SeppÃ¤nen, Vahinkoja aiheuttavat sÃ¤Ã¤tilanteet Suomessa (pdf)

Vaaraa aiheuttavat 

sääilmiöt 

Tuomo Bergman 

8.4.2013 

Tuomo Bergman 

Esittää: 

Markku 

Seppänen

10 vrk ennuste 

Seinäjoelle 

• Ei kevät keikkuen tule 

• Helpotusta kevättulviin 

• Maaston kuivuminen – 

ruohikkopalojen vaara? 

Pelastustoimea kuormittavat säätilanteet, Seinäjoki 3.4.2013 8.4.2013 2

• Ilmatieteen laitos tuottaa yleisen turvallisuuden ja 

elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeitä sää-, 

meri- ja ilmastopalveluja 

Painopisteet: 

• Sää ja turvallisuus 

• Ilmastonmuutos ja yhteiskunta 

• Liikenne ja energia 

• Itämeri ja arktiset alueet 

Pelastustoimea kuormittavat säätilanteet, Seinäjoki 3.4.2013 

8.4.2013 3

IL:n 24/7 varoituspalvelut 

• Valtakunnallinen ennuste- ja varoitustoiminta 

• www.ilmatieteenlaitos.fi, Radio Suomi, Vega, TV, 

Teksti-TV, Viranomaisportaalit 

• Vaaratiedotteet 

• Tilanteissa, joissa ihmiset välitömässä vaarassa 

taikka laajat omaisuusvahingot mahdollisia(esim. 

yleisurheilun MM-kisat 2005). Tiedotteita annettu 

myös mm. kesän 2010 rajuilmojen ja 

Tapanimyrskyn yhteydessä 

• Yhteistyö Pelastuslaitosten kanssa tärkeää! 

• LUOVA-tiedotteet (ent IL:n vaara-tiedote) 

kuvat: MTV3.fi 

• Viranomaisten vaaraa aiheuttavan sään 

tiedotepalvelu. 

• Tilaajille herätesähköposti, tiedotteet luettavissa 

erillisellä web-sivuilla ja viranomaisportaaleissa 

• Perjantaisin viikonlopun sääkatsaus 


-30C 

+110 /-65cm 

8.4.2013 4

Uusille varoituksille kolme vaaratasoa 

Varoituslaji Vaarataso 1 Vaarataso 2 Vaarataso 3 

Aallokko 2,5 m (touko-loka) 4 m 7 m 

Merivedenkorkeus merialuekohtaiset 

rajat 

merialuekohtaiset 

rajat 


rajat 

Helle +27C +30C +35C 

Pakkanen 

-20/-25/-30C 

etelä/keski/pohjoinen 

-30/-35/-40C 

-35/-40/-45C 

Pelastustoimea 5 

kuormittavat säätilanteet, Seinäjoki 3.4.2013 

8.4.2013

Ennakkovaroitusten vaaratasot 

Varoituslaji Vaarataso 1 Vaarataso 2 Vaarataso 3 

Liikennesää Ei käytössä Erittäin huono 

ajokeli 

Ei käytössä 

Sade 50 mm/vrk 70 mm/vrk Ei käytössä 

Ukkospuuskat 15 m/s 25 m/s 30 m/s 

Tuuli maalla 20 m/s 25 m/s 30 m/s 

Tuuli merellä 14 m/s (touko-loka) 21 m/s 33 m/s 

Aallokko 2,5 m (touko-loka) 4 m 7 m 

Merivedenkorkeus merialuekohtaiset 

rajat 


rajat 


rajat 

Helle +27C +30C Ei käytössä 

Pakkanen 

-20/-25/-30C 

Pelastustoimea 6 

kuormittavat säätilanteet, Seinäjoki 3.4.2013 

etelä/keski/pohjoinen 

-30/-35/-40C 

Ei käytössä 

8.4.2013

Luova-tiedotteiden lukumäärä 

vuosina 2005-2012 

PRONTO-tiedoista tehdyt tilastot 

säähän liittyneistä hätäpuheluista 

vuosille 2001-2012. Vuosijakaumasta 

nähdään, että tehtävämäärät ovat 

vaihdelleet noin 3000:sta lähes 11 

000:een. Keskimääräinen 

tehtävämäärä vuosina 2001-2012 on 

noin 5000. 


8.4.2013 7

Luova-tiedotteet 

Vahingontorjuntatehtävät (Pronto) 

Kevättalvi on sään osalta vuoden 

rauhallisinta aikaa, eninten hälytyksiä 

loppukesästä ja alkutalvesta. 

Marraskuun-joulukuun hurja piikki johtuu 

suurelta osin Pyrysta ja Janikasta 

(marraskuu 2001), sekä Tapanista ja 

Hannusta (joulukuu 2011) 

2001-2012 


8.4.2013 8

uurimmat pelastustoimen tehtävämäärät 

001-2012 

Tapani-Hannu 26.- 

27.12.2011 5849 

Janika 15.-16.11.2001 5784 

Lahja-Sylvi 7.-8.8.2010 1316 

Pyry 1.11.2001 1271 

Mielikki 23.9.2003 1021 

Martti 10.11.2008 911 

Unto 4.-5.7.2002 826 

Kesämyräkkä 12.6.2010 741 

Tulvat 28.-31.7.2004 721 

Antti 30.11.2012 702 

Rafael 22.12.2004 698 


Helsinki, tammikuu 2005, Bergman 

8.4.2013 9

Säällä suuri merkitys sähkönjakeluun 

1 

Vuosi 2010 

Vuosi 2011 


8.4.2013 10

Vuodenaikoihin liittyy erilaisia 

sään ääri-ilmiöitä 

Tuomo Bergman 



Kesäinen äärisää: 

Kesä: 

•Rankkasade (varoitukset ,luovatiedote) 

•Rakeet (luova-tiedote, maininta 

maasäässä) 

•Salamointi (ei varoiteta, maininta 

maa- ja merisäissä) 

•Syöksyvirtaukset ja trombit 

(ukkospuuskavaroitus, luova-tiedote) 


Tulviva pelto Pornaisissa 2004, Bergman 

8.4.2013 13

Kesäiset vaaraa aiheuttavat sääilmiöt liittyvät 

usein konvektioon – eli lämmön ja kosteuden 

kulkeutuminen ja kuljetus pystysuunnassa. 

•Syvä konvektio liittyy mesomittakaavan 

sääilmiöihin ja sitä havaitaan erityisesti 

kesällä lämpimällä mantereella 

synoptisen skaalan sääilmiöiden 

vahvistamana. 

•Mitä voimakkaampaa syvää 

konvektiota, sitä rankempaa sadetta 

•Voimakkainta syvä konvektio on 

yleensä lämpimän sektorin yksittäisissä 

ukkoskuuroissa (kuva vastaa hyvin 

kesän 2010 tilannetta) 


A-J Punkka 

8.4.2013 14

Syöksyvirtauksen alkuperä on korkealla pilvessä 

1. Pilveen kertyvä 

sadevesi 

käynnistää 

laskevan 

ilmavirtauksen 

2. Laskuvirtausilma 

jäähtyy sulamisen 

ja haihtumisen 

seurauksena 

3. Laskuvirtaus 

kiihtyy 

4. Laskuvirtaus 

kohtaa 

maanpinnan ja 

leviää 

sivusuunnassa 

5. Jos laskuvirtaus on 

riittävän voimakas, 

syntyy 

tuulivahinkoja 

6. Voidaan puhua 

ukkospuuskasta tai 

syöksyvirtauksesta 

15 Pelastustoimea kuormittavat säätilanteet, Seinäjoki 3.4.2013 

Kuva: A-J Punkka 

8.4.2013

Syöksyvirtauksia esiintyy Suomessa joka kesä 

• Useimpien ukkospilvien 

yhteydessä esiintyy 

puuskaista tuulta 

• Yleensä puuskat alle 15 m/s 

• Arviolta 5-10 päivänä kesässä 

puuskia, jotka aiheuttavat 

vähäistä vahinkoa (paikoin yli 

20 m/s) 

• Erittäin voimakkaita puuskia 

vain päivänä-parina kesän 

mittaan (paikoin yli 30 m/s) 

• Laaja-alaisia vahinkoja 

harvemmin kuin kerran 

kesässä (laajalti yli 25 m/s) 

• Asta-rajuilman kaltaisia 

tilanteita noin kerran 

vuosikymmenessä (laajalti yli 

25 m/s, paikoin jopa 40-50 

m/s) 

Kuva: 

Kuva: 

A-J 

A-J 

Punkka 

Punkka 


8.4.2013

Kumpi tuhoaa ja kumpi uhoaa? 

Jari Tuovinen 


8.4.2013 17

Vaaran merkit tutkakuvista 

• Suuri kaikugradientti (dBz) 

• Pullistumat ja kaareutumat 

• Suuri liikenopeus (esim. Asta) 

• Solujen jakautuminen 

• Koukkumaiset solut 


8.4.2013 18

Vuoden 2010 heinä- elokuun vaihteen syöksyvirtaukset 


A-J Punkka 

8.4.2013 19

Lahja 7.8 klo 13:00-8.8 klo 01:00 Sylvi 8.8 klo 19:00- 9.8 klo 01:00 


Punkka & Korpela 


8.4.2013 20

Asta-rajuilman vahingot ja tuulihavainnot 29.-30.7.2010 

25 m/s 

24 m/s 

22 m/s 

29 m/s 

26 m/s 

20 m/s 



8.4.2013

Säämalli: 

Todellisuus: 

Poutaa 

50mm rakeita 

50 mm rakeita 

Helsingin 

keskustaan??? 

Helsinki selvisi säikähdyksellä 


8.4.2013 22

Rakeita Porvoossa 

1.8.2008 (Bergman) 

Suurimmat rakeet 

(55mm) satoivat harvaan 

asutulla alueella. 


Talvinen äärisää: 

Voimakas matalapainetoiminta 

• Laaja-alainen kova tai myrskyisä 

tuuli (varoitus, luova-tiedote) 

•Runsas lumi- tai vesisade 

(varoitus, luova-tiedote) 

•Meriveden pinnankorkeus 

(Luova, luova-tiedote) 

•Korkea aallokko 

(varoitus) 


Helsinki, tammikuu 2005, Bergman 

8.4.2013 24


8.4.2013 25


8.4.2013 26


Maa-aluiden puuskien 

voimakkuus 

Vaikutukset 

15-20 m/s Vähäisiä vahinkoja alkaa 

syntymään sulaan maan 

aikana, kun puuskat >15 

m/s. Vastaaviin vahinkoihin 

tarvitaan routa aikaan lähes 

20 m/s 

Toistuvuus 

Yli 20 kertaa vuodessa 

20-25 m/s Yleisesti vähäisiä 

tuulivahinkoja tuuleen 

tottumattomilla alueilla 

1-5 kertaa vuodessa. 

Pohjois- ja Keski-Lapissa, 

sekä rannikolla useammin. 

25-30 m/s Yleisesti kohtalaisia 

tuulivahinkoja, 

sähkönjakelussa vaikeuksia 

Yli 30 m/s 


Laaja-alaisia erittäin pahoja 

tuulivahinkoja. Vrt. Janika 

(2001) ja Tapani (2011) 

Kerran vuodessa 

Harvemmin kuin kerran 

vuosikymmenessä. Pohjoisja 

Keski-Lapissa, sekä 

rannikolla useammin. 

8.4.2013 28

Voimakas matalapainetoiminta 

• Syksyn tullessa konvektio vähenee ja 

matalapainetoiminta voimistuu => 

lähipäivien ennustettavuus paranee (ilmiöt 

laaja-alaisempia kuin kesäisin). 

• Viitteitä voimakkaasta matalapaineen 

kehityksestä saattaa olla jo viikkoa 

etukäteen (matalapaineen reitistä ja 

syvyydestä kuitenkin merkittäviä eroja 

ajojen välillä) 

• Havaitut voimakkaimmat myrskypuuskat 

(syöksyvirtaukset) heikompia kuin kesäisin, 

mutta selvästi laajemmalla alueella 

• Hyvin voimakkaita puuskia, kun syvä 

matalapaine + voimakas matalan kerroksen 

tuuliväänne + voimakas sekoittuminen 

pinnassa (esim. kylmän ilman purkaus) 

• Myös sademäärät selvästi pienempiä. 

Yhteiskunta sietää kuitenkin paremmin 

40mm/vrk vettä, kuin vastaavaa sadetta 

lumena => olomuodon ennustaminen 

tärkeätä! 


Janika, marraskuu 2001, Bergman 

8.4.2013 29

Voimakkaimmat puuskat 

ovat yleensä: 

•Liikesuuntaan nähden 

matalapaineen oikealla puolella 

• Matalapaineen jälkipuolen 

kylmän purkauksessa. 


8.4.2013 30

Tapani-myrsky 


8.4.2013 31

Pelastustoimen tehtävät 26-28.12.2011 


8.4.2013 32

Ilmastonmuutoksen 

vaikutukset Suomessa: 

todennäköisyydet ja 

epävarmuudet 

Kirsti Jylhä 

Ilmatieteen laitos 

Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö 

8.4.2013

Lämpötila ( o C) 

9 

8 

7 

6 

5 

4 

3 

2 

1 

0 

Keskilämpötila kohoaa Suomessa 

Jyväskylä 

Jyväskylä: havainnot ja skenaariot 

1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060 2080 2100 

Vuosi 

• Lämpenemisen keskimääräinen nopeus ~0.4±0.1°C/10 v 

kaikissa kasvihuonekaasuskenaarioissa noin vuoteen 2040 saakka. 

• Myöhemmin erot eri ilmastoskenaarioiden välillä kasvavat ja 

suurimpien päästöjen skenaarioissa muutokset ovat jo huomattavia. 


30 

20 

10 

0 

2000 2050 2100 

Värit: eri kasvihuonekaasuskenaariot 

Käyrät: muutoksen paras 

arvio (19 ilmastomallin 

antama keskiarvo) 

Suomen keskilämpötilan 

nousun paras arvio 

ja epävarmuusväli (ºC): 

2010–2039 1.5 (0.7–2.3) 

2040–2069 3.0 (1.4–4.4) 

2070–2099 4.2 (2.0–6.5) 

8.4.2013 34

Vuonna 2012 

3,8 astetta 


8.4.2013 

35

Etenkin talvilämpötilat tulevat kasvamaan 

Lämpötilan muutos (°C) 

Suomi v. 1971-2000 => v. 2020-2049 

6 

5 

4 

3 

2 

1 

0 

30 

20 

10 

0 

2000 2050 2100 

(Gt C/vuosi) Päästöskenaario 

A1B 

Muutoksen paras arvio ja 

90%:n todennäköisyysväli 

”siltä väliltä” -skenaarion 

(A1B) toteutuessa 

-1 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 

Kuukausi 

• 19 ilmastomallin väliset erot 

• Ilmaston luontainen vaihtelu 


8.4.2013 36

Vuotuiset sademäärät kasvavat Suomessa 

Sademäärä (mm) 

900 

800 

700 

600 

500 

Lammin havainnot & skenaariot Lammi pisteelle (61ºN, 21ºN) 

30 

20 

10 

0 

2000 2050 2100 

Mitä pienempää 

aluetta ja 

lyhyempää 

ajanjaksoa 

tarkastellaan, 

sitä suurempi 

luonnollisesta 

vaihtelusta 

aiheutuva 

epävarmuus! 

400 

1960 1980 2000 2020 2040 2060 2080 2100 

Vuosi 

• Ajan myötä myös sateisuuden muutokset ylittävät luontaisen vaihtelun. 

• Rankkasateet voimistuvat 


8.4.2013 37

Talven sademäärät kasvavat suhteellisesti eniten 

- mutta myös tulevaisuudessa kesäsateet ovat runsaimpia 



100 

80 

60 

40 

20 

Lammin havainnot v. 1971-2000 ja 

skenaario 

Lammi 

jaksolle 

A1B 20852070-2099 

A1B 

30 

20 

10 

0 

2000 2050 2100 

Suomen vuotuisen 

sademäärän 

kasvun paras arvio 

ja epävarmuusväli (%): 

2010–2039 5 (1–10) 

2040–2069 11 (4–17) 

2070–2099 16 (7–26) 

0 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 

Kuukausi 


8.4.2013 38

Kesä-elokuu: 

muutos 2071-2100 mennessä (%) 

usean mallin keskiarvona 

30 

20 

10 

0 

2000 2050 2100 

Rankkasateet voimistuvat Suomessa 

A2 

Kesän keskimääräisen 

suurimman vrk-sademäärän 

muutos vuosisadan loppuun 

mennessä: 

20 (5–30) % 

Vrt. 

Kesän kokonaissademäärän 

muutos vuosisadan loppuun 

mennessä: 

11 (0–22) % 

pienenee 

kasvaa 

7 alueellisen mallin antama 

keskiarvo maa-alueille 


8.4.2013 39

Lumipeite hupenee etenkin alku- ja lopputalvesta 

30 

20 

10 

0 

2000 2050 2100 

v. 1971-2000 nähden 

2010-2039 2040-2069 2070-2099 

Lumisade 

(marras-maalis) 

-10 

-30 

-30 

-10 

Lumen vesiarvo 

(maaliskuu) 

-30 

-10 

Lämpötila (ºC) 

-60 

-30 

-60 

-80 

Lähde: 

Pelastustoimea 

Jouni 

kuormittavat 

Räisänen, 

säätilanteet, Seinäjoki 

Helsingin 

3.4.2013 

yliopisto (ACCLIM-hanke) 

8.4.2013 40

Jäätikön sulaminen 

Mitrovica et al. 2001 

• Jäätiköiden sulaminen vaikuttaa 

meriveden määrän lisäksi 

painovoimakenttään 

• Suurimpien jäätikköjen vaikutus 

• 1 m Grönlannin jäästä = 

~0.15 m Helsingissä 

• 1 m Etelämantereen 

jäästä = ~1.1 m 

Helsingissä 


8.4.2013 41

Miksi ilmastonmuutosta ei voi ennustaa 

tarkasti paikallisella tarkkuudella 

• Mitä pienempää aluetta tarkastellaan, 

sitä suurempi on luonnollisen vaihtelun merkitys 

• Luonnollisen vaihtelu näyttää välillä kiihdyttävän 

muutoksia (kuten talvena 2007/2008), 

välillä jarruttavan niitä (esim. talvet 2009/2010 ja 2010/2011) 

• Myös ilmastomallikokeiden tuloksissa on mukana 

ilmaston luonnollinen vaihtelu 

• Vuosisadan alkupuolella luonnollinen vaihtelu peittää 

helposti alleen pitkän aikavälin trendin 

• Vuosisadan loppupuolen muutokset riippuvat 

suuresti ihmiskunnan tulevista kasvihuonekaasupäästöistä 

• Mallittamiseen liittyy epävarmuutta 


8.4.2013 42

Ilmastomallit samaa mieltä 

Talvet lämpenevät selvästi kesiä enemmän 

Korkeiden lämpötilojen todennäköisyys kasvaa huomattavasti 

Talvisateet voimistuvat eniten, mutta kesäsateet ovat 

jatkossakin niitä runsaampia 

Sateet (lumi/vesi) voimistuvat kaikkina vuodenaikoina 

Talvella sateiset päivät lisääntyvät ja sateettomat jaksot 

lyhenevät 

Lumipeite hupenee etenkin alku- ja lopputalvesta 

Kuluva vuosikymmen on noin 90 % varmuudella lämpimämpi 

kuin jakso 1971-2000 


8.4.2013 43

Ilmastomallit eri mieltä? 

Sadepäivien määrä kesällä: 

* Suuri epävarmuus Pohjois-Suomessa, 

Etelä-Suomessa ehkä harvenevat 

Sateettomat jaksot kesällä 

Ukkospuuskien yleistyminen??? 

* Rankkasateista ei voi suoraan päätellä 

ukkospuuskien määrää/voimakkuutta 


8.4.2013 44

Kiitos 

Tuomo Bergman 

Turvallisuus/ 

Turvallisuusääpäivystys, 

tuomo.bergman@fmi.fi 

puh. +358 504 351 906

SeppÃ¤nen, Vahinkoja aiheuttavat sÃ¤Ã¤tilanteet Suomessa (pdf)

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?