Yleispatologian käsitteitä:
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
<strong>Yleispatologian</strong> <strong>käsitteitä</strong>:<br />
abskessi/absessi<br />
märkivä kudosalue, jota ympäröi sidekudoskotelo, antibiootit ei pääse käsiksi<br />
ageneesi<br />
adaptaatio<br />
elimen tai sen osan synnynnäinen puuttuminen; elin jää kehittymättä<br />
sopeutuminen; solu sopeutuu ympäristön muutoksiin (stressi, vaurio); hypertrofia,<br />
hyperplasia, atrofia, metaplasia<br />
akuutti tulehdusreaktio<br />
nopea ja lyhytkestoinen, neutrofiiliset leukosyytit<br />
tyypillisesti tulehdusreaktioon osallistuu luontainen immuunijärjestelmä,<br />
hankinnallinen immuniteetti silloin kun kyseessä on infektiota seuraava<br />
tulehdusreaktio (jos vasta-aineita kehittynyt aiemmin)<br />
syitä: mikrobi-infektiot, yliherkkyysreaktiot, fysikaaliset tekijät, kemialliset<br />
tekijät, nekroosi<br />
punotus, turvotus, kuumotus & kipu<br />
allergia, allerginen reaktio<br />
yliherkkyysreaktio; immuunijärjestelmä herkistyy -> muuttunut & voimistunut<br />
reaktio elimistölle vieraisiin (allergeenisiin) aineisiin<br />
amyloidi, amyloidoosi<br />
amyloidi (=tärkkelyksenkaltainen) on vaikealiukoinen, säikeinen proteiini,<br />
joka kertyessään sakkautuu solivälitiloihin, 15 kemiallista tyyppiä<br />
toteaminen: Kongonpuna-värjäys: polarisoidussa valossa omenanvihreänä<br />
kertymät systeemisiä/paikallisia (Alzheimeriin liittyen)<br />
anaplasia<br />
solujen erilaistuminen lähtökudoksen suuntaan, erilaistumisen puute<br />
antigeeni<br />
vasta-ainetuotannon tai soluvälitteisen immuunivasteen elimistössä aikaansaava aine<br />
antrakoosi<br />
pigmentin kertymisestä johtuva kudoksen tummuminen, yleensä keuhkoissa<br />
aiheuttajia: hiilipöly, ilmansaasteet, tupakansavu, asbesti, silikoosi<br />
pölyn kertymisestä johtuva sairaus on pneumokonioosi<br />
angiogeneesi<br />
verisuonten (uudis)muodostus
aplasia<br />
elimen tai sen osan kehittymättömyys, aihe (elimen tekele) tunnistettavissa<br />
apoptoosi<br />
geenien ohjaama solukuolema, liittyy kudosten normaaliin kehitykseen, mutta myös<br />
useisiin sairauksiin<br />
solu hajoaa pieniksi solukalvon ympäröimiksi rakkuloiksi, jotka makrofagit sitten syövät<br />
arpi<br />
tulehduksesta jäljelle jäävä alue, jossa normaali kudos on korvautunut sidekudoksella<br />
arpeutunut alue voi huonontaa elimen toimintaa (esimerkiksi sydämen pumppaustehoa)<br />
arven laajuus riippuu tuhoalueen suuruudesta, laajassa arpikudoksessa voi ilmetä<br />
kutistumista, koska sidekudossolut (myofibroblastit) sisältävät sitä aiheuttavia<br />
proteiineja<br />
arpi syntyy kun sidekudossolut korvaavat granulaatiokudoksen<br />
hypertrofinen arpi: sidekudoslisä haava-alueella, sisältää paksuja sidekudossäikeitä<br />
keloidi: sidekudoslisä laajentunut haava-alueen ulkopuolelle<br />
atresia<br />
luonnollisen aukon puuttuminen (ruokatorvesta ei yhteyttä mahalaukkuun) eli synnynnäinen<br />
umpeutuma<br />
atrofia<br />
surkastuminen, kuihtuminen<br />
adaptaatiomekanismina: solukoko (ja siten elimen rakenne, sekä toiminta pienenee/vähenee)<br />
syitä: vähentynyt rasitus/verenkierto/endokriininen stimulaatio, denervaatio, aliravitsemus,<br />
ikääntyminen, käytännössä joko synteesi vähentyy tai katabolia lisääntyy<br />
histologisesti: solukoko lisääntyy, autofagisten vakuolien määrä kasvaa, residuaalikappaleet,<br />
ei rauhasrakenteita<br />
atypia<br />
poikkeama normaalista kudoksesta, yleensä histologinen, reaktiivinen tai merkki<br />
pre-neoplastisesta muutoksesta<br />
autoimmuunitauti<br />
kehon immuunivaste kohdistuu kehon omiin antigeeneihin (autoantigeeneihin)<br />
seuraa kudosvaurio, elimistön korjausmekanismit aktivoituvat ja syntyy lisää<br />
autoantigeeniä, seuraa elimen krooninen tulehdus<br />
normaalitilanteessa omia kudoksia kohtaan kehittynyt immunologinen toleranssi<br />
estää autoantigeeneihin kohdistuvat immuunivasteen reaktiot (autoantigeeneihin<br />
reagoivat solut poistetaan)<br />
taudin puhkeaminen riippuu mm. perintötekijöistä, infektioista ja sukupuolesta<br />
(estrogeeni edistää autoimmuunireaktioiden syntymistä)<br />
deformaatio<br />
ulkoisten tekijöiden aikaansaama epämuodostuma
dysplasia<br />
(premaligni) epiteliaalisessa tai mesenkymaalisessa solukossa<br />
muuttunut solukoko, tumien koko kasvanut, enempi mitooseja (=proliferaatio),<br />
erilaistumisen häiriintyminen<br />
dystrofinen kalsifikaatio<br />
solu- ja kudosvaurioihin liittyvä kalkkeutuminen<br />
valtimonkovettumatauti, sydämen läppäsairaudet, syöpätaudit, kalsiumaineenvaihdunnan<br />
häiriöt & seerumin suuri kalsiumpitoisuus (ei dystrofista kalsifikaatiota!)<br />
eksudaatio, eksudaatti<br />
tulehdusnesteen tihkuminen = runsasproteiininen neste verisuonista kudoksiin tulehduksen<br />
yhteydessä<br />
yleensä verisuonten seinämävaurio (akuutti tulehdusreaktio), valkosoluja nesteeseen<br />
ektopia<br />
elimen tai kudoksen sijainti poikkeavassa paikassa<br />
huom! ei metastaasi<br />
embolia<br />
kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen kappale, joka kulkeutuu verenkierrossa alavirtaan<br />
kiinteä embolia: esimerkiksi tromboosin tai ateroskleroottisen kovettuman kappale<br />
kaasumainen embolia: ilmaembolia<br />
nestemäinen embolia: synnytyksessä äidin verenkiertoon joutunut lapsivesi<br />
keuhkoembolia: yleinen välitön kuolinsyy, saavat yleensä alkunsa syvistä<br />
alaraajalaskimoista, satulaemboliat tarttuvat keuhkovaltimoiden haarautumiskohtiin,<br />
suuret -> sydämen oikean kammion äkillinen vajaatoiminta, pienet -> keuhkoinfarktit<br />
epiteelisolu<br />
elimistön pintoja verhoavan kudoksen muodostava solutyyppi<br />
levy-, kuutio- ja lieriö-, yhdenkertainen, kerrostunut ja valekerrostunut, rauhasepiteeli<br />
alla aina tyvikalvo<br />
epiteelinsisäinen neoplasia<br />
carcinoma in situn ja dysplasioiden muodostama muutosryhmä, esimerkiksi kohdunkaulan<br />
kanavan muutokset, vaikeusasteittainen jaottelu<br />
(epiteeliin rajoittunut neoplasia= carcinoma in situ: epäjärjestykseltä ja tuma-atypialta<br />
syövän kaltainen, mutta ei läpäise tyvikalvoa, eli ei lähetä etäpesäkkeitä<br />
ilmenee värimuutoksena, ei niinkään kyhmynä<br />
etenee usein vuosien mittaan syöväksi -> poistettava tarkoin<br />
dysplasia: epiteeliin rajoittuneita muutoksia, joiden rakenteellinen häiriö lievempi)<br />
epiteloidisolu<br />
syntyminen: gammainterferoni (T-solujen tuottama interferoni)&IL-12<br />
-> makrofagi -> epiteloidisolu<br />
= muuntunut makrofagi, joka muistuttaa epiteelisolua, esiintyy granuloomakudoksessa
mikroskooppiset piirteet: runsas sytoplasma ja eosinofiilinen värjäytyminen<br />
fibroosi<br />
sidekudoslisä<br />
kudosvauriosta johtuva: akuutin tulehduksen jälkeen, erityisesti kun vaurioalue ei<br />
yhtenäinen (arpi), idiopaattinen: itsesyntyinen<br />
normaali kudos korvautuu sidekudoksella; vaatii fibroblastien matriksituotannon kasvamisen<br />
matriksin proteiinien hajotuksen yli<br />
fisteli<br />
absessista tai onteloelimestä muodostunut tiehyt toiseen onteloon tai pinnalle<br />
absessin märän purkautumisreitti<br />
granulaatio<br />
sidekudoksen uudismuodostus<br />
sidekudossolujen tuottama löyhä sidekudos, jossa voimakas risteilevä verisuoniverkosto<br />
ts. mikroskoopissa näkyy löyhää sidekudosta, tulehdussolukkoa ja runsasta verisuonitusta<br />
granulomatoottinen (tulehdus)<br />
kroonisen tulehduksen erikoistyyppi<br />
tunnusmerkki: epiteloidisolugranuloomat (= muuttuneista makrofageista muodostuneita<br />
pyöreitä ryhmiä, jättisoluja esiintyy myös usein)<br />
syitä: mikrobin (usein tuberkuloosibakteeri) tai vierasesineen fagosytoosi,<br />
voi syntyä myös idiopaattisesti (Crohnin tauti, sarkoidoosi)<br />
nekrotisoiva granulomatoottisen infektion taustalla usein tuberkuloosi<br />
granulooma<br />
tulehdussolukertymä, koostuu esimerkiksi makrofageista ja lymfosyyteistä, tai<br />
epiteloidisoluja ja jättisoluja<br />
ominainen sarkoidoosille ja tuberkuloosille<br />
voi kehittyä myös esimerkiksi pitkittyneen intubaation seurauksena äänihuuleen<br />
(syynä siis intubaatioputken aiheuttama paine)<br />
haavauma, ulkus<br />
johtuu kuolioituneen kudoksen irtoamisesta, sairauden aiheuttama<br />
(vrt. vulnus, joka traumaperäistä kudososien puuttumista tai irtoamista toisistaan)<br />
hamartooma<br />
paikallinen elimen normaalisolujen liikakasvu, kasvaimen ja epämuodostuman<br />
välimuoto<br />
solut järjestäytyneet epätyypillisesti<br />
(esimerkiksi normaalit luomet ovat hamartoomia)<br />
hemorragia<br />
verenvuoto
heterotopia<br />
kudos tai elin epänormaalissa paikassa, kasvaimen kaltainen muutos<br />
syynä esimerkiksi kudoksen paikallinen kehityshäiriö, oireeton<br />
(esim. haimakudosta mahalaukun seinämässä)<br />
poistetaan yleensä kasvainepäilyn takia<br />
hyaliini<br />
hyytelömäinen, solujen rappeutuessa syntyvä tuote, solutonta<br />
hyljintä, rejektio<br />
iho- tai elinsiirrännäisen aikaansaama immunologinen reaktio, siirrännäinen tuhoutuu<br />
sekä vasta-ainevälitteisen, että soluvälitteisen immuniteetin aktivoituminen<br />
(jälkimmäisen rooli tärkeämpi)<br />
hyperakuutti: minuuttien tai muutamien tuntien sisällä siirrosta, vastaanottajalla valmiita<br />
vasta-aineita elimistössään<br />
akuutti: muutamia päiviä tai viikkoja siirron jälkeen, soluvälitteisellä mekanismilla<br />
krooninen: kuukausien tai vuosien jälkeen siirrosta, vähäiset endoteelin vauriot, liiallinen<br />
korjautuminen -> verisuonten seinämien paksuuntuminen -> hapenpuutevaurio<br />
käänteishyljintä: luu- ja kantasolusiirtojen jälkeen: siirteessä olevat lymfosyytit hylkivät<br />
siirteen saajan soluja<br />
hyperemia<br />
kudosten verisuonten lisääntynyt verekkyys<br />
hyperplasia<br />
adaptaatiomekanismi; kudoksen solumäärä kasvaa<br />
kompensatorinen/fysiologinen tausta<br />
epiteelikudos, luuydin ja fibroblastit<br />
immunohistokemia<br />
vasta-ainevärjäys<br />
infektio<br />
taudinaiheuttajat tunkeutuvat elimistöön tai elimistön osasta toiseen<br />
in situ karsinooma<br />
tyvikalvoon rajautunut syöpäkasvaimen kaltainen epiteelikudoksen muutos<br />
koska kasvain on rajautunut tyvikalvoon, se ei lähetä etäpesäkkeitä<br />
intraepiteliaalinen neoplasia<br />
ks. epiteelinsisäinen neoplasia<br />
invaasio<br />
malignien neoplastisten solujen ominaisuus: kyky tunkeutua normaaliin kudokseen,<br />
verisuoniin ja imuteihin, mahdollistaa etäpesäkkeiden muodostumisen<br />
työntyessään kudokseen kasvainsolut aiheuttavat myös sen tuhoutumista<br />
invasoitumisen mahdollistaa:<br />
1) solujen lisääntynyt liikkuvuus<br />
2) proteolyyttisten entsyymien eritys<br />
3) vähentynyt kiinnittyminen viereisiin soluihin
iskemia<br />
seurausta kudoksen huonontuneesta verenkierrosta, kudos kärsii ravinteiden ja erityisesti<br />
hapen puutteesta<br />
iskemian seurausten vakavuusaste riippuu iskemian kestosta ja kudostyypistä (sydämen<br />
lihassolut ja aivojen neuronit kestävät hapen puutetta huonoiten)<br />
karsinogeneesi<br />
=syövän synty<br />
solun kasvun tai erilaistumisen säätelyyn osallistuvan perimän vaurio<br />
karsinogeneettiset perimän muutokset jaetaan kolmeen ryhmään:<br />
1) muiden geenivirheiden syntyä eristävät geenivirheet (kopioituvan DNA:n tarkistus- ja<br />
korjausproteiineja koodittavien geenien virhe)<br />
2) onkogeenien virheet (solun kasvua stimuloivat geenit)<br />
3) kasvurajoitegeenien virheet<br />
karsinogeeni<br />
syöpää aiheuttava aine<br />
useimpien syöpien taustalla, mutta tarvitsevat usein kofaktoreita<br />
pääluokat:<br />
- kemikaalit; edellyttävät usein metabolista muokkausta muuttuakseen aktiivisiksi<br />
- virukset; erityisesti nuoruusiän kasvaimet<br />
- säteily (ionisoiva ja ionisoimaton); ihosyöpien pääaiheuttaja<br />
- eksogeeniset hormonit (elimistöön ulkopuolelta tulevat); mm. sukupuolihormonit.<br />
- bakteerit, sienet ja parasiitit<br />
- sekalaiset tekijät (ts. ”muut” –kategoria); asbesti, metallit<br />
kasvainten luokittelun periaatteet<br />
1) luokittelu käyttäytymisen mukaan: benigni/maligni<br />
beligni: ei invasoi, paikallinen, hidas kasvuvauhti, muistuttaa kantakudosta<br />
maligni: invasoiva (lähettää metastaaseja), nopea kasvuvauhti, eroaa selvemmin<br />
(ja vaihtelevammin) kantakudoksesta<br />
2) histogeeneettinen luokittelu:<br />
alkuperä: epiteeli-/sidekudos-/imukudos-/verikudosperäinen<br />
eroavuus alkuperäiskudoksesta eli erilaistumisaste: 1, 2 tai 3<br />
(1 tarkoittaa hyvin erilaistunutta kasvainkudosta, jonka ennuste on parempi)<br />
kasvainten leviämisreitit<br />
(mikäli tarkoittaa metastaasien leviämisreittejä)<br />
hematogeeninen: verenkierron mukana, erityisesti luihin, mutta myös keuhkoihin, maksaan<br />
ja aivoihin, (metastaasituumorit eroavat primaarisista tuumoreista kyseisissä kohteissa siten,<br />
että esiintyvät monilukuisina), sarkoomat leviävät yleensä hematogeenisesti<br />
lymfaattinen: tuumorisolut joutuvat imusolmukkeeseen afferenttia imusuonta pitkin ja<br />
kotiutuvat solmukkeen reuna-alueelle, tuumori estää usein imunesteen virtauksen ja saa<br />
aikaan ödeemaa imusolmukkeesta ylävirtaan<br />
transkeloominen: ruumiinonteloiden sisällä leviävä, aiheuttaa nestekertymää<br />
vatsakalvon ontelo, keuhkopussinontelo ja sydänpussinontelo<br />
metastaasit kasvavat kyhmyinä/keräsinä onteloiden mesoteelipinnalla<br />
implantaatio: tuumorisolujen joutuminen terveeseen kudokseen esimerkiksi kirurgisen<br />
operaation aikana sattuneen kömmähdyksen johdosta<br />
kertymä (solunsisäinen)<br />
1) normaalikomponenttien kertymät:
lipidikertymät: steatoosi (triglyseridikertymä), ateroskleroosi, kolesteroosi, ksatoomat<br />
(kolesterolikertymiä)<br />
proteiinikertymät: absorption, liikatuoton, metabolian ongelmien (amyloidoosi),<br />
prionitautien, myelooman tai syöpien (p53) seurauksena<br />
glykogeenikertymät: diabetes mellitus, glykogenoosit<br />
2) epänormaalien aineiden kertymät: mineraalit (endogeenisten aineiden ollessa kyseessä<br />
syynä kertymäsairaus, joita lueteltu kyllä jo edellisen kohdalla), asbestoosi, pneumokonioosi<br />
3) pigmenttikertymät: eksogeeniset: hiili, pseudomelaniini<br />
endogeeniset: lipofuskiini, melaniini, hemosideriini, bilirubiini<br />
lisäksi hyalinisaatio, jonka sijoittuminen yllä oleviin kategorioihin hiukka epäselvä<br />
komplementti<br />
puolustusjärjestelmän osa, koostuu 20:stä veren proteiinista<br />
osallistuu mikrobien tuhoamiseen ja tulehdusreaktioon<br />
kongestio<br />
verentungos, verekkyys<br />
krooninen tulehdusreaktio<br />
pitkään kestävä pysyvä tulehdus<br />
histologiset tunnusmerkit: lymfosyytit ja makrofagit, havaittavia mikroskooppisia muutoksia<br />
ovat yhtäaikainen kudostuho, tulehdussolut (juuri ne edellä mainitut makrofagit ja<br />
lymfosyytit, ei niinkään eosinofiilit tai neutrofiilit), kudoksen korjausyritykset (lisääntynyt<br />
proliferaatio) sekä fibroosi<br />
tärkeimpiä syitä:<br />
1) elimistö on kykenemätön eliminoimaan aiheuttajan, tai kyseessä on autoimmuunitauti<br />
2) vaurioittava, tulehduksen aikaansaava tekijä on toistuva tai pysyvä<br />
3) tulehduksen aiheuttajaa ei voida tuhota muuten kuin krooniselle tulehdukselle ominaisin<br />
keinoin (tarvitaan makrofageja ja lymfosyyttejä)<br />
4) puolustusjärjestelmä on pysyvässä ylivireystilassa toimintahäiriön takia<br />
makroskooppisia muutoksia:<br />
ulkukset, absessit, onteloelinten seinämien paksuuntuminen, fibroosi<br />
krooninen tulehdus voi altistaa amyloidoosille<br />
granulomatoottinen tulehdus on kroonisen tulehduksen erikoistyyppi<br />
kuolinsyy<br />
koostuu taudeista ja tapahtumista, jotka ovat johtaneet kuolemaan<br />
peruskuolinsyy: kuolemaan johtaneen tapahtumasarjan käynnistänyt tauti, vamma,<br />
myrkytys, olosuhde tai muu tekijä<br />
välitön kuolinsyy: peruskuolinsyystä (ja mahdollisesti välivaiheen kuolinsyystä) johtuva tila<br />
tai tauti, joka lopulta tappaa potilaan<br />
myötävaikuttavat tekijät: taudit tai tapahtumat jotka avittavat tapahtumaketjun kulkua<br />
(esimerkki:<br />
peruskuolinsyy: sepelvaltimokovettuma<br />
välivaiheen kuolinsyy: sepelvaltimotukos<br />
välitön kuolinsyy: sydäninfarkti)<br />
labiili solu<br />
kudoksen parantumiskyky edellyttää sen solujen mahdollisuutta jakaantumiseen<br />
labiilit solut kykenevät jakaantumaan koko elinikänsä ajan, niiden avulla kudos<br />
pystyy korvaamaan tuhoutuneet solut
ts. labiilit solut ovat hyvän uusiutumiskyvyn omaavia soluja<br />
(vrt. stabiilit ja permanentit solut)<br />
metaplasia<br />
solu muuttuu toisen tyyppiseksi, saman alkiolehden soluksi, joka on solun sijaintiin<br />
nähden epätyypillinen<br />
(esim. ruokatorven levyepiteeli muuttuu ruuansulatuskanavan lieriöepiteeliksi)<br />
tapahtuman taustalla on yleensä jatkuva ärsytys, jolloin metaplastisen muutoksen jälkeen<br />
kudos kestää tätä ärsytystä paremmin<br />
metastaasi<br />
etäpesäke<br />
pahanlaatuisen kasvaimen pesäke alkuperäisen kasvaimen ulkopuolella<br />
syntyy siis pahanlaatuisen kasvaimen työntyessä ympäristöön, kun kasvain tuhoaa veri- ja<br />
imusuonten seinämiä, kasvainsolut pääsevät verenkierron ja imusuonten kautta<br />
levittäytymään laajemmalle<br />
metastaattinen kalsifikaatio<br />
kalsiumsuolat saostuvat sidekudossäikeisiin (kuten kollageeni- ja elastaanisäikeisiin)<br />
veren korkean kalsiumpitoisuuden takia<br />
taustalla on yleensä joko lisäkilpirauhasadenooma (lisäkilpirauhashormonin eritys lisääntyy<br />
-> kalsiumia vapautuu luista) tai maligni neoplasia, jonka takia erittyy<br />
lisäkilpirauhashormonin kaltaista ainetta tai luueroosiota, jos metastaaseja on luissa<br />
morfologiset kuvaukset<br />
amfofiilinen: yhtä hyvin sekä happamilla, että emäksillä värjäytyviä soluja<br />
basofiilinen: emäsmielteinen (värjäytyy emäksisillä väriaineilla, sininen)<br />
eosinofiilinen: happomielteinen (värjäytyy happamilla väriaineilla, punainen)<br />
kerrostuva: kerrostuu..<br />
kribriforminen: neulamainen<br />
papillaarinen: nystyinen, nystymäinen<br />
solidi: kiinteä, tiivis<br />
traberkulaarinen: kudosjuosteita sisältävä<br />
valekerrostunut: tumien sijainnin perusteella näyttää kerrostuneelta, mutta jokainen solu on<br />
kiinni tyvikalvossa (epiteelistä puhuttaessa)<br />
yksikerroksinen: soluja vain yksi kerros (epiteelistä puhuttaessa)<br />
märkä<br />
tulehdusperäinen kermamainen neste, sisältää mikrobeja, proteiineja ja kudosjätettä<br />
märkäinen tulehdus (suppuratiivinen tulehdus)<br />
märkäbakteeri-infektion aiheuttama tulehdus, märkäbakteerit erittävät neutrofiileille<br />
kemotaktisia aineita (kemotaksis tarkoittaa bakteerien tai muiden solujen liikettä<br />
tietyn kemiallisen aineen suurempaa tai pienempää pitoisuutta kohti)<br />
nekroosi<br />
hallitsematon kudostuho, kudoskuolio, seurausta palautumattomasta soluvauriosta<br />
solu digestoituu entsymaattisesti, proteiinit denaturoituvat, soluelimet tuhoutuvat<br />
sytoplasma muuttuu eosinofiilisemmaksi ja lasimaiseksi, tumamuutokset: pyknoosi,<br />
karyorrheksis ja karyolyysi<br />
koagulaationekroosi: yleisin, tyypillinen iskemiassa ja infarktissa
proteiinien koagulaatio l. hyytyminen<br />
makroskooppiset muutokset: tekstuuri säilyy, sydänlihaksessa voi johtaa kammion<br />
repeytymiseen<br />
mikroskooppiset muutokset: tumat ja soluliman yksityiskohdat häviävät, solujen reunat<br />
sen sijaan säilyvät, nekroosialueen lähellä usein verekäs alue<br />
kollikvaationekroosi: aivoissa, seurausta siitä, että kudos ei sisällä tukirakenteita, jolloin<br />
nekroosin seurauksena liukenee pois, nekroosipaikalle jää kysta/rakkula/ontelo,<br />
nekroosikohdan ympärillä gliaalireaktio (gliasolut fagosytoivat)<br />
mikroskooppisesti havaittavissa soluttomia kohtia ja solujätettä syöviä makrofageja<br />
rasvanekroosi: syynä rasvakudokseen kohdistuva trauma, jonka seurauksena rasvaa<br />
pääsee solunulkoiseen tilaan, myös rasvaa sisältävään kudokseen vapautuneet lipaasit<br />
aiheuttavat rasvanekroosia<br />
rasva fagosytoidaan, seuraa fibroosia, jolloin muodostuu palpoitava massa<br />
nekroottisissa rasvasoluissa on epämääräiset rajat, ei tumaa ja solulima on vaaleanpunaista<br />
rakeetonta massaa (oikeastaan koagulaationekroosin alalaji!)<br />
juustonekroosi l. kaseaationekroosi: tyypillistä tuberkuloosille<br />
kuollut kudos on makroskooppisesti juustomaista<br />
mikroskooppisesti rakenteetonta eosinofiilistä aluetta (granuloomia), pistemäistä tumäjätettä<br />
(keuhkoissa juustonekroosi voi pahimmillaan aiheuttaa kystia, jos nekroottinen kudosjäte<br />
pääsee vuotamaan keuhkoputkien kautta pois)<br />
gangreeni l. kuolio: nekroosi ja kudoksen mätäneminen<br />
kudoksessa olevat punasolut hajoavat ja hemoglobiinin rautasulfidit saostuvat -> musta väri<br />
raajojen distaaliosissa iskeeminen nekroosi + infektio -> gangreeni<br />
suolessa nekroosi muuttuu gangreeniksi suhteellisen helposti, koska läsnä normaaliflooraa<br />
märkä kuolio esiintyy yleensä suolistossa, kuiva kuolio usein varpaissa ateroskleroosin tai<br />
diabetes mellituksen komplikaationa<br />
nekroosin oireita: kipu (tosin voi ilmetä jo ennen varsinaista nekroosia, hapenpuutteen<br />
takia), nekroottisen elimen toimintahäiriö, kudokselle tyypillisten entsyymien yms.<br />
vuotaminen verenkiertoon, tulehdusreaktio<br />
neoplasia<br />
kasvain (voi olla benigni tai maligni, syöpä tarkoittaa aina pahanlaatuista kasvainta)<br />
kasvaa itsenäisesti ja muistuttaa käytökseltään loista<br />
nimitykset:<br />
benignit nimetään usein siten, että alkuosa kertoo mistä kudoksesta kasvain on peräisin<br />
ja lopussa on liite –oma, esimerkkejä:<br />
leiomyooma = sileälihaskasvain<br />
rabdomyooma = luustolihaskasvain<br />
lipooma = rasvakasvain<br />
angiooma = suonikasvain<br />
osteooma = luukasvain<br />
kondrooma = rustokasvain<br />
synoviooma = nivelkalvokasvain<br />
pintasolukon kasvaimet on nimetty niiden ominaisuuksien mukaan seuraavasti:<br />
adenoomat ovat rauhasia muodostavia kasvaimia<br />
papilloomat ovat ulokkeita muodostavia kasvaimia
kystadenoomat ovat onteloita muodostavia kasvaimia<br />
malignit kasvaimet nimetään siten, että:<br />
karsinoomia ovat epiteliaalisesta rakenteesta peräisin olevat kasvaimet<br />
sarkoomia ovat mesenkymaalisesta kudoksesta peräisin olevat kasvaimet<br />
maligni lymfooma tarkoittaa imukudoksesta peräisin olevaa kasvainta<br />
leukemiat ovat verta muodostavan kudoksen kasvaimia<br />
blastooma on embryonaalista alkuperää oleva kasvain<br />
edellä lueteltujen nimitysten eteen liitetään alkuperäiskudoksen ilmoittava sana siten, että<br />
esimerkiksi leiomyosarkooma on pahanlaatuinen sileälihaskasvain<br />
myös poikkeuksia nimeämiskäytännössä löytyy<br />
PAD<br />
patologisanatominen diagnoosi, patologisen tutkimuksen avulla saatava taudinmääritys<br />
palautuva soluvaurio<br />
solu säilyttää elinkelpoisuutensa vauriosta huolimatta, vauriota aiheuttavalle tekijälle<br />
altistuminen usein lyhytkestoinen tai solu, johon vaurio kohdistuu, on tyypiltään sellainen,<br />
että sietää ja sopeutuu hyvin<br />
tunnusmerkit:<br />
hydrooppiset muutokset: solukalvon läpäisevyys muuttuu -> turpoaminen, soluliman<br />
kalpeus ja hienojakoinen rakkulaisuus<br />
rasvadegeneraatio: häiriö rasva-aineenvaihdunnassa (maksa- ja lihassolut!), solulimassa<br />
rasvapisaroita<br />
palautumaton soluvaurio<br />
solu kuolee, vauriotekijälle altistuminen pitkäaikaista, tai kyseessä voi olla erityisen<br />
herkkä solutyyppi (hermo- ja sydänlihassolut)<br />
muutokset apoptoottisia tai nekroottisia tilanteesta riippuen<br />
pigmentti<br />
joko peräisin solun omasta aineenvaihdunnasta (endogeeniset pigmentit):<br />
lipofuskiini (kellanruskea, tuman ympärillä, erityisesti<br />
sydänlihassoluissa ja maksassa, syntyy rasvahappojen hapettuessa)<br />
melaniini (ihon melanosyyteistä, ruskehtava, auringonvalo lisää tuotantoa)<br />
hemosideriini (kellanruskea, syntyy hemoglobiinin hajotessa, esiintyy aina verenvuodossa,<br />
ylimäärää kutsutaan hemosideroosiksi, berliininsinivärjäys!)<br />
pigmentit voivat olla myös peräisin solun ulkopuolelta (eksogeeniset pigmentit):<br />
hiilipöly (ilmansaasteet, tupakansavu, kertyy keuhkorakkuloiden syöjäsoluihin, antrakoosi)a<br />
rasvoittuminen<br />
ts. steatoosi<br />
soluun kertyy rasvapisaroita, johtuu esimerkiksi ribosomien metaboliahäiriöistä<br />
tapahtuu erityisesti maksasoluissa, hypoksian, alkoholin liiallisen käytön tai diabeteksen<br />
seurauksena, lievänä palautuva<br />
regeneraatio<br />
kudoksen uusiutuminen, olennainen osa paranemista<br />
olennaista on solujen kyky jakaantua (labiilit solut ja jossain määrin stabiilit solut),<br />
samoin kasvutekijöiden läsnäolo (kasvutekijöitä syntyy kudosvaurion aikana, ne vaikuttavat
solujen jakaantumiseen, liikkuvuuteen, sidekudosmuodostukseen ja kudoksen<br />
verisuonitukseen, kasvutekijän vaikutuksen välittyminen edellyttää kasvutekijäreseptoria)<br />
myös hyvin säilynyt tukikudos on edellytys regeneraatiolle (tukikudos on eräänlainen kehys<br />
regeneroituvalle kudokselle, interstitiaalista ja tyvikalvorakenteista)<br />
soluvaurio<br />
aiheuttajia:<br />
hypoksia, ravinnonpuute, happiradikaalit, fysikaaliset tekijät (lämpötila, vammat, säteily),<br />
kemialliset aineet, lääkkeet, allergiset reaktiot, tulehdukset, geneettiset muutokset<br />
sokki (verenkiertosokki)<br />
äkillinen verenkierron lamaantuminen, jota seuraa verenpaineen aleneminen, verenkierron<br />
heikkeneminen ja elimistön hapenpuute<br />
hypovoleeminen: verenhukka (vamma) tai nestehukka (palovamma, ripuli, oksentelu)<br />
kardiogeeninen: sydämen pumppausvoiman pettämisestä johtuva<br />
septinen: bakteeritulehduksessa bakteerien tuottamat toksiinit lamaavat verenkierron<br />
neurogeeninen: verisuonten voimakas laajeneminen -> verenkierron lamaantuminen<<br />
esimerkiksi selkäydinvaurion yhteydessä<br />
anafylaktinen: voimakasta allergista reaktiota seuraa verisuoniston laajeneminen ja niiden<br />
läpäisevyyden kasvu<br />
vaiheet: verenkierto vähenee -> verisuonet supistuvat -> kalpeus, perifeerinen kylmyys -><br />
kompensaatiomekanismit pettävät -> verisuonet laajenevat, veri pakkautuu raajoihin -><br />
aivojen ja sydämen aiemmin alkuvaiheessa tapahtunut verisuonten laajeneminen lakkaa -><br />
kuona-aineita ja entsyymejä vapautuu, asidoosi, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt,<br />
elektrolyyttihäiriöt -> munuaisten toiminta lakkaa -> kuolema<br />
stabiili solu<br />
solut, jotka kykenevät jakaantumaan, mutta eivät juuri tee niin (sillä kudoksen uusiutuessa<br />
labiilit solut hoitavat yleensä jakaantumisen), jakaantumisen käynnistymiseen vaaditaan<br />
ärsykkeitä<br />
(esim. verisuonen seinämän endoteelisolut)<br />
stroomasolu<br />
elimen tai kasvaimen tukena olevan sidekudosverkon solu<br />
systeeminen vaikutus<br />
koko kehoa koskeva vaikutus<br />
teratooma<br />
epämuodostumakasvain<br />
eri alkiokerroksista peräisin olevia kudoksia sisältävä kasvain, esimerkiksi munasarjassa<br />
tai kiveksessä, hyvin erilaistunut teratooma voi sisältää hiuksia, hampaita, lihas-, hermoja<br />
rustokudosta, huonommin erilaistunut teratooma (maligni) sisältää heikommin<br />
identifioitavissa olevia ektodermi-, mesodermi- ja endodermiperäisiä soluja<br />
teratogeeni<br />
ulkoinen, sikiön epämuodostuvia aiheuttava tekijä<br />
esimerkiksi säteily, jotkin virukset (herpex simplex), bakteerit (kuppa), hormonilääkkeet,<br />
talidomidi, antibiootit (tetrasykliini), orgaaninen elohopea
trombi<br />
veritulppa, suonensisäinen hyytymä<br />
tromboosi<br />
traumaan liittymätön veren suonensisäinen hyytyminen, seuraus hyytymistä säätelevien<br />
tekijöiden aiheettomasta aktivoitumisesta<br />
syitä ovat mm. endoteelisolukon vahingoittuminen (sydän- ja verisuonitaudit), jolloin<br />
se lopettaa tromboosin muodostumista estävien tekijöiden tuottamisen<br />
myös turbulenssi voi sekä vahingoittaa endoteeliä, että aiheuttaa tromboosia itsenäisesti<br />
(verihiutaleet pääsevät suonen reunaosiin)<br />
myös staasi (verenkierron hidastuminen) aiheuttaa tromboosia, samoin hyytymisjärjestelmän<br />
häiriöt (primaarisia: geneettiset häiriöt, sekundaarisia: vuodelepo)<br />
ulkonäöllinen jako: punainen, vaalea, sekatyyppinen, agonaalinen<br />
tukoksen vaiheet: kasvuvaihe, embolisoitumisvaihe, liukenemisvaihe, järjestäytymisvaihe<br />
tuumori<br />
mikä tahansa ympäristöstään erottuva kasvannainen, kyhmy, patti tai myhky<br />
usein palpoitavissa tiiviimpänä massana, tai erotettavissa kuvantamismenetelmillä<br />
voi olla kasvain tai voi olla olematta<br />
yliherkkyysreaktiot<br />
jotain tekijää kohtaan syntyvä (elimistön omalle kudokselle) haitallinen reaktio<br />
(terve ihminen sietää tätä tekijää)<br />
välitön reaktio:<br />
nopeasti, n. 15 minuutin aikana ilmenevä, henkilöllä IgE-luokan vasta-aineita<br />
jo valmiina, perinnöllinen alttius ja/tai ympäristön antigeeni- ja infektioaltistus vaikuttaa<br />
antigeeni elimistöön -> syöttösoluihin sitoutuneiden IgE-molekyylien pinnalle -><br />
syöttösolu tuottaa histamiinia -> akuutin tulehdusreaktion kaltainen reaktio (verisuonet<br />
laajenee, kertyy kudosnestettä, eosinofiilisiä valkosoluja)<br />
vasta-ainevälitteinen reaktio:<br />
edellyttää solun pinnalla tai soluväliaineessa olevaan antigeeniin kohdistuvan vasta-aineen<br />
läsnäoloa, vasta-aine kiinnittyy -> komplementti aktivoituu -> tulehdusreaktio -><br />
solun tai soluväliaineen vaurio<br />
myös puolustusjärjestelmän solut voivat tunnistaa immunoglobuliinien peittämän solun<br />
immunokompleksivälitteinen reaktio:<br />
vasta-aine antigeeniin -> immunokompleksi, jos syntyvässä immunokompleksissa<br />
paljon antigeeniä, mutta vähän vasta-aineita -> pienten verisuonten seinämiin sakkautumiksi<br />
-> antigeeniinsä kiinnittyneet IgG- ja IgM-vasta-aineet voivat aktivoida komplementtia<br />
-> kudostuhoa endoteelissa<br />
soluvälitteinen reaktio:<br />
viivästynyt yliherkkyys, T-lymfosyyttejä, jotka tunnistavat vasta-aineen -> ei tarvetta<br />
vasta-aineille, oireet 8-72 tunnin päästä<br />
antigeeni -> CD4-muistisolu stimuloituu -> sytokiinien eritys muistisoluista -> antigeenispesifiset<br />
T-lymfosyytit jakautuvat ja kertyvät antigeeniä sisältävälle alueelle, myös<br />
makrofageja -> antigeenin tai antigeeniä ilmentävän solun tuho<br />
ödeema<br />
soluvälinesteen lisääntynyt määrä, nestepöhö<br />
taustalla tulehdus, verenkierron/lymfakierron/nestetasapainon häiriö<br />
(ödeema = nesteen kertyminen kudokseen, effuusio = nesteen kertyminen ruumiinonteloon)<br />
transsudantti ödeema: nesteessä niukalti proteiineja, verenkiertohäiriön tai veren<br />
proteiinipitoisuuden laskun seurauksena
eksudaatti ödeema: paljon proteiineja sisältävää nestettä, verisuonen seinämävaurion<br />
seurauksena<br />
Copypastetettu tautiopin kirjasta, Robbinsista, Underwoodista, prujuista ja Terveysportista
Change language