Naapurina voimajohto - Fingrid

fingrid.fi

Naapurina voimajohto - Fingrid

Naapurina voimajohto


Sisällys

Fingrid lyhyesti

2

3 Fingrid lyhyesti

4 Pysytään hyvissä väleissä

Fingridillä käyttöoikeus johtoalueisiin Maanomistajalle

korvaus johtoalueen käytöstä Jykevä mutta hyödyllinen

naapuri

7 Pidetään huolta linjoista

Kunnossapidon perustana voimajohtojen tarkastukset

Puuston säännöllinen käsittely takaa käyttövarmuuden

Yksityisteiden käyttökorvaukset

9 Tiedä ennen kuin toimit

Puiden kaato ja puutavaran varastointi Työkoneen

turvallinen käyttö Viljele ja laidunna turvallisesti

Älä suihkuta vettä voimajohtoon Varmista suojaharsojen

kiinnitys Aitojen ja peltikattojen maadoitus Avotulen

teko kielletty Fingridistä ohjeet räjäytystöihin

Älä tankkaa voimajohdon lähellä • Pylväissä kiipeily

hengenvaarallista Pidä kalastusvapa kaukana johdosta

Älä lennätä leijaa johtoaukealla • Trampoliinit ja kiipeilytelineet

• Ilmoita johtoviasta Fingridiin

Sähkö on erottamaton osa kaikkien suomalaisten

arkipäivää. Ilman sähkön saantia elämämme vaikeutuisi

merkittävästi.

Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön -

siirron selkärangan toimivuudesta.

Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat

liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset

jakeluverkot. Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon

kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin

14 000 kilometriä sekä yli sata sähköasemaa.

Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä

myös tulevaisuudessa. Lähivuosina rakennetaan lähes

3 000 kilometriä uusia voimajohtoja ja kolmisenkymmentä

sähköasemaa. Näin olemme mukana kehittämässä suomalaista

yhteiskuntaa ja jokaisen suomalaisen hyvinvointia.

Fingridin toiminta pohjautuu sähkömarkkinalakiin. Yhtiön

tehtävänä on edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta ylläpitämällä

käyttövarmaa kantaverkkoa ja pitämällä siirtoyhteydet

toimivina eri maiden välillä.

3

12 Monta tapaa hyödyntää johtoaluetta

Virkistys Metsästys Tien tai ulkoilureitin perustaminen

Moottorikelkkailu Rakennukset ja rakenteet

Maanotto, läjitys ja ojittaminen

Fingrid Oyj:n

voimansiirtoverkko

1.1.2012

13 Hyvä tietää

15 Luvanvaraiset hankkeet voimajohdon läheisyydessä

400 kV kantaverkko

220 kV kantaverkko

110 kV kantaverkko

muiden verkko


20 m

20 m

Ukkosjohdin

Ukkosuloke

Orsi

4

Pysytään hyvissä väleissä

Voimajohto on naapuri, joka ei halua häiritä muita

eikä myöskään tulla itse häirityksi. Tähän esitteeseen

on koottu tietoa ja turvallisuusohjeita, jotka

tekevät yhteiselosta johtonaapurin kanssa häiriötöntä

ja turvallista.

FINGRIDILLÄ KÄYTTÖOIKEUS JOHTOALUEISIIN

Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevaa maata

eikä johtoalueen puustoa, vaan ne kuuluvat

maanomistajalle. Yhtiö on lunastamalla hankkinut

pysyvän oikeuden käyttää johtoaluetta. Lunastuksen

perusteella yhtiöllä on oikeus mm. johtoalueen

käyttöön, rakentamisen rajoittamiseen, johtoaukean

raivaukseen ja ylipitkien reunavyöhykepuiden

käsittelyyn.

Yhtiön oikeus ja velvollisuus antaa jäljempänä

esitettyjä ohjeita perustuu sähköturvallisuuslakiin

ja valtioneuvoston antaman luvan perusteella

tehtyyn johtoalueen lunastukseen.

MAANOMISTAJALLE KORVAUS

JOHTOALUEEN KÄYTÖSTÄ

Johtoalueen käyttöoikeus on korvattu lunastustoimituksessa

määrätyllä kertakorvauksella. Fingrid

ei päätä lunastuskorvauksista, vaan ne määrittelee

puolueeton toimikunta lunastuslain mukaisesti.

Mikäli maanomistajalle syntyy voimajohdon

kunnossapidon yhteydessä haittaa tai vahinkoja,

niiden korvaamisesta sovitaan hänen kanssaan

tapauskohtaisesti erikseen.

JYKEVÄ MUTTA HYÖDYLLINEN NAAPURI

Johtoalue on se alue, johon Fingrid on lunastanut

käyttöoikeuden. Käyttöoikeus asettaa maanomistajalle

käyttörajoituksia.

Suomessa käytetään voimajohtojen jännitetasoina

110, 220 ja 400 kilovolttia (kV)*. Jännitetason voi

helposti tunnistaa eristinketjun pituuden ja eristinlautasten

lukumäärän perusteella:

Jännitetaso kV Eristinketjun Eristinlautasten

pituus lukumäärä

110 noin 1 metri 6–8

220 noin 2 metriä 10–12

400 noin 4 metriä 18–21

*1 kV = 1 000 volttia (V)

10 m

10 m

Reunavyöhyke

Johtoaukea

Johtoalue

Rakennuskieltoalue

Reunavyöhyke

110 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 26–30 metriä.

220 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 32–38 metriä.

400 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 36–42 metriä.

Reunavyöhykkeen leveys on johdon molemmin puolin 10 metriä, aina yhteensä 20 metriä.

Voimajohdon

pylvään pylväsala

ulottuu kolmen

metrin etäisyydelle

maanpäällisistä

pylväsrakenteista.

3 m

JOHDON KESKILINJA

3 m 3 m

3 m

MAANALAISET RAKENTEET

Eristinketju

Eristinlautanen

Virtajohdin

Vaakaside

Jalka

Harus

Numerokilpi

Perustus

Maadoitusjohdin

Harusankkuri

Kuvan pylvästyyppi on yleisimmin käytetty harustettu

portaalipylväs, mutta käytössä on myös ns. vapaasti

seisovia teräspylväitä, joista harukset puuttuvat.

5

Harustettu, kaksijalkainen pylväs.

JOHDON KESKILINJA

3 m

3 m 3 m

3 m

Harustamaton, yksijalkainen pylväs.


6

Pidetään huolta linjoista

KUNNOSSAPIDON PERUSTANA

VOIMAJOHTOJEN TARKASTUKSET

Voimajohdon omistajana Fingridillä on velvollisuus

pitää johto sähköturvallisuusmääräysten mukaisessa

kunnossa. Velvollisuuden täyttämiseksi yhtiön

työntekijöillä ja palvelutoimittajilla on oikeus liikkua

johtoalueella jalkaisin, työkoneilla ja ajoneuvoilla,

käyttää johtoalueelle vieviä teitä ja polkuja

sekä tarvittaessa muitakin alueita. Johdon kuntoa

ja johtoalueen kasvuston korkeutta seurataan 1–3

vuoden välein toistuvilla tarkastuksilla.

Tarkastuksilla havainnoitavia asioita ovat mm:

- johtoalueen kasvusto, uudet rakenteet, kaivannot

- pylväsrakenteiden mahdolliset kallistumat, teräsosien

kunto

- maadoitukset ja perustukset

- eristimien ja johtimien eheys ja kunto.

Talviaikana johtimille kertynyttä lunta poistetaan

tarpeen mukaan.

Mikäli reunapuut joudutaan kaatamaan, Fingrid

pyrkii järjestämään korjattaville puille yhteishakkuun

ja -myynnin. Puuston omistajana maanomistajalla

on kuitenkin oikeus päättää, miten johdon

kunnossapidon aiheuttama reunapuiden korjuu

ja myynti järjestetään. On silti muistettava, että

sähköjohdon lähellä tehtävä hakkuu vaatii erityistä

ammattitaitoa, eikä sitä pitäisi tehdä omatoimisesti

metsänomistajatyönä.

Jos suurin osa reunavyöhykepuista on ylipitkiä, on

yleensä järkevintä käsitellä reunavyöhyke kokonaisvaltaisesti

niin, että vyöhykkeeltä hakataan

pois kaikki muut paitsi sivun 5 kaaviokuvan mukaista

pituutta selvästi lyhyemmät puut.

Reunavyöhykkeiden metsänhoitoon liittyy monia

erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon

reunametsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteistä

päätettäessä. Kehittääkseen näiden erityiskohteiden

metsänhoitoa Metsätalouden kehittämiskeskus

Tapio on laatinut metsänhoitosuositukset reunavyöhykkeille.

Nämä suositukset on esitetty ns.

metsänhoitokortissa, joka on ladattavissa Fingridin

internet-sivuilta.

7

PUUSTON SÄÄNNÖLLINEN KÄSITTELY

TAKAA KÄYTTÖVARMUUDEN

Johtoaukeiden puusto raivataan joko koneellisesti

tai miestyövoimin 5–8 vuoden välein.

Voimajohtojen reunavyöhykepuut käsitellään

10–25 vuoden välein. Ylipitkät puut kaadetaan tai

puiden latvoja katkaistaan 2–4 metriä helikopterisahauksella.

Latvasahattuja puita ei tarvitse korjata

heti. Latvotun puun lahoaminen etenee niin

hitaasti, että lahovauriot eivät ehdi alentaa puiden

arvoa, kunhan niiden hakkuu liitetään jonkun

läheisen metsäkuvion hakkuuseen lähivuosina.

Myös latvomattomat reunavyöhykepuut kannattaa

hakata samalla kertaa.

Fingrid ilmoittaa johtoaukeiden raivauksista ja

reunavyöhykkeiden puustonkäsittelystä maanomistajille

kirjeitse.

YKSITYISTEIDEN KÄYTTÖKORVAUKSET

Johtoalueille vievien yksityisteiden käytöstä

Fingrid tekee tienhaltijoiden kanssa huoltotiesopimukset

kymmenvuotiskausiksi. Yhtiö on Maaja

metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n

sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund

SLC rf:n kanssa laatinut yksityistien käyttöä

koskevan korvaussuosituksen. Suosituksessa on

muun muassa määritetty tien käyttömaksujen

yksikköhinnat käyttöluokittain.


Tiedä ennen kuin toimit

8

JOS PUU VAROTOIMISTA HUOLIMATTA ALKAA

KAATUA VOIMAJOHTOON PÄIN, TOIMI NÄIN:

Keskeytä työskentely välittömästi.

Loiki vain toinen jalka maata kerrallaan

koskettaen mahdollisimman nopeasti

vähintään 20 metrin etäisyydelle puusta.

Jos kaatuva puu osuu johtoon tai jää

kiinni johtimiin, ilmoita siitä heti Fingridin

verkkokeskukseen (puh. 030 395 4300)

tai yleiseen hätänumeroon 112.

Pidä huoli siitä, että kukaan ei mene

lähelle puuta.

JOHTIMIA KOSKETTAVAA PUUTA EI SAA

MENNÄ IRROTTAMAAN, ENNEN KUIN

johto on kytketty jännitteettömäksi

johto on työmaadoitettu

olet saanut luvan irrotukseen johdon

omistajalta.

PUIDEN KAATO JA PUUTAVARAN VARASTOINTI

Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa

johtoon päin. Kaatosuunta on aina varmistettava

puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten

mukaisesti. Fingrid antaa tarvittaessa lisätietoja

ja kaatoapua.

Turvallisuussyistä puutavaraa tai energiapuuta

ei saa varastoida voimajohdon alla eikä

sivusuuntaan mitattuna kymmentä metriä

lähempänä johdon lähintä virtajohdinta.

TYÖKONEEN TURVALLINEN KÄYTTÖ

Johdon alla voi vapaasti liikkua tavanomaisilla

maatalouskoneilla. Pylväsrakenteiden läheisyydessä

on maatalouskoneilla työskenneltäessä

noudatettava varovaisuutta. Jos pylväsrakenne

vaurioituu, on siitä ilmoitettava välittömästi Fingridiin.

Jos työskentelet kaivurilla, nosturilla tai muulla

työkoneella voimajohdon läheisyydessä, varo

menemästä liian lähelle jännitteisiä virtajohtimia.

Työkoneella ei saa liikkua pylväsalalla.

Viereisessä taulukossa on esitetty työkoneen ja sen

mahdollisen kuorman sallitut vähimmäisetäisyydet

voimajohdon virtajohtimiin.

Älä koskaan aja koneella pylväsjalkojen välistä,

haruksen alta äläkä kolmea metriä lähempää

pylväsrakenteita!

Voimajohdon lähellä olevien puiden kaato on

aina syytä jättää ammattilaisten tehtäväksi.

5 m

Voima johdon Työkoneen ja

jännitetaso kuorman

vähimmäisetäisyys

virtajohtimien alla

110 kV 3 m

220 kV 4 m

400 kV 5 m

Työkoneen ja kuorman

vähimmäisetäisyys

virtajohtimien

sivuilla

110 kV 3 metriä 5 metriä

220 kV 4 metriä 5 metriä

400 kV 5 metriä 5 metriä

JOS KONETYÖSSÄ KUORMAIN TAI TAAKKA

KOSKETTAA JOHTOJA, TOIMI NÄIN:

Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa.

Yritä ajaa kone irti sähköjohdosta.

Jos kone syttyy tuleen tai sen renkaat savuavat,

hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa.

Älä kosketa työkonetta ja maata samanaikaisesti.

Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata

koskettaen mahdollisimman nopeasti

vähintään 20 metrin päähän työkoneesta.

Ota välittömästi yhteys Fingridiin, vaikka

sähköjohto ei olisi näkyvästi vaurioitunut.

Varmista onnettomuuspaikan vartiointi.

9


10

VILJELE JA LAIDUNNA TURVALLISESTI

Johtoaukeaa saa viljellä ja kotieläimet voivat

turvallisesti laiduntaa voimajohtojen alla. Johtoaukeaa

voidaan käyttää myös kasvimaana ja sinne

saa istuttaa esimerkiksi marjapensaita. Pensaita

istutettaessa johdon keskilinjalle on jätettävä kulkuväylä,

jotta voimajohdon tarkastajat ja kunnossapitäjät

voivat tarvittaessa liikkua sillä kävellen

tai työkoneilla. Hedelmäpuita ja joulukuusia voi

kasvattaa johtoaukealla, kunhan niiden korkeus

pysyy sallituissa rajoissa. Puiden kasvatuksesta

on sovittava Fingridin kanssa kirjallisella raivausaluesopimuksella.

ÄLÄ SUIHKUTA VETTÄ VOIMAJOHTOON

Keinokastelujärjestelmiä voidaan käyttää normaalisti

johdon läheisyydessä, kunhan vesisuihku

ei osu johtimiin. Kastelujärjestelmiä koottaessa,

siirrettäessä ja purettaessa on varottava, etteivät

laitteet ulotu vaarallisen lähelle johtimia.

Jos voimajohdon virtajohdin on katkennut tai

muuten riippuu lähellä maata, on hengenvaarallista

mennä sen lähelle!

VARMISTA SUOJAHARSOJEN KIINNITYS

Jos istutukset peitetään harsoilla, on painojen tai

muiden kiinnittimien avulla varmistettava, että

harsot pysyvät paikallaan myös puuskaisella ja

voimakkaalla tuulella. Myös ilman lämpiäminen

harson alla aiheuttaa nostetta, joka voi irrottaa

harson lentämään korkealle ilmaan. Jos harsoja

varotoimista huolimatta lentää voimajohdon rakenteisiin,

niitä ei missään tapauksessa saa irrottaa

itse. Asiasta on ilmoitettava välittömästi Fingridiin.

AITOJEN JA PELTIKATTOJEN MAADOITUS

Voimajohdon sähkökenttä ei yleensä synnytä merkittäviä

jännitteitä piikkilanka-aitaan tai metalliseen

verkkoaitaan. Ne ovat hyvin maadoitettuja

aitapylväiden, ruohon tai muun kasvillisuuden

välityksellä. Jos aita kulkee pitkän matkan voimajohdon

lähellä tai se on eristetty maasta, siihen voi

kuitenkin syntyä haitallinen jännite. Tällöin aita

on maadoitettava.

Voimajohdon sähkökenttä saattaa myös aiheuttaa

sen, että johdon alla oleviin peltikattoihin latautuu

sinällään vaaraton varausjännite. Tämäkin voidaan

helposti poistaa maadoittamalla katto esimerkiksi

vesikouruja pitkin maahan.

Tarkempia neuvoja maadoitusasioista saat Fingridistä.

Muista, että johdosta ei koskaan ”pala sulake”,

vaan se on aina vaarallinen!

AVOTULEN TEKO KIELLETTY

Avotulen teko voimajohdon alla tai sen välittömässä

läheisyydessä on turvallisuussyistä kielletty.

Jos aiot kulottaa 50:tä metriä lähempänä johtoa,

ota yhteys Fingridiin.

FINGRIDISTÄ OHJEET RÄJÄYTYSTÖIHIN

Jos suunnittelet louhinta- tai räjäytystöitä tehtäväksi

sataa metriä lähempänä voimajohtoa, kysy

ohjeistusta Fingridistä.

ÄLÄ TANKKAA VOIMAJOHDON LÄHELLÄ

Paloturvallisuuden vuoksi vältä ajoneuvon tai

työkoneen tankkausta 20:tä metriä lähempänä

voimajohtoa.

PYLVÄISSÄ KIIPEILY HENGENVAARALLISTA

Voimajohtopylväissä kiipeily on hengenvaarallista

ja ehdottomasti kiellettyä. Pylväisiin ei myöskään

saa kiinnittää mitään.

PIDÄ KALASTUSVAPA KAUKANA JOHDOSTA

Kalastajan on huolehdittava, etteivät vapa ja siima

pääse ulottumaan viittä metriä lähemmäksi johdon

virtajohtimia.

ÄLÄ LENNÄTÄ LEIJAA JOHTOAUKEALLA

Leijan lennättäminen johtoaukealla on kiellettyä

vaaratilanteiden välttämiseksi.

TRAMPOLIINIT JA KIIPEILYTELINEET

Johdon alle ei saa henkilöturvallisuuden takia

sijoittaa trampoliineja, kiipeilytelineitä eikä mitään

muitakaan laitteita, joiden avulla voidaan nousta

normaalia maanpintaa korkeammalle.

ILMOITA JOHTOVIASTA FINGRIDIIN

Säännöllisten tarkastusten ja kunnossapidon ansiosta

johtoviat ovat harvinaisia, mutta täysin niiltä

ei voida välttyä. Jos havaitset vian tai poikkeavan

ilmiön johdossa, pyydämme ilmoittamaan siitä

mahdollisimman pian puhelimitse Fingridin verkkokeskukseen

(puh. 030 395 4300).

11


12

Monta tapaa hyödyntää

johtoaluetta

Viljelyn ja laiduntamisen lisäksi johtoaukeita voi

hyödyntää monin eri tavoin.

VIRKISTYS

Johtoalue sopii mainiosti monenlaiseen virkistyskäyttöön.

Alueella voi huoletta retkeillä, marjastaa

ja sienestää. Johtoaukeat ovat myös perhosten ja

monien kasvilajien suosimia elinympäristöjä.

METSÄSTYS

Voimajohtoaukeita käytetään hyvän näkyvyyden

vuoksi myös metsästykseen. Turvallisuussyistä

passipaikat on sijoitettava niin, etteivät johdon

rakenteet ole ampumalinjalla. Ampumalavojen

pystyttämisestä on syytä sopia etukäteen Fingridin

kanssa. Johtoaukeilla oleville vanhoille pelloille voi

perustaa riistapeltoja. Uusien peltojen raivaamiseen

on syytä pyytää Fingridin lupa.

TIEN TAI ULKOILUREITIN PERUSTAMINEN

Voimajohtoalueella voi kuntoilla ja hiihtää. Tien,

ulkoilureitin, kuntoradan tai latupohjan perustamiseen

on pyydettävä maanomistajan lupa sekä

Fingridin lausunto.

MOOTTORIKELKKAILU

Johtoaukeaa voidaan maanomistajan ja Fingridin

luvalla käyttää moottorikelkkailuun. Pylväsaloilla

kelkkailu on kuitenkin ehdottomasti kielletty. Kelkkailureitti

on sijoitettava niin kauaksi pylväistä, että

törmäysvaaraa pylväsjalkoihin tai haruksiin ei ole.

RAKENNUKSET JA RAKENTEET

Johtoalueet ovat rakennuskieltoaluetta. Rakennusten

rakentaminen alueille on kiellettyä, ja muiden

rakenteiden, kuten katosten, teiden, pysäköintialueiden,

avojohtojen ja maakaapeleiden, vesijohtojen,

viemäreiden, valaisinpylväiden, lipputankojen,

kala-altaiden ym. sijoittamiseen ja rakentamiseen

tarvitaan Fingridin lupa.

Voimajohdon alla myös maan pinnalle levitetyt

pitkät valaisin- tai muuhun käyttöön tarkoitetut

johdot voivat aiheuttaa vaaraa.

Lupa tarvitaan myös, jos johtoalueella sijaitsevaa

aiemmin rakennettua kohdetta aiotaan muuttaa.

MAANOTTO, LÄJITYS JA OJITTAMINEN

Johtoaukealla tapahtuvaan soran, hiekan, saven,

mullan ja turpeen ottoon tarvitaan Fingridin lupa.

Sama koskee myös ojittamista ja maa-ainesten

läjitystä johtoalueelle.

Pylväsalalle ei saa tehdä ojia. Ojien reunat eivät

saa missään oloissa olla kolmea metriä lähempänä

pylväs- ja harusrakenteita. Mikäli kaivettavan ojan

syvyys on puoli metriä, on otettava huomioon

maanalaiset maadoitusjohtimet. Katkenneista

maadoitusjohtimista on ilmoitettava Fingridiin.

Hyvä tietää

Tieteellisissä tutkimuksissa ei ole havaittu, että

voimajohdolla olisi haittavaikutuksia laiduneläinten

terveyteen tai hedelmällisyyteen. Myöskään

kreosootilla käsiteltyjen puupylväiden nuolemisesta

ei ole todettu aiheutuvan haittoja eläimille.

Asiasta on antanut lausunnon mm. Eläinlääketieteellinen

korkeakoulu / Elintarvike- ja ympäristöhygienian

osasto (25.10.1994).

Muuttolintujen reiteille tai pesimispaikkojen

läheisyyteen voidaan erityiskohteissa asentaa varoituspalloja

johtimiin. Tiedot havaituista törmäyskohteista

on hyvä kertoa Fingridille, joka päättää

lintupallojen asennuksista.

Voimajohtojen ympärilleen aiheuttamien

sähkö- ja magneettikenttien mahdollisia terveysvaikutuksia

on tutkittu paljon. Tutkimustiedon

perusteella niistä ei ole todettu aiheutuvan vaaraa

ihmisille tai eläimille. Julkaisuja aiheesta on ladattavissa

Fingridin verkkosivuilta.

Voimajohdot eivät Ilmatieteen laitoksen mukaan

lisää salamointia eivätkä ohjaa ukkospilvien

liikkeitä, vaan itse asiassa parantavat salamaturvallisuutta.

Koska voimajohtopylväät ovat usein

lähiympäristönsä korkeimpia kohteita ja lisäksi

maadoitettuja, ne ”houkuttelevat” itseensä lähialueelle

joka tapauksessa iskevät salamat.

Johto on rakennettu niin, että salamapurkaus

ohjautuu ukkosjohtimen kautta vaarattomasti

maahan. Aivan johdon välittömässä läheisyydessä

ei siis ukonilmalla ole syytä olla.

Myöskään salamoinnin määrään eivät voimajohdot

voi vaikuttaa. Määrä on täysin riippuvainen

ukkospilven ominaisuuksista, ei sen alla olevista

pylväistä.

Johdon läheisyydessä kuuluva sirisevä ääni

johtuu johtimien tai eristimien pinnalla ilmenevistä

koronapurkauksista. Koronailmiö on ihmiselle

harmiton. Ilmiön aiheuttaa ilman ionisoituminen

johtimien, eristimien tms. pintojen läheisyydessä.

Koronan synnyttämä ääni on voimakkaimmillaan

kostealla säällä tai talvella, kun johtimiin muodostuu

huurretta. Koronapurkauksen välttäminen

täydellisesti on käytännössä lähes mahdotonta,

mutta koska ääni on aina merkki energiahäviöstä,

se pyritään jo senkin takia pitämään mahdollisimman

pienenä. Koronaa esiintyy lähinnä 400

kilovoltin jännitetasolla.

Ääntä saattaa suurjännitejohdon läheisyydessä

syntyä myös tuulesta, joka ravistelee johdon eri

osia, kuten teräspylväitä, johtimia, orsia tai eristimiä.

Ääntä esiintyy riippumatta siitä, onko johto

jännitteinen vai ei.

Jotkut kehon sisäiset lääketieteelliset laitteet

(esimerkiksi sydämentahdistimet) voivat toimia

johdon alla virheellisesti. Tahdistimen häiriintymistä

voidaan vähentää säädöin ja erityisesti tahdistinvalinnoin.

13


Luvanvaraiset hankkeet

voimajohdon läheisyydessä

LUPIA JA LAUSUNTOJA VARTEN TARVITAAN:

Kartta, johon on merkitty aiotun hankkeen

ja voimajohdon sijainti.

Asemapiirros, jossa on esitetty hankkeen

tarkka sijainti voimajohtoon nähden.

14

Radion FM-lähetyksiä (ULA) eli yleisimpiä Yleisradion

ja paikallisradioiden ohjelmia voimajohdot

eivät häiritse.

Tv:n katseluakin voimajohto voi häiritä vain todella

harvoissa tapauksissa. Jos ongelmia ilmenee, ota

yhteys Fingridin asiantuntijoihin.

Kädessä pidettävä loisteputki saattaa syttyä

voimajohdon alla johtimien synnyttämästä

sähkökentästä. Putkessa kulkeva virta on luonnollisesti

paljon heikompi kuin normaalisti. Loiste

on voimakkuudeltaan heikko, eikä sitä voi verrata

putken normaalikäytössä levittämään valoon. Sitä

ei yleensä edes erota kuin hämärässä. Tämä puhtaasti

sähköinen ilmiö ei aiheuta mitään haittaa

terveydelle.

Voimajohdon sähkökentän ominaisuuksiin

kuuluu, että sen läheisyydessä olevat maasta

eristetyt, sähköä johtavat esineet – metallilapiot,

työkalut jne. – varautuvat sähköisesti. Myös ihminen

varautuu työskennellessään johdon alla. Tavallisesti

tätä ei edes huomaa, mutta käyttäessäsi

paksupohjaisia jalkineita, vaikkapa kumisaappaita,

saatat tuntea heikon kipinän koskiessasi maadoitettuun

esineeseen, esimerkiksi metalliseen aitatolppaan.

Ilmiö on samanlainen ja yhtä vaaraton

kuin tekokuituisen puseron riisumisen yhteydessä

syntyvä kipinä. Myös esimerkiksi sateenvarjon

kipinöiminen voimajohdon alla on vaaratonta ja

johtuu sähköisestä varautumisesta.

Hakijan nimi ja osoite sekä puhelinnumero,

josta voimme tarvittaessa saada lisätietoja.

Lausuntopyyntö lähetetään osoitteeseen:

Fingrid Oyj

Risteämälausunnot

PL 530

00101 Helsinki

tai sähköpostitse

risteamalausunnot@fingrid.fi

15


FINGRID OYJ

Arkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinki | Puhelin 030 395 5000 | Telefaksi 030 395 5196 | www.fingrid.fi

Hämeenlinnan verkkokeskus | Puhelin 030 395 4300 (päivystys 24 h)

More magazines by this user
Similar magazines