TOIMINTAKERTOMUS - The Baltic Institute of Finland
TOIMINTAKERTOMUS - The Baltic Institute of Finland
TOIMINTAKERTOMUS - The Baltic Institute of Finland
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
SUOMEN ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ<br />
<strong>TOIMINTAKERTOMUS</strong><br />
2011<br />
Y-tunnus: 1009120-9<br />
Osoite: Suomen Itämeri-instituutti, PL 487, 33101 Tampere<br />
Puhelin: 03-5656 6945<br />
Faksi: 03-5656 6252<br />
Sähköposti: baltic@tampere.fi<br />
http://www.baltic.org<br />
1
SISÄLTÖ<br />
1. Säätiön perustaminen ja tarkoitus 4<br />
2. Säätiön hallinto 4<br />
2.1. Hallitus 5<br />
2.1.1 Uusi hallitus vuosiksi 2012-2014 5<br />
2.2. Asiamies 5<br />
2.3. Neuvottelukunta 5<br />
2.4. Tilintarkastajat 5<br />
3. Suomen Itämeri-instituutti 5<br />
3.1. Henkilöstö 6<br />
3.2. Kirjanpito 6<br />
3.3. Toimitilat 6<br />
4. Suomen Itämeri-instituutin toiminta vuonna 2011 7<br />
4.1. Olennaiset tapahtumat tilikaudella 7<br />
4.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 8<br />
4.3. Toimintaympäristön kehitys ja arvio instituutin todennäköisestä<br />
tulevasta kehityksestä 9<br />
4.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 11<br />
5. Suomen Itämeri-instituutin projektit vuonna 2011 12<br />
5.1. BSR InnoShip - <strong>Baltic</strong> Sea cooperation for reducing ship and port emissions<br />
through knowledge- & innovation-based competitiveness 12<br />
5.2. BSR InnoReg – Strengthening Innovation Governance in <strong>Baltic</strong><br />
Non-metropolitan Regions through Transnational Cooperation 14<br />
5.3. eCitizen II – Towards Citizen-centred eGovernment in European Regions and<br />
Cities 15<br />
5.4. AQM St. Petersburg - Development <strong>of</strong> Air Quality Monitoring - Environmental<br />
cooperation project between City <strong>of</strong> St. Petersburg and <strong>Finland</strong> 17<br />
5.5. WorkPlace Pirkanmaa 18<br />
5.6. Pietari Business Campus -osaamisverkosto 19<br />
5.7. Klub Tampere- kansainvälistymis- ja kulttuurivientihanke 20<br />
5.8. Sillanrakentajat – luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten<br />
valtakunnallinen valmennusohjelma 21<br />
5.9. <strong>Baltic</strong>Supply - Interregional SME Supply Clusters along the Northeast Corridor 22<br />
5.10. BSR QUICK - Qualification, Innovation, Cooperation and Keybusiness for Small<br />
and Medium Enterprises in the <strong>Baltic</strong> Sea Region 23<br />
5.11 BALTIC BIRD - Improved accessibility <strong>of</strong> the <strong>Baltic</strong> Sea Region by air transport 24<br />
5.12. IPR Custom - Cooperation between customs and IPR holders in the fight<br />
against counterfeit traffic between Russia and <strong>Finland</strong> 25<br />
5.13. Proactive <strong>Baltic</strong> Pr<strong>of</strong>essional – edelläkävijäksi kansainvälisenä<br />
projektiammattilaisena 26<br />
5.14. Pietarin Helsinki-keskuksen Tampereen osuuden koordinointi ja ohjaaminen<br />
vuonna 2011 27<br />
5.15. Itämeren kaupunkien liiton UBC:n tietoyhteiskuntakomissio 27<br />
5.16. Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2011 28<br />
2
6. Vuoden 2011 aikana valmisteltuja uusia projekteja 28<br />
6.1. Strengthening stakeholder engagement, dissemination and coordination <strong>of</strong><br />
joint activities in the EUSBSR PA 4 -hankkeen valmistelu 28<br />
6.2. SMART EUROPE -hankkeen valmistelu 29<br />
6.3. TRES (S3) – supporTing smaRt growth and smart spEcialisation Strategies in<br />
Europe -hankkeen valmistelu 29<br />
7. Foorumitoiminta 30<br />
8. Koulutustoiminta – luennot, esitykset 30<br />
9. Seminaari- ja kokousmatkat 30<br />
10. Säätiön talous vuonna 2011 31<br />
9.1. Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta 31<br />
9.2. Tunnusluvut kokonaistuotoista sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta 31<br />
Liite 1: instituutin tapahtumat 2011 33<br />
Liite 2: instituutin työntekijöiden pitämät luennot, esitelmät, koulutukset ja puheet 2011 43<br />
Liite 3: instituutin työntekijöiden seminaari- ja kokousmatkat 2011 45<br />
3
Suomen Itämeri-instituutin säätiön toimintakertomus 2011<br />
1. Säätiön perustaminen ja tarkoitus<br />
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Suomen Itämeri-instituutin säätiön perustamisen sekä<br />
säännöt kokouksessaan 31.3.1993.<br />
Oikeusministeriö on myöntänyt luvan säätiön perustamiseen ja vahvistanut säännöt 14.9.1993. Säätiö<br />
on merkitty säätiörekisteriin 17.3.1994.<br />
Säätiön nimi on muutettu Suomen Itämeri-instituutin säätiöksi 24.3.2009.<br />
Suomen Itämeri-instituutin säätiön tarkoituksena on<br />
1. herättää ja vahvistaa Itämeren alueeseen sekä sen poliittiseen, taloudelliseen ja<br />
kulttuuritoimintaan kohdistuvaa kiinnostusta muualla Euroopassa ja sen ulkopuolella<br />
2. edistää kansainvälistä poliittista, taloudellista ja kulttuurin eri alojen vuorovaikusta sekä<br />
yhteistyöhankkeita Itämeren vaikutuspiirissä ja<br />
3. edistää Suomessa Itämeren alueen muihin osiin kohdistuvaa tietämystä ja harrastusta.<br />
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää Suomen Itämeri-instituuttia.<br />
2. Säätiön hallinto<br />
2.1. Hallitus<br />
Suomen Itämeri-instituutin säätiön sääntöjen 5 §:n mukaan säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa<br />
kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, johon kuuluu seitsemästä yhteentoista jäsentä.<br />
Tampereen kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 9.3.2009 säätiölle 11-jäsenisen hallituksen vuosiksi<br />
2009-2011. Hallitukseen valittiin Tampereen yliopiston ehdottamana erikoistutkija, dosentti Helena<br />
Rytövuori-Apunen, Tampereen teknillisen yliopiston ehdottamana pr<strong>of</strong>essori Seppo Pohjolainen,<br />
Tampereen kauppakamarin ehdottamana varatoimitusjohtaja Kristiina Jaatinen sekä muiksi jäseniksi<br />
kaupunginsihteeri Maria Länsiö, edunvalvontapäällikkö Pentti Hämäläinen, lähetystöneuvos Tauno<br />
Pesola, neuvotteleva virkamies Barbro Widing, johtaja Stefan Widomski, elinkeinojohtaja Eero Holstila,<br />
johtaja Kari Kankaala sekä markkinointijohtaja Reijo Määttä. Säätiön hallitus valitsi kokouksessaan<br />
20.4.2009 hallituksen puheenjohtajaksi johtaja Kari Kankaalan ja varapuheenjohtajaksi<br />
varatoimitusjohtaja Kristiina Jaatisen.<br />
Kokouksessaan 23.11.2009 Tampereen kaupunginhallitus myönsi kaupunginsihteeri Maria Länsiölle<br />
eron Suomen Itämeri-instituutin hallituksen jäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen säätiön hallitukseen<br />
Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenen Aila Dündar-Järvisen.<br />
2.1.1. Uusi hallitus vuosiksi 2012-2014<br />
Tampereen kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 2.4.2012 säätiölle 11-jäsenisen hallituksen vuosiksi<br />
2012-2014. Hallitukseen valittiin Tampereen yliopiston ehdottamana pr<strong>of</strong>essori Harri Melin (uusi),<br />
Tampereen teknillisen yliopiston ehdottamana pr<strong>of</strong>essori Mika Hannula (uusi), Tampereen<br />
4
kauppakamarin ehdottamana apulaisjohtaja Markus Sjölund (uusi) sekä muiksi jäseniksi<br />
aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie (uusi), lähetystöneuvos Tauno Pesola, neuvotteleva virkamies<br />
Barbro Widing, henkilöstöjohtaja Sirkka Hagman (uusi), elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva (uusi),<br />
johtaja Kari Kankaala, markkinointijohtaja Reijo Määttä sekä kaupunginvaltuutettu Aila Dündar-<br />
Järvinen.<br />
2.2. Asiamies<br />
Suomen Itämeri-instituutin säätiön asiamiehenä toimii Pertti Paltila.<br />
2.3. Neuvottelukunta<br />
Suomen Itämeri-instituutti on koonnut toimintansa tueksi korkean tason neuvottelukunnan säätiön<br />
hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan ministeri Jarmo Rantasen johdolla. Neuvottelukunnan<br />
tehtävänä on toimia Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen ja instituutin henkilöstön tukena<br />
Itämeren alueen yhteistyön edistämisessä arvioimalla Itämeren alueen kehitysnäkymiä.<br />
Neuvottelukuntaan kuuluvat seuraavat jäsenet: Jarl-Thure Eriksson, Urpo Kivikari, Kari Neilimo, Yrjö<br />
Neuvo, Ole Norrback, Outi Ojala, Esko Ollila, Jarmo Rantanen, Eva-Riitta Siitonen ja Jorma Sipilä.<br />
2.4. Tilintarkastajat<br />
Tampereen kaupunginhallitus on nimennyt kokouksessaan 9.3.2009 säätiön varsinaisiksi<br />
tilintarkastajiksi tarkastamaan tilejä ja hallintoa hallituksen toimikaudeksi (2009-2011) sisäinen<br />
tarkastaja, HTM-tilintarkastaja Jukka Piirton ja HTM-tilintarkastaja Mario Gyllingin sekä<br />
varatilintarkastajiksi sisäinen tarkastaja, JHTT-tilintarkastaja Piritta Haapahuhdan ja HTMtilintarkastaja<br />
Seppo Penttisen.<br />
3. Suomen Itämeri-instituutti<br />
Suomen Itämeri-instituutin keskeinen päämäärä on edesauttaa konkreettisten yhteistyöhankkeiden<br />
käynnistymistä Itämeren piirissä sekä edistää suomalaisten toimijoiden osallistumista Itämeren alueen<br />
yhteistyöhön. Laajoihin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin nojaavana kehittäjäorganisaationa<br />
Suomen Itämeri-instituutti ideoi, suunnittelee, käynnistää ja koordinoi kansainvälisiä<br />
yhteistyöhankkeita Itämeren alueella niin teollisuuden, kaupan ja muiden palveluelinkeinojen,<br />
tutkimuksen, julkisen hallinnon kuin kulttuurinkin aloilla. Suomen Itämeri-instituutin keskeiset<br />
toimintamuodot ovat projektit, foorumit ja hanketoimintaa ja kansainvälistymistä tukevat<br />
asiantuntijapalvelut.<br />
Instituutin toiminta kattaa maantieteellisesti koko Itämeren alueen – Pohjoismaat, Baltian maat,<br />
Luoteis-Venäjän sekä Puolan ja Saksan pohjoiset osat. Instituutin hanketoiminta suuntautuu yhä<br />
enemmän myös laajempaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, ja hankkeissa on mukana partnereita eri<br />
puolilta Eurooppaa. Suomen Itämeri-instituutti on toiminut perustamisestaan vuodesta 1994 lähtien<br />
aktiivisesti Itämeren alueen kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Suomen Itämeri-instituutti on<br />
Suomen johtavia Itämeri- ja lähialueyhteistyötoimijoita ja sen kansainvälinen tunnettavuus on laajaa ja<br />
yhteistyöverkostot kattavia.<br />
5
Suomen Itämeri-instituutilla on pitkä kokemus ja vahvat referenssit konkreettisen ja tuloksellisen<br />
Itämeren alueen yhteistyön edistäjänä. Suomen Itämeri-instituutin toiminta painottuu toisaalta<br />
monenkeskisiin Itämeren alueen EU-hankkeisiin ja toisaalta kahdenväliseen yhteistyöhön Pietarin<br />
alueella. Hanketeemoista tärkeimpiä ovat innovaatioyhteistyö, yritysten kansainvälistyminen,<br />
tietoyhteiskunta, ympäristö ja kulttuuri. Hankkeiden rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat EU:n alueellisen<br />
yhteistyön ohjelmat, ministeriöiden lähialue- ja vienninedistämisrahoitus, pohjoismainen rahoitus sekä<br />
yritysrahoitus.<br />
Suomen Itämeri-instituutin toiminta kuvaa monipuolisesti ja käytännönläheisesti tämän päivän<br />
Itämeri-yhteistyön mahdollisuuksia, painopistealueita ja yhteistyön eri muotoja. Instituutin asema<br />
keskeisenä suomalaisena Itämeren alueen yhteistyön asiantuntijaorganisaationa ja kansainvälisen<br />
projektinhallinnan ja -rahoituksen osaajana nojaa toiminnan monipuolisuuteen, tehokkaaseen<br />
projektinhallintaan, avoimuuteen ja helposti lähestyttävyyteen sekä laajoihin yhteistyöverkostoihin.<br />
Euroopan unionin Itämeri-strategia sekä kasvanut poliittinen kiinnostus ja tuki Itämeren alueen<br />
yhteistyölle avaavat uusia toimintamahdollisuuksia myös instituutille.<br />
3.1. Henkilöstö<br />
Suomen Itämeri-instituutin johtajana toimii VTM Esa Kokkonen. YTM Minna Hanhijärvi hoitaa<br />
instituutin varajohtajan tehtävää. Lisäksi instituutissa työskentelevät 1 projektipäälliköt MA Hannes<br />
Astok, HTM Johanna Leino (työvapaalla), MA Julia Lihhatsjova (äitiyslomalla), FM Emmi Saarinen, YTT<br />
Irina Sarno, FM Minna Sikiö, FT Tapani Stipa, HTM Minna Säpyskä (äitiyslomalla) ja FM Johanna<br />
Vannes, toimistovastaava FM Johanna Argillander sekä projektiassistentti Fil. yo Anni Suonperä ja<br />
korkeakouluharjoittelijat AMK-opiskelija (liiketalous) Niina Tuppurainen ja Fil. yo. Kaisa Vaittinen.<br />
Lisäksi Mikko Salo työskentelee instituutissa osa-aikaisena projektiasiantuntijana.<br />
Vuonna 2011 instituutissa työskentelivät myös projektipäälliköt YTM Laura Lindeman ja VTM Pasi<br />
Sammallahti, projektiasiantuntija Anna Häkkinen, projektiasiantuntija Natalia Apunen ja<br />
korkeakouluharjoittelijat Karolina Cichacz ja Leea Taimisto.<br />
3.2. Kirjanpito<br />
Suomen Itämeri-instituutin kirjanpidon laatii Pirkanmaan Kirjanpitotoimisto Oy.<br />
3.3. Toimitilat<br />
Instituutin toimitilat sijaitsevat Tampereen keskustassa entisessä Verkatehtaan pääkonttorissa<br />
osoitteessa Verkatehtaankatu 2. Tampereen toimipisteessä työskentelee suurin osa instituutin<br />
henkilöstöstä.<br />
15.3.2011 instituutti avasi toimipisteen myös Helsingissä osoitteessa Aleksanterinkatu 16-18.<br />
Instituutin Helsingin toimipisteessä työskentelee BSR InnoShip –hankkeen projektipäällikkö Tapani<br />
Stipa, joka toimii myös instituutin branch managerina Helsingissä. Syyskuussa 2011 instituutti muutti<br />
uusiin suurempiin toimitiloihin samaan kortteliin, ja postiosoite säilyi samana. Käynti tiloihin on<br />
Katariinankadun puolelta.<br />
1 Tilanne 30.4.2012<br />
6
Lisäksi yksi instituutin työntekijä, eCitizen II –hankkeen projektipäällikkö Hannes Astok, työskentelee<br />
Tartosta, Virosta käsin. Tätä varten instituutti rekisteröityi lokakuussa 2010 Virossa työnantajaksi nonresident<br />
tax payer –statuksella.<br />
4. Suomen Itämeri-instituutin toiminta vuonna 2011<br />
4.1. Olennaiset tapahtumat tilikaudella<br />
Vuonna 2011 Suomen Itämeri-instituutin toiminta jatkoi kasvuaan. Toiminnan kasvu koski erityisesti<br />
projektituottojen kokonaismäärää (yhteensä 2.142.123,03 euroa, jossa kasvua edellisvuodesta noin 12<br />
%) ja myös henkilöstön määrää. Instituutti on menestynyt viime vuosina hankerahoituskilpailussa<br />
erinomaisesti. Onnistuneen hankevalmistelun ja jo käynnissä olevien, vuosina 2009-2011<br />
käynnistyneiden hankkeiden kautta instituutin kokonaistuotot tulevat nousemaan edelleen uudelle<br />
tasolle vuonna 2012 – vuoden 2011 loppuun mennessä vuodelle 2012 jo varmistuneidenkin<br />
projektituottojen ollessa noin 2,9 miljoonaa euroa.<br />
Vuosi 2011 oli Suomen Itämeri-instituutille aktiivista aikaa erityisesti käynnissä olevien hankkeiden<br />
toteutuksen osalta, mutta myös uusia hankkeita valmisteltiin. Instituutti toimi vuonna 2011 vetäjänä<br />
yhteensä kymmenessä ja oli partnerina viidessä hankkeessa. Hanketoiminta painottui toisaalta<br />
monenkeskisiin Itämeren alueen EU-hankkeisiin ja toisaalta kahdenväliseen yhteistyöhön Pietarin<br />
alueella. Hankkeiden teemat liittyivät innovaatioyhteistyöhön, maahanmuuttoon, yritysten<br />
kansainvälistymiseen, ympäristöön, sähköiseen hallintoon ja kulttuuriin. Hankkeiden rahoituslähteitä<br />
olivat EU:n Interreg-, EAKR- ja ESR-ohjelmat, ministeriöiden lähialuerahoitus ja yritysrahoitus.<br />
Instituutin vuonna 2011 tai vuoden 2012 alussa päättyneet hankkeet, kuten BSR InnoReg, WorkPlace<br />
Pirkanmaa, Pietari Business Campus, Klub Tampere/Sillanrakentajat sekä Pietarin ilmanlaatu- ja IPRhankkeet<br />
onnistuivat erinomaisesti. Hankkeet vastasivat niille asetettuja tavoitteita, ja rahoittajat ja<br />
yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä hankkeiden tuloksiin. Päättyneet hankkeet ovat instituutille<br />
eritäin arvokkaita referenssejä tulevien hankkeiden ja rahoitushakujen kannalta. Instituutin vuoden<br />
2011 hankkeet on esitelty tarkemmin toimintakertomuksen luvussa 5.<br />
Instituutti osallistui aktiivisesti myös uusien hankkeiden valmisteluun ja pärjäsi niiden<br />
rahoituskilpailussa erinomaisesti. Monien vuosina 2009-2010 käynnistyneiden hankkeiden päätyttyä<br />
vuoden 2011 loppuun mennessä, ja EU:n ohjelmakauden pian päättyessä, instituutille on erittäin<br />
tärkeää osallistua aktiivisesti sille tärkeiden EU-ohjelmien viimeisiin hakuihin vuosien 2011-2013<br />
aikana. Esimerkiksi Interreg IVC –ohjelman molemmat neljännen ja viimeisen hakukierroksen<br />
hankkeet, SMART EUROPE ja TRES, joissa instituutti on partnerina, hyväksyttiin ohjelman<br />
hallintokomitean kokouksessa joulukuussa 2011. Merkittävä avaus oli syys-lokakuussa valmisteltu ja<br />
joulukuussa 2011 hyväksytty EU:n Itämeri-strategian puhtaamman merenkulun kehittämistä koskevan<br />
prioriteettialue 4:n koordinaatiohankkeen hyväksyminen joulukuussa 2011. Instituutille kaikki edellä<br />
kuvat uudet hankkeet ovat erityisen arvokkaita alustoja EU:n uuteen ohjelmakauteen 2014-2020<br />
valmistauduttaessa niiden tarjoamien Euroopan laajuisten verkostojen kautta.<br />
Toiminnan laajentumista kuvaa hyvin myös instituutin eri puolilla Itämeren aluetta vuoden 2011<br />
aikana järjestämien tapahtumien määrä. Instituutti järjesti eri hankkeisiinsa tai niiden valmisteluun<br />
liittyen tai muina Itämeri-, Pietari, ja EU-hanke-aiheisina tilaisuuksina tai kontaktitapahtumina peräti<br />
94 eri tapahtumaa vuoden 2011 aikana. Vuonna 2010 tapahtumien määrä oli 69. Merkittävimpiin<br />
tilaisuuksiin kuuluivat muiden muassa BSR InnoShip –hankkeen kick<strong>of</strong>f Turussa 1.-2.2.2011, WorkPlace<br />
Pirkanmaa -hankkeen loppuseminaari Tampereella 3.5.2011, BSR InnoReg –hankkeen loppuseminaari,<br />
”<strong>Baltic</strong> Innovation Policy Seminar”, Brysselissä 16.6.2011 sekä useat vuoden aikana Pietarissa<br />
7
järjestetyt Pietari Business Campus –hankkeen tilaisuudet. Tämän lisäksi instituutin edustajat<br />
luennoivat 25 tilaisuudessa Suomessa ja muualla Itämeren alueella.<br />
Maaliskuussa 2011 instituutti avasi toimipisteen Helsingissä osoitteessa Aleksanterinkatu 16-18.<br />
Instituutti vuokraa toimitilan Helsingin kaupungilta. BSR InnoShip -hankkeen projektipäällikkö Tapani<br />
Stipa työskentelee Helsingin toimipisteessä ja toimii myös instituutin Helsingin branch managerina.<br />
Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen ja neuvottelukunnan yhteinen kokous ja instituutin<br />
Helsingin toimipisteen virallinen avajaistilaisuus järjestettiin Helsingissä 14.6.2011. Valkoisessa Salissa<br />
pidetyissä avajaisissa oli vieraina Helsingin kaupungin sekä Helsingissä sijaitsevien Itämeri-toimijoiden<br />
edustajia. Itämeri-lähettiläs Timo Rajakangas ulkoasiainministeriöstä, instituutin neuvottelukunnan<br />
jäsen Eva-Riitta Siitonen sekä johtaja Esa Kokkonen puhuivat tilaisuudessa.<br />
Jatkona vuosina 2009-2010 toteutetulle <strong>Baltic</strong> Pr<strong>of</strong>essional –kehittämishankkeelle, instituutti satsasi<br />
merkittävästi toimintansa kehittämiseen myös vuoden 2011 aikana. Instituutin sisäinen<br />
kehittämishanke, Työsuojelurahaston tukema Proactive <strong>Baltic</strong> Pr<strong>of</strong>essional – edelläkävijäksi<br />
kansainvälisenä projektiammattilaisena, toteutettiin vuoden 2011 aikana. Hankkeen tuloksena<br />
kehitettiin instituutin kansainvälisen projektitoiminnan manuaali, johon kerättiin olennainen tieto,<br />
hyvät käytännöt ja mallit projektihallinnasta. Lisäksi määriteltiin vaadittavat ydinkompetenssit<br />
kansainväliseen projektitoimintaan sekä sovittiin toimintatavoista uusien projektien<br />
valmisteluprosessissa ja projektityössä yhdessä henkilöstön kanssa.<br />
Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksen<br />
mukaisesti 7.9.2010 tekemän päätöksen mukaisesti instituutin noudattama työehtosopimus<br />
muutettiin Kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) Palvelulaitosten<br />
työnantajayhdistyksen (PTY) Palvelulaitosten työehtosopimukseen (PTYTES) 1.1.2011 alkaen.<br />
Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) on kuntien ja kuntayhtymien määräämisvallassa olevien<br />
osakeyhtiöiden tai säätiöiden, muiden yhteisöjen tai säätiöiden sekä yksityisten palvelujentuottajien<br />
työnantajaedunvalvoja. PTYTES:n tärkeimmät sopimusmääräykset ovat samantasoiset kunnallisten<br />
sopimusten kanssa. Säätiö liittyi myös Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen (PTY) jäseneksi 1.1.2011<br />
alkaen.<br />
4.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen<br />
Tammi-maaliskuussa 2012 instituutti oli mukana valmistelemassa kolmea uutta hanketta, joille haettiin<br />
rahoitusta EU:n Itämeren ohjelmasta, Luovien alojen kasvun ja kansainvälistymisen ESR-ohjelmasta<br />
sekä EU:n seitsemännestä puiteohjelmasta. Hankkeet ovat monitasoisen hallinnon kehittämiseen<br />
Itämeren alueella ja osana EU:n Itämeri-strategiaa liittyvä INVOLVE – Promoting Multilevel Governance<br />
in the <strong>Baltic</strong> Sea region, luovien alojen välittäjäportaan kehittämiseen ja luovien alojen<br />
kansainvälistymiseen liittyvä Vaahto - valtakunnallinen tuottaja- ja välittäjähanke sekä alueelliseen<br />
innovaatioyhteistyöhön ja pk-sektorin kehittämiseen liittyvä ERISS – Enforcing Regional Innovation<br />
Strategy Processes for Smart Specialisation. Instituutti toimii hankkeissa partnerina, ja instituutille<br />
hankkeissa haettu kokonaisrahoitus on 570 000 euroa. Vaahto-hanke sai jo hyväksytyn<br />
rahoituspäätöksen huhtikuussa 2012, ja muiden hankkeiden rahoituspäätökset ovat odotettavissa<br />
kesällä-syksyllä 2012.<br />
Lisäksi instituutti oli mukana valmistelemassa EU:n Itämeren ohjelman käynnistämiä innovaatio- ja<br />
liikennehankkeiden yhteisiä klusterihankkeita. Instituutti on BSR InnoReg – ja BSR InnoShip -<br />
hankkeidensa kautta mukana Itämeren ohjelman hallintokomitean 1.3.2012 hyväksymissä ja vuosina<br />
2012-2014 toteuttavissa klusterihankkeissa. Instituutilla on hankkeissa yhteensä noin 20 000 euron<br />
budjetti lähinnä matka- ja henkilöstökuluihin. Klusterihankkeet ovat arvokkaita BSR InnoReg- ja BSR<br />
InnoShip -hankkeiden tulosten levittämisen ja uusien hankkeiden valmistelun kannalta.<br />
8
Instituutin yhdessä MDI Oy:n kanssa laatima tarjous voitti Päijät-Hämeen liiton vuoden 2011 lopussa<br />
järjestämän tarjouskilpailun Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinjan 5 arvioinnista ja smart<br />
specialisation -workshopien järjestämisestä Etelä-Suomen maakuntien päättäjille ja projektitoimijoille.<br />
Tarjous hyväksyttiin tammikuussa 2012, ja projekti toteutetaan lokakuuhun 2012 mennessä. Instituutti<br />
toimii projektissa asiantuntijana osallistuen smart specialisation<br />
-työpajojen suunniteluun ja toteutukseen sekä Itämeri-yhteistyöhön liittyvien suositusten laatimiseen<br />
Etelä-Suomelle EU:n tulevan rakennerahastokauden 2014–2020 valmistelua varten.<br />
Vuoden 2012 alussa instituutti on osallistunut aktiivisesti EU:n tulevan rakennerahastokauden 2014–<br />
2020 valmisteluun laatimalla alueellisen yhteistyön ohjelmiin liittyviä taustamuistioita ja suosituksia<br />
Pirkanmaan liitolle ja Euroopan parlamentissa alueellisen yhteistyön lainsäädäntöpaketin raportoijana<br />
toimivalle MEP Riikka Mannerille.<br />
4.3. Toimintaympäristön kehitys ja arvio instituutin todennäköisestä tulevasta kehityksestä<br />
Itämeren alueen yhteistyö on mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Euroopan unionin Itämeri-strategia<br />
on tuonut Itämeri-asiat yhä vahvemmin EU:n agendalle, ja alueesta on muodostunut alueellisen<br />
yhteistyön mallialue laajenevan EU:n muille makroalueille. Itämeren suojelu nauttii suurempaa<br />
poliittista ja julkista kiinnostusta ja tukea kuin koskaan aiemmin. 2000-luvulla Itämeren alueesta on<br />
muodostunut yhä integroituneempi ja kilpailukyisempi talousalue ja Euroopan johtava kasvualue, jonka<br />
innovaatiopotentiaali on huomattava.<br />
Suomi on ollut aktiivinen viime vuosien uudistuvassa Itämeri-yhteistyössä ja EU:n syksyllä 2009<br />
hyväksytyn Itämeri-strategian valmistelussa ja toteutuksessa. Suomen Itämeri-politiikka on keskittynyt<br />
erityisesti vesiensuojelu- ja meriturvallisuusasioihin. Itämeren taloudellisen yhteistyön edistämisessä tai<br />
EU:n Itämeri-strategian tavoitteiden mukaisessa Itämeren suojelu- ja talousnäkökulmien<br />
yhdistämisessä Suomen rooli on ollut vähäisempi. Tämä painotus näkyy myös uuden hallituksen<br />
ohjelmassa. Tämän päivän Itämeri-politiikka tulisi nähdä laajempana viitekehyksenä, jolla voidaan<br />
perinteisen Itämeren suojelun lisäksi vastata myös alueen kilpailukykyyn, Venäjä-yhteistyöhön tai<br />
vaikkapa EU:n tuleviin rahoituskehyksiin liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tämän päivän<br />
taloustilanne korostaa entisestään pienten maiden Itämeren alueen yhä tiiviimpää yhteistyötä.<br />
Euroopan unionin syksyllä 2009 hyväksytty Itämeri-strategia on merkittävä edistysaskel Itämeren<br />
alueen yhteistyössä – se tuo Itämeri-yhteistyön kansainvälisen yhteistyön marginaalista valtavirtaan ja<br />
avaa Itämeren alueelle uusia laajemman eurooppalaisen alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia.<br />
Strategia merkitsee aiempaa yhtenäisempää tavoitteenasettelua, tiiviimpää yhteistyötä ja parempaa<br />
koordinaatiota Itämeren alueen kansainvälisessä toimijaverkostossa. Strategia korostaa jo olemassa<br />
olevien Itämeren alueen yhteisrakenteiden ja toimijoiden osaamisen ja kokemuksen hyödyntämistä, ja<br />
näin ollen antaa myös instituutille erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää 18 vuoden aikana saatua<br />
kokemusta, verkostoja ja hankereferenssejä.<br />
EU:n Itämeri-strategia korostaa strategian eri painopistealueiden (ympäristö, talous, saavutettavuus,<br />
turvallisuus) välistä yhteistyötä: esimerkiksi ympäristöyhteistyö ja Itämeren suojelusatsaukset tulee<br />
nähdä myös taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksina. Samoin Itämeren alueen yhä tiiviimmän<br />
taloudellisen yhteistyön ja integraation avulla luodaan pitkän tähtäimen edellytyksiä ja vahvistetaan<br />
alueen eri osien ja toimijoiden sitoutumista yhteisten, esimerkiksi ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen.<br />
Erinomainen esimerkki Itämeren suojelu- ja talousnäkökulmien yhdistämisestä EU:n Itämeri-strategian<br />
mukaisesti on Suomen Itämeri-instituutin syksyllä 2010 käynnistämä BSR InnoShip –hanke. Hanke<br />
kuuluu EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeisiin, ja se on mukana Itämeren suojelukomissio<br />
HELCOMin <strong>Baltic</strong> Sea Action Planissä.<br />
9
Instituutin tulevaisuuden näkymien kannalta on tärkeää, että strategia korostaa ohjelma- ja<br />
hankevetoista toimintaa Itämeri-yhteistyössä. Siihen kuuluvassa toimintasuunnitelmassa on kuvattu<br />
noin 80 lippulaivahanketta, joiden valmistelussa ja toteutuksessa myös Suomen Itämeri-instituutille on<br />
avautunut merkittäviä uusia toimintamahdollisuuksia. Instituutti on parhaillaan mukana neljässä EU:n<br />
Itämeri-strategian lippulaivahankkeessa: vetäjänä BSR InnoShip –laivapäästöhankkeessa, partnerina<br />
BSR QUICK – ja <strong>Baltic</strong> Supply -pk-sektorin kehittämishankkeissa ja edustettuna BSR Stars –innovaatio-,<br />
klusteri- ja pk-verkostoaiheisen flagship-hankkeen high-level groupissa. Instituutti oli vahvasti mukana<br />
myös BSR Stars -hankkeen valmistelussa. Instituutti vetää myös EU:n Itämeri-strategian puhtaamman<br />
merenkulun kehittämistä koskevan prioriteettialue 4:n koordinaatiohanketta.<br />
Itämeren alueen yhteistyö ja Itämeri-strategia toimivat erinomaisina makroaluetason<br />
kehittämisalustoina Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiselle ja eurooppalaisen alueellisen yhteistyön<br />
ohjelmille EU:n uudelle rahoituskaudella 2014-2020. Alue- ja paikallistason toimijoilla ja verkostoilla,<br />
joissa instituutti on vahvasti mukana, on tärkeä rooli Itämeri-strategian toteuttamisessa, ja strategia<br />
avaa uusia mahdollisuuksia aluekehittämiseen ja alueiden kansainväliseen yhteistyöhön. Rahoitus<br />
eurooppalaisen alueellisen yhteistyön valtioiden välisen yhteistyön ohjelmiin tulee lisääntymään jonkin<br />
verran uudella ohjelmakaudella, ja instituutin kannalta olisi toivottavaa, että EU:n Itämeri-strategia<br />
tulisi olemaan uusien ohjelmien keskeinen viitekehys. Parhaillaan uuden ohjelmakauden valmistelussa<br />
on mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, että Itämeri-strategia ja Itämeren alueen yhteiset haasteet ja<br />
mahdollisuudet huomioidaan myös tulevissa Suomen rakennerahasto-ohjelmissa.<br />
Venäjän Itämeri-osallistuminen on edelleen alhaisella tasolla. Hanketoiminnan tasolla ongelmana täällä<br />
ohjelmakaudella on ollut Venäjän jääminen ulos EU:n naapuruus- ja kumppanuusohjelmista (ENPI)<br />
valtioiden välisen yhteistyön osalta. Luoteis-Venäjällä ja erityisesti Pietarissa on vahvaa kiinnostusta ja<br />
halua olla mukana Itämeren alueen yhteistyössä - hankkeet ja verkostot ovat valmiina aktiivisine<br />
luoteisvenäläisine partnereineen. Suomelle ja sen Venäjä-yhteistyön toimijoille ja tukivälineille on<br />
tarjolla erityisrooli Venäjän Itämeri-osallistumisen edistämisessä. Suomen Itämeri-instituutin Venäjäyhteistyön<br />
monipuolinen hankesalkku on esimerkki tämän erityisroolin hyödyntämisestä.<br />
Rahoitusnäkymät Venäjä-yhteistyön osalta ovat kuitenkin haasteelliset, ja tällä hetkellä instituutin<br />
Venäjä-yhteistyö on ollut vahvasti riippuvaista päättymässä olevasta Suomen<br />
lähialueyhteistyörahoituksesta, jonka tarjoamat rahoitusmahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin rajalliset.<br />
Suomen ja Venäjän välinen kauppa ja muu taloudellinen yhteistyö sekä siihen kohdistuva mielenkiinto<br />
ovat vahvassa kasvussa, ja sitä kautta myös kaupan ja yhteistyöhön esteenä olevat - esimerkiksi<br />
liiketoimintakulttuurien eroihin, rajanylityksiin ja koulutus- ja tutkimusyhteistyön kehittämiseen liittyvät<br />
- haasteet ovat yhä vaativampia ja näkyvämpiä. Venäjän talouden modernisointipyrkimykset avaavat<br />
Suomelle uusia mahdollisuuksia, joihin voidaan tarttua uudentyyppisellä hankeyhteistyöllä myös<br />
Itämeren alueen laajuisesti. Lisäksi on huomioitava, että myös muut Itämeren alueen maat ovat<br />
aiempaa aktiivisempia Venäjän kanssa tehtävän taloudellisen yhteistyön ja siihen liittyvien välineiden<br />
kehittämisessä. Suomelle on kuitenkin edelleen tarjolla erityisrooli Venäjän vahvemman Itämeriosallistumisen<br />
edistäjänä.<br />
Tampereen ja Pirkanmaan paikalliset ja alueelliset kehittämisstrategiat ja -ohjelmat korostavat aiempaa<br />
aktiivisempaa kansainvälistä yhteistyötä. EU-hanketoiminta ja sitä kautta saatava lisärahoitus ja<br />
osaaminen paikalliseen, seudulliseen ja maakunnalliseen kehittämiseen voidaan nähdä yhä<br />
tärkeämpänä kehittämisvälineenä. Samalla voidaan vahvistaa Tampereen ja Pirkanmaan kansainvälistä<br />
vetovoimaa kilpailtaessa osaavasta työvoimasta ja investoinneista. Yliopistomuutos on avannut uusia<br />
mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa instituutin yhteistyötä tamperelaisten yliopistojen kanssa.<br />
Instituutti tarjoaa Tampereen kaupungille, Pirkanmaan liitolle sekä yliopistoille ja oppilaitoksille<br />
erinomaisen resurssin kansainvälistymiseen ja hankerahoituksen hankkimiseen.<br />
Pietarin alueella on Tampereelle ja Pirkanmaalle huomattava merkitys niin viennin, innovaatio- ja<br />
koulutusyhteistyön, matkailun kuin vaikkapa kulttuuriyhteistyönkin aloilla. Pirkanmaalla on myös<br />
10
unsaasti Venäjän ja Venäjä-yhteistyön osaamista. Myös Venäjän kauppaan ja matkailuun liittyvien<br />
valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja logistiikkayhteyksien kehittämisen osalta Pirkanmaalla on<br />
tärkeä rooli. Pirkanmaalaisella osaamisella on kysyntää Pietarin alueen kehittämisessä. Mm. Suomen<br />
Itämeri-instituutin vetämien SPb InnoReg -Tacis-hankkeen (2007-2011) ja Pietari Business Campus –<br />
lähialueyhteistyöhankkeen (2009-2011) kautta alueen innovaatiotoimijat ovat rakentaneet vahvan<br />
yhteistyöverkoston Pietarin alueelle. Parhaillaan edellä mainittujen hankkeiden ja niissä luotujen<br />
verkostojen ja yhteistyösopimusten puitteissa valmistellaan esimerkiksi laaja-alaista, koko Suomen bioja<br />
hyvinvointiklusterin kattavaa bio- ja hyvinvointialojen yhteistyötä Pietarin kaupungin ja kaupungin<br />
lääketeollisuusklusterista vastaavan organisaation kanssa. Pirkanmaalla on mahdollisuus nousta tämän<br />
sektorin johtavaksi Venäjä-yhteistyön edistäjäksi Suomessa.<br />
4.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä<br />
Instituutin toiminta ja sen rahoitus muodostuu lähes pelkästään projekteista. Instituutin hankkeisiin<br />
sitomattoman perusrahoituksen osuus oli vuonna 2011 vain 6,1 % (140 000 euroa) instituutin<br />
kokonaistuotoista. Vuonna 2011 osuus tulee edelleen putoamaan. Nykyisellä hankevolyymillä ja<br />
henkilöstömäärällä hankkeisiin sitomattoman rahoituksen määrä on aivan liian pieni, kun instituutin<br />
yleiset hallintoon ja johtamiseen tarvittavat – hankkeisiin kuulumattomat – kulut ovat nykyisellä<br />
toiminnan volyymillä tämän hetkistä perusrahoitusta suuremmat.<br />
Instituutin lähiaikojen keskeisin haaste on instituutin kannattavuuden, vakavaraisuuden ja<br />
maksuvalmiuden vahvistaminen hankkeisiin sitomattoman perusrahoituksen ja asiantuntijapalveluiden<br />
myynnistä saatavan tulorahoituksen merkittävän kasvattamisen kautta. Vuonna 2011 instituutin<br />
kaikista henkilöstökuluista lähes 100 % oli hankerahoituksen piirissä. Yleisen johtamisen ja hallinnon<br />
tehtäviin kohdistuvan hankkeisiin sitomattoman palkkarahoituksen määrää on kyettävä kasvattamaan<br />
merkittävästi lähivuosina.<br />
Instituutin omiin hankekuluihinsa saamasta hankerahoituksesta merkittävä osuus tulee instituutin<br />
hankkeiden partnereilta ns. shared costs -osuuksina. Mikäli jokin partneriorganisaatio esimerkiksi<br />
taloudellisten vaikeuksien vuoksi joutuu vetäytymään hankkeesta, voi tästä aiheutua instituutille myös<br />
mahdollinen taloudellinen riski shared cost -osuuksien menettämisen kautta. eCitizen II -hankkeessa<br />
kaksi partneriorganisaatiota on joutunut taloudellisista syistä jäämään pois hankkeesta, mutta<br />
instituutti on löytänyt niiden tilalle välittömästi uudet partnerit ilman minkäänlaisia instituutille<br />
aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia.<br />
Instituutin kasanvirranhallintaan liittyvä haasteena on nykyisen EU:n ohjelmakauden loppupuolella<br />
havaittavissa ollut maksatushakemusten käsittelyaikojen pidentyminen rahoittajien puolella. Ero on<br />
ollut merkittävä esimerkiksi vuosiin 2009-2010 verrattuna. Ajallisesti ja laadullisesti tarkan<br />
hankeraportointinsa ansiosta instituutille ei kuitenkaan ole toistaiseksi aiheutunut suurempia ongelmia<br />
maksatushakemusten käsittelyaikojen pidentymisestä.<br />
EU:n rahoitusohjelmien uusi vuonna 2014 alkava ohjelmakausi on instituutille pitkällä tähtäimellä<br />
merkittävä mahdollisuus. Lyhyemmällä tähtäimellä nykyisen rahoituskauden päättyminen aiheuttaa<br />
kuitenkin haasteita instituutin hankerahoituksen osalta. Useissa rahoitusohjelmissa viimeiset<br />
hankehaut on jo toteutettu tai tullaan toteuttamaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämän vuoksi<br />
on hyvin tärkeää, että instituutti osallistuu aktiivisesti ja menestyy hyvin ohjelmakauden jäljellä<br />
olevissa hankehauissa. Ohjelmakausien vaihtumisesta johtuva hankehakujen suvantovaihe korostaa<br />
edelleen instituutin asiantuntijapalveluiden kehittämisen ja toimeksiantorahoituksen hankkimisen<br />
merkitystä.<br />
Venäjä-yhteistyö on yksi instituutin keskeisistä vahvuusalueista. Venäjä-hankkeiden rahoitusnäkymiin<br />
11
myös EU:n tulevalla ohjelmakaudella liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä. Instituutille viime vuosien<br />
tärkein Venäjä-yhteistyön rahoituslähde, lähialueyhteistyörahoitus, on päättymässä nykymuodossaan.<br />
Instituutti on Suomen johtavia lähialueyhteistyötoimijoita, ja se on nykyisellä ohjelmakaudella ollut<br />
rahoitusmahdollisuuksien osalta huomattavasti heikommassa asemassa itäisen ja eteläisen Suomen<br />
Venäjä-toimijoihin nähden Pirkanmaan ollessa EU:n naapuruusohjelmien ohjelma-alueiden<br />
ulkopuolella. Pietarin metropolialue ja Luoteis-Venäjä ovat merkittävää ja potentiaalista<br />
yhteistyöaluetta koko Suomen toimijoita ja vahvuuksia ajatellen, ja koko Suomi tulisi tulevalla<br />
ohjelmakaudella nähdä Luoteis-Venäjän naapuruusohjelman (ENI-CBC) alueena. Nykyisen ohjelmaalueen<br />
rajautuminen vain Itä-Suomen, ja osittain Etelä-Suomen, maakuntiin ei mahdollista riittävän<br />
tasoisen ja laajuisen suomalaisen osallistumisen ja osaamisen hyödyntämistä suhteessa Luoteis-<br />
Venäjän tarjoamiin mahdollisuuksiin esimerkiksi innovaatio- ja muun taloudellisen yhteistyön osalta tai<br />
alueen ympäristöön, rajanylityksiin, liikenteeseen tai muihin haasteisiin liittyen.<br />
Ohjelma-alueen laajentaminen on herännyt paljon keskustelua tulevan ohjelmakauden valmistelun<br />
yhteydessä, ja myös Pirkanmaan liitto on yhteistyössä instituutin kanssa ollut asiassa aktiivinen.<br />
Venäjä-yhteistyön ohjelmien ja rahoituksen osalta on vaarana jo nykyisen ohjelmakauden aikana<br />
koettu Venäjä-yhteistyön ohjelmien, rahoituksen ja muiden kehittämissatsausten huomattavan<br />
voimakas painottuminen Itä-Suomen maakuntiin. Tätä vääristymää ovat korostaneet myös kansallisen<br />
lähialuerahoituksen suuntaamisen painottuminen Itä-Suomeen (ENPI-rahoitusta tukien) ja<br />
osaamiskeskusohjelman Venäjä-yhteistyön painotukset. Nämä painotukset eivät mahdollista Suomen<br />
Venäjä-osaamisen ja Venäjän kaupan ja muun yhteistyön potentiaalin täysipanoista hyödyntämistä.<br />
5. Projektit<br />
5.1. BSR InnoShip – <strong>Baltic</strong> Sea cooperation for reducing ship and port emissions through knowledge- &<br />
innovation-based competitiveness<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Suomen Itämeri-instituutin vetämässä BSR InnoShip -hankkeessa pyritään hakemaan uutta ja<br />
innovatiivista lähestymistapaa päästörajoitusten tuomaan haasteeseen eli siihen, miten Itämeren<br />
alueen laiva- ja satamateollisuuden kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja samalla vähentää niiden<br />
ilmapäästöjä hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa ja osaamista. BSR InnoShip -hanke käynnistyi<br />
EU:n Itämeren ohjelman positiivisen rahoituspäätöksen myötä kesäkuussa 2010 ja jatkuu vuoden 2013<br />
loppuun asti. Hankkeessa edistetään ympäristö- ja talousosaamista yhdistävän innovatiivisen tutkimusja<br />
kehitystyön avulla Itämeren laivapäästöjen vähentämistavoitteita teollisuuden kilpailukyvyn<br />
näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa pyritään kannustamaan vapaaehtoisiin päästöjä vähentäviin<br />
toimenpiteisiin.<br />
Nopeasti kasvavan meriliikenteen myötä laivojen rikkioksidipäästöt ovat kasvaneet merkittävästi<br />
Itämerellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on määritellyt<br />
Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin erityisalueiksi, joilla laivapolttoaineen rikkipitoisuus on<br />
alennettava vuoteen 2015 mennessä asteittain nykyisestä yhden prosentin enimmäisrajasta 0,1<br />
prosenttiin. Päästörajoitusten tiukennusten taustalla ovat laivojen rikkipäästöistä aiheutuvien<br />
pienhiukkasten kaukokulkeuman merkittävät terveys- ja ympäristövaikutukset. Laiva- ja<br />
satamateollisuudessa ollaan kuitenkin huolissaan päästörajoitusten aiheuttamista<br />
kustannusvaikutuksista.<br />
Vastaavaa Itämeren alueen laajuista ilmapäästöihin keskittynyttä hanketta, jossa haetaan uutta<br />
näkökulmaa päästövelvoitteisiin myös meriklusterin kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan<br />
vahvistamisen kautta, ei ole toteutettu aikaisemmin.<br />
12
Rahoitus ja partnerit<br />
BSR InnoShip -hanketta rahoitetaan EU:n Itämeren ohjelmasta, ja sen kokonaisbudjetti on 3,6<br />
miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeen suomalaisille partnereille kansallista<br />
vastinrahoitusta 210 000 euroa. Suomen Itämeri-instituutin budjetti hankkeessa on noin 680 000<br />
euroa. Hanke kuuluu EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeisiin, ja se on mukana Itämeren<br />
suojelukomissio HELCOMin <strong>Baltic</strong> Sea Action Planissä.<br />
Hankkeeseen osallistuu partnereina (yhteensä 19) tutkimuslaitoksia, satamia, kaupunkeja ja<br />
merenkulun viranomaisia Suomen lisäksi kahdeksasta Itämeren alueen maasta: Ruotsista, Virosta,<br />
Tanskasta, Norjasta, Puolasta, Saksasta, Latviasta ja Liettuasta. Hankkeessa on mukana 24<br />
liitännäispartneria, jotka edustavat johtavia merenkulku- ja ympäristöalan julkisen ja yksityisen<br />
sektorin toimijoita Itämeren alueelta - mukaan lukien HELCO ja <strong>Baltic</strong> Ports Organisation.<br />
Liitännäispartnerina Pietarin kaupunki - ja sen kautta myös kaikki Pietarin alueen suurimmat satamat –<br />
on hankkeessa tärkeässä roolissa, ja Venäjällä tapahtuvaan hanketoimintaan on varattu myös<br />
budjettiosuus.<br />
Suomi on vahvasti edustettuna BSR InnoShip -hankkeessa. Vetäjänä toimivan Suomen Itämeriinstituutin<br />
lisäksi hankkeessa ovat mukana partnereina Ilmatieteen laitos, Itämeren kaupunkien liiton<br />
ympäristökomissio (UBC EnvCom), Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Turun yliopiston<br />
Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Maarianhaminan<br />
kaupunki.<br />
Hankkeen johtajana on toiminut Tapani Stipa 1.2.2011 alkaen. Projektipäällikkö Minna Säpyskän<br />
äitiysloman aikana projektipäällikön tehtävät on jaettu Minna Hanhijärvelle ja Minna Sikiölle, Esa<br />
Kokkosen ja Johanna Argillanderin tukiessa hankkeen ulkoista viestintää ja hallintoa pienemmillä<br />
työosuuksilla.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Hankkeen käynnistysseminaari järjestettiin 1.-2.2.2011 Turussa Solutions 2011 konferenssin<br />
yhteydessä. Käynnistysseminaarin yhteydessä järjestettiin projektin ohjausryhmän kokous sekä High<br />
Level Advisory Groupin kokous. Käynnistysseminaarissa nähtiin laaja keskustelu eri sidosryhmien välillä<br />
tuoden esille elinkeinoelämän kuin viranomaisten näkemyksiä.<br />
Vuoden 2011 aikana järjestettiin käynnistysseminaarin jälkeen workshop Jurmalassa 8.-9.6.2011<br />
yhdessä Cities for a Cleaner <strong>Baltic</strong> Sea -hankkeen kanssa. Workshopiin osallistui noin 50 osallistujaa<br />
niin yksityissektorilta kuin julkiselta sektorilta ja tutkimusmaailmastakin. Partnerikokous järjestettiin<br />
Szczecinissä Meriakatemian tiloissa 26.-28.9.2011. Partnerikokousta edeltävässä seminaarissa kuultiin<br />
mm. Swinousczien sataman ja Yarwilin esitys, sekä puolalaisen laivanvarustajan (Euro-Africa Lines)<br />
näkökantoja.<br />
Hankkeen suurimpia julkisia esiintymisiä oli näkyvä esilläolo yhteisessä <strong>Baltic</strong> Development Forum<br />
Summitissa ja EU:n Itämeri-strategian foorumissa Gdanskissa 24.-26.10.2011. BSR InnoShip sai vahvan<br />
näkyvyyden tapahtuman networking villagessa ja mahdollisuuden kuvata prioriteetti 4:n haasteita ja<br />
toimintaa laajalti Euroopan komission aluekomissaari Johannes Hahnille. BSR InnoShipin ja sen<br />
sisarhankkeen Clean <strong>Baltic</strong> Sea Shipping -projektin yhteinen ständi keräsi laajan huomion myös Annual<br />
Forumin kuvamateriaalissa. Menestyksellistä läsnäoloa jatketaan vuoden 2012 vastaavassa<br />
foorumissa, joka järjestetään Kööpenhaminassa kesäkuussa.<br />
Osoituksena hankkeen merkittävyydestä EU:n Itämeren alueen strategialle Suomen Itämeriinstituutille<br />
tarjottiin mahdollisuus hallinnoida EU:n komission rahoittamaa Technical Assistance -<br />
hanketta koko prioriteettialue 4:lle. Instituutin mandaatti Itämeren alueen strategian toteutuksessa<br />
13
laajeni näin merkittävästi prioriteetti 4:n osalta.<br />
5.2. BSR InnoReg – Strengthening Innovation Governance in <strong>Baltic</strong> Non-metropolitan Regions through<br />
Transnational Cooperation<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Tammikuussa 2009 käynnistyneen ja lokakuussa 2011 päättyneen BSR InnoReg -hankkeen ensisijaisena<br />
kohderyhmänä olivat osallistuvien alueiden kehittäjäorganisaatiot, jotka tarjoavat palveluja pkyrityksille.<br />
Hankkeessa pyrittiin parantamaan näiden organisaatioiden valmiuksia vastata paremmin<br />
tulevaisuuden globaaleihin haasteisiin, jotta ne voisivat käyttää tehokkaammin niukkoja resursseja ja<br />
tarjota yrityksille parempia ja kohdistetumpia tukipalveluita.<br />
Lisäksi partnerit kehittivät ja testasivat yhteistyössä yritysten innovaatioita tukevia toimia ja<br />
käytäntöjä. Pääteemoja sekä koulutuksen että käytännön työkalujen osalta ovat avoin innovaatio,<br />
käyttäjälähtöinen innovointi, innovatiiviset rahoitusinstrumentit ja luovuuden edistäminen.<br />
Hankkeessa pyrittiin myös lisäämään päätöksentekijöiden tietoisuutta Itämeren alueen<br />
innovaatioyhteistyön mahdollisuuksista ja alueellisten resurssien kohdentamisesta niin, että alueen<br />
kilpailukyky säilyisi ja vahvistuisi pitkällä aikavälillä.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Hankkeeseen osallistui pääasiassa alue- ja paikallisviranomaisia ja erilaisia kehittäjäorganisaatioita<br />
seuraavilta alueilta: Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa Suomesta, Tartto Virosta, Riika Latviasta, Kaunas ja<br />
Panevecys Liettuasta, Podlaskie Puolasta sekä Brandenburgin ja Mecklenburg-Vorpommerin alueet<br />
Saksasta. Partnereiden lukumäärä oli yhteensä 18.<br />
Kolmen vuoden pituisen (2009–2011) BSR InnoReg -hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 2,3 miljoonaa<br />
euroa, josta EU-rahoituksen osuus oli 1,8 miljoonaa euroa. Instituutin oma budjetti hankkeessa oli noin<br />
350 000 euroa. Yli puolet instituutin budjetista katettiin jaettujen kustannusten periaatteella eli<br />
jokainen partneri kattoi instituutin budjetista yhteisiä hallinto- ja viestintäkustannuksia.<br />
Hankkeen päätuloksena tuotettiin kehittäjäorganisaatioiden strategiaa tukevat<br />
kehittämissuunnitelmat sekä alueellisille ja paikallisille päätöksentekijöille suunnattu<br />
kehittämispoliittinen sopimus (Memorandum <strong>of</strong> Understanding, MoU) innovaatioympäristöjen<br />
kehittämiseksi metropolialueiden ulkopuolella.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Vuonna 2011 eli BSR InnoReg -hankkeen viimeisenä toimintavuotena keskityttiin hankkeen<br />
päätuotoksiin sekä järjestettiin loppuseminaari. BSR InnoReg oli ensimmäinen <strong>Baltic</strong> Sea Region<br />
Programme 2007-2013 -rahoitusohjelman päättynyt hanke. Hankkeen käytännön koordinoinnista<br />
vastasivat projektipäällikkö Johanna Vannes sekä kevään 2011 ajan projektikoordinaattori Pasi<br />
Sammallahti. Johanna Argillander ja Minna Sikiö osallistuivat raportointiin.<br />
Hankkeen neljäs partnerikokous, ml. ohjausryhmän kokous, järjestettiin in Puolan Biaowieassa 17.-<br />
19.1.2011. Kokouksessa suunniteltiin hankkeen tärkeätä loppuvaihetta, erityisesti kehittämispoliittista<br />
sopimusta (MoU) ja viimeistä koulutusmoduulia.<br />
Viimeinen osallistuvien alueiden kehittäjäorganisaatioille suunnattu kansainvälinen koulutusmoduuli<br />
(TTM) järjestettiin Saksan Rostockissa 22.-23.3.2011. Tämän koulutuksen teemana oli "Innovation<br />
Support Tools & Networking", ja siihen osallistui 70 kehittäjäorganisaatioiden edustajaa edustaen<br />
14
jokaista BSR InnoRegissä mukana olevaa aluetta.<br />
Brysselissä 16.6.2011 nimellä ”<strong>Baltic</strong> Innovation Policy Seminar” järjestetyssä loppuseminaarissa<br />
julkistettiin yksi hankkeen päätuotoksista, <strong>Baltic</strong> Innovation Policy Memorandum. Kyseessä on BSR<br />
InnoReg -hankkeen partnerialueiden päättäjien allekirjoittama kehittämispoliittiinen sopimus<br />
innovaatioyhteistyön painopisteistä ja alueiden välisestä innovaatioyhteistyöstä Itämeren alueella.<br />
Loppuseminaari keräsi lukuisia korkean tason puhujia sekä noin 70 osallistujaa, ja siellä keskusteltiin<br />
Itämeren innovaatiopolitiikan haasteista ja tulevaisuudesta. Seminaarin myötä hanke ja instituutti<br />
saivat laajalti myönteistä huomiota.<br />
Lokakuussa 2011 julkistettiin käsikirja ”Handbook on innovation support practices” joka on saatavilla<br />
Internetissä. BSR InnoReg -hankkeessa mukana olleet alueet ovat hankkeen aikana kehittäneet ja<br />
testanneet innovaatioiden tukityökaluja ja käytäntöjä, jotka on koottu käsikirjaksi. BSR InnoReg<br />
osallistui myös lokakuun 2011 <strong>Baltic</strong> Development Forum Summitin ja EU:n Itämeri-strategian<br />
konferenssin yhteydessä järjestettyyn korkeatasoiseen <strong>Baltic</strong> Sea Region Innovation Award –<br />
kilpailuun, jossa se tuli toiseksi häviten vain pisteellä palkinnon voittajalle.<br />
Hankkeen toimeenpanovaihe päättyi lokakuussa, ja loppuraportti jätettiin joulukuussa. Hanke ehti<br />
vielä osallistua Itämeriohjelman (BSR) innovaatioklusterihakuun sekä miettiä mahdollisia<br />
jatkohankkeita.<br />
5.3. eCitizen II – Towards Citizen-centred eGovernment in European Regions and Cities<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
eCitizen II – on EU:n Interreg IVC -ohjelman rahoittama instituutin vetämä kolmivuotinen hanke<br />
(11/2009 – 12/2012), jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten ja hallinnon välistä yhteistyötä ja<br />
edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua paikalliseen päätöksentekoon nopeuttamalla sähköisen<br />
hallinnon käyttöönottoa. Tarkoituksena on näin nykyaikaistaa hallintoa ja lisätä sen läpinäkyvyyttä.<br />
Hankkeessa keskitytään karttuneen tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseen ja niiden<br />
siirtämiseen edistyneemmiltä alueilta vähemmän harjaantuneille toimijoille. Erityisen tärkeää on<br />
edistää käytäntöjä, jotka pohjautuvat kansalaislähtöisiin toimintatapoihin palveluita ja niiden sisältöä<br />
suunniteltaessa. Projekti edistää kumppaneiden suoraa yhteistyötä ja vertaisoppimista ja auttaa<br />
tunnistamaan tulevaisuuden kehityssuuntauksia.<br />
Hankkeessa laaditaan yleiseurooppalainen sähköisen osallistumisen manuaali parhaiden käytäntöjen<br />
levittämiseksi. Hankkeessa järjestetään opintomatkoja, paikallisia työpajoja ja työntekijöiden vaihtoja.<br />
Hanke tuottaa myös päivitettyä tietoa sähköisestä osallistumisesta.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Projektikumppanit ovat paikallisia ja alueellisia toimijoita, jotka ovat sitoutuneet vahvistamaan<br />
sähköistä hallintoa ja sähköistä osallistumista alueiden välisellä yhteistyöllä. Projektissa on mukana 10<br />
kaupunkia ja aluetta 10 Euroopan maasta (Suomi, Tanska, Alankomaat, Iso-Britannia, Irlanti, Tsekki,<br />
Unkari, Italia, Espanja, Kreikka). Vuosina 2010-2012 toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on 2,1<br />
miljoonaa euroa. Instituutin budjetti hankkeessa on noin 330 000 euroa. eCitizen II – hankkeen<br />
projektipäälliköksi nimitettiin helmikuussa 2011 Hannes Astok. Hänen vastuullaan on hankkeen<br />
toteutus ja yhteisten seminaarien ja opintomatkojen suunnittelu ja vetäminen sekä niistä<br />
raportoiminen. Tarton kaupunki otti hankkeessa suurimman toimintakokonaisuuden vetovastuun, ja<br />
Interreg IVC -sihteeristö myönsi Tartolle myös partneribudjetin muutoksen.<br />
15
Toiminta vuonna 2011<br />
Hankkeessa järjestettiin vuoden 2011 aikana neljä kaikille hankkeen partnereille tarkoitettua yhteistä<br />
seminaari- ja opintomatkaa sekä kehitettiin ”PanEuropean Best Practice Manual on eParticipation”-<br />
verkkomanuaalia.<br />
Maaliskuussa hankkeen tsekkiläinen partneri Vysocinan alue järjesti 22.3.2011 seminaarin Prahassa ja<br />
sen jälkeen seminaari- ja opintomatkan 23.-24.3.2011 Jihlavassa. Tapahtumaan osallistui 34<br />
osallistujaa 11 partneriorganisaatiosta. Seminaarissa keskusteltiin sähköisestä hallinnosta osana<br />
julkisen hallinnon ja sen palveluiden järjestämistä sekä niiden kehittämiseen liittyvistä<br />
toimintakulttuurin muutostarpeista. Seminaarissa esiteltiin paikallisten kuntien käytössä olevia<br />
sähköisen hallinnon palveluita. Hankkeen puitteissa Vysocinan alue on hyödyntänyt Tampereen<br />
kaupungin sähköisen osallistumisen portaalin Valman kehittämiskokemuksia ja esitteli Valman mallin<br />
pohjalta tehtyä Vaz Nazor – sähköisen osallistumisen työkalua.<br />
Kesäkuussa hankkeen suurimmasta työpaketista vastaava Tarton kaupunki järjesti eCitizen II –<br />
hankkeen partneriseminaarin ja opintomatkan Tarttoon 7.-9.6.2011. Tarton kaupungin järjestämään<br />
tilaisuuteen ja opintomatkaan osallistui yhteensä 35 osallistujaa 11 partneriorganisaation edustajina.<br />
Seminaarissa esiteltiin sähköisen osallistumisen tulevaisuuden kehitystrendejä ja Virossa käytössä<br />
olevaa kansalaisten sähköistä tunnistautumista, sähköistä henkilökorttia sekä kokemuksia sähköisestä<br />
äänestyksestä parlamenttivaaleissa.<br />
Flevolandin provinssi Alankomaista järjesti kolmen päivän pituisen seminaari- ja opintomatkan 20. –<br />
22.9.2011 eCitizen II -hankkeen partnereille. Seminaari aloitettiin 20.9.2011 päivän tilaisuudella<br />
Amsterdamissa ja ohjelma jatkui 21.-22.9.2011 opintomatkalla Flevolandin provinssiin ja sen alueella<br />
sijaitseviin kaupunkeihin. Tilaisuuteen osallistui 27 partneriorganisaation edustajaa. Osallistujat<br />
jakoivat kokemuksiaan teknologian ja kilpailuttamisen asettamista haasteista, kun kehitetään julkisen<br />
sektorin sähköisiä palveluita. Amsterdamin kaupunki esitteli uusimpia sähköisiä sosiaalista mediaa<br />
hyödyntäviä palveluitaan kaupunkilaisille. Flevolandin provinssin alueella sijaitsevien Dronten ja<br />
Almeren kaupungin edustajat esittelivät sähköisen hallinnon kehittämishankkeita ja paikallishallinnon<br />
asettamia haasteita kehittämiselle.<br />
Marraskuussa 22.-24.11.2011 Odensen kunta järjesti seminaari- ja opintomatkan, johon osallistui 43<br />
partneriorganisaation edustajaa. Seminaarissa keskityttiin tiedottamisen haasteisiin ja paikallisen<br />
median kanssa tehtävään yhteistyöhön julkisia sähköisiä palveluita kehitettäessä. Tilaisuudessa<br />
esiteltiin Tanskan paikallishallinnon kokemuksia sähköisen osallistumisen kehittämisessä. Odensen<br />
kunta on tehnyt pitkään tiivistä yhteistyötä paikallisen median kanssa hallinnon kehittämistyössä ja<br />
osallistujille kerrottiin tarkemmin myös median ja kunnan yhteistyöstä sähköisten palveluiden<br />
kehittämisessä eri kohderyhmille.<br />
“PanEuropean Best Practice Manual on eParticipation”-verkkomanuaalia (www.eu-participation.eu)<br />
arvioitiin ja kehitettiin eteenpäin. Partnerit alkoivat lisätä manuaaliin omia hyvien käytäntöjen<br />
casejään.<br />
Projektia ja sen tuloksia esiteltiin lukuisissa kansainvälisissä tilaisuuksissa niin Instituutilla kuin<br />
projektipartnereiden luona, mukaan lukien INTERREG IVC -ohjelman Good Practice Fair –<br />
konferenssissa Krakowassa Puolassa marraskuussa 2011.<br />
16
5.4. Pietarin ilmanlaatu –hanke: AQM St. Petersburg - Development <strong>of</strong> Air Quality Monitoring -<br />
Environmental cooperation project between City <strong>of</strong> St. Petersburg and <strong>Finland</strong><br />
Tausta ja tavoitteet<br />
AQM St. Petersburg - Suomen ja Pietarin välinen ilmanlaadun kehittämishanke perustuu<br />
pitkäaikaiseen Pietarin kaupungin ja suomalaisten kaupunkien väliseen ympäristöyhteistyöhön, jonka<br />
tavoitteena on edistää ilmanlaadun hallintajärjestelmien kehittämistä Pietarissa alueellisen yhteistyön<br />
avulla.<br />
AQM St. Petersburg -hankesuunnitelma pohjautuu edellisen Suomen ympäristöministeriön ja Pietarin<br />
kaupungin ympäristökomitean välisen City Twinning -ohjelman puitteissa toteutetun AQM III -<br />
hankkeen toimenpidesuosituksiin. Hankkeen tavoitteena on luoda jatkuva käytännön ilmanlaadun<br />
alan asiantuntijayhteistyö kaasumaisten ainesten ja pienhiukkasten mittaamisessa,<br />
passiivimittauksessa sekä ajantasaisen tiedonvaihdon ja leviämismallinnuksen osalta Suomen ja<br />
Pietarin välillä.<br />
Projektin toteutuksessa hyödynnetään kumppaneiden yhteistyökokemuksia ja edelleen syvennetään<br />
alueiden välistä rajat ylittävää yhteistyötä ilmanlaadun hallinnan kehittämiseksi sekä ilmanlaadun<br />
ennustamisen parantamiseksi Suomessa. Osana hanketta pyritään selvittämään<br />
yhteistyömahdollisuuksia alueiden välisen ilmalaadun hallintajärjestelmien kehittämiseksi muiden<br />
eurooppalaisten kaupunkien kanssa kohdealueen ulkopuolella.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Instituutin vetämän AQM St. Petersburg -hankkeen partnereita ovat Pietarin kaupunki ja Suomen<br />
ilmatieteen laitos. Ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen kokonaisbudjetti on 374 174 euroa,<br />
josta instituutin osuus on 70 000 euroa.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Helmikuussa 24.-25.2.2011 järjestettiin Pietarissa workshop, jossa asiantuntijat kävivät yhdessä läpi<br />
projektin toteutuksen tilannetta vuoden 2010 toimintojen pohjalta ja keskustelivat tausta-asemien<br />
mittaustulosten analyysituloksista. Ilmatieteen laitos sai arvioitavaksi Pietarin ympäristökomitealta<br />
selvityksen Pietarin kaupungin alueen vesiliikenteestä aiheutuvien haitallisten aineiden mittaamisesta.<br />
Ilmatieteenlaitoksen arviointi valmistui 9.8.2011 ja se luovitettiin Pietarin ympäristökomitealle.<br />
Toukokuussa 17.-20.5.2011 pidetyssä kansainvälisessä PETrA 2011 -konferenssissa ilmatieteen<br />
laitoksen asiantuntija Katja Loven ja Pietarin ympäristökomitean edustaja Dmitry Frank-Kamenetsky<br />
esittelivät hankkeen tuloksiin perustuvan konferenssipaperin “Ship emissions impact on urban air<br />
quality in the Gulf <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>-Experiences <strong>of</strong> Finnish-Russian cooperation” .<br />
Ilmatieteen laitoksen ja Mineral -yhtiön välillä allekirjoitettiin kesäkuussa 15.6. yhteistyösopimuksen<br />
lisäys koskien ilmanlaadun mittausta tausta-asemilla Suomessa ja Pietarissa ja mittaustulosten<br />
vaihtoa. Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet toimitettiin Pietariin kesäkuussa ja satama-alueiden<br />
mittaukset tehtiin 15.6.-29.92011. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat tekivät raportin typpi- ja<br />
rikkivertailumittausten tuloksista. 9.9.2011 ilmatieteen laitoksen asiantuntijat vierailivat<br />
mittauspaikoissa Pietarissa ja kalibroivat laitteet.<br />
Lokakuussa 26.-28.10.2011 ilmatieteen laitos järjesti seminaarin Helsingissä Pietarin<br />
ympäristökomitean ja Mineral –yhtiön asiantuntijoille päästöjen mittaamisesta. Ilmatieteen laitos<br />
järjesti 31.10.-3.11.2011 Mineral –yhtiön asiantuntijoille mittauskoulutuksen Helsingissä sekä Pietarin<br />
ympäristökomitean edustajille ja asiantuntijoille vierailun Hyytiälän tausta-asemalle. Ilmatieteen<br />
17
laitoksen asiantuntija Jari Walden valmisteli Pietarin ympäristökomitean toimittamien tietojen<br />
pohjalta raportin mittaustulosten epävarmuustekijöistä EU:n standardien pohjalta (EN-14211,<br />
EN14212, EN14625, EN 14626) ja ilmatieteen laitoksen kehittämien tietokone-ohjelmien avulla.<br />
Ilmatieteen laitos toimitti Mineral –yhtiölle käytetyt kalibrointiohjelmat.<br />
Marraskuussa 28.-30.11.2011 järjestettiin asiantuntijoiden seminaari Pietarissa liikenteen päästöjen<br />
mittaamisesta ja arvioinnista mallintamisen avulla. Ilmatieteen laitoksen asiantuntija Jukka-Pekka<br />
Jalkanen esitteli tilaisuudessa instituutin vetämän BSR InnoShip -hankkeen Pietarissa 2011 elokuun<br />
aikana järjestämien laivapäästömittausten tuloksia. Pietarissa järjestettiin asiantuntijaseminaari<br />
28.11.-1.12.2011 laivapäästöistä ja STEAM -mallintamisesta, kalibroinnista sekä keskusteltiin<br />
hankkeen toimintojen raportoinnista.<br />
Hankkeen viimeinen asiantuntijaseminaari järjestettiin tammikuussa 17.1.2012 ja loppuseminaari<br />
helmikuussa 6.-8.2.2012.<br />
5.5. WorkPlace Pirkanmaa –hanke<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
1.3.2009 käynnistyneen ja 31.5.2011 päättyneen EAKR-rahoitteisen WorkPlace Pirkanmaa –hankkeen<br />
tavoitteena oli tuoda alueen työnantajat ja kansainväliset korkeakouluopiskelijat lähemmäksi toisiaan.<br />
Hankkeessa kehitettiin alueen ja korkeakoulujen infrastruktuuria siten, että ne vahvistavat<br />
kansainvälisten opiskelijoiden työelämäkontakteja ja työnhakuvalmiuksia. Alueen työnantajille luotiin<br />
palvelurakenteita, joiden avulla korkeakouluyhteistyö olisi entistä tehokkaampaa ja kansainvälisten<br />
korkeakouluopiskelijoiden rekrytointi houkuttelevaa.<br />
Hankkeen ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa 13.6.2011 ohjausryhmä arvioi hankkeen<br />
saavuttaneen tavoitteensa hyvin. Erityisesti aktiivinen, ulospäin suuntautunut työnantaja- ja<br />
sidosryhmäyhteistyö koettiin ohjausryhmässä hankkeen saavutukseksi. WorkPlace Pirkanmaa -<br />
hankkeen aikana testattiin erilaisia toimintamalleja kansainvälisten opiskelijoiden työelämäyhteyksien<br />
lisäämiseksi ja heidän osaamisensa markkinoimiseksi työnantajille. WorkPlace Pirkanmaa -hankkeen<br />
hyviä käytäntöjä on aktiivisella tiedottamisella ja hankeyhteistyöllä levitetty alueellisesti ja<br />
valtakunnallisesti. Hanke on käynnistänyt ja osallistunut julkiseen keskusteluun korkeasti koulutettujen<br />
maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisestä Suomessa. Hankkeen aikana on aktivoitu<br />
korkeakoulujen sisäistä keskustelua työelämänäkökulmasta kv-opiskelijoiden opinnoissa sekä kvopiskelijoiden<br />
henkilökohtaisen työelämäneuvonnan tarpeista ja mahdollisuuksista. WorkPlace<br />
Pirkanmaa osallistui alueelliseen yhteistyöhön työnantajille suunnattujen palveluiden kehittämiseksi<br />
kansainvälisen rekrytoinnin tueksi. Tässä työssä hanke toi erityisesti esiin ulkomaalaiset<br />
korkeakouluopiskelijat työvoimana.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Hankkeen osatoteuttajat olivat Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Tampereen<br />
teknillinen yliopisto. Hanke sai rahoitusta myös Tampereen kaupungilta. Rahoittajaviranomaisena<br />
toimi vuoden 2010 alusta alkaen Pirkanmaan liitto. Hanke päättyi toukokuussa 2011. Hankkeen<br />
kokonaisbudjetti oli noin 237 000 euroa, josta instituutin osuus oli 143 653 euroa.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
WorkPlace Pirkanmaa -hanke järjesti kansainvälisille opiskelijoille suunnatun työelämäillan Tampereen<br />
yliopistolla 27.1.2011. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Yrityspäivien ja AIESEC:n kanssa. Tilaisuuden<br />
puheenjohtajana toimi EK:n Päivi Myllykangas. WorkPlace Pirkanmaa -hankkeessa toteutetun Puhu<br />
18
minulle suomea -kampanjan tapahtuma järjestettiin Tampereen teknillisellä yliopistolla 3.2.2011.<br />
Tilaisuudessa tavattiin TTY:n henkilökuntaa ja kansainvälisiä opiskelijoita ja jaettiin Puhu minulle<br />
suomea –pinssejä ja esitteitä. WorkPlace Pirkanmaa -hankkeen syksyllä 2010 käynnistämän<br />
mentorointohjelman tapaaminen järjestettiin instituutissa 24.2.2011. Mentorointohjelman<br />
lopputapaaminen järjestettiin 14.4.2011 Uudella Tehtaalla. Tilaisuudessa käsiteltiin osallistujien<br />
kokemuksia mentoroinnista ja tehtiin yhteenvetoa ohjelman annista.<br />
Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Tampereen Työväenmuseo Werstaalla 3.5.2011 yhteistyössä<br />
Tampereen kauppakamarin kanssa. Seminaarissa puheenvuoroja kuultiin EK:n Peer Haatajalta,<br />
Tampereen yliopiston rehtorilta Kaija Hollilta, Fatbardhe Hetemajlta, hankkeen yhdeltä<br />
mentorointiparilta sekä Tampereen kaupungin kehitysjohtaja Kari Kankaalalta. Seminaarin<br />
työnantajapaneelin osallistui viiden eri työnantajan edustajat.<br />
5.6. Pietari Business Campus –osaamisverkosto<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Pietari Business Campus –hanke oli suomalaisten Pietarin markkinoilla toimivien yritysten<br />
muodostama osaamisverkosto, joka toimi Tekesin Liito-ohjelman tukemana 31.5.2009 saakka. Pietari<br />
Business Campus -jatkohankkeen tarkoituksena oli edelleen kehittää yritysten yhdessä oppimista<br />
jalkauttamalla toisilta oppimisen malleja jäsenyritysten venäjänkielisen henkilöstön keskuuteen,<br />
tutkimalla oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia Venäjällä ja luomalla kumppanuuksia paikallisiin<br />
toimijoihin molempia osa-puolia hyödyttävien koulutushankkeiden aikaansaamiseksi sekä paikallisen<br />
rahoituksen hankkimiseksi. Lisäksi hankkeella jatkettiin vuosina 2006-2009 toteutetussa RekryPietari -<br />
lähialueyhteistyöhankkeessa aloitettua suomalaisten yritysten ja pietarilaisten työvoimatoimistojen<br />
välistä rekrytointiyhteistyötä ja rekrytointipalveluiden kehittämistä Pietarissa.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Hankkeen koordinaattorina toimii Suomen Itämeri-instituutti ja venäläisenä pääpartnerina Pietarin<br />
kaupungin talouskomitea yhdessä työ- ja työllisyyskomitean kanssa. Pietarin kaupunginhallinnosta<br />
myös koulutuskomitea osallistuu hankkeeseen. Hanke liittyy kiinteästi Pietarin kaupungin innovaatioohjelmaan<br />
tukemalla Pietarin kaupungin tavoitteita ulkomaisten investointien houkuttelemiseen sekä<br />
ammatillisen- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen liittyen. Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto<br />
toimii hankkeen suomalaisena asiantuntijana rekrytointialan yhteistyön osalta.<br />
Hankkeeseen osallistuvat seuraavat yritykset: A-Insinöörit Oy, Nokian Renkaat Oyj, Teknikum Oy, TP-<br />
Kunnossapito Oy, Tikkurila Oyj ja Valio Oy.<br />
Suomen Itämeri-instituutin kautta Pietari Business Campus -hanke on myös kytketty Pietarissa vuonna<br />
2008 toimintansa aloittaneeseen Helsingin, Tampereen ja Kotkan yhteiseen toimistoon, Helsinkikeskukseen,<br />
ja hanke on hyväksytty osaksi Helsinki-keskuksen toimintasuunnitelmaa sekä Helsingin ja<br />
Pietarin kaupunkien välillä lokakuussa 2009 solmittua yhteistyösopimusta. Helsinki-keskuksen kautta<br />
Pietari Business Campus saa arvokkaan lisäresurssin hankkeen tapahtumien järjestämiseen ja<br />
viranomaisyhteyksien hoitamiseen Pietarissa.<br />
Työ- ja elinkeinoministeriön lähialueyhteistyövaroin rahoittaman hankkeen budjetti on 171 000 euroa,<br />
jos instituutin osuus on 100 000 euroa.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Vuonna 2011 hankkeessa toteutettiin noin 20:lle osallistujalle suunnattu Venäjän kaupan Nottbeck-<br />
19
koulutusohjelman pilotti, jonka kohderyhmänä olivat PBC-jäsenyritysten suomalaiset ja venäläiset<br />
työntekijä. Seitsemän Pietarissa ja Tampereella järjestettävän 2,5 päivän moduulin muodossa<br />
toteutettavan ohjelman laajuus oli 40 opintopistettä. Vuoden 2011 aikana hankkeessa toteutettiin<br />
useita toisilta oppimisen workshopeja yritysten valitsemista Venäjän kaupan teemoista sekä useita<br />
verkostoitumistilaisuuksia yritysten, yliopistojen, työvoimaviranomaisten ja kaupunkien edustajien<br />
välillä. Lisäksi selvitettiin oppisopimusyhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia hankkeen jäsenyritysten<br />
osalta. Pietari Business Campus -hankkeen ja sen Nottbeck-pilottiohjelman päätösseminaari ja<br />
hankkeen viimeinen ohjausryhmän kokous järjestettiin Tampereella 15.-17.1.2012. Tilaisuuteen<br />
osallistui kolmen yliopiston, Pietarin talousyliopiston, Tampereen yliopiston sekä Tampereen<br />
teknillisen yliopiston edustajia, Tampereen ja Pietarin kaupungin viranomaisia sekä hankkeen<br />
jäsenyritysten edustajia.<br />
5.7. Klub Tampere- kansainvälistymis- ja kulttuurivientihanke<br />
Klub Tampere oli kolmivuotinen (2008-2011) hanke, joka keskittyi kehittämään pirkanmaalaisten<br />
luovien alojen yritysten vienti- ja kansainvälistymispyrkimyksiä. Hankkeen ensisijaisina kohdealueina<br />
olivat Pietari ja Moskova. Hanketta rahoittivat Luova Tampere-ohjelma ja opetusministeriö.<br />
Klub Tampere -hankkeen tavoitteena oli kulttuurialalla toimivien yritysten (musiikki ja muoti)<br />
kansainvälistyminen ja viennin edistäminen sekä luovan alan kansainvälistymis- ja vientiosaamisen<br />
sekä -liiketoimintaedellytysten parantaminen. Lisäksi hankkeessa kehitettiin luovien alojen<br />
yritysverkostoa sekä lisättiin yhteistyötä kulttuurialan ja muun elinkeinoelämän kesken niin<br />
kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Luova Tampere -ohjelman rahoittaman hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 150 000 euroa, josta<br />
instituutin osuus oli noin 60 000 euroa. Hankkeeseen osallistui kymmeniä luovien alojen yrityksiä ja<br />
muita organisaatioita Tampereelta ja muualta Suomesta. Hanke toiminnot kohdistuivat erityisesti<br />
Pietariin.<br />
Klub Tampere -hankkeen kautta Suomen Itämeri-instituutti toimi osatoteuttajan roolissa aluksi<br />
Adultan - ja vuodesta 2010 alkaen Lahden ammattikorkeakoulun - koordinoimassa Sillanrakentajat –<br />
Luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten valtakunnallinen valmennusohjelma –hankkeessa.<br />
Suomen Itämeri-instituutin osarahoitusosuus / Tampereen kuntarahoitusosuus hankkeessa oli 21 000<br />
euroa, ja se katettiin Luova Tampere -ohjelman Klub Tampere –hankkeelle myöntämällä rahoituksella.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Hanke päättyi maaliskuussa 2011. Vuoden 2011 alkupuolella Klub Tampereen toiminta liittyi<br />
Sillanrakentajien tapahtumiin, lähinnä Pietarissa helmikuussa järjestettyyn mittavaan luovien alojen<br />
Suomi-asema -tapahtumaan. Tapahtumassa eri luovien alojen edustajat ympäri Suomea esittelivät ja<br />
myivät tuotteitaan ja osaamistaan sekä hankkivat uusia verkostoja venäläisistä toimijoista. Suomen<br />
Itämeri-instituutin / Klub Tampereen vastuulla tapahtumassa olivat yhteydenpito venäläisten<br />
partnereiden kanssa, avustaminen näyttelyn kokoamisessa, käytännön järjestelyistä huolehtiminen<br />
sekä tulkkaus suomesta englantiin sekä englannista venäjään ja toisin päin. Tavoitteena oli myös luoda<br />
uusia verkostoja suomalaisille taiteilijoille ja edistää yhteistyöneuvotteluita suomalaisten ja venäläisten<br />
luovien alojen osallistujien välillä.<br />
Klub Tampere -hankkeessa luotiin uudentyyppinen paikallinen kulttuurivientikonsepti Suomeen. Tästä<br />
kertoo myös se, että Suomen Itämeri-instituutin edustajat kutsuttiin hankkeen aikana esittelemään<br />
hanketta lukuisiin luovien alojen tilaisuuksiin eri puolilla Suomea. Hanke yhdisti innovatiivisesti<br />
20
kulttuuriviennin ja kaupunkimarkkinoinnin. Hanke kokosi suuren ja aktiivisen osallistujajoukon<br />
erityisesti musiikkialalta. Hankkeessa luotiin vahvat ja laajat kansainväliset yhteistyöverkostot<br />
erityisesti Venäjälle ja myös Viroon. Osallistuneiden musiikkialan yritysten Venäjän vienti ja verkostot<br />
kehittyivät hyvin. Sillanrakentajat-hankkeen avulla Klub Tampere hanke sai näkyvän kansallisen roolin,<br />
ja sen kautta tamperelaisille toimijoille avautui uusia kansallisia yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoja.<br />
Hankkeen avulla luotiin pohjaa ja edistettiin Luovien alojen yhteistyön ja viennin kasvua Tampereelta<br />
Venäjälle ja Baltian maihin. Tamperelaisten luovien alojen yritysten kansainväliset yhteistyö- ja<br />
vientinäkymät paranivat ja yritysten vientiosaaminen ja kansainväliset verkostot vahvistuivat. Klub<br />
Tampereen ja ja Sillanrakentajat-hankkeen avulla Tampereelle syntyi uusia luovien alojen<br />
agenttiyrityksiä. Lisäksi Tampereen tunnettuus ja houkuttelevuus kulttuurimatkailukohteena Venäjällä<br />
kasvoi hankkeen ansiosta.<br />
5.8. Sillanrakentajat - luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten valtakunnallinen<br />
valmennusohjelma<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Aluksi Adultan ja vuodesta 2010 lähtien Lahden ammattikorkeakoulun koordinoima Sillanrakentajathanke<br />
toteutettiin 1.1.2099 – 31.12.2011. Hankkeen tavoitteena oli kolmen vuoden aikana luoda<br />
Suomeen luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten ammattikunta, toimintakulttuuri ja<br />
markkinat. Samalla agenttien ammattikunnan kehittämisen kanssa varmistetaan luovien alojen<br />
pienyrittäjille taloudellisesti kannattava tulevaisuus ja mahdollisuus keskittyä omaan osaamiseensa.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Suomen Itämeri-instituutti oli hankkeen yksi osatoteuttaja ja instituutin oma- ja kuntarahoitusosuutta<br />
maksettiin Klub Tampere –hankkeen kautta. Hankkeen muut osatoteuttajat olivat Turun seudun<br />
kehitys Oy ja Rovaniemen kehitys Oy. Hanke sai rahoitusta myös Helsingin kaupungilta. Hanke kesti<br />
kolme vuotta ja sen kokonaisbudjetti on noin 1 miljoona euroa, josta instituutin osuus on 80 000<br />
euroa. Hankkeen rahoittajaviranomaisena toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Sillanrakentajat –hankkeen Suomi-asema – Luovien alojen myynti- ja markkinointitapahtuma<br />
toteutettiin Pietarissa 7.-12.2.2011. Tapahtumassa eri luovien alojen edustajat ympäri Suomea<br />
esittelivät ja myivät tuotteitaan ja osaamistaan sekä hankkivat uusia verkostoja venäläisistä toimijoista.<br />
Luovien alojen agentit olivat monipuolisesti edustettuina tapahtumassa. Suomen Itämeri-instituutin<br />
vastuulla tapahtumassa olivat yhteydenpito venäläisten partnereiden kanssa, avustaminen näyttelyn<br />
kokoamisessa, käytännön järjestelyistä huolehtiminen sekä tulkkaus suomesta englantiin sekä<br />
englannista venäjään ja toisin päin. Tavoitteena oli myös luoda uusia verkostoja suomalaisille<br />
taiteilijoille ja edistää yhteistyöneuvotteluita suomalaisten ja venäläisten luovien alojen osallistujien<br />
välillä.<br />
Sillanrakentajat-hanke osallistui Pirkanmaan Yrittäjien järjestämään Luovat verkot -tapahtumaan<br />
5.5.2011. Instituutti vastasi hankkeen osallistumisesta tapahtumaan. Kolmatta kertaa 5.5.2011<br />
Tampere-talossa järjestetty Luovat Verkot -tapahtuma keräsi yhteen satoja luovien alojen yrittäjiä ja<br />
ostajia Pirkanmaan tärkeimmistä asiakasyrityksistä. Luovat Verkot -kontaktitapahtuman järjestäjänä<br />
toimi Pirkanmaan Yrittäjien Luovien alojen toimikunta. Sillanrakentajat osallistuivat tilaisuuteen<br />
ständillä ja tapahtumalavalla tehdyllä agenttien ja hankkeen vetäjän haastatteluilla. Lisäksi<br />
Sillanrakentajat-hankkeesta ja osallistumisesta Luovat Verkot -tapahtumaan laadittiin tiedote, jota<br />
levitettiin laajasti pirkanmaalaisille tiedotusvälineille.<br />
21
Suomen Itämeri-instituutti järjesti Sillanrakentajat-hankkeen agenttikoulutettavien osallistumisen<br />
Tampereella 19.-22.10.2011 järjestettyyn Musiikki & Media –tapahtumaan. Musiikki & Media on<br />
Tampereella vuosittain järjestettävä Suomen johtava musiikkialan ammattilaisten tapahtuma, joka<br />
kerää yhteen vuosittain satoja kotimaisia ja kansainvälisiä musiikkialan ja -median toimijoita.<br />
5.9. <strong>Baltic</strong>Supply – Interregional SME Supply Clusters along the Northeast Corridor<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Hankkeessa keskitytään hankintamarkkinoiden kehittämiseen ja erityisesti pk-yritysten pääsyn<br />
edistämiseen kansainvälisille hankintamarkkinoille Itämeren ja Pohjanmeren alueet käsittävällä 160<br />
miljoonan asukkaan Koillis-Euroopan vyöhykkeellä (Northeast Corridor). Tarkoituksena on muodostaa<br />
Itämeren alueella kolme toiminnallista alihankintaklusteria: meriteollisuus, energia sekä ruoka ja<br />
terveys.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Suomen Itämeri-instituutti on partnerina EU:n Itämeren ohjelman toisella hakukierroksella syyskuussa<br />
2009 hyväksytyssä <strong>Baltic</strong>Supply-hankkeessa. Hankkeen vetäjänä toimii Bremenin talous- ja satamaasioiden<br />
ministeriö. Hankkeeseen osallistuu kauppakamareita, yrityskehitysorganisaatioita, yliopistoja<br />
sekä alue- ja paikallishallinnon organisaatioita Suomen lisäksi Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Ruotsista,<br />
Saksasta ja Tanskasta ja Virosta (yhteensä 16 partneria). Vuosina 2009–2012 toteutettavan hankkeen<br />
kokonaisbudjetti on 3,6 miljoonaa euroa. Suomen Itämeri-instituutti toimii hankkeessa yhden<br />
työpaketin vetäjänä. Instituutin partneribudjetti on 197 000 euroa. Pohjanmeren alueella toimii<br />
sisarprojekti North Sea Supply Connect.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Instituutti osallistui <strong>Baltic</strong>Supplyn ja sen Pohjanmeren alueen sisarprojektin, North Sea Supply<br />
Connectin, järjestämään yhteiseen tapaamiseen Brysselissä 15.-17.3.2011. Tapaamisen yhteydessä<br />
kokoontui ensimmäistä kertaa molempien projektien yhteinen kansainvälinen neuvottelukunta, jossa<br />
Suomea edustaa Thomas Palmgren, Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö ja Euroopan<br />
talous- ja sosiaalikomitean jäsen. Instituutti osallistui <strong>Baltic</strong>Supply-projektin työkokoukseen<br />
Kööpenhaminassa 2.2.2011, jossa käsiteltiin European Business Support Network –internet-portaalia.<br />
Portaali on paitsi instituutin vetämän työpaketin, myös koko projektin päätuotos, jolla pyritään<br />
edistämään pk-yritysten pääsyä kansainvälisille hankintamarkkinoille.<br />
<strong>Baltic</strong>Supply ja pirkanmaalainen Supply Network <strong>Finland</strong> järjestivät toukokuussa Tampereella<br />
yhteisseminaarin, jossa käsiteltiin hankinta-asioita monesta eri näkökulmasta. Seminaariin osallistui<br />
noin 50 yritysten, elinkeinoyhtiöiden ja korkeakoulujen edustajaa. <strong>Baltic</strong>Supply ja North Sea Supply<br />
Connect järjestivät koordinaatiotapaamisen Amsterdamissa 9.6.2011, johon myös instituutti osallistui.<br />
Tapaamisessa sovittiin, kuinka hankkeiden päätuotoksen eli Business Development Platformin<br />
palveluja aletaan pilotoida sekä Itämeren että Pohjanmeren alueella.<br />
<strong>Baltic</strong>Supply järjesti laajan projektitapaamisen Riian kansainvälisten ruokamessujen yhteydessä 7.-<br />
9.9.2011. Tapaaminen oli puoliksi Riiassa ja puoliksi Ventspilsissä ja kokouspäivien aikana jatkettiin<br />
Business Development Platformin pilottipalveluiden suunnittelemista. Instituutti oli mukana<br />
tapahtumassa. <strong>Baltic</strong>Supply järjesti hankkeen poliittisen neuvottelukunnan (PAG = Political Advisory<br />
Group) toisen kokouksen Gdanskissa <strong>Baltic</strong> Development Forumin ja EU:n Itämeri-strategian<br />
vuosikokousten yhteydessä 24.-25.10.2011. Kokouksessa instituuttia edustivat Johanna Vannes ja Esa<br />
Kokkonen, joka toimi tällä kertaa Suomen varsinaisen PAG-jäsenen, Suomen Yrittäjien kansainvälisten<br />
22
asioiden päällikön Thomas Palmgrenin sijaisena.<br />
<strong>Baltic</strong>Supply- ja North Sea Supply Connect -hankkeiden yhteinen työkokous järjestettiin Hampurissa<br />
31.10. - 1.11.2011. Kokouksessa valmisteltiin hankkeiden yhteistä päätuotosta, European Business<br />
Support Network –internet-portaalia. Portaali avattiin tammikuussa 2012 osoitteessa<br />
http://eubizz.net/. Työkokouksessa käsiteltiin portaalin luotavien pilottipalveluiden viimeistelyä.<br />
Instituutti oli edustettuna kokouksessa<br />
5.10. BSR QUICK – Qualification, Innovation, Cooperation and Keybusiness for Small and Medium<br />
Enterprises in the <strong>Baltic</strong> Sea Region<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
BSR QUICK vahvistaa pk-yritysten innovaatiokykyä ja kompetensseja Itämeren alueella. Hankkeen<br />
tavoitteina ovat ammatillisen koulutuksen laadun ja erityisesti jatkokoulutuksen tehostaminen,<br />
kasvavaan työvoimapulaan vastaaminen, työvoiman liikkuvuuden lisääminen sekä yritysten<br />
kansainvälistymisen ja rajat ylittävän yhteistyön tukeminen Itämeren alueella.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Instituutti on partnerina myös toisessa EU:n Itämeren ohjelman toisella hakukierroksella hyväksytyssä<br />
hankkeessa. BSR QUICK -hankkeen vetäjänä toimii saksalainen Itämeren alueen pk-yritysten välisen<br />
yhteistyön edistämiseen erikoistunut Hanseatic Parliament -organisaatio. Hankkeeseen osallistuu<br />
kauppakamareita, pk-sektorin järjestöjä, korkeakouluja ja tutkimusyksiköitä sekä alue- ja<br />
paikallishallinnon organisaatioita Suomen lisäksi Latviasta, Liettuasta, Norjasta, Puolasta, Ruotsista,<br />
Saksasta, Tanskasta, Valko-Venäjältä ja Virosta (yhteensä 40 partneria). Vuosina 2009–2012<br />
toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on 3,7 miljoonaa euroa. Suomen Itämeri-instituutti toimii<br />
hankkeessa yhden työpaketin vetäjänä. Instituutin partneribudjetti on 140 000 euroa.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Vuoden 2011 tärkeimpänä tehtävä BSR QUICK -hankkeessa oli aloittaa hankkeen päätuotoksiin<br />
kuuluvaan alueellisista innovaatiopolitiikkaa sekä pk-sektorin kehittämistä koskevan strategiapaperin<br />
valmistelu. Strategia ja sen taustaselvitys valmistuvat toukokuuhun 2012 mennessä, jolloin instituutti<br />
esittelee sen hankkeen mittavassa ”7th Hanseatic Conference – ”Innovation promotion and innovation<br />
strategies in regional policies around the Mare <strong>Baltic</strong>um“ -tapahtumassa Hampurissa 14-16.05.2012.<br />
Oslossa järjestettiin 7.–8.2.2011 BSR QUICK -projektin työtapaaminen. Johanna Vannes esitteli<br />
kokouksessa ”Providing Services to SMEs” -manuaalia, johon kootaan perustietoa pk-yritysten<br />
merkityksestä Itämeren alueen talouksille sekä hyviä käytänteitä pk-yrityksille suunnatuista<br />
tukitoimista. Vilnassa järjestettiin 14.–15.4.2011 BSR QUICK -projektin työtapaaminen, jossa instituutti<br />
oli edustettuna.<br />
BSR QUICK ja Hansa-parlamentti järjestivät laajan partneri- ja jäsentapaamisen Varsovassa 16.-<br />
17.11.2011. BSR QUICK -kokouksessa keskityttiin hankkeen kahden ensimmäisen vuoden saavutuksiin<br />
sekä siihen, mitä jäljellä olevana viimeisenä vuotena on vielä edessä. Hansa-parlamentin<br />
vuosikokouksessa käsiteltiin mm. edellisen vuoden tilinpäätös sekä muutama uusi jäsenhakemus.<br />
Instituutti oli mukana kokouksessa<br />
23
5.11 BALTIC BIRD - Improved accessibility <strong>of</strong> the <strong>Baltic</strong> Sea Region by air transport<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
BALTIC BIRD -hankkeen taustalla ovat Itämeren aluerakenteen ja maantieteellisten olosuhteiden<br />
(pitkät etäisyydet, merelliset etäisyydet) asettamat haasteet alueen eri osien saavutettavuudelle sekä<br />
taloudelliselle ja sosiaaliselle koheesiolle Itämeren alueella. Korkeatasoisen ja toimivan lentoliikenteen<br />
merkitys on alueelle erityisen suuri. BALTIC BIRD -hankkeen tavoitteena on lentosaavutettavuuden ja<br />
intermodaalisten liikenneyhteyksien parantaminen Itämeren alueen perifeerisillä alueilla. Näillä<br />
tavoitteilla hanke edistää sosioekonomista koheesiota, talouskasvua sekä myös kestävää kehitystä<br />
osallistuvilla alueilla.<br />
Hanke tähtää uusien lentoyhteyksien syntymiseen Itämeren alueella yhteisillä alueiden välisillä, hyviin<br />
käytäntöihin perustuvilla toimenpiteillä, joihin kuuluvat lentoliikenteen markkina-analyysit<br />
(matkustaja- ja lentoreittipotentiaali), yhteiset lentoasemien ja lentoreittien markkinointitoimenpiteet,<br />
lentoliikenteen julkisen palvelun velvoitetta (PSO) ja reittikehitysrahastoja (RDF) koskeva manuaali<br />
sekä matkailumarkkinointistrategioiden ja matkailukohteiden kehittämistä koskevat toimenpiteet.<br />
BALTIC BIRD -hankkeessa edistetään myös parempia intermodaalisia yhteyksiä lentoliikenteen ja<br />
julkisen lentokenttäliikenteen välillä toteuttamalla siihen liittyviä tarve- ja SWOT-analyysejä ja<br />
levittämällä hyviä käytäntöjä osallistuvien alueiden välillä.<br />
Sijaintinsa, pitkien etäisyyksiensä ja Itämeren alueelle tuomansa taloudellisen merkityksensä ja<br />
potentiaalinsa kautta hankkeen tavoitteet ovat erityisen relevantteja Suomelle ja sen eri alueille. Näin<br />
ollen hankkeen suomalaisten partnereiden ja alueiden määrä on myös merkittävä.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
BALTIC BIRD -hankkeen vetäjänä toimii Brandenburgin osavaltion talous- ja Eurooppa-asioiden<br />
ministeriö (Ministry <strong>of</strong> Economics and European Affairs <strong>of</strong> the Region Brandenburg). Suomalaisia<br />
partnereita ovat Suomen Itämeri-instituutti, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Savonlinnan seudun<br />
kuntayhtymä, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Elinkeinoyhtiö InLike Oy (Inari), Oulun<br />
yliopisto ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Suomen Itämeri-instituutti toimii hankkeessa yhden työpaketin<br />
vetäjänä ja vastaa hankkeen toiminnoista Pirkanmaalla. Muista Itämeren alueen maista hankkeeseen<br />
osallistuu partnereina lentokenttäyhtiöitä sekä alue- ja paikallishallinnon organisaatioita Latviasta,<br />
Norjasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta ja Tanskasta. Yhteensä hankkeeseen osallistuu 20 partneria.<br />
Vuosina 2011-2014 toteutettava hanke hyväksyttiin rahoitettavaksi EU:n Itämeren alueen ohjelman<br />
neljännellä hakukierroksella 10.6.2011. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,87 miljoonaa euroa, ja<br />
instituutin budjetti on 250 000 euroa.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Instituutti osallistui BALTIC BIRD -hankkeen partnereiden yhteiseen valmistelukokoukseen, joka<br />
järjestettiin Brandenburgin osavaltion johdolla Schönefeldin lentoasemalla Berliinissä 25.2.2011.<br />
Instituutti esitteli hanketta Pirkanmaan lentoliikennetyöryhmälle Tampereella 16.3.2011. Työryhmä<br />
piti hanketta hyödyllisenä lisäresurssina ja verkostoitumisvälineenä Pirkanmaalle. Esa Kokkonen on<br />
toiminut myös hankkeen kautta hankkeen pirkanmaalaisena toteutusalustana toimivan työryhmän<br />
jäsenenä kesästä 2011 alkaen. Syksyn 2011 aikana viimeisteltiin hankkeen toteutussuunnitelmaa,<br />
laadittiin partnerisopimuksia sekä alueellisia toimintasuunnitelmia. Hankkeen varsinainen<br />
toteutusvaihe pääsi vauhtiin vasta vuoden 2012 alussa.<br />
24
5.12. IPR Custom - Cooperation between customs and IPR holders in the fight against counterfeit traffic<br />
between Russia and <strong>Finland</strong><br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Hankkeen tavoitteena oli suomalais-venäläisen tulliyhteistyön avulla sekä aiemmista IPR-alan<br />
lähialueyhteistyöhankkeista saatuja kokemuksia hyödyntäen kehittää tulli- ja muiden<br />
lainvalvontaviranomaisten IPR-asioihin liittyvää osaamista Leningradin alueella ja Pietarissa. Projekti<br />
keskittyi erityisesti tulliviranomaisten ja merkinhaltijoiden sekä niiden edustajien välisen yhteistyön<br />
kehittämiseen Venäjällä suomalaisia tulliviranomaisten ja yritysten välisen yhteistyön malleja<br />
hyödyntäen.<br />
Vuosina 2010-2011 toteutettu hanke valmisteltiin vakiintuneen suomalaisten ja venäläisten IPR-alan<br />
toimijoiden, erityisesti Suomen ja Venäjän tulliviranomaisten, välisen yhteistyön ja siihen liittyvien<br />
yhteistyösopimusten puitteissa sekä hyödyntäen viime vuosina toteutettujen suomalais-venäläisten<br />
IPR-alan yhteistyöhankkeiden tuloksia.<br />
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa suomalaisten ja venäläisten tulli- ja muiden<br />
lainvalvontaviranomaisten sekä merkinhaltijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista; edistää<br />
Suomen ja Venäjän tulliviranomaisten välistä yhteistyötä liittyen tuoteväärennösten<br />
kauttakulkuliikenteen vähentämiseen Suomen ja Venäjän välisellä rajalla; vahvistaa suomalaisten ja<br />
venäläisten tulliviranomaisten osaamista tuoteväärennösten tekijöiden ja kauttakuljettajien<br />
tunnistamisessa ja pysäyttämisessä; edistää tulliviranomaisten ja merkinhaltijoiden välistä yhteistyötä<br />
Venäjällä hyödyntämällä suomalaisia tullin ja yritysten välisen yhteistyön hyviä käytäntöjä ja<br />
kokemuksia; ja valmistella ja toteuttaa suomalaisten ja venäläisten tulliviranomaisten yhteistyön<br />
pilottitoimenpiteenä tuoteväärennösten valvottu läpilasku Suomesta Venäjälle.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Hanketta päärahoitus tuli työ- ja elinkeinoministeriön lähialueyhteistyövaroista. Hankkeen<br />
kokonaisbudjetti oli 82 236 euroa, josta instituutin osuus oli 17 500 euroa. Lisäksi projekti sai tukea<br />
Pohjoismaiden ministerineuvostolta. Hankkeen koordinaattorina toimi Suomen Itämeri-instituutti.<br />
Venäläisten partnereiden osalta hankkeen toteutusta koordinoivat yhteistyössä Leningradin<br />
aluehallinto ja Venäjän tullin Suomen edustusto. Suomessa hankkeen keskeinen asiantuntijapartneri ja<br />
osarahoittaja oli Tullihallitus.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Tulliviranomaisia Venäjältä ja Suomesta osallistui hankkeen työpajatilaisuuteen Helsingissä 17.6.2011.<br />
Työpajassa keskusteltiin hankkeen tulevien toimenpiteiden aikatauluista ja Suomi-Venäjä rajan<br />
valvotun läpilaskun vaatimuksista.<br />
Suomen ja Venäjän tulliviranomaisten seuraava yhteinen työpaja järjestettiin Venäjän luoteisen<br />
tullipiirin tiloissa Pietarissa 21.-24.8.2011. Tilaisuuteen osallistuivat Luoteisen tullipiirin ensimmäinen<br />
varajohtaja Andrey Konjuhov ja tullipiirin tuoteväärennösten salakuljetusten torjuntaosaston päällikkö<br />
Vadim Gnatenko. Suomalaisten delegaatiota johti tullivalvonnan ja tekniikan päällikkö Erik Dannbäck<br />
Tullihallituksesta. Suomalaiset ja venäläiset osapuolet sopivat konkreettisista toimenpiteistä Suomen<br />
ja Venäjän rajalla. Myös suomalais-venäläisen tulliyhteistyön protokolla allekirjoitettiin. Vierailun<br />
kahtena viimeisenä päivänä osallistujat vierailivat Baltijskayan ja Pulkoyskayan tulleissa, jossa<br />
järjestettiin työpajoja.<br />
Elokuun työpajassa sovittuna hankkeessa yhteisesti toteutettuna toimenpiteenä aloitettiin 19.9.2011<br />
Helsinki-Vantaan lentokentän ja Venäjän tullin välinen analyyttisen tiedon vaihdanta.<br />
25
Tiedonvaihdantajakso kesti yhteensä kaksi viikkoa 3.10.2011 asti. Tiedonvaihdantaan kuului myös<br />
Kotka-Haminan satamassa 18.-9.10.2011 toteutettu kaksipäiväinen koulutusjakso suomalaisille<br />
tulliviranomaisille. 25 suomalaisosallistujan lisäksi Venäjän valtion tullin edustajia osallistui<br />
koulutukseen. Suomalaiset ja venäläiset tulliviranomaiset järjestivät koulutuksen yhteydessä yhdessä<br />
tuoteväärennösten tarkastustoimenpiteen Kotka-Haminan satamassa.<br />
Hankkeen viimeinen tapahtuma järjestettiin työpajamuotoisena tapahtumana Helsingissä Helsinki-<br />
Vantaan lentoaseman tullin tiloissa 15.-16.12.2011. Tapahtumassa viimeisteltiin ja käytiin läpi<br />
projektin tuloksia sekä neuvoteltiin tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista. Tapahtumaan osallistui<br />
suomalaisia ja venäläisiä tulliviranomaisia sekä merkinhaltijoiden edustajia.<br />
5.13. Proactive <strong>Baltic</strong> Pr<strong>of</strong>essional – edelläkävijäksi kansainvälisenä projektiammattilaisena<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Proactive <strong>Baltic</strong> Pr<strong>of</strong>essional – edelläkävijäksi kansainvälisenä projektiammattilaisena on instituutin<br />
sisäinen kehittämishanke, joka toteutettiin helmi- ja marraskuun välisenä aikana 2011.<br />
Hankkeen yleisenä tavoitteena oli edellisen vuonna 2009 –2010 toteutetun kehittämishankkeen<br />
pohjalta jatkaa instituutin sisäistä kehittämistä hyväksytyn strategian pohjalta. Kehittämishankkeen<br />
lähtökohtana oli edelleen parantaa instituutin toiminnan laatua ja joustavuutta, kehittää käytännön<br />
projektityöhön ja projektien hallintaan uusia tehokkaampia toimintatapoja, henkilöstön osaamista ja<br />
sisäistä jakamista sekä kehittää nopeaa, joustavaa ja tehokasta reagointia toimintaympäristön<br />
tarjoamiin mahdollisuuksiin. Haasteena on myös kehittää yksilöiden kokemuksiin ja osaamiseen<br />
perustuvan sanattoman tiedon dokumentointia ja hyödyntäminen konkreettisina työkaluina.<br />
Hankkeessa keskityttiin kolmeen kehittämiskohteeseen:<br />
1. Parannetaan resurssien ja kompetenssien hyödyntämistä kehittämällä ja ottamalla käyttöön<br />
projektimanuaali, jonka avulla instituutin projektien koordinointi ja johtaminen systematisoidaan ja<br />
yleistetään. Manuaaliin hyödynnetään mahdollisimman kattavasti instituutin sisällä oleva tieto,<br />
projektiosaaminen ja kompetenssit. Projektimanuaalille tehdään sen jatkuvuutta ja kehittämistä<br />
varmistava seuranta.<br />
2. Kehitetään ja otetaan käyttöön uudenlaisia projektityöskentelyä tukevia instituutin sisäisiä<br />
toimintatapoja ja tukitoimintoja.<br />
3. Kehitetään instituutin henkilöstön yksilöllisten ja yhteisöllisten kompetenssien hyödyntämistä sekä<br />
yhteistä tahtotilaa, jotta ne tukevat sekä uusia toimintatapoja että myös projektien hallintaan liittyvän<br />
tiedon havaitsemista, ymmärtämistä ja käyttöönottoa.<br />
Hankkeen rahoitus<br />
Hanketta tuki työsuojelurahasto. Hankkeen budjetti oli 18 000 euroa.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Kehittäminen käynnistettiin helmikuussa projektijohtajan käynnistämällä yhteisellä palaverilla, jossa<br />
määriteltiin toiveet projektin toteuttamisesta ja pelisäännöistä sekä esitettiin konsultille toiveet ja<br />
odotukset projektiin liittyen.<br />
Konsultin vetämänä järjestettiin yhteensä kahdeksan henkilöstön yhteistä kehittämispäivää, joissa<br />
keskityttiin kolmen kehittämiskohteen keskeisiin asioihin. Lisäksi konsultin ja työntekijöiden välillä<br />
järjestettiin yksilöllisiä ohjauksia ja pienryhmätyöskentelyä.<br />
26
Hankkeen tuloksena kehitettiin instituutin kansainvälisen projektitoiminnan manuaali, johon kerättiin<br />
olennainen tieto, hyvät käytännöt ja mallit projektihallinnasta. Lisäksi määriteltiin vaadittavat<br />
ydinkompetenssit kansainväliseen projektitoimintaan sekä sovittiin toimintatavoista uusien projektien<br />
valmisteluprosessissa ja projektityössä yhdessä henkilöstön kanssa.<br />
5.14. Pietarin Helsinki-keskuksen Tampereen osuuden koordinointi ja ohjaaminen vuonna 2011<br />
Tampereen kaupungilla on yhdessä Helsingin ja Kotkan kaupunkien kanssa Pietarissa yhteinen<br />
edustusto, Helsinki-keskus. Helsinki-keskuksen toiminta painottuu seuraaviin teemoihin: matkailu- ja<br />
tapahtumamarkkinointi, osaamispohjainen yhteistyö ja klusteriyhteistyö. Kesäkuussa 2008<br />
toimintansa aloittanut Helsinki-keskus toimi Pietarissa aluksi väliaikaisissa tiloissa ja siirtyi keväällä<br />
2010 Pietarissa avattuun uuteen Suomi-taloon.<br />
Vuonna 2011 Pietarin ja Tampereen välinen yhteistyö oli vilkkaampaa ja monipuolisempaa kuin<br />
koskaan aiemmin. Helsinki-keskuksella ja Suomen Itämeri-instituutin Pietariin suuntautuvalla<br />
hankeyhteistyöllä ja Venäjä-osaamisella oli ratkaiseva merkitys yhteistyön kehittymisen kannalta.<br />
Myös monet muut Helsinki-keskuksen painopistealueiden kannalta keskeiset toimijat kuten<br />
Tampereen yliopisto, Vapriikki ja Tredea olivat aktiivisesti mukana Pietari-yhteistyössä Helsinkikeskusta<br />
hyödyntäen.<br />
Vuosien 2008-2009 tapaan Suomen Itämeri-instituutti vastasi vuonna 2011 Helsinki-keskuksen ja<br />
Pietari-yhteistyön tamperelaisesta koordinoinnista Tampereen kaupungin tekemän tilauksen<br />
mukaisesti seuraavin tehtävin: Instituutin johtaja Esa Kokkonen osallistui toisena Tampereen<br />
edustajana Helsinki-keskuksen toimintaa ohjaavan koordinaatioryhmään. Instituutti päivitti ja vastasi<br />
Helsinki-keskuksen Tampereen vuoden 2011 toimintasuunnitelman seurannasta ja raportoinnista.<br />
Instituutti vastasi myös Helsinki-keskuksen ja Pietari-yhteistyömahdollisuuksien esittelystä<br />
tamperelaisille toimijoille ja uusien Helsinki-keskusta hyödyntävien Pietari-yhteistyöhanke- ja<br />
tapahtumaideoiden kartoittamisesta ja edistämisestä. Instituutin tehtäviin kuului myös yhteydenpito<br />
ja yhteistyö muiden Helsinki-keskuksen kannalta relevanttien toimijoiden kanssa.<br />
Toimeksianto oli voimassa maaliskuusta 2011 vuoden 2011 loppuun ja sen arvo oli 15 000 euroa.<br />
5.15. Itämeren kaupunkien liiton UBC:n tietoyhteiskuntakomissio<br />
Instituutti toimi vuoden 2003 syksystä lähtien Itämeren kaupunkien liiton tietoyhteiskuntakomission<br />
(UBC IS Com) sihteeristönä, Pietarin kaupungin toimiessa komission puheenjohtajana. Instituutille<br />
avautui komission kautta uusia yhteistyösuhteita ja verkostoja, joita voitiin hyödyntää myös instituutin<br />
omien hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Erinomainen esimerkki tästä ovat instituutin<br />
vetämät eCitizen-hankkeet. Instituutin johtaja Esa Kokkonen toimi tietoyhteiskuntakomission<br />
koordinaattorina.<br />
Vuonna 2010 alettiin valmistella UBC:n tietoyhteiskunta- ja business-komissioiden yhdistämistä. Esa<br />
Kokkonen osallistui yhdistämistä koskeviin neuvotteluihin, ja päätös yhdistämisestä tehtiin Kokkosen<br />
esittelemänä UBC:n hallituksen kokouksessa Lahdessa 11.3.2011. Instituutti on mukana myös uuden<br />
UBC:n business-komission toiminnassa ja hyödyntää siitä mahdollisuuksien mukaan<br />
hanketoiminnassaan.<br />
27
5.16. Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2011<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Karjalan kylien sanitaation kehittäminen -nimisessä hankkeessa keskityttiin Äänisjärven ja Laatokan<br />
valuma-alueilla sijaitsevien pienten kylien ja alueelle tärkeiden matkailukohteiden vesihuollon ja<br />
jätevesien käsittelyn kehittämiseen. Hanke eteni kolmivaiheisesti: yhteistyökumppaneiden kanssa<br />
valittiin kylät ja matkailukohteet, joissa tehtiin tarvittavat maastoselvitykset yhdessä asukkaiden<br />
kanssa: vesi- ja jätevesihuollon nykytilanteen kartoitus; valittiin yhdessä yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa kylät, joita varten tehtiin kunnostussuunnitelmat; toteutettiin kunnostussuunnitelmat ja tehtiin<br />
tarvittavat investoinnit. Tavoitteena oli saada valittuihin kyliin puhdasta juomavettä, toimivat käymälät<br />
ja jätevesienpuhdistus toteutettuna joko alueellisena vesihuoltojärjestelmänä tai kiinteistökohtaisesti.<br />
Hankkeessa kehitettiin myös käymäläjätteen ja/tai lantaloiden lietteen hyväksikäyttöä ja kierrätystä.<br />
Koko hanke toteutuessaan vähensi merkittävästi päästöjä pintavesiin ja suojeli pohjavesiä.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Käymäläseura Huussi ry:n Karjalan kylien sanitaation kehittäminen –projektin kokonaisbudjetti<br />
vuodelle 2010 oli 58 540 euroa ja vuodelle 2011 80 000 euroa, josta Suomen Itämeri-instituutille on<br />
kohdennettu 2 864 euroa.<br />
Toiminta vuonna 2011 (instituutin osalta)<br />
Instituutti osallistui hankkeen työpajaan Tampereella 27.1.2011 ja avusti hankkeessa Venäjä-asioissa ja<br />
-yhteydenpidossa. Instituutti isännöi hankkeen loppuseminaaria tiloissaan 3.4.2012.<br />
6. Vuoden 2011 aikana valmisteltuja uusia projekteja<br />
6.1. Strengthening stakeholder engagement, dissemination and coordination <strong>of</strong> joint activities in the<br />
EUSBSR PA 4 –hankkeen valmistelu<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Instituutin vetämä BSR InnoShip –hanke on yksi EU:n Itämeri-strategian puhtaamman merenkulun<br />
kehittämistä käsittelevän prioriteetti 4:n lippulaivahankkeista. Prioriteettialueen koordinaattorina<br />
toimii Tanskan merenkulkuhallinto (Danish Maritime Authority). Instituutti sai syyskuussa 2011<br />
prioriteettialueen koordinaattorilta tehtäväkseen koordinoida prioriteettialueen teknisen avun<br />
hanketta sekä valmistella projektisuunnitelma ja rahoitushakemus Euroopan komission<br />
aluepääosastolle. Strengthening stakeholder engagement, dissemination and coordination <strong>of</strong> joint<br />
activities in the EUSBSR PA 4 -hankkeen tavoitteena on parantaa prioriteettialueen yhteensä seitsemän<br />
lippulaivahankkeen välistä yhteistyötä erityisesti hankkeiden viestintään ja sidosryhmäyhteistyöhön<br />
liittyen. Hankkeessa järjestetään lippulaivahankkeiden yhteisiä sidosryhmätapahtumia eri puolilla<br />
Itämeren aluetta ja toteutetaan yhteisiä viestintätoimenpiteitä.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Suomen Itämeri-instituutti toimii hankkeen vetäjänä. Hankkeeseen osallistuvat kaikki seitsemän<br />
prioriteettialue 4:n lippulaivahanketta, ja sen toimintaa ohjaa Tanskan merenkulkuhallinto. Euroopan<br />
komission aluepääosasto rahoittaa hanketta 120 000 eurolla.<br />
28
Toiminta vuonna 2011<br />
Instituutti valmisteli hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen Euroopan komissiolle syyslokakuussa<br />
2011. Rahoituspäätös saatiin ja rahoitussopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2011. Hanke<br />
toteutetaan 1.1.2012 – 31.12.2013.<br />
6.2. SMART EUROPE -hankkeen valmistelu<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Suomen Itämeri-instituutti vetää eCitizen II -hanketta, jossa partnerina on mukana Flevolandin<br />
provinssi Alankomaista. Flevoland on erittäin aktiivinen ja tunnustettu kehittämis- ja<br />
innovaatiohanketoimija. Flevolandin provinssi oli yhteydessä syksyllä 2010 instituuttiin ja kutsui<br />
mukaan tekemään Smart Europe -hankehakemusta EU:n Interreg IVC -ohjelman neljänteen hakuun.<br />
Smart Europe -hankkeen tavoitteena on edistää alueellisten innovaatiopohjaisten työpaikkojen<br />
syntymistä. Hankkeessa paikallistetaan hyviä käytäntöjä ja autetaan hankepartnereita kehittämään<br />
alueelleen soveltuvia käytännön toimenpiteitä innovaatioon perustuvan yritystoiminnan tukemiseksi.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Smart Europe -hankkeessa on mukana 13 partneriorganisaatiota 11 Euroopan maasta: Flevolandin<br />
provinssi, Assembly <strong>of</strong> European Regions, Tameside Metropolitan Borough Council (UK), Veneto<br />
Region (IT), Veneto Innovazione (IT), Provincia di Bologna (IT), Észak-Alföld Regional Development<br />
Agency (HU), Maramures County Council (RO), ALMI Mid Sweden (SWE), Patras Science Park (GR),<br />
Swietokrzyskie Voivodship (POL), <strong>Baltic</strong> <strong>Institute</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> (FI), Avila County Council (ES).<br />
Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,86 miljoonaa euroa ja instituutin budjetti on 158 083,04 euroa.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Instituutti osallistui hankehakemuksen tekemiseen yhdessä hankevetäjän Flevolandin kanssa.<br />
Hankehakemus jätettiin 31.1.2011 ja EU Interreg IVC ilmoitti hankkeen hyväksymisestä joulukuussa<br />
2011. Hanke käynnistyi suunnitelman mukaisesti vuoden 2012 alusta.<br />
6.3. TRES (S3) – supporTing smaRt growth and smart spEcialisation Strategies in Europe –hankkeen<br />
valmistelu<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
TRES (S3) hankkeen perusidea pohjautuu Eurooppa 2020 strategian kolmeen prioriteettiin: älykäs<br />
kasvu, kestävä kasvu ja osallistava kasvu. Näistä TRES (S3) keskittyy erityisesti vahvistamaan älykästä<br />
kasvua Euroopan eri alueilla sekä edistämään alueiden erikoistumista tukevien strategioiden<br />
laatimista. Päätavoite on tarjota keskustelualusta poliittisen tietämyksen niille alueellisille ja<br />
alueidenvälisille sidosryhmille, jotka ovat vastuussa alueellisista erikoistumisstrategioista tehtävistä<br />
päätöksistä. Hankkeen aikana älykästä kasvua ja alueiden älykkäitä erikoistumisstrategioita käsitellään<br />
monipuolisesti. Poliittiset päättäjät tuodaan yhteen analysoimaan, vertailemaan ja arvioimaan<br />
innovaatiovalintojaan, painopisteitään ja strategioitaan. Alueelliset innovaatiojärjestelmät haastetaan<br />
kyseenalaistamaan omat ratkaisunsa ja arvioimaan vaikutustaan alueen kilpailukykyyn. Alueet luovat<br />
strategisen vision siitä, mihin heidän kannattaa erikoistua tulevaisuuden osaamistaloudessa, minkä<br />
pohjalta vaatimukset alueiden yrityskannoille määritellään vastaamaan älykkään kasvun haasteeseen.<br />
Yritysten innovaatiokyvyn edistämiseksi kehitetään yhdessä uusia tukitoimia, jotta ne vastaisivat<br />
29
entistä paremmin maailmanlaajuisia haasteisiin ja Euroopan unionin tavoitteisiin.<br />
Rahoitus ja partnerit<br />
Hankkeen vetäjänä toimii espanjalainen Sociedad para la transformación competitiva SPRI, ja<br />
suomalaisena partnerina on Suomen Itämeri-instituutti. Hankkeeseen osallistuu partnereina<br />
aluehallintoja sekä tutkimus- ja yrityskehitysorganisaatioita Suomen lisäksi kahdeksasta Euroopan<br />
maasta: Espanjasta, Iso-Britanniasta, Italiasta, Puolasta, Romaniasta, Saksasta, Unkarista ja Virosta.<br />
Suomen Itämeri-instituutti vastaa hankkeen Itämeren alueella toteutettavista toimenpiteistä sekä<br />
hankkeen tulosten levittämisestä ja poliittisesta vaikuttamisesta Itämeren alueen verkostojen,<br />
hankkeiden ja EU:n Itämeri-strategian avulla.<br />
Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,44 miljoonaa euroa, ja instituutin budjetti on 200 635 euroa.<br />
Toiminta vuonna 2011<br />
Instituutti osallistui hankehakemuksen tekemiseen yhdessä hankevetäjän kanssa. Hankehakemus<br />
jätettiin 31.1.2011 ja EU Interreg IVC ilmoitti hankkeen hyväksymisestä joulukuussa 2011. Hanke<br />
käynnistyi suunnitelman mukaisesti vuoden 2012 alusta.<br />
7. Foorumitoiminta<br />
Vuoden 2011 aikana Suomen Itämeri-instituutti järjesti yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa<br />
lukuisia seminaareja, kokouksia, workshopeja ja kontaktitapahtumia Suomessa ja muualla Euroopassa.<br />
Instituutin tapahtumat – joita oli yhteensä peräti 94 - monipuolisine teemoineen ja laajoine<br />
osallistujajoukkoineen toivat arvokkaan panoksen Itämeren alueen kansainväliseen verkostoitumiseen,<br />
tiedonvaihtoon sekä alueen ja sen yhteistyöpotentiaalin tunnetuksi tekemiseen. Liitteessä 1 on esitelty<br />
instituutin vuoden 2011 aikana järjestämiä tapahtumia. Tapahtumia järjestettiin sekä instituutin<br />
hankkeiden yhteydessä että itsenäisinä tilaisuuksina.<br />
Liite 1: instituutin tapahtumat 2011<br />
8. Koulutustoiminta - luennot, esitykset<br />
Vuoden 2011 aikana instituutin edustajat toimivat alustajina tai kouluttajina useissa Itämeren alueen<br />
yhteistyöhön, kansainväliseen projektinhallintaan ja EU-rahoitukseen liittyvissä tilaisuuksissa.<br />
Liite 2: instituutin työntekijöiden pitämät luennot, esitelmät, koulutukset ja puheet 2011<br />
9. Seminaari- ja kokousmatkat<br />
Vuoden 2011 aikana instituutin edustajat osallistuivat lukuisiin kokouksiin, seminaareihin ja muihin<br />
tapahtumiin Itämeren alueella.<br />
Liite 3: instituutin työntekijöiden seminaari- ja kokousmatkat 2011<br />
30
10. Säätiön talous vuonna 2011<br />
10.1. Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta<br />
Säätiön talous pysyi kertomusvuonna vakaana. Tilikauden alijäämä on 6.509,95 euroa, joka selittyy<br />
Pietari Business Campus -hankkeen budjetin ylittymisellä. Alijäämä katetaan edellisvuosien ylijäämillä.<br />
Instituutin toiminta ja sen rahoitus muodostuu lähes pelkästään projekteista. Instituutin hankkeisiin<br />
sitomattoman perusrahoituksen osuus oli vuonna 2011 vain 6,1 % (140 000 euroa) instituutin<br />
kokonaistuotoista. Nykyisellä hankevolyymillä ja henkilöstömäärällä hankkeisiin sitomattoman<br />
rahoituksen määrä on liian pieni, kun instituutin yleiset hallintoon ja johtamiseen tarvittavat –<br />
hankkeisiin kuulumattomat – pakolliset kulut ovat nykyisellä toiminnan volyymillä tämän hetkistä<br />
perusrahoitusta suuremmat. Vuonna 2011 instituutin kaikista henkilöstökuluista lähes 100 % oli<br />
hankerahoituksen piirissä.<br />
Instituutin lähiaikojen keskeisin haaste on instituutin kannattavuuden, vakavaraisuuden ja<br />
maksuvalmiuden vahvistaminen hankkeisiin sitomattoman perusrahoituksen ja asiantuntijapalveluiden<br />
myynnistä saatavan tulorahoituksen merkittävän kasvattamisen kautta.<br />
10.2. Tunnusluvut kokonaistuotoista sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta<br />
Tilikauden alijäämä on 6.509,95 euroa.<br />
Vuonna 2011 säätiön projektituottojen kokonaismäärä oli 2.142.123,03 euroa.<br />
Rahoituslähteiden osalta projektituotot jakautuivat seuraavasti:<br />
EU-rahoitus 75 %<br />
Ministeriöiden lähialue- ja vienninedistämisrahoitus 12 %<br />
Kuntarahoitus 10 %<br />
Muut (Pohjoismaiden ministerineuvosto, yritykset) 3 %<br />
Suomen Itämeri-instituutin säätiön talous on osa Tampereen kaupungin konsernipankkia ja<br />
konsernitilipalvelua.<br />
Vuonna 2011 Suomen Itämeri-instituutin säätiö on saanut yleisavustusta Tampereen kaupungilta<br />
140.000,00 euroa.<br />
Säätiön peruspääoma on 27.987,98 euroa. Se on sijoitettuna Nordean määräaikaiselle sijoitustilille.<br />
Vuonna 2011 peruspääomalle on kertynyt korkoa 442,00 euroa.<br />
31
Tampereella, 24.5.2012<br />
Hallituksen jäsenet ja asiamies:<br />
Kari Kankaala<br />
Markus Sjölund<br />
Harri Melin<br />
Mika Hannula<br />
Jukka Alasentie<br />
Barbro Widing<br />
Sirkka Hagman<br />
Tauno Pesola<br />
Marja-Leena Rinkineva<br />
Aila Dündar-Järvinen<br />
Reijo Määttä<br />
Pertti Paltila, asiamies<br />
32
Liite 1: instituutin tapahtumat 2011<br />
Pietari Business Campus – hankkeen yliopistoyhteistyö -workshop Tampereella 11.1.2011<br />
Pietarissa toimivien suomalaisten yritysten pilottiohjelma tullaan käynnistämään 10-12.2.2011. Tilaisuuteen osallistui<br />
Tampereen teknillisen yliopiston edustajia. Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
BSR InnoReg -partneritapaaminen Biaowieassa 17.–19.1.2011<br />
BSR InnoRegin neljäs partneritapaaminen järjestettiin Puolassa tammikuussa 2011. Tapaamisessa keskusteltiin<br />
laadittavasta kehittämispoliittisesta sopimuksesta (MoU), alueellisten kehittämisprosessien tuloksista, valmistumassa<br />
olevasta innovaatiotyökalujen käsikirjasta sekä tulevista tapahtumista. Projektin ohjausryhmä kokoontui Biaowieassa<br />
neljättä kertaa. Instituuttia tapaamisessa edustivat Esa Kokkonen, Pasi Sammallahti ja Johanna Vannes.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen yliopistoyhteistyö - videokonferenssi Tampereella 17.1.2011<br />
Tilaisuuteen osallistui Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Pietarin talousyliopiston sekä hankkeen<br />
jäsenyritysten edustajia. Pietarissa toimivien suomalaisten yritysten pilottiohjelma tullaan käynnistämään helmikuussa<br />
2011. Irina Sarno edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
AQM St Petersburg -hankkeen työpaja Helsingissä 17.1.2011<br />
Venäläisiä Mineral-yhtiön ilmanlaadun mittauslaitteita poistettiin Ilmatieteen laitoksen laboratoriosta<br />
vertailumittauksien jälkeen. Järjestettiin työpaja, jossa aiheina olivat VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet)<br />
sekä mittausdatan analysointi. Ilmanlaatu Pietari-hankkeeseen osallistuvat Mineral-yhtiön asiantuntijat sekä<br />
Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat. Instituuttia tapaamisessa edusti Julia Lihhatsjova.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen rekrytointialan –workshop Tampereella 20.1.2011<br />
Tilaisuuteen osallistui Arja Haikara sekä hankkeen jäsenyritysten edustajia. Irina Sarno edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja hallintotieteellisten alojen opiskelijoiden Hyppy ry:n vierailu<br />
instituuttiin 25.1.2011<br />
Yli 20:n hengen opiskelijaryhmälle esiteltiin instituuttia ja sen työntekijöiden opiskelutaustaa ja työuran kehittymistä<br />
instituutissa. Tapaamisessa instituuttia edustivat Esa Kokkonen, Julia Lihhatsjova, Laura Lindeman ja Pasi Sammallahti.<br />
Career Evening 27.1.2011<br />
WorkPlace Pirkanmaa –hanke järjesti kansainvälisille opiskelijoille suunnatun työelämäillan Tampereen yliopistolla.<br />
Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Yrityspäivien ja AIESEC:n kanssa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi EK:n Päivi<br />
Myllykangas. Instituutista tilaisuuden järjestäjänä toimi Laura Lindeman.<br />
BSR InnoShip Kick-<strong>of</strong>f Seminar Turussa 1.-2.2.2011<br />
BSR InnoShip-hankkeen avajaisseminaari ja toinen partnerikokous järjestettiin Turussa 1.-2.2.2011. Seminaarissa<br />
esiteltiin laivapäästöjen päästörajoituksia sekä innovatiivisia tapoja löytää ratkaisuja niiden vähentämiseksi<br />
kilpailukykyä unohtamatta. Seminaarissa esiintyvät mm. Trafin, Varustamoyhdistyksen, Pietarin satamien, Viking Linen<br />
ja Wärtsilän edustajat. Seminaarin moderaattorina toimi toimittaja Bettina Sågbom. Lisäksi hankkeen High Level<br />
Advisory Group ja ohjausryhmä kokoontuivat ensimmäisen kerran. Partnerikokouksessa käytiin läpi työsuunnitelmia ja<br />
tulevia toimenpiteitä sekä raportointia. Instituutista tapahtumaan osallistuivat Minna Säpyskä, Esa Kokkonen, Minna<br />
Hanhijärvi, Johanna Argillander, Pasi Sammallahti, Julia Lihhatsjova ja Tapani Stipa.<br />
Puhu minulle suomea –tapahtuma TTY:llä 3.2.2011<br />
Tavattiin TTY:n henkilökuntaa ja kansainvälisiä opiskelijoita ja jaettiin Puhu minulle suomea –pinssejä ja esitteitä.<br />
Tapahtumaan osallistui instituutista Laura Lindeman.<br />
Sillanrakentajat –hankkeen Suomi-asema – Luovien alojen myynti- ja markkinointitapahtuma Pietarissa 7.-<br />
12.2.2011<br />
Tapahtumassa eri luovien alojen edustajat ympäri Suomea esittelivät ja myivät tuotteitaan ja osaamistaan sekä<br />
hankkivat uusia verkostoja venäläisistä toimijoista. Näyttelypaikkana toimi L<strong>of</strong>t Etagi. Viikko huipentui luovien alojen<br />
bisnestapahtumaan Sokos Hotel Palace Bridgessä. Luovien alojen agentit olivat monipuolisesti edustettuina<br />
tapahtumassa. Instituutista tapahtumaan osallistuivat Minna Säpyskä ja Julia Lihhatsjova.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen yliopistoyhteistyö-workshop Tampereen yliopistolla 10.2.2011<br />
Nottbeck MBA-ohjelman pilotti käynnistettiin workshopin muodossa Tampereella. Ohjelma on osa Pietari Business<br />
33
Campus lähiyhteistyöhanketta ja se on räätälöity erityisesti Pietarissa toimivien suomalaisten yritysten ylemmän ja<br />
keskitason johtajille. Kolme yliopistoa, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Pietarin<br />
talousyliopisto, vastaavat ohjelman opetuksesta. Ohjelman valmisteluvaliokunnan kokous järjestettiin<br />
aloitustapahtuman yhteydessä. Esa Kokkonen, Minna Hanhijärvi, Johanna Vannes, Pasi Sammallahti, Laura Lindeman,<br />
Johanna Argillander ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen yliopistoyhteistyö-workshop Tampereen yliopistolla 11-12.2.2011<br />
PCB Nottbeck-ohjelman ensimmäisen päivän workshop-moduulista vastasi Tampereen yliopisto aiheella ”Cross<br />
Cultural Leadership”. Toisen päivän opetuksen puolestaan järjesti Tampereen teknillinen yliopisto, jonka johdolla<br />
käytiin läpi ”Business Operations” – moduuli. Tilaisuudessa instituuttia edusti Irina Sarno.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen kaupunginyhteistyö-palaveri Pietarissa 16.2.2011<br />
Tilaisuuteen osallistui Pietarin kaupungin talouskomitean varajohtajat Kirill Soloveychik ja Zakhar Golant sekä<br />
talouskomitean edustajat. Palaverin aiheina olivat Pietari Business Campus- projektin jatkotoimenpiteet sekä<br />
tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet. Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen verkostoistumistilaisuus Pietarissa 16.2.2011<br />
Pietarin talousyliopiston vararehtori sekä Pietarin talousyliopiston edustajat osallistuvat tilaisuuteen, jossa<br />
keskusteltiin Pietari Business Campus- projektin jatkotoimenpiteistä sekä tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista.<br />
Esa Kokkonen ja Irina Sarno edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietarissa toimivan Club Griboedovin ja Klubin (Tampere) hankeyhteistyöpalaveri Tampereella 17.2.2011<br />
Klubit keskustelivat Klub Tampere –lipun alla mahdollisuudesta tehdä aktiivisemmin klubi- ja artistivaihtoa keskenään.<br />
Yhteistyöhön haetaan rahoitusta opetusministeriön taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelmasta. Rahoitushakemuksen<br />
tekemisestä vastaa Itämeri-instituutti. Päätös asiasta saadaan kevään 2011 aikana. Tapahtuman koollekutsujana toimi<br />
Minna Säpyskä.<br />
Proactive <strong>Baltic</strong> Pr<strong>of</strong>essional sisäisen kehittämishankkeen aloitusseminaari 21.2. ja kehittämispäivä 29.3.2011.<br />
Konsultin vetämässä aloitusseminaarissa aloitettiin BIF:n keskeisten osaamisalueiden ja kompetenssien kartoitus, jota<br />
jatkettiin yhteisessä kehittämispäivässä. Tapahtumiin osallistuivat kaikki BIF:n työntekijät.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen yliopistoyhteistyö -workshop Tampereella 22.2.2011<br />
Tilaisuuteen osallistui Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston edustajia, jotka analysoivat Nottbeckpilottiohjelman<br />
ensimmäisessä tapaamisessa saatua palautetta. Irina Sarno edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
WorkPlace Pirkanmaa -hankkeen ekskursio Tredeaan 24.2.2011<br />
WorkPlace Pirkanmaa –hanke järjesti kansainvälisille opiskelijoille vierailun Tredeaan. Vierailulla mukana instituutista<br />
Laura Lindeman.<br />
Mentoreiden tapaaminen 24.2.2011<br />
WorkPlace Pirkanmaa –hankkeen mentorointiohjelman mentorit tapasivat Suomen Itämeri-instituutissa. Tapaamisen<br />
järjestäjänä instituutista Laura Lindeman.<br />
AQM St Petersburg -hankkeen työpaja Pietarissa 25.2.2011<br />
Tapaamisessa keskusteltiin suomalaisten ja venäläisten tausta-asemien sähköisen tiedonvaihdon protokollan<br />
sisällöstä, projektin esittelystä Prahassa kansainvälisessä konferenssissa ”Pollution and Environment – Treatment <strong>of</strong><br />
Air” 17.-20.5. sekä suomalaisen mittauslaitteiston tuomisesta Pietariin 11.-13.5. Kokoukseen osallistui Julia Lihhatsjova<br />
Hankevalmistelukokous Kohtla-Järven, Lempäälän kunnan ja Tampereen yliopiston kanssa<br />
instituutissa 10.3.2011<br />
IKokouksessa valmisteltiin suvaitsevaisuus-teemaan liittyvää suomalais-virolais-venäläistä hankeideaa, jolle Kohtla-<br />
Järve tulee hakemaan rahoitusta Pohjoismaiden ministerineuvostolta. Tapaamisen osallistuivat Kohtla-Järven,<br />
Lempäälän, Tampereen yliopiston ja Aamulehden edustajat. Instituutista tilaisuuteen osallistuivat Esa Kokkonen ja<br />
Julia Lihhatsjova.<br />
Tapaaminen Pirkanmaan Yrittäjien kanssa Sillanrakentajat-yhteistyöhön liittyen 11.3.2011<br />
Tapaamisessa keskusteltiin Sillanrakentajat –hankeessa II valmennusryhmässä aloittaneiden mahdollisuudesta<br />
34
osallistua PY:n järjestämään Luovat Verkot –seminaariin 5.5.2011 Tampereella. Kokouksessa sovittiin, että hanke on<br />
tapahtuman yksi yhteistyökumppaneista, jolloin agentit saavat enemmän näkyvyyttä tapahtumassa. Kokoukseen<br />
osallistui Minna Säpyskä.<br />
<strong>Baltic</strong>Supply- ja North Sea Supply Connect -projektien tapaaminen Brysselissä 15.–17.3.2011<br />
<strong>Baltic</strong>Supply ja sen sisarprojekti Pohjanmeren alueelta, North Sea Supply Connect, järjestivät yhteisen tapaamisen<br />
Brysselissä. Tapaamisen yhteydessä kokoontui ensimmäistä kertaa molempien projektien yhteinen kansainvälinen<br />
neuvottelukunta, jossa Suomea edustaa Thomas Palmgren, Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö ja<br />
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen. Instituutista tapahtumaan osallistui Johanna Vannes.<br />
BSR InnoRegin neljäs kansainvälinen koulutusmoduuli Rostockissa 22.–23.3.2011<br />
BSR InnoReg -hankkeen neljäs ja viimeinen Itämeren alueen kehittäjäorganisaatioille suunnattu kansainvälinen<br />
koulutusmoduuli järjestettiin Rostockissa. Moduulin pääteema oli "Innovation Support Tools & Networking" ja sen<br />
sisältö suunniteltiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja rostockilaisten partnerien kanssa.<br />
Tilaisuuteen osallistui n. 70 kehittäjäorganisaatioiden edustajaa hankkeessa mukana olevilta alueilta. Instituuttia<br />
tapahtumassa edustivat Pasi Sammallahti ja Johanna Vannes.<br />
eCitizen II –hankkeen partnerikokous Prahassa ja Jihlavassa 21.-25.3.2011<br />
Hankkeen kolmas partnerikokous järjestettiin Tsekissä 21.-25.3.2011. Instituutista Hannes Astok ja Esa Kokkonen<br />
osallistuivat kokoukseen. Kokous oli erittäin onnistunut, ja hankkeen kaikki partnerit osallistuivat siihen.<br />
Nordic Look Helsinki 2011 Helsingissä 22.-23.3.2011<br />
Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman hankkeen seminaari ja workshop järjestettiin Helsingissä yhteistyössä<br />
Klub Tampere –hankkeen ja Spora Designin kanssa. Seminaarissa keskusteltiin pietarilaisesta ja suomalaisesta<br />
vaatetusteollisuudesta, vaatesuunnittelusta ja muodin viennistä. Lisäksi pietarilaiset vaatesuunnittelijat esittelivät<br />
mallistojaan suomalaisille vaatesuunnittelijoille ja päinvastoin. Tapahtumaan osallistui Minna Säpyskä, joka toimi<br />
samalla tilaisuuden puheenjohtajana.<br />
SPb InnoReg – hankkeen kokous Tampereella 23-24.3.2011<br />
Euroopan Unionin EU-Venäjä yhteistyöohjelman delegaation valvontakomitea vieraili Suomen Itämeri-instituutissa<br />
keskustelemassa projektin tuloksista sekä tarkistamassa projektiin liittyvää loppuraportointia. Minna Hanhijärvi,<br />
Johanna Argillander ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen yliopistoyhteistyö -workshop Pietarissa 24-26.3.2011<br />
Nottbeck-ohjelman pilotin toisessa tapaamisessa käytiin läpi ”Business Operations” –moduuli. Tilaisuus järjestettiin<br />
Pietarin talousyliopistolla ja Irina Sarno edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen verkostoistumistilaisuus Pietarissa, 25.3.2011<br />
Hankkeessa mukana oleville yrityksille järjestettiin vierailu Vodokanal-yhtiöön. Irina Sarno edusti tilaisuudessa<br />
instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen toisiltaoppimisentilaisuus Pietarissa, 25.3.2011<br />
Pietarissa toimiville suomalaisyrityksille järjestettiin toisiltaoppimistilaisuus logistiikkaan liittyen. Valion varajohtaja<br />
Pasi Heikkilä ja Anasse Bauhlal Tampereen teknillisestä yliopistosta toimivat tilaisuuden fasilitaattoreina. Irina Sarno<br />
edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
Kalingradin delegaation vierailu Tampereelle 30.-31.3.2011<br />
Valtion virkamiehistä, yhtiöiden, pienten ja keskisuurten yritysten tukikeskusten ja tukijoiden sekä koulutuskeskusten<br />
edustajista muodostuva 20-23 henkilön delegaatio Kalingradista saapui vierailulle Tampereelle. Tapaamisessa<br />
keskusteltiin seuraavista teemoista: pk-yritysten kunnallinen tukeminen, palveluiden järjestäminen liikeyrityksille ja<br />
yrittäjille (tuen tarjoaminen aloittaville yrityksille, yrittäjyyden promotoiminen, tuen tarjoaminen innovaatioyrityksille,<br />
liiketoiminnan ja yrittäjyyden tukipalveluiden luominen, yritysten sisäistäminen, julkisen ja yksityisen alan yritysten<br />
yhteistyö ja ryhmittymien muodostaminen) sekä yliopistojen, valtion ja teollisuuden vuorovaikutusmahdollisuus<br />
uuden tiedon, innovaatioiden ja taloudellisen kasvun tukemiseksi (triple helix approach). Instituutista tapahtumassa<br />
olivat mukana Julia Lihhatsjova, Irina Sarno ja Esa Kokkonen.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen verkostoitumistilaisuus Tampereella 7.4.2011<br />
Delegaatio kansanedustajia sekä valtion edustushenkilöitä Leningradin alueelta saapui Tampereelle opintomatkalle<br />
35
tavatakseen tulevia yhteistyökumppaneita, perustaakseen uusia kumppanuuksia sekä tunnistaakseen yhteisiä<br />
yhteistyöhankkeita. Delegaation jäsenet olivat erityisen kiinnostuneita tutustumaan paikallisiin lainsäädännön<br />
prosesseihin, saamaan tietoa yhteistyömahdollisuuksista ja oppimaan uutta alueen sosiaali- ja etenkin nuorisotyöstä.<br />
Tilaisuuteen osallistuivat Irina Sarno, Julia Lihhatsjova ja Esa Kokkonen.<br />
Workshop Tampereen Taidemuseon edustajien kanssa – 11.4.2011<br />
Tapaamisen aikana Klub Tampere kuin myös Sillanrakentajat – projektit esiteltiin. Tilaisuudessa keskusteltiin Suomen<br />
Itämeri-instituutin ja Tampereen Taidemuseon välisistä yhteistyömahdollisuuksista tulevaisuudessa. Esa Kokkonen ja<br />
Julia Lihhatsjova edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
WorkPlace Pirkanmaa –hankkeen mentorointiohjelman lopputapaaminen 14.4.2011<br />
WorkPlace Pirkanmaa –hankkeen syksyllä 2010 käynnistämän mentorointohjelman lopputapaaminen järjestettiin<br />
14.4. Uudella Tehtaalla. Tilaisuudessa käsiteltiin osallistujien kokemuksia mentoroinnista ja tehtiin yhteenvetoa<br />
ohjelman annista. Instituutista lopputapaamisen järjestäjänä toimi Laura Lindeman.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen workshop Tampereella 14.4.2011<br />
Tilaisuuteen osallistuivat hankkeen operatiivisen työryhmän jäsenet Saila Leivo, Edutech TTY, ja Hanna Lehtimäki, UTA.<br />
Natalia Apunen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
BSR QUICK -projektin tapaaminen Vilnassa 14.–15.4.2011<br />
Vilnassa järjestettiin 14.–15.4.2011 BSR QUICK -projektin työtapaaminen. Kokoukseen osallistui instituutin puolesta<br />
Johanna Vannes.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen yliopistoyhteistyö -workshop Tampereella 26.4.2011<br />
Kokouksessa keskusteltiin yhteisestä MBA-ohjelmasta ja neuvottelujen pääaiheena olivat Pietari Business Campus<br />
ohjelman kaksi sessiota vuonna 2011: 10–12.2 Tampereella ja 24–26.3 Pietarissa. Tilaisuuteen osallistui Tampereen<br />
yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Pietarin talousyliopiston sekä hankkeen jäsenyritysten edustajia. Esa<br />
Kokkonen, Natalia Apunen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Proactive <strong>Baltic</strong> Pr<strong>of</strong>essional sisäisen kehittämishankkeen kehittämispäivät 28.4 ja 1.6.2011<br />
Konsultin vetämissä seminaareissa keskityttiin BIF:n keskeisten osaamisalueiden ja kompetenssien yhteiseen<br />
kartoittamiseen ja BIF:n manuaalin suunnitteluun. Tapahtumiin osallistuivat kaikki BIF:n työntekijät.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen workshop Tampereella 29.4.2011<br />
Kokouksessa keskusteltiin yhteisestä MBA-ohjelmasta ja neuvottelujen pääaiheena olivat tuleva toukokuun sessio<br />
Tampereella sekä syyskuun Pietari-session ohjelma. Tilaisuuteen osallistuivat hankkeen operatiivisen työryhmän<br />
varajohtaja Hanna Lehtimäki, UTA. Irina Sarno edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
WorkPlace Pirkanmaa –hankkeen loppuseminaari 3.5.2011<br />
Loppuseminaari järjestettiin Tampereen Työväenmuseo Werstaalla yhteistyössä Tampereen Kauppakamarin kanssa.<br />
Seminaarissa puheenvuoroja kuultiin seuraavilta henkilöiltä: Peer Haataja / EK, Kaija Holli / Tampereen yliopisto,<br />
Fatbardhe Hetemaj, mentorointipari Katriina Heiskanen ja Pooja Chaoji, Kari Kankaala / Tampereen kaupunki, Manuel<br />
Velazquez / kansainvälinen opiskelija, TTY sekä työnantajapaneelissa 5 eri työnantajaa. Tilaisuuden puheenjohtajana<br />
toimi instituutista Esa Kokkonen. Tilaisuuden järjestäjänä instituutista toimi Laura Lindeman ja avustajana harjoittelija<br />
Minna Sikiö.<br />
Hankintaa yli rajojen -seminaari Tampereella 5.5.2011<br />
<strong>Baltic</strong>Supply ja pirkanmaalainen Supply Network <strong>Finland</strong> järjestivät toukokuussa Tampereella yhteisseminaarin, jossa<br />
käsiteltiin hankinta-asioita monesta eri näkökulmasta. Seminaariin osallistui noin 50 yritysten, elinkeinoyhtiöiden ja<br />
korkeakoulujen edustajaa. Instituuttia seminaarissa edustivat Esa Kokkonen ja Johanna Vannes sekä<br />
korkeakouluharjoittelija Minna Sikiö.<br />
Sillanrakentajat – Luovat Verkot -kontaktitapahtuma Tampere-talossa torstaina 5.5.<br />
Instituutti järjesti Sillanrakentajat-hankkeen ja sen agenttikoulutettavien esittäytymisen Luovien alojen yrittäjien ja<br />
asiakkaiden Luovat Verkot -kontaktitapahtumassa Tampere-talon Sorsapuistosalissa. Tilaisuuteen osallistuvat Esa<br />
Kokkonen ja Julia Lihhatsjova.<br />
36
Pietari Business Campus – hankkeen kolmas koulutusmoduuli Tampereella 5-7.5.2011<br />
Nottbeck-pilottiohjelman kolmas työpaja järjestettiin Tampereen yliopistolla aiheenaan ”Strateginen kilpailukykyjohtaminen”,<br />
”Eettiset kysymykset kulttuurienvälisessä liiketoiminnassa” ja ”Kulttuurienvälinen johtajuus”.<br />
Instituutista tilaisuuteen osallistuivat Natalia Apunen ja Irina Sarno.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen vertaisoppimisen tilaisuus Tampereella 5.5.2011<br />
Yritysvierailu Metsoon Ltd. järjestettiin partnereille. Vertaisoppimisen työpajan aiheesta “Miten yritys on kasvanut<br />
paikallisesta globaaliksi yritykseksi: Monikansalliset prosessit ja globaalin osaamisen johtaminen” veti Risto Lehtimäki,<br />
Metson markkinointi- ja viestintäjohtaja. Instituutista tilaisuuteen osallistuivat Natalia Apunen ja Irina Sarno.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen vertaisoppimisen tilaisuus Tampereella 6.5.2011<br />
Raimo Mansikkaoja, Nokian Renkaiden varapuheenjohtaja, helpotti vertaisoppimista kumppaniyhtiöiden välillä Pietari<br />
Business Campuksen työpajassa koskien kulttuurienvälistä liiketoiminnan kehittämistä: Nokian Renkaiden case.<br />
Instituutista tilaisuuteen osallistuivat Natalia Apunen ja Irina Sarno.<br />
Hanseatic Conference on Energy Efficiency and Climate Protection around the “Mare <strong>Baltic</strong>um” Hampurissa 11.–<br />
13.5.2011<br />
Johanna Vannes osallistui kuudetta kertaa järjestettyyn Hansa-konferenssiin, jonka aiheena tänä vuonna oli<br />
energiatehokkuus ja ympäristön suojelu. Konferenssiin osallistui yli 130 ihmistä Itämeren eri maista ja muualta<br />
maailmasta.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen oppisopimus ja rekrytointialan – työpaja Tampereella 17.5.2011<br />
Tilaisuuteen osallistui Arja Haikara. Palaverin aiheina olivat yhteistyö uusien jäsenien välillä sekä oppisopimus ja<br />
rekrytointialan kysymykset. Esa Kokkonen, Natalia Apunen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Cleantech-teemafoorumi neljännen kansallisen Itämeri-foorumin yhteydessä Turussa 19.5.2011<br />
Instituutti järjesti Centrum <strong>Baltic</strong>umin järjestämän kansallisen Itämeri-foorumin yhteydessä Itämeren alueen<br />
cleantech-yhteistyön liittyvän teemafoorumin. Teemafoorumissa alustivat Finpron, Suomen cleantechosaamiskeskusohjelman,<br />
EBRD:n, NEFCO:n ja Wärtsilän asiantuntijat ja siihen osallistui yli 40 johtavaa Itämeri- ja<br />
cleantech-asiantuntijaa Suomesta. Esa Kokkonen toimi teemafoorumin puheenjohtajana ja Minna Hanhijärvi<br />
raportoijana.<br />
Kalingradin delegaation vierailu Tampereelle 30.–31.5.2011<br />
Valtion virkamiehistä, yhtiöiden, pienten ja keskisuurten yritysten tukikeskusten ja tukijoiden sekä koulutuskeskusten<br />
edustajista muodostuva 22 henkilön delegaatio Kalingradista saapui vierailulle Tampereelle. Tapaamisessa<br />
keskusteltiin seuraavista teemoista: pk-yritysten kunnallinen tukeminen, palveluiden järjestäminen liikeyrityksille ja<br />
yrittäjille (tuen tarjoaminen aloittaville yrityksille, yrittäjyyden promotoiminen, tuen tarjoaminen innovaatioyrityksille,<br />
liiketoiminnan ja yrittäjyyden tukipalveluiden luominen, yritysten sisäistäminen, julkisen ja yksityisen alan yritysten<br />
yhteistyö ja ryhmittymien muodostaminen) sekä yliopistojen, valtion ja teollisuuden vuorovaikutusmahdollisuus<br />
uuden tiedon, innovaatioiden ja taloudellisen kasvun tukemiseksi (triple helix lähestymistapa). 30.5. pidettiin<br />
seminaari Tampereen yliopiston tiloissa. Suomen puolelta seminaarissa alustivat Sari Hytti Tampereen yliopistolta<br />
Raimo Ala-Korpi Ely-keskuksesta, Raimo Vähämaa Tredea Oy:stä, Markus Sjölund Tampereen kauppakamarista, Arttu<br />
Kotilainen Hermia Yrityskehitys Oy:stä ja Tero Välimaa FinnMedi Science Parkista.<br />
31.5. Kalingradin delegaatio osallistui työtapaamiseen Tampereen kaupungin virastotalolla. Jyrki Laiho, Tampereen<br />
kaupungilta esitteli Tampereen kaupungin tulevaisuuden projekteja ja Ari Tuulentie, Tredean toimitusjohtaja, esitteli<br />
Tampereen alueen liiketoiminnan kehittämispolitiikkaa. Aleksey Zinoviev, Kalingradin kauppakamarin ja<br />
teollisuusministeriön puheenjohtaja, piti esitelmän Kalingradin alueen kehittämisestä. Instituutista tapahtumassa<br />
olivat mukana Julia Lihhatsjova, Esa Kokkonen ja Minna Sikiö.<br />
Pietarin ja Tampereen välisen kaupunkiyhteistyön valmistelukokous ja Pietarin kaupungin delegaation vierailu<br />
Tampereella 30.–31.5.2011<br />
Tilaisuuteen osallistuivat Pietarin kaupungin talouskomitean edustajat Tatjana Tim<strong>of</strong>eeva, talous- ja ennakointiosaston<br />
johtaja ja Aleksandr Berezhnoy, Pietarin varakuvernöörin, hr. Mikhail Oseevskin, neuvonantaja. Palaverin aiheina<br />
olivat yhteistyö kaupunkien välillä, teknologiakeskukset, yliopistot ja yritykset, keskittyen lääketieteellisiin klustereihin.<br />
Palaverissa keskusteltiin myös Pietari Business Campus- projektin jatkotoimenpiteistä ja tulevaisuuden<br />
yhteistyömahdollisuuksista. Esa Kokkonen, Natalia Apunen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
37
eCitizen II –hankkeen partneriseminaari ja opintomatka Viroon Tarttoon 6.-9.6.2011<br />
Tarton kaupungin järjestämään tilaisuuteen ja opintomatkaan osallistui yhteensä 35 osallistujaa 11<br />
partneriorganisaation edustajina. Seminaarissa esiteltiin sähköisen osallistumisen tulevaisuuden kehitystrendejä ja<br />
Virossa käytössä olevaa kansalaisten sähköistä tunnistautumista, ID –korttia, sekä sähköistä äänestystä. Instituutista<br />
tilaisuuteen osallistuvat Hannes Astok, Esa Kokkonen ja Minna Hanhijärvi.<br />
EU:n Itämeri-ohjelman seurantakomitean kokous Schwerinissä 7.6.2011<br />
Instituutista Tapani Stipa esitteli BSR InnoShip-hanketta tapahtumassa.<br />
BSR InnoShip -hankkeen seminaari ja workshop “Towards a Healthier <strong>Baltic</strong> Sea and Low Emission Maritime<br />
Transport” yhdessä <strong>Baltic</strong> Sea Challenge / Cities for a Healthier <strong>Baltic</strong> Sea- projektin kanssa Jurmalassa 8.6. 2011<br />
Tapani Stipa edusti instituuttia tapahtumassa.<br />
BSR InnoReg ja Bonita kohtasivat Tampereella 8.6.2011<br />
Instituutin vetämä BSR InnoReg -projekti tapasi toisen Itämeri-ohjelmasta rahoitetun projektin, Bonitan (<strong>Baltic</strong><br />
Organization and Network <strong>of</strong> Innovation Transfer Associations) kesäkuussa Tampereella. Instituutin puolesta<br />
tapaamista emännöi Johanna Vannes.<br />
<strong>Baltic</strong>Supply- ja North Sea Supply Connect -projektien tapaaminen Amsterdamissa 9.6.2011<br />
<strong>Baltic</strong>Supply ja sen sisarprojekti Pohjanmeren alueelta, North Sea Supply Connect, järjestivät koordinaatiotapaamisen<br />
Amsterdamissa. Tapaamisessa sovittiin, kuinka hankkeiden päätuotoksen eli Business Development Platformin<br />
palveluja aletaan pilotoida sekä Itämeren että Pohjanmeren alueella. Instituutista työkokoukseen osallistui Johanna<br />
Vannes.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen verkostoistumistilaisuus Pietarissa 9.6.2011<br />
Tilaisuuteen osallistuivat Tampereen yliopiston edustajat vararehtori Harri Melin ja täydennyskoulutuskeskuksen<br />
johtaja Jukka Mäkinen sekä Valion toimitusjohtaja Mika Koskinen, Valio Venäjän myyntijohtaja Ilya Sincha ja Valio<br />
Venäjän varajohtaja Olga Zhelavskaya. Kokouksessa, joka järjestettiin Valion Venäjän toimitiloissa, keskusteltiin<br />
yhteisestä MBA-ohjelmasta ja neuvottelujen pääaiheena oli tuleva syyskuun Pietarin session ohjelma. Irina Sarno<br />
edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen verkostoistumistilaisuus Pietarissa 10.6.2011<br />
Pietarin talousyliopiston rehtori ja vararehtori sekä Pietarin talousyliopiston edustajia osallistui tilaisuuteen, jossa<br />
keskusteltiin Pietari Business Campus -projektin jatkotoimenpiteistä sekä tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista.<br />
Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen ohjausryhmän kokous Tampereella 13.6.2011<br />
Kokous oli hankkeen ohjausryhmän järjestäytymiskokous ja siihen osallistuivat Tampereen yliopiston vararehtori Harri<br />
Melin, Edutech – Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen johtaja Paula Ihalainen sekä hankkeen<br />
jäsenyritysten edustajat. Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat instituuttia. Kokouksessa esiteltiin Pietari Business<br />
Campus –hankkeen projektisuunnitelma, toteutuneet toimet sekä tulevat tapahtumat.<br />
AQM St Petersburg - hankkeen työpaja Pietarissa 13.–16.06.2011<br />
Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden tuomat mittauslaitteistot asennettiin Venäjän mittausasemalle. Keskustelun<br />
aiheina olivat tulevat laivapäästöjen mittaukset sekä yhteistyö BSR InnoShip -hankkeen kanssa. Instituutista<br />
tilaisuuteen osallistui Julia Lihhatsjova.<br />
Instituutin Helsingin toimipisteen avajaiset 14.6.2011<br />
Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen ja neuvottelukunnan yhteisen kokouksen jälkeen järjestettiin<br />
instituutin Helsingin toimipisteen virallinen avajaistilaisuus. Valkoisessa Salissa pidetyissä avajaisissa oli vieraina<br />
Helsingin kaupungin sekä Helsingissä sijaitsevien Itämeri-toimijoiden edustajia. Itämeri-lähettiläs Timo Rajakangas<br />
ulkoasiainministeriöstä, instituutin neuvottelukunnan jäsen Eva-Riitta Siitonen sekä johtaja Esa Kokkonen puhuivat<br />
tilaisuudessa. Paikalla olivat hallituksen ja neuvottelukunnan jäsenten lisäksi instituutista Esa Kokkonen, Minna<br />
Hanhijärvi, Tapani Stipa ja Johanna Argillander.<br />
<strong>Baltic</strong> Innovation Policy Seminar 16.6.2011<br />
BSR InnoRegin loppuseminaari järjestettiin Brysselissä. Noin 100 osallistujan joukossa oli alueellisia ja EU-tason<br />
päättäjiä sekä alue-, talous- ja innovaatiopolitiikan edustajia. Tilaisuudessa julkistettiin projektin aikana laadittu<br />
38
kehittämispoliittinen sopimus, <strong>Baltic</strong> Innovation Policy Memorandum, johon kuultiin mm. Euroopan komission,<br />
Euroopan parlamentin ja Alueiden komitean kommentit. Seuraavana päivänä pidettiin projektin viimeinen<br />
partneritapaaminen sekä ohjausryhmän ja neuvottelukunnan kokous. Brysselissä instituuttia edustivat Esa Kokkonen<br />
ja Johanna Vannes sekä Minna Hanhijärvi osittain. Mukana loppuseminaarissa olivat myös instituutin asiamies Pertti<br />
Paltila ja hallituksen jäsen Aila Dundar-Järvinen.<br />
IPR Customs –hankkeen -työpaja Helsingissä 17.6.2011<br />
Tulliviranomaisia Venäjältä ja Suomesta osallistui tilaisuuteen, jossa keskusteltiin aikatauluista ja Suomi-Venäjä rajan<br />
valvotun läpilaskun vaatimuksista organisaatiolle. Instituutista työpajaan osallistui Julia Lihhatsjova.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen kontaktivierailu Pietariin 4.7.2011<br />
Tilaisuuteen osallistuivat Pietarin kaupungin talouskomiteasta talous- ja ennakointiosaston johtaja Tatjana Tim<strong>of</strong>eeva<br />
ja Pietarin varakuvernööri Mikhail Osejevskin neuvonantaja Aleksandr Berezhnoy, Kv. suhteiden komitean (Committee<br />
for External Relations) edustaja Sergey Nikolaev, Helsinki-keskuksen johtaja Merja Volkov sekä Pietarin<br />
talousyliopiston (Higher School <strong>of</strong> Economics) johtaja Jana Klementovichus. Palaverin aiheina olivat Pietari Business<br />
Campus -projektin jatkotoimenpiteet sekä tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet. Irina Sarno edusti tilaisuudessa<br />
instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen yliopistoyhteistyö -työpaja Pietarissa 5.7.2011<br />
Tilaisuuteen osallistuivat Tampereen yliopiston edustaja Hanna Lehtimäki (Skypen kautta), Pietarin talousyliopiston<br />
FinEc:in Higher School <strong>of</strong> Economics:in johtaja Jana Klementovichus, Nottbeck-ohjelman FinEc:in koordinaattori Irina<br />
Vostrikova, Valion toimitusjohtaja Mika Koskinen, Valio Venäjän myyntijohtaja Ilya Sincha sekä Valio Venäjän<br />
varajohtaja Olga Zhelayskaya. Tilaisuus järjestettiin Valion Venäjän toimitiloissa Pietarissa. Irina Sarno edusti<br />
tilaisuudessa instituuttia.<br />
IPR Customs -hankkeen työpaja Pietarissa ja vierailut Baltijskayan ja Pulkovskayan tulleihin 21-24.08.2011<br />
Suomen ja Venäjän tulliviranomaisten työpaja järjestettiin Northwest Operative Customsin tiloissa Pietarissa.<br />
Northwest Customsin ensimmäinen varajohtaja Andrey Konjuhov edusti organisaatiotansa tilaisuudessa kollegoidensa<br />
kanssa. Vadim Gnatenko, erittäin vaarallisia salakuljetustavaroita vastaan taistelevan osaston johtaja Venäjän valtion<br />
tullista (Service ”K” <strong>of</strong> Central Enforcement Department) kertoi tilaisuudessa osastonsa työstä Venäjällä väärennetyn<br />
tavaran laitonta kaupankäyntiä vastaan. Suomalaisten delegaatiota johti tullivalvonnan ja tekniikan päällikkö Erik<br />
Dannbäck Tullihallituksesta. Suomalaiset ja venäläiset osapuolet sopivat konkreettisista toimenpiteistä Suomen ja<br />
Venäjän rajalla. Myös suomalais-venäläisen tulliyhteistyön protokolla allekirjoitettiin. Vierailun kahtena viimeisenä<br />
päivänä osallistujat vierailivat Baltijskayan ja Pulkoyskayan tulleissa, jossa järjestettiin työpajoja. Instituutista<br />
tilaisuuksiin osallistui Julia Lihhatsjova.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen klusteriyhteistyö -työpaja Tampereella 30.8.2011<br />
Kokouksen aiheena olivat tulevat toimenpiteet liittyen Suomen ja Pietarin väliseen BioLifeScienceklusteriyhteistyöhön.<br />
Osallistujina oli FinnMedin johtaja Matti Eskola ja varajohtaja Tero Välimaa. Esa Kokkonen ja<br />
Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
<strong>Baltic</strong>Supply ja Riga Food 7.–9.9.2011<br />
<strong>Baltic</strong>Supply järjesti laajan projektitapaamisen Riian kansainvälisten ruokamessujen yhteydessä. Tapaaminen oli<br />
puoliksi Riiassa ja puoliksi Ventspilsissä ja kokouspäivien aikana jatkettiin Business Development Platformin<br />
pilottipalveluiden suunnittelemista. Instituutista tapahtumaan osallistui Johanna Vannes.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen vertaisoppimisen tilaisuus Pietarissa, 8.9.2011<br />
Yritysvierailu Hyundai Motoriin järjestettiin partnereille. Vertaisoppimisen työpajan aiheesta “ Hyundai Motor RF:<br />
success story” veti Natalia Bykova, Hyundai Motorin edustaja. Instituutista tilaisuuteen osallistuivat Natalia Apunen ja<br />
Irina Sarno.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen neljäs koulutusmoduuli Pietarissa 8.-10.9.2011<br />
Nottbeck-pilottiohjelman neljäs työpaja järjestettiin Pietarin talousyliopistolla aiheinaan ”Rahoitus ja talous” ja<br />
”Monikulttuurinen johtajuus”. Instituutista tilaisuuteen osallistuivat Natalia Apunen ja Irina Sarno.<br />
AQM St Petersburg-hankkeen suomalaisen mittauskaluston kalibrointi Pietarissa 8.-10.09.2011<br />
Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat Kaisa Lusa ja Sisko Laurila vierailivat Pietarin tausta-asemalla tarkistamassa sinne<br />
asennetun Ilmatieteen laitoksen mittauslaitteiston toimintaa ja sijoituspaikkaa. He myös kalibroivat laitteita.<br />
39
Pietari Business Campus – hankkeen rekrytointialan verkostoitumistilaisuus Helsinki-keskuksessa Pietarissa<br />
9.9.2011<br />
Pietari Business Campus –hankkeen jäsenyritysten ja pietarilaisten työvoimaviranomaisten välinen<br />
verkostoitumistilaisuus järjestettiin Helsinki-keskuksen tiloissa 9.9.2011. Seminaarissa puhuivat Arja Haikara Aist:ista,<br />
Pietarin kaupungin työvoimakomitean varapuheenjohtaja Aleksander Sukhov, Kalininskin työvoimatoimiston johtaja<br />
Svetlana Kuzhmina, Helsinki-keskuksen edustaja Ksenia Vasiljeva sekä hankkeen jäsenyritysten edustajat. Irina Sarno<br />
ja Natalia Apunen edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen klusteriyhteistyö -työpaja Tampereella 12.9.2011<br />
Kokouksen aiheena olivat tulevat toimenpiteet liittyen Suomen ja Pietarin väliseen BioLifeScienceklusteriyhteistyöhön.<br />
Tilaisuudessa valmisteltiin klustereiden välistä aiesopimusta ja laadittiin alustava ohjelma<br />
Pietarin kansainvälisen Innovaati<strong>of</strong>oorumin yhteydessä 30.9.2011 järjestettävään round table -keskusteluun.<br />
Työpajaan osallistuivat FinnMedistä johtaja Matti Eskola ja varajohtaja Tero Välimaa ja instituutista Esa Kokkonen ja<br />
Irina Sarno.<br />
Proactive <strong>Baltic</strong> Pr<strong>of</strong>essional sisäisen kehittämishankkeen kehittämispäivät 1.6., 31.8. ja 16.9. 2011<br />
Konsultin vetämissä seminaareissa keskityttiin BIF:n keskeisten osaamisalueiden ja kompetenssien yhteiseen<br />
kartoittamiseen, mallintamiseen ja BIF:n manuaalin suunnitteluun ja sisällön tuottamiseen. Tapahtumiin osallistuivat<br />
kaikki työntekijät.<br />
IPR Customs –hankkeeseen kuuluva Helsinki-Vantaan lentokentän ja Venäjän tullin välinen analyyttisen tiedon<br />
vaihdanta 19.09. - 3.10.2011<br />
Intensiivinen analyyttisen tiedon vaihdannan jakso alkoi 19.9.2011 ja kesti yhteensä kaksi viikkoa 3.10.2011 asti.<br />
eCitizen II –hankkeen partneriseminaari ja opintomatka Amsterdamiin ja Almeren kaupunkiin Hollannissa 20. -<br />
22.9.2011<br />
Flevolandin provinssin järjestämään tilaisuuteen ja opintomatkaan osallistui yhteensä 32 osallistujaa 10<br />
partneriorganisaation edustajina. Seminaarissa esiteltiin Amsterdamin kaupungin sähköisen palvelun konsepteja ja<br />
Flevolandin provinssin kuuden kaupungin yhteisiä alan hankkeita. Seminaarissa keskusteltiin julkisen hallinnon<br />
organisaation ja hallintokulttuurin asettamista haasteista uudenlaisen sähköisen kansalaisosallistumisen<br />
kehittämisessä. Myös uusia teknologiatrendejä esiteltiin. Instituutista tilaisuuteen osallistuvat Hannes Astok ja Minna<br />
Hanhijärvi.<br />
BSR InnoShip –partnerikokous Szczecinissä 26. - 28.9.2011<br />
Puolan partneritapaamisen isäntänä toimi Maritime Academy <strong>of</strong> Szczecin. Tapani Stipa ja Julia Lihhatsjova edustivat<br />
instituuttia tapahtumassa.<br />
Pietarin ja Tampereen välisen kaupunkiyhteistyön round table –keskustelutilaisuus Pietarissa 30.9.2011<br />
Round table –tilaisuus järjestettiin Pietarin kansainvälisen Innovaati<strong>of</strong>oorumin yhteydessä. Kokouksen aiheena olivat<br />
tulevat toimenpiteet liittyen Pietarin ja Tampereen kaupunkien yhteistyöhön erityisesti BioLifeScience –klusterin<br />
kehittämisessä. Yksi keskustelun aiheista oli myös aiekirje, joka tullaan virallisesti allekirjoittamaan kahden klusterin<br />
välillä marraskuussa Pietarissa. Keskustelun puheenjohtajina toimivat Pietarin kaupungin talouskomitean<br />
varapuheenjohtaja Zakhar Golant sekä Suomen Itämeri-instituutin johtaja Esa Kokkonen. Kokoukseen osallistuivat<br />
lisäksi Tampereen kaupungin edustajana kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala, Finnmedin johtaja Matti<br />
Eskola sekä varajohtaja Tero Välimaa, Pietarin kaupungin talouskomitean talous- ja ennakointiosaston johtaja Tatjana<br />
Tim<strong>of</strong>eeva, Pietarin varakuvernöörin neuvonantaja Aleksandr Berezhnoy sekä Pietarin talousyliopiston (Higher School<br />
<strong>of</strong> Economics) johtaja Jana Klementovichus. Instituutista tilaisuuteen osallistui Esa Kokkosen lisäksi Irina Sarno.<br />
IPR Customs -hankkeeseen kuuluva analyyttisen tiedon vaihdanta osa 2, 18. - 19.10.2011<br />
Suomalaisille tulliviranomaisille järjestettiin lokakuussa 2011 kaksipäiväinen koulutus Kotka-Haminan satamassa. 25<br />
suomalaisosallistujan lisäksi Venäjän valtion tullin edustajia osallistui tapahtumaan. Suomalaiset ja venäläiset<br />
tulliviranomaiset järjestivät yhdessä väärennöksien toisen tarkastuksen. Instituutista tilaisuuteen osallistui Julia<br />
Lihhatsjova.<br />
Meet Estonia Event Musiikki & Media –tapahtuman yhteydessä Tampereella 21.10.2011<br />
Instituutti järjesti yhdessä Tallinn Music Week – ja Tallinn European Capital <strong>of</strong> Culture 2011 –organisaatioiden kanssa<br />
virolaista musiikkia esitelleen tapahtuman ravintola Artturissa.<br />
40
Mobile Backstage –sidosryhmätapahtuma Musiiikki & Media –tapahtuman yhteydessä Tampereella<br />
21.10.2011<br />
Instituutti isännöi Mobile Backstage –yrityksen tilaisuutta Musiikki & Media –tapahtuman kansainvälisille vieraille.<br />
Instituutti on tehnyt yrityksen kanssa yhteistyötä Klub Tampere –hankkeessa.<br />
BSR InnoShip -projektin esittely <strong>Baltic</strong> Development Forumissa Gdanskissa 24. - 26.10.2011<br />
BSR InnoShip –hanketta esiteltiin ständin avulla <strong>Baltic</strong> Development Forum BDF Summit 2011 -tapahtumassa yhtenä<br />
EU:n Itämeren alueen strategian lippulaivahankkeena. Hanketta esiteltiin näyttävästi mm. aluekehityskomissaari<br />
Hahnille, BSRP-sihteeristön johtaja Scherrerille ja Pomeranian alueen marsalkalle. BSR InnoShip -hankkeen High Level<br />
Advisory Group -kokous järjestettiin saman tilaisuuden yhteydessä. Instituutista tilaisuuteen osallistuivat Esa<br />
Kokkonen, Tapani Stipa ja Minna Hanhijärvi.<br />
AQM St Petersburg -hankkeen työpajat Helsingissä 25. - 28.10.2011<br />
Työpajassa kuultiin alustavia tuloksia Pietarin mittauskampanjasta sekä moottoriliikenteen päästöjen ja<br />
laivapäästöselvityksen metodologian toimivuudesta. Tilaisuuksissa keskusteltiin myös mahdollisesta yhteistyöstä<br />
liittyen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen ja muusta tulevasta ilmanlaatuyhteistyöstä. Osanottajat<br />
vierailivat Helsingissä myös EU:n kemikaaliviranomaisten luona keskustelemassa saasteiden terveysriskien ehkäisystä.<br />
Tilaisuuksiin osallistui Ilmatieteen laitoksen edustajia, Pietarin kaupungin ympäristökomitean ”Committee for Nature<br />
Use, Environmental Protection and Ecological Safety” edustajia sekä 26.10. Suomen ympäristöministeriöstä Kirsi<br />
Kenttä ja Markku Hietamäki.<br />
Instituutista työpajoihin osallistui Julia Lihhatsjova.<br />
Pietari Business Campus -hankkeen työpaja Tampereella 27. - 28.10.2011<br />
Nottbeck-pilottiohjelman viides työpaja järjestettiin Tampereen yliopistolla aiheinaan ”Eettiset kysymykset<br />
kulttuurienvälisessä liiketoiminnassa” (”Ethical Issues in Cross Cultural Business”) ja ”Monikulttuurinen viestintä ja<br />
päätöksenteko” (”Cross Cultural Communication and Decision Making”). Esa Kokkosen johdolla käytiin<br />
palautekeskustelua. Instituutista tilaisuuteen osallistuivat Esa Kokkonen ja Irina Sarno.<br />
AQM St Petersburg -hankkeen mittausten epävarmuusarviota käsittelevä koulutus venäläisille asiantuntijoille<br />
Ilmatieteen laitoksella ja vierailu Hyytiälän tausta-asemalle 31.10. - 3.11.2011<br />
Viikon kestäneen koulutuksen ajaksi Venäjän delegaatio jaettiin kahteen osaan, joista State Company Mineralin<br />
edustajat osallistuivat Ilmatieteen laitoksen Jari Waldenin vetämään epävarmuuskoulutukseen. Pietarin kaupungin<br />
ympäristökomitean ”Committee for Nature Use, Environmental Protection and Ecological Safety” edustajat, State<br />
Company Mineralin varajohtaja sekä instituutin Julia Lihhatsjova puolestaan vierailivat Hyytiälän tausta-asemalla.<br />
Tausta-aseman vierailun järjestelyistä vastasi erikoistutkija Ari Virkkula Ilmatieteen laitokselta. Seuraavana päivänä<br />
ensimmäinen ryhmä jatkoi epävarmuuskoulutustaan kun taas toinen ryhmä vieraili Helsingin seudun<br />
ympäristöpalveluiden toimitiloissa, jossa tapaamista isännöivät Tarja Koskentalo ja Anssi Julkunen.<br />
”Proactive <strong>Baltic</strong> Pr<strong>of</strong>essional” sisäisen kehittämishankkeen kehittämispäivät 11.10. ja 14.11. 2011<br />
Konsultin vetämissä seminaareissa keskityttiin BIF:n keskeisten osaamisalueiden ja kompetenssien yhteiseen<br />
kartoittamiseen, mallintamiseen ja BIF:n manuaalin suunnitteluun ja sisällön tuottamiseen. Tapahtumiin osallistuivat<br />
kaikki työntekijät.<br />
eCitizen II –hankkeen partneriseminaari ja opintomatka Odenseen Tanskassa 21. - 24.11.2011<br />
Odensen järjestämään tilaisuuteen ja opintomatkaan osallistui lähes 40 osallistujaa 11 partneriorganisaation<br />
edustajina. Seminaarissa keskityttiin kansalaistiedottamiseen ja kaupunkien mediasuhteisiin. Ohjelmaan kuului myös<br />
esityksiä sähköisestä osallistumisesta. Odense esitteli paikallisen median ja kunnan yhteistyötä tiedottamisessa.<br />
Hankkeen ohjausryhmä kokoontui ja projektipäällikkö esitteli hankkeen edistymistä. Keväällä 2012 päätettiin järjestää<br />
vielä yksi lisäseminaari Miskolcissa Unkarissa. Instituutista tilaisuuteen osallistuvat Hannes Astok ja Esa Kokkonen.<br />
eCitizen II –hanketta esiteltiin EU:n Interreg IVC –ohjelman Good Practice Fair -konferenssissa Krakowassa Puolassa<br />
24.11.2011<br />
eCitizen II –hanketta ja sen päätuotosta Pan-European Best Practice Manual on e Participation esiteltiin EU:n Interreg<br />
IVC -rahoitusohjelman tilaisuudessa Krakowassa Puolassa. Lisäksi hankkeen partneri Vysocinan alue (Vysocin Region)<br />
Tsekistä esitteli Tampereen kaupungin osallistumisfoorumi Valman pohjalta kehittämäänsä Vas Nazor (”Sinun<br />
mielipiteesi”) kansalaisosallistumisportaalia. Instituutista tilaisuuteen osallistuivat Hannes Astok ja Minna Hanhijärvi.<br />
41
AQM St Petersburg -hankkeen seminaari Pietarissa 28.11. - 1.12.2011<br />
Pietarissa järjestettiin seminaari, jossa keskusteltiin mm. dispersiomallintamisesta, Pietarin mittauskampanjan<br />
lopullisista tuloksista, moottoriliikenteen päästöjen ja laivapäästöselvityksen metodologioiden tuloksista sekä AQM –<br />
hankkeeseen liittyvästä mahdollisesta yhteistyöstä jatkossa. Myös Ilmatieteen laitoksen mittauslaitteiden kalibrointi<br />
State Company Mineralin liikkuvalla asemalla saatiin päätökseen ja laitteet tuotiin laivalla takaisin Pietarista Helsinkiin.<br />
Instituutista seminaariin otti osaa Julia Lihhatsjova.<br />
Bio- ja hyvinvointialojen Pietari-yhteistyön työpaja Pietarissa 29. - 30.11.2011<br />
Bio- ja hyvinvointialojen Pietari-yhteistyön työpaja järjestettiin Pietarin kansainvälisen BioLifeSciences Invest -<br />
foorumin yhteydessä. Työpajan aiheina olivat toimenpiteet liittyen Pietarin ja Tampereen kaupunkien yhteistyöhön,<br />
erityisesti keskityttiin BioLifeScience -klusterin kehittämissuunnitelmiin. Virallinen aiekirje allekirjoitettiin kahden<br />
klusterin välillä. Keskustelun puheenjohtajina toimivat Pietarin kaupungin talouskomitean varapuheenjohtaja Zakhar<br />
Golant. Kokoukseen osallistuvat lisäksi Tampereen kaupungin edustajana Kari Kankaala, Finnmedi Oy:n johtaja Matti<br />
Eskola, Pietarin kaupungin talouskomiteasta talous- ja ennakointiosaston johtaja Tatjana Tim<strong>of</strong>eeva ja Pietarin<br />
varakuvernöörin neuvonantaja Aleksandr Berezhnoy. Instituutista tilaisuuteen osallistuivat Esa Kokkonen ja Irina<br />
Sarno.<br />
Bio- ja hyvinvointialojen Pietari-yhteistyön valmistelukokous instituutissa 9.12.2011<br />
Kokouksen aiheena olivat tulevat toimenpiteet liittyen Suomen ja Pietarin väliseen BioLifeScienceklusteriyhteistyöhön.<br />
Kokoukseen osallistuivat FinnMedi Oy:n johtaja Matti Eskola ja varajohtaja Tero Välimaa. Esa<br />
Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Nottbeck-pilottiohjelman kuudes työpaja Tampereella 15.-17.12.2011<br />
Työpaja järjestettiin Tampereen teknillisellä yliopistolla Edutechin tiloissa. Työpajan aiheina olivat “Tiedonhallinta ja<br />
tietojärjestelmät” sekä ”Liiketoimintaan liittyvän informaation hallinta ja tietojärjestelmät” (Knowledge management<br />
and Information Systems, Business Information Management and Information Systems”). Palautekeskustelua johti Esa<br />
Kokkonen. Instituutista tilaisuuteen osallistuivat Esa Kokkonen ja Irina Sarno sekä harjoittelijat Leea Taimisto ja<br />
Karolina Cichacz.<br />
IPR Customs – hankkeen viimeinen työpaja Helsinki-Vantaan lentokentän tullinviranomaisten tiloissa 15.12.2011<br />
IPR Customs –hankkeen viimeinen tapahtuma järjestettiin työpajamuotoisena tapahtumana Helsingissä joulukuussa<br />
2011. Tapahtumassa viimeisteltiin ja käytiin läpi projektin tuloksia sekä keskusteltiin tulevaisuuden<br />
yhteistyömahdollisuuksista. Tapahtumaan osallistui suomalaisia ja venäläisiä tulliviranomaisia sekä Itämeriinstituutista<br />
Julia Lihhatsjova ja Esa Kokkonen.<br />
Tampereen ja Pietarin kaupunkien välinen yhteistyöpalaveri Tampereella 15.12.2011<br />
Tilaisuuteen osallistuivat Pietarin kaupungin talouskomitean talous- ja ennakointiosaston johtaja Tatjana Tim<strong>of</strong>eeva,<br />
Pietarin varakuvernöörin neuvonantaja Aleksandr Berezhnoy, Tampereen kaupungin edustajina<br />
kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala ja kansainvälisten asioiden päällikkö Satu Vuorinen. Esa Kokkonen ja<br />
Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen loppuseminaari Tampereella 16.12.2011<br />
Pietari Business Campus -hankkeen ja sen Nottbeck-pilottiohjelman päätösseminaari ja hankkeen viimeinen<br />
ohjausryhmän kokous järjestettiin Tampereella 15.-17.1.2012. Tilaisuuteen osallistui kolmen yliopiston, Pietarin<br />
talousyliopiston, Tampereen yliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston edustajia, Tampereen ja Pietarin<br />
kaupungin viranomaisia sekä hankkeen jäsenyritysten edustajia.<br />
42
Liite 2: Instituutin työntekijöiden pitämät luennot, esitelmät, koulutukset ja puheet 2011<br />
Interreg IVC Lead Applicant –seminaari 27.1.2011 Helsingissä<br />
Interreg IVC –rahoitusohjelman sihteeristön kutsusta Minna Hanhijärvi esitteli BIF:n vetämää eCitizen II –hanketta ja<br />
hankevalmistelun päävaiheita neljännen hakukierroksen hakijoille.<br />
VALOA for the Future 2: University – Employer Engagement –seminaari 18.2.2011<br />
WorkPlace Pirkanmaa –hanke osallistui VALOA-hankkeen järjestämään seminaariin ja piti puheenvuoron<br />
mentoroinnista välineenä työelämäkontaktien lisäämiseen. Instituutista seminaariin osallistui Laura Lindeman.<br />
St Petersburg Industrial Congress: Russian-<strong>Finland</strong> Industrial Forum and Fifth St Petersburg Partneriat 15.-17.3.2011<br />
Instituutista Irina Sarno osallistui kongressiin.<br />
Tampereen Jussinkylän Rotary-klubin kokous Tampereella 25.3.2011<br />
Esa Kokkonen luennoi kokouksessa Pietarista talousalueena ja Pietarissa Suomelle avautuvista<br />
yhteistyömahdollisuuksista.<br />
<strong>Baltic</strong>-Mediterranean Axis: A New Framework for Cooperation –seminaari Dipolissa, Espoossa 4.4.2011<br />
Esa Kokkonen alusti EU:n Itämeri-strategiasta TAPRIn ja Kehys ry:n järjestämässä seminaarissa.<br />
Konferenssi “European conference <strong>of</strong> EU and applicat countries countries Agricultural Registres<br />
CIOs Phanta Rei” Viron Tartossa Estonia 29.4.2011<br />
Hannes Astok piti esityksen aiheesta "New trends <strong>of</strong> e-governance".<br />
Pirkanmaan Yrittäjien kansainvälistymisvaliokunnan kokous Ely-keskuksessa Tampereella 3.5.2011<br />
Esa Kokkonen alusti kokouksessa Pietariin liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista.<br />
OECE High Level Human Dimension- seminaari "<strong>The</strong> Role <strong>of</strong> Political Parties in the Political<br />
Process”. Puolan Varsovassa 20.5.2011<br />
Hannes Astok piti esityksen aiheesta : "New e-democracy tools for better governance" ja osallistui keskusteluun.<br />
<strong>Baltic</strong> States as a Legal Operational Environment –seminaari Helsingissä 26.5.2011<br />
Esa Kokkonen alusti Juridia- ja Heinonen –asianajotoimistojen järjestämässä seminaarissa Itämeren talousalueesta ja<br />
Baltian roolista siinä.<br />
Informaatioyhteiskunnan globaalit trendit –seminaari Kolumbian Bogotassa 7.6.2011<br />
Instituutin Hannes Astok oli pääpuhujana Kolumbian ICT-asioista vastaavan ministeriön e-hallinnon yksikölle<br />
järjestetyssä tilaisuudessa.<br />
EU:n Itämeri-ohjelman seurantakomitean kokous Schwerinissä 7.6.2011<br />
Instituutista Tapani Stipa esitteli BSR InnoShip-hanketta kokouksessa.<br />
Suomen Itämeri-instituutti ja Itämeri-yhteistyö 16.6.2011<br />
Johanna Vannes piti aikuiskoulutuskeskus JAKK:ssa oppitunnin, jonka aikana hän esitteli Suomen Itämeri-instituuttia,<br />
Euroopan unionin Itämeri-strategiaa ja Itämeren alueen yhteistyötä.<br />
Mitä minä tekisin Itämeren hyväksi, jos kaikki olisi mahdollista Itämeri-seminaari Kotkan<br />
meripäivien yhteydessä Merikeskus Vellamossa 28.7.2011<br />
Esa Kokkonen oli puhujana seminaarissa, joka kokosi Suomen johtavat Itämeri-toimijat. Tilaisuus keräsi noin 150<br />
osallistujaa.<br />
Suomen ja Viron välisen kuntayhteistyön päivät Turussa 1.-2.9.2011<br />
Hannes Astok toimi tapahtuman yhden työpajan sihteerinä.<br />
ICEGOV 2011 - kansainvälinen sähköisen hallinnon vuotuinen konferenssi Tallinnassa 8.9.2011<br />
Instituutista Hannes Astok veti tilaisuudessa työpajaa, joka keskittyi kuntien sähköiseen hallintoon.<br />
43
EU Strategy for the <strong>Baltic</strong> Sea Region – Incentive for Innovative Entrepreneurship –seminaari Riiassa<br />
21.9.2011<br />
Esa Kokkonen luennoi Latvian ulkoministeriön järjestämässä tilaisuudessa innovaatioyhteistyöstä Itämeren alueella ja<br />
esitteli instituutin BSR InnoReg –hanketta.<br />
“<strong>Baltic</strong> Sea Region Setting Sails for Co-Creative Multilevel Governance” –konferenssi Turussa 5.-<br />
6.10.2011<br />
Esa Kokkonen toimi yhtenä konferenssin pääpuhujana teemalla “<strong>The</strong> EU Strategy for the <strong>Baltic</strong> Sea Region Boosting<br />
Europe 2020”. Instituutti järjesti konferenssin yhteydessä myös teemasession kaupunkien ja alueiden välisen Itämeriyhteistyön<br />
hyvistä käytännöistä.<br />
Itäisen yhteistyön työpaja Ukrainan Harkovassa 12.10.2011<br />
Tsekin ulkoministeriön järjestämään työpajaan osallistui edustajia Ukrainasta, Moldovasta, Valko-Venäjältä,<br />
Georgiasta, Armeniasta ja Azerbaidžanista. Instituutista Hannes Astok luennoi tilaisuudessa sähköisen hallinnon<br />
ajankohtaisista trendeistä maailmalla.<br />
Business and societal networks in the <strong>Baltic</strong> Sea Region –kurssi Aalto-yliopiston<br />
kauppakorkeakoulussa Helsingissä 2.11.2011<br />
Esa Kokkonen luennoi kurssilla Itämeren alueen talous- ja ympäristöyhteistyöstä ja BSR InnoShip –hankkeesta. Kurssin<br />
opiskelijat tekevät osana kurssia myös ryhmätöitä BSR InnoShip –hankkeeseen liittyvistä teemoista.<br />
"Immigrant Inclusion by e-Participation" -työpaja Helsingissä 3.11.2011<br />
Instituutista Hannes Astok esitteli tilaisuudessa eCitizen II -hankkeen tuloksia.<br />
What multilateral institutions, and how much, does Northern Europe need –seminaari Tampereen<br />
yliopistolla 4.11.2011<br />
Esa Kokkonen luennoi osana Cross-border University –ohjelmaa järjestetyssä seminaarissa Itämeren alueen<br />
innovaatioyhteistyöstä.<br />
Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari Helsingissä 11.11.2011<br />
Esa Kokkonen alusti Helsingin kaupungintalolla järjestetyssä tilaisuudessa Itämeren alueen kaupunkiverkostoista.<br />
Rakennerahastoasioiden ajankohtaispäivät <strong>Finland</strong>ia-talossa Helsingissä 16.11.2011<br />
Esa Kokkonen puhui TEM:n järjestämässä tilaisuudessa otsikolla ”Itämeri-yhteistyöllä uuteen<br />
rakennerahastokauteen”.<br />
Hansa-parlamentin vuosikokous Varsovassa 17.11.2011<br />
Johanna Vannes esitteli BSR InnoReg -hanketta ja erityisesti yhtä sen päätuotosta eli projektin aikana laadittua<br />
kehittämispoliittista sopimusta (<strong>Baltic</strong> Innovation Policy Memorandum) Hansa-parlamentin jäsenille. Tilaisuudessa oli<br />
noin 100 kuulijaa.<br />
Työpaja Viron hallinnollisen sähköisen portaalin käynnistämisestä Tallinnassa 2.12.2011<br />
Viron valtionjohto käynnisti täysin uudistetun sähköisen hallinnon portaalin. Tapahtuman yhteydessä pidetyn<br />
seminaarin moderaattorina toimi projektipäälikko Hannes Astok.<br />
44
Liite 3: instituutin työntekijöiden seminaari- ja kokousmatkat 2011<br />
Projektit<br />
Pietari Business Campus – hankkeen Nottbeck-koulutusohjelman valmistelukokous<br />
Tampereella 11.1.2011<br />
Pietarissa toimivien suomalaisten yritysten pilottiohjelma tullaan käynnistämään 10-12.2.2011. Tilaisuuteen osallistui<br />
Tampereen teknillisen yliopiston edustajia. Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
BALTIC BIRD –hankkeen esittely Tredea Oy:n ja Pirkanmaan liiton edustajille Tampereella 11.1.2011<br />
Esa Kokkonen esitteli hanketta Pirkanmaan liiton Jukka Alasentielle ja Tredea Oy:n Mikko Salolle. Hanke todettiin<br />
mielenkiintoiseksi Pirkanmaan lentoyhteyksien kehittämisen kannalta, ja Pirkanmaan osallistuminen hankkeeseen<br />
kannatettavaksi.<br />
Sillanrakentajat –infotilaisuus Suomi-Asemalle lähteville Helsingissä 12.1.2011<br />
Suomi-Asema-tapahtumaan lähteville järjestettiin hankkeen toimesta infotilaisuus Helsingissä. Tilaisuudessa käytiin<br />
läpi matkajärjestelyjä, tullausasioita sekä näyttelyn pystytystä. Tilaisuuteen osallistuivat Minna Säpyskä ja Julia<br />
Lihhatsjova.<br />
Pietari Business Campus -hankkeen Nottbeck-koulutusohjelman videokonferenssi<br />
Tampereella 17.1.2011<br />
Tilaisuuteen osallistui Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Pietarin talousyliopiston sekä hankkeen<br />
jäsenyritysten edustajia. Pietarissa toimivien suomalaisten yritysten pilottiohjelma tullaan käynnistämään helmikuussa<br />
2011. Irina Sarno edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
HELCOM Reception Helsingissä 17.1.2011<br />
Vuosittainen HELCOM:n vastaanotto järjestettiin Helsingissä 17.1.2011. Tilaisuuteen oli kutsuttu ympäristöasioista<br />
vastaavia tahoja ja hankkeita Suomesta, ministeriöiden edustajia, tutkijoita ja suurlähettiläitä. Tilaisuudessa paikalla oli<br />
Minna Säpyskä.<br />
WorkPlace Pirkanmaa –hankkeen ohjausryhmän kokous 18.1.2011<br />
Ohjausryhmä hyväksyi väliraportin ja keskusteli ennen kaikkea WorkPlace Pirkanmaan toimintojen jatkamisesta<br />
hankerahoituksen jälkeen. Kokouksen sihteerinä toimi Laura Lindeman.<br />
Pietari Business Campus -hankkeen rekrytointialan tapahtumien valmistelukokous Tampereella<br />
20.1.2011<br />
Tilaisuuteen osallistui Arja Haikara sekä hankkeen jäsenyritysten edustajia. Irina Sarno edusti tilaisuudessa<br />
instituuttia.<br />
Sillanrakentajien ohjausryhmän kokous Lahdessa 25.1.2011<br />
Kokouksessa käytiin läpi hankkeen taloustilannetta, tulevaa Suomi-Asema-tapahtumaa sekä suunniteltiin alueilla<br />
järjestettäviä matchmaking-tilaisuuksia ja hankkeen päätösseminaaria. Kokoukseen osallistui Minna Säpyskä.<br />
Karjalan kylien sanitaation kehittäminen (2011) - hankkeen työpaja Tamperella 27.1.2011<br />
Tapaamisessa kokoonnuttiin Käymäläseura Huussi ry:n tiloihin. Kokouksessa käytiin läpi hankkeen toimintoja,<br />
taloustilannetta ja tulevia tapahtumia. Instituuttia tapaamisessa edusti Julia Lihhatsjova.<br />
<strong>Baltic</strong>Supply-projektin työkokous Kööpenhaminassa 2.2.2011<br />
Johanna Vannes osallistui <strong>Baltic</strong>Supply-projektin työkokoukseen, jossa käsiteltiin Business Development Platform -<br />
palvelukonseptia (BDP). BDP on paitsi instituutin vetämän työpaketin, myös koko projektin päätuotos, jolla pyritään<br />
edistämään pk-yritysten pääsyä kansainvälisille hankintamarkkinoille.<br />
BSR QUICK -projektin tapaaminen Oslossa 7.–8.2.2011<br />
Oslossa järjestettiin 7.–8.2.2011 BSR QUICK -projektin työtapaaminen. Johanna Vannes esitteli kokouksessa ”Providing<br />
Services to SMEs” -manuaalia, johon kootaan perustietoa pk-yritysten merkityksestä Itämeren alueen talouksille sekä<br />
hyviä käytänteitä pk-yrityksille suunnatuista tukitoimista.<br />
45
Yrityspäivät 9.2.2011<br />
WorkPlace Pirkanmaa –hanke osallistui Yrityspäivät-rekrytointitapahtumaan Tampereen yliopistolla TaY:n Ura- ja<br />
rekrytointipalveluiden kanssa yhteisellä ständillä. Instituutista tapahtumassa mukana Laura Lindeman.<br />
Instituutin Helsingin toimiston tilojen katselmus ja vuokrasopimusneuvottelut Helsingissä 11.2.2011<br />
Esa Kokkonen ja Tapani Stipa tutustuivat BSR InnoShip –hankkeelle ja instituutille Helsingin kaupungilta<br />
vuokrattaviin toimistotiloihin.<br />
Pietari Business Campus -hankkeen kaupunginyhteistyö-palaveri Pietarissa 16.2.2011<br />
Tilaisuuteen osallistui Pietarin kaupungin talouskomitean varajohtajat Kirill Soloveychik ja Zakhar Golant sekä<br />
talouskomitean edustajat. Palaverin aiheina olivat Pietari Business Campus- projektin jatkotoimenpiteet sekä<br />
tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet. Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietari Business Campus -hankkeen kokous Finec-yliopiston edustajien kanssa Pietarissa 16.2.2011<br />
Pietarin talousyliopiston vararehtori sekä Pietarin talousyliopiston edustajat osallistuvat tilaisuuteen, jossa<br />
keskusteltiin Pietari Business Campus- projektin jatkotoimenpiteistä sekä tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista.<br />
Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietarissa toimivan Club Griboedovin ja Klubin (Tampere) hankeyhteistyöpalaveri Tampereella<br />
17.2.2011<br />
Klubit keskustelivat Klub Tampere –lipun alla mahdollisuudesta tehdä aktiivisemmin klubi- ja artistivaihtoa keskenään.<br />
Yhteistyöhön haetaan rahoitusta opetusministeriön taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelmasta. Rahoitushakemuksen<br />
tekemisestä vastaa Itämeri-instituutti. Päätös asiasta saadaan kevään 2011 aikana. Tapahtuman koollekutsujana toimi<br />
Minna Säpyskä.<br />
ForFin: International Talent in <strong>Finland</strong> –seminaari 17.2.2011<br />
WorkPlace Pirkanmaa –hankkeen yhteistyökumppanin VALOA-hankkeen, HERA – Helsinki Education and Research<br />
Arean ja Helsingin yliopiston urapalveluiden järjestämään seminaariin osallistui instituutista Laura Lindeman.<br />
Communication Seminar Rostockissa 22.2.2011<br />
Itämeriohjelman sihteeristön järjestämässä info- ja koulutustilaisuudessa käytiin läpi hankkeiden viestintäsuunnitelmia<br />
sekä viestintää hankkeissa ja ohjelman alaisuudessa yleisesti. Tilaisuuteen osallistuneet Minna Säpyskä ja Tapani Stipa<br />
vierailivat myös Szczecinissä WP4:n johtajan kanssa keskustelemassa työpaketin toteutussuunnitelmasta.<br />
BALTIC BIRD -hankkeen valmistelukokous Berliinissä 22.2.2011<br />
BALTIC BIRD –hankkeen partnereiden yhteinen valmistelukokous järjestettiin Brandenburgin osavaltion johdolla<br />
Schönefeldin lentoasemalla Berliinissä 25.2.2011. Esa Kokkonen osallistui kokoukseen.<br />
Pietari Business Campus -hankkeen Nottbeck-koulutusohjelman kokous Tampereella 22.2.2011<br />
Tilaisuuteen osallistui Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston edustajia, jotka analysoivat Nottbeckpilottiohjelman<br />
ensimmäisessä tapaamisessa saatua palautetta. Irina Sarno edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
eCitizen II -hankkeen kokous Helsinki-Vantaan lentoasemalla 23.2.2011<br />
Hankkeen hallintoasioita käsitelleeseen kokoukseen osallistuivat Minna Hanhijärvi, Johanna Argillander, Hannes Astok<br />
ja Esa Kokkonen.<br />
Valtionyhtiö Mineralin 20-vuotisjuhla Pietarissa 24.2.2011<br />
Venäjän valtionyhtiö Mineral on Suomen Itämeri-instituutin partneri AQM St Petersburg-projektissa. Tilaisuuteen<br />
osallistui Mineralin yhteistyökumppaneita sekä ympäristönsuojelukysymysten asiantuntijoita Suomesta, Saksasta,<br />
Virosta ja eri puolilta Venäjää. Suomesta tilaisuuteen osallistui edustajia Suomen Itämeri-instituutista, Ilmatieteen<br />
laitokselta ja Suomen Geologisesta Seurasta. Instituuttia juhlassa edusti Julia Lihhatsjova.<br />
Tapaaminen Pirkanmaan Yrittäjien kanssa Sillanrakentajat-yhteistyöhön liittyen 11.3.2011<br />
Tapaamisessa keskusteltiin Sillanrakentajat –hankeessa II valmennusryhmässä aloittaneiden mahdollisuudesta<br />
osallistua PY:n järjestämään Luovat Verkot –seminaariin 5.5.2011 Tampereella. Kokouksessa sovittiin, että hanke on<br />
tapahtuman yksi yhteistyökumppaneista, jolloin agentit saavat enemmän näkyvyyttä tapahtumassa. Kokoukseen<br />
osallistui Minna Säpyskä.<br />
46
Itämeren kaupunkien liiton UBC:n hallituksen kokous Lahdessa 11.3.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui kokoukseen UBC:n tietoyhteiskuntakomission edustajana ja esitteli kokouksessa UBC:n<br />
tietoyhteiskunta- ja business-komissioden yhdistämissuunnitelman. Kokouksessa UBC:n hallitus hyväksyi komissioiden<br />
yhdistämisen.<br />
eCitizen II -hankkeen kokous Odensessa 14.3.2011<br />
Esa Kokkonen keskusteli Odensen kaupungin edustajien kanssa eCitizen II –hankkeen ajankohtaisista asioista ja<br />
Odensen roolista hankkeessa.<br />
BALTIC BIRD -hankkeen esittely Pirkanmaan lentoliikennetyöryhmälle Tampereella 16.3.2011<br />
Esa Kokkonen esitteli BALTIC BIRD -hanketta työryhmälle. Työryhmä piti hanketta hyödyllisenä lisäresurssina ja<br />
verkostoitumisvälineenä Pirkanmaalle, ja toivoi sille myönteistä rahoituspäätöstä.<br />
BSR Stars -hankkeen high-level groupin kokous ja BSR Starsin StarDust-hankkeen kick<strong>of</strong>f<br />
Tukholmassa 16.-18.3.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui kokouksiin. Kokkonen esitteli high-level groupille naisten innovaatiotoimintaa edistävän<br />
Itämeren ohjelman WIN -hanke-ehdotuksen, jossa instituutti on partnerina, ja esitti hankkeen liittämistä osaksi EU:n<br />
Itämeri-strategian BSR Stars -lippulaivahanketta. High-level group hyväksyi esityksen ja antoi tukensa WIN-hankkeelle.<br />
SPb InnoReg -hankkeen monitoring mission Tampereella 23-24.3.2011<br />
Euroopan Unionin EU-Venäjä yhteistyöohjelman delegaation valvontakomitea vieraili Suomen Itämeriinstituutissa<br />
keskustelemassa projektin tuloksista sekä tarkistamassa projektiin liittyvää loppuraportointia. Minna Hanhijärvi,<br />
Johanna Argillander ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Palaveri WorkPlace Pirkanmaa -hankkeen jatkonäkymiin liittyen Tampereella 24.3.2011<br />
Kari Kankaalan koollekutsumassa tapaamisessa keskusteltiin työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton edistämisestä<br />
jatkossa Tampereella instituutin WPP- ja Tredean Työmaa-hankkeiden kokemuksia ja tuloksia hyödyntäen ja osana<br />
Tampereen seudun kansainvälistymishankkeiden kokonaisuutta. Kokouksessa instituuttia edustivat Laura Lindeman,<br />
Minna Säpyskä ja Esa Kokkonen.<br />
WorkPlace Pirkanmaa –hankkeen tapaamiset Tredeassa liittyen alueen kansainvälisen rekrytoinnin palveluihin 6.4.<br />
ja 20.4.2011<br />
Tapaamisessa keskusteltiin kansainvälisen työvoiman saatavuuden toimintakentästä ja palvelutarpeista alueella nyt ja<br />
tulevaisuudessa. Mukana tapaamisessa olivat Tredean Työmaa-hanke, Tampereen korkeakoulujen Unipoliprojektinjohtaja<br />
Mervi Jokipii sekä Studying in Tampere Region’in Maria Virtanen.<br />
Sillanrakentajat –hankkeen osatoteuttajien ja agenttikoulutettavien tapaaminen Helsingissä 8.4.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui tilaisuuteen.<br />
Tapaaminen Tampereen taidemuseon johtajan Taina Myllykankaan ja amanuenssi Virpi Nikkarin kanssa Pietariyhteistyöstä<br />
instituutissa 11.4.2011<br />
Esa Kokkonen ja Julia Lihhatsjova keskustelivat Myllykankaan ja Nikkarin kanssa Pietari-yhteistyönmahdollisuuksista ja<br />
Helsinki-keskuksen hyödyntämisestä museoyhteistyössä.<br />
Klub Tampere –hankkeen ohjausryhmän kokous instituutissa 12.4.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui hankkeen 30.4.2011 päättyneen hankkeen viimeiseen ohjausryhmän kokoukseen.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen kokous Tampereella 14.4.2011<br />
Tilaisuuteen osallistuivat hankkeen operatiivisen työryhmän jäsenet Saila Leivo, Edutech TTY, ja Hanna Lehtimäki, UTA.<br />
Natalia Apunen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
BSR QUICK -projektin tapaaminen Vilnassa 14.–15.4.2011<br />
Vilnassa järjestettiin 14.–15.4.2011 BSR QUICK -projektin työtapaaminen. Kokoukseen osallistui instituutin puolesta<br />
Johanna Vannes.<br />
Luovat Verkot –tapahtuman valmistelukokous Tampereella 21.4.2011<br />
Esa Kokkonen valmisteli Pirkanmaan Yrittäjien Sirpa Sepän kanssa Sillanrakentajat-hankkeen esittäytymistä ja standiä<br />
Luovat Verkot –tapahtumassa 5.5.<br />
47
Pietari Business Campus – hankkeen kokous yliopistoyhteistyöstä Tampereella 26.4.2011<br />
Kokouksessa keskusteltiin yhteisestä MBA-ohjelmasta ja neuvottelujen pääaiheena olivat Pietari Business Campus<br />
ohjelman kaksi sessiota vuonna 2011: 10–12.2 Tampereella ja 24–26.3 Pietarissa. Tilaisuuteen osallistui Tampereen<br />
yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Pietarin talousyliopiston sekä hankkeen jäsenyritysten edustajia. Esa<br />
Kokkonen, Natalia Apunen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen kokous Tampereella 29.4.2011<br />
Kokouksessa keskusteltiin yhteisestä MBA-ohjelmasta ja neuvottelujen pääaiheena olivat tuleva toukokuun sessio<br />
Tampereella sekä syyskuun Pietari-session ohjelma. Tilaisuuteen osallistuivat hankkeen operatiivisen työryhmän<br />
varajohtaja Hanna Lehtimäki, UTA. Irina Sarno edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
Sillanrakentajat-hankkeen ohjausryhmän kokous Turussa 6.5.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui kokoukseen.<br />
Pietari Business Campus –hankkeen tapaaminen Arja Haikaran kanssa instituutissa 17.5.2011<br />
Esa Kokkonen ja Irina Sarno valmistelivat Haikaran kanssa PBC-hankkeen rekrytointi- ja oppisopimusaiheisia<br />
toimenpiteitä. Haikara toimii hankkeessa em. teemojen ulkopuolisena asiantuntijana.<br />
Missä mennään työperusteisen maahanmuuton suhteen –keskustelutilaisuus 31.5.2011<br />
Työperusteisen maahanmuuton hankkeiden (Immigratum-, Pro Labour-, Työvoiman maahanmuutto – TE-toimiston<br />
palveluiden kehittäminen ja Työmaa –hankkeet) järjestämä keskustelutilaisuus työvoiman maahanmuuton palvelu- ja<br />
resurssitarpeista ja tulevaisuuden kehittämiskohdista Pirkanmaalla. Instituutista tilaisuuteen osallistui Laura<br />
Lindeman.<br />
BSR InnoRegin alueellinen päätösseminaari Riiassa 6.6.2011<br />
Latvialaiset projektipartnerit järjestivät alueellisen päätösseminaarin Riiassa. Tapahtumassa oli mukana myös<br />
lehdistön edustajia, ja siitä tehtiin myös televisiojuttu. Johanna Vannes piti seminaarissa puheen BSR InnoReg -<br />
pääpartnerin roolissa.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen yliopistoyhteistyökokous Pietarissa 10.6.2011<br />
Pietarin talousyliopiston rehtori ja vararehtori sekä Pietarin talousyliopiston edustajia osallistui tilaisuuteen, jossa<br />
keskusteltiin Pietari Business Campus -projektin jatkotoimenpiteistä sekä tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista.<br />
Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen ohjausryhmän kokous Tampereella 13.6.2011<br />
Kokous oli hankkeen ohjausryhmän järjestäytymiskokous ja siihen osallistuivat Tampereen yliopiston vararehtori Harri<br />
Melin, Edutech – Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen johtaja Paula Ihalainen sekä hankkeen<br />
jäsenyritysten edustajat. Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat instituuttia. Kokouksessa esiteltiin Pietari Business<br />
Campus –hankkeen projektisuunnitelma, toteutuneet toimet sekä tulevat tapahtumat.<br />
WorkPlace Pirkanmaan –hankkeen ohjausryhmän kokous Tampereella 13.6.2011<br />
Hankkeen viimeinen ohjausryhmän järjestettiin instituutissa. Instituuttia kokouksessa edustivat Laura Lindeman ja Esa<br />
Kokkonen.<br />
Helsinki-keskuksen koordinaatioryhmän kokous Helsingissä 14.6.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui kokoukseen.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen ja sen jatkotoimenpiteiden valmistelukokous Pietariin 4.7.2011<br />
Tilaisuuteen osallistuivat Pietarin kaupungin talouskomiteasta talous- ja ennakointiosaston johtaja Tatjana Tim<strong>of</strong>eeva<br />
ja Pietarin varakuvernööri Mikhail Osejevskin neuvonantaja Aleksandr Berezhnoy, Kv. suhteiden komitean (Committee<br />
for External Relations) edustaja Sergey Nikolaev, Helsinki-keskuksen johtaja Merja Volkov sekä Pietarin<br />
talousyliopiston (Higher School <strong>of</strong> Economics) johtaja Jana Klementovichus. Palaverin aiheina olivat Pietari Business<br />
Campus -projektin jatkotoimenpiteet sekä tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet. Irina Sarno edusti tilaisuudessa<br />
instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen Nottbeck-koulutusohjelman kokous Pietarissa 5.7.2011<br />
Tilaisuuteen osallistuivat Tampereen yliopiston edustaja Hanna Lehtimäki (Skypen kautta), Pietarin talousyliopiston<br />
FinEc:in Higher School <strong>of</strong> Economics:in johtaja Jana Klementovichus, Nottbeck-ohjelman FinEc:in koordinaattori Irina<br />
48
Vostrikova, Valion toimitusjohtaja Mika Koskinen, Valio Venäjän myyntijohtaja Ilya Sincha sekä Valio Venäjän<br />
varajohtaja Olga Zhelayskaya. Tilaisuus järjestettiin Valion Venäjän toimitiloissa Pietarissa. Irina Sarno edusti<br />
tilaisuudessa instituuttia.<br />
Helsinki-keskuksen koordinaatioryhmän kokous Kotkassa 19.8.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui kokoukseen.<br />
Tampereen taidemuseon Pietari-yhteistyön ja instituutin museolle syyskuussa 2011 järjestämän<br />
Pietarin kontaktimatkan valmistelukokous Tampereella 19.8.2011<br />
Julia Lihhatsjova osallistui kokoukseen.<br />
eCitizen –hankkeen partneritapaaminen Tartossa 25.-26.8.2011<br />
Hannes Astok instituutin edustajana osallistui Tarton kaupunginhallinnon partneritapaamiseen eCitizen-hankkeeseen<br />
liittyen.<br />
SRtoiseen-hankkeen valmistelukokous Helsingissä 26.8.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui Sillanrakentajat-jatkohankkeen valmistelukokoukseen yhdessä hankkeen muiden partnereiden<br />
kanssa.<br />
Sillanrakentajat-hankkeen rahoittajan, Hämeen Ely-keskuksen tarkastus hankkeen vetäjälle ja<br />
osatoteuttajille Lahdessa 29.8.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui tarkastuskokoukseen.<br />
Bio- ja hyvinvointialojen Pietari-yhteistyön valmistelukokous instituutissa 30.8.2011<br />
Kokouksen aiheena olivat tulevat toimenpiteet liittyen Suomen ja Pietarin väliseen BioLifeScienceklusteriyhteistyöhön.<br />
Osallistujina oli FinnMedin johtaja Matti Eskola ja varajohtaja Tero Välimaa. Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat<br />
tilaisuudessa instituuttia.<br />
<strong>Baltic</strong>Supply ja Riga Food 7.–9.9.2011<br />
<strong>Baltic</strong>Supply järjesti laajan projektitapaamisen Riian kansainvälisten ruokamessujen yhteydessä. Tapaaminen oli<br />
puoliksi Riiassa ja puoliksi Ventspilsissä ja kokouspäivien aikana jatkettiin Business Development Platformin<br />
pilottipalveluiden suunnittelemista. Instituutista tapahtumaan osallistui Johanna Vannes.<br />
Bio- ja hyvinvointialojen Pietari-yhteistyön valmistelukokous Finnmedi Oy:ssä Tampereella 12.9.2011<br />
Esa Kokkonen ja Irina Sarno osallistuivat Finnmedi Oy:n edustajien kanssa pidettyyn kokoukseen. Kokouksessa<br />
valmisteltiin Pietarin innovaati<strong>of</strong>oorumin yhteydessä 30.9.2011 pidettyä workshopia sekä bio- ja hyvinvointialojen<br />
yhteistyösopimusta Pietarin kaupungin ja Finnmedin välillä.<br />
Sillanrakentajat-hankkeen ohjausryhmän kokous Helsingissä 14.9.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui ohjausryhmän kokoukseen.<br />
SRtoiseen-hankkeen valmistelukokous instituutissa Musiikki & Media –organisaation kanssa<br />
15.9.2011<br />
Esa Kokkonen neuvotteli SRtoiseen-hankkeen tamperelaisesta sisällöstä ja Musiikki & Media -<br />
tapahtuman/organisaation osallistumisesta hankkeeseen Musiikki & Media –organisaation hallituksen puheenjohtajan<br />
Tapio Korjuksen ja toiminnanjohtaja Anu Aittoniemen kanssa.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen työkokous Tampereella 21.9.2011<br />
Kokouksen aiheena oli 8.-10.9. järjestetystä Nottbeck-moduulista saatu palaute sekä tulevat toimenpiteet.<br />
Tilaisuuteen osallistuivat hankkeen operatiivisen työryhmän jäsenet Saila Leivo, Edutech TTY, ja Hanna Lehtimäki,<br />
Tampereen yliopisto. Irina Sarno edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen kaupunkiyhteistyö-palaveri Pietarissa 23.9.2011<br />
Tilaisuuteen osallistuvat Pietarin kaupungin varakuvernööri Mikhail Osejevski, Pietarin kaupungin talouskomiteasta<br />
talous- ja ennakointiosaston johtaja Tatjana Tim<strong>of</strong>eeva, Pietarin varakuvernöörin neuvonantaja Aleksandr Berezhnoy<br />
ja Pietarin kaupungin ulkosuhteiden komitean edustaja Sergey Nikolaev. Varakuvernööri Osejevski allekirjoitti<br />
tilaisuudessa kirjeen, jossa hän tukee kaupungin alueellisen innovaatiojärjestelmän yhteistä kehittämistä erityisesti<br />
BioLifeScience –klusteriin keskittyen. Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat palaverissa instituuttia.<br />
49
Vierailu Lundin yliopistoon 26.-27.9.2011<br />
Esa Kokkonen vieraili Lundin yliopistossa tutustumassa yliopistoon ja keskustelemassa yhteistyömahdollisuuksista.<br />
Tilaisuuden isäntänä toimi pr<strong>of</strong>essori Per Odenrick. Lundin yliopisto on mukana partnerina BSR QUICK –hankkeessa<br />
yhdessä instituutin kanssa. Instituutti järjestää Lundin yliopiston edustajille vastavierailun Tampereelle helmikuussa<br />
2012.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen ohjausryhmän kokous Tampereella 28.9.2011<br />
Kokous oli hankkeen ohjausryhmän järjestäytymiskokous ja siihen osallistuivat Tampereen yliopiston vararehtori Harri<br />
Melin, Edutech – Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen johtaja Paula Ihalainen sekä hankkeen<br />
jäsenyritysten edustajat. Kokouksessa esiteltiin Pietari Business Campus –hankkeen projektisuunnitelma, toteutuneet<br />
toimet sekä tulevat tapahtumat. Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Tapaaminen Pirkanmaan Ely-keskuksen Riitta Rakkolan ja Kristiina Karpin kanssa 29.9.2011<br />
Esa Kokkonen esitteli tapaamisessa Pietarin Business Campus –hankkeen Nottbeck-koulutusohjelman<br />
jatkosuunnitelmia ja keskusteli niihin ja muihin Pietari-yhteistyön edistämiseen liittyvistä Ely-keskuksen<br />
rahoitusmahdollisuuksista.<br />
Tapaaminen Pietari-yhteistyöstä Tredea Oy:n edustajien kanssa instituutissa 7.10.2011<br />
Esa Kokkonen ja Irina Sarno keskustelivat Helsinki-keskuksen hyödyntämisestä Tampereella ja Tampereen ja Pietarin<br />
välisen yhteistyön edistämisestä Tredean Päivi Nahkolan ja Raimo Vähämaan kanssa.<br />
Tampereen ja Pietarin kaupunkien välinen yhteistyöpalaveri Pietarin Helsinki-päivien yhteydessä 13 - 14.10.2011<br />
Palaverissa keskusteltiin kaupunkien välisestä yhteistyöstä sekä neuvoteltiin aiekirjeen sisällöstä. Palaveriin<br />
osallistuivat Tampereen kaupungin edustajina Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen ja<br />
kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala. Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Itämeri-ohjelman klusteritapaaminen Berliinissä 21.10.2011<br />
Itämeri-ohjelma järjesti klusteritapaamisen rahoittamilleen hankkeille. Rahoittaja suunnittelee neljän temaattisen<br />
klusterin ns. siemenrahoitusta noin vuoden ajaksi alkaen syksyllä 2012. Instituutin vetämistä hankkeista BSR InnoReg<br />
on innovaatioklusterissa ja BSR InnoShip liikenneklusterissa. Instituutissa tapahtumassa olivat em. hankkeiden<br />
projektipäälliköt Johanna Vannes ja Tapani Stipa.<br />
Musiikki & Media –tapahtuma Tampereella 20.-22.10.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui tapahtumaan. Instituutti oli tapahtumassa mukana myös Sillanrakentajat-hankkeen kautta ja<br />
oli mukana järjestämässä tapahtuman yhteydessä kahta erillistä sidosryhmätapahtumaa.<br />
EU:n Itämeri-strategian BSR Stars –lippulaivahankkeen high-level groupin kokous Gdanskissa<br />
26.10.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui <strong>Baltic</strong> Development Forum Summitin ja EU:n Itämeri-strategian konferenssin yhteydessä<br />
järjestettyyn kokoukseen.<br />
<strong>Baltic</strong>Supplyn neuvottelukunnan kokous Gdanskissa 24.- 25.10.2011<br />
<strong>Baltic</strong>Supply järjesti hankkeen poliittisen neuvottelukunnan (PAG = Political Advisory Group) toisen kokouksen<br />
Gdanskissa <strong>Baltic</strong> Development Forumin ja EU:n Itämeri-strategian vuosikokousten yhteydessä. Kokouksessa<br />
instituuttia edustivat Johanna Vannes ja Esa Kokkonen, joka toimi tällä kertaa Suomen varsinaisen PAG-jäsenen,<br />
Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikön Thomas Palmgrenin sijaisena.<br />
Tapaaminen Pietari-yhteistyöstä Tredea Oy:n edustajien kanssa instituutissa 31.10.2011<br />
Esa Kokkonen ja Irina Sarno keskustelivat Helsinki-keskuksen hyödyntämisestä Tampereella ja Tampereen ja Pietarin<br />
välisen yhteistyön edistämisestä Tredean Päivi Nahkolan ja Raimo Vähämaan kanssa.<br />
Hankkeiden <strong>Baltic</strong>Supply ja North Sea Supply Connect työkokous Hampurissa 31.10. - 1.11.2011<br />
Hankkeiden yhteinen päätuotos on nimetty: European Business Support Network. Portaali avataan tammikuussa 2012<br />
osoitteeseen http://eubizz.net/ Työkokouksessa käsiteltiin portaaliin luotavien pilottipalveluiden viimeistelyä.<br />
Instituutin puolesta kokouksessa oli Johanna Vannes.<br />
50
Tarjouksen valmistelukokous (Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinjan 5 arviointi ja smart<br />
specialisation –workshopit) MDI Oy:n edustajien kanssa instituutissa 8.11.2011<br />
Esa Kokkonen valmisteli MDI Oy:n edustajien kanssa instituutin ja MDI Oy:n yhteistä tarjousta Etelä-Suomen<br />
maakunnille. Tarjous jätettiin 16.11.2011.<br />
Tampereen ja Pietarin kaupunkien välinen yhteistyöpalaveri Tampereella 8.11.2011<br />
Palaveri Tampereen ja Pietarin kaupunkien välisestä yhteistyöstä ja Pietarin Helsinki-keskuksen hyödyntämisestä<br />
järjestettiin Tampereen kaupungintalolla. Palaverissa keskusteltiin käynnissä olevista projekteista ja tulevista<br />
suunnitelmista. Aiekirjeen sisällöstä sekä sen tulevasta virallisesta allekirjoitustilaisuudesta käytiin keskusteluja.<br />
Tampereen kaupunkia palaverissa edustivat kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala ja kansainvälisten asioiden<br />
päällikkö Satu Vuorinen. Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Helsinki-keskuksen koordinaatiotyöryhmän kokous Helsingissä 10.11.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui Uudenmaan liiton isännöimään kokoukseen.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen operatiivisen työryhmän palaveri Tampereella 14.11.2011<br />
Kokouksessa keskusteltiin yhteisestä PBC Nottbeck -ohjelmasta ja neuvottelujen pääaiheina olivat tuleva joulukuun<br />
tapahtuma Tampereella sekä sen ohjelmasisältö. Tilaisuuteen osallistuivat hankkeen operatiivisen työryhmän<br />
varajohtaja Hanna Lehtimäki, Tampereen yliopistosta ja Edutechistä johtaja Paula Lehtimäki sekä Saila Leivo. Esa<br />
Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Uuden IPR-hankkeen kokous työ- ja elinkeinoministeriössä Helsingissä 15.11.2011<br />
Kokouksessa esiteltiin Pohjoismaiden ministerineuvoston valmistelemaa ja rahoittamaa uutta IPR-alan pohjoismaalaisvenäläistä<br />
hanketta TEM:n edustajille ja keskusteltiin TEM:n roolista hankkeessa, Instituuttia tilaisuudessa edustivat<br />
Julia Lihhatsjova ja Esa Kokkonen.<br />
Cleen SGEM conference 16.11.2011<br />
Tapani Stipa osallistui Cleen Oy:n Smart Grids and Energy Markets ohjelman kokoukseen, neuvotellen ohjelmajohtajan<br />
kanssa NewPort-hankkeessa tehtyjen suunnitelmien jatkototeutuksesta.<br />
BSR QUICK -partneritapaaminen ja Hansa-parlamentin vuosikokous Varsovassa 16. - 17.11.2011<br />
BSR QUICK ja Hansa-parlamentti järjestivät laajan partneri- ja jäsentapaamisen Varsovassa. BSR QUICK -kokouksessa<br />
keskityttiin hankkeen kahden ensimmäisen vuoden saavutuksiin sekä siihen, mitä jäljellä olevana viimeisenä vuotena<br />
on vielä edessä. Hansa-parlamentin vuosikokouksessa käsiteltiin mm. edellisen vuoden tilinpäätös sekä muutama uusi<br />
jäsenhakemus. Instituuttia Varsovassa edusti Johanna Vannes.<br />
Itämeri-ohjelman liikenneklusterin valmistelukokous 17.11. Berliinissä<br />
Tapani Stipa osallistui BSR InnoShip hankkeen edustajana Berliinissä BSRP-sihteeristön toimesta järjestettyyn<br />
valmistelukokoukseen.<br />
ScanBalt Forum 2012 –suunnittelukokous Tampereen teknillisellä yliopistolla 17.11.2011<br />
Esa Kokkonen valmisteli TTY:n Heimo Yläsen kanssa Tampereella marraskuussa 2012 järjestettävää mittavaa bio- ja life<br />
science -alojen ScanBalt Forumia.<br />
LVM:n rikkiworkshop 18.11.2011<br />
Tapani Stipa osallistui BSR InnoShip hankkeen edustajana liikenne- ja viestintäministeriön kansainvälisille sidosryhmille<br />
järjestämään seminaariin rikkidirektiiviin sopeutumiseen käytettävissä olevista työkaluista. Seminaari järjestettiin<br />
Helsingissä Säätytalolla.<br />
Itämeri-ohjelman innovaatioklusterin työkokous Berliinissä 22.11.2011<br />
Innovaatioklusterin hankkeiden vastuupartnerit tapasivat työkokouksessa, jossa suunniteltiin muodostettavan<br />
klusterin kokoonpanoa ja aktiviteetteja. Rahoitushakemus on palautettava Itämeri-ohjelman sihteeristölle 11.1.2012<br />
mennessä. Tapaamisessa oli instituutin edustajana Johanna Vannes.<br />
ScanBalt Forum 2012 –suunnittelukokous Tampere-talon edustajien kanssa Tampere-talossa<br />
24.11.2011<br />
Esa Kokkonen ja Heimo Ylänen neuvottelivat Tampere-talon edustajien kanssa Tampereella marraskuussa 2012<br />
järjestettävän ScanBalt Forumin käytännön järjestelyistä Tampere-talolla.<br />
51
Interreg IVC –ohjelman “Good practice fair” Krakovassa 24.11.2011<br />
eCitizen II –hankkeella oli Interreg IVC –ohjelman järjestämillä messuilla oma ständi, jolla projektia esiteltiin ja sen<br />
esitteitä jaettiin. Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston johtaja Dirk Ahner vieraili ständillä kuuntelemassa<br />
esittelyä hankkeesta. Hannes Astok ja Minna Hanhijärvi edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Helsinki-keskuksen johtajan Merja Volkovin Tampereen vierailu 28.11.2011<br />
Instituutin järjestämän vierailun yhteydessä keskusteltiin Helsinki-keskuksen vuoden 2012 toimintasuunnitelmasta<br />
Tampereen kaupungin, Vapriikin, Tredean ja Finnmedin edustajien kanssa.<br />
Pietarin ja Tampereen välisen kaupunkiyhteistyön palaveri Pietarissa 29.11.2011<br />
Pietari-yhteistyön palaveri järjestettiin Pietarin kansainvälisen BioLifeSciences Invest -foorumin yhteydessä.<br />
Tilaisuuteen osallistuivat Pietarin kaupungin varakuvernööri Anatoli Kotov, hallintojohtaja Sergey Vjazalovin ja<br />
Pietarin varakuvernöörin neuvonantaja Aleksandr Berezhnoy sekä Finnmedi Oy:n johtaja Matti Eskola. Kokouksen<br />
aiheina olivat yhteistyön lähtökohdat ja tulevat toimenpiteet liittyen Pietarin ja Tampereen kaupunkien yhteistyöhön,<br />
erityisesti keskityttiin BioLifeScience -klusterin kehittämiseen. Yksi keskustelun aiheista oli myös aiekirje, joka<br />
virallisesti allekirjoitettiin kahden klusterin välillä 29.11. Pietarissa. Esa Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa<br />
instituuttia.<br />
TEN-T Days, Antwerp 29. - 30.11.2011<br />
Tapani Stipa osallistui TEN-T-päiviin BSR InnoShip hankkeen edustajana, samassa tilaisuudessa käytyihin keskusteluihin<br />
DG Move:n johtaja Pouquet:n kanssa sekä Itämeriohjelman liikenneklusterin 3. kokoukseen.<br />
Pietari Business Campus – hankkeen yliopistoyhteistyö -palaveri Tampereella 1.12.2011<br />
Kokouksessa keskusteltiin yhteisestä MBA-ohjelmasta. Neuvottelujen pääaiheina olivat Pietari Business Campus<br />
ohjelman viisi sessiota vuonna 2011. Tilaisuuteen osallistui Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin. Esa<br />
Kokkonen ja Irina Sarno edustivat tilaisuudessa instituuttia.<br />
Merenkulkualan tutkimus- ja kehityskonferenssi Blue Conference Kööpenhaminassa 2.12.2011<br />
Kööpenhaminassa järjestettiin Blue Conference 2011 –kokous, jonka oli järjestänyt BSR InnoShip -partneri <strong>The</strong><br />
European Maritime Development Center. Samalla keskusteltiin partnerin kanssa hankkeen hallintoon liittyvistä<br />
asioista. Instituuttia tilaisuudessa edusti Tapani Stipa.<br />
Sillanrakentajat-hankkeen loppuseminaari ja karonkka Helsingissä 8.12.2011<br />
Sillanrakentajien loppuseminaari järjestettiin yhteistyönä kahden muu ESR-rahoitteisen luovien alojen<br />
kehittämishankkeen kanssa. Loppuseminaari keräsi yli 100 osallistujaa. Esa Kokkonen osallistui loppuseminaarin.<br />
Sillanrakentajien jatkohankkeen suunnittelukokous OKM:ssä Helsingissä 19.12.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui SRtoiseen-hankkeen suunnittelukokoukseen.<br />
Yhteistyö/hankevalmistelukokous Demolan/Uuden Tehtaan edustajien kanssa Uudella Tehtaalla Tampereella<br />
21.12.2011<br />
Esa Kokkonen keskusteli Demolan/Uuden Tehtaan vetäjän Ville Kairamon ja Demolan fasilitaattorin Bernard Garveyn<br />
kanssa hankeyhteistyöstä Demolan ja instituutin välillä.<br />
Koulutus/tiedonhankinta<br />
Itämeri-ohjelman ja Interreg IVC -ohjelman tiedotustilaisuus Helsingissä 13.1.2011<br />
Kaksi instituutille tärkeätä rahoitusohjelmaa järjestivät Helsingissä tiedotustilaisuuden, jossa keskityttiin neljännen<br />
hakukierroksen kriteereihin. Tilaisuuteen osallistuivat Esa Kokkonen, Pasi Sammallahti ja Johanna Vannes.<br />
BSR-ohjelman infotilaisuus Pietarissa 16.2.2011<br />
EU:n komissio järjesti informatiivisen kokoontumisen aiheella “Call for Proposals for Non State Actors and Local<br />
Authorities Programme for the <strong>Baltic</strong> Sea Region”, jossa keskityttiin erityisesti Venäjän luoteisosien kehittämiseen.<br />
Instituutista paikalla oli Julia Lihhatsjova.<br />
52
BSR Financial Seminar Saksan Hampurissa 3.-4.5.2011<br />
Johanna Argillander sekä BSR InnoShip-hankkeen tilintarkastaja Erkki Salojuuri (Ernst&Young) osallistuivat <strong>Baltic</strong> Sea<br />
Region Programme 2007-2013- rahoitusohjelman järjestämään talousasioiden koulutukseen ”Financial Seminar for<br />
financial managers and first level controllers”. Koulutus sisälsi luentoja sekä käytännön esimerkkitapauksia.<br />
EU-hankkeen arviointi 17.5.2011<br />
Julia Lihhatsjova, Irina Sarno ja Johanna Vannes osallistuivat instituutin tiloissa järjestettyyn koulutukseen, jonka<br />
aiheena oli EU-hankkeiden arviointi.<br />
Itämeri-ohjelman viestintäseminaari Berliinissä 24.–25.5.2011<br />
Johanna Vannes osallistui Itämeri-ohjelman sihteeristön järjestämään viestintäseminaariin, jossa käsiteltiin<br />
mediasuhteita ja muita viestintätaitoja sekä sosiaalisen median käyttämistä hanketyössä.<br />
Ilmastoinvestointien rahoitus ja kuntatalous –seminaari 30.8.2011 Helsingin Hanasaaressa<br />
Instituutista Tapani Stipa osallistui tilaisuuteen.<br />
”Nordic and <strong>Baltic</strong> Countries – the next twenty years” –tilaisuus Eduskuntatalon auditoriossa 30.8.2011<br />
Instituutista Tapani Stipa osallistui tilaisuuteen.<br />
Suomalais-Amerikkalaisen kauppakamarin syyskauden avajaiset Helsingissä 18.8.2011<br />
Instituutista Tapani Stipa osallistui tilaisuuteen.<br />
Markkinoinnin kirkastusjuhlat Tampereella 2.11.2011<br />
Johanna Vannes osallistui Pirkanmaalla järjestetyn markkinointiviestinnän viikon kutsuvierasseminaariin Tamperetalossa<br />
2.11. Tilaisuuden pääteema oli markkinoinnin kohdentaminen, ja alustajina toimivat mm. Google <strong>Finland</strong> Oy:n<br />
ja Valion markkinointipäälliköt.<br />
Verkostoituminen/edunvalvonta<br />
Bonus seminar: Preparing Bonus <strong>Baltic</strong> Sea Research Programme and national marine research<br />
Strategy 19.1.2011<br />
Johanna Argillander osallistui Helsingissä pidettyyn seminaariin, jossa esiteltiin tulevan kansainvälisen Bonus-nimisen<br />
Itämeren tutkimusohjelman kansallista valmistelua. Lisäksi käsiteltiin kansallista merien tutkimuksen strategiaa.<br />
Lisätietoa tutkimusohjelmasta www.bonusportal.org<br />
Hankeideointitapaaminen Lempäälän kunnan ja Tampereen yliopiston edustajien kanssa<br />
instituutissa 15.2.2011<br />
Lempäälän kunta ja Tampereen yliopisto ovat valmistelleet suvaitsevaisuus-teemaan liittyvää suomalaisvirolaisvenäläistä<br />
yhteistyötä virolaisen Itä-Virunmaan maakunnan ja Kohtla-Järven kaupungin kanssa. Lempäälän Timo<br />
Palander, Tampereen yliopiston Ilari Karppi ja Aamulehden Maila-Katriina Tuominen vierailivat instituutissa<br />
keskustelemassa hankeideasta ja instituutin roolista. Esa Kokkonen edusti tilaisuudessa instituuttia.<br />
Latvian suurlähettilään Juris Bonen vierailu instituuttiin 23.2.2011<br />
Suurlähettiläs Bone vierailu instituutissa Tampereen vierailunsa yhteydessä. Esa Kokkonen esitteli suurlähettiläälle<br />
instituuttia ja keskusteli Itämeren alueen yhteistyön ajankohtaisista asioista.<br />
WIN-hankkeen valmistelukokous Tukholmassa 1.3.2011<br />
Minna Hanhijärvi ja Johanna Vannes osallistuivat WIN- eli Women INnovation -hankkeen valmistelukokoukseen<br />
Tukholmassa. Hankkeen päähakija on Itä-Götanmaan lääni (Länsstyrelsen Östergötland), ja instituutin rooli<br />
hankkeessa tulisi olemaan yhden työpaketin vetäjä. Toinen suomalainen partneriehdokas on QUIN-SUOMI ry eli<br />
suomalaisten naiskeksijöiden verkosto. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle kansallisen<br />
vastinrahasitoumuksen.<br />
Tampereen Kokoomuksen paikallisjärjestön kokous 29.3.2011<br />
Esa Kokkonen esitteli kokouksessa instituuttia ja Itämeri-yhteistyötä.<br />
53
Tapaaminen Tredeassa Pietari- ja Itämeri-yhteistyöhön liittyen 31.3.2011<br />
Esa Kokkonen keskusteli Tredean Kari Löytyn, Päivi Nahkolan ja Raimo Vähämaan kanssa instituutin ja Tredean<br />
välisistä yhteistyömahdollisuuksista Pietariin ja Itämeri-yhteistyöhön liittyen.<br />
Tapaaminen Martin Liliuksen kanssa instituutissa 31.3.2011<br />
Martin Lilius esitteli Esa Kokkoselle valmistelemansa ehdotuksen Tampereella vuonna 2012 järjestettävästä Itämeren<br />
alueen Lean Forum -tapahtumasta. Sovittiin, että Lilius toimittaa instituutille lisätietoa tapahtumaideasta ja instituutin<br />
mahdollisesta roolista siinä.<br />
Tapaaminen Helsingin yliopiston Tvärminnen tutkimuslaitoksen pr<strong>of</strong>essori Harri Kuosan kanssa instituutissa<br />
9.5.2011<br />
Esa Kokkonen, Tapani Stipa ja Johanna Argillander keskustelivat Kuosan kanssa Itämeren suojeluhankkeisiin liittyvistä<br />
yhteistyömahdollisuuksista.<br />
Hanseatic Conference on Energy Efficiency and Climate Protection around the “Mare <strong>Baltic</strong>um” Hampurissa 11.–<br />
13.5.2011<br />
Johanna Vannes osallistui kuudetta kertaa järjestettyyn Hansa-konferenssiin, jonka aiheena tänä vuonna oli<br />
energiatehokkuus ja ympäristön suojelu. Konferenssiin osallistui yli 130 ihmistä Itämeren eri maista ja muualta<br />
maailmasta.<br />
Neljäs kansallinen Itämeri-foorumi Turussa 19.-20.5.2011<br />
Esa Kokkonen ja Minna Hanhijärvi osallistuivat foorumiin.<br />
Yhdessä tekemisen Sadonkorjuu – <strong>Baltic</strong> Sea Region - Setting Sails (Open Days 2011 Local Event -seminaarin<br />
valmistelukokous OKM:ssä Helsigissä 23.5.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui lokakuussa Turussa pidettävän mittavan EU-rahoitus- ja Itämeri-aiheisen seminaarin<br />
valmistelukokoukseen. Seminaari puhaltaa vahvaa innovatiivisuuden, luovuuden, osaamisen ja yrittäjyyden tuulta<br />
konkretisoiden Eurooppa 2020 -strategiaa ja Itämeristrategiaa kiinnostavien hankecase-esitysten avulla. Seminaaria<br />
siivittävät laajat hankecaset taitavasti luoden uutta osaamista yhdistäen eri rahoitusinstrumentteja (ESR, EAKR,<br />
"Interreg", maaseudun kehittämisohjelma, KOKO, OSKE ja Tekes rahoitus). Yhdessä laajojen hankekokonaisuuksien ja<br />
merkittävien asiantuntijoiden, tutkijoiden, yrityksien, aluekehittäjien, poliittisten vaikuttajien sekä Euroopan<br />
komission, Alueiden komitean ja Suomen virkamiesten toimin rakennetaan luovasti uudenlaisia strategisia malleja<br />
innovaatiotoiminnan virittämiseen uudelle tasolle EU-ohjelmakautta 2014+ ajatellen. Kyse on rohkeasta rajat ja<br />
sektorit ylittävästä itämerellisestä toiminnasta kohti kansainvälisempää tulevaisuutta. Instituutti toimii yhtenä<br />
seminaarin casena, ja Esa Kokkonen yhtenä seminaaripuhujana.<br />
INSME-konferenssi Helsingissä 23.-25.5.2011<br />
Esa Kokkonen ja Tapani Stipa osallistuivat innovaatio- ja klusteriaiheiseen kansainväliseen konferenssiin.<br />
Helsingin kaupungin elinkeinojohtajan Eero Holstilan läksiäistilaisuus Helsingissä 25.5.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui tilaisuuteen.<br />
Governance transformation workshop (osana Nordic Cities Festival-tapahtumaa) Viron Tartossa<br />
27.5.2011<br />
Hannes Astok osallistui workshopiin.<br />
Epävirallisen Itämeri-ryhmän kesäseminaari Brysselissä 15.6.2011<br />
Epävirallinen Itämeri-ryhmä (iBSG) järjesti vuotuisen seminaarinsa Brysselissä. Tapahtumaan osallistuivat Minna<br />
Hanhijärvi, Esa Kokkonen, Johanna Vannes sekä Aila Dundar-Järvinen ja Pertti Paltila.<br />
Yhteistyöpalaveri Aalto-yliopiston “Business and societal networks in the <strong>Baltic</strong> Sea” –kurssiin<br />
liittyen Aalto-yliopistossa Helsingissä 6.9.2011<br />
Esa Kokkonen ja Tapani Stipa neuvottelivat Aalto-yliopiston Tiina Ritvalan kanssa instituutin osallistumisesta kurssiin<br />
kouluttajana ja kurssin opiskelijoiden ryhmätöiden hyödyntämisestä instituutin hankkeissa.<br />
BONUS Itämeren tutkimusohjelman (2012 – 2017) tutkimusagendan tiedotustilaisuus Helsingissä 9.9.2011<br />
EU-osarahoitteisen Itämeren maiden yhteisen BONUS Itämeren tutkimusohjelman tutkimusagendan sisältö ja<br />
painopisteet esiteltiin seminaarissa, johon osallistui instituutista Johanna Argillander. Tutkimusagenda on saatavilla<br />
54
osoitteessa www.bonusportal.org<br />
Turussa 5.-6.10.2011 pidettävän “<strong>Baltic</strong> Sea Region Setting Sails for Co-Creative Multilevel<br />
Governance” –konferenssin valmistelukokous OKM:ssä Helsingissä 6.9.2011<br />
Esa Kokkonen kuuluu konferenssin valmistelutyöryhmään. Instituutti on vahvasti mukana myös konferenssin<br />
ohjelmassa.<br />
Haastattelu Pirkanmaan liiton tiedotuslehteen 20.9.2011<br />
Esa Kokkosta haastateltiin Pirkanmaan liiton tiedotuslehteen. Juttu instituutista julkaistiin lehden lokakuun<br />
numerossa.<br />
Tapaaminen Tampereen pormestarin Timo P. Niemisen ja taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikön<br />
kanssa 20.9.2011<br />
Esa Kokkonen ja Pertti Paltila keskustelivat Niemisen ja Männikön kanssa instituutin ajankohtaisista asioista, roolista<br />
Tampereen kaupungin kansainvälisessä yhteistyössä ja instituutin rahoituksesta.<br />
Ulkopoliittisen instituutin 50-vuotisjuhlaseminaari <strong>Finland</strong>ia-talossa Helsingissä 22.9.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui tilaisuuteen.<br />
“<strong>Baltic</strong> Sea Region Setting Sails for Co-Creative Multilevel Governance” –konferenssi Turussa 5.-6.10.2011<br />
TEM:n ja OKM:n järjestämään, Itämeri-teemalla toteutettuun rakennerahastojen sadonkorjuuseminaarin osallistuivat<br />
instituutista Esa Kokkonen, Minna Hanhijärvi, Minna Sikiö ja harjoittelija Karolina Cichacz. Instituutti oli vahvasti<br />
mukana konferenssin ohjelmassa puheenvuorolla, teemasessiolla ja ständillä. Esa Kokkonen oli myös mukana<br />
konferenssin valmistelutyöryhmässä.<br />
Tapaaminen Pirkanmaan liiton Elina Nirvin kanssa instituutissa 10.10.2011<br />
Esa Kokkonen keskusteli Nirvin kanssa EU:n Itämeri-strategian hyödyntämisestä ja EU:n uuteen ohjelmakauteen<br />
valmistautumisesta Pirkanmaalla.<br />
Tapaaminen Tampereen seudun Brysselin toimiston johtajan Hannele Räikkösen kanssa<br />
instituutissa 31.10.2011<br />
Esa Kokkonen keskusteli Räikkösen kanssa EU:n Itämeri-strategian hyödyntämisestä Pirkanmaalla sekä instituutin ja<br />
Brysselin toimiston yhteistyöstä.<br />
Tapaaminen Pirkanmaan liiton Elina Nirvin kanssa Pirkanmaan liitossa 1.11.2011<br />
Esa Kokkonen keskusteli Nirvin kanssa EU:n Itämeri-strategian hyödyntämisestä ja EU:n uuteen ohjelmakauteen<br />
valmistautumisesta Pirkanmaalla.<br />
Tapaaminen Hermia Oy:n / osaamiskeskusohjelman Anne-Mari Järvelinin kanssa instituutissa<br />
3.11.2011<br />
Esa Kokkonen keskusteli Järvelin kanssa Itämeren alueen klusteriyhteistyöstä ja osaamiskeskusohjelman<br />
kansainvälisen yhteistyön suunnitelmista.<br />
Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari Helsingissä 11.11.2011<br />
Esa Kokkonen ja Pertti Paltila osallistuivat tilaisuuteen.<br />
KiVi-seminaari Tampereella 15.11.2011<br />
Johanna Vannes osallistui Pirkanmaan Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä -tilaisuuteen 15.11.<br />
Tilaisuudessa kuultiin yritysten kokemuksia ja näkemyksiä kansainvälistymisestä eri näkökulmista: kansainvälisen<br />
kasvun suunnittelu, markkinoille menemisen valmistelu, etabloituminen markkinoille sekä markkina-aseman<br />
parantaminen.<br />
Yhteistyökokous työ- ja elinkeinoministeriössä Helsingissä 15.11.2011<br />
Kokouksessa edustajia Pietarin Pohjoismaiden ministeriön toimistosta, työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Suomen<br />
Itämeri-instituutista keskusteli uuden IPR-hankkeen Työ- ja elinkeinoministeriön osarahoituksesta. Instituuttia<br />
tilaisuudessa edustivat Julia Lihhatsjova ja Esa Kokkonen.<br />
55
Rakennerahastoasioiden ajankohtaispäivät Helsingissä 15. - 16.11.2011<br />
Esa Kokkonen ja Tapani Stipa osallistuivat tilaisuuteen. Kokkonen luennoi tilaisuudessa ja Stipa vastasi<br />
yleisökysymykseen rakennerahastojen mahdollisuuksista vastata rikkidirektiivin asettamiin aluekehityshaasteisiin.<br />
Merenkulkualan tutkimus- ja kehityskonferenssi Blue Conference Kööpenhaminassa 2.12.2011<br />
Instituuttia tilaisuudessa edusti Tapani Stipa.<br />
Ulkoministeriön itäosaston jouluglögi 8.12.2011<br />
Instituuttia tilaisuudessa edusti Tapani Stipa.<br />
Helsingin EU-toimiston yhteistyökumppaneiden suunnittelukokous ja toimiston 15-vuotisjuhla Brysselissä 11.-<br />
13.12.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui kokoukseen ja juhlaan.<br />
Luovuuden loppu – Luova Tampere –ohjelman loppuseminaari ja iltajuhla Tampereella 13.12.2011<br />
Esa Kokkonen osallistui tilaisuuteen.<br />
Seminaari EU:n ulkorajayhteistyön tulevaisuudesta Helsingissä 15.12.2011<br />
Ulkoministeriö järjesti yhdessä EU-puheenjohtajamaa Puolan kanssa seminaarin, jonka tavoitteena oli tukea EU:n<br />
tulevan rahoituskehyksen (2014-2020) valmistelua ulkorajayhteistyön osalta. Instituuttia tilaisuudessa edusti Tapani<br />
Stipa.<br />
Seminaari EU:n Itämeren alueen strategiasta Espoossa 16.12.2011<br />
Hanasaaressa pidetyssä seminaarissa keskusteltiin EU:n Itämeri-strategian tulevaisuuden näkymistä ja sen<br />
merkityksestä energia- ja ympäristöyhteistyön sekä institutionaalisen yhteistyön kannalta. Instituuttia tapahtumassa<br />
edusti Tapani Stipa.<br />
Muuta<br />
Tampereen yliopiston opiskelijoita vierailulla Suomen Itämeri-instituutissa 25.1.2011<br />
Esa Kokkonen, Julia Lihhatsjova, Laura Lindeman ja Pasi Sammallahti esittelivät instituutin toimintaa ja<br />
uramahdollisuuksia.<br />
56