Pidetään huolta linjoista - Fingrid

fingrid.fi

Pidetään huolta linjoista - Fingrid

Pidetään huolta linjoista


Fingrid lyhyesti

Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten

arkipäivää. Suomi toimii sähköllä.

Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön

siirtojärjestelmän toimivuudesta. Yhtiön toiminta

pohjautuu sähkömarkkinalakiin.

Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat

liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset

jakeluverkot. Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon

kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin

14 000 kilometriä sekä yli sata sähköasemaa.

Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä

myös tulevaisuudessa. Lähivuosina rakennetaan lähes

3 000 kilometriä uusia voimajohtoja ja kolmisenkymmentä

sähköasemaa. Näin olemme mukana kehittämässä suomalaista

yhteiskuntaa ja jokaisen suomalaisen hyvinvointia.

Fingrid edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta ja osallistuu

aktiivisesti kehitystyöhön tavoitteena tehokkaasti toimivat

yhteiseurooppalaiset sähkömarkkinat, joihin sidosryhmät

luottavat.

3

Fingrid Oyj:n

voimansiirtoverkko

1.1.2013

400 kV kantaverkko

220 kV kantaverkko

110 kV kantaverkko

Muiden verkko

Pohjakartta ©

Karttakeskus Oy

Lupa L9505/12


Avainasemassa turvallisuus

ja sähkönsiirron häiriöttömyys

4

Voimajohtojen tuntumassa sijaitsevan puuston

ja muun kasvillisuuden säännöllisellä, asianmukaisella

käsittelyllä Fingrid haluaa varmistaa

ihmisten turvallisuuden sekä myös voimajohdon

käyttövarmuuden.

Liian lähelle virtajohdinta ulottuva puu on turvallisuusriski,

josta voi aiheutua vakavia vahinkoja. Johtimien päälle

kaatuessaan se on myös yksi yleisimmistä sähkökatkosten

aiheuttajista.

Tässä esitteessä kerrotaan voimajohto- ja piha-alueiden

kasvuston ja reunapuiden käsittelytavoista sekä niistä turvallisuusseikoista,

jotka tulee ottaa huomioon käsiteltäessä

puita ja puutavaraa voimajohtojen läheisyydessä.


Kantaverkkoyhtiö

Fingridin omistamia

voimajohtoja risteilee

noin 14 000 kilometrin

verran ympäri

Suomen.

5


Voimajohdon haltijalla käyttöoikeus johtoalueeseen

Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevaa maata

eikä johtoalueen puustoa, vaan ne kuuluvat

maanomistajalle. Yhtiö on lunastamalla hankkinut

pysyvän oikeuden käyttää johtoaluetta. Lunastuksen

perusteella yhtiöllä on oikeus mm. johtoalueen

käyttöön, rakentamisen rajoittamiseen, johtoaukean

raivaukseen ja ylipitkien reunavyöhykepuiden

käsittelyyn.

6

Johtoalueen käyttöoikeus on korvattu lunastustoimituksessa

määrätyllä kertakorvauksella.

Fingrid ei päätä lunastuskorvauksista, vaan niiden

suuruuden määrittää puolueeton toimikunta

lunastuslain mukaisesti.

Mikäli maanomistajalle koituu voimajohdon

kunnossapidon yhteydessä haittaa tai vahinkoja,

niiden korvaamisesta sovitaan hänen kanssaan

tapauskohtaisesti erikseen.


Voimajohdon rakenne ja johtoalue

Suomessa käytetään voimajohtojen jännitetasoina

110, 220 ja 400 kilovolttia (kV)*. Jännitetason voi

helposti tunnistaa eristinketjun pituuden ja eristinlautasten

lukumäärän perusteella:

Jännitetaso

kV

Eristinketjun

pituus

110 noin 1 metri 6–8

220 noin 2 metriä 10–12

400 noin 4 metriä 18–21

*1 kV = 1 000 volttia (V)

Eristinlautasten

lukumäärä

Ukkosjohdin

Ukkosuloke

Orsi

Eristinketju

Eristinlautanen

Virtajohdin

Vaakaside

Jalka

Harus

Numerokilpi

7

20 m

20 m

10 m

10 m

MAANALAISET RAKENTEET

Perustus

Maadoitusjohdin

Harusankkuri

Reunavyöhyke

Johtoaukea

Johtoalue / Rakennuskieltoalue

110 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 26–30 metriä.

220 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 32–38 metriä.

400 kV johdon johtoaukean leveys on yleensä 36–42 metriä.

Reunavyöhyke

Kuvan pylvästyyppi on yleisimmin käytetty harustettu

portaalipylväs, mutta käytössä on myös ns. vapaasti

seisovia teräspylväitä, joista harukset puuttuvat.

Reunavyöhykkeen leveys on johdon molemmin puolin 10 metriä, aina yhteensä 20 metriä.

Johtoalue on se alue, johon Fingrid on lunastanut

käyttöoikeuden. Käyttöoikeus asettaa maanomistajalle

käyttörajoituksia.


8

Voimajohto ja korkeiksi

kasvaneet puut ovat

huonot naapurukset.


Puuston säännöllinen käsittely takaa käyttövarmuuden

Johtoaukeiden puusto raivataan joko koneellisesti

tai miestyövoimin 5–8 vuoden välein.

Voimajohtojen reunavyöhykepuut käsitellään

10–25 vuoden välein. Ylipitkät puut kaadetaan

tai puiden latvoja katkaistaan 2–4 metriä helikopterisahauksella.

Latvasahattuja puita ei tarvitse

korjata heti. Latvotun puun lahoaminen etenee

niin hitaasti, että lahovauriot eivät ehdi alentaa

puiden arvoa, kunhan niiden hakkuu liitetään jonkin

läheisen metsäkuvion hakkuuseen lähivuosina.

Myös latvomattomat reunavyöhykepuut kannattaa

hakata samalla kertaa.

Fingrid ilmoittaa johtoaukeiden raivauksista ja

reunavyöhykkeiden puustonkäsittelystä maanomistajille

kirjeitse.

Mikäli reunapuut joudutaan kaatamaan, Fingrid

pyrkii järjestämään korjattaville puille yhteishakkuun

ja -myynnin. Puuston omistajana maanomistajalla

on kuitenkin oikeus päättää, miten

johdon kunnossapidon aiheuttama reunapuiden

korjuu ja myynti järjestetään. On silti muistettava,

että sähköjohdon lähellä tehtävä hakkuu vaatii

erityistä ammattitaitoa, eikä sitä pitäisi tehdä

omatoimisesti metsänomistajatyönä.

Jos suurin osa reunavyöhykepuista on ylipitkiä, on

yleensä järkevintä käsitellä reunavyöhyke kokonaisvaltaisesti

niin, että vyöhykkeeltä hakataan

pois kaikki muut paitsi sivun 7 kaaviokuvan mukaista

pituutta selvästi lyhyemmät puut.

Reunavyöhykkeiden metsänhoitoon liittyy

monia erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon

reunametsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteistä

päätettäessä.

Kehittääkseen näiden erityiskohteiden metsänhoitoa

Metsätalouden kehittämiskeskus

Tapio on laatinut metsänhoitosuositukset reunavyöhykkeille.

Nämä suositukset on esitetty

ns. metsänhoitokortissa, joka on ladattavissa

Fingridin internetsivuilta.

9


Pihapuut ja voimajohto

Piha-alueiden puuston käsittely on tärkeä tehtävä,

josta Fingrid haluaa huolehtia mahdollisimman

hyvin.

Fingridin voimajohdot on alun perin rakennettu

etäälle asutuksesta, mutta talojen ja

kesämökkien pihapiirien laajentuessa vuosikymmenien

mittaan pihoja on levittäytynyt voimajohtojen reunaalueille

tai jopa johdon alle. Piha-alueiden osuus Fingridin

hoitovastuulla olevasta, kaikkiaan noin 33 000 hehtaarin

johto alueesta on kuitenkin varsin vähäinen, vain parin

pro sentin luokkaa.

10


Fingrid pyrkii pihapuiden

raivauksessa 5–8 vuoden

kiertoon johto- ja reunaalueiden

raivausmallin

mukaisesti.

11


12

Fingridissä pidetään tärkeänä

mahdollisimman hyvää

yhteistoimintaa kiinteistöjen

omistajien ja pihapiirin

asukkaiden kanssa kaikissa

voimajohdon naapuruuteen

liittyvissä asioissa.


Turvallisesti voimajohdon naapurina

Voimajohtojen läheisyydessä kasvavaan pihapuustoon

liittyy tuntuvasti suurempi henkilövahinkoriski

kuin metsässä tai muilla asutuksesta etäällä

sijaitsevilla johtokaduilla ja reuna-alueilla kasvaviin

puihin.

Mitä pidemmäksi puu venähtää, sitä suuremmaksi

kasvaa turvallisuusriski. Pihapuiden aiheuttamien

vaaratilanteiden eliminoimiseksi Fingrid tarkastaa

ja käsittelee voimajohtojensa lähialueilla sijaitsevien

pihojen puuston säännöllisin väliajoin.

Liian lähelle virtajohdinta kasvanut – tai kaatunut

– puu aiheuttaa oikosulun virtajohtimen ja

maan välille. Tällainen maaoikosulku synnyttää

valokaaren ja voimakkaan ”sähköiskun” virtajohtimesta

maahan. Maasulussa purkautuva sähköenergia

ja sen aikaansaama valokaari voivat aiheuttaa

vahinkoja useiden metrien etäisyydelle vikapaikasta.

Johtoaukealle maahan kaivetut kaapelit ja

muut johdon alla olevat sähköä johtavat rakenteet

voivat toimia ”johtimina”, joiden kautta ”sähköisku”

voi levitä vaarallisen voimakkaana myös lähellä

oleviin asuinrakennuksiin.

Puutarha- ja pihaistutuksia tehtäessä kannattaa

ottaa huomioon johtoalueen läheisyys. Valitsemalla

matalakasvuisia puita ja pensaita voidaan

raivaustarve välttää jopa kokonaan. Lisäksi puustoa

hoitamalla, esim. säännöllisellä oksien ja latvan

leikkaamisella, vältytään suuremmilta toimenpiteiltä.

Nyrkkisääntö on, että voimajohtojen läheisyydessä

ei saa kasvaa mitään neljää metriä

pidempää.

13

Fingrid tarjoaa pihapuita koskevissa asioissa

neuvontaa ja maksutonta kaatoapua.


14

Piha-alueiden puut kaadetaan

yleensä juuresta, mutta

poikkeuksellisesti pihapuita

voidaan lyhentää myös

latvomalla, mikäli turvaetäisyys

virtajohtimiin sen sallii.


Tiedä ennen kuin toimit!

Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa

johtoon päin. Kaatosuunta on aina varmistettava

puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten mukaisesti.

Puutavaraa tai energiapuuta ei saa varastoida

voimajohdon alle eikä sivusuuntaan mitattuna

kymmentä metriä lähemmäksi johdon lähintä

virtajohdinta.

Pylväsrakenteiden läheisyydessä toimittaessa

ja liikuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Voimajohdolle aiheutettu pieneltäkin

tuntuva vaurio saattaa johtaa vakaviin seurauksiin.

Työkoneen tai sen osan osuminen pylväsrakenteisiin

voi aiheuttaa jopa hengenvaaran.

3 m

JOHDON KESKILINJA

3 m 3 m

3 m

Harustettu,

kaksijalkainen

pylväs. Voimajohdon

pylvään

pylväsala

ulottuu kolmen

metrin etäisyydelle

maanpäällisistä

pylväsrakenteista.

15

Jos puu varotoimista huolimatta alkaa

kaatua voimajohtoon päin, toimi näin:

Keskeytä työskentely välittömästi.

Loiki vain toinen jalka maata kerrallaan koskettaen

mahdollisimman nopeasti vähintään

20 metrin etäisyydelle puusta.

Jos kaatuva puu osuu johtoon tai jää kiinni

johtimiin, ilmoita siitä heti Fingridin kantaverkkokeskukseen

(puh. 030 395 4300) tai

yleiseen hätänumeroon 112.

Pidä huoli siitä, että kukaan ei mene lähelle

puuta.

Johtimia koskettavaa puuta ei saa

mennä irrottamaan, ennen kuin

johto on kytketty jännitteettömäksi

johto on työmaadoitettu

olet saanut luvan irrotukseen johdon

omistajalta.

Jos konetyössä kuormain koskettaa

johtoa, toimi NÄIN:

Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa.

Yritä ajaa kone irti sähköjohdosta.

Jos kone syttyy tuleen tai sen renkaat savuavat,

hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa.

Älä kosketa työkonetta ja maata samanaikaisesti.

Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata koskettaen

mahdollisimman nopeasti vähintään

20 metrin etäisyyteen työkoneesta.

Ota välittömästi yhteys Fingridiin, vaikka

sähköjohto ei olisi näkyvästi vaurioitunut.

Varmista onnettomuuspaikan vartiointi.

Tietoa turvallisesta toiminnasta voimajohtojen

lähellä löytyy Fingridin verkkosivuilta

www.fingrid.fi.


FINGRID OYJ

Läkkisepäntie 21, PL 530, 00101 Helsinki | Puhelin 030 395 5000 | Faksi 030 395 5196 | www.fingrid.fi

Fingridin Kantaverkkokeskus | Puhelin 030 395 4300 (24 h)

More magazines by this user
Similar magazines