Missä kantaverkon rajat kulkevat? - Fingrid

fingrid.fi

Missä kantaverkon rajat kulkevat? - Fingrid

Missä kantaverkon rajat kulkevat?

Kantaverkkopäivä 1.9.2010

Petri Parviainen

Fingrid Oyj


2

Tilannekatsaus, syyskuu 2010

• Sopimuskausi neljä vuotta. Kantaverkon laajuus päivitetään sopimuskausittain.

• Laajuudella merkitystä verkkoon sitoutuneeseen pääomaan sekä

kantaverkkopalveluiden tariffitasoon

• Asiakaskeskusteluissa saatu palaute:

• nykyinen laajuus varsin toimiva

• osa asiakkaista tyytymättömiä nykyisen kantaverkon tasahinnoittelua ja

verkonkehittämisvastuun tulkintaa kohtaan

• Keskusteluita jatkettu Helen Sähköverkon, Vantaan Energia Sähköverkon ja

Energiamarkkinaviraston kanssa

• EMV tilasi konsulttiselvityksen Pöyry Management Consultingilta. Valmistui

5.3.2010

• Työ- ja elinkeinomisteriön SIMA –työryhmä on laatimassa ehdotusta EU:n 3.

energiapaketin implementoinnista Suomen sähkömarkkinalakiin. Työryhmä

esittää täsmennyksiä sekä kanta-, alue että jakeluverkkojen tehtäviin ja sen

myötä mahdollisesti rajaukseen. Työryhmän raportti valmistuu syyskuussa 2010

• EMV ottaa kantaa kantaverkon rajauskysymykseen raportin valmistuttua

1.9.2010 Petri Parviainen


3

Kantaverkko – määritelmä

• Rengaskäyttöinen, maan kattava tuotanto- ja

kulutuskeskittymät yhdistävä suurjänniteverkko

• Valtion rajat ylittävät kantaverkkoyhtiöiden väliset yhteydet

• Palvelee yhteiskuntaa syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin luoden

pääsyn ja perustan toimiville sähkömarkkinoille

• Kehitetään kansantaloudellisista lähtökohdista asiakkaiden

kanssa ottaen huomioon yhteiseurooppalaiset tavoitteet

• Keskeisimmät tavoitteet ovat korkea käyttövarmuus sekä

teknistaloudellisesti optimaalinen sähköverkon rakenne.

Kantaverkon rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit:

• käyttövarmuus

• tasapuolisuus ja syrjimättömyys

• maantieteellinen kattavuus

1.9.2010

Petri Parviainen


4

Käyttövarmuus

• Yksittäisten häiriöiden vaikutukset on minimoitu (n-1)

• 400 kV voimajohtojen ja 400/110 kV muuntoasemien tukena on

110 kV kantaverkko varmistamassa häiriötöntä sähkönsiirtoa

• Liittyjien on täytettävä yleiset liittymisehdot (YLE2007) sekä

voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV2007)

• Suuret tuotantoyksiköt (yli 250 MVA) liitetään 400 kV verkkoon

• Enintään 25 MVA muuntajat (kulutus/tuotanto) voidaan liittää

rengaskäytössä olevan kantaverkon voimajohtoon

Tasapuolisuus ja syrjimättömyys

• Liittymisestä ja laajuuden muutoksista sovitaan tapauskohtaisesti

yhtäläisin julkisin periaattein ja ehdoin

• Liityntätapa määritellään liittyjän kanssa yhteistyössä

teknistaloudellisin perustein

• Liittymisen aiheuttamista muutoksista ja vahvistuksista vastaa

Fingrid. Liitynnän välittömistä kustannuksista vastaa liittyjä.

1.9.2010 Petri Parviainen


5

Maantieteellinen kattavuus

• Maan kattava vähintään 110 kV suurjännitteinen

sähköverkko. Jännitetasot valitaan siirtotarpeen mukaan

• Kantaverkko ulottuu lähelle suuria kulutus- tai

tuotantokeskittymiä, jotka liitetään paikallisin verkoin ja

liittymisjohdoin kantaverkon (tai sen osana toimiviin)

kytkinlaitoksiin

• 110 – 220 kV verkon tehtävä on toimia 400 kV verkon

teknisenä tukena, ja siirtoverkkona alueilla, joilla

siirrettävät tehot eivät edellytä korkeampaa jännitettä

• Rakenne ja topologia perustuu teknistaloudelliseen

optimiin ja historialliseen kehitykseen

• Rinnankäyttöisiä suurjännitteisiä paikallisverkkoja sekä

säteittäisiä voimajohtoja ei lueta kantaverkoksi. Näiden

verkkojen olemassaolo perustuu paikallisen

käyttövarmuuden ja siirtotarpeiden optimointiin

• Liittyminen on mahdollista kohtuullisin kustannuksin

kantaverkon laajuuden myötä

1.9.2010 Petri Parviainen


6

Kantaverkon laajuuden muutokset

• Laajuuden muutokset tapauskohtaisesti perustuen julkisiin

periaatteisiin ja aluetta koskeviin asiakkaiden kanssa

yhteistyössä tehtäviin alueverkkosuunnitelmiin

Fingrid määrittelee ja perustelee laajuuden viranomaisen

asettamin valvontajaksoittain

• Kantaverkon osien käyttötapa ja käyttötarkoitus määrittelee

kantaverkon laajuuden. Verkon korvaus- ja uusinvestoinnit

aiheuttavat muutoksia käyttötapaan- ja tarkoitukseen, ja

näin myös päivitystarpeita kantaverkon laajuuteen

• Verkkoinvestointien ja mahdollisten laajuusmuutosten

lähtökohtana alueen käyttövarmuuden edellyttämä

rengaskäyttö, siirtotarpeen muutos sekä

kustannustehokkuus

• Laajuuden muutoksista mahdollisesti aiheutuvat

omistusjärjestelyt toteutetaan vapaaehtoisin kaupoin

siirtokapasiteetin tarvitsijoiden ja alueella toimivien

verkkoyhtiöiden kesken

• Omistusjärjestelyiden vaihtoehtona on verkon

vuokraaminen tarvitsijalle liityntäverkkosopimuksin

1.9.2010 Petri Parviainen

KRISTIINA

MERI-PORI

OLKILUOTO

RAUMA

TUOVILA

8.

9.

KALAJOKI

FORSSA

HYVINKÄÄ

VALAJASKOSKI

PETÄJÄSKOSKI

VENTUSNEVA

UUSNIVALA

ULVILA

LIETO

5.

ALAJÄRVI

SEIN ÄJOKI

PETÄJÄVESI

VIRKKALA

INKOO

OSSAUSKOSKI

TAIVALKOSKI

KEMINMAA

UTSJOKI

IVALO

VAJUKOSKI

KOKKOSNIVA

PIRTTIKOSKI

LEVÄSUO

PIKKARALA

PYHÄKOSKI

PYHÄNSELKÄ

ESPOO

LÄNSISALMI

TAMMISTO

UTANEN

SEITENOIKEA

NUOJUA

VUOLIJOKI

ALAPITKÄ

VIHTAVUORI

VARKAUS

HUUTOKOSKI

JÄMSÄ

JUVA

TOIVILA

MIKKELI

KANGASALA

10.

12.

11.

2.

3.

1.

7.

YLLIKK ÄLÄ

HIKIÄ

KORIA

NURMIJÄRVI

ANTTILA

LOVIISA

13.

6.

4.

LIEKSA

UIMAHARJU

KONTIOLAHTI

PUHOS

IMATRA

Suunnittelualueet (13)

400 kV kantaverkko

220 kV kantaverkko

110 kV kantaverkko

muiden verkko


7

TEM:n ehdotus kantaverkon laajuudesta ja vastuista

Fingrid on pitkälti samaa mieltä TEM:n työryhmän kanssa kantaverkon

laajuudesta, verkkojen ja verkonomistajien vastuista

• Näkemyseroa linjauksesta, jonka mukaan "verkonhaltijoiden väliset

suurta kulutuskeskittymää syöttävät yli 110 kV (= vähintään 220 kV)

säteittäiset voimajohdot kuuluvat kantaverkkoon"

– TR: perusteena jännitetaso Fingrid: liittymisjohto, kunnes

siirtotarve ja käyttövarmuus edellyttävät rengaskäyttöä

– Järjestelmävastuun hoito edellyttää, että käyttövarmuuden takaava

n-1 mitoituksen on toteuduttava koko kantaverkon alueella . Verkon

kehittämis- ja käyttövastuu voidaan hoitaa vain, kun verkolla on yksi

omistaja.

1.9.2010 Petri Parviainen


8

Asiakaskeskusteluissa esille tullutta

Osa asiakkaista kokee:

"Kantaverkon laajentumisperiaate on epätäsmällinen"

– Kriteerit: käyttövarmuus, tasapuolisuus ja maantieteellinen kattavuus

– Tarve vahvistaa siirtokapasiteettia ja siirtyä n-1 mitoitusperiaatteen

mukaisesti rengaskäyttöön

"Kustannusrasitteen jakaantuvan tariffin myötä

epäoikeudenmukaisesti "

– Nykyinen laajuus on sovittu kompromissi, joka toimii tasahinnoittelun

pohjana

– Jos halutaan nykyistä kustannusvastaavampaa hinnoittelua, on oikeuden

mukaista jakaa kaikki kantaverkosta aiheutuvat kustannusrasitteet

aiheuttamisperiaatteen mukaisesti (kuten reservit ja häviöt)

1.9.2010 Petri Parviainen


9

Jatkotoimet

Fingrid pyrkii julkaisemaan kantaverkon määrittelyssä ja laajuuden

muuttuessa sovellettavat periaatteet vuoden 2010 loppuun mennessä

• Kantaverkon laajuuden määritelmä ja kehittämisvelvoitteet täsmentyvät

uuden sähkömarkkinalain tultua voimaan 2011

Fingrid pyrkii toteuttamaan mahdolliset omistusjärjestelyt näiden

periaatteiden mukaisesti 2011 loppuun mennessä asianomaisten tahojen

kanssa

• Osana omistusjärjestelyitä voidaan käyttää liityntäverkkomenettelyä

•Jatkossa kantaverkon kehittymisestä informoidaan julkisemmin mm.

internetin välityksellä

1.9.2010 Petri Parviainen


Valot päällä valtakunnassa

More magazines by this user
Similar magazines