Saari, Tietoa tulvista Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (pdf)

TIETOA TULVISTA ETELÄ-
POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN
ALUEELLA
Pelastuslaitosten koulutuspäivä 3.4.2013
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Vanhempi insinööri
Tuuli Saari

Vesistöyksikkö
• huolehtii valtion vesioikeudellisista luvista, niiden velvoitteista
ja ajanmukaisuudesta
• huolehtii vesistöjen käytön ja hoidon sekä kunnostuksen ja tulvariskien
hallinnan vaatimasta suunnittelusta ja suunnitteluttamisesta
• suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa valtion vesirakenteita
• hoitaa vesistöjen säännöstelyä
• suunnittelee ja toteuttaa peruskuivatushankkeita
• toteuttaa valtion vesihuolto- ja muita ympäristönhoitotöitä
• huolehtii patoturvallisuudesta
a) omien patojen haltijana
b) muiden patojen valvontaviranomaisena vuoteen 2011 asti,
nykyisin Kainuun ELY-keskus
• huolehtii tulvasuojelusta sekä ympäristö- ja tulvavahinkojen
torjunnasta yhdessä pelastuslaitoksen kanssa
• valvoo yleistä etua toimialallaan
8.4.2013

ELYn vesirakenteista
• EPO ELYllä paljon valtion vesioikeudellisia lupia (120 kpl) ja niihin
liittyviä rakenteita (50 % valtion vesirakennusomaisuudesta), mm.
– 13 tekojärveä
– 20 säännösteltyä luonnonjärveä
– 21 patoturvallisuuslain mukaisesti luokiteltua patoa, joista 9 kuuluu luokkaan 1
– 51 säännöstelypatoa
– 42 pumppaamoa
– satoja kilometrejä penkereitä ja uomia
– teitä, siltoja yms.
• Tehty vesistöjärjestelyitä, rakennettu tekoaltaita ja
tulvasuojelurakenteita, säännöstely- ja pohjapatoja yms.
• Hankkeet tehty pääasiassa tulvasuojelutarkoituksiin 1960-luvulla,
osassa lisäksi vesivoimahyötyä
• Virkistyskäyttömerkitys nykyään hyvin suuri
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Tuuli Saari, Vesistöyksikkö 8.4.2013
3

8.4.2013
4

8.4.2013
5

8.4.2013
6

8.4.2013
7

Vesistöjen säännöstely ja
patoturvallisuus
• Etelä-Pohjanmaan ELYn alueella lähes 40
säännösteltyä järveä
• Valtio on säännöstelyluvan haltijana 13
tekojärvellä ja 17 luonnonjärvellä
• Suurimmat säännöstellyt järvet: Lappajärvi,
Ähtärinjärvi, Patanan tekojärvi, Hirvijärven
tekojärvi, Kuortaneenjärvi, Venetjoen
tekojärvi ja Luodon-Öjanjärvi
• Keskeiset patoturvallisuusriskikohteet:
– Kivi- ja Levalammen tekojärvi
– Kyrkösjärven, Pitkämön, Kalajärven ja
Liikapuron tekojärvet
– Hirvijärven ja Varpulan tekojärvet
– Patanan ja Venetjoen tekojärvet
8

SÄÄNNÖSTELYT
Säännöstelyjen hoito
usein haasteellista:
•Lupamääräyksistä rajat
•Tulvasuojelu
•Maanviljely
•Vesivoimatalous
•Vesiluonto
•Virkistyskäyttö
8.4.2013
9

•
8.4.2013
10

Tulvat Pohjanmaalla
• Tasaista, järviä hyvin vähän
• Tulvat olleet pääasiassa lumen sulamisesta johtuvia kevättulvia,
joihin osataan varautua
• Myös jääpatojen aiheuttamia paikallisia tulvia sekä rankkasadetulvia,
mahdollisesti merivesitulvia
• Ilmastonmuutos aiheuttaa haasteita säännöstelyyn, sateet ja ääriilmiöt
lisääntyvät, suurimmat tulvat tulevaisuudessa kevään sijaan
kesällä, syksyllä ja talvella
• Järvien
säännöstelykapasiteetin
maksimaalinen
hyödyntäminen vaikeaa,
vedenkorkeuden
vaihteluväliin
kohdistuvat
muutospaineet
8.4.2013 11

Työnjako tulvatilanteessa
• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat 24.6.2010 voimaan
tulleen tulvalain (laki tulvariskien hallinnasta) mukaan tulvan uhatessa ja
tulvan aikana viranomaisten yhteistyön järjestämisestä ja toimenpiteiden
ohjauksesta vesistössä.
• Lisäksi ELYt antavat suosituksia vesistön säännöstelyjen ja juoksutusten
yhteensovittamisesta ja huolehtivat hydrologisesta seurannasta sekä
vesitilanne- ja tulvavaroituspalvelusta yhteistyössä SYKEn ja Ilmatieteen
laitoksen kanssa.
• Alueellinen pelastuslaitos vastaa tulvatilanteisiin liittyvästä
pelastustoiminnasta.
• Pelastustoiminnan johtaja ilmoittaa pelastustoiminnan aloittamisesta ja
siihen kuuluvasta johtovastuusta tulvatilanteessa toimiville muille
viranomaisille.
• Kunnat, varautuminen?
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten, namn och avdelning
8.4.2013
12

ELYN rooli tulvissa
• Varautuminen:
– Säännöstelyjen ja tekojärvien käyttö
– Jäänsahaukset
– Ennusteiden ja vesitilanteen seuranta
• Operatiivinen toiminta:
– Omien rakenteiden käyttö, tulvaluukut, pumppaamot
– Torjunta yhteistyössä muiden kanssa
• ELY vesistöissä, ei ojissa
• Ensisijalla operaatiot, joiden vaikuttavuus suurin
• Kaava-alueella pääasiassa kunta/kaupunki vastaa
8.4.2013 13

LOKAKUUN 2012 TULVA
‣Ennalta arvaamaton, useita päiviä
paikallaan pysynyt rankkasade
sateisen kesän ja syksyn perään,
maa märkä, järvet täynnä
14

TULVAN POIKKEUKSELLISUUS
‣PUNAINEN = HARVINAISEMPI KUIN
KERRAN 20 VUODESSA
1 Kyrönjoki
A. Kauhajoen alue
B. Jalasjoen alue
C. Kurikan alue
D. Ilmajoen alue
E. Pengerrysalueet
F. Kyrönjoen alaosa
2 Laihianjoki
A. Laihia
B. Mustasaari
3 Maalahdenjoki
A. Långåminne
4 Närpiönjoki
A. Kallmossen (osin)
5 Teuvanjoki
A. Tiukka
6 Lapväärtin-Isojoki
A. Lapväärtin taajama
B. Isojoki
C. Karijoki
D. Siironjoki
15 8.4.2013
1
‣4
A
‣5
A
‣6
A
‣2
B
‣6
C
‣6
D
‣3
A
‣1
F
‣2
A
‣4
B
‣6
B
‣1
A
‣1
E
‣1
D
‣1
C
‣1
B

Kyrönjoen tulvarajan ylittyminen
▼ Veden johtaminen pengerrysalueille
▼ Veden takaisin pumppaaminen
Pe
5.10
La
6.10
Su
7.10
Ma
8.10
Ti
9.10
Ke
10.10
To
11.10
‣Tulvatilantee
‣eteneminen
‣5.-11.10.2012
Kauhajoen ja Jalasjoen tulvat
Pitkämön tekojärven poikkeuksellinen
vedenkorkeus
▼ Juoksutuskynnys käytössä
▼ Voimalaitoksen tulvaluukku käytössä
Kyrönjoen alaosan tulvat
Laihianjoen tulvat
‣Ennakkoaavistus
‣Tilanne päällä
‣▼ Poikkeukselliset
toimenpiteet
Maalahdenjoen tulvat
Närpiönjoen tulvat
Kivi- ja Levalammen tekojärven
poikkeuksellinen vedenkorkeus
▼ Poikkeusjuoksutus
▼ Västerfjärdenin patoluukut auki
▼ Turvelautan poisto juoksutusaukon
suulta
Teuvanjoen tulvat
Lapväärtinjoen tulvat
16

Kyrönjoen yläosan
pengerrysalueet
Kyrönjoen pengerrykset on mitoitettu
suojaamaan 1/20 vuodessa toistuvalta
tulvalta.
Kun vedenkorkeus Nikkolassa ylittää
tulvarajan 40.00, on vedet johdettava
pengerrysalueille (Länsi-Suomen
vesioikeuden päätös 1995).
‣Nikkola
17
‣Ilmajoen taajama

18
‣Seinänsuun ja Tieksin pumppaamot
‣Halkosaaren pumppaamo
Kyrönjoen tulvarajan ylittyminen lokakuu 2012
Tulvarajan lähestyessä varmistettiin Ilmajoella tulvavahinkotilanne
Johdettiin tulvavesiä pengerrysalueille 6.-8.10.2012
Tulvavesien alla 2000 ha peltoa (Rintala 1100 ha, Tieksi 800 ha, Halkosaari 100 ha)
Pumpattiin tulvavedet (10 milj.m 3 ) takaisin Kyrönjokeen 9.-21.10.2012

‣Rintala
‣Kyrönjoki
‣Tieksi
‣Seinäjoen vanha uoma
19

Kyrönjoen tulvarajan ylittymisen keskeinen tiedonvälitys
6.10.2012
‣Tulvantorjunnan
aluevastaava
‣Huhtamäki
‣Tulvavastaava
‣Saari
‣Tulvajohtaja
‣Rautio
‣ELY-tiedotus
‣Burman
‣Pengerrysalueide
n koneiden
omistajat
‣Pengerrysyhtiöide
n toimitsijamiehet
‣Ilmajoen
kunta
‣Pelastuslaitos
‣SYKE
‣tulvapäivystys
‣ELY johto
‣MMM
‣päivysty
s
‣Pengerrysalueiden luukkujen
hoitoon kutsuttu ELYn henkilökunta
‣Tiedotusvälineet
21

Pitkämön pato
Suomen toiseksi korkein maapato (26,5 m), pääpato on 200 m pitkä vyöhykepato, lisäksi
2 km sivupatoja
Maapadon omistaja valtio, voimalaitoksen omistaa voimayhtiö
‣Juoksutuskynnys
‣Pitkämön voimalaitos
‣Niileksen voimalaitos
22

Pitkämön tekojärven hätäylivedenkorkeuden
ylittyminen 6.10.2012
‣Hätä-HW
‣Vedenkorkeus, jonka ylittyminen voi
aiheuttaa muutoksia patorakenteissa.
‣[m]
‣69.00
Pitkämön vedenkorkeuden automaattinen seuranta
näytti epäilyttävää lukemaa
ELY-keskus lähetti edustajan paikalle
Tehtiin ilmoitukset eri tahoille ja kutsuttiin
kaivinkoneurakoitsija paikalle
Avattiin juoksutuskynnys
Avattiin voimalaitoksen tulvaluukku
Todettiin, että toimenpiteet olivat riittäviä ja
vedenpinta lähti selvään laskuun
‣Tulva-HW
‣Vedenkorkeus, johon patoaltaan
vedenpinta voidaan turvallisesti toistuvasti
nostaa.
‣HW
‣Ylin tarkastelujaksolla esiintynyt
vedenkorkeus
‣68.75
‣68.50
23
‣Pitkämön avattu juoksutuskynny

Lehtijutut voivat johtaa harhaan
‣Seinäjoen Sanomat 6.10.2012 ‣Seinäjoen Sanomat 7.10.2012
‣Ilkka 8.10.2012
24

Pitkämön padon
vahingonvaaraselvitys
Vahingonvaara väestölle ja
asuinrakennuksille (arvio v. 2003)
‣Asukkaat 280
‣Asuinrakennukset 190
‣Asuinrakennusvahingot 8,5
milj.€
‣Kokonaisvahingot 20-30 milj. €
‣Kurikan keskusta
‣Pitkämön voimalaitos

Pitkämön tekojärven hätävedenkorkeuden ylitykseen liittyvä
keskeinen tiedonvälitys
6.10.2012
‣Tulvantorjunnan
vastaavat
‣Vesaaja ja Nikkola
‣Tulvavastaava
‣Saari
‣Tulvajohtaja
‣Rautio
‣Patoturvallisuusryhm
än päällikkö Mäki
‣Voimalaitoksen
valvoja
‣ELY johto
‣Voimalaitoksen
käytöstä vastaava
aliurakoitsija
‣Kaivinkoneurakoitsija
‣Voimalaitoksen
omistaja
‣KAI ELY
patoviranomainen
‣MMM päivystys
→ ministeriön johto
→ valtioneuvosto
‣SYKE päivystys
→ LUOVA
→Tiedotusvälineet
‣Pelastuslaitos
‣Poliisi /
Hätäkeskus
‣ELY 26 tiedotus →
Tiedotusvälineet

Lapväärtin-Isojoki
‣Toteutunut
tulvahuippu
‣Ennustettu
‣tulvahuippu
32

8.4.2013 34

Lapväärtin suojattuja kohteita, Kristiinankaupunki
‣Muovilla suojattu asuinrakennus
35
‣Asutuksen suojaksi
rakennettu tilapäinen penger

Lapväärtin evakuoituja kohteita 7.10.2012,
Kristiinankaupunki
‣Lappfjärds folkhögskola
36
‣Nuorisoseurantalo
‣(Lappfjärd UF)

‣Syystulva 2012 ja vesihuolto
‣
Pintavesien pääsy vedenottamoille on aiheuttanut
haittaa mm.
‣Korsnäs
‣Närpiö
‣Kauhajoki
‣Teuva
‣Isojoki
Vaasan Vesi lopetti raakavedenoton Kyrönjoesta 2
kuukaudeksi
38

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan syystulvan vahingot
Tulva-alueilla kastui noin 100 taloa, joista Kristiinankaupungissa noin 50 ja
Kauhajoella 20.
Rakennuksia kastui tai jäi saarroksiin myös mm. Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kurikassa,
Närpiössä, Isojoella, Karijoella, Mustasaaressa ja Laihialla.
Tulvavesi nousi useisiin kouluihin, kasvihuoneisiin ja teollisuusrakennuksiin
Tulvavedet häiritsivät vesihuoltoa vielä pitkään tulvan varsinaisen tulvan jälkeen
Rakennusvahinkojen lisäksi satovahinkoja ja tuhoutuneita rehupaaleja
Peltoalueita jäi veden alle yli 10 000 hehtaaria, josta Kyrönjoen vesistöalueella on
noin 8000 ha (2000 ha pengerrysalueilla).
Tulvavahinkojen kokonaisarvoksi arvioidaan yli 6 miljoonaa euroa
39

Satovahingot
Täysin tuhoutuneet
‣Etelä-Pohjanmaa 3 970 ha
‣Pohjanmaa 3 880 ha
Osittain tuhoutuneet
‣Etelä-Pohjanmaa 2 230 ha
‣Pohjanmaa 1 750 ha
Suurimmat satovahinkoalueet
‣Kauhajoki
‣Kristiinankaupunki
‣Kurikka
‣Jalasjärvi
40

Onnistumisia
• Alueen pelastuslaitokset ja useat kunnat aloittivat jo perjantaina
varautumisen. Tiedotteet levisivät hyvin.
• Eri tahojen valmius tulvantorjuntaan oli hyvä viikonlopusta huolimatta.
• Pitkämön poikkeuksellinen tilanne havaittiin ajoissa ja Kyrönjoen
pengerrysalueiden käyttö onnistui hyvin.
• Henkilövahingoilta vältyttiin ja suojaustoimenpiteiden avulla
tulvavahinkoja voitiin välttää yli 100 kohteessa.
• Tulvantorjuntaan osallistuneilla tahoilla oli hyviä ratkaisuja, joita voidaan
hyödyntää tulevissa tulvatilanteissa.
• Mittausten ja ilmakuvauksen ansiosta saatiin runsaasti uutta tietoa
poikkeuksellisista tulvista ja tulvien leviämisestä
41

Miten operatiivista tulvantorjuntaa
voidaan kehittää?
Kiinteistön omistajien oman
varautumisen kehittäminen
(tulvaturvallisuusopas)
Tulvien ennustamisen ja varoittamisen
parantaminen
Tulvantorjunnan kustannusten
kohdentumisen selkiyttäminen
Tulvasuojelurakenteiden automaation
lisääminen (esim. pengerrysalueiden
tulvaluukut)
42
‣www.kympe.fi

Miten patoturvallisuutta voidaan kehittää?
Vedenkorkeuden ja virtaaman seurannan luotettavuuden varmistaminen
Voimalaitosten tulvaluukkujen säännöllinen koekäyttö
Riskialueiden asukkaiden yleinen informointi
Pato-onnettomuuden viestinnän harjoittelu
43

Miten tulvariskien hallinnan
suunnittelua voidaan kehittää?
Lisätään yleistä tietämystä tulvista
Laajennetaan tulvariskien hallinnan
suunnittelua esim. Lapväärtinjoki
Huomioidaan merkittävien tulvariskialueiden
lisäksi muut kohteet esim. Kauhajoki
Selvitetään säännöstelyaltaiden ja
pengerrysalueiden käytön
tehostamismahdollisuuksia
‣ Tulvariskien hallinnan suunnittelu: www.ymparisto.fi > Alueellista ympäristötietoa > Länsi-Suomi
> Vesivarojen käyttö > Tulvat > Tulvariskien hallinnan suunnittelu
‣ Tulvakartat: www.ymparisto.fi/tulvakartat > Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa

Tulvat ja maankäyttö -yhteensovittaminen
• Periaatteessa
yksinkertaista:
ei rakenneta
liian alas
• Käytännössä
joskus
vaikeaa…
45
8.4.2013

Halvinta tulvasuojelua on ennaltaehkäisy maankäyttöä suunniteltaessa !
ELY-keskukset antavat suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista
46
8.4.2013

8.4.2013 47

Kiitos!
48