Artikkelisivut / Artikel - Rengas
25.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Artikkelisivut / Artikel - Rengas

Artikkelisivut / Artikel - Rengas

Artikkelisivut / Artikel - Rengas

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
  • No tags were found...
rengas.de

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

saatesanat<br />

Puitteet kunnossa<br />

SKTK:n toiminnan puitteet ovat kunnossa. Niin todettiin monessakin suhteessa Hampurissa pidetyssä<br />

vuosikokouksessa. Jäsenyhdistykset, Suomen kirkko ja valtio sekä Merimieskirkko olivat kaikki<br />

paikalla. Yhdistyksen johtokunta valittiin jo toistamiseen uudelleen lähes muutoksitta. Taloudellinen<br />

tilanne on vakaa. Yhteistyö niin seurakuntien kuin muidenkin suomalaisyhteisön toimijoiden<br />

kesken on mutkatonta ja hedelmällistä. Kirkkojenvälisen sopimuksen määrittelemän integraatioperiaatteen<br />

mukaisesti pappimme ja seurakuntamme toimivat osana Saksan evankelista kirkkoa, molemminpuoliseksi<br />

hyödyksi.<br />

Olisi kuitenkin lyhytnäköistä jäädä tyytyväisenä lepäämään. Toimiva yhteistyö vaatii avointa kommunikaatiota<br />

niin seurakuntien sisällä kuin suuremmassakin mittakaavassa. Kirkkojen välisessä sopimuksessa<br />

on korjaamisen tarvetta, koska pappiemme määräaikaiset työsuhteet eivät ole Saksan<br />

nykyisen työlainsäädännön mukaisia. Aluekeskusten rahoituksen turvaaminen ei sekään järjesty itsestään.<br />

Juuri nyt ajankohtaisia ovat Berliinin Suomi-keskuksen rahoitusneuvottelut maakirkon kanssa<br />

sekä päättyvän vuokrasopimuksen uusiminen nykyistä paremmilla ehdoilla.<br />

Integraatiotakin täytyy vaalia: on tärkeää, että Saksassa asuvat suomalaiset maksavat<br />

kirkollisveroa, sillä Saksan evankelinen kirkko (EKD) on riippuvainen maakirkkojen verotuloista.<br />

Saamillaan toimintarahoilla EKD rahoittaa merkittävän osan työstämme ja<br />

lisäksi auttaa meitä arvovallallaan saamaan saksalaisilta seurakunnilta työllemme toimintapuitteet.<br />

Kirkko- ja seurakuntatilojen maksuton käyttö on tästä hyvä esimerkki.<br />

On tärkeää, että puitteet ovat kunnossa ja voimme keskittyä tulevaisuudessa varsinaiseen<br />

toimintaan.<br />

Ein guter Rahmen ist wichtig. Die finnische kirchliche Arbeit in Deutschland steht<br />

auf stabilen Füßen. Die finanzielle Situation ist gut und die Zusammenarbeit sowohl<br />

innerhalb der finnischen Gemeinschaft wie auch ökumenisch fruchtbar.<br />

Gemäß dem im zwischenkirchlichen Vertrag festgelegten Integrationsprinzip<br />

bauen wir keine Verdoppelungen kirchlicher Strukturen auf, sondern die finnischen<br />

Christen und Pfarrer leben und arbeiten als Teil der EKD – zum gegenseitigen<br />

Nutzen. Diese beispielhafte Integration ist nicht nur eine Frage<br />

der Finanzen, sondern geht viel tiefer.<br />

Ein guter Rahmen ist wichtig. Deshalb haben wir auch <strong>Rengas</strong> einen bunteren,<br />

zeitgemäßen Rahmen gegeben.<br />

<strong>Rengas</strong> on yksi työmme tärkeimpiä kanavia. Siksi olemme panostaneet sen ajanmukaisiin<br />

puitteisiin lisää. Jatkossa lehti ilmestyy kokonaan nelivärisenä. Toivottavasti<br />

värikkyys tekee lukuelämyksestä entistäkin miellyttävämmän.<br />

kuva: Ritva Prinz<br />

Toimisto kesälomalla<br />

22.7.-23.8.2013<br />

ist die Geschäftsstelle<br />

wegen Urlaub geschlossen.<br />

Aurinkoisia alkukesän päiviä toivottaen<br />

Angenehme Lese-Erlebnisse wünscht Ihnen<br />

Mauri Lunnamo<br />

päätoimittaja/Chefredakteur<br />

06-07 • 2013 | 1

Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe<br />

Rippikouluun!<br />

Yksi löysi elinikäisen ystävän, toinen innostui opiskelemaan suomea,<br />

kolmannelle avautui tie kirkon työhön – Sasu-ripari on muuttanut<br />

monen nuoren elämän. Kysyimme entisiltä sasulaisilta, mitä<br />

riparista vielä vuosia myöhemmin on jäänyt käteen (s. 16-). Kesällä<br />

2014 tähän lystiin pääsevät mukaan vuonna 1999 syntyneet.<br />

Miten, kerromme sivuilla 6-7.<br />

6<br />

Der neue Vorstand<br />

Offensichtlich macht die Arbeit im ZfkA-Vorstand Spaß. Denn alle Mitglieder,<br />

deren Amtszeit zu Ende ging, stellten sich bei der Mitgliederversammlung<br />

in Hamburg erneut zur Wahl. Die stellvertretende Vorsitzende allerdings<br />

ist neu. Den Vorstand können Sie auf Seite 9 kennenlernen.<br />

9<br />

2 |<br />

06-07 • 2013<br />

Puu ja pää<br />

ovat pääkonsuli Erja Tikan mukaan Suomen ainoat luonnonvarat. Saksankautensa<br />

päättymisen kynnyksellä pääkonsuli jakoi ajatuksiaan Saksassa vallitsevasta<br />

Suomi-kuvasta, naisten asemasta ja Saksan suomalaisten merkityksestä<br />

kotimaansa tunnetuksi tekemisessä (s. 10-12).<br />

Frieren in der Sommernacht<br />

Manfred Johann scheut keine Mühen, um zu einer besonderen Aufnahme<br />

zu gelangen. Im Laufe der Jahre konnten die <strong>Rengas</strong>-Leserinnen und Leser<br />

viele von seinen Fotos bewundern. Diesmal ist das Deckblatt wieder von ihm.<br />

Und auf Seite 22 können Sie ihn kennenlernen, den Mann hinter den Bildern.<br />

Lahdessa vuonna 1988<br />

Tai Virroilla, Paltamossa, Espoossa, Turussa… Oletko tavannut vanhoja riparikavereitasi<br />

konfirmaation jälkeen Nyt siihen on tilaisuus! Syksyn mittaan<br />

suomalaisissa seurakunnissa järjestetään Sasu-juhlamessuja, joihin kutsutaan<br />

erityisesti Sasu-riparin käyneitä. Messujen ajankohdat löydät sivulta<br />

34. Tervetuloa!<br />

10<br />

22<br />

34<br />

kuva/fotos: Michael Lorenzet / pixelio.de; Ari Geil, Manfredd Johann, Antti Malinen

Ajankohtaista / Aktuelles<br />

Hyvä alku<br />

Tunnelma oli välittömän lämmin, kun Stadtsuperintendent Rolf Domning asetti Anna-Maari Ruotasen<br />

tehtäväänsä lännen uudeksi suomalaispapiksi Kölnissä sunnuntaina 7.4.2013. Messussa avustivat<br />

Suomen ev.lut. kirkon ulkosuomalaistyön osastolta pastori Susanna Merikanto-Timonen ja Saksan<br />

suomalaispappien koordinaattori Päivi Vähäkangas. Lännen suomalaisseurakunnat muistivat uutta<br />

pappiaan lahjoittamalla meksikolaista alkuperää olevan ”ystäväpiirin”. Tämä keramiikkatyö, jossa viisi<br />

hahmoa pitää toisiaan käsistä, symboloi ikuista ystävyyttä<br />

Anna-Maarin ja hänen neljän seurakuntansa<br />

kesken. Iloista juhlatunnelmaa viritti osaltaan kaunis<br />

kevätaurinko: tämä päivä oli varma enne hyvälle yhteistyölle<br />

lännessä!<br />

Die Sonne schien und die Laune bei den Gästen war<br />

bestens, als die neue finnische Pfarrerin für Westdeutschland,<br />

Anna-Maari Ruotanen am 7.4.2013 in<br />

Köln durch den Stadtsuperintendenten Herrn Pfr. Rolf<br />

Domning in ihr Amt eingeführt wurde.<br />

Die finnischen Gemeinden in Westdeutschland überreichten<br />

ihrer neuen Pfarrerin einen ”Freundeskreis”<br />

aus Mexico. Die fünf Personen, die sich bei dieser Keramikarbeit<br />

an den Händen halten, sollen eine bleibende<br />

Gemeinschaft zwischen den Gemeinden und<br />

ihrer Pfarrerin symbolisieren. Nach so einem Anfang<br />

kann es nur gut weitergehen!<br />

Olemme Facebookissa<br />

Facebookista löytyy nyt kaikille avoin ryhmä ”Suomalaiset seurakunnat Saksassa“.<br />

Käy tykkäämässä!<br />

Sivua voi myös lukea kirjautumatta Facebookiin: www.facebook.com/Suomalaiset.<br />

seurakunnat.Saksassa<br />

Tilaa Suomalaisen kirkollisen työn kuulumisia kertova sähköinen uutiskirje!<br />

www.rengas.de > Mikä on SKTK > tilaa uutiskirje<br />

Unseren Newsletter können Sie bestellen unter<br />

www.rengas.de > ZfkA stellt sich vor > Newsletter<br />

kuva/Foto: Hanni Fahrbach<br />

<strong>Rengas</strong> 8-9/2013 ilmestyy KV 31<br />

elo- ja syyskuun tapahtumatiedot<br />

artikkelit: 26.06.2013<br />

seurakuntien tapahtumatiedot oman<br />

seurakunnan tiedottajalle: 26.06.2013<br />

<strong>Rengas</strong> 10/2013 ilmestyy KV 39<br />

lokakuun tapahtumatiedot<br />

artikkelit: 26.08.2013<br />

seurakuntien tapahtumatiedot oman<br />

seurakunnan tiedottajalle: 26.08.2013<br />

06-07 • 2013 | 3

Askel kohti kirkkoa<br />

Kesän ensimmäisinä aurinkoisina päivinä voi<br />

havaita, kuinka puistot ja jokien varret täyttyvät<br />

innokkaista lenkkeilijöistä. Jotkut lähtevät rennolle<br />

sunnuntaikävelylle hitain ja leppoisin askelin<br />

nautiskellakseen kesästä, toiset taas viilettävät<br />

vauhdikkaasti juosten tavoitteena hyvä kunto ja<br />

kerta kerralta paraneva vauhti. Kolmannet treenaavaat<br />

tosissaan, mielessään kilpailut tai edellisvuotta<br />

parempi maratonaika. Puiston polulla,<br />

lenkkeilijöiden meressä risteillessäni, mieleeni<br />

nousi Ensimmäisessä Korinttilaiskirjeessä esiintyvä<br />

kohta, jossa Paavali vertaa kristityn elämää ja<br />

uskoa juoksukilpailuun.<br />

“Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa<br />

kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Juoskaa<br />

siis niin, että voitatte sen! Jokainen kilpailija<br />

noudattaa lujaa itsekuria, juoksijat saavuttaakseen<br />

katoavan seppeleen, me saadaksemme<br />

katoamattoman.“ 1. Kor. 9: 24-25<br />

Paavalin juoksuvertauksen taustaa avaa se seikka,<br />

että Korintin kaupungin lähellä pidettiin Kreikan<br />

kuuluisat urheilukilpailut. Paavalin ajatuksen<br />

mukaan kristittyjen tulisi harjoittaa itsekuria, koska<br />

heillä oli juoksukilpailijoita paljon arvokkaampi,<br />

katoamaton päämäärä. Paavali itse teki kaikkensa<br />

saavuttaakseen päämäärän kansojen rajat<br />

ylittävästä kirkosta. Matkakilometrejä ja askeleita<br />

kertyi hänelle lukematon määrä. Silti Raamattu<br />

ei anna sellaista kuvaa, että Paavalin matkat<br />

olisivat olleet pelkästään hengästyneitä juoksuja<br />

paikasta toiseen. Askeleidensa välissä Paavalilla<br />

oli aikaa pysähtyä ja kulkea seurakuntien rinnalla.<br />

Löytyisikö meiltäkin intoa samanlaiseen omistautumiseen<br />

kirkkomme ja seurakuntien puolesta<br />

Monesti kuulee perusteltavan, että ei ole aikaa<br />

osallistua seurakunnan toimintaan, vaikkapa<br />

jumalanpalveluksiin, kun elämä on muutenkin<br />

yhtä juoksua paikasta toiseen. Mutta eikö juuri<br />

kirkkomme ja sen sanoman tulisi olla “juoksun“,<br />

eli aikamme ja panostuksemme arvoista Ehkä sinultakin<br />

voisi löytyä kesällä hieman aikaa lähteä<br />

liikkeelle vaikkapa kävellen, juosten, pyöräillen<br />

tai autoillen – kukin itselle mieluisalla tavallaan<br />

- kohti lähellä tai kauempanakin olevaa kirkkoa<br />

Käydä pienellä tutustumiskierroksella, pysähtyä<br />

ja pohtia, mitä kirkko ja seurakunta sinulle voisivat<br />

tarjota sekä päinvastoin.<br />

Kirkko on oivallinen paikka rauhoittua arjen<br />

juoksun keskellä, mutta se on myös konkreettinen<br />

muistutus siitä, kuinka jo Paavalin ajoista<br />

lähtien kristityillä on ollut tapana kokoontua<br />

yhteen evankeliumin sanoman äärelle. Sanoman,<br />

jonka edestä Paavali ja muut kirkkomme rakentajat<br />

ottivat miljoonat askeleet viedäkseen viestiä<br />

ylösnousseesta Jeesuksesta eteenpäin. Meidänkään<br />

askeleemme tämän päivän kristittyinä<br />

ja seurakuntalaisina eivät ole turhia. Usko ja seurakuntayhteys<br />

eivät ole sellaisia kilpailuja, joissa<br />

meitä laitetaan paremmuusjärjestykseen. Uskon<br />

matkalla jokainen on tasa-arvoinen askelvauhdista<br />

riippumatta. Tärkeintä on päämäärä, halu rakentaa<br />

yhteistä kirkkoa ja luottaa Jumalan kutsuun,<br />

joka vie kohti katoamatonta, iankaikkisen<br />

elämän seppelettä.<br />

“Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen<br />

elämä, johon sinut on kutsuttu.“<br />

1. Tim. 6: 12<br />

Siunattuja ja aurinkoisia kesähetkiä!<br />

4 |<br />

06-07 • 2013<br />

anna-Maari ruotanen

Välähdyksiä tutustumisviikonlopusta<br />

Vorwort<br />

Joskus minusta tuntuu, että kukaan ei ymmärrä minua, ei edes minun vanhemmat tai minun paras<br />

ystävä. Varmasti jokainen meistä on joskus vähän yksinäinen, mutta minun mielestäni ajatus,<br />

että Jumala aina auttaa meitä, on ihana. Raamatussa lukee, että Taivaallinen Isä suojelee meitä, ihan<br />

sama, mitä teemme. Ehkä tekin olette joskus yksinäisiä tai epävarmoja ja ette tiedä, mitä pitäisi tehdä.<br />

Ehkä Jumala voi auttaa myös teitä sellaisissa hetkissä. Sillä Jumala on meidän lähellä ja Jumala<br />

on myös sinun lähellä.<br />

eMiLia & arne<br />

kuvat/Abbildungen: Päivi Lukkari<br />

ja vuoden 2013 riparilaiset<br />

Ohne Tischdienst keine Nahrung!<br />

Oder: Wie bringt man seine Gruppe dazu, gemeinsam<br />

zu arbeiten<br />

Raus aus den Federn – rein in die Kapelle!<br />

Gott zeigt sich in jedem von uns. Er ist immer<br />

für uns da, wir können immer auf ihn vertrauen.<br />

In guten genauso wie in schlechten Zeiten<br />

gibt er uns halt und unterstützt uns, auch wenn<br />

uns das oft nicht bewusst ist. Er gibt uns die<br />

Kraft, das Leben trotz so mancher Schwierigkeit<br />

zu meistern. Er segnet uns. Aber dieser Segen<br />

überträgt uns - auch UNS - eine große Verantwortung:<br />

Wir sollen<br />

uns gegenseitig achten,<br />

aufeinander aufpassen<br />

und füreinander da sein.<br />

Kurz: Wir sollen ein SE-<br />

GEN sein für andere.<br />

Vor mittlerweile 30<br />

Jahren fand das erste<br />

Sasu-Camp statt, und<br />

wie auch ihr jetzt, saßen<br />

wir vor zwei Jahren<br />

hier. Damals wie heute<br />

wagten Jugendliche den<br />

Schritt ins Ungewisse. Sie<br />

Tällainen on meidän Suomi und wir wussten nicht,<br />

und vielleicht wisst auch<br />

ihr jetzt nicht, was in der Konfizeit auf euch zukommt.<br />

Aber fürchtet euch nicht: Auf euch wartet<br />

ein interessanter Sommer voller neuer Erfahrungen,<br />

neuer Freundschaften, und nicht zuletzt<br />

einer tieferen Begegnung mit euch selbst.<br />

Ich will dich segnen, und du sollst ein Segen<br />

sein, spricht Gott, der HERR. Gen 12:2<br />

iDa & juLian<br />

Echte Herausforderung:<br />

It’s raining cats and dogs.<br />

Facebookseite von Gott ! !!<br />

jumala (ei kuvaa).<br />

Koti: taivaassa.<br />

Perhe: kaikki.<br />

Kielet: kaikki. Tykkään!<br />

Lempipaikka: Kirkko, synagoga, moskeija,<br />

rippikoulu.<br />

Lempikirja: Raamattu. Tykkään!<br />

Freunde:<br />

Hat seinen status aktualisiert:<br />

Ich lade euch

Sinä 14-vuotias –<br />

ilmoittaudu nyt saksalaissuomalaiseen<br />

rippikouluun<br />

2014!<br />

Rippikoulun käy vuosittain liki 90 % suomalaisnuorista.<br />

Leiririppikoulu, ”ripari“, on Suomen<br />

suosituin rippikoulumuoto, jonka käyminen on<br />

mahdollista myös Saksassa ja muissa saksankielisissä<br />

maissa asuville nuorille – sinulle!<br />

Riparilla pohditaan elämää, etsitään uskoa ja<br />

eletään sitä todeksi. Opiskelu, uusien kavereiden<br />

löytäminen, hauskanpito, pelailu ja hartaushetket<br />

muodostavat mieleenpainuvan kokonaisuuden.<br />

Riparin arkeen kuuluu riparilaisia, isosia, nuorisotyönohjaajia<br />

ja pappeja. Puolet leiriväestä on<br />

suomalaisia suomalaisten seurakuntien jäseniä ja<br />

työntekijöitä, toinen puoli Saksassa ja saksankielisessä<br />

Euroopassa asuvia suomalaisia ja suomalais-saksalaisia<br />

nuoria ja aikuisia. Oman identiteetin<br />

pohtiminen, suomalaisten juurien etsiminen<br />

ja kahden kulttuurin välillä eläminen ovat tärkeä<br />

osa saksalais-suomalaista rippikoulua.<br />

Suomalaisen riparin voi käydä aikaisintaan sinä<br />

vuonna, jona täyttää viisitoista vuotta.<br />

Saksan suomalainen kirkollinen työ järjestää<br />

vuonna 2014 rippikouluopetusta vuonna 1999<br />

ja sitä ennen syntyneille. Opetus ja muu ohjelma<br />

tapahtuu sekä suomeksi että saksaksi. Rippikoulu<br />

koostuu tutustumisviikonlopusta, itsenäisestä<br />

omaan kotiseurakuntaan tutustumisesta sekä<br />

9-päiväisestä kesäleiristä Suomessa. Lisätietoja<br />

ja ilmoittautumislomakkeet löytyvät <strong>Rengas</strong>nettisivuilta<br />

(www.rengas.de). Pyydämme ilmoittautumaan<br />

rippikouluun 31.10.2013 mennessä.<br />

Saksassa evankeliset seurakunnat kutsuvat<br />

12–14-vuotiaat jäsenensä rippikouluun. Saksalainen<br />

rippikoulu kestää vuodesta kahteen vuoteen<br />

ja sen ulkoiset puitteet vaihtelevat huomattavasti<br />

eri seurakunnissa. Pääsääntöisesti rippikouluaika<br />

koostuu viikoittaisista tapaamisista, viikonloppuleireistä<br />

ja erilaisista projekteista, joiden puitteissa<br />

rippikoululaiset tutustuvat monipuolisesti<br />

oman seurakuntansa toimintaan. Saksalaisen<br />

kotiseurakunnan rippikoulun käyminen yhdessä<br />

koulukavereiden kanssa ja SKTK:n järjestämälle<br />

saksalais-suomalaiselle rippileirille osallistuminen<br />

tukevat erinomaisesti toisiaan. Tietysti yhdenkin<br />

rippikoulun käyminen riittää, mutta erityisen<br />

hyvää palautetta on tullut niiltä nuorilta,<br />

jotka ovat käyneet sekä saksalaisen että suomalaisen<br />

rippikoulun.<br />

Kuva: Ari Geil<br />

6 |<br />

06-07 • 2013

Rippikoulu 2014 (ilmoittautuminen 31.10.2013 mennessä)<br />

Rippikoulu alkaa tutustumisviikonloppuna 28.2.-2.3.2014 Haus Heliandissa Oberurselissa, lähellä<br />

Frankfurtia. Kesän leirille voit lähteä joko Turkuun tai Espooseen:<br />

ESPOO 24.7.-2.8.2014<br />

Leiri järjestetään yhdessä espoolaisen Olarin seurakunnan kanssa. Leiri pidetään Hvittorpin leirikeskuksessa<br />

Kirkkonummella (www.espoonseurakunnat.fi) ja sen konfirmaatiomessu on lauantaina<br />

2.8.2014 Olarin kirkossa.<br />

TURKU 1.8.-10.8.2014<br />

Leiri järjestetään yhdessä Turun Martinseurakunnan kanssa. Se pidetään Harvan saaressa Heinänokan<br />

leirikeskuksen edustalla Turussa (www.leirikeskus.turunseurakunnat.fi) ja sen konfirmaatiomessu<br />

on sunnuntaina 10.8.2014 Turussa, Martinkirkossa.<br />

Olet myös tervetullut 10.-12.10.2014 järjestettävään saksalais-suomalaiseen JuureS-viikonloppuun<br />

Oberurseliin.<br />

Konfijahr 2014 gehört euch, Ihr<br />

1999 oder davor Geborenen!<br />

In Deutschland werden Kinder und Jugendliche<br />

in der Regel Anfang der siebten Klasse zum<br />

Konfiunterricht eingeladen. Der Unterricht dauert<br />

ein bis zwei Jahre und setzt sich zusammen<br />

aus wöchentlichen Treffen, Wochenend- oder Ferienfahrten<br />

und Projekten, in denen die Konfis<br />

selber aktiv werden.<br />

In Finnland sind die Konficamps seit 40 Jahren<br />

die beliebteste Form der Konfiarbeit. Zum Konficamp<br />

kann man erst in dem Jahr fahren, in dem<br />

man 15 Jahre alt wird. Auf dem Camp leben und<br />

lernen Konfis, TeamerInnen, JugendmitarbeiterInnen<br />

und PfarrerInnen zusammen – es wird<br />

diskutiert, gesungen, gepaddelt, Gottesdienste<br />

vorbereitet und gefeiert, gespielt, am Lagerfeuer<br />

gesessen und vieles mehr. Das Konficamp ist<br />

ein Highlight, ein Crash-Kurs; kurz: ein Erlebnis,<br />

das zum Leben dazu gehört. Besonders intensiv<br />

wird die Zeit, wenn man vorher den deutschen<br />

Konfiunterricht besucht und über viele Themen<br />

schon einmal nachgedacht hat.<br />

Das Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit<br />

lädt finnisch-deutsche und in Deutschland, Österreich<br />

und in der Schweiz lebende finnische<br />

Jugendliche, die 1999 oder davor geboren sind,<br />

zum finnisch-deutschen Konfiunterricht im Jahr<br />

2014 ein! Die Konfizeit beinhaltet ein Wochenende<br />

zum Kennenlernen in Oberursel bei Frankfurt<br />

a.M., einige vorbereitende Aufgaben zum<br />

Kennenlernen der eigenen Ortsgemeinde sowie<br />

ein 9-tägiges Camp im Sommer in Finnland. Die<br />

Camps werden zusammen mit finnischen Ortsgemeinden<br />

in Espoo und Turku durchgeführt, so<br />

dass die Hälfte der Teilnehmenden aus diesen Gemeinden<br />

stammt. Das Leben und Lernen auf den<br />

Camps geschieht auf zwei Sprachen. Fehlende<br />

Finnisch-Kenntnisse sind kein Hindernis für eine<br />

intensive Teilnahme!<br />

Mehr Info und das Anmeldeformular findet ihr<br />

auf der Internetseite: www.rengas.de . Bitte meldet<br />

euch bis zum 31.10.2013 an.<br />

Koko rippikoulutiimin puolesta<br />

Anna-Maari Ruotanen<br />

Suomalaispappi, läntinen Saksa<br />

06-07 • 2013 | 7

Onnistunutta yhteistyötä<br />

Binnenalster-järvi<br />

Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen vuosikokous<br />

pidettiin 16.3.2013 Hampurissa Pohjois-Saksan<br />

merimieskirkon tiloissa. Niin SKTK:n<br />

puheenjohtaja Karl-Friedrich von Knorre kuin<br />

Pohjois-Saksan merimieskirkon johtaja Satu Oldendorff<br />

totesivat puheenvuoroissaan tämän olevan<br />

osoitus tiivistyneen yhteistyön onnistumisesta.<br />

Yhteistyön merkitystä kaikkien Saksassa vaikuttavien<br />

Suomi-toimijoiden kesken korosti myös<br />

vuosikokouksen varmakätisenä puheenjohtajana<br />

toiminut Suomen Hampurin pääkonsuli Erja Tikka.<br />

Hän kertoo ajatuksiaan pääkonsulaatin sulkemisen<br />

kynnyksellä sivulta 10 alkaen.<br />

Susanna Merikanto-Timonen toi terveisiä<br />

Suomen kirkkohallituksesta.<br />

Die ordentliche Mitgliederversammlung des<br />

Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit e. V.<br />

fand am 16.3.2013 in Hamburg in den Räumen<br />

der finnischen Seemannskirche statt. Sowohl der<br />

Vorsitzende des ZfkA, Karl-Friedrich von Knorre<br />

als auch die Leiterin der Seemannskirche in Norddeutschland,<br />

Satu Oldendorff hielten dies für ein<br />

sichtbares Zeichen einer gelingenden Zusammenarbeit.<br />

Die Bedeutung der Zusammenarbeit zwischen<br />

allen Finnland-Akteuren in Deutschland<br />

betonte auch die Generalkonsulin von Finnland in<br />

Hamburg, Erja Tikka. Sie fungierte als Vorsitzende<br />

in der Mitgliederversammlung. Die „standig ovations“<br />

am Ende der Versammlung galten allerdings<br />

nicht nur der kompetenten Gesprächsführung,<br />

sonder auch ihrem jahrelangen Einsatz für<br />

die Belange der Finninnen und Finnen in Deutschland.<br />

Mit der Schließung des Generalkonsulates<br />

in Hamburg geht hier eine Ära zu Ende. (mehr<br />

zum Thema auf S. 10-12)<br />

8 |<br />

06-07 • 2013<br />

Syrjäytyneet vanhukset<br />

Vuosikokousviikonlopussa Suomen evankelisluterilaisen<br />

kirkon edustajana vieraillut Ulkosuomalaistyön<br />

apulaissihteeri Susanna Merikanto-<br />

Timonen kertoi ajankohtaisista puheenaiheista<br />

Suomen kirkollisella kentällä. Näitä ovat mm.<br />

naispappeuden toteutuminen 25 vuotta sitten,<br />

televisio-ohjelman herättämä kysymys siitä, mitä<br />

on terve hengellisyys, ja vanhusten asema.<br />

Joka toinen päivä yli 65-vuotias suomalainen<br />

päättää elämänsä oman käden kautta. Syrjäytyneet<br />

vanhukset, joiden tarkkaa määrää ei tiedä<br />

kukaan, ovat yksi tämänvuotisen Suomessa toteutettavan<br />

yhteisvastuukeräyksen kohde. Tämän<br />

johdosta pohdittiin vuosikokousta edeltäneessä<br />

kuvat/Fotos: Ritva Prinz

yleiskeskustelussa etsivän naapuriaputyön mahdollisuuksia<br />

ja haasteita myös Saksan suomalaisyhteisössä.<br />

Das Wochenende schloss am Sonntag mit einem<br />

Abendmahlsgottesdienst, in der die Referentin<br />

für kirchliche Arbeit unter den Finnen im Ausland,<br />

Susanna Merikanto-Timonen aus Finnland<br />

predigte. Der Gottesdienst wurde vom Chor der<br />

Seemannskirche mitgestaltet.<br />

Seuraava vuosikokousviikonloppu järjestetään<br />

14.-16.3.2014 Münsterissä.<br />

Das nächste Wochenende mit Mitgliederversammlung<br />

wird am 14.-16.3.2014 in Münster<br />

stattfinden.<br />

Ritva Prinz<br />

Merimieskirkon kuoro esitti sunnuntain messussa osia<br />

Jaakko Löytyn ”Wähäväkisten juhlaveisuusta”.<br />

Uusi johtokunta<br />

Puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Karl-Friedrich von Knorre Frankfurtista ja varapuheenjohtajaksi<br />

yhdeksi vuodeksi Annaliisa Kühn Dresdenistä. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Anna-Liisa<br />

Diestelhorst (Ruhrin alue) ja Felix Tölle (Bielefeld) sekä varajäseniksi Leena Nikula (München) ja yhdeksi<br />

vuodeksi Milja von Fragstein (Lyypekki). Johtokunnassa jatkavat Iina Fischer (Köln) ja Reettakaisa<br />

Sofia Salo (Münster).<br />

Der neue Vorstand<br />

Zum ersten Vorsitzenden wurde erneut Karl-Friedrich von Knorre aus Frankfurt gewählt.<br />

Die zweite Vorsitzende für ein Jahr wurde Annaliisa Kühn aus Dresden. Zu ordentlichen<br />

Mitgliedern wurden Anna-Liisa Diestelhorst (Ruhrgebiet) und Felix Tölle (Bielefeld) sowie<br />

zu Ersatzmitgliedern Leena Nikula (München) und für ein Jahr Milja von Fragstein (Lübeck)<br />

gewählt. Ihre Arbeit im Vorstand setzen Iina Fischer (Köln) und Reettakaisa Sofia<br />

Salo (Münster) fort.<br />

Uusi johtokunta<br />

06-07 • 2013 | 9

Taitava verkostoituja<br />

Pääkonsuli Erja Tikan sydämellä ovat naiset ja Itämeri<br />

Pääkonsuli Erja Tikka näkee kauas. Hänen<br />

toimistonsa ikkunasta avautuu upea näköala<br />

yli Hampurin Binnen- ja Außenalster-järvien.<br />

Laajakatseisuutta Erja Tikka on tarvinnut - ja<br />

osoittanut - tehtävässään kuluneiden neljän<br />

vuoden aikana. Ja nyt, pääkonsulaatin sulkemisen<br />

lähestyessä, hän on uudenlaisella näköalapaikalla.<br />

Pääkonsulin tehtävä on suuntautunut kahteen<br />

eri suuntaan: suomalaiseen siirtokuntaan ja saksalaiseen<br />

yhteiskuntaan. Saksalaisessa julkisuudessa<br />

Suomi-kuvaa luodessaan Erja Tikka kertoo<br />

mielellään naisten asemasta Suomessa.<br />

Kumppanuutta halki historian<br />

”Vielä 20 vuotta sitten työssäkäyvät perheenäidit<br />

herättivät saksalaisissa keskustelukumppaneissa<br />

kysymyksen avioerotilastoista ja nuorten<br />

rikollisuudesta. Nyt kysymyksenasettelu<br />

on<br />

täälläkin muuttunut<br />

ja Suomeen katsotaan<br />

positiivisen kiinnostuneena”,<br />

Erja Tikka summaa<br />

kokemuksiaan, ja<br />

kertaa tilastotietoja aiheesta<br />

pitämästään esitelmästä.<br />

Vaikka presidenttinä<br />

Suomessa nyt<br />

onkin taas mies, on<br />

naisten osuus eduskunnassa<br />

ja hallituksessa<br />

reilusti yli 40 %.<br />

Suomessa 33 % yritysten<br />

johtoportaasta on<br />

naisia, mikä on korkein<br />

EU-maassa ilman<br />

Erja Tikka on Saksassa jo toisella diplomaattikomennuksella. 1987-<br />

1990 hän toimi Bonnin suurlähetystön lehdistösihteerinä. SKTK:n<br />

vuosikokouksessa pääkonsuli johti puhetta varmalla kädellä.<br />

10 |<br />

06-07 • 2013<br />

kiintiötä saavutettu määrä. Koko Euroopan vastaava<br />

luku on 5 %.<br />

Tikka näkee sukupuolten välisen tasa-arvon<br />

Suomessa historian jatkumona. Suomalaisten<br />

asuttaessa erämaita vaimo oli tärkeä työkumppani,<br />

ja maataloudessa naiset ovat aina tehneet<br />

työtä siinä missä miehetkin. Suomesta puuttui<br />

suuri porvarisluokka, jonka piirissä esim. Saksassa<br />

kotirouvakulttuuri syntyi. Toisen maailmansodan<br />

jälkeen nopeasti kasvavan teollisuuden tarvitsema<br />

lisätyövoima löytyi juuri jo sodan aikana<br />

kaikista töistä selvinneistä naisista. Tämän hetken<br />

Suomessa 67,5 % naisista on mukana työelämässä<br />

ja 82 %:lla työssäkäyvistä naisista on lapsia.<br />

Puu ja pää<br />

Koska Suomen ainoat luonnonvarat ovat ”puu<br />

ja pää”, alettiin jo 1800-luvulla painottaa koulutuksen<br />

merkitystä, ja sitä tarjottiin yhtä lailla<br />

tytöille kuin pojillekin. ”Koulutus nähtiin niin<br />

maaseudulla kuin työläispiireissä avaimena parempaan<br />

elämään ja sosiaalinen kierto onkin Suomessa<br />

viime vuosikymmeninä ollut huomattavasti<br />

laajempaa kuin vaikkapa Saksassa”, analysoi Tikka.<br />

Naisten kouluttautumisaste on Suomessa tällä<br />

hetkellä korkeampi kuin koko väestön yhteensä.<br />

(Korkeakoulututkinto on 30,8 %:lla naisista<br />

ja 27,8 %:lla koko väestöstä.) Ja juuri koulutuksen<br />

korostamisessa pääkonsuli näkee myös Suomen<br />

merkittävän teknologiakehityksen avaimen.<br />

Paitsi tasa-arvokysymyksistä ja hyvästä koulutuksesta<br />

Suomi tunnetaankin Erja Tikan kokemuksen<br />

mukaan Saksassa erityisesti innovaation<br />

ja muotoilun alueella: ”Suomalainen design kumpuaa<br />

käytännönläheisyydestä: Suomessa ei ollut<br />

aatelislinnoja, vaan talonpoikaisyhteiskunta synnytti<br />

kauniita, mutta käyttöön tarkoitettuja esineitä.<br />

Kuvaavaa onkin, että Helsinki designpääkaupunkinakin<br />

keskittyi nimenomaan tavalliseen<br />

arkeen liittyvään muotoiluun.”<br />

kuva/Foto: Ritva Prinz

avattavasta Hampurin kunniakonsulin alaisesta<br />

kansalaispalvelupisteestä. Näin Pohjois-Saksassa<br />

on mahdollisuus saada tärkeimmät viranomaispalvelut<br />

myös tulevaisuudessa.<br />

Loppukesästä Erja Tikka palaa Itämeren pohjoisrannalle<br />

- ulkoministeriöön Helsinkiin. Hän iloitsee<br />

siitä, että voi taas elää yhteistä arkea Suomessa<br />

asuvan miehensä ja muun sukunsa kanssa.<br />

Mutta niin katse kuin matkakin tulee varmasti<br />

vielä usein palaamaan Alsterin rannoille.<br />

Vorreiter für Gleichberechtigung<br />

Pääkonsuli kutsui SKTK:n vuosikokouksen osanottajat illanviettoon<br />

residenssiinsä. Lämmintunnelmaisen illan kruunasi<br />

jälkiruoka, joka oli koristeltu pääkonsulin itse poimimilla<br />

vadelmilla.<br />

kuva/Foto: Ritva Prinz<br />

Pitäkää Suomen lippua korkealla<br />

Itämeri-yhteistyö on erityisesti pääkonsulin sydämellä.<br />

Mutta myös esim. kulttuurin ja talousyhteyksien<br />

alueella Erja Tikka on kuluneiden vuosien<br />

aikana luonut Pohjois-Saksassa vahvat yhteistyöverkostot.<br />

Laajakatseisena hän on viimeisten<br />

kuukausien aikana jo valmistellut tulevaisuutta,<br />

joka toteutuu hänen lähdettyään. Luodut yhteistyöverkostot<br />

jäävät Suomea Saksassa virallisesti<br />

edustavien tahojen ja vapaaehtoisten toimijoiden<br />

muodostaman ”Team Finnland” –joukkueen käsiin.<br />

Tähän yhteistyöhön Tikka sisällyttää tärkeänä osana<br />

myös suomalaiset seurakunnat ja kielikoulut.<br />

”Nyt täytyy vain luottaa siihen, että kylvetty siemen<br />

itää ja kantaa hedelmää”, hän toteaa ja vetoaa<br />

Saksan suomalaisiin: ”Teitä kaikkia tarvitaan<br />

nyt Suomen lipun korkealla pitämiseksi.”<br />

Erja Tikka tietää, kenen käsiin tällä kohtaa tulevaisuuden<br />

laskee. Hän on ollut Pohjois-Saksan<br />

suomalaisten keskuudessa pidetty ja usein nähty<br />

kasvo. Yhteistyötä Merimieskirkon kanssa hän<br />

kuvaa saumattomaksi ja viranomaistahon mahdollisuuksia<br />

täydentäväksi. Erityisesti sosiaalityön<br />

alalla Merimieskirkon panosta tullaankin jatkossa<br />

tarvitsemaan entistä enemmän. Mutta pontta<br />

löytyy ”rivisuomalaisistakin”, sen osoitti kansalaisvetoomus,<br />

joka pantiin toimeen heti, kun tieto<br />

pääkonsulaatin sulkemisesta julkistettiin. Sen<br />

tuloksena syntyi päätös Merimieskirkon tiloihin<br />

Die finnische Generalkonsulin in Hamburg, Erja<br />

Tikka, spricht gern über die Situation von Frauen.<br />

In Sachen Gleichberechtigung hat Finnland eine<br />

Vorreiterrolle: Obwohl im Moment wieder sowohl<br />

Präsident als auch Premierminister männlich sind,<br />

haben Frauen im Parlament und in der Regierung<br />

einen Anteil von weit über 40 %. In der Chefetage<br />

von Unternehmen sind 33 % Frauen. Und<br />

das ganz ohne Quote – damit hat Finnland eine<br />

Spitzenstellung in Europa. Europaweit beträgt<br />

der entsprechende Frauenanteil 5 %. Die Generalkonsulin<br />

sieht die Gründe in der Geschichte:<br />

Finnland war sehr lange eine Agrargesellschaft, in<br />

der Frau und Mann Seite an Seite gearbeitet haben.<br />

Nach dem Zweiten Weltkrieg löste Finnland<br />

den Arbeitskräftemangel durch die Errichtung<br />

von Kindertagesstätten, damit Frauen arbeiten<br />

konnten. Ferner fehlte in Finnland die bürgerliche<br />

Mittelschicht, in der sich z. B. in Deutschland<br />

die Tradition von „Frau am Herd“ bildete. Heute<br />

sind 67,5 % der Finninnen berufstätig, die meisten<br />

ganztags. 82 % der berufstätigen Frauen haben<br />

Kinder.<br />

„Da Finnland neben Holz kaum Naturressourcen<br />

hat, spielte Bildung schon immer eine große Rolle.<br />

Sowohl auf dem Lande als auch in der städtischen<br />

Arbeiterklasse wurde gute Bildung als Sprungbrett<br />

in eine besseren Zukunft für die Kinder gesehen<br />

– und wurde gleichermaßen Töchtern und<br />

Söhnen zuteil”, analysiert Erja Tikka und sieht in<br />

der guten Bildung auch einen Schlüssel für die<br />

rasante Entwicklung Finnlands auf dem Gebiet<br />

der Technologie. Heute haben 30,7 % der fin-<br />

06-07 • 2013 | 11

nischen Frauen einen Hochschulabschluss (27,8<br />

% der Gesamtbevölkerung).<br />

Die scheidende Generalkonsulin hinterlässt in<br />

Norddeutschland effektive Zusammenarbeits-<br />

Netzwerke, die vom „Team Finnland“ übernommen<br />

werden sollen. Das von der Botschaft von<br />

Finnland koordinierte Team dient dazu, die Zusammenarbeit<br />

zwischen den einzelnen Finnland-<br />

Akteuren in Deutschland zu intensivieren. Und<br />

als wichtige Akteure sieht Erja Tikka hierbei sowohl<br />

die finnischen Gemeinden und Sprachschulen<br />

als auch die DFG.<br />

ritva Prinz<br />

SKTK ja suomalaiset seurakunnat kiittävät<br />

pääkonsuli Erja Tikkaa kuluneiden vuosien hyvästä<br />

yhteistyöstä ja toivottavat menestystä<br />

uusiin tehtäviin.<br />

Das ZfkA und die finnischen Gemeinden<br />

danken Generalkonsulin Erja Tikka für die gute<br />

Zusammenarbeit und wünschen ihr für die Zukunft<br />

alles Gute und viel Erfolg!<br />

Das Generalkonsulat von Finnland in Hamburg<br />

Das Generalkonsulat in Hamburg gehört zu<br />

den ältesten Auslandsvertretungen Finnlands.<br />

Die erste finnische Vertretung in der Hansestadt<br />

begann ihre Tätigkeit im Jahre 1918, sieben Jahre<br />

später wurde die Vertretung zu einem Generalkonsulat.<br />

Während des Zweiten Weltkrieges<br />

blieb das Konsulat zeitweise geschlossen, bis seine<br />

Tätigkeit 1944 vollkommen eingestellt wurde.<br />

Im Mai 1950 nahm die Auslandsvertretung<br />

in Hamburg ihre Tätigkeit wieder auf und bekam<br />

1973 mit der Aufnahme diplomatischer Beziehungen<br />

zwischen Finnland und der Bundesrepublik<br />

Deutschland auch offiziell wieder den Status<br />

eines Generalkonsulats.<br />

Suomen pääkonsulaatti lopettaa toimintansa Hampurissa<br />

elokuun lopussa. Passihakemuksia voi jättää<br />

ja muita kansalaispalveluja voi saada 15.7.2013 asti.<br />

Pääkonsulaatin lakkauttamisen jälkeen Hampurissa<br />

tarjotaan tärkeimmät viranomaispalvelut Merimieskirkon<br />

tiloihin avattavan kansalaispalvelupisteen<br />

kautta. Asiasta tiedotetaan tarkemmin uuden kunniakonsulin<br />

nimittämisen jälkeen.<br />

Das Generalkonsulat von Finnland in Hamburg<br />

wird Ende August geschlossen, finnische Staatsbürger<br />

betreffende Dienstleistungen werden noch bis<br />

15.7.2013 angeboten. Danach wird Finnland durch<br />

einen später zu ernennenden Honorarkonsul in Hamburg<br />

vertreten sein.<br />

1960-luvulla rakennettu Finnlandhaus on erikoisen<br />

arkkitehtonisen ratkaisunsa vuoksi suojelukohde. Pääkonsuli<br />

soisi Suomen vaakunan leijonien talon katon reunoilla jäävän<br />

saman suojelun piiriin.<br />

12 |<br />

06-07 • 2013<br />

Seit 1966 befindet sich das Generalkonsulat<br />

im zentral gelegenen Finnlandhaus zwischen der<br />

Binnen- und der Außenalster. Anfangs waren im<br />

Finnlandhaus auch einige finnische Unternehmen<br />

vertreten – es gab sogar ein finnisches Restaurant.<br />

Im Laufe der Jahre ist der finnische Anteil<br />

allerdings immer weiter zurückgegangen. Heute<br />

hat nur noch das Generalkonsulat seine Büroräume<br />

dort.<br />

In der obersten zwölften Etage des Hauses<br />

glänzen vier goldene Löwen vor einem roten Hintergrund,<br />

das Symbol des finnischen Wappens.<br />

Bekannt geworden ist das Finnlandhaus aber vor<br />

allem durch seine besondere Bautechnik: Es wurde<br />

nach Errichtung der tragenden mittleren Säule<br />

in einer hängenden Baukonstruktion von oben<br />

nach unten gebaut.<br />

Quelle: www.finnland.de<br />

kuva/Foto: Ritva Prinz

Neu und doch vertraut<br />

Wie ist es, als junger Erwachsener zum ersten<br />

Mal bei einer Mitgliederversammlung<br />

des ZfkA dabei zu sein Bei Annaliisa Krage<br />

wich die anfängliche Aufregung schnell einem<br />

Gefühl der Zugehörigkeit.<br />

Um kurz vor zehn an einem sonnigen Samstagvormittag<br />

trete ich durch die Eingangstür in<br />

die Merimieskirkko von Hamburg ein und werde<br />

umschlossen von dem wirren Geräusch vieler<br />

finnischer Unterhaltungen, dem Geruch von Kaffee<br />

und Pulla - und somit einem wohligen Gefühl<br />

von Zugehörigkeit.<br />

Vor einigen Wochen war ein großer Umschlag<br />

vom ZfkA gekommen; einige Ringbücher, die mit<br />

vielen Texten, Tabellen und Bildern erläutern, was<br />

im vergangenen Jahr in den Gemeinden passiert<br />

ist und wie die Finanzen sind. Da wurde mir bewusst,<br />

kaum im Jugendrat, dem Vorstand der Gemeinschaft<br />

finnisch deutscher Jugendlicher (kurz<br />

GfdJ), war ich auch in das kalte Wasser meiner<br />

ersten Jahreshauptversammlung geworfen worden.<br />

Dort würde ich den Jugendrat, zusammen<br />

mit Stella Weißenburg, vertreten. Aber jede Sorge<br />

war unbegründet.<br />

Sofort finden sich viele bekannte Gesichter<br />

und so ist die Anspannung gänzlich verschwunden.<br />

Eine Anweisung mit Augenzwinkern bekomme<br />

ich mit auf den Weg: „Muista käyttäytyä,<br />

kaikki tietävät kuka olet.“<br />

Die Versammlung beginnt. Eine angenehme<br />

Atmosphäre entsteht, als die deutsche Strenge<br />

der Versammlungsordnung sich mit der Vertrautheit<br />

der Teilnehmer und der Ruhe des Kirchenraums<br />

mischt. Die Versammlung wird mit<br />

großer Kompetenz aber auch Gelassenheit geleitet<br />

und so scheint wie selbstverständlich ein<br />

Tagesordnungspunkt nach dem anderen geklärt<br />

zu werden.<br />

Da die GfdJ-Mitglieder durch ihre Heim-Gemeinden<br />

vertreten werden, hat die GfdJ kein<br />

Stimmrecht bei der Mitgliederversammlung des<br />

ZfkA. Dass die GfdJ und der Jugendrat aber auf<br />

jeden Fall von entscheidender Bedeutung für die<br />

Zukunft des ZfkA sind, zeigt sich an der Wahl unseres<br />

ehemaligen Jugendratsvorsitzenden Felix<br />

Tölle in den ZfkA-Vorstand!<br />

Die GfdJ dient dazu, finnisch-deutschen Jugendlichen<br />

nach der Kielikoulu und der Sasu-<br />

Zeit weiterhin eine Gemeinschaft zu bieten, die<br />

es ermöglicht, während des Erwachsenwerdens<br />

zusammen mit anderen den Kontakt zu den finnischen<br />

Wurzeln aufrecht zu erhalten.<br />

kuva/Foto: Ritva Prinz<br />

Die Jahreshauptversammlung hinterlässt ein<br />

gutes Gefühl. Nicht nur formal war sie sehr erfolgreich.<br />

Die Stimmung unter den Teilnehmern<br />

und die besprochenen Themen bezeugen, wie<br />

wichtig die Arbeit des ZfkA und seiner vielen<br />

Mitarbeiter, Vertreter und Teilgruppen für die<br />

Finnen jeden Alters in Deutschland ist.<br />

Annaliisa Krage<br />

Redakteurin des Jugendrats<br />

06-07 • 2013 | 13

Naisten Pankki<br />

Hampurissa maaliskuussa 2013 pidetyssä<br />

SKTK:n vuosikokouksessa valittiin Saksan<br />

suomalaisten seurakuntien toiseksi tukikohteeksi<br />

Naisten Pankki.<br />

Kaikki alkoi, kun Kirkon Ulkomaanapu kutsui<br />

tammikuussa 2007 kolmetoista suomalaista vaikuttajanaista<br />

matkalle Liberiaan, maahan joka<br />

kamppaili pitkän sisällissodan mukanaan tuomien<br />

ongelmien kimpussa. Matkalla naiset tutustuivat<br />

Kirkon Ulkomaanavun hankkeisiin ja tapasivat<br />

Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Ellen<br />

Johnson Sirleafin. Sirleafista oli vain vuotta aikaisemmin<br />

tullut ensimmäinen Liberian ja samalla<br />

koko Afrikan demokraattisesti valittu naispresidentti.<br />

Matkalla mukana ollut ja Naisten Pankin<br />

perustajajäseniin kuuluva toimitusjohtaja Anni<br />

Vepsäläinen muistelee tapaamista: ”Oli hienoa<br />

saada tavata Ellen Johnson Sirleaf. Liberian sisällissodan<br />

päättymisestä oli kulunut vasta vähän<br />

aikaa ja maa oli jonkinlaisessa välitilassa. Siitä<br />

huolimatta Ellen Johnson Sirleaf oli saanut luotua<br />

toivoa ihmisiin. Hän pyysi myös meitä välittämään<br />

toivon sanomaa. Hän toimi innoittajana<br />

Naisten Pankin perustamiselle.”<br />

Syntyi idea vapaaehtoisjärjestön perustamisesta,<br />

joka voisi keskittyä nimenomaan naisten yrittäjyyden<br />

ja toimeentulon kehittämiseen. Toukokuussa<br />

perustettiin Naisten Pankki.<br />

Tavoitteena voimaantuminen<br />

Naisten Pankki on suomalainen vapaaehtoisten<br />

muodostama verkosto, joka perustettiin vuonna<br />

2007. Muutamassa vuodessa Naisten Pankin toiminta<br />

on levinnyt valtavalla voimalla. Vapaaehtoisten<br />

toimintaryhmiä löytyy Suomessa jo 33<br />

kautta koko maan. Vuonna 2012 Naisten Pankki<br />

rahoitti kaikissa maanosissa 14 eri hanketta,<br />

joihin kerättiin yhteensä 1,18 miljoonaa euroa.<br />

Idean äidit<br />

Naisten Pankki tukee nimenomaan naisten taloudellista<br />

toimeentuloa, osaamista ja oikeuksia<br />

parantavia hankkeita. Tutkimukset ovat osoittaneet,<br />

että tällaisilla hankkeilla on suora vaikutus<br />

myös naisen lähiympäristön elinolojen paranemiseen.<br />

Naisten hankkeet eivät siis koidu vain<br />

naisen itsensä vaan myös hänen lastensa, perheensä<br />

ja sukunsa sekä koko kyläyhteisön hyväksi.<br />

Tavoitteena on voimaantuminen. Tällä tarkoitetaan<br />

ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen,<br />

mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.<br />

Voimaantunut ihminen kokee olevansa sisäisesti<br />

vahva sekä tasapainossa itsensä ja ympäristönsä<br />

kanssa. Voimaantumisen seurauksena hän<br />

kykenee asettamaan ja saavuttamaan päämääriä,<br />

tuntee oman elämänsä olevan hallinnassa sekä<br />

itsetuntonsa parantuneen.<br />

Naisten Pankin toiminnan perusperiaatteena on<br />

toimiminen paikallisten ihmisten, heidän tarpeidensa<br />

ja resurssiensa ehdoilla. Hankkeiden idean<br />

on synnyttävä paikan päällä, paikallisten ihmisten<br />

tarpeista. Ihmisten on sitouduttava hankkeen<br />

suunnitteluun, kehittämiseen ja toteutukseen.<br />

Tavoitteena on hankkeen itsenäistyminen siten,<br />

että ulkopuolista apua ei enää tarvita. Naisten<br />

Pankin tuella rahoitetaan mm. kyläpankkien toimintaa,<br />

ammattikoulutusta ja muuta yrittäjyyteen<br />

tähtäävää toimintaa.<br />

Kotimaista ja kansainvälistä tunnustusta<br />

Naisten Pankin toimintaa hallinnoi ja hankkeita<br />

toteuttaa Kirkon Ulkomaanapu. Työ on saanut<br />

kuva/Foto: Antti Pentikäinen/Kirkon Ulkomaanapu<br />

14 |<br />

06-07 • 2013

niin kotimaista kuin kansainvälistäkin huomiota.<br />

Suomessa ”Vastuullinen lahjoittaminen ry” valitsi<br />

Naisten Pankin vuoden 2012 varainhankkijaksi.<br />

Palkinto antaa tunnustusta tuhansien vapaaehtoisten<br />

työlle.<br />

Kansainvälisesti merkittävä on Naisten Pankin<br />

saavuttama menestys Global Awards for Fundraising<br />

2012 –kilpailussa. Naisten Pankin ohjausryhmän<br />

puheenjohtaja Ritva Ohmeroluoma edusti<br />

Naisten Pankkia kilpailun Outstanding Volunteer<br />

–sarjassa. Ohmeroluoma nimettiin loppukilpailuun<br />

yhtenä kolmesta ehdokkaasta. Naisten Pankki<br />

on ensimmäinen suomalainen varainhankkija,<br />

jonka piirissä toimivat vapaaehtoiset ovat saaneet<br />

tämän tasoista kansainvälistä tunnustusta.<br />

Osallistu!<br />

SKTK on sitoutunut kannattamaan Naisten Pankin<br />

työtä taloudellisesti vuodesta 2013 alkaen.<br />

Omalta osaltaan jokainen seurakunta ja yksittäinen<br />

ihminen voi tukea tätä työtä kolehti- ja lahjoitusvaroin,<br />

jotka maksetaan SKTK:n tilille (ks.<br />

erillinen laatikko). Ajankohtaista tietoa Naisten<br />

Pankin työstä löydät Naisten Pankin internetsivuilta<br />

(www.naistenpankki.fi). SKTK:n toimistosta<br />

voit tilata Naisten Pankin esitteitä ja postikortteja<br />

jaettavaksi seurakunnan tilaisuuksissa<br />

tai muuten vain kiinnostuneille.<br />

Kiinnostuneille pyrimme lisäksi järjestämään<br />

yhteistyössä Naisten Pankin kanssa yhden tai<br />

kahden illan koulutuksen, johon voit osallistua<br />

omalta näyttöpäätteeltäsi. Jos olet kiinnostunut,<br />

ota yhteyttä Päiviin (pappi.lukkari@gmx.de).<br />

Tarkemmat tiedot koulutuksen ajankohdasta löydät<br />

seuraavasta <strong>Rengas</strong>-lehdestä tai Renkaan sivulta<br />

www.rengas.de lähetys ja kansainvälinen<br />

diakonia.<br />

Womens’s Bank<br />

Die Women’s Bank ist eine Initiative, die 2007<br />

von finnischen Frauen gegründet wurde. Sie ist<br />

ein Fundraising-Projekt von Ehrenamtlichen, das<br />

Projekte in den ärmsten Ländern der Welt unterstützt,<br />

die vor allem Frauen neue Lebensperspektiven<br />

ermöglichen. Unterstützt werden z.B.<br />

Projekte zum Gründen von Dorfbanken, Grundfertigkeiten<br />

wie Lesen und<br />

Rechnen sowie Berufsausbildung.<br />

Frauen, die die Chance<br />

bekommen, ihr Leben und ihre<br />

Zukunft in die Hände zu nehmen,<br />

eröffnen ihren Familien,<br />

ihrer Dorfgemeinschaft und<br />

ganzen Regionen neue Perspektiven.<br />

Päivi Lukkari<br />

kuva/Foto: Naisten Pankki/Laura Pääkkönen<br />

Unelma: Yhä useampi kehitysmaiden nainen on saanut<br />

mahdollisuuden nousta köyhyydestä, yhä useampi perhe<br />

on saanut leivän, yhä useampi kylä voi paremmin ja<br />

ihmiset ympäri maailmaa ovat liittyneet mukaan tekemään<br />

tästä unelmasta totta.<br />

Missio: Naisten Pankki tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä<br />

ja omaehtoista toimeentuloa kestävän kehityksen<br />

periaattein.<br />

Voit osallistua työhön lahjoituksellasi tilille:<br />

Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit<br />

Evangelische Kreditgenossenschaft eG<br />

BLZ 520 604 10, tilinro 0200 619 264<br />

Viesti: ”Spende Naisten Pankki”<br />

IBAN DE82 5206 0410 0200 6192 64<br />

BIC GENODEF1EK1<br />

06-07 • 2013 | 15

Sasu-rippikoulut<br />

1983-2013<br />

Vastasimme haasteeseen<br />

Pastori Maija Jalass oli mukana aloittamassa<br />

Sasu-ripareita 30 vuotta sitten.<br />

Mikä teidät silloin aikoinaan sai aloittamaan<br />

sasu-riparit<br />

Suomalainen kirkollinen työ Saksassa on alkanut,<br />

kasvanut ja kehittynyt pioneerisukupolven<br />

eli meidän nyt eläköityvien suomalaisten myötä.<br />

Alussa organisoitiin lapsillemme pyhäkouluja<br />

ja lapsiperheille perheviikonloppuja. Samanaikaisesti<br />

alettiin järjestää suomen kielen tukiopetusta<br />

lapsille, ja niin alkoi syntyä kielikouluja eri puolilla<br />

Saksaa. Kun lapsemme kasvoivat ja tulivat<br />

rippikouluikään, nousi ajatus tarjota heille rippikouluopetusta<br />

suomalaisen mallin mukaan leirin<br />

muodossa. Aivan ensimmäinen sellainen pidettiin<br />

Hannoverin lähellä Cellessä pastori Reijo Virolaisen<br />

aloitteesta. Sain olla apuopettajana tällä<br />

leirillä. Nuoret konfirmoitiin Hannoverissa Bothfeldin<br />

kirkossa.<br />

Sysäyksen nykyisille, yhdessä suomalaisen yhteistyökumppanin<br />

kanssa järjestettäville leireille<br />

antoivat Hessenin suomalaispapit Kai Henttonen<br />

ja Pentti Miettinen. Melko varhaisessa vaiheessa<br />

he pyysivät minut mukaan leireille toiseksi opettajaksi,<br />

ja sain tehtäväkseni hoitaa myös yhteydenpidon<br />

rippikoululaisiin talven aikana Saksassa<br />

samoin kuin yhteydenpidon suomalaisiin yhteistyöseurakuntiin.<br />

Ensimmäinen niistä oli Keski-<br />

Lahden seurakunta. Nuorisojoukon kasvaessa<br />

jouduttiin pitämään useampia leirejä vuosittain.<br />

Niitä pidettiin Heinolan maalaisseurakunnassa,<br />

Punkaharjulla (Järvenpään seurakunta), Paltamossa,<br />

Virroilla ja sen jälkeen useilla muilla paikkakunnilla.<br />

aavistitteko silloin, että leirejä järjestettäisiin<br />

vielä vuosikymmenien päästä<br />

Emme silloin ajatelleet tulevaisuutta. Pyrimme<br />

vain vastaamaan sen hetken tarpeeseen, joka tuntui<br />

olevan kovin haasteellinen. Voimavarat olivat<br />

alkuvaiheessa pienet. Suomalais-saksalaiset nuoret<br />

lähtivät kuitenkin innolla mukaan. Leiriläisten<br />

tutustumisviikonloput keväällä ja jatkoriparit<br />

syksyllä sekä isoskoulutus Oberurselissa saivat<br />

alkunsa. Vuosi vuodelta opimme lisää, kehittelimme<br />

rippikoulumallia meidän olosuhteisiimme sopivaksi.<br />

Joinakin vuosina tulijoita oli niin paljon,<br />

että oli vaikea saada heitä mahtumaan kolmelle<br />

leirille. Myöskään isosista ei ollut pulaa, halukkaita<br />

oli enemmän kuin leireille voitiin ottaa. Se<br />

kuva/Foto: SKTK:n arkisto<br />

16 |<br />

06-07 • 2013<br />

Maija Jalass oli apuopettajana ensimmäisellä Sasu-riparilla.

kertoo osaltaan rippikoululeirien suosiosta. Ongelmana<br />

sen sijaan oli joskus löytää kullekin leirille<br />

kahta kaksikielistä opettajaa. On rohkaisevaa<br />

nähdä, että 80-luvulla aloitettu työ jatkuu edelleen<br />

ja että se on kehittynyt yhä enemmän nuoria<br />

palvelevaksi ja nuoria ymmärtäväksi työmuodoksi.<br />

Mikä mielestäsi on näiden riparien paras anti<br />

Tätä pitäisi kysyä ehkä nuorilta itseltään. Mutta<br />

omalta osaltani ajattelen, että leireillä nuoret saavat<br />

kokea ainakin sen, että kristittynä eläminen<br />

on iloinen asia, samalla kun se on vastuullisesti<br />

yhteisöön sitoutumista. Yhdessä<br />

koetaan ilot ja surut, yhdessä itketään<br />

ja nauretaan. Suomalaissaksalaisen<br />

identiteetin kannalta<br />

on arvokasta, että nuoret saavat<br />

kontakteja suomalaisiin ikätovereihinsa. Näin<br />

syntyy ystävyyssuhteita yli oman tutun sukulaispiirin.<br />

Ja tietenkin toivomme, että se siemen, joka<br />

rippikoulussa kylvetään, putoaa hyvään maahan<br />

ja tuottaa aikanaan satoa.<br />

Haastattelu:<br />

ritva Prinz<br />

„Das Bes e a Konca<br />

m wa re n mi ie<br />

Ab end e, a n d e e n i a <br />

Se ee e n un do e-<br />

e insa es une n h b e n<br />

– ie So e un ergne<br />

wa re n einfa fantastis .“<br />

J lia n, Espoo 2011<br />

Deutsch-finnische Konfizeit aus drei Perspektiven<br />

1991-1994: Isosena eri leireillä<br />

Die Zeit als „isonen“ war die intensivste und<br />

wichtigste. Sich selbst ausprobieren dürfen, die<br />

eigenen Fähigkeiten einbringen und darin gefördert<br />

werden, auch ganz Neues wagen (vor 80 Leukuva/Foto:<br />

Miika Rosendahl<br />

Weniges hat mein Leben so geprägt wie die Erfahrungen,<br />

die ich in der deutsch-finnischen Konfirmandenarbeit,<br />

besonders bei den Konficamps<br />

gemacht habe. In dieser Zeit habe ich nicht nur<br />

Freundinnen fürs Leben gefunden, sondern auch<br />

mein Entschluss, Pastorin zu werden, ist in diesen<br />

Jahren gereift. Ich habe die gesamte „Laufbahn“<br />

durchlebt: Mit 15 war ich Konfirmandin,<br />

mit 17-20 Gruppenleiterin, dann „Apari“ (apuopettaja)<br />

- und schließlich war ich über mehrere<br />

Jahre als Lehrerin und Leiterin bei Konfi-Lagern<br />

tätig, zuerst ehrenamtlich, später für 2 Jahre auch<br />

in der Funktion der Jugendpastorin (nuorisosihteeri)<br />

des ZfkA. Aus den verschiedenen Perspektiven<br />

möchte ich kurz berichten:<br />

1989: Heinäsaaren rippileiri<br />

Als ich auf meinem Konfilager ankam, kannte<br />

ich niemanden: Damals gab es noch keine Vortreffen.<br />

Ich war ein zurückhaltendes Mädchen,<br />

bin in der Gruppe sicher nicht besonders aufgefallen.<br />

Mich hat damals beeindruckt, wie integrierend<br />

die „isoset“ auf uns „Kleine” geachtet haben,<br />

jeden aufgefordert haben beim Volleyball mitzuspielen<br />

(ich hatte vorher noch nie Volleyball gespielt!)<br />

– und wie dadurch alle das Gefühl bekamen,<br />

dass sie in der großen Gruppe einen Platz<br />

finden können. Neu war für mich auch der Kontakt<br />

zu gleichaltrigen finnischen Jugendlichen<br />

außerhalb des Familienkontextes – meine beste<br />

finnische Freundin und Patin meines Sohnes habe<br />

ich damals in Heinäsaari kennengelernt.<br />

06-07 • 2013 | 17

ten in 2 Sprachen<br />

ein Spiel zu erklären<br />

war anfangs eine<br />

große Herausforderung!)<br />

– und die eigene<br />

religiöse Sprache<br />

entwickeln, die Zeit als Gruppenleiterin war<br />

ein Intensivkurs in Persönlichkeitsbildung. Dazu<br />

kamen die intensiven Gruppenerfahrungen, Verliebtsein<br />

und Trennungsschmerz, Vorbild werden<br />

und Vorbilder finden. Besonders prägend war für<br />

mich die Begegnung mit Kaarina „Kati“ Viljanen:<br />

die damalige Pastorin von Hannover hat mich<br />

auf meinem Weg zum Theologiestudium begleitet.<br />

Als sie 1996 starb, habe ich ihr versprochen,<br />

unsere Sache weiterzuführen.<br />

1996-2007 (mit Unterbrechungen): Apari,<br />

Ope, nuorisosihteeri<br />

Sehr anders habe ich die Rolle der Lehrerin erlebt.<br />

Natürlich gab es da auch noch viele eigene<br />

Erfahrungen zu machen, besonders das Unterrichten<br />

kam als neue Herausforderung dazu.<br />

Als Lehrerin und Leiterin eines Konfilagers habe<br />

Koska ja missä olit Sasu-rippikoululeirillä<br />

”Parasta m u n ripa rilla<br />

oli, ett ä s ie llä oli oikei n<br />

kivaa kav e reid e n kanssa<br />

ja sa i tutustua toisii n<br />

i h misii n.“<br />

Re becca, Espoo 2012<br />

ich mich aber eher<br />

als Bereiterin von<br />

Erfahrungen für<br />

andere erlebt. Genauer<br />

gesagt war<br />

es meine Aufgabe als Leiterin, den<br />

Konfis und den GruppenleiterInnen so den Boden<br />

zu bereiten, dass sie darauf wachsen konnten:<br />

dass sie ihre deutsch-finnische und ihre religiöse<br />

Identität entwickeln und Freundschaften<br />

über Ländergrenzen hinweg knüpfen konnten.<br />

Für mich persönlich war der größte Moment meine<br />

Ordination zur Jugendpastorin/nuorisosihteeri<br />

am 19.3.2006 in einem<br />

deutsch-finnischen Gottesdienst<br />

bei der Jahreshauptversammlung<br />

des<br />

ZfkA. Hier schloss sich<br />

für mich der Kreis – und<br />

zugleich öffnete sich für<br />

mich das Berufsleben als<br />

Pastorin.<br />

Hanna Dallmeier<br />

Ystävät, identiteetti, usko<br />

Mitä Sasu-riparista jää käteen 1980-luvulla Sasu-riparin käyneet kertovat kokemuksistaan.<br />

Mari Kaarlenkaski: Olin Sasu-riparilla Vääksyn<br />

Heinäsaaressa 1989, järjestäjänä oli Keski-Lahden<br />

seurakunta. Lähdin suomalais-saksalaiselle<br />

riparille, koska sisko oli käynyt saman riparin<br />

vuonna 1985 ja kehunut sitä paljon. Tutustuin silloin<br />

myös Terhi-siskoni isoseen, Michaelaan, josta<br />

tuli myös oma ”saksalainen”<br />

isoseni.<br />

Mikä on jäänyt<br />

mieleesi parhaana<br />

kokemuksena leiriltä<br />

Perinteinen leirivastaus:<br />

yhteisöllisyys,<br />

uudet ystävät,<br />

isoset, iltaohjelma,<br />

Mari Kaarlenkasken mieleen jäivät yhteisöllisyys ja ystävät.<br />

18 | 06-07 • 2013<br />

hartaudet. Nyt mietittynä: kokemus hyväksyvästä<br />

ja rakastavasta Jumalasta sekä, siitä että on<br />

olemassa jotain suurempaa, jonka edessä olemme<br />

kaikki samanarvoisia ja meidät hyväksytään<br />

sellaisena kuin olemme.<br />

Mistä Sasu-riparilta saamistasi ”eväistä” on ollut<br />

hyötyä elämäsi varrella<br />

Toimin tällä hetkellä<br />

kirkon nuorisotyönohjaajana<br />

Järvenpään<br />

seurakunnassa, joten<br />

ripari antoi minulle<br />

sysäyksen isosuuteen<br />

ja sitä kautta<br />

lähteä opiskelemaan<br />

kirkon ammattiin. Lisäksi<br />

omalta riparilta<br />

alkoi elinikäinen ystä-<br />

kuvat/Fotos: Archiv des ZfkA, privat

vyys, kun tutustuin leirin lopussa Hanna Dallmeieriin<br />

ja aloitimme kirjeenvaihdon. Olen hänen<br />

Janne-poikansa kummitäti ja näemme Hannan ja<br />

hänen perheensä kanssa vähintään kerran vuodessa.<br />

Oma tyttäreni aloittaa syksyllä saksan kielen<br />

opiskelun, toivottavasti myös poikani kahden<br />

vuoden kuluttua - yritän jatkaa suomalais-saksalaista<br />

ystävyyttä yli sukupolven.<br />

Koska ja missä olit Sasu-rippikoululeirillä<br />

Saksassa uskoni ”kodiksi” kehittyivät<br />

pian suomalais-saksalaiset<br />

seurakunnat ja jumalanpalvelukset.<br />

Edelleen minua<br />

silloin tällöin pikkuisen yllättää,<br />

miten kieli ja toisen kotimaani Suomen kulttuuri<br />

vaikuttavat uskontooni. Vaikka käyn – varmaan<br />

liian harvoin – myös jumiksessa saksalaisessa kotiseurakunnassa,<br />

se ei ole minulle ihan samaa kuin<br />

suomalaisessa tai suomalais-saksalaisessa kirkossa/jumiksessa.<br />

Marko Stampehl: Kävin itse riparina vuonna 1986<br />

Heinäsaaren leirin. Pappina olivat Pentti Miettinen<br />

(silloin Rüsselsheim-Königstädten)<br />

ja Kai Henttonen<br />

(Lahti). Sen jälkeen olen ollut<br />

vuosina 1988 ja 1989 isosena<br />

Heinäsaaressa, vuosina<br />

1990 ja 1991 isosena Sulkavankosken<br />

leirillä ja vuonna<br />

1992 Paltamossa iso-isosena.<br />

Mikä on jäänyt mieleesi<br />

parhaana kokemuksena<br />

leiriltä<br />

Mieleen on jäänyt joka tapauksessa yhteisyys,<br />

joka kehittyi pian riparilaisten välillä. Löysin oman<br />

uskon Jumalaan ja mitä se merkitsee minulle. Ja<br />

löysin oman identiteetin. Kun lähdin riparille, olin<br />

ehtinyt unohtaa vuosien kuluessa suomen kielen<br />

taitoni lähes täysin. Ymmärsin hyvin vähän suomea,<br />

en lähes mitään, puhumattakaan että puhuisin.<br />

Mutta leirin aikana huomasin, mitä Suomi<br />

(sekä kieli että maa) minulle tarkoittaa: se on<br />

toinen kotimaani. Kotiin palatessa aloin opetella<br />

suomen kieltä uudestaan.<br />

Marko Stampehlia Sasu-ripari innosti opettelemaan<br />

suomen kieltä uudestaan.<br />

Viime kesänä ”törmäsin” ”turistina” Helsingin<br />

Temppeliaukion kirkon rippijuhlaan. Halusin vain<br />

käydä sunnuntaiaamuna<br />

jumalanpalveluksessa, joka<br />

osoittautuikin rippijuhlaksi.<br />

Monet tutut laulut laulettiin,<br />

minä olin innolla<br />

mukana, ja moni ihana<br />

muisto nuoruuteni rippileireistä<br />

tuli mieleen. Kun<br />

jumalanpalvelus oli ohi, oli<br />

aavistus samanlaisesta surullisesta<br />

fiiliksestä, joka<br />

varmaan on jokaisella rippileirin<br />

loppuessa.<br />

Mistä Sasu-riparilta saamistasi ”eväistä” on ollut<br />

hyötyä elämäsi varrella<br />

Olen löytänyt ystäviä ja oman uskoni Jumalaan.<br />

Olen löytänyt itseni. Nuo ovat varmasti tärkeimmät<br />

eväät.<br />

Haastattelut: Ritva Prinz<br />

kuvat/Fotos: Antti Malinen, privat<br />

”Parasta riparilla oli viimein en ilta, koska me laulettiin<br />

ja pidettiin hauskaa koko illan ajan.”<br />

Sanna, Lappeenranta 2012<br />

06-07 • 2013 | 19

toripaikka / Marktplatz<br />

Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä.<br />

H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax<br />

+358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein<br />

Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa.<br />

Schleiermacherstr. 24 a, 10961<br />

Berlin, alk. 30 €/yö, www.suomikeskus.de,<br />

booking@finnlandzentrum.de<br />

PEPESOUND<br />

Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik<br />

Digitalisoin levyt, kasetit sekä nauhat.<br />

07626-971545 / www.pepesound.org<br />

Ferienwohnung Savo-Leppävirta-Ortsmitte:<br />

2-ZW, KBB, sehr gut ausgestattet, 2.OG, 58<br />

qm, für 3-4 Personen, 400 €/Wo.<br />

Info: annesavola2008@gmail.com (FIN),<br />

armilipphardt@web.de (D)<br />

Haluatko mittatilaustyönä tehdyn aidon<br />

ja edullisen suomalaisen saunan Tarvikkeet<br />

ja tekijät Suomesta. Lyhyt toimitusaika.<br />

Mallisauna nähtävissä sop. mukaan.<br />

Soita: +491728796184 (suom./deutsch)/<br />

Rauli tai +358400123153 (suom.)/Ykä<br />

WWW.HILLANATURKOSMETIK.DE<br />

Uusi nettikauppa, jossa suomalaisia luonnonkosmetiikan<br />

merkkejä esim. Frantsila.<br />

100% luonnosta. 100% luotettavasti.<br />

Toimistopäällikkö Speak & Fun Kielimatkat<br />

Etsimme tällä hetkellä Kölnin toimistoomme<br />

suomenkielistä toimistopäällikön<br />

äitiyslomasijaista 1.8.2013 alkaen.<br />

Työtehtäviin kuuluu mm. asiakaspalvelu,<br />

internetmarkkinointi, kääntäminen,<br />

kotisivujen kehittäminen, erilaiset toimistotehtävät.<br />

Saksankielisen ansioluettelon<br />

pyydämme lähettämään Christopher Thebingille<br />

sähköpostitse osoitteeseen<br />

cthebing@kolumbus-sprachreisen.de<br />

Ks. myös www.rengas.de<br />

Finnisch-Schwedisch-Englisch<br />

Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen<br />

WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro<br />

Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn<br />

vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/<br />

valantehnyt kielenkääntäjä<br />

Spittweg 3, 26160 Bad Zwischenahn<br />

Tel. 04486 12 95 Fax 04486 506<br />

Mobiltel. 0172 421 09 54<br />

Email: service@wm-uebersetzungsbuero.de<br />

www.wm-uebersetzungsbuero.de<br />

GOOD NIGHT, BETTER DAY.<br />

Runkosängyt · Jenkkisängyt · Petauspatjat<br />

Sängynpäädyt · Helmalakanat · Pussilakanat<br />

Hanauer Landstrasse 161 - 173 · 60314 Frankfurt<br />

Puh. 069 - 904 398 510 · Fax 069 - 904 398 529<br />

info@fennobed.de · www.fennobed.de<br />

Frankfurt · München · Düsseldorf · Berlin<br />

Stuttgart · Hamburg · Wien · Zürich<br />

Erikoispsykologi, psykoterapeutti,<br />

työterveyspsykologi,<br />

työnohjaaja/coach, PsL<br />

MERVI SEPPÄLÄ<br />

Psykologin palvelut ja psykoterapia<br />

internetvälitteisesti (mm. Skype).<br />

+358-45-1229425,<br />

merviseppala@gmail.com,<br />

www.merviseppala.com<br />

Valviran laillistama (www.valvira.fi)<br />

Heilende Hände<br />

Finnische Massagetherapeutin<br />

10 v. kokemusta, tyytyväisyystakuu<br />

zu Hause, Büro, Hotels<br />

Wellness-Stress-Burnout<br />

Tilaukset: 01520-5140770 (AB)<br />

www.sl-mobile-massage.de<br />

20 |<br />

06-07 • 2013

Palveluhakemisto / Dienstleistungen<br />

Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti<br />

Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin<br />

Taina Palokangas-Büsing<br />

Steinbruchstr. 15, 30629 Hannover, 0511-55 97 54<br />

Hebamme.Taina@web.de, www.hebamme-therapie.de<br />

Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa<br />

Zahnarztpraxis<br />

Marianne Lienard<br />

Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover<br />

www.praxislienard.com, Telefon: 0511-92070650<br />

Suomalainen toimintaterapeutti / Ergotherapeutin<br />

Sari Heipp<br />

München, puh./Tel. 0177-2837038, sari@heipp.de<br />

Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin<br />

Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki)<br />

ELINA OLDENBOURG<br />

Tel. 069-671109 Fax 069-6708690<br />

Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.M.<br />

elinao@aol.com<br />

FinnisCH-DeutsCH-FinnisCH<br />

Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin<br />

Dr. Angela Plöger<br />

Vogt-Groth-Weg 22, 22609 Hamburg<br />

Tel. 040-8004919<br />

Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK<br />

Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin<br />

RITVA JAKOILA<br />

Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.M.<br />

Tel. 069-53086975 Fax 069-53087061<br />

jakoila@t-online.de<br />

Valant. kielenkääntäjä<br />

beeidigte Dolmetscherin<br />

Ritva Kaarina Schröder<br />

FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH<br />

Ebelingstr. 4, 30659 Hannover<br />

Tel. 0511-6476292, Fax 0511-6405555<br />

E-Mail: ritvaschroeder@gmx.de<br />

Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht<br />

Kai Schröder<br />

Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch<br />

Tel. 0511-8387731, Fax 0511-8387733<br />

Psychologische Einzel- & Paarberatung<br />

auf Deutsch, Finnisch und Englisch<br />

Satu Marjatta Massaly<br />

HP Psychotherapie • 50935 Köln • Guldenbachstraße 1<br />

Mobil 01522 9267514 • www.dao-heilpraktiker.de<br />

suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri<br />

Sanna Rauhala-Parrey<br />

Bahrenfelder Steindamm 37<br />

/ Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg<br />

Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312<br />

avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12,<br />

to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14<br />

Suomalainen psykoterapeutti<br />

Dr.med. Carita Schneider<br />

Friedensallee 62a, 22765 Hamburg<br />

Puh./Tel.: 040-89018823<br />

Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch<br />

Lento-ja laivaliput, seuramatkat<br />

Eija Kassner, TravelNet<br />

Tel. 09131-994350, 0172-9472801,<br />

eija.kassner@t-online.de<br />

www.travelnet-online.de/reisen/eija.kassner<br />

Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin!<br />

§ §<br />

Ks. myös www.rengas.de<br />

www.tifcon.de<br />

Verot/Steuern<br />

Veroja suomeksi ja saksaksi<br />

Deutsch - Finnisches Steuerrecht<br />

Steuerberatung Trosien<br />

Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien<br />

Tel. 06081-57699-50, Fax: -51, info@tifcon.de<br />

06-07 • 2013 | 21

Der Mann hinter den Fotos<br />

Manfred Johann (geb. 1952) ist von Beruf<br />

Grund- und Hauptschullehrer und ein leidenschaftlicher<br />

Hobbyfotograf. Zusammen mit<br />

seiner finnischen Frau Kirsti wohnt er in Bergisch<br />

Gladbach. Er ist Mitglied der finnischen<br />

Gemeinde in Köln und bereichert seit vielen<br />

Jahren <strong>Rengas</strong> mit seinen schönen Fotos.<br />

Wie wurde das Fotografieren Ihr Hobby<br />

Zum Fotografieren kam ich im Alter von 14 Jahren,<br />

angeregt durch meinen Vater, der als Hobbyfotograf<br />

eine Dunkelkammer im Eigenheim besaß.<br />

Es war aufgrund der mit dem gemeinsamen<br />

Hobby entstehenden Konkurrenz zwischen Vater<br />

und Sohn nicht ganz einfach für mich, das Fotolabor<br />

zu erobern.<br />

Ich erlernte das Entwickeln von SW-Filmen und<br />

die Anfertigung von SW-Vergrößerungen. Zunächst<br />

fotografierte ich mit einer einfachen Sucherkamera,<br />

und kaufte mir später, nachdem ich<br />

als Schüler in den Sommerferien mir das nötige<br />

Geld erarbeitet hatte, meine erste Spiegelreflexkamera<br />

mit zwei Objektiven. In meinem Zuhause<br />

hatte ich die Möglichkeit, mir ein kleines Porträtstudio<br />

einzurichten, in dem ich Freunde, Bekannte<br />

und Nachbarn ablichtete. Gelegentlich fotografierte<br />

ich auch auf Messen und im Rahmen von<br />

Feiern und Hochzeiten.<br />

Im Laufe der Zeit arbeitete ich mich in die Farbfotografie<br />

ein, benutzte Colornegativ- und Diafilme<br />

und war begeistert, Ende der 1970er Jahre<br />

mein erstes eigenes Farbfoto vergrößern zu<br />

können.<br />

Im Rahmen von Schule und Unterricht leitete<br />

ich viele Hauptschülerinnen und –schüler in Arbeitsgemeinschaften<br />

zum Fotografieren an und<br />

unterrichtete einige Jahre an der Jugendkunstschule<br />

Leverkusen Fotografie.<br />

Mit dem Einzug der Digitalfotografie vollzog<br />

sich eine große Veränderung, sogar eine fotografische<br />

Revolution. Die Analog-Spiegelreflexkameras<br />

wurden zur Seite gelegt, die erste<br />

kleine Digitalkamera und letztlich 2008 eine digitale<br />

Spiegelreflexkamera mit Objektiven vom<br />

Weitwinkel über Makro zum ausgedehnten Tele<br />

stückweise angeschafft. Die Arbeit in der Dunkelkammer<br />

ist nun dem Gestalten der Fotos am<br />

Computer gewichen. Dennoch habe ich einen Teil<br />

meines analogen Equipments behalten und sogar<br />

noch im letzten Winter einen Diafilm mit der<br />

analogen Spiegelreflexkamera belichtet. Im Tiefkühlfach<br />

lagern immer noch einige<br />

Diafilme, die belichtet werden<br />

möchten.<br />

Was fotografieren Sie am<br />

liebsten<br />

Meine Kamera ist bei allen Spaziergängen<br />

und natürlich auf Reisen<br />

mein ständiger Begleiter, ich<br />

liebe die Reise- und Naturfotografie.<br />

In den letzten Jahren habe ich<br />

mich verstärkt dem Fotografieren<br />

seltener Tagschmetterlinge zugewandt,<br />

so zieht es mich jedes Jahr<br />

22 |<br />

06-07 • 2013

Manfred Johann on monien vuosien ajan antanut Renkaalle<br />

kauniin ilmeen käyttöömme antamillaan kuvilla.<br />

zur Mosel. Dort fliegt in den Weinbergen von<br />

Ende Mai bis Ende Juni der seltene Apollofalter,<br />

den es auch mit etwas Glück im Südwesten<br />

Finnlands (Parainen/Pargas bei Turku) zu sehen<br />

gibt. Leider wurde mir dieses Erlebnis noch nicht<br />

gegönnt; im letzten Sommer war ich zu früh im<br />

Fluggebiet des finnischen Apollofalters unterwegs.<br />

Gab es bei Ihren Fotoausflügen eine besonders<br />

schöne Begebenheit, die Sie gern erzählen<br />

würden<br />

Sehr gern erinnere ich mich daran, dass wir<br />

im Sommer 2001 ein Sommerhaus in Paasselkä<br />

bei Savonranta/Kerimäki gemietet hatten und<br />

im Gästebuch einige Vormieter von den sagenhaften<br />

Sonnenaufgängen an dem zugehörigen<br />

See schrieben. Nun galt es, den rechten Zeitpunkt<br />

für einen Sonnenaufgang zu finden. Gegen 03:00<br />

Uhr stand ich eines Morgens auf und begab mich<br />

bekleidet nur mit Schlafanzug und Bademantel<br />

und ausgerüstet mit einer analogen Spiegelreflexkamera<br />

zum Seeufer. Es war schon hell, der<br />

Himmel über dem See orange gefärbt. Nach fast<br />

30-minütiger Wartezeit erschien dann ein kleiner<br />

Teil der Sonne in weiter Ferner über der Seeoberfläche<br />

– ein ganz großer Moment! Langsam<br />

stieg die Sonne empor und erreichte schließlich<br />

ihre volle Größe, alle Phasen des Sonnenaufgangs<br />

wurden auf Diafilm belichtet. Von der Kühle des<br />

Morgens nahm ich während des Fotografierens<br />

keine Notiz, aber dann spürte ich doch die Kälte<br />

und musste mich ins Ferienhaus begeben, um<br />

die Nachwärme der Sauna zum Aufwärmen zu<br />

nutzen!<br />

Durch meine finnische Frau habe ich ihre wunderbare<br />

Heimat kennen gelernt, in die es mich<br />

jeden Sommer wieder hinzieht. Auch habe ich<br />

den finnischen Winter über Weihnachten und<br />

Silvester 2002/03 bei Kuusamo erleben dürfen<br />

- einmalig! Nordlichter bei einem Gottesdienst<br />

am zugefrorenen See zu erleben, war einfach beeindruckend.<br />

Sehr gerne möchte ich noch in Lappland die<br />

Landschaft und die Färbung des Laubs im September<br />

fotografisch festhalten.<br />

Interview<br />

Ritva Prinz<br />

06-07 • 2013 | 23

Kotonaan tuolien välissä<br />

Maila und Prof. Hans-Christoph Micko haben<br />

beide bereits ihren 80. Geburtstag gefeiert. Ihr<br />

schenkten die Kinder zum Geburtstag eine Reise<br />

zu ihren Wurzeln nach Nordkarelien, ihn nahmen<br />

die Töchter mit auf den Jakobsweg. Sehr treffsicher.<br />

Denn: „Je älter ich werde, desto mehr steigt<br />

meine finnische Identität ins Bewusstsein“, stellt<br />

Maila fest. Der aus dem Grenzgebiet zwischen<br />

Tschechien und Deutschland stammende Hans-<br />

Christoph Micko dagegen war schon immer gerne<br />

unterwegs – über alle Grenzen hinweg: fachlich<br />

in verschiedenen Sparten der Psychologie, persönlich<br />

zwischen den Kulturen und Religionen. Er<br />

fühle sich wohl „zwischen den Stühlen“, sagt er.<br />

Eine Strecke von über 50 Jahren haben die beiden<br />

inzwischen gemeinsam zurückgelegt. Statt<br />

der psychologischen Forschung und Finnischkursen<br />

widmen sie heute ihre Zeit vor allem den<br />

Enkelkindern. Und wünschen ihnen für ihr Leben<br />

Verlässlichkeit, Mut und Zuversicht. Da sprechen<br />

Maila und Hans-Christoph aus Erfahrung.<br />

Maila ja professori Hans-Christoph Micko tapasivat<br />

toisensa vuonna 1958 Lontoossa yhteisen<br />

japanilaisen tuttavan luona. Maila opiskeli kielikurssilla<br />

ja opetti suomea ja Hans-Christoph oli<br />

stipendiaattina. Viehättävä suomalaisneito herätti<br />

varsin pian nuoren psykologin kiinnostuksen,<br />

mutta Mailalla oli mieluinen ja arvostettu työpaikka<br />

erityiskoulun opettajana Helsingissä eikä<br />

hän missään tapauksessa aikonut rakastua ulkomaalaiseen.<br />

Hans-Christoph puolestaan oli juuri<br />

uransa ensi metreillä ja suunnitelmissa oli paljon,<br />

mutta ei perheen perustamista. Tarvittiin Sibelius-konsertti<br />

Royal Albert Hallissa, lukuisia kirjeitä,<br />

tapaamisia ja pitkiä kävelyjä Helsingin rannoilla,<br />

ennen kuin avioliittopäätös kypsyi. Siitä on<br />

nyt yli 50 vuotta.<br />

24 |<br />

06-07 • 2013<br />

Maila ja Hans-Christoph Mickolla on paljon ystäviä eri kulttuureista.<br />

kuvat/Fotos: Ritva Prinz

En saa saksalaisia koskaan kiinni<br />

Puolessa vuosisadassa sekä Suomi että Saksa<br />

ovat muuttuneet valtavasti. Hans-Christoph<br />

Micko muistelee, että hänen ensimmäisen Suomen-matkansa<br />

aikana 1960-luvun alussa vetureita<br />

lämmitettiin vielä puulla. Maatalousyhteiskunta<br />

on väistynyt korkean teknologian tieltä,<br />

koko Euroopan poliittinen kenttä on muuttunut,<br />

samoin naisten asema niin Suomessa kuin<br />

Saksassakin.<br />

50 vuodessa myös Maila ja Hans-Christoph<br />

ovat kulkeneet pitkän, polveilevan tien. ”Ajattelin<br />

muuttaa kokonaan Suomeen”, toteaa erinomaista<br />

suomea puhuva ja Suomessa jonkin aikaa<br />

asunut Hans-Christoph, ”mutta sain professorin<br />

paikan Marburgin yliopistosta.” Tästä alkoi hänen<br />

pitkä uransa eri tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa,<br />

viimeksi Braunschweigin teknillisessä<br />

yliopistossa. Mailalle Saksaan jääminen merkitsi<br />

täysin alkuperäisestä suunnitelmasta luopumista.<br />

Opettajan tehtäviä hän on kuitenkin pyrkinyt<br />

hoitamaan aina, kun siihen on tarjoutunut<br />

mahdollisuus. Takana on mm. 30 vuotta opettajana<br />

Braunschweigin kansalaisopistossa. Nyt,<br />

eläkeläisinä, he ovat yrittäneet tukea tyttäriensä<br />

työssä käymistä kaitsemalla säännöllisesti lastenlapsiaan.<br />

Suomessa pariskunta viettää aikaa<br />

mahdollisuuksien - ja lasten perheiden loma-aikojen<br />

- mukaan.<br />

Maila toteaa olevansa Saksassa ”kotonaan”,<br />

vaikka tietty vierauden tuntu tuleekin aina pysymään:<br />

”Koska en ole elänyt koko elämääni Saksassa,<br />

minulta puuttuu 30 vuotta sitä kokemusta,<br />

joka saksalaisilla on – enkä saa heitä tässä<br />

suhteessa kiinni, vaikka eläisin kuinka vanhaksi!”<br />

Hans-Christoph puolestaan kertoo olevansa aina<br />

jollain tavalla ”matkalla” ja on tyytyväinen siihen.<br />

Kun Maila Micko poikkeaa Merimieskirkolla, hän vaihtaa<br />

mielellään ajatuksia myös sen johtajan Satu Oldendorffin<br />

kanssa.<br />

Mickojen perheellä on aina ollut paljon kansainvälisiä<br />

kontakteja ja monet heidän ystävistään<br />

elävät monikulttuurisessa perheessä. Suvaitseva,<br />

uutta oppimaan valmis ajattelutapa onkin<br />

hyvin ominaista heille. Ja sen he haluavat jättää<br />

perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.<br />

Maila kiteyttää: ”Toivon, että he osaavat erottaa<br />

oleellisen epäolennaisesta ja jaksavat kehittää<br />

niitä lahjoja, joita heillä on. Ja että he luottavat<br />

niin itseensä kuin muihin ihmisiin – ja siihen,<br />

että elämä kantaa, että pilven takaa aina tulee<br />

esiin aurinko.”<br />

Ritva Prinz<br />

Fennistik an der Universität Greifswald, schon seit 1921! Wenn du dich für ein Studium der<br />

finnischen Sprache und Kultur interessierst, lies den <strong>Artikel</strong> im Internet unter:<br />

www.rengas.de > ajankohtaista<br />

06-07 • 2013 | 25

Kiinnostavaa kaupunkisuunnittelua<br />

Stadtentwicklung ist immer wieder ein heißes<br />

Thema. Noch interessanter wird es, wenn Partner<br />

mit verschiedenem Hintergrund und mit unterschiedlichen<br />

Methoden kooperieren. Die Stadtplanungsakademie<br />

Berlin−Helsinki ist seit 2011<br />

ein gemeinsames Projekt der Berliner Senatsverwaltung<br />

für Stadtentwicklung und Umwelt und<br />

des Helsinkier Stadtplanungsamtes. Die aus der<br />

Kooperation entstandene Ausstellung verleiht<br />

durch zwei Fallbeispiele Einblick in die Arbeit der<br />

Stadtplaner: Verkkosaari, der nördliche Teil des<br />

Hafengebiets Kalasatama in Helsinki, und der<br />

Flughafen Tegel in Berlin. Architekt Dan Mollgren<br />

vom Helsinkier Stadtplanungsamt beleuchtet<br />

stellvertretend für die Mitglieder der Akademie<br />

die Ergebnisse des Projekts.<br />

Dan Mollgrenin mukaan berliiniläisten ehdotus<br />

toimi Verkkosaaren pohjoisosan asemakaavan<br />

laatimisen pohjana. ”Tavoitteena on luoda<br />

berliiniläisiltä saamiamme oppeja hyödyntäen<br />

alueelle asemakaava, joka tarjoaa hedelmälliset<br />

lähtökohdat ryhmärakennuttamishankkeille. Työ<br />

on vielä kesken, joten emme vielä tiedä, kuinka<br />

suunnitelmaa voi soveltaa Helsingin rakentamiskulttuurissa,<br />

mutta sen pääajatus on ilman muuta<br />

tarkoitus toteuttaa.”<br />

Monimuotoisempien tulevaisuuden asumis- ja<br />

työympäristöjen suunnittelun lisäksi akatemiassa<br />

toimiminen on osaltaan vahvistanut Helsingin<br />

kaupunkisuunnitteluviraston kansainvälisten<br />

suhteiden ja yhteistyön kehittymistä. ”Tegelin<br />

lentokentän suunnitelmaa valmisteltaessa Helsingin<br />

tiimi tapasi myös nimekkäiden eurooppalaisten<br />

suunnittelutoimistojen edustajia. Kontaktit<br />

heihin ja osallistuminen keskustelevaan<br />

suunnitteluprosessiin ovat tervetulleita tuliaisia<br />

helsinkiläiseen kaupunkisuunnitteluun”, Mollgren<br />

kertoo. Hänen mukaansa suomalaisissa herätti<br />

kysymyksiä laajan työpaikka-alueen suunnittelu:<br />

Voisiko myös Helsingissä suunnata työpaikka-alueita<br />

voimakkaammin jollekin tietylle<br />

elinkeinolle Miten erilaiset yritykset saadaan<br />

kiinnostumaan Helsingistä ja mitkä ovat kaupunkisuunnittelun<br />

keinot siinä<br />

Akatemia tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden<br />

oppia asioita kansainvälisessä vuorovaikutuksessa,<br />

mikä on globalisoituvassa kaupunkisuunnittelussa<br />

tärkeää myös julkisella sektorilla.<br />

Toiminnan jatkuvuuden takaa esimerkiksi henkilöstövaihto<br />

keväällä 2013, jolloin kaksi berliiniläistä<br />

työskentelee Helsingin virastossa.<br />

Akatemian tähänastiset tulokset kertovat hedelmällisestä<br />

yhteistyöstä, jota halutaan pidemmällä<br />

tähtäimellä laajentaa eurooppalaisten kaupunkien<br />

väliseksi verkostoksi. Mollgrenin mukaan<br />

jatkossakin on tärkeä huomioida, että akatemian<br />

jäsenet vaihtuvat määräajoin ja työstettävät<br />

aiheet ovat ajankohtaisia ja tuovat konkreettista<br />

hyötyä kaupunkien organisaatioihin.<br />

Hanna Laajalahti<br />

Volontärin Kunst, Finnland-Institut in<br />

Deutschland<br />

Stadtplanungsakademie Berlin−Helsinki:<br />

Fallbeispiele Tegel – Verkkosaari<br />

Ausstellungsdauer 24.5.–28.6.2013<br />

Finnland-Institut in Deutschland,<br />

Georgenstr. 24, 10117 Berlin<br />

Tel. 030-520 02 60 10, info@finstitut.de,<br />

www.finnland-institut.de<br />

Öffnungszeiten: Mo 10−17, Di−Do 11−19,<br />

Fr 9−15 Uhr, Do 13.6. geschlossen<br />

kuva: © Stadtplanungsakademie Berlin-Helsinki<br />

26 |<br />

06-07 • 2013

Vinkkejä ja vertaistukea<br />

- sosiaalinen media auttaa ulkomailla asuvaa<br />

Mikä on WG Mistä voi ostaa salmiakkia<br />

Onko kaupungissa saunaa, jossa voi itse heittää<br />

löylyä Entä avantouintipaikkaa Mikä on<br />

saksalainen vastine Mäntysuovalle Ehtisikö<br />

joku koiravahdiksi Ulkomailla asuva löytää<br />

sosiaalisesta mediasta lääkettä koti-ikävään,<br />

käytännön vinkkejä maan tapoihin ja vertaistukea<br />

ekspatriaatin koettelemuksiin.<br />

Sosiaalinen media tarjoaa ulkomailla asuville<br />

suomalaisille oivallisen kanavan jakaa tietoa ja<br />

kokemuksiaan muiden samassa tilanteessa, maassa<br />

tai kaupungissa olevien kesken. Facebookin<br />

”Suomalaiset Berliinissä” ja ”Suomalaiset Saksassa”<br />

-ryhmissä käydään aktiivista keskustelua<br />

päivittäin. Täällä ei tunneta tyhmiä kysymyksiä,<br />

ja vaikka kasvotusten on harva tavannut, yhteisöllisyyden<br />

tunne on vahva. Suomalainen auttaa<br />

suomalaista ja kanssakavereita tuetaan – ainakin<br />

ulkomailla. Monella muullakin saksalaisella kaupungilla<br />

on oma suomalaisryhmänsä Facebookissa,<br />

ja tietysti myös Suomessa asuvat saksalaiset<br />

löytävät kohtalotoverinsa omasta ryhmästään.<br />

Virtuaalimaailmasta kasvokkain<br />

Asuntoasiat ovat yksi ryhmien suosituimmista<br />

aiheista: asunnonetsijät ja omaansa eteenpäin<br />

vuokraavat kohtaavat vaivattomasti ja ilman<br />

kielimuurista aiheutuneita väärinkäsityksiä. Työmahdollisuuksistakin<br />

kysellään tiuhaan. Jos saksankieliset<br />

koukerot vaikkapa verotus-, sosiaaliturva-<br />

ja muuttoasioissa tuntuvat hankalilta, voi<br />

foorumin kautta saada olennaisimmat tiedot tiivistettynä<br />

suomeksi ja kokemuksen syvällä rintaäänellä<br />

höystettynä.<br />

Sosiaalisen median kontaktit saattavat johtaa<br />

myös kohtaamiseen kasvotusten. Monissa suomalaisryhmissä<br />

sovitaan kuukausittaisesta suomalaistapaamisesta,<br />

kantiksesta, yhteistuumin<br />

päätettävässä paikassa. Konserttiin tai messuille<br />

voi saada mukaansa suomalaisseuraa, vaikkei<br />

oltaisikaan vielä aiemmin tavattu.<br />

Kynnys tutustua ja luottaa vieraaseen on matalampi<br />

Suomen rajojen ulkopuolella – täällä ollaankin<br />

jo melkein tuttuja eikä turhia ujostella.<br />

Joulun alla sokea suomalainen löysi Facebookryhmän<br />

kautta nopeasti saattajan mukaansa lääkärikäynnille<br />

vieraassa paikassa, kun sovittu apuri<br />

joutui viime hetkellä peruuttamaan keikan. Vuoden<br />

alussa sai alkunsa myös oletettavasti ensimmäinen<br />

sosiaalisessa mediassa perustettu suomalainen<br />

pesäpalloseura Berliinissä.<br />

Sosiaalinen media on nimensä veroinen vuorovaikutuksellinen<br />

väline ja ulkomailla asuvat suomalaiset<br />

ovat oppineet ottamaan siitä ilon irti.<br />

Kun koti-ikävä iskee, voi klikata ryhmän sivuille<br />

ja muistaa taas, että muutama muukin on samassa<br />

veneessä ja ehkä lähempänä kuin ajattelikaan.<br />

Milloin olikaan seuraava kantis Ja WG – se<br />

tarkoittaa kimppakämppää.<br />

Heini-Tuuli Onnela<br />

(teksti on lyhennetty, lyhentämätön versio<br />

www.finnland.de > uutiset > 12.4.2013)<br />

kuva: ©BrandtMarke/ pixelio.de<br />

Kulttuurivinkit löydät Suomen suurlähetystön<br />

ja pääkonsulaatin verkkosivujen kulttuurikalenterista<br />

osoitteesta www.finnland.de<br />

06-07 • 2013 | 27

Ilmoitus/Anzeige<br />

Karpalo häätää<br />

bakteereita<br />

Ungefähr 60% der Frauen haben eine Harnweginfektion<br />

mindestens einmal im Leben. Viele<br />

Frauen leiden auch an störenden wiederkehrenden<br />

Infekten. Der häufigste Erreger der Infektion<br />

ist die E.coli-Bakterie. Die Bakterie hat<br />

haarähnliche Fimbrien, mit denen sie sich an<br />

den Zellen der Schleimhäute im Urogenital-<br />

Trakt anheftet und eine Infektion auslöst. Unser<br />

Produkt LactoLady enthält Proanthocyanidine<br />

(PACs) aus dem Cranberry-Extrakt. Diese<br />

PACs verhindern die Anheftung der E.coli-Bakterien<br />

an die Schleimhautmembran. LactoLady<br />

bringt durch vier verschiedene auch natürlich<br />

in den Schleimhäuten des Urogenitaltrakts vorkommende<br />

Stämme von Milchsäurebakterien die<br />

Flora wieder ins Gleichgewicht und stellt so die<br />

ursprüngliche Schutzfunktion der Schleimhaut<br />

wieder her.<br />

Viheliäs virtsatietulehdus<br />

Lähes 60 % naisista saa virtsatieinfektion ainakin<br />

kerran elämänsä aikana. Heistä vähintään<br />

kolmanneksella tulehdus vielä uusiutuu saman<br />

vuoden aikana. Tavallisin tulehduksen aiheuttaja<br />

on suoliston bakteeri E.coli, joka pääsee siirtymään<br />

virtsaputkea myöten virtsarakkoon. Bakteeri<br />

tarttuu rakon limakalvoihin ja aiheuttaa<br />

tulehduksen, joka saa aikaan tihentynyttä virtsaamistarvetta<br />

sekä kirvelyä ja kipua virtsatessa.<br />

Tulehduksen uusiutumisriskiä etenkin vanhemmilla<br />

naisilla lisäävät hormonimuutokset ja heikentynyt<br />

vastustuskyky.<br />

Karpalon flavonoidit vastaan tulehdusbakteerit<br />

Karpalon teho bakteereita vastaan perustuu<br />

sekä marjan happamuuteen että marjassa oleviin<br />

flavonoidiyhdisteisiin. Karpalon flavonoidit<br />

- tarkemmin proantosyanidiinit, PAC - ovat yhdisteitä,<br />

jotka antavat marjalle mm. punaisen värin.<br />

Proantosyanidiinit pystyvät estämään E.coli<br />

-bakteerien tarttumista virtsarakon seinämän soluihin.<br />

Bakteerit kiinnittyvät seinämään erityisten<br />

hapsujensa avulla, jotka karpalon flavonoidit tekevät<br />

toimintakyvyttömiksi. Bakteerit eivät kykene<br />

tarttumaan virtsarakon seinämiin, vaan huuhtoutuvat<br />

pois.<br />

Maitohappobakteerit suojaavat intiimialuetta<br />

Maitohappobakteerit eivät ole pelkästään suoliston<br />

hyviä bakteereita, vaan ne vastaavat myös<br />

intiimialueen hyvinvoinnista. Toistuvat antibioottikuurit<br />

heikentävät suoliston hyviä maitohappobakteereita,<br />

mikä voi vähentää myös intiimialueen<br />

suojaa.<br />

Karpalouute ja maitohappobakteerit yhdessä<br />

luonnollinen suoja virtsateille<br />

Karpalouute-maitohappobakteerivalmiste Lacto<br />

Lady on vaivaton, luonnollinen keino lisätä<br />

virtsateiden puolustuskykyä. Tabletissa on neljä<br />

erilaista maitohappobakteerikantaa sekä tutkitusti<br />

korkea pitoisuus marjan proantosyanidiineja.<br />

Lacto Ladya voi käyttää pitkäaikaisestikin,<br />

ja se sopii myös raskauden ja imetyksen aikana.<br />

Liisa Kansanen<br />

Vitabalans Oy, Hämeenlinna, Suomi<br />

Myynti Saksassa: Blanco-Pharma GmbH,<br />

Oasenweg 3, 25474 Ellerbek<br />

www.vitabalans.de<br />

kuva: Fotolia/Yuri Arcurs<br />

28 |<br />

06-07 • 2013

Taisteluja monella tasolla<br />

Riikka Ala-Harjan kuudennen romaanin, Maihinnousun<br />

(2012), julkaisua seurasi kohu, jota<br />

puitiin muun muassa Helsingin Sanomien sivuilla.<br />

Romaanista lähti liikkeelle eettinen keskustelu<br />

siitä, miten paljon kirjailija saa tuoda teokseensa<br />

asioita reaalimaailmasta, kuten läheistensä elämästä.<br />

Sanotaan, että romaani on kuin sika, joka<br />

syö sisäänsä kaiken, ja toisaalta kukaan ei kirjoita<br />

tyhjiössä. Yleensä lukijat eivät edes tunne kirjailijan<br />

lähipiiriä henkilökohtaisesti eivätkä tiedä,<br />

millä kaikella on taustansa todellisuudessa.<br />

Kyse on myös taiteesta, jolle ei ehkä ole syytäkään<br />

asettaa rajoja.<br />

Kohusta huolimatta ja siitä riippumatta Ala-<br />

Harjan teos on erinomainen. Normandiassa elävän<br />

Julien maailma järkkyy, kun ensin pettää<br />

mies ja sitten sairastuu tytär. Avioliiton mukanaan<br />

tuomat myrskyt ja syöpää vastaan taistelu<br />

rinnastuvat Normandian maihinnousuun, joka<br />

tapahtui 60 vuotta aikaisemmin samalla rannalla,<br />

jolla Julie käy omaa kamppailuaan. Taisteluteema<br />

kulkee läpi koko kirjan, olivat sitten kyseessä<br />

toisen maailmansodan tapahtumat, lapsen<br />

sytostaattihoidot tai jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut.<br />

Tarinan kertojana toimii Julie. Hän on historioitsija<br />

ja maihinnousuopas, joka kertoo erilaisille turistiryhmille<br />

tarinoita maihinnoususta ja toisesta<br />

maailmansodasta. Kirjan aikana käydään Julien<br />

kuvailemana läpi koko salamarakkautena alkanut<br />

yhdeksänvuotinen avioliitto, joka päättyy, koska<br />

miehellä, Henrillä, on toinen nainen. Ajoittain<br />

Julie pohtii, aiheuttiko karille ajautunut avioliitto<br />

lapsen sairastumisen. Toisaalta hän ymmärtää,<br />

että elämässä on kyse sekä sattumasta että<br />

omista valinnoista.<br />

Riikka Ala-Harjan tyyli on tiivistä. Kieli on sujuvaa,<br />

tilannekuvaukset etenevät ja ajatusten kaaret<br />

sulkeutuvat. Tarinassa ei ole mitään turhaa tai<br />

ylimääräistä, vaan kaikki kietoutuu yhteiseen teemaan.<br />

Tyyli toimii myös keventäjänä; kirjan raskailla<br />

aiheilla ei mässäillä, vaan asiat todetaan,<br />

niin kuin ne tapahtuivat. Sodassa on vain voittajia<br />

tai häviäjiä, tasapeliä ei tunneta, pohtii Julie.<br />

Raskaasta aiheestaan huolimatta kirja ei ahdista<br />

lukijaansa, vaan tarjoaa selviytymiskertomuksen.<br />

Harva tästä elämästä kamppailutta pääsee.<br />

Syöpää vastaan taisteleminen on kuin sotilaiden<br />

lähes mahdottomalta tuntunut tehtävä rantautua<br />

ja ottaa haltuun normandialainen ranta. Kaikki<br />

sodat kuitenkin päättyvät joskus, ja on aika<br />

mennä eteenpäin - kohti uusia taistelutantereita.<br />

Heidi Viherjuuri<br />

kuva: LIKE kustannus<br />

Riikka Ala-Harja, Maihinnousu<br />

Like Kustannus 2012<br />

ISBN 978-952-01-0805-2<br />

06-07 • 2013 | 29

kielikoulu<br />

Hv Hv liklv-<br />

liklv-<br />

i! i!<br />

nyt alkaa tämä lukuvuosi olla<br />

lopuillaan useimmissa osavaltioissa,<br />

niin myös suomi-koulujen<br />

osalta!<br />

eräs opettajatoverimme, Marja-Leena<br />

Müller, lopettaa<br />

30-vuotisen uurastuksensa<br />

Münchenin suomi-koulussa. Kiitämme häntä<br />

lämpimästi hänen panoksestaan Münchenin<br />

koululaisten ja koko suomi-koulu-yhteisön<br />

hyväksi! Marja-Leenan kanteleryhmät ovat<br />

legendaarisia, ja pyysimmekin häntä kirjoittamaan<br />

tälle sivulle työstään ja ajastaan Münchenin<br />

koulussa.<br />

toivotamme kaikille oikein hyvää kesää ja juhannusta<br />

sekä ennen kaikkea rentouttavaa kesälomaa!<br />

pedagogisen neuvoston puolesta<br />

PÄIVI NURMI-STEINKE<br />

(puheenjohtaja)<br />

30 vuotta Suomi-koulussa<br />

Kun minulta alakouluiässä kysyttiin, mikä minusta<br />

tulee isona, vastaukseni oli selkeä: ”Miusta<br />

tulee kansakoulunopettaja ja iskelmälaulajatar;<br />

talvet mie opetan lapsia koulussa ja kesällä<br />

kiertelen tanssilavoilla keikalla.” Haave opettajan<br />

ammatista kehittyi oppikoulussa suomenkielen<br />

opettajaksi. Toisin kuitenkin kävi. Ylioppilaaksi<br />

päästyäni hain sairaanhoitajakouluun,<br />

koska halusin valmistua ammattiin nopeasti. Erikoistuin<br />

lastensairaanhoitoon. Ollessani sairaanhoidon<br />

opettajan sijaisena sairaanhoito-oppilaitoksessa<br />

päätin aloittaa pedagogisen opiskelun.<br />

Ei minusta kuitenkaan sairaanhoidon opettajaakaan<br />

tullut. Syynä siihen on herra Müller, jonka<br />

matkamuistona lähdin vuonna 1974 rouva Müllerinä<br />

Länsi-Berliiniin.<br />

Puheenjohtajan nuija ja kantele<br />

Vuonna 1983 asetuimme Müncheniin. Perheeseemme<br />

kuului silloin jo kaksi tytärtä: Laura<br />

(s.1977) ja Saara (s.1980). Münchenissä oli vuodesta<br />

1978 toiminut Suomi-koulu eli Muksula.<br />

Meistä tuli heti koulun jäseniä. Yllättäen minut<br />

oitis valittiin koulun johtokuntaankin. Vuonna<br />

1987 nousin koulun puheenjohtajan pallille, ja<br />

viihdyin tehtävässä 8 vuotta.<br />

Koulussamme aloitettiin 5-kielisen kanteleensoiton<br />

opetus vuonna 1988 musiikkipedagogi<br />

Leena Pantsun johdolla. Leena palasi vuoden lopulla<br />

Suomeen ja houkutteli minut työnsä jatkajaksi.<br />

Nyt kanteleet ovat soineet jo 25 vuoden<br />

ajan. Soittajia ja innostusta on riittänyt. Tällä<br />

hetkellä kanteleryhmässä soittaa viisi tyttöä. Harjoittelemme<br />

esitystä koulumme 35-vuotisjuhlaa<br />

varten. On iso haaste saada kanteleet soimaan<br />

sopuisasti, kun jokainen soitin soi yksilöllisesti.<br />

Me-henkeä riittää<br />

Suomi-koulumme kasvoi vuosi vuodelta. Vähitellen<br />

alkoi tulla tarvetta tarjota alle 3-vuotiaillekin<br />

ohjelmaa, kun he äitiensä kanssa odottelivat<br />

vanhempien sisarusten opetuksen loppumista.<br />

Aloitimme laululeikkipiirin, jonka ”opetus” lankesi<br />

minulle. Laulettu ja leikitty on jo noin 20<br />

vuotta. Viime vuodet olen vetänyt 3-vuotiaiden<br />

puuhapiiriä, jossa juttelemme ajankohtaisesta<br />

teemasta (esim. kevät). Askartelemme jonkun<br />

helpon jutun, kuten purjeveneen, paperille.<br />

Lempilauluille ja -leikeillekin jää vielä hetkinen<br />

aikaa ennen kuin laulamme lopettelulaulun.<br />

2000-luvulla koulun oppilasmäärä oli kasvanut<br />

niin, että opetuspaikkaa oli vaihdettava. Vuokrasimme<br />

Münchenin kaupungilta Theresien-Gymnasiumista<br />

yhdeksän (9!) luokkahuonetta, jotta<br />

jokaisella ryhmällä olisi oma tila ja vielä yksi äideillekin.<br />

Koulun oppilasmäärä ylitti vähitellen jo<br />

30 |<br />

06-07 • 2013

100 ja on edelleen nousussa. Oppilaita on suomalais-saksalaisista<br />

perheistä, kokonaan suomalaisista<br />

tai esim. suomalais-irlantilaisista, suomalais-kreikkalaisista<br />

tai suomalais-amerikkalaisista<br />

perheistä sekä myös sellaisista perheistä, joiden<br />

äiti on itse ollut koulun oppilas. Mekin ajelemme<br />

keskiviikkoisin kolmen sukupolven (mummo,<br />

tytär ja lapsenlapset) voimalla Suomi-kouluun.<br />

Münchenin Suomi-koulu eli Muksula on paikka<br />

muksuille. Paikka, jossa lapset viihtyvät. Koulun<br />

kasvettua on lämminhenkinen tunnelma säilynyt.<br />

Me-henki, jota vaalitaan esim. vuosittain järjestettävällä<br />

motivaatioleirillä. Alkuvuosina leirien<br />

teemana oli usein musiikki ja kanteleensoitto.<br />

Sitten pidettiin muutamia sanataide-leirejä,<br />

joilla esitettiin teatteria ja loruiltiin. Viime vuosien<br />

leirien aiheena on ollut urheilu ja liikunta;<br />

on ollut pesäpalloa sekä tanssia ym. Lapset viihtyvät<br />

leirillä. Siellä me-henki kehittyy ja vahvistuu,<br />

minkä huomaa koulussakin leirin jälkeen.<br />

Johtokunnassa ja puheenjohtajana piti huolehtia<br />

toiminnasta ja rahoituksesta. Opettajan tehtäviin<br />

on kuulunut opetussuunnitelmien tekoa<br />

lukukautta varten, oppituntien valmistelua, kanteleen<br />

viritystä ja soittoa, nuottien kopioimista.<br />

Keskiviikkoisin mennään kouluun; se merkitsee<br />

laulamista, leikkimistä, askartelua, kanteleensoittoa<br />

ja ihmisten kohtaamista – suomen kielellä!<br />

Tärkeintä minulle on ollut lasten ja vanhempien<br />

kohtaaminen. Opetustilanne on vuorovaikutusta.<br />

Vaikka kuinka suunnittelee oppitunnin,<br />

ei sen kulku useinkaan mene suunnitelman mukaan.<br />

Opetustilanne on aina ainutkertainen ja kehittyy<br />

omanlaiseksensa monestakin syystä. Juuri<br />

se tekee opetuksesta mielenkiintoisen ja haastaa<br />

reagoimaan tilanteisiin ja luomaan uutta. On ollut<br />

ILO olla mukana Suomi-koulu-työssä. Lasten<br />

aitous ja heiltä saatu palaute ja kiitos on antanut<br />

voimia jaksaa.<br />

Haikeana olen nyt jättämässä 30 vuoden ”työrupeamaa”<br />

Muksulassa. Olen onnellinen siitä, että<br />

kuitenkin pääsin opettajaksi, kuten koulutyttönä<br />

haaveilin. Olen kiitollinen kaikista kouluvuosista,<br />

joihin mahtuu paljon, mitä muistella eläkepäivinä.<br />

Tärkeintä virkaani (mieheni arvion mukaan)<br />

en aio kuitenkaan jättää ja se on ”OLLA SUO-<br />

MALAINEN”!<br />

Münchenin Suomi-koululle toivotan vireitä<br />

toiminnan vuosia edelleenkin! Säilyköön yhä<br />

lämminhenkinen tunnelma ja me-henki niin opetustyössä<br />

kuin johtokunnassakin, jossa tarmokkaat<br />

suomalaissiskot suunnittelevat ja toteuttavat<br />

mahtavaa toimintaa!<br />

Marja-Leena MüLLer<br />

Mitä kolmekymmentä vuotta Suomi-koulussa<br />

on minulle merkinnyt<br />

kuva: Muksulan arkisto<br />

06-07 • 2013 | 31

ovasti jaakko Launikari (1940-2013)<br />

Rovasti Jaakko Launikari menehtyi 27.2.2013 sairaskohtaukseen kotonaan<br />

Ruotsissa. Hän oli kuollessaan 73-vuotias, hän oli syntynyt Kuusankoskella<br />

30. toukokuuta 1940.<br />

Jaakko Launikari valmistui teologian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta<br />

1964 ja vihittiin papiksi saman vuoden kesäkuussa Helsingissä. Suurimman<br />

osan työurastaan Launikari työskenteli kirkon ulkosuomalaistyön parissa.<br />

Aluksi hän palveli Ruotsissa siirtolaispapin ja Ruotsin suomenkielisen seurakuntatyön<br />

keskuksen pääsihteerin tehtävissä. Tämän jälkeen hän palasi<br />

vuonna 1974 Suomeen vastaperustettuun Kirkon ulkomaanasiain keskuksen diasporatyön sihteerin<br />

virkaan ja myöhemmin ulkosuomalaistyön johtajan ja jaostopäällikön virkaan. Näissä kirkon ulkosuomalaistyön<br />

tehtävissä hän toimi yhtensä yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tämän jälkeen hän<br />

palasi seurakuntatyön pariin, ensin Tuusulassa ja sitten eläkkeelle siirryttyään Ruotsin Hammarbyssä.<br />

Työnsä ohella Launikari oli mukana monissa luottamustehtävissä niin kotimaassa kuin kansainvälisissä<br />

yhteyksissä. Siirtolaisuuden lisäksi Launikarin sydäntä lähellä oli ihmisoikeustyö. Launikari myös<br />

kirjoitti useita siirtolaisuuteen liittyviä julkaisuja ja artikkeleita.<br />

Rovasti Jaakko Launikari oli hyvin kielitaitoinen ja monipuolisesti lahjakas ja määrätietoinen johtaja.<br />

Hänen visionsa ja aktiivisen toimintansa ansiosta suomalainen kirkollinen työ muodostui osaksi<br />

Ruotsin kirkon omaa toimintaa. Hän kehitti kirkkomme ulkosuomalaistyön strategiaa ja toimintatapoja<br />

yhteistyössä luterilaisten sisarkirkkojen kanssa eri puolilla maailmaa<br />

Kunnioitamme rovasti Jaakko Launikarin muistoa ja hänen laajaa ja monipuolista elämäntyötään ulkosuomalaisten<br />

parissa ja otamme osaa hänen läheistensä suruun.<br />

Jaakko Launikarin muistohartaus pidettiin Tuusulan kirkossa 12.4.<br />

iLKKa MäKeLä<br />

rovasti<br />

kirkon ulkosuomalaistyön sihteeri<br />

kuva: Kotimaa-lehti<br />

32 |<br />

06-07 • 2013

Lepa nieminen (1932-2013)<br />

Lyhyen ja raskaan sairauden jälkeen nukkui Lepa ikuiseen<br />

uneen.<br />

Palattuaan 50 vuotta Kölnissä olon jälkeen takaisin Suomeen<br />

hänelle jäi pari vuotta nauttia kotimaan valoisista päivistä ja<br />

rikkaasta luonnosta yhdessä Sylvin kanssa. Hän tallusteli kotipihalla,<br />

mökillä, ajeli päivät pitkät polkupyörällä nautiskellen<br />

luonnosta ja seuraillen ihmisten askareita.<br />

Ystävät Saksassa ja vieraat sieltä olivat hänelle aina tärkeitä. Hän yhdisti, kannusti, innosti ahertamaan<br />

- aina eteenpäin. Elämän ilo ja seuranpito, elämästä nauttiminen - joka hetki – siinä oli hänen<br />

elämänsä viisaus.<br />

Toukokuussa hänet siunattiin Äänekosken hautausmaalle.<br />

Nach einer kurzen und schweren Erkrankung ist Leo Nieminen in Äänekoski, Finnland verstorben.<br />

Lepa hat 50 Jahre in seiner zweiten Heimat Köln gelebt. Vor zwei Jahren ist er mit Sylvi nach Finnland<br />

zurückgekehrt. Hier konnte er die hellen Tage seiner Heimat - und vor allem die von ihm so<br />

geliebte Natur - genießen. Er war immer unterwegs, mit Fahrrad oder zu Fuß und beobachtete die<br />

Menschen in ihrem alltäglichen Tun.<br />

Auch während der Zeit in Deutschland war er eine Person, für die Geselligkeit und Frohsein an erster<br />

Stelle stand. Er begrüßte alle Neuankömmlinge der finnischen Gemeinde in Köln und hielt engen<br />

Kontakt zu allen langjährigen Weggefährten. Sein wichtigster Tag im Leben war immer der 24.12.,<br />

an dem er vielen Kindern ein unvergessliches Weihnachtsfest bescherte.<br />

Sein Lebensmotto war stets, das Leben zu genießen und es achtsam zu verbringen.<br />

Im Mai wurde er in seiner neuen Heimat Äänekoski beigesetzt.<br />

sYLvi, anu ja Minna nieMinen<br />

Ystävät Kölnin seurakunnassa ja DFG:ssä muistavat lämmöllä Lepaa ja sytyttivät kynttilän hänen<br />

muistokseen messussa 5.5.2013.<br />

Die Freunde in der finnischen Gemeinde und der DFG Köln behalten Lepa in herzlicher Erinnerung<br />

und hielten für ihn am 5.5.2013 eine Gedenkfeier ab. Der wesentliche Inhalt des dort vorgetragenen<br />

Nachrufs kann unter www.rengas.de > Gemeinde Köln nachgelesen werden.<br />

Ole antanu inlle ystvi<br />

Runolähde: Kotien rukouskirja, Lasten Keskus Oy<br />

Herra, oe antau mile ystiä<br />

jkakei eidn kansaan elmi tkeä eke.<br />

Kiitos ystistä, ka ova muistae miua oottamatta.<br />

Kiitos ystistä, ka jkava oellie eke kadehtimatta.<br />

Kiitos ystistä, ka lottava miuun ekinä,<br />

jolloin oen epvarma tai häisi .<br />

Kiitos ystistä, ka uolustava miua väryden kohdaesa.<br />

Kiitos ystistä, joiden ystttä en oe ansainu,<br />

vaan saau lhjana.<br />

Herra, ana miun kasvaa ystydesä ystiei vertaieksi:<br />

rokaiemaan maentutta, kuuneemaan histutta,<br />

lohttamaan muellista, kanustamaan elokasta.<br />

Herra, tnän thdon kiittää ystiä ystydestä,<br />

luittaa entiestän ystyden sieitä,<br />

tuoda siun eesi rkokesa ystiei pahaan ja eestken.<br />

06-07 • 2013 | 33

Sasu-juhlavuosi 2013<br />

Ensimmäinen saksalais-suomalainen ripari järjestettiin Lahden Heinäsaaressa<br />

vuonna 1983. Nyt, 30 vuotta myöhemmin, Sasu-ripareita<br />

järjestetään Espoon Hvittorpissa ja Turun Harvan saarella. Juhlavuoden<br />

kunniaksi järjestämme Saksan suomalaisissa seurakunnissa<br />

riparimessuja, joihin kutsumme kaikkia Sasu-ripareilla kautta vuosikymmenten<br />

konfirmoituja.<br />

Tervetuloa riparimessuun laulamaan vanhoja tuttuja veisuja, kertomaan ja kuulemaan mieleenpainuvimpia<br />

riparimuistoja, siunattavaksi alttarille!<br />

Jos haluat osallistua riparimessun toteutukseen, ota yhteyttä alueesi pappiin.<br />

juhlavuoden riparimessut / Festgottesdienste<br />

Su/So 1.9. Hamburg<br />

Su/So 15.9. 11:00 Bielefeld<br />

La/Sa 21.9. 15:30 Hannover<br />

Su/So 22.9. 15:00 Berlin<br />

Su/So 15.9. 16:00 Düsseldorf<br />

La/Sa 21.9. 16:00 Münster<br />

Su/So 6.10. 16:00 Köln<br />

La/Sa 14.9. 16:00 Karlsruhe<br />

Su/So 22.9. 16:00 Frankfurt<br />

Su/So 15.9. 15:00 München<br />

Su/So 22.9. 15:00 Stuttgart<br />

Su/So 29.9. 15:00 Nürnberg<br />

Herzlich willkommen zum Konfi-Fest-Gottesdienst! Wir singen alte NSV-Schlager, erzählen und hören<br />

Erinnerungen von den Konficamps, feiern das Abendmahl und es gibt die Möglichkeit, am Altar<br />

gesegnet zu werden.<br />

Das erste finnisch-deutsche Konficamp wurde 1983 in Lahti organisiert. Heute gibt es zwei Konficamps<br />

in Espoo und in Turku. Zur Feier des 30-jährigen Jubiläums laden wir alle, die auf den finnisch-deutschen<br />

Konficamps konfirmiert wurden, zu einem Konfi-Fest-Gottesdienst ein.<br />

Wenn du den Konfi-Fest-Gottesdienst mitgestalten möchtest, melde dich bei der finnischen Pfarrerin<br />

/ dem Pfarrer auf deinem Gebiet!<br />

kuva/Foto: Ari Geil<br />

34 |<br />

06-07 • 2013

kirkolliset toimitukset<br />

KASTE<br />

Keira adena Katerine Ferenz<br />

synt. 06.09.2012 München<br />

kast. 28.04.2013 Vaterstetten<br />

Liina Meeri Leitto<br />

synt. 17.03.2013 Hamburg<br />

kast. 28.04.2013 Hamburg<br />

Mika Klaus iivari jalass<br />

synt. 26.10.2012 Berlin<br />

kast. 14.04.2013 Berlin<br />

Milla Leeni Karlson<br />

synt. 01.08.2012 Hamburg<br />

kast. 13.04.2013 Hamburg<br />

HAUTAAN SIUNATTU<br />

Leo (”Lepa”) nieminen<br />

s. 24.11.1932 Lammi<br />

k. 25.04.2013 Äänekoski<br />

Mailis Müller-Wiedensee<br />

k. 12.4.2013 Köln<br />

Max von schoultz<br />

s. 07.03.1912 Brest-Litowsk<br />

k. 10.03.2013 Münster<br />

kuva/Foto: istockphoto - hidesy<br />

06-07 • 2013 | 35

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!