Lapsemme 2/13 - Mannerheimin Lastensuojeluliitto

mll.fi

Lapsemme 2/13 - Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2013

LAPSEMME

Kiroilu

kuriin

Tulta

turvallisesti

Kirjastosta

koko kansan

olohuone

Koira

apuna

oppitunneilla

Terveestä vauvasta terve aikuinen


Pääkirjoitus

17.5.2013

Kasvattamisen vaikeudesta

APOBASE.

PARASTA KESÄIHOLLE.

Yhä useamman suomalaisten mielestä.*

T

änä keväänä on puhuttu paljon kasvatuksesta, kurista ja kurinpidon rajoista. On

vaadittu opettajille lisää valtaa, vanhemmilta vastuuta ja nuorisolta parempaa

käyttäytymistä. Julkisessa keskustelussa on käytetty surutta yleistyksiä, niin nuorista,

vanhemmista kuin kouluista ja opettajistakin. Siihen on helppo sortua, koska

niputtaminen tiivistää tekstiä ja kärjistää viestiä.

Kielteiset yleistykset ovat harvoin reiluja tai totuudenmukaisia. Todellisuudessa valtaosa

nuorista käyttäytyy hienosti ja enemmistö vanhemmista kantaa esimerkillisesti

vastuuta lapsistaan. Lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset tekevät enimmäkseen

upeaa työtä kasvattajina ja näyttävät hyvää mallia aikuisuudesta. Sitä todistavat tutkimukset,

joiden mukaan suurin osa suomalaislapsista voi oikein hyvin.

Nuorten kurittomuus ei ole uusi keskustelun aihe. Ei myöskään ole uusi ilmiö, että

sukupolvien välille rakennetaan rintamalinjoja. Nytkin on välillä kuulostanut siltä, että

olemme ajautumassa jonkinmoiseen sukupolvien sotaan. Se ei voi olla hyvä suunta

kenenkään kannalta.

Kasvattaminen ei aina ole helppoa, mutta ei ole kasvaminenkaan. Lapsesta aikuiseksi

siirtyminen on matka, joka toisilta sujuu leppeässä myötätuulessa, toisten reitille

osuus liikaakin myrskyjä ja karikoita. Vaikka edessä näkyisi vaikeuksia, matkan alkamista

ei voi siirtää, eikä sitä voi jättää tekemättä.

Siksi on tärkeää ymmärtää, että olemme nuorten kanssa samassa veneessä, yhteisellä

seikkailulla kohti tuntematonta mutta hyvää määränpäätä. Voi olla, että hetkittäin vanhempi

huomaa toivovansa, että matka olisi nopeammin ohi. Silloin pitää muistaa, että ei ole

tilanteessa yksin, eikä ole häpeä etsiä ja ottaa vastaan apua.

Keskinäinen luottamus, tunne siitä, että ollaan samalla puolella, on oleellista niin vanhemman

ja nuoren kuin opettajan ja koululaisen välillä. Luottamus kasvaa yhdessä koetuista asioista,

jaetuista ajatuksista ja yhteisesti sovituista pelisäännöistä. Vanhemmilta se vaatii läsnäoloa,

kuuntelemista ja paljon perheen yhteistä aikaa.

Hyviä yhteisiä kesäpäiviä!

Liisa Partio, päätoimittaja

Löydät jokaisen iholle sopivan Apobasen apteekista.

*Apobase-perusvoiteiden myynti kasvoi kaikista apteekeissa myytävistä perusvoiteista eniten vuonna 2012.

www.apobase.fi

Sisältö

3 Pääkirjoitus

4 Liitossa tapahtuu

8 Terveestä vauvasta terve aikuinen

Lapsuuden elinolosuhteet vaikuttavat

aikuisiän terveyteen

15 Lasten asialla

16 Frida ja Milli auttavat oppimaan

Koira on verraton apuri oppitunneilla

19 Isän kynästä

22 Ei on ei

Ei-sanan avulla vanhempi luo turvalliset rajat

26 Pyöräillään!

28 Koko kansan olohuone

Kirjastojen tarjonta on moninaista

32 Kiroilu kuriin

35 Lastenkulttuuri

Kirjakko

Kuorolaulu vei mennessään

Kulttuurikierros

38 Isänä nyt

Yhdessäolo on tärkeintä

41 Kysy lapsen oikeuksista

42 Turvallisesti tulen kanssa

44 Poimitut

47 Kirjoissa & kansissa

48 Jäsensivut

LAPSEMME

Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Matti Matikainen

Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, 00531 Helsinki, p. 075 324 5571, lapsemme@mll.fi

Tilaukset ja osoitteen muutokset: www.mll.fi, p. 075 324 5545. Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2,

00210 Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) 682 0400, jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) 682 0100, jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@bouser.

fi. Lapsemme 3/2013 ilmestyy 13.9.2013 Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L 0358-7908, ISSN 0358-7908, ISSN 2323-4946 Paino Oy Scanweb Ab

Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 42. vuosikerta.

Lapsemme 2/2013 3


Liitossa tapahtuu

Liitossa tapahtuu

Valitse Otto & lahjoitus

Pääsihteerin pohdintoja…

Kiitos kaikille Kevätilokeräykseen

osallistuneille!

Keräyksen tuotolla yhdistyksemme

ylläpitävät perhekahviloita ja järjestävät

kerhoja, retkiä ja monenlaisia tapahtumia.

Vaikeat tunteet puheeksi

Viime vuonna lähes tuhat vanhempaa otti

yhteyttä MLL:n Vanhempainpuhelimeen tai

Vanhempainnetin kirjepalveluun.

Vanhemmuutta koskevissa yhteydenotoissa

yleisimmiksi puheenaiheiksi nousivat

vanhemman vaikeat tunteet sekä perheelämän

odotusten ja todellisuuden välinen

ristiriita.

Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin

kirjepalvelun vuosiraportti 2012.

Unelmien välituntialue

Otavan koulu Mikkelistä sekä Kuopion Steinerkoulu Virkkula

voittivat tämän vuoden Koulurauha-kilpailun, jossa tehtävänä

oli suunnitella yhteisöllisyyttä lisäävä unelmien välituntialue.

Alueesta laadittiin pienoismalli ja juliste.

Otavan koulun 6A ideoi koulun pihalle liikuntapaikan,

jossa oli mm. kiipeilyseinä, keinut, pukkitappelupuomit ja

pallopelimahdollisuudet. Ideana oli, että ei ole aikaa riidellä,

kun on paljon tekemistä.

Kuopion Steinerkoulun 9. luokka kuunteli koko koulun

toiveita ja kehitteli niiden pohjalta hulppean huvipuiston

vuoristoratoineen ja smoothie-baareineen.

Voittajat palkittiin 500 euron Lappset Groupin

tuotelahjakorteilla.

Yleisöäänestyksessä ykkösiksi tulleet Lattomeren koulun 5.–6.

luokka Porista ja Riihikallion koulu Tuusulasta saivat töistään

kunniamaininnan.

Nousiaisten Valpperin koulun 5.–6.-luokkaisten ehdotus.

Vanhempainnetissä uutta

Vanhempainnetissä on avautunut Kysy asiantuntijalta -osio,

jossa käsitellään kuukausittain eri teemoja. Toukokuun

teemana on uni. Kesäkuussa vanhemmat voivat kysyä

päihdekasvatuksesta.

Nettisivusto on täydentynyt myös raskausajan

hyvinvoinnista kertovalla osiolla. Uutta on myös

vanhemmuudesta ja lapsiperheen elämästä kertova Arkea ja

onnea -blogi. www.mll.fi/vanhempainnetti

Jo yli 9 400 tykkää!

Selvin päin kesään

Koulun päättymistä ja loman

alkamista kannattaa juhlia selvin

päin, muistuttavat järjestöt

yhteisessä kampanjassaan.

Tietoa ja vinkkejä

päihteettömään ilonpitoon saa

osoitteesta

www.selvinpainkesaan.fi

Lasten ja nuorten puhelin 116 111

päivystää vuoden jokaisena päivänä.

Liity kaveriksemme facebookissa. Kuulet tuoreet

kuulumisemme ja voit välittää viestiä lasten, nuorten

ja perheiden hyvinvoinnista tuttavapiirissäsi.

facebook.com/mannerheiminlastensuojeluliitto

Kuva: Colourbox

Otto & lahjoitus -kampanjassa automaatilla asioiva

asiakas voi nostoa tehdessään valita, haluaako hän

lahjoittaa samalla rahaa MLL:lle. Lahjoitussumma on

2 euroa. MLL on lahjoituskohteena Otto-automaateilla

30.4.–31.7.2013.

Seminaari lapsen

hyvästä kasvusta

Lapsen hyvän kasvun eväät -seminaari

järjestetään Helsingissä 25.10.2013.

Varhaiskasvattajille tarkoitettu seminaari

on maksuton. Ohjelma ja ilmoittautumiset

elokuussa liiton nettisivuilla.

Uusia julkaisuja

Vauva nukkuu -lehtisessä

kerrotaan vauvan nukkumisesta

ja yksinkertaisista keinoista

vastasyntyneen ja isomman vauvan

unen parantamiseksi. Lehtisessä

esitellään myös erilaisia unikouluja.

Taapero nukkuu -lehtisessä on tietoa

pienen lapsen unesta, tyypillisistä

univaikeuksista ja siitä, miten koko

perheen yöunia voidaan parantaa.

Lehtiset ovat saatavissa myös

ruotsinkielisinä Babyn sover ja Småbarnen

sover. Tilaukset www.mll.fi/kauppa

Uni

Taapero nukkuu

Uni

Kuva: Colourbox

Koulurauha

julistetaan

Porissa 21.8.

Vauva nukkuu

…murrosikäisen

vanhempana olemisesta

Eräänä päivänä se alkoi. Pam - ovi paukahti kiinni. Ja

huoneen ovelle ilmestyi kylttejä käyttäytymisohjeineen.

Nuori katsoi minua uusin, kriittisin silmin. Sain

tietää pukeutuvani väärin ja olin muutenkin kiusallinen

tapaus. Fashion crime tai jotakin sen tapaista. Joka

päivä ilmestyi uusia asioita, joihin piti ottaa kantaa.

Heti. Koska muutkin saivat, eikä kenenkään muunkaan

tarvinnut. Minulla ei ollut vastauksia liukuhihnalla ja

jäin aina kiinni epäloogisuudesta. Mutta pikku hiljaa

opin, että ei ole kiire. Asioita voi ja pitää pohtia yhdessä:

mitä itse ajattelet tästä Miten sinä kuvailisit sitä

mitä tapahtui

Nuori tarvitsee itsenäistyessään vanhemman, joka

jarruttaa sopivasti. Vanhemman, joka luottaa ja on

kiinnostunut nuoren ajatuksista ja kokemuksista. Vanhemman,

joka on läsnä ja välittää, joka kertoo, mitä

mieltä on asioista, ja mitä ei hyväksy. Vanhemman, joka

vastaanottaa nuoren tunteita, mutta pysyy rauhallisena,

turvallisena ja lujana. Ei se helppoa ole, mutta

yleensä siitä on selvitty. Hyviä vinkkejä kaiken ikäisten

lasten vanhemmille löytyy uudistuneesta Vanhempainnetistä,

käykää katsomassa!

Mirjam Kalland

Arpoja työmme hyväksi

MLL:n jäsenenä saat seuraavan lehden liitteenä 5 arpaa,

jotka voit halutessasi lunastaa. Arpoja voi myös ostaa MLL:n

yhdistyksistä ja piiritoimistoista 1.9.–15.11.

Viisi euroa kappaleelta maksavien arpojen palkintoina on

mm. henkilöauto, matkalahjakortteja, polkupyöriä, risteilyjä

ja kodinkoneita.

34 äitiä sai äitienpäivänä Valkoisen Ruusun

Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein

tunnustuksena merkittävästä työstä

kasvattajana.

Ei lahjoja

Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lahjoja, voit

pyytää ystäviäsi antamaan lahjarahat MLL:lle

lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Kysy lisää

p. 075 324 5485.

4 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 5


Liitossa tapahtuu

Liitossa tapahtuu

Kuva: MLL:n Punkalaitumen yhdistys

Kuntoutussäätiö muuttaa Paimion

sairaalaan

MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö muuttaa uusiin

toimitiloihin Paimion sairaalaan maaliskuussa 2014,

jolloin sen nykyisen Pöytyällä sijaitsevan päätoimipaikan,

Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen vuokrasopimus

päättyy.

– Korvaavia tiloja etsittiin pitkään. Sopivat toimitilat

löytyivät lopulta arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemasta

Paimion sairaalasta, jonne säätiö keskittää valtakunnallisen

toimintansa. Uudet tilat mahdollistavat myös toiminnan

laajenemisen, säätiön vt. johtaja Seppo Ristilehto sanoo.

Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö edistää sairaiden

ja vammaisten sekä psyykkisissä ja sosiaalisissa vai–

keuksissa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä

mahdollisuuksia hyvään ja tasavertaiseen elämään.

Säätiö tuottaa ja kehittää laitos- ja avomuotoisia

kuntoutuspalveluja lapsiperheille sekä koulutus-,

konsultointi- ja työnohjauspalveluja alan ammattilaisille.

Viime vuonna säätiön palveluja käytti yli 650 perhettä.

Asiakkaina oli noin 2 600 lasta, nuorta ja aikuista.

Vapaaehtoiset päivystävät

suojateillä

Uudenmaan piiri ja alueen paikallisyhdistykset järjestävät

jälleen kouluvuoden alkaessa suojatiepäivystyksen

vapaaehtoisten voimin. Tempauksen tarkoituksena on

kiinnittää autoilijoiden ja muiden tiellä liikkujien huomio

lapsiin ja varmistaa pienten koululaisten turvallinen kadun

ylitys. Lisätiedot: uudenmaanpiiri.mll.fi ja p. 044 047 0407.

Katso, mitä lähellä tapahtuu:

www.mll.fi/paikallisyhdistykset

Paimion sairaalan pienoismallin äärellä vt. johtaja Seppo

Ristilehto, hallituksen puheenjohtaja Olli Hakkarainen ja

vastaava kuntoutuspäällikkö Seppo Laine Kuntoutussäätiöstä

sekä kiinteistöpäällikkö Timo Seppälä, teknillinen johtaja

Juha Rantasalo ja sairaalainsinööri Marko Mäkelä Varsinais-

Suomen sairaanhoitopiiristä.

Vauvat värikylvyssä

Punkalaitumen yhdistys järjesti keväällä yhteistyössä

kirjaston kanssa vauvoille taidenäyttelyn. Avajaispäivänä

vauvat pääsivät itsekin kokeilemaan taiteen tekemistä

kaikilla aisteillaan. Taideteoksia syntyi, ja ne maistuivat mm.

mustikalta ja mangososeelta. Värikylpijöiden työt ripustettiin

kuivumisen jälkeen esille grafiikka-taidenäyttelyn yhteyteen.

Kuva: MLL:n Uudenmaan piiri

CAMILLA HEIKKILÄ

Ideat puntariin

MLL:n paikallisyhdistyksissä syntyy jatkuvasti

uusia toimintamuotoja. Jotta hyvät ideat saataisiin

käyttöön muillekin, niitä on hyvä arvioida ja kiteyttää.

Tätä varten MLL:ssa on kehitetty Hyvällä mallilla

-arviointifoorumi.

R

aision paikallisyhdistyksessä

oltiin tänä keväänä

tilanteessa, jossa perhekahvilatoimintaan

tehtiin

muutoksia ja samalla mietittiin,

että olisi hyvä tarkastella

toimintaa laajemminkin. Aikaisemmin

perhekahvilassa oli palkattu työntekijä,

mutta tammikuusta 2013 perhekahvilatoiminta

on järjestetty vapaaehtoisvoimin.

Samalla huomattiin, että tarvetta

olisi useammalle kuin yhdelle perhekahvilapäivälle.

Arviointi ei ole arvostelua

Raisiolainen Marja Kannisto oli käynyt

MLL:n Hyvällä mallilla -ohjaajakoulutuksen

ja kutsui arviointifoorumin

koolle. Hän huomasi, että arviointiin

suhtauduttiin ensin varauksellisesti.

– Arviointi miellettiin ensin arvosteluksi,

vaikka siitä ei ole ollenkaan kyse,

Kannisto kertoo.

Arviointikeskustelussa on tarkoitus

löytää toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Arvioinnin voisi rinnastaa työelämän

kehityskeskusteluun, jossa kartoitetaan

nykytilanne ja pohditaan yhdessä mihin

suuntaan mennään.

Eri näkökulmat esiin

Hyvällä mallilla -arvioinnissa toimintaa

katsotaan useasta eri näkökulmasta.

Raision perhekahvilan arviointiin osallistui

yhdistyksen puheenjohtaja, kaksi

perhekahvilaohjaajaa, piirin edustaja,

kunnan perhetyön edustaja sekä perhekahvilakävijä.

– Arvioimalla toimintaa monen eri

osallistujan näkökulmasta pidetään huo-

li siitä, että MLL:n toiminta on laadukasta.

Keskustelutilaisuudet etenevät tietyn

kysymyssarjan mukaan, jossa pohditaan

mm. toiminnan ajanmukaisuutta, hyötyjä

ja epävarmuustekijöitä, kertoo MLL:n

erityissuunnittelija Jenni Helenius, joka

on ollut kehittämässä mallia ja kouluttamassa

ohjaajia.

Heleniuksen mielestä on tärkeää muistaa

kutsua myös kunnan ja yhteistyöjärjestöjen

edustajat mukaan keskusteluun.

– Se, jonka toimintamallia arvioidaan,

tietää parhaiten keitä tulisi kutsua keskustelemaan.

Esimerkiksi, pitäisikö kunnan

tietää enemmän perhekahvilan

toiminnasta, jotta se voidaan nivoa yhteen

kunnan muuhun perhetoimintaan.

On myös tärkeää kuulla vapaaehtoisten

ja lapsiperheiden mielipiteitä.

– Se, että toimintaa tarkastellaan eri

rooleista, avaa näkökulmia, joita ei tulisi

esille hallituksen kokouksessa. Rakenne

mahdollistaa sen, että kaikki keskustelijat

kohdataan tasavertaisina. Tämä on todella

tärkeää, Kannisto painottaa.

Enemmän yhteistyötä

Raision perhekahvilatoiminnan arviointikeskustelussa

löydettiin useita vahvuuksia

ja saatiin ideoita perhekahvilan

kehittämiseen. Perhekahvila todettiin

erittäin tarpeelliseksi ja toimitilat sekä

sijainti hyviksi. Perhekahvilatoimintaa

suunnitellaan yhdessä kävijöiden kanssa,

mistä halutaan pitää myös tulevaisuudessa

kiinni.

Kehittämiskohteiksi nousi yhteistyön

lisääminen muiden tahojen kanssa. Perhekahvila

voisi tehdä yhteistyötä neuvolan

perhetyöntekijöiden kanssa ja

Marttojen kanssa voisi järjestää yhteisiä

Hyvällä mallilla -foorumi

pähkinänkuoressa

Arviointikeskustelu, jonka aiheena

on yksi toimintamuoto tai käytäntö.

Keskusteluun kutsutaan MLL:n

yhdistystoimijoita, yhteistyökumppaneita

ja perheitä.

Keskustelu kestää n. 2 tuntia.

Toiminta esitellään.

Foorumiin kuuluu kysymyssarja,

josta yhteisessä keskustelussa

arvioidaan

- toiminnan hyötyjä ja

epävarmuustekijöitä

- ajanmukaisuutta

- tavoitteiden saavuttamista.

Foorumi kannattaa järjestää, koska

- lyhyessä ajassa kuullaan monia

näkökulmia.

- toimintamallin kehittämiselle

varataan aika.

- ulkopuolinen keskustelunohjaaja

mahdollistaa sen, että toimintamallin

kehittäjät voivat rauhassa

osallistua keskusteluun.

- foorumin ohjaaja kirjoittaa

keskustelusta yhteenvedon, jota

voidaan käyttää apuna

jatkokehittämisessä.

välipalakursseja ja leivontahetkiä. Toivottu

toinen perhekahvilapäivä voidaan

toteuttaa äiti-vauva-ryhmän yhteydessä.

– Kehittämisprosessi on nyt saatu liikkeelle,

Marja Kannisto kertoo. Perhekahvilan

jatkuvuus on turvattu ja kävijöitä

on saatu aktivoitua.

Raision perhekahvilatoiminnan arviointi

oli ensimmäinen Hyvällä mallilla

-foorumi, jonka Marja Kannisto on

ohjannut. Se ei jää viimeiseksi. Hän on

vakuuttunut arviointikeskustelun tarpeellisuudesta

ja suunnittelee jo seuraavaa

arviointia syksyksi. Silloin mietitään

isätoiminnan aktivoimista ja kehittämistä.


Jos toivot yhdistykseesi Hyvällä mallilla

-foorumia, tiedustele ohjaajaa:

Jenni Helenius, p. 050 570 0023,

jenni.helenius@mll.fi.

Lisätietoja www.mll.fi/hyvallamallilla

6 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 7


VIRVE JÄRVINEN

Kuvat COLOURBOX

Terveestä vauvasta

terve aikuinen

Terveestä vauv

terve

Lapsemme

Lapsuus vaikuttaa aikuisiän

terveyteen – hyvässä ja

pahassa.

Nyt pitäisi tehdä järeitä

päätöksiä, jotta nykylapsista

kasvaisi terveitä ja

hyvinvoivia aikuisia.

S

uomalaiset lapset

ovat syntyessään

maailman terveimpiä,

mutta jo nuorten

aikuisten hyvinvoinnissa

on parantamisen varaa.

Lapsuuden ja nuoruuden elinolosuhteet

vaikuttavat myöhempään terveyteemme.

Osaan niistä voimme vaikuttaa,

osaan emme.

– Perimän, elintapojen ja ympäristön

lisäksi yhteiskunnalliset päätökset ja sukupolvelta

toiselle siirtyvät elämänhallinnan

voimavarat vaikuttavat hyvinvointiimme.

Koska yhteiskunnallisten

päätösten vaikutus on hidasta, elämänhallintaan

ja elintapoihin liittyvät asiat

ohjaavat niitä merkittävämmin nykylasten

tulevaa vointia, ohjelmapäällikkö

Jukka Reivinen Suomen Akatemiasta

kertoo.

Poliittisilla päätöksillä voidaan ohjata

elintapoja terveellisempään suuntaan,

kunhan ne tehdään yhdessä terveystutkijoiden

ja alan asiantuntijoiden kanssa.

– Kansanterveys vaatii järeitä päätöksiä,

Suomen Akatemian nelivuotisen

Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelman

ohjelmapäällikkönä toiminut

Jukka Reivinen sanoo.

Niitä olisivat muun muassa terveydelle

haitallisten tuotteiden kovempi verotus

sekä myyntipaikkoihin ja -aikoihin

asta

tai pakkauskokoihin liittyvät tiukemmat

rajoitukset.

Viime vuonna päättynyt tutkimusohjelma

pohti ratkaisuja kansanterveytemme

ongelmakohtiin nyt ja tulevaisuudessa.

aikuinen

8 Lapsemme 2/2013

2/2013 9


Elintavat ja elämänhallintaan liittyvät

asiat vaikuttavat merkittävästi

nykylasten tulevaan vointiin.

Köyhyys

on riski

terveydelle

– Asenteet ja trendit saattavat ohjata

ihmisten terveyskäyttäytymistä lakeja

ja rajoituksia enemmän. Nuorten tupakointi

ja alkoholinkäyttö ovat kumpikin

vähentyneet niiden ansiosta. Monen

nuoren mielestä selvä on enemmän

symppis kuin päihtynyt, Reivinen sanoo.

Kansa tukevoituu entisestään

Myönteiset ihmissuhteet, harrastukset ja

varhainen hyvinvoinnin tukeminen voivat

turvata lapsen terveen kasvun.

Elintavat periytyvät niin hyvässä kuin

pahassa. Samat elintasosairaudet vaivaavat

suomalaisia muutaman vuosikymmenen

kuluttua kuin nyt. Yksi on

kuitenkin ylitse muiden.

– Tällä hetkellä neljännesmiljoona

suomalaista sairastaa kakkostyypin

diabetesta – yhtä moni tietämättään,

sillä sairaus on alkuvaiheessa oireeton.

Aiemmin tätä sairautta pidettiin iäkkäiden

kiusana, mutta nyt sitä sairastavat

nelikymppiset tai nuoremmatkin, Jukka

Reivinen sanoo.

Kakkostyypin diabetes on vaarallinen

siihen kuuluvien liitännäissairauksien,

kuten sepelvaltimotaudin vuoksi. Se kulkee

käsi kädessä suuren vyötärönympärysmitan

kanssa, joka suomalaisilla on

kasvanut huolestuttavasti: joka viides aikuinen

on lihava. Lasten ja nuorten ylipaino

yleistyy aikuisiakin nopeammin.

– Ylipainoisella lapsella on usein ylipainoiset

vanhemmat. Lapsi perii elämäntapansa

vanhemmiltaan, mutta mukana

on myös perinnöllinen alttius.

Jotta kehityksen suunta muuttuisi, tarvittaisiin

väestöön nykyistä laajemmin

ulottuvia toimenpiteitä. Perusterveydenhuollossamme

ei ole järjestelmällistä

lihavuuden ehkäisyohjelmaa.

– Lihavuuden ehkäisyyn soveltuvia

keinoja on lukuisia istuvaan elämäntapaan

puuttumisesta kasvisten arvonlisäveron

pienentämiseen. Henkilökohtainen

elämäntapaohjaus on tutkitusti

osoittautunut hyväksi keinoksi. Resursseja

tulisikin suunnata ennaltaehkäisevään

työhön korjaavan sijaan, Jukka Reivinen

summaa.

Tulevaisuuden riskeistä huolimatta

oikeilla päätöksillä voidaan asioita viedä

parempaan suuntaan.

Terveyserot tulevat kalliiksi

Lapsiperheiden köyhyys on merkittävä

riski hyvinvoinnille ja terveydelle. Terveystieteiden

tohtori Laura Kauhasen

väitöstutkimus vahvistaa ongelmien ylisukupolvisuuden.

Tutkimuksen perusteella

lapsuuden huono-osaisuudella on

hälyttävät seuraukset. Se voi lisätä esimerkiksi

sydäninfarktin ja syöpäkuolleisuuden

riskiä.

– Lapsi perii vanhemmiltaan riskialttiin

elämäntavan. Tupakointi ja humalahakuinen

alkoholinkäyttö siirtyvät sukupolvelta

toiselle, ja ne kumpikin lisäävät

ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Niiden

käyttö on suurinta koulutukseltaan

ja palkkatasoltaan alhaisimmissa väestöryhmissä.

Väestöryhmien väliset terveyserot

ovat meillä hälyttävän suuria,

Laura Kauhanen sanoo.

Syy terveyseroihin on olosuhteissa,

joihin ihminen ei itse pysty juuri vaikuttamaan.

Vyötärönympäryksen kasvua kannattaa

seurata.

– Perheiden vaikeudet heijastuvat lasten

mahdollisuuksiin rakentaa terveyttään

esimerkiksi syömällä ravitsevaa

ruokaa tai osallistumalla liikuntaharrastuksiin.

Lapsiperheiden köyhyyden

laskua maksetaan vielä vuosikymmeniä

tästä eteenpäin, Laura Kauhanen toteaa.

luukulta toiselle juoksemiseen. Ongelmat

ovat tänä päivänä monitahoisia ja

kokonaisuuden huomioiminen nykyisessä

palvelujärjestelmässä on vaikeaa

ja hidasta. Yhteistyö palveluiden välillä

on vähäistä tai hankalaa, Reija Paananen

sanoo.

Lapsiperheet saavat asuinpaikkansa

vuoksi palveluita eriarvoisesti. Palvelujärjestelmässämme

on valtavia eroja

kuntien ja alueiden välillä. Kahdessa

kunnassa kolmesta päiväkotien ryhmäkoot

ovat liian suuria, ja koululuokissuusaikana

erilaisia ehkäiseviä palveluita

karsittiin maassamme voimakkaasti.

Ikäluokasta 23 prosenttia on joutunut

turvautumaan toimeentulotukeen,

ja joka neljännellä on merkintöjä lievistä

rikkomuksista tai saaduista tuomioista.

Joka viides on saanut 21 vuoden

ikään mennessä psykiatrista erikoissairaanhoitoa

tai lääkitystä mielenterveysongelmiin.

– Ongelmat kasautuvat ja periytyvät.

Ellei perheiden hyvinvointia tueta palveluissa

nykyistä paremmin, ylisukupolvisuuden

kierre jatkuu huolestuttavana

vuonna 1987 syntyneiden lapsissa, Reija

Paananen sanoo.

Pirstaleiset palvelut ovat

tehottomia

Vaikka perheessä olisi ongelmia, erilaiset

suojaavat tekijät voivat turvata lapsen

terveen kasvun. Näitä tekijöitä ovat

myönteiset ihmissuhteet, harrastukset

ja varhainen hyvinvoinnin tukeminen.

Päivähoito ja koulu voivat tarjota lapselle

pitkiä ihmissuhteita. Ne ovat myös

luontevia paikkoja ohjata perheitä tarvittaessa

lisätuen piiriin.

– Kynnys hakea apua on madaltunut,

mutta matalan kynnyksen tukipaikkoja

ei ole. Valtaosa toimii ajanvarauksella,

ja jonot ovat pitkiä. Myös yhteistyö perheiden

tukipalveluiden välillä on olematonta.

Asiakas turhautuu pallotteluun ja

Ongelmat periytyvät

Toimeentulo-ongelmat näkyvät monenlaisina

seurauksina. Lasten huostaanotot,

mielenterveysongelmat, rikollisuus

ja kouluttamattomuus ovat yleisempiä

niissä perheissä, joiden vanhemmat ovat

saaneet pitkäaikaisesti toimeentulotukea.

– Toimeentulohuolet asettavat paineita

myös vanhemmuudelle. Jos ajatukset

pyörivät päivittäin leivän saannin ympärillä,

lapsen tukemiseen ei voimia riitä,

erikoistutkija Reija Paananen Terveyden

ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

Talouden taantuma lisää toimeentulotukea

saavien määrää.

– Lapsiperheiden pienituloisuus on

kasvanut varsinkin yhden huoltajan perheissä,

joista liki kolmannes on pienituloinen

ja lähes neljännes saa toimeentulotukea,

sanoo Laura Kauhanen.

Palvelut tulisi turvata myös huonoina

aikoina. 1990-luvun lama-aikana tehdyt

leikkaukset ovat näkyneet lasten hyvinvoinnissa

myöhemmin. Vuonna 1987

syntyneiden, nyt nuorten aikuisten, lap-

10 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 11


S PINN

Resursseja

ennaltaehkäisyyn

ta melkein puolessa oppilasmäärät ovat

tasaisesti kasvaneet. Lapsiperheiden kotipalvelut

ovat liki hävinneet, vaikka ne

ovat sekä taloudellisesti että inhimillisesti

mitattuina tehokkaimpia tapoja

auttaa perheitä. Äitiys- ja lastenneuvolan

sekä kouluterveydenhuollon palvelut

joutuivat 1990-luvun lamassa säästökuurille,

eikä niiden palvelutasoa ole

palautettu. Äitiysneuvolassa käydään

usein, mutta lapsen synnyttyä tilanne

muuttuu.

– Uusia rakenteita ei välttämättä tarvita,

mutta olemassa olevien rakenteiden

resursseja pitäisi lisätä. Tarvitaan yksinkertaisesti

lisää aikaa ja työntekijöitä

lasten kohtaamiseen. Lasten ja nuorten

syrjäytymisen ehkäisy on aloitettava

varhain, jo äitiysneuvolassa, ja tukea tulisi

tarjota kaikille nuorille perheille. Erityisesti

päivähoito-, opetus sekä sosiaalija

terveyspalveluiden välistä yhteistyötä

pitäisi lisätä, Laura Kauhanen sanoo.

– Kiire ja ainainen poissaolo ovat

myrkkyä vanhemman ja lapsen väliselle

kiintymyssuhteelle. Vanhempien väsymys

voi vaikuttaa siihen, että lasten tarpeista

huolehtiminen ei onnistu. Lasten

tilanne pitäisi ottaa huomioon aina, jos

vanhemmilla on ongelmia, Laura Kauhanen

huomauttaa.

Laura Kauhanen painottaa neuvolan

kotikäyntien tärkeyttä – yhdellä vuosittaisella

neuvolareissulla jää monta asiaa

kodin olosuhteissa huomaamatta.

– Peruspalveluihin ja psykiatrisiin

avopalveluihin panostaminen maksaisi

itsensä takaisin yhdessä sukupolvessa,

Reija Paananen lisää.

Lähteet:

Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko

Merikukka, Antti Rämö ja Mika Gissler. Lasten ja

nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti

1987 -tutkimusaineiston valossa. THL 2012.

Jukka Reivinen ja Leena Vähäkylä (toim.). Kansan

terveys, yksilön hyvinvointi. Gaudeamus, 2012.

12 Lapsemme 2/2013

Ilmastonmuutos lisää sairastavuutta

Ilmastonmuutoksen vuoksi maapallon keskilämpötila nousee nykylasten elinaikana

kahdella celcius-asteella. Tätä pidetään kriittisenä rajana monille maailmanlaajuisille,

terveyteen vaikuttaville ympäristömuutoksille. Paitsi ympäristössä

tapahtuvat muutokset, myös niiden ehkäisy haittaa terveyttä – kumpikin sekä

suoraan että välillisesti. Lämpötilan nousu ja aiempaa suurempi altistuminen otsonille

ovat esimerkkejä ilmastossa tapahtuvista, terveyttä suoraan haittaavista

muutoksista. Rakennusten tiivistäminen energian säästämiseksi tai ilmanvaihdon

säätäminen hyvin pieneksi puolestaan hidastavat ilmastonmuutosta, mutta haittaavat

asukkaan terveyttä.

– Maanosamme lämpötila noussee tällä vuosisadalla jopa viisi astetta. Mikäli

muuttuviin olosuhteisiin ei reagoida, sään ääri-ilmiöt ja vesi- ja elintarvikevälitteiset

sairaudet sekä hyönteisten ja jyrsijöiden aiheuttamat sairaudet saattavat

yleistyä. Ilmastonmuutos lisää myös sisä- ja ulkoilman saasteiden vaikutuksia,

kansanterveystieteen professori Jouni J.K. Jaakkola Oulun yliopiston Ympäristöterveyden

ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta luettelee.

Kesällä lämpötilan nousu voi pahentaa sydän- ja keuhkosairauksien oireita ja lisätä

niiden aiheuttamaa kuolleisuutta. Allergikon elämä muuttuu tulevaisuudessa

nykyistä hankalammaksi, sillä siitepölykausi pitenee, ja oireita aiheuttavien kasvien

määrä lisääntyy.

Talvikaudella lämpeneminen on voimakkainta pohjoisilla leveysasteilla. Meillä sateet

tulevat lisääntymään ja samoin tulvat – ellei niitä ennaltaehkäistä. Asuntojen

kosteusvauriot ja homehaitat yleistyvät.

– Kosteusongelmien vuoksi astmaa sairastavien määrä saattaa tuplaantua nykyisestä

5–10 prosentista 50 vuodessa.

Muutoksen voimakkuuteen voi vaikuttaa

llmastonmuutos toteutuu joka tapauksessa, mutta sen voimakkuuteen voidaan

vaikuttaa. Kun suuri joukko ihmisiä muuttaa arjen tottumuksiaan, muutokset ilmakehässä

eivät etene niin pahoiksi.

– Meillä energiankulutuksesta jopa 40 prosenttia liittyy rakennuksiin ja niiden

lämmitykseen, ja järkevintä olisi säästää näistä. Väärin tehdyistä säästöistä on

kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä, Jouni J.K. Jaakkola sanoo.

Asumiseen ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyvillä, oikeilla päätöksillä voidaan hidastaa

ilmastonmuutosta.

– Rakennussuunnittelussa on jo otettu isoja askelia siihen suuntaan, että asumisen

energiankulutus pienenisi. Rakennuskanta kuitenkin vaihtuu hitaasti. Energiaa

säästävä rakentaminen ja lämmitysratkaisut vaativat kalliita investointeja, joita

tulisi tukea verohelpotuksilla, Jaakkola sanoo.

Mitä fiksummin asuinalueet, palvelut ja työpaikat suunnitellaan ja kaavoitetaan,

sitä vähemmän tulee liikennettä ja ilmakehää rasittavia kasvihuonepäästöjä.

– Yhdyskuntasuunnittelun tulisi mahdollistaa hyötyliikunta. Kävelyn ja pyöräilyn

suosiminen sekä hidastaa ilmastomuutosta että parantaa liikkujan terveyttä.

Ikuista hetki. Jaa kokemus.

Tallenna muisto.

Tallenna

Samsung

SMART CAMERA NX

Samsung NX300 ikuistaa elämäsi tärkeimmät hetket, kuten lapsesi ensimmäisen

hymyn, polkimen polkaisun tai koulupäivän. Nopean ja älykkään järjestelmäkameran

automaattitarkennuksen ansiosta saat helposti teräviä kuvia – jaettavaksi sosiaalisiin

medioihin langattomasti, suoraan kamerasta. samsung.fi/nx

Jaa


Palauta

ja voita!

Lasten asialla

Esa Iivonen

asiantuntijalakimies

Voit osallistua pullonpalautusarpajaisiin

lähes

kaikissa Suomen Lidlmyymälöissä

1.6.–30.11.2013

rtti Lahjakortti Lahjakortti L j

rtti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahja

kortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahj

hjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahja

LahjakortLahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjako

Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti L

i Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti La

rtti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti LahjakortLahjakortti

kortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakort

LahjakortLahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahj

rtti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti

Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahj

Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti LahjakortL

Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti

h k rtLahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti Lahjak

h k rtti Lahjakortti Lahjakortti Lahjakortti L

L hjakortti Lahjakortti Lahjako

Lahjakortti Lahj

L j

L

OLE MUKANA AUTTAMASSA.

Osallistu Palautusarpajaisiin!

Palauta pantilliset pullosi tai tölkkisi automaattiin

ja paina Voita-painiketta. Arvonta tapahtuu

välittömästi. Saat tiedon arvonnan tuloksesta

automaatin näytöltä sekä automaatin tulostamasta

arpalipusta. Yhden arvan hinta on 5 senttiä, joten

yhdellä tölkillä saat jo 3 arpaa!

Pääpalkintoina

2 Audi A3-autoa,

lisäksi mm.

Lenovo Think Padeja

ja matkalahjakortteja.

Palautusarpa on uusi tapa

tukea MLL:n Lasten ja

nuorten puhelinta.

Kokeile Sinäkin!

Iso ilo arjen pienellä teolla.

Jokaisella pullolla on merkitys.

Terveys- ja hyvinvointierojen

kaventamisen painopiste lapsiin

Väestöryhmien väliset sosioekonomiset terveysja

hyvinvointierot ovat Suomessa suuret. Viime

vuosina ne ovat jopa kasvaneet. Sosioekonomisilla

eroilla tarkoitetaan koulutuksesta, työmarkkina-asemasta

tai tuloista johtuvia eroja. Terveys-

ja hyvinvointierot eivät ole ongelma vain oikeudenmukaisuuden

näkökulmasta, vaan niillä

on merkittävä vaikutus myös väestön työ- ja toimintakykyyn

ja siten työllisyyteen ja talouteen.

Terveys- ja hyvinvointipolitiikan yhdeksi keskeiseksi

tavoitteeksi onkin kirjattu väestöryhmien

välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen.

Terveys- ja hyvinvointierojen perusta on suurelta

osin lapsuuden olosuhteissa. Aineelliset, kulttuuriset,

sosiaaliset ja terveydelliset voimavarat

siirtyvät sukupolvelta toiselle. Lapsuudessa koetut

vaikeudet lisäävät riskiä joutua aikuisena

koulutuksen, työelämän ja sosiaalisten suhteiden

ulkopuolelle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa

selvitettiin yhden kokonaisen ikäluokan

hyvinvointia. Tutkimuksessa todettiin lasten ja

nuorten hyvinvoinnin eriytyvän voimakkaasti

heidän vanhempiensa koulutuksen, taloudellisen

tilanteen ja terveydentilan mukaan. Vanhempien

matala koulutus, huono taloudellinen asema

ja sairastavuus vaikuttivat heidän lastensa kouluttautumiseen

ja muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin.

Nuoret, joiden vanhemmilla ei ollut perusasteen

jälkeistä tutkintoa, olivat huomattavasti

useammin vailla tutkintoa kuin koulutettujen

vanhempien nuoret. Tutkimuksessa tuli vahvasti

esiin, että perheen pitkäaikaiset taloudelliset

ongelmat samoin kuin vanhempien mielenterveyden

ongelmat ja fyysinen sairastaminen heijastuvat

lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Vaikka terveys- ja hyvinvointierot näkyvät jo lapsissa

ja aikuisiänkin terveys- ja hyvinvointiongelmien

syyt juontavat suurelta osiin lapsuuden olosuhteisiin,

terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa

päähuomio on ollut aikuisissa. Jos terveys-

ja hyvinvointieroja halutaan tehokkaasti

kaventaa, painopiste tulisi siirtää lapsiin. Varhaisvuosiin

panostaminen on vaikuttavinta yhteiskuntapolitiikkaa,

on muun muassa taloustieteen

Nobel-palkittu James Heckman todennut.

Miten lapsuuden terveys- ja hyvinvointieroja sitten

saadaan kavennettua Ensinnäkin tulee tiedostaa

lapsuuden olosuhteiden ja niihin vaikuttamisen

tärkeys. Yhteiskunnallisia päätöksiä, kuten

päätöksiä lainsäädännöstä ja valtion tai kunnan

talousarviosta, tulee arvioida ja tarkastella

myös sen mukaan, miten päätökset vaikuttavat

lasten terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Toiseksi tulee toteuttaa ne keinot, joilla tasa-arvoista

lapsuutta rakennetaan. Lasten arkisissa

kasvuympäristöissä tulee vahvistaa tekijöitä,

jotka suojaavat ja edistävät hyvinvointia. Lapsiperheköyhyyttä

tulee vähentää ja sen vaikutuksia

lieventää muun muassa lisäämällä maksuttomia

ja edullisia lasten harrastusmahdollisuuksia.

Päiväkotiryhmien ja koululuokkien riittävän pieni

ryhmäkoko sekä ryhmän turvallinen vuorovaikutus

ovat kaikkein tärkeimpiä heikoimmassa

asemassa oleville lapsille. On huolehdittava

myös siitä, että vanhemmat saavat riittävää tukea

neuvoloissa ja päivähoito huomioi lapsen yksilölliset

tarpeet.

Näistä asioista myös päätöksentekijät ovat tietoisia,

mutta lapsiin investoimiseen ei sittenkään

riitä malttia. Lapsiin investoiminen maksaa, mutta

yhteiskunnalle tulee paljon kalliimmaksi, jos

investointeja ei tehdä. Valtion ja kuntien päätöksenteossa

tuleekin ottaa huomioon lapsiin investoimisen

mittavat myönteiset vaikutukset julkiselle

taloudelle ja kansantaloudelle.

Palautusarpa

facebook.com/palautusarpa

Asiakaspalvelu p. 0800 172 772

www.palautusarpa.fi

Lapsemme 3/2013 15


KAARINA KOKKONEN

KUVAT MATTI MATIKAINEN

Frida ja Milli

auttavat opp

imaan

Koirien tulo tunneille

on parantanut lasten

oppimistuloksia. Töitä

jaksetaan tehdä aiempaa

enemmän.

Suomessa koira-avusteinen työskentely

kasvatus-, sosiaali- ja terveysaloilla

on vielä melko uutta. Jo nyt voi kuitenkin

tavata opettajien ohella koulukuraattoreita

ja -psykologeja, toiminta- ja fysioterapeutteja,

psykiatrisia sairaanhoitajia

sekä lastensuojelun ammattilaisia, jotka

työskentelevät koiran avulla. Jokainen

ammattilainen kasvattaa ja kouluttaa

koiransa tukemaan juuri hänen työtään

lasten, nuorten, aikuisten tai vanhusten

parissa.

Tunne-elämän taituri

Yhdeksänvuotias Frida tassutteli töihin

Kallion ala-asteelle seitsemän vuotta sitten.

Päivi Latvala-Sillman oli tiedustellut

koulun rehtorilta ja lasten vanhemmilta,

olisiko kenelläkään mitään sitä vastaan,

jos hän toisi luokkaansa koiran. Päinvastoin,

kaikki suhtautuivat asiaan myönteisesti,

allergiatkaan eivät olleet esteenä.

Ensimmäisestä työpäivästä alkaen Fridasta

tuli oppilaiden suosikki ja viikon

odotetuin vieras.

– Pari perhettä on sittemmin innostunut

jopa hankkimaan oman koiran.

Koira tekee valtavan hyvää lapsen tunne-elämälle.

Se hakeutuu kontaktiin, ei

käännä selkäänsä ja kerro, etten halua

olla kanssasi. Koira antaa jatkuvasti positiivista

palautetta, jota varsinkin erityislapset,

jotka kokevat usein kieltoja

ja rajoituksia, tarvitsevat.

Koira on verraton

apuri oppitunneilla.

Seiskarinkoirat

Frida ja Milli antavat

voimia erityistä tukea

tarvitsevien lasten

koulutyöhön. Ne

rauhoittavat, tuottavat

iloa ja auttavat

onnistumaan.

K

allion ala-asteen koulussa

Helsingissä harjoitellaan

kertolaskua.

– Milli, noppa! kehottaa

erityisopettaja Päivi Latvala-Sillman.

Mustavalkoinen tassu pyöräyttää suuren

arpakuution silmäluvuksi 5 ja perään

4, ja oppilaat laskevat viisi kertaa

neljä.

Kun siirrytään työkirjan tehtäviin, Milli

ja vanhempi kollegansa Frida istuutuvat

lasten viereen seuraamaan heidän

työskentelyään. Joka kerta, kun oppilas

ratkaisee laskutehtävän, hän saa antaa

koiralle namun, kuivamuonanappulan.

Milli ja Frida ovat kasvatus- ja kuntoutuskoiria,

jotka Päivi Latvala-Sillman on

kouluttanut helpottamaan työtään autististen

lasten opettajana. Koiran avulla

hän saa lapset paremmin keskittymään,

olemaan läsnä ja ponnistelemaan.

Koira on luokassa myös iso ilon lähde

ja turvatankki, jota voi halata tai jonka

kaulaan itkeä, jos tuntuu pahalle. Kun

Frida huomaa, että jollakin oppilaalla alkaa

pinna palaa, se laittaa päänsä oppilaan

syliin, ja tilanne rauhoittuu.

Fridan ja Millin mukanaolo on nostanut

erityisluokan arvoa myös muiden

oppilaiden silmissä. Vaikka Latvala-Sillmanin

oppilaat eivät osaisikaan pelata

pihalla toisten lasten kanssa, he osaavat

käsitellä koiria. Pitkällä välitunnilla oppilaat

kävelyttävät, leikkivät ja tekevät

temppuja niiden kanssa.

Rapsuttaminen rauhoittaa

Tutkimuksista tiedetään, että lemmikkieläimen

läsnäolo tai koskettaminen

vähentää stressiä, rentouttaa ja saa mielihyväaineet

liikkeelle. Tämä on erityisen

tärkeää myös Päivi Latvala-Sillmanin oppilaille

koulutyön sujumiseksi.

Kun lapsi pelkää epäonnistumista tai

tehtävässä on kohta, jota ei heti ymmärrä,

tai väsyttää, opettaja kehottaa oppilasta

laittamaan toviksi kirjan syrjään

ja rapsuttamaan tai harjaamaan koiraa.

Kun olo helpottuu, voidaan taas tarttua

koulutehtävään.

Päivi Latvala-Sillman kertoo matemaattisesti

taitavasta oppilaasta, joka

hermostui koetilanteissa, niin että kokeet

menivät mönkään. Avuksi tuli Frida,

joka istui kokeiden ajan oppilaan vieressä.

Aina, kun maltti alkoi mennä, oppilas

silitteli ja leikitti koiraa. Koiran voimalla

hän jaksoi myös tarkistaa koevastauksensa,

joista alkoi tulla kiitettäviä.

Kun äidinkielen sanakoe nostattaa

luokassa stressiä, on Millin vuoro rentouttaa

tilanne. Se nostaa korista pieniä

kangaspusseja ja kiikuttaa häntä heiluen

jokaiselle oman pussin, jonka sisältä

löytyy tehtävä.

16 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 17


Oppilaiden ja koiran välille

syntyy ainutlaatuinen

vuorovaikutussuhde.

Koira tunnistaa lasten

mielentilat, rauhoittaa ja

vähentää stressiä.

Isän kynästä

Roope Lipasti on lietolainen toimittaja

ja neljän lapsen isä

Treeniä ja vuorovaikutusta

Lehdistä on voinut lukea kirjastojen lukukoirista,

jotka auttavat lukivaikeuksista

kärsiviä lapsia treenaamaan ääneen

lukemista. Latvala-Sillmanin luokassa

moni oppilas on myös oppinut lukemaan

lukemalla koiralle. Koiralle on mukavampaa

lukea kuin ihmiselle.

– Aikuisen on vaikeaa olla korjaamatta

virheitä, mutta koira kuuntelee hiljaa ja

on sitä mieltä, että siinäpä vasta taitava

lukija. Silloin lukemista tulee treenattua

enemmän, ja taito kohenee.

Autististen oppilaiden kanssa koirien

ykköstehtäviä on tukea lasten vuorovaikutustaitoja.

Fridan ja Millin pikisilmät

etsivät ja tarjoavat herkeämättä katsekontaktia.

Koiraa silmiin katsomalla

luokan oppilaat ovat vähitellen harjaantuneet

katsomaan myös ihmistä silmiin.

Säännöt selvillä

Päivi Latvala-Sillman työskentelee koiriensa

kanssa kahtena tai kolmena päivänä

viikossa. Maanantait ovat Fridan,

jonka rauhallinen olemus tyynnyttää

lapset viikonlopun jäljiltä taas koulupäivän

rytmiin. Musta karvakuono aloittaa

aamun ottamalla vastaan oppilaiden

reissuvihot ja kuljettaa ne emännälleen.

Lapset ovat vuosien kuluessa oppineet

säännöt ja rajat, joiden mukaan koirien

kanssa ollaan. Halaaminen ja hoivaaminen

on sallittu. Lyödä, potkia tai muulla

tavalla satuttaa ei saa. Latvala-Sillman on

myös havainnollistanut käsinuken avulla,

että koiran silmät, korvat ja kuono jätetään

rauhaan, vaikka niitä olisi mukava

kosketella.

Koulupäivät ovat täyttä työtä myös

koirille. Jos Frida tai Milli haluaa välillä

käydä lepäämässä makuualustallaan,

oppilaat antavat sille rauhan. Koiran reviiri

merkitään tarvittaessa pienillä merkeillä.

Latvala-Sillmanin mukaan kasvatus- ja

kuntoutuskoiralle tärkein ominaisuus on

se, että se tykkää ihmisistä ja ihmisten

kanssa työskentelystä. Rodulla sinänsä

ei ole väliä.

Kouluissa ja muissa työpaikoissa työskentelevät

koirat suorittavat soveltuvuuskokeen,

harjoittelevat ja antavat

työnäytön. Fridalla on kunnia olla Suomen

ensimmäisiä diplomoituja kasvatus-

ja kuntoutuskoiria.

Oppilaille koirat ovat kaikki kaikessa.

Jos Frida tai Milli joutuu joskus olemaan

poissa koulusta, siitä nousee poru, opettajan

menoista viis.

Koulupäivän päättyessä on aika sanoa

hei ja kiitos tästä päivästä. Frida ojentaa

tassua kullekin oppilaalle ja katsoo silmiin.


Koirat kasvatusja

kuntoutustyössä

Vuonna 2010 perustettu Koirat kasvatus-

ja kuntoutustyössä -yhdistys edistää

ja kehittää Suomessa koira-avusteista

työskentelyä. Työskentelymalli soveltuu

terveydenhuollon sekä opetus- ja

sosiaalialan ammattilaisille. Sen tavoitteena

on parantaa ihmisten terveyttä

ja hyvinvointia ottamalla koira

avuksi työhön. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen

mm. toimintaan liittyvää koulutusta.

Yhdistys tekee myös yhteistyötä ruotsalaisen

Vårdhundskolan-järjestön kanssa.

Ruotsissa ja esim. Yhdysvalloissa

koira-avusteisella kasvatuksella ja

kuntoutukselle on pitkät perinteet.

Lisätietoa toiminnasta saa osoitteesta

www.kasvatus-kuntoutuskoirat.fi

sekä www.vardhundskolan.se.

Koira-avusteisesta vapaaehtoistoiminnasta

Suomessa vastaavat kaverikoirat.

Lisätietoa www.kennelliitto.fi.

Rumia sanoja

Kiroileminen on rumaa. Erityisen rumaa

kiroilu on, jos sitä joutuu kuulemaan

lasten suusta ja sitähän joutuu.

Viimeistään viidennellä luokalla ainakin

pojat ovat keksineet, että kirosanat

ovat paljon nopeampi tie aikuiseksi

kuin se, että alkaisi kasvaa pituutta,

karvaa ja käytöstapoja. Kun ryhmä sen

ikäisiä kokoontuu teeveen ääreen pelaamaan

ja he luulevat ettei heitä kuulla,

yleensä se porukan maitonaamaisin

alkaa välittömästi piipittää pikkupojan

sopraanolla äitinsä ulkosynnyttimen

nimeä.

Miten siihen sitten pitäisi suhtautua

Itselläni on nollatoleranssi sen suhteen,

että meillä v…t eivät lennä. Ja kun

sitten käy ihan ystävällisesti ilmoittamassa

naapurin lapsille, että kotona

sopii ruokapöydässä äidille puhua

noin jos uskaltaa, mutta meillä ei, niin

kyllä ne yleensä punastuvat ja hiljenevät.

Ja huomauttaa pitää nimenomaan

naapurin lapsille, koska omat eivät kiroile

(kotona siis, tontin rajojen ulkopuolella

luultavasti ottavat megafonin

ja huutelevat perkeleitä kirkkoherran

ikkunan alla).

Olen huomannut, että tässäkin asiassa

vanhempien esimerkki on kullanarvoinen.

Totta kai lapset oppivat

kaikki mahdolliset sanat ihan riippumatta

siitä, käyttävätkö vanhemmat

niitä vai eivät. Mutta se, käytetäänkö

niitä välimerkkeinä mummin kanssa jutellessa,

riippuu siitä miten kotona asiaan

suhtaudutaan. Tunnen muutamia

perheitä, joissa isä – ne ovat yleensä

isiä – kiroaa jatkuvasti ja kyllä se siirtyy

nopeasti myös jälkikasvuun, poikiin

erityisesti.

Ei silti, kyllä tytötkin osaavat. Tuskin

mikään tässä maailmassa onkaan suloisempaa

kuin 130-senttinen meikattu

neljäsluokkalainen, joka seisoo kaupan

ulkopuolella kavereidensa kanssa

ja kykenee vilkkaaseen ajatuksenvaihtoon

käyttäen pelkästään vaginaalisia

ilmauksia.

Mutta ei pidä käsittää väärin. En minä

vastusta kiroilua. Sille on paikkansa.

Kiroilu on osoitus kielen ilmaisuvoimasta.

Pitää vain ymmärtää, koska ja

miten kuuluu kirota. Siksi kiroilevaa

lasta on syytä ojentaa. Etenkin, jos hänen

käsityksensä mukaan se, joka ei

anna hänelle viimeistä suklaapalaansa

on ”v…n homo”.

Sen sijaan jos aikuisporukalla katsotaan

lätkän MM-kisojen loppuottelua,

jossa Suomi häviää Ruotsille, niin kyllä

oikea ilmaisu liittyy nimenomaan sukupuolielimiin.

”Voi harmin” ilmaisuvoima

ei riitä kuvaamaan tunnetta.

Vastaavasti kun varhaisnuoret ja

nuoret keskenään harjoittelevat tätä

elämäksi kutsuttua, niin kaipa siihen

kiroilukin kuuluu, kunhan ei kuulu aikuisten

korviin saakka. Onhan moinen

kielen nyanssien hiominen joka tapauksessa

aavistuksen tervehenkisempää

kuin nuuskaaminen.

Vaimo opetti aikanaan lapsille, että

kun on lyönyt kipeästi varpaansa, oikea

tapa manata on huutaa, että ”Voi

simpuransampuran kinkkukankku”. Ainakin

alle viisivuotiaisiin se upposi mainiosti.

Kuudesluokkalainen sen sijaan

kuvittelee olevansa jo niin itsellinen

persoona, että vaikka ei muuten kotona

kiroile, niin toisinaan loukatessaan - tai

jos on tapahtunut joku muu yhtä traaginen

asia, kuten että netti on hidas -

on oikeutettu päästelemään ärräpäitä.

Ja ehkä onkin. Mutta ei mitä tahansa

ärräpäitä. Kyllä mielestäni netti voi

joskus olla ”paska”, jopa ”helvetin paska”,

jos facebook ei toimi ja pitäisi saada

tehtyä jotain äärimmäisen tärkeää

kuten päivittää profiilikuva. Sen sijaan

niin paska se ei voi olla, että v…u.

Ja kaipa näissäkin asioissa on niin,

että jos opettaa lapselle esimerkillään,

mikä on hyvää käytöstä ja hyväksyttävää

kielenkäyttöä, muutamien vuosien

yritysten ja erehdysten kautta lapsi

lopulta ymmärtää ja kasvaa kunnon

kansalaiseksi. Sellaiseksi joka itsenäisyyspäivän

vastaanotolla ei sano presidentille,

että kato Sauli perkele!

Klassikkoainesta oli tyttäressämme,

joka kieltäytyi aikanaan, kolmevuotiaana,

syömästä päivällispöydässä. Kun

kysyimme, mikä on ongelma, vastaus

tuli kuin Jari Tammen kirosanakirjasta:

– Kato kun tää on niin hilvetin pahaa!

Nykyään, kahdeksasluokkalaisena,

hän osaa jo sanan oikean muodonkin,

mutta mikä parasta, käyttää sitä erinomaisen

harkitusti.

Roope Lipasti

18 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 19


Käy MLL:n kaupassa









ja tee hyvä ostos!








































KUVAT TOMI NUOTSALO



essu






20 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 21


TUULI OJAKANGAS

PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI

Ei on ei!

Sanan ei sanominen on vanhemmalle usein vaikeaa. Myöntymisellä

kun pääsee ainakin hetkellisesti helpommalla. Ei-sanan kautta

vanhempi kuitenkin luo turvalliset rajat, kasvatuksen peruspilarit.

J

ämsäläisessä Aholan

perheessä vanhempien

ja lasten välillä

räiskyy aika ajoin. Sotilasisän

ja armeijan

siviilityöntekijä-äidin

perheessä voisi luulla elettävän

tiukassa kurissa ja nuhteessa. Tosiasiassa

kapteenin käskyjä noudatetaan

kyselemättä kotioloissa vain Kapteeni

käskee -leikissä. Työelämän johtamistavat

eivät omien lasten kanssa toimi.

– Sotilaat ja varusmiehet on koulutettu

noudattamaan esimiehen käskyä

tilanteessa kuin tilanteessa. Siinä auktoriteetti

perustuu asemaan eikä sitä kyseenalaisteta.

Isän auktoriteettia lapset

sen sijaan usein koettelevat, isä Mika

Ahola sanoo.

Sääntöjä ja rajoja on perheessä yritetty

toisinaan määrätä itsevaltaisesti, toisinaan

neuvotellen, lasta kuunnellen ja

yhteistä näkemystä etsien. Jälkimmäinen

toimii vanhempien mielestä paremmin

etenkin nuorten kanssa.

Perustelut esiin

Mika Ahola on periaatteessa sitä mieltä,

että lapsen tulisi uskoa vanhempaansa,

mutta käytännössä se ei aina toimi.

Mitä enemmän lapsi alkaa ajatella itsenäisesti,

sitä enemmän vanhemmalta

vaaditaan käskyjen ja sääntöjen perustelemista.

Äiti Gitte Ahola lisää, että perusteleminen

tekee hyvää vanhemmillekin, kun

omalle mielipiteelle täytyy pohtia syitä.

– Olemme molemmat autoritäärisen

kasvatuksen tuloksia ja tiedämme, mitä

lapsi sellaisessa ympäristössä kokee.

Emme halua sellaista lapsillemme. Siksikin

perusteleminen on meille tärkeää.

Samaa mieltä on 14-vuotias Arttu

Ahola.

– On hyvä, jos kieltämiselle saa kunnon

perusteen. Kieltää ei saa vain periaatteesta.

Ennakointi auttaa

Kasvatustieteiden tohtori Eevastiina

Gjerstad korostaa, että perhe-elämää

tulisi elää kaikkien ehdoilla, ei vain vanhempien

tai lapsen. Sääntöjä ja käskyjä

ei pitäisi perustella pelkällä mielipiteellä

tai periaatteella, vaan niille pitäisi olla

jokin kasvatuksellinen syy.

Lapsen ja vanhemman väliset konliktit

liittyvät usein johonkin yllättävään tilanteeseen,

jota ei ole osattu ennakoida,

tai se on tuottanut pettymyksen. Ennakoimalla

vaikkapa lähtö- ja muutostilanteita

pääsee helpommalla.

Gjerstadin väitöstutkimuksen mukaan

nuorten ja vanhempien ristiriidat liittyvät

useimmiten vapaa-ajan viettoon, esimerkiksi

siihen, onko nuoren lähdettävä

isän ja äidin kanssa maalle. Pukeutumisesta

ja rahankäytöstä kiistellään myös

usein.

– Tosiasiassa suurin osa nuoristakin

arvostaa vanhempiaan ja pitää heitä jonkinnäköisenä

auktoriteettina. Täysin välinpitämätöntä

isää ja äitiä he eivät toivo,

Gjerstad sanoo.

Herpaantumista tapahtuu

Gjerstad korostaa, ettei pettymyksiä tarvitse

lapselle kasvattamisen nimissä

erikseen luoda, arkielämän tilanteet riittävät.

Lapsesta ei saa tuntua, että vanhempi

haluaisi hänelle pahaa. Liiallisen

silottelun polulle curling-vanhemmaksi

ei silti parane lähteä.

– Kasvatuksessa on tarkkailtava kahta

perustehtävää, lapsen oman persoonan

tukemista ja opettamista toisten riittävään

huomioimiseen. Siten ei kasvateta

itsekkäitä pikkutyranneja eikä kynnysmattoja.

Entä jos on jo ajautunut periksiantamisen

tielle

– Herpaantumista tapahtuu varmasti

kaikilla, eikä peli vielä ole menetetty.

Auttaa varmasti, kun pitää aktiivisesti

mielessä kasvatuksen perustehtävät,

Gjerstad toteaa.

Aholoilla on 18-, 17- ja 14-vuotiaat

pojat sekä 11-vuotias tyttö. Vanhimpien

lasten murrosiät olivat myrskyisiä.

Nyt haastavin aika heidän kohdallaan on

takana. Seuraavien kanssa Mika ja Gitte

uskovat osaavansa jo ottaa rennommin.

Aiemmalle tiukkapipoisuudelle osaa nykyään

jo nauraakin.

22 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 23


törmää ensimmäistä kertaa. Seuraavien

kohdalla osaa paremmin arvioida tilanteet,

joissa ehdottomuus ei toimi.

Lapset valvovat tasapuolisuutta tarkoin

ja nuoremmille on selitettävä, miksi

vanhemmat lapset saavat enemmän

oikeuksia. Mika ja Gitte Ahola välittävät

kaikille lapsilleen samat opit ja arvot,

mutta käytännössä jokaista lasta kasvatetaan

yksilöllisesti.

Pilareita arkeen

Tietyistä asioista Aholat eivät tingi. Kotiintulo-

ja nukkumaanmenoajat, hampaanpesu

ja – aina kun mahdollista

– yhteiset ruokahetket ovat arjen sääntöjen

pilarit.

– Sääntöinä ne on ihan hyviä, mutta

joustoa saisi olla enemmän, Arttu Ahola

toteaa.

Hän pitää vanhempiaan jokseenkin ankarina

säännöissään. Kavereiden kodeissa

kun ei pojan mukaan olla yhtä nuukia

kotiintuloaikojen kanssa.

– Noinkohan Tuo on varmaan joka kodissa

kuultu, Gitte Ahola nauraa.

Eevastiina Gjerstadin mukaan perussäännöistä

kiinni pitäminen on lähtökohta.

Ne helpottavat arkea, kun kaikki

tietävät, miten asiat hoidetaan. Samojen

perussääntöjen, kuten kauniin puhetavan

tai käsien pesun ennen ruokailua, on

perheessä hyvä koskea sekä aikuisia että

lapsia. Lapsi oppii toisaalta myös sen, että

on olemassa erilaisia ihmisiä ja sääntöjä.

Tarhassa ollaan eri tavalla kuin kotona.

Perinteitä vaalivan työympäristön

myötä Aholoille on tullut tärkeäksi myös

tapakulttuurin ylläpitäminen, sillä sen

kautta osoitetaan kunnioitusta muita

kohtaan ja opitaan oikeanlaista tilannekäyttäytymistä.

Aikaa anteeksipyynnölle

Käytetyin ja tehokkaaksi havaittu kasvatuskeino

Aholoilla on anteeksipyytämisreissut.

On mentävä selvittämään, jos on

loukannut toista tai tehnyt hölmöyksiä.

Tekojen sovituksessakin voi huomioida

lapsen luonteen ja temperamentin. Jotkut

tekevät sovintoa saman tien, toiset

vaativat aikaa ja tilaa rauhoittua ennen

anteeksipyyntöä.

Usein nuutunut vanhempi sortuu ärjymään.

Vanhemman ylilyönneistä, niiden

myöntämisestä ja pahoittelusta lapsi oppii,

ettei anteeksi pyytäminen ole nöyryyttävää

ja että kaikki tekevät virheitä.

24 Lapsemme 2/2013

Teinistä kunnon vastus

Lapsen kasvun haastavimmissa vaiheissa,

uhma- ja murrosiässä, rajojen

asettaminen ja niistä kiinni pitäminen

kohtaavat erityistä vastustusta.

– Oikeastaan murrosiässä lapsi koettelee

uhman rajoja uudestaan. Teini on

vain täysin eri luokan vastus kuin taapero.

Meilläkin on tullut nuorilta välillä

todella kovaa tekstiä, Gitte Ahola pohtii.

Niin kauan menee hänen mielestään hyvin,

kun lasten ja vanhempien välillä vallitsee

luottamus.

Gjerstadin mukaan sekä lapsilla että

vanhemmilla on oikeuksia ja velvollisuuksia.

– Kenenkään ei tarvitse olla sataprosenttisesti

vain vanhempi, vaan itseään

voi toteuttaa muissakin asioissa. Itselleen

on oltava armollinen. Hälytyskellojen

pitäisi alkaa soida, jos kokee, ettei

pysty ollenkaan vaikuttamaan arjen tilanteisiin

tai alkaa nähdä lapsensa valtaosan

ajasta negatiivisessa valossa,

Gjerstad sanoo.

Kunnioitusta!

Kukaan vanhempi tuskin haluaa olla

auktoriteetti, jota lapset pelkäävät. Sen

sijaan vanhemmat kaipaavat kunnioitusta.

Mika Ahola toivoo, että lapsilla olisi

ehdottomiakin auktoriteetteja, joiden

sanaa noudatettaisiin kyseenalaistamatta.

– Auktoriteetti voi perustua asemaan,

ikään, tietoon, taitoon tai henkilökohtaiseen

arvostukseen ja luottamukseen, eli

Tukea rajojen asettamiseen

kunnioitus on kaikessa mukana ja se on

molemminpuolista. Lapsen on joka tapauksessa

tärkeää ymmärtää sääntöjen ja

käskyjen syyt.

– Eivät vanhempi ja lapsi silti koskaan

täysin samalla viivalla ole. Vanhemmalla

on enemmän muodollista valtaa, kokemusta

ja tietoa ja jo lainkin mukaan

velvollisuus huolehtia kasvatuksen perustehtävistä,

Gjerstad muistuttaa.

Kasvatuksen erityinen piirre on, että

vanhemman ja lapsen suhde vaikuttaa

kumpaankin suuntaan. Yhtä lailla kuin

isä ja äiti vaikuttavat lapseen, lapsi vaikuttaa

vanhempien identiteettiin, persoonaan

ja tapaan olla ihminen.

– Ei minua ennen poikani syntymää

autot ja työmaakoneet kiinnostaneet,

mutta nykyään sellaisen ohi kulkiessani

ajattelen, kuinka jänniä ne ovat ja kuinka

paljon poika niistä pitäisi, Gjerstad selittää.


Lisää aiheesta


Marja Martikainen ja Liisa Haverinen (2004):

Rakas lapsi – ei! Kodin kasvattava

vuorovaikutus. Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja

käsityötieteiden laitos.

Eevastiina Gjerstad (2009): Valta

kotikasvatuksessa. Helsingin yliopisto,

Kasvatustieteen laitos.

Tilanteissa, joissa et voi toimia lapsen toiveiden mukaan, ota hänen

näkökulmansa huomioon ja selitä asia siten, että hän kokee tulleensa

ymmärretyksi.

Vanhempi tekee aina lopulliset päätökset.

Mieti, ovatko asettamasi rajat perusteltavissa muulla kuin mielipiteellä

tai talon tavalla. Mikä on rajan kasvatuksellinen tavoite

Säädä rajoja ja lisää päätösvaltaa lapsen iän ja kehityksen mukaan.

Anna hänen omalle ajattelulleen tilaa.

Kiinnitä huomiota rauhalliseen ja arvostavaan puhetapaan.

Lapsi ei ole huono, vaan hän on toiminut huonosti. Älä leimaa lasta.

Alle kouluikäinen käyttää valtaa esimerkiksi kiukuttelemalla, vetoamalla

ja nimittelemällä. Murrosikäinen voi pyrkiä käyttämään psykologista

eli tunnevaltaa: hän muuttaa puhetyyliään tilanteen mukaan,

jankuttaa ja pelaa strategiapeliä myönnytysten ja kieltojen välillä.

Entten tentten teelika mentten….

Lapsellesi sopivin

liittymä on tässä!

Sonera Sopiva lapsille on turvallinen valinta

ensimmäiseksi liittymäksi vaikka koulunsa aloittavalle

ykkösluokkalaiselle. Liittymän sisältämän

Kamu-palvelun avulla lapsi voi puhua ja viestitellä

esim. vanhempiensa liittymiin rajattomasti. Saldosopimus

taas varmistaa, ettei yllätyslaskuja tule.

Tilaa juniorille oma liittymä täältä:

• www.sonera.fi/liittymalapselle

• Myyntipalvelu 0800 133 133

• Sonera Kauppa

P.S. Yhdistäkää hyöty ja huvi! Opetelkaa yhdessä kännykän ja netin käyttöä osoitteessa

www.sonera.fi/lapset ja kokeilkaa samalla ekaluokkalaisten omaa peliä: www.eepeli.fi

Sonera

Sopiva lapsille

9 90

€/kk

Sonera Sopiva lapsille sisältää:

• 100 puheminuuttia

• 25 viestiä

• Netti 1 Mbit/s

• Kamu-palvelun kahteen numeroon

(rajattomasti puheluja ja viestejä)

• Saldosopimuksen (saldoraja liittymäpaketin

ylittävälle liikenteelle)

Uuden Sonera Sopiva-liittymän avaajalle tarjotaan Sonera Sopiva Startti (norm. 9,90 € /kk), Saldosopimus (norm. 1,71 €/kk) ja kaksi vapaavalintaista Kamu-numeroa (norm. 2 €kk) yhteishintaan 9,90 €/kk (norm. 13,61 €/kk) 12kk ajan.

Etusi 44,52 €. Palvelu sisältää 100 minuuttia normaalihintaisia puheluita, 25 kpl normaalihintaisia viestejä ja netin käyttöä max 1 Mbit/s:n nopeudella kotimaassa laskutuskauden aikana. Paketin ylimenevät puhelut 0,099 € / alkava minuutti

ja viestit 0,099 €/viesti. Hinnoittelu ei koske puheluja ja viestejä palvelu- ja yritysnumeroihin. Saapuvan liikenteen maksiminopeus Startti-paketilla Soneran 3G-verkossa on 1 Mbit/s (saapuvan liikenteen yleinen vaihteluväli 0,4–1 Mbit/s)

ja 2G-verkossa 236 kbit/s (saapuvan liikenteen yleinen vaihteluväli 20–120 kbit/s). Tiedonsiirron nopeus riippuu mm. laitteen ominaisuuksista sekä verkon kuormituksesta. Maksiminopeus käytettävissä 1 Gt/kk käyttömäärään saakka,

jonka jälkeen asiakas voi jatkaa käyttöä 128 kbit/s perusnopeudella tai ostaa lisäpaketin ja jatkaa netin käyttöä paketin täydellä nopeudella. Katso suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/kuuluvuus Saldosopimus asettaa rajan

kuukausittain laskutettaville puheluille, tekstiviesteille ja nettikäytölle. Saldosopimus huomioi pakettiin kuulumattoman- ja ylittävän liikenteen. Saldosopimuksesta veloitetaan 3,90 € kytkentämaksu. Kamu-palvelu sisältää rajattomasti

puhetta ja tekstiviestejä valitsemiisi puhelinnumeroihin kotimaassa (maks. 6 numeroa). Palvelun normaali hinta on 1 €/kk/kaveri. Voit puhua Kamu-puheluita ja lähettää viestejä, vaikka liittymän saldoraja olisi umpeutunut. Kamu-numeroiden

tulee olla Soneran tai Tele Finlandin numeroita. Palveluun voi kytkeä myös yhden toisen kotimaisen operaattorin numeron. Tarjous voimassa 30.9.2013 asti. Uuden liittymän avausmaksu 3,90 €, verkkokaupassa veloituksetta.


KUVA KRISTIINA KONTONIEMI

Lasten kanssa liikkumassa

Pyörällä mummolaan

Polkupyörän lainasimme

sillä näin me ajellaan.

Mutta minne Vaikka sinne,

missä tie vie mummolaan.

Minä poljen, sinä ohjaat,

niin kuin tanssi matka käy.

Mummolaan kun pyöräilemme

pilvenhattaraa ei näy.

Eväspussin äiti meille

mukaan muisti ojentaa.

Syötyämme levähdämme,

sillä siitä voimaa saa.

Kun on tehty pyöräretki

mummon luokse mummolaan,

pyörän laitan taakse aitan

seinän viereen nukkumaan.

säv. Percy Montrose

Eve Alho ja Leena Lumme: Vauvakulta.

Laulukirja vauvaperheille. WSOY 2011.

Loitsu pyörälläajoa varten

Pyöri pyöri pikkupyörä

käänny käänny tarkka tanko

polje poljin jalan alla

polje pyöri käänny kestä

ettei vauhtini vähene

etten kaadu kallelleni

etten käänny kyljelleni

etten ojassa olisi

räpistäisi rapakossa

Pysy pylly penkin päällä

kestä käsi kahvan päällä

jatka jalka jauhamista

pysy kestä jatka vielä

että äiti äimistyisi

isä ihan innostuisi

veli hassu hekottaisi:

Pikkusisko pyörän päällä

meidän Malla mankelilla

fiksu likka fillarilla

taitaa pysyä pystyssä.

Kaija Pispa. Prinssi pipariksi. WSOY 2007.


TEKSTI MAARIT PIIPPO KUVAT MATTI MATIKAINEN,

ENTRESSE, ESPOON KAUPUNGINKIRJASTO JA SEINÄJOEN KIRJASTO APILA

Vauvat konttailevat kirjojen keskellä, nuoret opiskelevat dj-taitoja ja

vanhemmat ratkovat mediatehtäviä. Kirjastojen tarjonta on moninaista ja

ulottuu ompelukoneen lainauksesta mediakasvatukseen.

Koko kansan

olohuone

K

irjastoissa ei enää

vain lainata kirjoja,

eikä niissä tarvitse

olla koko ajan

hiljaista. Päinvastoin,

kirjastoissa järjestetään

konsertteja, esityksiä ja keskustelutilaisuuksia.

Nuoriso-osastoilla rokki raikaa,

jossain jopa kokataan. Lastenosastoilla

lorutellaan, kielikerhoissa opiskellaan

eri kieliä, musiikkivalmennuksessa

laajennetaan kuuntelutottumuksia ja

läppäritohtorilla hoidetaan digiasiat

kuntoon.

– Meiltä voi toivoa! Uudet toimintamuodot

saavat usein alkunsa asiakkaiden

pyynnöistä, kertoo viestinnän

suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala

Kirjastot.i -palvelusta.

Runsaan tarjonnan taustalla on kirjastolaki,

joka asettaa kirjastoille tehtäväksi

siirtää suomalaista kulttuuria ja

tukea aktiivista kansalaisuutta. Lisäksi

maakuntakirjastojen strategiaan kuuluu

tarjota ei-kaupallisia tiloja ja uusia

tarinankerronnan muotoja.

Kirjat leikin seassa

Espoossa sijaitseva Sellon kirjasto

on yksi modernin kirjaston malliesimerkeistä.

Sen alakerta on omistettu

aktiiviselle toiminnalle ja yläkerta hiljaisempaan

työskentelyyn. Lastenmaa

on alle 12-vuotiaille räätälöity lastenkulttuurin

tila, jonka keskeisen osan

muodostaa porrastettu leikkipaikka

Akropolis. Siellä pikkulapset saavat vapaasti

leikkiä. Leikkitilan läheisyyteen

on sijoitettu säkkituoleja vanhempien

rentoon oleskeluun. Kuvakirjoja löytyy

lasten katseltavaksi ja aikakauslehtiä

aikuisten viihdyttämiseksi. Lastenmaan

toisessa päädyssä on pieni näyttämö erilaisille

lastenkulttuurin esityksille.

– Kirjaston tehtävä on edistää lasten

mielikuvitusta ja tarinamaailmaa, ja siksi

leikkiminen ja esitykset ovat meillä

yhtä tärkeää kuin lukeminen, kertoo informaatikkona

Lastenmaassa työskentelevä

Riikka Pohjola.

Lasten varhaisella tutustumisella

kirjallisuuteen on todettu olevan yhteyttä

sanavaraston kehittymiseen. Lastenmaassa

kirjat ovat leikin keskellä ja

niihin on helppo tarttua. Myös koululaiset

viihtyvät osastolla, osa tietokoneiden

parissa, osa läksyjä tehden yhteisen pöydän

äärellä. Aikuisille Lastenmaa tarjoaa

mediakasvatusta, jossa opastetaan vanhempia

pelaamaan tietokonepelejä lasten

kanssa.

– Haluamme kasvattaa lapsia järkeviksi

median käyttäjiksi. Pelikonsolit suljetaan

iltakuudelta, millä on rauhoittava

vaikutus, kertoo Riikka Pohjola.

Musiikki on hyvä keino saada kontakti

nuoriin, havaittiin Espoon Entressekirjastossa.

Entresse-kirjaston sydän on olohuone,

joka mukautuu tarvittaessa

esiintymislavaksi.

Nuorille oma tila

Perinteisesti lasten- ja nuortenosastot

on kirjastoissa yhdistetty samaan tilaan,

vaikka konttausikäisten ja yläkoululaisten

kirjastonkäyttötavoissa on iso ero.

– Nuoret tarvitsevat paikan, jossa saa

olla ja josta ei tarvitse maksaa, kiteyttää

kirjastonhoitaja Jani Nieminen, joka on

työn ohessa opiskellut myös nuoriso-ohjaajaksi.

Kirjaston henkilökunta on aikuisen

vaativassa roolissa nuorten elämässä

ja velvollinen huolehtimaan yhteisten

sääntöjen toteutumisesta. Kirjastojen

nuorisotyön pioneereihin kuuluvassa

Espoon Entressessä toimii varhaisen

puuttumisen malli: ongelmiin käydään

käsiksi silloin, kun ne ovat vielä pieniä.

Kirjasto kasvattaa yhteistyössä muiden

nuorisotoimijoiden, kuten koulun ja lähipoliisin

kanssa.

Kiinnostava kokoelma on yhä hyvä kirjaston

nuortenosaston perusta. Siihen

kuuluvat nuorten suosimat lajityypit, kuten

fantasia, scii, sarjakuvat ja vaikkapa

grafitiaiheiset taidekirjat. Monet kirjastot

tarjoavat myös ohjattua ja tavoitteellista

toimintaa, kuten sanataiteen

työpajoja, teatteri-ilmaisua ja vaikkapa

pallopelejä kesäisin kirjaston pihalla.

– On tärkeää kannustaa ja kehua nuoria.

Kirjastot ovat auki lähes päivittäin, ja

asiakaskuntamme on laaja. Tämän kaiken

keskellä on hienoa, jos onnistumme

kohtaamaan nuoria aidosti ja kiireettömästi,

Jani Nieminen summaa.

Musiikilla kontakti nuoriin

Entresse-kirjastoon on tänä keväänä

avattu normaalin nuortenosaston lisäksi

nuorten oma musiikkipaikka Jukeboksi.

Kirjastossa päätettiin satsata

musiikkipainotteiseen tarjontaan, koska

musiikki on hyvä keino luoda kontaktia

nuoriin. Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijat

suunnittelivat yli 270 neliön tilan

nuorten toiveita kuunnellen. Tuloksena

on kaunis ja valoisa paikka, jossa on

miellyttävää oleskella. Paikan sydän on

olohuone, josta löytyy jukeboksi yhteiseen

musiikin kuunteluun. Tarjolla on

myös musiikkihuone, keittiö sekä kesäisin

käytössä oleva piha-alue. Olohuone

28 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 29


muuntuu tarvittaessa esiintymistilaksi,

ja musiikkihuoneessa voi soittaa vaikkapa

sähkökitaraa ja rumpuja.

Musapajassa järjestetään dj-koulutusta,

ja tytöille on oma opastus bändilaitteiden

kokeilua varten. Tulossa on myös

viikoittaiset open stage -illat nuorten

esityksille. Monille Jukeboksi tarjoaa

mahdollisuuden kokeilla jotain soitinta

ensimmäistä kertaa. Jukeboksin toimintaideaan

kuuluu syrjäytymisen ehkäisy

kulttuurin keinoin, ja tavoitteena on

antaa nuorille vaikuttamisen mahdollisuuksia.

– Nuoret ovat olleet innoissaan Jukeboksista,

ja he ovat käyttäytyneet täällä

loistavan hyvin. Nuoret saattavat olla

äänekkäitä, mutta he yrittävät hiljentyä,

kun sitä toivomme, erikoiskirjastonhoitaja

Eva Wilenius kiittelee.

Entressessä ongelmat ratkaistaan

usein futispelin äärellä yhdessä kirjaston

Kirjastojen erikoispalveluja

Tavaroiden lainaaminen

Kirjastokohtaisesti lainattavissa mm.

liikuntaviraston liikuntavälineitä

erilaisia kodin käyttötavaroita porakoneista e-kirjanlukulaitteisiin

Digitointipalvelut

ohjatusti useimmissa kirjastoissa

Kirjavinkkausta

kirjastoissa, kouluissa ja kirjaston nettisivuilla

Musiikkitietoa verkosta

musiikkibasaari.fi ja Naxos Library kirjastojen nettisivuilla

Henkilökohtainen musiikkivalmentaja

esim. Helsingin Kirjasto 10:ssä ja Töölön kirjastossa

Elektronisten lehtien valikoima verkossa (EPress ja PressDisplay).

Omppu-kokoelma

helppolukuisia kirjoja Oulussa

Viittomakieliset satutunnit

mm. Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa sekä Kirjastokaista.fi

-sivuilla.

Lue lukukoiralle

koirat lukemaan opettelun apuna esim. Kaarinassa, Helsingissä ja Espoossa

Muita tapahtumia ja sivustoja

rock-konsertit, neulekerhot, runokylpylät, satutunnit, vauvojen lorutuokiot

Okariino.fi, Sivupiiri.fi ja Kirjasampo.fi

lasten, nuorten ja aikuisten kirjallisuuden nettisivustot

Kysy kirjastonhoitajalta kirjastot.fi/kysy

Seinäjoen pääkirjaston uudet

tilat inspiroivat pieniä kävijöitä

monenlaiseen puuhaan.

henkilökunnnan kanssa, ja samalla nuoret

oppivat työstämään aggressioitaan.

– Koko uudistumisen perustana on se,

että kirjasto halutaan säilyttää tuleville

sukupolville. Maailma on parempi paikka,

jos kirjastotoiminta elää, väittää Eva

Wilenius.

Lainaamisen käsite laajenee

Uusien kirjastojen arkkitehtuurissa on

huomioitu se, että samaan aikaan voidaan

järjestää sekä äänekästä että hiljaista

toimintaa. Yhteisten tilojen ja

tapahtumien tarkoitus on saada yhteen

erilaisia asiakasryhmiä keskenään. Kirjastoista

on tullut koko kansan olohuoneita.

Viime syksynä avatun Seinäjoen pääkirjasto

Apilan uudet tilat inspiroivat

koko perhettä. Apilasta löytyy avaraa

oleskelutilaa, seiniin kaivettuja lukukoloja

ja esityspaikaksi muuntuva lukuportaikko.

Aineisto on asteltu esille niin, että

sen löytyminen helpottuu.

Lastenosastolla voi tavata lapsia isiensä

kainalossa lötköttelemässä kirjataloissa.

Mediakasvatusta edistävässä

satuseikkailussa lapset ja vanhemmat

ovat yhdessä suorittaneet tehtävärataa,

jonka teemana on toden ja iktion

erottaminen. Satuseikkailussa kirjaston

henkilökunta on vinkannut kirjoista intiaaniksi,

merirosvoksi tai jokeriksi pukeutuneena.

– Kävijämäärämme on moninkertaistunut,

ja perheet viipyvät kirjastossa pidempään

uudistuksen jälkeen, iloitsee

palvelupäällikkö Tuija Seppänen Seinäjoen

kaupunginkirjastosta.

Suomi on muiden Pohjoismaiden ohella

edelläkävijöitä kirjastojen palveluissa.

Avoimen yhteiskunnan idea poikii yhä

monimuotoisempaa kirjastotoimintaa.

– Kirjastojen kokoelmat on tarkoitettu

elämään ihmisten käsissä. Lainaamisen

käsite on laajentunut, sillä myös arjen

kulttuuri kuuluu kirjastoon, innostaa

Päivi Litmanen-Peitsala kirjastojen asiakkaita.


30 Lapsemme 2/2013


ANNI-ELINA KARVONEN

KUVAT COLOURBOX

*

*

Kiroilu kuriin

Ärräpäät lentävät, kun ekaluokkalainen tekee läksyjä.

Teinin puheessa joka toinen sana on kirosana. Kenellä

käytöstavat ovat rapistuneet: lapsilla vai aikuisilla

K

ieli opitaan matkimalla,

ja jostain lapset saavat

kiroiluun mallia. Meidän

kaikkien aikuisten

tulisi katsoa peiliin. Pienet

korvat ovat tarkempia

kuin usein arvaammekaan, sanoo luokanopettaja

Merja Uljas Turusta.

Kirosanojen käytössä on kyse paitsi

siitä, millaista kieltä lapset kuulevat

ympärillään, myös siitä, miten epäsopivaan

kielenkäyttöön suhtaudutaan. Uljas

muistuttaa, että lapset ja nuoret ovat

aina osanneet puhua rumia. Olennaista

on se, miksi toiset osaavat hallita kielenkäyttöään

ja toiset eivät.

– Lapset haluavat kuulua joukkoon

ja seuraavat mielellään laumanjohtajia.

Millaisia ovat lastemme laumanjohtajat

ja kenelle on annettu valta ja esimerkin

vastuu Annammeko auktoriteetti- ja

kasvatusaseman liian usein myös heille,

jotka eivät sitä ansaitse, Uljas kysyy.

Kirosanoja voi oppia lähes kaikkialta,

missä kieltä käytetään. Aikuisilta, kavereilta,

mediasta. Eri tilanteissa ja eri

ihmisten kanssa on erilaiset säännöt.

Opettajat määrittelevät, mikä on sallittua

koulussa. Vanhemmat näyttävät esimerkin

kotona, ohjaajat harrastuksissa

ja ystävät vapaa-ajalla.

Nykyisin lapset ja nuoret viettävät aikaansa

ehkä aiempaa enemmän keskenään,

koska kasvokkaisten tapaamisten

lisäksi he ovat paljon tekemisissä toistensa

kanssa myös sosiaalisessa mediassa.

Uljas sanookin, että lasten huoltajille

voi toisinaan tulla suurena yllätyksenä

se, kuinka erilaista heidän lapsensa

kielenkäyttö on erilaisissa tilanteissa.

Milloin voi kiroilla

Suomen kielen tutkijan Eero Voutilaisen

mukaan kiroilemisella, kuten kaikella

kielenkäytöllä, rakennetaan suhteita

toisiin ihmisiin. Kun lapsi tai nuori kiroilee,

hän saa tietoa siitä, mikä on missäkin

tilanteessa sallittua, suotavaa, paheksuttavaa

tai kiellettyä. Samalla hän

selvittää, miten ei-toivottuun toimintaan

suhtaudutaan ja mikä hänen roolinsa yhteisössä

on.

– Kiroilu on yksi kielenkäytön tapa,

jonka yhteydessä lapsi ja nuori oppii, että

erilaisissa tilanteissa odotetaan erilaista

käyttäytymistä. Samalla hän oppii

kantamaan vastuuta omasta kielenkäytöstään,

Voutilainen painottaa.

Nuorten kielessä kirosanoilla on usein

voimakas sosiaalinen merkitys. Nuoret

voivat kiroilla lisätäkseen keskinäistä

yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luodakseen

kaveriporukkaan omaa kulttuuria.

Joskus kiroilemalla tehdään eroa aikuisten

hallitsemaan ja normittamaan yhteisöön.

Kiroilu voi siis olla nuoren kapinaa

aikuisten asettamia sääntöjä vastaan.

Voutilaisen mielestä kiroilun tarkoitus

ei aina ole ärsyttää ympäristöä. Joskus

nuori ei ymmärrä, että vaikkapa bussissa

monien mielestä toivottavaa olisi olla

hiljaa ja käyttäytyä pidättyväisesti. Nuori

tulkitsee tällöin tilanteen ja siihen kuuluvan

käyttäytymisen toisin kuin muut.

– Kaveripiireissä on omat, usein ääneen

lausumattomat kielelliset säännöt.

Jotkut lapset esimerkiksi saattavat

tuntea painetta kiroilla kaveriporukas-

sa, koska he eivät halua olla liian kilttejä

ja jäädä sen vuoksi ryhmän ulkopuolelle,

Voutilainen sanoo.

Kirosana on voimasana

Suomen kielen perussanakirjan mukaan

kirosana on ilmaisua tehostava, karkeana

pidettävä voimasana. Kirosanat saavat

voimansa kulttuurisista tabuista eli

eri tavoin säädellyistä tai kielletyistä asioista.

Niitä ovat Suomessa esimerkiksi

uskonto ja seksuaalisuus.

– Ärräpäitä pääsee jokaiselta joskus.

Oleellista on ymmärtää ero siinä, käyttääkö

kirosanaa esimerkiksi voimasanana

tiukassa tilanteessa vai kiroileeko puheessaan

koko ajan, Uljas opastaa.

Usein vaikuttaa siltä, että nuoret kiroilevat

julkisissa tiloissa ja tilanteissa

enemmän kuin aiemmin. Kirosanat livahtavat

vikkelästi suusta koulun ruokalassa,

bussissa, kaupassa. Kattavaa tutkimustietoa

kiroilun yleistymisestä ei ole,

mutta Eero Voutilainen sanoo, että kiroilun

voi nähdä tietyissä tilanteissa arkipäiväistyneen.

– Kiroilun arkipäiväistyminen johtuu

käyttäytymisnormien ja roolien vapautumisesta

eli siitä, että suhtautuminen

joihinkin instituutioihin ja tilanteisiin on

muuttunut. Myös aikuisten kiroileminen

on arkipäiväistynyt ja monissa sanomaja

aikakauslehdissä sekä radio- ja televisio-ohjelmissa

kiroillaan.

Voutilainen muistuttaa, että kirosanoilla

on kuitenkin edelleen vahva sosiaalinen

voima. Sitä kuvastaa hyvin se, että

tiettävästi kaikissa maailman kielissä

on kirosanoja eikä niitä ole koskaan saatu

täysin kitkettyä, uutterista yrityksistä

huolimatta.

Tiesin ettei saa, mutta…

Mitä kiroilemisesta sanovat lapset itse

Merja Uljas kysyi asiaa omalta luokaltaan

eli 9–10-vuotiailta oppilailta.

– Noin puolet heistä sanoi, ettei kiroile

ollenkaan tai todella harvoin. Aikuisen

läsnä ollessa he yrittävät olla kiroilematta.

Osa myös kertoi, että kiroileminen

tarttuu helposti.

Merja Uljaksen koulussa kiroilemiseen

puututaan heti. Lapset ovat ymmärtäneet

hyvin sen, että ruma kielenkäyttö

rakentaa kouluun ikävää ilmapiiriä

ja sitä kukaan ei halua. Joskus opettaja

kuitenkin saa oppilailta vastakysymyksen:

miksi sitten äiti, isä tai isosisko

kiroilee, jos se on niin typerää.

Uljas tarkastelee kiroilua myös etiikan

ja moraalin näkökulmasta. Lapset tietävät

kyllä, että koulussa kiroilu ei ole sallittua

tai ihailtavaa, mutta esimerkiksi

pelitilanteessa kielteiset tunteet purkautuvat

kiroiluna tai keskustelussa täytesanoiksi

lipsahtaa alatyylisiä ilmauksia. Sama

koskee aikuisiakin.

– Vanhempien on hyvä miettiä, miten

keskustelee esimerkiksi ystävänsä

kanssa puhelimessa. Helposti voimme

esimerkiksi kommentoida voimasanoin

ystävämme vastoinkäymisiä. Vaikka keskustelu

tuntuisi kahdenkeskiseltä, vieressä

saattaa leikkiä pieni tai nuori korvapari,

joka kuulee keskustelun kaikkine

vivahteineen.

32 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 33


Kuva kirjasta Karoliina ja vallaton pentu.

Lastenkulttuuri

Kirjakko

Tuula Korolainen on kirjailija

ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja.

Voi kun saisi koiran, tai kirahvin...

Moni lapsi haaveilee lemmikistä, jota saisi mielin määrin helliä.

Todellisuus on kuitenkin myös muuta, esimerkiksi pökäleitä, joita

kukaan ei halua siivota, tai kyyneleitä eron jälkeen.

Mick Inkpen:

VOI EI, POSSU PALLERO, SEHÄN ON KANI!

Suom. Pauli Salmi. Mäkelä 2013.

Christel Rönns:

PERIN ERIKOINEN MUNA.

Suom. Mirjam Ilvas. Schildts & Söderströms 2012.

Mick Inkpenin Possu Pallero -sarja kuvittaa hyväntuulisesti

pikkulasten elämää. Uutuudessa Pallero ja Rapa

kuulevat, että naapurin tyttö on saamassa lemmikin,

arvatenkin jonkin typerän tavallisen, kuten kanin.

Possupojilla olisi tuoreempia vaihtoehtoja; esimerkiksi

norsun, deliinin tai kirahvin kanssa syntyisi tosi vipinää.

Tarinan lopussa kuvitelmat tietysti haihtuvat,

sillä kun kani hyppää syliin ja nuolee naaman, Pallero

ja Rapakin ovat myytyjä.

Syvemmälle mennään Christel Rönnsin kuvakirjassa

Perin erikoinen muna, jonka ruotsinkielinen alkuteos

Det vidunderliga ägget sai viime vuoden Finlandia

Junior -palkinnon. Kesäinen tarina rannalta löydetystä

munasta, josta kasvaa perheeseen hauska ja hankala

lemmikki Koi-Koi, kutoo empaattisesti yhteen eläinrakkauden,

suvaitsevan vaivannäön ja lopulta myös

eron haikeuden. Kertojana on perheen kuopustyttö,

mutta hänen selostuksestaan ja eritoten runsaista kuvista

voi lukea muidenkin perheenjäsenten reaktioita

– myös vanhan Freija-koiran, jonka reviirille tulokas

tunkeutuu.

Hallitsevaksi tunteeksi kasvaa kuin itsestään kiitollinen

rakkaus, mikä ei ole ihme, sillä Rönns on paljastanut,

että tarinan takana on oman koiran menetys.

Surullinen kirja ei kuitenkaan ole, vaan kuvissa

rönsyää lapsiperheen toimelias kesäelämä, jossa perheenjäsenillä

on omat roolinsa. Kuvissa on myös hillittyä

huumoria, ja mystisen Koi-Koin katoamiseen saadaan

mahdollinen selitys Loch Nessin hirviötä koskevasta

lehtiuutisesta.

Tuula Kallioniemi:

KAROLIINA JA VALLATON PENTU.

Kuvitus Marika Maijala. Lue itse -sarja. Otava 2012.

Sinikka Nopola & Tiina Nopola:

RISTO RÄPPÄÄJÄ JA NUKKAVIERU NELLI.

Kuvitus Christel Rönns. Tammi 2012.

Karoliina ja vallaton pentu todistaa, että koiranhoito on Kallioniemelle

tuttua, niin realistisesti hän pennun taloon tulon

kuvaa. Energinen pikku Karoliina on onnentyttö saadessaan

huolehtia kummitädin uudesta leonberginpennusta, mutta

pian paljastuu myös kääntöpuoli: pentu riehuu, karkailee ja

rikkoo tavaroita ja on kaikkea muuta kuin sisäsiisti. Koirahullu

Karoliinakin alkaa hermostua ainaiseen siivoamiseen

ja katkonaisiin yöuniin, ja perhesopu on koetuksella.

Draamaa syntyy, kun pentu koulupäivän aikana katoaa, ja

lopulta selviää, että kateellinen luokkakaveri on sen pihistänyt.

Itse asiassa Tytti, ”joka ei koskaan saa mitään” ja valehtelee

saavansa milloin koiran milloin ponin, onkin kirjan

kiinnostavin henkilö. Tällainen osattomuuden kokemus,

myös lemmikkikulttuurin näkökulmasta, ansaitsisi

ihan oman kirjansa.

Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli sivuaa myös osattomuutta,

sillä Riston ystävän Nellin perhe on köyhtynyt, eikä

Perhosilla ole varaa edes kissanruokaan. Avuliaat Räppääjät

hommaavat Alpo-kissan Elvi-tädille syöttilääksi, mikä

kuitenkin saattaa kissan myös vaaraan. Tästä käynnistyy

tutun oloinen Räppääjä-farssi väärinkäsityksineen ja naamioleikkeineen.

Nelliä ja Ristoa motivoi toimintaan aito eläinrakkaus, mutta

aikuisilla on myös itsekkäämpiä pyyteitä. Perhosten köyhtyminenkin

osoittautuu tilapäiseksi, sillä sen takana on osallistuminen

tositelevisio-ohjelmaan. On sääli, että tämä koukku

paljastuu jo alkumetreillä, sillä yllätyksen pihtaaminen

pitempään olisi lisännyt kierrettä, nostattanut tunteita ja ehkä

myös herättänyt hyviä kysymyksiä erilaisten perheiden –

ja niiden lemmikkien – elinehdoista.

Lapsemme 2/2013 35


Lastenkulttuuri

Kulttuurikierros

Teksti Maarit Piippo

Lastenkulttuuri

ELOKUVAT

Teatteri

Musiikki

Kuvat Ananya Tanttu

J

oukko lapsia ja nuoria kokoontuu

Aarnivalkean koulun

liikuntasaliin. Nuorimmat

ovat 9-vuotiaita ja vanhimmat

jo kohta täysi-ikäisiä. Vähitellen

ryhmästä muodostuu rinki, jonka keskelle

astuu äänenhuoltaja. Pian koko sali

on täynnä pärinää, sähinää ja rallattelua,

kun lähes 60 Tapiolan kuorolaista

availee ääntään.

12-vuotias Julia Niemi on nyt toista

vuotta mukana Tapiolan kuorossa,

ja hän laulaa ensimmäisen sopraanon

alempaa ääntä. Lisäksi hän soittaa alttoviulua,

sillä Tapiolan kuorossa jokaisella

on mahdollisuus myös soittaa jotain

instrumenttia. Kuoro harjoittelee

kaksi kertaa viikossa yli kahden tunnin

ajan. Juliasta on aina hauskaa tulla harjoituksiin.

– Meillä on hyvä yhteishenki, ja täällä

on helppo saada uusia kavereita. Tulin

kuoroon mukaan isosiskoni esimerkin

innostamana, Julia kertoo.

Kuorolaulu on opettanut Juliaa kuuntelemaan

toisia ja pysymään omassa

stemmassa erilaisten äänten keskellä.

Julia pitää uusien laulujen opettelusta.

Kun ohjelmistossa on oikein vaikea

kappale, harjoituksia on jatkettava kotonakin.

Kuorolaulu

vei mennessään

Tapiolan kuoro on kuuluisa ainutlaatuisesta

soinnistaan. Julia Niemi nauttii kuoroharrastuksestaan

ja kiittelee kuoron hyvää

yhteishenkeä.

Tapiolan kuorossa jokainen ensimmäisen

vuoden harrastaja saa oman

kuorokumminsa, joka auttaa kuoromaailmaan

sulautumisessa. Kuoron tunnusmerkkeihin

kuuluvat myös koreograiat,

joilla elävöitetään esiintymistä.

– Tykkään esiintymisestä, siitä saa kivaa

jännitystä. Kun lauloimme Lorcasarjaa

espanjaksi Barcelonassa, yleisö

antoi tosi paljon aplodeja, Julia muistelee.

Tapiola Soundia jo 50 vuotta

Tänä vuonna Tapiolan kuorolla on paljon

harjoiteltavaa, sillä 50-vuotisjuhlavuoden

kunniaksi kuoro julkaisi levyn On

valo syttynyt ikkunaas, ja syksyllä pidetään

iso juhlakonsertti Espoon kulttuurikeskuksessa.

Kuorolaulu paitsi vahvistaa musikaalisuutta,

myös tutkitusti virkistää mieltä ja

kehittää sosiaalisuutta. Tapiolan kuoron

johtaja Pasi Hyökki on itsekin kuoron

kasvatteja, ja hän muistaa miten pikkupoikana

taidemusiikkiin tutustuminen

avasi musiikin aivan uudella tavalla.

– Lapset voivat ehdottomasti tuottaa

myös vakavasti otettavaa taidetta, Hyökki

painottaa.

Tapiolan kuoro tekee yhteistyötä klassisten

säveltäjien kanssa. Kuuluisaksi

tullut Tapiola Sound muodostuu suomen

kielestä ja suomalaisuudesta, jossa ääntä

tuotetaan vuotamattomasti ja puhtaasti.

Eri-ikäisten lasten äänet muodostavat

ainutlaatuisen soinnin, joka myös inspiroi

säveltäjiä.

Kuoron koelaulussa tutkitaan, kuinka

tarkka korva lapsella on. Itse ääni kyllä

kehittyy harjoittelemalla. Harrastus vaatii

myös aikaa ja halua laulamisen harjoitteluun.

– Kuorolaulu ei ole kallis harrastus,

sillä ryhmäopetus on edullisempaa kuin

yksilöopetus, Pasi Hyökki toteaa.

Ystäviä ja hyvää oloa

Kuoroharrastuksen kautta voi saada

elinikäisiä ystäviä. Ohjelmiston harjoittelussa

ryhmäkuri motivoi jaksamaan

yhteisen päämäärän eteen. Hyökin mukaan

sekakuoro, jossa on sekä tyttöjä että

poikia, tekee hyvää yhteishengelle. Tapiolan

kuorossa on mukana toistakymmentä

poikaa.

Julia Niemi toivoo, että hän saisi laulaa

kuorossa pitkään. Julian mielestä

hyvä kuoronjohtaja on ymmärtäväinen,

huumorintajuinen ja kiltti, ja hän huomioi

kaikkia tasapuolisesti.

Pasi Hyökille parasta palautetta kuorolaisilta

on sanaton viestintä. Se hetki,

kun kuorolaisten silmistä näkee kollektiivisen

hyvän olon tunteen.

Luonnonsuojelua animaatiossa

Teinityttö päätyy taian voimasta salaiseen

valtakuntaan, jossa käydään kamppailua

luontoa suojelevien ja tuhoavien

voimien kesken. Luonnon kauneus ja

mahtavat voimat paljastuvat värikkäässä

animaatiossa. Puhuvat etanat, metsän

linnuilla lentävä soturikansa sekä kuningatar

Tara käyvät seikkailussa taistoa pahaa

vastaan. Salainen valtakunta saa ensi-iltansa

normaalina esityksenä ja 3Dversiona,

sekä suomeksi että englanniksi

puhuttuna, 24.5. kautta maan. Lisätiedot:

www.epicthemovie.com

Näyttelyt

Voi koskea

Kauppias Sederholmin purjelaiva on tullut

satamaan ja lasti pitää purkaa. Siinäpä

tehtävä Helsingin uuden, koko perheen

museon kävijöille. Lasten kaupungissa

voi myös kokeilla 1930-luvun kansakoulun

pulpetteja, vierailla 1970-luvun

mummolassa tai tehdä teatteria historiallisilla

käsinukeilla. Viikonloppuisin

museomummut ja -vaarit jakavat omia

lapsuuden muistojaan. Lasten kaupunki

kehittää historian tajua leikkimisen

kautta. Lisätiedot: www.helsinginkau-


Risto Räppääjä ja väärinkäsitykset

Nelli Nuudelipää muuttaa pieneen mökkiin

maalle. Rauha ja Lennart anastavat

arvokkaat sukukalleudet. Kuka joutuu

valeasuun, ja mitä Risto Räppääjä tekee

väärinkäsitysten keskellä

Turun kesäteatterissa saa kantaesityksen

Tiina ja Sinikka Nopolan uusin

suosikki Risto Räppääjä ja nukkavieru

Nelli. Marika Vapaavuoren ohjauksessa

kuullaan Iiro Rantalan musiikkia, ja yleisökin

saa laulaa mukana. Esitykset Vartiovuorella

14.6.–12.8. Lisätiedot: www.


netti

Lasten Areena on aina auki

Voi ei, Pikku Kakkonen meni jo! Milloin

se BUU-klubben tulikaan tv:stä Ei hätää,

lähes kaikkia Yleisradion lasten suosikkisarjoja

voi katsoa ja kuunnella mihin

aikaan päivästä vain Yle Areenassa. Nettipalvelu

sisältää vaikkapa Hertan maailman,

Roni Neutorinin ja saamenkielisen

Unna Junnan jaksoja. Radion puolelta

löytyy Pikku Kakkosen Radioasema, lasten

kuunnelmia sekä yli neljäkymmentä

ladattavaa satua. Lisätiedot: www.aree-

ja www.areena.yle.


Salo soi lapsille

Lastenmusiikki valtaa estradit, kun Lasten

laulukaupunki -festivaali järjestetään

Salossa 6.–9.6. Esiintyjien joukossa ovat

Halikon musiikkiyhdistyksen lapset, alakouluikäisten

Chili-bändi sekä virolaisia

kansantansseja esittävä lapsiryhmä. Lisäksi

kuullaan beniniläisten lasten afrikkalaisrytmejä.

Jännitystä koetaan Lasten laulukisassa

ja Uusi Lastenlaulu -kilpailussa. Tarjolla

on myös musiikkileirejä lapsille sekä

musiikkiopetusta lasten kanssa työskenteleville

aikuisille. Lisätiedot: www.

lastenlaulukaupunki.net

Fedja-setä ja kumppanit lauluina

Poika nimeltä Fedja-setä seikkailee

eläinystäviensä kanssa Eduard Uspeskin

lastenkirjaan perustuvassa näytelmässä

Kansallisteatterissa. Nyt esityksen

laulut on koottu levylle. Fedja-setä,

kissa ja koira -esityksen näyttelijät laulavat

Maija Ruuskasen säveltämiä maalaisaiheisia

lauluja. Lehmän lauluja -cd:n

tyylilajeissa kuullaan polkkaa, countrya

ja reggaeta slaavilaisin maustein. Lisätietoja:



36 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 37


Isänä nyt

21 2 34

VILLE VANHALA

KUVAT ARTO TULIMA JA MARI MÄNNISTÖ

Yhdessäolo

Kajaanilainen Tomi Karhu

on kolmen tyttärensä

kanssa ”leikkimielinen

kouhottaja”, joka osaa myös

asettaa rajoja. Ruskolainen

Christian Lindblom muuttui

uraohjuksesta onkivaksi leiriisäksi.

K

un kajaanilainen Tomi Karhu

saapuu töistä kotiin, ryntäävät

tytöt häntä vastaan ja halaavat

isää joukolla. Aliisa, 6

vuotta, Inka, 4 vuotta ja Ilona,

2 vuotta, ovat isän tyttöjä.

Tomille kotiintulot ovat odotettuja,

päivän mieluisimpia hetkiä.

– Tytöt ovat aina yhtä riemuissaan siitä,

kun näkevät minut. Heille on tärkeää,

että isä saapuu kotiin, ja yhtä tärkeää se

on myös minulle.

Kolmen tytön isänä Tomi joutuu toisinaan

jakamaan aikaansa lastensa kesken.

Liikunnallisesti lahjakkaan Aliisan

jalkapalloharjoitukset kuuluvat isän

ohjelmaan, ja silloin nuoremmat tyt-

Lapsille pitää antaa niin paljon vapautta,

että he uskaltavat tuoda omia persooniaan ja

mielipiteitään esiin, tuumii Tomi Karhu.

on tärkeintä

netta. Yhdessäololla luodaan lapsen elämälle

perustaa.

Tyttö vai poika

Tomi Karhu tuli ensimmäisen kerran

isäksi 24-vuotiaana.

– Kieltämättä silloin mietitytti, onko

minusta isäksi. Kun lapsiperheen arki

alkoi, tuli myös hieman ikävä poikaporukalla

tehtyjä reissuja.

Tomi on luonteeltaan ”leikkimielinen

kouhottaja,” joten isän roolin ottaminen

kävi häneltä loppujen lopuksi verrattain

helposti. Kolmen tytön isä on myös miettinyt,

minkälaista olisi olla pojan isä.

Isänä olemisen kohokohtia ovat Tomille

ne, kun hän huomaa tytärtensä omaksuvan

isänsä opettamia uusia taitoja.

– Niiden ei tarvitse olla ihmeellisiä

asioita. On myös isälle merkittävä saavutus,

kun tytär oppii uimaan tai luistelemaan.

Tunne siitä, että siirtää tietoja ja

taitoja seuraavalle sukupolvelle, on todella

palkitseva.

Isän rooli tulee tärkeämmäksi

kun lapset kasvavat, sanoo

Christian Lindblom.

täret tuntevat toisinaan jäävänsä liian

vähälle huomiolle. Aliisa saattaa taas

joskus tuntea jäävänsä syrjään, kun isä

on nuorempien kanssa uimahallissa.

Tomi onkin joskus miettinyt, pitäisikö

hänellä riittää enemmän aikaa jokaiselle

lapselle erikseen.

– Tytöt ovat luontevasti myös yhdessä

ja viihtyvät keskenään. Ehkä niitä kahdenkeskisiä

hetkiä tulee sitten enemmän,

kun he ovat hieman vanhempia.

Elämän perustaa luomassa

Jalkapalloa pelataan myös Ruskon kunnan

Vahdon kylässä asuvan Lindblomin

perheessä. 10-vuotias Waldemar

käy harjoituksissa kolmesta neljään

kertaa viikossa, ja isä Christian on

useimmiten treeneissä mukana.

Perheen kuusivuotias tytär Wilma-

Lotta sen sijaan on enemmän kiinnostunut

kädentaidoista, askartelusta ja

ruoanlaitosta.

– Harrastusten puolesta meillä eletään

tällä hetkellä isä-poika ja äiti-tytär

-vaihetta, Christian toteaa.

Hänen mukaansa elämästä lasten

kanssa on tullut monipuolisempaa ja

rikkaampaa sitä mukaa, kun lapset ovat

kasvaneet. Valvominen ja holhoaminen

ovat vaihtuneet yhteiseen tekemiseen.

– Kun lapsi on aivan pieni, isä jää väkisinkin

hieman sivulliseksi. Nyt, kun

Waldemar ja Wilma-Lotta ovat jo vähän

isompia, isän rooli lasten elämässä on

tullut entistä tärkeämmäksi.

Christian muistaa omasta lapsuudestaan

kosolti hetkiä ja tapahtumia, jotka

hän vietti oman isänsä kanssa.

– Niitä muistoja ihminen kantaa mukanaan

koko elämänsä. Se on myös

oppimista ja yhteenkuuluvuuden tun-

Tragiikkaa ja komiikkaa

Lindblomin perhe on hitsautunut yhteen

vaikeiden kokemusten kautta. Waldemar-poika

sairastui viiden vuoden

ikäisenä vakavasti, ja se muutti koko

perheen, mutta erityisesti Isä-Christianin

elämän.

– Myönnän olleeni uraohjus, mutta

pojan sairaus pysähdytti ja asetti elämänarvot

kohdalleen. Perhe on työtä

tärkeämpi.

Christian työskentelee teräsyrityksen

myyntijohtajana. Työ matkustamisineen

vie paljon aikaa, mutta Christian

on asettanut selvän rajan: vähintäänkin

viikonloput on pyhitetty pelkästään

perheelle.

– Ajankäyttö on omasta halusta kiinni.

Jos todella haluaa tehdä jotain, siihen

riittää myös aikaa.

38 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 39


Kysy

Lindblomin perhe on hitsautunut

yhteen vaikeiden kokemusten

kautta.

§

§


§





§

Vastaajana asiantuntijalakimies

Suvianna Hakalehto-Wainio

...lapsen oikeuksista

Lindblomien perhe-elämää Christian

kuvailee tragiikan ja komiikan yhdistelmäksi,

siis ihan tavalliseksi lapsiperheen

elämäksi.

– Emme kaipaa vaimoni kanssa erityisiä

irtiottoja lapsista. Kaikki perheen

yhteinen aika ja kokemukset ovat arvokkaita.

Täytyy muistaa sekin, että lapset

ovat vain kerran pieniä. Aika kuluu nopeasti,

ja pienet lapset ovat pian aikuisia.

Perinteiset roolimallit

Kolmen pienen lapsen perheessä arki

vaatii kosolti järjestelyjä. Tomi Karhu

myöntää, että omien tyttöjen komennossa

pitäminen tuntuu joskus hankalalta.

Perheessä on kuitenkin vallalla

säännöt, joista ei juuri poiketa.

– Omat vanhempani ja siskoni ovat joskus

sanoneet minun harjoittavan spartalaista

kasvatusta, Tomi naurahtaa.

Hän ei kuitenkaan ole liian tiukka tai

rajoittava isä. Tomi korostaa, että lapsille

pitää jättää niin paljon vapautta, että

he uskaltavat tuoda omia persooniaan

ja mielipiteitään esiin.

– Sitä paitsi motivointi on usein tehokkaampaa

kuin käskeminen. Pukeutumiseen

saa vauhtia, kun siitä tehdään

leikki tai kilpailu.

Lindblomin perheessä eletään perinteisten

roolimallien mukaan: äiti on

vanhemmista se lempeä osapuoli, ja isä

pitää puolestaan enemmän kuria. Malli

on peräisin Christian Lindblomin lapsuudenkodista.

– Totta kai meillä halataan ja pidetään

hyvänä, mutta siitä olemme aika tarkkoja,

että lapsilla on tietyt rajat ja niitä

myös kunnioitetaan.

Yhteiset tunnetilat

Lindblom nimeää isyyden kenties suurimmaksi

haasteeksi johdonmukaisuuden

noudattamisen omissa toimissaan

ja käyttäytymisessään.

– Säännöt luovat turvallisuutta, ja läheisyys

viestittää siitä, että lasta rakastetaan.

Kun isä on johdonmukainen,

lapset tietävät, että häneen voi luottaa.

Tomi Karhu on pohtinut myös sitä, miten

isän tulee reagoida silloin, kun lapsi

käyttäytyy poikkeavasti. Läheiseen ihmiseen,

saatikka omaan lapseen, ei ole

aina helppo suhtautua neutraalisti.

– Jos lapsi esimerkiksi alkaa kiukutella

kaupassa, pitääkö isän sähähtää vai

lohduttaa ja rauhoittaa

Karhun mukaan lapsen poikkeuksellisen

käyttäytymisen taustalta saattaa

löytyä syy, jonka kenties vanhempi on

huomaamattaan itse aiheuttanut.

– Pieni lapsi heijastaa niin monessa

asiassa vanhempiaan ja myös heidän

mielialojaan. Suru, kiukku tai paha olo

voivat ”tarttua” isästä tai äidistä lapseen.

Leirillä lasten kanssa

Uimaan ja lenkille

Karhun perheessä vanhin tytär on esikoulussa

ja nuoremmat vielä päivähoidossa.

Tomi työskentelee psykiatrisena

sairaanhoitajana nuorisopsykiatrian poliklinikalla,

ja vaimo Juulia Karvinen

opiskelee sairaanhoitajaksi.

Tomin illat täyttyvät jalkapalloharjoitusten

ja uimahallikäyntien lisäksi isälapsi-

kerhosta ja tanssitunneista. Hän

toimii myös ensimmäistä kauttaan Kajaanin

kaupunginvaltuuston jäsenenä.

– Olen suunnitellut aloittavani jousiammuntaharrastuksen,

mutta tällä hetkellä

sille ei riitä aikaa. Jousiammunta

saa vielä odottaa.

Christian Lindblom on yhdistänyt

oman kuntoiluharrastuksensa poikansa

Waldemarin jalkapallotreeneihin.

– Sillä aikaa kun poika pelaa fudista,

isä kirmaisee lenkille. Olemme aloittamassa

yhdessä Waldemarin kanssa

myös vaellus- ja hiihtoharrastusta.

Karhun perheessä vietetään toisinaan

”lapset määräävät”- päiviä, jolloin tyttäret

saavat päättää, mitä perhe yhdessä

tekee. Silloin on ostettu karkkipussit,

pelailtu lautapelejä, leikitty ja loikoiltu.

Siis aika lailla samoja juttuja kuin jos

olisin saanut päättää päivästä itse, Karhu

myöntää.

Ehkä isä on lastensa kaltainen tai sitten

lapset ovat tulleet isäänsä.

Christian Lindblom on ollut useaan otteeseen lastensa Waldemarin ja Wilma-Lotan

kanssa isä-lapsi-leireillä. Ensimmäinen leirikokemus oli niin hieno,

että se kannusti lähtemään uudestaan, Christian toteaa.

Leirillä oleminen jakautuu isien ja lasten yhteiseen tekemiseen ja lasten ja

isien omaan ajanviettoon. Lindblomin mielestä leirien leppoisa tunnelma

syntyy siitä, että leiriaikaa ei ole buukattu liian täyteen ohjattua ohjelmaa.

Lapset saavat vapaasti leikkiä ja tutustua toisiinsa ja isille jää aikaa keskustella

äijien kesken.

Leireillä Lindblom on löytänyt myös itsessään piilleen kalastajan. Hän on jo

ehtinyt hankkia uusia kalastusvälineitä seuraavaa leiriä varten.

Kun koko joukko miehiä päätyy veden äärelle, on aika ilmeistä, että ennen

pitkää laiturilla vipattaa koko joukko onkivapoja.

Lapseni on menossa syksyllä

isoon yläkouluun. Nyt sekä

häntä että meitä vanhempia

mietityttää, onko koulussa kiusaamista

ja puuttuvatko opettajat

asiaan. Miten voisin

vaikuttaa siihen, että koulussa

olisi sellaiset säännöt, että kiusaamista

ei sallita Jos kiusaamiseen

ei puututa, minne voin

valittaa

Oppilaalla on perusopetuslain

mukaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.

Tähän kuuluu,

että oppilaan hyvinvointia heikentäviin

asioihin, kuten kiusaamiseen,

puututaan välittömästi.

On tärkeää, että koululaiset uskaltavat

kertoa kiusaamisesta

huoltajille ja opettajille, jotta kiusaaminen

tulee ilmi. Koululla on

velvollisuus selvittää kiusaamistapaukset

ja seurata tilannetta

selvittelyn jälkeenkin. Kouluilla

on lakisääteinen velvollisuus tehdä

suunnitelma, jossa kerrotaan

miten koulussa ennalta ehkäistään

kiusaamista ja miten siihen

puututaan. Huoltaja voi pyytää

suunnitelman nähtäväkseen.

Joskus huoltajat saattavat kokea,

ettei koulussa ole suhtauduttu

riittävän vakavasti kiusaamiseen

eivätkä toimet kiusaamisen lopettamiseksi

ole riittäviä. Jos huoltaja

on tyytymätön koulun toimintaan,

asiassa voi ottaa yhteyttä kunnan

opetustoimesta vastaaviin virkamiehiin.

Huoltaja voi myös tehdä

kantelun lähimpään aluehallintovirastoon,

oikeuskanslerille tai

oikeusasiamiehelle. Kanteluviranomainen

selvittää, onko koulu toiminut

asiassa lainmukaisesti.

Lapsen oikeuksien yksi periaate

on, että lapsen näkemykset on

otettava huomioon. Mitä tämä

tarkoittaa käytännössä Minkä

ikäiseltä pitäisi kysyä mielipidettä

ja mistä asioista

Lapsen oikeuksien sopimuksen

samoin kuin perustuslain mukaan

lapsilla on oikeus ilmaista

vapaasti näkemyksensä kaikissa

heitä koskevissa asioissa. Tästä

seuraa huoltajan velvollisuus olla

aktiivisesti kiinnostunut lapsen

ajatuksista ja kunnioittaa niitä.

Velvollisuus koskee myös kaikkia

lapsen toimintaympäristöjä, kuten

päiväkotia ja koulua. Lapselle

tulee antaa riittävästi tietoa, jotta

hän voi muodostaa näkemyksensä

asioista.

Lapsen oikeuksien sopimuksen

noudattamista valvova YK:n lapsen

oikeuksien komitea korostaa,

että lähtökohtaisesti lapsi kykenee

muodostamaan näkemyksiä.

Niinpä mitään ikärajoja ei ole asetettu.

Lapsen näkemykset on otettava

huomioon sekä kotona että muualla

hänen kasvuympäristössään,

kuten päiväkodissa, koulussa ja

harrastuksissa Lapsen mielipiteelle

tulee antaa painoarvoa hänen

ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

Näkemysten huomioon ottamisen

taustalla on ajatus saada

lasten ääni kuuluviin yhteiskunnassa.

Tämä edellyttää tietoa

lasten tavasta nähdä ja kokea

maailma. Mahdollisuus vaikuttaa

omaan elämäänsä ja osallistua

päätöksentekoon on hyödyllistä

myös lapsen kehitykselle ja tärkeää

muiden oikeuksien toteuttamiseksi.

Lasten näkemysten huomioon

ottaminen tarkoittaa, etteivät aikuiset

voi lähtökohtaisesti päättää

lapsen puolesta vaan heidän on

aina kuultava lapsen näkemys ennen

ratkaisujen tekemistä.

Velvollisuus antaa lapselle tilaisuus

ilmaista näkemyksensä ja ottaa

ne päätöksenteossa huomioon

eivät tarkoita, että valta ja vastuu

päätöksistä siirtyisi lapselle. Lapsen

oikeus saada näkemyksensä

huomioon otetuksi ei tarkoita

myöskään sitä, että päätösten tulisi

olla lasten näkemysten mukaisia.

Tarkoitus on varmistaa lasten

osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa

päätöksentekoon itseään

ja lapsia yleisesti koskevissa asioissa.

Palstalle voi lähettää

kysymyksiä osoitteeseen

lapsemme@mll.fi

40 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 41


KAARINA KOKKONEN KUVA COLOURBOX

Turvallisesti

kanssa

Ei aikaakaan, kun grillissä paistuvat pihvit ja kesämökin

sauna lämpiää. Lomakauden kynnyksellä on hyvä

muistuttaa mieliin, miten tulen kanssa tullaan toimeen.

Muistilista

Tulitikut

Pidä tulitikut, kuten muutkin tulentekovälineet,

poissa pikkulasten ulottuvilta.

Kun lapsi on lähempänä kouluikää

ja hänellä on riittävästi malttia

ja motoriikkaa, on sopiva aika harjoitella

tulitikun käyttöä. Varmista, että

ympäristö on turvallinen. Tikku raapaistaan

aina itsestä poispäin. Katso,

että sytytettävät tuikut tai takkapuut

ovat vieressä, jotta palava tikku ei

polta sormia.

Nuotio

Ennen nuotion sytyttämistä, suunnittele

jo sammuttaminen ja varmista,

että avotulen teko on sallittu. Varaa

viereen vaikkapa hiekkaa tai ämpärillinen

vettä, jolla varmistat, että

nuotio ei jää kytemään, kun poistut

paikalta. Tarvitset sammutustarpeita

myös yllättäviä tilanteita varten,

jos esimerkiksi kipinöitä leviää maastoon.

Kevään jäljiltä maa on kuivaa. Raivaa

nuotion pohja ja sen ympäristöä niin,

ettei lähellä ole helposti syttyvää ruohikkoa.

Älä sytytä nuotiotulta, jos vähänkin

epäilet, että kaikki ei ole paikan tai

sään puolesta kunnossa. Vaihda paikkaa

tai odota seuraavaan päivään.

Grilli

Varmista, että ulkogrilli on tukevalla ja

turvallisella alustalla. Huolehdi myös,

etteivät lapset telmi kuuman grillin lähellä

ja polta vahingossa itseään.

Muistuta vielä erityisesti nuoria, että

kertakäyttögrilliä ei saa käyttää sisätiloissa,

esim. teltassa. Tuli tarvitsee

palaakseen korvausilmaa. Jos korvausilman

tulo puuttuu, tuli syö hapen,

jolloin palaminen heikkenee ja sisälle

alkaa muodostua hengenvaarallista

häkää.

Kertakäyttögrillin käyttäminen kaupunkialueella

katsotaan avotuleksi,

joten sen käyttö on kielletty esimerkiksi

puistoissa ja uimarannoilla.

Kesämökin lämmittäminen

Aloita tulisijan lämmittäminen talven

jäljiltä varovasti, pienellä teholla

ja vähitellen. Muutama klapi takkaan

riittää alussa, jotta hormi ei vaurioidu

äkillisestä lämpötilamuutoksesta.

Pikku hiljaa mökin lämmetessä

voidaan ottaa käyttöön myös sähkölaitteet,

joiden sisälle mahdollisesti

kertynyt kosteus on ehtinyt haihtua.

Näin vältetään laitteiden rikkoutuminen

ja sähköiskun vaara.

Saunan lämmittäminen

Sauna on kylpijöitä varten. Pyykkien

kuivaaminen ei kuulu varsinkaan

löylyhuoneeseen. Käy kurkkaamassa,

ennen kuin napsautat sähkösaunan

ajastimen päälle, ettei kiukaalla

ole mitään ylimääräistä. Puusaunasta

kannattaa nauttia jo lämmitysvaiheessa.

Lämmitä kiireettömästi, sillä

varsinkin pitkän tauon jälkeen liian

nopea ja rankka lämmittäminen voi

vaurioittaa kiuasta ja savuhormia.

Kynttilät

Jos perheessä on pieniä lapsia, sijoita

palavat kynttilät korkealle lasten

ulottumattomiin. Isompien lasten

kanssa huolehdi siitä, että kynttilät

tai kyntteliköt ovat tarpeeksi tukevia,

jotta ne eivät heti kaadu, jos lapsi sattuu

koskemaan niihin. Katso myös,

ettei lähellä ole ikkunaverhoja, kuivakukkia

tai muita koristeita, joihin tuli

voi tarttua myös tuulenvireestä.

H

arkitsematon ja taitamaton

tulenkäsittely

aiheuttaa vuosittain

monissa kodeissa

vaaratilanteita. Tavallinen

tapaus on vaikkapa

parvekkeen muoviselle puutarhapöydälle

sijoitettu ulkotuli, joka kuumetessaan

sulattaa pöydän pintaa, lopulta

kaatuu ja sytyttää pöydän.

Yhtä lailla pulmia voi tuottaa puulla

lämmittäminen. Taitamattomasti lämmitetyn

takan, uunin tai kiukaan savupiippuun

kertyy vähitellen nokea, joka

pahimmillaan aiheuttaa tulipalon.

– Neuvoni perheille on, että keskustelkaa

paloturvallisuudesta ja sopikaa

tulenkäytölle säännöt, sanoo Suomen

Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuuspäällikkö

Ilpo Leino.

Jotta vanhempi pystyy neuvomaan

lastaan, hänen on usein syytä itsekin

perehtyä tulenkäyttöön.

– Tuli kiinnostaa niin pientä kuin

isompaa lasta. Lapsen uteliaisuutta

liekkiin ei pidä sammuttaa pelkästään

kielloilla, sillä tulen kokeileminen kuuluu

elämään. Lapsi oppii turvallisen

tulenkäytön aikuisten esimerkistä ja

yhdessä harjoittelemalla. Tällöin tuli

ei näyttäydy lapselle myöskään minään

mystisenä asiana, jota pitäisi kokeilla

salaa vanhemmilta, Leino muistuttaa.

Jo pienet lapset voi ottaa mukaan

seuramaan nuotioaskareita, saunan

lämmittämistä tai ruuan grillaamista.

Kun lapsen taidot vähitellen kehittyvät,

hän voi toimia aikuisen rinnalla

aktiivisemmin.

Suunnitelma tulipalon varalle

Pitäkää perhepalaveri, jossa mietitte,

miten meidän perhe toimii hätätilanteissa.

Kuvitelkaa esimerkiksi, että palovaroitin

pärähtää yöllä. Mitä silloin

tekee isä, entä äiti tai lapset

Kun tuli on irti, pelastautumisaikaa on

vain pari minuuttia. On tärkeää, että

perheenjäsenet tuntevat kodin uloskäytävät

ja varatiet. Muistuta lapsille,

että piiloon ei saa mennä.

Palavasta rakennuksesta poistumista

ennalta sovittuun turvalliseen kokoontumispaikkaan

voidaan harjoitella leikin

avulla. Varmista myös, että kaikki

tietävät, miten hätänumeroon 112 soitetaan.

Lisätietoa: turvaopas.pelastustoimi.fi

Palovaroitin ja sammutusvälineet

Jokaisessa asunnossa on oltava palovaroitin.

Suojaa palovaroittimella

kaikki nukkumistilat. Näin varmistat,

että nukkujat saadaan vaaratilanteessa

hereille. Suunnittele palavasta

rakennuksesta poistumisreitti ja sijoita

palovaroitin myös reitin varrelle.

Näin varoittimen hälyttäessä ehditään

vielä ulos turvaan.

Vain toimiva palovaroitin hälyttää.

Palovaroittimien paristot vaihdetaan

vähintään kerran vuodessa ja siinä

välissä testataan toimivuutta, mielellään

j oka kuukausi. Tehkää tarkistuksesta

tapa.

Mökille voi tarpeen mukaan hankkia

myös häkä- ja nestekaasuvaroittimen.

Kaikki varoittimet sijoitetaan eri

paikkaan. Palovaroittimen paikka on

katossa, nestekaasuvaroittimen lattianrajassa

ja häkävaroittimen näiden

puolessa välissä.

Hanki kotiin sammutuspeite, jolla

saadaan tukahdutettua pienet palonalut.

Sammutuspeite soveltuu esim.

kattilan rasvapalojen tai syttyneiden

vaatteiden sammuttamiseen. Se sopii

myös alkusammuttimeksi veneeseen.

Harkitse myös käsisammutinta. Hyvä

laite on kotikäyttöön soveltuva

nestesammutin. Se toimii kuten jauhesammutin,

mutta ei sotke samalla

tavoin paikkoja. Nestesammuttimia

myyvät sammutinalan erikoisliikkeet

ja hyvin varustetut rautakaupat.

Harjoittele turvavälineiden käyttöä.

Päivä paloasemalla on

koko perheen tapahtuma,

jossa voi kartuttaa paloturvallisuustaitojaan

ja

tutustua palokunnan toimintaan.

Ympäri maata

järjestettävä tapahtuma

on tänä vuonna 23. marraskuuta.

Lisätietoa saa

osoitteesta www.paivapaloasemalla.fi,

josta

löytyy myös erilaisia pelejä

ja tehtäviä.

Neuvot perustuvat SPEKin

turvallisuuspäällikön Ilpo Leinon

haastatteluun.

42 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 43


Poimitut

Todenmukaiset

nettivideot

pelottavat

Internetissä on monia asioita, jotka vaivaavat

lapsia. Eniten lapsia huolestuttavat netissä

leviävät dokumentaariset videot ja uutispätkät,

jotka pelottavat ja inhottavat.

Lapset pohtivat omaan netinkäyttöön

liittyviä riskejä EU Kids Online-tutkimuksessa.

Suurimmaksi uhkaksi koettiin Youtuben

kaltaiset videojakosivustot, joissa saatetaan

nähdä väkivaltaa, pornoa, eläinrääkkäystä tai

muuta julmaa ja ahdistavaa aineistoa.

Yli puolet tutkimukseen osallistuneista

9–16-vuotiaista kertoi netissä olevan heidän

ikäisiään häiritseviä asioita. Kyselyyn vastasi lähes

10 000 lasta 25 maasta. Suojaa lasta pelihaitoilta

Helsingissä toimiva Poikien talo palkittiin Vuoden

kasvattaja 2012 -palkinnolla. www.poikientalo.fi

Kondomikioski.fi on erityisesti 16–25-vuotiaille

suunnattu nettisivusto, josta löytyy tietoa

kondomin käytöstä ja seksuaalisuudesta.

Samalta luukulta voi myös tilata kondomeja.

Palvelusta vastaa Väestöliitto.

Moi!

Tervehdin toista

sanomalla…

Moi. Moro. Terve. Päivää. Moikkelis. Tsau. Helou. Heippa.

Hei. Termos. Mo. Tere. Hello. Moikka. Heips.

Eleeni on…

Pään nyökkäys. Halaus. Hymy. Kumarrus. Olalle

koskeminen. Yläviitonen. Nyrkit yhteen. Vilkutus. Käden

heilautus. Nenien hierominen vastakkain. Poskisuudelma.

Käsimerkit.

Tervehtimistavoista puhutaan MLL:n uudessa julkaisussa

Kaveritaidot kaikille.

Liika tietokoneella pelaaminen tai vääränlaiset

sisällöt voivat vahingoittaa lasta ja nuorta.

Vanhemman tehtävä on ehkäistä pelihaittoja ja

edistää turvallista ja kohtuullista pelaamista.

Ole kiinnostunut lapsesi pelaamisesta.

Keskustele lapsesi kanssa ja ole valmis

kuuntelemaan.

Tutustu peleihin ja niiden sisältöihin.

Suojele lasta haitallisilta sisällöiltä.

Sovi yhteiset säännöt pelaamiselle.

Tietoa lasten ja nuorten tietokone- ja konsolipelaamisesta ja

ohjeita pelihaittojen ehkäisyyn on koottu Ehyt ry:n laatimaan

vanhempien huoneentauluun osoitteessa pelitaito.fi.

Pelien ikärajoista ja sisältösymboleista saa tietoa Mediakasvatus-

ja kuvaohjelmakeskuksen sivuilta www.meku.fi

RAY täyttää 75 vuotta

Raha-automaattiyhdistys täyttää tänä vuonna

75 vuotta. Juhlavuotenaan se aloittaa Paikka

auki -avustusohjelman, jolla työllistetään yli

1 000 nuorta järjestöihin.

RAY tukee vuosittain n. 800 sosiaali- ja terveysalan

järjestöä. Järjestöjen auttamistyöstä kerrotaan nuorten

valokuvaajien Yhdessä-näyttelyssä, joka on avoinna Helsingin

rautatieasemalla 5.–23.6. ja verkossa osoitteessa ray.fi koko

loppuvuoden. RAY tukee MLL:n työtä tänä vuonna 3 336 000

eurolla.

Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto on

esittänyt, että elokuvat, joissa näytetään

tupakointia, sallittaisiin vain aikuisille.

Kuva: Colourbox

Sijalla 4

Suomi sijoittui neljänneksi Unicefin tutkimuksessa, jossa

vertailtiin lasten hyvinvointia 29 teollisuusmaassa. Suomen

edellä olivat Hollanti, Norja ja Islanti. Häntäpäähän sijoittuivat

Kreikka, Yhdysvallat, Liettua, Latvia ja Romania.

Suomi menestyi erityisen hyvin mitattaessa lasten

materiaalista hyvinvointia, terveyttä ja koulutusta. Sen sijaan

riskikäyttäytymistä kuvaavissa mittareissa eli ylipainossa,

tupakoinnissa, alkoholinkäytössä ja koulukiusaamisessa

sijoitus oli heikompi.

Raportin mukaan suomalaislasten hyvinvoinnissa ei

ole tapahtunut paljon muutoksia vuosien 2001 ja 2010

välillä. Tupakointi on hieman vähentynyt, mutta toisaalta

väkivaltakokemukset ja koulukiusaaminen ovat hieman

yleistyneet.

Unicef: Child well-being in rich countries.

Kuva: Colourbox

Suunnitteilla joustava hoitoraha

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esittää

kotihoidontuen rinnalle uutta, osa-aikatyöhön kannustavaa

joustavaa hoitorahaa. Esityksen mukaan myös

päivähoitomaksut määräytyisivät jatkossa nykyistä tarkemmin

hoitotuntien määrän mukaan.

Ympäristöoppia

Lapsiperheen ympäristöopas tarjoaa vinkkejä

siitä, miten jokainen voi ottaa omassa

arjessaan ympäristön huomioon. Ohjeita

saa esim. ruokahävikin vähentämiseen,

säästeliääseen sähkönkäyttöön, kestävään

kuluttamiseen ja taloudelliseen autoiluun.

Opas, jonka toteuttamiseen on osallistunut

MLL:n Hämeen piiri, löytyy osoitteesta

www.ilmankos.fi.

Ella

ja Onni

olivat 2012

syntyneiden vauvojen

suosituimmat

etunimet.

Liikkuva lapsi oppii

Poimitut

Säännöllinen liikunta on yhteydessä hyvään koulumenestykseen.

Liikkuminen esim. koulupäivän aikana lisää

aivojen aktiivisuutta. Säännöllinen liikunta kehittää myös

aivojen rakenteita, erityisesti hippokampusta, joka on

oppimisen ja muistin keskus.

OPH:n ja LIKES-tutkimuskeskuksen Liikunta ja oppiminen -katsaus 2012.

Kuinka perheystävällinen

työpaikkasi on

Tee testi ja tutustu samalla Perheystävällinen työpaikka

-verkkosivustoon, joka kertoo työn ja perheen

yhteensovittamista koskevasta lainsäädännöstä,

hyvistä käytännöistä ja niiden myönteisistä

vaikutuksista työnantajalle. www.vaestoliitto.fi/

perhe-ja-tyo

Enemmistö kouluikäisten lasten

vanhemmista kaipaa vanhempien välisiä

kasvatussopimuksia. Vanhempien

toivottiin sopivan yhdessä mm. lasten

kotiintuloajoista. Vanhempainliiton

verkkokysely.

Kuva: Matti Matikainen

44 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 45


Poimitut

Kirjoissa & kansissa

Koonnut toimitus

Lapsi liikenteessä -vihkonen kertoo, kuinka

lapsi kasvaa vastuulliseksi liikkujaksi. Opas

painottaa vanhempien esimerkin tärkeyttä ja

vinkkaa, miten eri-ikäisten lasten kanssa voi

harjoitella turvallista liikkumista.

www.liikenneturva.fi

Ti-Ti Nalle ja Turvallisuus -dvd:llä tutustutaan

paloaseman elämään ja opetellaan

välttämään vaarallisia tilanteita. Nalleperhe

näyttää myös mallia, miten toimitaan, jos

pallo lentää veteen, liedellä syttyy tulipalo

tai paperi palaa. www.titinalle.fi

Kuva: Liikenneturva

Ilmaista kyytiä

Lintsillä

Pienet huvipuistovieraat saavat

nauttia Linnanmäellä tänä kesänä

11 laitteen kyydistä maksutta.

Myynnissä on vastedes yksi ranneke,

joka on samanhintainen kaikille

asiakkaille pituudesta tai iästä

riippumatta. www.linnanmaki.fi

Yläkoulu- ja lukioikäisille

nuorille on valmistunut

opetusmateriaali

Mun rajat, joka

rohkaisee nuoria

kunnioittamaan

omia ja toisten seksuaalioikeuksia.

www.amnesty.fi

Tyttöjuttuja on matkakumppani

naiseksi kasvun vuosille.

Murrosiän muutoksista ja

tunteista kertova kirja tukee

tyttöjen itsetuntoa ja oikeutta

kasvaa naiseksi omassa

tahdissa ilman ulkopuolisia

paineita. www.vaestoliitto.fi

Kuva: Linnanmäki

Arki sujuvaksi

Kirja ruuhkataidoista kertoo, miten

lapsiperheen kiireiseen ja usein stressaavaan

arkeen saadaan enemmän yhdessäoloa,

rakkautta, iloa, huumoria, seikkailua,

kaikkea sitä, mitä elämä parhaimmillaan

on. Kirjan harjoitukset kannustavat

vanhempia kehittämään ajattelu-,

tunne- ja vuorovaikutustaitojaan ja

toimimaan omien arvojensa mukaisesti.

Viisas opas opettaa mm. läsnäolon,

hyväksymisen, joustavan ja optimistisen

ajattelun sekä jämäkkyyden taitoa.

Kaisla Joutsenniemi ja Veera Mustonen:

Ruuhkataidot. Iloa vanhemmuuteen.

Duodecim.

Suojaa tietosi verkossa

Internetiä käyttävät lähes kaikki, mutta

moniko tietää, mitä tietoa yritykset sieltä

keräävät. Esim. sosiaalisen median palvelun

saa käyttöönsä ilmaiseksi, mutta käytännössä

maksamme siitä luovuttamalla

henkilökohtaiset tietomme. Kirja valaisee,

mitä kaikkea meistä tiedetään, miten

tietojamme hyödynnetään ja kaupataan

ja millaiset ovat seuraukset. Kirja antaa

työkaluja, joilla voi suojautua verkossa ja

oppia pitämään huolta identiteetistään.

Pernille Tranberg – Steffan Heuer: Älä

kerro kaikkea! Itsepuolustusopas verkkoon.

Talentum.

3+1

Mitä perheessä tapahtuu, kun syntyy toinen

lapsi Vaikka perheenlisäys on tavallinen

asia, monet siihen liittyvät seikat,

kuten esikoisen mustasukkaisuus, sisaruskateus,

arjen rullaaminen ja parisuhteen

hoito, haastavat vanhempia. Opas

tarjoaa uusinta tietoa perheen murrosvaiheesta

sekä hyväksi havaittuja käytännön

vinkkejä. Kirjaa värittävät runot ja vanhempien

kommentit.

Taina Laajasalo & Silja Salmi: Kun kolmesta

tulee neljä. Opas toisen lapsen saaville

perheille. Atena.

Sata kysymystä parisuhteesta

Suomalainen parisuhde kärsii ajan puutteesta

ja siitä, ettei suhdetta aseteta yhteiselämässä

ykkössijalle. Jos parisuhde

ei koskaan ole se tärkein, seksi, läheisyys,

keskustelu ja nauru katoavat. Parisuhteen

karikoista kertovaan kirjaan on koottu

suhteensa kanssa kamppailevien kysymyksiä

ja asiantuntijoiden vastauksia.

Yhä useammin ongelmia suhteeseen tuovat

päihteiden liikakäyttö, mustasukkaisuus

ja parisuhteen ”hyllyttäminen”, kun

perheessä on pikkulapsia.

Ritva Åberg (toim.): Sata kysymystä parisuhteesta.

Väestöliitto.

Vauvakirjojen tuorein tulokas,

Vekarakas (Art House), houkuttelee

kirjaamaan muistiin vauvan

perustietojen lisäksi perheen, sukulaisten

ja muiden tärkeiden ihmisten

muistoja ja kokemuksia

uuden perheenjäsenen lapsuusvuosilta.

Apua ahmijalle

Perhepitsa, irtokarkkisäkki, jättisipsipussi…

Ahmiminen on yleisin syömishäiriö,

mutta ongelmaan ei juuri ole ollut tarjolla

apua. Kirja paikkaa puutetta. Se neuvoo

askel askeleelta ottamaan ahminnaksi yltyneen

syömisen hallintaan. Itsehoitoohjelma

perustuu kognitiivis-behavioraaliseen

teoriaan, jonka toimivuudesta ahmimishäiriön

hoidossa on paljon näyttöä.

Opas antaa eväitä myös siihen, miten ahminta

pidetään pysyvästi poissa.

Rahkonen, Meskanen, Nalbantoglu (toim.):

Irti ahminnasta. Kohti tasapainoista

suhdetta ruokaan. Duodecim.

Kun synnytys pelottaa

Synnytyspelko on melko yleistä, ja se aiheuttaa

paljon ahdistusta ja pahaa oloa

raskauden aikana. Kirjassa synnytyspelon

hoitoon ja tutkimukseen perehtyneet ammattilaiset

kertovat normaaliin raskauteen

ja synnytykseen liittyviä asioita synnytystä

pelkäävän näkökulmasta ja antavat

neuvoja. Kirja sisältää harjoituksia

mielen rauhoittamiseksi sekä synnyttäneiden

äitien kertomuksia. Teos käsittelee

myös synnytysmasennusta.

Rouhe, Saisto, Toivanen, Tokola:

Kun synnytys pelottaa. Minerva.

Vinkkejä valokuvaukseen

Tarjolla on verrattomia vinkkejä odotusajan,

synnytyksen ja vauvan kehitysvaiheiden

valokuvaamiseen. Oppaan ohjeilla

onnistut myös lasten arjen, harrastusten

tai perhejuhlien tallentamisessa. Valokuvaus

on kuin kitaransoitto: oppiminen

vaatii paljon toistoja. Paljossa kuvaamisessa

on myös se etu, että lapset tottuvat

kameraan ja kuvista tulee luonnollisia.

Kirja paljastaa myös kuvankäsittelyniksejä.

Kenneth Lehtinen & Mikko Pylkkö: Kuvaa

elämäsi tärkeät hetket. Valokuvausopas

arkeen ja juhlaan. Docendo.

46 Lapsemme 2/2013

Lapsemme 2/2013 47


Jäsensivut

Jäsensivut

Meitä on

jo yli

93 000


Tärkein tehtävämme tänä vuonna:

nuoret mukaan vapaaehtoistyöhön!

– Laukaan yhdistys on mukana Sydän-Laukaan koulun Comeniusprojektissa.

Edustamme EU-hankkeessa suomalaista vapaaehtoistahoa.

Hankkeeseen osallistuu myös bulgarialainen koulu ja

meitä vastaava vapaaehtoisjärjestö. Parivuotisen projektin ideana

on aktivoida nuoria yhteiskunnalliseen toimintaan eli saada jo

yläkouluikäiset kiinnostumaan vapaaehtoistyöstä.

Maiden välisten vierailujen ja ajatusten vaihdon rinnalla hanke

on tarkoittanut meille muun muassa sitä, että yhdistyksemme

ja samalla koko MLL näkyvät entistä paremmin Sydän-Laukaan

koulussa, jossa olemme aiemmin tehneet tukioppilasyhteistyötä.

Nyt olemme vierailleet siellä kertomassa toiminnastamme ja

tarjonneet mahdollisuutta osallistua erilaisiin tehtäviin. Olemme

houkutelleet nuoria esimerkiksi tapahtumiimme kasvomaalaajiksi

tai rastivastaaviksi. Koulun vapaaehtoistoiminnan kerho on

käynyt tutustumassa hallituksemme työskentelyyn.

Toivottavasti sana kiirii teiniltä toiselle, että vapaaehtoistyöstä

saa hyviä kokemuksia ja siihen voi itse vaikuttaa. Tavoitteenamme

on käynnistää yhdistyksessä nuorten toiminta, kertoo

puheenjohtaja Sirpa Kirmanen.

Jäsentietolomake - Liity jäseneksi tai muuta jäsentietojasi

Tähdellä (*) merkityt kohdat on ehdottomasti täytettävä.

Uuden jäsenen tiedot tai nykyisen jäsenen muuttuneet tiedot

sukunimi * etunimet (kutsumanimi alleviivataan) *

syntymäaika *

ammatti

lähiosoite * postinumero ja postitoimipaikka *

sähköposti

Laukaan yhdistyksen hallitus

Koko perheen jäätapahtumassa

maaliskuussa.

puhelin

jäsennumero* (Nykyinen jäsen täyttää. Katso numero osoitekentästä lehden takasivulla)

Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi Toivon, että yhdistyksestä otetaan minuun yhteyttä. Yhteystietojen muutos

Haluan siirtää jäsenyyteni uuden asuinpaikkakuntani yhdistykseen. Samalla siirtyvät perheen muut MLL:n jäsenet.

Haluan irtisanoa jäsenyyteni. Samalla irtisanon seuraavat perheeni MLL:n jäsenet:

Tule mukaan tekemään työtä lasten hyväksi!

LIITY NYT

JA KUTSU YSTÄVÄSIKIN MUKAAN

Liittymällä jäseneksi tuet työtämme lasten,

nuorten ja lapsiperheiden hyväksi.

MLL auttaa äitejä ja isiä jaksamaan ja

onnistumaan vanhempina.

Liitto tuo esiin lapsiperheille tärkeitä asioita,

ajaa perheiden etuja sekä nostaa kuuluville

lasten ja nuorten oikeudet.

Jäsenenä saat Lapsemme-lehden ja muut

seuraavalla sivulla luetellut jäsenedut sekä

mahdollisia paikallisia jäsenetuja.

Olet tervetullut osallistumaan monipuoliseen

vapaaehtoistyöhömme.

Jäsenenä kuulut oman asuinkuntasi

paikallisyhdistykseen, ellet toisin toivo.

Jäsenmaksu on yhdistyskohtainen ja vaihtelee

20–25 euroon.

Lue lisää ja liity jäseneksi netissä www.mll.fi

Mannerheimin

Lastensuojeluliitto ry

Tunnus 5001604

MLL

maksaa

postimaksun

00003 Vastauslähetys

JU-design Oy/VIHTI miniland

Heureka

Jäsenedut 2013

Viking Line

Leikkien

Oppi & ilo

Hertz autovuokraamo

Hotelli Meripuisto

Feelmax

Helsinki Expert

Ähtärin eläinpuisto

Lapsemme-lehti 4 kertaa vuodessa,

maksaville jäsenille.

MLL:n jäsenperheet saavat yleensä

alennuksia muun muassa paikallisyhdistysten

kerhomaksuista. Muista

mahdollisista paikallisista jäseneduista

yhdistyksesi tiedottaa jäsenkirjeissään

ja nettisivuillaan.

Jäsenetuja tarjoavat

Majoitus- ja kylpyläpalvelut

Hotelli Helka

Kylpylä Kivitippu

Hotelli Meripuisto

Hotelli Rantapuisto

Naantali Spa Hotel ja Ruissalon kylpylä

Restel Hotel group

Hotelli Vuoksenhovi

Sokos Hotel Eden -kylpylä

Pääsymaksut

Helsinki Expert

JU-design Oy/VIHTI miniland Uusi etu!

Ranuan eläinpuisto

Tiedekeskus Heureka

Ähtärin eläinpuisto

Risteilyt

Viking Line

Tuotteet

Country Annie

Feelmax

Ilmapallokeskus Balloon Center

Instrumentarium

KIDidea

Leikkien Group

Missy mom

Nekku Design

Oppi & ilo

Sinooperi

Tohvelisankari

Viola & Max

Auto- ja välinevuokraus

Hertz autovuokraamo

Iso-Ylläksen hiihtovälinevuokraamo





Tarkemmat tiedot jäseneduista

www.mll.fi/jasenyys/jasenedut

Lapsemme 2/2013 49


Keskustoimisto: PL 141, 00531 Helsinki

Käyntiosoite: Toinen linja 17, 00530 Helsinki

p. 075 324 51

www.mll.fi

mll@mll.fi

etunimi.sukunimi@mll.fi

Hämeen piiri

Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 Tampere

p. (03) 254 5400, f. (03) 254 5419

hameen.piiri@mll.fi, hameenpiiri.mll.fi

Pj. lehtori Seija Ahola

Toiminnanjoht. Marita Viertonen p. 044 299 0541

Kotineuvola Oy:n neuvolapuhelin 0600 16388

ma–pe 18–21.30 (0,50 e/min+pvm)

Järvi-Suomen piiri

Vapaaehtoiskeskus Joensuu

Kirkkokatu 18 A+B 17, 80100 Joensuu

p. (013) 123 388

jarvi-suomen.piiri@mll.fi, jarvi-suomenpiiri.mll.fi

Pj. ympäristölakimies Terhi Vanala

Toiminnanjoht. Mirja Lavonen-Niinistö (sij.)

p. 0400 706 750

Vapaaehtoiskeskus Jyväskylä p. 040 070 6750

Vapaaehtoiskeskus Kuopio p. 050 587 4488

Vapaaehtoiskeskus Mikkeli p. 050 552 3913

Kainuun piiri

Välikatu 19, 87100 Kajaani

p. (08) 622 193

kainuu@mll.fi, kainuunpiiri.mll.fi

Pj. tekninen dokumentoija Anu Rautiainen

Toiminnanjoht. Seija Karjalainen

Kymen piiri

Kouvolankatu 30 A 17, 45100 Kouvola

p. 010 422 8122

kymen.piiri@mll.fi, kymenpiiri.mll.fi

Pj. HSO-sihteeri Terhi Rokkanen p. 050 557 1805

Toiminnanjoht. Christa Carpelan p. 050 406 3763

Lapin piiri

Pirkkakatu 2, 96200 Rovaniemi

p. (016) 345 824

rovaniemi@mll.fi, lapinpiiri.mll.fi

Pj. tilitoimistoyrittäjä Paula Karjalainen

Toiminnanjoht. Mervi Kestilä p. 0400 696 631

Pohjanmaan piiri

Vöyrinkatu 2 A, 65100 Vaasa

p. (06) 319 7900, f. (06) 319 7910

pohjanmaan.piiri@mll.fi, pohjanmaanpiiri.mll.fi

Pj. projektipäällikkö Anneli Kupari

Toiminnanjoht. Eeva-Maria Latva-Rasku p. 050 514 6317

Aluetoimisto Lapua p. (06) 433 2962

Pohjois-Pohjanmaan piiri

Nummikatu 32, 90100 Oulu

p. 045 111 6916, 045 126 0779, 040 588 6690

mll.pohjois-pohjanmaa@mll.fi, pohjois-pohjanmaa.mll.fi

Pj. LT Marjatta Blanco-Sequeiros

Toiminnanjoht. Leena Huhanantti p. 040 545 9670

Satakunnan piiri

Antinkatu 8, 2. krs, 28100 Pori

p. 010 420 4310

satakunnan.piiri@mll.fi, satakunnanpiiri.mll.fi

Pj. henkikirjoittaja Johanna Aalto

Toiminnanjoht. Tarja Kuoppa p. 050 320 5520

Uudenmaan piiri

Asemapäällikönkatu 12 C, 00520 Helsinki

p. 044 047 0407

uudenmaan.piiri@mll.fi, uudenmaanpiiri.mll.fi

Pj. palvelupäällikkö Saija Toropainen

Toiminnanjoht. Pia Metsähuone p. 040 839 1093

Varsinais-Suomen piiri Perhetalo Heideken

Sepänkatu 3, 20700 Turku

p. (02) 273 6000

varsinaissuomen.piiri@mll.fi, varsinaissuomenpiiri.mll.fi

Pj. ravintolapäällikkö Taina Salmi

Toiminnanjoht. Raija Haataja-Nurminen

p. 040 5098 998

Salon seudun aluetoimisto p. 040 545 1094

PUHEENJOHTAJISTO

Liittovaltuuston

puheenjohtaja

asianajaja, varatuomari

Kaija Kess

Liittovaltuuston

varapuheenjohtajat

arkkitehti Jarmo Heimo

viestintäpäällikkö Anu Mustonen

Liittohallituksen

puheenjohtaja

professori Olli Simell

Liittohallituksen

varapuheenjohtajat

hallintojohtaja Tarja Larmasuo

apulaisjohtaja Reino Rouhiainen

KESKUSTOIMISTO

Pääsihteeri

Mirjam Kalland

Järjestöjohtaja

Milla Kalliomaa

Viestintäjohtaja

Liisa Partio

Ohjelmajohtaja

Marie Rautava

Hallintojohtaja

Seppo Ristilehto

LASTEN JA NUORTEN PUHELIN JA NETTI

p. 116 111

ma–pe 14–20, la–su 17–20

www.mll.fi/nuortennetti

VANHEMPAINPUHELIN JA -NETTI

p. 0600 12277 (0,08 e/min+pvm/mpm)

ma 10–13

ti 10–13 ja 17–20

ke 10–13

to 14–20

www.mll.fi/vanhempainnetti

LAPSEMME-LEHTI

tilaukset ja osoitteenmuutokset

p. 075 324 5545

JÄSENPALVELUT

p. 075 324 5540 ma–pe 9–12

jasenpalvelu@mll.fi

YHDISTYSPUHELIN

p. 075 324 5545 ma–to 11–18

TILAUSPALVELU

www.mll.fi/kauppa

julkaisut ja muut tuotteet

p. 075 324 5480, ma–pe 9–12

tilauspalvelu@mll.fi




Yhteistyökumppanimme:




50 Lapsemme 2/2013


ILOISTA

KESÄPUUHAA!

Pihaleikkeihin!

Uutuuspakat!

TWIST-LEIKIT

45 hyppyyttävää ohjetta.

Tutut suosikit ja uudet hauskat

ohjeet. Mukana twist-nauha.

Ikäsuositus 5–12

LIITULEIKIT

Piirrä, leiki ja pelaa! 50

erilaista puuhaa asfalttiliiduilla.

Mukana kaksivärinen liitu.

Ikäsuositus 5–12

PULMAPAKKA

Pakka pullollaan pulmapelejä

ja pähkinöitä.

Mukana poispyyhittävä

tussi. Ikäsuositus 7–12

VAUVAN KANSSA

Vauvan luontaisia kehitysvaiheita

tukevaa puuhaa ja

vinkkejä kaikille aisteille.

Kutkuttelevaa iloa yhteisiin

hetkiin!

MLL:n jäsenille

–10 % alennus

verkkokaupastamme

www.oppijailo.fi

Mainitse etukoodi

LBA26HFF

Oppi&ilo on

facebookissa.

Tule kaveriksi!

Tuotteet löydät myös hyvinvarustelluista

kirjakaupoista, hypermarketeista

ja tavarataloista.

www.oppijailo.fi

More magazines by this user
Similar magazines