Valtatie 4 Vaajakosken moottoritien melusuojaus, JyvÃ¤skylÃ¤n ...

TIEHALLINTO Keski-Suomen tiepiiri 

Valtatie 4 Vaajakosken moottoritien melusuojaus, Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta 

TIESUUNNITELMASELOSTUS 30.9.2008 

1 (34) 

Valtatie 4 

Vaajakosken moottoritien melusuojaus, 

Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta 

Tiesuunnitelmaselostus 

TIEHALLINTO 

Keski-Suomen tiepiiri 

Jyväskylä 2008




2 (34) 

VALTATIE 4 VAAJAKOSKEN MOOTTORITIEN MELUSUOJAUS 

TIESUUNNITELMASELOSTUS 

SISÄLLYSLUETTELO 

YHTEENVETO 

1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTA JA PERUSTEET 3 

1.1 Hankkeen sijainti 3 

1.2 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset 4 

1.3 Maankäyttö 6 

1.4 Ympäristö 7 

1.5 Tieverkko ja liikenne 8 

1.6 Maaperäolosuhteet 10 

1.7 Muinaisjäännökset 12 

1.8 Johdot ja muut laitteet 12 

2 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 13 

2.1 Asetetut tavoitteet 13 

2.2 Teiden mitoitus ja tekniset ratkaisut 13 

2.3 Meluesteiden pohjarakenteet 13 

2.4 Kuivatus 14 

2.5 Tievalaistus 15 

2.6 Liikenteenohjaus 15 

2.7 Melunsuojaus 15 

2.8 Sillat 25 

2.9 Läjitysalueet 25 

3 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 26 

3.1 Liikenne ja liikenneturvallisuus 26 

3.2 Ympäristö 26 

3.3 Johtojen ja laitteiden suojaukset ja siirrot 27 

3.4 Purettavat rakennukset 27 

3.5 Rakentamisen aiheuttamat häiriöt 28 

3.6 Taloudelliset vaikutukset 28 

4 SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT SOPIMUKSET 30 

5 JATKOTOIMENPITEET 31 

5.1 Suunnitelman hyväksymisesitys 31 

5.2 Yksityistiejärjestelyt 31 

5.3 Teiden hallinnolliset muutokset 31 

5.4 Laskuojat 31 

5.5 Rakentamisen ajaksi varattavat alueet 32 

5.6 Jatkosuunnittelu 32 

5.7 Hankkeen toteutus 32 

6 SUUNNITELMAN ESITTELY 33 

7 SUUNNITTELIJAT 34




2 (34) 

YHTEENVETO 

Valtatie 4 on tärkeä valtakunnallinen pääväylä ja Jyväskylän kaupunkiseudun 

tärkeä sisääntuloväylä. Valtatie 4 kuuluu kansainväliseen TENverkostoon 

(Trans European Network) ja Vaajakosken moottoritie toimii 

tärkeänä osana kansainvälistä, kansallista ja alueellista tavara- ja henkilöliikenteen 

tieverkostoa. 

Tiesuunnitelma käsittää valtatien 4 (Helsinki – Utsjoki) Vaajakosken moottoritieosuuden 

melusuojauksen parantamisen. Parantamistoimenpiteenä 

on nykyisten melusuojausten parantaminen korottamalla meluvalleja ja 

uusien meluvallien, -aitojen ja –kaiteiden rakentaminen. Toimenpiteet vähentävät 

tiealueen ulkopuolista liikennemelua ja lisäävät alueen asukkaiden 

asumismukavuutta. 

Hanke käsittää usean meluesteen rakentamisen Jyväskylä – Vaajakoski 

välille. Hankkeeseen sisältyy seuraavat melusuojauskohteet: 

Aholaidan asuinalueen kohdalla meluvallin korottaminen ja jatkaminen 

Halssilan suuntaan 

Halssilan uimarannan kohdan melusuojaus moottoritien eteläpuolella, 

samalla liikenneturvallisuuden parantaminen 

Jyskän asuinalueen ja koulun melusuojaus 

Haapalahden kohdan suojaus radan ja moottoritien yhteismelulta 

moottoritien eteläpuolella 

Niitynpään asuinalueen melusuojaus 

Vaajakummun koulun melusuojaus tonttiaidalla 

Sievisenmäen, Valmetintien ja Lähteeläntien alueiden melusuojaus 

Hankkeen yhteydessä on selvitetty myös hiljaisen päällysteen käyttömahdollisuuksia, 

mutta se ei ole tässä liikennemääriltään ja nopeuksiltaan 

suuressa kohteessa toimiva ratkaisu. 

Valtatie 4 säilyy nykyisellä paikallaan, eikä tien tasaus muutu. 

Ympäristöön sovittamisessa huomioidaan kaupunkikuvalliset arvot sekä 

järvimaisema. 

Hankkeen kustannusarvio on 4,7 M€.




3 (34) 

1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTA JA PERUSTEET 

1.1 Hankkeen sijainti 

Tieosuus sijaitsee Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan alueella, valtatien 

4 tieosalla 233. Tiehallinnon tierekisterin osoitteena on valtatien 4 osa 

233, pl 0-5863. Suunnittelualueen sijoittuminen suhteessa muuhun tieverkkoon 

on esitetty kuvassa 1. Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta yhdistyvät 

1.1.2009 Jyväskylän kaupungiksi. 

Kuva 1. Hankkeen sijainti. Lähde: Tiehallinto, tienumerokartta.




4 (34) 

1.2 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset 

Valtatien 4 Lahti – Jyväskylä kehittämisselvitys 

2002 tehty yhteysvälin kehittämisselvitys esittää Kanavuoren ja Haapalahden 

välille uutta moottoritien linjausta, joka kiertäisi Vaajakosken taajamaalueen 

eteläpuolitse ja yhtyisi nykyiseen moottoritiehen Niitynpään eritasoliittymän 

itäpuolella. Paikallinen liikenne ja kevyt liikenne on nyt ja 

tavoitetilassa hoidettu rinnakkaistieverkon avulla. Meluhaitat on huomioitu 

kehittämisselvityksessä ja niiden torjuntaan on osoitettu suojaustoimenpiteitä. 

Selvityksessä todetaan, että nykyisellään meluhaittoja on etenkin Niitynpään 

ja Jyskän alueilla. Kehittämisselvityksen melusuojauksen osalta tavoitetilan 

toteutuminen edellyttää, että melusuojausta kehitetään yhteistyössä 

kuntien ja Ratahallintokeskuksen kanssa. Tärkeät kohteet (esimerkiksi 

koulut) tulisi suojata. Tienvarsinäkymät vesistöihin (Jyväsjärvi, Vaajakosken 

kanava) pyritään säilyttämään. 

Jyväskylän seudun tie- ja katuverkon kehittäminen - kehittämissuunnitelma 

Vuonna 1998 tehty kehittämissuunnitelma on osa Jyväskylän seudun liikenne 

2010 –projektia. Suunnitelmassa on esitetty kehittämistoimenpiteitä 

ja nykyiset yhteyspuutteet, joista valtatien 4 suunnittelualuetta koskevia 

ovat valtatien 4 uusi linjaus välillä Kanavuori - Haapalahti sekä yhteys välille 

Vaajakoski - Seppälänkangas ja sen jatkeena pohjoiseen Seppälänkangas 

– Palokka (kuva 2). 

Kuva 2. Jyväskylän seudun tie- ja katuverkon kehittämissuunnitelman mukaiset 

yhteysvälitarpeet ja kehittämistoimenpiteet.




5 (34) 

Palokka – Seppälänkangas – Vaajakoski kehäväylä - tarveselvitys 

1998 tehtiin selvitys Palokka – Seppälänkangas – Vaajakoski –kehäväylän 

tarpeellisuudesta. Valtatien 4 osalta kehäväylä edellyttää Niitynpään eritasoliittymän 

parantamista. 

Kuva 3. Palokka-Seppälänkangas-Vaajakoski -kehäväylän linjaus ja liikenneennuste. 

Meluselvitykset 

JYSELI 2010 –projektin yhteydessä vuonna 1998 on tehty myös Jyväskylän 

seudun meluntorjuntaohjelma. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan 

meluntorjuntaohjelma on päivitetty vuonna 2003. Lisäksi vuonna 2005 on 

tehty meluntorjuntasuunnitelma, joka on toiminut tämän tiesuunnitelman 

toimenpiteiden lähtökohtana. Suunnitelmassa esitettyä hiljaista päällystettä 

tarkasteltiin myös tiesuunnitelman yhteydessä, mutta sen käyttö ei tuo 

tässä kohteessa haluttua vaikutusta. Tiehallinnon meluntorjuntasuunnitelma 

2008-2012 -selvityksessä vuonna 2008 on esitetty vuoden 2005 selvityksen 

mukaiset melunsuojaustoimenpiteet. 

Muut suunnitelmat 

Vaajakoskentielle eli valtatien 4 rinnakkaistielle on tehty Jyväskylän kaupungin 

toimesta rauhoittamissuunnitelma, jonka toteuttaminen vähentäisi 

Vaajakoskentiestä aiheutuva melua alueella.




6 (34) 

1.3 Maankäyttö 

1.3.1 Maakuntakaava ja seutukaava 

Suunnittelualue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Maakuntakaavaa on 

tehty vuodesta 2002 ja maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä 15.1. - 

12.2.2007. Kaava sisältää mm. liikenne- ja tieverkkoasiat. Kaava on hyväksytty 

maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja seuraavana vaiheena on kaavan 

vahvistaminen ympäristöministeriössä. Kaavaehdotuksessa todetaan tieverkon 

osalta seuraavaa: 

Kuva 4. Ote maakuntakaavaehdotuksesta. Lähde: Keski-Suomen liitto: kaavakartta 

27.8.2007. 

Suunnittelualueella on voimassa tällä hetkellä Keski-Suomen seutukaava, 

joka on Ympäristöministeriön 2.8.1999 ja 4.3.2005 vahvistama. Seutukaava 

on voimassa kunnes se korvataan maakuntakaavalla. Seutukaava alis-




7 (34) 

tetaan ympäristöministeriön kumottavaksi valmisteilla olevan maakuntakaavan 

vahvistamisen yhteydessä. 

Kuva 5. Ote Keski-Suomen seutukaavasta suunnittelualueelta. Lähde: Keski- 

Suomen liitto: seutukaava 

1.3.2 Yleis- ja asemakaavat 

Jyväskylän kaupungilla on voimassa oleva asemakaava Halssilan ja Aholaidan 

alueilla. Halssilassa asemakaavaa laaditaan vuonna 2008 ns. Vanhan 

Halssilan alueella. 

Maalaiskunnan alueella asemakaava on pääosin laadittu, uusia alueita 

kaavoitetaan lähinnä moottoritien eteläpuolelle. Haapalahden kohdalla 

Sammallahden eteläpuolella oleva niemenkärki on tarkoitus kaavoittaa 

asuinkäyttöön, mutta alue on nykyisellään melualueella, eikä kaavoitusta 

ole voitu jatkaa ilman liikenne- ja meluselvityksiä. 

Maalaiskunnan alueelle Niitynpään kohdalle on laadittu asemakaavaluonnos 

vuonna 2007. Luonnoksessa liikennealuetta on laajennettu huomattavasti 

nykyisestä Niitynpääntien päässä. 

1.4 Ympäristö 

1.4.1 Tieympäristö 

Tien vaikutusalueella on lähinnä asutusta ja julkisia palveluja. Jyskän koulu 

jalkapallokenttineen on tien välittömässä läheisyydessä ja Vaajakummun 

koulu on myös tien lähellä, kallioleikkauksen yläpuolella. Tiivistä pientalovaltaista 

asutusta on tien molemmin puolin etenkin Jyskän ja Halssilan kohdilla.




8 (34) 

Jyväskylän päässä Aholaidan ja Halssilan kohdalla tien eteläpuolella on 

Jyväsjärvi, joka näkyy niin tielle kuin Halssilan asuinalueelle osaan asunnoista. 

Tiejaksolle sijoittuu kaksi uimarantaa, joista etenkin Halssilan kohdalla 

Jyväsjärven rannassa oleva on kesäisin aktiivisessa käytössä. Paikoin tie 

kulkee kallioleikkauksissa ja Halssilan itäpuolella on osuus, jolla tien välittömässä 

läheisyydessä ei ole asutusta, ainoastaan jonkin verran teollisuutta, 

kuten voimalaitos, ja palveluita (huolto- ja katsastusasema) 

Tiejakson molemmissa päissä on valtakunnallisesti merkittävät rakennetut 

kulttuuriympäristöt, jotka eivät kuitenkaan sijoitu varsinaiselle suunnittelualueelle. 

Sammallahden niemen kärjessä on alueen ainoa tiedossa oleva muinaismuisto. 

Halssilan kaakkoispuolella on vanhojen rakennusten muodostama 

pihapiiri, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa. Rakennukset eivät ole kuitenkaan 

suojeltuja. 

Kuva 6. Suunnittelualueella sijaitsevat kulttuurihistorialliset kohteet. Lähde: Museovirasto. 

1.4.2 Pohjavesi 

Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. 

Alueen maankäyttö on kytketty kunnallistekniseen verkostoon. 

1.5 Tieverkko ja liikenne 

Valtatie 4 on yhteysväli Helsingistä Jyväskylän kautta Ouluun ja Utsjoelle 

asti. Valtatie 4 on Tiehallinnon esittämässä luokittelussa esitetty valtakunnalliseksi 

pääväyläksi. 

Maantie 16630 on tieluokaltaan seututie. Se yhdistää valtatien pohjoispuoliset 

alueet Jyväskylän keskustaan sekä valtatieverkkoon ja toimii moottoritien 

rinnakkaisyhteytenä ja on osa kaupungin ja maalaiskunnan katuverkkoa. 

Moottoritien liittymät ovat eritasoliittymiä ja moottoritiellä on nopeusrajoituksena 

pääosin 80 km/h, mutta Halssilan ja Niitynpään välillä on yli 2 km 

jakso, jolla nopeusrajoitus on 100 km/h. 

Valtatie 4 ei toimi tällä osuudella korkeiden erikoiskuljetusten reittinä matalan 

rautatiesillan vuoksi. Korkeat erikoiskuljetukset kulkevat Vaajakosken-




9 (34) 

tien ja muun katuverkon kautta Vaajakosken kiertoliittymästä aina Seppälänkadulle 

Jyväskylään. Raskaiden erikoiskuljetusten reitteihin melusuojaustoimenpiteillä 

ei ole vaikutusta. 

1.5.1 Nykyisen tien standardi 

Valtatie 4 on suunnittelualueella kaksiajoratainen kaupunkimoottoritie. 

Ajoradan leveys on n. 22 m, molempiin suuntiin on kaksi ajokaistaa. Suunnittelualueella 

tie on paikoin täyttömaalla ja massanvaihdoille perustettu, 

osin taas kallioleikkauksessa. 

1.5.2 Ajoneuvoliikenne 

Kuva 7. Valtatien 4, Vaajakoskentien ja Kuokkalantien KVL (= ajoneuvoa vuorokaudessa) 

vuonna 2008. 

Valtatiellä 4 on suunnittelualueen osuudella vuorokausiliikenne n. 25 000 

ajon./vrk, Vaajakoskentien liikenne on n. 6150 ajon./vrk. Ennuste vuodelle 

on 2030 valtatielle n. 34 000 ajon./vrk ja Vaajakoskentielle n. 7200 

ajon./vrk.




10 (34) 

Kuva 8. Valtatien 4, Vaajakoskeskentien ja Kukkolantien ennustettu KVL vuodelle 

2030. 

1.5.3 Tievalaistus 

Valtatiellä on nykyisellään moottoritieosuudella valaistus. 

1.5.4 Kevyen liikenteen järjestelyt 

Vaajakosken moottoritiellä on nykyisin useita kevyen liikenteen yli- ja alikulkukäytäviä. 

Moottoritien suuntaiset kevyen liikenteen väylät sijoittuvat 

rinnakkaistienä toimivalle Vaajakoskentielle, jolla niitä on paikoin molemmin 

puolin tietä. Lisäksi moottoritien eteläpuolella kulkee Halssilassa kevyen 

liikenteen väylä, ns. rantaraitti. 

1.5.5 Liikenneturvallisuus 

Suunnittelujaksolla moottoritiellä on sattunut viimeisen 5 vuoden ( v. 2003- 

2007) aikana 13 loukkaantumisiin johtanutta onnettomuutta, joissa on kuollut 

1 henkilöä ja loukkaantunut 16 ihmistä. 

1.6 Maaperäolosuhteet 

1.6.1 Pohjatutkimukset 

Tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä on tehty pohjatutkimuksia yhteensä 

25 pisteestä. Tutkimukset käsittivät 25 puristinheijarikairausta ja 3 

siipikairausta. Lisäksi otettiin häiriintyneitä maanäytteitä 20 kappaletta 11 

pisteestä. Käytössä oli jonkin verran moottoritien suunnitteluvaiheen 

pohjatutkimuksia vuodelta 1972 sekä radan pengertutkimuksia 1970- 

luvulta.




11 (34) 

1.6.2 Maaperä 

Vaajakosken moottoritie kulkee suunnittelualueella kallioisten 

moreenimäkien juuressa. Tielinjan eteläpuolella suunnittelualueen 

alkupäässä on Jyväsjärvi ja loppupäässä tielinja kulkee Haapalahden yli 

rakennetulla penkereellä. Ratapenger sijaitsee suunnittelualueen 

länsipäässä moottoritien pohjoispuolella. Halssilan kohdalla rata ylittää 

moottoritien ja kulkee suunnittelualueen itäosassa moottoritien 

eteläpuolella. Suunnittelualueen länsipäässä Aholaidan ja Halssilan 

kohdalla moottoritie on perustettu massanvaihtojen päälle, samoin 

suunnittelualueen itäpäässä Haapalahden kohdalla. 

Pohjamaa on suunnittelualueen länsipäässä nykyisen vallin (ME1) kohdalla 

5 - 10 metrin syvyyteen savea ja silttiä. Siltin alapuolella on moreenia. 

Siipikairalla mitatut leikkauslujuudet savi/silttikerroksessa ovat olleet 

vanhojen tutkimusten mukaan noin 10 - 20 kPa, kuivakuoressa jopa yli 60 

kPa. Nykyisen vallin loppupäässä pohjamaa on pehmeämpää, 

leikkauslujuudet vanhoissa tutkimuksissa ovat olleet alimmillaan 10 – 15 

kPa ja moottoritie on perustettu massanvaihdolle. Nykyinen valli on 

rakennettu näytetiedon perusteella silttimoreenista ja siltistä. 

Suunnitellun nykyisen meluvallin jatkon kohdalla (ME2) osalla aluetta 

pinnassa on täyttömaata 0 – 1 metriin. Pohjamaa on savista silttiä ja laihaa 

savea noin 2 - 5 metrin syvyyteen ja sen alapuolella sitkeää savea ja silttiä 

noin 8 – 15 metrin syvyyteen. Alimpana on moreenia. Siipikairalla mitatut 

leikkauslujuudet savikerroksessa ovat nyt tehdyissä tutkimuksissa olleet 

alimmillaan 30 kPa, kuivakuoressa yli 50 kPa. Suunnitellun vallin loppupää 

sijoittuu savialueen loppuun moreenimäen rinteeseen. 

Kuokkalantien eritasoliittymän itäpuolelle suunniteltu meluaita (ME4) 

sijoittuu alkupäästään kallio- ja moreenimäen reunalle, jossa kallionpinta on 

noin 1 - 4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Tutkimusten mukaan osalla 

alueesta on täyttöä (silttinen hiekkamoreeni) noin 2 metriä, jonka alla 

pohjamaa on näytetiedon mukaan silttistä hiekkamoreenia. 

Meluvalli Valmetintien/Rinnekujan ylikulkusillan länsipuolella (ME5) sijoittuu 

moreeni- ja savialueen rajakohtaan. Pohjamaa on noin 1 - 4 metrin 

syvyyteen sitkeää laihaa savea ja savista silttiä. Siltin alla on 

hiekkamoreenia. 

Pohjamaa Valmetintien/Rinnekujan ylikulkusillan itäpuolella suunnitellun 

meluaidan (ME6) kohdalla on alkupäässä sitkeää savea ja silttiä noin 1-3 

metrin syvyyteen. Siltin alapuolella on hiekkamoreenia. Suunnitellun aidan 

loppupäässä (noin 50 m) moottoritie kulkee kallioleikkauksessa. 

Suunniteltu meluaita (ME8), joka alkaa Hokkalankujan ylikulkusillan 

länsipuolelta ja jatkuu lähes Sulunperäntien ja moottoritien 

eritasoliittymään, sijoittuu pääosin moreenimaalle. Itään päin mentäessä 

maaperä on silttistä hiekkamoreenia ja silttimoreenia/silttiä. Osin 

tiepenkereen luiskassa on ollut tiiviitä maakerroksia tai täyttöä noin 1 - 4 

metriin, jonka alla on ollut savea noin 1 metri. 

Sulunperäntien ja moottoritien eritasoliittymän luoteispuolelle suunnitellun 

meluvallin (ME9) alueella pohjamaa on vaihtelevaa. Alkupäässä on 

ilmeisesti täyttömaata, kairaus on päättynyt kiviin noin 1,2 metrin 

syvyydellä. Vallin keskivaiheilta eteenpäin pohjamaa on noin 4 metrin 

syvyyteen savea/silttiä, jonka alapuolella on moreenia.




12 (34) 

Haapalahden yli rakennetun moottoritien penkereen pohjoispuolelle 

Sulunperäntien ja moottoritien itäpuolelle suunnitellun meluvallin (ME11) 

alueella pohjamaa on savea/silttiä noin 5- 10 metrin syvyydelle, 

syvemmällä on moreenia. Siipikairauslujuus on ollut pienimmillään 20 kPa, 

kuivakuoressa yli 40 kPa. Osalla aluetta pinnassa on ohut noin 0,5 m 

paksu täytemaakerros. 

Haapalahden jälkeen moottoritien pohjoispuolelle suunniteltu 

meluvalli/meluaita (ME13A ja B) sijoittuu moreenimäen rinteeseen. 

Pohjamaa on savista silttiä. Kairaus on päättynyt noin metrin syvyyteen 

maanpinnasta, kallio on lähellä maanpintaa. 

Haapalahden alueelle ja Haapalahden länsipuolelle radan eteläpuolelle 

suunniteltu meluaita (ME14) sijoittuu ratapenkereen luiskaan. Penkereen 

alapuolinen pohjamaa on vanhojen tutkimusten mukaan Haapalahden 

kohdalla savi/silttipehmeikköä noin 10 metrin syvyyteen, 

Savi/silttikerroksen alapuolella on moreenia. Ratapenger on kivistä soraa ja 

hiekkaa. Vanhojen tutkimusten mukaan ratapenger on maanvarainen, 

rakennettu pehmeän pohjamaan varaan. 

1.7 Muinaisjäännökset 

Museovirastolta saadun tiedon mukaan tieosuuden varrella sijaitsee vain 

yksi kiinteä muinaisjäännös. Kohde on kuitenkin sellaisessa kohdassa, ettei 

sen alueella tehdä melusuojauksen rakentamisesta johtuvia kaivauksia. 

1.8 Johdot ja muut laitteet 

Tieosuudella on seuraavien laiteomistajien kaapeleita, ilmajohtoja ja varusteita: 

Laiteomistaja 

Elisa 

Telia Sonera 

Vattenfall 

Suur-Savon sähkö 

Jyväskylän energia 

Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta: 

- kaukolämpö 

- vesijohto 

- jätevesiviemäri 

- sadevesiviemäri 

- paineviemäri 

Johtojen ja laitteiden tiedot on esitetty kartoilla kansion osassa 11.




13 (34) 

2 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 

2.1 Asetetut tavoitteet 

Hankkeen tavoitteena on: 

Vähentää tie- ja raideliikenteen melua Vaajakosken moottoritien 

vaikutusalueella sijaitsevilla asuinalueilla 

 

 

Suojata melulta julkiset palvelut ja erityiskohteet, kuten koulut 

Erityisesti yli 65 dB:n alueella asuvien asukkaiden määrää pyritään 

vähentämään melusuojaustoimenpiteillä 

Suunnittelun pohjana on käytetty vuonna 2005 tehtyä meluselvitystä. Selvityksessä 

ei ollut huomioitu ratamelua, eikä näin ollen tarkasteltu myöskään 

tie- ja raideliikenteen yhteismelua, joten tiesuunnitelman yhteydessä tehtiin 

uusi meluselvitys. 

2.2 Teiden mitoitus ja tekniset ratkaisut 

2.2.1 Tien geometria ja liittymät 

Valtatien 4 linjaus ja tasaus eivät muutu melusuojauksen toteuttamisen 

vuoksi. Nykyiset liittymät säilyvät entisellään. 

Valtatien 4 poikkileikkaus muuttuu niissä paikoissa joihin tulee meluesteitä. 

Poikkileikkaukset on esitetty suunnitelmissa. 

2.2.2 Kevyen liikenteen järjestelyt 

Kevyen liikenteen yhteydet eivät melusuojauksen vuoksi muutu, kaikkien 

ylikulkujen ja alikulkujen käyttö ja yhteydet säilyvät ennallaan. 

2.3 Meluesteiden rakenteet ja pohjarakenteet 

Meluesteiden sijainti on esitetty suunnitelmakartoissa T2-1 – T2-4. Meluesteiden 

korkeusasema on esitetty korkeutena suhteessa moottoritien tasaukseen. 

Maanpinnan vaihteluiden vuoksi esteiden korkeus nykyisestä 

maanpinnasta vaihtelee. 

Meluesteet perustetaan eri tavoin sijainnin ja meluestetyypin mukaisesti. 

Seuraavissa kappaleissa on esitetty erityyppisten meluesteiden perustamistavat 

sekä rakenteet. Meluaitojen korkeudet vaihtelevat nykyisestä 

maanpinnasta riippuen, aitakohtaisesti korkeuksien vaihtelu on esitetty 

luvussa 2.6. Aitojen korkeuden suhdetta nykyiseen maanpintaan sekä 

moottoritien tasaukseen kuvaavat myös julkisivujen pituusleikkaukset, jotka 

ovat tiesuunnitelman piirustuksissa T2-9 - 12.




14 (34) 

Melukaide 

Melukaide perustetaan nykyiselle kantavalle tiepenkereelle. Melukaiteen 

etäisyys ajoradasta määritetään samoin kuin normaalikaiteen, joten valtatien 

4 liikennemäärillä ja nopeudella 80 km/h kaide sijaitsee vähintään 1,5 

m ajoradan reunasta. Tällä saavutetaan välttävä palvelutaso. Hyvän palvelutason 

saavuttamiseksi kaiteen tulisi olla 2,25 m etäisyydellä 80 km/h 

nopeudella ja 2,75 m etäisyydellä 100 km/h nopeudella. 

Meluaita eli meluseinä, jos h >2 m 

Meluseinät sijoitetaan n. 5 metriä päällysteen reunasta tien penkereeseen 

tai ojan taakse. Seinät perustetaan pohjaolosuhteiden mukaan maan- tai 

kallionvaraisesti anturaperustaisena. Perustukset tulee viedä roudattomaan 

syvyyteen tai routaeristää. Mikäli anturoille ei ole tilaa (välikaista ME10), 

perustetaan meluaita porapaaluille. Radan eteläpuoleinen meluaita (ME14) 

perustetaan porapaaluille. 

Ratapenkereelle sijoitettava yhteysmelun torjuntaan tarkoitettu meluseinä 

sijoitetaan 3,6 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. 

Meluvalli 

Meluvallit sijoitetaan niin, että ne muodostavat tien takaluiskan ja jatkuvat 

siitä luonnollisesti ylös. Vallin etäisyys tiestä on näin vähintään 5 m. Vallit 

sijoitetaan niin, ettei nykyistä tien kuivatusta ole tarvetta muuttaa. 

Kaikki vallit voidaan perustaa maanvaraisesti maavallina. Tehtyjen siipikairausten 

perustella lasketut vakavuudet ovat olleet lyhyissä liukupinnoissa 

F > 1.5 ja pitkissä liukupinnoissa F > 1.8. 

Meluaidan ja vallin yhdistelmä 

Halssilan nykyisen vallin korotus toteutetaan vallin päälle tehtävällä aidalla, 

jonka korkeus on 2 m. Aita perustetaan anturaperustusta käyttäen. Perustukset 

tulee viedä roudattomaan syvyyteen tai routaeristää. 

Niitynpään asuinalueen kohdalla toteutetaan tilanpuutteen vuoksi 3 m korkea 

meluvalli. Valli sijoittuu kantavalle pohjamaalle ja sen rakentamisessa 

tulee ottaa huomioon vallin päälle rakennettavan aidan perustamismahdollisuudet. 

Vallin päälle tehdään 1,5 m korkea aita. Valli perustetaan maanvaraisesti 

ja aita anturaperustusta käyttäen. Aidan perustukset tulee viedä 

roudattomaan syvyyteen tai routaeristää. 

2.3 Kuivatus 

Meluesteiden kohdalla kuivatus järjestetään pääosin avo-ojilla ja rummuilla. 

Kuivatukseen ei siis tehdä muutoksia meluesteiden vuoksi. Kuitenkin meluseinän 

kohdalla on varmistettava veden vapaa kulku sivuojaan aidan ali tai 

putkituksella. Haapalahden eritasoliittymän kohdalla pidennetään rumpua 

ja siirretään laskuojaa.




15 (34) 

2.4 Tievalaistus 

Valtatien 4 nykyinen valaistus on sijoitettu keskikaistalle eikä se siten vaikuta 

meluesteiden sijoittamiseen kuin ramppivalaistuksen osalta. Akkalan 

eritasoliittymän rampille sijoitettava melukaide sijoittuu ajoradan reunaan ja 

valaistus jää kaiteen taakse. Haapalahden eritasoliittymässä valli ei vaikuta 

ajoradan reunassa olevaan valaistukseen. Meluseinät ja muut meluesteet 

eivät vaikuta moottoritien valaistukseen. Vaajakoskentiellä on valaistus, 

mutta niillä kohdin, joissa moottoritie kulkee Vaajakoskentien välittömässä 

läheisyydessä, Vaajakoskentien valaistus on toisella puolella katua. 

2.5 Liikenteenohjaus 

Viitoituksen yleisperiaatteet säilyvät nykyisellään. Opasteiden sijoittaminen 

tapahtuu pääasiassa meluesteiden ja tien väliin. Rampeilla ja melukaiteiden 

kohdalla opasteet voidaan sijoittaa myös kaiteen taakse. 

2.6 Melunsuojaus 

Melutilanteesta on tehty tiesuunnitelman yhteydessä meluselvitys. Selvityksessä 

on analysoitu alueen melutilanne nykytilanteessa ja ennustetilanteessa 

vuodelle 2030. Meluselvityksessä tutkittiin useita eri meluntorjuntavaihtoehtoja. 

Meluselvityksessä on analysoitu Vaajakosken moottoritien lähialueiden 

melutilanne ennustetilanteessa vuonna 2030 ilman meluntorjuntaa sekä 

tilanne, jossa meluntorjunta on toteutettu. Melulähteiksi laskentoihin on 

mallinnettu Vaajakosken moottoritie, Vaajakoskentie sekä Jyväskylä - 

Pieksämäki -rata. Selvitys tehtiin Jyväskylän Halssilan kaupunginosan sekä 

Vaajakosken kiertoliittymän väliselle alueelle. Meluselvityksessä tutkittiin 

useita eri meluntorjuntavaihtoehtoja. 

Selvityksen mukaan alueen melutilanteessa on mitoittavana tekijänä raideliikenteen 

osalta yöajan melu ja tieliikenteen osalta päiväajan melu. Seuraavassa 

on esitetty melulaskentojen tulokset sekä päivä- että yöaikaan. 

Nykyiset liikennemelun määrät, ilman melusuojauksia on esitetty kuvissa 9 

ja 10.




16 (34) 

Kuva 9. Melutilanne nykyisin, päivällä.




17 (34) 

Kuva 10. Melutilanne nykyisin, yöllä.




18 (34) 

Vuoden 2030 ennustetilanteen melutilanne, ilman melusuojauksia päivällä 

ja yöllä on esitetty kuvissa 11 ja 12. 

Kuva 11. Melutilanteen ennuste vuodelle 2030, päivällä. Ei meluntorjuntatoimenpiteitä.




19 (34) 

Kuva 12. Melutilanteen ennuste vuodelle 2030, yöllä. Ei meluntorjuntatoimenpiteitä.




20 (34) 

Melunsuojauksen toteutus 

Vaajakosken moottoritien lähialueiden tarve meluntorjunnalle on huomattava. 

Erityisesti Aholaidan, Jyskän sekä Niitynpään asuinalueilla melutilanne 

on vakava ympäri vuorokauden. Asuinalueiden lisäksi myös Jyskän koulu 

sekä Vaajakummun koulu altistuvat tie- ja raideliikenteen melulle. 

Aholaidassa tila meluntorjunnan toteuttamiselle on rajallinen. Kohteeseen 

esitetään rakennettavaksi meluaita ME1 (korkeus 2 m) nykyisen moottoritien 

ja radan välissä sijaitsevan meluvallin päälle. Lisäksi nykyistä meluvallia 

ehdotetaan jatkettavaksi Halssilan uimarannan suuntaan (uuden vallin 

ME 2 korkeus tsv+5 m). Valtatien eteläpuolelle, Halssilan uimarannan 

kohdalle esitetään rakennettavaksi melukaidetta ME3 (korkeus 1 m). 

Kuva 13. Aholaidan ja Halssilan alueiden melutilanne päivällä 2030, suunnitellut 

esteet toteutettu.




21 (34) 

Kuva 14. Aholaidan ja Halssilan alueiden melutilanne yöllä 2030, suunnitellut 

esteet toteutettu. 

Akkalan eritasoliittymän eteläpuolelle, ramppiin R23 Vaajakosken suuntaan 

ehdotetaan rakennettavaksi melukaidetta ME 7 (korkeus 1,4 m). Moottoritien 

eteläpuolelle rampin jälkeen esitetään rakennettavaksi moottoritien ja 

radan väliin pitkää, Akkalan eritasoliittymästä Haapalahden eritasoliittymään 

ulottuvaa meluaitaa ME8 (korkeus tsv+3,5 m, aidan), joka suojaa 

Valmetintien ja Sievistenmäen asuin- ja työpaikka-alueita moottoritien melulta. 

Tämän aidan todellinen korkeus nykyisestä maanpinnasta vaihtelee 

noin neljästä metristä viiteen, mutta lyhyellä jaksolla korkeus maanpinnasta 

6 metriä. 

Moottoritien pohjoispuolelle, Akkalan eritasoliittymän itäpuolelle sen sijaan 

esitetään rakennettavaksi meluaita (ME4) – meluvalli (ME5) – meluaita 

(ME6) -yhdistelmää. Ensimmäisen aitaosuuden korkeus on tsv+3,5 m, 

aidan todellinen korkeus vaihtelee alle metristä kahteen metriin. Meluvallin 

korkeus on tsv+5 m ja toisen aitaosuuden tsv+3,5 m, jolloin aidan korkeus 

vaihtelee kahdesta kolmeen metriin. Tämä meluesteiden yhdistelmä suojaa 

pohjoispuolella olevaa asutusta myös ratamelulta.




22 (34) 

Kuva 15. Akkalan eritasoliittymän itäpuolen melutilanne päivällä 2030, suunnitellut 


Kuva 16. Akkalan eritasoliittymän itäpuolen melutilanne yöllä 2030, suunnitellut 


Jyskän koulun suojaamiseksi melulta ehdotetaan rakennettavaksi meluvallia 

Haapalahden eritasoliittymän länsipuolelle. Liittymän itäpuolelle Niitynpään 

puistoalueen kohdalle esitetään rakennettavaksi meluvallia ME11 

(tsv+4,5m), joka suojaa melulta Niitynpään asuinaluetta, sekä lammen 

kohdalle tilan puutteen vuoksi melukaidetta ME12 (korkeus tsv+1,4m).




23 (34) 

Melukaiteen itäpuolelle Niitynpääntien päähän ehdotetaan meluvallia, jonka 

päälle rakennetaan meluaita tilan säästämiseksi (vallin korkeus tsv+3m ja 

aidan 1,5 m). Alueelle on kuitenkin laadittu 2007 asemakaavaluonnos, joka 

toteutuessaan mahdollistaa Niitynpääntien päähän suunnitellun vallin toteuttamisen 

korkeampana ja ilman päälle rakennettavaa aitaa. Kaavaluonnoksessa 

nykyinen puistoalue ja yksi asuinkiinteistö muutetaan liikennealueeksi. 

Vaajakummun koulun suojaamiseksi ehdotetaan rakennettavaksi meluaitana 

toimiva tonttiaita, jonka korkeus on 2,5 m. Meluaita sijoittuu kallioleikkauksen 

yläreunaan koulun tontin rajalle. 

Haapalahden ja Sammallahden kohdalle, moottoritien ja rautatien eteläpuolelle 

esitetään rakennettavaksi meluaitaa tie- ja raideliikenteen aiheuttaman 

yhteismelun torjunnaksi. Aidan korkeus on 3,5 m radan tasausviivasta. 

Raideliikenteen aiheuttaman melun haittojen vähentämiseksi esitetään 

myös kiskonhiontaa suoritettavaksi Jyväskylän ja Vaajakosken välisellä 

rataosuudella. 

Kuva 17. Jyskän, Niitynpään ja Haapalahden alueiden melutilanne päivällä 2030, 

suunnitellut esteet toteutettu.




24 (34) 

Kuva 18. Jyskän, Niitynpään ja Haapalahden alueiden melutilanne yöllä 2030, 

suunnitellut esteet toteutettu. 

Meluntorjunnan kohteet voidaan arvottaa melualueella asuvien ihmisten 

määrän mukaan. Yli 55 dB päiväajan melun ja yli 45 dB yöajan melun kannalta 

kriittisimmin suojaustoimia tarvitsevat Halssilan, Jyskän ja Niitynpään 

alueet. Jyskän ja Niitynpään kohdalla tarvetta meluntorjunnalle lisäävät 

alueilla sijaitsevat koulut. 

Haapalahden kohdalla radan eteläpuolelle suunniteltu meluaita on arvottamisen 

perusteella mahdollista toteuttaa myös myöhemmässä vaiheessa, 

koska suojattavalla alueella ei vielä ole olemassa olevaa asutusta. 

Melusuojaukselle asetetut vaatimukset 

Meluesteiden tulee olla ääntä imeviä eli absorpoivia. Meluaidoissa käytetään 

vain A3 tai A4 luokan vaatimukset täyttäviä tiehallinnon hyväksymiä 

tuotteita. Meluaidat rakentuvat runkotolppien väleihin kiinnitettävistä absorpoivista 

kaseteista. Kasettien päälle kiinnitetään julkisivuelementit. Meluaidan 

päälle asennetaan suojapelti. Radan eteläpuolelle tulevaan meluaitaan 

kiinnitetään lisäksi maadoitustanko. 

Meluesteiden ulkoasu 

Meluesteiden arkkitehtuurissa ja istutuksissa on pyritty huomioimaan kaupunkikuvan 

erityispiirteet. Meluaitojen arkkitehtuuri on yksinkertaista ja 

väritys maltillista. Maaston epätasaisuus johtaa useisiin porrastuksiin meluaitojen 

julkisivuissa. Pelkistetty muotoilu ja väritys tasapainottavat porrastusten 

luomaa rauhattomuutta. Alueen rakennuskanta on hyvin eri ikäistä, 

ja väristä. Pientalot ovat suurimmaksi osaksi puuverhoiltuja ja siksi asutuksen 

puoleisten julkisivujen materiaaliksi on valittu kuultavalla puunsuojalla 

käsitelty puurima. Puulla verhoilluissa julkisivuissa on käytetty kahta eri 

rimaleveyttä ja väriä. Väreinä ovat vaalean harmaa ja ruskea. Vaajakummun 

koulun kohdalla on ruskean sijasta käytetty keltaista kuten koulura-




25 (34) 

kennuksessa. Julkisivuelementtien taakse jäävien kasettien väri on tumman 

harmaa. Moottoritien puoleiset julkisivut ovat lähinnä verkkopintaisia. 

Nopeudet moottoritiellä ovat suuria, joten sen puoleiset julkisivut ovat arkkitehtuuriltaan 

pelkistettyjä. Meluvallit ovat nurmipäällysteisiä ja varsinkin 

asutuksen puolelle on ehdotettu pensas ja puuistutuksia. 

Kuva 19. Melueste tyyppi 2 vasemmalla asuinalueen puolelta oikealla moottoritien 

puolelta. 

Kuva 20. Meluesteiden ulkoasu sovitetaan ympäristöön, oikealla kuva Vaajakummun 

koulun kohdan aidasta, rimoituksessa käytetty keltaista väriä kuten koulurakennuksessakin. 

2.2 Sillat 

Nykyisiin siltoihin ei tule meluesteistä johtuvia muutoksia. Melurakenteet 

mahtuvat ylikulkusiltojen alle. Siltarakenteisiin ei tule meluesteitä Niitynpään 

melukaidetta lukuun ottamatta, eikä se aiheuta muutoksia tai vahvistustarpeita 

siltarakenteisiin. 

2.3 Läjitysalueet 

Hankkeessa syntyy massanvaihtojen johdosta maamassoja, joita ei voida 

käyttää meluvallien rakentamiseen. Osa massoista käytetään vallien verhoiluun 

ja luiskaverhouksiin. 

Hanketta varten ei muodosteta erillistä läjitysaluetta. Läjitysalueena käytetään 

rakentamisen aikana käytössä olevia kaupunkiseudun läjitysalueita.




26 (34) 

3 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 

3.1 Liikenne ja liikenneturvallisuus 

Suunnitelma ei vaikuta oleellisesti liikenneturvallisuuteen. Melusuojaukset 

estävät paremmin jalankulkijoiden pääsyn moottoritielle, jolla on pieni laskennallinen 

vaikutus liikenneturvallisuuteen. Kevyen liikenteen olosuhteet 

paranevat valtatien 4 Halssilan päässä, sillä melukaide tuo samalla kevyen 

liikenteen väylän käyttäjille lisää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. 

Meluesteillä ei ole vaikutuksia ajoneuvoliikenteeseen. Meluesteiden sijoituksessa 

on huomioitu näkemävaatimukset ja esteet sijoitetaan törmäysturvallisesti 

kaiteen taakse tai itse este toimii kaiteena. 

Erikoiskuljetusten reitteihin melusuojaus ei vaikuta, sillä korkeiden ja leveiden 

erikoiskuljetusten reitti kulkee Vaajakoskentien ja katuverkon kautta. 

3.2 Ympäristö 

3.2.1 Sosiaaliset vaikutukset 

Melusuojaus parantaa melualueella asuvien asukkaiden asumismukavuutta 

paljon. Erityisesti tien läheisyydessä kovimman melun alueella esteiden 

melua alentava vaikutus on suuri. 

Turvallisuus ja turvallisuuden tunne moottoritien läheisyydessä kulkevalla 

kevyen liikenteen väylällä lisääntyy kaiteen ansiosta. Myös melu vähenee 

väylällä tällä osuudella ja Halssilan uimarannan melutaso laskee hieman. 

Halssilan kohdalla meluvallin ja meluaidan yhdistelmän korkeus estää 

järvinäköalan osasta asunnoista, mutta tälläkin hetkellä alueella on kasvillisuutta, 

joka ainakin kesäaikaan peittää näköalan järvelle. Näkymät pihoilta 

järvelle säilyvät edelleen. 

Melukaide Halssilan kohdalla rakennetaan 1 m korkeana, jolloin se ei estä 

näkymiä moottoritieltä järvelle. 

Jyskän koulun kohdalla meluseinä rauhoittaa koulun ja läheisten asuinalueiden 

piha-alueita ja meluvalli parantaa mm. koulun pallokentän käyttömukavuutta 

huomattavasti. 

Meluesteillä suojataan 95 ihmistä yli 65 dB:n melulta ja 836 ihmistä 55 dB:n 

melulta. 

3.2.3 Maankäyttö 

Suunnitelluilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta alueen maankäyttöön tai 

kaavoitukseen. Nykyiset asuinalueet, julkiset palvelut ja yritystoiminta-alue 

säilyy nykyisellään, eivätkä niiden olosuhteet oleellisesti muutu. Haapalahden 

kohdalla meluesteiden rakentaminen kuitenkin mahdollistaa Haapaniemen 

pohjoiskärjen kaavoittamisen. 

3.2.4 Kulttuuriperintö, maisema ja kaupunkikuva




27 (34) 

Kulttuuriympäristölle suunnitelmalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Melusuojauksen 

vuoksi ei jouduta purkamaan yhtään rakennusta. Tien läheisyydessä 

olevan vanhan asuinrakennuksen kohdalle ei ole tulossa meluestettä, 

joten sen lähiympäristö ei muutu hankkeen vuoksi. 

Maiseman perusrunko ei juuri muutu, mutta sen avoimuus vähenee jonkin 

verran meluseinien johdosta. Halssilan kohdalla näkymät järvelle rajoittuvat, 

mutta eivät esty nykyisen vallin korotuksen ja uuden meluesteen rakentamisen 

seurauksena. Vallin ja aidan yhdistelmä pehmentää meluesteen 

aiheuttamaa muutosta lähimaisemassa verrattuna pelkkään meluaitaan. 

Jyskän kohdalla vaikutukset maisemaan ovat suurimmat. Meluaita 

tulee molemmille puolille tietä, jolloin moottoritien tiemaisema muuttuu 

erittäin rajatuksi. 

Meluaidat muuttavat myös Vaajakosken tien tiemaisemaa estäen näkymät 

etelään. Rakennukset sijaitsevat pääosin rinteessä, joten näkymät niistä 

etelään eivät esty kovinkaan paljon. Niitynpään ja Haapaniemen kohdalle 

rakennettavat meluvallit muuttavat puistometsän rajan rakennetuksi kumpareeksi. 

Istutusten kasvaessa vaikutus tosin pienenee. Näkymät Haapalahdelta 

Jyskän suuntaan muuttuvat jonkin verran radan eteläpuolelle tulevan 

meluaidan vuoksi. Rannassa ja ratapenkereessä oleva kasvillisuus 

kuitenkin pehmentää aidan vaikutusta. 

3.2.5 Luonto 

Suunnitelmalla ei ole suuria vaikutuksia luontoon. Valtatien pohjoispuolelle 

tuleva meluvalli muuttaa alueen luonnollisia pinnanmuotoja ja veden virtausta, 

sekä kasvillisuutta paikallisesti, mutta muutoin vaikutukset ovat 

vähäisiä. 

3.3 Johtojen ja laitteiden suojaukset ja siirrot 

Suunnitelma-alueella olevia johtoja ja kaapeleita joudutaan siirtämään. 

Johtojen siirtosuunnitelmat on esitetty johtokartoissa, suunnitelmaosassa 

T11. Johtojen ja kaapeleiden omistajat suunnittelevat ja vastaavat kaikista 

siirroista. 

Jyväskylän maalaiskunnan omistama vesijohto kulkee radan ja moottoritien 

välisellä alueella suunnitelmassa esitetyn meluaidan kanssa samansuuntaisesti. 

Paaluvälille 2940-4240 tulevan meluaidan (ME10) vuoksi vesijohtoa 

joudutaan siirtämään. Koska vesijohdon nykyinen sijainti on myös kunnossapidon 

kannalta huono, esitetään vesijohdon siirtämistä pois radan ja 

moottoritien väliseltä alueelta. Johdon siirrossa tulee ottaa huomioon meluesteiden 

rakentaminen, mutta siirto voidaan toteuttaa erillisenä hankkeena 

ennen meluesteiden rakentamista, kuitenkin viimeistään samaan aikaan. 

Johdon siirtoa varten tulee tehdä erillinen suunnitelma. Koska ilman 

tarkempaa suunnitelmaa siirron kustannuksia ei voida luotettavasti arvioida, 

ei niitä ole huomioitu tämän tiesuunnitelman kustannusarviossa. 

3.4 Purettavat rakennukset 

Melusuojauksen rakentamisen vuoksi ei tarvitse purkaa rakennuksia.




28 (34) 

3.5 Rakentamisen aiheuttamat häiriöt 

Melusuojauksen rakentaminen aiheuttaa häiriöitä sekä valtatien että risteävän 

tien liikenteelle. Kiertotiejärjestelyt ovat lyhytaikaisia ja kahden ajoradan 

ansiosta liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa ilman katkoja liikenteessä. 

Liikennemääristä johtuen ruuhkaantumista voi syntyä. 

Rakentamisesta aiheutuu häiriötä myös lähistön asutukselle, sillä paikoin 

meluesteet sijaitsevat lähellä asutusta. 

3.6 Taloudelliset vaikutukset 

3.6.1 Rakentamiskustannukset 

Hankkeen rakennuskustannuksiksi arvioidaan 4,9 milj.€ (alv 0 %, makuindeksi 

136,9, 4/2008). 

3.6.2 Vaiheittain toteutus 

Hankkeen meluesteiden toteuttaminen vaiheittain on mahdollista, jos yhtäaikaiseen 

toteutukseen ei ole mahdollisuutta. Melusuojauskohteiden tärkeysjärjestykseen 

vaikuttavat suojattavalla alueella asuvien ihmisten määrä 

sekä mahdolliset erityiskohteet, kuten koulut. 

Melusuojauksen hinta suunnittelualueella on edullisimmillaan n. 1100 euroa 

asukasta kohti ja on keskimäärin n. 2 500 euroa asukasta ja oppilasta 

kohden, kun koulujen oppilaat ja henkilöstö huomioidaan laskelmissa. 

Koulut ovat tärkeitä melusuojauskohteita ja niiden melusuojauksen toteuttaminen 

on myös kustannustehokasta. Myös Aholaidan ja Halssilan kohdalla 

sekä Niitynpäässä melusuojausten kustannustehokkuus on hyvä. 

Meluesteen ME10 kohdalla melulta suojataan moottoritien eteläpuolelle 

huomattava määrä asukkaita (yli 250 asukasta), mutta esteen sijainnin ja 

rakenteen vuoksi hinta asukasta kohti nousee tämän esteen kohdalla. 

Seuraavassa taulukossa on esitetty meluestekokonaisuuksien kustannukset 

ja kuinka paljon asukkaita melulta esteillä saadaan suojattua. 

Taulukko 1. Meluesteiden toteutusvaiheet, kustannukset ja vaikutukset. 

Toteutus‐ estekokon. melulle altistuvat melulle altistuvat suojatut hinta/asukas 

vaihe Alue 

Esteet 

hinta € ilman esteitä toimenpiteiden jälkeen asukkaat 

1 Niitynpää ME11, 12 ja 13A ja B 190925 269 93 176 1085 

1 Aholaita ja Halssila ME1 ja ME2 624300 832 447 385 1622 

1 Jyskän koulu ME8 ja ME9 1262000 263 176 87 2624 

‐oppilaat mukana 394 394 

1 Vaajakummun koulu ME15 275200 500 500 551 

2 Halssila uimaranta ME3 150000 Ei asukkaita, tärkeä virkistysreitti ja ‐alue 

Lähteeläntie, Sievistenmäki ja 

2 Valmetintie ME7 ja 10 1251250 295 39 256 4888 

2 Jyskä länsi ME4,5 ja 6 366600 59 32 27 13578 

3 Sammallahti ME14 487600 Ei vielä asukkaita, virkistysalue 

yhteensä: 4607875 2612 787 1825 2525 

vastaavat luvut ilman oppilaita 1718 931 4950 

Lisäksi taulukossa on vaiheistettu esteiden rakentaminen kolmeen vaiheeseen. 

Tehokkaimmat ja kustannuksiltaan asukasta kohti edullisimmat ja 

erityiskohteita eli kouluja suojaavat estekokonaisuudet toteutetaan vaiheessa 

1, vaiheeseen 3 jää Haapalahden kohdalla radan eteläpuolella 

sijaitseva yhteismelueste ME14, sillä alueella ei vielä ole merkittävästi




29 (34) 

asutusta, joka sijoittuisi melualueelle. Vaiheeseen 2 sijoittuvat tämänhetkiseen 

asukasmäärään nähden kalliit esteet sekä Halssilan uimarannan 

kaide ME3. Tämä melueste on mahdollista toteuttaa myös erillisenä kohteena 

reunakaiteiden parantamisen yhteydessä. Vaiheeseen 1 sijoitetun 

Vaajakummun koulun kohdan melueste ME15 toteutetaan tonttiaitana, 

jolloin toteutuksesta vastaa Jyväskylä. 

Kaikki esteet ovat tarpeellisia, vaiheistus vaikuttaa ainoastaan toteutuksen 

aikatauluun, jos koko hanketta ei ole mahdollista toteuttaa kerralla. 

Osalle melusuojauskohteista ei voida laskea asukaskohtaista kustannusta, 

sillä esimerkiksi Halssilan uimarannan alueella eikä Haapalahdessa niemenkärjessä 

ole vielä asutusta. Halssilassa kuitenkin ME3 on tärkeä virkistysalueen, 

rantaraitin ja uimarannan viihtyisyyden sekä turvallisuuden kannalta. 

Haapalahden kohdalla yhteismelulta suojaus mahdollistaa niemenkärjen 

kaavoittamisen myös asuinkäyttöön. 

3.6.3 Kustannusjako 

Hankkeen rakentamisen kustannuksiin osallistuvat Tiehallinto, Jyväskylän 

kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta, jotka yhdistyvät vuoden 2009 alussa 

Jyväskyläksi. 

Koko hankkeen rahoittamisen lähtökohtana on seuraava kustannusjakoesitys: 

Tiehallinto 75 % 3,471 milj. € 

Uusi Jyväskylä 25 % 1,158 milj. € 

Ratahallintokeskus erillinen 0,028 milj. € 

Johtosiirrot 0,036 milj. € 

Yhteensä 4,7 milj. €




30 (34) 

4 SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT SOPIMUKSET 

Tiehallinto ja Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta ovat lausunnoissaan 

Vaajakosken moottoritien meluntorjuntasuunnitelmasta ilmoittaneet osallistuvansa 

melusuojauksen kustannuksiin kuntien ja valtion välisen jaon mukaisesti. 

Melusuojaukset jäävät Tiehallinnon omistukseen. Niiden käyttö- ja kunnossapito 

on Tiehallinnon vastuulla muuten paitsi meluvallien viherhoidosta 

sovitaan erikseen Tiehallinnon ja kuntien kesken. Meluvallien hoidosta 

esitetään, että Tiehallinto ottaa viherhoitovastuulleen kokonaan vallit, jotka 

sijaitsevat tie- ja rata-alueen välissä sekä kaikkien muiden vallien tien puoleiset 

luiskat. Kuntien esitetään vastaavan puistoalueille ja kuntien kiinteistöille 

sijoittuvien meluvallien asuinalueiden puoleisten luiskien viherhoidosta. 

Ratahallintokeskuksen hoitoon tulisi radan eteläpuolella sijaitseva yhteismelulta 

suojaava aita ME14. Viheralueiden hoidosta sovitaan erillisellä 

sopimuksella tässä suunnitelmassa ehdotetusti. 

Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta siirtävät ja suojaavat kustannuksellaan 

hankkeessa esitetyt omistamansa tiealueella olevat vesi-, viemäri ja 

kaukolämpöjohdot. 

Suunnittelualueen asemakaavoja ei tarvitse suunnitelman vuoksi muuttaa. 

Meluesteet voidaan sijoittaa osittain kaupungin ja kunnan maa-alueille 

kaupungin tai kunnan antamalla luvalla, lupa annetaan lausuntojen yhteydessä. 

Nämä alueet ovat kaavassa pääosin puistoalueita, meluvallin ME5 

kohdalla kaavamerkintä on teollisuusalue.




31 (34) 

5 JATKOTOIMENPITEET 

5.1 Suunnitelman hyväksymisesitys 

Saatuaan maantielain mukaiset lausunnot tiesuunnitelmasta Keski- 

Suomen tiepiiri esittää 30.9.2008 päivätyn tiesuunnitelman ”Valtatie 4, 

Vaajakosken moottoritien melusuojaus, Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta” 

hyväksymistä. 

Hankkeen kaikki toimenpiteet sijaitsevat asemakaava-alueilla. 

……………………………………..... Valtatie 4 ……………… 

………... 

paaluväli Tyyppi pituus piir. kaava-alue 

km nro 

ME1 370-820 Aita 0,470 T2-1 LT ja LR 

ME2 800-1200 Valli 0,400 T2-1 LT ja LR 

ME3 1290-1790 Kaide 0,500 T2-1 LT 

ME4 2740-3000 Aita 0,260 T2-2 LT 

ME5 2990-3070 Valli 0,080 T2-2 TP 

ME6 3060-3290 Aita 0,230 T2-3 LT 

ME7 2780-2950 Kaide 0,170 T2-2 ja 3 LT 

ME8 3320-4420 Aita 1,100 T2-3 ja 4 LT 

ME9 4400- Valli 0,325 T2-4 LT, YOU, VL 

ME10 2940-4240 Aita 1,300 T2-3 ja 4 LT 

ME11 4640-4815 Valli 0,175 T2-4 VL ja LT 

ME12 4805-4980 Kaide 0,175 T2-4 LT 

ME13A 4970-5070 Valli 0,100 T2-4 VL 

ME13B 4970-5070 Aita 0,100 T2-4 VL 

ME14 4500-5030 Aita 0,530 T2-4 LT 

ME15 5200-5500 Aita 0,320 T2-4 YO 

5.2 Yksityistiejärjestelyt 

Suunnitelma ei aiheuta muutoksia yksityistiejärjestelyissä. 

5.3 Teiden hallinnolliset muutokset 

Suunnitelman mukaiset ratkaisut eivät sisällä teiden hallinnollisia uudistuksia. 

5.4 Laskuojat 

Laskuojaa Haapalahden eritasoliittymän pohjoispuolella siirretään ja rumpua 

jatketaan meluvallien vuoksi.




32 (34) 

5.5 Rakentamisen ajaksi varattavat alueet 

Rakentamisen ajaksi ei varata erillisiä läjitysalueita. 

5.6 Jatkosuunnittelu 

Hankkeen rakentamista varten laaditaan myöhemmin erillinen rakennussuunnitelma. 

5.7 Hankkeen toteutus 

Hankkeen toteutusaikataulua ei ole vielä tiedossa. Toteutus riippuu hankkeen 

rahoituksesta. Toteutuksesta päättää Tiehallinto.




33 (34) 

6 SUUNNITELMAN ESITTELY 

Suunnittelun aloittamisesta ja maastotöiden aloittamisesta kuulutettiin lehdistössä 

huhtikuussa 2008. 

Suunnitelmaluonnoksia esiteltiin yleisötilaisuudessa Jyskän koululla 

14.5.2008. Yleisötilaisuudesta on kuulutettu Keskisuomalaisessa 

21.4.2008, 8.5.2008 lähetettiin hankkeesta yleisötilaisuudesta kertova 

lehdistötiedote.




34 (34) 

7 SUUNNITTELIJAT 

Suunnitelma on laadittu Keski-Suomen tiepiirin toimeksiannosta. Tiehallinnon 

projektipäällikkönä ja hankeryhmän puheenjohtajana on toiminut Simo 

Öljymäki. Hankeryhmän muina jäseninä ovat toimineet Jorma Lipponen 

Jyväskylän kaupungilta, Juha Kettunen Jyväskylän maalaiskunnasta, Ari 

Hell Keski-Suomen ympäristökeskuksesta, Pekka Kokki Keski-Suomen 

liitosta sekä Erkki Poikolainen Ratahallintokeskuksesta. 

Suunnitelman on laatinut SITO-yhtiöt. Suunnittelijoina ovat olleet Tenho 

Aarnikko (projektinvetäjä), Jenni Karjalainen (pääsuunnittelija) ja Tero 

Backman Sito Tampere Oy:stä sekä Helena Korjus (geosuunnittelu), Kaisa 

Niilo-Rämä (ympäristö- ja arkkitehtisuunnittelu), Anne Määttä ja Tuomo 

Pynnönen (meluselvitys) Sito Oy:stä. Mittaustyöt ja maaperätutkimukset on 

tehnyt Geopalvelu Oy. 

Lisätietoja suunnitelmasta antaa: 

Hankintapäällikkö Simo Öljymäki 

Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri 

Cygnaeuksenkatu 1 

PL 58 

40101 Jyväskylä 

puh. 0204 22 5720 

Email simo.oljymaki@tiehallinto.fi 

Jyväskylässä 30. syyskuuta 2008 

Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri 

Sito Tampere Oy 

Simo Öljymäki 

Tenho Aarnikko

Valtatie 4 Vaajakosken moottoritien melusuojaus, JyvÃ¤skylÃ¤n ...

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?