08.02.2015 Views

Akti 3/2013 - Arkistolaitos

Akti 3/2013 - Arkistolaitos

Akti 3/2013 - Arkistolaitos

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

6 akti 3/2012 akti 3/2012<br />

7<br />

Identiteetti teemana Brisbanen<br />

arkistokonferenssissa<br />

International Council on Archives eli ICA järjesti kansainvälisen arkistokonferenssin Australian Brisbanessa<br />

20.–24.8.2012. Neljän vuoden välein pidettävän konferenssin teemoista yksi oli identiteetti.<br />

Identiteettiä käsiteltiin muun muassa Australian alkuperäisasukkaiden<br />

näkökulmasta useammassakin alustuksessa.<br />

Asiaan tuli myös lisävalaistusta asiakirjanäkökulmasta Brisbanen<br />

jälkeen Canberrassa, jossa vietin muutaman päivän tutustumassa<br />

tarkemmin Australian arkistotoimen organisoitumiseen.<br />

Australialaisten suhde saaren alkuperäisiin asukkaisiin on todettu<br />

varsin monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Konferenssin aluksi<br />

Auntie Carol Curry toivotti meidät tervetulleeksi kansansa maille<br />

pitämään konferenssia ja toi näin alkuperäisasukkaiden tervehdyksen<br />

ja hyväksynnän konferenssillemme. Anteeksipyyntö aikaisempien<br />

vuosien julmasta kohtelusta esitettiin virallisesti vasta<br />

vuonna 2009.<br />

Varastetut sukupolvet pakkoadoptoitiin<br />

Myöhään tullut virallinen anteeksipyyntö on laiha lohtu, kun otetaan<br />

huomioon, että tuhansia alkuperäisiä australialaisia vietiin<br />

pois perheistään kasvamaan ”parempiin olosuhteisiin” vuosina<br />

1860–1960. Ilmiötä kutsutaan nimellä Stolen Generations.<br />

Pakkoadoptiot eivät koskeneet vain alkuperäisasukkaita, vaan<br />

myös muuten heikoiksi katsotuista lähtökohdista kotoisin olevia<br />

lapsia vietiin pois vanhemmiltaan. Lisäksi ns. child migrant -ilmiö<br />

oli olemassa. Tällä tarkoitettiin, että esimerkiksi Englannissa tai<br />

Maltalla orpokodeissa olevia lapsia siirrettiin Australiaan White<br />

Australia Policyn hengessä. Tämän politiikan ideana oli muun muassa<br />

säännöstellä ei-valkoista maahanmuuttoa Australian mantereelle.<br />

Valtava osa perheistään erotettuja lapsia oli kuitenkin alkuperäiskansojen<br />

edustajia. Yksi kuuluisimpia kauhun paikkoja oli Ballaratin<br />

orpokoti, jossa lapset joutuivat kohtaamaan henkistä, fyysistä<br />

ja seksuaalista väkivaltaa. Perimmäisenä ideana oli katkaista lasten<br />

suhde alkuperäiseen identiteettiinsä, mikä ei tosin käynyt niin<br />

helposti kuin aatteen puuhamiehet ja -naiset ajattelivat.<br />

Pakkoadoptiota ei käsitelty Australiassa vuosiin. Sittemmin ongelma<br />

on tunnistettu, joskaan sen laajuudesta ei välttämättä ole<br />

kenelläkään aavistusta.<br />

Tietojen löytyminen ison työn takana<br />

Ongelma on se, että arkistot ovat hyvin hajanaisia ja niihin on paikoin<br />

vaikea päästä käsiksi. Lisäksi osa arkistoista on tuhottu asianosaisten<br />

suojelemiseksi, mikä tuntuu arkistonäkökulmasta varsin<br />

erikoiselta lähestymistavalta. Korostettakoon, että tuhoajina olivat<br />

paikallisviranomaiset, eivät arkistoinstituutiot.<br />

Arkistonhoitajalta vaaditaan suurta proaktiivisuutta ja osaamista,<br />

jotta halutut tiedot perheistään erotetuista lapsista löydetään.<br />

Australian arkistoviranomaiset ovat tehneet erinomaisia hakuteoksia,<br />

joiden avulla tiedon lähteitä voi kartoittaa. Hyvin usein tieto<br />

jää kuitenkin löytymättä, mikä on surullista sekä arkistonhoitajan<br />

että ennen kaikkea omaisiaan etsivän henkilön kannalta.<br />

Jotta esimerkiksi orpokodissa tapahtuneen väkivallan takia nostettu<br />

oikeusjuttu voi menestyä oikeusasteissa, tarvitaan valtavan<br />

tarkat tiedot:<br />

• Päivämäärän tarkkuudella hyväksikäytön ajankohta.<br />

• Päivämäärän tarkkuudella ajankohta, jolloin trauma on<br />

alkanut oireilla.<br />

• Tarkka kuvaus hyväksikäytöstä ja tapahtumista.<br />

Kun kokemus on traumaattinen ja tapahtunut lapsuudessa vuosikymmeniä<br />

aikaisemmin, voi vain kuvitella, kuinka hyvin yllä oleviin<br />

kysymyksiin kyetään vastaamaan oikeussalikelpoisesti. Arkistonhoitajalta<br />

vaaditaankin ylimääräisten virkakilometrien juoksemista,<br />

jotta mahdollisimman moneen kysymykseen saadaan vastaus<br />

ja oikeus voi toteutua.<br />

teksti ja kuvat: Aino Heikkinen, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto<br />

Mikäli tarkempi matkakuvaus Brisbanen seminaarista kiinnostaa,<br />

suosittelen Ritva Toivosen artikkelia Liikearkistoyhdistyksen Faililehdessä<br />

3/2012.<br />

Pääkuva: Australian vaakuna, jonka mukaan on nimetty ruokalaji<br />

Coat of Arms. Siinä on puolet emun- ja puolet kengurunlihaa.<br />

Alla: Australian kansallisarkiston pihalla konferenssivieraita<br />

tervehti paikallinen papukaija.<br />

Kaukaisten kollegojen<br />

terveisiä<br />

ICA:n seminaariin osallistui yli tuhat arkistoalan ammattilaista<br />

ympäri maailmaa, Argentiinasta Zimbabween saakka.<br />

Tässä muutaman kaukaisen kollegan terveiset suomalaisille<br />

arkistoalan ammattilaisille:<br />

Kuka olet<br />

Anne Naupa, chief archivist<br />

Missä työskentelet<br />

Vanuatun Kansallisarkistossa.<br />

Mikä on ollut Brisbanen arkistopäivien<br />

tärkein anti<br />

Kaikki on tuntunut mullistavalta ja<br />

mielenkiintoiselta! Uusien ihmisten<br />

tapaaminen on ollut jännittävää, samoin eri haasteista keskusteleminen.<br />

Kuriositeettina minua jäi vaivaamaan kiinalaisten<br />

ongelmat hankkia pätevää arkistoväkeä töihin.<br />

Mitä haluaisit sanoa suomalaisille kollegoillesi<br />

Terveisiä Vanuatulta! Teknologia on siitä ihanaa, että<br />

voimme olla yhteydessä arkistopäivien ulkopuolellakin!<br />

Kuka olet Mpho Ngoepe, lecturer<br />

Missä työskentelet<br />

Etelä-Afrikan yliopistossa informaatiotutkimuksen<br />

laitoksella.<br />

Mikä on ollut Brisbanen arkistopäivien<br />

tärkein anti<br />

On ollut mielenkiintoista kuulla<br />

kaupallisten yhteistyötahojen kuten<br />

Googlen hyödyntämisestä arkistomaailmassa. Wikileaks on<br />

herättänyt paljon keskustelua uudesta näkökulmasta.<br />

Mitä haluaisit sanoa suomalaisille kollegoillesi Dumela!<br />

Kuka olet<br />

Julia Waters, records manager<br />

Missä työskentelet<br />

Queenslandin museossa.<br />

Mikä on ollut Brisbanen arkistopäivien<br />

tärkein anti<br />

Päivillä on korostunut kulttuuriperintölaitosten<br />

eli kirjastojen, arkistojen<br />

ja museoiden yhteistyön tärkeys. Meihin luotetaan edelleen.<br />

Jotta tämä luottamus säilyy, digitointia ei pidä kiirehtiä<br />

liikaa.<br />

Mitä haluaisit sanoa suomalaisille kollegoillesi<br />

Lämpimästi tervetuloa Queenslandiin ja Australiaan.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!