An einem Strang ziehen - Rengas

saatesanat
An einem Strang ziehen
Kun pastori Hannu (Hinski) Honkkila saapui maaliskuussa 1971 Saksaan aloittamaan Keski-Euroopan
siirtolaistyötä, hän suuntasi ensimmäisenä askeleensa Hampurin merimieskirkolle. ”Siellä merimiespappi
Göran Hellbergin kanssa katseltiin karttaa ja todettiin, että Köln näyttää olevan sopivan
keskellä,” hän muistelee. Vuosikymmenien kuluessa on tapahtunut paljon: on kehitelty ideoita
ja heitetty osa niistä roskakoppaan; seurakuntia on perustettu ja jotkut niistä ovat ehtineet taas jo
lopettaakin yhdistystoiminnan; on luotu työmuotoja ja luovuttu joistakin vanhentuneina.
Über die Jahrzehnte hat sich die finnische kirchliche Arbeit verändert. So ist auch eine Anpassung
der Strukturen notwendig geworden. Die neue finnische Pastorin für Norddeutschland, Päivi Vähäkangas,
wird in Hamburg wohnen und auch für die Gemeinden Bremen, Kiel und Lübeck zuständig
sein. Die finnischen Gemeinden Bielefeld und Hannover werden bereits von der finnischen Pfarrerin
für Ostdeutschland, Päivi Lukkari, betreut. Die Leitung der finnischen Seemannskirche in Norddeutschland
(Hamburg und Lübeck) ist von den pastoralen Diensten abgekoppelt und wird von Satu
Oldendorff wahrgenommen. Sowohl in Hamburg als auch in Lübeck stehen die Räumlichkeiten der
Seemannskirche auch für die finnische kirchliche Arbeit vor Ort voll zur Verfügung.
Wir freuen uns über die erweiterte Zusammenarbeit mit der Finnischen Seemannskirche und auf die
neue Partnerschaft mit der Nordelbischen Evangelisch-Lutherischen Kirche und dem Kirchenkreisverband
Hamburg, der der Arbeitgeber von Päivi Vähäkangas ist!
Am Ende des Jahres sagen wir danke. Wir bedanken uns für die gute Zusammenarbeit bei den finnischen
Gemeinderäten und ihren Redakteurinnen, allen Autorinnen und Autoren, unseren Kooperationspartnern
und Anzeigenkunden und allen, die unsere Arbeit unterstützt haben. Unser Dank
gilt auch Ihnen, liebe Leserinnen und Leser. Wir wünschen Ihnen ein besinnliches Weihnachtsfest
und ein gutes neues Jahr 2012!
Renkaan toimitus kiittää sydämellisesti lukijoitaan, seurakuntien kirkkoraateja ja tiedottajia, artikkelien
kirjoittajia, yhteistyökumppaneita, ilmoittajia ja työmme tukijoita hyvästä yhteistyöstä kuluneena
vuonna. Toivotamme teille siunattua joulua ja hyvää uutta vuotta 2012!
Mauri Lunnamo, päätoimittaja
Mari Mansikka ja Ritva Prinz
SKTK:n toimisto suljettu - 27.-30.12.2011 - ist das ZfkA-Büro geschlossen.
12 • 2011 |

Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe
TEEMA: Pohjois-Saksan suomalainen kirkollinen työ, osa 1
Uusi pappi
Pohjois-Saksan uusi suomalaispappi Päivi Vähäkangas aloittaa tehtävässään
1.1.2012. Hän esittäytyy Renkaan lukijoille sivulla 8. Päivi tulee asumaan
Hampurissa. Uusi yhteistyömaakirkko on Nordelbische Evangelisch-
Lutherische Kirche, jonka ekumeniavastaava, pastori Martina Severin-Kaiser
kertoo ajatuksiaan uudesta yhteistyöstä sivulla 9.
8
Kurssi kohti yhteistyötä
Pohjois-Saksan suomalainen kirkollinen työ on järjestetty uudelleen. Tavoitteena
on entistä saumattomampi yhteistyö suomalaisten seurakuntien ja
Pohjois-Saksan Merimieskirkon välillä. Muutto uusiin tiloihin on tuonut uusia
tuulia myös Lyypekin Suomi-Kodin toimintaan. Kurkista Suomi-Kodin arkeen
ja lue pohjoisimman seurakuntamme Kielin juhlista sivulta 10 alkaen.
10
Lost heroes
Dem finnischen Pianisten Iiro Rantala wurde bei seinem Konzert am 6. November
im Rahmen des JazzFest Berlin offiziell der renommierte „Jahrespreis
der Deutschen Schallplattenkritik 2011” in der Sparte Jazz überreicht. Mehr
dazu und weitere Kulturtipps auf S. 21 - und im Internet auf den Seiten der
Botschaft und des Generalkonsulats von Finnland unter www.finnland.de
21
Eine Jugendgruppe abzugeben
In seinem Jahr als Zivi in der deutschen Gemeinde in Helsinki hat Massimo
Köster neben vielfältigen Küster- und Hausmeistertätigkeiten auch
eine Jugendgruppe ins Leben gerufen. Massimos Jahr geht dem Ende zu
und ein Nachfolger wird gesucht. Wäre das was für dich Lies mehr auf
S. 24 und 25.
24
Arkihuolesi kaikki heitä
”Nyt on aika jättää arkihuolet ja kiittää Kristuksen syntymästä ja iloita siitä”,
kirjoittaa piispa Wille Riekkinen joulutervehdyksessään. Tilaisuuden yhteiseen
juhlimiseen tarjoavat lukuisat Kauneimmat joululaulut –tilaisuudet,
suomalaiset adventtihartaudet ja joulukirkot - myyjäisiä unohtamatta! Etsi
lähin joulujuhla seurakuntasivuilta ja tule mukaan!
31
|
12 • 2011

Reettakaisa Sofia Salo vihitty papiksi
kuva: Antti Salo
Piispa Wille Riekkinen toimitti papiksi vihkimisen pyhäinpäivänä Kuopion
tuomiokirkossa. Papiksi vihkimisessä avusti mm. kirkon ulkosuomalaistyön
sihteeri, rovasti Ilkka Mäkelä, joka myös saarnasi messussa
vuorisaarnasta.
”Ave crux spes unica” – ”Terve risti, ainoa toivo!” tervehtii Kuopion tuomiokirkon
alttariteksti. Sen yläpuolen maalauksessa Jeesus ikään kuin leijuu
ristin päällä ja ennakoi tulevaa ylösnousemustaan. Pyhäinpäivän messussa
yhdistyi kaksi asiaa: Kristukseen uskovien vapautuminen ajallisista
kärsimyksistä kuolemassa ja jälleennäkemisen toivo aikojen lopulla taivaan
valtakunnassa.
Papiksi vihkimisen yhteydessä piispa Wille Riekkinen korosti, että kuolemanläheinen
aihe liittyy myös papin tehtävään. Papin kanssa seurakuntalainen
saa jakaa elämänsä murheet ja kärsimyksen. Sielunhoitajana pappi
on ”rakkauden ammattilainen”.
Vihkimyksessä piispa laittoi jokaisen uuden papin kaulaan stolan pappeuden
merkiksi. Samalla hän lausui Kristuksen sanat: ”Ota minun ikeeni
harteillesi. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.”
Piispan avustajat pukivat jokaisen päälle messukasukan, jota pappi voi
käyttää johtaessaan ehtoollisjumalanpalvelusta. Sen jälkeen piispa avustajineen
siunasi jokaisen papiksi vihityn kätten päällepanemisella ja rukouksella,
että kolmiyhteinen Jumala pyhittäisi tämän palvelemaan Kristuksen
kirkkoa aina ja kaikkialla.
Sofia papin juhlapuvussa
Anssi Elenius
Mikä on Saksan suomalaisten suosituin joululaulu
Vaikuta ja äänestä loppiaiseen 6.1.2012 mennessä netissä facebook/Saksansuomalaisten
rengas tai lähetä postikortti SKTK:n toimistoon!
Ehdolla ovat seuraavat laulut:
1. En etsi valtaa, loistoa
2. Enkeli taivaan lausui näin
3. Heinillä härkien kaukalon
4. Jouluyö, juhlayö
5. Kello löi jo viisi
6. Kulkuset
7. Petteri Punakuono
8. Soihdut sammuu
9. Sylvian joululaulu
10. Varpunen jouluaamuna
Tulos julkaistaan Renkaan numerossa 3/2012
Rengas 1-2/2012 ilmestyy KV 1
tammi- ja helmikuun tapahtumatiedot
artikkelit: 26.11.
seurakuntien tapahtumatiedot oman
seurakunnan tiedottajalle: 26.11.
Rengas 3/2012 ilmestyy KV 9
maaliskuun tapahtumatiedot
artikkelit: 26.1.
seurakuntien tapahtumatiedot oman
seurakunnan tiedottajalle: 26.1.
12 • 2011 |

kuukauden sana
Kristus kulkee rinnallasi
Piispa Wille Riekkisen joulutervehdys Rengaslehden
lukijoille ja Saksassa asuville suomalaisille
jouluna 2011
Ihanaa, että meillä on taas kerran joulu, Kristuksen
syntymäjuhla. Monen kohdalla se ainakin
täällä Suomessa on tullut lähelle melkein hiipimällä
kuin kaamosajan ehtoo. Tosin markettien
kassat ovat soittaneet ”joulumusiikkia” jo viikkotolkulla,
joten tämä kirkkovuoden yksi kohokohta
on ollut kyllä kaikkien aistittavissa. Sekin vielä
yleisellä tasolla tiedostetaan, että joulu tuo sekä
kotimaassa että Keski-Euroopassa etuoikeuden
saada kuulla taas kerran – ja joidenkin elämässä
viimeisen kerran – jouluevankeliumin, joka kertoo
Jumalan rakkaudesta ihmislapsia kohtaan. Rakkaudesta,
jonka hän osoitti meille kaikille Jeesuksen
syntymässä, julkisessa toiminnassa, ristinkuolemassa
ja ylösnousemuksessa.
Itse asiassa kaikki tapahtui 2000 vuotta sitten
käännetyssä järjestyksessä. Jeesuksen ylösnousemus
synnytti kristinuskon ja viestin: hän ei jäänyt
kuolemaan, Jumala herätti hänet, hän elää
ja on omiensa kanssa maailman loppuun saakka.
Tämän elävän Vapahtajan läsnäolo tekee tärkeäksi
Jeesuksen julkisen toiminnan, hänen sanansa ja
tekonsa, vieläpä hänen syntymänsäkin. Kyllähän
maailman Vapahtajan ja kuoleman tuhovoimat
voittaneen Kristuksen syntymäpäivää kannattaa
juhlia paljon suuremmasta syystä kuin jonkun
keisarin, kuningattaren tai presidentin, omista
merkkipäivistämme puhumattakaan.
Jeesuksen syntymäjuhlan vietolla olemme
kruunaamassa lopuillaan olevaa adventtiaikaa.
Itse asiassa tähän joulun odotukseen on sisältynyt
kaksi kerrosta tai syvädimensiota, jotka
molemmat alkavat jo ensimmäisenä adventtisunnuntaina.
Ensinnäkin meillä on silloin tapana
laulaa Hoosianna-hymniä, mikä tarkoittaa
rukousta: ”Herra, auta ja pelasta.” Pyyntö kohdistuu
tietenkin sille läsnä olevalle Vapahtajalle,
joka ylösnousseena kuoleman voittajana jo
on vierellämme haluten meitä vetää puoleensa,
auttaa ja opastaa elämän tiellä. Mutta mitä
useampia adventtikynttilöitä joulun alla sytytämme,
sitä enemmän mielessämme toisaalta
löytyy tilaa myös sille seimen lapselle, josta kerran
tuli ylösnoussut Herra. Viimeistään jouluyönä
hän itse kolkuttaa sydämesi ovelle ja kyselee
seimitilaa. Huomion kiinnittäminen tähän joulun
lapseen on tärkeää sen tähden, että juuri Jeekuva:
Kaija Pyykönen
|
12 • 2011

kuva: Andreas Dort
suksen syntymän kautta meille kaikkein tehokkaimmin
puhutaan Jumalan rakkaudesta ja armollisuudesta
ihmislapsia kohtaan.
Jumala on rakastanut maailmaa
niin paljon, että hän antoi
ainoan Poikansa, jottei yksikään,
joka häneen uskoo,
joutuisi kadotukseen, vaan
saisi iankaikkisen elämän. Tästä
pienoisevankeliumista on
hyvä muistuttaa joulunakin.
Samalla on hyvä muistuttaa,
että älä mittaa tuota Jumalan
rakkautta omatekoisilla uskon
mittareilla, tunteilla tai vaikkapa
menestyksen tai siunauksen
kokemuksilla. Nimittäin
erityisesti silloin, kun koet olevasi
elämässä heikoilla, kun pelkäät,
hätäilet, kamppailet terveydestäsi
tai kohtaat surun ja
kärsimyksen, nuo omatekoiset
mittarit antavat väärän viestin,
joka masentaa ja vie katkeruuden
jäille. Joulun sanoma ohjaa
ihan toiseen suuntaan: iloon ja
luottamukseen silloinkin, kun
kyyneleet täyttävät silmäkulman.
Sillä Jeesus syntyi maailmaan
sitä varten, että hän olisi vierelläsi erityisesti
silloin, kun muut tuet elämässä pettävät.
Kärsimyksessäkään hän ei jätä sinua vaan kulkee
rinnallasi ja jakaa taakkasi.
Siksi nyt on aika jättää arkihuolet ja kiittää
Kristuksen syntymästä ja iloita siitä. Kiittää Jumalan
rakkaudesta. Juuri tuo rakkaus voi synnyttää
meidän sydämissämme keskinäistä rakkautta,
yhteisvastuullisuutta ja joulurauhaa, jota voimme
kanavoida ympärillemme. Ei vain läheisiämme
valikoiden, vaan jokaista ihmislasta arvostaen.
Sillä Jumala rakastaa meistä jokaista.
Toivotan jouluusi runsaasti enkeleitä. Muista,
etteivät ne välttämättä tarvitse siipiä! Mutta
joulun lapsen, ylösnousseen Kristuksen siunausta
tarvitsemme kaikki.
Teille kaikille joulurauhaa toivottaen ja siunaten
Wille Riekkinen
Ulkosuomalaistyön toimikunnan
puheenjohtaja
12 • 2011 |

Evangelische Kirche
in Deutschland
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta
www.fennobed.de | Frankfurt | Düsseldorf
München | Berlin | Hamburg | Stuttgart | Wien
Oederweg 29, 60318 FFM, Tel. 069-13023811
Alte Schönhauser Str. 42, 10119 Berlin,
Tel. 030-40054190
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
/ Kirkon ulkosuomalaistyö
Evangelisch-Lutherische Kirche Finnlands
/ Kirchliche Arbeit unter den Finnen im
Ausland
www.evl.fi/ulkosuomalaiset
www.mansikka.de
Suomen suurlähetystö
Rauchstr. 1, 10787 Berlin
Tel.: 030-50 50 30
E-Mail: info.berlin@formin.fi
www.finnland.de
|
12 • 2011

Frohe Weihnachten und ein
Glückliches Neues Jahr
God Jul och
Gott Nytt År
tel. +49 (0) 69 26 494 - 800 ・ fax - 803
kfvk@vonknorre-stuetzer.de
!Eigenanz_65x54,5:Layout 1 25.10.2011 10:2
QUENSEN
DRUCK + VERLAG
GMBH & CO. KG
Kiitämme asiakkaitamme
kuluneesta vuodesta!
Suomikauppa
Little Finnland
www.little-skandinavien.de.
Fir st Climate
Klimaneutral Drucken
Utermöhlestraße 9
31135 Hildesheim
Telefon 0 5121/748 79-0
Telefax 0 5121/748 79-29
info@quensen-druck.de
www.quensen-druck.de
www.nansogroup.com
Nordea Bank Finland Plc
Niederlassung Deutschland
Bockenheimer Landstraße 33
60325 Frankfurt am Main
Tel. 069 71004 133
www.nordea.de
www.vikingline.de
HEINER LABONDE VERLAG
& MEDIAKONTOR
Feilenhauerstraße 44
D-41515 Grevenbroich
Tel. 0 21 81-16 23 71
Fax 0 21 81-16 23 48
info@labonde-verlag.de
www.labonde-verlag.de
www.labonde-verlagsshop.de
12 • 2011 |
kuva: Marcus Rüter

Keskeistä on yhteys
Die neue Pastorin für Norddeutschland stellt sich vor
Olen Päivi Vähäkangas,
pienen
keskisuomalaispitäjän
pappilan
kasvatti, mutta
sittemmin helsinkiläistynyt
pappi
ja tutkija. Perheeseeni
kuuluu
Romaniasta kotoisin
oleva aviomies
Alin, joka on
niin ikään tutkija. Päivämme kuluvat siis vielä
toistaiseksi kirjojen parissa tietokoneen äärellä.
Sen vastapainoksi pyrin liikkumaan säännöllisen
epäsäännöllisesti; mieluisimpia lajeja ovat uinti,
jooga ja lenkkeily. Intoilemme elokuvista – uusin
suosikkiohjaajamme on hampurilainen Fatih
Akin – ja testaamme usein uusia reseptejä keittiössä.
Matkustaminen kuuluu myös yhteisiin kiinnostuksen
kohteisiimme. Monet ystävämme ovat
hajaantuneet ympäri Eurooppaa, joten matkakohteista
ei ole pulaa. Saksassakin tulee varmasti
riittämään nähtävää ja ihmeteltävää.
Aloitin teologian opinnot Helsingin yliopistossa
vuonna 1997, ja sille tielle olen jäänyt. Työskentelin
ensin opintojen ohessa viisi vuotta teologisen
tiedekunnan opintoneuvojana ja valmistuttuani
maisteriksi aloin tehdä väitöskirjaa raamatuntutkimuksen
alalta. Olen aina ollut kiinnostunut
kristinuskon varhaisvaiheista. Varhaiskristillisiä
tekstejä lukemalla kasvaa ymmärrys siitä, mistä
ajattelumme ja tapamme kumpuavat – ja miten
monenlaisia ääniä kirkkoon on aina mahtunut.
Olen nauttinut kovasti vuosistani tutkijana,
mutta nyt väitöskirja on valmistumassa ja on aika
siirtyä uusille urille.
Opintojen aikana vietin vuoden ranskankielisessä
Kanadassa. Vuosi ulkomailla sai pohtimaan
omaa identiteettiä uudella tavalla: mitä tarkoittaa,
että olen suomalainen, kristitty ja luterilainen
Palattuani takaisin Suomeen minut vihittiin
papiksi ja jo silloin toivoin, että jonain päivänä
saan tehdä työtä ulkosuomalaisten parissa. Merimieskirkoissa
on matala kynnys, ja niihin uskaltaa
astua sekin, joka koto-Suomessa ei juuri ole osallistunut
seurakunnan toimintaan. Tästä ilmapiiristä
pidin kovasti, kun viime vuonna olin hetken
aikaa kesäpappina Lontoon merimieskirkolla.
Koen tarpeelliseksi löytää elämään aika ajoin
uusia näkökulmia. Näiden yliopistovuosien jälkeen
kaipaan papin työhön. Pohjois-Saksan papin
paikka tuntuu juuri oikealta ratkaisulta siitä
huolimatta, että Saksa on minulle maana ja kielenä
vielä melko uusi tuttavuus – tai ehkä juuri
siksi. Suomalaiset seurakunnat ulkomailla tarjoavat
monenlaisia mahdollisuuksia kokea yhteyttä
omalla äidinkielellä. Juuri yhteys on kristinuskossa
keskeistä: elämä Kristuksen yhteydessä on konkreettisemmin
elämää toisten ihmisten yhteydessä.
Toivon voivani omalla työlläni osallistua tämän
yhteyden rakentamiseen ja ylläpitämiseen.
Päivi Vähäkangas
Päivi Vähäkangas ist die neue Pastorin für Norddeutschland
und wird ab dem 1.1.2012 in Bremen,
Hamburg, Kiel und Lübeck tätig sein. Sie stammt
aus Mittelfinnland, ist aber nach dem Studium
in der Forschungstätigkeit an der Universität in
Helsinki „hängengeblieben“. Ihr Schwerpunkt war
das Urchristentum. „Jetzt ist meine Doktorarbeit
fast fertig, und es wird Zeit, neue Wege einzuschlagen“,
schreibt sie und freut sich nach den
Jahren bei Büchern und PC auf die Tätigkeit als
Gemeindepfarrerin.
Mit ihr nach Hamburg kommt ihr Mann Alin, gebürtig
aus Rumänien und ebenfalls in der Forschung
tätig. In ihrer Freizeit treibt Päivi Vähä-
|
12 • 2011

kangas Sport, geht ins Kino (ihr Lieblingsregisseur
ist Fatih Akin), kocht und reist gern.
Auslandserfahrung hat sie während eines Jahresaufenthalts
im französischsprachigen Teil
Kanadas und bei einem Sommereinsatz bei der
Seemannskirche in London gesammelt. Dort erlebte
sie, dass die Seemannskirche eine niedrige
Schwelle hat, über die sich auch solche Menschen
trauen, die sonst kirchlich nicht aktiv waren.
Zentral im christlichen Glauben ist für sie die
Gemeinschaft – mit Christus und zwischen den
Menschen untereinander. „Diese Gemeinschaft
möchte ich durch meine Arbeit mit aufbauen
und erhalten“, sagt die neue Pastorin.
Zusammenfassung: Ritva Prinz
Wir heißen Päivi Vähäkangas und Alin Suciu in
unserer Mitte herzlich willkommen!
Intensivierung der Zusammenarbeit
Eines gleich zu Anfang: Die Zusammenarbeit mit
den finnischen Christinnen und Christen im Bereich
der Nordelbischen Landeskirche ist seit Jahren
lebendig und aus dem ökumenischen Zusammenleben
besonders in Hamburg gar nicht mehr
wegzudenken. Das bezieht sich nicht allein auf die
legendären Basare, sondern auch auf die kontinuierliche
Präsenz und Mitarbeit bei allen wichtigen
ökumenischen Anlässen. Ab 2012 werden
wir unser Verhältnis auf eine neue Weise intensivieren,
wenn in unserer Landeskirche ab Januar
zum ersten Mal eine finnische Pastorin arbeiten
wird. Dadurch bringen wir zum Ausdruck,
dass wir lutherischen Geschwister zusammengehören.
Wir kommen vielleicht aus verschiedenen
Ländern und leben unser reformatorisches Erbe
mit unterschiedlichen Akzenten - aber wir gehören
zusammen. Es ist bereichernd zu schauen,
wie wir jeweils mit den Herausforderungen umgehen,
die sich für Christinnen und Christen in
unserer modernen Welt ergeben.
So hoffe ich, dass Pastorin Vähäkangas ihre Erfahrungen
aus Finnland einbringt, wenn wir in
unseren Pastorenkonventen über unsere Gemeindearbeit
sprechen. Und wir hoffen natürlich, dass
umgekehrt auch finnische Christinnen und Christen
durch verstärkte
Zusammenarbeit vor
Ort Unterstützung
erleben. Gemeinsam
nehmen wir als lutherische
Kirchen an
der großen Ökumene
mit allen anderen
in Norddeutschland
vertretenen Kirchen
teil. Da freuen wir uns
über Verstärkung, die
zeigt, dass die Reformation
beileibe keine
allein deutsche Angelegenheit
ist.
Und last but not least
wünschen wir, dass die Zeit in Norddeutschland
und aus finnischer Perspektive schon mehr im
südlichen Europa für Pastorin Vähäkangas und
ihren Mann und alle finnischen Christinnen und
Christen eine gute und gesegnete Zeit wird.
Pastorin Martina Severin-Kaiser
Nordelbische Ökumenebeauftragte
12 • 2011 |

Perunamuhennosta ja kuunteleva korva
Suomi-Koti in Lübeck bietet eine Heimat für alle, die unterwegs sind.
kuvat: Ritva Prinz, Bertold Werkmann
„Pojat tulevat ilmeisesti vasta huomenna“, sanoo
Suomi-Kodin vapaaehtoinen assistentti
Noora Alimattila ja napsauttaa saunan pois
päältä. ”Pojat” tarkoittaa rekkakuskeja, jotka
kuljettavat viikolla tavaraa ympäri Eurooppaa
ja palaavat tukikohtaansa Lyypekin Suomi-
Kodille viikonlopuksi. Mutta myös satamassa
pyörähtäville merimiehille, Lyypekin seuduilla
asuville suomalaisille ja ohi kulkeville
matkalaisille tämä suomalainen keidas tarjoaa
saunaa, hyvää kotiruokaa ja mahdollisuuden
keskustella. Kävijöitä on keskimäärin
25-30 päivässä.
Jokainen voi tulla sellaisena kuin on
Assistentin tavallinen työpäivä alkaa aamulla
saunan siivoamisella. ”Siinä kuule saa juuriharjaa
heiluttaa, kun äijät on edellisenä iltana istuneet
kahdeksan tuntia lauteilla”, virnistää Noora.
”Se on hyvää stressin purkamista!” Nooran kuuratessa
saunaa on emäntä Hanna Järvinen keittiössä
jo alustanut pullataikinan ja kuorinut perunat
muusia varten. Suomi-Kodilla saa joka päivä
ostaa kahvin ja tuoreiden korvapuustien lisäksi
lämmintä ruokaa.
Muusin myymisen lomassa tulee asiakkaiden
kanssa käytyä välillä pitkiäkin keskusteluja.
”Tämä työ on ihmisläheistä. Suomi-Kodille
jokainen voi tulla sellaisena kuin on, olipa hänen
taustansa ja menneisyytensä mikä tahansa.
Pienillä asioilla, usein jo pelkästään olemalla läsnä,
voi saada paljon hyvää aikaan”, kertoo Noora
kokemuksiaan. Noora on valmistunut filosofian
maisteriksi ja toiminut mm. työvoimakouluttajana
ja henkilöstökonsulttina Suomessa. Hän tuli
vapaaehtoiseksi assistentiksi Hampurin merimieskirkolle
2009 ja ”jäi koukkuun” merimieskirkkotyöhön.
Kustavin merenrannasta mökiltä hänet
haettiin tänä kesänä auttamaan Lyypekkiin, jossa
oli huutava pula työntekijöistä.
”Tuu ottaan kaljat!”
Kahvin tuoksu houkuttelee Esko Vepsän porakoneen
varresta uuden keittiön työmaalta. Esko
on tehnyt pitkän uran Merimieskirkon palveluksessa
eri puolilla maailmaa ja auttelee nyt muuton
ja remontin valmiiksi saamisessa Lyypekissä.
Aika monta ruuvia ja vasaraniskua on tarvittu,
ennen kuin viimeinenkin kaappi oli kasassa ja
parketit lattiassa. ”Muutimme Finnlines-yhtiöltä
vuokrattuihin uusiin tiloihin vuoden vaihteessa,
ja toiminta alkoi 9.1.”, kertoo Esko. ”Kuluneen
vuoden aikana on remontin viimeistelemisen
ohessa kypsytelty toimintaideaa ja hiottu yhteistyötä
tiimin sisällä.” Tässä ”Merimieskirkon
10 |
12 • 2011

Noora Alimattila Hanna Järvinen Esko Vepsä
kävelevän tietosanakirjan” 40-vuotisesta kokemuksesta
on ollut paljon apua.
Esko muistaa vielä senkin ajan, kun merimiehelle
saattoi olla ongelma ostaa postimerkki vieraalla
maalla vieraalla valuutalla. ”Merimieskirkkotyö
on täyttä kristillistä työtä arkisissa puitteissa”,
hän toteaa. Avun saanut muistaa sen joskus loppuikänsä,
kuten Eskolta apua saanut merimies,
joka oli 1970-luvulla Gdanskissa joutunut kielitaidottomana
miliisin pidättämäksi. ”Suoranaisen
hengellisen työn osuus on vähäinen, mutta kun
keskustelu kääntyy hengellisiin kysymyksiin, se
on aitoa ja syvää”, summaa Esko ja pahoittelee,
että kesti monta vuotta, ennen kuin hän raittiina
miehenä ymmärsi, mitä merimiehen ”tuu ottaan
kaljat” oikeastaan tarkoitti. Kutsua kuuntelemaan.
”Tämä toiminta on erittäin hyvää”, toteaa kahviossa
iltaa istuva suomalainen autokauppias, jonka
veljet ajavat rekkaa. ”Suomi-Koti on meidän
keskustelupaikkamme. Kaikki tietävät, että täältä
löytää aina jonkun, joka tietää. Yksi osaa auttaa
yhdessä kohtaa, toinen toisessa.” Vertaistuki.
Siinä se.
Uutta yhteistyötä
Aivan toisenlainen ryhmä kerääntyy saamaan
vertaistukea seuraavana aamuna. ”Elämänsä viimeistä
kolmannesta” elävien naisten iloinen puheensorina
saa Hanna Järvisen kurkistamaan keittiöstä:
”Täältähän kuuluu tuttuja ääniä.” Yksi
naisista yrittää ripustaa takkiaan pakastekaappiin:
”Ai, eihän tässä olekaan naulakkoa enää…”
Muuton jäljiltä moni asia hakee paikkaansa edelleen.
Mutta kotitekoiset karjalanpiirakat ovat yhtä
hyviä kuin ennenkin ja tekevät taas kauppansa
– kahvin kanssa ja kotiin vietäviksi ostettuina.
Kahvikupeilla varustettuina 14 osanottajaa siirtyy
kirjastoon odottamaan raamattuseminaarin
alkamista. Jotkut ovat ajaneet jopa 40 km:n matkan
ollakseen mukana.
Pohjoisen papin sijainen Reettakaisa Sofia Salo
on monille vielä uusi kasvo. Uutta on myös tiivis
yhteistyö Hampurin merimieskirkon kanssa. Pohjois-Saksan
merimieskirkon johtaja Satu Oldendorff
ja sosiaalikuraattori Ritva Lehmann käyvät
Lyypekissä säännöllisesti, niin tänäänkin. Huolimatta
seminaarin vakavasta aiheesta ”Kuolema ja
iankaikkisuus Raamatussa” hersyy nauru keskus-
12 • 2011 | 11

teluissa tämän tästä. Mutta myös muihin tuntoihin
on lupa. ”Anna kyyneleiden tulla vaan!” rohkaisee
ystävä toista.
Näkymiä rajan taakse
Sofia aloittaa seminaarin vertailemalla eri uskontojen
käsityksiä tuonpuoleisesta. Yhteistä
useimmille uskonnoille on usko elämän jatkumiseen
jossain muodossa kuoleman jälkeen ja
ajatus jonkinasteisesta ”viimeisestä tuomiosta”,
jossa ihmisen elämä joutuu arvioinnin kohteeksi.
Siitä, millainen tuonpuoleinen maailma sitten on,
on Raamatussakin erilaisia käsityksiä.
Vanhan testamentin alkuaikoina kuolleiden
ajateltiin siirtyvän ”varjojen valtakuntaan”, jolla
ei ollut mitään yhteyttä Jumalaan. Myöhäisemmissä
Vanhan testamentin kirjoissa Jumala-suhteen
kuolemattomuus voittaa alaa ja sen
katsotaan jatkuvan kuolemattoman sielun kautta
myös tuonpuoleisessa. Jeesuksen aikana usko
ylösnousemukseen ja viimeiseen tuomioon oli
vakiintunut. Ensimmäiset kristityt odottivat Jeesuksen
paluuta ja maailmanloppua heidän elinaikanaan,
kuten mm. Paavalin kirjeistä käy ilmi.
Suomi-Koti on toinen Pohjois-Saksan merimieskirkon
asemapaikoista. Sen taustajärjestöinä
toimivat Suomen merimieskirkko ry ja
Suomen Kansainvälinen Rekkakirkko ry. Yhteistyökumppaneina
kuljettajien ja ulkosuomalaisten
etuja ajavat myös mm. Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto (AKT), Ulkomaan- ja
sopimusliikenteen harjoittajat (USL Kuljetusyrittäjät
ry), Rahtarit, Suomen Kuljetus ja Logistiikka
(SKAL) ja Suomen ev.-lut. kirkon kirkkohallitus.
Suomi-Koti ist eine Oase am Lübecker Hafen,
seit Anfang des Jahres in neuen, von der Firma
Finnlines gemieteten Räumen. Es versteht
sich als einen Treffpunkt für finnische Trucker,
die in Lübeck und Umgebung Rast machen, in
Deutschland lebende Finninnen und Finnen
sowie Touristen, die Lübeck besuchen.
Suomi-Koti bietet eine Sauna und finnisches
Essen, aber auch praktische Hilfe in alltäg-
Nykyjuutalaisuudessa ylösnousemuksen edellytys
on ruumis, minkä takia juutalaiset eivät voi
hyväksyä polttohautausta. Tätä taustaa vasten
ymmärtää, miksi Hitlerin juutalaisvainojen krematoriot
olivat pahinta, mitä tälle kansalle saattoi
tehdä. Kristinuskossa vakiintunut käsitys on,
että ruumiin ylösnousemus ei tarkoita maallista
kehoa, vaan uutta ruumista.
Luottavaisesti kohti uusia haasteita
Kun yksittäisiä tuomiosta ja armosta kertovia
raamatunkohtia tutkitaan ensin pareittain ja sitten
yhdessä Sofian johdolla, vallitsee kirjastossa
tiivis ja keskittynyt tunnelma. Keittiön puolella
kypsyy sillä aikaa lohikeitto lounasta varten.
Emäntä Hanna Järvinen on ollut Suomi-Kodilla
töissä jo 6,5 vuotta. Hän tuli Lyypekkiin aikoinaan
Suomessa työvoimatoimiston sivuilta löytämänsä
ilmoituksen perusteella, koska halusi
töihin ulkomaille. ”Aika kuluu todella nopeasti”,
Hanna toteaa. ”Tämä työ vie mukanaan.” Erityinen
ilo Hannalle on asiakkaiden positiivinen palaute
ja kiitos. Ja se onkin tarpeen, sillä haasteita
on koko ajan enemmän kuin mihin ehtii vasta-
lichen Angelegenheiten. Es ist das zweite
Standbein der finnischen Seemannskirche
in Norddeutschland und wird getragen von
der Finnischen Seemannskirche und der internationalen
Truckerkirche in Finnland. Der
Truckerkirche gehören verschiedene weitere
Gesellschaften und Verbände an, z.B. das
Arbeitnehmerbündnis der Auto- und Transportbranche
(AKT), Rahtarit, die Betreiber des
Auslandsverkehrs (USL Kuljetusyrittäjät ry),
Finnlands Transport und Logistik (SKAL) und
das Außenamt der finnischen Kirche. In Suomi-Koti
trifft sich auch die finnische Sprachschule
und viele Veranstaltungen der finnischen
Gemeinde finden dort statt.
Suomi-Koti, Einsiedelstrasse 43, 23554 Lübeck
Tel. 0451-709 8274, Mobil: 0160-286 7694,
E-mail: lyypekki@merimieskirkko.fi,
www.suomi-koti.de
12 |
12 • 2011

ta. Remontin lisäksi taloudellisen tilanteen epävarmuus
on aiheuttanut huolta. Kun stressi alkaa
painaa, lähtee Hanna lenkille metsään tai
kuntosalille ja uimaan. Sitten jaksaa taas luottaa
tulevaisuuteen. Ja käydä käsiksi myyjäisten
valmistelemiseen, jotta rahaa tulee toiminnan
pyörittämiseen. ”Kaikkein mieluimmin leivon”,
hymyilee Hanna. Siihen hänellä seuraavina viikkoina
tulee olemaan monta tilaisuutta.
Hannan korvapuustit ja Nooran kuuraama sauna
odottavat vieraita. Myös hostel-tyyppinen
vierashuone on viimeistelyä vaille valmis. Suomi-Kodille
on jokainen tervetullut.
Ritva Prinz
Kiitos Esko,
väsymättömästä aherruksesta ja lukemattomista
työtunneista. Mitä olisimme ilman sinua
tehneet!
Satu Oldendorff ja Suomi-Kodin väki
”Kuolema ja iankaikkisuus Raamatussa”
Seminaariin osallistuneiden palautteita
Mielenkiintoinen historiallinen katsaus. Eri uskontojen
ja eri aikakausien (Vanha testamentti
ja Uusi testamentti) käsitykset kuolemasta ja
sen jälkeisestä elämästä antoivat perspektiiviä
ja etäisyyttä omille ajatuksille kuolemasta. Toivoisin
säännöllisiä seminaareja, seuraava esim.
Lutherin vaikutuksesta nykyiseen uskoomme ja
uskonelämään. Seminaarin jälkeinen saarna oli
täydellinen yhteenveto päivän seminaarista.
Kiitos Sofialle ja kaikille järjestäjille!
Eija
Suomi-Koti on kuin mummola
Silloin, kun Lyypekin Suomi-Koti -hanketta aloitettiin,
eivät seurakuntalaiset ollenkaan ajatelleet
itse rupeavansa käyttämään näitä tiloja;
nehän oli tarkoitettu rekkamiehille. Me hoksasimme
heti, että tästä tulee meille taloudellisesti
aivan liian suuri projekti. Meillä on pienenä
seurakuntana aivan tavattoman suuri onni,
että ensin SKTK ja nyt Merimieskirkko hoitavat
tämän puolen, ja silti me saamme tarpeen tullen
käyttää tiloja kokouksiimme.
Minulle ei Suomi-Koti ole koti (minullahan on
tietenkin oma koti), vaan ehkä enemmänkin
mummola: siellä on aina pullan tuoksu, joku
muu on leiponut. Sinne voi mennä auttamaan,
mutta ei ole pakko ja kuitenkin, vaikka sinne
menisi vain kahville, tulee ohimennen hoidettua
joku pikku tehtävä - ja sieltä saa suomalaisia
makeisia (ne kylläkin pitää maksaa!)
Suomi-Kodin tapahtumat, joihin seurakuntalaiset
ottavat osaa, esim. grilli-illat, pikkujoulu, äitienpäivän
„brunssi“, ovat mainioita tilaisuuksia
moniaiheisiin keskusteluihin; opimme samalla
puolin ja toisin katsomaan asioita hiukan omaa
nenää pitemmälle.
Milja von Fragstein
Lyypekin suomalainen seurakunta
kuva: Bertold Werkmann
Kuoleman lopullisuus on hirveää. Seminaari antoi
luottamusta siihen, ettei elämä lopu. Tämä elämä
on osa kokonaisuutta, kuoleman jälkeen tulee
toinen osa eikä se ole huonompaa ainakaan.
Sain mielenrauhan. En pelkää kuolemaa. On tullut
tietoisuus siitä, ettei tämä elämä ole ollut turhaa.
En olisi uskonut miten mielenkiintoisia Raamatun
jutut voi olla!
Inga ja Viveca
12 • 2011 | 13

Ihanat naiset
Saksanmaalla
Kuka olet
Olen Kaarina Williams (39), koulutukseltani valtiotieteen
tohtori, Idan (5 v) ja Kallen (3 v) äiti.
Asumme ekotaloyhteisössä Kielissä, ja olen töissä
Schleswig-Holsteinin valtionkanslian Eurooppa-yksikössä,
jossa tehtäväalueeni on osavaltion
yhteistyö Itämeren maiden kanssa.
Olen toisen polven suomalainen eli ”puolisuomalainen”:
äitini on suomalainen ja isäni saksalaisamerikkalainen,
joten olen syntynyt ja myös asunut
suurimman osan elämästäni Saksassa. Kaikki
kesät olen tietysti viettänyt Suomessa. 16-vuotiaana
kävin puoli vuotta koulua Helsingissä ja palasin
sinne myöhemmin vuodeksi opiskelemaan.
Mieheni on puoliruotsalainen, eli hänelläkin on
aika samanlainen elämäntarina.
Tunnetko olevasi saksalainen vai suomalainen
Sekä että. Tuntuu joskus siltä, että olen todella
jotain siitä väliltä. Kotoinen olo minulla kuitenkin
on molemmissa maissa, ja jatkuva kiinteä
kontakti Suomessa asuvan sukuni kanssa on minulle
hyvin tärkeä - haluan tietää, mitä he ajattelevat
asioista. Sosialisaationi on kuitenkin tapahtunut
pääosin Saksan kulttuurissa.
Millaista on ollut kasvaa kahden kulttuurin välissä
Mukavaa! Koska silloin voi aina valita molemmista
kulttuureista parhaat puolet ja saa säilyttää
kriittisen välimatkan kumpaankin. Toisaalta joskus
tulee tunne, ettei oikein todella kuulu kumpaankaan,
ja silloin saattaa tuntea itsensä vähän
kodittomaksi.
Mitä haluat välittää lapsillesi monikulttuurisesta
elämästä
Haluaisin, että lapset ainakin ymmärtäisivät ja
puhuisivatkin jonkin verran suomea, että he osaisivat
laulaa suomeksi ja tuntisivat itsensä myös
suomalaisiksi. Säännöllinen kielikoulussa käynti
ja pitkät kesälomat Suomessa ovat siinä vahvoina
tukipylväinä.
Miten saksalaisuus näkyy sinussa
Saksa on ehdottomasti äidinkieleni – huomasin
sen, kun yritin alkuun puhua tyttärelleni suomea.
Se ei sujunut, sillä en osannut välittää tunteitani
vauvalle suomeksi samalla tavoin kuin saksaksi.
Muuten en taida olla niin tyypillinen saksalainen,
kun isänikin on amerikkalainen.
Entä suomalaisuus
Tärkeintä suomalaisuudessa on minulle ollut naisen
asema yhteiskunnassa, naisten työssäkäynti
ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Minulle oli
alusta lähtien selvää, ettei minusta tule saksalainen
Hausfrau! Samoin arvostan suuresti Suomen
koululaitosta. Lasteni kouluunmenon lähestyessä
Saksan koulujärjestelmien huonot puolet - lasten
eriarvoisuus ja aikainen erottelu hyviin ja huonoihin
- alkavat tuntua yhä ahdistavammilta.
Mikä on parasta Suomessa
Sauna, sauna ja sauna! Ihanat naiset (ja miehet),
luonto, ruoka, musiikki ja muumit. Ja tietysti ruisleipä,
salmiakki ja suomalainen design.
Mikä on parasta Saksassa
Saksalainen „Gemütlichkeit“ ja siihen liittyvä ruoka-
ja juomakulttuuri!
Jos et asuisi täällä, niin missä asuisit
Asuisin Helsingissä tai Turussa, joista olen hakenut
työpaikkoja – tähän asti tuloksetta. Olisi
mukavaa myös lasten kannalta asua jokin aika
Suomessa.
Millainen merkitys suomalaisella seurakunnalla
on sinulle
Suomalainen seurakunta on tärkeä kohtaamispaikka,
luo kodikkuutta ja yhteenkuuluvaisuuden
tunnetta.
Haastattelu Ritva Prinz
14 |
12 • 2011

Alussa oli kantapöytä
Die finnische Gemeinde in Kiel feierte Geburtstag
Die finnische Gemeinde in Kiel gibt es seit 30
Jahren. Allerdings hieß sie damals „finnische Gemeinde
in Norddeutschland“ und umfasste die
heutigen Gemeinden Kiel und Lübeck. Ihren Anfang
nahm die Gemeindegründung von einem
DFG-Stammtisch und bis heute sind die Beziehungen
zur DFG gut und unkompliziert. Sehr
bald wurde in Kiel auch eine Sprachschule gegründet,
mit zur besten Zeit ca. 40 Schülerinnen
und Schülern. Aufgrund der Veränderung in der
Altersstruktur der finnisch-deutschen Familien
kann man von solchen Zahlen heute nur träumen.
Aber nach einer „Flaute“ gibt es jetzt wieder
eine gut funktionierende Gruppe. „Die Gemeinde
ist ein Ort, wo Einer des Anderen Lasten
trägt“, erinnerte Pastorin Päivi Lukkari in ihrer
Festansprache. Genau dieses wird in Kiel seit 30
Jahren gelebt.
„Oli tarkoitus löytää paikka, jossa levähtää“,
luonnehti pastori Päivi Lukkari juhlasaarnassaan
Kielin suomalaisen seurakunnan perustajien motivaatiota.
Pohjois-Saksan suomalainen seurakunta
(nykyisin Lyypekin ja Kielin seurakunnat)
syntyi DFG:n kantapöytään kokoontuvien suomalaisten
ja pastori Reijo Virolaisen yhteistyönä
1981. ”Me oltiin kauhean innostuneita”, muistelee
Suomesta juhliin saapunut seurakunnan ja
kielikoulun perustajajäsen Taru Ihms. ”Jumalanpalveluksiin
kokoontuivat kaikki jäsenet. Tärkeää
oli tulla yhteen lapsuudesta tuttujen suomenkielisten
laulujen ja rukousten pariin.” ”Yhteistyö
seurakunnan ja DFG:n välillä on aina ollut saumatonta
ja tehtävien jako selvä. Me emme seurakuntana
järjestä varsinaisia kulttuuritilaisuuksia,
vaan tuemme pyynnöstä DFG:tä niiden järjestämisessä”,
kertoo seurakunnan nykyinen puheenjohtaja
Pirjo Menges.
kuvat: Ritva Prinz
Kielin seurakunnan kirkkoraati katsoo luottavaisena tulevaisuuteen (kuvassa vas. kirkkoraadin jäsenet Leena Paschen, Tuire
Spielvogel, Raili Stuhr, Pirjo Kühn, seurakunnan tiedottaja Riikka Eriksson-Schulz ja kirkkoraadin puheenjohtaja Pirjo Menges).
Pirjo Menges juonsi juhlatilaisuuden ja sai paljon kiitosta iloisesta ja seurakuntaa kokoavasta toimintatavastaan.
12 • 2011 | 15

Noin 30 henkeä kokoontui kansanlaulumessuun ja juhlahetkeen Kielin suomalaisen seurakunnan 30-vuotistaipaleen kunniaksi.
Messun säesti hanurilla Claudia Gotthardt.
Erna Reimers on Kielin seurakunnan alkuhetkien
jäseniä ja toisen polven suomalainen. Hän on syntynyt
ja viettänyt lapsuutensa Suomessa. Toisen
maailmansodan edellä Ernan saksalainen äiti kuitenkin
halusi palata takaisin oman sukunsa luo, ja
perhe muutti Saksaan vuonna 1938. ”Olisin mielelläni
jäänyt Suomeen kavereiden ja suvun luo”,
Erna muistelee ja kertoilee tansseista Puolalanmäellä
Turussa. Rakkaus kuitenkin löytyi uudesta kotimaasta,
ja 21-vuotiaana Erna solmi avioliiton saksalaisen
miehen kanssa. He ehtivät olla naimisissa
61 vuotta.
Ja kuitenkin, kun Ernalta kysyy, kokeeko hän olevansa
suomalainen vai saksalainen, hän epäröimättä
silmät loistaen toteaa ”suomalainen”. Ernan lapsuuskodissa
kotikielenä oli ruotsi, ja 90-vuotiaan ulkomuistista
löytyy hakematta lukuisia sekä ruotsin- että
suomenkielisiä lauluja. Suomalaista perinnettä Erna on
välittänyt myös kolmelle lapselleen ja viidelle lapsenlapselleen.
Kesäisin hän matkustaa aina lomalle nuoruuden
maisemiin: ”Ensimmäinen tie vie Kauppatorille,
josta ostan herneitä. Sitten menen kävelemään
Auran rannoille.”
Erna Reimers on asunut Saksassa yli 70 vuotta.
16 |
12 • 2011

Kirkkoraadin puheenjohtaja Pirjo Menges kukitti juhlissa ansioituneita seurakunnan vastuunkantajia: Taru Ihms, Erna
Reimers, Eva Temmes, Liisa Rumohr-Norio, Irma Christophersen, Hinrich Paschen (kuva), Pirjo Scharzingen.
kuva: Ritva Prinz, Bertold Werkmann
Pirjo sai alkusysäyksen tulla mukaan seurakunnan
toimintaan lastensa kastetilaisuudesta. Alkuvuosina
mukana oli paljon nuoria perheitä. Kielikoulussa
Taru muistelee olleen ”valtavasti” lapsia,
reilut 40. Mennyttä muistellessa esiin tuli monta
hauskaa tarinaa. Kuten kertomus siitä, miten Eva
Temmes puhui suomikoulussa niin johdonmukaisesti
vain suomea, ettei kukaan lapsista kuvitellutkaan
hänen osaavan saksaa – kunnes yhtenä
päivänä koulun siivooja tuli kysymään Evalta
jotain kesken tunnin. Vuosien saatossa vastuunkantajat
ovat vanhentuneet ja lasten määrä on
vähentynyt. Kielikoulun yhdyshenkilö Kaarina
Williams iloitsee siitä, että lapsia tänä vuonna
kuitenkin taas on tarpeeksi yhteen ryhmään.
”Seurakunta on kristittyjen, suomalais-saksalaisten
perheiden kantapöytä, sinne tullaan saamaan
voimaa arkeen. Isäntä ei ole pappi eikä kirkkoraadin
puheenjohtaja, vaan Kristus itse”, totesi
Päivi Lukkari saarnassaan. On mahdotonta laskea,
montako ihmistä Kielin seurakunta on vuosien
saatossa tavoittanut. Keskusteluissa ”synttärikahveilla”
palattiin moniin heistä, osin jo ajan
rajan taakse siirtyneisiin. Kaikesta huokui vahva
toinen toisestaan huolehtimisen henki, jonka
kansanlaulumessun loppulaulu kiteytti: „Näin
toisiamme tukien me yhdessä täältä vaellamme
päivään uuteen.“
Ritva Prinz
12 • 2011 | 17

toripaikka / Marktplatz
Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä
H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax
+358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein
Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa.
Schleiermacherstr. 24a, 10961
Berlin, alk. 25 €/yö, booking@finnlandzentrum.de,
www.suomikeskus.de
Huoneistohotelli StadiHome, Helsinki
vuokraa kalustettuja, siistejä huoneistoja
(1-3h+kk/k) Helsingin kantakaupungista.
Hinnat alk. 300 € / vko + alv. 9 %.
StadiHome, Ilkka Lehtonen
+358-50-5266400, www.stadihome.com
Yhteishakujen aikataulut 2012
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen
yhteishaku osoitteessa www.haenyt.fi. Syksyllä
2012 alkavaan koulutukseen: hakuaika 27.2. -
16.3.2012.
Ammattikorkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen
yhteishaku osoitteessa www.admissions.
fi. Syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen: hakuaika
9.1. - 14.2.2012.
Ammattikorkeakoulujen nuorten suomen- ja
ruotsinkielinen yhteishaku osoitteessa www.
amkhaku.fi syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen:
hakuaika 5.3. – 3.4.2012.
Yliopistokoulutuksen yhteishaku osoitteessa
www.yliopistohaku.fi. Syksyllä 2012 alkavaan
koulutukseen, hakuaika: 5.3. - 3.4.2012.
Poikkeuksena ovat Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun
koulutukset, joihin hakuaika
päättyy jo 16.3.
Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä kello
16:15. Yhteishaussa mukana olevat koulutukset
ja suurin osa erillisvalintojen koulutuksia ovat
nähtävissä nettisivuilla 1.12. alkaen.
The website www.studyinfinland.fi contains a database
of English-language degree and non-degree
programmes, information about Finland as a
study destination, Finland’s higher education institutions,
and practicalities concerning scholarships,
admissions systems and living in Finland.
PEPESOUND
Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik
07626-971545 / www.pepesound.org
Vuokrattavana kaksi huonetta + keittiö +
2 kylpyhuonetta. Sopii myös yhteisasumiseen,
koska keittiö on keskellä ja joka huoneella
on oma kylpyhuone. Asunto on paritalon
yläkerrassa omalla sisäänkäynnillä.
Vuokra on 600 € (lämminvuokra), joka sisältää
myös vesikulut, omalla sähkömittarilla.
Asunto sijaitsee noin 12 km Hampurin
rautatieasemalta itään päin. Osoite: Dorfstr.
33, D-22113 Oststeinbek/Havighorst. Ota
yhteys: bollstroem@web.de tai puh. 040-
7386443.
GOOD NIGHT, BETTER DAY.
Runkosängyt · Jenkkisängyt · Petauspatjat
Sängynpäädyt · Helmalakanat · Pussilakanat
Hanauer Landstrasse 161 - 173 · 60314 Frankfurt
Puh. 069 - 904 398 510 · Fax 069 - 904 398 529
info@fennobed.de · www.fennobed.de
Frankfurt · München · Düsseldorf · Berlin
Stuttgart · Hamburg · Wien · Zürich
Suomi Shop - Suomi Travel Frankfurt
* herkkuja, lahjoja, uutuuksia,
lento- ja laivaliput.
* Finnland-Reisen und finnische
Spezialitäten.
Mörfelder Landstrasse 19
60598 Frankfurt, Tel. (069)57801894
info@suomitravel.de
www.suomitravel.de
www.suomishop.de
Ilmoitukset - Anzeigenannahme: Info@zfka.de, puh./Tel. 0511- 2796600
www.rengas.de/ilmoitukset-mainokset/ilmoittajille / www.rengas.de/de/anzeigen/mediadaten
Ensimmäiset 3 riviä yhteensä 8 € lisärivit à 6 € + 19% MwSt • Die ersten 3 Zeilen insges. 8 €, zusätzliche Zeilen à 6 € +19% MwSt
18 |
12 • 2011

Palveluhakemisto / Dienstleistungen
Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti
Hannoverissa ja sen ympäristössä
Taina Palokangas-Büsing
(Systemische Therapeutin)
Tel. 0511-559754
Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa
Zahnarztpraxis
Marianne Lienard
Rosenweg 6, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover
www.praxislienard.com, Telefon: 0511-461353
Suomalainen toimintaterapeutti
Ergotherapeutin
Sari Heipp
München, puh./Tel. 0177-2837038, sari@heipp.de
Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin
Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki)
ELINA OLDENBOURG
Tel. 069-671109 Fax 069-6708690
Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.M.
ElinaO@aol.com
FINNISCH-DEUTSCH-FINNISCH
Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin
Dr. Angela Plöger
Vogt-Groth-Weg 22, 22609 Hamburg
Tel. 040-8004919
Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK
Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin
RITVA JAKOILA
Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.M.
Tel. 069-53086975 Fax 069-53087061
jakoila@t-online.de
Valant. kielenkääntäjä
beeidigte Dolmetscherin
Ritva Kaarina Schröder
FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH
Ebelingstr. 4, 30659 Hannover
Tel. 0511-6476292, Fax 0511-6405555
E-Mail: ritvaschroeder@gmx.de
Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht
Kai Schröder
Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch
Tel. 0511-8387731, Fax 0511-8387733
Beratung & therapeutische Begleitung
mielellään suomeksi, neuvoa myös puhelimitse
Satu Marjatta Massaly
HP Psychotherapie, Gesprächs- & Systemische Therapie
50935 Köln-Sülz, Guldenbachstr.1, Tel. 01522 – 9267514
suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri
Sanna Rauhala-Parrey
Bahrenfelder Steindamm 37
/ Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg
Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312
avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12,
to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14
Suomalainen psykoterapeutti
Dr.med. Carita Schneider
Friedensallee 62a, 22765 Hamburg
Puh./Tel.: 040-89018823
Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch
Lento- ja laivaliput, seuramatkat
Eija Kassner, TravelNet
(Thomas Cook Group)
Tel. 09131-994350, Mobil 0172-9472801
E-Mail eija.kassner@t-online.de
Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin!
§ §
www.tifcon.de
Verot/Steuern
Veroja suomeksi ja saksaksi
Deutsch - Finnisches Steuerrecht
Steuerberatung Trosien
Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien
Tel. 06081-57699-50, Fax: -51, info@tifcon.de
Katso myös: www.rengas.de
12 • 2011 | 19

JUUREVA
erzählt Geschichten und zeigt finnisches Design
JUUREVA ist eine vielfältige
Kunsthandwerkskollektion
von zehn Künstlern aus
Satakunta/Südwestfinnland.
Sämtliche Produkte wurden
dort geplant und hergestellt.
Die zugleich zeitgemäßen
und zeitlosen Produkte
vereinen die starke
Tradition des Kunsthandwerks
in Satakunta mit finnischer
Design-Kompetenz
und bieten eine nachhaltige
Alternative zu Schnelllebigkeit
und Einweg-Kultur.
Das Finnland-Institut
präsentiert die Ausstellung
„JUUREVA – Kunsthandwerk
aus Satakunta“ vom 17. November
2011 bis 27. Januar
2012.
”JUUREVA – satakuntalaista
muotoilua” tuo tyylikkäästi
ja ajattomasti esille satakuntalaisia perinteitä,
käden taitoja ja muotoiluosaamista.
Käsityöluomusten taustalta voi löytää satakuntalaiseen
historiaan liittyvää lämpöä ja lujuutta
yhdistettynä suomalaiseen puhtaaseen luontoon
sekä korkeatasoiseen osaamiseen. Mallisto
syntyi syksyllä 2008 taidekäsityön tuotekehityshankkeen
tuella. Hankkeen tavoitteena oli luoda
tuotesuunnittelullisesti kunnianhimoisia uusia
tuotteita Satakunta-konseptin alle sekä kehittää
jo olemassa olevia tuotteita ja tuoteperheitä toimivammiksi
ja muotoilullisesti paremmiksi.
JUUREVA-tuotteisiin sisältyvä tarinallisuus sekä
maakunnallisuus ovat tärkeä osa niiden identiteettiä.
Malliston kaikki tuotteet on suunniteltu
ja tuotettu paikallisesti kahdeksan satakuntalaisen
muotoilijan sekä yhden muotoilijapariskunnan
toimesta. He edustavat eri käsityötaiteen
aloja, joten erilaisten ammattiosaajien mukanaolo
näkyy JUUREVAn moninaisuudessa.
Perinteikkäillä käsityömenetelmillä
muotoilijat
ovat valmistaneet ajattoman,
tarinoita ja lämpöä huokuvan
koriste- sekä käyttöesinemalliston.
Se sisältää
Marianne Friberg erilaisia tekstiileitä, huovutettuja
ja taottuja tuotteita,
luu-, puu- ja uusiolasituotteita
sekä keramiikkaa ja koruja.
JUUREVAlaisten omin
sanoin mallisto tuoksuu – ja
tuntuu.
Marko Timonen
Harvoin on nähtävillä näin
monimuotoista taidekäsityömallistoa,
joka kaikessa kirjavuudessaan
onnistuu kuitenkin
olemaan yhtä. Kauniit
kirkkaat, tummat sekä vaaleat
luonnon värit, sileät ja
rosoiset pinnat sekä pehmeät
ja kovat materiaalit ovat
Annamari Salmi
kaikessa erilaisuudessaan sulassa sopusoinnussa.
Suomen Saksan-instituutissa on mahdollista tutustua
JUUREVA-mallistoon sekä sen historiaan
17.11.2011–27.01.2012 välisenä aikana. Instituutissa
järjestettävä ”JUUREVA – Kunsthandwerk
aus Satakunta” on ryhmän ensimmäinen Suomen
ulkopuolella järjestettävä näyttely.
Susanna Kasurinen
Praktikantin
Finnland-Institut in Deutschland
Georgenstr. 24 (1. OG), 10117 Berlin
Tel. +49-30-520 02 60 10
info@finstitut.de
www.finnland-institut.de
Öffnungszeiten:
Mo 10–17 Uhr, Di–Do 11–19 Uhr, Fr 9–15 Uhr
(6.12. und 19.–30.12. geschlossen)
kuvat: Vida Design/Heidi Valtonen
20 |
12 • 2011

kuva: Lutz Voigtländer
Iiro Rantala palkittiin vuoden jazzlevystä Saksassa
Iiro Rantalan vuoden 2011 alussa ilmestynyt esikoissoololevy Lost Heroes
palkittiin marraskuussa Saksan äänilevykriitikkojen Vuoden jazzlevy
–palkinnolla.
Saksalaisen ACT Music -levymerkin tilaama ja tuottama Lost Heroes
on Rantalan ensimmäinen soololevy. Se koostuu kymmenestä kappaleesta,
joista kahdeksan on Rantalan omia sävellyksiä.
Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantalalla on takanaan pitkä ja monipuolinen
ura. Rantala tuli kansainvälisestikin tunnetuksi menestyksekkään
jazzyhtye Trio Töykeiden johtohahmona.
Levyn sävellykset ovat Rantalan henkilökohtaisia kunnianosoituksia hänen
edesmenneille musiikillisille esikuvilleen – tästä tulee myös levyn nimi. Oman kappaleensa ovat
saaneet niin Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius, oopperalaulaja Luciano Pavarotti kuin monet
jazzin esikuvatkin, kuten Jaco Pastorius, Art Tatum, Oscar Peterson ja Esbjörn Svensson.
Lost Heroes on kerännyt musiikkikriitikoilta ylistäviä arvioita paitsi Saksassa, myös esimerkiksi Iso-
Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Levyä on pidetty mestarillisena tribuuttilevynä ja tyylikkäänä taidonnäytteenä
Rantalan virtuoosimaisesta tekniikasta. Sen on sanottu huokuvan musiikillista mielikuvitusta
ja energiaa sekä Rantalalle ominaista huumoria ja lämpöä.
Ajankohtaista kulttuurikalenterista
Nordwind-festivaali Berliinissä ja Hampurissa esittää:
1.-2.12.2011 Kristian Smeds ”12Karamasows”, Volksbühne Berliini
1.12.2011 Saara Turunen ”Häschen”, Volksbühne Berliini
4.12.2011 Juha Valkeapää & Kaja Kann ”In the Lokaal tonight”, Volksbühne Berliini
6.-7.12.2011 Nya Rampen ”Worship!”, Kampnagel Hampuri
6.-7.12.2011 Kristian Smeds “12Karamasows”, Kampnagel Hampuri
7.-8.12.2011 Juha Valkeapää & Kaja Kann ”It seems a good place to build a house”,
Kampnagel Hampuri
4.12.2011 Laura Nykäsen, Sami Luttisen ja Ville Enckelmannin Lied-konsertti,
Palais Wittgenstein, Düsseldorf
12.12.2011 Nordischer Filmclub: “Napapiirin sankarit” (FIN),
Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteistalo, Berliini
16.-21.12.2011 Popbändi French Films (FIN) keikkailee Saksassa. Roter Salon Berliini,
Kulturpalast Wiesbaden
Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin
verkkosivuilta www.finnland.de
12 • 2011 | 21

Presidentinvaali 2012
ennakkoäänestys Saksassa
Presidentinvaalin ennakkoäänestys ulkomailla toimitetaan ensimmäisessä vaalissa 11.-14. tammikuuta
ja mahdollisessa toisessa vaalissa 25.-28. tammikuuta 2012. Äänestyspaikalla on esitettävä
passi tai muu virallinen (kuvallinen) henkilöllisyystodistus. Ilmoitus äänioikeudesta on
hyvä ottaa mukaan, mutta ilman sitäkin voi äänestää.
Saksassa äänestysmahdollisuus on kahdeksassa kaupungissa:
kuva: ©2007 James Steidl James Group Studios inc
Berliini
Suomen suurlähetystö
Rauchstr. 1, 10787 Berliini
Ensimmäinen vaali:
11.–13.1.2012, 13:00-18:00
14.1.2012, 10:00-18:00
Mahdollinen toinen vaali:
25.-27.1.2012, 13:00-18:00
28.1.2012, 10:00-18:00
Yhteyshenkilö:
Leena Meier, konsuli, puh. 030-50503208
Hampuri
Suomen pääkonsulaatti, Finnlandhaus
Esplanade 41, 8. OG., 20354 Hampuri
Ensimmäinen vaali:
11.-14.1.2012, 12:00-18:00
Mahdollinen toinen vaali:
25.–28.1.2012, 12:00-18:00
Yhteyshenkilö:
Tuijamari Pahl, konsuli, puh. 040-3508070
Hannover
Suomen kunniakonsulaatti
Karl-Wiechert-Allee 55, 30625 Hannover
Ensimmäinen vaali:
13.1.2012, 14:00-19:00
Mahdollinen toinen vaali:
27.1. 2012, 14:00-19:00
Yhteyshenkilö: Tuijamari Pahl, konsuli, puh.
040-3508070 tai 0511-57012525 / Hannover
Kiel
Suomen kunniakonsulaatti
c/o Sartori & Berger GmbH & Co
Wall 49-51, 24103 Kiel
Ensimmäinen vaali:
12.1.2012, 14:00-19:00
Mahdollinen toinen vaali:
26.1.2012, 14:00-19:00
Yhteyshenkilö:
Tuijamari Pahl, konsuli
puh. 040-3508070 tai 0431-9810 / Kiel
Düsseldorf
ABD Business Center GmbH & Co KG
Immermannstr. 13, 40210 Düsseldorf
Ensimmäinen vaali:
11.–13.1.2012, 13:00-18:00
14.1.2012, 10:00-18:00
Mahdollinen toinen vaali:
25.–27.1.2012, 13:00-18:00
28.1.2012, 10:00-18:00
Yhteyshenkilö:
Anja Valavuo, puh. 030-50503801
Frankfurt am Main
Suomen kunniakonsulaatti
(Büroservice 99 GmbH) Beethovenstraße 5,
60325 Frankfurt am Main
Ensimmäinen vaali:
11.–13.1.2012, 13:00-18:00
14.1.2012, 10:00-18:00
22 |
12 • 2011

Mahdollinen toinen vaali:
25.–27.1.2012, 13:00-18:00
28.1.2012, 10:00-18:00
Yhteyshenkilö:
Tarja Lashbrook, puh. 069-97554352
München
Suomen kunniapääkonsulaatti
Ismaninger Str. 75, 81675 München
Ensimmäinen vaali:
11.–13.1.2012, 12:00-18:00
14.1.2012, 10:00-18:00
Mahdollinen toinen vaali:
25.–27.1.2012, 12:00-18:00
28.1.2012, 10:00-18:00
Yhteyshenkilö:
Nana Lahti, puh. 089-91072257
Stuttgart
Suomen kunniakonsulaatti
Mittlerer Pfad 15, 70499 Stuttgart
Ensimmäinen vaali:
13.1.2012, 13:00-18:00
14.1.2012, 10:00-18:00
Mahdollinen toinen vaali:
27.1.2012, 13:00-18:00
28.1.2012, 10:00-18:00
Yhteyshenkilö:
Leena Meier, konsuli, puh. 030-50503208
tai 0711-988114540 / Stuttgart
Etelä-Saksan suomalaiset voivat äänestää
myös Sveitsin, Ranskan tai Itävallan puolella:
Bern
Suomen suurlähetystö
Weltpoststrasse 4, 3015 Bern
Ensimmäinen vaali:
11.1.2012 klo 17:00-20:00
12.1.2012 klo 11:00-14:00 ja 17:00-20:00
13.1.2012 klo 11:00-14:00 ja 17:00-20:00
14.1.2012 klo 10:00-15:00
Mahdollinen toinen vaali:
25.1.2012 klo 17:00-20:00
26.1.2012 klo 11:00-14:00 ja 17:00-20:00
27.1.2012 klo 11:00-14:00 ja 17:00-20:00
28.1.2012 klo 10:00-15:00
Puh. +41-31-3504100
Zürich
Suomen kunniapääkonsulaatti
Dufourstrasse 128, 8008 Zürich
Ensimmäinen vaali:
11.1.2012 klo 17:00-20:00
12.1.2012 klo 11:00-14:00 ja 17:00-20:00
13.1.2012 klo 11:00-14:00 ja 17:00-20:00
14.1.2012 klo 10:00-15:00
Mahdollinen toinen vaali:
25.1.2012 klo 17:00-20:00
26.1.2012 klo 11:00-14:00 ja 17:00-20:00
27.1.2012 klo 11:00-14:00 ja 17:00-20:00
28.1.2012 klo 10:00-15:00
Puh. +41-44-3502566
Straßburg
Suomen pysyvä edustusto
Euroopan neuvostossa
31, Quai Mullenheim, 67000 Strasbourg
Ensimmäinen vaali:
11.1.2012, 10:00-17:00
12.1.2012, 10:00-19:00
13.1.-14.1.2012, 10:00-17:00
mahdollinen toinen vaali:
25.1.2012, 10:00-17:00
26.1.2012, 10:00-19:00
27.1.2012-28.1.2012, 10:00-17:00
Wien
Suomen suurlähetystö
Gonzagagasse 16/2, 1010 Wien
Ensimmäinen vaali:
11.-13.1.2012 klo 12:00-18:00
14.1.2012 klo 10:00-15:00
Mahdollinen toinen vaali:
25.1.-27.1.2012 klo 12:00-18:00
28.1.2012 klo 10:00-15:00
puh. + 43-1-531590
s-posti: Sanomat.WIE@formin.fi
Lisätietoa vaaleista: www.vaalit.fi
12 • 2011 | 23

Zivi gibt’s nicht mehr und wir sagen trotzdem:
Netter Zivi gesucht!
Deutsche Kirche in Helsinki
Hej, ich bin Massimo Köster und ich mache zurzeit
meinen Zivi in der Deutschen Gemeinde Helsinki.
Ich bin 20 Jahre alt und in Deutschland
aufgewachsen, wobei meine Mutter aus Helsinki
kommt und meine Großmutter Finnlandschwedin
ist. Auf dem Papier habe ich also zwei Staatsbürgerschaften,
aber was bedeutet das eigentlich
für jemanden, dessen finnischer Wortschatz
nicht über ‚Moi, mitä kulo‘ hinausgeht
Diese Unwissenheit ist wohl einer der Hauptgründe,
weshalb ich mich gegen Anfang des Deutschen
Sommers bzw. gegen Ende des Finnischen
Winters entschieden habe, im April 2011 für ein
Jahr in die finnische Hauptstadt zu ziehen. Das
mehr oder weniger überraschende Schreiben des
finnischen Staates mit der Bitte, dass ich doch
nach Finnland kommen sollte, um meinen Wehrdienst
abzuleisten, kam mir eigentlich ganz gelegen,
weil ich nach meinem Abitur nicht direkt
wusste, was ich studieren soll, und somit die Lust
nach einem Gap Year verspürte. Diese Ideen des
Gap Years und der finnischen Identitätssuche,
verbunden mit dem Brief des finnischen Staates
in meiner Hand und meiner Fähigkeit ein Kreuzchen
bei Zivildienst statt Dienst an der Waffe zu
setzen, brachte mich letztendlich als Zivildienstleistender
nach Helsinki.
Welche Erwartungen ich hatte, als ich mich mit
Sack und Pack in den Flieger nach Finnland setzte
und ob sie sich erfüllt haben Naja, als ich mit
meinen kurzen Hosen nachts neben schulterhohen
Schneebergen am Helsinki Airport stand, waren
es offensichtlich die Falschen. Abgesehen
davon, lag ich aber richtig, und meine Erwartung,
das Land, das auf meinem Pass steht, besser
kennenzulernen, erfüllt sich von Tag zu Tag
immer mehr.
Dass ich dort in Helsinki glücklicherweise in der
Deutschen Gemeinde landete, hat mehrere Gründe.
So gibt es dort zum Beispiel keine Sprachbarriere.
Die Hauptsprachen in der Gemeinde sind
Deutsch und Finnisch, wobei es ausreicht, wenn
man entweder Finnisch oder Deutsch kann, solange
man sich in manchen Situationen mit Englisch
zu helfen weiß. Zu meinen guten Erfahrungen mit
der finnischen Kirche gehörte zu diesem Zeitpunkt
außerdem meine Taufe und Konfirmation
in Seinäjoki. Die Deutsche Gemeinde selbst
ist relativ klein, wobei ich das persönlich als sehr
positiv empfinde, weil man sich untereinander
kennt. Darüber hinaus sind die Kollegen sehr nett
und bemüht darum, dass man sich wohlfühlt. So
wird zum Beispiel bei den Arbeitszeiten Rücksicht
genommen, wenn man einen Sprachkurs
belegen möchte.
Meine Aufgaben sind sehr unterschiedlich und
vielseitig. Dazu zählen Küsterarbeiten, Mitarbeit
im Kindergarten, Büroarbeiten, Jugendarbeit und
auch kreative Mitarbeit am Gemeindeblatt. Um
diese nüchterne Aufzählung der Arbeitsbereiche
mit ein bisschen Leben zu füllen, hier zwei Beispiele:
In der Funktion als Küster erledige ich
Hausmeisterarbeiten und bereite Hochzeiten,
Taufen und Gottesdienste vor. Bezüglich der Jugendarbeit
habe ich zum Beispiel einen Jugend-
Foto: Deutsche Gemeinde Helsinki
24 |
12 • 2011

klub gegründet, der sich mittlerweile regelmäßig in der Gemeinde trifft
und ich hoffe, dass mein Nachfolger diesen Jugendklub übernimmt und
weiterführt.
Da wären wir auch schon bei einem der großen Wünsche der Gemeinde:
Die Gemeinde würde die Zivildienststelle im kommenden Jahr gerne
wieder besetzen. Mein Zivildienst endet offiziell Anfang April 2012 und
die Entscheidung, hierher zu kommen, bereue ich bisher keineswegs -
und ich blicke mit einer großen Portion Sisu meinem ersten finnischen
Winter entgegen. Wenn du dich angesprochen fühlst, dann bewirb dich
einfach bei der Deutschen Gemeinde in Helsinki und/oder wenn vorher
noch Fragen aufkommen, bin ich immer per Mail unter
massimo.koester@gmail.com zu erreichen.
i
Massimo Köster
Kontakt: Deutsche Ev.-Luth. Gemeinde in Finnland,
Hauptpastor Erik Panzig, Tel. +358-(0)50-5942485,
Anzeigen dg.hauptpastor@evl.fi
parki & knochen_Anzeige Apfelbäume 03.11 Anzeigen parki & knochen_Anzeige Apfelbäume 03.11
EIN PARKINSON-LESEBUCH
Sir James, der ungebetene Gast
von Jessika Kuehn-Velten und Heiner Labonde (Hrsg.)
Dieses Lesebuch öffnet die Tü ren
zu einem ganz eigenen Er fah rungs -
raum mit Geschich ten , Ge dichten,
Anekdoten, mit ei n em Kaleidos -
kop an heiteren und besinnlichen,
fröhlichen, skurrilen und traurigen
Bei trä gen. Es sind Autoren und
Au torinnen, die hier zu Wort kommen,
die bei aller Indivi dua li tät ein Schicksal und eine
Geschichte teilen: Sie sind chronisch krank, betroffen
von der Parkinson'schen Krankheit. Das Buch be schrei bt
Innen- und Außen welten geprägt von Begren zun gen –
und macht deutlich, der ganze Mensch mit seinen Res -
sour cen und Möglich kei ten ist doch weit mehr! Die Tex -
te sammeln Erfahrun gen, in denen sich die Le ser spie -
geln können, an denen sie sich reiben dürfen, de nen sie
mit Verstehen und Zu stimmung ebenso be geg nen mö -
gen wie mit Fremdheit und Befremdung. Und schließ -
lich soll und wird das Buch einfach auch unterhalten ...
Tb, 168 Seiten, 14,80 Euro, ISBN 978-3-937507-14-9
Heiner Labonde Verlag & Mediakontor
Telefon 0 21 81-16 23 71 · Fax 16 23 48
w w w . l a b o n d e - v e r l a g . d e
IN DER KNOCHENMÜHLE
autobiografischer Roman
von Erwin Wuillemet
Mit »In der Knochenmühle« liefert
der 1935 in Ratingen geborene Erwin
Wuillemet eine Fort setzung seiner
autobiografischen Skizzen in Roman -
form. Warf er in »Der Bruder an meiner
Brust« ein Schlag licht auf Kind -
heit und Schulzeit, gilt seine Auf -
merk samkeit jetzt der Lehrzeit, seinem
Leben als Heranwachsender.
Wieder ist es die authentische Sprache – knapp, derb,
lakonisch, offen, un ge künstelt, humorvoll – die die
Episoden dieses jungen Burschen aus der Ar bei terschicht
glaubwürdig, kurz weilig und lesenswert macht.
Vor dem Hintergrund der ersten Nachkriegsjahre erfährt
der Ich-Pro ta go nist, dass »Lehrjahre keine Herrenjahre«
sind, teilt dabei aber genau so viel aus, wie er einstecken
muss. »In der Knochenmühle« ist eine vergnüglich-unorthodoxe
Zeitreise in den pro letarischen Alltag der jungen
Bundesrepublik.
Tb, 128 Seiten, 12,80 Euro, ISBN 978-3-937507-21-7
Heiner Labonde Verlag & Mediakontor
Telefon 0 21 81-16 23 71 · Fax 16 23 48
w w w . l a b o n d e - v e r l a g . d e
12 • 2011 | 25

Sonne und super Stimmung
GfdJ-Jugendtreffen 2011
Bei der Andacht in der finnischen Seemannskirche in Hamburg.
Strahlender Sonnenschein im September, Schafe
auf dem Elbdeich und eine große, einladende Unterkunft
begrüßten uns alle zu einem tollen Wochenende
im Zeichen der Jugendvollversammlung
2011 in Hamburg.
25 Teilnehmer nahmen die weiten und kurzen
Reisen aus ganz Deutschland, der Schweiz und
Österreich auf sich und eine super Gruppe von
alten Hasen und Neuankömmlingen der Jugendtreffen
fand sich zusammen.
Es wurden Neuigkeiten ausgetauscht, alte Jugendtreff-Geschichten
erzählt, alte Freundschaften
gestärkt und neue geschlossen. Wenn
wir alle aufeinander treffen, ist eine gute Zeit
garantiert!
Am Samstagvormittag fand die alljährliche Jugendvollversammlung
statt. Ein Jahresrückblick,
Erläuterung der Tätigkeiten und Finanzen des Jugendrates,
und (Neu-) Wahlen des Jugendrates
bildeten den Hauptteil der Versammlung. Außerdem
gedachten wir Sanna Kiviluoto mit einer
Schweigeminute.
Auf dem Wochenend-
Programm standen darüber
hinaus die jährliche
Stadtrally in Hamburgs
sonniger Innenstadt
und eine Führung durch
die Seemannskirche, wo
wir anschließend einer
Andacht von Sofia Salo
lauschten. Am Sonntag
vor der Abreise sangen wir noch gemeinsam
Lieder aus dem roten Liederbuch und erinnerten
uns an unsere Konfilager.
Der Dank für das Wochenende geht an den Jugendrat,
vor allem Johanna Meinel und Amanda
Cassaro, die Treffenorganisatoren. Und natürlich
an alle Teilnehmer, denn ohne eine so fröhliche
und entspannte Gruppe wäre das toll organisierte
Wochenende nichts geworden!
Nächstes Jahr findet das Jugendtreffen in Düsseldorf
statt und für 2012 werden auch zwei Minicamps
geplant!
Für die neusten News und Termine könnt ihr im
Facebook in unserer Gruppe (Offizielle SaSu-
Gruppe der Gfd) nachgucken. Oder per Mail
(gfdjmail@web.de) nachfragen und dann bestens
informiert sein!
Annaliisa Krage, Kiel &
Leena Mahr, Berlin
i
Bleib dran:
Facebook/Offizielle SaSu-Gruppe der GfdJ
Foto: GfdJ
26 |
12 • 2011

Ystävyys jatkuu
Martinseurakunnan nuorten matka JuureS-tapahtumaan 21.–23.10.2011
kuva: Martinseurakunnan rippikoulutyö
Viime kesänä, Heinänokan leirikeskuksessa,
pidettiin järjestyksessään
toinen saksalais-suomalainen rippikoululeiri
Turun Martinseurakunnassa.
Jotakin leirin onnistumisesta
kertoi nuorten välittömästi leirin
jälkeen perustama facebook–ryhmä.
Samaan suuntaan viittasi myös se,
että 9 rippikoulun käynyttä nuorta
ja 3 isosta ilmoittautui Martinseurakunnan
järjestämälle matkalle
Juuret ja Siivet –tapahtumaan
Oberurselissa. Matkaan päästiin siitäkin
huolimatta, että vain hieman
ennen lähtöaikaa huomattiin, ettei
kukaan (lue: allekirjoittanut) ollutkaan
tilannut bussikuljetusta Helsinki-Vantaan
lentokentälle. Kiitos
Jalobus–yhtiön henkilökunnan reippaan
toiminnan bussi saapuikin jo puolen tunnin
kuluttua Martinkirkolle.
Lentokentällä saimme tietää, että lento Frankfurtiin
oli myöhässä ja myöhästyi lennon aikana
lisää; koneemme kaarteli lähes pyörryttävällä
tavalla useita kierroksia Fuldan yläpuolella.
Syyksi paljastui Frankfurtin lentokentän uuden
kiitoradan avajaiset ja juhlallisuuksiin liittynyt
liittokansleri Merkeliä kuljettaneen lentokoneen
suorittama ensilasku. Viivästys ei seuruettamme
harmittanut, vaan päinvastoin iloitsimme siitä,
että uuden kiitoradan turvallisuus testattiin näin
arvovaltaisella tavalla. Kentällä meitä kärsivällisesti
odotti vastaanottokomitea Sofia, Anssi, Ari
ja Axel, joiden johdolla matka jatkui junalla ja
bussilla Oberurseliin, Haus Heliandiin.
Viikonvaihteen teemana olivat ”Sankarit”; oman
elämän, arjen, Raamatun sekä myös antisankarit –
unohtamatta tietenkään sankarivaellusta Taunuksen
metsissä. Sankaruutta pyrittiin käsittelemään
monimuotoisin kanavatyöskentelyin, muun muassa
ihmissuhdekysymyksiä ja valintoja käsittelevän
Soili-pelin avulla (jonka nimi hieman hämäävällä
tavalla muistutti sveitsinsaksan possu-sanaa).
JuureS-tapahtuman ohjelmaan kuului monenlaista luovaa työskentelyä.
Viikonlopun kokemuksiin kuuluivat Taunuksen
kauniin viileä syksy sekä Haus Heliandin erinomainen
aamiaismysli. JuureS-päivien upeinta
antia oli nuorten avoimuus ja rohkeus yhdessä
keskustella tärkeistä, mutta samalla niin vaikeista
kysymyksistä. Mieleenpainuvaa oli myös ystävien
jälleennäkemisen ilo ja uusien ystävyyksien
solmiminen.
Haikeiden jäähyväisten jälkeen paluumatkaan
kuului pikainen kierros Frankfurtin keskustassa,
ennen kuin siirryimme lentokentälle paluulentoa
odottelemaan. Öisellä Helsinki-Vantaan lentokentällä
meitä odotti (tällä kertaa asianmukaisesti
tilattuna) bussikuljetus Turkuun.
Entä miten viikonlopun matka ja tapahtuma sitten
onnistuivat Ehkä olennaisimman kertoo tälläkin
kertaa se, miten vilkkaasti Facebookissa on
käyty keskustelua isoskoulutukseen menemisestä,
ensi kesän SaSu-leiristä – ja ensi vuoden JuureS-tapahtumasta.
Ystävät haluavat pitää kiinni
ystävyydestään.
Seppo Riihimäki
Martinseurakunnan kappalainen
12 • 2011 | 27

Kirkollinen ABC-kiria
eli pieni sanasto kristityn arjen ja juhlan järjestelyihin
Pastori Miika Rosendahl jatkaa kirkollisen elämänpiirin
erityissanastoa esittelevää sarjaa.
Asiakirjat. Vaikka
pyhä Byrokratius ei
taidakaan kuulua pyhimysten
joukkoon,
Mikä on dimissoriale
Mitä teen kun toivoisin
ei paperisodalta voida
täysin välttyä kas-
lapselleni saksalaissuomalaista
kastejuhlaa teen, avioliittoon vihkimisen
ja muitten
Mistä saan virkatodistuksen
kirkollisten toimitusten
yhteydessä. Kaikkein
varminta on hakea
tarvittavat paperit aina kirkkoherranvirastosta,
silloin niihin varmasti tulee kaikki kirkollisten
toimitusten kannalta tärkeät tiedot. Useimmiten
virkatodistukset on mahdollista saada Suomessa
kansainvälisinä, siis joko englannin- tai saksankielisinä
tai jopa monikielisinä EU-lomakkeina.
Apostille. Tätä asiakirjan allekirjoitusoikeuden
osoittavaa todistusta ei tarvita kirkollisissa asioissa,
ainoastaan valtioitten välisissä.
Apostolinen. Tällä sanalla viitataan johonkin
apostoleilta eli Jeesuksen kahdeltatoista opetuslapselta
periytyvään. Useimmissa jumalanpalveluksissa
ja kirkollisissa toimituksissa luetaan
Apostolinen uskontunnustus yhteen ääneen
useimmiten jokainen omalla äidinkielellään. Tällä
yhteen kokoontunut seurakunta osoittaa tunnustavansa
samaa uskoa ylösnousemukseen kuin
apostolitkin ja olevansa osa apostolien vaikutuksesta
syntynyttä kristillistä kirkkoa.
Avioliitto. Jumalan lahja, Jumalan toinen toiselleen
tarkoittaman miehen ja naisen välinen liitto.
Tämän kristillisen avioliittokäsityksen oheen
kietoutuu avioliitto yhteiskunnallisena ja oikeudellisena
asiana. Myös kirkkokuntien näkemykset
avioliitosta poikkeavat toisistaan. Siinä missä
meille luterilaisille avioliitto on aviopuolisoiden
välinen julkinen oikeustoimi, jolle rukoillaan siunausta,
on se niin katolisille kuin ortodokseille
sakramentti. Myös suhtautuminen eronneitten
vihkimiseen vaihtelee suuresti kirkosta ja kirkkokunnasta
toiseen. Häitään valmistellessa kannattaakin
olla ajoissa yhteydessä pappiin ja selvittää
vihkimiseen liittyvät yksityiskohdat tarkkaan.
Avioliittoon vihkiminen ja avioliiton siunaaminen.
Rakenteeltaan ja sisällöltään nämä suomalaiset
kirkolliset toimitukset ovat jotakuinkin
samanlaisia. Ero on lähinnä ensimmäisen sisältämässä
siviilioikeudellisessa avioliittoon vihkimisessä,
jälkimmäisessä vihkiminen on jo tapahtunut
maistraatissa. Saksassa kirkolliset vihkimiset
(kirchliche Trauung) ovat aina suomalaisittain
siunaamisia, täällä kun kirkoilla ei ole oikeutta
avioliittoon vihkimiseen (standesamtliche Trauung).
Saksan suomalaispapit ovatkin melkoinen
poikkeus oikeuksineen vihkiä valtioitten välisen
sopimuksen (!) määrittelemissä rajoissa Suomen
lain mukaiseen avioliittoon.
Dimissoriale. Lupa kirkolliselle toimitukselle
muualla kuin omassa kotiseurakunnassa. Siinä
missä paimen (pastor) on vastuussa laumansa
lampaista on pappi (pastor) vastuussa seurakuntalaisistaan.
Jos seurakuntalainen haluaa vaikkapa
kasteen toimitettavaksi naapurikaupungissa
suomalaisen seurakunnan jumalanpalveluksen
yhteydessä tai haluaa kutsua suomalaispapin
kastamaan lapsen kotipaikkakunnalleen, tarvitaan
siihen aina oman paimenen, oman paikallisen
saksalaisen seurakunnan papin lupa. Luvan
kysyminen ja saaminen on poikkeuksetta mukava
muodollisuus ja mahdollisuus olla yhteydessä
omaan pappiin.
Sarja jatkuu Renkaan seuraavassa numerossa.
28 |
12 • 2011

KIELIKOULU
Hyvät kie likou l ulaiset, opett ajat ja
van hemmat!
Onnittelemme tänä vuonna juhlavuottaan viettäneitä
kielikouluja: Kassel – 10 vuotta, Dortmund-Iserlohn
– 25 vuotta ja Augsburg – 30 vuotta.
Toivotamme kielikouluväelle ja Renkaan lukijoille hyvää joulunodotusta,
mukavia joulujuhlia kouluissa, työpaikoilla ja seurakunnissa
sekä rauhaisaa joulua!
P.S. Lapset, tontut kurkkivat ja tarkkailevat jo!
Pedagogisen neuvoston puolesta
Ulla Hässelbarth
12 • 2011 | 29

kirkolliset toimitukset
kaste
Erika Merit Greis
synt. 13.10.2009 Düsseldorf
kast. 22.10.2011 Düsseldorf
Ville Tommi Bertram
synt. 06.02.2011 Berlin
kast. 23.10.2011 Berlin
Avioliittoon vihitty / avioliiton kirkollinen siunaaminen
Rudolph Perkins
Paula Juntunen
02.07.2011 Schliersbergalm
NAISTEN SEMINAARI 50+ - ilmoittaudu 9.12. mennessä!
Naisen elämä on monenlaisten roolien kantamista yhdessä persoonassa. Meillä on tuhat rautaa
tulessa ja mietimme jo seuraavaa tehtävää, kun suoritamme ensimmäistä. Näin on ollut
kautta aikojen. Historian käänteissä on usein naisen käsi ollut mukana vaikuttamassa, vaikka
onkin eletty miesten ehdoilla.
„Elämä muuttuu - muuttuuko äitiys“
Lapset aikuistuvat ja muuttavat pois kotoa - mihin äitiä enää tarvitaan
Oma äiti Suomessa käy yhä huonokuntoisemmaksi - mitä voin täältä käsin tehdä
Miniä kasvattaa lapsia ihan kummallisesti - voinko puuttua asiaan
Meillä jokaisella on kokemuksia äitiydestä, joko omakohtaisesti tai tyttären näkökulmasta.
Tervetuloa pohtimaan muuttuvan äitiyden haasteita yhteiseen seminaariin. Alustajana toimii
teologian tohtori Outi Lehtipuu, entinen Hampurin pappilan emäntä. Häneltä on ilmestynyt
kirja ”Raamatun äidit - sivustakatsojista päähenkilöiksi”. Kirjansa pohjalta hän johdattelee
yhteiseen pohdintaan siitä, miten äitiys on muuttunut niin historian saatossa kuin
jokaisen meidän elämänkaaressa. Tervetuloa mukaan jakamaan kokemuksia äitiydestä niin
äidin, tyttären, miniän kuin anopin näkökulmasta!
Paikka: Kardinal-Döpfner-Haus, Domberg 27, 85354 Freising - Aika: 20.-22.1.2012 - Osallistumismaksu:
EUR 165,- (sisältää majoituksen, ohjelman ja ruokailut, mutta ei kokousja
ruokajuomia). Mukana seminaarissa TT Outi Lehtipuu ja pastori Helena Eckhoff. Ilmoittautumiset
9.12.2011 mennessä netissä www.rengas.de > yleinen tapahtumakalenteri
kuva: Yuri Arcurs - Fotolian
30 |
12 • 2011