Numero 2-2011 - Posten Åland

posten.ax

Numero 2-2011 - Posten Åland

NRO 2 2011

SUOMI

7•

Vuonna

2012 alkaa uusi,

kolmivuotinen

postimaksulipukesarja,

jossa

kuvataan merilintujen

metsästyksessä

käytettyjä

vanhoja, puisia

houkutuslintuja.

14 •Matk

Matkustaja-

aja

lautta-aiheisessa

postimerkkisarjassa

ovat vuorossa S/s

Birger Jarl ja m/s

Sally Albatross.

LEIVONNAISIA,

LINJA-AUTOJA

JA ANIMAATIOITA

16 • Ensi vuonna

tulee kuluneeksi

100 vuotta siitä,

kun Titanic törmäsi

jäävuoreen ja

upposi. Laivalla

oli mukana kolme

ahvenanmaalaista

ja siksi tapahtuma

huomioidaan postimerkkijulkaisulla.

posten.ax


Yhteistyötä yli rajojen

Pienelle postilaitokselle, jolla on asiakkaita yli sadassa maassa, on

tärkeää tietää keräilymaailman ajankohtaisuuksista. Siksi Ahvenanmaa

osallistuukin aktiivisesti postilaitosten erilaisiin yhteistyöfoorumeihin.

Pohjoismaisen yhteistyön lisäksi Ahvenanmaa toimii Sepacin

puheenjohtajana. Olemme mukana myös PostEuropin ”Stamps and

Philately”-johtoryhmässä. Ryhmän ensisijaisena tarkoituksena on

kiinnittää huomiota Europapostimerkkien aiheisiin, tulevaisuuteen

ja yleisesti niiden keräilyyn Euroopassa. Kansainvälisesti teemme

yhteistyötä myös UPU:n postimerkkijaoston WADP:in (World association

for Development of Philately) kanssa sen aktiivisena jäsenenä.

Anita Häggblom

TOIMIALAJOHTAJA

POSTEN ÅLAND FRIMÄRKEN

TYÖNTEKIJÄ

Posten Åland

Facebookissa

Oletko Facebookin jäsen Jos

olet, niin pistäydy sivuillamme.

Saat tietoa uutuuksista, postimerkkijulkaisuista,

tapahtumista,

erikoistarjouksista ja paljon

muusta. Etkö vielä ole Facebookin

jäsen Palveluun liittyminen

on helppoa ja ilmaista. Kannattaa

käyttää Posten Åland

Frimärkenin Tykkää-painiketta

Facebookissa!

www.facebook.com

PIA ISAKSSON

Tuotanto

”Työskentelen tuotantoosastolla

useiden erilaisten

tehtävien parissa. Huolehdin

mm. luottokorteilla maksettavista

tilauksista. Lisäksi toimin

asiakasjärjestelmän ja päävaraston

vastuuhenkilöiden

sijaisena. Se tekeekin työstäni

monipuolista.”

Toimin myös sijaisena


TURUN KEVÄT

ÅBO

2011

STOCKHOLM

FRIMÄRKETS DAG

2011

POSTEN ÅLAND AB

FRIMÄRKEN

PB 1100

22111 MARIEHAMN

PUHELIN

018 636 640

Tilaukset Suomesta:

020 340 020

Puhelinaika: ma–pe 9.00–16.00,

heinäkuussa ma–pe 9.00–15.00

FAKSI

018 636 608

INTERNET

www.posten.ax

Pohjola-postimerkit:

www.topoftheworld.nu

SÄHKÖPOSTI

frimarken@posten.ax

KÄYNTIOSOITE

Flygfältsvägen 10,

Sviby, Jomala

TOIMITUS

Anita Häggblom

Katja Rikberg

Heidemarie Eriksson

Björn Wennström

Cecilia Mattsson

TEKSTI

Katja Rikberg

KÄÄNNÖS

Virpi Isaksson

Anita Häggblom

LAYOUT

Cecilia Mattsson

TUOTANTO

Posten Åland Ab

Waasa Graphics

KANSIKUVA

John Häggblom

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

2•2011

Sisältö

Yhteistyötä yli rajojen 2

Työntekijä 2

Posten Åland Facebookissa 2

Postisoutua seuraamassa 4

Joululeima lähetyksiisi 4

Supersankariaiheinen kilpailu 5

Kronikka: Mårten Sundberg 5

Animaatiopeleistä postimerkkeihin 6

Vanhoja puisia houkutuslintuja

uudessa sarjassa 14

S/s Birger Jarl, m/s Sally Albatross 16

Ammattikalastajien elämää merellä 19

”Maalaan kameralla” 22

Titanic 100 vuotta 28

Cissi teki postimerkkejä jo

vuonna 1981 30

Ensipäivänkuoret 2011 32

Näyttelykortit 2011 33

Erikoisleimat 2011 34

Kalenteri 35

7•

Vuonna

2012 alkaa uusi,

kolmivuotinen

postimaksulipukesarja,

jossa

kuvataan merilintujen

metsästyksessä

käytettyjä

vanhoja, puisia

houkutuslintuja.

14 •Matk

Matkustaja-

aja

lautta-aiheisessa

postimerkkisarjassa

ovat vuorossa S/s

Birger Jarl ja m/s

Sally Albatross.

16 • Ensi vuonna

tulee kuluneeksi

100 vuotta siitä,

kun Titanic törmäsi

jäävuoreen ja

upposi. Laivalla

oli mukana kolme

ahvenanmaalaista

ja siksi tapahtuma

huomioidaan postimerkkijulkaisulla.


4 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

UUTISIA

Postisoutua seuraamassa

Vuosittain järjestettävän Postisoudun yhteydessä Posten

Ålandin postimerkkiryhmä oli kutsunut ahvenanmaalaisia

postimerkkeilijöitä asiakastilaisuuteen Eckeröön.

Päivä aloitettiin Labbasin kotiseututilalla, missä

seurueelle tarjottiin hernekeittoa ja Ahvenanmaan

pannukakkua. Perinteisesti postisoutajat syövät

samanlaisen aterian soudettuaan meren yli. Sen jälkeen

seurue kävi Ahvenanmerellä vastaanottamassa

soutajia. Päivä oli aurinkoinen ja melko tyyni.

Postisoutuun osallistui kaikkiaan 36 venettä, joista

nopein oli kalastajavene Doris af Gräsö Ruotsista.

Matka Grisslehamnista Eckeröön kesti 4 tuntia ja

41 minuuttia.

Joululeima lähetyksiisi

Myös tänä vuonna voit lähettää joulutervehdyksesi ja muut lähetyksesi Ahvenanmaan

kautta ja saada niihin erityisen joululeiman. Joululeima on käytössä

15.11.-31.12.2011. Leima toimii kuten tavallinen päivämääräleima, mutta

siinä on jouluinen aihe. Jos haluat leimauttaa lähetyksesi joululeimalla, lähetä

ne osoitteeseen: Posten Åland Frimärken, PB 1100, 22111 MARIEHAMN.

Merkitse kuoreen ”Julstämpel”. Muistathan, että Ahvenanmaalta postitettaessa

postimaksuksi kelpaavat ainoastaan ahvenanmaalaiset postimerkit.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 5

KRONIKKA

Yksi asia

johtaa toiseen

MÅRTEN SUNDBERG

Journalisti, filatelisti ja

Ålands frimärkssamlarföreningin Luppen-lehden toimittaja.

Supersankariaiheinen

kilpailu

Supersankariaiheisen postimerkki vihkon

julkaisun yhteydessä Posten Åland järjesti

piirustuskilpailun.

Viidesluokkalainen Anna Bäck Strandnäsin koulusta

valittiin voittajaksi 40 finalistin joukosta!

Piirustuskilpailun osallistumiskutsu oli lähetetty

kaikille Ahvenanmaan viidesluokkalaisille

ja kaikkiaan 126 oppilasta lähetti piirustuksensa

kilpailuun. Kriteerit olivat yksinkertaiset:

Piirrä supersankari, jota ei vielä ole olemassa.

Postin kilpailukomitea valitsi 40 piirustusta,

joissa kuvattiin kaikenlaisia supersankareita.

Viikolla 19 kaikki 40 finalistipiirustusta oli

näytteillä Maarianhaminan kaupunginkirjastossa,

missä yleisö sai äänestää suosikkisankariaan.

Anna Bäck voitti kilpailun. Hän sai

piirustuksensa aivan omiin postimerkkeihin,

jotka tehtiin Minun postimerkkini -menetelmällä.

Lisäksi hän sai 200 €, joka menee

luokan kassaan.

OLI TOUKOKUU VUONNA 2003. Olin Helsingissä

seuraamassa Ingvar Petterssonin fantastisen

Suomikokoelman huutokauppaa. Kokoelmaan

sisältyi useita suuria harvinaisuuksia.

Huomattavimmat suomalaiset filatelistit olivat

paikalla, jotkut heistä tarjoamassa. Minä katselemassa.

Monet kokoelman kohteista olivat

sisältyneet suurkerääjä Agathon Fabergén

kokoelmaan. Tiesin vain vähän hänestä, vielä

vähemmän Fabergén jalokivikauppiassuvusta.

Menin Akateemiseen kirjakauppaan löytääkseni

tietoa aiheesta. Löysin teoksen ”Fabergé

in The Royal Collection”. Olin myyty. Nyt kerään

kirjoja Fabergén jalokivikauppiassuvusta ja

tietoa Agathonista filatelistina.

SAIN VIHJEEN ERÄÄLTÄ keräilijätuttavaltani

Englannista, että Tri Jeffrey Stone oli kirjoittanut

laajan artikkelin Fabergéstä The London

Philatelist 2006 -julkaisussa. Sain yhteyden

Tri Stoneen ja sittemmin tapasimme eräässä

näyttelyssä Helsingissä. Ostin mainittujen

huutokauppojen luettelot eBaystä käytyäni

ensin kovaa kilpailua toisen ostajan kanssa.

Hieman myöhemmin sama ostaja tarjosi ylitseni

toisessa huutokaupassa. Lähetin hänelle

viestin eBayn kautta, ja hän osoittautui olevan

Tsunayuki Watanabe Japanista. Kerran Tri Stone

tarvitsi tietoa 1920-luvulta peräisin olevasta

huutokauppaluettelosta ja kysyi, oliko minulla

se luettelo. Eipä ollut, mutta Tsunayukilla oli.

Hän lähettikin minulle kopioita, jotka toimitin

edelleen Jeffille Skottlantiin.

TÄMÄ OLI VAIN YKSI ESIMERKKI. Voisin

jatkaa kauan ja kertoa uusista ystävistäni, joihin

olen tutustunut postimerkkikiinnostukseni

ansiosta. Kuukauden kuluttua tämän artikkelin

kirjoittamisesta matkustan Lontooseen. Käyn

Buckinghamin Palatsissa katsomassa ”Fabergé

in The Royal Collection”-näyttelyä. Aivan,

juuri sitä kirja käsitteli. Ehkä ystävystyn myös

kuningattaren kanssa.


6 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

ANIMAAT

Alexander Lindén viettää osan kesistään Vårdössä

Ahvenanmaan saaristossa, missä hän on varttunut.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 7

NÄYTTELYKORTIT

IOPELEISTÄ

JOHN HÄGGBLOM

POSTIMERKKEIHIN

Vuosi sitten Posten Åland ei

ollut vielä tehnyt yhteistyötä

taiteilija Alexander Lindénin

kanssa. Nyt hän on hyvin

ajankohtainen. Hän suunnittelee

Postille monia erilaisia

tuotteita, kuten näyttelykortteja,

joulukoristeita, postimerkkejä ja

animaatiofilmejä.

Alexander sai ensimmäiseksi tehtäväkseen

suunnitella 12 leivonnaisaiheista

näyttelykorttia. Korteilla tulee

olla yhteys niihin näyttelypaikkakuntiin,

joissa järjestettäviin postimerkkitapahtumiin

Posti osallistuu

vuonna 2011.

– Vaati paljon työtä keksiä, mitkä

leivonnaiset olisivat tyypillisiä

kyseisille paikkakunnille, Alexander

kuvailee ensimmäistä tehtäväänsä.

Postin postimerkkiryhmä oli päättänyt

jo etukäteen joistain leivonnaisista,

kun taas muut ehdotukset

saatiin Alexanderilta.


8 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

”Spettekaka oli vaikein.

Tein viisi yritystä”

– Googlasin kuvia, luin Wikipediaa

ja konditorioiden sivuja netissä.

Helsingborgin näyttelykorttia varten

otin jopa yhteyttä sikäläiseen leipomoon,

jolla oli erityinen leivos.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun

Alexander suunnitteli postikorttiaiheita.

Aikaisemmin hän on työskennellyt

lähinnä tietokonepelien

grafiikan kanssa.

MIETTI JA HIOI

– Tämä oli erilaista. Nyt sain mahdollisuuden kohdistaa huomioni

kauemmin yhteen kuvaan. Ehdin miettiä ja hioa, mikä olikin

hyvä, sanoo Alexander, joka teki vuorotellen näyttelykortteja ja

muita töitään.

– Leivonnaiskuvista tuli kuin jälkiruokaa, jonka parissa saatoin

työskennellä kaikessa rauhassa.

Samalla kun hän teki tietokonepeligrafiikkaa, hän teki myös

hedelmäaiheisia kuvakkeita. Sitä lähemmäksi ruokaa ja leivonnaisia

hän ei ollut tullutkaan ennen näyttelykorttien suunnittelua.

SPETTEKAKA OLI VAIKEIN

– Oivalsin, että leivonnainen saattaisi helposti näyttää mauttomalta.

Varsinkin kermavaahtoa oli vaikea kuvata. Aluksi minusta

näytti kuin jotain olisi valettu kipsiin. Ja kun yritin tehdä siitä


JOHN HÄGGBLOM

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 9

Vuodesta 2008 lähtien

Alexander on työskennellyt

vapaana taiteilijana.

kermaisemman, se muuttui epäselväksi, kertoo Alexander, joka

käytti Photoshop-ohjelmaa kuvien teossa.

Mutta vaikein oli kuitenkin spettekaka, joka on kuvattu Svedalan

näyttelykortissa.

– Tein viisi yritystä ennen kuin olin tyytyväinen. Ensin varjostin

taikinarihmojen jokaisen kohdan, mutta siitä ei tullut hyvä.

Jouduin miettimään uudestaan. Sitten maalasin lieriöveistoksen,

johon tein pieniä reikiä.

Alexander on tehnyt aikaisemmin

mm. internetpelejä eräälle

ahvenanmaalaiselle peliyritykselle.

Hän on suunnitellut myös

Postin joulukoristeet vuonna

2011.

MUNKKIPOSSUISTA PÄÄNVAIVAA

Toinen aihe, joka tuotti päänvaivaa, oli Nordia 2011 -kortissa

kuvatut munkkipossut.

– Olin melko tyytyväinen munkkeihin, kunnes setäni näki ne.

Hänen mielestään sokeri näytti kummalliselta. Jouduin käyttämään

lisää aikaa tuloksen parantamiseksi. Sen seurauksena keksin


10 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

Alexander on suunnitellut tämän vuoden näyttelykortit, joiden

aiheena on leivonnaisia.

”Keksin uuden tavan

maalata sokeria”

uuden tavan sokerin maalaamiseen,

mistä minulla oli hyötyä muidenkin

kuvien kanssa.

HANKALAA LÖYTÄÄ TASAPAINO

Toinen ajankohtainen projekti on

tämän vuoden joulukoristeet.

– Minulla oli muita kiireitä juuri

silloin. Niinpä työskentelin joulukoristeiden

parissa viikonloppuisin.

Kaikkien haluamieni koukeroiden

saaminen joulukoristeisiin osoittautui

vaikeaksi. Oli hankalaa löytää tasa-

paino kaikissa tyhjissä tiloissa, Alexander kertoo. Hän teki ensiksi

lyijykynäluonnoksia.

– Mutta kun yksinkertaistin joulukoristeita, tulos oli parempi.

Huomasin, että ohuet linjat eivät kuitenkaan näkyisi messinkisissä

koristeissa.

TODELLISUUDENMUKAISIA LINJA-AUTOJA

Vuonna 2012 julkaistaan kaksi linja-autoaiheista postimerkkiä,

jotka nekin ovat Alexanderin suunnittelemat.

– Ensimmäiset luonnokset tein samaan aikaan kun minusta oli

tullut isä ja tunsin itseni vähän stressaantuneeksi. Perusajatuksenani

oli tehdä linja-autot isometrisessä perspektiivissä, jossa on

vähän tv-pelituntumaa. Mutta Postin postimerkkiryhmä halusi,

että ajattelisin toisin.

Niinpä Alexander maalasi linja-autot todellisuudenmukaisemmiksi.

TOTTUNUT PIENIIN KOKOIHIN

Monet uudet postimerkkitaiteilijat ovat tottumattomia tekemään

maalauksia, jotka sitten esitetään pienessä koossa, mutta ei Alexander.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 11

STOCKHOLM

FRIMÄRKETS DAG

2011

TURUN KEVÄT

ÅBO

2011

JYVÄSKYLÄ

NORDIA

2011

Myös näyttelypostimerkit ovat

Alexanderin käsialaa.

JOHN HÄGGBLOM

ALEXANDER LINDÉN

Svedalan näyttelykortissa

kuvattu Spettekaka tuotti

Alexanderille hieman

vaikeuksia. Myös Nordia

2011-kortin munkkipossut

aiheuttivat lisätyötä.

Alexander (s. 1980) varttui

Vårdössä, mutta asuu nykyään

Sollefteåssa Ruotsissa. Hän on

opiskellut kreatiivista ohjelmointia

Gävlen korkeakoulussa,

opiskellut Basis-taidekoulussa ja

suorittanut Bildberättar-ohjelman,

senkin Gävlen korkeakoulussa.

Hän on työskennellyt Tukholmassa

Grin-nimisessä firmassa, joka

kehitteli tietokonepelejä ja Ahvenanmaalla

Paf:in palveluksessa,

missä hän teki peleille grafiikkaa.

Vuodesta 2008 lähtien hän on

toiminut vapaana taiteilijana eri

toimeksiantajille. Posten Åland

Frimärkenille hän on tehnyt

tämän vuoden joulukoristeet

ja näyttelykortit. Vuonna 2012

ilmestyvät hänen suunnittelemansa

kaksi linja-autoaiheista

postimerkkiä sekä jouluaiheiset

ehiökortit.


12 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

JOHN HÄGGBLOM


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 13

– Olen tottunut siihen, koska olen suunnitellut internetpelejä.

Niiden on toimittava sekä suurilla että pienillä näyttöpäätteillä,

kertoo Alexander, joka on työskennellyt muun muassa ahvenanmaalaisen

peliyrityksen Paf:in palveluksessa.

SUURIN PROJEKTI

Projekti, joka oli vähän lähempänä Alexanderin aikaisempaa työkokemusta,

oli suunnitella animaatiofilmi Posten Ålandin sähkökauppa-asiakasryhmälle.

Filmi esittää, kuinka sähköisen kaupan

harjoittaja voi tehdä yhteistyötä Posten Ålandin kanssa ja postittaa

kaikki lähetyksensä Ahvenanmaalta.

– Se oli hauska projekti ja suurin työ, minkä olen tehnyt freelancerina.

Tein yhteistyössä Postin kanssa käsikirjoituksen. Sen

jälkeen tein storyboardin, hahmottelin persoonat, elävöitin koko

filmin ja tein myös musiikin, Alexander kertoo.

ANIMAATIOFILMISTÄ KIRJA

Tehtyään erilaisia töitä opiskelujensa lomassa monen vuoden ajan

Alexander asuu nyt Sollefteåssa Pohjois-Ruotsissa ja työskentelee

vapaana taiteilijana.

– Tänä syksynä hankin oman ateljeen ja minulla on meneillään

työtehtäviä eri yrityksille.

Yksi aikaisempi projekti, mihin hän haluaa palata, on ajatus

tehdä ahvenanmaalainen animaatiolastenfilmi.

– Sain kulttuuriavustusta filmiä varten ja olen jo päässyt alkuun.

Nyt olen halukas jatkamaan projektia. Mutta ehkä teenkin siitä

lastenkirjan, tuumailee Alexander, jolla on monta rautaa tulessa.

Alexander on tehnyt animaatiofilmin,

joka esittää, kuinka

sähköistä kauppaa harjoittavat

voivat tehdä yhteistyötä Posten

Ålandin kanssa. Filmin voi katsoa

Youtube:ssa (hae ”Posten Åland”).

TEKEE ELEKTRONISTA MUSIIKKIA

Myös musiikki on lähellä Alexanderin sydäntä. Hän järjesti kesällä

synnyinseudullaan Vårdön saarella workshopin, jonka teemana oli

afrikkalaiset rummut. Hän viettää osan kesistään Vårdössä.

– Haluaisin omistaa enemmän aikaa musiikille. Musiikin teko

on hyödyllistä ja inspiroivaa. Teen elektronista musiikkia. Aikaisemmin

keskityin enemmän teknomusiikkiin, mutta nyt musiikkini

on jälleen rauhallisempaa. Taidan tulla vanhaksi, Alexander

naurahtaa. ✹

”Haluan työskennellä

enemmän musiikin parissa”

Alexanderilla on useita ideoita varastossa. Hän tekee musiikkia, animaatiofilmejä

ja pian ehkä myös kirjoja. Hänellä on nimittäin suunnitteilla tehdä ahvenanmaalaisaiheinen

lastenkirja.


14 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

Vanhoja puisia houkutuslintuja

uudessa sarjassa

Vuonna 2012 alkaa postimaksulipukkeiden uusi, kolmivuotinen sarja.

Tunnettu postimerkkitaiteilija Juha Pykäläinen on saanut tehtäväkseen

kuvata vanhoja, puisia houkutuslintuja. Ensimmäiseksi hän kuvaa haahkan.

Houkutuslinnut ovat luonnollisen näköisiä houkuttimia,

joita käytetään lintujen metsästyksessä. Vanhimmat

houkutuslinnut oli tehty kasveista kuten

osmankäämeistä. Sittemmin alettiin valmistaa

puisia houkutuslintuja ja aluksi niitä ei maalattu.

Uudessa postimaksulipukesarjassa kuvataan maalattuja,

puisia houkutuslintuja. Nykyään käytetään

enimmäkseen muovisia houkutuslintuja.

Mukana on yksi pariton naarashoukutin houkuttelemassa

kosivia koiraita.

KÄYTETÄÄN RANNIKOLLA

Tavallisesti houkutuslintuja käytetään haahkojen,

telkkien ja allien ja joskus pilkkasiipien, mustalintujen,

tukkasotkien ja lapasotkien metsästyksessä.

Houkutuslintuja käytetään lähinnä rannikoilla.

KIVIMUURI

Houkutuslinnuilla metsästys tapahtuu siten, että

metsästäjä väijyy kivimuurin takana rannalla tai

luodolla. Houkuttimet on ankkuroitu veteen noin

15–20 metrin päähän piilopaikasta. Linnut houkutellaan

ampumaetäisyydelle. Itse piilopaikka

rakennetaan usein kivilohkareista muuriksi, jotta se

sulautuisi ympäristöön mahdollisimman hyvin.

NAARASHOUKUTTIMILLA HOUKUTELLAAN KOIRAITA

Ampumapaikka valitaan rannalta suojaisesta

paikasta, koska useimmat houkutuslinnuilla metsästettävät

linnut laskeutuvat ja lähtevät lentoon

mieluimmin vastatuuleen. Houkutuslinnut sijoitetaan

lajeittain eri ryhmiin, mieluimmin pareittain.

HAAHKA

Haahka on yksi kookkaimmista sukeltajasorsista.

Sen pituus on noin 60–70 cm. Se on tanakkarakenteinen

ja lyhytkaulainen. Sillä on iso, kyhmytön pää

ja pitkä, kiilanmuotoinen nokka, jonka sivut ovat

höyhenien peitossa nenänjuuresta sieraimiin. Haahkan

pääprofiili on lajille luenteenomainen, sillä nokka

muodostaa suoran linjan kohti otsaa. Siivet ovat

leveät, lyhyet ja pienet suhteessa ruumiiseen. Siipien

kärkiväli on 95–105 cm. Koirashaahkaa kutsutaan

ruotsiksi nimellä ”guding” ja naarashaahkaa nimellä

”åda”. ✹

Lähteet: http://sv.wikipedia.org/wiki/Ejder, http://sv.wikipedia.

org/wiki/Vette ja ”Vettar och sjöfågeljakt”, Lars Englund.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 15

Ensipäivänleimassa näemme

haahkojen houkuttimen

ylhäältäpäin kuvattuna.

VANHOJA PUISIA

HOUKUTUSLINTUJA, HAAHKA

JULKAISUPÄIVÄ

1.2.2012

TAITEILIJA

Juha Pykäläinen

SARJAN MAKSUARVOT

0,65, 0,85, 0,90 ja 0,95 €

(Maksuarvot saattavat muuttua.

Siitä ilmoitetaan lehden seuraavassa

numerossa.)

FDC:N HINTA

3,95 €

KOKO

40,00 x 30,34 mm

PAPERI

Fluorescens, 100 g/m²

PAINOMENETELMÄ

5-värioffset

PAINO

The Lowe Martin Group

JUHA PYKÄLÄINEN

Taiteilija Juha Pykäläinen syntyi

vuonna 1953 Tampereella,

mutta asuu nyt Sundin kunnassa

Ahvenanmaalla. Hän on monipuolinen

taiteilija ja tekee mm.

akvarelli-, guassi- ja öljyväritöitä.

Hän on tehnyt myös veistoksia,

etsauksia ja grafiikkaa. Posten

Ålandille hän on suunnitellut

lukuisia postimerkkejä ja useita

muita filateelisia tuotteita mm.

näyttelykortit vuonna 1994 ja

2007 sekä joulumerkit vuonna

2006.

Ensipäivänkuoren koristeeksi Juha Pykäläinen on maalannut kivistä rakennetun

tähystyspaikan, missä metsästäjä odottelee merilintuja houkuttimien

luokse.


16 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

291 JA 292 • MATKUSTAJA-

LAUTTOJA, S/S BIRGER JARL JA

M/S SALLY ALBATROSS

JULKAISUPÄIVÄ

1.2.2012

TAITEILIJA

Håkan Sjöström

PAINOSMÄÄRÄ

2 x 200 000

MAKSUARVOT

0,55 € ja Lokalpost (0,65 €)

FDC:N HINTA

1,80 €

POSTIMERKKIEN KOKO

35,4 x 26 mm

ARKKIEN KOKO

2 x 20 postimerkkiä

PAPERI

110 g/m²

HAMMASTE

13 per 2 cm

PAINOMENETELMÄ

4-värioffset

PAINO

Cartor Security Printing

Ensipäivänleimassa

kuvataan s/s Birger Jarl.

Ensipäivänkuoressa i on kuvattu m/s Kapella, joka rakennettiin vuonna 1967

Kraljevicassa, silloisessa Jugoslaviassa. Alus liikennöi vuosina 1967–1979 Viking

Linen liikenteessä useilla Ruotsin, Ahvenanmaan ja Suomen välisillä reiteillä.

HÅKAN SJÖSTRÖM

Håkan Sjöströmin (s. 1933)

katsotaan tänä päivänä olevan

yksi Skandinavian etevimpiä

merimaalareita. Maalaaminen

on aina ollut tärkeää Håkanille.

Suoritettuaan ekonomintutkinnon

hän pääsi töihin turkulaiselle

telakalle ja työskenteli siellä

eläkkeelle siirtymiseen saakka.

Työn ohella hän maalasi telakan

uudisrakennuksia. Håkan on

maalannut alusten kuvia myös

useille varustamoille mm. Viking

Linelle. Tämän lisäksi hän on

tehnyt kuvituksia aikakauslehtiin

ja kirjoihin. Hänellä on vielä jäljellä

tiettyjä merimaalaustehtäviä.

Nyt Håkan on tehnyt seitsemännen

ja kahdeksannen postimerkkinsä

Posten Ålandille.

Väliöparikeskilöissä ik kilöi ä kuvataan samat laivat kuin postimerkeissä.

i


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 17

s/s Birger Jarl ja m/s Sally Albatross

Kaksi seuraavaa ahvenanmaalaisissa postimerkeissä kuvattavaa

matkustajalauttaa ovat s/s Birger Jarl ja m/s Sally Albatross.

Ne ovat seitsemäs ja kahdeksas lauttasarjan kahdestatoista merkistä.

S/s Birger Jarl toimitettiin Finnbodan telakalta

vuonna 1953 Stockholms Rederi Ab Svea-varustamolle

nimellä s/s Birger Jarl. Neitsytmatka tehtiin

Helsinkiin kutsuvieraiden kanssa 6. kesäkuuta

1953. Sen jälkeen alus alkoi liikennöidä yhteisliikennevarustamoille

(Bore, FÅA ja Svea) reiteillä

Tukholma–Helsinki ja Tukholma–Turku poiketen

Maarianhaminaan.

PERÄKANSI UUSITTIIN

Vuonna 1973 suomalainen varustamo Jakob Lines

osti aluksen ja se liikennöi jonkin aikaa reitillä

Skellefteå–Pietarsaari. Sinä aikana peräkansi

uusittiin siten, että autoja voitiin lastata rampin

kautta kannelle. Kolmen vuoden kuluttua turkulainen

Ångfartygs AB Bore osti aluksen, mutta myi

sen jo samana vuonna Godby Shippingille. Siinä

yhteydessä alus sai nimen Minisea, mutta nimeä ei

maalattu koskaan aluksen kylkeen.

HOTELLILAIVANA NORJASSA

Vuosina 1976–1977 alus oli Stavangerissa hotellilaivana.

Syksyllä 1978 panamalainen, uusi omistaja

Caribbean Shipping Co muutti sen nimeksi s/s

Baltic Star. Siinä yhteydessä alusta uusittiin Turussa,

jolloin se sai skybarin ja uusia hyttejä aluksen peräosaan.

Vuonna 1979 alus palasi Tukholmaan ja teki

jonkin aikaa seitsemän päivän risteilyjä Itämerellä.

JÄLLEEN BIRGER JARL

Vuonna 1982 laivan höyrykone korvattiin dieselmoottorilla,

ja viiden vuoden kuluttua laivan


18 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

M/s Sally Albatross joutui

useisiin onnettomuuksiin.

etuosaan rakennettiin uusi osasto. Ånedin-linjenin

omistuksessa laiva alkoi vuonna 2002 liikennöidä

Ruotsin lipun alla ja sai takaisin vanhan nimensä

Birger Jarl. Se teki risteilyjä reitillä Maarianhamina–

Tukholma. Vuonna 2010 alus kulttuurimerkittiin

Ruotsissa.

PALJON PUUTA SISUSTUKSESSA

Keväällä 2011 Birger Jarl poistettiin liikenteestä

paloturvallisuusluokitusta varten. Uudet, kansainväliset

paloturvallisuusmääräykset eivät salli enää

puisia sisustuksia samalla tavalla kuin vuonna 1953.

Syyskuussa alus hyväksyttiin liikennekelpoiseksi

ja nyt se tekee jälleen risteilyjä reitillä Tukholma–

Maarianhamina viikon jokaisena päivänä.

VIKING SAGASTA TULI SALLY ALBATROSS

M/s Sally Albatross, aikaisemmalta nimeltään

m/s Viking Saga, rakennettiin Wärtsilän telakalla

Turussa vuonna 1980. Alus joutui useisiin onnettomuuksiin.

Alus toimitettiin Rederi Ab Sallylle

Maarianhaminaan Viking Linen liikenteeseen

Helsinki–Tukholma reitille. Alus rakennettiin risteilyalukseksi

vuonna 1986, jolloin se sai nimekseen

Sally Albatross. Se teki risteilyjä Helsingistä muun

muassa Visbyhyn, Tallinnaan och Leningradiin.

PALOI LÄHES KOKONAAN

Vuonna 1990 aluksen ollessa Tukholmassa telakalla

se syttyi tuleen. Kolme päivää kestänyt tulipalo

tuhosi aluksen lähes kokonaan. Vain koneisto jäi

vahingoittumattomaksi. Omistajat päättivät poistaa

kaiken konehuoneen yläpuolelta ja rakentaa kokonaan

uuden yläosan.

AJOI KARILLE

Maaliskuussa vuonna 1992 korjaustyöt oli saatu valmiiksi

ja Sally Albatross aloitti risteilyt Helsingistä

Itämeren eri satamiin. Maarianhamina oli edelleenkin

sen kotisatama. Barcelonan olympialaisten

aikana alus toimi hotelli- ja kongressilaivana siellä.

Kahden vuoden kuluttua sattui jälleen onnettomuus.

Matkalla Tallinnasta Helsinkiin alus oli

aikataulusta myöhässä ja ajoi 19 solmun nopeudella

karille Porkkalan edustalla. Alukseen pääsi vettä,

mutta se saatiin pelastettua uppoamiselta. Onneksi

myös matkustajat voitiin evakuoida turvallisesti.

VAIHTOI NIMEÄ MONTA KERTAA

Karilleajon jälkeen alus vuokrattiin Karibiaan ja

Aasiaan, mutta palasi jälleen Itämerelle vuonna

2002 Ruotsin lipun alaisena. Nyt sen nimi oli m/s

Silja Opera. Onnettomuudet jatkuivat. Muun

muassa aluksen sähkökeskuksessa syttyi tulipalo.

Syksyllä 2006 alus teki viimeisen risteilyn Helsingistä

Kööpenhaminan ja Cherbourgin kautta Lontooseen,

minkä jälkeen alus jäi satamaan Tukholmassa. Nyt

se rekisteröitiin m/s Operaksi ollen Bahaman lipun

alainen. Sitten se myytiin Kypro kselle, ja vuonna

2007 sen nimeksi tuli Cristal. Maaliskuussa 2011

alus sai jälleen uuden nimen, m/s Louis Cristal, ja se

liikennöi nyt Kreikan vesillä.

Lähteet: www.anedinlinjen.se, http://sv.wikipedia.org/wiki/

M/S_Cristal, www.faktaomfartyg.nu, ”Sjövägen till Sverige”,

Matts Dumell ja Thure Malmbergin merenkulkuarkisto.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 19

Ammattikalastajien elämää merellä

Pohjolasarjan Pohjola meren äärellä toinen osa kuvaa elämää merellä.

Ahvenanmaan merkissä kuvataan ammattikalastajia nuotanvedossa.

Kalastus on kautta aikojen ollut ahvenanmaalaisille tärkeä elinkeino.

Aluksi kalastettiin vain päivän tarpeisiin. Mutta

pian kalaa alettiin pyydystää myös myyntiä varten.

Kaloja vaihdettiin myös viljatuotteisiin. Silakka oli

pitkään dominoiva kalalaji. Ennen aikaan nuotanvedolla

oli suuri merkitys, mutta 1800-luvulla

verkoilla kalastus levisi ja 1900-luvulta lähtien verkkokalastuksesta

olikin tullut tavallisin tapa kalastaa.

JAETTU KALAKUNTIIN

Saaristovedet jaettiin pian eri kylien ja tilojen kesken

kalakuntiin. Kalakunnille kuulumattomilla yleisillä

vesillä siirryttiin verkkokalastuksesta ajokalastukseen,

mikä vaikuttikin varsinaisen ammattikalastuksen

edistykseen. Aina 1940-luvulle saakka suolasilakka

oli Ahvenanmaan pääasiallisin vientitavara. Sen

jälkeen se on jotakuinkin hävinnyt markkinoilta.

KALAA TOIMITETTIIN TUKHOLMAAN

Silakan ohella hauki ja ahven olivat ennen aikaan tärkeimpiä

kaloja. Niitä pyydystettiin lähinnä nuotalla

ja rysällä. Aina keskiajalta lähtien niitä myytiin ensi

sijassa Tukholmaan, minne ne toimitettiin sumppuveneillä,

kunnes Ruotsi 1950-luvulla kielsi elävän

kalan tuonnin. Myös muita makeanveden lajeja

kalastettiin, kuten turskaa, jolla oli ajoittain suuri

merkitys ennen kaikkea eteläisessä ulkosaaristossa.

LOHTA AJOVERKOLLA

Ahvenanmaalaisessa kalastuksessa tapahtui

1950-luvulla joitakin tärkeitä muutoksia. Saaristossa

hauen- ja ahvenenkalastus koki taantuman,

joka osittain johtui sumppuveneiden määrän vähenemisestä.

Samalla siian merkitys lisääntyi nailon-


20 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

293 • POHJOLA

– ELÄMÄÄ MERELLÄ

Ensipäivänleima

kuvaa kalastustroolaria.

JULKAISUPÄIVÄ

21.3.2012

TAITEILIJA

Juha Pykäläinen

PAINOSMÄÄRÄ

100 000

MAKSUARVO

Världen (0,95 €)

FDC:N HINTA

1,55 €

POSTIMERKIN KOKO

72 x 29 mm

PIENOISARKIN KOKO

105 x 70 mm

PAPERI

110 g/m²

HAMMASTE

13 per 2 cm

PAINOMENETELMÄ

4-värioffset

PAINO

Cartor Security Printing

Pienoisarkissa näemme ammattikalastajia troolarilla. Jokainen postilaitos

kuvaa haluamallaan tavalla postimerkkien yhteistä aihetta, joka on tällä

kertaa Elämää merellä.

Ensipäivänkuorta

koristaa Juha Pykäläisen

kuvaamat merilinnut

vedessä.

JUHA PYKÄLÄINEN

Taiteilija Juha Pykäläinen syntyi

vuonna 1953 Tampereella,

mutta asuu nyt Sundin kunnassa

Ahvenanmaalla. Hän on monipuolinen

taiteilija ja tekee mm.

akvarelli-, guassi- ja öljyväritöitä.

Hän on tehnyt myös etsauksia

ja grafiikkaa. Posten Ålandille

hän on suunnitellut lukuisia

postimerkkejä ja useita muita

filateelisia tuotteita mm. postimaksulipukkeiden

kolmivuotisen

houkutuslintuaiheisen sarjan,

joka alkaa vuonna 2012.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 21

Pakkaus ilmestyy 21. maaliskuuta ja se

sisältää kaikkien kahdeksan pohjoismaisen

postilaitoksen samanaiheiset pienoisarkit.

Pakkauksen hinta on 18 €.

verkkojen käyttöönoton ansiosta. Tässä yhteydessä

ahvenanmaalaiset alkoivat kalastaa myös lohta

ajoverkoilla ja liinoilla.

KALASTUKSEN MUUTTUMINEN

Ahvenanmaalla kalastusta harjoitetaan lounaisrannikon

läheisyydessä, mutta myös ulkomerellä.

Ahvenanmaalainen ammatti- ja sivuelinkeinokalastus

ovat muuttuneet huomattavasti viime vuosien

aikana. 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon aikana

silakan, lohen, turskan ja kilohailin kalastuksesta

saatiin selvästi suurimmat saaliit ja tulot. Viime

vuosien aikana nämä kalalajit ovat kuitenkin vähentyneet

huomattavasti.

AHVENANMAALLA 42 AMMATTIKALASTAJAA

Heinäkuussa 2011 Ahvenanmaalla oli 42 rekisteröityä

ammattikalastajaa, 28 sivuelinkeinokalastajaa

ja 215 muuta kalastajaa, yhteensä 285 henkilöä.

Ammattikalastajat ovat henkilöitä, jotka saavat

vähintään 30 % tuloistaan kalastuksesta, kun taas

vähintään 15 % on rajana sivuelinkeinokalastajille.

Henkilöt, joiden kalastuksesta saamat tulot jäävät

alle 15 %, luokitellaan muiksi kalastajiksi. Ulkomerellä

kalasti 5–10 henkilöä ja muut olivat ainoastaan

rannikkokalastajia.

POHJOLAPAKKAUKSESSA SAMA AIHE

Tuttuun tapaan ilmestyy aina yhtä arvostettu pakkaus,

joka sisältää kaikkien Pohjoismaiden samanaiheiset

pienoisarkit. Pohjolapakkaus ilmestyy samana

päivänä kuin postimerkit, siis 21. maaliskuuta. Se

sisältää kahdeksan pienoisarkin lisäksi tietoa postimerkeistä

ja kuponkeja jokaisesta pohjoismaisesta

postilaitoksesta. Kun palautat kupongit kyseisiin

postilaitoksiin, saat filateliatuotteita lahjaksi.

Pakkauksen hinta on 18 € ja sen painosmäärä on

rajoitettu (10 350 pakkausta). ✹

Lähteet: ”Fiske och fiskeriförvaltning i Ålands skärgård”, Erik

Neuman (2006) ja Ålands landskapsregerings fiskeribyrå.


22 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

Joulumerkkiarkkiin Tiina on valokuvannut vanhan, kuluneen ja patinoituneen oven. Alkuperäisajatuksena oli

käyttää vanhoja sanomalehtiä, mutta siitä taustasta tuli liian rauhaton. – Nyt olen tapetoinnut kotonani eteisen

seinän niillä lehdillä, Tiina kertoo.

JOHN HÄGGBLOM


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 23

maalaan

”MINÄ

KAMERALLA”

Kukapa sopisi paremmin kuin fl oristi ja valokuvaaja Tiina Tahvanainen

suunnittelemaan tämän vuoden joulukranssiaiheiset joulumerkit. Hän on

sovittanut toisiinsa perinteistä ja vähän harvinaisempaa, eksoottista vivahdetta.

– Koska työskentelen floristina, minulla on materiaalia lähelläni

koko ajan. Kun sain tehtäväkseni suunnitella joulumerkit, halusin

tehdä jotain, mikä ei olisi niin perinteistä. Se ei sovi ollenkaan

minulle, Tiina kertoo.

Hän halusi käyttää epätavallisia ja uusia materiaaleja kuten

vanhaa nuottipaperia ja vanhoja pitsejä.

– Rakastan tavaroiden penkomista kirpputoreilla ja patinoitujen

tavaroiden löytämistä.

KRANSSIKUUME

Tiina valitsi myös perinteisestä poikkeavan väriskaalan, missä on

paljon valkoista ja vihreää.

– Minulla oli ”kranssikuume” monta kuukautta, kun työskentelin

kranssien kanssa. Näin uusia, mahdollisia materiaaleja kaikkialla,

Tiina muistelee.

Uuden postimerkin tai keräilytuotteen suunnittelun yhteydessä

taiteilija esittelee aina ensimmäisessä vaiheessa luonnoksiaan

Postin postimerkkiryhmälle. Ryhmä antaa sen jälkeen palautetta,

joka perustuu keräilijöiden ja asiakkaiden toivomuksiin, ja sitten

taiteilija saa edetä työssään.

MISTELI JA TULPPAANI

– Olin varautunut, että saan jatkaa

työskentelyä kranssien parissa, ja niin

kävikin. Seuraavalla kerralla esittelin

vähän perinteisempiä kransseja.

Floristina Tiina halusi mukaan eläviä

kukkia. Joulumerkeissä näemme

nyt muun muassa tulppaaneja, kulleroita,

misteleitä ja omenia.

METSÄKAURIIDEN OMENIA KRANSSISSA

Pienten, punaisten, ahvenanmaalaisten

omenien hankkiminen helmi–maaliskuussa

ei ollutkaan helppoa.

– Kaupoissa oli vain isoja, tuontiomenia,

jotka eivät sovi kransseihin.

Mutta esimieheni anopin kautta sain

vihjeen eräästä Pohjois-Getassa asuvasta

miehestä. Hän oli säästänyt omenia,

joilla hän ruokki metsäkauriita.


24 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

Tiina valitsi perinteisestä

poikkeavan väriskaalan ensimmäisiin

Postin postimerkkiryhmälle esittämiinsä joulukransseihin.

JOHN HÄGGBLOM

Monen reissun jälkeen ja useiden

henkilöiden avustuksella sain omenat

ja saatoin käyttää niitä kransseihin.

PERINTEISTÄ JA EKSOOTTISTA

Muita perinteisiä materiaaleja, joita

Tiina on käyttänyt joulumerkkien

kransseissa, ovat sammal ja kävyt.

Mutta seassa on myös eksoottista

vivahdetta kuten taikapähkinää.

Ja juuri kranssi, jossa on taikapähkinää

ja kulleroita, on Tiinan suosikki

(toinen kranssi arkin vasemmasta

reunasta).

– Se on kaikista neljästä kranssista

floristisin kranssi.

Siitä huolimatta sitä kranssia hän ei

itse ripustaisi oveensa.

SUORAA KANNATUSTA

– Pidän enemmän yksinkertaisesta.

Punaista kranssia en ripustaisi oveeni,

Tiina sanoo päättäväisesti. Sen

sijaan hän valitsisi kranssin, jossa on

yhteensidottuja, kauniita oksia.

Maarianhaminan keskustassa sijaitsevan

kukkakaupan floristina Tiina

on tottunut tekemään kransseja joulunaikaan. Ja silloinkin hän voi

olla kokeileva luodessaan.

– A ja O on se, että kranssit käyvät kaupan. Mutta asiakkaat

uskaltavat nykyään yhä enemmän ja haluavat hieman erikoisempia

kransseja. Juuri välittömästä kannatuksesta Tiina pitääkin floristin

ammatissaan.

– Voi tehdä kukkakimpun, asettaa sen näytteille kaupassa ja

saada välittömästi palautetta.

KUKISTA VALOKUVIIN

Yhdeksän vuoden floristina työskentelyn jälkeen Tiina pitää nyt

taukoa. Hän on omistautunut valokuvaamiselle, mikä on hänen

suuri kiinnostuksensa. Hän työskentelee tällä hetkellä valokuvalaboratoriossa.

– Siellä opin perusteellisesti kaiken digitaalisesta valokuvauksesta.

Se on tavattoman opettavaista ja inspiroivaa.

NÄHDÄ ASIOITA

Tiina on ollut kiinnostunut taiteesta jo yläasteen ajoilta Dragsfjärdissä.

Mutta kun hän pyrki 17-vuotiaana opiskelemaan Helsingin

Kuvataideakatemiaan pääsemättä sinne, hän otti tauon taiteesta ja

maalaamisesta monen vuoden ajaksi. Valokuvaamisen Tiina aloitti

samassa yhteydessä, kun hän opiskeli valokuvausta Helsingissä

vuosina 1999–2001.

– Nykyään maalaan kameralla. Täytyy pysähtyä ja nähdä asioita,

olipa sitten kysymyksessä maalaaminen, kirjoittaminen tai valokuvaaminen.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 25

JOULUMERIT 2011

JULKAISUPÄIVÄ

7.10.2011

VALOKUVAAJA

Tiina Tahvanainen

PAINOSMÄÄRÄ

14 000 arkkia, joissa 20 tarramerkkiä

HINTA

3,70 €

MERKKIEN KOKO

23 x 26 mm

ARKIN KOKO

146 x 210 mm

PAPERI

110 g/m²

PAINOMENETELMÄ

4-värioffset

PAINO

Waasa Graphics

JOHN HÄGGBLOM

TIINA TAHVANAINEN

Joulumerkkiarkissa on kuvattuna neljä erilaista kranssia. Niissä on muun

muassa tulppaaneja, taikapähkinää, omenoita ja kulleroita. Tiinan oma

suosikki kranssi on toinen kranssi vasemmalta.

Valokuvaaja ja floristi Tiina

Tahvanainen syntyi vuonna 1973

Dragsfjärdissä. Hän on opiskellut

taidetta Karjaalla ja valokuvausta

Helsingissä sekä työskennellyt

muun muassa matkatoimistoalalla.

Hän on asunut ja työskennellyt

Ahvenanmaalla yhdeksän

vuotta. Hän on pitänyt useita

näyttelyitä Ahvenanmaalla, sekä

yksin että muiden taiteilijoiden

kanssa. Vuonna 2008 hän piti

valokuvanäyttelyn Ahvenanmaan

taidemuseossa ahvenanmaalaisista

originelleista henkilöistä

ja osallistui Önskekonsttaidenäyttelyyn

samassa museossa

vuonna 2011.


26 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

”Haluan sovittaa

yhteen matkat ja

valokuvaamisen.”

NÄYTTELYITÄ AHVENANMAALLA

Tiinan ensimmäinen näyttely oli osa hänen lopputyöstään. Näyttely

järjestettiin Kakelhallenin tiloissa Maarianhaminassa. Sitten

seurasivat ”Sorgcentrum”-näyttely Salt-taidekäsityökorttelissa

vuonna 2003, ”Snövit”-näyttely Kakelhallenin tiloissa vuonna

2005 ja ”Åländska original”-näyttely Ahvenanmaan taidemuseossa

vuonna 2008.

– Ensi vuotta varten työskentelen uuden näyttelyn parissa.

Näyttely järjestetään Kakelhallenissa. Ensi kesänä pidän näyttelyn

kahden muun taiteilijan kanssa, Tiina kertoo. Hän tekee myös

oman kotisivun.

Vuonna 2008 Tiina piti ”Åländska

original”-valokuvanäyttelyn

Ahvenanmaan taidemuseossa.

Alla olevissa kuvissa näemme

Jolle klovnin (Olle Strömberg) sekä

näyttelijä Matts Stenlundin.

TARVITSEE KAKSI ELÄMÄÄ

Tiinalla on useita unelmia tulevaisuuden varalle.

– Juuri nyt tuntuu siltä kuin tarvitsisin kaksi elämää, hän sanoo

ja naurahtaa.

– Mutta ensisijaisesti haluan jatkaa työskentelyä sen parissa,

mistä olen kiinnostunut ja toteuttaa meneillään olevat projektini.

Haluan jatkaa ympäristöni tutkiskelua ja tuoda esille sitä näyttelyissä

tai muissa foorumeissa. Sitä paitsi haluan edelleenkin sovittaa

yhteen matkat ja valokuvaamisen.

KERTOO ERI MAISTA

Viime vuosien aikana Tiinan projektina on ollut hautausmaiden

valokuvaaminen eri maissa. Hän on ollut mm. Tobagossa,

Ranskassa ja Italiassa.

Postin joulumerkkimyynnistä saatava tuotto lahjoitetaan joka vuosi

hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna lahjoituksen saavat seuraavat

yhdistykset: Nackskadade på Åland, Ålands Fountainhouseförening ja

Germundö Alpin.

NACKSKADADE PÅ ÅLAND on Ahvenanmaan Invalidiliitto ry:n alainen

vastaperustettu tukiryhmä, jonka tarkoituksena on valvoa niskavammaisten

etuja ja oikeuksia yhteiskunnassa. Saadulla lahjoituksella

levitetään tietoa yhdistyksestä.

ÅLANDS FOUNTAINHOUSEFÖRENING ylläpitää Pelaren-klubitaloa,

jonka psykososiaalinen ja työhön suuntautuva toiminta on

tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille. Lahjoituksella hankitaan kasvihuone,

joka sopii hyvin klubitalon toimintaohjelmaan.

GERMUNDÖ ALPIN ylläpitää kahta laskettelurinnettä Saltvikissä.

Yhdistys hankkii saamallaan lahjoituksella pelastuspulkan, jota käytetään

mahdollisten onnettomuuksien sattuessa.


JOHN HÄGGBLOM

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 27

– Mielestäni hautausmaat ovat

kuin puistoja ja rauhan tyyssijoja. Ne

ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeitä

ja kertovat paljon eri maista.

PUUT OVAT ELINTÄRKEITÄ

Hautausmaaprojektin lisäksi Tiina

valokuvaa juuri nyt myös luontoa.

– Puut kiehtovat minua valtavasti,

erityisesti vanhat puut. Ajatella, että

ne ovat niin tärkeitä meille, mutta

pidämme niitä itsestäänselvyyksinä.

Puut ovat olleet mielessäni jo useita

vuosia, mutta juuri tänä kesänä olen

valokuvannut niitä aktiivisesti.

VALOKUVA ON MUUTTUNUT

Nyt Tiina ottaa mukaansa kameran

minne hän meneekin.

– Valokuvaustapani on muuttunut.

Vähän aikaa sitten Tiina osti

uuden, digitaalisen kameran. Mutta

hänellä on vielä jäljellä analogiset

kamerat.

– Muun muassa ”Hasselblad”

vuodelta 1973, syntymävuodeltani.

Mutta en ole käyttänyt analogisia

kameroita viime vuosina.

Siitä huolimatta hän ei ole jättänyt

analogista valokuvaamista kokonaan.

AINOA OIKEA

– Analogisen valokuvaamisen elämys

on aivan muuta kuin digitaalisen. Täytyy

suunnitella ja miettiä aivan toisella

tavalla analogisesti valokuvattaessa.

Mutta juuri nyt digitaalinen kuvaaminen

tuntuu ainoalta oikealta. ✹

Hankittuaan koiran Tiina on usein kävelyllä

luonnossa. Hän pitää huolen, että kamera on

aina mukana minne hän meneekin. Se onkin

muuttanut tapaa, miten hän valokuvaa.


28 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

Titanic 100 vuotta

Huhtikuun 15. päivä vuonna 1912 on päivämäärä, joka yhdistetään

vahvasti valtamerten höyrylaivaan Titaniciin. Neitsytmatkallaan Southamptonista

New Yorkiin laiva törmäsi jäävuoreen ja upposi Atlantilla.

Titanicin tuho on tunnettu kaikkialla maailmassa.

Traagisesta tapahtumasta, missä 1 517 ihmistä

menetti henkensä, on tehty lukuisia filmejä ja kirjoitettu

useita kirjoja. Tapahtumasta tulee kuluneeksi

huhtikuussa 100 vuotta. Posten Åland julkaisee

silloin Titanic 100 vuotta -postimerkin.

LÄHETTI KORTIN ENNEN MATKAA

Titanicilla oli kaikkiaan 2 207 henkilöä, joista 231

oli Pohjolasta. Monet heistä oli matkalla siirtolaisiksi

Amerikkaan kokeilemaan onneaan uudessa maassa.

Kolme matkustajista oli kotoisin Ahvenan maalta.

Kaikki ahvenanmaalaiset menehtyivät onnettomuudessa.

Yksi heistä oli Ivar Berglund Sundista.

Hän syntyi 24. kesäkuuta 1890 ja eli 21 vuotiaaksi.

Ennen kuin hän astui laivaan Southamptonissa, hän

lähetti kortin perheelleen. Tekstitys oli jonkinlaista

kooditettua ruotsia, sanat oli kirjoitettu takaperin.

ENNEN ENSI MAANANTAITA OLEN NEW YORKISSA

Teksti kuuluu (vapaasti suomennettuna): ”Koska

minulla on aikaa, niin kirjoitan teille, että olen

täällä Southamptonissa nyt toisena pääsiäispäivänä.

Huomenna menen silmälääkäriin ja keskiviikkona

astun tähän laivaan, jonka kuva on kortin toisella

puolella. Niin että ennen ensi maanantaita olen

New Yorkissa. Matka on sujunut hyvin koko ajan,

vaikka olenkin ollut yksin. Nyt olen hotellissa ja

täällä he pelaavat kuin Tukholman Grönalundissa.

Kerro kaikille terveisiä veljeltä”.✹

Lähteet: http://sv.wikipedia.org/wiki/Titanic ja Ålands

emigrantinstitut.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 29

Ensipäivänleimassa on

kuvattu Titanic.

294 • TITANIC 100 VUOTTA

JULKAISUPÄIVÄ

16.4.2012

VALOKUVA

Tiedot puuttuvat

SUUNNITTELU

Cecilia Mattsson

PAINOSMÄÄRÄ

180 000

MAKSUARVO

1,80 €

FDC:N HINTA

2,40 €

POSTIMERKKIEN KOKO

25 x 36 mm

ARKIN KOKO

2 x 15 postimerkkiä

HAMMASTE

13 per 2 cm

PAPERI

102 g/m 2

PAINOMENETELMÄ

4-värioffset

PAINO

Joh. Enschedé Stamps

TIETOA TITANICISTA

Ensipäivänkuoressa kuvataan sekä etu- että kääntöpuoli siitä kortista, jonka

ahvenanmaalainen Ivar Berglund lähetti perheelleen ennen kuin hän astui

laivaan. Kuoren kääntöpuolta koristavat Titanicin matkaliput.

Väliöparikeskilössä on kuvattu sama kortti ja ensimmäisen luokan matkalippu

kuin ensipäivänkuoressakin. Ennen Titanicin neitsytmatkaa siitä valmistettiin useita

kortteja ja julisteita. Yhtä julisteista kuvataan ahvenanmaalaisessa postimerkissä.

RMS Titanic (RMS tarkoittaa

Royal Mail Steamer, suomeksi

Kuninkaallinen posti(höyry)laiva)

oli valtamerten höyrylaiva, joka

rakennettiin Harland and Wolffin

telakalla Belfastissa Pohjois-

Irlannissa. Alus rakennettiin

linjaliikenteeseen kuljettamaan

matkustajia, päivittäistavaroita

ja kirjeitä Euroopan ja Amerikan

välillä. Se tilattiin 31. heinäkuuta

1908 ja laskettiin vesille 31.

toukokuuta 1911. Laivan pituus

oli 296,1 metriä, leveys 28 metriä

ja nopeus 21 solmua. Titanicissa

oli tilaa 3 547 matkustajalle, jotka

jaettiin kolmeen eri luokkaan. Miehistön

lukumäärä oli 860. Titanicin

omistaja oli White Star Line.


30 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

Cissi suunnitteli postimerkkejä

jo vuonna 1981

Cissi teki myös leimoja

postimerkkeihinsä. Nykyäänkin

hän suunnittelee

ensipäivän- ja erikoisleimoja

työssään Posten Ålandin art

directorina.

Nykyään Cecilia ”Cissi” Mattsson työskentelee Posten

Ålandin art directorina ja vastaa ahvenanmaalaisten postimerkkien

suunnittelusta. Mutta hän piirsi ahvenanmaalaisia

postimerkkejä jo vuonna 1981, kolme vuotta ennen

kuin ensimmäiset, viralliset, ahvenanmaalaiset postimerkit

ilmestyivät.

– Olin kokonaan unohtanut, että tein postimerkkejä jo 11-vuotiaana.

Äitini löysi ne siivotessaan viime keväänä. Hänestä oli

hauska yhteensattuma, että juuri minä olin tehnyt postimerkkejä,

Cissi kertoo.

Cissi on suunnitellut mm.

nämä viereiset kolme

postimerkkiä. Vasemmalta:

Maarianhamina 150 vuotta

(2011), Tähtitiede (2009) ja

Uusi raja, uusi aika (2009).


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 31

KANSIO, JOSSA TASKUT TEIPPILIUSKOISTA

Cissin valmistama postimerkkimateriaali voidaan ajoittaa, sillä hän

oli piirtänyt leiman vuosiluvulla 1981. Smurffi-, tenavat-, jänis- ja

muumiaiheisten postimerkkien lisäksi Cissi oli tehnyt oman postimerkkikansion,

jossa oli teippiliuskoista tehdyt säilytystaskut.

Cissi keräsi myös ”oikeita” postimerkkejä.

– Muistan, että minulla oli koko kylpyamme täynnä postimerkkejä,

jotka olin liottanut irti ja joita kuivasin ja prässäsin sijoittaakseni

ne kansioon.

HAMMASTE OMPELUKONEELLA

Suosikkimerkit olivat suuria ja värikkäitä.

– Vuonna 1978 olin käymässä Leningradissa. Siellä postimerkit

olivat suuria ja kullattuja. Niinpä postitin kotiin kortteja itselleni

sellaisilla merkeillä.

Omavalmisteisten postimerkkien joukosta löytyy myös kokoarkkeja.

– Hammastin postimerkit ompelukoneella, Cissi muistelee.

KOLMIKULMAISIA POSTIMERKKEJÄ JO VUONNA 1981

Työssään Postissa Cissi on ollut mukana tekemässä Ahvenanmaan

ensimmäiset kolmikulmaiset postimerkit ja myös hopeoituja ja

kullattuja postimerkkejä. Sellaisiakin postimerkkejä sisältyy Cissin

omatekoiseen postimerkkikokoelmaan vuodelta 1981. Epäilemättä

hän on oikea nainen oikealla paikalla! ✹

Cecilia Mattsson (s. 1970) työskentelee

art directorina Posten Ålandin

markkinointiosastolla, missä hän

vastaa mm. postimerkkituotannosta.

Cecilia on aina ollut kiinnostunut

teksteistä ja muodoista. Hän on

saanut graafisen muotoilun ja mainonnan

koulutuksen RMI Berghin

ja Tammisaaren kauppaopistoissa

sekä somistajan koulutuksen Vaasan

Kauppaoppilaitoksessa. Hän on

opiskellut myös Karjaan kansankorkeakoulun

taidelinjalla. Cecilia

on työskennellyt mainostoimistossa,

kirjapainossa ja valokuvausliikkeessä.


32 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

Ensipäivänkuoret 2011

Ehiökortit, Ahvenanmaalainen

kesä, 9.5.2011

Ahvenanmaalaisia kosmopoliitteja,

1.4.2011

Perunalastu, 7.6.2011

Joulu 2011, 7.10.2011

Maarianhamina 150

vuotta (pienoisarkki),

21.2.2011

Ahvenanmaalaisia

maisemia, Kökar,

28.9.2011

Matkustajalauttoja,

1.2.2011

Ahvenanmaalaisia

omenoita, 7.6.2011

Supersankareita (vihko)

9.5.2011

Ahvenanmaalaisia

maisemia, Jomala,

28.9.2011

Reimareita, poijuja

(postimaksulipuke)

1.2.2011

Minun postimerkkini –

Ranta lentopalloilu

(miniarkki), 16.8.2011

Europa, Metsiä,

9.5.2011

Samppanjalöytö,

3.6.2011

Nyt voit ostaa ahvenanmaalaisten ensipäivänkuorten

tämän vuoden pakkauksen. Kaikkien ensipäivänkuorten

lisäksi pakkaukseen sisältyy myös

reimariaiheisen postimaksulipukesarjan ensipäi-

vänkuori ja Amanda Chanfreaun suunnittelemat

ehiökortit. FDC-pakkaus on ollut myynnissä

7. lokakuuta lähtien ja sen hinta on 33,50 €.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 33

Näyttelykortit 2011

Stamps in Svedala, Svedala,

10.–11.9.2011

JF50V., Järvenpää, 7–9.10.2011

MonacoPhil2011, Monaco,

2.–4.12.2011

Nordia 2011, Jyväskylä, 1.–3.4.2011

Frimärkets dag, Tukholma, 1.10.2011

Frimärks- och vykortsmässa,

Norrtälje, 2.10.2011

Postimerkkimessut, Helsinki,

29.–30.10.2011

Turun kevät 2011, Turku, 5.–

6.3.2011

Int. Briefmarkenmesse, Essen,

5.–7.5.2011

HOFI 2011, Horsens, 10.–11.9.2011

Int. Briefmarken-Börse, Sindelfingen,

27.–29.10.2011

Frimynt, 2011 Helsingborg,

16.4.2011

Näyttelykorttipakkaus 2011 saadaan myyntiin

2. joulukuuta. Taiteilija Alexander Lindénin suunnittelemien

korttien aiheena on leivonnaiset.

Näyttelykorttien kuvapuolella on erityinen näyttelypostimerkki,

joka on leimattu näyttelyleimalla.

Tämän vuoden pakkauksen hinta on 22,80 €.

Myyntiin saadaan myös näyttelypostimerkkipakkaus,

joka sisältää 12 miniarkkia. Pakkauksen hinta on

81,60 €.


34 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

Erikoisleimat 2011

17.3. Ålands

cancerförening 25 år

9.5. Skogar (maksimikortti) 9.5. Superhjältar

9.6. Nya Åland 30 år

(maksimikortit)

17.6. Gustaf Erikson

Segelkungen

11.8. Mariehamn

150 år

12.8. Mariehamn 150 år 13.8. Mariehamn 150 år

16.8. Beachvolley

(maksimikortti)

7.10. Frimärkets dag

22.10. Karateklubben

Ogawa 40 år

15.7. Albanus 25 år 18.6. Postrodden

Joka vuosi tietyille Ahvenanmaalla järjestettäville

tapahtumille myönnetään oma erikoisleima.

Vuoden lopussa ilmestyy pakkaus, johon on

koottu kaikki erikoisleimat.

Pakkaus sisältää erikoisleimoilla leimatut ahvenanmaalaisin

postimerkein varustetut kuoret.

Tämän vuoden pakkauksen hinta on 22,80 € ja

se on ollut myynnissä 22. lokakuuta lähtien.


ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN • 35

Julkaisuohjelma 2012

KALENTERI

1.2. Vanhoja, puisia houkutuslintuja, Haahka Postimaksulipuke

1.2. Matkustajalauttoja 2 postimerkkiä

21.3. Pohjola – Elämää merellä 1 pienoisarkki

16.4. Titanic 100 vuotta 1 postimerkki

26.4. Mannen vid ratten-monumentti 1 postimerkki

9.5. Europa – Visit Åland 1 postimerkki

4.6. Minun postimerkkini,

Minun Ahvenanmaani

Miniarkki, jossa 8 postimerkkiä, 1 aihe

4.6. Sudenkorentoja 2 postimerkkiä, 2 maksimikorttia

23.8. Rakennustaiteellista

nostalgiaa

19.9. Linja-autoja 2 postimerkkiä

9.10. Joulu 1 postimerkki

9.10. Ehiökortit, Joulu 3 ehiökorttia

Vihko, 9 postimerkkiä, 3 eri aihetta

3 maksimikorttia

9.10. Joulumerkit Arkki, jossa 20 tarramerkkiä

Toimitukset ja muutospäivät (HUOM.! ALUSTAVAT TOIMITUSAJAT)

TOIMITUS-

NUMERO

VIIMEINEN

MUUTOSPÄIVÄ TOIMITUSAIKA SISÄLTÖ

1-2012 29.2. huhtikuu Postimaksulipuke, Matkustajalauttoja,

Pohjola – Elämää merellä (pienoisarkki),

Titanic 100 vuotta

2-2012 2.5. kesäkuu Mannen vid ratten, Europa – Visit Åland,

Minun postimerkkini – Minun Ahvenanmaani,

Sudenkorentoja, 2 maksimikorttia

3-2012 5.9. lokakuu Rakennustaiteellista nostalgiaa (vihko), Linjaautoja,

Joulu, 3 maksimikorttia, 3 ehiökorttia

4-2012 24.10. marraskuu Vuosilajitelma, joulumerkit, pakkaukset,

joulukoristeet, vuosilehdet y.m.

Muut kestotilaustoimitukset (HUOM.! ALUSTAVAT TOIMITUSAJAT)

TUOTE TOIMITUSAIKA TUOTE TOIMITUSAIKA

Maakuntaraha 2011 tammikuu Eurokolikkopakkaus 2012 toukukuu

Keräilylehdet, matkustajalauttoja helmikuu Postimerkkikello nro 10 kesäkuu

Pohjolapakkaus maaliskuu Keräilyauto nro 26 syyskuu

Keräilyauto nro 25

huhtikuu


36 • ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN

KALENTERI

STOCKHOLM

FRIMÄRKETS DAG

2011

Messuja 2012

Posten Åland osallistuu alustavien tietojen mukaan seuraaviin postimerkkitapahtumiin. Tiedot saattavat

muuttua. Muutoksista ilmoitamme Postin kotisivulla osoitteessa www. posten.ax.

TURUN KEVÄT INT. BRIEFMARKENMESSE FRIMÄRKETS DAG INT. BRIEFMARKENBÖRSE

Turku

Essen, Saksa

Tukholma, Ruotsi Sindelfingen, Saksa,

10.–11.3.

12.–14.4.

ei tiedossa

28.–30.10.

LEMPÄÄLÄN

POSTIMERKKIKERHO 35 V. TAVASTEX 2012 STAMPS IN SVEDALA NORDIA 2012

Lempäälä

31.3.–1.4.

Hämeenlinna

27.–29.4.

Svedala, Ruotsi

8.–9.9.

Roskilde, Tanska

2.–4.11.

Kaikille näille messuille valmistetaan näyttelykortti, -postimerkki ja -leima. Aiheena ovat kaupunkien

vaakunat ja taiteilija on Jonas Wilén.

Erikoisleimat 2012

Seuraaville tapahtumille on tähän mennessä myönnetty erikoisleima vuonna 2012:

4.6. SUDENKORENTOJA

(MAKSIMIKORTIT)

12.10. ÅLANDS MARTHAFÖRENING

100 ÅR

KESÄKUUSSA POSTRODDEN EI TIEDOSSA FRIMÄRKETS DAG

23.8. RAKENNUSTAITEELLISTA

NOSTALGIAA (MAKSIMIKORTIT)

MARRASKUUSSA

DEMENSFÖRENINGEN

PÅ ÅLAND R.F. 20 ÅR

Erikoisleimojen lisäyksistä ilmoitamme lehden seuraavassa numerossa ja Postin kotisivulla osoitteessa

www.posten.ax. Kotisivulla on myös erikoisleimojen kuvat.

Pyhien aukioloajat

Posten Åland Frimärken on suljettu seuraavina pyhäpäivinä:

ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ TOISENA JOULUPÄIVÄNÄ LOPPIAISENA

6.12.2011 26.12.2011 6 .1. 2012

Seuraava asiakaslehti

Seuraava Ålandsposten Frimärken-asiakaslehti ilmestyy huhti–toukokuussa 2012.

More magazines by this user
Similar magazines