2010/3 - Etelä-Pohjanmaan liitto

epliitto.fi

2010/3 - Etelä-Pohjanmaan liitto

ETELÄ-POHJANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI

3/2010


TEKIJÄT

WWW.EPLIITTO.FI

3/2010

Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti

PÄÄTOIMITTAJA:

maakuntajohtaja Asko Peltola

puh. 0400 590 123

TOIMITUSSIHTEERI:

tiedottaja Hanne Rantala

puh. 040 5077 510

hanne.rantala@etela-pohjanmaa.fi

www.epliitto.fi

Kannen kuva:

Laura Syväoja

SUUNNITTELU JA TAITTO:

I-Print | Plus

PAINOPAIKKA JA PAINOSMÄÄRÄ:

I-Print Oy, 1 000 kpl

ISSN 1796-0207

PÄÄKIRJOITUS

Asko Peltola, Maakuntajohtaja

Toisen asteen koulutus

on maakunnan yhteinen haaste

Koulutuksesta on Etelä-Pohjanmaalla keskusteltu vilkkaasti vuosien,

jopa vuosikymmenten ajan. Korkeakoulutusta edistämään perustettu

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys vietti juuri 50-vuotisjuhliaan.

Paljon on näinä vuosikymmeninä tapahtunut, mutta olemme yhä takamatkalla.

Väestön koulutustasomittaimella tarkastellen olemme tilastojen mukaan

selkeästi valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Jokin perusasteen jälkeinen tutkinto

on maakuntamme väestöstä 62 prosentilla, kun koko maassa vastaava lukema lähenee 66

prosenttia.

Vaikka koulutusrintamalla riittää töitä joka puolella, olen eniten huolissani toisen asteen

koulutuksesta ja erityisesti lukioiden tulevaisuudesta. Viime vuosiin asti lukioilla on ollut vetovoimaa.

Ne ovat toimineet toisen asteen "lähikouluina", joihin valtaosa oppilaista on tullut

omasta kunnasta.

★★★

Kurikan keskustan reunalta löytyvä urbaani kesantoalue valjastettuna uuteen käyttöön. Kuva: Tampereen

teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitos, EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio

Esiselvityksen mukaan maankäytön

suunnittelun luonne on muuttunut

vähitellen sääntelystä kohti

strategista kehittämissuunnittelua.

Kimmokkeena muutokselle

ovat olleet hankelähtöiseksi

muuttunut toteuttamislogiikka ja

kehittämisvastuun siirtyminen

yhä enemmän yksityissektorin

vastuulle. Lisäksi alueiden ja

yhdyskuntien perusrakenteet ovat jo

kertaalleen valmistuneet – suurten

infralinjausten ja suojelualueiden

määrittelyn jälkeen ei voimakkaasti

sääntelevää otetta enää tarvita.

Etelä-Pohjanmaan rakennemallin

esiselvityksestä uusia näkökulmia

perinteiseen kaavoitustyöhön

ETELÄ-POHJANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI

3/2010

Eteläpohjalaiskunnissa on tällä hetkellä 19 lukiota, ja lukioiden verkko on pysynyt samana jo

vuosikymmeniä. Lähivuosina lukioiden määrää ja sijoittumista joudutaan kuitenkin väistämättä

tarkastelemaan uudelleen. Lukiokoulutuksen tulevaisuus herätti vilkasta keskustelua myös 1.10.

järjestetyssä Etelä-Pohjanmaan kuntapäivässä.

Maakunnassamme on lukiolaisia nyt runsaat 3700, mutta muutamassa vuodessa määrä laskee

usealla sadalla ikäluokkien pienentyessä. Monessa lukiossa oppilasmäärä on jo selvästi alle sadan,

mikä vaikeuttaa monipuolisen opetuksen järjestämistä tai tekee sen paikoin jopa mahdottomaksi.

Toisen asteen koulutuksen kokonaistarkastelua vaikeuttaa kaksi asiaa. Lukioiden aloituspaikkoja

ei ensinnäkään säädellä millään tavalla, vaan koulussa voidaan itsenäisesti päättää niin oppilaiden

sisäänottomääristä kuin keskiarvorajoistakin. Toiseksi lukio vaikuttaa kunnissa vahvasti koko

perusopetuksen kokonaisuuteen. Ammatilliset oppilaitokset sitä vastoin ovat useimmiten kuntayhtymien

ylläpitämiä, ja lisäksi valtiovalta säätelee tarkasti aloituspaikkojen määrää.

★★★

Maakuntamme koulutusasioista vastaavilta nousee yhä useammin toiveita siitä, että alueellamme

voitaisiin tehdä Etelä-Pohjanmaan toisen asteen koulutuksen pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma.

Sekä lukioiden että ammatillisten oppilaitosten toimintaa, tehtäviä ja sijaintia on uskallettava

tarkastella laajemmin kuin yhden kunnan tai seutukunnan näkökulmasta.

Lähtökohtana tulee olla oppilas. Eteläpohjalaisella peruskoulunsa päättävällä nuorella on oltava

mahdollisuus saada koulutusta kohtuuetäisyydellä kodistaan. Opetuksen on oltava laadukasta ja

monipuolista, ja sen on tuettava jokaisen nuoren kasvamista omien taitojensa ja ominaisuuksiensa

kehittämisessä kohti yhteiskunnan vastuullista jäsenyyttä. Koulupudokkaiden ja sen myötä syrjäytymisvaarassa

olevien määrä on pudotettava minimiin.

Uuden toisen asteen koulutusrakenteen luomisesta on meidän jokaisen koulutusasioita kehittävän

eteläpohjalaisen rohjettava ottaa vastuuta. Kyse on tärkeimmän pääomamme, omien nuortemme,

tulevaisuudesta.

Esiselvityksessä on haettu näkemyksellistä

taustaa Etelä-Pohjanmaan yhdyskuntarakenteen

mallille. Rakennemallilla

tarkoitetaan kokonaiskuvan luomista

koko maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen

kehittämisen perusteluista ja linjauksista.

Rakennemalli on kuntien yhteinen

maankäyttöstrategia, jota voidaan

käyttää yleis- ja maakuntakaavoituksen

pohjana. Sen avulla luodaan Etelä-Pohjanmaan

maakuntakaavatyön lähtökohdaksi

yhteisesti perusteltu näkemys tavoitellusta

alue- ja yhdyskuntarakenteesta.

Juuri valmistunut esiselvitys tarjoaa

uusia lähestymistapoja yhdyskuntarakenteen

arviointiin ja kehittämiseen. Etelä-

Pohjanmaan liitto tilasi esiselvitystyön

Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin

laitoksen EDGE arkkitehtuuri-

ja kaupunkitutkimuslaboratoriolta ja

EPANET-professori Ari Hynyseltä, joka

toimi hankkeen vastuullisena johtajana.

Selvityksen toteuttaneen työryhmän

muita jäseniä olivat Kimmo Ylä-Anttila ja

Antti Heikkilä.

Ari Hynysen mukaan maakuntakaavoitus

ei tue riittävästi alueiden kehittämistä,

vaan kaavoitukseen tarvitaan uusia

lähestymistapoja. Selvityksessä ei ole

luotu perinteisiä yhteiskunnan suuriin

kehityskulkuihin perustuvia hahmotelmia,

vaan se kannustaa tunnistamaan

alueiden käyttämätöntä potentiaalia ja

hahmottamaan rakenteita alhaalta ylöspäin.

Lähestymistapa tukee maakunnan

kehittämistä kauttaaltaan, eikä alueen

kehittäminen keskity ainoastaan keskuspaikkoihin.

Selvityksessä korostuu yksittäisten,

pientenkin, kohteiden arvon ja merkityksen

tunnistaminen. Esimerkkinä ovat selvityksessä

määritellyt urbaanit kesannot,

joilla tarkoitetaan tyhjentyneitä tai vajaakäyttöisiä

kiinteistöjä, kuten tontteja ja rakennuksia,

jotka odottavat purkamista tai

uutta käyttöä. Tyhjillään olevia kiinteistöjä

tai alueita voidaan valjastaa muun muassa

kulttuurin tai vapaa-ajan käyttöön.

– Maatalouden kesantojen tapaan urbaanit

kesannot ovat lepäämään jätettyä

maata tai tilaa, joka levätessään kerää

uutta kasvuvoimaa. Urbaaneja kesantoja

hyödyntämällä voidaan parhaimmillaan

edesauttaa yhdyskunnan taloudellista ja

kulttuurista uusiutumista siten, että kohteet

säteilevät positiivista vaikutusta ympäristöönsä,

Hynynen selvittää.

Selvitys muistuttaa siitä, että tällaisille

laadullistamisen mahdollisuuksille olisi

hyvä antaa arvoa myös hallinnossa ja alueiden

kehittämistä koskevassa päätöksenteossa.

Esiselvityksessä nostetaan esiin myös

aluesuunnittelun projektilähtöisyys.

Hynysen mukaan tavanomaiset rakennemallit

eivät pysty kuvaamaan seudun

laadullisia ominaisuuksia ja paikallista

potentiaalia riittävän hyvin, sillä niillä ei

ole yhteyttä kehittämishankkeisiin.

– Yksittäisiä hankkeita ei ole pystytty

koordinoimaan seudulliseksi rakenteeksi,

jossa projektit hyötyisivät toisistaan.

Tässä suhteessa seututasoinen suunnittelujärjestelmä

sisältää käyttämätöntä potentiaalia,

Hynynen toteaa.

Selvitys on visuaalisesti virikkeellinen

keskustelunavaus. Vaikka aluesuunnittelussa

täytyy tehdä liikenneverkkoihin ja

palveluihin perustuvia valintoja, muistuttavat

selvityksessä esitellyt näkemykset

niiden alueiden tärkeydestä, jotka uhkaavat

usein jäädä määrällisiin tekijöihin perustuvien

arvotusten ulkopuolelle.

Rakennemallin esiselvitystyö on ladattavissa

pdf-muodossa Etelä-Pohjanmaan

liiton verkkosivuilta osoitteesta

http://www.epliitto.fi •

2 3/2010 3/2010 3


EFSI Logistic

Marketing 2 -hanke

Seinäjoen lentoasema

haluaa olla palvelutasoltaan yksi Suomen parhaista

Hankkeella vauhtia lentoaseman kehittämiseen

Taloustaantuma ja Islannin tulivuorenpurkauksen

aiheuttama tuhkapilvi kurittivat

lentoliikennettä säälimättömästi

– eikä Seinäjoen lentoasemakaan säästynyt

negatiivisilta vaikutuksilta. Samaan

nivelvaiheeseen sijoittui ensimmäinen

Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen

toteuttama lentoaseman kehittämisen ja

markkinoinnin tehostamiseksi käynnistetty

hanke.

Hankkeen alkuperäisinä tavoitteina

olivat henkilöliikennemäärän kasvattaminen,

charter-lentojen ja rahtilentoliikenteen

aloittaminen sekä toimintojen

tulovirran kasvattaminen. Ensimmäinen

hanke on nyt päättymässä, mutta tehtyä

työtä ja jatketaan lokakuun alussa käynnistyneellä

EFSI Logistic Marketing 2

-hankkeella.

− Toimintaympäristön kohtaamat haasteet

huomioiden ensimmäisessä hankkeessa

tehdyille toimenpiteille on tärkeää

saada jatkuvuutta, painottaa hankkeen

projektipäällikkö Teemu Majasaari.

Huomio asiakastyytyväisyyteen

Juuri alkaneen hankkeen tavoitteena on,

että valtakunnallisten laatututkimusten

perusteella Seinäjoen lentoasemasta on

palvelutasoltaan yksi Suomen parhaista

Katseet on suunnattu tulevaan talveen, jolloin

Seinäjoen lentoaseman palvelutarjontaan tulee

uutuutena Finncommin suorat lennot Kittilään

kahdesti viikossa. Kuva: Eetu Sillanpää.

Tavoitteina ovat

lentoaseman

tunnettuuden lisääminen

ja henkilöliikenteen

määrän kasvattaminen.

• Hankkeen päärahoittaja on Etelä-

Pohjanmaan liitto ja toteuttaja Seinäjoen

seudun elinkeinokeskus.

• Kokonaisbudjetti on 200 000 euroa,

josta 70 prosenttia rahoitetaan maakunnan

kehittämisrahalla.

• Hankkeen toteutusaika on 1.10.2010

30.9.2012.

• Toiminnallinen pääpaino on markkinoinnissa

sekä verkostojen luomisessa

ja ylläpidossa.

ja asiakastyytyväisyys on erinomaisella

tasolla. Tähän pyritään muun muassa

kehittämällä kentän tarjoamia palveluita

sekä tehostamalla markkinointia ja tiedotusta.

Ensimmäisen hankkeen tavoitteita

olivat lentoaseman tunnettuuden lisääminen

maakunnassa ja pääkaupunkiseudulla

sekä lentoaseman toiminnan

kehittäminen. Nyt satsataan myös lentoaseman

valmiuksiin toimia pistäytymispaikkana

tai kauttakulkureittinä. Lisäksi

hankkeessa kartoitetaan mahdollisia yhteistyökumppaneita,

joiden kanssa voidaan

kehittää koko alueen lentologistiikkaa

ja siihen liittyviä toimintoja.

Loppuvuosi näyttää

matkustajamäärien kehittymisen

Finncomm aloitti lennot Seinäjoelle uudelleen

elokuussa. Jo nyt piristymisen

merkkejä on nähtävissä, sillä matkustajamäärissä

on päästy viime vuoden tasolle,

vaikka lentojen ollessa katkolla monet

ehtivät varata syksyn lentonsa muualta

kuin Seinäjoelta tai valita muun vaihtoehtoisen

matkustustavan.

Majasaaren mielestä on kuitenkin vielä

liian aikaista arvioida, mihin suuntaan

matkustajamäärät lähtevät pitkällä tähtäimellä

kehittymään. – Lokakuu tulee

näyttämään suunnan, mutta marras- ja

joulukuu kertovat ”totuuden”, Majasaari

arvioi.

Erittäin tärkeää Seinäjoen lentoaseman

tulevaisuuden kannalta on, että

lentoyhtiöt Finncomm ja Finnair pääsivät

syyskuussa sopuun yhteistyöneuvotteluissaan.

Yhtiöiden välisen yhteistyön

jatkuminen takaa eteläpohjalaisille

erinomaiset jatkolentomahdollisuudet

Helsingistä Eurooppaan ja muualle maailmalle.


Nuoret

kunnanvaltuutetut

kokoontuivat

Alajärvellä

Etelä-Pohjanmaan liitto kutsui maakunnan

nuoret kunnanvaltuutetut ja lautakuntien

jäsenet tapaamiseen Alajärvelle

Punaisen Tuvan Viinitilalle 30.8.2010.

Tilaisuudessa tarjottiin ajankohtaista

tietoa maakunnasta ja Etelä-Pohjanmaan

liitosta. Lisäksi keskuteltiin nuoren päättäjän

roolin haasteista.

Etelä-Pohjanmaan liitto on kutsunut nuoria

valtuutettuja tapaamisiin jo vuoden

ajan. Nyt tapaamisia räätälöidään nuorten

valtuutettujen toiveiden mukaan –

myös muualle kuin maakuntakeskukseen

Seinäjoelle.

− Etelä-Pohjanmaan liitto haluaa edistää

nuorten valtuutettujen verkottumista ja

luoda mahdollisuuksia keskustelulle ja

vuorovaikutukselle. Haluamme myös

tarjota tilaisuuden kokemusten jakamiselle

ja vertaistuelle, maakuntajohtaja Asko

Peltola kertoo.

Etelä-Pohjanmaan liitto ylläpitää nuorille

valtuutetuille suunnattua Facebook-ryhmää

ja pyrkii tehostamaan yhteydenpitoa

kohderyhmään myös muilla keinoin.

− Nuorten valtuutettujen tapaamiset,

tilaisuudet sekä Facebook-sivusto ovat

suunnatut 35-vuotiaille ja sitä nuoremmille,

mutta toki joukkoon toivotetaan

tervetulleiksi ikärajasta joustaen kaikki,

jotka tähän ryhmään kokevat kuuluvansa,

sanoo Peltola.

Seuraavan kerran nuoret valtuutetut

kutsutaan koolle 18. tammikuuta 2011.

Tapaaminen järjestetään Ilmajoella. Lisätietoja

aiheesta antaa Etelä-Pohjanmaan

liiton tiedottaja Hanne Rantala

(hanne.rantala@etela-pohjanmaa.fi).

4 3/2010 3/2010 5


Etelä-Pohjanmaan ylpeydet

Vaivaako sinuakin iltaisin pikku nälkä, ylpeyden nälkä? Ei

hätää, meillä on juuri oikea lääke pikku nälkään!

Juttusarjaspektaakkeli Etelä-Pohjanmaan ylpeydenaiheista

alkaa Trissa.tv:llä! Kyseessä sarja, jossa perehdytään

jokaisen Etelä-Pohjanmaan 19 kunnan kahteen

ylpeydenaiheeseen. Sarjassa on pyritty tuomaan esiin

jokaiselle paikkakunnalle ominaisia piirteitä ja erityyppisiä

ylpeydenaiheita − yksikään jakso ei ole samanlainen!

Sarja on jo alkumetreillään saanut kehuja ja henkseleitä

saa siis kuntien lisäksi paukutella myös Trissa.tv.

”Menevä, raikas ja nuorekas. Hyvä musiikki!”, sanoo

kulttuurijohtaja Eväsoja.

Nyt nokka kohti www.trissa.tv:tä ja henkselit paukkumaan.

Uusi jakso joka viikko! Näihinhän jää ihan koukkuun!

ETELÄ-POHJANMAAN

PERUSPALVELUOHJELMA

2020 VALMISTEILLA

Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelma 2020 on valmistumassa

joulukuussa 2010. Ohjelman tavoitteena on

ylläpitää ja parantaa Etelä-Pohjanmaan asukkaiden hyvinvointia

kuntien peruspalveluja kehittämällä. Peruspalvelut

käsittävät kuntien järjestämisvastuun piirissä olevat

sosiaali-, terveys-, opetus- ja vapaa-aikapalvelut.

Peruspalveluohjelmassa kartoitetaan, millaiset alueemme

toimintaympäristön muutokset vaikuttavat peruspalveluiden

tarpeisiin tulevaisuudessa. Ohjelmassa esitetään

kehittämisen tavoitteet, joihin tähdätään erilaisten

toimenpide-ehdotusten avulla. Toimenpide-ehdotukset

voivat olla hallinnonalojen sisäisiä tai yhteisiä kehittämistoimenpiteitä.

Peruspalveluiden kehittämisen toteutuksesta

vastaavat viime kädessä Etelä-Pohjanmaan kunnat

itsehallintonsa nojalla.

Etelä-Pohjanmaan liitossa ohjelman valmistelusta on vastannut

peruspalveluohjelmatiimi. Ohjelmassa on hyödynnetty

hallinnonalakohtaisia työryhmiä, jotka koostuivat

oman alansa asiantuntijoista. Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelma

2020 julkaistaan myös Etelä-Pohjanmaan

liiton verkkosivuilla.

Tapahtumakalenteri

Lokakuu

6.10.2010. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n sihteeristö

12.10.2010. . . . . . . . . . . . . . . . . . . Etelä-Pohjanmaan valta- ja

kantateiden logistiikka- ja

maankäyttöselvityksen seminaari

14.10.2010. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n kokous

15.10.2010. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .MYR:n hankeryhmä

25.10.2010. . . . . . . . . . . . . . . . . Maakuntahallituksen kokous

Marraskuu

4.11.2010. . . . . . . . . . . . . . . . . . . Arvoton Etelä-Pohjanmaa?!

– hyvää elämää jahtaamassa -seminaari

5.11.2010. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .MYR:n hankeryhmä

9.11.2010. . . . . . . . . . . . . . . . . . Kulttuurilautakunnan kokous

15.11.2010. . . . . . . . . . . . . . . . . Maakuntahallituksen kokous

19.11.2010. . . . . . . . . . . . . . . Etelä-Pohjanmaa 2020 -foorumi

29.11.2010. . . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntavaltuuston kokous

Joulukuu

2.12.2010 . . . . . . . .Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi

Työhyvinvointia ja työssä jaksaminen

esillä Naisyrittäjyyden teemapäivässä

Lokakuun lopussa järjestettävää Naisyrittäjyyden

teemapäivää vietetään jo kahdeksatta

kertaa, joten tapahtuma on löytänyt vakiintuneen

paikkansa naisyrittäjien syksyssä.

Tapahtuman järjestelyistä vastaavassa ryhmässä

mukana oleva Marja Luoma-aho

Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista kertoo,

että tapahtuma vetää vuosi vuodelta enemmän

väkeä, sekä kävijöitä että näytteilleasettajia.

Tapahtuma järjestetäänkin tänä vuonna

tilatarpeen lisääntymisen takia Seinäjoki

Areenassa. – Nyt ei tilan pitäisi loppua kesken,

Luoma-aho naurahtaa.

Naisyrittäjien

työssä jaksamisen

tukipilarit

Naisyrittäjyyden teemapäivän

teema on

tänä vuonna aina

yhtä ajankohtainen

työhyvinvointi ja

työssä jaksaminen.

– Naisyrittäjien

työn suurin haaste on

yrittäjyyden, perheen

ja vapaa-ajan yhdistäminen,

ja siinä tulevat

vastaan myös hyvinvointiin liittyvät

asiat, kertoo Aulikki Junna Ely-Keskuksesta.

Tapahtuman avaa tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan

yrittäjien tuore toimitusjohtaja

Minna Sillanpää. Valtakunnallisen näkökulman

naisyrittäjien jaksamiseen tuo kehittämispäällikkö

Helena Palmgren Työterveyslaitoksesta.

Oman kasvutarinansa tilaisuuteen

tulee kertomaan psykologi Piia Tulisalo,

jonka yritys Prover Oy tarjoaa muun

muassa henkilöstöjohtamiskoulutusta.

Naisyrittäjyyden teemapäivässä on mukana

myös miehiä, sillä kesällä Suomen

Olympiakomitean huippu-urheilun kehittämisryhmään

valittu Tapio Korjus tulee

luennoimaan kehollisuuden upeista ulottuvuuksista

ja koko illan juontaa toimittajajuontaja

Roman Schatz. – Illan aikana on

luvassa myös yllätysesiintyjä, joten mukana

kannattaa olla loppuun asti, vihjaa Hannemari

Niemi Seinäjoen Elinkeinokeskuksesta.

Ennätysmäärä nuoria naisia mukana

Tänä vuonna tapahtumaan on saatu ennätysmäärä

näytteilleasettajia.

– On ilahduttavaa, että mukana on erityisen

paljon nuoria naisyrittäjiä. Nuorille

naisyrittäjille verkostojen luominen on erittäin

tärkeää ja tapahtuma on erinomainen

tilaisuus siihen. Kuka tietää, vaikka tapahtumasta

löytyisi mentori

omaan liiketoimintaan,

vinkkaa Jenni

Koivumäki Sedu Aikuiskoulutuksesta.

Sonja Pitkäjärvi

Liiveristä kertoo, että

näytteilleasettajissa

on hyvinvointipalveluja

tarjoavien yritysten

lisäksi myös

paljon luovan alan

yrittäjiä, kuten käsityöyrittäjiä.

Mukana

on myös erilaisia hyvinvointiin

liittyviä hankkeita.

Naisyrittäjien työn suurin

haaste on yrittäjyyden,

perheen ja vapaa-ajan

yhdistäminen.

Naisyrittäjyyttä yhteistyössä

eteenpäin

Naisyrittäjyyden teemapäivän järjestämisestä

vastaa Naisyrittäjyyden teemapäivän

koordinaatioryhmä, jonka tavoitteena on

naisyrittäjyyden edistäminen Etelä-Pohjanmaalla.

Koordinaatioryhmän jäseniä ovat

muun muassa Etelä-Pohjanmaan liitto,

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan

Leader-ryhmät, Etelä-Pohjanmaan

kauppakamari, Sedu Aikuiskoulutus, Seinäjoen

seudun elinkeinokeskus ja Suupohjan

elinkeinotoimen kuntayhtymä. •

Teksti: Jenni Koivumäki

WINNET8-hanke

mukana Naisyrittäjyyden

teemapäivässä

Etelä-Pohjanmaan liitto on

yhdessä Helsingin yliopiston

Ruralia-instituutin kanssa

mukana kansainvälisessä

WINNET8-hankkeessa,

jolla pyritään edistämään

tasa-arvoa työmarkkinoilla.

WINNET8-hanke osallistuu

Naisyrittäjyyden teemapäivään

omalla messupöydällä, jossa

esitellään hanketta ja sen toimintoja.

WINNET8-osastolla on

mahdollisuus tavata hankkeen

skotlantilaisia projektipartnereita,

jotka ovat Etelä-

Pohjanmaalla opintomatkalla.

Matkan aikana skontlantilaiset

tutustuvat suomalaisiin ja eteläpohjalaisiin

työmarkkinoiden

tasa-arvoisuutta ja erityisesti

naisyrittäjyyttä tukeviin toimiin.

Naisyrittäjyyden teemapäivä on

yksi opintovierailun tutustumiskohteista.

Tervetuloa kuulemaan lisää

WINNET8-hankkeesta!

6 3/2010 3/2010 7


TOT E U T TA M I S S U U N N I T E L M A N 2 0 0 8 - 2 0 0 9 2 2 . 1 0 . 2 0 0 7

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

2011–2014

2008 – 2009

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman

toteuttamissuunnitelma

2008 – 2009

2010 - 2011

M A A K U N TA H A L L I T U S O N H Y VÄ K S Y N Y T E T E L Ä - P O H J A N M A A N M A A K U N TA O H J E L M A N

M A A K U N TA H A L I T U S O N H Y VÄ K S Y N Y T E T E L Ä - P O H J A N M A A N M A A K U N TA O H J E L M A N

TOT E U T TA M I S U U N N I T E L M A N 2 0 8 - 2 0 9 2 . 1 0 . 2 0 7

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011–2014 on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan l iton maakuntavaltuustossa 31.5.2010.

Suomen Vietnamin suurlähettiläs Pekka Hyvönen avasi eteläpohjalaisen valokuvanäyttelyn Hanoissa 11.9.2010.

Eteläpohjalainen kulttuuri

esillä 1000 vuotta täyttävässä Hanoissa

Kulttuurivaihtoa yhteistyösopimuksella

Etelä-Pohjanmaan ja Hanoin välille solmittiin reilu vuosi sitten sopimus

alueiden välisestä kulttuurisesta yhteistyöstä. MOU-sopimus eli

Memorandum of Understanding linjaa tavoitteita muun muassa alueiden

välisestä kulttuurivaihdosta, kulttuurin ja turismin markkinoinnista

sekä alan koulutuksen ja muun yhteistoiminnan mahdollisuuksista.

Asiakirjan allekirjoittivat Seinäjoella 10.8.2009 maakuntajohtaja

Asko Peltola sekä Hanoin kaupungin varajohtaja Dao Van Binh.

Eteläpohjalainen kulttuuri on esillä Vietnamissa

Hanoin kaupungin 1000-vuotisjuhlallisuuksien

yhteydessä. Kaupunki

saavuttaa kunnioitettavan 1000 vuoden

iän 10.10.2010, ja tapahtumaa juhlistetaan

monin eri tavoin pitkin syksyä. Juhlallisuuksissa

kulttuuri on vahvasti esillä,

ja kaupunkiin saapuu kansainvälisiä

esiintyjäryhmiä useista eri maista.

Etelä-Pohjanmaa esittäytyy Hanoissa

Pohjanmaan Valokuvakeskuksen ja

Kauhajoen kameraseuran 11. syyskuuta

avatussa ”Northen exposure – images

from South Ostrobothnia” -näyttelyssä.

Elämyksiä Suomesta tarjoillaan ihmisten,

ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden

välityksellä.

Hanoin kulttuuri-, urheilu- ja matkailuosaston

varajohtajan Nguyen Khac Loin

mukaan esillä olevien kuvien avulla Hanoin

asukkaat voivat oppia lisää Suomesta

ja Etelä-Pohjanmaasta, alueen ihmisistä

ja heidän elämästään. Hän korostaa,

että näyttely on tärkeä osatekijä alueiden

välisen ystävyyden ja yhteistyön lujittajana.

Yllätyksiltä ei valokuvanäyttelyä järjestettäessä

vältytty, sillä Kauhajoen kameraseuran

50 valokuvaa katosivat matkalla

Suomesta Vietnamiin. Näyttely saatiin

kuitenkin järjestettyä sähköisen tiedonvälityksen

ja vietnamilaisen toimeliaisuuden

turvin.

– On ollut suuri kunnia saada kuvat

esille näyttelyyn. Me valokuvaajat olemme

todella kiitollisia Hanoin kaupungille

vieraanvaraisuudesta sekä erinomaisista

järjestelyistä. Hanoi on todella tehnyt

mahdottomasta mahdollisen, kiittelee

Kauhajoen kameraseuraa edustava valokuvaaja

Timo Torpo.

Valokuvanäyttely on esillä seuraavaksi

Suomen Vietnamin suurlähetystössä

21.9.–15.10.2010 ja Vietnamin Naisten

Museossa 18.10.–18.11.2010.

Seuraavaksi Etelä-Pohjanmaalta lähtevät

Hanoihin esiintymään Seinäjoen kaupunginorkesterin

jousikvartetin muusikot.

Lokakuun alkupuolelle sijoittuvan

vierailun ohjelmassa on sekä omia konsertteja

että yhteiskonsertti vietnamilaisen

orkesterin kanssa.

Etelä-Pohjanmaan ohjelmisto on Suomen

ainoa edustaja Hanoin juhlallisuuksissa.

Alueiden välinen vuorovaikutus

on ollut viime aikoina tiivistä kulttuurin

lisäksi myös muun muassa työvoima- ja

koulutusyhteistyön saralla.

– Viime vuosina Suomesta on käynyt

useita korkea-arvoisia vierailijoita Vietnamissa,

kuten presidentti ja ministereitä.

Yhteistyö Etelä-Pohjanmaan ja Hanoin

välillä on nostettu näissä tapaamisissa

esiin aina positiivisessa hengessä, kertoo

Suomen Vietnamin suurlähettiläs Pekka

Hyvönen. •

Kulttuurivaihto alueiden välillä on alkanut yhteistyösopimuksen

mukaisesti. Viime vuoden joulukuussa vietnamilainen Thanglongvesinukketeatteri

vieraili Seinäjoella 33 hengen voimin. Lisäksi vietnamilaisen

taiteen näyttely järjestettiin Seinäjoen Varikkogalleriassa

vuodenvaihteessa 2009–2010. Nyt Etelä-Pohjanmaa on saanut kutsun

esittäytyä Hanoin 1000-vuotistapahtumissa kuluvan vuoden syys- ja

lokakuun aikana.

Ylitarkastaja Mari Anttikoski työ- ja elinkeinoministeriön

alueiden kehittämisyksiköstä

esitteli Seinäjoella 6.9.2010 järjestetyssä

seminaarissa aluehallintouudistuksen vaikutuksia

maakunnan suunnittelujärjestelmään.

Anttikosken mukaan aluehallinnon

uudistuksella halutaan lisätä maakunnan

liittojen toimivaltaa aluekehitystyötä kokoavana

ja yhteen sovittavana viranomaisena.

– Lisäksi uudistuksella halutaan korostaa

alueiden kehittämisen kansalais- ja

aluelähtöisyyttä sekä parantaa maakuntaohjelman

vaikuttavuutta, Anttikoski selvittää.

Tärkein seikka maakuntaohjelmien vaikuttavuuden

lisäämisessä on ohjelmien

kytkeminen valtion aluehallinnon tulosohjaukseen.

Anttikosken mukaan maakuntaohjelman

linjaukset tulisi nähdä

samankaltaisina myös ELY-keskuksissa ja

aluehallintovirastoissa.

– Lisäksi maakuntaohjelmien viestintää

tulisi lisätä kaikilla tasoilla. Viime vuonna

ELYjen ja AVIen strategiset asiakirjat kirjoitettiin

ensimmäistä kertaa. Asiakirjojen

valmistelusta ja niistä käydyistä neuvotteluista

saadussa palautteessa kiinnitettiin

huomiota erityisesti tiedonvaihtoon ja yhteistyökäytäntöihin.

Maakunnan sisällä tiedonvaihto

ja yhteistyö sujuvat hyvin, mutta

ongelmia saattaa esiintyä, kun yhteistyö

laajenee esimerkiksi maakuntien väliseksi.

Palautteen mukaan parantamisen varaa

löytyy erityisesti alueiden ja ministeriöiden

välisestä yhteistyöstä, Anttikoski sanoo.

Tällä hetkellä lähes kaikki maakuntaohjelmat

ovat hyväksytty. Työ- ja elinkeinoministeriössä

on parhaillaan valmisteilla

ohjelmien analyysi ja yhteenvedon laatiminen,

jonka perusteella annetaan palautetta

maakuntien liitoille.

Maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat

kaipaisivat edelleen viestinnällistä

tehostamista. – Suurten linjojen

ja keskeisten asioiden kiteyttämiseen pitäisi

ohjelmia koostettaessa kiinnittää enemmän

huomiota. Samalla pystyttäisiin välttämään

väärinymmärrykset tai tärkeiden

asioiden hukkuminen laajaan kokonaisuuteen,

Anttikoski pohtii.

ELY-keskukset ovat palauttaneet strategisten

tulossopimusten tarkistusesitykset

syyskuun lopulla. Maakuntien liitot taas

palauttavat maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmansa

lokakuun loppuun

mennessä. Tämän jälkeen järjestetään

strategiset tulosneuvottelut kaksipäiväisten

alueellisten strategiaseminaarien ensimmäisenä

päivänä. Oulussa 8.–9.12.2010

järjestettävät neuvottelut koskevat Etelä- ja

Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Lapin

ja Kainuun ELY-alueita. Neuvottelujen tavoitteena

on vuoden 2011 strategisista tulostavoitteista

sopiminen sekä TOTSUjen

vuotta 2011 ELYjen toimialaa koskevien

asioiden käsittely.

Strategiaseminaarien toinen päivä toimii

kick off -tilaisuutena seuraavan ELYstrategia-asiakirjan

ja strategisten tulossopimusten

valmistelulle. Seminaariin

kutsutaan ELYjen ja maakunnan liittojen

lisäksi myös muun muassa MYRien puheenjohtajat,

ohjaavia tahoja ja sidosryhmiä.


MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN

TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN 2010 - 2011 21.9.2009.

Aluehallintouudistuksella

lisää painoarvoa maakuntaohjelmille

MYR:n ja maakuntahallituksen

työseminaarissa

perehdyttiin TOTSUn

valmisteluun

Etelä-Pohjanmaan maakunnan

yhteistyöryhmä ja maakuntahallitus

ottivat 6.9.2010 osaa työseminaariin,

jonka aiheena olivat ELY-keskusten

strategia-asiakirja 2012–2015 ja

maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma.

Mari Anttikosken puheenvuoron

lisäksi ELY-keskusten nykyisten

strategia-asiakirjojen tavoiteasetannan

onnistuneisuutta ja näkökulmia

strategia-asiakirjan 2012–2015

valmisteluun esitteli ylijohtaja Antti-

Jussi Oikarinen Etelä-Pohjanmaan

ELY-keskuksesta. Lisäksi Maakuntaohjelman

toteuttamissuunnitelman

2011–2012 valmistelua pohjustettiin

pienryhmätyöskentelyllä, jossa TOT-

SUn toimintalinjojen tavoitteiden

toimenpide-ehdotuksia puntaroitiin

keskustellen ja asetettiin tärkeysjärjestykseen.

− Tavoitteena on sitoa maakunnan

yhteistyöryhmän ja maakuntahallituksen

jäseniä mukaan TOTSUn

valmisteluun ja sisällön luomiseen

entistä tiiviimmin. Pienryhmätyöskentely

tarjosi suoran kanavan vaikuttamiselle,

kehittämissuunnittelija

Heli Seppelvirta kertoo.

8

3/2010

3/2010

9


Yrityskehittäjät

innovaatiokoulutuksessa Riiassa

EU:n Itämeriohjelman rahoittaman BSR

InnoReg -hankkeen kansainvälinen yrityskehittäjien

innovaatiokoulutus järjestettiin

syyskuussa Latvian pääkaupungissa

Riiassa. Etelä-Pohjanmaalta koulutukseen

osallistuivat Alavuden Kehitys Oy –

Yrityskeskus Fasadin toimitusjohtaja Ulla

Koivisto, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu

Oy:n kehittämispäällikkö Juha Lehtineva

sekä Ruokaprovinssi-hankkeen projektipäällikkö

Irma Jaakkola Seinäjoen elinkeinokeskuksesta.

Koulutus toteutettiin osana Itämeren

alueen yrittäjäkehittäjien innovaatio-osaamisen

lisäämiseen ja verkostoitumiseen

keskittyvää BSR InnoReg -hanketta, jossa

Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana.

Latvian koulutus oli kolmas hankkeen

aikana järjestetyistä

koulutuksista, ja

se keskittyi start-up

yrityksiin ja yrityshautomotoimintaan.

Koulutuksesta

vastasivat kansainvälisen

innovaatiotoimijoiden

SPICE-järjestön

presidentti Heinz

Fiedler Berliinistä

sekä Hermia yrityskehityksen

toimitusjohtaja

Pekka

Jussila Tampereelta.

Koulutukseen osallistui yli 60 yrityskehittäjää

Itämeren alueelta. Koulutus

järjestettiin jokavuotisen kansainvälisen

”Baltic Dynamics 2010” -innovaatiokonferenssin

yhteydessä, ja osallistujille tarjoutui

mahdollisuus päästä osalliseksi

myös muusta konferenssin annista.

Eteläpohjalaisten toimijoiden mielestä

koulutuksessa keskityttiin hyvin juuri

yrityskehittäjien näkökulmaan. Kolmipäiväinen

rupeama antoi Juha Lehtinevan

mielestä kattavan kokonaiskuvan innovaatiotoiminnan

tilanteesta eri alueilla.

Lehtineva pitikin mielenkiintoisena Latviasta

karttunutta vertailevaa tietoa eri

alueiden kehittämismenetelmistä sekä

innovaatiotoiminnan panoksista ja tuloksista.

Ulla Koivisto sanoi yllättyneensä, että

monessa konferenssiesitelmässä Suomi

nostettiin johtavaan asemaan innovaatiotoiminnassa

eri mittareilla mitattuna.

− Tämä on paradoksaalista siihen nähden,

että haettujen patenttien määrä on

hyvin alhainen Suomessa, Koivisto pohtii.

Myös Irma Jaakkola seurasi Suomen

saamaa huomiota mielenkiinnolla. − Kuten

sanonta kuuluu ”joskus on mentävä

kauas, että näkee lähelle”, hän toteaa.

Koulutuksen sisällöllisen annin lisäksi

eteläpohjalaiset toimijat pitivät tärkeänä

Suomi nostettiin

johtavaan asemaan

innovaatiotoiminnassa

eri mittareilla mitattuna.

uusia kansainvälisiä ja kotimaisia kontakteja,

joita he saivat Riiassa solmittua.

EU:n Itämeriohjelman rahoittaman

BSR InnoReg -hankkeen ensimmäinen

koulutusmoduuli järjestettiin syksyllä

2009 Etelä-Pohjanmaalla. Avoimista

i n n o v a a t i o i s t a ,

käyttäjälähtöisestä

testaamisesta ja

sosiaalisen median

mahdollisuuksista

kokoontui Seinäjoelle

ja Kuortaneelle

kuulemaan noin

50 kotimaista ja

kansainvälistä yrityskehittäjää.

Toinen koulutus

keskittyi luovuuden

ja innovatiivisuuden

hallinnointiin.

Se järjestettiin keväällä 2010 Viron

Tartossa, ja Etelä-Pohjanmaalta oli koulutuksessa

mukana Seinäjoen elinkeinokeskuksen

lisäksi Foodpark Oy Suupohjasta.

Hankkeen neljäs koulutus järjestetään

Saksassa ensi keväänä.

BSR InnoReg -hankkeessa on mukana

kuusi Itämerialueen maata: Suomi,

Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Saksa. Hankepartnerit

edustavat alueidensa alue- ja

paikallisviranomaisia, teknologiakeskuksia,

tiede- ja teknologiapuistoja sekä aluekehitysorganisaatioita.

Suomesta hankkeessa ovat mukana

Etelä-Pohjanmaalta Seinäjoen Teknologiakeskus

ja Etelä-Pohjanmaan liitto sekä

Pirkanmaalta Suomen Itämeri-instituutti,

Hermia yrityskehitys ja Pirkanmaan

liitto. Kolmivuotinen BSR InnoReg -hanke

päättyy vuoden 2011 lopussa. •

Teksti: Kaisa Männikkö

Uusi Euroopan

kulttuurimaakuntahanke

valmisteilla

Etelä-Pohjanmaan liitto on ollut mukana

toteuttamassa Euroopan kulttuurimaakuntahanketta

(EROC) yhteistyössä Ison-Britannian

Cornwallin ja Puolan Kujawsko-Pomorskien

maakuntien kanssa pilottihankkeena vuosina

2008–2010. Maakuntahallitus on nyt hyväksynyt

Etelä-Pohjanmaan liiton osallistumisen

hankkeen jatkoksi suunniteltuun uuteen

Euroopan kulttuurimaakuntahankkeeseen

vuosina 2011–2016. Päätös edellyttää, että

hanke saa myönteisen rahoituspäätöksen

EU:n komissiolta.

Ensimmäisessä hankkeessa keskityttiin

harvaan asuttujen alueiden kulttuuri- ja taidetarjonnan

esille nostamiseen, luovan talouden

kehittämiseen ja kulttuurimaakuntaidean

jalostamiseen osaksi EU:n kulttuuriohjelmaa.

Hanke päättyi 1.10.2010. EROC 2 -hankkeessa

tavoitteena on demonstroida, kuinka kulttuurimaakuntamalli

voi antaa Euroopalle tavan

yhdistää maaseudulla asuvat ihmiset ja luoda

maakunnille nykyistä suurempaa näkyvyyttä

Euroopassa. Hankkeessa parannetaan kulttuuritoimijoiden

osaamista ja kansainvälistymistä

sekä maakuntien tunnettuutta. Lisäksi

kaikissa partnerimaissa järjestetään kulttuurimaakuntafestivaali

vuonna 2014.

Uuden hankkeen yhteistyötä on suunniteltu

seitsemän maakunnan kesken. Etelä-Pohjanmaan

liiton lisäksi mukana ovat Province of

Frysland Alankomaista, Regione Autonoma

Della Sardegna Italiasta, Social and Cultural

Council of the Prefeture of Magnesia Kreikasta,

Regierung von Niederbayern Saksasta

sekä ensimmäisessä hankkeessa mukana

olleet Marshall Office of the Voivoideship of

Kujawsko-Pomorskie sekä Cornwall County

Council.

Hankkeen toteuttamiseksi laaditaan yhteistyösopimus,

jolla valtuutetaan Cornwall County

Council hakemaan rahoitusta EU:n komission

kulttuuriohjelmasta ja toimimaan hankkeen

vastuullisena toteuttajana. Kaikki alueet

allekirjoittavat sopimuksen, jolla sitoudutaan

pitkäkestoiseen yhteistyöhön. Hankehakemus

jätetään EU:n kulttuuriohjelmaan 1.10.2010, ja

päätös mahdollisesta rahoituksesta tultaneen

saamaan maalis-huhtikuussa 2011. Toteutuessaan

hanke käynnistyy 1.5.2011.

10 3/2010 3/2010 11


ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO PALVELUKSESSASI

Etelä-Pohjanmaan liitto

Kampusranta 9 C, 4. kerros

PL 109, 60101 SEINÄJOKI

Puhelin: 020 124 4100

Faksi: 020 124 4150

Sähköpostiosoitteet

kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi

neuvonta@etela-pohjanmaa.fi

Henkilöstön sähköpostiosoitteet

ovat muotoa

etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Henkilöstön puhelinnumerot ovat

muotoa 020 124 xxxx

www.epliitto.fi

JOHTO JA TEHTÄVÄALUEET

Maakuntajohtaja

Asko Peltola 020 124 4101, 0400 590 123

- Yhteistyö ja edunvalvonta,

aluesuunnittelu, viestintä

Hallintojohtaja

Raimo Saunamäki 4121, 040 778 5676

- Hallinto, rahoituspäätösten

maksatus ja tarkastus

Kulttuurijohtaja

Marjatta Eväsoja 4132, 040 529 6046

- Kulttuurin kehittäminen, E-P:n liiton

omien hankkeiden hallinnointi ja toteutus

Aluekehitysjohtaja

Timo Urpala 4111, 050 558 5155

- Aluekehitys, kansainvälistäminen

Johdon assistentti

Sirpa Myllymäki 4102, 040 746 7480

VIESTINTÄ

Tiedottaja

Hanne Rantala 4145, 040 507 7510

ALUEKEHITYS

Kehittämissuunnittelija

Eira Hakola 4113, 040 567 8426

Kehittämissuunnittelija

Sari Maunus, 4119, 040 736 1409

Kehittämissuunnittelija

Kirsi Pajula 4114, 050 338 1905

Eu-koordinaattori

Heli Rintala 4116, 0400 172 202

Toimistosihteeri

Margit Sara 4118, 0400 265 158

Kehittämissuunnittelija

Heli Seppelvirta 4115, 040 529 4638

ALUESUUNNITTELU

Maakuntasuunnittelija

Timo Lakso 4104, 050 405 4578

Maankäytön suunnittelija

Jarno Leppäkangas 4109, 040 356 8044

Maakuntainsinööri

Jorma Ollila 4105, 044 537 2611

Neuvotteleva virkamies

Seppo Rinta-Hoiska 4103, 040 524 4373

YHTEISTYÖ JA EDUNVALVONTA

Kunta-asiamies

Marko Rossinen 4122, 040 356 3933

EP:N LIITON OMIEN

HANKKEIDEN HALLINNOINTI

JA TOTEUTUS

Projektipäällikkö

Jaakko Hallila

(Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa, ISO)

4112, 040 356 5630

Projektipäällikkö

Erna Hilli (Kehittyvät kuntapalvelut)

4134, 040 842 8893

Mediatuottaja

Laura Hirvivuori 4137, 050 529 4209

Projektipäällikkö

Carita Laitala

(ProArt ja EROC) 4135, 040 509 4420

Projektipäällikkö

Juho-Tuomas Ojajärvi (eSEP)

4138, 040 356 5644

Projektiassistentti

Laura Syväoja (ProArt) 4139, 040 736 1684

Projektipäällikkö

Esa-Matti Åkerberg (eSEP)

4142, 040 356 3930

KULTTUURIN KEHITTÄMINEN

Toimistosihteeri

Tuuliina Tuominen 4136, 040 751 5610

Kehittämissuunnittelija (vs.)

Teppo Ylitalo 4133, 050 537 8071

Kansainvälistäminen

Kv-hankkeiden koordinaattori

Kaisa Männikkö 4128, 040 736 2043

RAHOITUSPÄÄTÖSTEN

MAKSATUS JA TARKASTUS

Toimistosihteeri

Salme Ahtiainen 4117, 040 821 1051

Hallintosuunnittelija

Outi Mäki 4140, 050 353 8388

Toimistosihteeri

Anja Uhlgrén 4120, 040 566 6011

HALLINTO

Toimistosihteeri

Minna Herttua 4123, 040 356 5144

Arkistonhoitaja

Maarit Koskela 4124, 0400 682 883

Taloussihteeri

Aila Kuoppamäki 4125, 0400 518 470

Tietohuoltosihteeri

Marjut Ojanperä 4126, 0400 299 745

Toimistosihteeri

Riitta Rauhala 020 124 4127, 0400 278 044

More magazines by this user
Similar magazines