27.01.2015 Views

Suomen

Suomen

Suomen

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Suomen Valtakunnan Urheiluliiton

VUOSIKIRJA 1967

ja SVUL:n

VUOSIKERTOMUS 1966

VEIKATEN VOITAT


Helsinki 1967 - SANOMAPAlNO


Akseli Kas kela:

Koulutustyö menestymisen ehto

Siellä kootaan nuoret urheilun pariin ja siellä kasvatetaan heistä

hyviä urheilijoita ja tulevia urheilun johtajia.

Koulutustyö kokonaisuudessaan on järjestöllemme elintärkeä

asia. Sen avulla pystymme järjestötoiminnallisesti ja kilpailullisesti

yhä parempiin saavutuksiin.

SVUL:lla on käsissään suurin osa maamme urheilevasta nuorisosta

ja sen hyväksi toimivasta urheilun johtajistosta. Sen vuoksi

järjestöllämme on myös päävastuu urheilumme menestyksestä niin

kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin toimintakentässä.

Kaikilla elämänaloilla yhteiskunnassamme kiinnitetään nykyään

huomiota työvoiman ammattitaidon lisäämiseen. Erityisen näkyvänä

se esiintyy talouselämässämme. Sen avulla saadaan työhön

enemmän tehoa ja tuotteiden laatua parannetuksi. Tämä taas

merkitsee kilpailukyvyn kasvua sekä omassa maassa että maailman

markkinoilla.

Vaikka urheilun järjestötoiminta ei olekaan verrattavissa taloudelliseen

yritykseen, niin silti sen menestymisen eräänä tärkeimpänä

ehtona on hyvin koulutettu työvoima. Urheilujärjestö

tarvitsee päteviä valmentajia, ohjaajia, toimitsijoita, palkintotuomareita,

sihteerejä ja puheenjohtajia. Palkatulta työvoimalta voidaan

jo etukäteen vaatia perehtyneisyyttä ja kykyä tehtävän hoitamiseen,

mutta tämä joukko muodostaa vain murto-osan siitä

valtavasta työntekijämäärästä, jota laajassa urheilun järjestötoiminnassa

tarvitaan. Suurin osa työntekijöistä on vapaaehtoisia

Juottamushenkilöitä, joilta edellytetään aktiivista osanottoa tehtävien

suorittamiseen.

Vaikka SVUL:ssa onkin runsaasti asiantuntijoita ja taitavia

työntekijöitä, niin silti meidän on kiinnitettävä entistä enemmän

huomiota jo toiminnassa olevan ja varsinkin uuden työvoiman

kasvattamiseen ja kouluttamiseen. Tässä tarkoituksessa onkin päätetty

vahvistaa keskusjärjestömme koulutusjärjestelmää. Erityinen

koulutuspäällikkö ryhtyy johtamaan ja toteuttamaan tätä työtä

yhteistoiminnassa erikoisliittojen ja piirien kanssa. Kysymys

on lähinnä eri asteisten johtajien ja kouluttajien kasvattamisesta.

SVUL:n tieteellisen valiokunnan arvokkaalle toiminnalle tullaan

myös järjestämään uusia kehittymisen mahdollisuuksia. Erikoisliitot

puolestaan tehostavat koulutus- ja valmennustyötään ja piireissä

pyritään luomaan uusia edellytyksiä koulutustoiminnan kehittämiselle.

On selvää, että koulutetun työvoiman kasvattaminen on ulotetta

va seuroihin asti, sillä siellähän järjestömme perustyö tehdään.

4

NUORISOMME HYVÄKSI työskentelee SVUL liittoineen, pii­

,..eineen ja seuroineen monin eri tat'oin. Piirien välinen nuorten

suttrkilpailu kannustaa poikia ja tyttöjä ponnistelemaan yhä parempiin

tuloksiin. Kltvassamme liiton p1lheenjohtaja Akseli Kaskela

luovuttaa Uuden Suomen Soihd'ln vuoden 1966 voittajapiirin,

Etelä-Pohjanmaan, puheenjohtajalle Olavi Kurikalle.

5


Kenraalilttlttnantti

Yrjö Keinonen

Veljeskansamme unkarilaisten isännyydessä pidettyihin Euroopan

yleisurheilu-mestaruuskilpailuihin me suomalaiset lähdimme kuluvan

syyskauden alussa melkoisin toivein. Monet meistä odottivat,

että maamme-laulu kajahtaisi Budapestin stadionilla ainakin kerran,

ja joka tapauksessa arvelimme muutamien suomalaisten nousevan

palkintoja jaettaessa kunniakorokkeelle. Petyimme lähes

täydellisesti.

Kun Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaajoukkueet kohta Budapestin

jälkeen kävivät ottamassa mittaa toisistaan, oli Helsingin

olympia-stadion taas kerran viimeistä sijaa myöten täynnä. Tilastot

osoittivat, että meillä oli kaikki mahdollisuudet rakkaimman

vihollisemme lyömiseen. Mutta nyt meidän oli kotikentällämme

kärsittävä tappioista kirvelevin. Puolisensataatuhatta suomalaista

poistui stadionilta apein mielin, vailla sitä yhteishengen, pätemisen

ja rentoutumisen elämystä, joka olisi vallanout katsomon, jos ottelun

lopputulos olisi ollut päinvastainen.

Monien suomalaisten kuulee nyt kysyvän: Eikö ole lapsellista ja

joka tapauksessa epämielekästä murehtia urheilumme tappioita ja

riemuita sen voitoista, eikö urheilu ole vain leikkiä Tosiasia kuitenkin

on, että urheilun merkitys sekä yksilön että koko kansakunnan

kannalta on niin suuri, että ei ainoastaan urheilun harrastajien

vaan kaikkien kansalaisten on aihetta suhtautua saavutuksiin

tällä rintamalla vakavasti. Onhan helposti osoitettavissa, että

6

urheilu on tärkeässä riippuvuussuhteessa työelämään, kulttuuriin,

kasvatukseen, teollistumiseen, maanpuolustukseen, tapaturman

torjuntaan, kuntouttamiseen, kansainväliseen yhteisymmärrykseen,

ammattitaidon saavuttamiseen, vapaa-aj an tarkoituksenmukaiseen

käyttöön sekä ennen kaikkea fyysisen kunnon ja työvireyden ylläpitoon

ja kehittämiseen.

Urheilumme nykytilaa punnittaessa on muistettava, että edustusurheilu

on vain osa-alue urheilumme kokonaiskentässä. Valtakunnan

urheiluelämä on terveellä pohjalla vasta sitten, kun huippuurheilun

rinnalla on elinvoimainen, tarkoituksenmukaisesti järjestetty

suurten joukkojen jatkuva liikunnan harrastus, kuntourheilu.

Se käsitys, että pahin urheilupulmamme liittyisi huippu-urheilun

vaikeuksiin, on tuskin osunut oikeaan. Urheilumme ajankohtaisesti

tärkein tehtävä ja vaikein ongelma on siinä, miten saada urheiluun

liittyvän liikunnan avulla mahdollisimman tehokkaasti torjutuksi

teknillistymisen ja elintason nousun ihmiselle aiheuttamat kohtalokkaat

haittavaikutukset.

2000 vuotta sitten lähti liikkeelle sanoma: Mitä se ihmistä hyödyttää,

että hän voittaisi itselleen koko maailman, mutta saa

vahingon sielulieen. Vastaavasti voimme tällä hetkellä asettaa

kysymyksen: Mitä se ihmistä hyödyttää, vaikka hä~ saa h~llin:

taansa ja käyttöönsä koko maailman, mutta sortuu ltse fyyslsestI.

Ihminen on nyt voittamassa itselleen koko maailman atomit ja

avaruuden. Mutta häntä itseään uhkaa samanaikaisesti biologinen

rappeutuminen.

Iluninen on luotu liikkumaan. Hänen elimistönsä ei pysy kohtuullisessakaan

kunnossa ilman sopivaa ruumiillista toimintaa. Satojen

tuhansien vuosien aikana ihminen on joutunut ponnistamaan voimansa

äärimmilleen selviytyäkseen taistelussa olemassaolostaan.

Vastavaikutuksena on ihmismieliin iskeytynyt toive päästä niin

vähällä ponnistamisella kuin mahdollista, ja varsinkin viime vuosikymmeniä

tekniikka on auttanut tämän toiveen täyttymistä niin,

että olemme joutuneet toiseen äärimmäisyyteen. Työ tarjoaa yhä

harvemmille liikuntaa, jota emme moottoroinnin vuoksi saa riittävästi

muuallakaan.

Vaaran torjumiseksi on yhä suuremmassa maann tullut esiin

vaatimus koko kansan kuntourheilun voimaperäisestä käynnistämisestä.

Kuntourheilun edistäminen ei tietenkään ole ristiriidassa

kilpaurheilun vaatimusten kanssa, vaan päinvastoin siinä saattaa

olla yksi huippu-urheilun "uuden tulemisen" välttämätön edellytys.

. ..... .

Kuntourheilua on tietenkin harjoitettu suppelssa pllrelssa JO

aiemminkin, mutta varsinainen sysäys tällä alalla on koettu vasta

7


kuluvalla vuosikymmenellä, jolloin on perustettu viisi uutta alan

erikoisjärjestöä. Nämä ovat aluksi suunnanneet toimintansa pääasiassa

valistustyöhön, jonka ansiosta ihmiset puhuvat yhä enemmän

siitä, kuinka hyödyllistä itse kullekin olisi harjoittaa liikuntaa.

Mutta valtaosaa kansalaisista ei kuitenkaan vielä ole saatu

liikkeelle.

Tarkastelkaamme hieman kuntourheilun sisältöä. Hyvä kunto

on jo sinänsä arvokas ominaisuus nykyajankin ihmiselle. Vaikka

monista töistä suoriudutaan hyvinkin vähäisellä fyysisellä kyvyllä,

on hyödyllistä omata reservikuntoa. Se antaa mahdollisuuden

nauttia monista vapaa-ajan toiminnoista, on apuna hätätilanteissa

ja saa ihmisen luottamaan itseensä, minkä vaikutus näkyy myönteisenä

kaikissa inrumillisessä toiminnassa.

Tiedämme, että yhä laajeneva tutki~us on käynnissä siitä, miten

urheilun avulla voidaan kuntouttaa sairaita ja ehkäistä ennakolta

sairauksia. Lääkärit ovat avainasemassa myös siinä mielessä, että

heidän suurena valistustehtävänään on kannustaa ihmiset liikkumaan

aina hikoiluun ja hengästymiseen saakka. Todettakoon tässä

yhteydessä, että liikunnan harrastamisen kannalta on tärkeässä

asemassa myös nainen, erityisesti perheenäiti. Hänen tulisi vähintäänkin

hyväksyä miehensä urheiluharrastukset, kasvattaa poikansa

ja tyttärensä liikkumaan sekä lähteä itsekin mukaan lenkille.

Sosiaaliselta kannalta kuntourheilun merkitys on nähtävä tärkeänä

sekä työelämässä että vapaa-ajan vieton järjestämisessä.

Urheilusta on kehittymässä välttämätön tekijä niiden paineiden

kompensoimiseksi, joita nykyajan elämäntapa synnyttää. Jo osallistuminen

urheilulliseen toimintaan oman panoksensa peliin antavana

ja hyväksyttynä yhteisön jäsenenä on yksilölle erittäin

merkitsevää. Yhteiskunnan kannattaa edistää sellaisia harrastuksia,

jotka tuottavat sosiaalisesti kelvollisia yksilöitä. Virkistyksen

ja vaihtelun antajana sekä agressioiden luonnollisena purkautumistienä

urheilu edistää ihmisen tasapainoista kehittymistä ja pitää

yllä myös hänen mielenterveyttään.

Kuntourheilua suunniteltaessa on psykologisena vaatimuksena

otettava huomioon ihmisen viihtyminen harrastuksensa parissa.

Vain täten on liikunnasta löydettävissä vastapaino työelämän

yksitoikkoisuuden aiheuttamalIe henkiselle rasitukselle ja kaupunkimaiselle

elämäntavalle. On vältettävä kuntourheiluharrastuksen

muodostumista väkinäiseksi velvollisuudeksi, jotta ei tehtäisi

karhunpalvelusta koko asialle.

Sveitsi ja Saksa ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten uudenaikaisin

menetelmin voidaan toteuttaa kuntourheiluideaa pitäen urheilua

vain osana suuremmasta yhteiskunnallisesta toimintakokonaisuu-

8

desta. Näiden maiden kuntourheilusuunnitelmia ovat olleet laatimassa

mm. lääkärit, sosiologit, psykologit, arkkitehdit ja julkiset

viranomaiset, ja ennakkoluulottomasti laadittuja suunnitelmia on

lähdetty toteuttamaan rohkeasti.

Liikunnan valtakunnallinen merkitys tulee selvästi esiin tarkasteltaessa

urheilua maanpuolustuksen näkökulmasta. Minkä tahansa

liikuntamuodon harrastus on maanpuolustuksen kannalta erittäin

arvokasta. Sotilaalle hyvä ruumiillinen ja henkinen kunto on ratkaisevan

tärkeä. Liikkuvuus ja tulivoima ovat ne kaksi perustekijää,

joista joukon sotilaallinen suoritus teho - taistelutahdon

ohella riippuu. Suomalaisen joukon liikkuvuus on useimmiten

sama kuin yksityisen miehen kyky liikkua kantamuksineen jalan,

suksilla ja polkupyöriIlä. Kokemukset osoittavat, että kyky liikkua

nopeasti ja sitkeästi tiettömässäkin maastossa luo edellytykset

yllätykselliseen taktilliseen toimintaan ja säästää tappioilta.

Hyvään fyysiseen kuntoon harjoitettu joukko saattaa tiukan paikan

tullen kyetä uskomattornilta tuntuviin suorituksiin. Näin ollen

urheilu jo sinänsä on osa sotilaskoulutusta.

Nykyisin varusmiespalvelukseen astuvat nuoret miehet ovat valta-

TY P P I OY:n tärkein tehtävä

Esim. vuonna 1966 Typpi Oy toimitti 269235 tonnia

erilaisia tuotteita.

Typpi Oy on voimakkaasti mukana luomassa

suomalaista kemian suurteollisuutta koko maan

ja kaikkien kansalaisten parhaaksi.

TYPPI TURVAA TÄTÄ PÄIVÄÄ

JA TULEVAISUUTTA

on lannoitteiden valmistaminen maa- ja

metsätalouden yhä kasvavien tarpeiden

tyydyttämiseksi, mutta tehdas tuoHaa paljon

muutakin. Tuotantoon kuuluvat mm.

seu raavat tuotteet:

Oulunsai pietari, Kaikkisai pietari,

Oulun Y-Iannos, Väkevä Oulun

Y-Iannos, Typpiliuos, Teknillinen

nesteammoniakki, Jäähdytysammoniakki,

Ammoniakkivesi, Typpihappo

56 % ja 67 %' Väkevä typpihappo

(98/99%), Muut teknilliset tuotteet

Nestehappi

-tyPPI oy

9


osaltaan kookkaita ja henkisesti vireitä. Mutta naJssa nuorissa

miehissä näkyy vuosi vuodelta lisääntyvässä määrin merkkejä

liikunnan puutteen kidteisistä vaikutuksista. Fyysinen kunto ei

ole niin hyvä kuin sen pitäisi, jotta sotilaallinen koulutus voitaisiin

alusta asti panna käyntiin täysitehoisena.

Tässä yhteydessä on korostettava sitä tosiasiaa, että joukon johtajalta

vaaditaan vielä parempaa fyysistä kuntoa kuin hänen alaisiltaan.

Johtaja joutuu usein liikkumaan vieläkin enemmän kuin

hänen joukkonsa ja tästä huolimatta johtajan on pystyttävä säilyttämään

henkinen vireytensä kaikissa tilanteissa. Hän ei kerta

kaikkiaan saa kesken toimintavaiheen "katketa" fyysisesti. Nämä

samat kuotovaatirnukset on asetettava johtajalle jo rauhanaikana,

jos hänen mieli suoriutua kiitettävästi koulutustehtävistään.

Puolustuslaitoksen piirissä pyrimme varuskuntien urheilutoimikuntien

ja oman urheilumerkkijärjestelmämme avulla vetämään

varusmiehet omatoimisen liikunnan pariin myös heidän vapaaaikanaan.

Päämääränä on pysyvän liikuntaharrastuksen virittäminen

niin, että se jatkuisi siviiliin päästyäkin.

Puolustusvoimien edun mukaista on tukea myös huippu-urheilua.

10

raha-asioissa selviätte

ennätyskorkeuksista

säästämällä säännöllisesti

KANSALLIS-CSAKE- PAHKKI

siellä aina ystävä

Tässä tarkoituksessa perustettujen erikoisjoukkojen miehille annetaan

muun ohella seura- ja kunto- urheiluneuvojakoulutusta,

jotta he kotipaikkakunnilleen palattuaan pystyisivät toimimaan

alansa urheilulajin ohjaajina.

Huolimatta siitä, että tänä vuonna komppaniaorganisaatioon siirtyneissä

urheilujoukoissa myös sotilaskoulutus on yhtä laajaa kuin

muissa joukoissa, on selvästi voitu todeta urheilukunnon kohoaminen

varusmiespalvelusaikana.

Urheilukomppanioissa on p'antu käyntiin myös kuntotutkimukset,

joita on nyt alettu suorittaa muissakin joukoissa. Haluamme päästä

selville siitä, miten sotilaskoulutuksemme vaikuttaa varusmiehen

kuntoon. Kun saadaan riittävä määrä testaustuloksia, voidaan

sekä sotilaskoulutuksessa että kunnon kohottamisessa päästä ohjelmajärjestelyin

entistä parempiin tuloksiin.

Tähän asti saavutettujen kokemusten perusteella voidaan todeta,

että urheilukomppanioissa palvelleet ovat sotilaina erittäin käyttökelpoista

ainesta. Myös älyllisesti he ovat olleet keskitason yläpuolella.

Toimintavalmiutta ajatellen he muodostavat teho~aan

ydinjoukon, jota voidaan käyttää vaikeimpiinkin erikoistehtäviin,

joihin tavallisen sotilaskoulutuksen saaneen kunto ja taito eivät

riitä_ Käymissämme sodissa huippu-urheilijat toimivat juuri tämän

kaltaisissa tehtävissä erittäin menestyksellisesti.

Maanpuolustuksen kannalta ovat mitä arvokkaimpia myös ne

kasvatukselliset saavutukset, joihin urheilun avulla voidaan päästä.

Kun urheilutoimintaan osallistuminen edistää sopeutumista

yhteisöön ja opettaa ymmärtämään "pelin sääntöjen" noudattamisen

välttämätt0myyttä, alistumaan järjestykseen ja itsekuriin

sekä tajuamaan, että yhteisön menestyminen on myös sen jäsenen

edun mukaista, on kaikki tämä jo sellaisenaan kasvatusta sotilaaksi.

Vaikka edellä totesimmekin kilpaurheilussa vallitsevan kriisin,

tilanne tuskin on niin huono, että olisi ail1etta tehdä hätäisiä johtopäätöksiä

taikka osoittaa sormella mahdollisia syntipukkeja. Ei

yleisurheilukaan sentään ole kuolemassa. Ja parannuskeinoja on

varmasti löydettävissä. On tutkittava urheilun tilaa ja tulevaisuutta

ilman perinteiden aiheuttamia ennakkoluuloja ja tunneperäistä

asennoitumista. Me tarvitsemme tieteellisiin tutkimuksiin perustuvan

pitkän tähtäyksen kokonaissuunoitelman. Helppoa oikotietä

ei ole. Kokonaisohjelman tehtävien ja kustannusten jakautuminen

edellyttää järjestöjen, valtion, kuntien, puolustuslaitoksen ja koulujen

osuuden selvittämistä. Tämän tutkimuksen käynnistämiseen

ei tarvita edes suuria varoja.

Kokonaisvaltaisen ratkaisun puitteissa olisi luotava edellytykset

11


sille, että jokaisella kansalaisella pikkulapsi-iästä vanhuuden päiviin

saakka on mahdollisuus osallistua ohjattuun ja riittävän tehokkaaseen

liikuntaan, ja että valistustoiminnalla motivoidaan

kansalaiset todella liikkumaan. Tällöin tulevat otetuiksi huomioon

sekä kunto- että huippu-urheilun vaatimukset valmentaja- ja johtajakoulutusta

myöten. Mitä vankempi on suurten joukkojen kuntourheilun

tietä saatu perusta, sitä korkeampi edustus urheilun

huippu tälle pohjalle voidaan rakentaa. Kokonaisohjelmassa ovat

erityisen tärkeässä asemassa koulut alkeisasteelta korkeakouluihin

saakka. Television suuret mahdollisuudet opetus- ja valistusvälineenä

olisi saatettava palvelemaan urheilun suurta asiaa.

Valottaaksemme vain yhden esimerkin avulla kokonaisohjelmaa

mainitsen yleisurheilumme mustimmaksi lampaaksi väitetyn juoksun.

Huippuluokan juoksijaksi voidaan kehittyä vain "varttumalla

juosten" pikkulapsesta alkaen. Tähän päästään jos lapselle voidaan

tarjota jotakin, minkä vuoksi juosta ja paikka missä juosta.

Anglosaksisissa maissa juokseminen rugbypallon perässä ruohokentilIä,

joilla juoksu on luonnollisen vapaata eikä aiheuta jalkavammoja,

on luonut edellytykset maailmanennätysten syntymiselle

juoksuradoilla.

Suomen urheilun tulevaisuudesta vastuussa olevat ovat nyt vaikean

kysymyksen edessä. Pystymmekö tekemään vallitsevassa tilanteessa

oikeat johtopäätökset Pystymmekö saattamaan Suomen

kansan terveellisen ja tarkoituksenmukaisen liikunnan harrastamiseen

SVUL:n ansiot suomalaisessa yhteiskunnassa ovat suuret ja niin

syvälle luotaavat että ne eivät ole edes mitoitettavissa, vaikka

sellaista näin juhlahetkella yritettäisiinkin. SVUL:n tekemä työ

maanpuolustuksen ja sitä tietä maamme itsenäisyyden hyväksi ansaitsee

puolustusvoimien taholta suurimman tunnustuksen ja kiitoksen.

Me kaikki haluamme sydämestämme toivottaa SVUL:lle

ja erityisesti juhlivalle Etelä-Karjalan piirille jatkuvaa menestystä

pyrkimyksissä luoda yhä terveempi ja elinvoimaisempi Suomen

kansa.

Hankkijan

KOIRANMUONA

Uusittu Koiranmuona uudessa

pakkauksessa sisältää nyt

monityydyttämätöntä rasvahappoa,

joka estää karvanlähtöä

ja pitää karvapeitteen ku n­

nossa.

Lisäksi monityydyttämätön rasvahappo

vaikuttaa edullisesti y leiseen

terveydentilaan ja sitä käytetään

mm. ihottumien parantamiseen.

Hankkijan Koiranmuona sisältää

kaikki lihan, kalan, maksan

ja juuston arvokkaat valkuai set,

se on 6 kertaa vahvempaa kuin

puurot tai keitot ja se säilyy kesähelteelläkin

pilaantumatta.

Voisi luulla, että näin täydellinen

ja helppokäyttöinen ruoka olisi

kallista. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Esimerkiksi täysikasv uinen 10-kiloinen

koira tarvitsee päivittäin

130 g Koiranmuonaa ja tämä annos

maksaa vain noin 20 penniä.

Hankk ijan Koiranmuonaa on saatavana

myös 5 kg :n säästöpakkauksessa.

~HANKKIJA

12


SVUL

VALTAKUNNALLINEN

SUURJÄRJESTÖ

36

SUUREN KEHITYKSEN VUOSIKYMMEN VV. 1957-1966

Jäsenliittojen määrä

kasvanut 10 vuodessa

yli 2-kertaiseksi

VUOSI I JÄSENIÄ /SEUROJA* / LIITTOJA /

UUDET JÄSENLIITOT

1957 361 .650 1.440 17 Käsipalloliitto

16

1958 376.338 1.447 17

1959 405.261 1.540 17

7

1960 418.705 1.559 17

1961 436.927 1.586 20

1962 562.137 1.736

1963 587.202 2.083

27

31

Kaunoluisteluli itto

Kuntourheiluliitto

Lentopalloliitto

1964 602.706 2.197 32 Purjehtijaliitto

Ampujainliitto Ratsastajain-

Golfliltto liitto

Kanoottiliitto Soutuliitto

5-otteluliitto Tennisliitto

Pöytätennisliitto

Judoliitto

Sulkapalloliitto

Moottoriliitto

1932

1956 1966

HenkIlöjäsenten määrä

kasvanut 60 vuodessa

200-kertaiseksl

1965 605.006 2.239 34

Moottorivenel iitto

Vesihiihtollltto

1966 609.450 2.294 36

Salamapallollitto

Ampumah i I htol i itto

* Seuralukuun eivät sisälly seurojen 1 282't ... .

seuraa ja kyläosastoa. . r senarsestr toimivaa rekisteröityä ala-

3.065

14

15


SVUL:n ERÄS SUURI TAVOITE, uuden toimitalon valmistuminen, on totetttrmM.

Lauantaina huhtiktl1ln 29 pnä 1967 tasavallan preside.ntti, edtlSkrmnan puhemies,

pääministeri, puolustusvoimain komentaja, valtiovallan ja pääkaupungin arvovaltaiset

edustajat, talon S1Iftnnittelijat, rakentajat, l'ahoittajat ja IIrheilrm ystävät täyttivät

T öö/ön UrheilI/talon palloi/lIhallin vihkiäisjuhlan kllts1l1'ieraina.

Hallia juhlistivat Suomen, SVUL:n, liittojen ja pttrten liput rivistönä, kukka-asetelmat

ja kansallispukuiset aimeet. Helsingin Vamsktmtasoittoktmta kajalltteli juhlassa

torvisoittoa ja Ylioppilaskunnan Laulajat esittivät kuorolarllua. Kuoron ja yleisön

yhteisesti laulama, soittoktmnan säestämä Maamme päätti arvokkaan juhlan.

2


Vuoden mestareita, valloittajia

Urheilun olennaisimpia piirteitä ovat ponnistelu, kilvoittelu,

tulostavoittelu, kunnostautuminen. Seuraavilla sivuilla esittelemme

eräitä vuoden 1%6:n suomalaisia, jotka urheilijoina ovat saavuttaneet

korkeita tavoitteita, maailmanmestaruudenkin.

Urheilumme kansanomaisuutta ja tämän harrastuksen yleistymistä

kaikkialle ja kaikkien piiriin kuvastaa mestariurheilijaimme

kotiseutujen jakaantuminen Lapista Suomenlahden rannalle. I1ahduttavimpana

piirteenä kenties onkin tämä mestarien piirin laajeneminen

nimenomaan nuorten kesku~dessa. Maaseutuseurojen

merkitys ja tehtävä korostuu myös uusina tulosvaltauksina ja

ennätyksinä.

VUODEN PAR,1S

EERO MÄNTYRANTA (29, Pello) valtasi 1966 hiihdon MMkisoissa

kolme mitalia: maailmanmestaruuden 30 km:llä, hopeaa

viestissä ja pronssia 50 km:llä. Su.r;men mestaruuden hän hiihti

sekä 15 km:llä että hiihdon kuninkft1tsmatkalla 50 km:llä. Maan

urheilutoimittajat nimesivätkin hä1Jet vuoden (1966) parhaaksi

rtrheilijaksemme. Eero kl1111ft1l jo kaikkien aikojen mainehikkaimpiin

J1tomalaiJ-iin: t"iisi maailmanmestaruutta, joista samalla kolme

olympiavoittoa. ---+

18


RAINER STENIUS (24, Helsinki) arvostettiin urheilutoimittajien

vllosiäänestyksessä parhaaksi yleimrheilijaksemme 1966 ja Suomen

Urheilulehti palkitsi hänet lehden kllltamitalilla kesän parh,lana

!/rheilijanalllme. Rainer valtasi (jo toistamiseen) USA:n

yliopistojen mestamllden pitl/1/shypyssä, samoin S"omen mestar!tllden

ja paransi SI/umen pitl/I/shyppyennätyksen 816, joka II/los

oli kesän 1966 maailmantila.rton 4:s.

KALEVI LAURILA (29, Tampere) .rlloritti talvella 1966 läpimllrron

hiihtäjien maailman kärkeen: hopeamitali MM-kisojen 30

km:llä samoin viestissä, sekä 'Viides 15 km:llä. SM-kisojen 50

km:llä hän oli toinen, mutta 30 km:llä valtasi jo Suomen mestartl1Iden.

Suomen UrheilI/lehti palkitsikin hänet kultamitalillaan.

20

21


ERKKI MUSTAKARI (21, Helsinki)

kohensi huomattavasti yleimrheilumme

yleiskuvaa vttoden 1966 10-

ptllla saavuttaessaan Euroopan

tIIlden sisäratojen ennätykse.n, tosin

epävirallisen, seiväshypyssä (512).

KansainväliJissä sl/1trkilpailuissa HavannaSJa

hän voitti seiväshypyn.

KAISA LAUNELA (19, Kemijärvi)

yllätti mitä miellyttävimmin syksyllä

1966 Odessassa valloittaessaan

välittöm yydellään yleisön ja - Etlroopan

n1l0rten mestafflflden keihäänheitossa

(51,58).

22

23


NUORTEN KIEKKOMAAJOUKKUE ennrtkkol,t1llottomien nuorten leijonapaitaisten ryhmäkuvassa.

Kaikki nämä pojat ovat jälkeen 1. 9. 1947 syntyneitä. Ylärivissä vasemmalta:

Tapani Koskimäki, Pekka Leimu, Juhani Tamminen, Antti Alenius, Timo Lahtinen, Keijo

Puhakka, Veikko Suominen, Veli Pekka Ketola, Paavo Tirkkonen, Hannu Koivunen, Väinö

Kolkka ja alarivissä vasemmalta: Timo Nummelin, Hannu Luojola, Timo Hirsimäki, Leo

Seppänen ja Antti Leppänen. (Kuva on sikäli epätäydellinen, että nuorten maajoukkueessamme

ovat 1966-67 myös pelanneet: Timo Saari, Jyrki Turtinen, Jaakko Valtanen, Kari

24

Viitalahti, Mikko Räikkönen, Juhani Ruohollen, Matti Päivine1J, Keijo Sinkkonen, Jouko

Oksanen, Jarmo Koivunen, Timo Turunen, Kari Torkkeli.

Ja millä tuloksella nämä pojat ovat pelanneet. Riemastutta11asti, rohkaisevasti 12 maaottelua

8 mtlata vastaan, 9 voittoa, 2 tasapeliä, 1 häviön. Maalimhdekin puhuu jotakin: 110-26.

Arosan turnajaisten (27. 12. 1966-1. 1. 1967) tllloksena 1. sija. Nuorten epävirallisten

EM-kisojen II sija Jaroslavissa 1967.

25


jl

I

MAUNO NISSINEN (19) on olltlulaisena koulupoikana muutamassa

vuodessa kehittynyt erääksi pohjoismaiden parhaaksi yleisvoimistelijaksi.

Voitettuaan kolmena vuotena Suomen nuorten

mestaruuden hän 1967 valtasi myös yleisen sarjan mestartluden

sekä 1966 pohjoismaiden nuorIen me.rtarrmden ja oli MM-kisoissa

1966 paras JIIomalainen.

SUOMALAINEN NAISVOMISTELIJA edmtaa omalla viehättävällä

tavallaan urheilumme erästä elinvoimaisinta lajia. Hän on

edustuSttrheilija S1Ittrilla kansainvälisillä jfthlilla ja yhdessä jo sataanttthanteen

nousevan voimistelevarl tytön ja naisen kanssa hänen

liikrtntama on mitä arvokkainta kftntourheilfl4.

26

27


MARJU TILL Y (15, H elsinki) on notlssut naiwimareittemme

kärkeen. H än on saavuttanut Snomen mestaYlluden 1Iseammassa

1Iintilajissa vuosina 1965, 1966 ja 1967. Nuorten pohjoismaisen

mcstarrtllde1J hän saavutti kahdessa lIintilajissa 1966. Hänen nimissään

ovat naisten Suomen em1ätykset 100 m:n, 200 m:n,

400 m:n vapaattinnissa ja 200 m:n .rekallinnissa. Marju on 4-kertainer.

nuorten Euroopan mestari vuosina 1965-66.

28

ESA H A LMO (20, TlIrkll) , maamme paras pyöräilijä 1966 (niin

nimesivät urheilutoimittajat). Näin hän pyöräili 1966: S!u)men

1l1estafft11S ja ennätys 1 k1l1:n aika-ajossa (1.11,4), hopeamitali

SM:n 200 k1l1:n 1l1aantieajossa, parhaana Sfto malaisena 11 . MMkisojen

aika-ajossa (1.11,56).


CAJ MALMBERG (19,

Helsinki) on monitaitoinen

ja riuskaotteinen painijanuorukainen:

maamme juniorimestari

kolmena

Vllonna, pohjoismaiden

juniorimestari vIIosina

1965 ja -66, yleisen sarjan

mestarimme vapaapainissa

1967 samoin kuin Ruotsiottelun

voittaja. Hänen

sarjansa on 97 kg.

AARO VIITIKKO (20, Kesälahti) plmnersi 17. 7. 1966

nuoruutensa koko innolla 133,5 kg ja niin syntyi nuorten

mailmanennätys. Nuomkaisen oma sarja on 75 kg ja

hänen parhaat tuloksensa toistaiseksi: punnerms 135,0,

tempau,s 107,5, työntö 145,0 ja yhteensä 385,0 kg.

30

"

KIMMO KOSKINEN (19, Lahti) on lupaavin nuori.rta luistelijoistamme, Hän

on nuorten Suomen mestari, oli Suomen yleismestartluskilpail1fissa yhteispisteissä

5. Voitti Suomen me.rtarllflden matkamestartlllskilpailuissa 500 m:llä ja oli

toisena 1,500, 5.000 ja 10,000 m:llä. Alitti neljäntenä suomalaisena 5.000 m:ltä

8 minrmtin rajan aialla 7.54,6. Hän on edustanut Suomea monissa miesten

maaotteluissa. Kimmon tähtäimessä 011 Grenoblen o-kisojen 1.500 ja 5.000 m:n

luistelut.

31


JUHANI RUOTSALAINEN (19, Kuopio) osoitti mäkimiehenä

kasvukykynsä SveitJin mäkiviikon neljässä kilpailussa 1967

(Graad, Le LrJCkle, St. Moritz, Unterwasser) saavllttaessaan kokonaiskilpailun

voiton. Grenoblen esikisojen S111Irmäessä hän oli parhaana

SIIomalaisena IV. Nuoret lupaavat hyppääjätoverit Mikko

Jokiranta (Vesivehmaa) ja Seppo Hannllla (Rovaniemi) nostavat

kllvassamme J1Ihanin ilmaan tämän voitettlla Sveitsin mäkiviikon.

32

BIRGITTA LINDSTRöM (19, Helsinki) on jo vuosikallsia ollllt

ten.niskenttiemme SIIosittfl ttl1llispää ja taituri. Nuorten mestaruuksia

hänellä 011 jo 22 ja yleisessäkin sarjassa 6. Suomen urheiluhistoriaan

hän kirjoitti oman kappaleensa kesällä 1966 voittaessaan

tenniksen epävirallisten MM-kisojen naisten juniorisarjan

Wimbledonissa.

3

33


~

~

..:.....i =

= ==­

=

......,

-=

Suomen

Ampujainliitto

Puheenjohtaja

K. O. Leinonm

o

-i

-1: '"

..

a

m

o

1:

••

-:::.

~

Liitto on perustettu 1919, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu

vuodesta 1922 kansainväliseen littoon Union International

Jc Tie (UIT), vuonna 1966 seuroja 171, jäseniä 80.491

miestä, 317 naista, 1.532 poikaa ja 81 tyttöä, yhteensä

82.42l.

Liiton kunniapuheenjohtaja: H . V. Ö s t e r m a n

Liiton puheenjohtaja: K. O. Le i n 0 n e n

Liiton toiminnanjohtaja: Rene No r d q u i s t

MESTARIT JA ENNÄTYKSET

Vapaakivääri 30 X 40 laflkausta

......,

=

C


SE 1962 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat

1962 Pauli Janhonen, Keski-Suomen Ampujat

1964 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat

ME 1963 August Hollenstein, Sveitsi, Oslo

Vapaakivääri 40 laukausta polvelta

SM 1966 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat

SE Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat

ME 1966 John Foster, USA, Wiesbaden

Vapaakivääri 40 laukausta makuulta

SM 1966 Osmo Leivo, Kajaanin Ampujat

SE 1956 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat

1964 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat

ME 1966 Kurt Johansson, Ruotsi, Wiesbaden

Vapaakivääri 3 x 20 laukausta

SE 1958 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat

Sotilas kivääri 3 x 20 laukausta

SM 1966 Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat

SE 1963 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat

ME 1966 L. Lustberg, Neuvostoliitto, Wiesbaden

SM joukkue 1966 Tikkakosken Ampujat (3 ampujaa)

SE joukkue 1966 Tikkakosken Ampujat (3 ampujaa)

ME joukkue 1966 Neuvostoliitto, Wiesbaden (4 amp.)

Sotilaskivääri 3 x 10 laukausta

SE 1965 Antti Tyrväinen, Tikkakosken Ampujat

Pienoiskivääri 3 x 40 lal/kausta

SM 1966 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat

SE 1962 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat

ME 1964 L. Wigger, USA, Tokio

SM joukkue 1966 Kajaanin Ampujat (3 ampujaa)

SE joukkue 1966 Kajaanin Ampujat (3 ampujaa)

ME joukkue 1966 USA, Wiesbaden (4 ampujaa)

36

372 ..

372 ..

372 ..

376 ..

386 pisto

391 ..

391 ..

395 pisto

398 ..

398 ..

398 ..

577 pisto

554 pisto

560 ..

558 ..

1620 ..

1620 ..

2185 ..

277 pisto

1145 pisto

1151 ..

1164

3394

3394 ..

4589 ..

Pienoiskivääri 40 laukausta pystystä

SM 1966 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat

SE 1960 Pauli Janhonen" Keski-Suomen Ampujat

ME 1962 Gary Anderson, USA, Kairo

ME joukkue 1966 Länsi-Saksa, Wiesbaden (4 amp.)

Pienoiskivääri 40 laukausta polvelta

SM 1966 Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura

SE 1961 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat

ME 1958 M. Niasow, Neuvostoliitto, Bukarest

1959 Vilho Ylönen, Suomi

ME joukkue 1965 Neuvostoliitto, Bukarest (4 amp.)

Pienoiskivääri 60 laukausta makuulta

SM 1966 Kalevi Kääriäinen, Mikkelin Ampujat

SE 1965 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat

1965 Kari Aalto, ]ämsänkosken Urheiluampujat

1965 Viljo Periaho, Haminan Ampumaseura

ME 1966 D. Boyd, USA, Wiesbaden

SM joukkue 1966 Mikkelin Ampujat

SE joukkue 1966 Mikkelin Ampujat

ME joukkue 1966 USA, Wiesbaden

Pienoiskivääri 3 x 20 laukausta

SE 1960 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat

Vapaapistooli 60 laukausta

SM 1966 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat

SE 1964 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat

ME 1955 A. ]asinsky, Neuvostoliitto, Bukarest

SM joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.)

SE joukkue 1964 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.)

ME joukkue 1965 Neuvostoliitto, Bukarest (4 amp.)

Isopistooli 30 + 30 laukat/sta

SM 1966 Pauli Poutanen, Satakunnan Ampujat

SE 1964 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat

ME 1963 T. D . Smith, USA, Sao Paulo

368 pisto

373 ..

376 ..

1467 ..

389 pisto

392 ..

391 ..

391 ..

1547 ..

593 ..

594 ..

594 ..

594 ..

598 ..

1770 ..

1770 ..

2376 ..

583

556 ..

562

566 ..

1639, ..

1647 ..

2224

584

589

597

37


SM joukkue 1966 Joensuun Ampujat (3 ampujaa)

SE joukkue 1965 Joensuun Ampujat (3 ampujaa)

ME joukkue 1962 Neuvostoliitto, Kairo (4 ampujaa)

Isopistooli koulu 30 lal/kausta

SM 1966 Matti Patteri, Suomen Metsästysyhdistys

SE 1966 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat

Isopistooli kuvio 30 laukausta

SM 1966 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat

SE 1959 Toivo Antikainen, Kuopion Metsästys ja

Amp.seura

1736 ..

1738 ..

2349 "

293 "

296 ..

295

300 "

SE 1966 Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat

ME 1958 A. Nikitin, Neuvostoliitto, Moskova

SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.)

ME joukkue 1958 Neuvostoliitto, Moskova (4 amp.)

SM joukkue 1966 Pohjois-Hämeen Ampujat (3 amp.)

Hirviåmmlmta 25 parilallkausta

233 "

234 "

658 "

900 ..

638 ..

SM 1966 Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat 225

SE 1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat 230 ..

ME 1963 O. Zakurenov, Neuvostoliitto, Sandviken 233"

SM joukkue 1966 Kuusankosken Ampujat (3 ampujaa) 620 "

SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) 631

ME joukkue 1965 Neuvostoliitto, Kairo (4 ampujaa) 908 "

Pienois pistooli 30 + 30 laukal/Sta

SM 1966 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat

SE 1965 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat

SM joukkue 1966 Helsingin Varuskunnan Ampujat

SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys

587

592

1739 "

1752

Hirviammllnta, yhdistetty 50 kerta- ja 25 parilaukatlsta

SM 1966 Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat

SE 1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat

Ka'lrisammunta 20 + 20 laukatlsta

441

448 ..

Pienoispistooli koulII 30 laukamta

SM 1966 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat

SE 1966 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat

Pienoispistooli kuvio 30 laukausta

293 "

296 "

SM 1966 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat

ME 1963 R. Flodman, Ruotsi, Sandviken

SM joukkue 1966 Kuusankosken Ampujat (3 amp.)

SE joukkue 1966 Kuusankosken Ampujat (3 amp.)

ME joukkue 1963 Neuvostoliitto, Sandviken (4 amp.)

165 ..

247

414. ..

447 "

570 ..

SM 1966 Juhani Heiskanen, Suomen Metsästysyhdistys 298 pist.

SE 1961 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys 299 "

Olym pia.ammllnta 60 laukausta

SM 1966 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys

SE 1964 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys

ME 1966 V. Atanasiu, Romania, Wiesbaden

SM joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.)

SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.)

ME joukkue 1958 Neuvostoliitto, Moskova (4 amp.)

Hirviammunta 50 kertalaukausta

SM 1966 Pekka Suomela, Pohjois-Hämeen Ampujat

38

590

592 "

596 "

1728

1750

2361

223 "

Metsästyshaulikko 150 kiekkoa

SM 1966 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat 143 kiekkoa

SE 1965 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat 144

SM joukkue 1966 Pohjois-Hämeen Ampujat

(3 ampujaa a 100 kiekkoa) 272

SE joukkue 1963 Pohjois-Hämeen Ampujat

(3 ampujaa a 100 kiekkoa) 272

Metsästyshatllikko 200 kiekkoa

SE 1962 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat 195

ME N . Durnev, Neuvostoliitto, Kairo 200

ME joukkue 1962 USA, Kairo (4 ampujaa a 100) 394

39


~!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

-

Melsäslyshaulikko JOO kiekkoa

SE 1960 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat 97

Olympiahaulikko 300 kiekkoa

SE 1937 Konni Huber, Suomen Metsästysyhdistys 294

Olympiahaulikko 200 kiekkoa

SM 1966 Bror Lindfors, Flyktskytteklubben

SE 1937 Ake aff ForseIIes, Flyktskytteklubben

ME Ei noteerata ratojen suuren erilaisuuden takia

SM joukkue 1966 Flyktskytteklubben

(3 ampujaa å 100 kiekkoa)

SE joukkue 1958 Suomen Metsästysyhdistys

(3 ampujaa å 200 kiekkoa)

Olympiahaulikko JOO kiekkoa

SE 1937 Ake af ForselIes, Fiykskytteklubben

SE joukkue 1963 Flykskytteklubben (3 ampujaa)

Trap-ammunta 150 kiekkoa

184

196

262

549

SM 1966 Toivo Niskanen, Suomen Metsästysyhdistys 125

SM joukkue 1966 Trap-ampujat 355

Nai s e t:

Pienoiskivääri 60 latJkausta makuulta

SM 1966 Hannele Wirilander, Mikkelin Ampujat

SE 1966 Hannele Wirilander, Mikkelin Ampujat

ME 1959 Z. Zelenkova, Neuvostoliitto, Milano

1961 I. Veress, Unkari, Budapest

SM joukkue 1966 Mikkelin Ampujat (3 ampujaa)

SE joukkue 1966 Mikkelin Ampujat (3 ampujaa)

ME joukkue 1959 Neuvostoliitto (3 ampujaa)

Pienoispistooli 30 + 30 lalJkausta

SM 1966 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys

SE 1966 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys

SM joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.)

SE joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.)

40

99 kiekkoa

267

588 pisto

588 "

594. "

594 "

1729 "

1729 "

1769 "

576 "

576 "

1665 "

1665 "

Pienoispistooli koulu 30 laukausta

SM 1966 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys

SE 1966 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys

PienoispiItooli kuvio 30 laukausta

SM 1966 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys

SE 1965 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys

Nu or e t:

Pienoiskivääri 3 x 20 laukausta, a. 20 v.

SM 1966 Jyrki Lehtonen, Helsingin Varuskunnan

Ampujat

SE 1962 Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura

SM joukkue 1966 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa)

SE joukkue 1964 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa)

Pienoiskivääri 3 x JO laukausta, a. 17 v.

SM 1966· Kauko Rinne, Kauhajoen Ampujat

SE 1965 Jyrki Lehtonen, Helsingin Varuskunnan

Ampujat

SM joukkue 1966 Hämeenlinnan Ampumaseura

(3 ampujaa)

SE joukkue 1961 Hämeenlinnan Ampumaseura

(3 ampujaa)

Pienoiskivääri 20 laukausta pystystä, a. 20 v.

SM 1966 Jyrki Lehtonen, Helsingin Varuskunnan

Ampujat

SE 1962 Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura

Pienoiskivääri 40 laukausta polvelta, a. 20 v.

SM 1966 Asko Tähkäpää, Haminan Ampumaseura

SE 1964 Jukka Hovila, Someron Mets. ja Ampumaseura

Pienoiskivääri 60 laukausta makuulta a. 20 v.

SM 1966 (SM-lajina vasta 1967 lukien)

'.

286

286 "

290 "

291 "

552 pisto

562 "

1599 "

1611 "

278 pisto

277 "

745 "

792 "

173 pisto

183 "

187 pisto

193 "

41


SE 1961 Eero Laaksonen, Turun Seudun Ampujat

1964 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat

ME 1959 P. Simko, Unkari, Milano

ME joukkue 1959 Neuvostoliitto, Milano

593 "

593 "

593 "

1774 "

SE 1965 Kai Virtala, Helsingin Varuskunnan

Ampujat

SM joukkue 1966 Hämeenlinnan Ampumaseura .

SE joukkue 1965 Helsingin Varuskunnan AmpUJat

378 "

1022 pisto

1092 "

Pienoiskivääri 40 lattkausta makuulta, a. 20 v.

SM 1966 Kari Haara, Lahden Ampumaseura

SE 1961 Eero Laaksonen, Turun Seudun Ampujat

1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat

SM joukkue 1966 Lahden Ampumaseura

SE joukkue 1961 Kuopion Mets. ja Ampumaseura

(3 ampujaa)

Pienoiskivååri 30 lattkausta makuulta, a. 17 v.

SM 1966 Pekka Pohjolainen, Hyvinkään Mets. ja

Ampumaseura

SE 1963 Harri Salminen, Valkeakosken Rihla

SM joukkue 1966 Hämeenlinnan Ampumaseura

SE joukkue 1963 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa)

Pienoispistooli 30+30 laukausta, a. 20 v.

Pienoispistooli koulu 30 laukausta, a. 20 v.

SM 1966 Matti Miettinen, Suomen Metsästysyhdistys

SE 1965 Mikko Aunio, Lapuan Seudun Ampujat

1965 Matti]. Miettinen, Suomen Metsästysyhdistys

Pienoispistooli kuvio 30 laukausta, a. 20 v.

SM 1966 Heikki Maatela, Lapin Ampujat

SE 1965 Kai Kaasinen, Hämeenlinnan Ampumaseura

388 pisto

395 "

-395 "

1156 "

1162 "

294 pisto

297 "

856 "

867 "

SM 1966 Kai Kaasinen, Hämeenlinnan Ampumaseura 573 pisto

SE 1965 Kai Kaasinen, Hämeenlinnan Ampumaseura 579

SM joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys

SE joukkue 1965 Hämeenlinnan Ampumaseura

(3 ampujaa)

1675

1692

"

283 pisto

284 "

284 "

296 pisto

297 "

Olympia-ammtmta 60 laukausta, a. 20 v.

SM 1966 Tarmo Koivu, Riihimäen Ampumaseura

SE 1966 Heimo Rikkinen, Korian Ampujat

SM joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys

SE joukkue 1965 Hämeenlinnan Ampumaseura

Olympia-ammunta 30 laukausta, a. 20 v.

571 pisto

581 "

1664 "

1660 "

SE 1965 Matti Välimaa, Hämeenlinnan Ampumaseura 287 pisto

SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys 840 "

Olympia-ammunta 30 laukausta, a. 17 v.

SM 1966 Tauno Soutua, Mäntän Seudun Ampujat

SE 1958 Eero Caselius, Helsingin Varuskunnan

Ampujat .

SM joukkue 1966 Pohjois-Hämeen AmpuJat

SE joukkue 1962 Suomen Metsästysyhdistys

Hirviammunta 30 kertalaukausta, a. 20 v.

SM 1966 Erkki Sillanpää, Valkeakosken Rihla

SE 1965 Risto Huusari, Kuusankosken Ampujat

SM joukkue 1966 Turun Seudun Ampujat

SE joukkue 1966 Turun Seudun Ampujat

Metsåstyshaulikkoalllmunta JOO kiekkoa, a. 20 v.

SM 1966 Heikki Lindfors, Hyvinkään Mets. ja

Ampumaseura

SE 1964 Juha Mikkola, Lahden Ampumaseura

Olympiahaulikkoammunta JOO

kiekkoa

SM 1966 Guy Mock, Suomen Metsästysyhdistys

286 pisto

284 "

661 "

881

115 pisto

138 "

291

291 "

90 kiekkoa

85

85 kiekkoa

Pienoispistooli 20+20 lattkausta, a. 17 v.

SM 1966 Simo Kairus, Loimaan Laukojat

381 pisto

Trap-ammunta 50 kiekkoa, a. 20 v.

SM 1966 Pentti Juurikkala, Heinolan Ampujat

44 kiekkoa

42

43


Ikämiesmestarit vuonna 1966

Vapaakivääri 3 x 20 ls Osmo Rantala, HIAS

Sotilaskivääri 3 x 20 ls Osmo Rantala, HlAS

Pienoiskivääri 3 x 20 ls Jussi Pälve, OMAS

Pien.kiv. 60 ls makuu Into Lehtonen, LL

Vapaapistooli 60 ls Olavi Lahtonen, SMAS

Isopistooli 30+30 ls Kalle Sievänen, SMY

Isopistooli koulu 30 ls Kalle Sievänen, SMY

Isopistooli kuvio 30 ls Kalle Sievänen, SMY

Pienoispistooli 30 + 30 ls Kalle Sievänen, SMY

Pienoispistooli koulu 30 ls Reino Linnanen, KotMAS

Pienoispistooli kuvio 30 ls Kalle Sievänen, SMY

Olympia-ammunta 60 ls Kalle Sievänen, SMY

Hirviammunta 50 kertals. Eino Hallikainen, ESA

Hirviammunta 25 parils. Toivo Piispanen, KokMAS

Hirviammunta yhdistetty Toivo Piispanen, KokMAS

Olympiahaulikko 100 kiekko Toivo Pyymäki, LAS

Metsästyshaulikko 100" Veikko Mäkelä, P-HA

Trap-ammunta 100 kiekkoa Eskil Harlas, SMY

Veteraanimestarit vuonna 1966

553 pisto

529 "

553 "

580 "

528 "

580 "

287 "

293 "

570 "

285 "

294 "

576

199 "

184

380 "

81 kiekko

90 "

74 "

Vapaakivääri 3 x 20 ls Bruno Frietsch, SMY 549 pist.

Sotilaskivääri 3 x 20 ls Bruno Frietsch, SMY 522

Pienoiskivääri 3 x 20 ls Kalle Pajari, OMAS 533 "

Pienoiskivääri 60 ls makuulta Onni Lappi, MA 579 "

Vapaapistooli 60 ls Viljo Virtanen, SMY 521

Isopistooli 30 x ls Helmer österblad, VSG 545

Isopistooli koulu 30 ls Viljo Virtanen, SMY 277"

Isopistooli kuvio 30 ls Helmer Österblad, VSG 281

Pienoispistooli 30+ 30 ls Arvo Vaarne, SA 559 "

Pienoispistooli koulu 30 ls Aatto Nuora, SMY 279 "

Pienoispistooli kuvio 30 ls Arvo Vaarne, SA 290 "

Olympia-ammunta 60 ls Väinö Hämäläinen, KotMAS 546 "

Hirviammunta 50 kertals. Martti Liuttula, K.M.S. 179"

Hirviammunta 25 parils. Martti Liuttula, K.M.S. 186

Hirviammunta yhdistetty Martti Liuttula, K.M.S. 365"

Olympiahaulikko 100 kiekko Eino Vikström, LAS 65 kiekko

Kaurisammunta 20+20 ls. Arvo Kääriäinen, KouMAS 73 pist.

Metsästyshaulikko 100 kiekko Elo Durchman, FSK 73 kiekko

Trap-ammunta 100 kiekkoa Eino Vikström, LAS 66

Maaotteluja ei V.

44

1966 suoritettu

Suomen

Ampumahiihtoliitto

Puheen;ohta;a

Mika Tiivola

Liitto on perustettu 1960, liittynyt SVUL:oon 1966, kuuluu

kansainväliseen liittoon Union Internationale Pentathlon

Moderne (UIPM), vuonna 1966 jäsenyhteisöjä 8.

Liiton puheenjohtaja: Mika T i i voi a

Liiton sihteeri: Pauli R u h a n e n

Yleinen sarja:

Ikämiessarj a:

Nuorten sarja:

Viesti:

Yleinen sarja:

Nuorten sarja:

Nuorten viesti :

SUOMEN MESTARIT 1966

Juhani Suutarinen, Imatran Hiitäjät

Hannu Posti, Vuoksenniskan Urheilijat

Kari Vähäkylä, Halikon Hakoniskat

Imatran Hiihtäjät (Reijo Kohonen, Eelis Lyytikäinen

ja Asko Pelkonen)

Poh;oismaiden mestareita 1966

Erkki Ala-Honkola, Suomi

Kari Vähäkylä, Suomi

Suomi (Raimo Penttinen, Uuno Jantunen, Yrjö

Salpakari ja Kari Vähäkylä)

45


-- -- ------ - -

SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITTO on perustamisestaan

v_ 1960 lähtien toiminut järjestöpohjalla, sen jäseninä

ovat olleet eri järjestöt. V :n 1966 marraskuussa muutettiin

liiton säännöt niin, että sen jäseniksi pääsevät urheiluseurat.

V:n 1967 alusta liitto toimii siis seurapohjalla

samoin kuin muutkin SVUL:n erikoisliitot vaikka liiton

jäseninä vielä onkin myös eräitä järjestöjäseniä. Vuoden

1967 alkuun mennessä on liittoon ilmoittautunut jäseniksi

97 seuraa, joissa on jäseniä 4.317 miestä, 177 naista, 880

poikaa ja 96 tyttöä, yhteensä 5.470 jäsentä.

Suomen

Golfliitto

Puheenjohtaja

v. Tllftkkanen

I

I

FINN

FIGHTER

Liitto on perustettu 1957, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu

vuodesta 1958 kansainvälisiin keskusjärjestöihin World

Amateur Golf Council ja European Golf Association. Vuonna

1966 seuroja 10, jäseniä 8;8 miestä, 321 naista, 126 junioria,

yhteensä 1.305.

Liiton puheenjohtaja: Väinö T u ukk a n e n

Liiton sihteeri: Erkki A a 1 t 0 - S et älä

SUOMEN MESTARIT 1966:

Miehet: J aIo Grönlund

Naiset: Anna-Kristina Brändström

Ikämiehet: Taavi Pohjanpalo

Juniorit: Harri Safonoff

290 lyöntiä

241 lyöntiä

154 lyöntiä

297 lyöntiä

YHTYNEET PUKUTEHTAAT OY

TAM PERE

urheiluväen hovihankkija

MAA 0 TTELUT:

- Ruotsi-Suomi

- T anska-Suomi

- Norja-Suomi

8- 1

6-3

8- 1

47


Kymmenen liiton jäsenseuran lisäksi on tuleville golfkentille

jo varattu alueet m.m. seuraavien paikkakuntien

kaavassa: H yvinkää, Kauniainen, Kouvola, Turku ja Helsinki

II.

Suomen

~iilltoliitt()

Puheenjohtaja

Hannu KoskivlIori

Liitto on perustettu 1908, kuulunut SVUL:oon perustamisestaan

lähtien, kuuluu vuodesta 1924 kansainväliseen liittoon

Federation Internationale de Ski (perustajajäsen),

vuonna 1966 seuroja 897, jäseniä 86.748 miestä 23.944

naista, 67.733 poikaa ja 30.888 tyttöä, yhteensä 209.313.

Liiton kunniapuheenjohtaja: Yrjö KaI 0 n i e m i

Liiton puheenjohtaja: H ann u K 0 s k i v u 0 r i

Liiton toiminnanjohtajat: Veli Saa r i n e n ja

Pauli S w a n 1 j u n g

Liiton päävalmentaja: Veli Saa r i n e n

SUOMEN MESTARIT 1966

ovat säästö

pankki

asioita

Miehet:

50 km Eero Mäntyranta, Pellon Ponsi

30 km Kalevi Laurila, Tampereen Poliisi-Urheilijat

15 km Eero Mäntyranta, Pellon 'Ponsi

3 x 10 km Jämsänkosken Ilves 1 (Esko Hakola, Eino

Huhtala; Jorma Kortelainen)

2.49,19

1.50,20

47,56

1.39,59

- MONIEN ETUJEN PANKKI -

AHELSINGIN

'ii. TYOVAE N

SAÄSTOPAN KKI

Yhdistetty kilpailu Aarne Ylikorva, Ounasvaaran

Hiihtoseura

4

401,75

49

~-- -- -- -


Mäenlasku Osmo Leivo, Lahden Hiihtoseura

Pujottelu Ulf Ekstam, Grankulla IFK

Suurpujottelu Ulf Ekstam, Grankulla IFK

Syöksy Ulf Ekstam, Grankulla IFK

Naiset:

10 km Liisa Suihkonen, Suonenjoen Vasama

5 km Senja Pusula, Laitasaaren Veto

3 x 5 km Lahden Hiihtoseura (Meeri Hussa, Eeva Jare,

Saara Saarinen)

Pujottelu Charlotte N ordgren, Fjällskidarklubben -37

Suurpujottelu Charlotte Nordgren, Fjällskidarklubben -37

Maaottelut 1966

Pohjoismainen koululaismaaottelu kansanhiihdossa :

Suomi Ruotsi

1 ryhmä: kansakoulut 393.143 224.212

II ryhmä: oppikoulut, korkeakoulut

ja muut oppilaitokset 21.181 19.930

219,4

96,51

130,86

51,19

35,34

18,26

59,03

133,60

117,6

N orja

22 0.970

21.294

Vuoden 1966 tärkeimpänä tapauksena oli osallistuminen

hiihdon maailmanmestaruuskilpailuihin Oslossa, jossa

30 kilometrill ä Eero Mäntyranta ja Kalevi Laurila saavuttivat

kaksoisvoiton, edelleen saivat hopeamitalin Arto

Tiainen 50 km:llä, miesten viestinjoukkue 4 x 10 km:llä

ja pronssimitalin saavuttivat Paavo Lukkariniemi normaalimäessä

ja Eero Mäntyranta 50 km :llä. Lisäksi muut hyvät

sijotukset täydensivät hiihtomme menestystä MM-kisoissa.

Alppilajien MM-kilpailuihin Portilloon, Chileen lähti ainoana

edustajana .Ulf Ekstam, joka kuitenkin syöksyharjoituksissa

loukkaantui ja jäi pois kilpailuista.

Liiton piirissä järjestettiin yhteensä 25.501 kilpailua,

joissa oli osanottajia 225.031 kilpailijaa. Kilpailujen suurin

katsojamä:irä oli Salpausselällä, jossa oli läsnä 87.225

maksanutta katselij aa.

Erityistä toiminta vuodelle oli alppihiidon harrastuksen

ja laskettelurinteiden määrän huomattava kasvu.

Kansanhiihtomaaottelun

1965-66 tulos: 414.324 244.142

242 .264

Nuoret:

Mäenlasku Norja 37 Suomi 33 Ruotsi 17

Sokeri on ihanteelli nen r avinnonlähde.

Se on helposti sulava ravintoaine,

joka luovuttaa välittömästi

auri ngon vaikutuksesta

kehittyneiden molekyylien voiman

keholIe. Nauttimanne sokeri

kohottaa reaktiokykyänne ja

hyvi nvoinni n tunnetta_ Se antaa

Teille voi maa j a tarmoa, torjuu

väsymyksen, vahvistaa hermoj a

j a elvyttää elämänhalua. Sok eri

on todella yhtä hyvää kuin hyvänmakuistaki

n.

SUDmEn SDKERI

50


Suomen

Judoliitto

Suomen

Jääkiekkoliitto

PII heenjohtaja

T. Muren

PlIheenjohtaja

Harry Lindblad

Liitto on perustettu 1958, liittynyt SVUL:oon 1963, kuuluu

vuodesta 1962 kansainväliseen liittoon Federation lnternationel

de Judo (FlJ), vuonna 1966 seuroja 18, jäseniä 1.085

miestä, 54 naista, 237 poikaa ja 72 tyttöä, yhteensä 1.388.

Liiton puheenj ohtaj a: Torsten M u r e n

Liiton toiminnanjohtaja: Martti Hei s k a n e n

SUOMEN MESTARIT 1966

63 kg Aimo Rovio, Chikara/Helsingin Tarmo

70 " Jarmo Seven, Chikara/Helsingin Tarmo

80 Jorma Kivinen Meido-Kan

93 " Mauri Ranta Chikara/Helsingin Tarmo

yli 93 Raimo Lindholm, Chikara/Helsingin Tarmo

Pohjoismaiden mestaruuskilpailut 7. 6. 1966 Helsinki

Joukkuekilpailu:

+ Suomi- Tanska 4-1

+ Suomi- Ruotsi 2-1

52

Henkilökohtaiset mestaruudet:

70 kg Erkki Nupponen

80 " Jorma Kivinen

93 " Kari Johansson

yli 93 " Raimo Lindholm

Liitto on perustettu 1929, liittynyt SVUL:oon 1937, kuuluu

vuodesta 1929 kansainväliseen liittoon Ligue lnternationale

de Hockey Sur Glace (LIHG), vuonna 1966 seuroja 354,

jäseniä miehiä 16.065, naisia 705, poikia 23.971. yhteensä

40.74 1.

Liiton puheenjohtaja: Harry Li n d b 1 a d

Liiton toiminnanjohtaja: Reijo M ann erI a

Liiton päävalmentaja: Gustav B u b n i k

SUOMEN MESTARIT 1966

ILVES; Tampere: Juhani Lahtinen, Erkki Järvinen, Jarmo Wasama,

Timo Hirsimäki, Kari Palo-oja, Jorma Kallio, Pentti Pynnönen,

Lasse Oksanen, Jorma Peltonen, Reij o Hakanen, Jaakko Jaskari,

Erkki Harju, Markku Hakanen, Pekka Leimu, Timo Lahtinen,

Pentti Uotila, likka Halme.

Nuoret :

ILVES, Tampere: Erkki Järvinen, Heikki Niemioja, Jorma Kallio,

Timo Hirsimäki, Timo Saari, Pekka Mäkinen, Pekka Leimu, Timo

Lahtinen, Ali Saadetdin, Erkki Mäkinen, Juhani Aromäki, Pekka

Teittinen, Jouko Oksanen, Pekka Huhti, Väinö Kolkka, Erkki

Axen.

53


SUOMEN CUP-fl1EST ARIT

REIPAS, Lahti: Jaakko Siren, Pertti Valkinen, Ilpo Koskela, Matti

Korhonen, Ari Myllymäki, Pekka Oikkonen, Heikki Mikkola,

Timo Rantala, Risto Forss, Matti Saurio, Tapio Majniemi, Ismo

Niskakoski, Veikko Kuusisto, Leo Vankka, Risto Alho.

SUOMEN MESTARIT 1967

ROSENLEWIN URHEILIJAT -38, Pori: Jorma Valtonen, Esa

Vaarne, Tapani Suominen, Raimo Määttänen, Pekka Kuusisto,

Pentti Riitahaara, Tapio Rautalammi, Matti Keinonen, Raimo

Kilpiö, Johannes Karttunen, Matti Päivinen, Matti Harju, Timo

Mäkelä, Raimo Tuli, Lauri Lehtonen, Kari Sillanpää, Heikki Veräväinen,

Tapio Aalto, Juhani Ahokas.

Nuoret:

IL VES, Tampere: Erkki Järvinen, Ari Hyvärinen, Timo Saari,

Timo Hirsimäki, Pekka Mäkinen, Jorma Aro, Väinö Kolkka,

Pekka Huhti, Jouko Oksanen, Matti Oja, Martti Helle, Heikki

Huhti, Pentti Hukkila, Erkki Mäkinen, Kauko Kivilä, Kari Lehmo,

Risto Heinonen, Juha-Pekka Saunio, Erkki Axen, Markku

Kaltio.

SUOMEN CUP-MESTARUUS 1967 ratkaistaan syksyllä 1967.

Suomen Nappulamestarit (alle 11 v.) 1967: Tampereen Kilpa­

Veljet, Tampere.

MAAOTTELUT 1966

- Suomi-Ruotsi 2-S 14. 2. 66 Västerås

± Suomi- Ruotsi 4-4 1 S. 2. 66 örebro

- Suomi-länsi-Saksa 3-S 26. 2. 66 Berlin

- Suomi-Romania 3-7 27. 2. 66 Bukarest

- Suomi-Ruotsi I-S 3. 3. 66 Ljubljana

- Suomi-Tshekkoslovakia 1-8 S. 3. 66 Ljubljana

- Suomi-Kanada 1-9 6. 3. 66 Ljubljana

- Suomi-Neuvostoliitto 2-13 8. 3. 66 Ljubljana

+ Suomi-USA 4-1 9. 3. 66 Ljubljana

+ Suomi-Puola 6-3 II. 3. 66 Ljubljana

- Suomi-Itä-Saksa 3-4 12. 3. 66 Ljubljana

+ Suomi-Norja 8-0 31. 10. 66 Oslo

54

+ Suomi-Norja 5-2 1. 11. 66 Sarpsborg

- Suomi-Ruotsi 0-3 25. 11. 66 Tamjere

- Suomi-Ruotsi 1-7 27. 11. 66 Helsinki

± Suomi-Itä-Saksa 3-3 29. 11. 66 Tampere

+ Suomi-Itä-Saksa 4-2 30. 11. 66 Helsinki

- Suomi-Neuvostoliitto 2-5 18. 12. 66 Moskova

- Suomi-Neuvostoliitto 1-3 20. 12. 66 Moskova

+ Suomi-Kanada 8-2 8. 1. 67 Tampere

- Suomi-Kanada 4-5 9. 1. 67 Helsinki

+ Suomi-Itä-Saksa 3-0 5. 3. 67 Dresden

+ Suomi-Itä-Saksa 7-0 6. 3. 67 Weisswasser

+ Suomi-Puola 8-3 8. 3. 67 Katowice

- Suomi-Puola 2-3 9. 3. 67 Warsova

- Suomi-Neuvostoliitto 2-8 18. 3. 67 Wien

- Suomi-Kanada 1-5 19. 3. 67 Wien

- Suomi-Ruotsi 1-5 21. 3. 67 Wien

+ Suomi-Tshekkoslovakia 3-1 23. 3. 67 Wien

± Suomi-länsi-Saksa 2-2 25. 3. 67 Wien

-Suomi-USA 0-2 26. 3. 67 Wien

+ Suomi-Itä-Saksa 5-1 28. 3. 67 Wien

B-MAAOTTELUT

+ Suomi B-USA A 4-1 1. 3. 66 Pori

-SuomiB-

Tshekkoslovakia B 2-4 25. 2. 66 Jyväskylä

-SuomiB-

Neuvostoliitto (22 v) 3-8 27. 2. 66 Joensuu

-SuomiB-

Neuvostoliitto (22 v) 1-12 28. 2. 66 Savonlinna

NUORTEN MAAOTTELUT

± Suomi-Tshekkoslovakia 3-3 1. 1. 66 Tampere

± Suomi-Tshekkoslovakia 2-2 3. 1. 66 Helsinki

+ Suomi-Ruotsi 6-1 14. 2. 66 Turku

± Suomi-Ruotsi 3-3 15. 2. 66 Tampere

+ Suomi-Sveitsi 7-2 27. 12. 66 Arosa

± Suomi-Tshekkoslovakia 2-2 28. 12. 66 Arosa

+ Suomi-Hollanti 37-0 29. 12. 66 Arosa

+ Suomi-Sveitsi 9-0 30. 12. 66 Arosa

+ Suomi- Tshekkoslovakia 4-3 1. 1. 67 Arosa

+ Suomi-Norja 10-1 5. 3. 67 Skellefteå

55


I

I

+ Suomi-Ruotsi 5-4 6. 3. 67 Skellefteå Ruotsi 7 4 1 2 31-22 9

+ Suomi-Itä-Saksa 10-1 15. 3. 67 Jaroslav Kanada 7 4 1 2 2S-15 9

+ Suomi-Tshekkoslovakia 6--4 17. 3. 67 Jaroslav Tshekkoslovakia 7 3 2 2 29-18 8

+ Suomi-Romania 14-1 19. 3. 67 Jaroslav USA 7 3 1 3 20-23 7

± Suomi-Ruotsi 6-6 21. 3. 67 Jaroslav Suomi 7 2 1 4 14-24 5

- Suomi-Neuvostoliitto 0-2 23. 3. 67 Jaroslav Itä-Saksa 7 1 1 5 14-38 3

Länsi-Saksa 7 0 1 6 11-56

JAAKIEKON MM- JA EM-KISAT WIENISSÄ 18-29. 3. 1967

A-sarjan ottelu tulokset

Kanada- Itä-Saksa 6-3

N eu vostolii tto--Suomi 8-2

Tshekkoslovakia-Länsi-Saksa 6-2

Ruotsi-USA 3-4

Neuvostoliitto--USA 7-2

Kanada- Suomi 5-1

Tshekkoslovakia-Itä-Saksa 6-0

Ruotsi- Länsi-Saksa 3-1

Itä-Saksa- Neuvostoliitto 0-12

Suomi- Ruotsi 1-5

Länsi-Saksa- Kanada 1-13

USA-Tshekkoslovakia 3-8

Suomi-Tshekkoslovakia 3-1

Itä-Saksa- Ruotsi 2-8

Länsi-Saksa-Neuvostoliitto 1-16

Kanada- USA 2-1

U SA- Itä-Saksa 0-0

Länsi-Saksa-Suomi 2-2

Ruotsi- Neuvostoliitto 2-9

T shekkoslovakia-Kanad a 1-1

Suomi- USA 0-2

Itä-Saksa- Länsi-Saksa S-1

Tshekkoslovakia-Ruotsi 5-5

Kanada- Neuvostoliitto 1-2

Itä-Saksa- Suomi 1-5

Länsi-Saksa-USA 3-8

Ruotsi- Kanada 6-0

N eu vostoliitto--Tshekkoslovakia 4-2

SARJAT A UL UKOT

II

A-sarja

Neuvostoliitto 7 7 0 0 58- 9 14

56 57

II


Suomen

Kanoottiliitto

C-2 10.000 m J. Mäkinen-H. Koskinen

K-4 1.000 m Vesisamoilijat III (T. Takala,

H. Mäkelä, Y. Hämäläinen,

H. Salin)

K-4 10.000 m Vesisamoilijat III (H. Mäkelä,

H. Salin, Y. Hämäläinen,

T. Takala)

K-1 4xSOO m Paddlarklubben Canoa

Puheenjohtaja

Kaj Leideni1ts

Liitto on perustettu 1932, liittynyt SVUL:oon 1962 kuuluu

perustamisestaan saakka kansainväliseen liittoon Internatio­

~al ~.anoa Fed.era~.ion (ICF), vuonna 1966 seuroja 40,

jasenJa 1.808 miesta, 350 naista, 657 poikaa ja 291 tyttöä

yhteensä 3.106.

'

Liiton puheenjohtaja: Kaj Le i den i u s

Liiton sihteeri: Sirkka L 0 u he n r a n t a

Liiton päävalmentaja: Juhani M i e t t i n e n

Yleinen sarja miehet

K-l SOO m

K-I 1.000 m

K-l 10.000 m

K-2 SOO m

K-2 1.GJO m

K- 2 10.000 m

C-I SOO m

C-I 1.000 m

C-l 10.000 m

C-2 1.000 m

58

SUOMEN MEST ARLT v. 1966

I. Nummisto

I. Nummisto

1. Nummisto

K. ]aatinen- E. Strömsholm

K. ]aatinen-E. Strömsholm

K. ]aatinen-E. Strömsholm

K. Mäkinen

R. Närjänen

R. Närjänen

R. Närjänen-K. Mäkinen

Yleinen sarja naiset

K-l SOO m Margareta Bergholm

K-2 SOO m M. Bergholm-M. Finnberg

K-l S.OOO m Margareta Bergholm

K-4 500 m Paddlarklubben Canoa

(I. Pirttimaa, M. Bergholm,

M. Liljestrand, M. Finnberg)

Miehet yli 35 vuotta

K-l 500 m Y. Hämäläinen

K-l S.OOO m T . Liljeberg

C-l SOO m K. Rinne

N1Ioret alle 20 v. pojat

K-l

C-l

K-2

K-l

C-l

K-2

C-2

K- 4

K-l

5.000 m

5.000 m

5.000 m

500 m

500 m

500 m

500 m

500 m

4x250 m

N uot'et alle 18 v. pojat

K-l 2.500 m ]. Viitamäki

C-l 2.500 m H. Järvinen

O. Hellman

H . Järvinen

K. Holmlund-U. Strömsholm

J. Viitamäki

H. Järvinen

U . Strömsholm- R. Fagerström

M. Koskinen- M. H orppu

Kanotklubben Wågen 1

Strömsholm, Holmlund,

Hellman, Fagerström)

Kanotklubben Wågen

( 0 . Hellman, U. Strömsholm,

R. Fagerström, K. Holmlund)

59


K-2 2.500 m H. Korjula-]. Hämäläinen

K-I 250 m ]. Viitamäki

K-2 250 m H . Korjula-]. Hämäläinen

Nuoret alle 20 v. tytöt

K-2

K-I

250 m I. Aholin-E. Ryyppö

250 m C. Hellman

MELONT ARETKET v. 1966

Suomen Kanoottiliiton runkoreitti Otavan satama -

Lahti 214 km. 9-17. 7. 66 Ivalonjoen melontaretki 7-16.

8. 66.

N I/oret alle 18 v. tytöt

K-I 250 m Irma Pasila

SellrameJtamllJkilpaillln piJteet

1. Pirkka-Melojat

2. Vesisamoilijat

3. Paddlarklubben Canoa

359 pistettä

273

173

MAAOTTELU

± Norja-Suomi 27. 7. 66

Sandvik 79-83

MM ESIKISAT LÄNSI-BERLIINISSÄ 13-14. 8. 66

K-l 10.000 mLsija Ilkka Nummisto

K-I 1.000 m 2. sija Ilkka Nummisto

C-2 1.000 mLsija R. Närjänen-

K. Mäkinen

K- 2 10.000 m 4. sija E. Strömsholm­

K. Jaatinen

C-I 10.000 m 3. sija R. Närjänen

. KOTKANPÄÄ.HOPEAPOKAALI

~ HUIPPUSUORITUSTEN ARVOINEN

Tuhannet kilpailut vuosi!.tain palkitaan .

arvokkain KOTKANPAA-hopeapokaaleln.

Nykyaikainen muotoilu - ne erottuvat aina edukseensuu

ressaki n pal ki ntokokoel massa.

Tiedustelkaa alan liikkeistä.

Muistakaa KOTKANPÄÄ-merkkil

MAAILMANMEST ARUUSKILPAILUT ITÄ-BERLIINISSÄ

19-21. 8. 66

K-I 500 m 8. sija Ilkka Nummisto

C-I 1.000 m 9. sija Rudolf Närjänen

C-2 1.000 m 6. sija R. Närjänen-

K. Mäkinen

C-2 10.000 m 10. sija K. Jaatinen-

E. Strömsholm

C-l 10.000 m 7. sija R. Närjänen

60

AURAN KULTASE PPÄ OY


Suomen

Kaunoluisteluliitto

Erikoista kaunoluistelun historiassa on tänä :u~.nn.a o~lut

ulkolainen valmentaja. H]K:n aloitettua vIre astI tOImintansa

myös kaunoluistelun parissa, tuotti seura maahamme

itävaltalaisen valmentajan Rudolf ZettelmannlO.

Valmentaja on ollut myös muiden seurojen käytössä.

Puheenjohtaja

Veikko Laihanen

Liitto on perustettu 1961, liittynyt SVUL:oon 1961, kuuluu

vuodesta 1961 kansainvälineen liittoon 1nternational

Skatiug Union (1 U), vuonna 1966 seuroja 48, jäseniä

192 miestä, 542 naista, 128 poikaa, 1.949 tyttöä, yhteensä

2.81!.

Liiton puheenjohtaja: Veikko La i h a n en

Liiton sihteeri: Pentti P e k kaI a

Miehet:

Naiset:

Tytöt:

Ragnar Wikström HSK

Pia Wingisaar HJK

Anu-Liisa Numminen HL

Nuorten pari:

Tuija Vainikainen &

Raimo Turunen KuLS

Alokkaat: Anne Kettinen HSK

62


Suomen

Koripalloliitto

T y t ö t: Mela, Helsinki

Seija Kaleva, Pirjo Kaleva, Päivikki Kettunen, Anneli Sovijärvi,

Kaarina Kaltio, Ritva Pekkala, Marketta Miettinen, Minna Tuominen,

Paula Oittinen ja Hannele Toivonen. Pelannut 4 ottelua,

joista kaikki voittoja, koripisteet 230-99, pisteitä 8.

PTlheenjohtaja

V. Dillemflth

Liitto on perustettu vuonna 1939, kuulunut SVUL:oon vuodesta

1947 lähtien, kuuluu kansainväliseen liittoon Federation

Internationale de Basketball Amateur (FIBA),

vuonna 1966 seuroja oli 38 1 jäseniä 18.302 miestä, 4.425

naista, 17.022 poikaa ja 3.872 tyttöä, yhteensä 43.62l.

Liiton puheenjohtaja: Ville D i II e m u t h

Liiton toiminnanjohtaja: Kyösti R 0 u s t i

Liiton päävalmentaja: Kalevi Tuo m i n e n

Sttomen Mestarit 1966

M i e h et: Torpan Pojat, Helsinki

Jorma Pilkevaara, Heikki Lahdensuu, Paavo Suhonen, Mikko Hyryläinen,

Matti Wessman, Yrjö Janoff, Jukka Vallinkoski, Lars

Karell, Eero Lindegren, Markku Jääskeläinen, Kyösti Lehtonen ja

Gleb Schirokoff. Pelannut mestaruussarjassa 18 ottelua, joista 17

voittoa, 1 häviö, koripisteet 1344-1178, pisteitä 34.

Nai s et: Lahden Sampo, Lahti

Silja Laine, Leena Kopra, Lea Kopra, Rauni Teerijoki, Terhi Jär.

vinen, Mervi Kopra, Helka Honkaniemi, Anneli Juntunen, Eeva

Eskola ja Anja Eskola. Pelannut mestaruussarjassa 14 ottelua,

joista 11 voittoa, 3 häviötä, koripistee.t 768-60/, pisteitä 22.

64

Nuo r et: Torpan Pojat, Helsinki

Markus Viljanen, Paavo Viro, .Kim Jokipii, Alpo Väänänen, Juha

Levä, Antero Väisänen, Miika Heikinheimo, Jukka Halinen, Jukka

Vallinkoski, Lars Karell, Seppo Iisalo ja Gleb Schirokoff. Loppusarja

pelattiin cup-kilpailuna.

Ik ä m i e h et: Pantterit, Helsinki

Raine Nuutinen, Timo Suviranta, Esko Karhunen, Robert Petersen,

Jyrki Lappalainen, Roi Lappalainen, Matti Salmenkylä, Helge

Forsberg ja Oiva Virtanen. Pelannut 6 ottelua, joista kaikki

voittoja, koripisteet 455-310, pistettä 12.

Maaottelttt 1966

+ Suomi-Ruotsi (nuoret)

+ Suomi-länsi-Saksa (nuoret)

...;- Suomi-Puola (nuoret)

+ Tanska-Suomi

+ N orj a-Suomi

+ Islanti-Suomi

+ Ruotsi-Suomi

+ Suomi-Belgia

-Suomi-Belgia

-Suomi-Eesti NSV

-Suomi-Eesti NSV

-Suomi-Eesti NSV (naiset)

-Suomi-Eesti NSV (naiset)

-Suomi-Itä-Saksa

-Italia-Suomi

+ Suomi-Guinea

+ Suomi-Ruotsi

+Eesti NSV-Suomi (nuoret)

-Eesti NSV-Suomi (tytöt)

- Suomi-USA

-Jugoslavia-Suomi (nuoret)

+ Ranska-Suomi (nuoret)

84- 56 EM-karsinta

97- 54

64- 57

50-103 Polar Cup

39-109

47- 92

62- 84

94- 78

71- 75

72- 77

71- 85

32- 64

43- 77

70- 76 Dessaun turnaus

57- 56

103- 64

63- 53

53- 72

48- 46

96-122

58- 49

51- 69

Nuorten EM· kisat

..

65


-Suomi- Italia (nuoret)

-Suomi- Espanja (nuoret)

-Ranska- Suomi (nuoret)

- Suomi- Ranska

+ Suomi-Ranska

-Suomi-Italia

- Suomi- Italia

+ Suomi- Yhdistynyt Arabitasavalta

+ Suomi-Yhdistynyt Arabitasavalta

42- 50 Nuorten EM-kisat

52- 67

67- 58

69- 82

60- 59

68- 106

64- 72

91- 65

95- 76

Suomen

Kuntourheiluliitto

Suomen M estareita 1967

M i e h et : Kotkan Työväen Palloilijat, Kotka

Veikko Laapas, Arto Kylmälä, Timo Sievers, Esa Matiskainen,

Ari Paananen, Timo Tuurnala, Timo Toikka, Veikko Miettinen,

Hannu Paananen, Veikko Vainio, Jukka Hurme ja Mika Arola.

Pelannut mestaruussarjassa 18 ottelua, joista 15 voittoa, 3 häviötä,

koripisteet 1308- 1105, pisteitä 30. Mestaruudesta pelattiin

uusintaottelu Tapion Honka-KTP, tulos 75- 85.

T Y t ö t: Mela, Helsinki

Pirjo Kaleva, Anneli Sovijärvi, Kaarina Kaltio, Minna Tuominen,

Paula Oittinen, Hannele Toivonen, Marketta Miettinen, Hille

Orkas, Tuija Koskinen, Kirsti Kovala, Liisa Setälä ja Armi Piispanen.

Pelannut 3 ottelua, joista kaikki voittoja, koripisteet

172-73, pisteitä 6.

1 k ä m i e h et: NMKY-35, Helsinki

Reino Saarelainen, Keijo Hynninen, Veikko Karen, Antti Cederberg,

Osmo Joutsen, Reino Björn, Erkki Leikas, Martti Löf ja

Ossi Kivisoja. Pelannut 8 ottelua, joista kaikki voittoja, koripisteet

693-437, pisteitä 16_

66

Puheenjohtaja

Lauri Hietanen

Liitto on perustettu 1961 ja liittynyt SVUL:oon 1961, vuonna

1966 seuroja 1.954, jäseniä 229.863 miestä, 81.371 naista,

yhteensä 311.234.

Liiton puheenjohtaja: Lauri H i eta n en

Liiton toiminnanjohtaja: Mauri 0 k san e n

Kansalaisten aktivoiminen liikunnan pariin vaatii tehokasta tiedotustoimintaa.

Kuntourheiluliitto on pyrkinyt ko. päämäärään

tiedotusvälineissä julkaistujen kirjoitusten ja esiteimien avulla sekä

ennenkaikkea järjestämällä erilaisia liikuntatilaisuuksia, joista tärkeimpänä

voidaan pitää liiton viisi vuotta kestävää kuntokilpailua.

Kertomusvuonna oli kilpailu käynnissä jo neljättä vuotta.

Alkuvuodesta kuntokilpailun säännöin järjestetty KUNTORALLI

- REIPPAANA RATTIIN kampanja onnistui hyvin ja sen antamien

kokemusten perusteella tullaan liiton kuntokilpailua tulevaisuudessakin

kohdistamaan vastaavanlaisille erityisryhmille.

Uutena toimintasektorina on liitto ryhtynyt edistämään työpaikkaurheilua.

Toiminta on aluksi ollut suuntaviivoja hahmottelevaa

ja jo harrastetun työpaikkaliikunnan kartoittamista sekä

niistä saatavien kokemusten keräämistä. Tarkoituksena on ulottaa

työpaikkaurheilu kaikenkokoisiin liike- ja teollisuuslaitoksiin koko

massa. Liiton toimittamalla työpaikkaurheilun opaskirjalla uskotaan

olevan sen ilmestyttyä suuri merkitys asian vireä lle kehittymiselle.

67


Toimintavuoden aikana on käynnistetty maan parhaiden asiantuntijoiden

avustamana testaustoiminta ja siihen liittyvänä ergometritestaajien

koulutus. Toiminta on herättänyt laajaa mielenkiintoa

ja siitä toivotaan tulevan erikoisesti piirien kuntourheilujaostojen

voimakas toimintamuoto.

Liitto osallistui voimakkaalla panoksella Suomen Suurkisoihin

1966 järjestämällä kisoihin saapuneille kuntourheilijoille liikunnallista

ohjelmaa, jotta kaikki osanottajat saattoivat tuntea itsensä

aktiivisiksi mukana olijoiksi. Erittäin onnistuneena voidaan

pitää juuri ennen Suurkisoja toimeenpantua Kuntoviestiä, joka

sai suurta huomiota osakseen valtakunnan tiedotusvälineissä ja

toimi täten viimeisenä herättäjänä ennen kisoja. Viestiä kuljetettiin

kuparisissa kapuloissa, jotka kukin piiri sai viestin päätyttyä

omakseen. Kuljettamiseen osallistui 1003 seuraa ja 12555 viestinviejää,

jotka jakaantuivat piireittäin seuraavasti:

KUNTOVIESTIN KULJETTAJAMÄÄRÄ T

68

I

Seurat

I Kuljettajat

Etelä-Karjala 41 497

Etelä-Pohjanmaa 60 805

Helsinki 78 300

Häme 43 487

Kainuu 10 708

Keski-Pohjanmaa 31 445

Keski-Suomi 123 1761

Kymenlaakso 53 467

Lahti 20 370

Lappi 30 650

Länsi-Pohj a 32 459

Pohjois-Karjala 33 318

Pohjois-Pohjanmaa 60 1087

Pohjois-Savo 62 799

Satakunta 61 1328

Uusimaa 83 875

Suur-Savo 91 984

Varsinais-Suomi 92 215

--- ---

Yht. 1003 12 555

Suomen

Käsipalloliitto

Puheenjohtaja

Risto Orko

Liitto on perustettu 1941, liittynyt SVUL:oon 1957, kuuluu

vuodesta 1946 kansainväliseen liittoon Internationale

Handball Federation (IHF), vuonna 1966 seuroja 73, jäseniä

7.206 miestä, 2.480 naista, 4.147 poikaa ja 1.190 tyt·

töä, yhteensä 15.023.

Liiton puheenjohtaja: Risto 0 r k 0

Liiton toiminnanjohtaja: Orjo P ä t t i n i e m i

Suomen Mestarit 1966

Hallipeli

Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (HIFK) (Folke Wikström,

Björn Storskrubb, Anders Westerholm, Kaj Aström, Harry

Gustavsson, Göran Ekman, Göran Backman, Erik Stigzelius,

Claes Aström, Ali Holmström, Olavi Skarp, Lars Johansson ja

Knut Krogell).

Naiset

Katajanokan Haukat (Maire Kaljunen, Monica Schoultz, Tiina

Berlin, Marja Sipi, Helena Simelius, Pia Viertonen, Tuula Penttilä,

Sirpa Vallenius, Leila Simelius ja Ulla Niskanen).

69


Nuoret

Arsenal (Olli Keränen, Yrjö Sipilä, Christer Westerdahl, Martin

Forsten: B~ Sal.men, Bo Lindroos, Ulf Wiren, Seppo Sonkeri, Mikael

NIemI, NIls Malmerg, Ove Niemimäki ja Björn Lindroos) .

Ulkopeli

Urheilu-Kerho 51 (UK-51) (Pekka Salonen, Nils Laine Kari

Lehtolainen, Olli ~aavilainen, Aulis Molander, Aarre Kling~, Kari

Eklund, Teuvo Slrtamo, Berndt Andberg, Pertti Turunen Gustav

Lindroos ja Timo Paajamaa) .

'

Naiset

HIFK (Marita Weckström, Helga Schorin, Yvonne Saven Hillevi

Kullberg, Tuula Uuttu, Sonja Gustafsson, Nina H~usko

Dorrit Lindqvist, Monica Grönholm ja Soili Kari) .

'

Nuoret

Arsenal (Olli Keränen, Yrjö Sipilä, Bo Lindroos, Christer Westerdahl,

Nils Malmberg, Seppo Sonkeri, Bo Salmen, Ulf Wiren,

Ove Niemimäki ja Mikael Niemi) .

MAAOTTELUT

Suomen

Kävelyurheiluliitto

Puheenjohtaja

Jalmari Pöllänen

Liitto on perustettu 1961, toimien itsenäisenä Iiittona vuoden

1966 loppuun; liittyy SVUL:oon vuoden 1967 alusta.

Liitto kuuluu kansainväliseen liittoon IAAF Suomen Urheiluliiton

kautta. Liitolla ei ole omia erillisiä jäsenseuroja,

vaan katsotaan liittoon kuuluvan ne yleisurheiluseurat,

jotka harrastavat kävelyurheilua. Tällä hetkellä niissä on

jäseniä yhteensä n. 18.000.

Liiton puheenjohtaja: Jalmari P ö II ä n e n

NUORTEN PM-KILPAILUT

Helsillgissä 1-3. 4. 1966

Suomi-Islanti 18-16 ( 9-8)

Ruotsi-Norja 12- 10 ( 5- 5)

Suomi-Ruotsi 8-10 ( 5-4)

Tanska-Norja 12-13 ( 8-6)

Islanti-Ruotsi 14-14 ( 7-7)

70

-Suomi-Itä-Saksa 16-26

-Neuvostoliitto-Suomi 26-11

-Suomi-Ruotsi 17-18

-Itä-Saksa-Suomi 27- 9

-Suomi-Neuvostoliitto 15-24

-Ruotsi-Suomi 25-17

Norja-Islanti 23-15 (11-5)

Tanska-Suomi 29-11 (14-5)

Ruotsi-Tanska 13-10 ( 6-7)

[slanti-Tanska 20-16 (10-8)

Norja-Suomi 22-13 ( 9-5)

Mestarit ja ennätykset

20 km

SM 1966 Martti Hokkanen, Kangasniemen Urheilijat

SE 1964 Martti Hokkanen, Kangasniemen Urheilijat

30 km

SM 1966 Martti Hokkanen, Kangasniemen Urheilijat

SE 1966 Martti Hokkanen, Kangasniemen Urheilijat

20 km ikäm. 35 v.

SM 1966 Paavo Saira, Helsingin Kisa-Veikot

1,54,38,4

1,35,11,0

2,46,14,0

2,46,14,0

50,27,2

71


10 km nltoret 20 v.

SM 1966 Kurt Myrsky, Turun Veikot

5 km pojat 17 v.

SM 1966 Kari Sahlberg, Turun Veikot

Muut viralliset ennätykset

3 km 1962 Martti Hokkanen, Kang. Urheilijat

5 km 1962 Martti Hokkanen, Kang. Urheilijat

10 km 1963 Pentti Kallionpää, Turun Urheiluliitto

15 km 1958 Paavo Saira, Viipurin Urheilijat

50 km 1964 Paavo Saha, Helsingin Kisa-Veikot

Maaottelu 1966

Suomi-Puola Kangasniemel1ä 8-2

58,57,8

27,34,4

12,48,2

21,23,4

44,02,4

1,14,16,0

4,43,08,0

Suomen

Lentopalloliitto

P IIhemjohtaja

Seppo Hieta

Liitto on perustettu 1959, liittynyt VUL:oon 1961, kuuluu

vuodesta 1963 Kansainväliseen Lentopalloliittoon Federation

Jnternationale de VoIleyball (FJVB) , vuonna 1966

seuroja 484, jäseniä 21.994 miestä, 7.166 naista, 12 .932 poikaa

ja 5.406 tyttöä, yhteensä 47.498.

Liiton kunniapuheenjohtaja: Heikki K 0 u r i

Liiton puheenjohtaja: Seppo H i eta

Liiton toiminnanjohtaja: Torsti Se p p älä

Liiton päävalmentaja: Kainu M i k koi a

SUOMEN MESTARIT 1966

Miehet

Käpylän Lentopalloilijat, Helsinki: Väinö Enlund, Esko Häkkinen,

Esa Kallio, Alpo Kärkkäinen, eppo Laine, Erkki Ojanen,

Kalevi Ojanen, Ilkka Oras, Raimo Peltonen, iilo Uljas, Pekka

Uljas, Väinö Uljas, Pentti Vuorlehto ja Lars Wikström.

Huoltaja: Taisto Heinonen.

72

Naiset

Käpylän Lentopalloilijat, Helsinki: Barbara Forsten, Ilmi Haimi,

73


Raija Hansen, Mirja Harthin, Terttu Juntunen, Eija Kuusio,

Pirjo Kärkkäinen, Pirkko Laine, Arja Mahkonen, Liisa Mäki,

Ritva Mäkinen, Justa Mänttäri, Arja-Terttu Patrikainen, Hannele

Prosi, Aune Ropponen ja Violetta Sändulesen.

Huoltajat: Erkki Lötjönen, Juhani Kuusio ja Kurt Liuha.

P 0 ja t

Kimmo, Lahti: Markku Ilonen, Kari Koskinen, Seppo Kousa,

Reijo Liukkonen, Martti Mälkki, Lasse Sauranen, Pertti Sauranen

ja Veikko Sauranen.

Huoltaja: Sauli Lahti.

T y t ö t

Kalevan Lentopallo, Tampere: Mirja Aalto, Pirkko Broman, Tuula

Korhonen, Hilkka Laakkonen, Anna-Maija Launis, Eva-Maija

Luoto, Kirsti Risula ja Marja Tamminen.

Huoltaja: Hilkka Kuusela.

MAAOTTELUT 1966

Länsi-E1Iroopan t1lrna1ls Belgiassa 7-14. 4. 1966 (m)

-Länsi-Saksa-Suomi 7.4. Liege 3-2 (IS- 6, 6-1S, lS- 8,

lS-17, lS- 1)

-Israel-Suomi 8. 4. Liege 3-0 (1S-11, lS- S, lS-l7)

-Italia-Suomi 9. 4. Liege 3-0 (lS- 8, IS- 9, lS-12)

+Suomi-Sveitsi 12. 4. Ostende 3-0 (IS- 6, lS- 9, lS- S)

+Suomi-Iso-Brit. 13.4. Ostende 3-0 (lS- 2, lS- 0, lS- 6)

(+Suomi-Belgian juniorit

14. 4. Ostende 3-0 (lS- 8, IS-1O, IS-12»

Suomi sijoittui turnaj aisissa 8. Osanottaj amaita 10.

-Suomi-Viro (m) S. 7. Helsinki 0-3 (11-1S, 6-1S, 12-1S)

-Suomi-Viro (n) S.7.Helsinki 0-3 (3-15, 1-IS, 7-1S)

(m) miehet

(n) = naiset

MM-kisat Tsekkoslovakiassa 30. 8.-11. 9. 1966 (m)

-Belgia-Suomi 30. 8. Jihlava 3-2 (1S- 9, 6-1S, IS- 9,

9-1S, IS- 8)

-Brasilia-Suomi 1. 9. Jihlava 3-0 (17-1S, IS- 3, lS-17)

-Japani-Suomi 2. 9. Jihlava 3-0 (1S- 2, IS- 6, lS- 6)

- Bulgaria- Suomi 3. 9. Jihlava 3-0 (IS- S, IS- 7, IS- 3)

--Kuuba-Suomi S. 9. Praha 3-0 (1S- 8, lS- 8, lS-10)

-Ranska-Suomi 6. 9. Praha 3-2 (10-lS, 6-1S, IS-13,

lS- 9, IS- 3)

+Suomi-Länsi-Saksa 9. 9. 3-2 ( 6-1S, lS-12, lS-11,

Praha

12-1S, lS-11)

+Suomi-Tanska 10. 9. Praha 3-0 (1S-13, lS- 8, lS- 4)

+Suomi-Mongolia 11. 9. Praha 3-0 (lS- S, lS-13, lS- 8)

Suomi sijoittui MM-kisoissa 19. Osanottaja maita 22.

Miesten PM-kisat R1Iotsissa 5-6. 11. 1966

+Suomi-Tanska S. 11.

Tukholma

3-0 (19-17, IS- 8, IS-12)

+ Suomi-Norja S. 11. Tukholma 3-0 (1S- 1, IS- 0, lS- 3)

+ Suomi-Ruotsi 6. 11. Tukholma 3-0 (IS-12, lS- 4, IS- 8)

Suomi voitti miesten PM-mestaruuden.

Naisten PM-kisat T allskassa 28-30. 5. 1966

+Suomi-Tanska 29 .S. Ollerup 3-0 (lS- S, IS- S, lS- 4)

+ Suomi-Ruotsi 30. S. Ollerup 3-1 (13-1S, IS-11, lS- 6,

lS- 8)

Suomi voitti naisten PM-mestaruuden

-Suomi-Viro (m) 2.7. Tampere 0-3 (12-1S, 3-1S, 6-1S)

-Suomi-Viro (n) 2.7.Tampere 0-3 (6-1S, l-lS, 12-1S)

-Suomi-Viro (m) 3.7. Keikyä 0-3 (7-1S, 4-1S, lS-17)

-Suomi-Viro (n ) 3.7.Keikyä 0-3 (2-1S, 1-1S, l-lS)

74

75


Suomen

Luisteluliitto

Nuoret

Neuvostoliitto 276,5-Norja 268-Suomi 177-Ruotsi

Neuvostoliitto 313,5-Norja 277,5-Ruotsi 125,5-

Suomi 123,5

Naiset

Norja 200,5--Suomi 171-Ruotsi 108,5 1966

Suomi 206,5-Norja 163-Ruotsi 110,5 1967

118,5 1966

1967

Puheenjohtaja

Aarno Pajunen

Liitto on perustettu 1908, liittynyt SVUL:oon 1947, kuuluu

vuodesta 1908 kansainväliseen luisteluliittoon International

Skating Union (ISU), vuonna 1966 seuroja 110, jäseniä

3.017 miestä, 1.984 naista, 7.002 poikaa ja 4.406 tyttöä,

yhteensä 16.409.

Liiton puheenjohtaja: Aarno P a j u n e n

Liiton toiminnanjohtaja: Pentti P e 1 t 0 per ä

Suomen mestarit 1966

SM 1966 Jouko Launonen, Jyväskylän Kisa-Toverit

SM 1967 Jouko Launonen, Jyväskylän Kisa-Toverit

Naiset

SM 1966 Kaija Mustonen, Helsingin Luistinkiitäjät

SM 1967 Kaija Mustonen, Helsingin Luistinkiitäjät

i\Iaaotte/lIt

-Suomi-Leningrad

+ Suomi-Leningrad

-Ruotsi-Suomi

+ Suomi-Ruotsi

76

1.829,055-1.777,075 1966

1.750,675-1.771,973 1967

205,5-154,5 1966

191 -169 1967

Miehet

Norja 246,5-Neuvostoliitto 189,5-Hollanti 182-

Suomi 117,5-Ruotsi 104,5

Norja 217,5-Hollanti 207-Neuvostoliitto 165-

Ruotsi 131-Suomi 119,5

Maailmanennätykset

Miehet

1966

1967

500 m Evgeni Grishin, N-liitto, Alma Ata 27. 1. 1963 39,5

1500 m Kees Verkerk, Hollanti, Inzell 26. 2. 1967 2.03,9*

3000 m Ard Schenk, Hollanti, Inzell, 25. 2. 1967 4.18,4*

5000 m Kees Verkerk, Hollanti, Inzell 26. 2. 1967 7.26,6*

10000 m Fred Anton Maier, Norja, Inzell 28. 2. 1967 15 .3 1,8*

Pisteet Kees Verkerk, Hollanti, Oslo 11.-12. 2. 1967 178,058

Naiset

500 m Inga Voronina, N-liitto, Alma Ata 27. 1. 1962

1000 m 1. Skoblikova, N-liitto, Karuizawa 22. 2. 1963

1500 m Inga Voronina, N-liitto, Alma Ata, Karuizawa

27. 1. 1962

3000 m Stien Kaiser, Hollanti, Inzell 28. 2. 1967

(5000 m Rimma Shukova, N-liitto, Alma Ata,

24. 1. 1953

Pisteet Stien Kaiser, Hollanti

*) Vailla ISU:n hyväksymistä.

Suomen ennätykset

Miehet

500 m Jouko Jokinen, Rovaniemi 8. 12. 1965

44,9 J:.

1.31,8

2.19,0

4.55,7 +:-

9.01,6)*

188,634*

41,6

77


1000 m Jouko Launonen, Rovaniemi 4. 4. 1965

1500 m Jouko Launonen, Rovaniemi 14. 3. 1965

3000 m Jouko Launonen, Rovaniemi 13. 3. 1965

5000 m Jouko Launonen, Lauritsala 6. 3. 1965

10000 m Jouko Launonen, Lauritsala 7. 3. 1965

Pisteet Jouko Launonen

N aiset

500

1000

1500

3000

(5000

Pisteet

m

m

m

m

m

Kaija-Liisa Keskivitikka, Lahti 23. 2. 1967

Kaija Mustonen, Pälkäne 3. 3. 1966

Kaija-Liisa Keskivitikka, Oulu 6. 2. 1965

Eevi Huttunen, Pieksämäki 8. 3. 1957

Eevi Huttunen, Rovaniemi 20. 3. 1954

Kaija Mustonen

1.25,3

2.07,8

4.29,8

7.45,5

16.03,2

179.643

48,1

1.38,0

2.30,1

5.18,8

9.28,9)

199.750

Suomen

Miekkailuliitto

Puheenjohtaja

Erkki Kerttula

Liitto on perustettu 1931, liittynyt SVUL:oon 1947, kuuluu

vuodesta 1931 kansainväliseen liittoon Federation Internationale

d'Escrime, vuonna 1966 seuroja 14, jäseniä 424

miestä, 235 naista, 114 poikaa ja 125 tyttöä, yhteensä 892 .

Liiton puheenjohtaja: Erkki K e r t t ula

Liiton sihteeri: Timo P 0 r a n e n

Suomen mestarit 1966

Floretti miehet:

Lars Appelroth (HFM)

Floretti naiset:

Marjatta Moulin (HFM)

KaIpa:

Jouko Halme (M-M)

Säilä:

Nils-Robert Sjöblom (HFM)

Nuoret

Floretti pojat:

Heikki Poranen (M-M)

Floretti tytöt:

Marja-Liisa Vihavainen (HSM)

78

79


J oukklleet

Maaottel'lt

+ Suomi-Eesti

Seppo Lauhio (MM)

Kaipa:

Floretti miehet:

Helsingin Miekkailijat 1 (L. Appelroth, S.

Carlson, Nils-Robert Sjöblom ja C-J. Thoden)

Floretti naiset:

Helsingin Miekkailijat 1 (Irma Lindeman,

Yrsa Callen, Birgitta Malen ja Marjatta

Moulin)

KaIpa:

Miekka-Miehet 1 (S. Lauhio, E. Kytölä, T.

Poranen, H. Poranen ja J. Halme)

Säilä:

Helsingin Miekkailijat 1 (L. Appelroth, S.

Carlson, N-R. Sjöblom ja Co]. Thoden)

Suomen

Moottoriliitto

Puheenjohtaja

Arne Berner

Liitto on perustettu 1922, liittynyt SVUL:oon 1963, kuuluu

perustamisvuodesta 1922 kansainväliseen liittoon Federation

Internationale Motocycliste (F.I.M.), vuonna 1966 seuroja

81, jäseniä 7.627 miestä, 479 naista, 351 poikaa, 2

tyttöä, yhteensä 8.459.

Liiton puheenjohtaja: Arne B e r n e r

Liiton toiminnanjohtaja: Aadolf Le m m e t t i

Liiton järjestösihteeri: Arto Salon e n

Stlomen mestarit 1966

80

TT alle 500 sm 3 Matti Salonen, TMS

TT alle 250-350 sm 3 Matti Salonen, TMS

TT alle 125 sm 3 Jukka Petäjä, TMK

Motocross alle 500 sm 3 Raimo Rein, HMK

Motocross alle 250 sm 3 Jorma Järvinen, HMK

Motocross joukkue HMK 1 {Raimo Rein, Frank Nyman, Olavi

Hokkanen)

Maarata, kilpakoneet alle 500 sm 3 Olavi Turunen, HäMK

Maarata, urheilukoneet alle 250 sm 3 Juhani Kynsilehto, OMK

Maarata, urheilukoneet yli 250 sm 3 Eero Borgenström, K-GMK

Maarata, sivuvaunuluokka Kalevi Rahko-Harri Ekholm, HMK

Speedway, alle 500 sm 3 Olavi Turunen, HäMK

81


Jääspeedway, alle 500 sm 3 Matti Olin, SsMK

Jäärata, urheilukoneet alle 250 sm 3 Teuvo Länsivuori, Y- MK

Jäärata, urheilukoneet yli 250 sm 3 Arne Wickström, VargMK

Jäärata, sivuvaunuluokka Seppo Järvinen - Olavi Tiasto, TuMK

Maantie, alle 750 sm 3 Olavi Hokkanen, HMK

Maantie, alle 250 sm 3 Keijo Benjaminsson, HMK

Maantie, alle 175 sm 3 Aimo Heinonen, TiMK

Maantie, alle 125 sm3 Kaj Levänen, HMK

Maantie, sivuvaunuluokka Jaakka Palomäki - Matti Satukangas,

HMK

Maantie, joukkue Hyvinkää MK 1 (Osmo Kiukkonen, Mauri

Wallin, Martti Pesonen)

Trial, Pertti Luhtasuo, HMK

+ Tanska-Suomi

+ Norja-Suomi

- Neuvostoliitto--Suomi

- Suomi-Ruotsi

- Ruotsi-Suomi

+ Norja-Suomi

+ Tanska-Suomi

- Ruotsi-Suomi

+ Tanska-Suomi

+ Norja-Suomi

- Ruotsi-Suomi

- Norja-Suomi

N tlorten Meslarit 1966

Maantie, alle 750 sm3 Heikki Mikkola, HyMK

Maantie, alle 175 sm 3 Rauli Niklander, HMK

Pohjoismaiden mestarit 1966

Maarata, kilpakoneet alle 500 sm 3 Timo Laine, TMK

Motocrossin 250 sm 3 MM-jottkktlekilpailtl 1966

(Trophee des Nalions 250 cc)

5. tila (Jorma Järvinen, Aimo Lehtinen, Raimo Rein, Jyrki Strom,

Kalevi Vehkonen)

Kansainvälinen 6 päivänajo 1966

(lnternational 5ix Days Trial)

Hopeavaasijoukkuekilpailun 3. tila. (Pertti Kärhä, Mauri Penttilä,

Lars Dufvelin, Olavi Hokkanen)

MaaoJleltll

+ Tanska-Suomi

+ Tanska-Suomi

+ Norja-Suomi

Ruotsi-Suomi

Suomi-Ruotsi

Ruotsi-Suomi

Suomi-Ruotsi

82

83


Suomen

Moottoriveneliitto

Pllheenjohtaja

Torsten Hjorth

Suomen ennätykset

Luokka Nimi

] S-O. Fagerström

A K. Ginman

B S-O. Fagerström

C S-O. Fagerström

D S-O. Fagerström

GS S-O. Fagerström

DS T. ]. Ranko

BU L. Finnilä

CU S-O. Fagerström

CIU T-B. Fagerström

DU T-B. Fagerström

ME

SE

21. 9. 1966

km/t

km/t

86,59 105,35

113,03 131,18

142,60 142,09

149,41 168,22

140,70 171,88

146,94 146,94 6. 10. 1966

70,19 131,15

77,71 88,05

105,51 115,20

56,83 76,44

63,32 96,38

Liitto on perustettu 1938, liittynyt SVUL:oon 1965, kuuluu

perustamisvuodesta 1938 kansainväliseen liittoon Union

Internationale Motonautique (UIM), vuonna 1966 seuroj a

55 jäseniä 14.036.

Liiton puheenjohtaja: Torsten H j 0 r t h

Liiton sihteeri: Kauko-Aatos Le v ä aho

Suomen Mestarit v. 1966

Luokka A:

Luokka B:

Luokka C:

Luokka ]M:

Luokka AM:

Luokka BM:

P. Hyytiäinen

S. O. Fagerström

S. O. Fagerström

S. Wetterstrand

R. Nieminen

S. Wetterstrand

1.325 pisto

1.600 ..

1.600 ..

1.600 ..

1.100

1.600 ..

Maaottelu

- Suomi-Ruotsi, Mikkeli 14. 8. 1967, Ruotsin voitto.

84

85


Suomen

Naisten

Liikuntakasvatusliitto

Suomen

Nykyaikaisen

5-ottelun

Liitto

PlIheenjohtaja

Liisa Orko

Puheenjohtaja

U. PoppiTts

Liitto on perustettu 1896, liittynyt SVUL:oon 1948, kuuluu

Uuden Voimistelun Kansainväliseen liittoon (LIGymM),

vuonna 1966 seuroja 426, jäseniä 30.552 naista ja 20.378

tyttöä, yhteensä 50.930.

Liiton puheenjohtaja: Liisa 0 r k 0

Liiton toiminnanjohtaja: Anna K i n n u n en

Vuonna 1966 oli Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitolla kenttätyössä

1560 eriasteista voimistelunjohtajaa, eri osastoilla yhteensä

25.980 harjoituskertaa. Lisäksi järjestettiin urheilu-, palloilu-,

tanhu- ym. harjoituksia 5.265 sekä retkiä 572, joille osallistui

7.261 jäsentä.

SNLL:n jäsenseurojen omissa juhlatilaisuuksissa esiintyi vuoden

1966 kuluessa kaikkiaan 8.475 nais- ja tyttövoimistelijaa sekä

lisäksi muiden seurojen juhliin osallistui 10.855 voimistelijaa 768

eri tilaisuudessa.

Liiton järjestämillä kursseilla oli vuoden 1966 aikana 1.169

osanottajaa ja kurssivuorokausia kertyi 5.423. Neuvonta- ja valistustilaisuuksia

järjesti liitto 38. Osanottajia oli yhteensä 1.293.

Suomen Suur kisoihin 1966 osallistui n. 5.500 naista ja n. 10.100

tyttöä.

Kuusi erillistä näytöstä Kansallisteatterissa muodosti SNLL:n

70-vuotisj uhlasarjan. Näytöksissä oli yli 5.000 katselijaa yhteensä,

esiintyjiä 35 joukkuetta, joissa voimistelijoita yhteensä 610.

Vuoden 1966 loppuun mennessä oli kirjattu 626.570 erilaista

merkkisuoritusta.

86

Liitto on perustettu 1948, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu

vuodesta 1948 perustajajäsenenä kansainväliseen liittoon

Union Internationale Pentathlon Moderne (UIPM), vuonna

1966 seuroja 9, jäseniä 633 miestä, 265 naista, 149 tyttöä ja

246 poikaa, yhteensä 1.293, lisäksi littoon kuuluu 3 järjestön

välityksellä n. 64.500 jäsentä.

Liiton puheenjohtaja: Uolevi P 0 P P i u s

Liiton toiminnanjohtaja: Olavi M ann 0 n e n

Suomen mestarit 1966

5-ottelu Martti Ketelä Hels 5-ott.

5-ottelu B-sarja Matti Pesola Hels 5-ott.

4-ottelu Jorma Hotanen Hels 5-ott.

3-ottelu Martti Ketelä Hels 5-ott.

3-ottelu 21 v. J. Parviainen JKU

3-ottelu 35 v. K. Parviainen JKU

3-ottelu 45 v. ]. Tikka Tohmaj. Urh

Maaottelut

-Suomi-Eesti

-Suomi-Ruotsi

-Suomi-U nkari

17.091- 19.752

13 .559-14.343

13.559-15.089

4708 pist.

2689 "

3615 "

2718 "

2607

2367 "

2181 "

Osallistuminen ulkomaisiin kilpailuihin:

26-30. 6. Tallinna 4 kilpailijaa, 26-30. 7. Moskova 4 kilpailijaa,

23-26. 8. Jönköping 1 kilpailija ja MM-kilpailut Australiassa

6-10. 11. yksi kilpailija.

87


Suomen

Nyrkkeilyliitto

Maaottelut

+ Suomi-Tanska

-DRR-Suomi

-Eesti-Suomi

+ Suomi-Norja

7-3

6-4

6-4

6-4

Nuorten

+ Suomi-Ruotsi

7-3

Puheenjohtaja

Valle Resko

Epäviralliset

+ P·Suomi-P·Ruotsi

+ Helsinki-Lontoo

9-1

6-4

Liitto on perustettu 1923, liittynyt SVUL:oon 1935, kuuluu

vuodesta 1926 kansainväliseen amatöörinyrkkeily liittoon

Association Intelnationale de Boxe Amateur (AIBA) ja

vuodesta 1950 pohjoismaiseen liittoon N ordisk Bokse Union

(NBU), vuonna 1966 seuroja 141, jäseniä 7.855 miestä, 83

naista, 5.459 poikaa, yhteensä 13.397.

Liiton puheenjohtaja: Valle R e s k 0

Liiton toiminnanjohtaja: Atle Salo k a n g a s

Suomen mestarit 1966

Yleinen luokka:

51: Jouko Lindbergh, TVS

54: Kari Meronen, VN

57: Börje Karvonen, TaE

60: Harri Piitulainen, HNS

63%: Osmo Kanerva, TaE

67: Pertti Purhonen, VN

71: Ilpo Lindqvist, HeTa

75: Kalevi Kanto, He]yry

81 : Lauri Kähönen, TVS

R.: Eero Ruokomäki, SalVi

Nuorten luokka:

Markku Rantala, MäntU

Tauno Lohtander, RovI

Rauno Peili, KeI

Rauno Tuomisto, Ty.VaVo

Pertti Taivainen, VN

Seppo Kiviranta, HV

Reima Virtanen, KeI

Pertti Kaijanlaakso, ToPo

Pentti Raitanen, He]y

Pekka Valtari, VN

88

89


Suomen

Painiliitto

57 kg Pekka Alanen, Lappajärven Veikot

63 kg Tauno Jaskari, Nurmon Jymy

70 kg Erkki Penttilä, Nurmon Jymy

78 kg Veikko Rantanen, Heinolan Isku

87 kg Matti Laakso, Oulun Pyrintö

97 kg Aimo Mäenpää, Oulun Pyrintö

yli 97 kg Elis Rannasto, Imatran Jyske

J ttniorim eslarit

Kreikkalais-roomalainen paini

Puheenjohtaja

Esko Kossila

Liitto on perustettu 1906 kuuluen perustamisestaan lähtien

SVUL:oon, kuuluu vuodesta 1923 kansainväliseen liittoon

Federatio Internationale Lutte Amateur (FILA) , vuonna

1966 seuroja 153, jäseniä 10.081 miestä, 6.837 poikaa, 405

tyttöä, yhteensä 18.094.

Liiton puheenjohtaja: Esko K 0 s s i 1 a

Liiton toiminnanjohtaja: Onni Sir e n i u s

Liiton päävalmentaja: Veijo Va s k 0

Suomen mestarit 1966

52 kg Ilmari Huhtala, Lapuan Virkiä

57 kg Jorma Virolainen, Tampereen Painimiehet

63 kg Pekka Alanen, Lappajärven Veikot

70 kg Heikki Vallin, Kauhajoen Karhu

78 kg Esa Ahvenniemi, Lappajärven Veikot

87 kg Teuvo Ojala, Viipurin Voimailijat

97 kg Caj Malmberg, Viipurin Voimailijat

yli 97 kg Hannu Hämäläinen, Heinolan Isku

Vapaapaini

52 kg Ilmari Huhtala, Lapuan Virkiä

57 kg Eino Juusela, Nurmon Jymy

63 kg Pekka Alanen, Lappajärven Veikot

70 kg Antti Leppänen, Heinolan Isku

78 kg Veikko Lavonen, Voikkaan Urheilu-Veikot

87 kg Teuvo Ojala, Viipurin Voirnailijat

97 kg Raimo Karlsson, Viipurin Voimailijat

yli 97 kg Caj Malmberg, Viipurin Voimailijat

Kreikkalais-roomalail1en paini

52 kg Arto Kyllönen, Vuoksenniskan Ryhti (TUL)

57 kg Raimo Taskinen, Kemin Into (TUL)

63 kg Martti Laakso, Ilmajoen Kisailijat

70 kg Erkki Alajärvi, Lapin Veikot

78 kg Matti Laakso, Oulun Pyrintö

87 kg Olavi Niemi, Rosenlewin Urh.-38

97 kg Aimo Mäenpää, Oulun Pyrintö

yli 97 kg Antero Vanhanen, Viipurin Voimailijat

Maaottelul 1966

+ Suomi-Ruotsi, vapaapaini

+ Suomi-Ruotsi, nuoret

+ Suomi-Italia

-Viro-Suomi, vapaapaini

-Viro-Suomi, kr.room.

-Ruotsi-Suomi, kr.room.

9,-6,5

16,5-15,5

8-0

5-3

4,5-3,5

10-6

Sala ja Fagersta

Ylistaro

Lappajärvi

Kotka

Tallinna

Varberg

Vapaapaini

52 kg Reino Salimäki, Kuortanen Kunto

90

91


Suomen

Pamonnostoliitto

PE 120.0 kg A. N orrback

ME 143,5 kg A. Vakhonen, N-liitto

Yhteistulos

SE 292,5 kg Aarne Vehkonen

PE 295,0 kg Bo Gilliusson, Ruotsi

ME 365,0 kg 1. Földi, Unkari

SM 272,5 kg Yrjö Haatanen

1967

1966

1963

1966

1965

1966

Puheenjohtaja

Pekka Kare

Sarja 60 kg, p"llnerrttJ

SE 103,5 kg Kauko Lahti

PE 105,0 kg Einar Edberg, Ruotsi

ME 130,5 kg 1. Földi, Unkari

1967

1967

1966

Liitto on perustettu 1934, liittynyt SVUL:oon 1934, kuuluu

vuodesta 1938 kansainväliseen liittoon Federation Internationale

Helterophile et Culturiste, vuonna 1965 seuroja

239, jäseniä 14.533 miestä, 1.001 naista, 7.350 poikaa ja

628 tyttöä, yhteensä 23 .512 jäsentä.

Liiton puheenjohtaja: Pekka K a r e

Liiton toiminnanjohtaja: Mauri Ra u van t 0

Tempaus

SE 11 2,0 kg Matti Eskelinen

PE 107,5 kg Matti Eskelinen

ME 124,0 kg Y. Mi yake, Japani

Työntö

SE 135,0 kg Matti Eskelinen

PE 135,0 kg Matti Eskelinen

ME 152, 5 kg 1. Berger, USA

1967

1965

1966

1965

1965

1964

Mestarit ja ennätykset

Y hteist1tlos

Sarja 56 kg, p"nnerrtls

SE 95,0 kg Reima Ruokanen

PE 95,0 kg Reima Ruokanen

ME 117,5 kg F. Baez, Puerto Rico

Tempaus

SE 95,0 kg Aarne Vehkonen

PE 95,0 kg Aarne Vehkonen

ME 112,5 kg S. Ichinoseki, Japani

1965

1965

1966

1963

1963

1965

SE 332,5 kg Matti Eskelinen

PE 332,5 kg Matti Eskelinen

ME 397,5 kg Y. Miyake, Japani

SM 300,0 kg Esa Einola

Sarja 67,5 kg punnerrtls

SE 123,5 kg Mauno Heiskanen

PE 123,5 kg Mauno Heiskanen

ME 145,5 kg V. Katsura, N-liitto

1965

1965

1964

1966

1965

1965

1966

Työntö

SE 117,5 kg Matti Rajaluoto

1962

T empaus

SE

112,0 kg Matti Eskelinen

1967

92

93


PE 117,5 kg T. Björnsen, Norja 1966 PE 152,5 kg Kaarlo Kangasniemi 1965

ME 134,0 kg W . Baszanowski, Puola 1965 ME 163,5 kg G. Veres, Unkari 1966

Työntö

Tempaus

SE 145,0 kg Mauno Heiskanen 1966 SE 146,5 kg Jaakko Kailaj ärvi 1962

PE 150,0 kg K. Björnsen, Norja 1966 PE 146,5 kg Jaakko Kailajärvi 1962

ME 168,5 kg V. Kaplunov, N -liitto 1965 ME 148,0 kg N. Ozimek, Puola 1965

Yhteistulos

SE 370,0 kg Mauno Heiskanen 1966 SE 175,0 kg Jouni Kailajärvi 1962

PE 387,5 kg K. Björnsen, Norja 1966 PE 175,0 kg Jouni Kailajärvi 1962

ME 437,5 kg E. Katsura, N-llitto 1966 ME 190,0 kg G. Veres, Unkari 1966

SM 352,5 kg Pauli Ryhänen 1966

Yhteistulos

Sarja 75 kg, punnerrus

SE 452,5 kg Kaarlo Kangasniemi 1964

SE 135,0 kg Aaro Viitikko 1967 PE 452,5 kg Kaarlo Kangasniemi 1964

PE 135,0 kg Aaro Viitikko 1967 ME 485,0 kg V. Beljajev, N-liitto 1966

ME 155,5 kg V. Kurentsov, N-liitto 1967 SM 445,0 kg Kaarlo Kangasniemi 1966

Tempaus

Työntö

Sarja 90 kg, punnerms

SE 130,0 kg Tauno Kare 1963 SE 160,0 kg Kaarlo Kangasniemi 1965

PE 130,0 kg Tauno Kare 1963 PE 160,0 kg Kaarlo Kangasniemi 1965

ME 142,5 kg M. Ouchi, Japani 1966 ME 168,5 kg M. Golab, Puola 1966

Työntö

Tempaus

SE 160,0 kg Tauno Kare 1961 SE 148,0 kg Jaakko Kailajärvi 1966

PE 160 kg Tauno Kare 1961 PE 148,0 kg Jaakko Kailajärvi 1966

ME 182,5 kg V. Kurentsov, N-liitto 1966 ME 150,5 kg A. Kalinitshenko, N-liitto 1965

Yhteistulos

SE 405,0 kg Tauno Kare 1963 SE 187,0 kg Jaakko Kailajärvi 1966

PE 405,0 kg Tauno Kare 1963 PE 187,0 kg Jaakko Kailajärvi 1966

ME 465 kg V. Kurentsov, N-liitto 1967 ME 192,0 kg V. Shiskov 1967

SM 397,5 kg Tauno Kare 1966

Yhteistulos

Sarja 82,5 kg, punnerrus

SE 470,0 kg Kaarlo Kangasniemi 1966

SE 152,5 kg Kaarlo Kangasniemi 1965 PE 470,0 kg Kaarlo Kangasniemi 1966

94 95

Työntö


ME 490,0 kg J. Talts

SM 455,0 kg Jaakko Kailajärvi

Sarja yli 90 kg, prmnerms

SE 165,0 kg Sakari Puuras

PE 162,5 kg Mauno Lindroos

ME 199,0 kg ]. Vlasov, USSR

Tempaus

SE 150,0 kg Eino Mäkinen

PE 150,0 kg Eino Mäkinen

ME 173,5 kg 1. Zhabotinsky, USSR

Työntö

SE 190,0 kg Reino Suominen

PE 190,0 kg Reino Suominen

ME 218,0 kg 1. Zhabotinsky, USSR

Y hteistfllos

SE 490,0 kg Mauno Lindroos

PE 490,0 kg Mauno Lindroos

ME 580,0 kg ]. Vlasov, USSR

SM 477,5 kg Mauno Lindroos

Maaottelflt

1967

1966

1967

1966

1967

1964

1964

1966

1963

1963

1966

1966

1966

1966

1966

Suomen

Pesäpalloliitto

Puheenjohtaja

Erkki Kivelä

Liitto on perustettu 1920, liittynyt SVUL:oon 1925, vuonna

] 966 seuroja 575, jäseniä 39.119 miestä, 10.495 naista,

36.257 poikaa ja 9.541 tyttöä, yhteensä 95.412 .

Liiton kunniapuheenjohtaja: Lauri P i h kai a

Liiton puheenjohtaja: Erkki K iv elä

Liiton toiminnanjohtaja: Matti S i i s k 0 n e n

Liiton pääkouluttaja: Tauno Lu o m i

+ Ranska-Suomi

- Bulgaria-Suomi

- Leningrad-Suomi

3-4

4-3

5-2

Pariisi 3-4. 6. 1966

Leningrad 18. 11. 1966

Suomen mestarit 1966

Miehet

Kouvolan Pallonlyöjät: Ilkka Kauppinen (23 ottelua), Anssi Vesala

(23), Timo Raussi (22), Antero Vatto (23), Pekka Taulasalo

(23), Pertti Lonka (23), Matti Lautala (23), Hannu Utriainen

(20), Hannu Kiuru (15), Esko Halonen (3), Mikko Pöyhönen

(8) ja Jorma Juutilainen (1) .

Naiset

Pallo-Toverit: Tellervo Haapaniemi, Aulikki Pihlajamäki, Ritva­

Liisa Vainio, Tuula Rantanen, Seija Happonen, Sinikka Sundberg,

Auli Liesto, Riitta Hämäläinen, Maija Reinilä, Kirsti Rislakki

ja Helena Lohman.

96

97

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!