2 - Nikkemedia.fi

nikkemedia.fi

2 - Nikkemedia.fi

22008

Näin perustimme yrityksen

Helsingin kaupungin opetusviraston henkilöstölehti


Yrittäjyys ja yrittäjämäinen

työskentely ovat tulevaisuuden

menestystekijöitä

Me suomalaiset olemme lähihistoriamme aikana selviytyneet niin sodasta,

sotakorvauksista kuin myös kahden viime vuosikymmenen lamasta

yrittämisellä. Suomalainen sisu on meitä kaikkia yhdistävä tekijä.

Sisuun sisältyy keskeisesti periksiantamattomuus vaikeissa tilanteissa, kaverista

huolen pitäminen ja yrittäminen.

Tässä lehdessä on monta myönteistä esimerkkiä siitä kuinka yrittäjyyttä ja

suomalaista sisua voidaan tukea opetuksen keinoin. Opettajamme ovat ottaneet

vakavissaan koululainsäädännössä kuvatut ”elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen

antaminen”, ”opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastuksen ja persoonallisuuden

monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeelliset taidot” ja ”työelämän

osaamistarpeisiin vastaamisen” taitotavoitteet osana kasvatuksen kokonaistehtävää

kaikissa oppilaitosmuodoissa. Yrittäjämäinen työskentelytapa on

osa taitavan pedagogin toimintaa.

Ammatillisessa koulutuksessa opetetaan yrityskasvatusta. Tavoitteena on varmistaa,

että ammattiin valmistuva nuori voi jo opintojensa aikana saada lähtökohtatiedot

ja taidot yrittäjäksi ryhtymiseen. Helsingin seudulla poistuu eläkkeelle

yli 5 000 pienyrittäjää lähivuosien aikana. Heidän tilalleen yhteiskunta tarvitsee

jokaisen nuoren, jolla on sitkeyttä ja riskinottohalua – sekä kykyä palvella

meitä kaikkia päivittäisissä inhimillisissä tarpeissamme.

Yhteiskuntamme menestyminen tulevissa taloudellisissa suhdanteissa, joissa

Kiinan ja Intian talous kasvavat massiivisesti ja samaan aikaan USA:n talouden

tila heikkenee kaiken aikaa, perustuu paitsi suurten työnantajien myös pienyrittäjien

elinvoimaisuuteen. Meillä on taloudellisten, ekologisten ja kulttuuristen

murrosten johdosta edessämme haasteelliset ajat. Jokaisen meistä pitää jaksaa

ponnistella, vaivautua ja yrittää omassa tehtävässään kykyjensä ja voimavarojensa

mukaan, jotta lunastamme hyvinvointivaltion tuleville sukupolville. Jokainen

koulun työntekijä joutuu miettimään omalta osaltaan, toimiiko hän hyvänä

yrittäjämäisen työskentelyn mallina. Sama mallikäyttäytymisen vaade kuuluu

myös opetusviraston hallinnossa työskenteleville.

Oppilaitoksissamme pohditaan myös, kuinka opetusta voidaan uudistaa yrittäjämäisen

työskentelytavan vahvistamiseksi. Mistä yrittämisessä on kyse viime

kädessä Yrittäminen on rohkeutta ja kykyä ottaa hallittavissa olevia riskejä. Se

on yhteistyökykyä, ulospäin suuntautuneisuutta ja täsmällisyyttä asiakassuhteissa

sekä sopimusten pitämistä yhteistyökumppanien kanssa. Yrittäminen tarkoittaa

myös ajanhallintaa ja ajankäytön suunnittelua. Mehän tiedämme, että oman toimialan

tuntemus ei kehity tai kartu, jos olemme väsyneitä

ja näkökyvyttömiä. Ajanhallinta on siis työn, kumppanuuksien

hoidon ja levon ja rentoutumien suunnittelua sekä

kaikkien edellä mainittujen asioiden toimeenpanoa.

Omasta puolestani toivotan koko opetustoimen henkilöstölle

keväistä energiaa toimia hyvänä yrittäjyyden mallina

ja samalla toivotan menestystä kaikille erityisille yrittäjyysopintojen

ponnisteluille perusopetuksessa, ammatillisessa

koulutuksessa ja lukioissa unohtamatta oppisopimustoimintaa

ja nuorten työpajoja.

Tuija Kirveskari-Tähtinen

nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtaja

Entreprenörsmässig kompetens

är morgondagens

nyckel till framgång

Under vår närhistoria har vi finländare tack vare driftig entreprenörsanda

klarat oss genom såväl krig och krigsskadestånd som de två senaste

årtiondenas lågkonjunktur. Den finska sisun är något som förenar oss

alla. Begreppet sisu innebär att inte ge upp ens i svåra situationer, att ta hand om

varandra och att kunna ta initiativet.

Detta nummer av Skolhelsingfors innehåller många goda exempel på hur man

i undervisningen kan stödja entreprenörskap och finsk sisu. Inom alla skolformer

har våra lärare så att säga tagit skollagstiftningen på orden och ger eleverna

”sådana kunskaper och färdigheter som de behöver i livet” och ”sådana kunskaper

och färdigheter som de behöver för fortsatta studier, i arbetslivet, för fritidsintressen

och en allsidig personlighetsutveckling” och gör det så att ”arbetslivets

behov beaktas”. Att arbeta i entreprenörsanda är en del av en skicklig pedagogs

verksamhet.

I den yrkesinriktade utbildningen undervisar man i fostran till entreprenörskap.

Målet är att de unga studerandena redan under sina studieår lär sig hur

man startar eget och tränar upp sin företagarförmåga. I Helsingforsregionen

går över 5 000 småföretagare i pension under de närmaste åren. Samhället behöver

nya företagare i deras ställe. Det finns alltså plats för uthålliga ungdomar

som är villiga att ta en risk och har förmågan att betjäna oss alla i våra dagliga,

mänskliga behov.

Hur vårtsamhälle klarar sig under kommande konjunkturer, där tillväxten i

den kinesiska och indiska ekonomin är kraftig samtidigt som den amerikanska

ekonomin blir allt svagare, är inte enbart beroende av de stora arbetsgivarnas

utan också av småföretagarnas livskraft. Vi står inför stora utmaningar som en

följd av ekonomiska, ekologiska och kulturella omvälvningar. För att välfärdsstaten

ska bevaras för kommande generationer, måste var och en av oss, enligt

kraft och förmåga, orka kämpa vidare, göra sig besvär och ta initiativ i sitt eget

arbete. Samtliga anställda i skolan är tvungna att fråga sig huruvida de fungerar

som en bra modeller för ett entreprenörsmässigt sätt att arbeta. På samma

sätt måste också de anställda inom utbildningsverkets administration fungera

som goda modeller.

I läroanstalterna funderar man just nu på hur man kunde förnya undervisningen

i en mer entreprenörsstärkande riktning. Vad innebär entreprenörskap

egentligen Jo, det är mod och förmåga att ta kalkylerade risker, det är samarbetsförmåga,

social kompetens och omsorgsfullhet i kundkontakterna och det

är hederlighet i avtalsfrågor gentemot samarbetspartner.

Entreprenörskap innebär också tidsplanering. Vi vet ju att

yrkeskunskaperna inte vare sig förbättras eller utvidgas

om vi är trötta och saknar förmåga att se sammanhangen.

Att planera sin tid betyder alltså att man bokar in inte

bara arbetet, utan också avkopplingen, och verkställande

av allt det som nämnts ovan.

Jag sänder samtliga anställda inom utbildningsväsendet

en korg vårlig energi att fungera som goda modeller

för entreprenörskap. Lycka till, önskar jag samtidigt alla

som inom den grundläggande utbildningen, yrkesutbildningen,

gymnasieutbildningen, läroavtalsverksamheten

och ungdomsverkstäderna gjort sig extra bemödanden i

entreprenörskapets anda.

Tuija Kirveskari-Tähtinen

linjedirektör vid linjen för ungdoms- och vuxenutbildning

tuija kirveskari-tähtinen, kuva raili tanhuanpää

olli turunen


22008


22008

22008

Teemana yrittäjyys

Toukokuu 2008

KouluHelsinki – SkolHelsingfors

Helsingin kaupungin opetusviraston henkilöstölehti.

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Verkkolehti

löytyy opetusviraston internet-sivuilta:

www.edu.hel.fi

n Julkaisija

Helsingin kaupungin opetusvirasto

Postiosoite: PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki

Käyntiosoite: Hämeentie 11 A, Helsinki 53

Puhelin (09) 310 8600

Faksi (09) 310 87069

n Päätoimittaja

Raili Tanhuanpää, puh. (09) 310 86239,

paatoimittaja@edu.hel.fi

n Toimitusneuvosto

Inari Salonen, Liisa Huovinen, Leila Lehto,

Aulikki Kalalahti, Liisa Kotimäki, Hannele

Määttä, Christer Sundqvist, Aune Lehtola ja

Paula Nuutinen.

n Kannen kuva

Ressun lukion nuoria yrittäjiä.

Kuva: Pertti Nisonen

n Ulkoasu ja taitto

Olli Turunen | Tovia Design Oy

n Painatus Uusimaa Oy

n ISSN 07859686

Anna palautetta!

Mitä mieltä olet lehdestämme Palaute on tervetullutta!

Laita sähköpostia osoitteeseen:

paatoimittaja@edu.hel.fi

sivuilla 4–9

l Tehtaanpuiston yläasteen koulussa panostetaan

TET-jaksoihin ja työelämätietouteen.

l Nuoret voivat perustaa ihan oikeita yrityksiä

Ressun peruskoulun yläasteen ja Ressun

lukion yrittäjyys-kursseilla.

l Palvelualalla yrityksen perustaminen on

luonteva tapa työllistyä. Helpan pukuompelulinjalla

on aloittanut kaksivuotinen pilottiryhmä,

jossa ammattiopintojen lisäksi

paneudutaan yrittäjyyteen. Ryhmää vetää

Katja Anttila.

Hesan Nuorten ääni -hankkeesta

pysyvää toimintaa

sivuilla 10–11

Henkilöstöuutisia

sivulla 11

Skolhelsingfors

Företagande både lockar och skrämmer unga.

sidorna 12–13

Ajankohtaista

sivuilla 14–15

Tapahtumia

sivuilla 16–22

Saksittua

sivuilla 23

Kouluhelsinkiläisiä

Vaatetusalan yrittäjä Nessi Hovi on opiskellut

Helpassa, sivu 24.

4–9

24

18–19

10

Liisa Suoninen

Sipoon liitosalueen koulupalvelut hahmottumassa

Sipoosta Helsinkiin liitettävän

alueen perusopetuspalvelujen

järjestäminen on edennyt hyvin.

Opetuslautakunta teki huhtikuussa

kaupunginhallitukselle päätösesityksen

liitosalueella asuvien oppilaiden lähikouluista

vuoden 2009 alusta.

Sipoosta Helsinkiin siirtyvä Sakarinmäen

koulu vastaa edelleenkin liitosalueen

1.–6.-luokkalaisten opetuksesta

suomeksi ja samassa rakennuksessa

sijaitseva Östersundomin koulu 1.–

6.-luokkalaisten ruotsinkielisestä opetuksesta.

Peruskoulun 7.–9.-luokat käydään

joko suomenkielisessä Vartiokylän

yläasteen koulussa tai ruotsinkielisessä

Botby högstadieskolassa.

Halutessaan liitosalueella asuvat,

tänä vuonna kuudetta luokkaa käyvät

oppilaat voivat valita lähikoulukseen

1.8.2008 alkaen myös Sipoonjoen koulun

tai Kungsvägens skolan, jotka molemmat

sijaitsevat Sipoossa.

Opetusvirasto sopii Sipoon kunnan

kanssa siitä, miten tämä järjestää

vuoden 2009 alusta alkaen liitettävällä

alueella asuvien, Sipoon kunnan peruskouluissa

jo oppilaana olevien perusopetuksen,

jos he jatkavat koulunkäyntiä

Sipoon kunnan koulussa. Vastaavasti

on tarkoitus sopia Sipoon kunnan

kanssa siitä, miten Helsinki kaupunki

järjestää Sipoon kunnan alueella

asuvien, Sakarinmäen koulussa ja Östersundom

skolassa oppilaana olevien

perusopetuksen, jos he jatkavat koulunkäyntiä

Sipoon kunnan koulussa.

Lisäksi opetusvirasto sopii Sipoon

kunnan kanssa oppilaiden matkakustannuksista

ja kustannusvastuun periaatteista.

liisa suoninen

G Sakarinmäen koulussa järjestettiin tiedotustilaisuus tiistai-iltana 22.4.

Sipoolaiset tyytyväisiä

Helsingin palveluihin

Opetusvirasto on tehnyt sipoolaisille

kuudesluokkalaisten huoltajille kyselyn

siitä, missä koulussa he haluavat

lastensa jatkavan koulunkäyntiään.

Näyttää siltä, että suuri osa oppilaista

on tulossa kouluun helsinkiläisille yläasteille.

Sipoossa koulunkäyntiä halutaan

jatkaa esimerkiksi siksi, että oppilaan

sisarukset ovat samalla yläasteella.

Helsinkiläisiin ja sipoolaisiin yläasteen

kouluihin on liitosalueelta lähes

yhtä pitkä matka.

Opetusvirasto järjesti huhtikuussa

yhdessä Sipoon kunnan opetustoimen

kanssa Sakarinmäen koulussa tiedotustilaisuuden

sipoolaisten oppilaiden

vanhemmille. Tilaisuudessa oli läsnä

reilusti yli 200 sipoolaista, ja kysymyksiä

koulunkäynnistä ja Helsingin

palveluista riitti.

Eniten huoltajia näyttivät pohdituttavan

koulumatkat. Yleisön joukosta

kuului tyytyväisiä kommentteja, kun

kuultiin, että Helsingissä koulumatkaedut

ovat paremmat kuin Sipoossa.

Toisaalta huoltajilla oli huoli siitä, miten

koulukuljetukset saadaan järjestettyä

Helsinkiin päin syksyllä, kun liitosalue

vielä kuuluu Sipooseen.

HKL selvittää parhaillaan koulukuljetusten

tilannetta. Joukkoliikenneverkko

Sipoossa on harvempi kuin Helsingissä,

joten luovia ratkaisuja on tarpeen tehdä,

jotta kyydit saadaan pelaamaan.

Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

kuitenkin vakuutti, että syksyllä lapset

tulevat kulkemaan kouluun ja opetuspalvelut

tulevat pelaamaan. Kustannusten

jakokaan ei ole sellainen asia, joka

näkyisi kuntalaisten arjessa. Kunnat sopivat

asioista keskenään pääperiaatteena

oppilaiden etu ja joustavat palvelut.

Samoilla linjoilla oli myös Sipoon opetustoimen

johtaja Bjarne Mollberg. n


Tiina Sandberg

Työelämä kasvattaa sisäiseen yrittäjyyteen

Yrittäjyys lähtee asenteesta, vastuullisuudesta ja ahkeruudesta.

Peruskoulun yläluokilla näitä ominaisuuksia herätellään aihekokonaisuudessa

”osallisuus ja yrittäjyys”. Työelämään tutustuminen

kuuluu tähän kokonaisuuteen vahvasti.

H Ilmapiiri on positiivinen koulumaailman

ja ulkomaailman yhteistyölle,

Terttu Jalkanen ja Pauliina

Kokkinen iloitsevat.

Tehtaanpuiston yläasteen koulussa

panostetaan TET-jaksoihin

ja työelämätietouteen.

Koulussa on jopa TET-ryhmä, joka

suunnittelee ja organisoi tähän liittyviä

tapahtumia ja toimia. TET-suunnitelma

kirjataan syksyisin koulun toimintasuunnitelmaan.

– Kolmen vuoden aikana olemme

terästäytyneet tällä saralla. Laatineet

tietoiset tavoitteet siitä, mitä tehdään

ja mitä edistetään, opinto-ohjaaja Terttu

Jalkanen kertoo.

TET-jaksojen tueksi koulussa järjestetään

”Työelämä tutuksi” -tapahtuma

seitsemäsluokkalaisille ja ”Kohti

työelämää” -jakso kahdeksasluokkalaisille.

Lisäksi opettajat vierailevat yrityksissä

ja oppilaitoksissa ja kouluun

pyydetään vierailijoita mahdollisuuksien

mukaan. Uutta kehitellään jatkuvasti,

esimerkiksi ensi syksynä on tarkoitus

järjestää alueen yhteinen Yrittäjyys-päivä

viiden koulun yhteistyönä.

Aikaisemmin tapahtuma on järjestetty

pelkästään omassa koulussa.

– Nyt meillä on ikään kuin lupa tehdä

uusia asioita. Ilmapiiri on positiivinen

kaiken uuden kehittämiselle ja

koulun ja ulkomaailman yhteistyölle,

Jalkanen iloitsee.

– Tavoitteiden kirjaaminen on tärkeää,

kielten opettaja Pauliina Kokkinen

jatkaa. Hän aloittaa TET-ryhmässä

ensi syksynä.

Tehtaanpuistossa asiasta on tullut

aidosti koko koulun yhteinen projekti

näiden kolmen vuoden aikana. Opinto-ohjaaja

kokee olevansa vinkkaaja,

innostaja ja toteuttaja, uudet ideat tulevat

kaikilta.

Mikä minusta tulee isona

”Kohti työelämää” -jakso kestää neljä

päivää. Näiden päivien aikana kahdeksasluokkalaiset

opiskelevat ainoastaan

oppilaanohjausta. Tunneilla mietitään

omia vahvuuksia ja heikkouksia,

sitä mille alalle kukin voisi soveltua,

miten alalle kouluttaudutaan. Lisäksi

käydään työvoimatoimistossa ja

oppilaitoksista käy vieraita.

Viikon lopussa jokaisella on alustava

opiskelusuunnitelma takataskussaan.

– Prosessi oikeastaan vasta lähtee

käyntiin tästä. Myöhemmin vanhemmat

saattavat olla yhteydessä opettajaan

tai oppilas itse tulee juttelemaan

opettajan kanssa. Tai opettaja kysyy

nuoren urasuunnitelmista lisää, Jalkanen

kertoo.

– Kasiluokka on siitä hyvä, että nuorella

on vielä aikaa esimerkiksi parannella

numeroitaan. Yhdeksännellä alkaa

olla jo myöhäistä vaikuttaa niihin. Yhteisvalintakin

tulee todella pian, Kokkinen

lisää.

Molemmat ovat sitä mieltä, että jaksoa

seuraa yleinen ryhdistäytymisliike.

Useimmat eivät vielä tiedä mitä haluavat,

mutta jonkinlainen herätys on tapahtunut

kuitenkin.

Sisäinen yrittäjyys

– mitä se on

Työelämätietouden ja sisäisen yrittäjyyden

opettamisen välille voisi periaatteessa

vetää yhtäläisyysmerkin. Päämäärä

on sama: oppia vastuulliseksi ja

tuntea omat vahvuutensa.

– Kunnon ote, se ettei ajelehdi tilanteesta

toiseen, on tärkeää. Mahdollisuuksia

on paljon ja reittejä useita.

Omat tavoitteet selkiytyvät vähitellen.

Haluan opettajana kypsytellä nuoria

hiljalleen, Kokkinen valottaa.

– Herättelen miettimään omia vahvuuksia.

Olisi upeaa, kun ihminen löytäisi

ammattinsa jonkun intohimon perusteella

esimerkiksi harrastuksen kautta.

Innostan keskustelemaan tuttavien

ja sukulaisten kanssa ja kyselemään eri

ammateista, Jalkanen selittää.

Hänen mielestään nuoret oivaltavat

työelämässä paljon itsestään ja kyvyistään.

Oppivat myös kuinka tärkeää on

oma-aloitteisuus. TET-jakson kirjallinen

palaute selkiyttää monta asiaa.

– Työelämässä pääsevät osaamistaan

näyttämään monet sellaiset nuoret,

jotka koulussa eivät niin hyvin pärjää.

Heidän itsetunnolleen positiivinen

palaute on kultaakin kalliimpaa, Kokkinen

täsmentää.

Jalkasen mielestä on hienoa, kun

koulu ja muu maailma lähentyvät toisiaan.

Vähitellen ollaan ymmärretty,

että koulua käydään työtä ja elämää

varten. Hän haluaa innostaa ja motivoida

muita, mutta ei stressata ketään

liikaa. Ei opettajia eikä oppilaita. Painostamalla

tai pakottamalla hyvä tavoite

kääntyy itseään vastaan. n

pert ti nisonen


22008


22008

Raili Tanhuanpää

kuvat pert ti nisonen

Ihan oikeaa yrittämistä

G Valaja Ny:n Backstagen takana

-pokkari sisältää haastatteluja suomalaisen

musiikin tähdiltä.

Ressun peruskoulun yläasteella ja Ressun lukiossa nuoret

saavat sukeltaa yrittämisen maailmaan ja perustaa ihan

oikeita yrityksiä Matti Markuksen vetämillä kursseilla.

Yrittäminen kannattaa Suomessa,

kunhan vain keksii

hyvän idean ja on valmis tekemään

työtä muulloinkin kuin kello

8–16, mutta se vaatii oma-aloitteisuutta

ja aktiivista otetta, tähdentää Matti

Markus. Hän opettaa yrittäjyyttä Ressun

peruskoulussa ja lukiossa.

Ressun peruskoulun yläasteella yrittäjyys

on valinnainen aine. Kahdeksannella

luokalla se on nimeltään Ekonomia

1 ja yhdeksännellä Ekonomia 2.

Ressun lukiossa yrittäjyyttä voi opiskella

kahden kurssin verran.

Aiemmin peruskoulujen yläasteilla

oli nykyistä paremmat mahdollisuudet

opiskella kaupallisia aineita, kuten yrittäjyyttä,

mutta kun valinnaisaineiden tuntimääriä

vähennettiin, moni koulu poisti

sen valikoimistaan. Ressun peruskoulussa

yrittäjyys haluttiin säilyttää.

– Yrittäjyyden merkitys on nyt tiedostettu

uudelleen. Yrittäjyys kiinnostaa

nuoria. Yrittäjyys-ryhmät ovat muodostuneet

joka vuosi sekä peruskoulussa

että lukiossa, Matti Markus sanoo.

Yrittäjyys-kursseja hän on vetänyt Ressun

peruskoulussa 16 vuotta ja lukiossa

9 vuotta. Ressun peruskoulu sijaitsee

Lapinlahdessa ja Ressun lukio Kalevankadulla.

Matti Markus osaa ja tuntee asiansa,

sekä teoriassa että käytännössä. Koulutukseltaan

hän on ekonomi ja taustaltaan

yrittäjä. Hän on työskennellyt

kolmessa eri yrityksessä, monissa erilaisissa

vastuullisissa tehtävissä.

Liike-elämän hän päätti aikoinaan

jättää joksikin aikaa kyllästyttyään jatkuvaan

matkustamiseen. Tuttava houkutteli

hänet opettajaksi Ressun peruskouluun.

– Ajattelin, että teen tätä työtä

pari vuotta. Mutta tällä tiellä olen edelleen,

ja viihdyn.

Perustamiskirjasta

vuosikertomukseen

Kursseillaan Matti Markus tarjoaa koululaisille

ja opiskelijoille avaimia yrittäjyyteen,

sekä teoriassa että käytännössä.

Kahdeksannella luokalla opiskellaan

ensin perustietoja ja sijoitetaan

rahaa leikisti. Sitten perustetaan pieni

mielikuvitusyritys, vaikkapa kampaamo

tai rengasliike. Lentoyhtiöt tai hotellit

eivät käy, ne ovat liian suuria. Mikään

arveluttava ala, kuten asekauppa,

ei myöskään kelpaa.

Yritykselle laaditaan perustamiskirja,

tehdään budjetti ja markkinaanalyysi.

Kurssilla myös seurataan yri-

Nuori Yrittäjyys – oppia tekemällä

Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia

14–25-vuotiaille nuorille. Käytännönläheiset ohjelmat haastavat oppimaan

tiimityöskentelyä, ongelmanratkaisua, omien ideoiden kokeilua ja toteuttamista

sekä vastuunottamista omasta työstä.

NY:n tarjoamia ohjelmia on ovat Oma talous, 24-h-leiri, Vuosi yrittäjänä

ja Oma yritys.

Nuori Yrittäjyys ry:n perustajajäsenet ovat Helsingin kauppakorkeakoulu,

Hanken, Suomen Yrittäjät ja Jobs and society. Yhteistyökumppaneita ovat Taloudellinen

tiedotustoimisto, Nordea, Citi, Troll Capital sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisäksi toimintaa tukevat useat säätiöt. Toiminnallisena yhteistyökumppanina

on mm. Opetushallitus.

Lisätietoja:

n www.nuoriyrittajyys.fi

n www.tat.fi

anssi keränen


tysmaailman tapahtumia esimerkiksi

talousalan lehdistä, vieraillaan yrityksissä

ja käydään Nordea-pankissa.

– Tämä on koko vuoden projekti,

ja tuloksena syntyy yrityksen vuosikertomus.

Yhdeksännellä luokalla aloitetaan

todellinen yrittäminen perustamalla

ihan oikea yritys. Tällöin myös osallistutaan

Nuori yrittäjyys-hankkeeseen,

josta saa tukea ja evästystä toimintaan.

Kurssi huipentuu Nuori yrittäjyys

-messuihin.

Omaa rahaa likoon

– Kukin oppilas sijoittaa yritykseensä

omaa rahaa, korkeintaan 40 euroa. Raha

tuodaan kotoa, eikä sen saamisessa

ole ollut ongelmia. Ja voittoa olemme

tehneet aina, Matti Markus nauraa.

Lukion yrittäjyyskursseilla toteutetaan

periaatteessa sama konsepti kuin

peruskoulussa, mutta yrityksen perustamiseen

käydään käsiksi suoraan, ilman

mielikuvitusvaihetta.

– Lukiossa opiskelu on myös paljon

itsenäisempää kuin peruskoulussa. Tapaamme

aluksi kerran viikossa ja pidämme

yhteyttä sähköpostilla. Opiskelijoilla

on neuvonantajat liike-elämästä.

Minä annan ohjeita, malleja ja

opastusta ja huolehdin, että sovituista

päivämääristä pidetään kiinni.

Lukion nuoret yrittäjät ovat esimerkiksi

tuottaneet ja myyneet tietokonealan

palveluita, kalentereita, kirjoja ja

poliitikkopelikortteja. On myös oltu

firmojen tuotteiden testiryhmänä, esimerkiksi

koemaistajina. Yksi menestynyt

yritys valmistaa lautasia kierrätyslasista

ja myy niitä.

Peruskoulun yläasteella toteutetuista

yrityksistä hyvä esimerkki on neljän

tytön yritys, joka teetti kangaskassit ja

painatti kasseihin kuvan jääkarhusta

jäälautalla. Kasseilla halutaan vastustaa

kertakäyttökulttuuria ja ehkäistä

ilmastonmuutosta. Kaikki kassit myytiin

loppuun.

Ressun peruskoulussa ja lukiossa

voi opiskella englanninkielisellä IB-linjalla

ja tähdätä kansainväliseen IB-tutkintoon

(IB = International Baccalaureate).

Matti Markus vetää peruskoulun

yläasteella yrittäjyyskurssia myös

englanniksi. Lukiossa englanninkielistä

yrittäjyyskurssia ei ole.

Yrittäjyyskasvatuksen

tähtilukio

Ressun lukio on menestynyt Nuori yrittäjyys

-kilpailussa erinomaisesti ja on

voittanut Suomen mestaruuden neljä

kertaa viimeisen neljän vuoden aikana.

Ressun peruskoulun yläaste sai tänä

vuonna neljä palkintoa, muun muassa

parhaasta logosta.

Taloudellinen tiedotustoimisto

(TAT) on valinnut keväällä 2008 kymmenen

yrittäjyyskasvatuksen tähtilukiota,

ja Ressun lukio on yksi näistä.

Tähtilukiot pääsevät mukaan TAT:n

maksuttomaan koulutukseen, jolla pyritään

uusien ideoiden vaihtoon ja verkottumiseen

myös kansainvälisellä tasolla.

Ensi syksynä, 2.–5.9. järjestetään

Espoossa kansainvälinen yrittäjyyskasvatuskonferenssi,

jossa myös Ressun lukio

on mukana.

n

Ressun lukiolaisten kokemuksia

Näin meistä tuli yrittäjiä

Unica NY

Lasilautasia jätelasista

Meitä on neljä nuorta, jotka ovat

perustaneet osakeyhtiön koulumme,

Ressun lukion, tarjoaman

Nuori yrittäjyys-kurssin puitteissa.

Liikeideanamme on tehdä lasitehtailta

jäävästä jätelasista lasilautasia, jotka

sopivat muun muassa tarjoiluun. Yrityksemme

osakkaina ovat Emilia Väisänen,

Zinaida Susi, Fennie Cheung ja

Eppu Halmesaari.

Kaikilla yrityksemme jäsenillä on

kovin erilaiset taustat: joidenkin vanhemmat

toimivat yrittäjinä ja toiset eivät

tunne ketään, joka toimisi yrittäjänä.

Kaikki ovat kuitenkin oppineet huimasti

uutta, taustasta riippumatta, sillä

onhan se aivan eri asia pyörittää yritystä

itse, kuin seurata sivusta.

Liikeideamme haastavuuden takia

oli alkuun pääseminen todella vaikeaa.

Syksyllä, kun Nuori yrittäjyys -kurssi

alkoi, emme edes tienneet kuinka valmistaisimme

tuotteemme! Yrityksen

käytännön toimintaan, kuten hallitus-

ten kokousten pitämiseen saimme paljon

ohjeita ohjaavalta opettajaltamme

ja kahdelta neuvonantajaltamme. Lasialan

ammattilaiseen törmäsimme sattumalta

eräässä lasiliikkeessä ja hänen

apunsa tuotteemme suunnittelussa on

ollut meille korvaamatonta.

Yrittäjänä toimiminen antaa sekä vapautta

että huimasti vastuuta. Yrityksen

menestyminen on itsestä kiinni, kuinka

paljon on valmis panostamaan siihen.

Toisaalta töitä jaksaa tehdä, kun

liikeidea on omasta mielestä kiinnostava

ja uskoo, että se voi menestyä.

Yrityksemme toiminnan aikana

olemme törmänneet monenlaisiin ihmisiin.

Ihmisiin, jotka halusivat käyttää

meitä hyväkseen ja ihmisiin, jotka

halusivat vilpittömästi auttaa. Huomasimme

myös, että alun odotukset leikkisästi

ja vaivattomasti perustettavasta

yrityksestä eivät alkuunkaan vastanneet

todellisuutta, jossa jouduimme välillä

uurastamaan saamatta aikaan minkäänlaisia

tuloksia. Tietynlainen hyväuskoisuus

on karissut matkan varrella

pois: bisnesmaailmassa kaikki pohjautuu

kirjallisiin sopimuksiin.

Nuori yrittäjyys on vaatinut paljon,

mutta antanut lähes saman verran takaisin.

Koeviikoilla paineet kasvoivat

välillä suhteettomiksi, jos samalle viikolle

sattui vaikkapa liiketoimintasuunnitelman

eräpäivä. Silloin NY tuntui

vuoden huonoimmalta valinnalta, mutta

nyt keväällä kirjoittaessamme loppuvuosiraporttiamme

tuntuu, että se oli

kaiken sen vaivan arvoista. Näitä kokemuksia

ei voi oppia kirjoista!

Yrittäjän on pystyttävä kestämään

paineita ja stressiä. On oltava innovatiivinen

ja halukas oppimaan koko ajan lisää

pysyäkseen kilpailijoita edellä. Huonoina

aikoina ei saa lannistua, vaan

omaan tekemiseensä on uskottava. Ehkä

jonain päivänä mekin olemme vielä

viemässä Suomea eteenpäin yrittäjinä,

mutta sinne on vielä pitkä matka.

Unica NY / Emilia Väisänen, Zinaida

Susi, Fennie Cheung ja Eppu Halmesaari.


22008


Fresh Imagination NY

Kalenteribisnestä

Yrityksemme Fresh Imagination

NY syntyi, kun kolme Ressun

lukion nuorta päättivät ryhtyä yhteistyöhön

keskenään. Alun perin liikeideamme

piti olla uudenmallisen

kalenterin suunnittelu ja tuottaminen.

Otimme rohkeasti yhteyttä eri kalenterituotteiden

valmistajiin, mutta olosuhteiden

myötä päädyimme vain kalentereiden

ulkomuodon ja sisällön

suunnitteluun ja jätimme tuottamisen

yrityksen hoidettavaksi. Kansainvälisesti

tunnettu Time/system ryhtyi

meidän asiakkaaksemme. Tuloksena

tästä yhteistyöstä loimme Time/

systemille useamman kansikuvan heidän

tuotoksiinsa. Lisäksi Time/system

hyödynsi meidän sisältöön liittyvän lisäyksen.

Kukaan meistä ei ollut ennen kokeillut

yritystoimintaa, mutta kaikki

lähtivät hommaan mukaan avoimin

mielin. Neuvonantajaksi valitsimme

yrittäjän Jorma Kärkkäisen, joka auttoi

meidät alkuun. Koulussa saimme

hyvän pohjan paperihommiin liittyen,

mutta tarkemmin ne täytettiin neuvonantajan

kanssa.

Yrittäminen vaatii sinnikkyyttä,

joustavuutta, määrätietoisuutta ja mikä

tärkeintä, luovuutta ja innolla omistautumista.

Yrittäminen vaatii aikaa,

mutta jokaisen omalla panostuksella

tämäkin on voitettavissa. Mietimme

yhdessä uusia kokemuksiamme ja

päädyimme siihen, että yrittäminen on

ollut jokaiselle ainutlaatuinen ja opettavainen

kokemus. Nyt kun yrittämiseen

on tutustunut käytännössä, niin

pystyy ymmärtämään paremmin business-maailmaa.

Matkalla on tullut vastaan

paljon haasteita niin kuin myös

saavutuksiakin.

Opimme, että täytyy uskaltaa luoda

uusia kontakteja yrityksiin pelkäämättä

epäonnistumista. Itse asiassa niinkin

suuri yritys kuin Time/system ehdotti

meille yhteistyötä tuotteidensa parissa

ensi vuonnakin. Seurattuaan meidän

menestystämme neuvonantajammekin

antoi meille uuden haasteen seuraavalle

vuodelle. Päätimmekin, että meidän

yrityksemme tiimistä kaksi nuorta jatkaa

Fresh Imagination NY:n liikeideaa

ja kehittää sitä ensi vuonna vielä paremmaksi

ja kattavammaksi.

Fresh Imagination NY / Erika Kontkanen,

Vitali Larin, Milja Jokinen

VipFix NY

Tietokonealan palveluita

VipFix NY on kolmen Ressun lukion

toisluokkalaisen perustama

tietokonealan yritys, joka tarjoaa tietokoneiden

huolto-, korjaus- ja neuvontapalveluita

sekä yksityisille henkilöille

että yrityksille. VipFix NY myös välittää

tietokoneita ja niiden osia.

Idea tietokonealan yrityksen perustamiseen

lähti alun perin VipFix NY:n

entiseltä toimitusjohtajalta, joka oli aikaisemmin

työskennellyt paljon tietokoneiden

huollon ja korjauksen parissa.

Me, Heidi Niemelä ja Aino Kautsalo,

halusimme tuoda yritykseen myös

omaa osaamistamme, joten idea kasvoi

käsittämään myös tietokoneneuvonnan.

Tällä hetkellä VipFix NY:tä pyöritetään

kahden naisen voimin.

Alussa yrityksen pyörittämiseen

liittyvät asiat tuntuivat uusilta ja vierailta,

vaikka perhepiiristä löytyikin

jonkin verran yrittäjyyttä, mutta pääsimme

nopeasti ja suhteellisen kivuttomasti

alkuun. Tukenamme ja apunamme

olivat ohjaava opettajamme

Matti Markus sekä neuvonantajamme

Martin Bach. Saimme heiltä valtavasti

hyviä neuvoja, mutta yrittäjyyttä

opimme vain kokeilemalla. Suunnitelmamme

olivatkin aluksi jonkin

verran korkealentoisia, mutta todellisuus

palautti meidät nopeasti maan

pinnalle.

Haastavinta yrittäjyydessä on ollut

yrityksen pyörittämisen yhdistäminen

koulunkäyntiin ja muihin harrastuksiin.

Kuten yleensäkin, yrittäjän aika on

kortilla eivätkä päivät tunnu riittävän

mihinkään. Kaiken muun työn ohella

olemme myös vierailleet muutamilla

yläasteilla kertomassa yrittäjyydestä,

ja olemmekin usein kysyneet millaisia

stereotypioita heillä on yrittäjistä. Jotkut

ovat kuvailleet stereotypistä yrittäjää

kaljuksi ja kiireiseksi keski-ikäiseksi

mieheksi, mutta lopulta olemme yhdessä

päätyneet siihen tulokseen, että

yrittäjiä on paljon erilaisia. Yhdistäviä

piirteitä ovat kuitenkin organisointikyky,

asiakaslähtöisyys, usko itseensä sekä

tahto tehdä töitä itselleen, vaikka se

vaatisinkin uhrauksia.

Vaikka yrittäjyys onkin pakottanut

meidät karsimaan ”omaa aikaamme”, on

se silti ollut erittäin palkitsevaa. Se on

antanut mahdollisuuden kokea sellaisia

asioita, joita ei muuten pääsisi kokeilemaan.

On myös todella mukava

tietää, mistä kaikki rahat yritykseen

tulevat ja kuinka paljon niiden eteen

on tehty töitä.

Kuluneiden kuukausien aikana

olemme tehneet valtavasti töitä niin

asiakkaiden kuin paperitöidenkin parissa.

Olemme ylittäneet alkuperäiset

tavoitteemme ja luoneet lujan pohjan

yrityksellemme. Asiakaskuntamme on

jo vakiintunut, minkä vuoksi olisikin

ikävä päättää VipFix NY:n taival tähän.

Olemme miettineet jatkoa, mutta oikeaan

yrityselämään heittäytyminen

ei ole yhtä helppoa kuin Nuori Yrittäjyys

-ohjelmaan mukaan lähteminen.

Nuori Yrittäjyys -ohjelma on antanut

meille turvallisen tavan kokeilla

ja oppia, mutta nyt pitäisi päättää, kantavatko

siipemme ns. oikeassa yritysmaailmassa.

Heidi Niemelä

Valaja NY

”Backstagen takana”

– omakustanteinen pokkari

Olemme perustaneet Valaja Ny

-nimisen yrityksen lukion lukukaudelle

2007–2008. Yrityksemme liikeideaksi

muodostui monien vaiheiden

jälkeen omakustanteisen pokkarin

kustannustoiminta käsittäen sen tuottamisen,

markkinoimisen ja myymisen.

Tuotteemme Backstagen takana

sisältää haastatteluja suomalaisen musiikin

tähdiltä.

Yrityksen organisaation muodostavat

hallituksen edustajat ja samalla osakepääoman

omistajat Pekka Ahlholm,

Vili Auvinen, Anna Haakana, Mikael

Koponen, Teemu Lahdelma, Marcus

Siltanen sekä Olli Tehikari. Kaikille jäsenille

yrittäminen ja yrityksen perustaminen

ovat uusia asioita, vaikka perusajatuksia

yhteiskuntaopin tunneilta

on jäänytkin taskuun.

Toiminnan aloitus vaati pitkiä työpäiviä,

sillä kaikki piti aloittaa tyhjältä

pöydältä liikeidean muodostamisesta

byrokratian oikein hoitamiseen. Ajatuksia

oli useita, mutta toteuttamiskelpoiset

ideat saatiin rajattua hyvin ottamalla

huomioon taloudelliset ja ajalliset

resurssit sekä terve maalaisjärki.

Liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman

pohjalta ryhdyimme tuottamaan

pokkaria, mikä osoittautui odotettua

vaativammaksi tehtäväksi. Lopulta

saimme työmme valmiiksi kahdessa

kuukaudessa yli sadan yhteyshenkilön,

15-tuntisten työpäivien ja monen

ratkaistun ongelman jälkeen. Valmiiden

kirjojen piteleminen oli palkitsevaa,

mutta vielä ei ollut aika juhlia,

sillä myynti ja markkinointi olivat

vasta edessä.

Nyt lähes puolen vuoden jälkeen olo

alkaa olla jo voittajan tuntuinen, vaikka

matkan varrella olemme huomanneet,

että tie ei ole mutkaton. Olemme

kokeneet monia vaikeuksia, joihin

emme ole itse voineet vaikuttaa. Kuitenkin

rehellisesti kohtaamalla asiasta

kuin asiasta pääsee varmasti yli. Kärsivällisyys

on siis määrätietoisuuden, ahkeruuden

ja itseluottamuksen kanssa

tärkeitä ominaisuuksia yrittäjille. Kaiken

vaativuuden jälkeenkin moni meistä

on ajatellut yrittäjyyttä tulevaisuuden

elinkeinona.

Valaja ny

raili tanhuanpää

F Ressun peruskoulun yläasteen

neljän tytön yritys teetti kangaskassit,

ja ne myytiin loppuun. Tässä kassi-yrittäjät

Pauliina Raitolahti, Jenina

Viljamaa ja Aino Lehtinen.

22008


Tiina Sandberg

Palveluala elää

yrittäjyydestä

kuvat pert ti nisonen

Helsingin palvelualan oppilaitoksessa

on havahduttu. Palvelualalla

yrityksen perustaminen

on luonteva tapa työllistyä,

joten yrittäjyyttä pitää

myös opettaa.

Monilla aloilla yrittäjämäinen

toiminta on lähes ainoa tapa

työllistyä, esimerkiksi

maskeeraus- ja vaatetusalalla.

– Ammattilaisen tulee hallita verkostojen

luominen, kannattavuusajattelu

ja ennen kaikkea osattava myydä

omaa osaamistaan, yritystoiminnan

opettaja Ulla Kauppinen tähdentää.

Palvelualan töitä ei voida ulkoistaa

tai harjoittaa halpatuontia. Työpaikat

siis pysyvät Suomessa ja jopa lisääntyvät.

Uusien työpaikkojen lisäksi esimerkiksi

leipomoalalla ja vaatetusalalla

tarvitaan työn jatkajia.

Myös aikamme suosii pieniä palveluyrityksiä:

ihmiset haluavat yhä laadukkaampia

ja yksilöllisempiä palveluita

ja ovat valmiit maksamaan niistä.

– Suomessa on eurooppalaisittain

vähän pienyrittäjiä. Tarvetta palveluille

on, mutta valmiita työpaikkoja vähän,

joten yrittäminen on tapa työllistyä,

ja tulee lisääntymään Suomessakin,

Kauppinen jatkaa.

Kauneudenhoito- ja hiusalalla yrittäjäopinnoista

on jo oma laajempi opintokokonaisuutensa,

mutta uudessa (2009)

opetussuunnitelmassa tulee yrittäjäopintoja

selkeästi lisää kaikille aloille.

Minimi uudessa opetussuunnitelmassa

on viisi opintoviikkoa. Sen lisäksi opiskelijalla

on mahdollisuus ottaa valinnaisena

20 opintoviikkoa.

Kipinä yrittäjyyteen

Roihuvuoressakin on jo usean vuoden

ajan katseltu yrittäjän silmin ja annettu

alustavia yrittäjävalmiuksia, mutta

siirtyminen teollisuuteen kouluttavasta

osaamisesta kaupallisempaan työnkuvaan

ja osaamisvaatimuksiin vie aikansa.

Tarvekin on eri aloilla hiukan

erilainen.

Vaikka varsinaisia yrittäjäopintoja

on vielä vähän, mutta projektitöiden

myötä opitaan sisäistä yrittäjyyttä

ja vastuun kantamista. Ammattiopinnoissa

yrittäminen liittyy vaatetusalalla

saumattomasti tuotesuunnitteluun.

Opiskelijat tekevät oikeita myytäviä

asiakastöitä. Asiakastyöt ovat yleensä

tuotannon suhteen kokonaan oppilaiden

vastuulla: he hoitavat asiakaspalvelun

ja aikataulut itsenäisesti ja saavat

myös oikeaa palautetta asiakkaalta,

koulutusvastaava Sari Lehtonen vaatetusalalta

kertoo.

Samoin työharjoittelupaikoissa

panostetaan laatuun. On tärkeää, että

opiskelija pääsee harjoittelemaan monipuolisesti

alan töitä.

Elintarvikealan rakenne suosii pieniä

yrityksiä. Sukupolvenvaihdoksiakin

on odotettavissa. Yrittäjäopintoja

on tällä hetkellä vain kaksi opintoviikkoa,

joten niissä keskitytään kaikkein

olennaisimpaan.

Markkinatilanne on suotuisa, mutta

mitä tahansa ei kannata myydä. Aikaisemmin

ajateltiin, että hyvä tuote

riittää, myy itse itseään. Näin ei kuitenkaan

ole, tarvitaan erottautumista

muista ja myyntiä ja markkinointia

sen tueksi, elintarvikealan opettaja

Raija Kivelä kertoo.

Yrittäjävalmiuksia opiskellaan alalla

tekemällä kuvitteellinen liiketoimintasuunnitelma.

– Lyhyessä jaksossa pääsemme kuitenkin

pohtimaan aika syvällisesti sitä

mitä kannattaa myydä ja kenelle. Opiskelijat

arvioivat asiakkaan ominaisuudessa

toistensa ideoita. Lopulta toteutamme

myös tuotteet, hän jatkaa.

Hotelli- ja ravintola-alalla moni haaveilee

yrittämisestä. Haaveet monesti

karisevat opiskelun myötä tai ainakin

muuttuvat realistisemmiksi.

– Alan yrittäminen on raadollista ja

kovaa työtä ja vaatii isompia investointeja

kuin palvelualalla yleensä, koulutusvastaava

Dan Koskinen kertoo.

Koulutus keskittyy sisäisen yrittäjäminän

kehittämiseen: oman ammattitaidon

myymisen opetteluun ja

vastuullisen asenteen omaksumiseen.

Mutta myös alan liiketoimintaa käydään

läpi.

– Ravintola- ja cateringalalla liiketoimintamahdollisuuksia

on runsaasti.

Opintojen aikana opiskelijat tutus-

tuvat monipuolisesti erilaisiin liikeideoihin,

jotta he saisivat riittävästi virikkeitä

ja oppisivat peilaamaan omia valmiuksia

toimia yrittäjänä.

Vaatetusalalla yrittäjäopintoja on

viety vähän pidemmälle.

– Kolmen vuoden ajan olemme satsanneet

yrittäjäopintojen kehittämiseen.

Alkuun kouluttautuivat opettajat

ja sen myötä opintosisältöjä on lähdetty

kehittämään, Lehtonen kertoo.

Pukuompelulun koulutusryhmän

viime syksynä alkaneessa pilotissa korostetaan

näitä yrittäjyyteen ja yritteliäisyyteen

liittyviä opintosisältöjä. Koulutukseen

otettiin opiskelijoita, joilla oli

jo jonkin verran kokemusta alalta takanaan

ja joilla oli vahva aikomus perustaa

oma yritys.

– Katja Anttila on ihanteellinen

opettaja. Hänellä on takanaan pitkä

kokemus ja laajat verkostot yrittäjämaailmassa.

n


22008


22008

Tiina Sandberg

pert ti nisonen

Tilaustyönä ompelimoyrittäjäksi

Roihuvuoren pukuompelulinjalla aloitti viime syksynä kaksivuotinen

pilottiryhmä, jossa ammattiopintojen lisäksi paneudutaan

yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että opiskelijat voisivat vaikka heti

koulunpenkiltä päästyään perustaa oman pienyrityksen. Ryhmää

vetää yrittäjä-opettaja Katja Anttila.

Anttilan mukaan pääkaupunkiseudulla

on hyvä markkinatilanne:

tilaustöitä tekeviä

ompelimoita tarvitaan.

– Ajan henki on sellainen, että tilaustöitä

teetetään ja niistä ollaan valmiita

maksamaan. Ihmiset haluavat

yhä enemmän yksilöllisiä ja laadukkaita

vaatteita.

Hänen mielestään lahjakas ja työtäpelkäämätön

opiskelija voi aivan hyvin

perustaa oman yrityksen heti koulun

jälkeen. Tilausompelimon työt ovat monipuolisia

ja opettavaisia. Aina ei tarvitse

uraa aloittaa toisen palveluksessa,

vaan ammatilliset kannuksensa voi ansaita

myös omassa yrityksessään.

– Yrittäminen ei saisi olla mikään

peikko. Se on loppujen lopuksi aika

turvallista tekemistä. Liikkeelle voi lähteä

pienellä alkupääomalla ja pienellä

riskillä. Vaikka oman kodin nurkasta

tehdä ompelimon.

Anttila perusti oman tilaustyöompelimon

lähes 20 vuotta sitten, joten hän

tietää mistä puhuu opiskelijoille.

– Ydinasioita alalla ovat ahkeruus,

ammattitaito ja asiakaspalvelu.

Ensimmäisen vuoden opinnoissa

keskitytään ammattiopintoihin: ompelemiseen,

leikkaamiseen ja kaavoittamiseen.

Varsinaiset yrittäjäopinnot

alkavat vasta toisena opiskeluvuotena.

Anttilan mielestä yrittäjyys kuitenkin

lähtee ammattitaidoista, joten järjestys

on aivan paikallaan.

Miten yrittäjäopiskelijoiden ammattiopinnot

eroavat ns. tavallisten opiskelijoiden

kursseista

– Täällä tehdään paljon töitä. Tahti

on niin kova, että poissaoloja ei saisi

olla. Yrittäjän pitää oppia joutuisaksi ja

toimeliaaksi, jollei sitä ole luonnostaan.

Aika moni toisin on. Jos ei saa aikaiseksi

asioita, ei oikein pärjää yrittäjänä.

Tekemättömyyttä olen huono sietämään

ja tiedän kokemuksesta, että mikään

huono ei kannata.

Anttila asettaa mielellään tavoitteet

yläkanttiin. Mitä enemmän tekee, sen

paremmin oppii tekemään. Samalla oppilaat

näkevät, pysyvätkö yrittäjämäisessä

tahdissa mukana.

– Teemme tilaustöitä eli vaatteita

asiakkaille. Itselle tekeminen on mielestäni

harrastelijamaista, ammattilaiseksi

oppii asiakastöitä tekemällä.

Asenteesta ja innosta kertoo se, että

oppilaat jäävät usein koulun jälkeen

jatkamaan töitään.

– Oppilailla on omia proggiksia

myös. En halua mitenkään rajoittaa

heidän tekemisiään.

Vaikka yrittäjäopintoja ei vielä ole

ollut, niitä sivuavista asioista keskustellaan.

Hinnoittelu ja asiakaspalvelu

ovat esimerkiksi asioita, jotka oppii

vain kokemuksen kautta.

– Olemme miettineet, miten tuntipalkka

lasketaan. Miten voi laskuttaa

riittävästi, mutta ei liikaa. Miettineet,

minkälaista tuntipalkkaa kukin tar-

vitsee. Nämä ovat yksilöllisiä valintoja,

kaikille ei voi laskea samalla kaavalla

samaa palkkaa. Sekin pitää yrittäjän

ymmärtää.

Yrittäjätyyppi – onko sitä

Luonteeltaan yrittäjä on ahkera ja sitoutunut.

Itseään Anttila kuvaa työjuhdaksi.

Tulevan yrittäjän tunnistaa

myös selkeistä tavoitteista ja kyseenalaistamisesta.

– Oman hyödyn hakeminen on

ihan hyvä asia. Pitääkin kysyä, mitä

minä tästä saan. Kannattaako asia tehdä

näin.

Ryhmän oppilailla on jo eriytyneitä

liikeideoita ja tavoitteita. Joku haluaa

keskittyä lastenvaatteisiin, toinen

ekologiseen tuotantoon, jotakuta kiinnostaa

kirjonta... Anttila on kartoitta-

Hesotelle kunniamaininta

Taitajasta yrittäjyyteen -kilpailussa

G Ammattilaiseksi oppii asiakastöitä

tekemällä, korostaa Katja Anttila.

Vieressä Dan Koskinen.

nut opiskelijoiden liikeideoita ja toiminta-ajatuksia.

Haaveet ja tavoitteet

on tarkoitus käydä syksyllä läpi ennen

varsinaisia yrittäjäopintoja.

– Tulossa on yrityksen perustamiseen,

työntekijän palkkaamiseen, hinnoitteluun

ja yhtiömuodon valintaan

liittyviä opintoja. Lisäksi mietimme sitä,

miten kukin haluaa työskennellä – esimerkiksi

teettääkö ompelutyöt alihankintana

vai ompeleeko itse tai kuinka

pitkiä päiviä aikoo uhrata työlle. Haemme

realistisia malleja kannattavalle

toiminnalle.

n

Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos (Hesote) sai kunniamaininnan

Taitajasta yrittäjyyteen -kilpailussa, joka pidettiin valtakunnallisen Taitaja

2008 -tapahtuman yhteydessä Espoossa huhtikuussa.

Kunniamaininnan Hesote sai siitä, että vanhustyön koulutusohjelmassa

tehdään erinomaisella tavalla yhteistyötä Hoitokoti Päiväkumpu -nimisen

yrityksen kanssa yrittäjyys-opintojen toteutuksessa. Yrittäjyysopetuksesta

huolehtivat yrityksen toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja talousjohtaja.

Opiskelijoille hahmottuu, mitä tarkoittaa yrittäjyys hoitoalalla. He

oppivat myös ymmärtämään, että menestyäkseen yritys tarvitsee yrittäjämäisesti

toimivia työntekijöitä.

Nyt neljättä kertaa pidetyssä kilpailussa ammatillisen koulutuksen järjestäjät

kisasivat parhaasta oppilaitoksessa toteutettavasta yrittäjyysopetuksen

toimintamallista.

Parhaana palkittiin Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän ”Yrittäjyysopetuksen

monet polut”.

Kilpailun järjestivät Suomen Yrittäjät, Uudenmaan Yrittäjät ja Espoon yrittäjät

yhteistyössä Taitaja 2008 ESPOO–UUSIMAA -tapahtuman kanssa.


Annukka Lappalainen

Hesan nuorten ääni

– hankkeesta pysyväksi

toiminnaksi

Jo yhdeksännet Ylipormestarin Nuorten Ääni -kokoukset järjestettiin

maaliskuun puolivälissä kaupungintalon valtuustosalissa.

Neljään kokouspäivään osallistui yhteensä 143 koulun edustajia

peruskoululaisista toisen asteen opiskelijoihin. Kahdessa

ensimmäisessä kokouksessa (13.3. ja 14.3.) puheenjohtajana

toimi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja seuraavissa (17.3. ja

18.3.) apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen.

kuvat pert ti nisonen

Tänä vuonna Ylipormestarin kokouksissa

oli ensimmäistä kertaa

mahdollisuus esitellä kouluyhteisöhankkeita

perinteisten kouluympäristöhankkeiden

ohella. Kouluyhteisöhankkeen

kriteerit olivat tarkoin

määrätyt: tapahtuma tai projekti oli

ideoitava ja toteutettava oppilaiden ja

opettajien yhteistyönä ja sen tuli koskea

koulun kaikkia oppilaita. Lisäksi tapahtuman

yhteisöllisyyttä edistävä vaikutus

oli pystyttävä perustelemaan.

Uudenlainen mahdollisuus kehittää

oman koulun henkeä saavutti ilahduttavan

suuren suosion: 75 % kaikista hanke-esityksistä

oli yhteisöhankkeita.

Erilaiset retket ja monipuoliset toimintapäivät

toistuivat useiden koulujen

hankesuunnitelmissa, ja esityksistä

kävi hienosti ilmi, että yhteisöllisyyden

ideaa oli mietitty perinpohjaisesti.

Toki myös kouluympäristöjä kehitettiin

edelleen. Koulujen hankkeina

esiteltiin muun muassa kiipeilyjärjestelmä,

välituntivälineitä, lokerokaappeja

ja karuselli. Kaiken kaikkiaan kouluyhteisön

ja kouluympäristön kehittämishankkeisiin

jaettiin Ylipormesta-

10

22008


22008

rin kokousten päätöksillä tänä vuonna

555 903 euroa.

Tavoitteena

aktiivinen kansalainen

Helsingin kaupungin opetusviraston ja

nuorisoasiainkeskuksen yhteinen Hesan

Nuorten Ääni -toiminta on muuttunut

pysyväksi vuoden 2008 alusta.

Strategisina painopistealueina vuosina

2008–2011 ovat koulujen yhteisöllisyyden

lisääminen, lasten ja nuorten

osallisuuden laajentaminen ja syventäminen

sekä aitojen vaikuttamisen kokemusten

mahdollistaminen.

Rakenteisiin toiminnan vakiinnuttaminen

ei ole aiheuttanut suuria muutoksia,

toiminnan sisältöä sen sijaan kehitetään

aktiivisesti. Entiset lähiryhmät,

joissa oppilaskuntien puheenjohtajistoa

koulutettiin muun muassa kokoustaitojen

saloihin, ovat viime syksystä

lähtien toimineet alueellisina vaikuttajaryhminä.

Näiden ns. ANSA (Aktiiviset Nuoret

Stadin Asialla) -ryhmien toiminnasta

vastaavat kunkin alueen nimetyt nuoriso-ohjaajat,

ja toiminnan reunaehdot

sovitaan yhdessä alueen koulujen oppilaskuntien

ohjaavien opettajien kanssa.

ANSA-ryhmiin voi osallistua oppilaskuntien

hallitusten jäsenten lisäksi

myös koulujen muita innokkaita ja asioista

kiinnostuneita oppilaita.

Tavoitteena on laajentaa lasten ja

nuorten vaikuttamismahdollisuuksia

koulusta lähiympäristöön, ja toisaalta

tarjota tilaisuuksia vertaistukeen ja

kokemusten vaihtoon muiden koulujen

oppilaiden kanssa.

Oppilaskunnan hallituksessa toimimalla

voi vaikuttaa koulun asioihin, ja

ANSA-ryhmissä oppilaiden tietotaitoa

vaikuttamiskeinoista syvennetään edelleen.

Avoimet Foorumit tarjoavat yläasteikäisille

kaupunkitason mahdollisuuden

keskusteluun ja vuorovaikutukseen

päättäjien kanssa, ja lähes kaikkien

koulujen oppilaskunnat ovat osallisina

ja edustettuina Ylipormestarin

kokouksissa.

Nimensä mukaisesti toisen asteen

puheenjohtajistot kokoavat yhteen lukioiden

ja ammatillisten oppilaitosten

oppilaskuntien edustajia. Nuorisotyöyksiköiden

talodemokratiatoiminta ja

nuorten kouluttaminen esimerkiksi tapahtumatuottamiseen

tarjoavat nuorille

mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa

myös vapaa-ajallaan.

Hesan Nuorten Äänen uuden strategiakauden

haasteena on kehittää näiden

erilaisten perustoimintojen välisiä

suhteita niin, että nykyistä rakennetta

jalostamalla voidaan vastata esimerkiksi

pinnalla olleeseen nuorisovaltuustokysymykseen.

Kaikessa Hesan Nuorten Ääni -toiminnassa

keskeistä on aktiiviseksi kansalaiseksi

kasvaminen. Toiminnalla vahvistetaan

helsinkiläisten lasten ja nuorten

ymmärrystä vaikuttamisen mahdollisuuksista

ja reunaehdoista sekä kunnallisen

päätöksenteon rakenteesta. Yhteiskunnallista

vaikuttamista opitaan

sekä teoriassa että käytännössä, ja usko

omiin vaikuttamismahdollisuuksiin

kasvaa onnistuneiden kokemusten

myötä.

n

Uusi yhteistoimintasopimus voimaan

Ohjeet uusittu

Tunnustuksen antaminen opintosuorituksesta

ja merkkipäivälahjat

Kaupunginjohtaja on 30.1.2008 hyväksynyt

ohjeet tunnustuksen antamisesta opintosuorituksesta

sekä merkkipäivälahjoista.

Ohjeissa virastoja ja liikelaitoksia kehotetaan

rohkaisemaan henkilöstöään osallistumaan

jatko- ja täydennyskoulutukseen nykyistä

enemmän. Entiseen tapaan virastoja ja

liikelaitoksia suositellaan palkitsemaan henkilöä,

joka on suorittanut työn ohessa tutkinnon

tai muun laajan opintokokonaisuuden. Tältä

osin muutosta aiempiin ohjeisiin on lähinnä

tunnustuksena annettavien rahasummien korotetut

euromäärät.

levalle annettavat tiedot sekä perehtymisen järjestelyt

n henkilöstöön kohdistuvan kulunvalvonnan ja

muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan

tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät

sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö

n opintovapaalain 9 §:ssä tarkoitettu mahdollinen

opintovapaan myöntämisen etusijajärjestys.

Helsingin kaupungin yhteistoimintasopimus

ja yhteistoimintaohje löytyy kaupungin Heli-int-

Virastotoimikunta 2008–2009

Työnantajan edustajat

Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

Kehittämisjohtaja Paula Sermilä

Hallinto- ja kehittämiskeskus

Linjanjohtaja Tuija Kirveskari-Tähtinen

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

Linjanjohtaja Outi Salo

(Vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen)

Perusopetuslinja

Linjanjohtaja Margareta Nygård

Ruotsinkielinen koulutuslinja

Työsuojelupäällikkö Timo Ilmarinen

Henkilöstöpäällikkö Tarja Malmivirta

Rehtori Seppo Pitkänen

Mäkelänrinteen lukio

Rehtori Tomi Ojanen

Pelimannin ala-aste

Rehtori Tuula Lapila

Helsingin palvelualojen oppilaitos

Työntekijöiden edustajat

Pääluottamusmies Jaana Alaja

JUKO ry

Pääluottamusmies Marjaana Koskinen

JUKO ry

Pääluottamismies Pauli Ronkainen

JUKO ry

Luokanopettaja Annette Lundström

Cygnaeus lågstadieskola

Koulukuraattori Sirkka Tuorila

Etu-Töölön yläaste

Pääluottamusmies Arja Horn

JHL

Kalustonhoitaja Kari Hakkarainen

KTN

Pääluottamusmies Kirsti Timonen

JYTY

Pääluottamusmies Nina Östman

TNJ

Työsuojeluvaltuutettu Eeva Toppari

Opetusvirasto

Virastotoimikunnan sihteeri

Sopimus työnantajan ja henkilöstön välisestä

yhteistoiminnasta Helsingin kaupungissa tuli

voimaan 1.4.2008. Samalla aiempi opetusviraston

yhteistoimintasopimus sekä koulujen ja

oppilaitosten yhteistoimintasopimukset raukesivat.

Virasto- ja liikelaitoskohtaisia yhteistoimintasopimuksia

ei enää tehdä, joten opetusvirasto

ja koulut sekä oppilaitokset noudattavat

kaupungin yhteistoimintasopimusta.

Yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena

on varmistaa kaupungin palveluksessa oleville

mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä ja työyhteisönsä

kehittämiseen. Sopimus luo puitteet

sellaiselle työnantajan ja henkilöstön väliselle

yhteistoiminnalle, jolla edistetään kaupungin

tavoitteiden ja strategioiden toteutumista

ja tuloksellista toimintaa sekä henkilöstön

työhyvinvointia ja työelämän laatua.

Välitön yhteistoiminta toteutuu jokapäiväisessä

työssä esimiehen ja yksittäisen henkilön

välillä tai asioiden käsittelynä työyhteisön henkilöstön

kanssa työpaikkatasolla. Yhteistoiminnan

tärkein taso onkin työyhteisötaso, jota johtaa

lähiesimies.

Edustuksellista yhteistoimintaa toteutetaan

työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken.

Yhteistoimintaelimen kokoonpanon ja edustuksellisen

yhteistoiminnan järjestämistavan määrittelevät

työnantaja ja kaupungin yhteistoimintasopimuksen

allekirjoittajajärjestöt yhteisymmärryksessä.

Opetusvirastossa virastotoimikunta

toimii edellä mainittuna yhteistoimintaelimenä,

jossa asioita käsitellään edustuksellisesti. Opetusvirastoon

on asetettu uusi virastotoimikunta, jonka

toimikausi on vuodet 2008–2009.

Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä

ainakin seuraavat asiat

n henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat

muutokset työn organisoinnissa, kaupungin

palvelurakenteessa tai kuntien välisessä yhteistyössä

n palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet,

jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia,

kuten ulkopuolisen työvoiman

käyttö tai liikkeen luovutus

n henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja

tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen

tietojen vaihtoon liittyvät periaatteet

ja suunnitelmat

n taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantava

osa-aikaistaminen, lomauttaminen

tai irtisanominen

n henkilöstörakennetta koskevat tiedot ja

suunnitelmat

n palvelukseen tulon yhteydessä ja palvelussuhteen

aikana kerättävät ja palvelukseen turasta

http://heli.hel.fi kohdasta Henkilöstö >

Henkilöstöhallinnon käsikirja > Yhteistoiminta

ja tasa-arvo. Skolenetissa se on kohdassa Henkilöstö

> Yhteistoiminta.

Aira Saarni, henkilöstölakimies

Varajäsenet

Tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto

Talousjohtaja Harri Pirkkalainen

Aikuiskoulutusjohtaja Pertti Enovaara

Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen

(Vs. opetuspäällikkö Lassi Kilponen)

Koulutussuunnittelija Heidi Kiiskinen

Työyhteisökonsultti Olli Manninen

Henkilöstölakimies Aira Saarni

Rehtori Markku Keijonen

Porolahden peruskoulu

Rehtori Antti Virtanen

Helsingin tekniikan alan oppilaitos

Varajäsenet

Varapääluottamusmies Laura Nurminen

JUKO ry

Varapääluottamusmies Jukka Talvitie

JUKO ry

Lehtori Reijo Sutinen

JUKO ry

Luokanopettaja Pamela Leka

Drumsö lågstadieskola

Koulupsykologi Kirsi Raunela

Kaisaniemen ala-aste

Varapääluottamusmies Marika Salama

JHL

Kalustonhoitaja Jouni Rantala

KTN

Luottamusmies Kristina Lehtinen

JYTY

Varaluottamusmies Anneli Kekkonen

TNJ

Työsuojeluvaltuutettu Alpi Olli

Opetusvirasto

Työyhteisökonsultti Olli Manninen

Opetusvirasto

Merkkipäivälahjat ovat tavanomaiseen kohteliaisuuteen

kuuluvia lahjoja, joita työnantaja

antaa henkilökunnalle merkkipäivien ja eläkkeellelähdön

kunniaksi. Edelleen ohjeiden

mukaan merkkipäivän johdosta lahja annetaan

henkilölle, joka täyttää 50 tai 60 vuotta

tai on ollut Helsingin kaupungin palveluksessa

10 vuotta tai kunnallisessa palveluksessa 20,

30 tai 40 vuotta tai hän jää toistaiseksi voimassa

olevalle kokoaikaiselle eläkkeelle. Myös tältä

osin muutosta aiempiin ohjeisiin on lähinnä

esinelahjojen euromäärissä.

Uutena lahjaan oikeuttavana merkkipäivänä

ohjeissa on 40 vuotta Helsingin kaupungin palveluksessa

olleen henkilön muistaminen. Henkilöä

muistetaan esinelahjalla, jonka arvo määritellään

erikseen. Helsingin kaupungin 40 vuoden

palveluksen perusteella annettavan esinelahjan

hankkii hallintokeskus ja se myös maksetaan

kaupunginhallituksen yleisistä käyttövaroista.

Ao. henkilöitä muistetaan kaupunginjohtajan

hyväksymien ohjeiden mukaisesti

1.2.2008 alkaen.

Opetusvirasto on antanut henkilöstölleen

tarkemmat ohjeet opintosuoritusten ja merkkipäivälahjojen

antamisesta 23.4.2008 ryhmäkirjeessä

nro 129/2008, joka löytyy osoitteesta

intranet.edu.hel.fi > ohjeet ja ohjeistukset

> henkilöstöhallinto.

Minna Antila, hallintolakimies

anssi keränen

11


anssi keränen

Jens Finnäs

Företagande både lockar

och skrämmer unga

Det finns alla möjligheter

att som ung livnära

sig som småföretagare,

men frågan är om viljan

finns att ge sig in i företagarvärlden

Vår affärsidé har varit att erbjuda

äldre människor hjälp med

elektronik, främst installation

av dvd-spelare, säger Oskar Hiekkanen.

Oskar Hiekkanen går andra året i

Brändö gymnasium. Vi får följa med

när han tillsammans med klasskamraten

och företagskollegan Fredrik Kaksonen

gör en slutgenomgång av sitt år

som företagare.

jens finnäs

– Vi har gjort fem–sex uppdrag. Tyvärr

har vi inte kunnat satsa så mycket

tid på företaget eftersom vi båda idrottar

aktivt.

Oskar Hiekkanen och Fredrik Kaksonen

är två av fyra Brändöelever som under

året gått kursprogrammet Ung företagsamhet.

Programmet går ut på att

eleverna gruppvis grundar så kallade

UF-företag. Eleverna går i vanligen själva

in med ungefär 40 euro i startkapital.

Ibland får de också stöd av andra. Tanken

är att så långt som möjligt efterlikna

ett riktigt aktiebolag. YH-företagen registreras

och får bankkonton, men man

slipper betala mervärdesskatt.

– Vi har gått ungefär 100 euro på

plus.

Eleverna har fått lära sig grunderna

i marknadsföring, bokföring, redovisning

och företagsstruktur. UF-företagen

har en verklig bolagsstruktur med

styrelser, verksamhetsledare och aktieägare.

I Oskars och Fredriks tvåmannaföretag

har de här rollerna visserligen

rätt långt överlappat varandra.

F Fredrik Kaksonen och Oskar

Hiekkanen gör en sista genomgång

av hur året som företagare gått tillsammans

med Mia Örså, som varit

deras handledare.

– Egentligen borde företagen bestå

av fyra–sex elever, säger deras handledare

Mia Örså.

Hon studerar själv företagsledning

och organisation på Hanken och anser

att företagande och ekonomi gott kunde

ges större utrymme i gymnasieundervisningen.

– Man kunde ha en hel kurs i personlig

ekonomi och företagsekonomi.

Småföretagsvärlden står, precis som

arbetsmarknaden, inför en pensionsboom.

Det här öppnar möjligheter för

unga att starta eget.

– Det är framför allt traditionella

hantverkare – till exempel rörmokare

och murare – som faller bort, säger

Thomas Palmgren på Företagarna

i Finland.

Företagarna i Finland är en organisation

som bevakar företagarnas intressen.

Thomas Palmgrens budskap till alla

unga är att företagande är ett klart

karriärsalternativ.

– Framför allt i glesbygden kan det

uppstå stora problem om två–tre småföretagare

inom en viss bransch plötsligt

slutar.

Staffan Dellringer har i flera år jobbat

för att befrämja företagande bland

unga på olika skolor. Just nu arbetar han

på Yrkesinstitutet Prakticum.

– Hälften av alla våra studerande

kommer att vara tvungna att starta egna

företag. Det handlar om frisörer, bilmekaniker,

elektriker, datanomer och

merkonomer.

Han tror att intresset för företagande

ökar i takt med att osäkerheten på

arbetsmarknaden blir större. Framför

allt inom tjänstesektorn ser han möjligheter

att grunda småföretag.

12

22008


22008

Ung företagsamhet

n Ung företagsamhet (Nuori Yrittäjyys) är en ideell förening som arbetar

för att befrämja ungt företagande.

n Man ordnar bland annat studieprogram och läger för unga i 15–24

års ålder.

n Föreningen hör till den internationella takorganisationen Junior

Achievement Worldwide, som har underföreningar i 98 länder. I

Finland har föreningen funnits sedan 1995

Starta eget

n Starta eget är ett samarbetsprojekt mellan de finlandssvenska yrkesinstituten.

n Syftet är att samla material om företagande i en webbportal (www.

startaeget.fi).

n På webbplatsen finns bland annat ett öppet utbildningsmaterial om

företagande i 13 delar.

Närkontakt med demokratin

På Prakticum arbetar man tillsammans

med de andra finlandssvenska

yrkesinstituten för företagsamhet inom

ramarna för projektet Starta eget.

Den 24 april kulminerade projektet

i en temadag på Prakticum där elever

bland annat fick tävla med egna affärsplaner.

– Min idé är att grunda ett trendigt

minivaruhus i Ekenäs. Där ska finnas

frisör, makeup, kosmetolog, espressobar

och försäljning av vintagekläder,

säger Jennica Nordström, som var en

av finalisterna.

Hon tror hårt på idén. Ekenäs behöver

lite trendighet, anser hon. Idén är

tills vidare bara en idé, men hon utesluter

inte möjligheten att någon dag

förverkliga den. Det gäller bara att hitta

samarbetspartners.

– Det skulle kännas tryggare att starta

ett företag tillsammans med andra, då

skulle inte riskerna vara lika stora.

Som frisör är har hon små möjligheter

att hitta fastanställning, speciellt

om hon bosätter sig på en mindre

ort.

– I den här branschen måste man

nästan starta eget eller hyra stol hos

någon annan.

Både Ung företagsamhet och Starta

eget har målsättningen att få unga

att öppna ögonen för företagandet

och inspirera unga att våga start eget.

Men lyckas man

Oskar Hiekkanen och Fredrik

Kaksonen från Brändö gymnasium

har åtminstone fått en inblick i livet

som småföretagare genom kursen

Ung företagsamhet.

– Båda mina föräldrar är företagare

och jag tänkte tidigare själv att

jag också ville bli det. Men nu när

jag märkt hur mycket jobb som ligger

bakom det vet jag inte längre, säger

Oskar.

– Njä, det är kanske inte riktigt

min grej heller, säger Fredrik. n

Den 11.3. besökte en grupp elevrådsrepresentanter

från sex skolor

i Helsingfors Riksdagen. Dagen var

tänkt som en avslutning på utbildningen

i mötesteknik och demokrati som

hölls förra hösten.

När klockan närmade sig 12 stod 14

förväntansfulla elever, med sina lärare

och assistenter, på riskdagens soliga

trappa. Det var dags att gå in och hälsa

på i Granitborgen.

Vi blev mötta av riksdagsledamoten

Christina Gestrins assistent Johanna

Sandberg som tog oss upp till

ett av mötesrummen. Där tog eleverna

plats kring ett bord och fick känna

på hur det är att sitta kring ett ”riktigt”

mötesbord där viktiga beslut fattas!

Efter en snabbdykning i Riksdagshusets

77-åriga historia och en kort

översikt hur riksdagen och regeringen

fungerar, fick vi besök av riksdagsledamot

Christina Gestrin. Hon berättade

om hur det är att arbeta i riksdagen.

Eleverna ställde också några fina

frågor till henne bland annat om luftkvaliteten

i Helsingfors, hur man kan

få mera stöd till skolorna. Den undervisningen

i finska och svenska var på

tapeten i positiv anda.

Efter pratstunden med ledamot

Gestrin begav sig gruppen ut på en

rundvandring i den ärorika borgen.

Det var en mäktig upplevelse. Vi mötte

också en och annan riksdagsledamot

i korridorerna!

Som avslutning på dagen bänkade

vi oss i plenisalen och för att uppleva

atmosfären i den vackra salen;

Här fattas alltså beslut om Finland.

Guiden berättade om alla statyer i salen,

men jag tror intresset hos eleverna

låg mera i att titta på när riksdagsledamöterna

strömmade in. Tyvärr

var talman Sauli Niinistö inte på

plats men vår (ex-)utrikesminister

hade det första anförandet om Natos

snabbinsatstrupper. Det blev lite

väl högtravande för eleverna så gruppen

smög sig småningom ur plenisalen

och tog sig hemåt.

Det var en lyckad och trevlig dag!

Ifall intresse för utbildningen och besöksdagen

finns, finns det planer på att

göra riksdagsbesöket till en tradition.

Mirjam Arens

Videoelokuva

suomalaisesta koulusta valmistunut

Opetusvirasto on tuottanut yhdessä

Mediakeskuksen kanssa suomalaista

koulua esittelevän videoelokuvan, joka

on tarkoitettu kansainväliseen käyttöön.

Esitys on englanninkielinen ja nimeltään

Lifelong learning – The Four

Seasons at a School in Helsinki.

Mallikouluna toimii Hiidenkiven peruskoulu

Tapanilassa, jonka arkea ja juhlaa

seurataan kouluisännän silmin yhden vuoden

ajan. Vaikka näkökulma on Helsingin, aiheena

on suomalainen koulujärjestelmä.

Pyrimme tällä videolla luomaan mielikuvia

niistä suomalaisen peruskoulun vahvuuksista,

jotka ovat tehneet meistä Pisa-priimuksen kansainvälisessä

koulumaailmassa.

Video on ensisijaisesti tarkoitettu lahjaksi

Helsingin opetustoimen ulkomaisille yhteistyökumppaneille

kouluväen ja viraston asiantuntijoiden

lähtiessä kansainvälisille kouluvierailuille

ja seminaareihin. Sitä voi tilata tai noutaa

maksutta ulkomaan matkoja varten opetusviraston

neuvonta- ja palvelupisteestä, neuvonta@edu.hel.fi,

puhelin 310 86400, 310 86402.

Mallikappale on toimitettu kaikille suomen- ja

ruotsinkielisten koulujen rehtoreille.

Olemme kiitollisia kaikesta esittelyvideotamme

koskevasta palautteesta, jonka voi

osoittaa sähköpostilla osoitteeseen pirkko.

voutilainen@edu.hel.fi.

Cosmos on EU:n rahoittama hanke, joka

tukee tähtitiedeaiheista opetusta.

Mukana on seitsemän Euroopan maata.

Suomessa yksi osallistujista on Helsingin

kaupunki.

Helsingissä projekti tuottaa lähinnä verkkoympäristössä

toteutettavia opetuspaketteja,

joiden pääteemana on tähtitiede. Tarjolla

on neljä lukion soveltavaa kurssia eri näkökulmaa

painottaen. Kaikkiin kursseihin liittyy myös

lähiopetusta ja erilaisia yhteisiä tapahtumia. Ensimmäinen

suuri tapahtuma oli 5.5. Heurekassa

järjestetty opettajien informaatiotilaisuus.

Yksi kurssien kunnianhimoisista tavoitteista

on yhdistää tähtitieteestä kiinnostunut hel-

Lifelong learning. Helsingin opetustoimen

esittelyvideo, kesto 15 min.

n Tuottaja Helsingin kaupungin opetusvirasto/Viestintä/Mediakeskus

n Käsikirjoitus Eppu Nuotio ja Elina Kivihalme

n Ohjaus Elina Kivihalme

n Tuotantoassistentti Mai-Lis Vierikko

n Kuvaus Jyri-Hannu Erviälä ja Ville Juvonen

n Editointi Ville Juvonen

n Musiikki ja äänityöt Tuomas Hakkarainen

n Aapiskukkoanimaatio Harri Hakanen

n Kouluisännän roolissa näyttelijä Juha Varis

Käyttöohje: DVD on ensisijaisesti tarkoitettu

käytettäväksi TV:n yhteydessä toimivalla DVDsoittimella.

Tietokoneella näytettäessä katselu

vaatii uusimman Mediaplayer-katseluohjelman.

Jos ohjelma ei jostakin syystä tietokoneella

näy, koulu voi ottaa yhteyttä tietotekniikan

aluetukihenkilöön.

Cosmos-hanke tarjoilee

Tähtitiede-aiheisia verkkokursseja

sinkiläinen kouluväki saman keskustelufoorumin

alle. Kurssit sijoittuvat lukuvuodelle 2008–

2009 ja kohderyhmänä ovat lukioiden oppilaat

sekä lukioiden ja yläkoulujen opettajat Helsingissä.

Projekti laajenee mahdollisesti myöhemmin

koskemaan muitakin lukioita.

Tarjolla on neljä kurssia:

n Astrobiologian kurssi on tähtitiedettä biologian

ja maantieteen näkökulmasta. Kurssin

toinen pääteema on astrobiologia, jossa

pohditaan elämän syntyä, kehitystä sekä

mahdollisuuksia universumissa. Pohdimme

muiden muassa missä kaikki muut

ovat vai onko heitä. Toinen pääteema on

taivaan kohteiden kuten tähtikuvioiden,

planeettojen ja Kuun vaiheiden havainnointi

sekä tunnistus.

n Astrofysiikan kurssi käsittelee tähtitiedettä

fysiikan näkökulmasta. Kurssi on ruotsinkielinen,

mutta tarpeen vaatiessa myös

suomen kieli on mahdollinen.

n Astrohistoria käsittelee maailmankuvan

kehittymistä. Tähtitiedehän on vaikuttanut

merkittävästi maailmankuvan kehittymiseen

eri aikakausina.

n Tiedekurssi on tähtitiedekurssi, joka liikkuu

tieteen filosofian ja metodien rajaalueella.

Kurssilla tieteen tekemisen teoria

ja käytäntö ovat houkuttelevana ja kattavana

pakettina.

Tarkempia tietoja ja kurssille ilmoittautuminen

löytyy osoitteesta http://www.cosmos.

edu.hel.fi/index.html

13


Eila Kunnari väitteli lukion toimintakulttuurista

Eila Kunnarin monivuotinen

nuoruuden unelma toteutui

karkauspäivänä, 29.2.2008

tohtorinväitöstilaisuuteen Helsingin

yliopistolla. Väitöstutkimuksessaan

Kunnari käsittelee

lukion toimintakulttuurikuvausta

ohjauksen ja johtamisen

näkökulmasta.

Tuore kasvatustieteen tohtori

työskentelee opetuspäällikkönä

opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla.

Rehtorin tehtävistä

hänellä on yli kolmenkymmenen

vuoden kokemus. Sitä kertyi ensin

Pohjois-Suomen Kolarissa ja vuodesta

1994 Helsingissä, Etu-Töölön

lukiossa.

Eila Kunnari sai kipinän väitöskirjan

tekoon jo nuorena, mutta hän

asetti yhdessäoloajan pienten lastensa

kanssa etusijalle. Koulun kehittämisestä

Eila on aina ollut kiinnostunut.

Uraansa hän kuvailee näin:

– Vasta auskultoineena, kahden

pienen pojan äitinä aloitin syksyllä

1971 lehtorina Kolarin kunnallisessa

keskikoulussa, jossa oli 330 oppilasta

ja 14 opettajaa. Ainoana kelpoisena

opettajana sain hoitaakseni myös

koulun johtajan tehtävät. Seuraavana

syksynä keskikoulu ja kansalaiskoulu

yhdistyivät peruskoulun yläasteeksi,

joten ehdin olla vuoden peruskoulun

yläasteen johtajana, ennen kuin syksyllä

1973 siirryin toimintansa aloittavan

Kolarin lukion rehtoriksi ja perheeseemme

syntyi tytär.

– Kolarin lukiossa osallistuin pitkäkestoiseen

johtamiskoulutukseen.

Sillä oli käänteentekevä vaikutus työyhteisömme

kehittymiseen, ja innostuimme

hakeutumaan luokattoman

lukioon kokeiluun keväällä 1987. Kun

kokeilu päättyi ja kun tytärkin oli jo

lähtenyt opiskelemaan, hain keväällä

1994 rehtorin virkaa Helsingistä.

Helsinkiin Eila hakeutui, sillä hän

halusi saada kokemusta ison lukion

johtamisesta. Hän ajatteli myös, että

yliopistokaupungissa olisi mahdollista

jatkaa jatko-opintoja työn ohessa.

– Vaikka ensimmäiset vuodet Etu-

Töölön lukiossa kuluivat luokattoman

lukion ulkoisen raamin rakentamisessa,

Helsingin opetusviraston tarjoama

monipuolinen täydennyskoulutus ja

tuki innostivat lukion pedagogiseen

kehittämiseen ja vetivät mukaan monivuotisiin

kehittämishankkeisiin.

– Jatko-opinnot saivat siis odottaa,

kunnes minulle syksyllä 2003 tarjoutui

mahdollisuus hakeutua Helsingin yliopistoon

jatkokoulutusryhmään. Tämä

ryhmä rakentui oppilaitoksen johtamisen

tutkimusteeman ympärille.

Tilaa keskustelulle

ja vuorovaikutukselle

Väitöstutkimuksessa käsitellään rehtorin

toimintakontekstia sekä hänen arkityötään

ohjaavia historiallisia, kulttuurisia

ja rakenteellisia tekijöitä. Keskeisestä

on lisätä ymmärrystä, mikä

tehtävä on lukion toimintakulttuurikuvauksella

johtamisen ja ohjauksen näkökulmasta.

Toimintakulttuurikuvausta

peilataan suhteessa velvoitteeseen

luoda lukiosta oppimisen ja osallisuuden

mahdollistava ja vuorovaikutteisuutta

tukeva opiskeluympäristö.

Tutkimusaineistona Eila Kunnarilla

on ollut rehtorin toimintakontekstin

muutosta koskeva alan kirjallisuus,

1.8.2005 voimaan tulleiden opetussuunnitelmien

ohjaustekstit sekä viiden

helsinkiläisen lukion toimintakulttuurikuvaukset,

toimintakertomukset

ja opinto-oppaat, joita johtamis- ja

johtajuusnäkökulmasta taustoittaa

rehtorihaastatteluaineisto.

Jo aikaisemmissa Opetushallituksen

selvityksissä oli käynyt ilmi, ettei

jo vuoden 1994 opetussuunnitelmiin

kirjattu konstruktiivinen oppimiskäsitys

ollut toteutunut kaikissa lukioissa

eikä aina saman lukion eri aineiden

opetuksessa. Konstruktiivisella oppimiskäsityksellä

tarkoitetaan sitä, että

opiskelija muokkaa tietoa aktiivisesti

ja omaehtoisesti ja että opiskelijan

aikaisemmat kokemukset vaikuttavat

opiskelu-oppimisprosessiin.

– Keskeinen tutkimustulos on, että

vuoden 2003 opetussuunnitelman

perusteiden toimintakulttuuritekstiin

on kirjoitettu oppivan organisaation

periaatteet, tosin tekstissä ei käytetä

sanaa oppiva organisaatio. Velvoittamalla

koulut kuvaamaan tavoiteltu

toimintakulttuuri ja arvioimaan tavoitellun

ja toteutuneen toimintakulttuurin

yhtäpitävyyttä on tarkoitus saada

koulun toimijat peilaamaan arkikäytäntöjä

kuvattuun tavoitetilaan. Tarkoitus

on myös saada heidät pohtimaan

yhdessä, miten käytäntöjä on

muutettava, jos kuvaus ja arjen käytännöt

eivät ole yhteneviä. Arjen ja

tavoitetilan erojen reflektointi nostaa

näkyviin kouluissa usein pitkään vallinneet,

syvälle juurtuneet toimintatavat,

jotka eivät enää ole riittävän hyviä

muuttuneessa ja jatkuvasti muuttuvassa

toimintaympäristössä, Eila

Kunnari toteaa.

G Eila Kunnari ja valmis väitöskirja.

Sivuja siihen kertyi peräti 360.

– Oppivalle organisaatiolle tai yhteisölle

on tunnusomaista nostaa arjen

käytäntö- ja ajattelutapoja yhteiseen

keskusteluun ja kyseenalaistaa

niitä. Jos näitä ei mietitä yhdessä, mitään

muutosta ei tapahdu. Koulun kehittäminen

on sitä, että tunnistetaan

vallitseva käytäntö ja verrataan sitä tavoitteisiin,

Kunnari kiteyttää.

Tuore tohtori korostaa, että nykyään

vaaditaan yhteisöllisyyttä ja tulevaisuusorientaatiota.

Jos yhteisöllisyyttä

olisi enemmän, se tukisi myös

opettajien jaksamista ja opiskelijoiden

oppimista.

– Kaikki kehittämisen esteet eivät

toki johdu koulujen toimintakulttuurista,

vaan myös rakenteellisista seikoista.

Usein koulujen toimintatavat

ovat oppivan organisaation vision

suuntaisia, mutta esimerkiksi yhteissuunniteluun

varattu aika on riittämätön.

– Koulun työpäivässä pitäisi olla

enemmän väljyyttä keskustella ja kyseenalaistaa

asioita. Tarvitaan vuorovaikutusta

ja aitoa dialogia.

Raili Tanhuanpää

Eila Kunnarin väitöskirja ”Kohti ulkorajoja

– Lukion toimintakulttuurikuvaus

ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta”

(Towards the outer boundaries:

The description of the operational

culture in the upper secondary

school)on luettavissa Helsingin yliopiston

E-thesis-palvelussa.

Väitöskirja on julkaistu Helsingin

yliopiston soveltavan kasvatustieteen

laitoksen sarjassa Tutkimuksia.

Sitä myy Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan

kirjasto, http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/palvelut/julkaisumyynti/index.htm

Verkkoversio

on osoitteessa http:// ethesis.

helsinki.fi

raili tanhuanpää

olli turunen

Next Gate -messut

jälleen marraskuussa

Opetusvirasto järjestää jo perinteiset

Next Gate -jatkokoulutusmessut

Helsingin Wanhassa Satamassa

25.–27. marraskuuta. Messuille

ovat tervetulleita kaikki peruskoulun

8 –10.-luokkalaiset opinto-ohjaajineen

ja opettajineen. Tänä

vuonna messuille toivotaan mukaan

myös mahdollisimman paljon oppilaiden

huoltajia, joille kaikille tullaan lähettämään

koulujen kautta oma messukutsu.

Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään

maahanmuuttajataustaisten

vanhempien saamiseen mukaan messuille.

Heille tullaan tarjoamaan opas-

tusta messuilla eri kielillä. Huoltajille

on luvassa myös erilaisia tietoiskuja

eri opiskelumahdollisuuksista.

Tiistai 25. marraskuuta on messuilla

erityisesti myös huoltajille suunnattu

päivä, jolloin messut ovat auki pidempään.

Next Gate -messut kannattaa jo

nyt merkitä kalenteriin. Edellisten

messujen tapaan luvassa on paljon

tietoa ja mielenkiintoista ohjelmaa.

Messujen teemana on ”Tuunaa oma

talenttisi”. Tarkoitus on, että jokainen

nuori löytäisi messuilta tietoa itselle

parhaiten sopivista opiskelumahdollisuuksista.

14

22008


Fronter viestinnän välineenä

Fronterin perustehtävä on toimia

oppimisympäristönä, mutta

sen voi valjastaa myös koulun

sisäisen tiedottamisen ja

viestinnän välineeksi. Hyviä

esimerkkejä Fronterin hyödyntämisestä

kuultiin 21.4. opetusviraston

mediakeskuksessa,

jossa esiteltiin virtuaalisia

opiskelijan ja opettajan huoneita.

– Pienen patistelun jälkeen saimme

vietyä materiaalin Fronteriin. Mitään

erityistä muutosvastarintaa meillä ei

ole ollut. Opettajat osaavat käyttää

Fronteria. Nykyään myös ryhmänohjaustiedotteet

ovat Fronterissa, kun ne

aiemmin lähettiin sähköpostilla.

Boxi ja Fronterin

käyttö ryhmänohjauksessa

Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen

(Hesote) ratkaisuja esitteli

opettaja Jarmo Ikälä. Opiskelijoille

sivuiltakin. – Olemme miettineet, pitäisikö

meidän luopua intranetista ja

keskittää tieto Fronteriin, Jarmo Ikälä

sanoi.

Fronteria voi käyttää myös ryhmänohjauksen

välineenä, kertoivat

Lea Huuppola ja Mari Pohjanpelto

Helsingin palvelualojen oppilaitoksesta

(Helpa). Ideana on, että jokainen

ryhmänohjaaja perustaa Fronteriin

ryhmänohjaushuoneen, joita

on suunniteltu ja toteutettu Helpan

Fronter-pajoissa. Helpassa Fron-

kentanut koulun tietotiimi. Sisältöä

voivat tuottaa kaikki.

– Meillä on paljon yhteistä Ressun

lukion kanssa, koska toimimme samassa

rakennuksessa. Fronter on auttanut

koulujen välistä tiedonkulkua.

Se on parempi kuin sähköposti, kertoi

Eila Sauna-aho Helsingin Aikuislukiosta.

Opettajanhuonetta esitteli myös tilaisuuden

viimeinen esiintyjä, opettaja

Ulla Mäkilä Kallion lukiosta. Heillä

koulun viikkotiedote lähettiin aiem-

jäänyt juuri mitään sähköpostin varaan,

Ulla Mäkilä kertoi.

Lähes jokaisen oppilaitoksen kohdalla

tuli esiin se, millä tavalla Fronter

on muuttanut sisäistä tiedottamista.

Osassa kouluista on luovuttu

kokonaan muusta tiedottamisesta,

osa välittää tietoa vielä jonkin verran

esim. paperilla. Yhteisesti todettiin,

että sähköpostista voidaan Fronterin

myötä jopa luopua tai ainakin sitä

voidaan vähentää. Keskeistä Fronterin

hyödyntämisessä on johdon roo-

Alppilan lukiossa Fronteriin

on rakennettu virtuaalinen

opettajien huone työyhteisön sisäiseksi

yhteistyö- ja tiedotuskanavaksi.

Alppilassa toimii myös opiskelijan

huone, jossa opiskelijoille tiedotetaan

ajankohtaisista, lukion sisäisistä

asioista.

Opiskelijan huoneesta löytyvät

mm. ajankohtaistiedot, opinto-ohjaajan

sivut, opinto-opas ja tukitoimet

(terveydenhoito, erityisopetus

ym.). Siellä on myös virtuaalikanslia,

jonne on koottu tärkeimpiä lomakkeita.

Opiskelijan huoneessa on tiedotusta

jokaiselle vuositasolle.

– Tämä on ollut iso prosessi ja

olemme tästä ylpeitä, iloitsivat Alppilan

lukion opettajat Annukka Kosonen

ja Tarja Tolvanen esitellessään

koulunsa Fronter-aikaansaannoksia.

Alppilan lukio lähti mukaan

Fronterin käyttöönottoon jo ensimmäisessä

aallossa eli vuonna 2004

ja nykyään sitä hyödynnetään jo moneen

tarkoitukseen.

– Ihan kaikkea muuta tiedotusta

emme ole Fronterin myötä jättäneet

pois, Kosonen ja Tolvanen kertovat.

– Eikä tämä ole koskaan valmis,

vaan prosessi jatkuu ja haasteita

riittää.

Myös Kuvataidelukiossa on Fronteriin

rakennettu opiskelijoiden huone.

Heidän Fronter-ratkaisuistaan kertoivat

pääkäyttäjinä toimivat opettajat

Matti Kuosmanen ja Tarja Väntti:

on Fronterissa oma Boxi-huone, josta

löytyy opiskeluun liittyviä ohjeita ja

materiaaleja. Henkilökunnalla on sinne

tallennusoikeus ja opiskelijoilla lukuoikeus.

Boxissa ei ole päivittäistietoa,

vaan sisältö on ajateltu lukukausittain

vaihtuvaksi.

Oppilaitoksella on käytössä myös

pieni intranet ja moni tieto (mm.

opinto-oppaat) löytyy koulun www-

ter on jo laajassa käytössä

muutenkin, mm. tiimeissä

ja työryhmissä.

Opettajanhuone

verkossa

Koulussa, jossa on paljon tuntiopettajia,

opettajanhuoneella on suuri merkitys.

Helsingin Aikuislukion opettajanhuoneessa

Fronterissa on ajankohtaisia

asioita, keskusteluja, tiedotteita,

ohjeita (mm. koulun käytänteet), tärkeät

asiakirjat (mm. pelastussuunnitelma),

lomakkeita, lukujärjestykset,

henkilöiden kalenterit ja koulutukset.

Opettajanhuoneen on Fronteriin ramin

sähköpostilla, mutta nykyään se

on Fronterissa. Fronterissa on yhteisesti

työstettäviä asiakirjoja ja siellä keskustellaan

ja kommentoidaan.

Rehtorilla ja apulaisrehtorilla on

asiakirjoja varten omat kansionsa, ja

huoneesta löytyy tietoa opekokouksista

ja turvallisuudesta. Myös Kalliossa

Fronteria hyödynnetään ryhmänohjauksessa.

Näiden lisäksi kukin opettaja

työstää oman oppiaineensa osalta

”Vinkkejä opiskeluun” -asiakirjaa.

– Ideoita Fronteriin on tullut johdolta

ja opettajilta, Aija Viita ja minä

vastaamme kokonaisuudesta ja jokainen

vie sinne aineistoa. Meillä ei ole

anssi keränen

li, se miten Fronterin käyttöönotto ja

toiminta ohjeistetaan.

Tilaisuuden lopuksi mediakeskuksen

johtava konsultti Kaija Fredrikson

kehotti kouluja ja oppilaitoksia ottamaan

mediakeskukseen rohkeasti yhteyttä,

jolloin koululle voidaan tarjota

koulutusta ja tukea Fronteriin liittyen.

Raili Tanhuanpää

Lisätietoja Fronterista löydät Skolenetista:

http://intranet.edu.hel.fi > Mediakeskus

> Fronter-käyttöönotto.

Nuorten työpajoille

valtakunnallinen tunnustuspalkinto

Helsingin kaupungin opetusviraston

Nuorten työpajat on valittu

vuoden 2008 Työpajaorganisaatioksi.

Perusteena on ansiokas yhteistyö

oppilaitosten kanssa. Valinta tehtiin

valtakunnallisilla Työpajapäivillä

Lappeenrannassa 16.4.2008. Tunnustuspalkinnon

myönsivät Suomen

Kuntaliitto ja Valtakunnallinen Työpajayhdistys

ry.

Nuorten työpajojen toiminta käynnistettiin

Helsingin kaupungissa jo

vuonna 1993. Vuonna 2001 työpajatoiminta

organisoitiin opetusvirastoon

ja vuonna 2003 toiminta vakinaistettiin.

Työpajatoimintaa on kehitetty opetusvirastossa

systemaattisesti, ja se on

muodostunut vakiintuneeksi toimintamuodoksi

ammatillisten oppilaitosten

yhteyteen auttamaan niitä nuoria,

jotka eivät sijoitu perusasteen jälkeen

toiselle asteelle tai keskeyttävät sen.

Jatkossa pajatoimintaa tullaan

suuntaamaan aloille, joilla on tarjota

nuorille koulutusta ja työtä. Suuntaamisessa

hyödynnetään ammatillisen

koulutuksen ennakointitietoa.

Osoituksena työpajatoiminnan ja

ammatillisten oppilaitosten yhteistyön

toimivuudesta on vuosittain sidosryhmille

tehtävän asiakastyytyväisyys ky-

selyn tulokset. Kyselyssä tarkastellaan

sidosryhmien tyytyväisyyttä asteikolla

1–5 muun muassa henkilöstön asiantuntevuuteen

ja tavoitettavuuteen sekä

pajan kykyyn auttaa nuoria kouluttautumis-

ja työllistymisvalmiuksien

parantamisessa. Vuoden 2007 sidosryhmien

asiakastyytyväisyys-kyselyn

tulosten keskiarvo oli 4,29 (vuonna

2006 keskiarvo oli 3,98).

22008

15


Menestystä Taitaja 2008 -kisoissa

korjauksessa voiton vei Jamppa Koivuoja.

Vuoden ammatillinen opiskelija

Sami Pakkanen oli puolestaan ykkönen

leipälajissaan kuljetuslogistiikassa.

Painotekniikan opiskelija Janne

Suominen sijoittui lajissaan neljännelle

sijalle.

Heltechin opiskelijat pääsivät loistamaan

myös SakuStars-kulttuurikilpailuissa.

Valokuvauksen opiskelija Lassi

Kaaria voitti digikuvataidetta päivässä

-sarjan ja Ville Riihelä voitti alle

20-vuotiaiden runosarjan. Heltechiläiset

poimivat lisäksi useita toisia ja kolmansia

sijoja sekä kunniamainintoja.

Helpa menestyi

leipurien SM-kisassa

Helsingin palvelualojen oppilaitoksella

(Helpa) ei ollut tänä vuonna edustajia

Taitaja-kisoissa. Sen sijaan Helpan

opiskelijat menestyivät 17.4.2008 järjestetyssä

Nuorten leipurien Suomen

mestaruuskisoissa, jonka järjestää Leipuriliitto.

Leipuri ei ole Taitaja-laji.

Leipurien SM-kisoissa hopeaa sai

Helpan opiskelija Janita Rossi ja neljänneksi

tuli Oona Heikkinen. Janita

Rossi lähtee myöhemmin Sveitsiin

Berniin edustamaan Suomea EM-kisoissa.

Helsingin sosiaali- ja terveysalan

oppilaitoksen (Hesote)

opiskelijat Susanne Gröhn ja Laura

Taavitsainen voittivat lähihoitajalajin

Suomen mestaruuden Espoossa

16.–19.4. järjestetyssä Taitaja-kisassa.

Voittajaparin päävalmentajina

toimivat Anna-Maija Ruhanen ja Nina

Östman.

– Kilpailijat ovat erinomaisia opiskelijoita.

Taidot ja hermot pitivät vaativissa

tehtävissä. Hesote osallistui Taitaja-kisoihin

ensimmäistä kertaa, joten

valmennustoimintakin on vasta

alussa, Nina Östman kommentoi.

Taitaja-kisat 2008 olivat menestyksekkäät

myös Helsingin tekniikan alan

oppilaitoksen (Heltech) opiskelijoille.

Kultaa tuli peräti kolmessa lajissa.

Harri Jalonen voitti automaalauksen

ja Ron Åberg tuli samaisessa lajissa

kolmannelle sijalle. Autokorin-

G Lassi Kaarian näkemys Taitaja-kisoista.

Kaaria voitti digikuvataidetta

päivässä -sarjan, jossa tehtävänä oli

kuvata kisalajeja kolmen tunnin ajan

teemana ”osaamista ja unelmia”.

E Kultaa tuli! Hesoten voittoisa lähihoitaja-tiimi.

Keskellä opiskelijat Susanne

Gröhn ja Laura Taavitsainen. Reunoilla

valmentajat, vasemmalla Anna-Maija

Ruhanen ja oikealla Nina Östman.

lassi kaaria

Yhteistyötä yli kulttuurirajojen

Paras tapa tutustua vieraaseen

kulttuuriin on joutua sen keskelle.

Kallion lukion opiskelijaryhmä

teki kolmen opettajansa

johdolla opintomatkan

Roomaan keväällä 2008, lukion

historiassa matka oli kolmas

lajiaan.

Alun perin Roomaan lähteminen

vuonna 2004 oli Kallion

lukion historian opettajan Jari Aallon

ja opinto-ohjaajan Riku Alkion

ajatus, joka liittyi Rooman erikoisluonteeseen.

Kuvaamataitoakin projektin

tiimoilta tehtiin ahkerasti, siitä

puolesta huolehti mukana matkalla

ollut kuvaamataidon opettaja Aija

Viita. Ensimmäisellä kerralla varsinaista

ystävyyskoulua Roomassa ei

ollut, paikkana oli Albinon pikkukaupunki

Rooman ulkopuolella. Projekti

itsessään painottui lähinnä kulttuurihistoriaan.

Valitettavasti tämä yhteistyö

ei ottanut tulta, kun koulussa aktiivisesti

sen eteen toiminut opettaja

vaihtoi työpaikkaa.

Toisella kerralla (vuoden 2006 syksyllä)

ja kolmannella kerralla (vuoden

2008 keväällä) yhteistyötä tehtiin nykyisen

ystävyyskoulun Liceo Viscontin

kanssa, ja oppilaat majoittuivat

E Roomaa kukkulalta katsottuna.

italialaisten opiskelijoiden perheisiin.

Viimeisimmällä matkalla myös projektin

luonne muuttui kulttuurihistoriasta

enemmän näyttämöilmaisun puolelle,

ja taidehistoria jäi vähemmälle.

Se on seikkailua!

Aija Viidan mukaan projekti vaatii jatkuvan

valppauden, organisoinnin ja

vastuun lisäksi nuoren kokemusmaailmaan

heittäytymistä. – Sieltä tulee

ne naurut ja kaikki!

Kokonaisuudessaan projekti hänen

mielestään ehdottomasti antaa enemmän

kuin ottaa sekä opiskelijalle että

opettajalle. Hän sanoo voivansa suositella

tällaista projektia toisille kouluille

ovena ulospäin. Opettajalle se tarjoaa

mahdollisuuden tavata kollegoja

toisesta maasta ja ystävystyä paremmin

oman koulun opettajien kanssa.

Samalla opiskelijatkin tulevat läheisemmiksi.

– Se on seikkailua, Aija Viita kiteyttää.

Häntä itseään innostavat lähtemään

kivat kollegat, niin italialaiset

kuin suomalaisetkin. Kalliolaisten kanssa

matkustaminen on mukavaa, turistina

samaa yhteyttä ei ole. – Uskon projektin

antavan opiskelijalle elämystä

ja uuden kulttuurin tuomaa herätystä

ja ravistelua, joka antaa ehkä voimia,

vaikka viekin. Rikkaita muistoja.

Aija Viita sanoo myös toivovansa,

että oppilaat voivat luoda henkilökohtaisia

ystävyyssuhteita ystävyyskoulun

oppilaisiin ja oman ryhmän sisälle sekä

oppia kulttuurin tuntemusta ja hyväksymistä.

Opiskelijana voin vakuuttaa,

että näin on.

Tutustuminen Rooman nähtävyyksiin

aloitettiin jo etukäteen, kun jokainen

ryhmä valmisteli esityksen tietystä

kohteesta, joiden näkeminen ja selostaminen

paikanpäällä oli lopulta

vallan toista kuin paperilla. Kohteet

olivat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita

ja käsittelivät lisäksi projektin

omaa teemaa: kohtalokkaita naisia.

Vaikeinta oli ensimmäinen askel

roomalaiseen kotiin, jossa asiat tehtiin

eri tavalla kuin kotona, mutta siihen

sopeutui nopeasti. Perheissä majoittuminen

antoi mahdollisuuden tarkastella

italialaista kulttuuria läheltä,

olla viikon verran sen keskellä.

Vaikka vieraskoreus varmasti vaikutti

siihen, mitä näimme, saimme

kuitenkin huomata kulttuurien eroja

ja tutustua ystävyyskoulumme opiskelijoihin

henkilökohtaisesti. He näyttivät

meille Roomaa omasta näkökulmastaan

ja antoivat siihen aivan toisenlaista

perspektiiviä, kuin olisimme

millään voineet saada yksityismatkalla,

tai edes koulun opintomatkal-

G Ostian rauniokaupungissa opastetulla

kierroksella.

la ilman paikallisia ystäviä. Samalla

opimme uutta itsestämme ja toisistamme,

opiskelijoista ja opettajistamme.

Yhteistyö italialaisten opiskelijoiden

kanssa oli kokemus, jota ei helposti

unohda. Jo yksin se, että kaikki

kanssakäyminen tapahtui englanniksi,

toi uuden ulottuvuuden. Itse ainakin

sain paljon lisää varmuutta kielen

puhumiseen, kun totesin todella voivani

pärjätä sillä. Roomassa toisaalta

sai heilutella paljon käsiään, kun

kauppojen myyjät ja kahviloiden kassaneidit

eivät puhuneet kuin italiaa.

Tutustuminen italialaisten opiskelijoiden

tunteihin koululla oli sekin avartava

kokemus.

Katri Luostarinen,

Kallion lukion opiskelija

16

22008


Suomen vanhin oppisopimustoimisto juhli työn merkeissä

H Linjanjohtaja Tuija Kirveskari-

Tähtinen toimi aamupäivän puheenjohtajana.

Helsingin kaupungin rooli palveluiden

järjestämisen edelläkävijänä

sai jälleen vahvistusta

opetusviraston oppisopimustoimiston

täyttäessä 50 vuotta.

Opetusviraston järjestämästä

juhlaseminaarista Finlandiatalolla

muodostui valtakunnallinen

tapahtuma, jossa muisteltiin

menneitä ja pohdittiin

oppisopimuskoulutuksen tulevaisuuden

haasteita.

Helsingin merkitys oppisopimuskoulutuksen

kehittäjänä

nousi keskeiseksi teemaksi 2.4 järjestetyssä

juhlaseminaarissa, jonne valtiovallan

tervehdyksen toi opetusministeri

Sari Sarkomaa.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK: n

toimitusjohtaja Leif Fagernäs ja Suomen

Ammattijärjestöjen Keskusjärjestö

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen

linjasivat omissa puheenvuoroissaan

oppisopimuskoulutuksen

tärkeäksi osaksi suomalaista ammatillista

koulutusta. Nämä linjaukset

vahvisti opetustoimen johtaja Rauno

Jarnila, joka kertoi koulutusmuodon

asemasta Helsingissä ja sen yhteyksistä

kaupungin keskeisiin strategioihin.

Suomen vanhin oppisopimustoimisto

on usein saanut kantaa valtakunnallista

vastuuta paikallishallinnon

asiantuntijana. Vaikka oppisopimuskoulutuksen

historia Suomessa

ulottuu jo 1600-luvulle, nykymuotoiset

kunnalliset oppisopimustoimistot

ja niiden tarjoama asiakastuki ovat

paljon nuorempia. Yleisesti toimistoja

alettiin perustaa vasta 1970-luvulla

lainmuutoksen myötä. Tästä johtuen

varsinkin Helsingin ensimmäisen oppisopimuskoulutuksen

asiamiehen ja

koulutustarkastajan, Jouko Toivosen

asiantuntijuutta tarvittiin säädöksiä

uudistettaessa.

Hyvä työilmapiiri

edistää oppimista

Juhlaseminaarissa annettiin kunniakirja

ansioituneelle työpaikkakouluttajalle,

Helsingin rakennusviraston

suunnittelija Pertti Nurmelalle. Nurmela

on huolehtinut oppisopimusopiskelijoista

yli 20 vuotta HKR-Tekniikan

konepajalla ja ollut edistämässä

oppisopimusopiskelijoiden kansainvälistä

opiskelijavaihtoa. Nurmela

korostaa hyvän työilmapiirin merkitystä

oppimiselle. Hyvään työilmapiiriin

kuuluu nuorista huolehtiminen

ja heidän työnsä ohjaaminen. Omalla

esimerkillään Nurmela on myös kannustanut

vanhempia ammattimiehiä

siirtämään osaamistaan nuorille.

Työpaikkakouluttajan merkitystä

painotti myös SAK:n puheenjohtaja

Lauri Ihalainen. SAK on asettanut tavoitteeksi,

että kaikilla kouluttavilla

työpaikoilla olisi jatkossa koulutettu

työpaikkakouluttaja.

Haasteita riittää

myös tulevaisuudessa

Seminaarissa yrityselämän koulutustarpeista

puhunut Helsingin Yrittäjien

toimitusjohtaja Anssi Kujala muistutti,

että helsinkiläisistä yrityksistä yli 80

% on mikroyrityksiä. Pienten ja kasvuhakuisten

yritysten työllistävä vaikutus

on merkittävä ja juuri näille oppi-

G Opetusministeri Sari Sarkomaa

toi valtiovallan tervehdyksen.

sopimustoimisto on tärkeä yhteistyökumppani

osaamisen kehittämisessä.

Lisäksi Kujalan mukaan 20 % pk-yrityksistä

suunnittelee sukupolven- tai

omistajanvaihdosta viiden vuoden sisällä.

Näille yrityksille Kujala toivoo

tarjottavan aktiivisesti yrittäjän oppisopimuskoulutusta.

Tulevaisuuteen luotaa myös opetusviraston

seminaarissa julkaisema kirja

”Ajatuksia oppisopimuskoulutuksesta

– koulutuspolitiikkaa eilen ja tänään”.

Artikkeleista koostuvassa kirjassa pohditaan

oppisopimuskoulutusta erilaisista

näkökulmista historian antamien

virikkeiden ja nykypäivän haasteiden

kautta.

Helsingin oppisopimustoimiston

merkkivuosi on aktivoinut myös Suomen

oppisopimuskoulutuksen järjestäjät

ry:tä, jonka puheenjohtaja Tapani

Ranki toi seminaarille tiedon hankkeesta

kanavoida yhdistyksen saamia

lahjoitusvaroja oppisopimuskoulutuksen

tutkimukseen ja kehittämiseen.

Sylva Lankinen

H Juhlaseminaarista muodostui valtakunnallinen

tapahtuma

HYVÄ DIILI -konsepti tukemaan yrittäjää

omistajanvaihdostilanteessa

Oppisopimuskoulutuksessa on kaiken kaikkiaan noin 350 tutkintoa, joilla

voi kohottaa ammatillista osaamistaan. Yrittäjille suunnatuissa yrittäjän

ammattitutkinnossa ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa pääpaino

on liiketoiminnan kehittämisessä.

Suuret ikäluokat saavuttavat pian eläkeiän, mikä tarkoittaa myös, että useat

pk-yritykset tarvitsevat jatkajia. Suomen Yrittäjät ry ja Finnvera Oyj yhteistyönä

tehdyn pk-yritysbarometrin mukaan Helsingin alueella on sukupolventai

omistajanvaihdostilanteita odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana

lähes joka neljännessä pk-yrityksessä. Ja suurimmat haasteet sukupolven

tai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille ovat jatkajan löytyminen ja yrityksen

arvon määritys.

Yrityksen omistajanvaihdos vaatii niin teknisiä kuin henkisiä valmiuksia.

Oppisopimuskoulutuksessa suunnitellaan ratkaisuja sekä uuden että luopujayrittäjän

tilanteeseen.

Helsingin oppisopimustoimisto on käynnistänyt pääkaupunkiseudun yhteistyönä

(Omnia, Keuda, Länsi-Suomen oppisopimustoimisto, Haaga-Perho

ja Kauppakamari-instituutti) selvityksen yrittäjän ammattitutkinnon ja yritysjohtamisen

erikoisammattitutkinnon mahdollisuuksista vastata sukupolven

ja omistajanvaihdoksessa tarvittavien tiedollisten ja taidollisten valmiuksien

kehittämiseen. Selvityksessä kartoitetaan nykyiset tarjolla olevat palvelut ja

kehitetään uusia palvelukokonaisuuksia, joissa yrittäjän oppisopimuskoulutus

palvelee sukupolven ja omistajanvaihdoksen tilanteita. HYVÄ DIILI -yrittäjäkonsepti

tulee sisältämään myös tietoa yrittäjille sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteisiin.

Tutustu tästä linkistä HYVÄ DIILI – yrittäjän internetsivustoon http://www.

opityossa.fi/yrittaja.html

Tarja Peitsaho

kuvat pert ti nisonen

22008

17


Tähtihetkiä Pariisissa

F Regards Croises -projektin tekijät

esittelivät itse työnsä Saint Sulpice -

aukiolla. Mäkelänrinteen lukion opiskelijat

Minni Karjalainen, Kosti Kerve,

Henri Lommi, Oskari Skyttä ja Mikael

Leppänen kertoivat, että heillä ei ollut

minkäänlaista kokemusta elokuvateosta,

kun he lähtivät tekemään lyhytelokuvaa

Matka. – Elokuvan ideana

oli kertoa, kuinka kiire ihmisellä on nykyään.

Joskus voisi rauhoittua ja miettiä

kerran, mikä elämässä on tärkeää,

totesivat nuoret. Elokuvan tekemisen

aikana he kertoivat oppineensa, miten

yhdistetään kahta erilaista kulttuuria.

Regards Croises -projektissa olivat mukana

myös Etu-Töölön lukio, Helsingin

kuvataidelukio, Kallion lukio, Helsingin

luonnontiedelukio ja Ressun lukio.

kallion lukio

G Kalliolainen Pieta tutkailee karttaa

kahvikupin äärellä Marais´ssa.

Nuorta kulttuurinvaihtoa

keväisessä Pariisissa

Suomalainen kulttuuri on nukkunut

talviunta liian pitkään.

Viimein on tullut aika nostaa

kulttuuriamme kansainväliseen

päivänvaloon – ja mikäpä

muu vuodenaika tai kaupunki

olisi parempi aloituspaikka

kuin Pariisin kevät!

% Finlande eli Suomea

sataprosentti-

100

sesti on opetusministeriön, opetusviraston

sekä Suomen ja Ranskan

suurlähetystöjen valtava hanke, joka

on tehnyt mahdolliseksi suomalaisen

kulttuuriviennin. Ranskan valtio

on myöntyväinen uusille kulttuurituulille

ja niinpä tämä kevät, huhtikuusta

kesäkuuhun, on suomalaisen

sesongin juhlaa. 100% Finlande

-hankkeeseen kuuluu noin 250 tapahtumaa

ympäri Ranskaa niin tanssiin,

teatteriin, kirjallisuuteen, valokuvaukseen,

elokuvaan kuin designiinkin

liittyen.

Kaiken ydin on kuitenkin Pariisissa,

suomalaisuuden torilla St. Sulpicen

aukiolla. Torille on pystytetty pieniä

mökkimäisiä kojuja, jotka esittelevät

pariisilaisille kaikkea supisuomalaista,

esimerkiksi Fazerin suklaata ja

ruisleipää, muumeja tai Marimekkoa.

Myös uudet, innovatiiviset suomalaiset

nuoret suunnittelijat ovat hyvin

esillä: Minna Parikan kengät ja Lumi

Accesories´n nahkalompakot herättävät

varmasti ihastusta.

Juuri nuoret ovatkin olleet hankkeessa

avainasemassa. Eikä tämä tarkoita

vain kärkinimiämme, vaan myös

tavallisia helsinkiläisiä opiskelijoita.

100% Finlande -hankkeeseen on nimittäin

kuulunut myös suomalaisten

ja ranskalaisten oppilaitosten yhteistyötä.

Kuuluisa koulujärjestelmämme

on jo pitkään herättänyt kunnioitusta

ranskalaisissa, jotka ovat jopa matkustaneet

Suomeen tutustumaan kouluihimme.

Niinpä hankkeesta on virinnyt

monia pienempiä projekteja, joiden

myötä suomalaiset nuoret ovat

päässet puolestaan matkustamaan

Pariisiin.

Yksi projekti on ollut DVD-elokuva,

joka pyrkii löytämään yhteyden

Helsingin ja Pariisin välillä. Elokuvaa

työstivät Mäkelänrinteen lukion, Kallion

lukion, Etu-Töölön lukion, Ressun

lukion ja Luonnontiedelukion oppilaat.

Lisäksi suomalaisia kauneus- ja ruoanlaittoalan

opiskelijoita pääsi harjoittelemaan

taitojaan vastaavissa oppilaitoksissa

Pariisissa.

H Elävän Waltari-kierroksen kuulijoille

vetivät Terhi Rissanen Luonnontiedelukiosta,

Veera Valanto Ressun

lukiosta ja Fanny Kaarne Kuvataidelukiosta.

mäkelänrinteen lukio

Mika Waltarin jalanjäljillä

Itse olin mukana Mika Waltarin kunniaksi

järjestetyssä projektissa. Sen puitteissa

me yhdeksän helsinkiläistä lukiolaista

matkustimme kevään aikana

kahdesti Pariisiin, päätehtävinämme

huhtikuussa tapahtunut St. Sulpicen

torin Mika Waltari -kojulla työskenteleminen

ja Mika Waltarin jalanjäljillä,

Sur les pas de Mika Waltari -kävelykierroksen

vetäminen. Jälkimmäisellä

reissullamme olimme siis oppaita

johdattamassa pariisilaisia kirjailijamme

teoksiin ja elämään. Kiertelimme

paikoissa, joissa Mika Waltarikin Pariisin-matkoillaan

viihtyi: Notre Damessa,

Hotel de Suèdessa ja Rakkauden

puutarhassa. Suositut ja kehutut

kierrokset päättyivät Pariisin Suomiinstituutille.

Omalla kohdallani reissu

ja samalla kävelykierrokset menivät

lähes sivu suun, sillä olin sairaana.

Jälkeenpäin olen silti yrittänyt ajatella

niitä positiivisia asioita, mitä sain kokea.

Uudet ystävät, ranskan kielen taidon

paraneminen, Mika Waltarin tuotantoon

tutustuminen sekä ensimmäinen

harjoittelumatkamme ovat asioita,

joita en varmasti unohda.

Ranska on tunnetusti maailman

kulttuurien kehto. Maan maalaus-,

näyttämö-, kirjoitus-, kuin ruokataidekin

on laajasti arvostettua – kertoohan

siitä jo sekin, että ranskan taidesanasto

on rantautunut kieliin ympäri

maailmaa. 100% Finlande -hanke on

kuitenkin osoittanut, että kyllä muuallakin

osataan kulttuurin saralla. Tuntuu,

kuin kulttuurimme olisi lähiaikoina

noussut tuoreeseen kukoistukseen.

Uusia nuoria nimiä putkahtelee taidegallerioihin,

elokuvien lopputeksteihin,

kirjojen kansiin ja designhuonekalun

hintalappuihin jatkuvasti.

Osa projekteista on nyt saatettu

menestyksellä loppuun, mutta Suomi-tapahtumat

Ranskassa jatkuvat

kesäkuuhun asti. Eikä niiden silloinkaan

pidä kokonaan loppua: suomalaisella

kulttuurilla on paljon annettavaa

maailmalle, joten voimme yhtä

ylpeällä asenteella kuin ranskalaiset

konsanaan jatkaa kulttuurivientiämme

tulevaisuudessakin.

Sara Kuusivuo

Kallion lukion opiskelija

G Mäkelänrinteen Oskari lumosi pikkupojan

taitavilla pallotempuillaan.

H Ranskalaisyleisöä kiinnosti lukiolaisten

lyhytelokuvat St Sulpicen aukiolla.

Lauantaina oli melkein ruuhkaa.

kallion lukio

kallion lukio

18

22008


22008

Pariisi valloitti tarjonnallaan

Kädet nousivat kuin ammuttuina

ylös kohti kattoa, kun

kysyttiin halukkaita lähtemään Pariisiin

viideksi päiväksi kestitsemään

cocktail-kekkereitä ja luomaan uusia

suhteita ranskalaiseen ravintola-alan

kouluun. Kuka voisi edes sanoa

ei, jos näin upea tilaisuus annetaan.

Siitä se sitten lähti. Lopulta meitä

oli kahdeksan lupaavaa kokin alkua

ja kaksi innostunutta kondiittoriopiskelijaa,

valmiina valloittamaan Pariisi.

Ryhmäämme johtivat kaksi loistavaa

kokkiopettajaa.

Matkamme oli täynnä yllätyksiä ja

valtavia tunteita. Ihmisten avoin kiinnostus

ja ystävällisyys, tunteenosoitukset

kadun kulmissa ja yleinen väenpaljous

yllättivät jokaisen meistä.

Hotellimme loistavan sijainnin ansiosta

kaikki mitä saatoit viiden päivän

aikana tarvita, oli helposti saatavilla.

Kouluun pääsimme tutustumaan

heti maanantaina. Valitettavasti koulun

sisäiset ongelmat varjostivat vierailumme

aloitusta, mutta asioita pyrittiin

korjailemaan mahdollisimman

nopeasti, jottei vierailumme häiriintyisi.

Keittiötiloja oli monta ja niihin

oli helppo eksyä, tämä tuli huomattua

muutamaan otteeseen kun löysimme

itsemme aivan väärältä puolelta

käytävää.

Saimme avuksemme ranskalaisopiskelijoita

kahdesta eri ryhmästä,

kahdelta eri vuosikurssilta, ja oli ilo

nähdä kuinka ranskalaiset toverimme

toimivat keittiössä. Pienen kielimuurin

madalluttua yhteistyö lähti sujumaan,

vaikkakin eroja työskentelys-

Paahdettu metsäpeura maistui pariisilaisille

E Etu-Töölön lukion ryhmä pääsi

Lycée Henri IV -lukion vieraaksi kokonaiseksi

päiväksi ja seuraamaan oppitunteja.

Henri IV:n opettajat johdattivat

ryhmän myös rehtorin puutarhaan

kävelylle. Kuvassa näkyvät

vasemmalta alkaen Etu-Töölön lukion

opiskelijat Laura Hulkkonen, Pietari

Savola ja Perttu Laitinen sekä lehtori

Pauliina Simula.

saila linkopuu

F Tyytyväiset helpalaiset ryhmäkuvassa

(nimet vasemmalta oikealle).

Eturivi: Heidi Immonen, Karoliina

Tarkiainen, Laura Kiviranta, Sini Teppo,

Karoliina Matilainen ja Katariina

Erwes. Takarivi: Tero Laukkanen, Ari

Rautapalo, Aleksanteri Piilola, Samuel

Garbo, Ismo Korhonen ja

Inka Calonius.

ta. Kun stressi raaka-aineiden perilletulosta

hellitti, meni kaikki oikein hyvin.

Onnistuneen juhlaillallisen jälkeen

oli helpottunut olo, totesivat kaikki

tyytyväisinä. Aikaa jäi onneksi myös

nähdä Pariisia. Edeltäneet vaihto-opiskeluviikot

olivat työtäyteisiä.

Opiskelijat kertoivat, ettei muutaman

päivän aikana oikein kunnolla

pystynyt tutustumaan pariisilaisiin

kollegoihin. Yhteinen kieli saattoi olla

elekieltäkin, mutta hyvin samassa

keittiössä pärjättiin.

Ranskalaisilla opiskelijoilla kaikki

pientyövälineet kulkevat mukana,

he joutuvat kustantamaan itse

paljon työvälineitä. Selvästi näki, että

eri maissa on hyvin erilaiset käytännöt.

– Meillä on paljon paremmat

opettajat, totesivat ranskalaista hiepottuneina

talsimme koululta hotellille

päin nauttimaan muutaman tunnin

yöunista, aamulla oli tiedossa aikainen

herätys.

Torstaiaamuna kello löi neljä ja yksi

maailman suurimmista tukkutoreista,

Rungis-tori, kutsui. Viimeistään kalamarketin

edessä silmätkin aukesivat

nenään kiipivän hajun myötä ja päivä

tuntui alkavan. Taisimme olla gourmetkokin

taivaissa koko aamupäivän,

ainakin siihen malliin kokkiopettajat ja

opiskelijat marssivat pitkin pitkiä markettihalleja

ja ihastelivat erikoisuuksia.

Upeita tuotteita mielin määrin! Ei

meillä Suomessa vaan…

Pienten päivänokosten kautta pääsimme

nauttimaan suomalaisuudesta

ja upeista suomalaisista herkuista

100% Helsinki -tapahtuman ulkoilmatorille.

Oli mielenkiintoista nähdä

ja kuulla niin paljon Suomea niin vieraassa

ympäristössä. Ihanaa oli joka

sä oli paljon. Elekielellä ja kärsivällisyydellä

pärjäsi pitkälle. Kaiken kaikkiaan

erittäin opettavainen kaksipäiväinen.

Itse tilaisuus keskiviikko iltana

sujui hyvin. Tuotteet onnistuivat ja taisivat

maistua vieraillekin, ainakin tiuhaan

tahtiin vaihtuivat tarjoiluastiat.

Olisihan niitä vieraita saanut kyllä olla

enemmänkin! Väsyneinä, mutta helsä

pariisilaisen ravintolakoulun opiskelijoiden

kanssa heille olivat valmistaneet.

Suosituimpia tarjoomuksia illan

aikana olivat lakritsisuklaa, metsäpeura

ja ahven, kertoo Laukkanen.

Hän korostaa, että yleisemmin tunnetun

poronlihan kanssa tällä kertaa haluttiin

tarjota metsäpeuraa. Silakkaakin

ranskalaiset vieraat söivät.

Illan aikana näki, että keittiössä

tehtiin todella töitä. Mutta kun tarjoomuksia

kannettiin ulos keittiöstä,

oli opiskelijoilla tyytyväinen ilme,

parasta tarjottiin, ylpeästi Suomesta.

Ranskalaiset opiskelijakollegat hermoilivat

varmasti enemmän huolehtiessaan

tarjoilusta.

Pieni jännitysmomentti tarjoilun

järjestämisessä oli, sillä raaka-aineet

saapuivat Pariisiin myöhässä. Kaikkea

ei Pariisistakaan saa, joten raaka-aineet

tulivat paikalle kontista Suomes-

F Opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

oli syystäkin tyytyväinen ja ylpeä

helsinkiläisten opiskelijoiden osaamisesta

nostaessaan maljan Pariisi-yhteistyölle

hankkeen juhlatilaisuudessa.

tapauksessa. Aurinkokin päätti näyttäytyä

ja sehän sopi kaikille, ulkona

kun kerran oltiin. Porukkaa oli tapahtumaan

kertynyt erittäin mukavanlaisesti.

Kokemuksena matka oli täysin

korvaamaton. Loistava ryhmä, loistavaa

ruokaa ja Pariisin upea tunnelma,

kaupunki on täynnä pieniä hurmaavia

yksityiskohtia, jotka saavat

hengen salpaantumaan, mitä muuta

sitä voi kaivatakaan. Upeat konditorioiden

näyteikkunat ja pienet

tunnelmalliset ravintolat vievät mukanaan.

Viimeisen päivän auringonpaiste

taisi kruunata koko matkan.

Vaikka koimme muutamia vastoinkäymisiä

pitkin reissua, uskon että

jokaiselle meistä jäi matkasta hyvä

mieli. Aina ulkomailla käydessä sitä

oppii enemmän arvostamaan asioita,

mitkä kotona on kohdallaan, pieniä

asioita joita ei aina ajattele. Näin

kävi jälleen. Vieraaseen kouluun tutustuttuamme

on ilo huomata kuinka

hyvin meillä asiat Roihuvuoressa

on. Meillä on mahdollisuuksia vaikka

mihin, saamme ajan tasalla olevaa

opetusta, saamme käyttöömme

yhteistä välineistöä ja mikä parasta,

saamme mahdollisuuden oppia!

Katarina Erwes & Aleksanteri Piilola

Kaikki on mennyt hyvin, kun

raaka-aineita on saatu riittävästi,

luotasi keittiömestari Tero

Laukkanen Helpasta tilannetta

puoli tuntia ennen opetustoimen

johtajan juhlavastaanoton alkamista

Pariisin Lycée Hôtelier Guillaime Tirel

-ravintolakoulussa.

Ja kaikki meni todella hyvin, ranskalaiset

kutsuvieraat nauttivat tarjoiluista,

joita Helpan opiskelijat yhdesman

kuritonta käytäntöä ihmetelleet

nuoret.

– Täytyy muistaa, että ehdimme

nähdä vain ripauksen ranskalaisesta

kulttuurista, muistuttaa Inka Calonius.

Suomalaisten opettajien kehut

ovat kyllä aiheelliset. Nuoret kertoivat

palaavansa mielellään takaisin

Suomeen, jossa koulun portit eivät

ole iltaisin lukossa ja koulun henki

on hyvä.

– Meillä on hyvin motivoinut porukka,

kehuivat Tero Laukkanen ja

lehtori Ismo Korhonen puolestaan

opiskelijoitaan.

Helpasta mukana Pariisissa olivat

myös kauneudenhoitoalan opiskelijat

Tessa Toijanen, Aliki Normak, Hanna

Ohvanainen ja Pia Wahlfors opettajiensa

Sarianna Korven ja Christina

Pellin kanssa. He olivat opiskelijavaihdossa

pariisilaisessa Lycée Professionnel

d’esthetique Mariano Fortunyssa ja

työssäoppimisjaksolla pariisilaisessa

kauneussalongissa. Viereisessä kuvassa

he ovat vasemmassa laidassa.

Liisa Suoninen

19


Lapset muurasivat tulevan

koulunsa peruskiven

Peruskiven muuraus on aina

perustavaa laatua oleva juttu.

Kun peruskoululaiset muuraavat

oman peruskoulunsa peruskiven,

se on historiallinen juttu,

totesi opetusviraston johtava

arkkitehti Kaisa Nuikkinen

juhlapuheessaan Latokartanon

koulun rakennustyömaalla

18.4.

Kolme vuotta sitten tästä uudesta

koulusta järjestettiin

suunnittelukilpailu. Se onkin usein

paras tapa saada aikaiseksi hyvä lopputulos.

Vaatimuksena oli, että koulu

soveltuu ympäristöönsä ja on korkeatasoista

arkkitehtuuria, Nuikkinen

kertoi.

Koulurakennus piti suunnitella

myös siten, että se edistää kaikinpuolista

hyvinvointia ja että se on

mahdollista toteuttaa myös taloudellisesti

ajatellen. Lisäksi – ekokaupunginosassa

kun ollaan – piti etsittämän

uusia tapoja hoitaa koulun ilmanvaihto

siten, että luonnonvoimat

toimivat käyttövoimana aina kun se

on mahdollista.

– Ja niin siinä kävi, että Leija lähti

lentoon. Kutsukilpailun voitti Arkkitehtitoimisto

Pekka Salminen Oy: n

työryhmän ehdotus ”Leija”. Palkintolautakunta

totesi, että ”korkeaan

keskeistilaan kulminoituvine sisätiloineen

ja katonlappeineen arkkitehtuuri

hakee juurensa Viikin laakson

luonnonmuodoista sekä rakentamisperinteen

vanhimmista kerrostumista,

mikä oivaltavalla tavalla tukee

myös luonnollisen ilmanvaihdon

ideaa.”

Kaisa Nuikkinen palautti lasten mieliin

tarinan kolmesta pienestä porsaasta.

Hän vakuutti, ettei Latokartanon

uutta koulua rakenneta oljista eikä risuista,

kuten Veli Huilu ja Veli Viulu tekivät,

vaan Veli Pontevan ohjeita noudattaen

koulutalo rakennetaan täydelliseen

paikkaan ja tehdään vankasta

kivimateriaalista. Eivät pääse pahat

sudet puhkumaan taloa nurin.

Yhteisötaidetta

Peruskiven muuraus on osa Latokartanon

peruskoulussa toteutettavaa

Helsingin kaupungin taidemuseon

Taimet, juuret ja leija -yhteisötaideprojektia.

Projektissa oppilaat tutkivat

kevään 2008 aikana Viikkiä. Syksyllä

2008 suunnitellaan pienoismallin

avulla koulun piha-alueelle tulevaa

taideteosta. Kevätlukukaudella 2009

oppilaat tekevät teokseen tarvittavat

osat ja se pystytetään kesällä 2009.

Oppilaat dokumentoivat päivittäin

koulun rakentumista ja tekevät

havaintoja ympäristöstä. Koulun valmistuttua

dokumenttikuvista koostetaan

animaatio, joka kertoo rakennuksen

synnyn tyhjästä tontista valmiiksi

koulutilaksi. Projektin suunnittelijana

ja vetäjänä toimii kuvataiteilija

Ritva Harle.

Rakennus otetaan käyttöön syyslukukauden

2009 alkaessa. Sinne tulee

luokka-asteet 1–9 ja oppilasmäärän

on suunniteltu olevan noin 500.

Alueella toimii jo nyt Latokartanon peruskoulu

Korttelitalo Leskenlehdessä

ja viipalekouluissa.

kuvat sauli jukkala

Vuosisata koulunkäyntiä

Tehtaankadulla

Tehtaankadun koululla vietettiin

koulun avaamiseen 100-

vuotispäivää 28.1.2008 juhlallisissa

merkeissä. Päivä alkoi jumalanpalveluksella

Johanneksen kirkossa, josta

siirryttiin juhlakulkueessa koululle.

Siellä Kaartin soittokunta johdatteli

juhlaväen reippaitten marssisävelten

tahdissa lipuin ja sinivalkoisin ilmapalloin

koristeltuun juhlasaliin.

Rehtori Janika Salo ja oppilaskunnan

puheenjohtaja Petteri Silvanto

tarkastelivat juhlapuheissaan koulua

ja sen historiaa omista näkökulmistaan.

Juhlatilaisuuden jälkeen kutsuvieraat

saivat kiertää oppilaiden avustamina

koulutaloa; he tutustuivat sekä

nykymuotoiseen koulunkäyntiin että

näyttelyyn, jonka opettajat oppilaineen

olivat valmistaneet koulun vanhoista

esineistä sekä valokuvamateriaaleista.

Iltajuhlassa opettajat ja vanhemmat

nostivat maljat 100-vuotiaalle

koululle. Juhlapuhujana kuultiin

ministeri Marjatta Väänästä, joka

muisteli lämpimästi omia kouluai-

F Juhlapäivän kunniaksi oli tilattu

300 sinivalkoista Tehtis-ilmapalloa.

Palloja jakaa oppilailleen Veijo Salonen.

kojaan 30-luvun Tehtaankadulla ja tarkasteli

koululaitoksen kehitystä pitkällä

aikavälillä.

Juhlavuoden tapahtumat jatkuvat

20.–22. toukokuuta musiikillisen 100-

vuotiskavalkadin merkeissä ja oppilaat

pääsevät näyttämään taitonsa estradilla.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

tuo tapahtumaan tervehdyksensä.

Lauantaina 6. syyskuuta koulu avaa

ovensa myös lähiympäristön asukkaille

ja sidosryhmille. Tuolloin järjestetään

ohjelmallinen pihatapahtuma,

jossa on tarjolla monenmoista nähtävää

ja kuultavaa.

Tarja Peromaa

Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistyksen

puheenjohtaja

G Koulun väki ja juhlavieraaksi

kutsutut entiset oppilaat asettuivat

Johanneksen kirkon pihalla juhlakulkueeseen.

Kulkueella oli pituutta

lähes 300 metriä!

20

22008


22008

Oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelma 10.10.2007–4.4.2008

kuvat heidi hölt tä

G Koulutukseen suoritti 25 henkilöä.

Valmistuneet ja kouluttajat Petri

Lehikoinen ja Vesa Raasumaa päättäjäistilaisuudessa

Kongressikeskus

Paasitornissa.

F Tiku ja Taku eli kouluttajat Petri

Lehikoinen ja Vesa Raasumaa

raili tanhuanpää

Kalevala-esityksiä

voi tilata Tuula-Ontalta

Tuula-Onta Malmivuo on Helsingin

kouluväelle tuttu sekä

lausuntataiteilijana että Karviaistien

koulun entisenä rehtorina ja erityisopettajana.

Eläkkeelle jäätyään hän

on kiertänyt muun muassa kouluissa

ja päiväkodeissa esittämässä Kalevalaa

– omintakeiseen ja mukaansatempaavaan

tyyliinsä.

Tuula-Onta tulee edelleen mielellään

kouluihin esiintymään. Kalevala-matineoiden

ohella häneltä voi tilata

satutunteja.

n Tuula-Onta Malmivuo,

puh. 040 580 8567

Pakkopullasta intohimo

29.2.2008 päättyy Keinutien ala-asteella

Kalevala-viikko. Lausuntataiteilija

Tuula-Onta Malmivuo on saapunut

paikalle esittämään Kalevala-matinean

oppilaille. Tunnelma on kiihkeän

kupliva, kun ala-astelaiset asettuvat

istumaan. Sali hiljenee, kun Malmivuo

astuu lavalle. Hän antaa yleisön osallistua

esittämällä kysymyksiä Kalevalasta,

kuten esimerkiksi kuka kirjoitti

Kalevalan (”vanhat mummot ja papat”)

ja kuka on Kalevalan ”kingi”.

Yleisön osallistuminen päättyy siihen,

kun Malmivuo alkaa lausua Maailman

syntyä. Hän käyttää sekä Kalevalan

kieltä että nykymaailman kieltä

nimittämällä Väinämöistä välillä tuttavallisesti

”Väiskiksi”. Malmivuo saa

lapset näkemään Kalevalan uusin silmin

luomalla kuvia heidän silmiensä

eteen tyhjästä. Jokaisella on oikeus

kuvitella omat hahmonsa.

Oppilaat kuuntelevat suhteellisen

vaitonaisina, joskin pientä häiriötä

syntyy. Entisenä opettajana Malmivuo

ei anna tämän häiritä, vaan hiljentää

kuiskijat. Malmivuo sekoittaa

matineaan tavallista kerrontaa, lausumista

ja laulamista. Erot ovat hiuksenhienoja,

mutta kuitenkin havaittavissa.

Vaikka Malmivuo on ylioppilaaksi

päästyään polttanut Kalevalansa

ruotsinkirjojen kanssa, hän on innostunut

aiheesta. Vaikuttaa siltä, että

hän osaa koko Kalevalan ulkoa, mutta

hän kertoo etsivänsä Kalevalasta

tarvitsemansa.

Malmivuo on edelleenkin sitä mieltä,

että Kalevalaa ei pidä syöttää pakkopullana,

vaan se pitäisi tuoda luovasti

nuorten keskelle. Malmivuo itse

löysi innostuksensa Helkanuorten

avulla. Hän ohjasi tyttöryhmää, mutta

pääsi kunnolla mukaan vasta sitten,

kun ryhmään tuli poikia.

Malmivuo toteaa Kalevalan näkyvän

hyvin selvästi nykymaailmassa.

Hän kertoo päihdenuorten olevan

nykyajan Kullervoja, ja hän on luonut

ajatuksen pohjalta Helkanuorten

kanssa näytelmän.

Lastenlastensa teatterikasvatuksesta

huolehtiva Tuula-Onta Malmivuo

näyttää siltä, että hän todella

nauttii esiintymisestä. Tämän vuoden

Kalevala-viikko on onnistunut. Pakkopullasta

on tullut intohimo.

Suvi Väätänen ja Vilja Järvinen

Alppilan lukion opiskelijat

Pääkaupunkiseudun kunnat järjestivät

yhteistyössä Opetusalan

koulutuskeskuksen kanssa Espoon,

Helsingin ja Vantaa rehtoreille,

virka-apulaisrehtoreille ja apulaisrehtoreille

kaksi Oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelmaa

(9 opintopistettä).

Koulutus räätälöitiin vastaamaa pääkaupunkiseudun

tarpeita.

Koulutuksen tavoitteena oli tukea

rehtorin ammatillisen näke-

Onnea!

myksen kehittymistä, eri tehtävien

haltuunottoa ja työssä jaksamista.

Peruskoulutuksessa tarkasteltiin

rinnakkain rehtorin henkilökohtaista

kehittymistä ja koulujen työorganisaation

kehittymistä. Osallistujat saivat

perusteellisen ohjauksen oman

täydennyskoulutusohjelman tekemiseen

ja ammattitaidon jatkuvaan

kehittämiseen. Lisäksi peruskoulutusohjelmaan

sisältyi ohjaus työorganisaation

kehitysprosessien johtamiseen.

Koulutus vahvisti kollegiaalisen tuen

ja pääkaupunkiseudun ammatillisten

yhteistyöverkostojen kehittymistä.

Osallistujalla oli mahdollisuus

käyttää koulutuksen aikana kokeneen

rehtorin apua ja seurata hänen työtään

kouluympäristössä.

Kristiina Holopainen

Oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelma 25.4.2007–18.3.2008

G Koulutukseen suoritti 35 henkilöä. Valmistuneet ja kouluttaja Matti Näsi päättäjäistilaisuudessa Kongressikeskus

Paasitornissa.

21


Neuvontapiste palvelee

Sain lukioni journalismikurssilla

tehtäväksi haastatella opetusviraston

neuvontapisteen

tiedotusneuvojia Terttu Kukkosta

sekä Eija Yletyistä. Siispä

kohteeksi Hämeentie 11 A,

hallintorakennus.

Astun sisälle Elannon entiseen

säästökassasaliin, joka nykyään

toimii neuvonta- ja palvelupisteenä.

Salin tiskit ovat marmoria ja

ulkomuoto muutenkin visuaalisesti

näyttävä. Monesti myös asiakkaat

ovat kehuneet tilaa.

Minut vastaanottaa ystävällinen

ja puhelias Matti Paatelainen, joka

on toiminut neuvonta- ja palvelupisteen

neuvontavahtimestarina vuodesta

1997. Hän viihtyy omien sanojensa

mukaan työssään erittäin hyvin.

Paatelaisen työpisteen vieressä istuu

myös yhtä iloinen ja avulias vahtimestariharjoittelija

Markku Lindfors.

Hän on työskennellyt neuvontapisteessä

erinäisiä jaksoja vuodelta

2005 alkaen. Tällä hetkellä Markku

on oppisopimuksella vahtimestariharjoittelijana.

Ehdin myös nähdä vilauksen Eija

Joensuusta, joka parhaillaan on esittelemässä

hallintorakennusta vierailijoille.

Hän on neuvontapisteen asiakaspalveluesimies

ja on ollut mukana

alusta asti, vuodesta 1997. Eija Joensuu

vastaa vierailijoiden vastaanotosta,

tulevasta sähköisestä kirjastosta

sekä juhla- ja liikuntasalin iltakäytön

varauksista.

Neuvontapisteen työntekijöiden

lisäksi samassa salissa työskentelevät

kirjaamon ja arkiston työntekijät:

Marika Salama, Vesa Typpi, Arja Väisänen,

Tuula Sahinailo, Timo Hanhivaara

ja Harri Koivunen.

Monipuolista työtä

Seuraavaksi tapaan Terttu Kukkosen

sekä Eija Yletyisen. Nämä iloiset ja

pirteät naiset näyttävät selvästi nauttivan

työstään.

Terttu on työskennellyt tiedotusneuvojana

vuodesta 2000. Sitä ennen

hän työskenteli talossa eri tehtävissä.

Terttua viehättää asiakaspalvelutyö, ja

hän kertoo nauttivansa ihmisten auttamisesta.

Neuvontatyön lisäksi Terttu

järjestää talon näyttelytiloihin joka

kuukausi vaihtuvan oppilastöiden

näyttelyn.

Eija Yletyinen on toiminut neuvontapisteessä

noin seitsemän vuotta.

Ammatti tuli hänen sanojensa mukaan

elämän myötä. Eija on aina pitänyt

työskentelystä ihmisten kanssa ja

viihtyy asiakaspalvelutyössä.

Tertun ja Eijan työ on pääasiassa

asiakaspalvelua sekä neuvomista.

Heidän asiakkainaan on paljon sekä

talon sisäisiä että ulkopuolisia asiakkaita.

Tiedotusneuvojat vaikuttavat

siihen, että asiat sujuvat, ja se on molemmista

erityisen palkitsevaa. Tertun

ja Eijan mukaan kysymyksien aiheissa

on valtava kirjo. Heiltä voidaan kysyä

melkein mitä vain. Pääasiassa he kuitenkin

selvittävät kuntalaisten koulutukseen

liittyviä kysymyksiä.

– Tietoa etsitään ja selvitetään paljon,

ja se tekee työn mielenkiintoiseksi

, Eija sanoo. Tähän myös Terttu yhtyy.

Tiedotusneuvojiin ottavat yhteyttä

sekä nuoret että aikuiset, pääasiassa

kuitenkin lasten ja nuorten vanhemmat.

Myös nuoret aikuiset ottavat yhteyttä

oppisopimus- ja muissa koulutusasioissa.

– Me olemme täällä kuntalaisia ja

kouluja varten , Terttu muistuttaa. Tertun

ja Eijan täytyy siis varautua monenlaisiin

kysymyksiin. – Meidän pitää

olla ajan tasalla, mieluummin edellä.

Tietotekniikka auttaa

Suurin osa asiakkaiden kysymyksistä

tulee puhelimitse tai sähköpostilla.

Ennen internetin käyttömahdollisuutta

ihmiset soittivat puhelimella tai

kävivät paikan päällä. Henkilökunnalle

jaettiin sisäinen tiedotuslehtinen.

Kukkosen ja Yletyisen mielestä tietotekniikka

on valtavasti monipuolistanut

työtä ja sen mahdollisuuksia.

Nykyään kysymykset voivat tulla jopa

tekstiviesteinä. Asiakkaiden määrä

riippuu hyvin paljon vuodenajasta.

Esimerkiksi kouluhakujen aikana puhelin

soi jatkuvasti.

Koululaisten käsitöitä näytteillä Kaisaniemessä

kuvat sara ant tila

F Terttu Kukkonen ja Eija Yletyinen.

E Matti Paatelainen ottaa asiakkaat

iloisesti vastaan.

Helsingin seudun tekstiiliopettajat

kokosivat käsityötunneilla

tehdyistä töistä näyttelyyn Kaisaniemen

metroasemalle huhtikuun

ajaksi.

Esillä oli Helsingin, Espoon ja Vantaan

3.–9.-luokkalaisten tekstiilityön

tunneilla valmistuneita laukkuja, huovutettuja

peilejä, neuleita, vaatteita,

tyynyjä ja nukkeja ym.

Terttu Kukkonen, Eija Yletyinen ja

Eija Joensuu kertovat viihtyvänsä työssään

todella hyvin. He myöntävät, että

joskus miettii, haluaisiko tehdä jotain

muuta, mutta nykyinen työ on tarpeeksi

haastavaa ja niin palkitsevaa,

että kukaan heistä ei halua lähteä mihinkään.

Eija Joensuu kehuu opetusvirastoa

työnantajana.

– Meillä on myös hyvät työvälineet,

joiden ansiosta on hyvä tehdä työtä,

kaikki kolme painottavat.

Asenne ratkaisee

Työn vaativuudesta puhuttaessa ilmenee

heti, että tiedotusneuvojan ammatissa

on löydyttävä asennetta, ja

siitä kaikki kolme ovat samaa mieltä.

– Tarvitaan hyviä asiakaspalvelu- ja

vuorovaikutustaitoja, Terttu ja Eija

mainitsevat. Kielitaito on myös erittäin

tärkeää, sillä asiakkaina on paljon

myös ulkomaalaisia. Kaiken tämän

pohjana on sopiva koulutus.

Tertun ja Eijan mielestä myös tavoitettavuus

on erittäin tärkeä kriteeri.

Joku on aina paikalla palvelemassa

arkisin kello 8.15 –16.00 välillä.

Työn ja vapaa-ajan Terttu Kukkonen

ja Eija Yletyinen voivat pitää erillään.

– Kun ovet sulkeutuvat kello 16.00,

samalla loppuvat myös työt. Jotkin

vaikeat asiat kuitenkin saattavat jäädä

vaivaamaan vapaa-ajallakin.

Kukkonen, Yletyinen ja Joensuu

kertovat kouluttavansa itseään koko

ajan työn ohella. Myös työpaikan

puolesta he saavat jatkuvasti kielten

opetusta. Muun muassa näin he kertovat

pitävänsä ammattitaitoa yllä.

Onnistumisen hetkiä he kokevat

työssään joka päivä. – Joka päivä tulee

vaikeita kysymyksiä, ja kun ne ratkaistaan,

tulee hyvä mieli, Kukkonen

ja Yletyinen toteavat. Myös asiakkaiden

lähettämä kiitos piristää näiden

avuliaitten naisten päivää.

Sara Anttila, Alppilan lukio

kuvat helena mantere

E Myllypuron ala-asteen koulun 3.-

luokkalaisten eläintyynyjä.

F Aurinkolahden peruskoulun 6.-

luokkalaiset tekivät sarjakuva-aiheisia,

applikaationa toteutettuja tyynyliinoja.

22

22008


22008

Saksittua: Kevätpörriäinen 2008

Olipa kerran koulu, jossa

rehtori oli robotti. Hän oli

erittäin ankara. Hänellä oli

tosi paljon kykyjä, esim. teleporttaus,

röntgenkatse, valheiden

tunnistus ja hän näki

taakseen. Eräänä päivänä

kuvaamataidon tunnilla yksi

oppilas yritti kuiskata kaverilleen.

Mutta rehtori huomasi

ja antoi hänelle syytteitä.

Poika yritti valehdella, mutta

ei auttanut. Seuraavana tuntina

hän yritti mennä juttelemaan

käytävälle. Mutta rehtori

katsoi seinän läpi ja teleporttasi

seinän läpi ja antoi

pojalle 1 000 tuntia jälkiistuntoa.

Taru Holkko 3–4 B

Robotti ei puhunut välituntiriidoista.

Kun opettajat saivat

tietää tästä, he kutsuivat

virittäjän. Virittäjä viritti robon.

Sen jälkeen se löi kaikkia

jotka tappelivat. Taas kutsuttiin

virittäjä. Nyt robotti

toimi taas.

Tuomas Pärssinen 2 A

31.5. Kevätlukukausi päättyy peruskouluissa, lukioissa ja

ammatillisissa oppilaitoksissa.

2.–3.6. Koulunkäyntiavustajien kesäkoulutuspäivät

(vakituisessa työsuhteessa oleville).

7.–19.7. Opetusvirasto on suljettuna.

olli turunen

Rehtorina robotti

Meidän koulun rehtori on robotti.

Se liukuu pyörillä ja syö

öljyä. Joskus sen kansliaan tulee

korjausmies ja aina kun

rehtori oli korjattu se pihisi

innosta ja sen suusta tuli paperisilppua.

Ja siitä ei siivoojat

pitäneet.

Wenla Nwajei 1–3 C

Koulumme rehtori vaihdettiin

robottiin. Robotti oli ihan

hyvä. Sillä oli myös haittapuolet,

koska se vei sähköä

todella paljon. Eräänä

päivänä Robotti pimahti

ja se alkoi huudella megafoniin

aivan hulluja. Sen jälkeen

se alkoi heitellä ruokaa

seinille. No me päätimme

ottaa oikean rehtorin takaisin.

No robotti oli fiksumpi

ja se siivosi myös paikan

mutta minkäs teet jos robotti

sekoaa.

Ilari 5 lk

Se olisi varmaan aika outoa

mitäköhän tapatuisi jos rehtori

olisi välituntivalvojana, ja

alkaisi sataa.

Otto Lankinen 1A

Meidän koulun rehtori

on oikea robotti.

Se on muuten pätevä,

vähän on vaan ruuvit löysällä.

Välillä rehtori sekoaa,

silloin se tarttee korjaajaa.

Viimeksi kun se sekosi,

Tuli meille biologinen rehtori.

Kristian Arkela 6A

12.8. Uusi lukuvuosi alkaa peruskouluissa, lukioissa ja

ammatillisissa oppilaitoksissa.

7.8. Uuden lukuvuoden aloituspäivä rehtoreille

opetusviraston juhlasalissa.

3.9. Linnanmäki-ilta koko opetusviraston

henkilökunnalle ja heidän perheilleen.

2.10. Pääkaupunkiseudun rehtoripäivät Espoossa,

Dipolissa.

22.–23.10. Koulusihteeripäivät Turussa.

12.–13.11. Helsingin rehtoripäivät Haikon kartanossa.

25.–27.11. Next Gate -messut Wanhassa Satamassa.

Seppä jo

syntyessään

Milloin alkoi ammatinvalinnan

opetus Helsingin kansakouluissa

Vastaus löytyy sivulta 24.

helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto

23


Nessi Hovi

Tiina Sandberg

Kantapääopiston kautta yrittäjäksi

Helsingin palvelualojen oppilaitoksen (Helpa) vaatturilinjalta valmistunut

Nessi Hovi on tiennyt ”aina” haluavansa oman vaatemerkin

ja ryhtyvänsä yrittäjäksi. Roihuvuoressa hän tiesi saavansa maan

parhaan teknisen pohjan ammattiin. Sieltä oli hyvä jatkaa maailmalle

suunnittelua ja vaatemerkin rakentamista oppimaan. Yrittäjänä

hän on itseoppinut, tyhmänrohkeakin omasta mielestään.

Nessi Hovi -vaatemerkki on ollut

olemassa jo viitisen vuotta

ja saavuttanut mainetta sen

verran, että suunnittelija Hovi tietää

olevansa oikealla tiellä. Tällä hetkellä

noin 80 prosenttia vaatteista myydään

ulkomaille: Norjaan, Saksaan, Belgiaan,

Englantiin, Japaniin ja Espanjaan. Koto-Suomen

valloitus on alkanut todenteolla

viime syksynä, jolloin Nessi Hovi

avasi oman merkkiliikkeen Helsinkiin

Eerikinkadulle. Naapurimaan, Ruotsin,

markkinat ovat vielä vasta unelma, joka

odottaa totetumistaan.

– Tilanne Suomessa on aika jännä

sikäli, että täällä pitää hankkia kannukset,

hyväksyntä ensin ulkomailta.

Suomen markkinat ovat vaikeat suomalaisille

pienille merkeille, mutta Ruotsin

markkinat vielä vaikeammat.

– Ruotsi on hyvin sisäänpäinlämpiävä

maa. Siellä myydään lähinnä

omia pieniä merkkejä, joita onkin tosi

paljon.

Näitä asioita ja paljon muuta pienen

vaatemerkin luotsaamiseen liittyvää,

nuori suunnittelija on joutunut opettelemaan

kantapään kautta. Hän uskoisi

tekevänsä monen asian toisin, jos aloittaisi

nyt yrityksen pyörittämisen.

– Rohkea en ole, pikemminkin olen

uskaltanut lähteä tähän touhuun tietämättömyyttäni

ja tyhmyyttäni. Minulla

on ollut paljon onnea matkassa, mutta

myös epäonnea. Virheet ovat monesti

kalliita. Bisneskoulutuksen puute on

selvä jarru. Terve järki ja tunne ohjaavat

tekemisiäni, mutta voi sanoa, että

hoidan yritystä kaupallisesta näkökulmasta

huonosti.

Yrittäjän arki tarkoittaa työtä kellon

ympäri ja vuoden jokaisena päivänä.

Vasta vuoden ajan hän on ottanut

sunnuntait vapaata töistä. Ja vuodenvaihteen

tienoilla hän teki radikaalin

tempun – otti viikon lomaa.

– Niin kliseiseltä kuin kuulostaakin,

työmäärä on hurja. Viisi vuotta painoin

12–13 tuntia päivässä ilman ainoatakaan

vapaapäivää. Toisaalta, aika

kuluu nopeasti, kun tekee sitä mistä

tykkää.

Yrittäjäpersoona on hänen mielestään

synnynnäisesti vähän hullu ja hyvällä

itseluottamuksella varustettu. Tavoitteita

pitää olla, virheistä on osattava

ottaa opiksi, mutta itsesäälissä rypemiseen

ei ole aikaa.

– Iso tai pieni yritys, menestyvä tai

aloittelija, ongelmia tulee aina eteen.

Se on yrittäjän arkea.

Roihuvuori

yhä sydäntä lähellä

Nessi Hovi oppi tekemään pitkiä päiviä

jo opiskeluaikanaan. Muutamat innokkaimmat

oppilaat ottivat tavakseen

jäädä koululle tuntien jälkeen ompelemaan.

Monesti päivä venyi iltakymmeneen.

– Oma päättelykyky kehittyi kummasti,

kun ei ollut ketään jolta kysyä

neuvoa.

Muuten motivoitunut opiskelija olisi

kenties turhautunut koulun tahtiin, jossa

edettiin keskiverron mukaan.

– Tein töitä erilaisella asenteella kuin

moni muu. Minulla oli selvä suunnitelma,

jossa koulu oli yksi etappi.

Hän kiittää koulun antamia teknisiä

valmiuksia. Ilman ompelutaitoa olisi

vaikea pärjätä.

– Ompelen mallikappaleet itse, säästän

huimasti kun en joudu ulkoistamaan

sitä.

Nessi Hovi maksaa kiitollisuudenvelkaansa

koululle kahdella tavalla. Hän

ensinnäkin ottaa ateljeeseensa säännöllisesti

harjoittelijoita vanhasta opinahjostaan

ja toiseksi kuuluu koulun ammatilliseen

neuvottelukuntaan.

Hänestä on tärkeää kehittää koulua.

Esimerkiksi yrittäjyyskoulutusta,

nimenomaan pienen vientiyrityksen

luotsaamista, olisi hyvä saada kouluun

enemmän. Samoin Nessi Hovia mietityttää

koulun epätasainen oppilasaines.

Motivoituneet jäävät helposti keskiverto-oppilaan

jalkoihin. Lisäksi neuvottelukunnan

kautta säilyy kosketus kouluun,

on mukava olla läheisissä väleissä

tuttujen opettajien kanssa.

– Harjoittelijoita otan osin ihan taloudellisistakin

syistä. He ovat ns. ilmaista

työvoimaa ateljeessa. Innostuneita

ja ahkeria työntekijöitä. Täällä

Vastaus sivun 23 kysymykseen

Ammatinvalinnan opetus on kuulunut Helsingin

jatkokoulujen opetussuunnitelmaan

vuodesta 1929 lähtien. Jo 1906 aloitti kansakoulujen

työnvälitystoimisto, jota muutama

opettaja hoiti sivutoimenaan. Vuonna

1911 Helsingin suomenkielisistä kansakouluista

päästötodistuksensa saaneista

pojista 17 prosenttia ja tytöistä 10 prosenttia

oli seuraavana vuonna ammattikoulussa

tai muussa ammattiopissa. Suurin osa

aloitti varsinaisen työelämänsä jo 12-vuotiaana.

Yleisin poikien ensimmäinen työpaikka

oli tilapäinen kauppaliikkeen ”juok-

he näkevät läheltä, mitä pienen vaatemerkin

pyörittäminen on – pitkiä päiviä

ja raakaa duunia, mutta en koskaan

unohda että he ovat tulleet luokseni

oppimaan ja kehittymään. Ateljeessani

he saavat tehdä erilaisia töitä ja ihan

eri tahdilla kuin koulussa. Työnohjaus

on aina henkilökohtaisempaa ja pystyn

keskittymään opiskelijan tarpeisiin

varmasti paremmin kuin opettaja

koulussa, jolla on parikymmentä opiskelijaa

koko ajan kyselemässä neuvoja.

Pyrin aina luomaan itseni ja harjoittelijoiden

välille suhteen, josta molemmat

oppivat ja hyötyvät. Usein innostus

syttyykin ja jää kytemään harjoittelujakson

päätyttyä.

Vaikka monta asiaa olisi voinut

tehdä toisin, Nessi Hovi ei ole tinkinyt

unelmistaan. Menestystä on tullut

jo sen verran, että tavoitteet uskaltaa

sanoa ääneen.

– Haluan kasvaa yrityksenä merkin

kanssa. Tämä tarkoittaa toisaalta

vakaata toimeentuloa ja toisaalta tuotemerkin

kehittymistä. Haluan joku

päivä olla suunnittelijana omassa yrityksessäni,

niin että joku toinen hoitaa

hallinnon ja markkinoinnin ja talouden.

n

supoika”. Tyttöjä oli kotiapulaisina ja lastenhoitajina.

Ammattikoulu mahdollisti tulevaisuudessa

arvostetumman työnimikkeen kuin pelkkä

”ammattitaidoton työläinen”. Tietenkin taidot

moneen ammattiin saatiin vuosien myötä

myös kantapään kautta ikivanhan oppipoika–

kisälli–mestari-järjestelmän hengessä. Kuvassa

Hietalahden Sulkutelakka ja Konepaja Oy:n

seppiä vuonna 1931.

Sauli Seppälä, museolehtori

Helsingin kaupunginmuseo, Koulumuseo

Kalevankatu 39–41, p. 169 3446, 3108 7067

pert ti nisonen

More magazines by this user
Similar magazines