salava osa i suomen arkeologisten kenttätöiden ... - Museovirasto
salava osa i suomen arkeologisten kenttätöiden ... - Museovirasto
salava osa i suomen arkeologisten kenttätöiden ... - Museovirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SALAVA LAATUVAATIMUKSET Toimijat<br />
laadun varmistajana. Kenttätyömenetelmien opetuksesta vastaavan henkilökunnan tulee huomioida<br />
<strong>arkeologisten</strong> kenttätöiden laatuvaatimukset opetuksessaan.<br />
Yliopistoilla on keskeinen merkitys mm. tutkimusmenetelmien kehittäjänä ja metodien käyttöön<br />
perehtyneiden asiantuntijoiden kouluttajana. Yliopistojen arkeologit vastaavat <strong>osa</strong>ltaan akateemisten<br />
tutkijoiden, kulttuuriympäristöviranomaisten ja muun arkeologikunnan välisen vuorovaikutuksen<br />
aktiivisuudesta.<br />
Suomessa toimii kaksi tieteellistä arkeologista seuraa, Suomen arkeologinen seura ja Suomen keskiajan<br />
arkeologian seura. Ne ylläpitävät suomalaisten arkeologien keskinäisiä kontakteja, virittävät alaan<br />
kohdistuvaa keskustelua sekä pyrkivät kohottamaan arkeologisen tutkimuksen tasoa<br />
keskustelutilaisuuksien, seminaarien ja julkaisujen kautta.<br />
3.4 Muut asiantuntijat<br />
Arkeologisiin tutkimuksiin liittyviä asiantuntijoita ovat mm. geofysikaalisten prospektointitutkimusten<br />
tekijät, digitaalisten dokumentointimenetelmien <strong>osa</strong>ajat, osteologit, paleobotanistit, ajoitus- ja<br />
analyysilaboratorioiden asiantuntijat ja konservaattorit. Konsultilta ja erityisasiantuntijalta edellytetään<br />
pätevyyttä edustamallaan alalla. Konsultti tai erityisasiantuntija tekee työnsä yhteistyössä työn tilaajan ja<br />
tutkimushankkeesta vastaavan arkeologin kanssa, jotta kyetään valitsemaan tavoitteiden ja<br />
tutkimuskysymysten kannalta mahdollisimman hyvin soveltuvat menetelmät sekä tulkitsemaan<br />
tutkimustuloksia oikein suhteessa arkeologisiin kysymyksiin.<br />
Erityisasiantuntija esittää omassa tutkimusraportissaan tehdyt toimenpiteet, analysoimansa aineiston ja<br />
kerätyn mittausdatan sekä siitä tehdyt tulkinnat. Olennaista on, että havainnot ja johtopäätökset on<br />
esitetty siten, että ne ovat hyödynnettävissä myös jatkotutkimuksissa. Metodisen kehittämisen<br />
näkökulmasta on tärkeää, että erityisasiantuntijat arvioivat yhdessä arkeologisen tutkimuksen<br />
suorittajan kanssa, kuinka käytetyt menetelmät tai analyysit soveltuivat tutkimuskysymysten<br />
selvittämiseen ko. tapauksessa.<br />
Analyyseista, ajoituksista ja erityisesti konservoinnista aiheutuvia kustannuksia on yleensä vaikea<br />
arvioida ennen kenttätutkimusten suorittamista. Mikäli analysoitavien näytteiden tai konservoitavien<br />
esineiden täsmällinen määrä ja laatu tai arvio niistä on selvillä, analyysin tai konservoinnin tekijä antaa<br />
oman kustannusarvionsa.<br />
3.5 Maa- ja vesialueiden käytön suunnittelijat ja hankkeiden toteuttajat<br />
Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) tavoitteena on mm. turvata kulttuurisesti kestävä kehitys sekä<br />
taata kaikille <strong>osa</strong>llistumismahdollisuus avoimen tiedottamisen kautta. Yleispiirteisten<br />
maakuntakaavojen suunnittelu tapahtuu maakuntaliitossa ja ympäristöministeriön ohjauksessa. Kunnat<br />
ovat vastuussa yleis- ja asemakaavoista. Alueidenkäytön suunnittelijat, rakennushankkeiden toteuttajat<br />
ja urakoitsijat vastaavat kiinteiden muinaisjäännösten huomioon ottamisesta ja säilyttämisestä<br />
mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi he huolehtivat <strong>osa</strong>ltaan tutkimuksen tekijöiden mahdollisuudesta<br />
tuottaa hyvälaatuista arkeologista tutkimusta. Tilaajan, urakoitsijoiden ja arkeologien vuorovaikutus,<br />
yhteydenpito sekä avoimuus ovat edellytys sujuvalle yhteistyölle sekä muinaisjäännösten suojelulle<br />
erilaisissa hankkeissa ja suunnitelmissa.<br />
Yleistä työhanketta tai kaavoitusta suunniteltaessa on sen toteuttajalla velvollisuus selvittää,<br />
koskeeko suunniteltu hanke muinaisjäännöksiä (MML 13§).<br />
Suunnittelun lähtöaineistoksi voidaan tiedot muinaisjäännöksistä tilata <strong>Museovirasto</strong>sta tai<br />
käyttää <strong>Museovirasto</strong>n avointa Kulttuuriympäristö-rekisteriportaalia tai ympäristöhallinnon<br />
14