Akti 3/2013 - Arkistolaitos
Akti 3/2013 - Arkistolaitos
Akti 3/2013 - Arkistolaitos
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
6 akti 3/2012 akti 3/2012<br />
7<br />
Identiteetti teemana Brisbanen<br />
arkistokonferenssissa<br />
International Council on Archives eli ICA järjesti kansainvälisen arkistokonferenssin Australian Brisbanessa<br />
20.–24.8.2012. Neljän vuoden välein pidettävän konferenssin teemoista yksi oli identiteetti.<br />
Identiteettiä käsiteltiin muun muassa Australian alkuperäisasukkaiden<br />
näkökulmasta useammassakin alustuksessa.<br />
Asiaan tuli myös lisävalaistusta asiakirjanäkökulmasta Brisbanen<br />
jälkeen Canberrassa, jossa vietin muutaman päivän tutustumassa<br />
tarkemmin Australian arkistotoimen organisoitumiseen.<br />
Australialaisten suhde saaren alkuperäisiin asukkaisiin on todettu<br />
varsin monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Konferenssin aluksi<br />
Auntie Carol Curry toivotti meidät tervetulleeksi kansansa maille<br />
pitämään konferenssia ja toi näin alkuperäisasukkaiden tervehdyksen<br />
ja hyväksynnän konferenssillemme. Anteeksipyyntö aikaisempien<br />
vuosien julmasta kohtelusta esitettiin virallisesti vasta<br />
vuonna 2009.<br />
Varastetut sukupolvet pakkoadoptoitiin<br />
Myöhään tullut virallinen anteeksipyyntö on laiha lohtu, kun otetaan<br />
huomioon, että tuhansia alkuperäisiä australialaisia vietiin<br />
pois perheistään kasvamaan ”parempiin olosuhteisiin” vuosina<br />
1860–1960. Ilmiötä kutsutaan nimellä Stolen Generations.<br />
Pakkoadoptiot eivät koskeneet vain alkuperäisasukkaita, vaan<br />
myös muuten heikoiksi katsotuista lähtökohdista kotoisin olevia<br />
lapsia vietiin pois vanhemmiltaan. Lisäksi ns. child migrant -ilmiö<br />
oli olemassa. Tällä tarkoitettiin, että esimerkiksi Englannissa tai<br />
Maltalla orpokodeissa olevia lapsia siirrettiin Australiaan White<br />
Australia Policyn hengessä. Tämän politiikan ideana oli muun muassa<br />
säännöstellä ei-valkoista maahanmuuttoa Australian mantereelle.<br />
Valtava osa perheistään erotettuja lapsia oli kuitenkin alkuperäiskansojen<br />
edustajia. Yksi kuuluisimpia kauhun paikkoja oli Ballaratin<br />
orpokoti, jossa lapset joutuivat kohtaamaan henkistä, fyysistä<br />
ja seksuaalista väkivaltaa. Perimmäisenä ideana oli katkaista lasten<br />
suhde alkuperäiseen identiteettiinsä, mikä ei tosin käynyt niin<br />
helposti kuin aatteen puuhamiehet ja -naiset ajattelivat.<br />
Pakkoadoptiota ei käsitelty Australiassa vuosiin. Sittemmin ongelma<br />
on tunnistettu, joskaan sen laajuudesta ei välttämättä ole<br />
kenelläkään aavistusta.<br />
Tietojen löytyminen ison työn takana<br />
Ongelma on se, että arkistot ovat hyvin hajanaisia ja niihin on paikoin<br />
vaikea päästä käsiksi. Lisäksi osa arkistoista on tuhottu asianosaisten<br />
suojelemiseksi, mikä tuntuu arkistonäkökulmasta varsin<br />
erikoiselta lähestymistavalta. Korostettakoon, että tuhoajina olivat<br />
paikallisviranomaiset, eivät arkistoinstituutiot.<br />
Arkistonhoitajalta vaaditaan suurta proaktiivisuutta ja osaamista,<br />
jotta halutut tiedot perheistään erotetuista lapsista löydetään.<br />
Australian arkistoviranomaiset ovat tehneet erinomaisia hakuteoksia,<br />
joiden avulla tiedon lähteitä voi kartoittaa. Hyvin usein tieto<br />
jää kuitenkin löytymättä, mikä on surullista sekä arkistonhoitajan<br />
että ennen kaikkea omaisiaan etsivän henkilön kannalta.<br />
Jotta esimerkiksi orpokodissa tapahtuneen väkivallan takia nostettu<br />
oikeusjuttu voi menestyä oikeusasteissa, tarvitaan valtavan<br />
tarkat tiedot:<br />
• Päivämäärän tarkkuudella hyväksikäytön ajankohta.<br />
• Päivämäärän tarkkuudella ajankohta, jolloin trauma on<br />
alkanut oireilla.<br />
• Tarkka kuvaus hyväksikäytöstä ja tapahtumista.<br />
Kun kokemus on traumaattinen ja tapahtunut lapsuudessa vuosikymmeniä<br />
aikaisemmin, voi vain kuvitella, kuinka hyvin yllä oleviin<br />
kysymyksiin kyetään vastaamaan oikeussalikelpoisesti. Arkistonhoitajalta<br />
vaaditaankin ylimääräisten virkakilometrien juoksemista,<br />
jotta mahdollisimman moneen kysymykseen saadaan vastaus<br />
ja oikeus voi toteutua.<br />
teksti ja kuvat: Aino Heikkinen, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto<br />
Mikäli tarkempi matkakuvaus Brisbanen seminaarista kiinnostaa,<br />
suosittelen Ritva Toivosen artikkelia Liikearkistoyhdistyksen Faililehdessä<br />
3/2012.<br />
Pääkuva: Australian vaakuna, jonka mukaan on nimetty ruokalaji<br />
Coat of Arms. Siinä on puolet emun- ja puolet kengurunlihaa.<br />
Alla: Australian kansallisarkiston pihalla konferenssivieraita<br />
tervehti paikallinen papukaija.<br />
Kaukaisten kollegojen<br />
terveisiä<br />
ICA:n seminaariin osallistui yli tuhat arkistoalan ammattilaista<br />
ympäri maailmaa, Argentiinasta Zimbabween saakka.<br />
Tässä muutaman kaukaisen kollegan terveiset suomalaisille<br />
arkistoalan ammattilaisille:<br />
Kuka olet<br />
Anne Naupa, chief archivist<br />
Missä työskentelet<br />
Vanuatun Kansallisarkistossa.<br />
Mikä on ollut Brisbanen arkistopäivien<br />
tärkein anti<br />
Kaikki on tuntunut mullistavalta ja<br />
mielenkiintoiselta! Uusien ihmisten<br />
tapaaminen on ollut jännittävää, samoin eri haasteista keskusteleminen.<br />
Kuriositeettina minua jäi vaivaamaan kiinalaisten<br />
ongelmat hankkia pätevää arkistoväkeä töihin.<br />
Mitä haluaisit sanoa suomalaisille kollegoillesi<br />
Terveisiä Vanuatulta! Teknologia on siitä ihanaa, että<br />
voimme olla yhteydessä arkistopäivien ulkopuolellakin!<br />
Kuka olet Mpho Ngoepe, lecturer<br />
Missä työskentelet<br />
Etelä-Afrikan yliopistossa informaatiotutkimuksen<br />
laitoksella.<br />
Mikä on ollut Brisbanen arkistopäivien<br />
tärkein anti<br />
On ollut mielenkiintoista kuulla<br />
kaupallisten yhteistyötahojen kuten<br />
Googlen hyödyntämisestä arkistomaailmassa. Wikileaks on<br />
herättänyt paljon keskustelua uudesta näkökulmasta.<br />
Mitä haluaisit sanoa suomalaisille kollegoillesi Dumela!<br />
Kuka olet<br />
Julia Waters, records manager<br />
Missä työskentelet<br />
Queenslandin museossa.<br />
Mikä on ollut Brisbanen arkistopäivien<br />
tärkein anti<br />
Päivillä on korostunut kulttuuriperintölaitosten<br />
eli kirjastojen, arkistojen<br />
ja museoiden yhteistyön tärkeys. Meihin luotetaan edelleen.<br />
Jotta tämä luottamus säilyy, digitointia ei pidä kiirehtiä<br />
liikaa.<br />
Mitä haluaisit sanoa suomalaisille kollegoillesi<br />
Lämpimästi tervetuloa Queenslandiin ja Australiaan.