (42,8<br />
%) sekä ikäryhmään 40-49 –vuotiaat kuuluvat (38, 4<br />
56
6 | Mies etsii miestä<br />
%) sekä kaikkien nuorimmat eli alle 20-vuotiaat (28,5<br />
%). 20-29-vuotiastakin noin neljännes (25,3 %) suosi<br />
niitä, kun vähiten suosiota ne herättivät 50-59-vuotiaiden<br />
(22,6 %) ja 30-39-vuotiaiden (19,9 %) keskuudessa.<br />
Pelkästään satunnaisia suhteita hakevat suosivat<br />
järjestöjä hieman useammin (32,4 %) kuin sekä vakituisen<br />
että satunnaisia kumppaneita omaavat (31,2 %),<br />
kun pelkästään vakituisen omaavista vain 9,4 prosenttia<br />
suosi järjestöjä.<br />
Pääosin naisiin (25,4 %), pääosin miehiin (27,6 %)<br />
ja yksiomaan miehiin (25,1 %) seksikokemuksensa<br />
suuntaavien välillä ei ollut juurikaan eroja järjestöjen<br />
suosimisessa. Maaseudulla asuvat suosivat järjestöjä<br />
tapaamispaikkoina useammin (34,9 %) kuin kaupunkilaiset<br />
(22,6 %). Tämä johtuu siitä, että kaupunkilaisilla<br />
on muitakin tapaamismahdollisuuksia. Maaseudulla<br />
asuville usein lähin tapaamispaikka voi olla paikallisen<br />
homojärjestön kahvi-ilta tai lähin uimahalli. Muista tapaamispaikoista<br />
suurin osa sijoittuu pääkaupunkiseudulle<br />
ja pariin suurimpaan kaupunkiin. Peruskoulutetut<br />
(30,8 %) suosivat järjestöjä tapaamispaikkoina akateemisia<br />
(25,7 %) ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita<br />
(24,5 %) useammin.<br />
Seksielokuvateattereiden ja miesprostituoitujen käytössä<br />
ei ole juurikaan eroja sukupolvittain, nuorimmat<br />
käyttävät niitä kuitenkin hieman vähemmän kuin<br />
muut. Seksuaalisen tyydytyksen etsimispaikoista vaihtoehtoon<br />
”Muualta (mistä)” vastasi peräti 23 prosenttia.<br />
Näitä vastauksia ei ole tarkemmin selvitetty, mutta<br />
moni on kirjoittanut vastaukseksi internetin. Tällä tarkoitetaan<br />
chat- eli keskustelulinjoja, joissa voi nimimerkillä<br />
keskustella muiden keskusteluryhmään osallistuvien<br />
kanssa ja hakea näin seksiseuraa. Tällaisia Suomessa<br />
suosittuja chat-linjoja olivat esimerkiksi http://new.<br />
ix.nu/ixstart.asp ja www.poika.net . 2000-luvun alussa<br />
suosituin seksiseuran etsimischat oli www.koodi.net.<br />
Chat-keskustelujen ja myös internetin deittipalstojen<br />
avulla pystyy etsimään seksiseuraa toisista miehistä ja<br />
myös toteuttamaan nettiseksiä ja etsimään puhelin- tai<br />
webcamseksiseuraa. Puhelinseksi yleistyi 1990-luvulla<br />
ja miesten välisestä seksistä kiinnostuneille on suunnattu<br />
puhelinpalveluja. Kirjeenvaihtopalstat ovat säilyneet<br />
edellisiltä vuosikymmeniltä, mutta nykyään seuranhaku<br />
on siirtynyt melko pitkälti sähköiseen verkkoon<br />
edellä mainituille deittipalstoille ja chat-keskusteluihin.<br />
Ruotsalaisessa tutkimuksessa (Månsson & Tikkanen<br />
1999) tuli esille, että suojaamaton peräaukkoyhdyntä<br />
satunnaisen kumppanin kanssa on yleisempää internetin<br />
keskustelulinjoja (chat) käyttäville kuin niille, jotka<br />
eivät käytä internetiä seksiseuran etsimiseen. Tätä ei<br />
ole tarkasteltu suomalaisessa tutkimuksessa, mutta netin<br />
käyttö seksiseuran etsimiseen yleistyy Suomessakin<br />
koko ajan. Internetin kautta löytyy myös mahdollisuuksia<br />
saavuttaa tärkeitä kohderyhmiä, nimittäin niitä,<br />
jotka toteuttavat suojaamatonta seksiä satunnaisen<br />
kumppanin kanssa. Suomessa ei ole vielä käytetty juurikaan<br />
internetiä erityisesti tähän tarkoitukseen, vaikka<br />
sen käyttö hiv-ennaltaehkäisyssä on yleistä esimerkiksi<br />
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa (ks. esim. Huotari<br />
ym. 2000). Aids-tukikeskuksen Miesten kesken turvallisesti<br />
–projektissa myös nettiä on käytetty ja sähköpostineuvonta<br />
aloitettiin vuonna 2003 kysymys-vastaus<br />
-palstalla. Ruotsalaisen tutkimuksen (Tikkanen &<br />
Månsson 1999) mukaan internetistä löytyy potentiaalia<br />
myös niiden miesten tavoittamiseen, jotka ovat niin<br />
sanotun homoyhteisön ulkopuolella.<br />
Haastateltavien kokemuksia<br />
tapaamispaikoista<br />
Haastatellut miehet kertoivat käyvänsä homojen tapaamispaikoissa<br />
kuten homoravintoloissa vaihtelevasti.<br />
Suurin ryhmä löytyi niistä, jotka kävivät tapaamispaikoissa<br />
pari kertaa kuukaudessa (23 miestä 60:stä<br />
haastetellusta). Noin kerran viikossa kävi 13 miestä<br />
ja muutaman kerran vuodessa 12 miestä. Yksi ei käynyt<br />
lainkaan ja kaksi harvemmin kuin kerran vuodessa.<br />
Runsaasti tapaamispaikoissa käyviä oli yhdeksän, joista<br />
kaksi kertoi käyvänsä päivittäin ja seitsemän pari kolme<br />
kertaa viikossa.<br />
Syiksi siihen, ettei käynyt tapaamispaikoissa (lähinnä<br />
homobaareissa ja -ravintoloissa), mainittiin rahapula,<br />
työtilanne, kiinteä parisuhde, terveysongelmat<br />
(esim. pelättiin alkoholisoitumista). Myös paikkojen<br />
hämäryys oli ongelmana näkövammaisen haastateltavan<br />
mukaan. Osa kertoi kyllästyneensä paikkoihin tai<br />
sellaisia oli vähän tai ei lainkaan omalla paikkakunnalla.<br />
Pienellä paikkakunnalla myös homobaarien ihmiset<br />
saattoivat tuntua liiankin tutuilta. Pitkät välimatkat<br />
olivat esteenä joillekin: ”pitää olla junalippu ja hotelli,<br />
ei tule unelmien prinssiä ilman tonnin seteliä hampaissa”.<br />
Monet sanoivat, että käyntitiheys vaihtelee mielihalujen<br />
ja elämäntilanteen perusteella.<br />
Ravintoloissa haluttiin käydä koska siellä tapaa ystäviä<br />
tai tutustuu uusiin. Osa kaipaisi juttuseuraa ja<br />
osa etsi poikaystävää tai seksiseuraa. Yksi koki paikat<br />
”kodikkaiksi” ja tunsi voivansa olla niissä oma itsensä<br />
ja toinen totesi paikkojen olevan ”persoonallisuutta<br />
eheyttäviä”. Osa koki nimenomaan homopaikat ilmapiiriltään<br />
helpoiksi ja rentouttaviksi. Niihin ei liitetty<br />
”heteropaikkojen” kielteisiä piirteitä kuten kilpailua (ilmeisesti<br />
miesten välistä), mutta heteropaikoissa saatettiin<br />
käydä ystäväporukoiden kanssa. Yksin ollessa oli<br />
mieluisampaa mennä homopaikkaan. Muutamat mainitsivat,<br />
että Setan tanssitilaisuudet tai homobaarit ovat<br />
turvallisia. Yksi vastaaja kertoi pitävänsä enemmän sekapaikoista,<br />
joissa on homo- ja heteroasiakkaita. Osa<br />
käy paikoissa yksin, osa ystävien kanssa. Osalle haasteltavista<br />
oli merkitystä sillä, onko paikassa jotain erityisohjelmaa<br />
tai kuka tilaisuuden järjestää (esimerkiksi<br />
bileiden osalta). Osa kertoi käyvänsä tapaamispaikois-<br />
57
6 | Mies etsii miestä<br />
sa erityisesti ulkomaanmatkojen yhteydessä. Muista<br />
tapaamispaikoista haastateltavat mainitsivat uimahallit<br />
ja puistot, joista etsittiin seksuaalista tyydytystä tai seksiseuraa:<br />
yksi mainitsi että puistoista oli helppo löytää<br />
”pikaseuraa”.<br />
Homojärjestöjen toimintaan useimmat haastateltavat<br />
olivat osallistuneet melko vähän (13 miestä 61:stä),<br />
vähän (17) tai ei lainkaan (9). Kohtalaisesti (11), melko<br />
paljon (6) tai hyvin paljon (5) oli osallistunut pienempi<br />
joukko. Osa oli vasta nyt aktivoitunut ja osa oli<br />
taas aiemmin ollut aktiivisempi, muttei enää nykyään.<br />
Aktivistiksi tai järjestöjen aktiiviasiakkaiksi luettavia<br />
haastateltavista oli siis vain joka kuudes.<br />
Setan ja muiden homojärjestöjen merkityksen nähtiin<br />
olevan vaikuttamisessa yhteiskuntaan, yksittäisten<br />
homo- ja bimiesten tukemisessa ja tapaamismahdollisuuksien<br />
järjestämisessä. Osa oli järjestön jäsen myös<br />
siksi, että sai alennuksia tapahtumiin, diskoihin tai samalla<br />
sai tilattua Z-lehden. Monilla syynä oli ystävien<br />
ja tuttavien löytäminen ja osa kertoi, että järjestöillä<br />
oli merkityksensä silloin, kun itse haki omaa identiteettiään:<br />
”se oli herkkyyskausi ja sillä oli silloin suuri<br />
merkitys itsensähyväksymisessä”, ”ennen out of closet,<br />
sai sisäistä voimaa”. Kaikille järjestöillä ei ollut kovinkaan<br />
suurta merkitystä ja osa sanoi, ettei järjestötoiminta<br />
kiinnosta heitä tai ettei järjestöjä ole lähialueella.<br />
Osa kertoi, ettei heillä ollut aikaa tai että he olivat liian<br />
laiskoja osallistumaan. Yksi koki Setan liian poliittisesti<br />
värittyneeksi toiminnaltaan.<br />
Kysyimme haastateltavilta myös yksityiskohtaisemmin<br />
tietoa eri tapaamispaikoista käynnistä ja pyysimme<br />
heitä listaamaan suosituimmat satunnaisen seksiseuran<br />
etsimispaikat. Haastateltavista miehistä 45 mainitsi<br />
tällöin homobaarit ja –ravintolat, 31 ulkotapaamispaikat<br />
kuten puistot, 28 uimahallit ja rannat, 24 homosaunat,<br />
21 kirjeenvaihtopalstat, 17 internetin, 12<br />
homojärjestöt ja niiden tapaamiset, 11 puhelinseksipalvelut<br />
ja neljä seksielokuvateatterit. Lisäksi osa mainitsi,<br />
että saattoi etsiä tai löytää seuraa kadulta, tuttujen<br />
välityksellä tai työtehtävissään. Monet heistä etsivät<br />
seuraa useista paikoista ja toiset taas keskittyvät vain<br />
joihinkin, joita esimerkiksi oma asuinalue mahdollisti.<br />
Ulkotapaamispaikoista, uimahalleista, saunoista ja<br />
seksielokuvateattereista seuraa etsivät suosivat usein<br />
myös muita samankaltaisia paikkoja, esimerkiksi kaikki<br />
neljä seksielokuvateattereista seuraa hakevaa etsi seuraa<br />
myös ulkotapaamispaikoista ja kolme heistä etsi sitä<br />
uimahalleista ja saunoista. Järjestöistä seuraa etsivät<br />
hakivat sitä pääasiassa myös baareista ja osa kirjeenvaihtopalstoilta<br />
tai internetistä ja muutamat uimahalleista.<br />
Osa maaseudulla asuvista etsi seuraa erityisesti<br />
uimahalleista, internetistä ja järjestöjen tapaamisista<br />
tai tansseista. Seksisaunoissa ja seksielokuvateattereissa<br />
käyminen ja toisinaan myös homobaareissa vierailu<br />
edellyttivät usein matkan pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille.<br />
Osa baareissa käyvistä ei etsinyt seuraa niiden<br />
lisäksi muualta kuin internetistä tai kirjeenvaihtoilmoituksin.<br />
Osa näistä oli etenkin nuoria.<br />
Helpoiten, useimmiten ja mieluiten seksiseuraa etsittiin<br />
baareista ja ravintoloista: ”baarit ja diskot, koska<br />
niissä estot ovat aika matalalla ja kaikki tulevat sinne<br />
samassa tarkoituksessa”, ”baarit ja diskot, helppoja,<br />
nettin verattuna näkee ihmisen ulkonäön ja vähän ajan<br />
juttelun jälkeen, jos ei kiinnosta, niin voi siirtyä muualle”,<br />
”baarit, viina saa näyttämään porukat komeammilta”,<br />
”baarit, diskot, ilmapiiri rento, useimmat homot<br />
virittäytyneet iskemiseen, siksi helppoa lähestyä”,<br />
”baarit koska siellä on alkoholia tarjolla”, ”tansseista”,<br />
”baarit, diskot, vapauttava ilmapiiri, alkoholi auttanut,<br />
olen yöihminen”. Baarit ja diskot koettiin rentouttaviksi<br />
ja myös alkoholilla näyttää olevan osuutta niiden<br />
kiinnostavuuteen ja seksiseuran löytymiseen. Eräs vastaaja<br />
näki myös kulttuurisen eron baarien ja ulkotapaamispaikkojen<br />
välillä: ”baarit ja diskot, sivistyneempiä<br />
kuin puistot ja turvallisia”.<br />
Myös ulkotapaamispaikkoja ja saunoja kehuttiin<br />
seksiseuran löytämisen näkökulmasta: ”mieluiten baarit<br />
ja diskot, helpoimmin ulkotapaamispaikat, yhtä<br />
usein saan molemmista partnereita”, ”aiemmin ulkotapaamispaikoista,<br />
koska siellä sai aina seksikontakteja”,<br />
”saunoista, se on siellä helpointa”, ”kesäisin puistot,<br />
talvisin uimahallit”, ”Laakson puisto”, ”baareista<br />
ja seksisaunoista, seksisaunoista saa helposti, ei tarvitse<br />
selitellä ja saa tarpeeksi monta”, ”puistot, saunat ja<br />
uimahallit”, ”saunat, koska se on anonyymia ja sopii<br />
suhteen aikana”, ”puistoista, puistoissa näkee mitä tekee,<br />
privaattista vaikka keskellä puistoa, voi antaa eläimelle<br />
vallan, kiihottavaa, jännittävää”, ”puistot, siellä<br />
käy enemmän porukkaa”, ”homosaunat, siellä voi<br />
toteuttaa melko helposti seksiä ja löytää miehiä, joita<br />
ei muualta saa”, ”saunoista, turvallisin paikka”, ” uimarannat,<br />
Pihlis, auringonottoa, kivaa”, ”ulkotapaamispaikoista,<br />
siellä kaikki liikkuu samoista motiiveista,<br />
helppoa, anonyymin seksin mahdollisuudet hyvät”.<br />
Ulkotapaamispaikkoja ja seksisaunoja arvostettiin anonyymisyyden,<br />
jaettujen seksikeskeisten motiivien ja<br />
helppouden takia.<br />
Myös internettä arvostettiin: ”internet: uutena asiana<br />
kiehtoo”, ”helpoimpia internet ja kirjeenvaihtoilmoitukset”.<br />
Toisaalta haluttiin tavata ihminen luonnossa:<br />
”mieluiten kohtaisi kasvotusten, jotta mielikuva<br />
toisesta ei pääsisi fantasioitumaan epärealistiseksi”.<br />
Lisäksi yksi haastateltava vastasi helpoimmaksi tai<br />
miellyttävimmäksi tavaksi tutustua muihin seksitarkoituksessa<br />
”ulkomailta” ja toinen kertoi löytävänsä homojärjestöistä<br />
seuraa helpoiten.<br />
Baareista kerrottiin monia myönteisiä näkökantoja<br />
seksiseuran etsimisen kannalta: ”hyvä että on, voi käydä<br />
muutenkin kuin metsästysmielellä, pidetään hauskaa”,<br />
”en mene sinne seksiseuraa hakemaan, mutta<br />
monet hakevat, olisi ehkä helppo löytää”, ”niissä pystyy<br />
tutustumaan ihmisiin, ulkotapaamispaikoissa taas<br />
58
6 | Mies etsii miestä<br />
ei, toisaalta ihmiset varautuneita”, ”baarit helpoimpia,<br />
diskoihin menen tanssimaan”, ”iskupaikkoja, seksiseuraa<br />
löytyy helposti”, ”hyvä, että niitä on, voi keskustella,<br />
ettei ole yksin”. Useille miehille homobaarit tarjoavat<br />
mahdollisuuden viettää aikaa ja tavata muita, siis<br />
muutenkin kuin seksin merkeissä.<br />
Baareja myös kritisoitiin: ”ravintoloissa juodaan liikaa,<br />
ei puhuta, juodaan vain”, ”pidän rauhallisemmista<br />
paikoista, diskoissa ei voi keskustella”, ”koko ilta menee<br />
kyttäilyyn, puistossa nopeammin asiaan”, ”kartan,<br />
ihmisillä siellä liikaa suhteita, onko terveitä”, ”vakiseuraa<br />
ei löydä, yhden illan juttuja”, ”löytäminen melko<br />
helppoa, pitkän päälle kyllästyttävä tapa”. Osa kertoi,<br />
ettei henkilökohtaisesti ole kiinnostunut baareista<br />
ja diskoista, vaikka ymmärtää, että toisille ne sopivat:<br />
”jokainen tyylillään, ei sovi mulle”, ”toimivat hyvin niitä<br />
harrastaville, katson niiden olevan oman arvoni alapuolella”.<br />
Osa sanoi, ettei niistä ole kovinkaan helppoa<br />
löytää seksiseuraa: ”se on vaikeaa ja turhauttavaa,<br />
en saa kontaktia muihin ihmisiin”, ”niistä on loppujen<br />
lopuksi melko vaikea löytää seksiseuraa, muuten ok”,<br />
”olen käynyt hirveän vähän, en tunne käytettävää koodia”,<br />
”käyn harvoin, odotukset vähäiset”.<br />
Useimmiten baareissa ja diskoissa ei harrastettu seksiä,<br />
vaan niistä lähdettiin jommankumman kotiin tai<br />
muualle: ”myönteistä, sieltä voi mennä sekstailemaan<br />
baarin vessaan, molempien kotiin tai lämpimällä ilmalla<br />
kesällä puistoon tai metsään”, ”tapaamispaikkana<br />
hyvä, sieltä mennään jommankumman kotiin tai autoon”,<br />
”baarista yleensä toisen ihmisen kotiin, jos en<br />
pidä niin on helpompi lähteä kuin heittää pois”, ”tavallisesti<br />
sieltä mennään kotiin, harvoin esimerkiksi kapakan<br />
vessassa tai takahuoneessa, jos sellainen, voi olla<br />
ok, mutta tavallisesti pettymys”. Yksi kertoi ilmapiirin<br />
vaihtelevan paikkakunnan ja baarin mukaan : ”diskoissa<br />
jos on niin riippuu diskosta ja maasta, riippuu<br />
maasta miten helposti saa seuraa”.<br />
Saunat ja uimahallit herättivät seksiseuranhakukannalta<br />
aika vastakkaisia mielipiteitä. Toiset pitivät niistä<br />
erityisesti: ”saunassa helppo saada halunsa tyydytetyksi,<br />
uimahalleissa enemmän flirttailutouhua”, ”uimahallit<br />
erittäin mukavia ja helppoa, kaikki esillä”, ”parhaita,<br />
sieltä on helppo löytää, varsinkin homosaunoista,<br />
vanhoja ja paksuja löytyy”, ”ok, niistä löytää ns. pikahelpotuksen”,<br />
”saunoista myönteisiä kokemuksia, seuraa<br />
saa, jos haluaa, uimahalleissa en käy”, ”otollinen<br />
paikka”, ”homosaunat ihania”. Toiset kyseenalaistivat<br />
ne täysin: ”en tykkää, haluaisin ensin tutustua muuten<br />
kuin seksin merkeissä”, ”tulee perusvastenmielisyys<br />
homoinstituutioita vastaan, meidän pitää integroitua<br />
yhteiskuntaan, en pidä niitä ollenkaan tarpeellisina,<br />
suihkuissa loputtomasti itseään runkkaavat asiakkaat<br />
saattavat herättää kiusallisia mielikuvia”, ”en ole<br />
käynyt homosaunoissa, en usko pitäväni siitä, liian kovalla<br />
tavalla seksualisoitunut ilmapiiri, uimahallit sama<br />
asia”, ”en itse pystyisi menemään sellaiseen paikkaan”,<br />
”homosaunat ahdistavia, ällöttäviä, vanhoja lihavia ukkoja,<br />
jotka kähmii väkisin”, ”limainen”, ”ei ole taitoja”.<br />
Muutenkin osa mielsi saunat tai uimahallit vanhojen<br />
miesten paikkoina tai hiv-tartuntariskeinä: ”uimahalleissa<br />
yleensä ukkomiehet”, ”iän mukana on turvaseksi<br />
tärkeintä”.<br />
Osa koki saunat ja uimahallit toisaalta hyviksi, mutta<br />
toisaalta kritisoi niitä: ”asialle omistautuneet saunat<br />
ok niitä harrastavaille, uimahallit ovat epämiellyttävä<br />
paikka harrastaa kruisailua”, ”korkeampi kynnys<br />
puhua ihmisten kanssa, rannat: rannoilla helppo löytää<br />
seuraa, Pihliksen nudistiranta”, ”ihan tärkeetä, kiihottavia,<br />
saunassa tapahtuu, järkyttävä että naidaan ilman<br />
suojausta, saunan lämmössä ja kiimassa menee järki ”,<br />
”toissijaisia, voivat olla tyydyttäviä”. Eräät toivat esiin<br />
eron uimahallien ja saunojen kesken siinä, että uimahalleissa<br />
ei voi tietää onko kiinnostus seksiin molemminpuolista<br />
tosin kuin homosaunoissa. Myös se tuotiin<br />
esiin, että ulkomailla oli hankittu kokemuksia homosaunoista<br />
tai ettei suomalaisista saunoista oltu kiinnostuneita:<br />
”ei kokemusta Suomessa homosaunoista,<br />
mutta Lontoossa ym, näistä löytää, Yrjönkadulla<br />
ja Töölön uimahallissa ei voi olla täysin varma”, ”en<br />
erityisemmin pidä, mutta ulkomailla kyllä”, ”saunoista<br />
helppo löytää, uimahalleissa vain tiiraillaan”.<br />
Ulkotapaamispaikat olivat myös osan suosiossa, kun<br />
taas muut tuntuivat kritisoivan niitä tai liittävän niihin<br />
ongelmia. Niistä oltiin kiinnostuneita useista syistä:<br />
”kesäisin ihan ok, samalla saa rusketuksen, arvostan<br />
näitä enemmän kuin diskoja, diskoista enemmän mutta<br />
ulkopaikoista laadukkaampaa”, ”mielettömän helppoa<br />
löytää, vaara tuo lisäkiihokkeen (esim. pimeällä,<br />
harrastan vain yöllä)”, ”erittäin hyviä, aina löytyy sopivia<br />
miehiä”, ”kiertelen ja katselen, toiminta ihan ok”,<br />
”sopii kaikkein parhaiten”, ”ovat ok, siellä voi jopa tutustua<br />
ihmisiin, seksiseuran kannalta liiankin helppoa,<br />
ei vaivaudu etsimään muualta”, ”loistopaikkoja, samat<br />
naamat, ei tarvi puhuakkaan mitään keskenään kun<br />
säännöt on selvät”, ”anonyymimpiä tapoja harrastaa<br />
seksiä”.<br />
Keskeisin ongelma, joka ulkotapaamispaikkoihin liitettiin,<br />
oli vaarallisuus: ”jokseenkin riskialttiita, ei-sallivia<br />
elementtejä (skinheadit) olemassa”, ”liian vaarallisia<br />
minulle”, ”vaarallisia ja kyseenalaisia, voi tulla hakatuksi,<br />
ei ole helppoa”, ”en pidä, hiv ja muu turvallisuus”,<br />
”joskus voi olla ok, mutten erityisesti pidä, vaarallisia<br />
yöllä ja hankala tehdä muuta kuin runkata seisaallaan”.<br />
Joillekin vaaran tunne toi myös jännittävyyttä: ”helppoja<br />
ja jännää, vaarallisia, ei pidä mennä kännissä, tapaaminen<br />
johtaa usein muualle tai runkkaukseen”.<br />
Lisäksi niitä kritisoitiin muista syistä: ”en pidä, ilmapiiri<br />
liian aktikeskeinen”, ”en ole kokeillut, anonyymista<br />
puuhaa, oma ennakkoluuloni, jäänne homovainoista”,<br />
”kerran käynyt mutta oli hiljaista”, ”en pidä niistä<br />
paikoista, kyttäämistä, seuraa kyllä löytyy”, ”en käyttänyt:<br />
huonoja, käy ihmisiä joilla ei tilanne hallinnas-<br />
59
6 | Mies etsii miestä<br />
sa”. Myös vuodenajat vaikuttivat kiinnostukseen käyttää<br />
niitä: ”en koe kotoisaksi, talvella kylmäkin”, ”kesällä<br />
voivat olla tyydyttäviä ja mielenkiintoisia, talvella ei<br />
niinkään”. Eräs haastateltava sanoi, ettei itse ole niistä<br />
kiinnostunut muttei koe ongelmaksi jos muut käyvät<br />
puistoissa. Toinen kertoi, ettei itsellä ole riittäviä sosiaalisia<br />
taitoja: ”kontaktivaikeudet, rohkeus puuttuu”.<br />
Internet, puhelin ja kirjeenvaihto herättivät myös<br />
kannanottoja seksiseuran etsimiskanavina. Internet<br />
tuntui olevan monen suosiossa: ”internet helppoa, ei<br />
tarvitse lähteä minnekään”, ”internet helppo ja nopea,<br />
puhelinseksilinjat käytössä harvemmin”, ”internettiä<br />
käytän, voi löytää helpommin ja luotettavan samalla<br />
aaltopituudella olevan ihmisen, sitä kautta voi löytää<br />
kiinnostavampaa kuin pelkkää seksiä”, ”internetin<br />
keskustelupalstoilta löytyy”, ”internet: uusi hyvä deittinet”,<br />
”tehokkaita, laajalevikkisiä medioita, ihmiset<br />
voivat niissä kasata päälleen monta kerrosta anonymiteettiä”.<br />
Toisaalta internetiä pidettiin epäluotettavana<br />
tai muuten epäilyttävänä: ”nettiä olen käyttänyt – erittäin<br />
kätevää, mutta kun sopii anonyymisti niin huomaa<br />
ihmisten vääristelevän tietojaan”, ”en pidä hyvinä,<br />
en käytä, en usko olevan tyydyttäviä, ne sitovat enemmän,<br />
sillä täytyy luvata ennen näkemistä, face to face<br />
voi tuottaa pettymyksen”, ”niiden olemassaolo on hyvin<br />
suotavaa, tosin ne saattaa heijastaa kirjoittajien ahdistusta<br />
ja epätoivoakin, ”internetissä tarvitaan hyvä<br />
mielikuvitus”, ”i-netti persoonatonta”, ”ostaa sian säkissä”,<br />
”hyvä vähän sulkeutuneille, alaikäisille tai jos ei<br />
halua käydä ravintoloissa”, ”usein välimatkat pitkiä ja<br />
tapaaminen kyseenalaista”.<br />
Kirjeenvaihtoilmoituksilla nähtiin myös hyviä puolia,<br />
mutta ilmeisesti viime vuosien aikana internet on vienyt<br />
kirjeenvaihtoilmoituksilta suosiota: ”kirjeenvaihtopalstat<br />
ok, sieltä haetaan pitempiaikaisempia suhteita, ei akuuttiin<br />
tarpeeseen”, ”vain kirjeenvaihtopalsta, käytin paljon<br />
nuorempana, sain seuraa”, ”kirjeenvaihto oli aikaisemmin<br />
lähes ainoa tapa hankkia seuraa”, ”joskus kirjeenvaihdossa<br />
olen tavannut yhden tosi kivan, on kuitenkin<br />
hankalaa ja aikaa vievää puuhaa”. Puhelinseksipalvelut<br />
nähtiin usein rahan tekemisenä: ”puhelinseksipalvelut<br />
ovat rahan lypsämistä”, ”internet ja kirjeenvaihto hyvin<br />
käytännöllisiä ja toimivia, puhelinseksipalvelut rahan<br />
ryöstämistä”, ”puhelinseksipalvelut hirveän kalliita, en<br />
suosittele, kirjeenvaihtopalstat ok, mutta hidasta”. Joku<br />
piti puhelinseksistäkin: ”puhelinrunkkaus on jännää, ei<br />
muuten luotettavia, kirjeet tuottaneet kontakteja, pitkä<br />
suhde alkoi siitä”. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että internet<br />
on korvannut myös puhelinpalveluiden tarvetta: ”puhelinseksi<br />
naurettavaa ja kallista, ryvettymätöntä lihaa<br />
palstoilta, internet tulevaisuus”.<br />
Omaan kotipaikkaansa seksiseuran etsimisen näkökulmasta<br />
olivat tyytyväisiä useimmat haastateltavista.<br />
Heistä 43 eli noin kaksikolmasosaa haastateltavista oli<br />
tyytyväisiä ja kolmasosa eli 19 ei ollut tyytyväinen omaan<br />
asuinpaikkaansa. Pääkaupunkiseudulla asuvat olivat tyytyväisempiä<br />
asuinpaikkaansa kuin muilla paikkakunnilla<br />
asuvat. Tämä tuli esiin avovastauksissa, jossa haastateltavat<br />
saattoivat kertoa mielipiteitään asuinpaikastaan.<br />
Pääkaupunkiseutua ja Helsinkiä kehuttiin monin tavoin:<br />
”Täällä Helsingissä mahdollisuudet ovat parhaat tässä<br />
maassa”, ”ottaen huomioon väkimäärän miehistä kiinnostuneita<br />
miehiä on paljon”, ”täällä vapaa ilmapiiri ja<br />
paikkoja joissa voi käydä”, ”Espoo sopivan kaukana =<br />
oma rauha, ja sopivan lähellä, että pääsee helposti”.<br />
Muita asuinpaikkoja ei juuri kehuttu ja niitä saatettiin<br />
verrata juuri Helsinkiin: ”Homopiirit pienet, ulkopaikkoja<br />
yksi, kun vertailee Turkua Helsinkiin, ei paljoa<br />
järjestötoimintaa. Hyvä, koska yliopistokaupunki, asenteet<br />
myönteiset”, ”pääkaupunkiseudulla on enemmän<br />
mahdollisuuksia”. Pääkaupunkiakaan ihan kaikki eivät<br />
pitäneet itselleen riittävänä: ”olen tottunut asumaan<br />
suurkaupungeissa”. Muita isompia suomalaiskaupunkejakaan<br />
ei aina pidetty hyvinä, vaikka niissä olisikin<br />
joitain tapaamismahdollisuuksia ollut: ”Turku on liian<br />
pieni satunnaisten suhteiden kannalta, vähän homoja ja<br />
tarkka kontrolli, selän takana puhutaan”, ”Oulussa ei<br />
ole ikäistäni seuraa paljonkaan, vanhempia ja nuorempia<br />
on”. Näiden isojen kaupunkien ulkopuolella ilmapiiritekijät<br />
tuntuivat nousevan voimakkaammin esiin:<br />
”pieni kaupunki, vaikea löytää kontakti, pienellä paikkakunnalla<br />
homofobiaa”, ”maaseutuyhteisö on ahdasmielinen,<br />
voi tulla ikivaltaa ja syrjintää”, ”ihmiset ovat<br />
sulkeutuneita ja liian pienet piirit, tuntevat toisensa”.<br />
Erikoisimmaksi seksin toteuttamispaikoiksi haastateltavat<br />
mainitsivat tyypillisimmin jonkun paikan luonnossa<br />
tai ulkoilmassa (saaristo, puisto, ranta) tai jonkun<br />
liikennevälineen (juna, auto, lentokone, linja-auto).<br />
Suosituin yksittäinen tietty paikka, joka mainittiin, olivat<br />
Kanarian saarten (Playa del Inglesin) rantadyynit, joilla<br />
on alue, josta miehet löytävät seksiseuraa. Dyynit mainitsi<br />
kuusi haastateltavaa tässä yhteydessä. Muita julkisia<br />
paikkoja tai tiloja mainittiin myös (elokuvateatteri, tanssipaikka,<br />
julkinen wc, kerrostalon kellari, bussipysäkki,<br />
saunan pukuhuone). Joillakin erikoisin paikka sijaitsi ulkomailla.<br />
Erikoisuuteen tuntui linkittyvän joko paikan<br />
julkisuus tai kauneus/eksoottisuus ja usein molemmat.<br />
Tavallisin paikka, missä haastateltavat harrastivat<br />
seksiä, oli oma koti, makuuhuone tai sänky. Melko useat<br />
kertoivat myös kumppanin sängyn tai kodin olevan<br />
tavallisin paikka. Nämä paikat olivat suosittuja, koska<br />
niitä pidettiin tuttuina, turvallisina ja suojaisina. Ne<br />
olivat lähellä, omasta kodista ei tarvinnut lähteä seksin<br />
jälkeen ja tunnelma oli intiimi ja itse saattoi kontrolloida<br />
sitä: ”on tilanteen herra”. Siellä saattoi soittaa<br />
musiikkia, katsella seksivideoita ja sai olla vapaasti<br />
sekä kotona oli myös peseytymismahdollisuus. Seksi<br />
saattoi jatkua pitkään kotioloissa ja se oli myös käytännöllistä:<br />
”kotikenttäetu, kunnon runkopatja, omat<br />
kodin tuotteet käsillä – helppo lähteä töihin aamulla”.<br />
Haastateltavista kuusi kertoi lisäksi puiston olevan tavallisin<br />
paikka, jossa seksiä toteutettiin. Puistoja suo-<br />
60
6 | Mies etsii miestä<br />
sittiin, koska niissä oli jännittävää, monia vaihtoehtoisia<br />
kumppaneita, sai samalla ulkoilmaa ja aurinkoa sekä<br />
ei ollut viinanjuojia ja niistä oli helppo lähteä pois.<br />
Suosituimmaksi vuorokaudenajaksi nousivat vastauksissa<br />
aamut, myös illat olivat suosittuja aikoja toteuttaa<br />
seksiä. Yöaika ja keskipäivä esiintyivät vastauksissa<br />
harvemmin. Viikonloput ja erityisesti sunnuntai ja<br />
myös muut vapaapäivät olivat suosittuja. Kaksi vastaajaa<br />
koki alkuviikon tai maanantain suosituksi, muut panostivat<br />
viikonloppuihin. Suosituin tapa toteuttaa seksiä<br />
oli ilmeisesti siis ”sunnuntaiaamu omassa sängyssä<br />
kotosalla sen oman vakituisen kumppanin kanssa”.<br />
Vastaava saattaa olla tyypillistä muillekin suomalaisille,<br />
vaikka ”lauantaina saunan jälkeen” esiintyy ”heteroperinteisessä”<br />
puheessa usein.<br />
Hiv-riskit ja tapaamispaikat<br />
On ajateltu, että etenkin ne miehet, jotka liikkuvat ulkotapaamispaikoissa<br />
(esimerkiksi puistoissa) tai seksisaunoissa<br />
ottavat suurempia hiv-riskejä kuin muut. On<br />
uskottu myös että ne, jotka ottavat osaa homojärjestöjen<br />
toimintaan, saavat enemmän tietoa hiv-ennaltaehkäisystä<br />
ja ottavat siten vähemmän riskejä kuin muut<br />
(ks. luku 5).<br />
Taulukko 25. Suojaamattoman peräaukkoyhdynnän<br />
kokemukset (= ei käytä koskaan kondomia) seksiseuran<br />
etsimispaikkojen mukaan viimeisen vuoden aikana<br />
(prosentteina). Luokka ”toteuttanut peräaukkoyhdyntää”<br />
tarkoittaa peräaukkoyhdyntään osallistumista viimeisen<br />
vuoden aikana - riippumatta kondomin käytöstä<br />
ja siitä, onko kumppani vakituinen vai satunnainen.<br />
Käy baareissa<br />
Käy<br />
puistoissa<br />
Käy saunoissa<br />
Käy<br />
järjestöissä<br />
Käy uimahalleissa<br />
Käyttää<br />
pornolehtiä<br />
tai videoita<br />
Toteuttanut<br />
peräaukkoyhdyntää<br />
68<br />
(N=530)<br />
69<br />
(N=271)<br />
68<br />
(N=188)<br />
66<br />
(N=195)<br />
68<br />
(N=264)<br />
68<br />
(N=476)<br />
Suojaamaton<br />
yhdyntä vakituisen<br />
kanssa<br />
41<br />
(N=274)<br />
42<br />
(N=141)<br />
46<br />
(N=100)<br />
36 (N=85)<br />
42<br />
(N=142)<br />
48<br />
(N=256)<br />
Suojaamaton<br />
yhdyntä satunnaisen<br />
kanssa<br />
8 (N=333)<br />
11<br />
(N=179)<br />
6 (N=129)<br />
11<br />
(N=116)<br />
9 (N=172)<br />
13<br />
(N=274)<br />
Turvaseksikäyttäytymisen ja eri seksiseuran etsimispaikoissa<br />
käymisen välillä ei näytä olevan juurikaan yhteyttä.<br />
Baareista ja diskoista, homojärjestöjen tapaamisista,<br />
seksisaunoista, ulkotapaamispaikoista, uimahalleista<br />
seksiseuraa etsivät sekä pornolehtiä ja homovideoita<br />
käyttävät eivät eroa juurikaan toisistaan peräaukkoyhdyntään<br />
osallistumisessa. On tärkeää huomata,<br />
että seksin ei tarvitse tapahtua juuri mainitussa paikassa,<br />
kyseessä on ainoastaan seksiseuran etsimispaikka.<br />
Taulukkoa tulkitessa on myös huomioitava, että sama<br />
kyselyyn vastaaja voi hakea seksiseuraa monista eri<br />
paikoista. Kyselyyn vastausvuonna Suomessa ei vielä<br />
ollut seksielokuvateattereita, joten niiden käyttäjiä on<br />
niin vähän, ettei niitä tarkastella tässä. Samoin on laita<br />
harvojen miesprostituoitujen palvelujen käyttäjien<br />
suhteen.<br />
Suosituin seksiseuran etsimispaikka ovat baarit ja<br />
diskot, joista 71 prosenttia miehistä haki seuraa. Näistä<br />
ravintoloista voi toisinaan myös saada turvaseksiesitteitä<br />
ja materiaalia, joka siten voi vaikuttaa hiv-riskien<br />
ottamiseen pienentävästi. Verrattaessa esimerkiksi<br />
baareissa kävijöitä puistoissa kävijöihin (joista ei<br />
Suomessa saa turvaseksimateriaalia), prosentuaaliset<br />
erot peräaukkoyhdynnässä suojautumisessa ovat pienet.<br />
Toisaalta Suomessa homo- ja bimiesten suosimissa<br />
ravintoloissa ei ole kovinkaan aktiivisesti jaettu tai<br />
ollut saatavilla turvaseksiesitteitä yksittäisiä projektiluonteisia<br />
kampanjoita lukuunottamatta.<br />
Huomionarvoista puolestaan on se, että peräti 48<br />
prosenttia pornolehtien tai homovideoiden käyttäjistä<br />
ei ollut koskaan käyttänyt kondomia vakituisen kumppanin<br />
kanssa. Ehkä pornomateriaalissa on annettu<br />
viestiä siitä, että vakituisen kumppanin kanssa ei tarvitse<br />
käyttää kondomia - tosin tässä ryhmässä oli myös<br />
eniten (13 prosenttia) niitä, jotka eivät käyttäneet koskaan<br />
kondomia satunnaisen kumppaninkaan kanssa.<br />
Eri paikoista seksiseuraa etsivien erot tulevat esille<br />
lähinnä kondomin käytössä vakituisen ja satunnaisen<br />
kumppanin kanssa. Homojärjestöjen tapaamisista<br />
(lähinnä SETA:n jäsenjärjestöjen tapaamisista ja tapahtumista)<br />
seksiseuraa etsivistä 11 prosenttia ei ollut<br />
koskaan käyttänyt kondomia satunnaisen kumppanin<br />
kanssa – kun taas esimerkiksi saunoista seksiseuraa etsivistä<br />
vain kuusi prosenttia ei ollut koskaan käyttänyt<br />
kondomia satunnaisen kumppanin kanssa. Vakituisen<br />
kumppanin kanssa homojärjestöissä kävijöistä suojautui<br />
kylläkin selvästi muita useammin (vain 36 prosenttia<br />
ei käytä koskaan kondomia). Saunoista seksiseuraa<br />
etsivistä 46 prosenttia ei koskaan käytä kondomia vakituisen<br />
kumppanin kanssa.<br />
Alkoholi ja huumeet<br />
Suomenkin homokulttuuri on melko ravintolakeskeinen.<br />
Miesten suosituin seksiseuran etsimispaikka on<br />
homobaarit ja –ravintolat sekä –diskot, joissa käyte-<br />
61
6 | Mies etsii miestä<br />
tään runsaasti alkoholia. Haastattelussa kysyimme miehiltä<br />
useilla eri kysymyksillä kokemuksista alkoholin<br />
ja huumeiden käytöstä seksin yhteydessä. Kysyimme<br />
muun muassa, käyttävätkö miehet alkoholia tai huumeita<br />
ja vaikuttaako niiden käyttö mitenkään seksikäyttäytymiseen.<br />
Ulkomailla on tehty paljon tutkimuksia alkoholin<br />
ja huumeiden käytön vaikutuksista hiv-riskien ottamiseen<br />
miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa (esim.<br />
Adib ym. 1990; Trocki & Leigh 1991). Useat tutkijat<br />
ovat osoittaneet, että alkoholin ja huumeiden käytöllä<br />
on yhteys lisääntyneeseen hiv-riskin ottamiseen<br />
(esim. Stall ym. 1986; Coates 1996; Diaz ym. 1999).<br />
Brittiläisessä Sigma-projektissa, jossa pitkittäistutkimuksena<br />
tarkasteltiin homo- ja biseksuaalimiesten hivtartuntariskejä,<br />
ei puolestaan löydetty yhteyttä suojaamattoman<br />
seksin ja alkoholin tai huumeiden käytön<br />
välillä (Davies ym. 1992). Sen sijaan tutkijat huomauttivat,<br />
että alkoholilla on tärkeä rooli seksuaalisessa elämäntavassa<br />
neljäsosalle miehistä. Alkoholia käytetään<br />
vahvistamaan seksuaalista nautintoa ja seksuaalisia elämyksiä.<br />
Lisäksi sitä käytetään lieventämään seksuaalisia<br />
ja sosiaalisia estoja.<br />
Seuraavaksi tarkastelemme sitä, millaisia kokemuksia<br />
haastateltavilla on alkoholin tai huumeiden käytön<br />
vaikutuksista seksuaalikokemuksiin. Kahta miestä lukuun<br />
ottamatta kaikki muut miehet kertoivat käyttävänsä<br />
alkoholia. Tyypillisintä oli käyttää alkoholia kerran<br />
pari kuukaudessa. Toiseksi tyypillisin käyttötapa oli<br />
kerran pari viikossa.<br />
Niiltä haastatelluilta, jotka käyttivät alkoholia, kysyttiin,<br />
vaikuttaako alkoholinkäyttö mitenkään seksikäyttäytymiseen.<br />
Kaksi kolmasosaa miehistä oli sitä mieltä,<br />
että alkoholinkäyttö vaikuttaa seksikäyttäytymiseen.<br />
Miehiltä kysyttiin tarkemmin, millä tavalla se vaikuttaa.<br />
Nämä avovastaukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään.<br />
Yksi ja selkeästi suurin ryhmä oli sitä mieltä, että seksuaaliset<br />
estot vähenevät alkoholin vaikutuksen alaisena.<br />
Päihtymystila vaikuttaa siihen, että uskaltaa rohkeammin<br />
nauttia eri seksitoiminnoista. Haastateltavat<br />
esimerkiksi kertoivat, että ”humalassa tekee asioita, joita<br />
ei muuten tee” tai ”humalassa on vapautunut uusille<br />
ideoille ja kynnys niiden toteuttamiseen laskee”. Eli<br />
humalatila vaikuttaa moniin miehiin niin, että se vahvistaa<br />
myönteisellä tavalla seksuaalista kokemusta.<br />
Toinen ryhmä oli sitä mieltä, että alkoholinkäyttö<br />
vaikutti suojaamattomaan peräaukkoyhdyntään.<br />
Puolet heistä sanoi, että alkoholi lisää hiv-riskinottoa<br />
(esimerkiksi ”kondomit unohtuu”) ja puolet sanoi, että<br />
se ei vaikuta riskinottoon (esimerkiksi ”koska olen<br />
hyvin varovainen aina”). Kolmatta ryhmää kuvaa hyvin<br />
erään haastateltavan kommentti: ”pikkuhumala vapauttaa,<br />
tosi humala lannistaa, krapula vaan parantaa”.<br />
Nämä miehet kuvasivat alkoholin määrän ja krapulan<br />
vaikutusta. Pienessä hiprakassa ja krapulassa seksi siis<br />
on kiihottavaa ja ”mahtavaa”, mutta jos juo paljon ”ei<br />
pysty” tai ”ei seiso”. Haastattelujen perusteella on kuitenkin<br />
mahdotonta osoittaa seurannaisyhteyttä alkoholin<br />
ja suojaamattoman peräaukkoyhdynnän välillä.<br />
Tarkempi laadullinen tutkimus olisi tässä kohden tarpeen<br />
selvittämään, mikä merkitys alkoholilla on miesten<br />
välisessä seksissä ja hiv-riskitilanteissa.<br />
Ruotsalaisessa tutkimuksessa (Tikkanen & Månsson<br />
1999) yli kaksi kolmasosaa miehistä oli sitä mieltä, että<br />
alkoholilla ei ole vaikutusta suojaamattoman peräaukkoyhdynnän<br />
toteuttamiseen satunnaisen kumppanin<br />
kanssa. Ne, joiden mielestä alkoholilla oli vaikutusta<br />
suojaamattoman peräaukkoyhdynnän toteuttamiseen,<br />
perustelivat sitä pääasiassa kahdella tavalla. Ensinnäkin<br />
riskinottoa ei olisi tapahtunut, jos miehet eivät olisi<br />
olleet humalassa. Toisaalta miesten mukaan sosiaaliset<br />
ja seksuaaliset estot vähenevät alkoholin vaikutuksen<br />
alaisena, humalatila aiheutti sen, että uskalsi nauttia<br />
seksikontaktista tai toteutti tiettyjä tekniikoita, kuten<br />
peräaukkoyhdyntää, ryhmäseksiä tai suojaamatonta<br />
suuseksiä satunnaisen kumppanin kanssa. Etenkin<br />
nuoret miehet olivat tätä mieltä.<br />
Poppersia (=amyyli-, butyyli- tai muut nitriitit)<br />
ei käytetty läheskään niin usein kuin alkoholia.<br />
Amyylinitriitti on kemiallinen aine, joka laajentaa verisuonia<br />
ja kiihdyttää verenkiertoa ja hapenkulkua aivoissa.<br />
Sitä on käytetty lääkkeenä varsinkin sydänsairauksissa.<br />
Sitä ja muita nitriittejä myydään seksuaalistimulanttina<br />
nimellä poppers. Sen käytöllä tarkoitetaan<br />
pienissä pulloissa myytävien nitriittien haistelua, joka<br />
aiheuttaa seksitilanteen aikana muutaman minuutin<br />
kestävän euforisen tilan - toisille poppers tosin aiheuttaa<br />
pahoinvointia. Popperssissa käytettävissä nitraateissa<br />
on eroja ja osa voi aiheuttaa rajujakin sivuoireita,<br />
esimerkiksi Viagran tai muiden potenssilääkkeiden<br />
ja poppersin yhteiskäyttö voi olla hengenvaarallista.<br />
Poppersin käytöstä kysyttiin erikseen eikä huumeiden<br />
käytön yhteydessä, koska monet eivät miellä sitä huumeisiin<br />
kuuluviksi.<br />
Haastatteluun osallistuneista vajaa neljännes kertoi<br />
käyttäneensä poppersia. Tyypillisimpiä poppersin<br />
käyttötapoja oli käyttää sitä kerran pari kuukaudessa<br />
tai harvemmin kuin kerran vuodessa. Useat olivat vain<br />
kerran kokeilleet poppersia, mutta yllättävän moni kuitenkin<br />
kertoi käyttävänsä sitä. Puolet poppersia käyttävistä<br />
kertoi käytön vaikuttavan seksikäyttäytymiseen.<br />
Poppersin kerrottiin lisäävän kiihottavuutta ja seksuaalista<br />
nautintoa seksitilanteessa. Kukaan haastateltavista<br />
ei maininnut poppersin lisäävän hiv-riskinottoa.<br />
Harva haastateltava käytti huumeita. Viisi miestä<br />
kertoi käyttävänsä huumeita. Miehet käyttivät huumeita<br />
muutaman kerran vuodessa tai useammin. Yhtä<br />
miestä lukuun ottamatta kaikki olivat sitä mieltä, että<br />
huumeiden käyttö ei vaikuta seksielämään. Ainoa, joka<br />
oli sitä mieltä, että huumeiden käyttö vaikuttaa seksielämään,<br />
kertoi sen ”lisäävän nautintoa ja pitkittävän<br />
aktia”. Kukaan miehistä ei käyttänyt suoneen piikitet-<br />
62
6 | Mies etsii miestä<br />
täviä huumeita. Tyypillisimmät käytetyt aineet olivat<br />
hasis, amfetamiini ja ekstaasi - myös kokaiini ja LSD<br />
mainittiin. Miehille on kuitenkin hyvin epätyypillistä<br />
käyttää huumeita seksin yhteydessä. Kukaan näistä<br />
miehistä ei katsonut huumeiden käytön lisäävän hivriskiä.<br />
1990-luvun loppupuolella yleistyneissä teknobileisessa<br />
(rave) tietyt huumeet yleistyivät ja Suomessakin<br />
osa nuorista homo- ja bimiehestä on kiinnostunut tästä<br />
kulttuurista. Aineistossa teema ei kuitenkaan noussut<br />
esiin.<br />
Ulkotapaamispaikat ja väkivalta<br />
Ulkotapaamispaikat ovat suosittuja etenkin vanhempien<br />
homo- ja bimiesten parissa seksiseuran etsintäpaikkoina.<br />
Niissä käymiseen liittyy muitakin vaaroja kuin<br />
mahdolliset infektioriskit seksissä.<br />
Joitakin suomalaisia pahoinpidellään sen takia, että<br />
he ovat homoja tai että heitä luullaan sellaisiksi.<br />
Aiheena homohakkaus (englanniksi gay-bashing) eli<br />
väkivalta, jonka perusteluna on uhrin todellinen tai<br />
oletettu homoseksuaalisuus, ei ole helppo. Kenties aiheen<br />
käsittely uusintaa uhriajattelua, jonka mukaan<br />
homot ovat ”puolustuskyvyttömiä mammanpoikia”.<br />
Mahdollisesti aiheen esiintulo aktivoi uusiin pahoinpitelyihin.<br />
Jotkut voivat ajatella, että väkivallasta ja sen<br />
pelosta puhuminen on osa itsesyrjintää. Saatetaan sanoa,<br />
että ”kyllä nykyään voi kaupungilla vapaasti kävellä<br />
kaksi miestä käsi kädessä ilman, että kukaan reagoi<br />
mitenkään”, ja ajatella, että väkivaltaa pelkäävät ylireagoivat.<br />
Väkivaltaa ei haluta nähdä ja osa homoistakin<br />
voi kokea aiheen ollessa esillä, että ”miksi aina valitetaan<br />
homojen huonosta asemasta”. Toisille aihe voi<br />
olla arka, jos on itse joutunut väkivallan uhriksi tai pelkää<br />
asiaa, eikä oikein osaa käsitellä tunteitaan. Homoja<br />
biseksuaalisiin miehiin kohdistuva väkivalta ei kuitenkaan<br />
häviä, jos siitä ei puhuta, jos sitä ei tutkita ja<br />
jos siihen ei puututa.<br />
Suomessa aihetta ei ole juurikaan tutkittu toisin kuin<br />
esimerkiksi Ruotsissa (Tiby & Lander 1996). 1980-luvun<br />
alussa tehtiin laaja kyselytutkimus homo- ja biseksuaaleille<br />
(Grönfors ym.1984) ja siinä kysyttiin lyhyesti<br />
myös väkivaltakokemuksista. 1980-luvun alussa kootun<br />
kyselyaineiston (Grönfors ym.1984) perusteella tilanne<br />
Suomessa ei ole kehuttava homo- ja biseksuaalisiin<br />
miehiin kohdistuvan väkivallan osalta. Tutkimuksessa<br />
aiheena oli laajemmin homo- ja biseksuaalisten naisten<br />
ja miesten asema ja ihmissuhteet, eikä siinä kysytty<br />
kovin yksityiskohtaisesti väkivallasta. Tutkimus on kuitenkin<br />
Suomen oloihin nähden suuri ja siihen vastasi<br />
728 miestä. Tutkimuksen mukaan kyselyyn vastanneista<br />
homo- ja bi-miehistä joka kuudes oli kohdannut väkivaltaa<br />
seksuaalisen suuntautumisensa takia. Yli 35-<br />
vuotiaista miehistä väkivaltaa oli kokenut joka neljäs.<br />
Homo- ja biseksuaalisiin naisiin kohdistui tutkimuksen<br />
mukaan vähemmän väkivaltaa.<br />
Homo- ja bimiehet saattoivat joutua väkivallan uhreiksi<br />
erityisesti homoravintoloiden ulkopuolella ja läheisyydessä<br />
ja puistoissa, jotka toimivat homomiesten<br />
kohtauspaikkoina. Nimenomaan nuorisojoukot<br />
ja muut miesporukat saattoivat syyllistyä väkivaltaan.<br />
Naisiin kohdistui väkivaltaa useimmiten tuttujen ihmisten<br />
taholta ja tuntemattomat miehet saattoivat esittää<br />
seksiä naisille lesbouden parantamiseksi. Seksuaalisen<br />
väkivallan uhka tuntuikin olevan lähinnä naisiin kohdistuvaa.<br />
(Grönfors ym. 1984)<br />
Väkivallan uhreiksi joutuneista miehistä vain kolmannes<br />
oli ilmoittanut asiasta poliisille. Eräät heistä eivät<br />
olleet tyytyväisiä poliisin suhtautumiseen. Viisi prosenttia<br />
kyselyyn vastanneista miehistä ilmoitti, että he<br />
olivat kokeneet viranomaisten kuten poliisien taholta<br />
syrjintää. Poliisi oli kysynyt seitsemältä prosentilta kyselyyn<br />
vastanneista miehistä henkilöllisyystietoja.<br />
Homoseksuaaliset teot poistettiin rikoslaista rikoksena<br />
Suomessa vasta vuonna 1971. Rikollisen leima<br />
ja mahdollisuudet kiristykseen paljastamisella uhaten<br />
olivat monen homo- ja bi-miehen osana vielä 1970-<br />
luvulla, mutta etenkin sitä aiemmin. Toisaalta asenteet<br />
homoseksuaalisuutta kohtaan ovat yleisesti muuttuneet<br />
myönteisemmiksi ja rikoslain syrjintäkieltokin<br />
(1995) turvaa syrjinnältä myös poliisien toiminnassa.<br />
Periaatteellisella tasolla tilanteen pitäisi siis olla<br />
parempi kuin vielä 1980-luvun alun tietojen pohjalta<br />
voisi olettaa. Aids-kriisi on puolestaan 1980-luvun<br />
puolivälin jälkeen saattanut lisätä kielteisyyttä homoja<br />
kohtaan. Toisaalta homojen tapaamispaikat ja heidän<br />
näkyvyytensä on lisääntynyt 1990-luvulla ja se saattaa<br />
osaltaan myös lisätä mahdollisuuksia homohakkaukseen.<br />
Nykyhetken tilanteesta ei ole tietoa; ei poliisien<br />
suhtautumisen eikä homo- ja biseksuaalimiehiin kohdistuvan<br />
väkivallan osalta.<br />
Parhaiten Suomen tilanteelle vertailukohdaksi sopii<br />
kuitenkin Ruotsissa 1990-luvulla tehty tutkimus.<br />
Göteborgissa tehdyssä homomiehille suunnatussa pienehkössä<br />
kyselytutkimuksessa (Söderlund & Bolin<br />
1994) todettiin, että vastaajista joka viides oli kokenut<br />
yhden tai useamman kerran väkivaltaa seksuaalisen<br />
suuntautumisensa takia. Vastaajista lähes puolet oli kokenut<br />
väkivallan uhkan. Väkivaltaa kokeneista miehistä<br />
kaikki eivät olleet ilmoittaneet asiaa poliisille ja niistä,<br />
jotka olivat ottaaneet poliisiin yhteyttä, vain osa oli<br />
kertonut tapauksen liittyneen homoseksuaalisuuteen<br />
eivätkä kaikki olleet tyytyväisiä saamaansa kohteluun.<br />
Toisen haastattelututkimuksen (Andersson 1995) mukaan<br />
lesboihin ja homoihin suunnattu väkivalta liittyy<br />
nimenomaan patriarkaalisen sukupuolijärjestyksen ylläpitoon<br />
ja naisvihamielisyyteen: myös homoja hakataan<br />
oletetun epämiehisyyden tai naismaisuuden perusteella<br />
(ks. myös Lehtonen 1999c;1999d; 2003b).<br />
Seikkaperäisemmin homojen ja lesbojen väkivaltakokemuksia<br />
tarkasteltiin Eva Tibyn ja Ingrid Landerin<br />
(1996) tutkimuksessa, johon sisältyi kysely (N=903),<br />
63
6 | Mies etsii miestä<br />
20 syvähaastattelua ja 13 asiantuntijahaastattelua sekä<br />
kuolemaan johtaneiden homohakkausten oikeuspöytäkirjoja.<br />
Kyselytutkimukseen vastanneista joka neljäs<br />
oli kokenut väkivaltaa homoseksuaalisuutensa takia.<br />
Näistä 65 prosenttia oli miehiä ja 35 prosenttia naisia.<br />
Tutkijat perustelevat eroa homomiesten ja lesbojen<br />
välisillä elämäntyylieroilla. Sen sijaan väkivallan pelon<br />
suhteen eroja ei ollut: molemmissa ryhmissä homoseksuaalisuuteen<br />
liittyvää väkivaltaa pelkäsi 40 prosenttia<br />
vastaajista. Miehiin kohdistuvissa väkivallanteoissa<br />
tekijöitä oli tyypillisesti useampi, kun taas naisiin<br />
kohdistuvassa väkivallassa oli tavallisesti vain yksi tekijä.<br />
Tekijät olivat kuitenkin molemmissa tapauksissa<br />
lähes aina miehiä. Tekijät olivat tyypillisesti nuorehkoja<br />
ja uhrille ennestään tuntemattomia. Tekijöistä melko<br />
suuri osa oli alkoholin vaikutuksen alaisena. 75 prosenttia<br />
väkivaltatapauksissa aiheutui fyysisiä ja psyykkisiä<br />
vahinkoja - miehille naisia hieman useammin. 70<br />
prosenttia uhreista ei ilmoittanut teoista poliisille. Osa<br />
heistä ajatteli, ettei teko ollut niin vakava tai sitten ei<br />
uskottu, että poliisi olisi suhtautunut tilanteessa asiallisesti.<br />
Niistä, jotka olivat ilmoittaneet väkivallasta poliisille,<br />
suurin osa eli noin 70 prosenttia oli saanut mielestään<br />
hyvää kohtelua.<br />
Kuten Grönforsin ym. tutkimuksessa (1984), myös<br />
Tibyn ja Landerin (1996) haastattelututkimuksen mukaan<br />
tavallisia homoväkivallan tekopaikkoja olivat homojen<br />
tapaamispaikat kuten tietyt puistot, jotka houkuttelivat<br />
väkivaltaisia nuorisojoukkoja, joiden tarkoituksena<br />
oli hakata homoja, ja homoravintoloiden<br />
edustat, joissa yksittäiset miehet tai miesryhmät odottelivat<br />
mies- tai naisuhreja. Lisäksi kadulla, taksijonossa,<br />
metrossa tai muualla ilta-ajan julkisissa paikoissa<br />
saatettiin ruveta väkivaltaiseksi ja haastamaan riitaa kysymällä<br />
aluksi esimerkiksi ”Ootsä homo”-tyyppisiä<br />
kysymyksiä.<br />
Tibyn ja Landerin (1996) kolmas aineisto käsitteli<br />
homomurhia ja niihin liittyvää poliisin rekisteriaineistoa.<br />
Ruotsissa ei ole koottu erikseen homoseksuaalisuuteen<br />
liittyviä rikoksia, mutta aineisto koottiin lähinnä<br />
rikospoliisin muistamien tapausten pohjalta eikä<br />
se näin ollen ole edustava otos. Kuolemaan johtaneita<br />
väkivaltatapauksia oli tarkastelussa kymmenen.<br />
Näissä kymmenessä tapuksessa kyse oli useimmiten<br />
siitä, että vanhempi mies, joka oli etsinyt seksiseuraa<br />
nuoremmasta miehestä, joutui tämän ryöstämäksi ja<br />
tappamaksi. Tekijä oli usein entuudestaan väkivaltainen<br />
mies. Monilla tekijöistä oli alkoholi- tai huumeongelmia.<br />
Useimmiten tapot olivat tapahtuneet uhrin<br />
kotona. Rikoksentekijät olivat tyypillisesti puolustautuneet<br />
sanomalla, että uhri oli lähennellyt heitä ja etteivät<br />
he tienneet mitä tekivät alkoholin vaikutuksessa.<br />
Viisi näistä tekijöistä suhtautui omien sanojensa mukaan<br />
kielteisesti homoseksuaalisuuteen.<br />
Voisi kuvitella, että Suomen tilanne muistuttaa pitkälti<br />
Ruotsin vastaavaa tilannetta, sillä ovathan yhteiskuntamme<br />
ja kulttuurimme melko samantyyppisiä.<br />
Ero on ehkä siinä, että Ruotsi on hieman suurempi ja<br />
Ruotsissa homoseksuaalisuuden asema on ollut pitkään<br />
parempi. Suomessa homoseksuaalisuus poistettiin<br />
rikoslaista vasta 1970-luvulla, kun Ruotsissa se dekriminalisoitiin<br />
jo vuonna 1944. Uskomme kuitenkin,<br />
että jos täällä tehtäisiin vastaavanlainen tutkimus, luvut<br />
olisivat samansuuntaisia.<br />
Miesseksitutkimuksen haastatteluissa kysyttiin 64<br />
suomalaismieheltä lyhyesti väkivaltakokemuksista homojen<br />
ulkotapaamispaikoissa (puistoissa) ja muissa tapaamispaikoissa<br />
kuten homoravintoloissa tai muualla<br />
seksuaalisen suuntautumisensa takia. Lisäksi kysyttiin<br />
poliisikontrollista ulkotapaamispaikoissa. Miehistä<br />
noin viidesosa (17 prosenttia) oli hakattu ja heistä<br />
puolet homojen ulkotapaamispaikoissa kuten puistoissa:<br />
”Nuorisojoukko tuli ja hakkasi minut kruisailupuistossa”,<br />
”Vuonna 1992 minut hakattiin puistossa. Osa<br />
nuorisoporukan hakkaajista saatiin kiinni ja rangaistiin.<br />
Poliisi ja oikeuslaitos olivat ok.”<br />
Vain osa homo- ja biseksuaalista miehistä käy säännöllisesti<br />
puistoissa. Niitä suosii myös osa miehistä,<br />
jotka eivät halua esimerkiksi leimautumisen pelossa<br />
käydä homoravintoloissa. Tietyt puistot suuremmissa<br />
kaupungeissa ovat suosittuja kohtaamispaikkoja erityisesti<br />
ilta- ja yöaikaan etenkin kesäkaudella. Puistot<br />
voivat olla otollisia kohteita väkivaltaisille nuorisojoukoille:<br />
poliisi ei tavallisesti vartioi niitä aktiivisesti eikä<br />
paikalla ole valaistusta eikä suojapaikkoja. Miesten välistä<br />
seksiseuraa puistoista etsivät ovat myös usein arkoja<br />
kertomaan tapahtumista poliiseille. Myös homoravintolat<br />
ja niiden edustat sekä yleensä kaupungin ilta-aikaiset<br />
tapaamispaikat ovat tyypillisia tapahtumapaikkoja.<br />
Usein väkivallan tekijöinä näissäkin haastattelutarinoissa<br />
esiintyivät nuorehkot miehet, jotka olivat<br />
humalassa: ”Joukko poikia hakkasi minut, kun odotin<br />
diskon edessä jonossa”, ”Kerran minua lyötiin naamaan,<br />
kun tulin ulos homoravintolasta 80-luvun puolivälissä”.<br />
Aina väkivallalta ei pääse pakoon välttämällä edes<br />
tiettyjä paikkoja, vaan väkivallan uhriksi saattoi joutua<br />
missä vaan seksuaalisen suuntaumisen takia, jos<br />
oletettu tai arvattu homoseksuaalisuus tuli väkivallantekijän<br />
tietoon: ”Junassa. Minut hakattiin sairaalakuntoon.<br />
Yksi mies kuuli keskusteluni toisen homomiehen<br />
kanssa. Hänet tuomittiin.”, ”Kerran minut yritettiin<br />
tappaa. Yksi hullu juoppo hyökkäsi kimppuuuni.<br />
Olin katsonut häntä seksuaalisesti ja hän raivostui.”<br />
Yhdessä haastattelussa väkivallan tekijä oli uhrille ennestään<br />
tuttu: ystävä, joka ei kyennyt hyväksymään homoseksuaalisuutta:<br />
”Kerran tai kahdesti olen ollut väkivallan<br />
uhri, kun olen kertonut homoudestani. Ystäväni<br />
alkoi hakata minua. Toisella kerralla hän vain uhkaili<br />
minua. Ehkei hän ollut henkisesti tasapainossa.”<br />
Väkivallan uhkaa oli kokenut vielä useampi haastateltava.<br />
Heitä oli uhattu tai yritetty hakata. Näistäkin<br />
64
6 | Mies etsii miestä<br />
kokemuksista useimmat liittyivät puistoihin ja homoravintoloiden<br />
läheisyyteen. Muina tilanteina mainittiin<br />
esimerkiksi ryöstö- ja raiskausyritykset. Monet haastateltavista<br />
kertoivat myös kuulleensa homoihin kohdistuneesta<br />
väkivallasta tai siitä, että he ovat olleet peloissaan<br />
väkivallan takia, vaikka eivät olisikaan sitä omakohtaisesti<br />
kokeneet: ”Viime talvena (1997) puistossa<br />
oli nuorisojengi. Tänä syksynä sama jengi oli yhdessä<br />
toisessa puistossa.”, ”Väkivallan uhkaa vuosia sitten,<br />
kun puistossa oli outoja porukoita. Näin myös yhden<br />
homohakkaamisen. Luulen, että tilanne on rauhoittunut.”,<br />
”Viimeksi 1996 tapahtui yksi juttu, kun me löydettiin<br />
lehmän pääkallo keskeiseltä paikalta kruisailupuistossa.”<br />
Haastateltavista miehistä joka viides mainitsi jotain<br />
suhteistaan poliisiin. Heistä osa oli tyytyväisiä poliisin<br />
suhtautumiseen ja osa kriittisiä. Kerrottiin esimerkiksi<br />
siitä, että poliisipartiot kontrolloivat puistoja toisaalta<br />
suojaten väkivallalta ja toisaalta pyrkien karkottamaan<br />
homoja niistä. Kerrottiin myös poliisin kyselleen henkilötietoja<br />
tai epäilleen rikoksista. Näistä kertomuksista<br />
voi päätellä, että osa luottaa poliisin asiallisuuteen, osa<br />
ei. Koska poliisia ei pidetä automaattisen tasapuolisena,<br />
osa rikoksista ja väkivallan teoista voi jäädä ilmoittamatta.<br />
Joillakin syynä rikoksista vaikenemiseen on<br />
pelko oman seksuaalisen suuntautumisen paljastumisesta:<br />
”Vuonna 1996 puistossa oli poliisipartio hevosten<br />
kanssa. Minua epäiltiin ekshiippariksi.”, ”Vuosina<br />
1989-90 puistossa poliisiauto ajoi autoni eteen ja he ottivat<br />
rekisterinumeroni. Vuonna 1996 poliisi etsi itsensäpaljastajaa<br />
ja he pyysivät apuani.”, ”Ilmoitin poliiseille<br />
väkivallasta puistossa, mutteivat he olleet kiinnostuneita.”,<br />
”Kymmenen vuotta sitten soitin poliisit puistoon<br />
yhden jengin takia ja he tulivat ja minä häivyin.”<br />
Näiden esimerkinomaisten haastatteluvastausten perusteella<br />
ei voi paljonkaan yleistää, mutta sen voi todeta,<br />
että väkivaltakokemukset näyttävät aika samansuuntaisilta<br />
ulkomaisten tutkimusten kanssa. Väkivallan tapahtumapaikat,<br />
tekijät ja suhtautuminen poliisiin on<br />
yllättävänkin samankaltaista kuin Ruotsissa tai muissa<br />
tarkastelluissa maissa. (ks. vertailu eri maiden tutkimuksista<br />
Lehtonen 1999a)<br />
Väkivalta ja sen uhka on ongelma monien homo- ja<br />
biseksuaalisten miesten elämässä. Monet miehet muuttavat<br />
käyttäytymistään ja liikkumistaan pelon takia.<br />
Olisikin kiinnostavaa tutkia, miten homo- ja bimiehet<br />
toimivat käytännössä pyrkiessään minimoimaan väkivallan<br />
tai sen uhan. Mitä miehet miettivät ennen kuin<br />
päättävät kadulla kävellä kuppaninsa kanssa käsikkäin<br />
tai jättää kävelemättä Entä ne, jotka eivät pelkää tai<br />
ajattele mitään erityistä edes murto-osan sekuntiakaan<br />
ennen kuin halaavat kumppaniaan öisessä kaupungissa<br />
Olisi kiinnostavaa selvittää homojen pelon maantiedettä<br />
esimerkiksi samaan tapaan kuin on tutkittu<br />
naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tilaa analysoimalla (vrt.<br />
Koskela 1998).<br />
Homohakkaaminen ei ole vain homoja koskevaa.<br />
Biseksuaalit miehet ja muut miehet, joita luullaan homoiksi,<br />
voivat joutua myös homohakkaamisen kohteeksi.<br />
Joillekin tämä homoleima voi olla yhtä ikävää<br />
vastaanottaa kuin väkivallan uhriksi joutuminen. Entä<br />
mitä sanoa tyttöystävälle tai vaimolle, kun on joutunut<br />
väkivallan uhriksi homojen suosimassa puistoissa Jos<br />
homoihin kohdistuvaa väkivaltaa tutkittaisiin, olisi tärkeätä<br />
huomioida myös homohakkaus, jonka uhreina<br />
ovat miehet, jotka eivät identifioidu homoiksi.<br />
Ulkomaat ja homoturismi<br />
Miesten välisestä seksistä kiinnostuneet matkustavat<br />
ulkomaille monesta syystä. Monet heistä haluavat valita<br />
lomapaikan, jossa on mahdollisuus toteuttaa seksiä<br />
miesten kanssa tai vierailla homojen tapaamispaikoissa.<br />
Toiset käyvät matkoillaan niissä paikoissa, jotka<br />
ovat tarjolla. Osalle pääsyy ulkomaanmatkaan voi olla<br />
seksiseuran etsintä ja toisille sillä ei ole minkäänlaista<br />
merkitystä. Haastateltavista mieheistä puolet kertoi, ettei<br />
ulkomaanmatkan valinnassa kriteerinä ole se, voiko<br />
matkalla toteuttaa miesten välistä seksiä. Puolelle<br />
miehistä sillä kuitenkin oli merkitystä. Heillekään se ei<br />
usein ollut ensisijainen syy valita lomamatkan paikkaa.<br />
Osa ei varsinaisesti etsinyt seksiseuran löytymisen kannalta<br />
suotuisaa lomanviettopaikkaa, mutta toivoi sen<br />
olevan homoystävällinen. Homoyhteisöllisyys koettiin<br />
monesti tärkeämmäksi kuin varsinainen seksiseuran<br />
löytyminen. Näin oli varsinkin niiden kohdalla, jotka<br />
liikkuivat pariskuntina lomamatkallaan. Osa kertoi, että<br />
aiemmin seksiseuran löytämismahdollisuus oli vaikuttanut<br />
enemmän kohteen valinnassa.<br />
Suosituimmiksi paikoiksi seksiseuran etsimisen<br />
kannalta koettiin haastattelujen perusteella seuraavat<br />
kohteet: Playa del Ingles (Espanja, Kanarian saaret<br />
ykkössijoja suosituimmuslistauksessa 10, kakkosja<br />
kolmossijoja 3), Amsterdam (2/9), Lontoo (5/4),<br />
Muu Espanja (Barcelona, Ibiza, Torremolinos 3/3),<br />
Kreikka (Rodos, Mykonos 1/5), Ruotsi (Tukholma<br />
1/3), Yhdysvallat (New York, San Francisco 2/2) ja<br />
lisäksi pari mainintaa sai Tallinna, Berliini, Pariisi,<br />
Bangkok, Turkki ja Kööpenhamina sekä yhden maininnan<br />
Italia, Marokko ja Pietari. Selvä ykkönen kohteista<br />
on siis Kanarian saarten Play del Ingles, jossa<br />
on paljon homobaareja/diskoja yhdessä lomapaikan<br />
ostoskeskuksessa (Yumbo) ja laajat dyynialueet, jotka<br />
toimivat seksiseuran iskupaikkana ja homoranta. Se<br />
on myös kohtuuhintainen paikka, jonne pääsee talvisin<br />
aurinkoon Suomesta. Melko suosittuja olivat myös<br />
tietyt Espanjan ja Kreikan kohteet sekä osa Euroopan<br />
suurkaupungeista. Amsterdam ja Lontoo olivat suurimmassa<br />
maineessa.<br />
Lähes kaikki haasteltavat kertoivat, että heillä on<br />
seksiä matkojen aikana. Kun kysyimme onko ulkomailla<br />
seksi miesten kanssa erilaista kuin Suomessa,<br />
65
6 | Mies etsii miestä<br />
miehet toivat esiin viisi keskeistä teemaa. Iso osa haastateltavista<br />
kertoi, ettei seksi ole erilaista, sillä he matkavaat<br />
vakituisen kumppaninsa kanssa, jonka kanssa<br />
heillä on seksiä ulko- ja kotimaassa. Eroiksi puolestaan<br />
todettiin se, että oli mahdollisuus tutustua uusiin ja uudenlaisiin<br />
paikkoihin kuten puistoihin, rantoihin, saunoihin,<br />
elokuvateattereihin/videoklubeihin ja ravintoloiden<br />
”pimeisiin huoneisiin”. Näillä pimeillä huoneilla<br />
tarkoitetaan ravintoloiden takahuoneita, joissa voi<br />
anonyymisti harrastaa seksiä. Kolmas ero oli siinä, että<br />
ulkomailla oli normaalia useampia seksikumppaneita.<br />
Neljäs ero löytyi siinä, että otettiin vähemmän riskejä<br />
kuin kotimaassa: harrastettiin vain turvaseksiä, käytettiin<br />
useammin kondomia, ei harrastettu tiettyjä tekniikoita<br />
kuten sm-leikkejä tai peräaukkoyhdyntää. Viides<br />
teema piti sisällään sen, että kokeiltiin uusia tekniikoita<br />
ja toteutettiin seikkailunhaluisempaa ja vapautuneempaa<br />
seksiä.<br />
Mielestämme homoturismia ei voi nimetä seksiturismiksi.<br />
Seksiturismiin liittyy tyypillisesti kaupallinen<br />
seksi ja homoturismissa pääasia on homomyönteisen<br />
kulttuurin kaipuu ja tapaamismahdollisuudet joko ystävyyksien<br />
tai seksiseuran etsimisen kannalta. Toki homoturismiinkin<br />
sisältyy seksipalvelujen oston mahdollisuus,<br />
mutta se on marginaalinen osa homoturismia ja<br />
harvoja miehiä koskevaa toimintaa.<br />
Maksullinen seksi ja porno<br />
Miespuolisten prostituoitujen palveluja oli ostanut<br />
kyselyn vastaajista harvat eli vain kaksi prosenttia.<br />
Miesten kesken turvallisesti –projektin kyselyn (2004)<br />
mukaan 6,4 prosenttia vastaajista oli ostanut seksipalveluja.<br />
Maksullisten seksipalvelujen osto saattaa olla lisääntymässä.<br />
Sukupolvittain ajateltuna vanhimman sukupolven<br />
edustajat olivat suosineet niiden ostoa useammin<br />
kuin kahden nuoremman sukupolven edustajat.<br />
Ikäryhmittäin tarkasteltuna kuitenkin eniten kokemuksia<br />
prostituoitujen palvelujen käytöstä oli alle 20-<br />
vuotiaiden ryhmään kuuluvilla (5,7 %). Kenties heillä<br />
oli oman ikäluokan prostituoituihin eniten kontakteja.<br />
Muuten prostitutoitujen palvelujen käyttö lisääntyi<br />
iän myötä: (20-29 -vuotiaat 1,1 %, 30-39 –vuotiaat<br />
2, 3 %, 40-49-vuotiaat 2,5 %, 50-59 –vuotiaat 5,6<br />
% ja yli 59-vuotiaat 4,7 %). Useimmin seksipalveluja<br />
ostivat vain satunnaisissa suhteissa olevat (3 %), mutta<br />
lähes yhtä usein niitä ostivat vakituisessa suhteessa<br />
olevat ja samalla satunnaisia suhteita toteuttavat (2,9<br />
%). Sen sijaan vain vakituisen kanssa olevat eivät juuri<br />
niitä suosineet (1 %). Pääosin naisiin suuntautuneet<br />
suosivat prostituoitujen palveluja useammin (3,6 %)<br />
kuin pääosin miehiin (2 %) ja yksinomaan miehiin (2,4<br />
%) suuntautuvat. Kaupunkilaiset suosivat enemmän<br />
(2,5 %) niiden ostoa kuin maaseudulla asuvat (1,2 %).<br />
Akateemiset suosivat niitä enemmän (2,8 %) kuin keskiasteen<br />
tutkinnon suorittaneet (2,2 %) ja peruskoulutetut<br />
(2,2 %). Seksipalvelujen hankintaan siis liittyy<br />
oleellisesti niiden saatavuus, tarjonta ja resurssit.<br />
Haastateltavista kaksitoista (N=62) oli käyttänyt<br />
joskus elämänsä aikana miespuolisten prostituoitujen<br />
palveluja. Hieman yli puolet näistä kokemuksista oli<br />
hankittu 1970- ja 1980-luvuilla, eivätkä ne olleet nykyiseen<br />
elämäntapaan liittyviä. Kolme haastateltavaa<br />
oli hankkinut kokemuksen prostituoitujen palveluista<br />
parin vuoden sisällä haastatteluhetkestä. Kymmenen<br />
haastateltavaa kertoi hankkineensa kokemuksen ulkomailla<br />
ja kolme Suomessa. Yhdellä oli siis kokemuksia<br />
sekä ulkomailta että kotimaasta. Kolme oli hankkinut<br />
prostituutiokokemuksen Thaimaassa, kaksi Pohjois-<br />
Afrikassa ja loput Länsi-Euroopassa. Itä-Euroopassa<br />
eivät haastateltavat kertoneet kokemuksia hankkineensa,<br />
vaikka muuten suuri osa (heteroseksuaalisesta) seksiturismista<br />
suuntautuu Suomesta lähialueille Viroon ja<br />
Venäjälle. Naisprostituoitujen palveluita oli käyttänyt<br />
haastateltavista kolme ja kaikki kokemukset oli hankittu<br />
1970- ja 1980-luvuilla ulkomailla pääasiassa Länsi-<br />
Euroopassa (yksi Pietarissa).<br />
Kahdeksan haastateltavaa oli myynyt seksipalveluja<br />
miehille. Kolme heistä oli tehnyt niin parin viime<br />
vuoden aikana haastatteluhetkestä ja useimmat kauan<br />
aikaa sitten (armeija-aikana tai nuorena 15-18-vuotiaana).<br />
Yksi haastateltavista oli myynyt seksipalveluja<br />
myös naisille. Tämä oli tapahtunut 20 vuotta sitten.<br />
Syinä seksipalvelujen myyntiin olivat rahan helppo<br />
saanti ja heikko taloudellinen tilanne (työttömyys).<br />
Pari haastateltavaa kertoi, että tilanne oli osin pelleilyä<br />
tai ”tavallaan kiihottavaa” ja yksi sanoi, että oli ”antanut<br />
toisen maksaa viikonlopun ja oli pidetty hauskaa”.<br />
Rajanveto seksipalvelujen myynnissä ja myös ostamisessa<br />
on joskus vaikea tehdä. Jos seksipalveluja vaihdetaan<br />
ravintolalaskun maksuun tai lahjoihin, ei tilannetta<br />
useinkaan määritellä prostituutioksi.<br />
Kysyimme haastateltavilta heidän henkilökohtaisia<br />
kantojaan seksipalvelujen ostamiseen ja myyntiin.<br />
Pieni enemmistö koki seksipalvelujen oston epämiellyttäväksi<br />
tai sanoi, ettei sellaiseen ole eikä tule tarvetta:<br />
”En tykkää, köyhiä ihmisiä, tarvitsevat rahaa”,<br />
”ajattelen siihen liityvää riistoa”, ”maksullinen seksi<br />
ei kiinnosta”, ”en tule koskaan ostamaan, koska saan<br />
sitä hyvin ilman rahaa”, ”ei tunnu hyvältä, mieluummin<br />
itsenäistä seksiä, haluan että toinen haluaa minua”,<br />
”ei mitenkään eroottista”, ”minusta seksi ja raha<br />
eivät kuulu yhteen”. Monet taas kertoivat, että voisivat<br />
kokeillakin ehkä vanhempana tai jos olisivat rikkaampia:<br />
”jos ei saa tässä iässä, on jotain vialla, eläkeiässä<br />
voi maksaa sitten”, ”sitten kun mulla on varaa,<br />
niin ostan jonkun tosi komean ja pidän hauskaa”,<br />
”ok, jos ei maksa älyttömiä”, ”en ostaisi, vanhemmiten<br />
ehkä”. Pari toi esiin, että sen avulla voisi saada<br />
kumppaneita tai toteuttaa tekniikoita, joihin ei muuten<br />
ole mahdollisuutta. Toiset toivat esiin, että hyväksyvät<br />
seksin oston, vaikkei itse sitä ostaisikaan. Kaksi pelkäsi<br />
66
6 | Mies etsii miestä<br />
seksipalvelujen ostoa: ”ei tarvetta, vaarallista”, ”en uskaltaisi,<br />
taudit”.<br />
Seksipalvelujen myynnistä suurin osa sanoi, ettei<br />
myisi niitä itse. Osa ajatteli, ettei missään nimessä haluaisi<br />
sitä ja osa sanoi, ettei usko, että olisi sellaisessa kovin<br />
hyvä: ”en pystyisi tekemään sitä rahasta”, ”en myisi,<br />
itsenäisyyden menetys, ei osaisi hallita tilannetta”, ”minusta<br />
se olisi häpeällistä”, ”ei ole kysyntää mielessäni,<br />
ja jos olisikin, en myisi”, ”tuntisin itseni huoraksi, moraalinen<br />
tuska olisi hirveä”, ”näen punaista, kamalaa,<br />
hämmentävää, sinä huora, minä maksan”. Osa kertoi,<br />
että joissain tilanteissa voi harkita sitä: ”olisi mahdollista,<br />
jos olisi oikein kynnysmatto-olo”, ”riippuu paljonko<br />
tarjotaan, ei periatteellisia esteitä”, ”rankkaa hommaa”,<br />
”jos olisi valmiiksi hyvännäköinen mies, en halua moralisoida”,<br />
”voisin ajatella, jos raha olisi tiukalla”, ”jos<br />
opintotuki olisi loppu, ehkä ei moraalisia estoja, mutten<br />
kenelle tahansa myisi”. Osa ajatteli yksittäistä tilannetta<br />
seksipalvelujen myynnin osalta, harvat niinkään<br />
ammattimaisena toimintana. Osa kertoi, etä koko ajatus<br />
olisi vieras, ja osa, että on ajatellut, mutta että pitää<br />
asian toteutumista hyvin epätodennäköisenä. Osa<br />
toi esiin, että hyväksyy yleisesti asian, vaikkei ota kantaa<br />
henkilökohtaisen käyttäytymisensä osalta: ”ok, mitä<br />
kukin tekee omalla kropallaan”.<br />
Haastateltavista miehistä verrattuna kyselyyn vastanneisiin<br />
miehiin hieman useammat vastasivat käyttävänsä<br />
seksuaalisen tyydytyksen lähteenä pornolehtiä-<br />
ja –videoita. Pornolehtiä kertoi käyttävänsä 50<br />
haastateltua miestä, kun 12 ei ollut niistä kiinnostunut.<br />
Pornovideoita kertoi käyttävänsä 49 ja 14 ilmoitti, ettei<br />
sellaisia käytä. Osa miehistä käytti vain lehtiä tai vain<br />
videoita (nykyään myös dvd-levyt ovat suosittuja pornojulkaisuja).<br />
Vain homopornoa suosivat hieman useammat<br />
kuin sekä homo- että heteropornoa. Vain yksi<br />
haastateltava sanoi katsovansa lähinnä heteropornoa.<br />
Pelkästään homopornolehtiä käytti 27 ja homopornovideoita<br />
katsoi 29 haastateltavaa. Sekä homo- että heteropornoa<br />
käytti lehtien osalta 21 ja videoiden osalta<br />
18 haastateltavaa. Heteropornoa suosivat siis myös<br />
monet homo- ja biseksuaaliset miehet. Osa on kiinnostunut<br />
seuraamaan heteropornoa, koska ovat kiinnostuneet<br />
myös naisista ja osa on kiinnostunut heteropornossa<br />
esiintyvistä miehistä. Osa kertoi, että lukee<br />
esimerkiksi suomalaista Kalle-lehteä, jossa on sekä hetero-<br />
että homopornoa. Osa toi esiin, että katsoisi videoita,<br />
jos hänellä olisi siihen tarvittavat laitteet.<br />
Pornoa ostettiin tai hankittiin tyypillisesti ”alan kaupoista”<br />
eli seksiliikkeistä, postimyynnin kautta tai lehtiä<br />
tilattiin (erityisesti Kalle-lehti). Videoita myös vuokrattiin<br />
ja lehtiä ostettiin R-kioskeilta ja tavallisista kaupoista.<br />
Osa hankki lehtiä tai videoita käydessään ulkomailla.<br />
Sen sijaan internetistä ei juurikaan mainittu<br />
pornon hankkimisen yhteydessä, vaikka sen voisi olettaa<br />
yleistyneen 2000-luvulla.<br />
Monet saivat nähdäkseen pornoa kumppaninsa<br />
kautta tai ystävien ja tuttavien kautta. Lehtiä ja videoita<br />
kierrätettiin ja lainailtiin.<br />
Useimmat haastateltavat tuntuivat kokevan pornon<br />
lähinnä myönteisenä ilmiönä. Sen hyviksi puoliksi listattiin<br />
muun muassa kiihottavuus, helppo tapa saada<br />
nautintoa ja se, että siitä sai virikkeitä ja innostusta<br />
seksisuhteeseen sekä ennen kaikkea se oli apu itsetyydytyksessä.<br />
Sitä käytettiin myös eräänlaisena opetusaineistona,<br />
ehkä muunlaisen tiedon puutteessa: ”löytää<br />
itselleen malleja”. Eräät kokivat pornon olevan turvallinen<br />
tapa nauttia seksuaalisuudesta: ”taudit ei tartu”,<br />
”ei tartuntariskejä”. Eräs haastateltava toi esiin,<br />
että joillekin se saattoi olla ainut tapa nauttia seksistä<br />
tai yleisesti apu yksinäiselle. Pornolehtien kontaktipalstoja<br />
kehuttiin myös. Katseleminen ja kuvista nauttiminen<br />
sinänsä nousi esiin osassa vastauksia. Osa korosti<br />
myös pornon esteettisyyttä ja sanoi, että pieni osa pornosta<br />
lähenee taidetta. Muutamat nauttivat kauniiden<br />
ja hyvännäköisten miesten tai poikien katselusta. Osa<br />
toi esiin sen olevan yksi ”bisneksen muoto”: ”työllistää<br />
ihmisiä”. Osa toi esiin, että pornoa ”käytettiin lähinnä<br />
paremman puutteessa”, mutta usein se miellettiin<br />
”kivana vaihtelun tuojana”.<br />
Pornon ongelmiksi nähtiin sen liiallinen teknisyys,<br />
teennäisyys ja ”tunnepuolen puuttuminen”. Osa kritisoi<br />
aineiston laatua ja pornon teknistä toteutusta pidettiin<br />
”yleensä aika ontuvana”. Se tai sen käyttö saatettiin<br />
kokea itsekeskeiseksi. Eräs sanoi pornon olevan<br />
”usein hyväksikäyttävää” ja mielsi pornon ”raastavan<br />
seksin rakkaudettomaksi”. Osa mielsi pornon toistavan<br />
liikaa itseään ja olevan kyllästyttävää. Joku koki sen<br />
vahvistavan ennakkoluuloja tai että seksistä muodostui<br />
sen kautta väärä kuva. Yksi vastaaja toi esiin, että sen<br />
kautta muodostuu ”tietynlainen miesihanne”. Eräs toi<br />
esiin, että porno ”luo turhia haavekuvia, köyhdyttää<br />
mielikuvitusta ja esineellistää”. Joku sanoi, että ”huonosta<br />
pornosta tulee huono olo” ja että joskus ”pornosta<br />
kiihottuu, joskus hämmentyy”: ”voi jäädä koukkuun<br />
ja saattaa hallita mielikuvaa seksistä”. Myös vaarallisuus<br />
liitettiin ongelmien joukkoon ”tekijöillä tautivaara”.<br />
Osa kritisoi aineiston kalleutta. Osa kritisoi<br />
tietynlaista pornoa: ”heteropornossa nainen usein alistettu”,<br />
”sadistinen porno, lapsiporno paha”, ”sm, kusi-<br />
ja paska”, ”eläinseksit”, ”köyhien riisto, toisten riisto<br />
yleisemminkin”. Vaikka pornoa kritisoitiin, useimmat<br />
tuntuivat näkevän siinä myös hyviä puolia ja osa<br />
myönteisiä seikkoja esittäneistä miehistä ei kyseenalaistanut<br />
sitä lainkaan.<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen<br />
ja 10 vinkkiä<br />
Enemmistöllä kyselyyn vastanneista miehistä on monia<br />
kontakteja homoyhteisöön ja enemmistö miehistä<br />
käy homojen suosimissa tapaamispaikoissa, kuten homoravintoloissa,<br />
baareissa ja diskoissa. Vanhimmalla<br />
67
6 | Mies etsii miestä<br />
sukupolvella on eniten kokemuksia ulkotapaamispaikoista,<br />
uimahalleista ja seksisaunoista seksiseuran etsimispaikkoina.<br />
Ulkotapaamispaikat, kuten puistot,<br />
ovat kuitenkin paikkoja, joissa ei niinkään harjoiteta<br />
peräaukkoyhdyntää. Muutenkin suurin osa seksistä tapahtuu<br />
kotona, useimmiten oman rakastetun kanssa.<br />
Enemmistö internetin kautta kyselyyn vastaajista kuuluu<br />
nuorimpaan sukupolveen, joten luultavasti monet<br />
heistä hakevat seksiseuraa sitäkin kautta.<br />
Turvaseksikäyttäytymisen ja eri seksiseuran etsimispaikkojen<br />
välillä ei ole paljoakaan yhteyttä. Oletus siitä,<br />
että esimerkiksi seksisaunoissa kävijät ottaisivat muita<br />
useammin riskejä, ei pitänyt paikkaansa satunnaisissa<br />
suhteissa. Kun verrataan esimerkiksi homojärjestöistä<br />
seksiseuraa hakevia saunassa kävijöihin, niin homojärjestöissä<br />
kävijät käyttivät harvemmin kondomeja satunnaisen<br />
kanssa kuin seksisaunoista seuraa etsivät.<br />
Tilanne oli päinvastainen seksin toteuttamisen osalta<br />
vakituisen kumppanin kanssa, jolloin homojärjestöistä<br />
seksiseuraa etsivät suojautuivat muita useammin.<br />
Satunnaisen kumppanin kanssa osattiin suojautua<br />
esimerkiksi monien mielissä hiv-tartuntavaaralliseksi<br />
mielletyssä seksisaunassa. Ulkotapaamispaikoissa<br />
seksiseuran etsimisen ja seksikäyttäytymisen välillä ei<br />
huomattu juurikaan yhteyttä. Ruotsissa (Tikkanen &<br />
Månsson 1999) löytyi yhteys videoklubeilla, seksielokuvateattereissa,<br />
homosaunoissa ja internetissä solmittujen<br />
satunnaisten seksikumppanien ja suojaamattoman<br />
yhdynnän välillä. Sielläkään yhteys ei ollut kausaalinen<br />
riskikäyttäytymisen ja esimerkiksi videoklubilla<br />
käymisen suhteen, vaan suurin osa suojaamatonta<br />
peräaukkoyhdyntää harrastaneista oli tehnyt sitä vain<br />
harvoin. Ja kuten Tikkanen ja Månsson (1999) huomauttavat,<br />
ei ole ollenkaan varmaa, että tämä harva<br />
”poikkeus” muutoin säännöllisestä kondomin käytöstä<br />
olisi sidoksissa käyntiin videoklubilla.<br />
10 vinkkiä<br />
1. Ei ole todettu juurikaan eroja hiv-riskien kannalta<br />
sillä, mistä miehet etsivät seksiseuraa eli turvaseksikäyttäytymisen<br />
ja eri seksiseuran etsimispaikkojen välillä<br />
ei ole yhteyttä. Tällöin ei kannata lähteä leimaamaan<br />
tiettyjä paikkoja riskialttiiksi tai pyrkiä rajoittamaan<br />
niiden toimintaa hiv-riskeihin vedoten.<br />
2. Turvaseksivalistuksessa tulisi huomioida, että homo-<br />
ja bimiehet sekä muut miesten välistä seksiä toteuttavat<br />
miehet etsivät seuraa monista paikoista, mutta<br />
osa vain tietyistä paikoista. Olisikin tärkeää toteuttaa<br />
turvaseksitiedotusta ja kondomi/liukuvoidejakelua<br />
kaikissa tapaamispaikoissa.<br />
3. Erityisesti homobaareissa ja –diskoissa, homosaunoissa<br />
ja seksielokuvateattereissa/videoklubeilla tulisi<br />
aina olla tiedostusaineistoa ja kondomeja/liukuvoiteita<br />
tarjolla ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan.<br />
4. Internetissä tulisi olla hyvää ja kiinnostavaa tiedotusta<br />
turvaseksistä, koska se toimii nykyään myös<br />
tärkeänä seksiseuran etsimispaikkana. Internet tarjoaa<br />
valtavasti erilaisia mahdollisuuksia ja sitä tulisi paremmin<br />
hyödyntää myös neuvonta-, tuki- ja informaatiopalveluiden<br />
osalta.<br />
5. Pornoteollisuus tulisi houkutella mukaan turvaseksivalistukseen<br />
ja suomalaisissa homo- ja bimiesten<br />
suosimissa seksijulkaisuissa olisi hyvä olla määräajoin<br />
juttuja turvaseksistä ja pysyvästi linkkejä sivustoille,<br />
jotka antavat tätä tietoa.<br />
6. Järjestöjen, kuten SETA:n jäsenjärjestöineen, pitäisi<br />
olla aktiivisempia, koska järjestöt tavoittavat laajasti<br />
homo- ja bimiehiä tanssien, tapahtumien ja ryhmätoiminnan<br />
osalta. Ryhmätoiminnassa voisi toteuttaa<br />
entistä aktiivisemmin erilaisia teemakeskusteluja ja<br />
ryhmäopiskelua esimerkiksi turvaseksineuvottelutaidoissa.<br />
Varsinkin nuorten ryhmissä voisi opiskella näitä<br />
neuvottelutaitoja.<br />
7. Matkajärjestöjen kanssa voisi toteuttaa yhteistyössä<br />
turvaseksivalistusta ja matkaoppaille voisi järjestää<br />
koulutusta aiheesta ja erityisesti homo- ja bimiesten<br />
suosimissa turistikohteissa voisi olla jaossa turvaseksiesitteitä<br />
ja –aineistoa, joka ottaisi huomioon erityisesti<br />
miesten välisen seksin.<br />
8. Vaikka maksullisten seksipalvelujen osto ei olekaan<br />
merkittävää homo- ja miesten elämässä, olisi hyvä,<br />
että erityisesti seksipalveluja miehille tarjoavia miehiä<br />
valistettaisiin ja tuettaisiin määrätietoisesti turvaseksistrategioiden<br />
pohtimisessa. Olisi hyvä toimia yhteistyössä<br />
Pro-tukipisteen ja seksialan työntekijöiden<br />
yhdistyksen kanssa.<br />
9. Homo- ja bimiehet voivat kohdata monenlaisia<br />
ongelmia: väkivaltaa tai sen uhkaa, päihdeongelmia,<br />
mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä, kontaktivaikeuksia<br />
ja parisuhdeongelmia. Olisi mielekästä ottaa huomioon<br />
näiden ongelmien käsittelyn yhteydessä myös<br />
turvaseksikysymykset ja toisaalta myös turvaseksistrategioiden<br />
pohtimisessa olisi yhtä lailla järkevää ottaa<br />
huomioon monet hankaluudet, jotka voivat kohdata<br />
miehiä, joilla on seksiä miesten kanssa.<br />
10. Jokaisen pitäisi huomioida oma koti turvaseksistrategioissaan<br />
niin, että sängyn vieressä olisivat kondomit<br />
ja liukuvoiteet helposti saatavilla.<br />
68
7 | Suhtautuminen hiv-tartuntaan ja tartunnan saaneisiin<br />
7. Suhtautuminen hiv-tartuntaan<br />
ja tartunnan saaneisiin<br />
Kuinka miehet asennoituvat eri seksitoimintojen toteuttamiseen<br />
hiv-positiivisen kumppanin kanssa<br />
Millaisia tietoja ja kuvitelmia miehillä on hi-viruksen<br />
tartuntariskeistä Kuinka tartuntavaarallisina miehet<br />
pitävät eri seksitoimintoja Tuntevatko he henkilökohtaisesti<br />
tartunnan saaneita ja miten he suhtautuvat hivpositiivisiin<br />
Tässä luvussa tarkastelemme näitä kysymyksiä.<br />
Tarkastelemme haastateltujen arvioita etenkin<br />
hiv-tartuntavaarallisista seksitoiminnoista ja sitä, suostuisivatko<br />
he tekemään niitä hiv-tartunnan saaneen<br />
kanssa. Tämä näkökulma tuo konkreettisimmin esille<br />
asenteet tartunnan saaneita kohtaan.<br />
Ensin tarkastelemme miesten käsityksiä hi-viruksen<br />
tartuntavaarallisuudesta sosiaalisessa kanssakäymisessä<br />
sekä suosituimmissa seksitoiminnoissa, joita ovat suutelu,<br />
peniksen tyydyttäminen käsin ja suuseksi. Sitten<br />
tarkastelemme miesten käsityksiä hiv-tartuntariskistä<br />
peräaukkoyhdynnässä, koska se on hiv-tartunnan<br />
kannalta suurin ongelma. Tämän jälkeen käsittelemme<br />
miesten suhtautumista tartunnan saaneisiin.<br />
Uskallanko kätellä<br />
Haastattelussa (N=64) tartuntavaarallisina pidettyjä<br />
toimintoja mitattiin käyttämällä viisiportaista asteikkoa,<br />
jossa vastausvaihtoehdot vaihtelivat seuraavasti:<br />
(jokin mainittu toiminto on) äärimmäisen riskialtista,<br />
hyvin riskialtista, jonkin verran riskialtista, hieman<br />
riskialtista, ei lainkaan riskialtista. Juuri kukaan haastateltava<br />
ei pitänyt hiv-tartunnan saaneen kättelyä tai<br />
selän hieromista lainkaan tartuntavaarallisena ja lähes<br />
kaikki suostuisivat niihin hiv-tartunnan saaneen kanssa.<br />
Samoin juuri kukaan haastateltava ei pitänyt lainkaan<br />
riskialttiina syödä hiv-tartunnan saaneen laittamaa<br />
ruokaa ja lähes kaikki suostuisivat tähän toimintoon.<br />
Samojen ruokailuvälineiden käyttö alkoi kuitenkin<br />
jo askarruttaa: neljä viidesosaa haastateltavista ei<br />
pitänyt lainkaan riskialttiina samojen ruokailuvälineiden<br />
käyttämistä hiv-tartunnan saaneen kanssa, mutta<br />
kuitenkin viidesosa haastateltavista ei suostuisi käyttämään<br />
samoja ruokailuvälineitä hiv-positiivisen kanssa.<br />
Haastateltavat siis tiesivät, että hi-virus ei tartu jokapäiväisessä<br />
kanssakäymisessä tai yhteisten ruokailuvälineiden<br />
kautta. Silti pieniä tartuntapelkoja esiintyi,<br />
koska osa ei olisi suostunut käyttämään yhteisiä ruokailuvälineitä.<br />
Osa heistä ei tosin suostuisi käyttämään<br />
yhteisiä ruokailuvälineitä muutenkaan toisen ihmisen<br />
kanssa.<br />
Enemmistö haastateltavista ei pitänyt saman partakoneen<br />
käyttöä hiv-tartunnan saaneen kanssa lainkaan<br />
riskialttiina tai piti sitä vain jonkin verran riskialttiina,<br />
mutta hieman yli puolet ei suostuisi käyttämään<br />
samaa partakonetta hiv-positiivisen kanssa - tosin<br />
noin kolmannes ei suostuisi saman partakoneen käyttöön<br />
edes henkilön kanssa, jolla ei ole hiv-tartuntaa.<br />
Haastattelussa ei eroteltu sähköistä tai käsikäyttöistä<br />
parranajokonetta, joten asenteita on tästä kysymyksestä<br />
vaikea arvioida. Karvojen ajelussa, jossa iho saattaa<br />
rikkoutua, on hiv-tartuntariski, mikäli verta pääsee rikkoutuneelle<br />
iholle.<br />
Käsitykset hiv-tartuntariskeistä<br />
Haastateltavien arviot hiv-tartuntavaarallisista seksitoiminnoista<br />
ja siitä, suostuisivatko he tekemään niitä<br />
hiv-tartunnan saaneen kanssa, tuovat paremmin esille<br />
asenteet tartunnan saaneita kohtaan. Haastateltavat<br />
ovat keskimääräistä kyselyyn vastaajaa ja varmasti<br />
myös tavallista suomalaista vähemmän ennakkoluuloisia,<br />
sillä haastatteluun hakeutui niin sanotun seksin<br />
suurkuluttajia enemmän kuin kyselyyn vastanneita.<br />
Haastatteluun osallistui siis seksistä pitäviä ja sitä<br />
monen kanssa ja monipuolisesti harrastavia (ks. luku<br />
3; Huotari & Lehtonen 1999b, 160). Haastateltavat<br />
ovat verrattain kokeneita ja ehkä juuri siksi ennakkoluulottomampia<br />
kuin muut. Lisäksi ennakkoluulottomuuteen<br />
vaikuttaa se, että haastateltaviksi painottuivat<br />
koulutetut sekä homojärjestöjen kautta mukaan tulleet<br />
ja osa heistä on aktiivisia toimijoita homoyhteisössä.<br />
Suudelman suhteen haastateltavat eivät olleet vielä<br />
kovin ennakkoluuloisia, sillä kaksi kolmasosaa heistä<br />
suostuisi siihen hiv-tartunnan saaneen kanssa. Yli puolet<br />
haastateltavista ei pitänyt suudelmaa hiv-tartunnan<br />
saaneen kanssa lainkaan riskialttiina, kolmannes piti sitä<br />
hieman tai jonkin verran riskialttiina ja kymmenesosa<br />
hyvin tai äärimmäisen riskialttiina. Yhdeksän kymmenestä<br />
haastateltavasta siis tiesi, että suuteluun ei sisälly<br />
hiv-riskiä. Vielä 1990-luvun alussa lähes 20 prosenttia<br />
suomalaisista uskoi, että hi-virus tarttuu suudellessa<br />
(Tikkanen & Koskela 1991). Kielisuudelmaan<br />
(kieli toisen suussa) siirryttäessä tartuntahuolet lisääntyivät.<br />
Vaikka kolmannes haastateltavista ei pitänyt syvää<br />
kielisuudelmaa lainkaan riskialttiina ja yli puolet<br />
vain hieman tai jonkin verran riskialttiina, niin yli puolet<br />
ei suostuisi syvään kielisuudelmaan hiv-tartunnan<br />
saaneen kanssa.<br />
Tyypillistä miesten välisessä seksissä on se, että<br />
kumppani hyväilee kädellä toisen penistä tai se, että<br />
jompikumpi hyväilee omaa penistään. Usein penistä<br />
tyydytetään kädellä samanaikaisesti tai vuorotellen<br />
muiden tekniikoiden kanssa. Hieman yli puolet haastateltavista<br />
ei pitänyt lainkaan riskialttiina hiv-tartunnan<br />
69
7 | Suhtautuminen hiv-tartuntaan ja tartunnan saaneisiin<br />
saaneen peniksen hyväilyä kädellä niin, että hän saa<br />
siemensyöksyn. Myöskään yli puolet haastateltavista ei<br />
pitänyt lainkaan riskialttiina sitä, että antaa hiv-tartunnan<br />
saaneen miehen hyväillä haastateltavaa käsin niin,<br />
että saa siemensyöksyn. Lähes viidesosa haastateltavista<br />
ei kuitenkaan suostuisi näihin toimintoihin. Osalla<br />
haastateltavista tällaiseen tavalliseen ja riskittömään<br />
seksitoimintoon liittyy selvästi pelkoja. Toisaalta hiviin<br />
liittyy mystifiointia. Osalla on periaate, että ei toteuta<br />
lainkaan seksiä hiv-tartunnan saaneen kanssa. Kenties<br />
osalla on myös pelko siitä, että jos runkkaa hiv-positiivisen<br />
kanssa, niin hiv voi tarttua.<br />
Suuseksi on yleistä miesten välisessä seksissä (ks.<br />
tarkemmin luku 3). Suurin osa haastateltavista piti sitä<br />
vain hieman tai jonkin verran riskialttiina sitä, että<br />
imee hiv-tartunnan saaneen miehen penistä niin,<br />
että lopettaa imemisen ennen kuin kumppani saa siemensyöksyn.<br />
Joka kymmenes ei pitänyt sitä lainkaan<br />
riskialttiina. Yhdeksän kymmenestä haastateltavasta ei<br />
kuitenkaan suostuisi tähän toimintoon hiv-tartunnan<br />
saaneen kanssa. Suurin osa haastateltavista piti äärimmäisen<br />
riskialttiina imeä hiv-tartunnan saaneen penistä<br />
niin, että tartunnan saanut saa siemensyöksyn haastateltavan<br />
suuhun. Vain muutama haastateltava ei pitänyt<br />
tätä lainkaan riskialttiina. Juuri kukaan haastateltava<br />
ei suostuisi tähän toimintoon hiv-tartunnan saaneen<br />
kanssa.<br />
Suuseksissä tulee selvästi esille pelot tartunnan saaneita<br />
kohtaan. Jos ihminen kertoisi olevansa tartunnan<br />
saanut, juuri kukaan ei suostuisi suuseksiin, vaikka<br />
suuseksi ilman kondomia on verraten yleistä kenen tahansa<br />
satunnaisen seksikumppanin kanssa, jonka hivstatusta<br />
ei tiedetä. Kyselyyn (N=750) vastanneista hieman<br />
alle puolet (44 prosenttia) ei käytä kondomia koskaan<br />
satunnaisen kumppanin kanssa imiessään penistä<br />
niin, että saa siemensyöksyn suuhun. Aina kondomia<br />
käytti vastaajista viidennes (19 prosenttia) imiessään<br />
satunnaisen kumppanin penistä siemensyöksyyn saakka.<br />
Tässä on selkeä ristiriita myös pelkojen ja käyttäytymisen<br />
kanssa. Miehet eivät käytä kondomia kovinkaan<br />
paljon suuseksissä, vaikka peräti 80 prosenttia kyselyyn<br />
vastanneista piti hiv-tartuntavaarallisena kenen<br />
tahansa seksikumppanin peniksen imemistä niin, että<br />
siemensyöksy tulee suuhun. Kondomin käyttöaste on<br />
vielä paljon vähäisempi vakituisen kumppanin kanssa:<br />
kyselyyn vastanneista 72 prosenttia ei käyttänyt koskaan<br />
kondomia imiessään vakituisen kumppanin penistä<br />
niin, että sai siemensyöksyn suuhunsa. Aina kondomia<br />
käytti vakituisen kumppanin kanssa kuusi prosenttia<br />
miehistä.<br />
Miten miehet suhtautuivat suuseksiin tartunnan saaneen<br />
kanssa, jos käytetään kondomeja Runsas puolet<br />
haastateltavista ei pitänyt lainkaan riskialttiina imeä<br />
hiv-tartunnan saaneen miehen penistä niin, että tällä<br />
on kondomi peniksen päällä tai antaa hiv-tartunnan<br />
saaneen miehen imeä haastateltavan penistä niin, että<br />
haastateltavalla on kondomi peniksen päällä. Noin<br />
kolmannes piti näitä toimintoja hieman tai jonkin verran<br />
riskialttiina. Yli puolet suostuisi näihin toimintoihin<br />
tartunnan saaneen kanssa, mutta kolmannes ei<br />
suostuisi. Osalla miehistä tähänkin riskittömään seksitoimintoon<br />
liittyi pelkoja.<br />
Hiv-pelot ja suojautuminen<br />
Eri seksitekniikoiden kirjo on miesten välisessä seksissä<br />
tyypillisesti suurempi kuin miehen ja naisen välisessä<br />
seksissä. Peräaukkoyhdyntä on verrattain yleistä<br />
miesten joukossa. Viimeisen vuoden aikana kaksi kolmasosaa<br />
sekä haastatteluun osallistuneista että kyselyyn<br />
vastanneista miehistä oli osallistunut peräaukkoyhdyntään<br />
(ks. tarkemmin luku 3; Huotari & Lehtonen<br />
1999b; 2000). Noin kolmasosa miehistä ei harjoita peräaukkoyhdyntää.<br />
Heillä ei ole siten kovin suurta mahdollisuutta<br />
saada hiv-tartuntaa. Kun tarkastellaan viimeisimmän<br />
kuukauden aikana toteutettuja seksitoimintoja,<br />
niin enemmistö haastateltavista ei ollut toteuttanut<br />
peräaukkoyhdyntää tuona aikana.<br />
Kaikki haastateltavat pitivät äärimmäisen tai hyvin<br />
riskialttiina sitä, että hiv-tartunnan saanut yhtyy peräaukkoon<br />
ilman kondomia niin, että siemensyöksy tapahtuu.<br />
Kukaan ei suostuisi tähän toimintoon hiv-tartunnan<br />
saaneen kanssa. Kun penis on kondomin suojaama,<br />
niin joka neljäs haastateltava ei pitänyt lainkaan<br />
riskialttiina sitä, että hiv-tartunnan saanut yhtyisi hänen<br />
peräaukkoon tai että haastateltava yhtyisi hiv-tartunnan<br />
saaneen peräaukkoon. Puolet haastateltavista<br />
ei kuitenkaan suostuisi peräaukkoyhdyntään hiv-positiivisen<br />
kanssa. Tämän voi tulkita siten, että osa miehistä<br />
ei luota kondomiin niin, että se olisi riittävä suoja<br />
peräaukkoyhdynnässä, tai he yksinkertaisesti pelkäävät<br />
suojattuakin yhdyntää hiv-positiivisen kanssa.<br />
Osa miehistä arvioi tartuntariskejä sen mukaan, tapahtuuko<br />
siemensyöksyä vai ei. Lähes joka kymmenes<br />
haastateltava piti vain jonkin verran tai hieman riskialttiina<br />
sitä, että hiv-tartunnan saanut mies yhtyisi hänen<br />
peräaukkoonsa ilman kondomia niin, että hän ei saa<br />
siemensyöksyä peräaukkoon. Tosin yhdeksän kymmenestä<br />
miehestä piti tätä toimintoa äärimmäisen tai hyvin<br />
riskialttiina. Tämän voi tulkita niin, että osa miehistä<br />
ei miellä hiv-tartuntariskiksi suojaamatonta peräaukkoyhdyntää,<br />
jos siemensyöksyä ei saada. Ehkäpä keskeytetyn<br />
yhdynnän ajatellaan olevan turvallista, koska<br />
suuseksin yhteydessä on annettu turvaseksiviesti, jonka<br />
mukaan se on turvallista, jos siemennestettä ei ota<br />
suuhun. Muutama haastateltava suostuisi keskeytettyyn<br />
yhdyntään hiv-tartunnan saaneen kanssa. Joillakin<br />
tilanne on voinut olla sellainen, että molemmat ovat<br />
hiv-tartunnan saaneita ja silloin kondomia ei käytetä,<br />
vaikka terveydellistä syistä se olisikin tarpeen.<br />
Mitä haastateltavat ajattelevat siitä, että he yhtyisivät<br />
tartunnan saaneen peräaukkoon Enemmistö haasta-<br />
70
7 | Suhtautuminen hiv-tartuntaan ja tartunnan saaneisiin<br />
teltavista piti äärimmäisen riskialttiina yhtymistä hivtartunnan<br />
saaneen miehen peräaukkoon ilman kondomia<br />
riippumatta siitä, tapahtuiko siemensyöksyä vai<br />
ei. Haastateltavista enemmistö ei myöskään suostuisi<br />
tähän toimintoon hiv-tartunnan saaneen kanssa. Joka<br />
kymmenes piti tätä toimintoa kuitenkin vain hieman<br />
tai jonkin verran riskialttiina. Tämänkin voi tulkita<br />
niin, että osa miehistä pitää sisään työntävää peräaukkoyhdyntää<br />
turvallisena, vaikka myös se on ilman suojausta<br />
hiv-tartuntavaarallista. Suojaamattomassa peräaukkoyhdynnässä<br />
sisääntyöntävä mies voi saada hiviruksen<br />
peniksensä limakalvojen (esinahan sisäpinta,<br />
terska ja virtsaputken kärki) välityksellä.<br />
Turvaseksivalistus on mennyt hyvin perille miesten<br />
välistä seksiä toteuttavilla miehillä. Miehet tietävät, että<br />
suuseksiin ja peräaukkoyhdyntään sisältyy hiv-tartuntariski.<br />
Turvaseksiä myös toteutetaan paljon. Toisaalta<br />
monilla on kuitenkin puutteellisia käsityksiä siitä, mitä<br />
turvaseksi on. Ristiriitoja on myös pelkojen ja käyttäytymisen<br />
osalta. Vaikka osa tietää, että suojaamattomaan<br />
peräaukkoyhdyntään ja suuseksiin sisältyy hivtartuntariski,<br />
silti he toteuttavat niitä. Näin tapahtuu<br />
etenkin, jos he eivät tiedä kumppanilla olevan hiv-tartuntaa.<br />
Seksipelkojen syyt<br />
Kaksi kolmasosaa haastatelluista kertoi, että heitä pelottaisi<br />
ylipäätänsäkin olla minkäänlaisessa seksisuhteessa<br />
hiv-tartunnan saaneen henkilön kanssa. Yleisin<br />
syy pelkoon oli tartuntapelko: ”pelkään tartuntaa, olen<br />
niin huolissani itsestäni”. Tartuntaa pelättiin, vaikka<br />
todettiin, ettei hi-virus tartu helposti. Usein tartuntariskiin<br />
liitettiin kuoleman tai sairastumisen pelko: ”sairauden<br />
fataalisuus”; ”kuoleman pelko on suuri”. Usein<br />
pelkojen todettiin olevan järjenvastaisia: ”irrationaalista<br />
pelkoa vaikka harrastaisi turvaseksiä”; ”pelkoon on<br />
sosiaalistunut niin monista syistä johtuen”.<br />
Tartuntapelkojen lisäksi toinen keskeinen syy pelkoon<br />
toteuttaa seksiä tartunnan saaneen kanssa oli se,<br />
ettei tartuntariskeistä tiedetty tarpeeksi hyvin. Jotkut<br />
totesivat, että suojautuminen ei ole koskaan sataprosenttisen<br />
varmaa. Joillekin pelko ja epävarmuus tartuntatavoista<br />
aiheuttivat sen, ettei missään tilanteessa<br />
haluttu seksiä tartunnan saaneen kanssa: ”pelottaisi, ei<br />
mitään seksiä edes kondomilla”. Tyypillinen esimerkki<br />
tartuntatapojen epävarmuudesta oli suuseksi: ”ei koskaan<br />
tiedä, onko suuseksi ja suuteleminenkaan turvallista”;<br />
”esiliukaste (siemennestettä edeltävä erite), voiko<br />
siitä saada hivin” Haastateltavat olivat myös epävarmoja<br />
siitä, kuinka tartunnan saaneen kanssa pitäisi<br />
”toimia”.<br />
Kolmasosa haastateltavista puolestaan vastasi, että<br />
heitä ei pelottaisi olla seksisuhteessa tartunnan saaneen<br />
kanssa. Yleisin syy oli se, että he kertoivat harrastavansa<br />
turvaseksiä. Nämä haastateltavat kertoivat osaavansa<br />
”rajata” riskit pois seksitilanteessa. Eräs haastateltava<br />
kertoi siitä näin: ”Tiedän turvaseksin, käytän sitä.<br />
Uskon, että tartunnan saanut tekee samoin”. Ne,<br />
jotka eivät pelänneet seksiä tartunnan saaneen kanssa,<br />
luottivat siis ensisijaisesti omaan riskeiltä suojautumistaitoonsa:<br />
”osaan suojautua”; ”aina pystyy suojautumaan”.<br />
He kertoivat tietävänsä, kuinka hi-virus välittyy:<br />
”tiedän tasan tarkkaan tartuntatavat”. Heitä ei<br />
myöskään pelottanut suojautumisesta huolimatta aiheutuvat<br />
mahdolliset riskitilanteet: ”jos suojautuu, niin<br />
en katso olevan riskiä, jos kortsu menee rikki, niin se<br />
käy niin”.<br />
Kontaktit ja rakastumiset<br />
hiv-tartunnan saaneisiin<br />
Verraten moni haastateltava tunsi henkilökohtaisesti<br />
hiv-tartunnan saaneita. Haastateltavista hieman yli<br />
puolet tunsi ainakin yhden hiv-tartunnan saaneen. He<br />
tunsivat hiv-tartunnan saaneen yleensä ystävyyden tai<br />
tuttavuuden kautta. Kymmenesosa haastateltavista<br />
tunsi hiv-tartunnan saaneen, koska tämä oli satunnainen<br />
seksikumppani tai nykyinen tai entinen kumppani.<br />
Yhdellä haastateltavalla oli hiv-tartunnan saanut työtoveri<br />
ja yhdellä hiv-positiivinen asiakas. Tämäkin kertoo<br />
haastateltavien valikoituneisuudesta. Suomalaisista<br />
vain harva tuntee hiv-tartunnan saaneita (esimerkiksi<br />
Huotari 1999a, 80-93).<br />
Kuinka haastateltavat sitten saivat tiedon siitä, että<br />
jollakin on hiv-tartunta Hieman yli puolet haastateltavista<br />
oli saanut tiedon henkilön hiv-tartunnasta tältä<br />
itseltään henkilökohtaisesti. Kuitenkin lähes yhtä<br />
usein muut ystävät tai tuttavat olivat kertoneet henkilön<br />
tartunnasta ilman, että tartunnan saanut tiesi siitä.<br />
Monesti tieto tartunnasta oli välittynyt kuulopuheiden<br />
perusteella: ”joku sanoi, itse aavistin, huhuja ne ovat<br />
olleet”; ”huhu, joka varmistui, yritti hän itsekin kertoa<br />
muttei voinut”. Tuttavat saattoivat myös paljastaa henkilön<br />
hiv-tartunnan huolimattomuuttaan: ”yhteinen<br />
tuttava vahingossa paljasti humalassa”. Jotkut olivat<br />
saaneet tiedon henkilön tartunnasta tapaamalla hänet<br />
Aids-tukikeskuksessa tai Positiivi-yhdistyksessä: ”hän<br />
on osallistunut aktiivisesti järjestöjen toimintaan ja hän<br />
on ollut avoin asiasta”. Joskus tieto oli saatu television<br />
välityksellä, kun henkilö oli kertonut siellä tartunnastaan.<br />
Kovin moni ei ilmeisesti ole avoin (ks. Huotari<br />
1999a), mutta hiv-tartunnan saaneita kyllä tunnettiinkin.<br />
Vaikuttaako hiv-tartuntariskien ottamiseen se, että<br />
tuntee hiv-tartunnan saaneen rakkaussuhteen kautta<br />
Puolet haastateltavista vastasi myönteisesti siihen,<br />
että rakastuminen vaikuttaa turvaseksikäyttäytymiseen.<br />
Puolet niistä, jotka arvelivat rakkauden vaikuttavan<br />
seksikäyttäytymiseen, ajattelivat, että rakkaus lisäisi<br />
turvaseksiä: ”kyllä silloin turvaseksistä pitäisi kiinni<br />
entistä enemmän”; ”kyllä varmaan vaikuttaisi, pyrkisin<br />
71
7 | Suhtautuminen hiv-tartuntaan ja tartunnan saaneisiin<br />
välttämään riskialttiita tapoja, vaatisin suojautumista,<br />
suojautuisin”. Toinen puoli haastateltavista arveli, että<br />
rakkaus vaikuttaisi kielteisesti turvaseksin toteuttamiseen:<br />
”vähentäisi turvaseksiä”; ”ehkä osan suojauksesta<br />
tekee heikommin”; ”jos päättömästi rakastuu, voisi<br />
mennä kontrolli”; ”kyllä vaikuttaisi, klisee: rakkaus on<br />
sokea”. Rakastuminen vaikuttaisi haastateltavien mielestä<br />
myös niin, että asioista joutuisi keskustelemaan ja<br />
sopimaan. Muutama totesi, että tilanne olisi hankala.<br />
Yksi kertoi, että ei alkaisi ”ehdoin tahdoin riskeeraamaan”<br />
ja eräs toinen sanoi, ettei rakastuessa hiv-tartunnan<br />
saaneeseen haluaisi tämän kanssa seksiä lainkaan.<br />
Viimeinen kommentti osoittaa, että pelot hi-virusta<br />
ja hiv-tartunnan saanutta kohtaan ovat niin suuret,<br />
että joskus rakkauskin voi jäädä hiv-pelkojen alle.<br />
Ne, jotka ajattelivat, että rakkaus ei vaikuttaisi mitenkään<br />
turvaseksikäyttäytymiseen, perustelivat sitä sillä,<br />
että he kyllä tietävät, mitä seksitilanteissa tekevät:<br />
”suojautumiskeinot aina samat”; ”ei nykyisillä turvamenetelmillä<br />
vaikuttaisi”; ”ei radikaalisti vaikuttaisi,<br />
siihen asennoituisi toisella tavalla, hankkisin kaiken tiedon<br />
mitä löytyy, käyttäytymiseni on kuitenkin riittävän<br />
tarkkaa”. Näillä haastateltavilla, jotka eivät ajatelleet rakastumisen<br />
vaikuttavan seksikäyttäytymiseen, tuli esille<br />
ajatus jokakertaisesta suojautumisesta ja turvaseksistä<br />
riippumatta siitä, ajateltiinko seksikumppanilla olevan<br />
hiv-tartuntaa tai ei.<br />
Kumppanin valintastrategia<br />
Valitessaan seksikumppania osa pohtii sitä, onko tällä<br />
hiv-tartuntaa vai ei, ja osa kuvittelee näkevänsä sen<br />
päältä. Useimmiten arvio seksikumppanin hiv-statuksesta<br />
perustui siihen, että henkilöä pidettiin ”luotettavana<br />
ihmisenä”: ”oletan tietäväni, ettei ollut hiv-tartunnan<br />
saanut, olen tuntenut hänet jo niin kauan ja<br />
tunnen edelleen”. Usein arvion perusteena oli se, että<br />
kumppani oli käynyt hiv-testissä tai luottamus siihen,<br />
että ”kumppani kertoi”, ettei hänellä ole tartuntaa:<br />
”hän sanoi olevansa terve ja käyttää/vaatii muiden<br />
kanssa kortsua”; ”hän sanoi ja minä luotin”.<br />
Usein haastateltavat kertoivat myös, että arvio siitä,<br />
ettei kumppani ollut hiv-positiivinen, perustui kumppanin<br />
ikään, kokemattomuuteen tai siihen, että kumppanin<br />
muut suhteet olivat naissuhteita tai ettei kumppania<br />
ollut näkynyt aiemmin homoyhteisössä: ”hän oli<br />
vanhempi herrasmies, luottamus”; ”ei voi olla hiv-positiivinen,<br />
tullut vasta ulos kaapista”; ”kumppani nuori,<br />
vähän kontakteja”; ”tuskin hän oli hiv-positiivinen,<br />
koska olin hänen ensimmäinen mieskokemuksensa ja<br />
hän on edelleen avioliitossa naisen kanssa”; ”ei, koko<br />
suhteen hänellä vakituinen naissuhde, ei muita”.<br />
Monesti arvio kumppanin hiv-negatiivisuudesta ei perustunut<br />
mihinkään: ”en usko olleen, en halua ajatella”;<br />
”mahdoton sanoa, oli tuntematon, todennäköisesti ei<br />
tartuntaa”; ”oletan ettei, mihin senkin voi perustaa”.<br />
Haastateltavat osoittautuivat ennakkoluuloisiksi<br />
hiv-tartunnan saaneita kohtaan (vrt. Huotari 1999a).<br />
Ennakkoluulot tulevat ehkä selvimmin esille kysymyksessä,<br />
jossa tiedusteltiin sitä, mitä merkitystä haastateltaville<br />
olisi ollut sillä, että seksikumppani olisi yllättäen<br />
kertonutkin olevansa hiv-positiivinen. Puolet olisi<br />
heti keskeyttänyt seksitilanteen tai ei olisi ryhtynyt<br />
seksisuhteeseen lainkaan. Joka kolmas olisi käyttänyt<br />
kondomia. Moni mainitsi, että suhde olisi katkennut ja<br />
seksi loppunut kokonaan. Jotkut eivät olisi halunneet<br />
enää tunteakaan kumppania. Toiset olisivat vaihtaneet<br />
seksitekniikkaa, yksi haastateltava kuvasi sitä näin: ”olisin<br />
ehdottanut vain molemminpuolista runkkaamista”.<br />
Kaksi vastausta poikkesi muista. Toinen vastasi: ”olisin<br />
lähtenyt sopivan ajan kuluttua testiin ja ollut tarkka,<br />
etten mahdollisesti tartuta muita”. Toisen vastaus<br />
korosti ihmissuhteen arvoa: ”järkytys heti alkuun, rakkaan<br />
kohdalla muut asiat ovat tärkeitä”.<br />
On ristiriitaista, että haastateltavat eivät useinkaan<br />
perustaneet arviota kumppanin hiv-negatiivisuudesta<br />
esimerkiksi testiin, vaan uskoivat seksisuhteen olevan<br />
turvallinen, jos esimerkiksi henkilö näytti ”hyvältä”,<br />
”terveeltä”, oli ”tarpeeksi nuori” tai ”heteronoloinen”.<br />
Tällaisten ulkoisten olettamusten perusteella<br />
voitiin toteuttaa suojaamatonta yhdyntää. Jos ihminen<br />
kertoisi olevansa hiv-tartunnan saanut, niin seksitilanne<br />
usein kuitenkin keskeytettäisiin.<br />
Hiv-tartuntapelot vaikuttavat peräaukkoyhdynnän<br />
toteuttamiseen. Haastateltavista hieman yli puolet oli<br />
jättänyt osallistumatta peräaukkoyhdyntään hiv-tartunnan<br />
pelon takia. Silloin kun käytössä oli ollut kondomi<br />
ja liukasteaine, hieman harvemmat eli kolmasosa haastateltavista<br />
oli jättänyt osallistumatta peräaukkoyhdyntään<br />
hiv-tartunnan pelon takia. Haastattelussa tuli esille<br />
myös miehiä, jotka olivat joksikin aikaa kokonaan<br />
lopettaneet seksin toteuttamisen miesten kesken hivtartunnan<br />
pelon takia. Tämä oli tapahtunut useimmiten<br />
hiv-epidemian alkuvaiheessa 1980-luvun puolivälissä<br />
tai ensimmäisten miesseksikokemusten jälkeen.<br />
Lähes kaikki haastateltavat näkivät myönteisenä<br />
kahden hiv-tartunnan saaneen välisen seksisuhteen -<br />
”ihan ok” oli tyypillinen vastaus. Usein lisättiin, että<br />
turvaseksin harrastaminen on silti tärkeää, ettei toiselta<br />
saa uusia virustyyppejä. Monet vastasivat myös, että<br />
se on heidän kahden välinen asia: ”hyväksyn, pystyvät<br />
tukemaan toisiaan”; ”aikuisten ihmisten päätöksiä”.<br />
Käsitykset syrjinnästä<br />
Haastateltavia pyydettiin arvioimaan sekä homoyhteisön<br />
että yhteiskunnan suhtautumista tartunnan saaneisiin.<br />
Homoyhteisössä esiintyy haastateltavien mielestä<br />
vähemmän syrjintää kuin yhteiskunnassa yleensä.<br />
Kaksi kolmasosaa haastateltavista arvioi, että homoyhteisössä<br />
on hiv-tartunnan saaneiden syrjintää.<br />
Kuten yhteiskunnan taholta arvioidun syrjinnän, myös<br />
72
7 | Suhtautuminen hiv-tartuntaan ja tartunnan saaneisiin<br />
homoyhteisön syrjinnän arveltiin johtuvan enimmäkseen<br />
peloista, ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä.<br />
Tosin homoyhteisössä pelkojen arveltiin olevan voimakkaampia,<br />
koska hi-viruksen arvioitiin koskettavan<br />
itseä: ”samat pelot ehkä vielä henkilökohtaisempia”;<br />
”ehkä homoyhteisössä käyttäytyminen ei ole realistista,<br />
liittyy tiiviisti omiin pelkoihin”. Haastateltavien arviot<br />
homoyhteisön suhtautumisesta tartunnan saaneisiin<br />
limittyivät heidän omiin käsityksiinsä syrjinnästä.<br />
Jotkut kertoivat, että heille itselleen koko aihepiiri herättää<br />
pelkoja. Yksi haastateltava ei halunnut tutustuakaan<br />
hiv-positiivisiin. Yksi kertoi, ettei ole tavannut<br />
yhtään hiv-positiivista ja sen takia pelkäsi heitä.<br />
Homoyhteisössä arvioitiin syrjinnän muodoiksi<br />
etenkin herjaukset, syyttelyt ja osoittelut. Näitä ei niinkään<br />
arvioitu esiintyvän yhteiskunnan taholta esiintyvänä<br />
syrjintänä. Homoyhteisössä syrjinnän arveltiin<br />
siis olevan henkilökohtaisempaa. Muiksi hiv-tartunnan<br />
saaneita syrjiviksi menetelmiksi arvioitiin leimaaminen,<br />
kielteiset ajatukset, karttelu, välttely, yksinjättäminen<br />
ja vaikeneminen. Tartunnan saaneiden kuvattiin<br />
olevan ”epäkelpoja” ja harrastavan paljon seksisuhteita:<br />
”yleisesti vallalla oleva käsitys - aidsin kantajalla on<br />
paljon seksikontakteja”. Arvioitiin myös, että ilmapiirissä<br />
on ”katkeruutta, syyllistämistä ja sitä, että hiv on<br />
itse hankittu”. Kun tartunnan saaneita kuvattiin esimerkiksi<br />
”epäkelvoiksi”, se kertoo paljon ennakkoluuloista<br />
ja peloista.<br />
Se kolmannes haastateltavista, joka ajatteli, että homoyhteisössä<br />
ei ole hiv-positiivisten syrjintää, perusteli<br />
sitä pääasiassa hiv-tietoisuudella ja suvaitsevaisuudella.<br />
Tiedon arveltiin poistavan pelkoja: ”homoilla on<br />
enemmän tietoa kuin keskivertokansalaisella”. Omassa<br />
ystäväpiirissä ei arvioitu esiintyvän syrjintää: ”tietoisuus<br />
on parempi homoyhteisössä, homot tietää, että<br />
se ei ole oma syy = ei syytä syrjiä”. Hiv-positiivisten<br />
tilanteen ymmärtämisen arveltiin johtuvan homoyhteisön<br />
pienuudesta ja omakohtaisista kokemuksista:<br />
”koska kaikilla homoilla on jotain kokemusta syrjinnästä<br />
– oletan, etteivät syrji enää toisiaan”. Toisaalta<br />
arveltiin, että ”homo ei ole välttämättä heteroa ymmärtäväisempi”.<br />
Varauksellisesta suhtautumisesta tartunnan saaneisiin<br />
kertoo myös se, että mikäli ystävä tai tuttava kertoisi<br />
haastateltavalle olevansa hiv-tartunnan saanut, peräti<br />
joka viides haastateltava arvioi kertovansa asiasta<br />
jollekin muulle. Kertomista perusteltiin kahdella pääsyyllä.<br />
Jos hiv-tartunnan saaneen tiedetään harrastavan<br />
seksiä haastateltavan tuttavan/ystävän kanssa, mutta<br />
hiv-positiivinen ei kerro tartunnastaan, niin haastateltava<br />
katsoi parhaaksi kertoa tästä tuttavalleen/ystävälleen:<br />
”jos hän salaa sen seksikumppaniltaan ja tunnen<br />
kumppanin niin kertoisin”. Toinen perustelu oli epäily<br />
hiv-positiivisen harrastamasta suojaamattomasta seksistä<br />
tai ”hurjastelusta”: ”jos tiedän tuttavani menevän<br />
sänkyyn hiv-tartunnan saaneen kanssa, eikä harrasta<br />
turvaseksiä, niin varottaisin”; ”jos tietää ja jos tämä<br />
hurjastelee, kertoisin ystävälle, jos tämä olisi hiv-tartunnan<br />
saaneen kanssa, varoitan”. Perustelut ovat sikäli<br />
ristiriitaisia, että monien tutkimusten mukaan (esimerkiksi<br />
Davies ym. 1993; Koskimaa 1993; Huotari<br />
1999b) hiv-tartunnan saaneet ovat yleensä hyvin huolissaan<br />
sen suhteen, etteivät tartuta seksikumppaniaan.<br />
Haastateltavat mainitsivat muutaman kerran myös<br />
oman ahdistuksen lievittämisen syyksi muille ihmisille<br />
tartunnasta kertomiselle: ”kertoisin hyvälle ystävälle,<br />
että saisin keskustelun tuomaa turvaa, en juoruaisi”;<br />
”muutamalle tärkeälle ystävälle kertoisin, joiden kanssa<br />
olisi tarvetta ehkä keskustella”; ”jos ahdistaa minua,<br />
eikä ystävä ole sanonut, etten saisi kertoa, voi olla,<br />
että juttelen asiasta jonkun kanssa”. Tutkimuksissa<br />
(esimerkiksi Charmaz 1991; Hays ym. 1994; Huotari<br />
1999a) on todettu vastaavia kokemuksia myös hiv-tartunnan<br />
saaneilla: tartunnan salaaminen muilta voidaan<br />
kokea niin raskaaksi taakaksi, että paineiden lievittämiseksi<br />
siitä voidaan kertoa suunniteltua aikaisemmin.<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen<br />
ja 10 vinkkiä<br />
Suurin osa miehistä, joilla on seksiä miesten kanssa,<br />
toteuttaa joitakin turvaseksistrategioita (ks. myös<br />
Huotari & Lehtonen 2000). Toisaalta monilla on kuitenkin<br />
puutteellisia käsityksiä siitä, mitä turvaseksi on.<br />
Monet esimerkiksi luulivat, että keskeytetty yhdyntä ilman<br />
kondomia on turvallista. Miesten on hyvä tietää,<br />
mitkä seksitekniikat ovat turvallisia, jotta niitä voi toteuttaa<br />
ilman pelkoja.<br />
Tarkempi ja yksityiskohtainen tieto tartuntatavoista<br />
voisi vähentää hiv-tartuntahuolia sekä pelkoja hiv-tartunnan<br />
saaneita kohtaan. Haastateltavathan totesivat,<br />
että yksi keskeinen syy seksipelkoon tartunnan saaneen<br />
kanssa oli se, ettei tartuntatavoista tiedetty tarpeeksi<br />
hyvin. Seikkaperäinen tiedottaminen esimerkiksi<br />
suuseksin ja esiliukasteen tartuntavaarallisuuden riskitasoista<br />
poistaisi turhia pelkoja. Turvaseksivalistusta<br />
on siis hyvä terästää huomioimalla miesten välisen seksin<br />
erityispiirteet paremmin.<br />
Rakkaus ja rakastuminen ei välttämättä lisää turvaseksiä,<br />
vaan voi joillakin vähentää sitä. Parisuhteessa<br />
hullaantuminen voi aiheuttaa sen, että turvaseksi<br />
unohtuu. Eli vaikka voisi ajatella, että rakastuessa tai<br />
parisuhteessa haluaisi huolehtia kumppanistaan, niin<br />
tilanne voikin kääntyä toisin päin - turvaseksi jää pois.<br />
Tilanteen voisi ajatella olevan samantyyppinen myös<br />
naisen ja miehen välisissä suhteissa.<br />
Haastatelluista monilla oli ennakkoluuloja hiv-tartunnan<br />
saaneita kohtaan. Jos seksikumppani olisi kertonut<br />
olevansa hiv-positiivinen, niin puolet olisi keskeyttänyt<br />
seksitilanteen tai ei olisi ryhtynyt seksisuhteeseen<br />
lainkaan. Ennakkoluuloihin liittyy ristiriita.<br />
Haastatelluista moni oli valmis suojaamattomaan yh-<br />
73
7 | Suhtautuminen hiv-tartuntaan ja tartunnan saaneisiin<br />
dyntään sillä perusteella, että kumppani on esimerkiksi<br />
nuoren näköinen tai heteronoloinen. Jos taas kumppani<br />
rehellisesti kertoo tartunnastaan, seksitilanne keskeytetään.<br />
Hiv-tartunnan saaneen kanssa on kuitenkin<br />
turvallista harrastaa seksiä ja elää parisuhteessa, kun<br />
vain noudattaa turvaseksiä. Jos yhdynnässä käytetään<br />
kondomia oikein, kumppani välttyy tartunnalta.<br />
Ne haastateltavat, joilla ennakkoluuloja ei ollut, suhtautuivat<br />
hiv-positiivisiin myönteisesti. Kun kuitenkin<br />
suurella osalla haastateltavista on saaduista tiedoista ja<br />
kokemuksista huolimatta ennakkoluuloja hiv-positiivisia<br />
kohtaan, niin luultavasti tavallisilla keskivertokansalaisilla<br />
on vielä suurempia ennakkoluuloja, jos he eivät<br />
tunne lainkaan hiv-tartunnan saaneita.<br />
Asiallisella tiedolla voisi lisätä ilmiön hallintaa.<br />
Keskeisessä roolissa ovat tiedotuksen lisäksi yhteisöt.<br />
Homo- ja bimiehille olisi hyvä luoda mahdollisuuksia<br />
hiv-tartunnan saaneiden kohtaamiseen ja hiv-tartuntaan<br />
liittyvien huolien purkamiseen. Esimerkiksi<br />
SETA tai Aids-tukikeskus voisi järjestää miehille koulutusta<br />
tai teemailtoja, joissa hiv-positiivinen homomies<br />
kertoisi muille elämästään. Mitä tarkempaa tietoa<br />
ihmiset saavat hiv-riskeistä ja mitä paremmin he tuntevat<br />
tartunnan saaneita, sitä vähemmän tartunnan saaneita<br />
vieroksutaan.<br />
Esille tuli, että hiv-tartunnan saaneilla on keskenään<br />
suojaamatonta riskiseksiä. Jos tartunnan saaneiden lääkehoito<br />
tai virustyyppi on erilainen, niin ne tartunnan<br />
saaneet, jotka valitsevat riskiseksin keskenään, altistuvat<br />
uudelle virustartunnalle, joka on mahdollisesti vastustuskykyisempi<br />
lääkkeille. Ongelmaksi voivat siis tulla<br />
vastustuskykyiset virukset, joihin yhdistelmähoidot<br />
eivät tehoa. Uusi viruskanta voi myös nopeuttaa aiemman<br />
viruskannan vaikutusta. Seksuaalisesta terveydestä<br />
huolehtiminen on hiv-tartunnan saaneelle ainakin<br />
yhtä tärkeää kuin niillä, joilla tartuntaa ei ole todettu.<br />
Jos tartunnan saaneella on esimerkiksi hiv-infektioon<br />
liittyvä oheistauti, voi heikentyneellä immuunijärjestelmällä<br />
olla vaikeampi puolustautua seksin välityksellä<br />
saatuja uusia infektiota vastaan. Infektiot voivat<br />
kestää pidempään, olla vakavampia ja jos niitä ei hoideta,<br />
ne voivat muuttua kroonisiksi terveysongelmiksi.<br />
Oleellista on, että ihmiset ovat itse tietoisia seksiin<br />
liittyvistä terveysriskeistä ja voivat valita, kuinka riskejä<br />
voi minimoida.<br />
Myös uudet tehokkaat yhdistelmälääkkeet asettavat<br />
haasteita hiv-ehkäisytyölle. Jos ihmiset ovat niiden ansiosta<br />
piittaamattomia riskien vähentämisestä eri tilanteissa,<br />
se voi johtaa tulevaisuudessa kasvaviin hiv-tartuntalukuihin.<br />
Turvaseksivalistuksen tulee huomioida<br />
myös se, että jotkut voivat lopettaa tilapäisesti seksin<br />
toteuttamisen hiv-tartunnan pelon takia. Eräät seksikokemuksista<br />
pidättäytymistä koskevat tutkimukset<br />
(esimerkiksi Rosser 1997) antavat viitteitä siihen suuntaan,<br />
että kun seksi aloitetaan uudestaan, se sisältää<br />
paljon hiv-riskejä.<br />
10 vinkkiä<br />
1.Monilla miehillä on ennakkoluuloja ja pelkoja hivpositiivisia<br />
kohtaan. Esimerkiksi juuri kukaan ei suostuisi<br />
suuseksiin hiv-positiiviseksi tiedetyn kanssa, vaikka<br />
suuseksi ilman kondomia on yleistä kenen tahansa<br />
kanssa, jonka hiv-statusta ei tiedetä. Tämä ristiriita<br />
omien pelkojen ja käyttäytymisen kanssa olisi hyvä<br />
avata keskustelun aiheeksi ja tiedottaa siitä enemmän.<br />
2.Joka kymmenes mies piti vain hieman riskialttiina<br />
suojaamatonta peräaukkoyhdyntää hiv-positiivisen<br />
kanssa niin, ettei hiv-positiivinen saa siemensyöksyä<br />
peräaukkoon. Tämä osoittaa, että tietoa keskeytettyyn<br />
peräaukkoyhdyntään liittyvästä hiv-riskistä tulee lisätä.<br />
3.Monilla miehillä oli puutteellista tietoa hiv-tartuntariskeistä,<br />
mikä oli yksi keskeinen pelkotekijä ryhtymisessä<br />
seksisuhteeseen hiv-positiivisia kohtaan. Puolet<br />
haastateltavista ei esimerkiksi uskaltautuisi peräaukkoyhdyntään<br />
hiv-positiivisen kanssa edes kondomia käyttäen<br />
ja kahta kolmasosaa pelottaisi olla minkäänlaisessa<br />
seksisuhteessa hiv-positiivisen kanssa. Miehille tulee<br />
tuottaa tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa turvallisista<br />
seksitekniikoista, jotta niitä voi toteuttaa nautinnollisesti<br />
ilman pelkoja. Tieto vähentää pelkoja hiv-positiivisia<br />
kohtaan.<br />
4.Hiv-positiivisiin ja tartuntapelkoihin liittyi myös<br />
järjenvastaisia pelkoja, kuten kuoleman pelkoa. On siis<br />
olemassa faktasyitä ja tunteisiin liittyviä syitä suhtautumisessa<br />
seksiin hiv-positiivisen kanssa. Koska irrationaaliset<br />
pelot vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen,<br />
niin asiatiedon lisäämisellä ja konkreettisilla hiv-positiivisten<br />
tapaamismahdollisuuksilla voinee muuttaa tai ainakin<br />
vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Esimerkiksi<br />
Seta tai Aids-tukikeskus voisi järjestää teemailtoja, jossa<br />
hiv-positiivinen homomies kertoisi muille elämästään.<br />
Tiedon lisääminen hiv-riskeistä ja tartunnan saaneen<br />
tunteminen vähentää oudoksuntaa hiv-positiivisia<br />
kohtaan.<br />
5.Miehille on hyvä kertoa myös siitä, että joskus rakkaus<br />
ja riskit voivat kulkea käsi kädessä. Joissain tilanteissa<br />
rakastuminen voi vaikuttaa kielteisesti turvaseksin<br />
toteuttamiseen. Rakkauteen ja rakastumiseen liittyvät<br />
sukupuolitautiriskit tulisi nostaa yhdeksi keskeiseksi<br />
turvaseksin pohdinta-aiheeksi. Hiv-positiivisen<br />
kanssa on turvallista harrastaa seksiä ja elää parisuhteessa,<br />
jos yhdynnässä käytetään kondomia liukuvoiteen<br />
kanssa oikein.<br />
6.Monet arvioivat seksikumppanin hiv-statusta ulkonäön<br />
perusteella tai muilla kriteereillä: ”Nuori”,<br />
”terveen näköinen” tai ”heteronoloinen” kävi seksikumppaniksi,<br />
mutta jos kumppani kertoisi olevansa<br />
hiv-positiivinen, niin seksitilanne keskeytettäisiin.<br />
Näistä ristiriidoista ja virheellisistä oletuksista olisi hyvä<br />
tuottaa omaa turvaseksimateriaalia.<br />
7.Hiv-positiivisiin liitettiin joitakin oletuksia, kuten<br />
että hiv-positiivisilla olisi paljon seksikontakte-<br />
74
7 | Suhtautuminen hiv-tartuntaan ja tartunnan saaneisiin<br />
ja. Tällaisia ennakkoluuloja tulisi purkaa turvaseksivalistuksessa.<br />
Tutkimusten mukaan hiv-positiiviset ovat<br />
huolissaan siitä, etteivät tartuta muita.<br />
8.Hiv-positiivisten keskinäiseen seksiin liittyvistä riskeistä<br />
tulisi tehdä tarkka ja yksityiskohtainen esite, jotta<br />
kaikki hiv-positiiviset voisivat nauttia seksistä, olisivat<br />
tietoisia riskeistä ja voisivat valita, kuinka riskejä<br />
voi vähentää.<br />
9.Monilla oli kielteisiä asenteita ja ennakkoluuloja<br />
hiv-positiivisia kohtaan. Siksi on hyvä lisätä tiedotusta,<br />
koulutusta ja erilaisia teemailtoja, jotta syrjintää hivpositiivisia<br />
kohtaan voitaisiin ehkäistä paremmin.<br />
10.Ne haastateltavat, joilla ei ollut ennakkoluuloja<br />
hiv-positiivisia kohtaan, toivat esille kaksi keskeistä perustelua:<br />
he olivat tietoisia turvaseksistä ja suojautuivat<br />
aina riippumatta siitä, ajattelivatko he kumppanilla olevan<br />
tartuntaa tai ei.<br />
75
8. Suhtautuminen<br />
turvaseksivalistukseen<br />
Tässä luvussa tarkastelemme miesten kokemuksia turvaseksivalistuksesta<br />
ja sitä, millaista turvaseksiaineistoa<br />
miehet toivoisivat. Tarkastelemme aidsia ja hi-virusta<br />
koskevia tietolähteitä sekä sitä, millaisia toiveita miesten<br />
välistä seksiä toteuttavilla miehillä on turvaseksivalistuksesta.<br />
Mistä sitä pitäisi saada Millaista sen pitäisi<br />
olla sisällöltään, muodoltaan ja kuvitukseltaan Miten<br />
turvaseksivalistus pitäisi toteuttaa<br />
Hiv-tietolähteet<br />
Aidsin alkuvaiheessa tärkein tietolähde oli ollut useimmilla<br />
tiedotusvälineet, joista tärkeimpänä mainittiin<br />
sanomalehdet, etenkin Ilta-Sanomat ja Iltalehti.<br />
Televisiota ei mainittu tietolähteenä läheskään niin<br />
usein kuin sanomalehtiä. Muita tietolähteitä olivat ystäväpiiri,<br />
opettajat, terveydenhoitajat ja homojärjestöt<br />
sekä julisteet ja esitteet. Haastatelluista (N=64) vajaa<br />
puolet oli kuullut ensi kerran aidsista jo vuonna 1983.<br />
Useimmat olivat kuulleet siitä 1980-luvulla. Vain kaksi<br />
haastateltavaa oli kuullut aidsista ensi kerran 1990-<br />
luvulla. Nuorin haastateltava oli haastatteluhetkellä 21<br />
-vuotias (syntynyt 1977).<br />
Vain muutama haastateltava koki tuolloin saamansa<br />
tiedon asiallisena tai hyvänä. Enemmistö haastateltavista<br />
oli kokenut tiedon aidsista pelottavana. Lähes yhtä<br />
moni oli tuolloin sitä mieltä, ettei asia kosketa häntä<br />
- aids oli liian kaukainen asia. Tiedonsaanti aidsista<br />
kuvattiin myös järkyttäväksi, hajanaiseksi ja epämääräiseksi.<br />
Se oli herättänyt haastateltavien mielissä ahdistusta<br />
ja hämmennystä. Aidsia koskevan tiedon mainittiin<br />
usein olleen kauhukuvia sisältävää. Suurimmalle<br />
osalle kansalaisia tiedotusvälineet ovat olleet merkittävin<br />
aidsia ja hiv-tartunnan saaneita koskeva informaatiolähde<br />
(ks. esimerkiksi Lupton 1994) ja lehtikirjoittelu<br />
on usein välittänyt aihepiiristä kielteisiä mielikuvia<br />
(ks. esimerkiksi Karhinen 1997; Huotari 1993).<br />
Yli kolmannes haastateltavista piti haastatteluhetkellä<br />
luotettavimpana tietolähteenä Aids-tukikeskusta.<br />
Viidesosa heistä luotti kirjoihin/lääketieteellisiin<br />
raportteihin ja kymmenesosa sekä homolehdistöön<br />
että lääkintäviranomaisten tiedotukseen. Aidstukikeskukseen<br />
luotettiin, koska sitä pidettiin asiantuntevana<br />
ja ennakkoluulottomana tahona (ks. myös<br />
Stålström 1989; Huotari 1999a). Sen henkilökuntaa pidettiin<br />
koulutettuna ja asiaan perehtyneenä: ”He joutuvat<br />
näkemään päivittäin todellisia tilanteita ja asennoituvat<br />
luontevimmin asiaan”.<br />
Oli odotettavissa, että haastateltavat pitivät Aidstukikeskusta<br />
luotettavimpana, koska haastateltavat<br />
löytyivät osin Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry:n<br />
8 | Suhtautuminen turvaseksivalistukseen<br />
kautta ja Aids-tukikeskus on alun perin SETA:n perustama.<br />
Tässä mielessä haastateltavien vastaukset<br />
oletettavasti osin vinoutuvat myötämielisiksi Aidstukikeskusta<br />
ja seksuaalivähemmistöjärjestöjä kohtaan.<br />
Toisaalta näillä tahoilla on tunnustetusti eniten kokemuksia<br />
asiakastyöstä homo- ja biseksuaalisten miesten<br />
kanssa, joten ei ole kovin erikoista, että kokemukset<br />
niistä ovat pääosin myönteisiä muihin tietolähteisiin<br />
verrattuna. Kirjoihin ja lääketieteellisiin raportteihin<br />
puolestaan luotettiin siksi, koska ne perustuivat tieteelliseen<br />
tutkimukseen ja niistä pystyi haastateltavien mukaan<br />
itse arvioimaan lähdekriittisesti tietoja.<br />
Yli puolet vastasi tiedotusvälineiden vaikuttavan<br />
eniten turvaseksin toteuttamiseen. Lukumäärä on suuri<br />
ja osoittaa, että tiedotusvälineillä on keskeinen rooli<br />
turvaseksivalistuksessa. Koska tiedotusvälineillä on<br />
näin tärkeä rooli, olisi tärkeää, että tiedotusvälineissä<br />
huomioitaisiin miesten välinen seksi ja erityisesti peräaukkoyhdyntään<br />
liittyvät riskit ja niiden ehkäisytavat.<br />
Tiedotusvälineiden jälkeen turvaseksin toteuttamiseen<br />
vaikuttaa haastattelujen perusteella eniten ystävien<br />
esimerkki, tämän jälkeen homoyhteisö, sitten Aidstukikeskus<br />
ja ”oma tieto”.<br />
Tiedotusvälineiden tärkeä rooli on hieman yllättävä,<br />
kun Aids-tukikeskuksen rooli on korostunut tiedon<br />
luotettavuuden näkökulmasta. Toisaalta SETA:n<br />
ja Aids-tukikeskuksen esitteet leviävät ystävien välityksellä<br />
laajemmalle yleisölle ja seksikumppaneille. Tämä<br />
avokysymys saattaa kuitenkin olla vinoutunut, sillä kysymyksen<br />
jälkeen suluissa mainittiin esimerkkeinä ystävien<br />
esimerkki, tiedotusvälineet, homoyhteisö ja palvelevat<br />
puhelimet. Kukaan ei vastannut palvelevien<br />
puhelimien vaikuttavan eniten turvaseksin toteuttamiseen,<br />
vaikka se oli mainittu esimerkkinäkin. Niitä ei siis<br />
mielletä merkityksellisinä turvaseksivalistuskanavina.<br />
Mistä turvaseksimateriaalia oli saatu<br />
ja mikä oli sen vaikutus<br />
Turvaseksimateriaali, jota enemmistö haastateltavista<br />
oli nähnyt, oli esitteitä. Lähes kaikki haastateltavat<br />
muistivat nähneensä homo/bimiehille suunnatun turvaseksiesitteen.<br />
Puolet muisti nähneensä homo/bimiehille<br />
suunnatun turvaseksivideon. Homo/bimiehille<br />
suunnatun turvaseksiä käsittelevän televisio-ohjelman<br />
oli nähnyt vajaa puolet. Hieman yli puolet oli nähnyt<br />
muuta homo/bimiehille suunnattua turvaseksimateriaalia.<br />
Tästä muusta materiaalista oli useimmiten törmätty<br />
kondomeihin ja joskus niiden mukana olleisiin<br />
liukuvoiteisiin. Kondomipakkauksien mukana jaettava<br />
tieto oli levinnyt monelle.<br />
76
8 | Suhtautuminen turvaseksivalistukseen<br />
Myös homojärjestöjen lehtien artikkelit ja Aidstukikeskuksen<br />
turvaseksimateriaali oli monelle tuttua.<br />
Verrattain moni oli nähnyt myös homo- ja bimiehille<br />
suunnatun julisteen. Moni haastateltava mainitsi myös<br />
terveyskeskusten, koulujen ja kirjastojen turvaseksimateriaalin.<br />
Muita mainittuja turvaseksimateriaaleja olivat<br />
aikakauslehdet, postikortit, paidat, pornoliikkeiden<br />
materiaali, internet ja näytelmät. Verrattuna muihin<br />
länsimaihin Suomessa on tuotettu vähän turvaseksimateriaalia<br />
homo- ja bimiehille. Hivin olemassaolon aikana<br />
Suomessa on tehty noin kymmenen esitettä, julistesarjoja,<br />
tv-ohjelmia, muutama video ja internetissä on<br />
turvaseksioppaita. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja<br />
Norjassa materiaalia tuotetaan monta kertaa enemmän<br />
ja vuosittain - toisin kuin Suomessa.<br />
Suomenkielistä homo/bimiehille suunnattua turvaseksimateriaalia<br />
oli nähnyt puolet haastateltavista.<br />
Puolet haastateltavista kertoi turvaseksimateriaalin olleen<br />
ulkomaalaista. Esimerkiksi turvaseksivideot olivat<br />
englantilaisia, saksalaisia tai ranskalaisia, usein ilman<br />
suomenkielistä tekstitystä. Tämä koettiin selväksi<br />
puutteeksi, sillä kaikki eivät osaa vieraita kieliä niin<br />
hyvin, että ymmärtäisivät sanoman täydellisesti. Jotkut<br />
kertoivat, että materiaali ei ollut homo/bimiehille erityisesti<br />
suunnattua, mutta siihen täytyi tyytyä, sillä<br />
muuta ei ollut saatavilla.<br />
Turvaseksimateriaalin puutetta korvaa myös keskustelu<br />
kavereiden kanssa. Haastateltavista kolme<br />
neljäsosaa kertoi keskustelevansa turvaseksistä ystävien<br />
ja kaverien kanssa, yksi neljäsosa ei puhu siitä.<br />
Turvaseksistä keskustellaan useimmiten joko seksistä<br />
puhumisen yhteydessä tai muun keskustelun yhteydessä:<br />
”normaalissa kanssakäymisessä”; ”arkipäiväisissä<br />
yhteyksissä”. Monesti se limittyy omien seksikokemusten<br />
pohtimiseen: ”aina kun kerrotaan seksiseikkailuista<br />
toisillemme”. Usein keskustelu liittyy omiin hivriskitilanteisiin:<br />
”mikä tekniikka riskialtista”; ”useinkin<br />
keskustellaan mitä se on, erimielisyys koskee suuseksin<br />
vaarallisuutta”; ”parisuhteessa seurustelevien<br />
kanssa puhutaan siitä, käyttävätkö kondomia vai ei”.<br />
Kaveripiirissä ja yhteistapaamisissa aihe voidaan ottaa<br />
helposti esille: ”usein ihan leikinlaskun varjollakin kun<br />
istumme iltaa”. Turvaseksistä keskustellaan myös pelkojen<br />
yhteydessä: ”jos joku pelkää tai on toteuttanut<br />
turvatonta seksiä”. Ystävien ja kaverien kanssa turvaseksistä<br />
puhuminen ei välttämättä ole mikään tabuasia,<br />
vaan pikemminkin siitä puhutaan kuin mistä tahansa<br />
muusta asiasta ”suorilla sanoilla”, niin kuin eräs haastateltava<br />
asian ilmaisi. Kuitenkin on myös monia miehiä,<br />
jotka eivät puhu turvaseksistä. Joka neljäs miehistä<br />
ei puhu turvaseksistä ystävien tai kaverien kanssa.<br />
Lähes puolet haastateltavista oli sitä mieltä, että<br />
nähty turvaseksimateriaali vaikutti omaan turvaseksikäyttäytymiseen.<br />
Peräti kolmannes oli kuitenkin sitä<br />
mieltä, että materiaalilla ei ollut vaikutusta. Loput eivät<br />
osanneet sanoa vaikutuksista mitään tai ajattelivat, että<br />
materiaali saattoi vaikuttaa jonkin verran käyttäytymiseen.<br />
Ne, joilla nähty materiaali ei vaikuttanut käyttäytymiseen,<br />
sanoivat useimmiten, että he olivat jo tietoisia<br />
turvaseksistä: ”olin tietoinen ulkomaisten tieteellisten<br />
viikkolehtien kautta, seksikäyttäytymiseni on alun<br />
perinkin ollut turvaseksipainotteista”; ”ei vaikuttanut,<br />
antoivat vähemmän tietoa kuin oli jo”.<br />
Monilla turvaseksitietous laajeni: ”aikaisemmin oli<br />
suppeat käsitykset”; ”tuotiin muitakin seksitekniikoita<br />
esille”; ”vahvisti käsityksiäni turvaseksistä”; ”sain uusia<br />
ideoita”; ”ulkomaisista esitteistä yksityiskohtaiset<br />
vaikuttaneet, esimerkiksi suuseksi”. Joillakin suojaamaton<br />
seksi loppui turvaseksimateriaalin ansioista: ”lopetin<br />
heti riskikäyttäytymisen vaikka olin esipuberteetissa,<br />
muistan sen aina”. Jotkut arvelivat, että turvaseksimateriaali<br />
vahvistaa opittua käyttäytymistä: ”muistuttaminen<br />
ei koskaan ole pahitteeksi, mutta ei vaikuttanut<br />
varsinaisesti käytäntöön”; ”ovat antaneet varmuutta<br />
siitä, että mitä teen tai en, turvallista”. Toisaalta kaikkiin<br />
turvaseksivalistus ei vaikuta ainakaan riskien ottoa<br />
vähentävästi: ”ei vaikuttanut - seuraavana iltana riski<br />
kiihotti vielä enemmän”.<br />
Toiveena tarkka tieto ja rohkeat kuvat<br />
Asiallisuus oli määre, jonka haastateltavat useimmiten<br />
liittivät turvaseksivalistustoiveeksi. Asiallisuuteen liitettiin<br />
avoimuus, suoruus sekä kiihkoton ja moralisoimaton<br />
esitystapa: ”asiallista ja avointa”; ”asiallista, ei<br />
saarnaavaa”; ”avointa, selkeää, monipuolista”. Toinen<br />
suuri toive oli turvaseksin seksitekniikoiden yksityiskohtainen<br />
ja tarkka esittäminen: ”Tarkempaa, tiedollisempaa,<br />
käytännöllisempää - uskallettava antaa epämääräistäkin<br />
tietoa”. Usein toistui vaatimus tarkasti<br />
riskitilanteita erittelevästä ja rohkeasta informaatiosta,<br />
vaikka riskeistä ei voisikaan sanoa sataprosenttista<br />
varmuutta: ”pitäisi olla tarkkaa, täsmällistä, riskiasteet<br />
määritelty, Suomessa liian väljää”.<br />
Riskeistä haluttiin konkreettista tietoa ja turvaseksistä<br />
haluttiin puhua arkikielellä, ei lääketieteellisin termein:<br />
”asioista puhuttava niiden oikeilla nimillä (ei pikkusievää<br />
hienostelua), ei sensurointia vaan suoraa tekstiä<br />
ottaen huomioon kohderyhmä”; ”asioita tulisi lähestyä<br />
kiertelemättä, ryhmiä lähestyttävä niiden omalla<br />
kielellä”; ”voisi tarkemmin puhua riskeistä”.<br />
Myös ”henkilökohtainen, persoonallinen esitystapa”<br />
nähtiin hyvänä. Keskeinen turvaseksivalistustoive<br />
oli myös aiheen iloinen, nautinnollinen, rohkea ja huumorilla<br />
höystetty esittäminen: ”ei vain ronskia naimista<br />
vaan pilkettä silmäkulmassa. Ei vain kieltoja ja perusteluja:<br />
miksi näin Seksissä on tärkeää myös tunnepuoli,<br />
ihminen ei ole pelkkä kone. Seksi on luonnollista,<br />
ei mitään hävettävää.” Huumorivaatimusta perusteltiin<br />
myös näin: ”rentoa, ei tosikkomaista, ei kuivan asiallista”;<br />
”kivan kepeän asiallista, koska seksi on kivan kepeää,<br />
ei saa olla peikko”.<br />
77
8 | Suhtautuminen turvaseksivalistukseen<br />
Usein toistui toive nuorille suunnatusta omasta valistuksesta,<br />
jota annettaisiin jo koulussa: ”pitäisi tavoittaa<br />
kaikki jo kouluiästä lähtien”; ”aloitettava koulussa<br />
nuorisolle, ei vanhanaikaista”; ”enemmän eri ryhmille<br />
kohdistettua (nuoret, homot, aikuiset jne.) – ryhmäspesifiä”.<br />
Jotkut toivoivat nuorille omaa erityistä sarjakuvamateriaalia:<br />
”ikävä kyllä se sarjakuvajuttu on poistunut,<br />
se olisi nuorille hyvä, fakta-asia ei uppoa nuorille”.<br />
Turvaseksin käsittelyn toivottiin olevan myös hillittyä<br />
ja materiaalin helposti saatavilla olevaa: ”vaikka<br />
yleisistä vessoista, apteekeista ja R-kioskeista pitäisi<br />
saada”. Miesten välistä seksiä koskevasta turvaseksistä<br />
haluttiin tietoa myös yleisiin tiedotusvälineisiin: ”konkreettista<br />
pitäisi olla, homoseksiin liittyvän turvaseksivalistuksen<br />
siirtymistä myös yleisiin tiedotusvälineisiin,<br />
koska kaikki homomiehet eivät tavoita homojärjestöjä<br />
ja aids-tukikeskusta eri syistä”. Homoille toivottiin erityistietoa:<br />
”Samaa kuin nyt, mutta homomiehille tarkoitettujen<br />
turvaseksipalvelujen jakamista ravintoloissa,<br />
saunoissa, Z-lehdessä ja yleensä lehdissä pitäisi lisätä.<br />
Koska kaikki puhuvat televisiossa turvaseksistä heteronäkökulmasta<br />
täytyy myös homonäkökulman tulla<br />
esiin televisiossa”.<br />
Kuvia turvaseksiesitteisiin halusi selkeä enemmistö<br />
haastateltavista. Niiden haluttiin olevan konkreettisia<br />
toimintakuvia ja havainnollistavan sekä yhdyntää että<br />
kondomin päälle asettamista: ”kunnon aktikuvia”;<br />
”yhdyntöjä kondomien kanssa”; ”monipuolisia ja seksikkäitä,<br />
suorasukaisia, kyrpää”, ”sitä ihtiään, niin että<br />
asiat varmasti ymmärretään”; ”voidaan suoraan näyttää<br />
penis ja kondomi sen päälle - usein turhan varovaisia”.<br />
Epäselvien kuvien tai hahmojen käyttöä ei halunnut<br />
kukaan. Suurin osa halusi valokuvia, mutta usein<br />
haluttiin myös piirrettyjä kuvia tai sarjakuvia. Monesti<br />
toivottiin kiihottavia tai eroottisia kuvia: ”valistusjärjestöt<br />
tajunneet kauniiden ja seksikkäiden kuvien merkityksen<br />
- turvaseksi ja eroottisuus sopivasti yhdistetty”.<br />
Kuvien haluttiin myös olevan asiallisia ja huumoripitoisia.<br />
Niiden haluttiin myös olevan hyvin kohdennettuja<br />
niin, että ”niistä näkee kaiken”. Vain yksi haastateltava<br />
halusi pelottelua esitteisiin: ”kuvia potilaista,<br />
jossa kuvataan hivin asteittaista etenemistä, se laittaa<br />
ihmiset miettimään”. Hän halusi pelottelevampaa sävyä:<br />
”säikähdyttävämpää tyyliin Benetton”.<br />
Kolme tärkeintä asiaa, mitä haastateltavien mielestä<br />
esitteissä pitäisi olla, olivat seuraavat: Eniten kaivattiin<br />
tietoa hiv-tartuntariskeistä ja siitä, kuinka tartunnalta<br />
voi suojautua. Tässä yhteydessä korostettiin eri<br />
seksitekniikoiden riskitasojen arvioimista: ”riskien painoarvot,<br />
turvallisuuden asteen pohdintaa”; ”peräaukkoyhdynnän<br />
riskit tarkasti, suuseksijutut - esiliukasteiden<br />
riskit”; ”onko suuseksi turvallista”. Usein esille<br />
tuotiin ajankohtaisen, tuoreen ja uusimman tiedon tarve.<br />
Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nähtiin yhteystiedot,<br />
mistä saa lisätietoa ja apua. Kolmanneksi eniten mainintoja<br />
saivat sekä kondomin yksityiskohtaiset käyttöohjeet<br />
että havainnolliset kuvat: ”kiihottavat kuvat, hyvä<br />
visuaalisuus, eroottisesti hohtava paketti”. Tärkeänä<br />
asiakokonaisuutena nähtiin myös tunteiden ja rakkauden<br />
esille tuominen sekä seksistä kertominen asiallisella<br />
tavalla: ”myönteinen mielikuva turvaseksistä - ei kuten<br />
tupakanvastainen propaganda”; ”ei seksin latistamista”;<br />
”seksistä voi nauttia turvallisesti”.<br />
Muiksi huomioon otettaviksi seikoiksi nähtiin liukuvoiteen<br />
käytön tarpeellisuuden esiintuominen, tieto<br />
eri seksitekniikoista, eettisten näkökulmien huomioiminen,<br />
perustieto muista sukupuolitaudeista ja niiden<br />
oireiden esille tuominen, naisten huomioiminen<br />
seksikumppaneina, seksi hiv-positiivisen kanssa ja se,<br />
mitä sitten tapahtuu, jos todetaan hiv-tartunnan saaneeksi.<br />
Kaksi haastateltavaa mainitsi, että pelottelua ei<br />
saa käyttää turvaseksiesitteissä. Toisin kuin Suomessa,<br />
monissa ulkomaisissa turvaseksioppaissa hiv-riskeistä<br />
tiedotetaan haastateltavien toivomalla tavalla: eri riskitasot<br />
arvioidaan, uusia esitteitä ja uutta tietoa tuotetaan<br />
jatkuvasti ja kuvitukseen on kiinnitetty erityisesti<br />
huomiota. Osittain tämän tutkimuksen tulosten pohjalta<br />
on Suomessa käynnistetty vuonna 2003 turvaseksitiedotusta,<br />
muun muassa julistekampanjoita, joissa<br />
pyritään tarkkaan ja yksityiskohtaiseen tiedottamiseen<br />
ja riskitasojen arviointiin (ks. Miesten kesken turvallisesti<br />
–projekti, www.miestenkesken.fi ).<br />
Mistä turvaseksivalistusta pitäisi saada<br />
Haastateltavat toivoivat, että turvaseksivalistusta olisi<br />
enemmän. Turvaseksivalistusta pitäisi haastateltavien<br />
mukaan olla saatavilla laajasti. Useimmiten vastattiin,<br />
että sitä pitäisi olla osana arkipäivää esillä tiedotusvälineissä,<br />
kuten televisiossa, lehdissä ja radiossa.<br />
Toiseksi eniten turvaseksivalistusta toivottiin annettavan<br />
jo ”koulusta lähtien”. Kolmanneksi useimmiten<br />
turvaseksivalistusta toivottiin saatavan julkisen terveydenhuollon<br />
palvelupisteistä kuten terveyskeskuksista.<br />
Vasta neljänneksi useimmiten turvaseksivalistusta<br />
toivottiin saatavan homojen suosimista tapaamispaikoista,<br />
etenkin homobaareista ja -ravintoloista. Niissä<br />
esitteiden toivottiin olevan huomaamattomasti esillä:<br />
”esimerkiksi homoravintolan wc:n seinällä teline tai<br />
lokero, josta voi ottaa infolehtisiä toisten näkemättä”;<br />
”esitteitä ravintoloissa helposti saatavilla, huomaamattomasti,<br />
tuulikaapeissa, vessoissa”.<br />
Juuri turvaseksiesitteiden vaivaton ja huomaamaton<br />
saatavuus oli keskeinen toivomus. Kondomiautomaatin<br />
lähistö toistui toivomuksissa. Usein toivottiin, että esitteitä<br />
olisi saatavilla ”kaikkialla” ja ”joka paikassa”, jotta<br />
esitteitä ei tarvitsisi etsiä ja kaikilla olisi mahdollisuus<br />
saada arvokasta faktaa. Haastateltavat keksivät monia<br />
eri paikkoja, josta turvaseksivalistusta pitäisi saada:<br />
kirjastot, internet, mainosten tapaan postiluukusta,<br />
78
8 | Suhtautuminen turvaseksivalistukseen<br />
armeija, kirkko, mahdollisesti katukin, homomiesten<br />
suosimat puistot, sosiaalitoimistot, työvoimatoimistot,<br />
työterveyshuolto, kauppakeskukset, nuorison ajanviettopaikat,<br />
junat, neuvolat, kemikaliot, huoltoasemat,<br />
hotellien aulat, rautatieasemat. Apteekit mainittiin<br />
usein. Aids-tukikeskusta ja Suomen Punaista Ristiä<br />
ei tässä yhteydessä mainittu monesti, luultavasti siksi,<br />
että niistä saa muutenkin turvaseksivalistusta.<br />
Kahta haastateltavaa lukuun ottamatta kaikki toivoivat,<br />
että ilmaisia kondomeja olisi saatavilla. Samoin<br />
lähes kaikki kertoivat, että mikäli ravintolassa olisi teline,<br />
josta voisi ottaa ilmaisia kondomeja ja liukuvoiteita,<br />
he ottaisivat. Ilmaisia kondomeja pitäisi haastateltavien<br />
mukaan olla saatavilla ennen kaikkea ravintoloissa,<br />
baareissa ja diskoissa. Niitä pitäisi myös olla<br />
paikoissa, joissa homo- ja biseksuaaliset miehet etsivät<br />
seksiseuraa sekä erityisissä homoille järjestetyissä<br />
isoissa kokoontumisissa, kuten vuosittaisilla vapautuspäivillä.<br />
Usein ilmaisia kondomeja toivottiin saatavan<br />
myös terveysasemilta, apteekeista, nuorison suosimista<br />
vapaa-ajan viettopaikoista ja kouluista, josta niitä voisi<br />
saada kouluterveydenhoitajalta.<br />
Monissa länsimaissa turvaseksimateriaalia on yleisesti<br />
saatavilla. Suomessa materiaalia on jaettu muun<br />
muassa Maailman aids-päivän yhteydessä, mutta pysyvää<br />
jakelua ei tavallisesti ole miesten suosimissa tapaamispaikoissa.<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen<br />
ja 10 vinkkiä<br />
Turvaseksimateriaalin osalta haastateltavat toivoivat<br />
hiv-riskitilanteita tarkasti erittelevää informaatiota.<br />
Haastateltavat halusivat erilaisten riskiasteiden määrittelyä<br />
ja sitä, että uskallettaisiin antaa myös ”epämääräistä”<br />
pohtivaa tietoa sellaisista asioista, joista ei ole<br />
täyttä varmuutta. Keskeisiä toivomuksia olivat turvaseksimateriaalin<br />
seksimyönteisyys sekä vaivaton ja<br />
huomaamaton saatavuus. Nämä, kuten monet muutkin<br />
haastateltavien esittämät turvaseksivalistusvinkit,<br />
voisivat toimia myös heteroseksuaalisille miehille ja<br />
naisille.<br />
Suomessa turvaseksivalistusta annetaan tyypillisesti<br />
heteronäkökulmasta tyyliin ”käyttäkää kondomia yhdynnässä”.<br />
Ehkäpä tällaisen viestin on ajateltu riittävän<br />
koko kansalle. Miesten välisessä seksissä on kuitenkin<br />
eroja verrattuna heteromiesten ja -naisten väliseen<br />
seksiin. Heterokeskeisessä turvaseksivalistuksessa<br />
ei ole useinkaan erikseen otettu huomioon miesten välistä<br />
seksiä ja peräaukkoyhdyntää, puhumattakaan kondomien<br />
ja liukuvoiteiden oikeaa käyttöä. Esimerkiksi<br />
iltapäivälehtien, viranomaisten tiedotteiden ja koulun<br />
antama tieto koettiin etäiseksi, ne eivät tuoneet tosiasioita<br />
esille. Tärkeimmäksi tietolähteeksi mainittiin<br />
tiedotusvälineet, mutta sieltä saatu tieto ei useinkaan<br />
ollut homo- ja bimiehille soveltuvaa. Monet miesten<br />
välistä seksiä toteuttavat miehet eivät lue Z-lehteä tai<br />
ole tekemisissä homo- tai aids-yhteisöjen kanssa, vaan<br />
he saavat tietonsa ihan tavallisista tiedotusvälineistä tai<br />
lehdistä, kuten Ilta-Sanomista, Seura-lehdestä, Suomen<br />
kuvalehdestä tai 7 päivää –lehdestä sekä seksilehdistä,<br />
kuten Kalle-lehdestä.<br />
Eroja on myös homojen ja muiden miesten välistä<br />
seksiä toteuttavien miesten välillä. On tärkeää erotella<br />
myös eri ryhmät, kuten nuoret ja vanhat tai maaseudulla<br />
ja kaupungissa asuvat. Haastateltavien mielestä<br />
turvaseksivalistusta tulisi myös olla laajasti saatavilla.<br />
Esimerkiksi maaseudun yksinäisiä miehiä ei tavoita<br />
miesten suosimista tapaamispaikoista. Tällöin tiedotusvälineiden,<br />
kuten television ja lehtien rooli, korostuu.<br />
Myöskään kaikkein nuorimpia ei tavoita esimerkiksi<br />
ravintoloista jo ikärajojenkin takia, siksi turvaseksivalistusta<br />
tulisi antaa laaja-alaisesti jo kouluissa sekä<br />
internetin kautta.<br />
10 vinkkiä<br />
1.Enemmistö miehistä koki aidsin alkuvaiheessa<br />
1980-luvulla saadun tiedon aidsista ja hivistä pelottavana,<br />
mikä oli aiheuttanut ahdistusta ja hämmennystä.<br />
Ei siis ole näyttöä siitä, että pelkoon perustuva turvaseksivalistus<br />
toimisi.<br />
2.Tiedotusvälineillä on tärkeä merkitys turvaseksitiedon<br />
tarjoajana. Tiedotusvälineistä saadun tiedon<br />
kerrottiin vaikuttaneen eniten turvaseksin toteuttamiseen.<br />
Yleisten tiedotusvälineiden käyttöä turvaseksimateriaalin<br />
välittäjänä tulisikin käyttää entistä laajamittaisemmin,<br />
koska monia miesten välistä seksiä toteuttavia<br />
miehiä ei edes tavoita homobaareista tai he eivät<br />
lue ns. homolehtiä.<br />
3.Ystävät ja homoyhteisö mainittiin myös tärkeinä<br />
hiv-riskitilanteiden purkupaikkoina. Miehiä tulisikin<br />
kannustaa entistä enemmän keskustelemaan riskeistä.<br />
Miehille voisi perustaa esimerkiksi ”puhumalla paras”<br />
tyylisiä keskusteluryhmiä, joissa voisi vertaisryhmissä<br />
keskustella seksikokemuksiin liittyvistä peloista ja hivriskeistä.<br />
4.Erilaiset esitteet olivat turvaseksimateriaalista tavoitetuimmat/nähdyimmät.<br />
Siksi esitteiden tuottamiseen<br />
tulisi edelleen panostaa. Esitteiden mukana olisi hyvä<br />
jakaa myös kondomeja ja liukuvoiteita. Puolet haastateltavista<br />
kertoi turvaseksimateriaalin vaikuttaneen turvaseksikäyttäytymiseen.<br />
Siksi myös kotimaisten turvaseksivideoiden<br />
ja televisio-ohjelmien tuotantoa olisi hyvä<br />
lisätä, koska ne tavoittavat kohderyhmää laajasti. Näitä<br />
kotimaisia turvaseksivideoita olisi hyvä tarjota ilmaiseksi<br />
esitettäviksi myös seksielokuvateattereihin.<br />
5.Turvaseksimateriaalin tulisi olla asiallista, tunteita<br />
ja rakkautta huomioivaa, mutta hiv-riskitilanteita riittävän<br />
yksityiskohtaisesti ja tarkasti erittelevää. Eri seksitekniikoiden<br />
riskitasoja tulee esitellä yksityiskohtaisesti<br />
uusimman tiedon valossa.<br />
79
8 | Suhtautuminen turvaseksivalistukseen<br />
6.Turvaseksiesitteissä ja internetmateiraalissa tulee<br />
olla kuvia, jotka ovat konkreettisia ja havainnollisia,<br />
esimerkiksi yhdyntäkuvia ja kondomin päälle asettamista.<br />
Epämääräiset kuvat ihmishahmoista eivät riitä,<br />
vaan kuvien tulee olla rohkeita, iloisia ja eroottisia.<br />
Seksissä ei ole mitään hävettävää!<br />
7.On tärkeää huomioida eri ryhmät, kuten nuoret,<br />
vanhat, maaseudulla ja kaupungeissa asuvat.<br />
8.Turvaseksimateriaalin tulisi olla helposti, jatkuvasti<br />
ja huomaamattomasti saatavilla olevaa. Sitä tulisi saada<br />
monista eri paikoista, kuten homobaareista, saunoista<br />
ja elokuvateattereista. Näissä paikoissa pitäisi olla saatavilla<br />
myös ilmaisten turvaseksiesitteiden lisäksi kondomeja<br />
ja liukuvoiteita.<br />
9.Turvaseksivalistusta tulisi antaa tai olla saatavilla<br />
laajalla rintamalla, kuten kouluissa, terveyskeskuksissa,<br />
kirjastoissa.<br />
10.Tiedon tulee olla sopivaa miehille, joilla on seksiä<br />
miesten kanssa. Ei tule puhua vain yleisellä tasolla<br />
kondomin käytöstä, vaan pitää puhua peräaukkoyhdynnästä<br />
ja siinä kondomin ja oikeanlaisen liukuvoiteen<br />
käytöstä.<br />
80
9. Hiv-testaus<br />
Tässä luvussa tarkastellaan miesten välistä seksiä toteuttavien<br />
miesten kokemuksia hiv-testauksesta. Miksi<br />
miehet menevät hiv-vasta-ainetestiin Mitä mieltä he<br />
ovat testauspaikoista Mitkä ovat hiv-testituloksen hyvät<br />
ja huonot puolet Ensin tuomme esiin testin ottamisen<br />
syitä. Sen jälkeen tarkastelemme miesten suhtautumista<br />
eri testauspaikkoihin sekä tuomme esiin<br />
testauspalvelun parantamisehdotuksia. Käsittelemme<br />
miesten kokemuksia hiv-testituloksesta.<br />
Hiv-testin ottaminen<br />
Kyselyn (N=750) mukaan joka viides (21 prosenttia)<br />
vastaaja ei ollut käynyt koskaan hiv-testissä.<br />
Useimmiten testissä oli käyty 2-5 kertaa koko elämän<br />
aikana. Yli puolet (52 prosenttia) vastaajista oli tehnyt<br />
niin. Viimeksi testissä oli käyty useimmiten 2-3 vuotta<br />
sitten kyselyyn vastaamisajankohdasta, näin oli tehnyt<br />
39 prosenttia vastaajista. Kyselyä edeltävän vuoden aikana<br />
(1997) testissä oli käynyt 27 prosenttia vastaajista,<br />
4-5 vuotta sitten 19 prosenttia vastaajista, 6 vuotta<br />
tai enemmän aikaa testissä käymisestä oli 13 prosentilla<br />
vastaajista. Kyselyyn vastausvuonna (1998) testissä<br />
oli käynyt 2,6 prosenttia vastaajista. Tätä vähäistä vastaajamäärää<br />
selittää se, että kysely jaettiin syksyllä 1997<br />
ja alkuvuodesta 1998 sen palautti harvemmat.<br />
Miesten välistä seksiä toteuttavat miehet käyvät hivvasta-ainetestissä<br />
huomattavasti useammin kuin muut<br />
suomalaiset. Positiivisen hiv-testituloksen ilmoitti vastaajista<br />
saaneensa 20 vastaajaa eli 3,6 prosenttia tähän<br />
kysymykseen vastanneista (N=542).<br />
Muutama haastateltava (N=64) epäili olevansa hivtartunnan<br />
saanut, vaikka oli viimeksi testissä saanut negatiivisen<br />
testituloksen. Useimmiten syy viimeisimmän<br />
testin ottamiseen oli se, että haastateltavalla oli ollut<br />
suojaamatonta seksiä. Toiseksi yleisin syy testin ottamiseen<br />
oli epävarmuuden lopettaminen. Kolmanneksi<br />
useimmiten testin ottamisen syyksi mainittiin uuden<br />
suhteen solmiminen. Neljänneksi suurin syy oli “tavan<br />
vuoksi”. Monesti testi saatettiin ottaa rutiininomaisesti,<br />
osana muuta terveystarkastusta tai sukupuolitautitestejä.<br />
Syyt testien ottamiseen olivat suojaamattomuus,<br />
parisuhde ja epävarmuus. Syyt kuulostavat loogisilta,<br />
mutta jos perustelu hiv-testiin pohjautuu epärealistiseen<br />
pelkoon, voi keskusteluapu auttaa enemmän<br />
kuin pelkkä testaus.<br />
Haastateltavista yli puolet oli pelännyt saaneensa<br />
hiv-tartunnan tai jonkun muun seksitaudin joskus<br />
elämänsä aikana. Viimeisen vuoden aikana jonkun<br />
seksitaudin oli pelännyt saaneensa viidesosa.<br />
Haastateltavista useimmat olivat käyneet hiv/seksitautitestissä.<br />
Yleisimmin oli otettu hiv-testi, sen jälkeen<br />
”kaikki” seksitautitestit. Myös tippuri, B-hepatiitti ja<br />
9 | Hiv-testaus<br />
klamydia oli testattu melko usein. Vain kymmenesosa<br />
haastateltavista oli hakenut neuvonta-apua pelkojen<br />
selvittelyyn. Useimmiten apua oli saatu terveyskeskuksesta<br />
tai lääkäriltä. Myös testaaja, terveyskeskuspsykologi,<br />
työterveysaseman työntekijä, SETA:n sosiaalisihteeri<br />
tai oma kumppani oli antanut apua pelkojen käsittelyssä.<br />
Haastateltavilta kysyttiin myös, mitä muuta he tekivät<br />
pelkotilanteessa. Useimmat kertoivat keskustelleensa<br />
asiasta ystäviensä, kumppaninsa tai lääkärin kanssa.<br />
Moni oli myös ottanut yhteyttä entiseen kumppaniinsa<br />
ja keskustellut mahdollisista taudeista. Tyypillistä oli<br />
myös se, että tilannetta käytiin ajatuksellisesti läpi ja<br />
yritettiin rauhoittua. Jotkut katuivat tekoa ja olivat ahdistuneita.<br />
Haastateltavien vastaukset osoittavat, että testaustilanteessa<br />
olisi tärkeää saada puhua tartuntaan liittyvistä<br />
peloista. Itse testi ei välttämättä ole suurin ongelma.<br />
Testin yhteydessä kaivattiin keskustelua. Pelkkä<br />
testaus ei siis ole riittävää. Haastateltavat eivät olleet<br />
kuitenkaan jääneet yksin huoliensa kanssa, vaan monet<br />
kertoivat puhuneensa peloistaan ystävien kanssa.<br />
Ihmiset ovat kuitenkin hyvin erilaisissa elämäntilanteissa.<br />
Toisilla ei ole ketään niin luotettavaa läheistä,<br />
jonka kanssa voisi keskustella tartuntahuolista, ja joka<br />
tietäisi riittävästi aihepiiristä.<br />
Kokemukset eri testauspaikoista<br />
Suurin osa haastateltavista oli tyytyväisiä seksitautien<br />
tai hiv-vasta-ainetestien tarkastustilanteeseen<br />
tai -paikkaan. Useimmiten perusteluina tyytyväisyyteen<br />
olivat tilanteen “asiallisuus” ja “turvallisuus”.<br />
Terveyskeskuksessa otetun testin hyvinä puolina mainittiin<br />
eri asiat kuin Aids-tukikeskuksen testin yhteydessä.<br />
Terveyskeskuksessa myönteistä oli rutiininomaisuus,<br />
neutraalius ja se, että testin sai vaivattomasti<br />
osana muuta terveystarkastusta. Aids-tukikeskuksessa<br />
myönteiseksi koettiin se, ettei testin ottamisen yhteydessä<br />
kysytty henkilötietoja (vrt. Huotari 1999a).<br />
Testauspaikkaa koskeva kritiikki koski enimmäkseen<br />
julkista terveydenhuoltoa. Moni perusteli testaukseen<br />
tyytymättömyyttään sillä, että anonymiteetti ei toimi.<br />
Usein toistui vastaus siitä, että puhelimessa saatua testitulosta<br />
ei koettu hyvänä: “sukupuolitautien poliklinikalla<br />
ei kysytty taustatietoja, ei kerrottu perusasioita ja<br />
vastaus annettiin puhelimitse”. Jotkut valittelivat sitä,<br />
että tuloksen saaminen kesti liian kauan. Yhden mielestä<br />
palvelu on kehnoa: “en mene enää terveyskeskukseen,<br />
sairaanhoitaja oli tyly”. Joskus myös homoseksuaalisuus<br />
aiheutti erityiskohtelua eikä siitä pidetty:<br />
“sukupuolitautien poliklinikka oli kauhea kokemus,<br />
kun tuli ilmi, että olen homo, suhtautuminen muuttui,<br />
81
9 | Hiv-testaus<br />
heti ehdotettiin hiv-testiä ja minulta haluttiin tutkia peräaukko”<br />
(vrt. Nissinen 1999). Aids-tukikeskusta moitittiin<br />
siitä, että sieltä on “hankala hakea testin tulos”.<br />
Testauspalvelua voisi haastateltavien mielestä parantaa<br />
pääasiassa kahdella tavalla. Eniten kaivattiin täsmällisempää<br />
informaatiota ja tiedonjakoa testaustilanteessa.<br />
Vaikka tartuntaa ei todettaisikaan, mukaan<br />
haluttiin saada turvaseksiesitteitä. Testaajan toivottiin<br />
myös kysyvän asioista, eikä vaan kertovan turvaseksistä<br />
“liukuhihnamaisesti”. Eräs haastateltava kuvasi informaatiotarvetta<br />
neuvonnan puutteeksi: “Yleisesti<br />
ottaen enemmän tietoutta niille, jotka ohjaavat tähän<br />
testiin, pitäisi keskustella seurauksista, mitä seuraa, jos<br />
olisi positiivinen, eikä vain neuvoa: tuolla kaksi kerrosta<br />
ylöspäin”. Haastateltavat halusivat siis keskustelua ja<br />
neuvontaa hiv-tartuntariskeistä.<br />
Toiseksi eniten kaivattiin nopeampaa testituloksen<br />
saamista. Kahden viikon odotusaika tulosten odottamiseksi<br />
koettiin liian pitkäksi. Kolmas palvelujen parantamisen<br />
toive oli anonyymi testausmahdollisuus joka<br />
puolelle Suomea. Muina palvelujen parantamisen<br />
toiveena mainittiin esimerkiksi testaajan asiakaspalvelutaitojen<br />
kehittäminen: “pienikin hymy tai ihmismäinen<br />
suhtautuminen olisi paikallaan”. Yksi haastateltava<br />
toivoi, että vakituiselle kumppanille pitäisi kertoa<br />
tulos, jos siihen on asianomaisen oma pyyntö ja kirjallinen<br />
lupa.<br />
Enemmistö haastateltavista kertoi menevänsä mieluiten<br />
testiin Aids-tukikeskuksen. Kymmenesosa valitsisi<br />
terveyskeskuksen, sen jälkeen lähes yhtä suosittuja<br />
paikkoja olivat Suomen Punaisen Ristin plus-piste,<br />
sukupuolitautien poliklinikka ja ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.<br />
Myös työterveysasemat ja yksityiset<br />
lääkäriasemat mainittiin mieluisina testauspaikkoina.<br />
Kukaan ei maininnut verenluovutusta testauspaikkana.<br />
Aids-tukikeskuksen mieluisuutta perusteltiin<br />
useimmiten sillä, että siellä voi testin ottaa anonyymisti.<br />
Se koettiin myös luottamuksellisena paikkana<br />
ja monille se oli tuttu jo aiemmilta käyntikerroilta.<br />
Aids-tukikeskuksen hyviä puolia perusteltiin myös<br />
asiantuntemuksella, asioiden salassa pysymisellä, homomyönteisellä<br />
suhtautumisella ja kokonaisvaltaisella<br />
palvelulla.<br />
Terveyskeskusta suosittiin useimmiten siksi, että se<br />
on lähellä. Yksi haastateltava ei luottanut terveyskeskuksessa<br />
tietojen salassa pysymiseen: “en luota terveyskeskuksen<br />
palveluihin, akat huutaa täysillä ja huutaa<br />
luukulla, mikä teitä vaivaa”. Työterveysasemaa suosittiin,<br />
koska siellä käytiin muutenkin. Yksityisiä terveysasemia<br />
suosittiin luottamuksellisuuden takia ja siksi,<br />
ettei aikaa tarvinnut varata etukäteen. Pienellä paikkakunnalla<br />
luottamus korostui: “Jos paikkakunnalla ei tukaria,<br />
niin yksityiselle lääkäriasemalle - ne ovat luotettavimmat”.<br />
Aids-tukikeskuksen neuvontapalveluihin oli ollut<br />
yhteydessä kolmasosa. Muut eivät olleet käyttäneet niitä.<br />
Kokemukset olivat myönteisiä. Hyvää oli palvelun<br />
monipuolisuus: “ihan mistä vaan voi keskustella, saa<br />
kysyä mitä vaan, kynnys on tosi matala”. Kun haastateltavilta<br />
kysyttiin, millaisia neuvontapalveluja he toivoivat<br />
Aids-tukikeskuksen työntekijöiden antavan, niin<br />
suurin osa vastauksista koski mahdollisimman yksityiskohtaisen<br />
tiedon saamista eri hiv-tartuntariskeistä ja<br />
tarttuvuuskysymyksistä: “konkreettisempia, selvitetään<br />
tarkemmin tartuntariskit”; “tarkempaa tietoa suuseksistä,<br />
esiliukasteista”; “minkälaisia riskejä eri seksin<br />
muodoissa on ja mitä muita tartuntamuotoja on”.<br />
Tiedon haluttiin myös olevan ajan tasalla.<br />
Toinen keskeinen haastateltavien toive oli psykologisen<br />
avun lisääminen (esimerkiksi pelkoihin) ja lisätieto<br />
eri lääkkeistä, hoidosta ja hiv-tartunnan etenemisestä.<br />
Myös maaseudulle ja kouluihin toivottiin lisäinfoa<br />
(ks. myös Lehtonen 1998a). Miltei kaikki haastateltavat<br />
arvelivat voivansa ottaa yhteyttä Aids-tukikeskukseen,<br />
jos olisi kysyttävää turvaseksiin liittyvistä asioista tai<br />
haluaisi jutella hiv-peloista.<br />
Kotona tehtävä hiv-testi<br />
Haastateltavilta kysyttiin myös kotona tehtävästä hivtestistä.<br />
Suomessa tästä aiheesta ei ole keskusteltu eikä<br />
hiv-kotitestiä ole mahdollista saada esimerkiksi apteekista,<br />
kuten kotona tehtävän raskaustestin ja kolesteritason<br />
mittauksen. Yhdysvalloissa kotona tehtävä<br />
hiv-testi on käytössä ja sitä mainostetaan internetissä.<br />
Haastateltavista kaksi kolmasosaa olisi ottanut hivtestin,<br />
mikäli heillä olisi ollut kotona tehtävä hiv-testi,<br />
jonka voisi saada apteekista. Yksi kolmasosa haastateltavista<br />
ei halunnut kotitestiä. Useimmiten mainittu<br />
syy testistä kieltäytymiseen oli kotitestin arvioitu epäluotettavuus,<br />
jota perusteltiin esimerkiksi näin: “olisiko<br />
se luotettava”; “virheellisiä tuloksia syntyy helposti”.<br />
Toiseksi suurin syy kotitestistä kieltäytymiseen oli<br />
se, ettei mahdollisen positiivisen testituloksen saamisen<br />
yhteydessä olisi saatavilla keskusteluapua: “parempi<br />
saada tieto asiantuntijalta, voisi olla kamala kokemus<br />
saada tieto positiivisuudesta yksin”; “asiantuntijan<br />
apua tarvittaisiin välittömästi sillä hetkellä”; “väärän<br />
tuloksen jälkeen pimahtaa ja tekee itselleen jotain”.<br />
Jollei keskusteluapua olisi paikalla, haastateltavat pelkäsivät<br />
positiivisen testituloksen ylireagointia: “voisi<br />
olla katastrofaaliset suisidaaliset seuraukset tai mahdollisesti<br />
kostoajatuksia”; “jos positiivinen tulos, niin voisi<br />
yksin ollessa seota, ammatti-ihminen pitää olla läsnä”.<br />
Yksi haastateltava oli sitä mieltä, ettei hän edes halua<br />
tietää testitulosta, koska “eläminen tartunnan kanssa<br />
olisi vaikeaa”.<br />
Suomessa ei ole myynnissä kotona tehtävää hiv-testiä.<br />
Haastateltavien vastaukset kuitenkin korostavat<br />
henkilökohtaisen keskustelun tarvetta – tieto hiv-tartunnasta<br />
voi herättää muun muassa itsetuhoajatuksia<br />
ja kuolemanpelkoa. Haastateltavien arvelut kotites-<br />
82
9 | Hiv-testaus<br />
tin kielteisistä seurauksista saavat tukea tutkimuksista,<br />
sillä hiv-neuvontatyötä koskevassa kirjallisuudessa<br />
korostaan, että hiv-tulosta ei tule kertoa ilman mahdollisuutta<br />
välittömän henkilökohtaisen tuen ja lisäinformaation<br />
saamiseen (esim. Bor ym. 1994; Nopola-<br />
Pihlajamäki & Niskanen 1997, 37-38). Usein terveyskeskuksissa<br />
tai julkisen terveydenhuollon palvelupisteissä<br />
ei kuitenkaan ole tällaista käytäntöä, vaan testitulos<br />
voidaan antaa puhelimitse (ks. Huotari 1999b,<br />
67-73).<br />
Toisaalta kotitestin ottamista puollettiin enimmäkseen<br />
siksi, että kynnys sen ottamiseen on matala: se on<br />
“helppoa”, “vaivatonta”, “yksinkertaista” ja “nopeaa”.<br />
Hyötynä nähtiin myös anonyymisyys ja se, että tiedon<br />
voisi salata muilta. Testiaikaa ei myöskään tarvitsisi varata<br />
eikä testauspaikkaan tarvitsisi matkustaa, vaan testin<br />
voisi ottaa silloin kun se itselle sopii. Suurin osa<br />
haastateltavista oli valmis maksamaan kotona tehtävästä<br />
hiv-testistä 17 euroa (kyselyhetkellä 100 markkaa)<br />
tai vähemmän. Muutama haastateltava oli valmis<br />
maksamaan enemmän kuin 17 euroa. Pari haastateltavaa<br />
maksaisi siitä 85 euroa (500 markkaa), mikä oli<br />
korkein mainittu summa.<br />
Negatiivisen hiv-testituloksen<br />
hyvät ja huonot puolet<br />
Negatiivisen hiv-testituloksen toteamiselle arvioitiin<br />
monia hyviä puolia. Useimmiten helpotus, mielenrauha<br />
ja huojennus todettiin myönteisiksi asioiksi sille, että<br />
hiv-testissä ei todettu tartuntaa. Usein hyötyinä mainittiin<br />
myös varmuuden saaminen siitä, ettei ole tartuntaa<br />
sekä se, että elämä jatkuu entisellään. Yksi haastateltava<br />
kuvasi sitä näin: “voi jatkaa normaalia elämää<br />
ja olla aktiivinen seksielämässä eikä tarvitse pelätä tartuttavansa<br />
muita”. Tärkeäksi koettiin se, että ei tarvinnut<br />
enää olla huolissaan tulevaisuudesta eikä pelätä<br />
olevansa tartunnan saanut. Toisaalta korostettiin, että<br />
aina on muistettava suojautua: “tietää, ettei kuole ainakaan<br />
siitä, pelko muuttuu helpotukseksi, voi myös tulla<br />
teräsmiesolo eli varomattomuus”. Pari kertaa mainittiin,<br />
että enää ei sitten tarvitse käyttää kondomia parisuhteessa:<br />
“voi olla turvallisesti kumppanin kanssa, ei<br />
tarvitse käyttää kumia parisuhteessa”. Keskeisenä selittävänä<br />
tekijänä hiv-tartunnan kannalta suojaamattomalle<br />
peräaukkoyhdynnälle on parisuhde. Siinä kondomia<br />
ei useinkaan käytetä toisin kuin seksissä satunnaisten<br />
kumppanien kanssa.<br />
Huonoiksi puoliksi sille, ettei testissä todettu hivtartuntaa,<br />
mainittiin useimmiten huolettomuuden tunne,<br />
mahdollinen riskikäyttäytymisen jatkaminen sekä<br />
ajatus siitä, ettei mitään riskiä voi itselle sattuakaan.<br />
Näitä kuvattiin muun muassa näin: “väärään uskoon<br />
omasta turvallisuudesta tuudittautuminen”; “epätodellinen<br />
varmuus, minuun ei tartu”; “voi ajatella, ettei<br />
enää tarvitsisi olla varovainen”; “superämmäajatus,<br />
vaikka ollut suojaamatonta seksiä eikä tarttunut”; “tulee<br />
huolettomaksi, antaa mennä -ajatus, vastuuntunnottomuus”.<br />
Monesti ei nähty mitään ongelmaa siinä,<br />
jos hiv-tartuntaa ei todettu.<br />
Jos haastateltavalla itsellä ei testissä todettaisi tartuntaa<br />
(tai ei ole todettu), niin haastateltavat arvelivat<br />
sillä olevan omalle seksielämälle seuraavia vaikutuksia.<br />
Toisaalta haastateltavat arvioivat jatkossa suojautuvansa<br />
tarkemmin: “pitäydyn entistä paremmin satunnaisten<br />
seksikumppanien kanssa vain runkkaamisessa”;<br />
“jatkossakin käyttäisin kondomia peräaukkoyhdynnässä”.<br />
Toisaalta arveltiin, että seksi jatkuisi vähemmän<br />
suojattuna ja vapaampana vakituisen kumppanin kanssa:<br />
“jos vakituisessa suhteessa ja käynyt testissä, niin<br />
silloin suojaamatonta”; “parisuhteessa ei tarvitse suojautua,<br />
vapaampi olo”. Usein todettiin, että negatiivinen<br />
testitulos olisi helpotus. Monet kertoivat, ettei testituloksella<br />
olisi mitään vaikutusta. Usein vastattiin, että<br />
sama linja kuin ennenkin jatkuisi. Yksi “luottaisi aika<br />
pitkälle hyvään tuuriin kuten tähänkin asti”.<br />
Positiivisen hiv-testituloksen<br />
hyvät ja huonot puolet<br />
Jos henkilö todetaan testissä hiv-tartunnan saaneeksi,<br />
niin haastateltavat mainitsivat useimmiten hyödyksi<br />
seuraavat asiat: tartunnan saaneeksi todettu henkilö ei<br />
enää levitä tai tartuta hi-virusta muihin ja hänen seksikäyttäytymisensä<br />
muuttuu, hän osaa suojautua ja harrastaa<br />
turvaseksiä. Usein hyödyksi mainittiin myös se,<br />
että tartunnan saaneeksi todettu saa oikeaa lääkitystä ja<br />
hoitoa, hän voi aloittaa lääkityksen varhain. Hyödyksi<br />
nähtiin myös se, että ei enää tarvitse elää epävarmuudessa<br />
ja se, että tieto tartunnasta rauhoittaa: “tietää, että<br />
on saanut tartunnan ja voi elää vastuullisesti, pelkääminen<br />
tai epäily on hankalampaa kuin tietäminen”.<br />
Monien muidenkin tutkimusten tulokset korostavat<br />
tartunnan saaneiden vastuuta. Ne, jotka tietävät olevansa<br />
hiv-positiivisia käyttävät useammin kondomia<br />
kuin ne, jotka tietävät tai uskovat, ettei heillä ole hivtartuntaa<br />
(esimerkiksi Davies ym. 1992; vrt. Huotari<br />
1999a).<br />
Jos henkilö todettaisiin hiv-tartunnan saaneeksi, se<br />
aiheuttaisi haastateltavien mielestä seuraavia ongelmia.<br />
Useimmiten sen nähtiin aiheuttavan elämän sekaisin<br />
menon, tartuntatiedon arveltiin olevan katastrofi:<br />
“ei voisi mennä huonommin”, totesi yksi haastateltava.<br />
Arveltiin, että alussa tulee sokki, kriisi ja hysteriaa,<br />
mutta myöhemmin tartuntaan tottuu: “ystävät,<br />
perhe, rakkaat, työ, koko elämä sotkeutuu joksikin<br />
aikaa”. Pelättiin myös yksin jäämistä, leimautumista<br />
ja psykofyysisiä ongelmia: “mielenterveysongelmat,<br />
masennus, sopeutumisvaikeudet, kertomisen vaikeudet,<br />
yksinjäämisen pelko”. Usein mainittiin pelko tulevaisuudesta,<br />
kuolemanpelko ja tartunnan etenemisen<br />
pelko sekä ongelmat siitä, kenelle tartunnasta kertoo.<br />
83
9 | Hiv-testaus<br />
Haastateltavien arvelemat ongelmat ovat lähes yhdenmukaisia<br />
sen suhteen, miten useimmat hiv-positiiviset<br />
kokevat hiv-tartuntatiedon (ks. esimerkiksi Kübler-<br />
Ross 1988; O`Brien 1992; Kangasniemi 1996).<br />
Keskeinen ongelma-aihe oli myös seksuaalisuuden<br />
toteuttaminen, usein myös seksin loppumista tai seksihalujen<br />
menettämistä pelättiin. Seuraavassa siteerauksessa<br />
tiivistyy moni huoli: ”pelko sairautta ja kuolemaa<br />
kohtaan. Joutuu miettimään, kenelle kertoo, missä<br />
vaiheessa, miten. Tuskan tuottaminen lähimmäisille.<br />
Rentoutuminen seksissä hiv-negatiivisen kanssa kyseenalaista.”<br />
Yksi haastateltava epäili, että tartuntatiedon<br />
saanut voisi tulla vastuuttomaksi: ”aiheuttaa henkisiä<br />
ongelmia, tulevaisuuden usko voi loppua, pistää<br />
elämän ranttaliksi ja tartuttaa muihin”.<br />
Entä jos minulla todettaisiin<br />
hiv-tartunta<br />
Jos haastateltavalla itsellä todettaisiin hiv-tartunta, niin<br />
seksielämän ajateltiin joutuvan perinpohjaisen uudelleenarvioinnin<br />
kohteeksi. Yli kolmasosa haastateltavista<br />
arveli, että tartunta vaikeuttaisi tai rajoittaisi seksin<br />
toteuttamista. Ajateltiin, että seksuaaliset kyvyt saattaisivat<br />
mennä, seksi ei olisi enää niin tärkeää kuin ennen,<br />
seksin määrä vähenisi ja pidättäydyttäisiin vain hiv-positiivisessa<br />
kumppanissa tai vain yhdessä kumppanissa.<br />
Lähes kolmasosa haastateltavista oli sitä mieltä, että<br />
seksi loppuisi kokonaan tai se ensin loppuisi ja ehkä<br />
myöhemmin jatkuisi: ”se loppuisi tyystin ainakin aluksi”;<br />
”luultavasti loppuisi pitkäksi aikaa”; ”itsetyydytystä,<br />
ei seksiä muiden kanssa ehkä”. Haastateltavien arvio<br />
on samansuuntainen hiv-tartunnan saaneista tehtyjen<br />
tutkimusten kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa<br />
(esimerkiksi Koskimaa 1993, 56; Huotari 1999b, 105)<br />
on todettu, että useilla hiv-positiivisilla seksin toteuttaminen<br />
tilapäisesti loppuu tartuntatiedon jälkeen.<br />
Haastateltavat liittivät ajatuksen seksin loppumisesta<br />
usein seksikumppanien suojelemiseen: ”seksielämä<br />
kuolisi kokonaan, en haluaisi tartuttaa toista”; ”voisi<br />
lopettaa seksin siihen, tulisi ylisuojelevaksi toisia kohtaan”;<br />
”on vaikea kuvitella tilannetta, mutta pyrkisin<br />
olemaan varmasti varovainen, ettei kukaan saisi tartuntaa”.<br />
Vastaava on todettu muissakin tutkimuksissa.<br />
Hiv-positiiviset ovat useimmiten huolissaan ja varovaisia<br />
sen suhteen, etteivät tartuta seksikumppaniaan<br />
(Koskimaa 1993, 61; Huotari 1999b, 105-107).<br />
Keskeistä oli, että tartuntaa pyrittäisiin olemaan välittämättä<br />
eteenpäin: “välttäisin riskialttiita toimintoja”;<br />
“haluaisin välttää levittämästä muihin”; “olisin entistä<br />
tarkempi suojautumisen suhteen”. Muutama totesi, että<br />
tilanne olisi katastrofi, mutta seksi ei loppuisi: “tekisin<br />
kaikkeni olematta levittämättä sairautta, mutta silti<br />
pyrkisin toteuttamaan seksuaalisuutta”. Ongelmaksi<br />
koettiin myös tartunnan salaaminen: “joutuisin joko<br />
salaamaan sen ja olemaan tartuttamatta, jos kertoisin<br />
minusta tulisi spitaalinen”.<br />
Hiv-statuksen vaikutus turvaseksiin<br />
Aiemmat tutkimukset (esimerkiksi Coxon 1996) ovat<br />
osoittaneet, että epätietoisuus omasta hiv-statuksesta<br />
lisää hiv-riskikäyttäytymistä. Tämä on johtanut keskusteluun<br />
hiv-testauksen tärkeästä roolista hiv-ennaltaehkäisytyössä.<br />
On ajateltu, että tieto siitä, ettei itsellä<br />
ole hiv-tartuntaa, johtaa lisääntyneeseen motivaatioon<br />
harjoittaa turvaseksiä.<br />
Kyselyyn vastanneiden miesten joukosta löytyy selviä<br />
eroja niiden välillä, jotka ovat ottaneet hiv-testin ja<br />
niiden, jotka eivät ole testanneet itseään (ks. taulukko<br />
26). Kuitenkaan ei voida ajatella, että tieto hiv-negatiivisuudesta<br />
johtaisi suurempaan varovaisuuteen automaattisesti.<br />
Tämä pitää paikkansa ainoastaan satunnaisen<br />
kumppanin kanssa, jolloin hiv-testin ottaneilla<br />
oli vähemmän suojaamatonta yhdyntää kuin niillä,<br />
jotka eivät olleet käyneet testissä. Vakituisen kumppanin<br />
kanssa tilanne on pikemminkin päinvastoin eli hivtestin<br />
ottaminen lisää suojaamatonta seksiä. Suurempi<br />
joukko hiv-testin ottaneista miehistä oli toteuttanut<br />
suojaamatonta peräaukkoyhdyntää vakituisen kumppanin<br />
kanssa viimeisen vuoden aikana verrattuna niihin,<br />
jotka eivät olleet ottaneet testiä.<br />
Taulukko 26. Suojaamattoman peräaukkoyhdynnän<br />
kokemukset (= ei koskaan käytä kondomia) viimeisen<br />
vuoden aikana niillä, jotka ovat ottaneet hiv-testin ja<br />
niillä, jotka eivät ole ottaneet koskaan hiv-testiä (prosentteina).<br />
Suojaamaton yhdyntä<br />
vakituisen<br />
kanssa<br />
Suojaamaton yhdyntä<br />
satunnaisen<br />
kanssa<br />
Ottanut hiv-testin 46 (N=307) 9 (N=305)<br />
Ei koskaan käynyt<br />
hiv-testissä<br />
37 (N=72) 18 (N=82)<br />
Kuten aiemmin on tullut esille, useimmilla kyselyyn<br />
vastanneista miehistä ei ole hiv-tartuntaa. Pieni<br />
osa miehistä on epävarmoja omasta hiv-statuksestaan.<br />
Nämä miehet harjoittavat selkeästi enemmän suojaamatonta<br />
yhdyntää satunnaisen kumppanin kanssa kuin<br />
ne, jotka tietävät, ettei heillä ole hiv-tartuntaa.<br />
Positiivisen testituloksen ilmoitti saaneensa 20 vastaajaa<br />
eli 3,6 prosenttia kysymykseen vastanneista.<br />
Hiv-tartunnan saaneiden vastaajien määrä on niin pieni,<br />
että lukujen perusteella ei voi tehdä yleistyksiä hiv-<br />
84
9 | Hiv-testaus<br />
positiivisten turvaseksikäyttäytymisestä. Näin pienessä<br />
vastaajamäärässä jo parinkin henkilön vastaaminen johonkin<br />
kysymykseen muuttaa vastausprosenttia oleellisesti.<br />
Tulkintaa rajaa myös se, ettei hiv-tartunnan saaneilta<br />
kysytty, onko heidän seksikumppaninsa myös<br />
hiv-tartunnan saanut. Jotain suuntaviivoja voi kuitenkin<br />
vetää eroavaisuuksista suhteessa niihin, jotka ilmoittivat,<br />
ettei heillä ole tartuntaa.<br />
Taulukko 27. Kondomin käyttö peräaukkoyhdynnässä<br />
viimeisen vuoden aikana hiv-tartunnan saaneilla<br />
ja niillä, joilla ei ole todettu tartuntaa (prosentteina).<br />
Suojaamaton yhdyntä<br />
vakituisen<br />
kanssa<br />
Suojaamaton<br />
yhdyntä satunnaisen<br />
kanssa<br />
Hiv-tartunnan saanut:<br />
- ei koskaan kondomia 11 (N=9) 0 (N=15)<br />
- silloin tällöin kondomi 33 (N=9) 60 (N=15)<br />
- aina kondomi 56 (N=9) 40 (N=15)<br />
Ei todettu hiv-tartuntaa:<br />
- ei koskaan kondomia 46 (N=302) 9 (N=290)<br />
- silloin tällöin kondomi 28 (N=302) 32 (N=290)<br />
- aina kondomi 26 (N=302) 59 (N=290)<br />
Hiv-positiivisilla on eroja kondomin käytössä verrattuna<br />
niihin, jotka ilmoittivat, ettei heillä ole hiv-tartuntaa.<br />
Hiv-positiiviset käyttävät peräaukkoyhdynnässä useammin<br />
kondomia vakituisen kumppanin kanssa kuin ne,<br />
joilla ei ole todettu hiv-tartuntaa. Hiv-positiivisista 56<br />
prosenttia käyttää aina kondomia vakituisen kumppanin<br />
kanssa, kun taas hiv-negatiivisista 26 prosenttia käyttää<br />
vakituisen kanssa aina kondomia. Satunnaisen kumppanin<br />
kanssa hiv-positiiviset eivät aina (40%) käytä kondomia<br />
niin usein kuin ne, joilla ei ole todettu tartuntaa.<br />
Heistä 59 prosenttia käyttää aina kondomia satunnaisen<br />
kumppanin kanssa. Sen sijaan niiden joukosta, joilla ei<br />
ole todettu hiv-tartuntaa, löytyi 9 prosenttia sellaisia, jotka<br />
eivät käytä koskaan kondomia satunnaisen kanssa –<br />
hiv-positiivisten joukossa ei ollut yhtään tällaista.<br />
Ruotsalaisessa tutkimuksessa (Tikkanen & Månsson<br />
1999) vastaavankaltaiseen kysymykseen vastasi 43 hivpositiivista<br />
ja 1199 hiv-negatiivista. Vakituisen kumppanin<br />
kanssa hiv-positiivisista 12 prosenttia ei käyttänyt<br />
koskaan kondomia, hiv-negatiivisista 28 prosenttia.<br />
Satunnaisen kumppanin kanssa hiv-positiivisista ei<br />
käyttänyt koskaan kondomia 33 prosenttia, hiv-negatiivisista<br />
18 prosenttia.<br />
Hiv-tartunnan saaneita koskevia lukuja on käsiteltävä<br />
hyvin suurella varovaisuudella, koska ryhmä on niin<br />
pieni. Lisäksi hiv-positiivisten satunnaiset ja vakituiset<br />
voivat myös olla hiv-positiivisia, jotka tuntevat toinen<br />
toisensa. Toisin sanoen yllä olevan taulukon perusteella<br />
ei voi yleistää ja sanoa, että hiv-positiiviset harjoittavat<br />
laajasti suojaamatonta seksiä. Paljon suurempiin<br />
tutkimusaineistoihin perustuvissa tutkimuksissa<br />
on todettu, että hiv-positiiviset toteuttavat laajemmassa<br />
mittakaavassa turvaseksiä verrattuna niihin, jotka<br />
arvioivat olevansa hiv-negatiivisia (esimerkiksi Fox<br />
ym. 1987; Coxon 1996).<br />
Pohdintaa turvaseksivalistusta ajatellen<br />
ja 10 vinkkiä<br />
Haastateltavien kommenteista voi päätellä, että hivtestaukseen<br />
ei voi suhtautua yksioikoisesti. Ei ole yksiselitteistä<br />
neuvoa ihmistä ottamaan testiä tartuntapelkotilanteessa,<br />
koska haastateltavilla oli monenlaisia ajatuksia<br />
testituloksesta. Monet arvelevat positiivisen testituloksen<br />
mullistavan elämän. Haastateltavilla oli myös<br />
osittain ristiriitaisia odotuksia ja pelkoja testauksen<br />
suhteen. Negatiivisen testituloksen etuna nähtiin mielenrauha.<br />
Haittana nähtiin se, ettei ehkä enää olla niin<br />
huolissaan hiv-tartunnan saamisesta. Haastateltavat<br />
myös arvioivat, että kondomin voisi jättää parisuhteessa,<br />
jos kumppanikin olisi negatiivinen.<br />
Positiivisen testituloksen etuna nähtiin epätietoisuudesta<br />
vapautuminen ja se, että saa hiv-lääkitystä, joka<br />
hidastaa hiv-infektion etenemistä, vähentää hi-viruksen<br />
määrää veressä ja mahdollisuutta sairastua hiv-infektioon<br />
liittyviin oheistauteihin. Haittana nähtiin erilaiset<br />
stressitilanteet, epävarmuus tulevaisuudesta, yksinäisyys<br />
ja se, että seksuaaliset suhteet voivat tulla aiempaa<br />
monimutkaisimmiksi. Hiv-testiin liittyy siis etuja<br />
ja haittoja. Niitä on syytä miettiä etukäteen ennen<br />
hiv-testausta.<br />
Ne miehet, jotka eivät olleet koskaan ottaneet hivtestiä,<br />
olivat tuplasti useammin harjoittaneet suojaamatonta<br />
yhdyntää satunnaisen kumppanin kanssa kuin<br />
ne, jotka olivat käyneet hiv-testissä. Vakituisen kumppanin<br />
kanssa tilanne oli päinvastoin eli ne, jotka olivat<br />
käyneet testissä, harjoittivat useammin suojaamatonta<br />
yhdyntää vakituisen kanssa kuin ne, jotka eivät<br />
olleet koskaan käyneet testissä. Osa miehistä, joilla on<br />
parisuhde ja mahdollisesti seksiä parisuhteen ulkopuolella,<br />
ovat siis päättäneet jättää kondomin käytön peräaukkoyhdynnässä<br />
parisuhteessaan ja sitä ennen käyneet<br />
hiv-testauksessa varmistamassa, etteivät ole hivpositiivisia.<br />
Oletamme, että monet näistä haastateltavien testausta<br />
koskevista vastauksista ovat seksuaalisesta suuntautumisesta<br />
riippumattomia. Luultavasti heteroseksuaaleilla<br />
on samantyyppisiä hiv-testituloksen ongelmallisuuteen<br />
liittyviä ajatuksia. Haastateltavien esittämät<br />
testauskäytäntöjen parantamisehdotukset voisivat toimia<br />
heteroseksuaalisillakin.<br />
85
9 | Hiv-testaus<br />
Hiv-testauskäytäntöjä tulisi kehittää haastattelujen<br />
perusteella. Haastateltavat halusivat testauksen yhteydessä<br />
keskustelua ja neuvontaa hiv-tartuntariskeistä,<br />
puhuminen on siis tärkeää. Vielä korostuneemmin tuli<br />
esille anonyymi testausmahdollisuus, luottamuksellisuus<br />
ja vaitiolon turvaaminen. Ei riitä, että muutamassa<br />
suuressa kaupungissa on Aids-tukikeskus, jossa<br />
testin voi ottaa nimettömänä. Yksi keskeinen testauspalvelujen<br />
parantamisen toive oli anonyymin testausmahdollisuuden<br />
kehittäminen kaikille paikkakunnille.<br />
Ystävällisen ja yksilöllisen palvelun merkitys korostui.<br />
On myös selvää, että hiv-tulosta ei tule kertoa ilman<br />
mahdollisuutta välittömän henkilökohtaisen tuen ja lisäinformaation<br />
saamiseen. Testitulosta ei pitäisi antaa<br />
puhelimitse. Tarvitaan myös neuvonta-avun järjestämistä<br />
pelkotiloihin ja yksilöllisten ohjeiden antoa turvaseksiä<br />
varten.<br />
10 vinkkiä<br />
1.Puolet miehistä oli pelännyt saaneensa hiv-tartunnan<br />
tai jonkun seksitaudin joskus elämänsä aikana. Jos<br />
hiv-testiin meno perustuu epärealistiseen pelkoon, voi<br />
keskusteluapu auttaa enemmän kuin pelkkä testaus.<br />
Ongelmia aiheuttaa eri seksitekniikoihin (esim. suuseksi)<br />
ja eritteisiin (esim. esiliukaste) liittyvät tarttuvuuskysymykset.<br />
Siksi miehille pitäisi tuottaa tarkempaa ja<br />
yksityiskohtaisempaa tietoa eri seksitekniikoihin liittyvistä<br />
riskeistä.<br />
2.Hiv-testaustilanteessa on tärkeää saada puhua tartuntapeloista.<br />
Hiv-testauskäytäntöjä tulisi kehittää niin,<br />
että testattavat voivat rauhassa ja ajan kanssa keskustella<br />
hiv-tartuntariskeistä. Pelkkä tekninen testaus ei<br />
ole riittävää.<br />
3.Terveyskeskukset ovat hyviä testauspaikkoja, koska<br />
ne sijaitsevat lähellä ihmisten asuinpaikkoja ja niissä<br />
voi testin ottaa rutiininomaisesti ja vaivattomasti. Sen<br />
sijaan puhelimessa ei ole hyvä antaa testitulosta, koska<br />
tällöin ihmiset usein jäävät ilman henkilökohtaista tukea<br />
ja lisäinformaatiota.<br />
4.Aids-tukikeskuksessa otettavan testin ehdoton<br />
myönteinen piirre on testauksen anonyymisyys. Ilman<br />
henkilötietoja otettavan testausmahdollisuuden laajentaminen<br />
useammalle paikkakunnalle olisi suotavaa.<br />
5.Ihmisten olisi hyvä pohtia etukäteen hiv-testaukseen<br />
liittyviä etuja ja haittoja, koska ihmisillä on monenlaisia<br />
ajatuksia testituloksesta. Negatiivisen testituloksen<br />
etuna on mielenrauha, mutta haittana se, ettei<br />
jatkossa enää olekaan niin huolissaan hiv-tartunnan<br />
saamisen mahdollisuudesta. Positiivinen testitulos vapauttaa<br />
epätietoisuudesta ja mahdollistaa hiv-lääkityksen<br />
saamisen, mutta voi aiheuttaa stressitilanteita ja<br />
seksisuhteiden muuttumisen monimutkaisemmiksi.<br />
6.Joka viides vastaaja ei ollut käynyt koskaan hivtestissä,<br />
ja viimeksi testissä oli useimmiten käyty 2-3<br />
vuotta aiemmin. Epätietoisuus omasta hiv-statuksesta<br />
lisää hiv-riskien ottoa (siis suojaamatonta yhdyntää) satunnaisissa<br />
suhteissa. Ihmiset voivat ajatella, että ”onhan<br />
riskejä tullut otettua ennenkin, joten miksi en ottaisi<br />
nytkin”. Jos testiin tuntee tarvetta, on hyvä rohkaista<br />
mielensä, ja käydä testissä.<br />
7.Hiv-positiiviset ovat samanlaisia ihmisiä kuin<br />
muutkin. Hiv-positiivisetkaan eivät syystä tai toisesta<br />
suojaudu joka kerta peräaukkoyhdynnässä. On hyvä<br />
muistaa, että kahden aikuisen seksisuhteessa vastuu<br />
suojautumisesta jakautuu molemmille. Olipa ihminen<br />
hiv-positiivinen tai ei, kondomin käytöstä huolehtiminen<br />
kuuluu seksissä molempien vastuulle.<br />
8.On hyvä muistaa, että suojaamattomassa peräaukkoyhdynnässä<br />
voi saada tai tartuttaa monia seksitauteja,<br />
kuten tippurin, kupan, klamydian, visvasyylän, hepatiitin,<br />
herpeksen ja hi-viruksen.<br />
9.A- ja B-hepatiitti voivat tarttua suojaamattomassa<br />
seksikontaktissa (A-hepatiitti myös peräaukon nuolemisessa),<br />
B-hepatiitti tarttuu seksin välityksellä huomattavasti<br />
herkemmin kuin hi-virus, ja se voi aiheuttaa<br />
maksatulehduksen, joka voi olla hengenvaarallinen.<br />
Kaikkien homo- ja bimiesten olisi hyvä ottaa A- ja<br />
B-hepatiittia vastaan yhdistelmärokote Twinrix, jonka<br />
suoja kestää 5-10 vuotta.<br />
10.Seksiin liittyy erilaisia riskejä ja huolia. Jokaisen<br />
on hyvä myös pohtia etukäteen millaisia tilanteita ja<br />
pelkoja eri seksitilanteet itselle aiheuttavat. Tietoa keräämällä,<br />
sisäistämällä ja asioista keskustelemalla seksistä<br />
voi nauttia iloisella mielellä ja turvallisesti.<br />
86
10. Miesten välinen seksi<br />
muutoksessa<br />
Kahdessakymmenessä vuodessa suomalaisten miesten<br />
seksuaalisuudessa ja seksitekniikoissa on tapahtunut<br />
merkittävä muutos. 1980-luvun alussa homo- ja biseksuaaliset<br />
miehet hahmottivat elämänsä toisin. Kun silloin<br />
nuori poika, joka huomasi olevansa kiinnostunut<br />
toisista pojista, pohti elävänsä yksinäisen vanhuuden<br />
ilman perhettä, niin nyt samanlainen poika pohtii, mistä<br />
löytää poikaystävän ja perustaako perheen ja miten<br />
lapsia silloin hankkisi. Kun 1980-luvun alkupuolella<br />
keskeistä oli pohtia, onko homoseksuaalisuus sairautta,<br />
niin nykyään pohditaan, miten sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää<br />
pitäisi kehittää niin, ettei se toimisi<br />
heteronormatiivisesti ja että se ottaisi huomioon seksuaalisen<br />
moninaisuuden. Aids-kriisi leimasi homot<br />
mutta nosti heidät julkisuuden valokeilaan ja teemaksi<br />
terveyspalveluissa.<br />
Turvaseksi yleistyi käsitteenä ja käytäntönä vasta<br />
1980-luvun loppupuolella ja samaan aikaan vuosikymmenen<br />
puolivälistä eteenpäin 1990-luvun alkuun<br />
mennessä monet miehet, jotka olivat tottuneet harrastamaan<br />
peräaukkoyhdyntää miehen kanssa ilman kondomia<br />
tai vesiliukoista liukuvoidetta, omaksuivat uusia<br />
tapoja toteuttaa seksuaalisuuttaan. Osa miehistä lopetti<br />
seksin väliaikaisesti ja osa lopetti tietyt seksitekniikat.<br />
Toiset saivat hiv-tartunnan ja kipuilivat sen ja aidsin<br />
kanssa, kuolivat tai selviytyivät. Toiset välttyivät tartunnalta<br />
joko sattumalta tai omaksumiensa turvaseksistrategioiden<br />
avulla. Toiset toteuttivat seksiä vain parisuhteessa<br />
ja toiset myös sen ulkopuolella – turvaseksiä<br />
toteuttaen tai ei.<br />
Parisuhteissa miehen kanssa elävät nykyään yhä useammat<br />
verrattuna parinkymmenen vuoden takaiseen<br />
aikaan. Avioliitossa elää homomiehistä nykyisin harvempi<br />
ja lapsia naissuhteessa hankitaan harvemmin<br />
kuin ennen, mutta isyys kiinnostaa entisestään ja mahdollisuuksia<br />
tulla isäksi homona pohditaan. Vuonna<br />
2003 astui voimaan parisuhdelaki, joka mahdollistaa<br />
samaa sukupuolta olevien suhteen virallistamisen.<br />
Tapaamismahdollisuudet ovat lisääntyneet huimasti:<br />
uudet baarit ja diskot, saunat ja videoklubit, internet<br />
sekä matkailu ovat tuoneet entistä enemmän mahdollisuuksia<br />
tavata poikaystävä tai löytää seksiseuraa.<br />
Homo- ja biseksuaalisuus ovat ilmiöinä arkipäiväistymässä<br />
ja häpeä ja syyllisyydet, jotka aiemmin liittyivät<br />
seksiin miesten välillä, ovat huimasti vähentyneet.<br />
Keskeiset teesit: Mitä pitää tehdä<br />
Nostamme vielä lopuksi neljän teema-alueen osalta<br />
oleellisia muutoksen tarpeita. Listaamme kolme keskeistä<br />
tarvetta ennaltaehkäisy- ja valistustyön, testaus-<br />
10 | Miesten välinen seksi muutoksessa<br />
ja neuvontapalvelujen, syrjinnän ehkäisyn ja tutkimuksen<br />
näkökulmasta.<br />
Ennaltaehkäisy/valistus:<br />
1. Seksin ja seksuaalisuuden moninaisuus ja seksiin<br />
liittyvät riskit ja niiltä välttymisen monenlaiset keinot<br />
olisi opetettava perustietoineen ja neuvottelukykyineen<br />
jo peruskoulussa ja niihin tulisi palata säännöllisesti<br />
läpi koko koulutusjärjestelmän. Samoin ammatillisessa<br />
jatko- ja täydennyskoulutuksessa, varsinkin sosiaali-,<br />
terveys- ja kasvatusalalla, teemoja tulisi käsitellä<br />
syvällisesti.<br />
2. Heterokeskeinen turvaseksivalistus palvelee heikosti<br />
väestön kaikkia osia. Tärkeää olisi tarjota sekä<br />
yleistä kaikille suunnattua (ei siis hetero-olettamuksellista)<br />
monipuolista turvaseksitiedotusta, mutta myös<br />
erityisryhmille suunnattua tiedotusta ja valita monenlaisia<br />
kanavia ja keinoja valistustyössä. Tärkeää on tarjota<br />
tietoa mutta myös tilaa pohdinnalle ja tunteiden<br />
käsittelylle.<br />
3. Valtiovallan ja kuntien tulisi panostaa ennaltaehkäisevään<br />
tiedotukseen, neuvontatyöhön ja vaikuttamiseen<br />
aktiivisesti sekä taloudellisesti että poliittisesti.<br />
Tärkeää olisi rahoittaa miesten väliseen seksiin liittyvää<br />
moninaista turvaseksivalistusta ja tehdä sen jatkuvasta<br />
toteuttamisesta ja kehittämisestä taloudellisesti mahdollista.<br />
Toisin kuin muissa Pohjoismaissa Suomesta<br />
puuttuvat vuosittaiset uudet monenlaiset kampanjat,<br />
joiden avulla miesten välistä seksiä toteuttaville miehille<br />
tiedotetaan turvallisuudesta.<br />
Testaus/neuvonta:<br />
1. Ilman henkilötietoja otettavan testin laajentaminen<br />
valtakunnan laajuiseksi olisi tärkeää. Näin ihmiset<br />
pystyisivät käymään testeissä lähellä asuinpaikkojaan ilman,<br />
että heidän täytyisi pelätä testituloksen mahdollisesti<br />
aiheuttamaa syrjintää.<br />
2. Tieto hiv-testin tuloksesta aiheuttaa ihmisille monenlaisia<br />
mullistuksia. Hiv-testitulosta ei tulisi koskaan<br />
antaa puhelimitse, koska tällöin ihmiset jäävät ilman lisäinformaatiota,<br />
neuvontaa ja psykososiaalista tukea.<br />
Terveyskeskusten testihenkilökuntaa tulisi kouluttaa<br />
tuloksen antamiseen liittyvään problematiikkaan.<br />
3. Miesten välisessä seksissä toteutetaan monia seksitekniikoita,<br />
joissa on erilaisten sukupuolitautien vaara.<br />
Yli puolet miehistä toteuttaa peräaukon nuolemista,<br />
jossa A-hepatiitti voi tarttua. A- ja B-bepatiitit voivat<br />
tarttua myös suojaamattomassa seksikontaktissa.<br />
B-hepatiitti tarttuu seksin välityksellä huomattavas-<br />
87
10 | Miesten välinen seksi muutoksessa<br />
ti helpommin kuin hi-virus ja se voi olla hengenvaarallinen.<br />
Kaikkien homo- ja bimiesten olisi hyvä ottaa<br />
A- ja B-hepatiitteja vastaan yhdistelmärokote Twinrix,<br />
jonka suoja kestää 5-10 vuotta.<br />
Syrjintäkysymykset:<br />
1. Lainsäädännöllisesti tilanne syrjinnän ehkäisyn<br />
kannalta on Suomessa melko hyvä erityisesti työelämää<br />
koskevan lainsäädännön osalta (esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki),<br />
mutta syrjintää palveluissa ja koulutuksessa<br />
eivät lait kata, kun kyse on seksuaalisesta<br />
suuntautumisesta tai hiv-statuksesta. Lainsäädäntöä pitäisi<br />
tehostaa niin, että nämäkin tekijät katettaisiin siinä<br />
paremmin. Pelkät lain kirjaimet eivät riitä syrjintää<br />
ehkäistäessä, vaan on syrjintäkiellosta myös tiedotettava<br />
ja kehitettävä malleja, jotka vaikuttavat käytännössä<br />
siihen, että työpaikoilla, hoitotilanteissa ja koulutuksessa<br />
sekä palvelujen hankinnassa ei syrjitä ketään, ja<br />
että syrjintätilanteissa on olemassa kaikilla osapuolilla<br />
selkeä käsitys siitä, miten niissä tulee menetellä.<br />
2. Turvaseksivalistus- ja hiv-tukityötä tekevät tahot<br />
ovat usein riittämättömin eväin valmiit kohtaamaan<br />
homo- ja biseksuaalisuuden ja siihen liittyvän moninaisuuden<br />
ja heidän tulisikin kouluttautua teemoihin<br />
syvällisemmin. Samoin seksuaalivähemmistöjärjestöjen<br />
ja laajemmin homoyhteisön jäsenten tapaamispaikkoineen<br />
tulisi muuntautua sensitiivisemmiksi kohtaamaan<br />
hiv-tartunnan saaneet jäsenensä.<br />
3. Miesten välistä seksiseuraa etsivät miehet käyttävät<br />
monenlaisia kanavia seksiseuran etsimiseen.<br />
Julkisyhteisöjen (valtion ja kuntien) ei tulisi ensi sijassa<br />
kontrolloida ehkäisevästi näiden tapaamispaikkojen<br />
olemassaoloa, vaan pyrkiä tekemään niistä mahdollisimman<br />
turvalliset sekä hiv-riskien vähentämisen että<br />
väkivallan uhan näkökulmasta.<br />
muuttuu ja miten erilaiset miesryhmät siihen suhtautuvat.<br />
Esimerkiksi maahanmuuttajamiesten, huumeita<br />
ja muita päihteitä käyttävien miesten tai seksipalveluja<br />
(myös internetissä) tarjoavien miesten, joilla on seksiä<br />
miesten kanssa, tilanteesta tiedetään hyvin vähän.<br />
3. Hiv-neuvontapalvelujen ja testaus/hoitojärjestelmän<br />
sekä seksuaalikasvatuksen (kouluissa jne.) kehittämiseksi<br />
olisi tarpeen tutkia ja arvioida ammattiauttajien<br />
ja eri toimipaikkojen kykyä kohdata miesten moninaisuus<br />
ja miesten välinen seksi turvaseksistrategioineen.<br />
Tutkimus:<br />
1. Yleinen seksuaali- ja seksikäyttäytymistutkimus<br />
tulisi muuttaa vastaamaan ajan tarpeita siten, ettei siinä<br />
lähtökohtaisesti ajateltaisi ihmisten olevan heteroseksuaalisia<br />
tai etteivät tutkimusasetelmat (kyselyt jne.)<br />
painottuisi heterokeskeisiksi. Näin pystyttäisiin ottamaan<br />
huomioon paitsi homo- ja biseksuaalisuus ilmiönä<br />
myös heteroseksuaalisuus omana vaihtoehtoisena<br />
seksuaalisuuden muotona eikä automaattisen normatiivisena<br />
oletuksena. Heteroseksuaalisuutta ja sille annettuja<br />
merkityksiä on tutkittu hyvin vähän ja se olisikin<br />
kiinnostava kohde myös turvaseksivalistuksen kehittämisen<br />
näkökulmasta.<br />
2. Tässä kirjassa esitelty tutkimus on päänavaus<br />
miesten välisen seksin tutkimuksessa hiv-tartunnan<br />
näkökulmasta ja se saa toivottavasti jatkajia lähitulevaisuudessa.<br />
Olisi tärkeää eri menetelmin ja säännönmukaisesti<br />
analysoida, miten miesten välinen seksi<br />
88
Liite: Kansainvälinen vuorovaikutus tutkimuksen taustalla<br />
Liite: Kansainvälinen vuorovaikutus<br />
tutkimuksen taustalla<br />
Kansainväliset tutkijatapaamiset ovat olleet - alkuvaiheessa<br />
erityisesti tutkimuslomakkeiden sisällön suunnittelun<br />
kannalta - hyödyllisiä ja niitä on ollut useita.<br />
Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa maaliskuussa 1996<br />
kävimme tapaamassa englantilaista Essexin yliopiston<br />
professori Tony Coxonia, joka johtaa “Project SIGMA<br />
Essexiä”. Tapaamisen keskeisenä tuloksena olivat ratkaisut<br />
siitä, missä laajuudessa ja missä aineistonkeruujärjestyksessä<br />
tutkimus on järkevää Suomessa toteuttaa<br />
sekä aineistojen vertailtavuudesta ja tilastollisista<br />
ratkaisuista neuvotteleminen. Samalla saimme kokonaiskuvan<br />
tutkimuksesta ja hankimme tutkimusraportit<br />
ja heidän käyttämänsä kyselyt, haastattelut ja seksipäiväkirjamallit.<br />
Jukka Lehtonen tapasi Tony Coxonin<br />
myös vuonna 1997 Valmierassa Latviassa pohjoismaisella<br />
Norfa:n rahoittamalla seksitutkimuskurssilla, jossa<br />
hän neuvotteli hänen kanssaan tutkimuksen yksityiskohdista.<br />
Steamin järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa<br />
“Lesbian and Gay Well-being” elokuussa 1997<br />
Helsingissä käsiteltiin sosiaali- ja terveysalan kysymyksiä<br />
lesbo- ja homonäkökulmasta. Sen yhteydessä<br />
järjestettiin projektin toimesta tutkijatapaaminen ja<br />
hankkeen arviointi Aids-tukikeskuksessa. Paikalla olivat<br />
muun muassa professori Mike Ross Texasin yliopistosta<br />
ja professori emerita Elina Haavio-Mannila<br />
Sosiologian laitokselta.<br />
Merkittävää oli vierailumme elokuussa 1997<br />
Englannissa. Tapasimme Portsmouthin yliopiston<br />
tutkijoita, jotka ovat tehneet vastaavaa tutkimusta<br />
Englannissa. Tutkijatapaamiseen osallistuivat Peter<br />
Davies, Peter Keogh ja Ford Hickson Sigma Research<br />
-projektista. Samalla matkalla osallistuimme Euroopan<br />
sosiologiakonferenssiin Essexin yliopistossa. Siellä tapasimme<br />
useita seksuaalisuus- ja homotutkijoita, kuten<br />
Jeffrey Weeksin, Ken Plummerin ja Janet Hollandin.<br />
Matka oli erittäin hyödyllinen projektin kannalta.<br />
Tutkijatapaaminen ja siihen valmistautuminen olivat<br />
antoisia. Saimme useita konkreettisia ja suurisuuntaisiakin<br />
ideoita kyselyn, haastattelujen ja seksipäiväkirjojen<br />
osalta. Saimme lontoolaistutkijoilta myönteistä<br />
palautetta monista kyselyn kohdista, aineistonkeruuideoista<br />
ja homo- ja bimiesten omien tarinoiden keräämisestä.<br />
He eivät olleet itse pyytäneet omia tarinoita,<br />
vaikka pitivätkin ideaa hyvänä. Haastattelussa he kannustivat<br />
meitä avokysymyksiin ja rakentamaan haastattelua<br />
ja koko tutkimusta mahdollisimman paljon omista<br />
tarpeistamme lähtien. He pitivät 40-50 haastateltavan<br />
määrää riittävänä. Englannissa tehdyn seksipäiväkirjamenetelmän<br />
he kyseenalaistivat täysin, kuten myös<br />
Essexissä tapaamamme Jeffrey Weeks. Se on heidän<br />
mukaansa työläs, aikaavievä, vaikea analysoida, eivätkä<br />
kulut ja hyödyt ole tasapainossa. Muokkasimmekin<br />
seksipäiväkirjamenetelmää rajusti alkuperäissuunnitelmasta.<br />
Huhtikuussa 1998 osallistuimme vuosittaiseen pohjoismaisten<br />
hiv/aids-työntekijöiden kokoontumiseen<br />
Göteborgissa, jossa puhuimme suomalaisesta miesseksitutkimuksesta.<br />
Samalla meillä oli mahdollisuus<br />
tavata ja keskustella muiden pohjoismaisten tutkijoiden<br />
ja kenttätyöntekijöiden kanssa hiv-riskeihin liittyvistä<br />
kysymyksistä. Samassa yhteydessä tutkijoilla<br />
oli projektitapaaminen ruotsalaisten yhteistyökumppanien<br />
kanssa (professori Sven-Axel Månsson ja tutkija<br />
Ronny Tikkanen Göteborgin yliopisto, RFSL:n<br />
johtaja George Sved ja projektikoordinaattori Staffan<br />
Hallin Hiv-kanslietista). Huhtikuussa 1998 organisoimme<br />
Jeffrey Weeks -symposiumin Helsingin Aidstukikeskuksessa.<br />
Symposium oli avoin kaikille suomalaisille<br />
seksuaalisuus/hiv/gender/queer-kysymysten<br />
parissa työskenteleville tutkijoille. Symposiumissa<br />
Jeffrey Weeks esitti paperin ”De- and regaying of<br />
AIDS”, puhui uusimmasta tutkimusprojektistaan<br />
”Narratives of non-heterosexual relationships” ja<br />
konsultoi sekä tutkimustamme että suomalaisten tutkijoiden<br />
hankkeita.<br />
Heinäkuussa 1998 osallistuimme yhdessä Olli<br />
Stålströmin kanssa 12. Maailman Aids-konferenssiin<br />
Genevessä ja teimme sinne paperin ”Methodological<br />
issues in socio-sexual investigation of gay and bisexual<br />
men in Finland”, joka julkaistiin Aids-konferenssin<br />
julkaisussa. Konferenssin yhteydessä saimme paljon<br />
uutta tietoa ja solmimme uusia kansainvälisiä suhteita<br />
saman aihepiirin parissa työskenteleviin tutkijoihin.<br />
Konferenssin keskeisistä tuloksista kirjoitimme artikkelin<br />
Aids-tukikeskuksen ja Positiiviset ry:n tiedotteisiin<br />
sekä Turun Sanomiin (Huotari & Lehtonen 1998a).<br />
Heinäkuussa 1998 osallistuimme myös Tukholmassa<br />
järjestetyn terveysseminaarin työryhmään ”<strong>HIV</strong>prevention<br />
and treatments”. Samassa yhteydessä oli<br />
tapaaminen ruotsalaisten EU-kumppaneiden kanssa.<br />
Kansainväliset tutkijatapaamiset ovat olleet hyödyllisiä<br />
erityisesti tutkimustulosten vertailussa.<br />
Maaliskuussa 1999 osallistuimme pohjoismaisten<br />
lesbo- ja homotutkijoiden verkostotapaamiseen<br />
Göteborgissa. Esitimme siellä paperin “Sex between<br />
men in Finland” ja tapasimme useita pohjoismaisia<br />
tutkijoita sekä EU-yhteistyökumppanimme Ruotsista<br />
ja Englannista, joiden kanssa järjestimme erillisen tapaamisen.<br />
Tässä tapaamisessa sovimme yhteisartikkelien<br />
kirjoittamisesta.<br />
Maaliskuussa 1999 osallistuimme yhdessä Bengt<br />
89
Liite: Kansainvälinen vuorovaikutus tutkimuksen taustalla<br />
Lindblomin kanssa Brysselissä järjestettyyn EUrahoitteeseen<br />
CERIS konferenssiin “European<br />
Congress Identity Risks and Aids”, jonka organisoi<br />
belgialainen aids-järjestö EX AEQUO. Jukka<br />
Lehtonen toimi kommentaattorina työryhmässä<br />
“Dynamics of interactions and influence of differences”.<br />
Meitä haastateltiin myös järjestön lehteen, jossa<br />
myöhemmin julkaistiin puolen sivun juttu miesseksitutkimuksesta<br />
ja Suomen hiv-tilanteesta. Konferenssin<br />
pohjalta rakennettiin yhteistyöverkosto (CERIS), johon<br />
Jukka Lehtosesta tuli Suomen yhteyshenkilö.<br />
Verkoston puitteissa rakennettiin monikansalliset<br />
www-sivut, jotka käsittelevät muun muassa nuorten<br />
homo- ja bimiesten seksuaalisuutta ja jonka teossa<br />
hyödynnettiin miesseksitutkimuksen tuloksia. Jukka<br />
Lehtonen laati siihen suomenkieliset sivut (www.eurogayway.com/suomi)<br />
(Lehtonen 2001). Myös tällä hetkellä<br />
Aids-tukikeskuksessa meneillään olevissa Miesten<br />
kesken turvallisesti –projektin turvaseksivalistuskampanjoissa<br />
hyödynnetään miesseksitutkimuksen tuloksia<br />
(ks. www.miestenkesken.fi).<br />
Maaliskuussa 1999 osallistuimme University College<br />
Londonissa pidettyyn konferenssiin “Gay and lesbian<br />
identities: working with young children, their families<br />
and schools”. Siellä saimme uusinta tietoa nuoria<br />
koskevan hiv-ennaltaehkäisytyön haasteista, prioriteeteista<br />
ja mahdollisuuksista. Elokuussa 1999 osallistuimme<br />
Euroopan neljänteen sosiologikonferenssiin<br />
Amsterdamissa. Esitimme sielläkin paperin miesten<br />
välisestä seksistä Suomessa. Tämä konferenssi oli<br />
hyödyllinen etenkin tutkimuksesta informoimisen ja<br />
hiv/queer -tutkijakollegoiden tapaamisen kannalta.<br />
Osallistuimme myös vuoden 2001 Euroopan sosiologikonferenssiin<br />
Helsingissä, jolloin alustimme suomalaismiesten<br />
homoturismista ja siihen liittyvistä hiv-riskitekijöistä.<br />
Joulukuussa 1999 osallistuimme CERIS -projektin<br />
tapaamiseen Madridissa. Siellä esittelimme EUprojektin<br />
aikana tuottamamme turvaseksimateriaalin:<br />
turvaseksioppaan miehille, joilla on seksiä miesten<br />
kanssa, Menopussin (joka sisältää kaksi kondomia, liukuvoiteen<br />
ja niiden lyhyen käyttöoppaan) sekä ”kruisailukortit”<br />
(eli käyntikortit, joissa on sekä tuloksia<br />
miesseksitutkimuksesta että ohjeita turvaseksiin).<br />
Vuoden 2001 syksyllä Kari Huotari oli vierailevana<br />
tutkijana Texasin yliopistossa (WHO Center<br />
for Health Promotion and Prevention Research).<br />
Yhteistyökumppanina oli Texasin yliopiston professori<br />
Michael Ross, joka on julkaissut tutkimuksemme aihepiiristä<br />
useita kymmeniä artikkeleja. Texasissa Huotari<br />
tutustui sekä hiv-tartunnan saaneita huumeidenkäyttäjiä<br />
että miesten välistä seksiä koskeviin uusiin tutkimuksiin.<br />
EU-rahoituksen aikana syntyneitä kansainvälisiä<br />
tutkimusyhteistyökontakteja on hyödynnetty ja<br />
kehitetty. Ruotsalaisia yhteistyökumppaneitamme (professori<br />
Sven-Axel Månsson ja tutkija Ronny Tikkanen<br />
Göteborgin Yliopistosta) olemme tavanneet usein.<br />
Ruotsalaiset ideoivat oman vastaavankaltaisen kyselynsä<br />
osittain suomalaisen kyselyn pohjalta (ks. Tikkanen<br />
& Månsson 1999).<br />
90
Kirjallisuus<br />
Kirjallisuus<br />
Adib, M. & Joseph, J. & Ostrow, D (1990) Relapse<br />
in safer sexual practices among homosexual men: two<br />
year follow-up from the Chicago-MACS/ccs. AIDS<br />
1990:5.<br />
Alasuutari, Pertti (1993) Laadullinen tutkimus.<br />
Jyväskylä:Vastapaino.<br />
Alcorn, Keith (1995) Hiv-transmission & Safer<br />
Sex. Teoksessa Alcorn, Keith (toim.) AIDS Reference<br />
Manual. London: NAM Publications.<br />
Alison, L., Santtila, P., Sandnabba, N. K., &<br />
Nordling, N. (2001). Sadomasochistically-oriented behaviour:<br />
diversity in practice and meaning. Archives<br />
of Sexual Behaviour, 30, 1-12.<br />
Andersson, Anders 1995. För manligheten - en<br />
studie av våldet mot lesbiska och bögar. C-uppsats.<br />
Sociologiska institutionen, Göteborgs universitet.<br />
Barret, D. C. (1998) Redifining Gay Male Anal<br />
Intercourse Behaviours: Implications for <strong>HIV</strong><br />
Prevention and Research. Journal of Sex Research<br />
Vol. 35 no: 4.<br />
Bor, R. & Elford, J. (toim.) (1994) The Family and<br />
<strong>HIV</strong>. Wiltshire: Cassell.<br />
Charmaz, Cathy (1991) Good Days, Bad Days. The<br />
Self in Chronic Illness and Time. New Jersey: Rutgers<br />
University Press.<br />
Coates, T. J. & Acree, M. & Stall, R. & Hoff, C.<br />
& Kegeles, S. & Ekstrand, M. & Paul, J. & Jinich, S.<br />
(1996) Men who have sex with men in public places<br />
are more likely to have unprotected anal intercourse.<br />
International AIDS conference 1996. Meeting<br />
abstract.<br />
Coxon, Anthony (1996) Between the Sheets.<br />
Sexual diaries and gay men=s sex in the era of AIDS.<br />
London: Cassell.<br />
Davies, P. & Hickson, F. & Weatherburn, P. &<br />
Hunt, A (1992) The Sexual Lifestyles of Gay and<br />
Bisexual Men in England and Wales. London: Project<br />
SIGMA.<br />
Davies, Peter & Hickson, Ford & Weatherburn,<br />
Peter & Hunt, Andrew (1993) Sex, gay men and<br />
AIDS. Social aspects of AIDS. London: The Falmer<br />
Press.<br />
Diaz, R. M. (1999) Trips to fantasy Island: Contexts<br />
of risky sex for San Francisco gay men. Sexualities<br />
2(1).<br />
Ekstrand, M. L. & Coates, T. J. (1990) Maintenance<br />
of Safer Sex Behaviours and Predictors of Risky Sex:<br />
The San Fransisco Men=s Health Study. American<br />
Journal of Public Health Vol. 80, no 8.<br />
Fox, R. & Odaka, N. J. & Brookmeyer, R. & Polk,<br />
B. F. (1987) Effect of antibody test disclosure on subsequent<br />
sexual activity in homosexual men. AIDS<br />
np:1.<br />
Grönfors, Martti (1985) Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät.<br />
Juva: WSOY.<br />
Grönfors, Martti & Haavio-Mannila, Elina &<br />
Mustola, Kati & Stålström, Olli (1984) Esitietoja<br />
homo- ja biseksuaalisten ihmisten elämäntavasta<br />
ja syrjinnästä. Kirjassa Sievers & Stålström (toim):<br />
<strong>Rakkauden</strong> monet kasvot. Espoo: Weilin & Göös.<br />
Grönfors, Martti & Partanen, Heikki (1991) Hivriskiin<br />
vaikuttavista tekijöistä eräissä suomalaisissa<br />
erityisryhmissä. Seksuaaliasenteet, sukupuoli-identiteetti<br />
ja seksuaalinen käyttäytyminen. Helsinki: Aidstukikeskus.<br />
Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo (toim.)<br />
(1993) Suomalainen seksi. Tietoa suomalaisten sukupuolielämän<br />
muutoksesta. Helsinki: WSOY.<br />
Hays, R. B. & Kegeles, S. M. & Coates, T. J. (1990)<br />
High <strong>HIV</strong>-risk-taking among young gay men. AIDS,<br />
no 4.<br />
Hays, R. & McKusic, L & Pollack, L. & Hillard,<br />
R & Hoff, C. & Coates, T. (1994) Disclosing <strong>HIV</strong><br />
Seropositivity to Significant Others. Teoksessa Bor,<br />
R. & Elford, J. (toim.) <strong>HIV</strong> and Family. Wiltshire:<br />
Cassell, 44-57.<br />
Heikkinen, Teppo (2002) “Ja minähän läksin<br />
Helsinkiä kohti”. Heteronormatiivisuus ja pääkaupunkiseudulle<br />
muuttaneiden homomiesten elämäntila.<br />
Maantieteen pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto.<br />
Henriksson, Benny (1995) Risk Factor Love.<br />
Homosexuality, sexual interaction and <strong>HIV</strong> prevention.<br />
Göteborgs Universitet. Institutionen för socialt<br />
arbete. Skriftserien 1995. Göteborgs Universitet,<br />
Göteborg.<br />
Hickson, F. & Reid, D. & Davies, P. M. &<br />
Weatherburn, P & Beardsell, S. & Keogh, P (1996)<br />
No aggregate change in homosexual <strong>HIV</strong> risk behaviour<br />
among gay men attending the Gay Pride festivals.<br />
United Kingdom, 1993-1995. AIDS Vol 10 no:7.<br />
Huotari, Kari (1993) Aids-kysymyksen muotoutuminen<br />
kansallisessa kirjoittelussa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä<br />
julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja<br />
selvityksiä 18. Rovaniemi: Lapin yliopisto.<br />
Huotari, Kari (1999a) Näkymättömät hiv-tartunnan<br />
saaneet homoyhteisössä. Teoksessa Lehtonen, Jukka<br />
(toim.) Homo fennicus - miesten homo- ja biseksuaalisuus<br />
muutoksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö.<br />
Naistutkimusraportteja 1/1999. 171-186.<br />
91
Kirjallisuus<br />
Huotari, Kari (1999b) Positiivista elämää. Hivtartunnan<br />
saaneiden selviytyminen arjessa. Helsingin<br />
yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen tutkimuksia<br />
2/1999. Helsinki: Yliopistopaino.<br />
Huotari, Kari (2000) Miesten välinen seksi, parisuhteet<br />
ja hi-virus. Verkkouutiset. Suomen kansallisverkko<br />
Oy. http://haku.verkkouutiset.fi/arkisto/<br />
Arkisto_2000/1.joulukuu/hiv4800.htm (elektroninen<br />
julkaisu)<br />
Huotari, Kari (2001) Hiv-testauksen edut ja haitat -<br />
miesten välistä seksiä toteuttavien miesten kokemukset.<br />
Sairaanhoitaja-lehti. Nro 3. Vol 74. 27-30.<br />
Huotari, Kari & Hyvönen, Matti & Laakkonen,<br />
Pekka & Lehtonen, Jukka & Talikka, Pekka (2000)<br />
Uusimmat hiv-tartuntojen ennaltaehkäisystrategiat.<br />
Raportti pohjoismaisten homo- ja lesbojärjestöjen<br />
hiv-työntekijöiden tapaamisesta toukokuussa<br />
2000. Liite Valopilkkuun 10/00, Helsingin Aidstukikeskuksen<br />
tiedotteeseen. 9 sivua.<br />
Huotari, Kari & Karsikas, Kimmo & Koskinen,<br />
Jorma & Lindblom, Bengt & Lehtonen, Jukka &<br />
Vauramo, Markopekka (1999) Turvaseksiopas miehille,<br />
joilla on seksiä miesten kanssa. Suomen Aidstukikeskus.<br />
Helsinki. (myös internetissä www.aidscouncil.fi/miesopas/01.html<br />
)<br />
Huotari, Kari & Lehtonen, Jukka (1996)<br />
Suojaamaton parisuhde. Z setalehti No 6, 21. vuosikerta.<br />
30-32.<br />
Huotari, Kari & Lehtonen, Jukka (1998a) Hivennaltaehkäisyä<br />
jatkettava valistusta tehostamalla.<br />
Uusista hoidoista huolimatta aids yhä ongelma. Turun<br />
Sanomat 15.10.1998, Alioartikkelit A 2.<br />
Huotari, Kari & Lehtonen, Jukka (1998b)<br />
Pohjoismaista yhteistyötä. Valopilkku. Helsingin Aidstukikeskuksen<br />
tiedote 5/98. 4-5.<br />
Huotari, Kari & Lehtonen, Jukka (1999a)<br />
Miesseksitutkimus vauhdissa. Henkiriepu. Positiiviyhdistys<br />
ry:n jäsentiedote nro 2/99, 8.<br />
Huotari, Kari & Lehtonen, Jukka (1999b) Miesten<br />
välinen seksi. Teoksessa Lehtonen, Jukka (toim.)<br />
Homo fennicus - miesten homo- ja biseksuaalisuus<br />
muutoksessa. Naistutkimusraportteja. Tasa-arvoasiain<br />
neuvottelukunta, Helsinki. 153-168.<br />
Huotari, Kari & Lehtonen, Jukka (1999c) 10<br />
Vinkkiä turvaseksiin. Z-lehti No 4. 24. vuosikerta, 34.<br />
Huotari, Kari & Lehtonen, Jukka (2000)<br />
Hiv-tartuntariskit miesten välisessä seksissä.<br />
Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. 4/2000. 37.<br />
vuosikerta. 330-342.<br />
Huotari, Kari & Lehtonen, Jukka & Stålström,<br />
Olli (1996) Homo- ja biseksuaalisten miesten seksuaalista<br />
ja sosiaalista elämäntapaa koskeva tutkimus.<br />
Tutkimussuunnitelma. Aids-tukikeskus. 95 sivua.<br />
(Julkaisematon)<br />
Huotari, Kari & Lehtonen, Jukka & Stålström, Olli<br />
(1998) Homo- ja biseksuaalisten miesten seksuaalista<br />
ja sosiaalista elämäntapaa koskeva tutkimus. Raportti<br />
syksyn 1997 toiminnasta ja aineiston keruusta. <strong>HIV</strong>säätiö.<br />
150 sivua. (Julkaisematon)<br />
Jolkin, Petri (2000) <strong>Rakkauden</strong> riskit: Hi-virus<br />
ja homoseksuaalisten miesten sosiaaliset suhteet.<br />
Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen pro gradu<br />
–tutkielma.<br />
Juvonen, Tuula (2002) Niin makaa kuin petaa.<br />
Lomaketutkimuksen ongelmat ja homoseksuaalisuus<br />
suomalaisissa seksitutkimuksissa. Sosiologia39 (2002):<br />
4,309-321.<br />
Kaartinen, Auli & Kippola, Anna-Kaarina (1990)<br />
Sadomasokismi. Teemoja vallasta, kulttuurista ja seksuaalisuudesta.<br />
Kangasniemi, Riitta (1996) Elämä ja selviytyminen<br />
hiv-positiivisena. Hiv-positiivisten naisten kokemuksia.<br />
Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen<br />
julkaisuja M 120.<br />
Kangosjärvi, Jaakko (1999) Mies & seksi. Kari<br />
Huotarin ja Jukka Lehtosen haastattelu. Z-lehti No 4.<br />
24. vuosikerta, 30-35.<br />
Karhinen, Sari (1997) Mustaa makiaa. Steven<br />
Thomas Bkeskustelu suomalaisissa sanomalehdissä<br />
konstruktivistin näkökulmasta. Jyväskylän yliopiston<br />
Sosiologian laitoksen pro gradu -tutkielma.<br />
Kippax, S. & Conell, R. & Downsett, G. &<br />
Crawford, J. & Davis, M (1993) Sustaining Safe Sex.<br />
Gay Communities Respond to AIDS. Social Aspects<br />
of AIDS. London: The Falmer Press.<br />
Kippax, S. (1996) Commentary on Negotiated<br />
Safety. Venerelogy 1996:2: 96-97<br />
Kontula, Osmo (1984) Helsingin yliopiston opiskelijoiden<br />
sukupuolimoraali. Sosiologian pro gradu -tutkielma.<br />
Helsingin yliopisto.<br />
Kontula, Osmo (1987) Nuorten seksi. Helsinki:<br />
Otava.<br />
Kontula, Osmo & Meriläinen, Jouni (1988)<br />
Nuorten kypsyminen seurusteluun ja seksuaalisuuteen.<br />
Lääkintöhallituksen julkaisuja. Sarja tutkimukset<br />
9/1988. Helsinki: Valtion Painatuskeskus.<br />
Koskela, Hille (1998) Tilapuoli sukupuoli<br />
Teoksessa Haarni, Tuukka & Koskela, Hille (toim.)<br />
Tila, paikka ja maisema. Tutkimusretkiä uuteen maantieteeseen.<br />
Tampere: Vastapaino.<br />
Koskimaa, Tapio (1993) Kokemuksia hiv-positiivisuudesta<br />
ihmisen elämässä. Tampereen hoitotyön laitoksen<br />
pro gradu -tutkielma.<br />
92
Kirjallisuus<br />
Kübler-Ross, Elisabeth (1988) Aids - yhteinen<br />
haaste. Suomentanut Anita Paajanen-Mannila.<br />
Jyväskylä:Weilin+Göös.<br />
Lehtonen, Jukka (1995) Seksuaalivähemmistöt koulussa.<br />
SETA-julkaisut, Helsinki.<br />
Lehtonen, Jukka (1996) Mikä se on Hetsku, fettari,<br />
rimmailu. Z-lehti 5/1996, 7.<br />
Lehtonen, Jukka (1997) Mikä se on Maisema, kirmaseksi.<br />
Z-lehti 1/1997, 11.<br />
Lehtonen, Jukka (1998a) Heteroseksuaalisuus oppikirjoissa<br />
– lähtökohtana ei-heteroseksuaalisten nuorten<br />
kokemukset. Teoksessa Helve, H. (toim.) Nuorten<br />
arki ja muuttuvat rakenteet. Nuorisotutkimus 2000.<br />
Tutkimuksia 5/98. Nuorisotutkimusseura ry, Helsinki.<br />
159-191.<br />
Lehtonen, Jukka (1998b) Nuoret ei-heteroseksuaaliset<br />
miehet ja homoidentiteetin mallit. Psykologia, 33<br />
(1998): 6, 421-429.<br />
Lehtonen, Jukka (1998c) Young people´s definitions<br />
of their non-heterosexuality. In Helve, Helena<br />
(ed.) Unification and Marginalisation of Young<br />
People. Youth Research 2000 Programme. Helsinki:<br />
The Finnish Youth Research Society. 185-192.<br />
Lehtonen, Jukka (1999a) Homot väkivallan kohteina.<br />
Teoksessa Lehtonen, Jukka (toim.) Homo fennicus<br />
- miesten homo- ja biseksuaalisuus muutoksessa.<br />
Naistutkimusraportteja. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta,<br />
Helsinki. 93-108.<br />
Lehtonen, Jukka (1999b) Piilossa ja näkyvissä.<br />
Seksuaalisuuden kirjo koulussa. Teoksessa Tolonen,<br />
Tarja (toim.) Suomalainen koulu ja kulttuuri.<br />
Tampere: Vastapaino. 203-227.<br />
Lehtonen, Jukka (1999c) Pojista miehiä koulun heterojärjestyksessä.<br />
Teoksessa Jokinen, Arto (toim.)<br />
Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja.<br />
Tampere: Vastapaino. 121-148.<br />
Lehtonen, Jukka (1999d) Homottelu ja heteronormatiivinen<br />
kiusaaminen koulussa. Teoksessa<br />
Lehtonen, Jukka (toim.) Homo fennicus. Miesten<br />
homo- ja biseksuaalisuus muutoksessa. Sosiaali- ja<br />
terveysministeriö. Naistutkimusraportteja 1/1999.<br />
Helsinki: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. 73-91.<br />
Lehtonen, Jukka (2000) Kiusattuja ja näkymättömiä<br />
- koulu ja ei-heteroseksuaalisuus ylioppilasaineissa.<br />
Teoksessa Lehtonen, Jukka (toim.) Yhtä tavallisia kuin<br />
muut. Lukiolaisten käsityksiä seksuaalivähemmistöistä.<br />
Seta-julkaisut 12, Helsinki. 74-91.<br />
Lehtonen, Jukka (2001) Internetsivustot ei-heteroseksuaalisille<br />
nuorille miehille. www.eurogayway.org/suomi/<br />
Lehtonen, Jukka (2002a) Kaapissa avoimesti ja piilossa<br />
julkisesti. Ei-heteroseksuaaliset nuoret naiset<br />
kertovat ja vaikenevat seksuaalisuudestaan. Teoksessa<br />
Aaltonen, Sanna & Honkatukia, Päivi (toim.)<br />
Tulkintoja tytöistä. Helsinki: Suomen kirjallisuuden<br />
seura. 148-165.<br />
Lehtonen, Jukka (2002b) Ei-heteroseksuaaliset<br />
nuoret työssä ja asevelvollisuutta suorittamassa.<br />
Teoksessa Lehtonen, Jukka (toim.) Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt<br />
työelämässä. Raportteja 269.<br />
Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus<br />
Stakes. 65-76.<br />
Lehtonen, Jukka (2003a) Seksuaalisuus ja sukupuoli<br />
koulussa. Näkökulmana heteronormatiivisuus ja eiheteroseksuaalisten<br />
nuorten kertomukset. Helsinki:<br />
Yliopistopaino ja Nuorisotutkimusverkosto.<br />
Lehtonen, Jukka (2003b) Heteronormatiivisuus ja<br />
nimittely – opiskelijoiden sukupuolien ja seksuaalisuuksien<br />
rajojen rakentamista. Teoksessa Sunnari, Vappu &<br />
Kangasvuo, Jenny & Heikkinen, Mervi & Kuorikoski,<br />
Niina (toim.) Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna<br />
– Seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa<br />
ja koulutuksessa. Oulun yliopiston oppimateriaalia<br />
E1. Oulu: Oulun yliopistopaino. 190-204.<br />
Lehtonen, Jukka (2004a) Seksuaalivähemmistöihin<br />
kuuluvat nuoret työmarkkinoilla. Teoksessa Lehtonen,<br />
Jukka & Mustola, Kati (toim.) ”Eihän heterotkaan<br />
kerro..” Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä<br />
työelämässä. Tutkimukset ja selvitykset 2/04.<br />
Helsinki: Työministeriö. 127-142.<br />
Lehtonen, Jukka (2004b) Ammatinvalinta ja eiheteroseksuaalisuus.<br />
Teoksessa Lehtonen, Jukka &<br />
Mustola, Kati (toim.) ”Eihän heterotkaan kerro..”<br />
Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä.<br />
Tutkimukset ja selvitykset 2/04. Helsinki:<br />
Työministeriö. 143-168.<br />
Lehtonen, Jukka (2004c) Heteronormatiivisuus<br />
seksuaalikasvatuksen haasteena. Teoksessa Kosunen,<br />
Elise & Ritamo, Maija (toim.) Näkökulmia nuorten<br />
seksuaaliterveyteen. Raportteja 282. Helsinki:<br />
Stakes.147-158.<br />
Lehtonen, Jukka (2006) Ei-heteroseksuaaliset<br />
nuoret miehet ja neuvottelut turvallisista suhteista.<br />
Teoksessa Karvonen, Sakari (toim.) Onko sukupuolella<br />
väliä Hyvinvointi, terveys, pojat ja tytöt.<br />
Helsinki: Stakes. 94-109.<br />
Lehtonen, Jukka (toim.) (1999) Homo fennicus.<br />
Miesten homo- ja biseksuaalisuus muutoksessa.<br />
Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.<br />
Lehtonen, Jukka (toim.) (2000) Yhtä tavallisia kuin<br />
muut. Lukiolaisten käsityksiä seksuaalivähemmistöistä.<br />
Helsinki: Seta-julkaisut 12.<br />
Lehtonen, Jukka (toim.) (2002) Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt<br />
työelämässä. Raportteja 269.<br />
Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus<br />
STAKES.<br />
93
Kirjallisuus<br />
Lehtonen, Jukka & Mustola, Kati (toim.) (2004)<br />
”Eihän heterotkaan kerro..” Seksuaalisuuden ja sukupuolen<br />
rajankäyntiä työelämässä. Tutkimukset ja selvitykset<br />
2/04. Helsinki: Työministeriö.<br />
Lehtonen, Jukka & Nissinen, Jussi & Socada, Maria<br />
toim. (1997) Hetero-olettamuksesta moninaisuuteen –<br />
lesbot, homot, bi- ja trans-ihmiset sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />
asiakkaina. Helsinki: Edita.<br />
Lewin, B. & Fugl-Meyer, K. & Helmius, G. &<br />
Lalos, A. & Månsson, S-A. (1998) Sex i Sverige B om<br />
sexuallivet i Sverige 1996. Folkhälsoinstitutet.<br />
Lupton, Deborah (1994) Moral Threats and<br />
Dangerous Desires. AIDS in the News Media. Social<br />
Aspects of AIDS. London: Taylor & Francis.<br />
McLean, J. & Boulton, M. & Brookes, M. &<br />
Lakhani, D. & Fitzpatrick, R. & Dawson, J. &<br />
McKechnie, R & Hart, G. (1994) Regular partners<br />
and risky behaviour: why do gay men have unprotected<br />
anal intercourse AIDS Care Vol. 6 no:3.<br />
McWriter, D. & Mattison, A. (1984) The Male<br />
Couple. London: Prentice-Hall.<br />
Miesten kesken turvallisesti (2004) Kyselytutkimus.<br />
www.miestenkesken.fi/mktkyselytutkimus.pdf<br />
Miesten kesken turvallisesti (2006) Kysely- ja esiintyvyystutkimus,<br />
www.miestenkesken.fi/esiintyvyystutkimus2006.pdf<br />
Mustola, Kati & Vanhala, Anna (2004)<br />
Seksuaalivähemmistöjä koskevan kyselyn tuloksia.<br />
Teoksessa Lehtonen, Jukka & Mustola, Kati (toim.)<br />
”Eihän heterotkaan kerro..” Seksuaalisuuden ja sukupuolen<br />
rajankäyntiä työelämässä. Tutkimukset ja selvitykset<br />
2/04. Helsinki: Työministeriö.30-57.<br />
Nardi, Peter (1992) That’s What Friends are<br />
for. Teoksessa Plummer, Ken (toim.) Modern<br />
Homosexualities. Fragments of Lesbian and Gay<br />
Experience. Routledge. London.<br />
Nissinen, Jussi (1999) Homo- ja bimiehet sosiaali-<br />
ja terveyspalveluissa. Teoksessa Lehtonen, Jukka<br />
(toim.) Homo fennicus B miesten homo- ja biseksuaalisuus<br />
muutoksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö.<br />
Naistutkimusraportteja 1/1999. 109-122.<br />
Nopola-Pihlajamäki, Kukka & Niskanen, Mika<br />
(1997) Psykososiaalisen tuen ammattilaisten näkökulmia<br />
hiv-työhön. Teoksessa Stålström, Olli &<br />
Lindblom, Bengt & Frazier, Mia (toim.) Aids-työn aikakauskirja<br />
1/1997, Helsinki. 34-46.<br />
O`Brien, Mary (1992) Living with <strong>HIV</strong>. Experiment<br />
in Courage. Westport, Auburn House, Connecticut.<br />
Ritchie, J. & Spencer, L. (1994) Qualitative Data<br />
Analysis for Applied Policy Research. Teoksessa:<br />
Bryman, A. & Burgess, R, toim. Analysing Qualitative<br />
Data. London: Routledge. 173-194.<br />
Ross, Michael (1983a) Societal influences on gender<br />
role in homosexuals: A crosscultural comparison.<br />
Journal of Sex Research, 19, 273-288.<br />
Ross, Michael (1983b) Gender identity and sexual<br />
orientation: Some social and cross-cultural relationships,<br />
Journal of Homosexuality, 9 (1), 27-36.<br />
Ross, Michael (1986) Psychovenereology.<br />
Personality and Lifestyle Factors in Sexually<br />
Transmitted Diseases in Homosexual Men. Sexual<br />
Medicine, Volume 3. New York: Praeger Publishers.<br />
Rosser, S (1999). The Future of <strong>HIV</strong>/STD<br />
Prevention: New Challenges, Priorities, Possibilities<br />
and Concerns Affecting Gay and Bisexual Youth.<br />
Paper presented in conference Gay and Lesbian<br />
Identities: Working with Young Children, Their<br />
Families and Schools. Tuesday 30th March, University<br />
College London.<br />
Sandnabba, N. K., Santtila, P., Alison, L., &<br />
Nordling, N. (2002a). Demographics, sexual behaviour,<br />
family background, and abuse experiences of<br />
practitioners of sadomasochistic sex. A review of recent<br />
research. Sexual and Relationship Therapy, 17,<br />
39-55.<br />
Sandnabba, N. K., Santtila, P., Beetz, A. M.,<br />
Nordling, N., & Alison, L. (2002b).<br />
Characteristics of a sample of sadomasochisticallyoriented<br />
males with recent experience of sexual contact<br />
with animals. Deviant Behavior, 23, 511-529.<br />
Sandnabba, N. K., Santtila, P., & Nordling, N.<br />
(1999). Sexual behavior and social adaptation among<br />
sadomasochistically oriented males. Journal of Sex<br />
Research, 36, 273-282.<br />
Santtila, P., Sandnabba, N. K., Alison, L., &<br />
Nordling, N. (2002). Investigating the underlying<br />
structure in sadomasochistically-oriented behaviour.<br />
Archives of Sexual Behaviour, 31, 185-196.<br />
Santtila, P., Sandnabba, N. K., & Nordling, N.<br />
(2000). Retrospective perceptions of family interaction<br />
in childhood as correlates of current sexual<br />
adaptation among sadomasochistic males. Journal of<br />
Psychology and Human Sexuality, 12, 69-87.<br />
Sievers, Kai & Koskelainen, Osmo & Leppo,<br />
Kimmo (1974) Suomalaisten sukupuolielämä. Porvoo:<br />
WSOY.<br />
Socada, Maria (1997) Lesbot terveydenhuollon asiakkaina.<br />
Teoksessa Lehtonen, Jukka & Nissinen, Jussi<br />
& Socada, Maria toim. (1997) Hetero-olettamuksesta<br />
moninaisuuteen – lesbot, homot, bi- ja trans-ihmiset<br />
sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaina. Helsinki:<br />
Edita. 144-155.<br />
94
Kirjallisuus<br />
Stall, R. D. & McKusick, L. & Wiley , J. & Coates,<br />
T. J. & Ostrow, D. G. (1986) Alcohol and drug use<br />
during sexual activity and compliance with safer sex<br />
quidelines for AIDS: the AIDS Behavioral Research<br />
Project. Health Educ Q 1986:13.<br />
Stålström, Olli (1989) Aids-ilmiön historiaa.<br />
Teoksessa Stålström, Olli (toim.) Aids asiallisesti.<br />
Aids-tukikeskuksen julkaisusarja n:o 1. Valkeakoski:<br />
Valkeakosken Kirjapaino, 102-143.<br />
Stålström, Olli (1997) Homoseksuaalisuuden sairausleiman<br />
loppu. Gaudeamus. Tammer-Paino Oy.<br />
Tampere.<br />
Stålström, Olli & Ross, Michael (1984)<br />
Ihmissuhteet, elämäntavat ja identiteetit. Teoksessa<br />
Sievers, Kai & Stålström, Olli (toim.) <strong>Rakkauden</strong> monet<br />
kasvot. Espoo: Weilin + Göös.<br />
Söderlund, Eva & Bodin, Lena 1994.<br />
”Bögdjävlar...”Specialarbete, Grundkurs II.<br />
Polishögskolan, Sörentorp.<br />
Tiby, Eva & Lander, Inger 1996. Hat, hot, våld - utsatta<br />
homosexuella kvinnor och män. En pilotstudie i<br />
Stockholm. Krimonologiska institutionen. Stockholm:<br />
Stockholms universitet.<br />
Tikkanen, Ronny & Månsson, Sven-Axel (1999)<br />
Förhandlad säkerhet och kalkylerade risker. Rapport<br />
från en enkätundersökning bland män som har sex<br />
med män. Göteborgs Universitet. Institutionen<br />
för socialt arbete. Rapport 1999:7. Göteborg:<br />
Kompendiet.<br />
Tikkanen, Jorma & Koskela, Kaj 1991:<br />
Seurantatutkimus suomalaisten suhtautumisesta <strong>HIV</strong>infektioon.<br />
Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 28<br />
(4). 274-282.<br />
Trocki, K. F. & Leigh, B. C. (1991) Alcohol consumption<br />
and safe sex: a comparison of homosexual<br />
and heterosexual men. Journal of Acquired Immune<br />
Deficiency Syndrome 1991: 4.<br />
Törmä, Sinikka & Huotari, Kari, Kinnunen, Riitta<br />
& Nieminen, Jarmo (2002) ”Mäkin oon ihminen!”<br />
Erityispalvelut hiv-positiivisille huumeiden käyttäjille.<br />
Kluuvin palvelukeskuksen toiminnan arviointi.<br />
Sosiaalikehitys Oy:n julkaisuja 1/2002.<br />
Törmä, Sinikka & Huotari, Kari & Inkeroinen,<br />
Tiia (2003) Kurvi 24h. Helsingin Diakonialaitoksen<br />
Kurvin huumepoliklinikan ulkoinen arviointi.<br />
Sosiaalikehitys Oy:n julkaisuja 1/2003.<br />
Törmä, Sinikka & Huotari, Kari (2005) Palvelut<br />
liikkeelle. Liikkuvan terveysneuvontayksikön toiminnan<br />
ulkoinen arviointi. Helsingin Diakonissalaitoksen<br />
julkaisuja 2/2005.<br />
Väätänen, Jouni (2004) Kondomikäsikirja. Helsinki:<br />
Aids-tukikeskus.<br />
Watney, Simon (1994) Practices of Freedom.<br />
Selected Writings on <strong>HIV</strong>/AIDS. London: Rivers<br />
Oram Press.<br />
Weatherburn, P. & Davies, P. & Hickson, F. &<br />
Hartley, M. (1999) A class apart - the social stratificationof<br />
<strong>HIV</strong> infection among homosexually active<br />
men. Project Sigma briefing paper. London.<br />
Weeks, Jeffrey (1989) AIDS: The Intellectual<br />
Agenda. Teoksessa Aggleton, Peter & Hart, Graham<br />
& Davies, Peter (toim.) AIDS. Social Representations,<br />
Social Practices. London: The Falmer Press, 1-20.<br />
95
Change language