Poistumisturvallisuustarra loppuraportti - Suomen Palopäällystöliitto
21.03.2015 • Views
Share Embed Flag

Poistumisturvallisuustarra loppuraportti - Suomen Palopäällystöliitto

Poistumisturvallisuustarra loppuraportti - Suomen Palopäällystöliitto

Poistumisturvallisuustarra loppuraportti - Suomen Palopäällystöliitto

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
sppl.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

Loppuraportti 25.5.2010<br />

<strong>Poistumisturvallisuustarra</strong>

Tiivistelmä<br />

Kymenlaaksossa toteutettiin keväällä 2010<br />

kerrostaloihin suunnattu poistumisturvallisuushanke,<br />

jonka tavoite oli opastaa kerrostalojen<br />

asukkaita oikeaan menettelytapaan tulipalossa.<br />

Hankkeen keskeinen ajatus oli asentaa kerrospalon<br />

rappukäytävän ja asuinhuoneiston väliseen<br />

kerrostaso-oveen oikeasta menettelytavasta<br />

muistuttava tarra.<br />

Enintään 8-kerroksisissa asuinkerrostaloissa on<br />

sellainen ominaisuus, että asuinhuoneistoista on<br />

vain yksi uloskäytävä ja sen lisäksi varatie, jonka<br />

käyttö vaatii hyvin usein palokunnan toimenpiteitä.<br />

Jos rappukäytävässä on savua, asukkaan tulisi<br />

sulkea rappukäytävään johtava kerrostaso-ovi,<br />

soittaa 112 ja jäädä asunnon parvekkeelle tai<br />

ikkunan ääreen odottamaan palokunnan tuloa.<br />

Savuisen rappukäytävän kautta poistuminen on<br />

riskialtista toimintaa.<br />

Tarrat toimitettiin pääsääntöisesti postittamalla<br />

ne kerrostalohuoneistoihin. Taloyhtiöiden hallitusten<br />

puheenjohtajille lähetettiin ennakkoon<br />

ilmoitustaululle kiinnitettäväksi tarkoitettuja<br />

tiedotteita saatekirjeen kera.<br />

Ennen tarrojen toimittamista suoritettiin alkumittaus<br />

T1 ja tarrojen toimittamisen jälkeen toistomittaus<br />

T2 puhelinhaastatteluina. Mittausten<br />

avulla saatiin tietoa muun muassa alkusammutuskaluston<br />

ja palovaroittimien määrästä. Osa<br />

kysymyksistä oli samoja molemmissa mittauksissa,<br />

ja niiden avulla saatiin tietoa muutoksesta ja<br />

siten käsitys hankkeen mahdollisesta vaikuttavuudesta.<br />

Tärkein mielenkiinnon kohde oli ihmisen käyttäytyminen<br />

tilanteessa, jossa rappukäytävässä<br />

on savua. Vastaajille annettiin kaksi vaihtoehtoa,<br />

joista yleissäännön mukaisesti väärä vastaus oli<br />

poistun rappukäytävän kautta turvaan ja oikea<br />

vastaus oli suljen oven, soitan 112 ja jään odottamaan.<br />

Alkumittauksessa väärän vaihtoehdon<br />

valitsi 39 % vastaajista, mutta toistomittauksessa<br />

enää 19 % – väärän vastauksen antaneiden<br />

osuus siis puolittui. Eräät muutkin mittarit osoittivat<br />

muutosta parempaan suuntaan.<br />

Hankkeen ohjausryhmä suosittelee, että<br />

1. hankkeen pitkäaikaista vaikuttavuutta tulisi<br />

mitata suorittamalla esimerkiksi vuoden<br />

päästä kolmas mittaus T3<br />

2. Kymenlaaksossa tulisi suorittaa kerrostalopaloista<br />

laadullinen tutkimus, jonka tutkimusongelmana<br />

olisi kerrostaloasukkaiden<br />

käyttäytyminen<br />

3. poistumisturvallisuustarra tulisi laajentaa valtakunnalliseksi,<br />

mutta saattaa olla hyödyllistä<br />

odottaa ensin edellä mainittujen tutkimusten<br />

tulosten valmistumista<br />

4. uusissa kerrostaloissa rakennuttaja voisi<br />

kertoa asukkaille oikean menettelytavan antamalla<br />

heille asiaa koskevan ”käyttöohjeen”.<br />

- I -

Alkusanat<br />

Tämä hanke sai alkusanansa kahvipöytäkeskustelusta.<br />

Kymenlaaksossa tapahtuneen kerrostalopalon<br />

jälkeen eräs pelastuspäällikkö ihmetteli<br />

kahvipöydässä, miksei asukkaita opasteta<br />

oikeaan käyttäytymiseen esimerkiksi huoneiston<br />

kerrostaso-oveen kiinnitettävällä tarralla. Pienen<br />

aivoriihin jälkeen tehtiin tarran ensimmäinen<br />

luonnos, ja seuraavana päivänä jälleen kahvipöydässä<br />

tehtiin päätös kokeilla asiaa käytännössä.<br />

Pelastusjohtaja otti yhteyttä <strong>Suomen</strong> Palopäällystöliittoon<br />

(SPPL) ja <strong>Suomen</strong> Pelastusalan<br />

Keskusjärjestöön (SPEK). Molemmat järjestöt<br />

olivat halukkaita lähtemään mukaan hankkeeseen.<br />

Päätettiin, että Palopäällystöliitto hakee<br />

hankkeelle rahoitusta Palosuojelurahastosta ja<br />

että Kymenlaakson pelastuslaitos pilotoi hankkeen.<br />

Hankkeen ohjausryhmään tuli luonnostaan<br />

edustajat <strong>Suomen</strong> Palopäällystöliitosta, <strong>Suomen</strong><br />

Pelastusalan keskusjärjestöstä ja Kymenlaakson<br />

pelastuslaitoksesta. Lisäksi ohjausryhmään<br />

kutsuttiin edustajat Tampereen aluepelastuslaitoksesta<br />

ja Helsingin pelastuslaitoksesta.<br />

Kahvipöytäkeskustelusta hankkeen loppuraportin<br />

tekemiseen kului aikaa 1,5 vuotta. Tämän<br />

ajan kuluessa tiedotusvälineistä on saanut lukea<br />

lähes viikoittain kerrostalopaloista, joissa tietyt,<br />

tässäkin hankkeessa esille tulleet asiat toistuvat:<br />

kerrostalopaloissa vaarassa on aina useita, jopa<br />

kymmeniä henkilöitä, palavan huoneiston ovi jää<br />

auki, savun leviäminen levittää vahingot laajalle<br />

alueelle, ihmisiä poistuu rappukäytävän kautta,<br />

osa asukkaista pelastetaan palokunnan toimenpitein.<br />

Nämä tiedotusvälineissä olleet kertomukset<br />

ja alan sisältä saatu palaute osoittavat, että<br />

hankkeelle on ollut tilaus.<br />

Palosuojelurahasto on osallistunut hankkeen<br />

rahoitukseen 100 %:sti. Ohjausryhmään kuuluvat<br />

ovat osallistuneet kokouksiin virkatyönä.<br />

Kymenlaakson pelastuslaitoksen henkilöstö on<br />

osallistunut hankkeen toteutukseen virkatyönä.<br />

Hankkeen toteutuksessa avustivat Mainostoimisto<br />

Zerren, markkinatutkimusyritys Oivaltamo<br />

Research Agency, Itella Oyj:n yrityspalvelut ja<br />

PA Group Finland painopalvelut.<br />

Hankkeen ohjausryhmän ja taustaorganisaatioiden<br />

puolesta kiitämme Palosuojelurahastoa<br />

ja edellä mainittuja toteutuksessa avustaneita<br />

tahoja.<br />

Tämä <strong>loppuraportti</strong> on saatavilla sähköisessä<br />

muodossa SPPL:n verkkosivuilta.<br />

Helsingissä 25.5.2010 ohjausryhmän puolesta<br />

Tomi Timonen<br />

koulutusjohtaja<br />

<strong>Suomen</strong> Palopäällystöliitto<br />

Kari Ylönen<br />

paloinsinööri<br />

Kymenlaakson pelastuslaitos<br />

- II -

Sisällys<br />

TIIVISTELMÄ<br />

ALKUSANAT<br />

SISÄLLYS<br />

i<br />

ii<br />

iii<br />

1 PERUSTEET 1<br />

1.1 Kerrostalohuoneistojen poistumisideologia 1<br />

1.2 Asuinhuoneiston kerrostaso-ovi 1<br />

1.3 Toimintamalli 2<br />

1.4 Tapauksia 3<br />

2 HANKE 5<br />

2.1 Hankkeen tavoite 5<br />

2.2 Hankkeen hallinnointi 5<br />

2.3 Tarran sisällöstä päättäminen 5<br />

2.4 Alkumittaus 5<br />

2.5 Tiedottaminen taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille 5<br />

2.6 Tarrojen jakelu 6<br />

2.7 Toistomittaus 6<br />

2.8 Kustannukset ja rahoitus 7<br />

2.9 Tiedottaminen 7<br />

3 TULOKSET 8<br />

3.1 Sisältö 8<br />

3.2 Hanke 9<br />

4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET 11<br />

4.1 Sisältö 11<br />

4.2 Hanke 11<br />

5 SUOSITUKSET 13<br />

LIITTEET<br />

Liite 1<br />

Liite 2<br />

Liite 3<br />

Liite 4<br />

Liite 5<br />

Liite 6<br />

Liite 7<br />

Liite 8<br />

Tarran sisältöön liittyvä tutkimus<br />

<strong>Poistumisturvallisuustarra</strong><br />

Alkumittauksen tulokset<br />

Saatekirje kerrostaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille<br />

Tiedote taloyhtiöiden ilmoitustauluille<br />

Self-mailer<br />

Toistomittauksen tulokset<br />

Kustannuslaskelma<br />

- III -

1 Perusteet<br />

1.1 Kerrostalohuoneistojen<br />

poistumisideologia<br />

<strong>Suomen</strong> Rakentamismääräyskokoelman osan<br />

E1 (Rakennusten paloturvallisuus, määräykset<br />

ja ohjeet 2002) mukaan rakennuksen jokaiselta<br />

poistumisalueelta, jossa muutoin kuin tilapäisesti<br />

oleskelee tai työskentelee henkilöitä, tulee yleensä<br />

olla vähintään kaksi erillistä, tarkoituksenmukaisesti<br />

sijoitettua uloskäytävää (E1 10.3.1).<br />

Määräyksestä on olemassa poikkeus, jonka<br />

mukaan yksi uloskäytävä sallitaan enintään<br />

kahdeksankerroksisessa rakennuksessa, kun<br />

poistumisalueen käyttötapana on asunto, huoneistoalaltaan<br />

alle 300 m 2 :n työpaikkatila taikka<br />

alle 300 m 2 :n tuotanto- tai varastotila. Tällöin<br />

poistumisalueilta on lisäksi oltava varatie, jonka<br />

kautta pelastautuminen on mahdollista omatoimisesti<br />

tai palokunnan toimenpitein. (E1 10.3.2.)<br />

Annetun ohjeen mukaan varatienä voidaan pitää<br />

tarkoituksenmukaisesti sijoitettua parveketta tai<br />

ikkuna-aukkoa, joiden kautta pelastautuminen<br />

on mahdollista joko pelastamistoimenpitein<br />

tai kiinteitä tikkaita pitkin taikka muita sopivia<br />

rakennusosia hyväksi käyttäen maanpinnalle tai<br />

muulle palossa turvalliselle paikalle. Varatien<br />

järjestämisestä neuvotellaan paikallisen pelastusviranomaisen<br />

kanssa. (E1 10.3.2 ohje.)<br />

Hyvin usein varatien käyttö vaatii palokunnan<br />

toimenpiteitä. Suurten henkilömäärien pelastaminen<br />

varateiden kautta ei ole realistista, koska<br />

pelastuslaitoksen rajalliset resurssit sitoutuvat<br />

pelastamisen ohella palavana huoneiston sammuttamiseen.<br />

Jos rappukäytävässä on savua, pääsääntöisesti<br />

huoneistossa olevat joutuvat käytännössä pysymään<br />

siellä sammutustoimien ajan.<br />

1.2 Asuinhuoneiston kerrostaso-ovi<br />

Asuinkerrostalossa jokainen huoneisto muodostaa<br />

oman palo-osaston. Osastoivien rakennusosien<br />

vaatimus P1-luokan asuinkerrostalossa<br />

on EI 60 (E1 7.2.1.), jossa E tarkoittaa tiiveyttä,<br />

I palonkestävyyttä ja luku 60 palon kestävyyttä<br />

minuutteina. Osastoivassa rakennusosassa olevan<br />

oven, ikkunan ja muuta pienehköä aukkoa<br />

suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan<br />

tulee yleensä olla vähintään puolet osastoivalle<br />

rakennusosalle vaaditusta palonkestävyysajasta<br />

(E1 7.3.1), joten kerrostalohuoneiston ja rappukäytävän<br />

välisen oven tulee olla osastoiva ja sen<br />

osastointivaatimus on EI 30.<br />

Poikkeuksena puolitussäännöstä voidaan riittävän<br />

turvallisena pitää, että enintään kahdeksankerroksisessa<br />

asuinrakennuksessa asuinhuoneiston<br />

kerrostaso-oven paloluokka saa olla<br />

EI15, mikäli samassa aukossa on lisäksi toinen<br />

ovi (Ympäristöopas 39).<br />

Osastoivan oven tulee yleensä olla itsestään<br />

sulkeutuva ja salpautuva. Jos ovea pidetään auki<br />

normaalikäytössä, se on varustettava laittein,<br />

jotka sulkevat oven palon sattuessa (E1 7.3.2).<br />

Annetun ohjeen mukaan suljinta ei kuitenkaan<br />

tarvita asuinhuoneistojen kerrostaso-ovissa (E1<br />

7.3.2 ohje).<br />

Vaikka edellä mainitut ovat nykyisin voimassa<br />

olevista säädöksistä, ovat samantasoiset vaatimukset<br />

olleet voimassa jo pitkään.<br />

Jos rappukäytävässä on savua ja huoneistossa<br />

olevat joutuvat odottamaan joko palavan huoneiston<br />

sammuttamista tai palokunnan suorittamaa<br />

pelastamista varatien kautta, olennaisinta<br />

heidän selviytymisen kannalta on rappukäyvän ja<br />

huoneiston välisen oven tiiveys.<br />

- 1 -

1.3 Toimintamalli<br />

Jos kerrostalohuoneistossa tapahtuu tulipalo, oikea<br />

toimintamalli huoneistossa sisällä oleville on:<br />

• pelasta vaarassa olevat ja ohjaa kaikki<br />

rappukäytävään<br />

• yritä alkusammutusta, jos sinulla on siihen<br />

keinot ja uskot siihen pystyväsi<br />

• poistu rappukäytävään ja sulje ovi perässäsi<br />

• tee hätäilmoitus yleiseen hätänumeroon 112<br />

• tiedota tulipalosta muissa rappukäytävän<br />

huoneistoissa oleville; jos rappukäytävässä<br />

ei ole vielä savua, sen kautta on muidenkin<br />

turvallista poistua<br />

• opasta palokunta oikeaan rappukäytävään<br />

ja kerro heille palavan huoneiston numero<br />

ja kerros<br />

• jos paikalla on useita toimintakykyisiä henkilöitä,<br />

kannattaa tehdä työnjakoa – yksi sammuttaa,<br />

toinen tekee hätäilmoituksen, kolmas<br />

varoittaa muita huoneistoja.<br />

Jos olet sisällä kerrostalohuoneistossa ja havaitset<br />

rappukäytävässä olevan savua, oikea toimintamalli<br />

on:<br />

• soita yleiseen hätänumeroon 112 ja kerro<br />

tilanne hätäkeskukselle<br />

• mene parvekkeelle tai ikkunan luo ja ilmaise<br />

sijaintisi palokunnalle.<br />

Suurin riski sisältyy savuiseen rappukäytävään<br />

menemiseen. Ensinnäkin savuun menevä joutuu<br />

suureen vaaraan, sillä savussa oleva häkä<br />

ja myrkylliset kaasut johtavat nopeasti tajunnan<br />

menetykseen. Lisäksi palokunta joutuu sitomaan<br />

resurssejaan rappukäytävässä olevien pelastamiseen<br />

eikä pääse torjumaan suurinta uhkaa eli<br />

tulipaloa.<br />

Jos tulipalo on muussa kuin omassa huoneistossa,<br />

turvallisin paikka on oma huoneisto. Siihen<br />

sisältyy kuitenkin olennaisena tekijänä huoneiston<br />

ja rappukäytävän välisen kerrostaso-oven<br />

tiiveys.<br />

Edellä esitetyt toimintamallit ovat ikään kuin kerrostalon<br />

käyttöohjeita. Hankkeen aikana on vahvistunut<br />

käsitys, että monet kerrostaloissa asuvat<br />

eivät ole tiedostaneet oikeaa toimintamallia.<br />

Jos palavan huoneiston ovi jää auki, tuloksena<br />

on helposti rappukäytävän maalaus (ehkä<br />

20 000 euroa) tai vähintään sen pintojen pesu<br />

(ehkä 5 000 euroa). Vähäisissäkin tapauksissa<br />

oikealla toimintamallilla on merkitystä vahinkojen<br />

synnylle.<br />

• pysy huoneiston sisällä ja sulje rappukäytävään<br />

johtava ovi<br />

- 2 -

1.4 Tapauksia<br />

Tiedotusvälineistä löytää viikoittain uutisia kerrostaloissa<br />

tapahtuneista tulipaloista. Seuraavassa<br />

on muutamia näistä:<br />

14.3.2009 Helsinki (Uusi Suomi)<br />

Kahdeksan ihmistä loukkaantui kerrostalon<br />

tulipalossa Helsingin Kalliossa lauantaina aamuyöllä.<br />

Pelastuslaitos evakuoi yhteensä parisenkymmentä<br />

asukasta talon kahdesta rappukäytävästä,<br />

jotka olivat täynnä savua. Kuusi asukasta<br />

jouduttiin hakemaan asunnoistaan savusukeltamalla.<br />

Loukkaantuneista kolme sai vakavan<br />

häkämyrkytyksen ja heidät kuljetettiin Meilahden<br />

sairaalaan.<br />

Pelastuslaitoksen mukaan palo sai alkunsa<br />

kerrostalon ensimmäisen kerroksen asunnosta<br />

ja levisi hormin kautta alimman kerroksen ravintolan<br />

varastoon sekä ulkokautta yläpuolella<br />

sijaitsevaan huoneistoon. Ainakin yksi asunto tuhoutui<br />

palossa täysin, ja useat asunnot kärsivät<br />

savuvahinkoja. Kahden asunnon asukkaat siirrettiin<br />

tilapäismajoitukseen. Palokunnan saapuessa<br />

paikalle kahdesta rappukäytävästä tuli savua.<br />

Asukkaita osa tuli ulos itse ja osa palokunnan<br />

avustamana.<br />

26.7.2009 Tukholma (Yle)<br />

Kuusi saman perheen jäsentä on saanut surmansa<br />

rajussa tulipalossa Tukholmassa. Viisi<br />

kuolleista on alle 16-vuotiaita tyttöjä. Myös<br />

somaliperheen äiti kuoli tulipalossa. Perheen<br />

kaksi poikaa pelastuivat, vaikka toinen heistä on<br />

sairaalahoidossa. Palokunnan tullessa paikalle<br />

palomiehet löysivät rappukäytävästä kahdeksan<br />

ihmistä sekä aikuisia että lapsia. Asukkaat olivat<br />

yrittäneet tulta pakoon rappukäytävän kautta.<br />

3.2.2010 Kaarina (Iltalehti)<br />

Kaarinassa Varsinais-Suomessa noin kaksikymmentä<br />

ihmistä on toimitettu terveyskeskukseen<br />

kerrostalopalon takia. Kaksi ihmistä toimitettiin<br />

kiireellisempinä tapauksina Turun yliopistolliseen<br />

keskussairaalaan. Noin kaksikymmentä asukasta<br />

toimitettiin tai he hakeutuivat itse hoitoon<br />

terveyskeskukseen. Kukaan ei loukkaantunut<br />

vakavasti. Toinen sairaalaan toimitetuista on<br />

pääsemässä jo kotiin ja toinen on tarkkailussa.<br />

Kellarista levisi sankasti savua molempiin rappukäytäviin.<br />

Ihmisten pelastautuminen alas<br />

kerrostalon alaoville oli palomestarin mukaan<br />

käytännössä mahdotonta. Useat ihmiset altistuivat<br />

savulle. Palomestarin mukaan vakavammilta<br />

seurauksilta vältyttiin siksi, että ihmiset odottivat<br />

kuuliaisesti pelastustyöntekijöitä ohjeiden mukaan<br />

huoneistoissa. Kaksi asukkaista pelastettiin<br />

ikkunan kautta. Varsinaista tarvetta siihen ei<br />

palomestarin mukaan olisi ollut, mutta pelastamiseen<br />

ryhdyttiin asukkaiden hätääntymisen vuoksi.<br />

Muut saatiin pelastettua kerrostalon alaovista.<br />

16.3.2010 Kempele (Yle)<br />

Pohjois-Pohjanmaalla Kempeleen keskustassa<br />

on sattunut maanantain ja tiistain välisenä<br />

yönä kerrostalopalo. Palomiehet joutuivat evakuoimaan<br />

23 ihmistä, mutta henkilövahingoilta<br />

vältyttiin. Palo sai alkunsa kolmannen kerroksen<br />

yhden huoneiston eteisestä. Kerroksia on neljä.<br />

Palo saatiin rajattua huoneistoon, mutta se menee<br />

pelastuslaitoksen mukaan remonttikuntoon.<br />

Saman kerroksen useat huoneistot kärsivät savuhaitoista.<br />

Savua levisi myös rappukäytävään.<br />

15.4.2010 Helsinki (Ilta-Sanomat)<br />

15 ihmistä on jouduttu evakuoimaan kerrostalopalosta<br />

Helsingin Vesalassa torstaina aamulla.<br />

- 3 -

Viisi vietiin sairaalaan. Palo syttyi Aarteenetsijäntie<br />

2:ssa kolmikerroksisen talon toisessa kerroksessa<br />

olevassa kaksiossa. Asukkaat pääsivät<br />

ulos palavasta kaksiosta omin avuin. Asunnon<br />

yläpuolelta pelastettiin ihmisiä tikkaitten avulla.<br />

- Yläpuolella pienessä asunnossa oli paljon ihmisiä,<br />

jotka yrittivät poistua rappukäytävän kautta.<br />

Huomattuaan, ettei sitä kautta pääse ulos, he<br />

menivät takaisin asuntoon ja jättivät oven rappukäytävään<br />

auki, kertoo päivystävä palomestari<br />

RR Helsingin pelastuslaitokselta.<br />

Samassa asunnossa avattiin ikkuna, mikä aiheutti<br />

sen, että savu suorastaan tulvi rappukäytävästä<br />

sisään huoneistoon. Neljä kärsi savumyrkytyksestä.<br />

Yksi mursi kätensä hypättyään kolmannesta<br />

kerroksesta maahan ennen pelastuslaitoksen<br />

saapumista. Palanut asunto meni täyteen remonttiin.<br />

Muut tilat kärsivät savuvahingoista.<br />

Lähes kaikissa uutisissa esiintyy<br />

samoja tekijöitä:<br />

• vaarassa olevien määrä on suuri<br />

• suurin riski sisältyy savun leviämiseen<br />

• tikkaiden tai nostolavan avulla pelastaminen on<br />

suhteellisen harvinaista<br />

• huoneiston oven tiiveydellä on merkitystä.<br />

- 4 -

2 Hanke<br />

2.1 Hankkeen tavoite<br />

Hankkeen tavoite oli valmistaa kerrostalojen<br />

asuinhuoneistojen kerrostaso-oveen poistumisturvallisuustarra,<br />

jonka avulla voitaisiin opastaa<br />

huoneistoissa olevia oikeaan menettelytapaan<br />

tulipalotilanteessa.<br />

2.2 Hankkeen hallinnointi<br />

Hankkeeseen osallistuivat yhteistyössä <strong>Suomen</strong><br />

Palopäällystöliitto (SPPL), <strong>Suomen</strong> Pelastusalan<br />

Keskusjärjestö (SPEK) ja Kymenlaakson<br />

pelastuslaitos. Hankkeen hallinnointi oli SPPL:n<br />

vastuulla.<br />

Pilottialueena oli Kymenlaakson maakunta (7<br />

kuntaa, 183 000 asukasta). Kymenlaaksossa on<br />

noin 600 kerrostaloyhtiötä ja noin 30 000 kerrostalohuoneistoa.<br />

Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat<br />

• koulutuspäällikkö Tomi Timonen<br />

SPPL<br />

• tiedotuspäällikkö Juha Hassila<br />

SPEK<br />

• palomestari Mikael Siitonen<br />

Helsingin pelastuslaitos<br />

• johtava palotarkastaja Pekka Mutikainen<br />

Tampereen aluepelastuslaitos<br />

• paloinsinööri Kari Ylönen<br />

Kymenlaakson pelastuslaitos.<br />

Ohjausryhmä kokoontui 5 kertaa.<br />

Heti hankkeen alusta alkaen mukaan palkattiin<br />

mainostoimisto sekä luomaan hankkeen visuaalista<br />

ilmettä että ideoimaan hankkeen toteutusta.<br />

Mainostoimisto Zerrenin edustaja osallistui<br />

ohjausryhmän kokouksiin.<br />

Kilpailun perusteella hankkeeseen liittyvät tutkimukset<br />

suoritti Oivaltamo Research Agency.<br />

Tarran ja muiden painotuotteiden painon hoiti<br />

PA Group Finland. Postituksen järjestämisessä<br />

avusti Itella Asiakkuusmarkkinointi Oy.<br />

2.3 Tarran sisällöstä päättäminen<br />

Tarran sisällöstä päättämiseksi markkinatutkimuslaitokselle<br />

annettiin toimeksianto tutkia tarran<br />

mahdollista sisältöä. Tutkimus tehtiin verkkotestinä,<br />

johon osallistui 139 alkumittaukseen osallistunutta.<br />

Testiin osallistujat olivat kerrostaloissa<br />

asuvia kymenlaaksolaisia.<br />

Tarran sisältöön liittyvät tutkimuksen tulokset<br />

ovat liitteenä 1. Tutkimuksen perusteella tehty<br />

poistumisturvallisuustarra on liitteenä 2.<br />

2.4 Alkumittaus<br />

Ennen tarrojen jakamista suoritettiin alkumittaus<br />

kyselytutkimuksena (tutkimus 1, T1). Tutkimus<br />

tehtiin puhelimitse viikolla 5/2010. Tutkimuksen<br />

otos oli 502 henkilöä. Oivaltamo Research<br />

Agency käytti puhelinhaastattelun tekemisessä<br />

alihankintaa. Tutkimuksen kysymykset liittyivät<br />

omistukseen, toimintaan, tietoisuuteen ja tarpeeseen.<br />

Otos muodostettiin poimimalla Fonectan<br />

numerotietokannasta, filtterinä käytettiin kerrostaloissa<br />

asumista.<br />

Yhteenveto alkumittauksen tuloksista on<br />

liitteenä 3.<br />

2.5 Tiedottaminen taloyhtiöiden hallitusten<br />

puheenjohtajille<br />

Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajia päätettiin<br />

informoida hankkeesta etukäteen. Väestörekisterikeskuksesta<br />

hankittiin kaikkien kerrostaloyhtiöiden<br />

hallitusten puheenjohtajien yhteystiedot<br />

- 5 -

ja heille lähetettiin ilmoitustaululle kiinnitettäväksi<br />

tarkoitettuja tiedotteita saatekirjeellä. Eri taloyhtiöissä<br />

on eri määrä rappukäytäviä, mutta niiden<br />

määrää ei ollut tarkoituksenmukaista alkaa selvittää<br />

taloyhtiökohtaisesti. Jokaiseen kirjeeseen<br />

laitettiin neljä tiedotetta.<br />

Taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajille lähetetty<br />

saatekirja on liitteenä 4 ja taloyhtiöiden<br />

ilmoitustauluille tarkoitettu tiedote on liitteenä 5.<br />

Materiaali lähetettiin hallitusten puheenjohtajille<br />

viikolla 10/2010.<br />

2.6 Tarrojen jakelu<br />

Mahdollisina jakelukanavina ohjausryhmä piti<br />

seuraavia tapoja:<br />

• tarrojen postitus asukkaille Väestörekisterikeskuksen<br />

aineiston perusteella<br />

• tarrojen toimittaminen isännöitsijöille, jotka<br />

voisivat jakaa niitä asuntoihin esimerkiksi huoltoyhtiön<br />

avustuksella<br />

• tarrojen toimittaminen taloyhtiöiden hallitusten<br />

puheenjohtajille, jotka voisivat jakaa niitä asuntoihin<br />

mahdollisesti yhdessä talon suojeluhenkilöstön<br />

kanssa<br />

• tarrojen jakaminen mainospostituksen mukana<br />

• tarrojen jakaminen henkilökohtaisesti pelastuslaitoksen<br />

tai sopimuspalokuntalaisten avulla.<br />

Mainospostituksen kautta tapahtuva jakelu hylättiin<br />

ensimmäisenä, koska pidettiin mahdollisena,<br />

ettei tarraa havaittaisi mainosten keskeltä lainkaan.<br />

Samoin useat ovat kieltäneet mainosten<br />

jakamisen postiluukkuihin.<br />

Huoltoyhtiöiden käyttö voisi olla tehokas tapa<br />

jakaa tarrat, mutta koska siitä saattaa tulla<br />

lisäkustannuksia, päätöksen sen käytöstä tekee<br />

taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä.<br />

Tarra päätettiin liittää niin sanottuun self-maileriin,<br />

johon voitiin samaan kokonaisuuteen yhdistää<br />

asukkaille suunnattu tiedote. Tarrojen postitukseen<br />

käytetty self-mailer on liitteenä 6.<br />

Pääjakelutavaksi Kymenlaakson kaupunkeihin<br />

(Kotka, Hamina, Kouvola) valittiin tarrojen postitus<br />

kuhunkin kerrostalohuoneistoon Väestörekisterikeskuksen<br />

toimittaman osoitetietojen<br />

perusteella. Osoitetiedot printattiin self-maileriin<br />

painossa. Iitissä, Virolahdella ja Miehikkälässä<br />

tarrat jakoi pelastuslaitoksen henkilöstö, ja Pyhtäällä<br />

jaon suorittivat kaksi sopimuspalokuntaa<br />

harjoitusillan yhteydessä. Tarrat postitettiin ja<br />

jaettiin viikoilla 11–12/2010.<br />

Postituksessa Itellalta saatiin hyvää palvelua.<br />

Väestörekisterikeskuksen aineiston käyttöön<br />

tulee anoa erikseen lupa. Luvan ehtojen mukaan<br />

jaettavassa materiaalissa tulee mainita osoitetietojen<br />

lähteenä Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä<br />

VTJ.<br />

Postituksen jo alettua tuli ilmi, että 4,1 % suomalaisista<br />

on kieltänyt VTJ:n aineiston käyttämisen<br />

suoramarkkinoinnissa. Vaikka aineiston tilaajana<br />

oli tässä tapauksessa viranomainen, ei täysin<br />

kattavaa osoiteaineistoa saatu, vaan siitä puuttui<br />

käytön kieltäneet.<br />

Osoitteet menivät Väestörekisterikeskuksesta<br />

suoraan painotalolle, joten pelastuslaitos ei nähnyt<br />

osoitetietokantaa. Sitä ei osattu edes pyytää<br />

katsottavaksi, joten sen kattavuudesta ei ole<br />

mitään käsitystä.<br />

2.7 Toistomittaus<br />

Toistomittaus suoritettiin tarrojen jakamisen jälkeen<br />

kyselytutkimuksena (tutkimus 2, T2). Tutkimus<br />

tehtiin puhelimitse viikolla 15/2010. Tutkimuksen<br />

- 6 -

otos oli 501 henkilöä ja järjestelyt pääasiassa<br />

vastaavat kuin T1:ssä. Otosta muodostettaessa<br />

kontrolloitiin sitä, ettei otokseen T2 tullut alkumittaukseen<br />

T1 osallistuneita kotitalouksia.<br />

T2:n keskeinen tavoite oli arvioida vaikuttavuutta.<br />

Yhteenveto kyselytutkimuksen tuloksista on<br />

liitteenä 7.<br />

2.8 Kustannukset ja rahoitus<br />

Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 41 900<br />

euroa (alv 22 %). Kustannuserittely on<br />

liitteessä 8. Ohjausryhmään kuuluvat ovat<br />

osallistuneet kokouksiin virkatyönä. Kymenlaakson<br />

pelastuslaitoksen henkilöstö on osallistunut<br />

hankkeen toteutukseen virkatyönä.<br />

Hanke on saanut Palosuojelurahaston<br />

100 %:n avustuksen.<br />

2.9 Tiedottaminen<br />

Alkumittauksen tulosten valmistuttua juuri ennen<br />

tarrojen jakelua tiedotusvälineille jaettiin tiedote<br />

hankkeesta.<br />

Maakunnallisista lehdistä toinen teki hankkeesta<br />

uutisen toisen tyytyessä vain referoimaan jaettua<br />

tiedotetta. Valtakunnallinen päivälehti ei hankkeesta<br />

kirjoittanut mitään, vaikka sitä lähestyttiin<br />

sekä kotimaan toimituksen että maakunnallisen<br />

toimituksen kautta. Yleisradio teki hankkeesta<br />

uutiset, joka tuli ulos useana päivänä aamun peilin<br />

ja eräiden muiden ohjelmien yhteydessä. Yksi<br />

paikallislehti teki hankkeesta uutisen.<br />

Hankkeesta on tiedotettu muille pelastuslaitoksille<br />

muun muassa eri koulutuspäivillä.<br />

Kaikki hanketta varten valmistettu materiaali ja<br />

tutkimustulokset on ollut saatavilla Kymenlaakson<br />

pelastuslaitoksen verkkosivuilla.<br />

- 7 -

3 Tulokset<br />

3.1 Sisältö<br />

Alkumittaus T1:n keskeiset tulokset olivat seuraavat:<br />

Omistus<br />

• Vastaajista 49 % asui omistusasunnossa, 49<br />

% vuokra-asunnossa ja 2 % asumisoikeusasunnossa.<br />

• 49 %:ssa kerrostalohuoneistoista on alkusammutuskalustoa.<br />

• 77 %:ssa kerrostalohuoneistosta on palovaroittimia<br />

vähintään 1 alkavaa 60 m 2 :ä kohti.<br />

• Rappukäytävään johtavaa ovea piti täysin tiiviinä<br />

35 % vastaajista. Oven tiiveyttä piti huonona<br />

18 % vastaajista loppujen 47 % pitäessä<br />

keskimmäistä vaihtoehtoa, ovi ei ole aivan<br />

tiivis, parhaana kuvauksena. Rappukäytävään<br />

johtavan oven tiiveys oli riippuvainen talon<br />

iästä.<br />

Toiminta, jos rappukäytävässä on savua<br />

• Vastaajilta kysyttiin heidän toiminnasta, jos<br />

rappukäytävässä on savua. Vaihtoehtoja<br />

annettiin kaksi:<br />

o<br />

o<br />

poistun rappukäytävän kautta ulos turvaan<br />

valitsi 39 % vastaajista<br />

jään huoneistoon, suljen oven ja jään<br />

odottamaan apua valitsi 61 %.<br />

Tietoisuus<br />

• 18 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei heillä ole<br />

riittävästi tietoa siitä, kuinka tulipalon sattuessa<br />

tulisi toimia ja lisäksi 44 % eivät olleet<br />

aivan varmoja siitä, onko heillä riittävästi tietoa<br />

• 37 % vastaajista piti tiedon määrää täysin<br />

riittävänä.<br />

Tarve<br />

• 68 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei taloyhtiö<br />

ole antanut heille riittävästi tietoa paloturvallisuuteen<br />

liittyen.<br />

• 87 % vastaajista oli valmis liimaamaan paloturvallisuuteen<br />

ohjeita antavan tarran asuntonsa<br />

oveen.<br />

Toistomittaus T2:n keskeiset tulokset olivat<br />

seuraavat:<br />

Tarran jakelu<br />

• 73 % vastaajista kertoi taloutensa saaneen<br />

self-mailerin tarroineen<br />

• neljä vastaajaa kertoi, että talouteen tulleessa<br />

self-mailerissa ei ollut lainkaan tarraa (1,1 %<br />

niistä talouksista, jotka olivat saaneet selfmailerin)<br />

• 18 % vastaajista oli sitä mieltä, että self-maileria<br />

ei ollut talouteen tullut.<br />

Tiedotteen havaitseminen rappukäytävän<br />

ilmoitustaululta<br />

• 30 % vastaajista oli nähnyt ilmoitustaululla<br />

olleen tiedotteen<br />

• 10 % vastaajista oli sitä mieltä, että ilmoitustaululla<br />

ei ole tiedotetta lainkaan.<br />

Tarran kiinnittäminen oveen<br />

(n=367 eli tarran saaneet)<br />

• 64 % tarran saaneista oli kiinnittänyt tarran<br />

oveen ohjeen mukaisesti ja 2 % oli kiinnittänyt<br />

sen muualle (esimerkiksi eteisessä olevan<br />

komeron oveen)<br />

• 12 % vastaajista ei ollut kiinnittänyt tarraa,<br />

koska ei pitänyt sen ulkonäöstä (3 %) tai ei<br />

pitänyt tarraa tarpeellisena (9 %)<br />

- 8 -

• 18 % vastaajista kertoi, että asia oli vielä kesken<br />

(asia oli unohtunut).<br />

Self-mailerin ja tarran selkeys (n=367 eli<br />

tarran saaneet)<br />

• 97 % vastaajista piti tarran ja self-mailerin<br />

viestiä riittävän selvänä.<br />

Toiminta, jos rappukäytävässä on savua<br />

• Kysymys on sama kuin alkumittauksessa. Vastaajilta<br />

kysyttiin heidän toiminnasta, jos rappukäytävässä<br />

on savua. Vaihtoehtoja annettiin<br />

kaksi:<br />

o poistun rappukäytävän kautta ulos<br />

turvaan valitsi 19 % (alkumittauksessa<br />

39 %) vastaajista<br />

o jään huoneistoon, suljen oven ja jään<br />

odottamaan apua valitsi 81 %<br />

(alkumittauksessa 61 %).<br />

Tietoisuus<br />

• 51 % vastaajista piti tiedon määrää täysin<br />

riittävänä<br />

• alkumittauksessa vastaava osuus oli 37 % eli<br />

kasvu oli 14 %-yksikköä.<br />

Tarve<br />

• 55 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei taloyhtiö<br />

ole antanut heille riittävästi tietoa paloturvallisuuteen<br />

liittyen<br />

• alkumittauksessa vastaava osuus oli 68 % eli<br />

muutos parempaan oli 13 %-yksikköä.<br />

Perheen sisällä virinnyt keskustelu (n=230<br />

eli tarran saaneet usean henkilön taloudet)<br />

• 60 % vastaajista kertoi, että poistumisturvallisuudesta<br />

on keskusteltu perheenjäsenten<br />

kesken tarran saapumiseen liittyen<br />

Medianäkyvyys<br />

• 23 % vastanneista kertoi nähneensä sanomalehdessä<br />

tai kuulleensa radiossa uutisia tähän<br />

tarrahankkeeseen liittyen<br />

• mediassa asian huomanneiden keskuudessa<br />

87 % valitsisi viranomaisten suositteleman<br />

poistumismenettelytavan.<br />

Palovaroitin rappukäytävässä<br />

• 28 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidän<br />

rappukäytävässä oli palovaroitin, 23 %:n<br />

mukaan siellä ei ole palovaroitinta ja 46 % ei<br />

tiedä varmuudella asiasta mitään.<br />

3.2 Hanke<br />

Pelastuslaitokselle hankkeen johdosta tuli kaikkiaan<br />

noin 25–30 yhteydenottoa. Kaukaisimmat<br />

yhteydenotot tulivat Oulusta, Akaasta ja Helsingistä<br />

– nämä kaikki halusivat ostaa tarroja. Heille<br />

kaikille lähetettiin tarvitsemansa määrä tarroja.<br />

Isännöitsijöiltä tuli palautetta siitä, että heillä ei<br />

ollut tietoa hankkeesta. Pari isännöitsijää epäili<br />

postitse menevät tiedotteen tehoa, ja pitivät parempana<br />

vaihtoehtona esimerkiksi huoltoyhtiön<br />

avulla tapahtuvaa jakelua.<br />

Suurin osa yhteydenotoista tuli taloyhtiöiden<br />

hallitusten puheenjohtajilta. Kaikki pitivät hanketta<br />

tarpeellisena. Ongelmia heidän mukaan on<br />

ollut muun muassa siinä, että<br />

• osa asukkaista ei saanut self-maileria lainkaan<br />

• osassa self-maileria ei ollut tarraa<br />

• osa asukkaista ei pystynyt kiinnittämään tarraa<br />

omatoimisesti<br />

• rappukäytävien määrä oli taloyhtiössä suurempi<br />

kuin neljä, joten he tarvitsivat lisää tiedotteita<br />

• tarroja oli mennyt myös luhtitaloihin, joissa ei<br />

ole varsinaisia rappukäytäviä.<br />

- 9 -

Kaikki yhteyttä ottaneet taloyhtiön hallituksen<br />

puheenjohtajat olisivat valmiit suorittamaan jakelun<br />

yhdessä talon nimetyn suojeluhenkilöstön<br />

kanssa.<br />

Myös muutama asukas soitti. Heillä asiana oli<br />

muun muassa se, että naapuri oli tarran saanut,<br />

mutta he eivät. Yksi asukas moitti tarran liimaa<br />

liian sitkeäksi; hänen ensimmäinen kiinnitysyritys<br />

oli mennyt vinoon ja tarraa ei enää saanut siistinä<br />

irti.<br />

Toteutuksen aikana selvisi, ettei kuntien omistamiin<br />

vuokrataloyhtiöihin ollut mennyt lainkaan<br />

tietoa hankkeesta. Etukäteistiedottaminen<br />

oli suunnattu kerrostaloyhtiöiden hallitusten<br />

puheenjohtajille, mutta vuokrakerrostaloissa yhtiönä<br />

onkin kunnan yhtiö, joka ei ollut saadussa<br />

osoiteaineistossa.<br />

Medianäkyvyys oli pieni pettymys. Ehkä pienellä<br />

aktiivisuudella toinenkin maakuntalehti olisi<br />

saatu paremmin mukaan hankkeesta uutisoimaan.<br />

Oli myös pettymys, ettei hanke ylittänyt<br />

valtakunnallisen päivälehden uutiskynnystä,<br />

vaikka jo ensimmäisen vaiheen tutkimuksessa oli<br />

saatavilla mielenkiintoista uutta tietoa.<br />

- 10 -

4 Johtopäätökset ja kehitysehdotukset<br />

4.1 Sisältö<br />

Rappukäytävän ja huoneiston välistä ovea täysin<br />

tiiviinä pitää vain kolmasosa vastaajista noin<br />

kuudesosan pitäessä oven tiiveyttä huonona.<br />

Oven tiiveys on olennainen turvallisuustekijä tulipalon<br />

sattuessa ja taloyhtiöiden tulisikin kiinnittää<br />

asiaan huomiota.<br />

Tilanteessa, jossa rappukäytävässä on savua,<br />

alkumittauksessa ”väärän” toimintamallin valitsi<br />

lähes 40 % mittaukseen osallistuneista. Tarrahankkeen<br />

myötä tämä osuus puolittui.<br />

Hankkeen aikana tulipalotilanteeseen liittyvän<br />

tiedon määrää täysin riittävänä pitävien osuus<br />

kasvoi 14 %-yksikköä ja taloyhtiön tiedottamisen<br />

riittävänä pitävien määrä kasvoi 13 %-yksikköä.<br />

Edelleen kuitenkin yli puolet vastaajista koki<br />

taloyhtiöiden paloturvallisuuteen liittyvän tiedottamisen<br />

riittämättömäksi. Taloyhtiöiden tulisikin<br />

pyrkiä lisäämään tiedottamista tältä osin ja<br />

pelastuslaitosten tulisi pohtia, miten ne voisivat<br />

tukea taloyhtiöitä tässä asiassa.<br />

Alkusammutuskalustoa oli hankittu vain noin<br />

joka toiseen kerrostalohuoneistoon. Tätä osuutta<br />

olisi syytä saada nostettua.<br />

Palovaroittimia tutkimuksen mukaan oli rappukäytävissään<br />

havainnut vain 27 % vastaajista.<br />

Asiasta epätietoisten osuus oli suhteellisen suuri<br />

eli 46 %, mutta on ilmeistä, että tällä saralla<br />

on vielä paljon tekemistä.<br />

Hankkeen aikana saatiin uutta tietoa, jota pelastuslaitokset<br />

ja muut toimijat pystyvät hyödyntämään<br />

omassa toiminnassaan. Näistä havainnoista<br />

tulisi pyrkiä tiedottamaan laajasti kaikille<br />

toimijoille.<br />

4.2 Hanke<br />

Vastaavien hankkeiden toteutuksessa tulisi huomioida<br />

seuraavaa:<br />

• Kehityshanke olisi hyvä pilotoida esimerkiksi<br />

yhdellä pelastustoimen alueella kokemusten<br />

kartuttamiseksi ennen valtakunnallista ratkaisua.<br />

• Kehityshankkeeseen olisi hyvä saada toimiva<br />

ohjausryhmä, jotta erilaiset näkökannat saadaan<br />

laajasti mukaan.<br />

• Kehityshankkeeseen kannattaisi palkata<br />

tarpeen mukaan asiantuntijoita, esimerkiksi<br />

mainostoimisto.<br />

• Kehityshankkeen vaikuttavuutta voisi mitata<br />

esimerkiksi alku- ja toistomittauksella. Hankkeeseen<br />

liittyvät tutkimukset kannattaisi kilpailuttaa.<br />

• Jos hankkeeseen liittyy valistuksellinen aspekti,<br />

tulisi hankkeen medianäkyvyyteen panostaa<br />

kunnolla.<br />

Vastaavan tarrahankkeen toteutuksessa<br />

tulisi huomioida seuraavaa:<br />

• Tarran kiinnitys self-maileriin on prosessina<br />

sellainen, että yksittäisissä tapauksissa tarra<br />

ei kiinnity pohjaan. Toistomittauksen (T2)<br />

mukaan puuttuvien tarrojen osuus oli 1,1 % ja<br />

tehdyn otoksen mukaan (yli 250 self-maileria<br />

tarkastettiin erikseen) alle 0,5 %.<br />

• Suorapostitus ei toiminut kovin hyvin. Markkinakielto<br />

poistaa osoiteaineistosta keskimäärin<br />

4,1 % ja muutenkin osoiteaineiston kattavuudesta<br />

ei jäänyt kovin hyvää kuvaa.<br />

- 11 -

• Jos olisi mahdollista saada markkinakielto estettyä<br />

viranomaisperusteella ja jos olisi mahdollista<br />

saada osoiteaineisto tarkasteltavaksi<br />

ennen sen hyväksymistä, suorapostitusta<br />

voisi vielä ehkä harkita. Maksaa hieman, mutta<br />

helppo hoitaa.<br />

• Paras tapa hoitaa tarrojen jakelu voisi olla<br />

toimittaa ne taloyhtiön hallituksen puheenjohtajille<br />

ja kunnallisten vuokrataloyhtiöiden<br />

toimitusjohtajille. Tarrojen määrä voisi olla<br />

esimerkiksi 20 % suurempi kuin taloyhtiön<br />

asuntojen lukumäärä Jos he suostuisivat<br />

tarrat jakamaan, tarra ei häviäisi mainospostin<br />

mukana, asukas saisi tarvittaessa kiinnitysapua<br />

ja tarran puuttuminen self-mailerista ei<br />

haittaisi.<br />

• Isännöitsijöille tulisi ilmoittaa hankkeesta<br />

etukäteen. Isännöitsijöillä on muun muassa<br />

maakunnallisia järjestöjä, joiden kautta lienee<br />

mahdollista saavuttaa suurin osa isännöitsijöistä.<br />

• Self-mailerit ja tarrat voisivat periaatteessa<br />

olla pelastuslaitoskohtaiset, mutta maahanmuuttajatalouksiin<br />

tarkoitetut tuotteet eri<br />

kielillä kannattaisi valmistaa pelastuslaitosten<br />

välisenä yhteistyönä.<br />

• Self-mailerin ulkoasuun tulisi kiinnittää huomiota,<br />

jotta se ei vahingossa mene lukemattomana<br />

paperinkeräykseen mainospostin<br />

joukossa.<br />

• Ainakin pienillä paikkakunnilla tarrojen jakelu<br />

voisi olla mahdollista suorittaa sopimuspalokunnan<br />

ja/tai pelastuslaitoksen henkilökunnan<br />

toimesta.<br />

- 12 -

5 Suositukset<br />

Hankkeen kokemusten perusteella ohjausryhmä<br />

esittää seuraavat suositukset:<br />

1. Hankkeen pitkäaikainen vaikuttavuus tulisi<br />

mitata esimerkiksi vuoden päästä tehtävällä<br />

mittauksella T3, jossa tulisi olla mukana<br />

samoja kysymyksiä kuin T1:ssä ja T2:ssa.<br />

2. Kymenlaaksossa tapahtuneista kerrostalopaloista<br />

tulisi tehdä laadullinen tutkimus esimerkiksi<br />

seuraavan vuoden aikana. Tutkimuksessa<br />

tulisi arvioida erityisesti ihmisten havaittua<br />

käyttäytymistä.<br />

3. <strong>Poistumisturvallisuustarra</strong>hanke kannattanee<br />

laajentaa valtakunnalliseksi, mutta mahdollisesti<br />

kannattaisi odottaa edellä mainittujen<br />

jatkotutkimusten tulosten valmistumista.<br />

4. Uusissa kerrostaloissa poistumisturvallisuuteen<br />

liittyvä ”käyttöohje” tulisi tuoda asukkaiden<br />

tietoon esimerkiksi huoneistokansiossa<br />

olevana ohjeena. Rakennuttaja voisi asian<br />

hoitaa asunnon valmistumisen yhteydessä<br />

- 13 -

Liitteet<br />

Liite 1: Tarran sisältöön liittyvä tutkimus<br />

Menetelmä ja kohderyhmä<br />

<strong>Poistumisturvallisuustarra</strong><br />

- tarraluonnosten nettitesti N=139<br />

• Tutkimus toteutettiin internet-testinä, johon osallistujat rekrytoitiin tietoisuutta palo- ja<br />

poistumisturvallisuudesta kartoittavan puhelinhaastattelun N=500 yhteydessä<br />

• Vastaajia nettitestiin saatiin yhteensä 139. Näihin sisältyi 10 puhelimessa tehtyä laadullista<br />

haastattelua, jossa tarrat käytiin läpi yhdessä tutkijan kanssa. Tällä pyrittiin varmistamaan<br />

kvantitatiivisen aineiston tulkintaa<br />

• Esitettävien tarrojen järjestys rotatoitiin eli ne esitettiin eri järjestyksessä eri vastaajille<br />

Oivaltamo Research Agency<br />

Jarmo Marski<br />

info@oivaltamo.fi<br />

19.2.2010<br />

1<br />

2<br />

Tutkittava materiaali<br />

Tarrat numeroituna 1-4<br />

VIESTINNÄN ONNISTUNEISUUS -<br />

YLEISET EDELLYTYSTEKIJÄT:<br />

- Uskottavuus<br />

- Ymmärrettävyys<br />

- Huomioarvo<br />

- Visuaalisuus<br />

3<br />

4<br />

Uskottavuus<br />

Ymmärrettävyys<br />

Mikä tarroista vaikuttaa luotettavimmalta (ja virallisimmalta)? (N=137)<br />

Mikä tarroista vaikuttaa ymmärrettävimmältä ja selkeimmältä? (N=138)<br />

24,8%<br />

19,6%<br />

41,6%<br />

47,1%<br />

5,8% 27,7%<br />

100%<br />

3,6% 29,7%<br />

100%<br />

5<br />

6<br />

- 14 -

7<br />

Huomioarvo<br />

Visuaalisuus<br />

Mikä tarroista vaikuttaa huomiota kiinnittävimmältä? (N=136)<br />

Mikä tarroista vaikuttaa visuaalisesti miellyttävimmältä? (N=136)<br />

10,3%<br />

19,9%<br />

67,6%<br />

35,3%<br />

4,4% 17,6%<br />

100%<br />

5,9% 39,0%<br />

100%<br />

8<br />

Mikä tarroista viestii parhaiten seuraavia asioita:<br />

VIESTIN VÄLITTYMINEN:<br />

- Pysy sisällä asunnossa<br />

- Sulje ovi<br />

- Soita hätänumeroon<br />

- Ilmaise sijaintisi palokunnalle<br />

- Rappukäytävässä on savua<br />

Pysy sisällä asunnossa? (N=136)<br />

6,6% 11,0%<br />

18,4%<br />

64,0%<br />

100%<br />

9<br />

10<br />

Mikä tarroista viestii parhaiten seuraavia asioita:<br />

Mikä tarroista viestii parhaiten seuraavia asioita:<br />

Sulje ovi? (N=138)<br />

Soita hätänumeroon? (N=137)<br />

13,0%<br />

7,3%<br />

16,7%<br />

19,0%<br />

2,9% 67,4%<br />

100%<br />

16,1% 57,7%<br />

100%<br />

11<br />

12<br />

- 15 -

13<br />

Mikä tarroista viestii parhaiten seuraavia asioita:<br />

Mikä tarroista viestii parhaiten seuraavia asioita:<br />

Ilmaise sijaintisi palokunnalle? (N=137)<br />

Rappukäytävässä on savua? (N=138)<br />

20,4%<br />

0,7%<br />

8,0%<br />

11,6%<br />

6,6% 65,0%<br />

100%<br />

0,0% 87,7%<br />

100%<br />

14<br />

Lopputulos<br />

LOPPUTULOS<br />

Vaihtoehdoista 1-4 parhaaksi valittu tarra<br />

Parhaaksi valittujen tarrojen %-osuudet kaikista vastaajista (N=139)<br />

”Kaiken kaikkiaan - minkä tarran näistä vaihtoehdoista valitsisit parhaaksi<br />

viestittämään poistumisturvallisuudesta?”<br />

15,1%<br />

48,2%<br />

2,2% 34,5%<br />

100%<br />

Osan vastaajista oli vaikea valita suosikkinsa vaihtoehtojen 2 ja 4 välillä:<br />

”Tarra 2 on selkein mutta nro 4 myös hyvä.”<br />

15<br />

16<br />

Yhteenvetotaulukko %:<br />

Tarraluonnokset 1 ja 3<br />

• Tarraluonnos 1 voidaan sulkea vaihtoehdoista pois, vain kolme<br />

vastaajaa (2,2%) valitsi tämän tarran parhaaksi<br />

Mikä tarroista vaikuttaa... Tarra1 Tarra2 Tarra3 Tarra4<br />

Luotettavimmalta (ja virallisimmalta)? 5,8 27,7 24,8 41,6<br />

Ymmärrettävimmältä ja selkeimmältä? 3,6 29,7 19,6 47,1<br />

Huomiota kiinnittävimmältä? 4,4 17,6 10,3 67,6<br />

Visuaalisesti miellyttävimmältä? 5,9 39,0 19,9 35,3<br />

Mikä tarroista viestii<br />

parhaiten seuraavia asioita: Tarra1 Tarra2 Tarra3 Tarra4<br />

”Tarran nro 1 kuvasta ei saa selvää onko se rappukäytävän ovi vai palava tukki..”<br />

”... Tarra no 1 jättää ihmettelemään, pitäisikö kahvaa heiluttaa?”<br />

• Myöskään tarra 3 ei saanut erityistä kannatusta millään<br />

käytetyllä kriteerillä ja lopulta vain 15,1 % piti sitä soveltuvimpana<br />

viestittämään poistumisturvallisuudesta<br />

• Tarran 3 parhaaksi valinneet kuitenkin korostivat tarran<br />

henkilöhahmon rauhallisuutta ja tekstien loogista ytimekkyyttä<br />

1<br />

Pysy sisällä asunnossa? 6,6 11,0 18,4 64,0<br />

Sulje ovi? 2,9 67,4 13,0 16,7<br />

Soita hätänumeroon? 16,1 57,7 7,3 19,0<br />

Ilmaise sijaintisi palokunnalle? 6,6 65,0 20,4 8,0<br />

Rappukäytävässä on savua? 0,0 87,7 0,7 11,6<br />

Kaiken kaikkiaan parhaaksi valitsisi 2,2 34,5 15,1 48,2<br />

”Mielestäni se kuvaa hyvin. että ovella seisova ihminen pysähtyy<br />

ja miettii mitä pitää tehdä, lukee ehkä tarran ja toimii sitten sen mukaan!!”<br />

”Numero 4 on paras. Mutten pidä käytävään juoksevasta / ryntäävästä henkilöstä.<br />

Tässä tarrassa on ovi kiinni ja ihminen seisoo paikallaan. Lyhyt, ytimekäs<br />

ja selkeä tarra. Ainoastaan vaihtaisin luurin kohtaan tekstin soita ja<br />

lihavoisin ja suurentaisin tekstin kuten tarrassa 2.”<br />

”Vaakatasossa oleva tarra on helpompi lukea ja hahmottaa, kun se on<br />

liimattu asunnon oveen sisäpuolelle. Ihmiset saattavat laittaa pystysuoran<br />

tarran "sisustussyistä" oven reunaan. Tarra nro 3 on teksti paras. Jos liekit<br />

oven takana olisi savua, niin tarra 3 olisi 10+ arvoinen.”<br />

3<br />

17<br />

18<br />

- 16 -

19<br />

Tarraluonnos 2<br />

• 34,6 % vastaajista valitsi tämän tarran parhaaksi<br />

• Tarraa pidettiin erityisesti informatiivisena ja selkeänä<br />

”Siinä on selkeä kehotus soittaa numeroon 112.”<br />

”Asia on ilmaistu selkeimmin ja kuva on selkeä. Viesti välittyy parhaiten ilman liikaa sälää..”<br />

”Se on mielestäni selkein ja paras vaihtoehdoista.” ”Se on mielestäni selkein.””Selkein…”<br />

”Selkeä iso teksti.” ”Selkeä sanoma etenkin vanhemmille asukkaille SULJE OVI SOITA 112 !”<br />

”Selkeä teksti ja hyvä visuaalinen kuva/koko.” ”Selkeästi kuvattu tärkeimmät asiat.”<br />

”Selkeät isot erottuvat tekstit.” ”Yksinkertainen ja selkeä. Kakkosesta puuttuu luurin kuva,<br />

muuten hyvä.” ”Tarra 2 on mielestäni selkein ja järkevin.” Se on ulkoasultaan selvin.”<br />

”Tarra on selkein ja siistein. Tarra 1 kuvasta ei saa edes mitään selvää.”<br />

”Olennaiset asiat suhteellisen yksinkertaisesti…”<br />

• Tämän tarran koettiin parhaiten viestivän savusta. Erikseen kysyttäessä 87,7%<br />

vastaajista valitsi tämän tarran viestivän savua parhaiten<br />

”...Kuvasta tulee hyvin selville, että rappukäytävässä on savua.” ”Tarra 2 viestii selkeimmin sen, että pelkkä savu<br />

portaikossa tarkoittaa, ettei portaikon kautta poistumista kannata yrittää.” ”Varoittaa myös savusta parhaiten.<br />

Ainut kuva missä on savua.” ”...kuva savusta ilmaisee, että savu on vaarallista.” ”Selkeä teksti ja kuvaus savusta.”<br />

• Koettiin että visuaalisuus ja sanalliset toiminta-ohjeet muodostavat selkeän ja loogisesti<br />

etenevän ”tarinan”<br />

”Kehottaa selvästi mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä.” ”Siinä sanotaan, että soita 112 siinä ilmoitetaan, joko<br />

ikkuna tai parveke.” ”Siinä näkyy, että käytävästä tulee savua. Nuolella näytetään, että sulje ovi…” ”Tarrassa 2 on<br />

selvimmin ilmaistu, että pitää sulkea ovi ja soittaa 112 sekä se, että pitää ilmaista palokunnalle sijaintinsa<br />

ikkunasta tai parvekkeelta.” ” Tarra 2 osoittaa tekstein sekä kuvin parhaiten tilanteen, siinä kerrotaan esim. KUN<br />

palokunta saapuu jne. N:o 3 teksti tässä suht. puutteellinen.”<br />

2<br />

Tarraluonnos 2<br />

Osa piti SOITA sanaa parempana kuin luurin kuvaa<br />

”Sulje ovi ja soita 112 ovat selkeimmät ja rappukäytävän savu tulee parhaiten esille.”<br />

”Näyttäisi savua tulevan, ovi kiinni, soitto 112.”<br />

”Tarrassa lukee selvästi että SULJE OVI mutta en tiedä kumman tarran 2 tai 4 on parempi?”<br />

”Tarrassa on korostettu tarpeeksi isolla fontilla oven pitämistä suljettuna ja soittamista<br />

numeron 112. Puhelinkuulokkeen kuva ei ole yhtä selkeä kuin sana soita...”<br />

”...Siinä myös sanalla kerrotaan, että SOITA 112.”<br />

FonttiKOKO ja asettelu lisäsivät tarran nro 2 selkeyden kokemusta<br />

2<br />

”...Teksti on tarpeeksi iso ja selkeätä.”<br />

”Teksti oli isommalla fontilla kuin muissa kuvissa ja pistää sen takia silmään muita selkeemmin.”<br />

”Teksti "SULJE OVI SOITA 112" tulee tiedottaa hyvin…” Selkeä jatko puhelin soiton jälkeen tulee esiin.”<br />

”Yksinkertainen ja hieno, ei liikaa kaikkea (ei sottaisen näköinen). Selkeä!”<br />

”...Visuaalisesti tasapainoinen, miellyttävä eikä "pakokauhuinen" kuten esimerkiksi kuva 4.”<br />

”Selkein ja tekstit suurimmat.” ”Selkeä ohjeistus isolla tekstillä.” ”Siinä sanotaan selkeästi miten pitää toimia eli<br />

isommalla tekstillä kerrotaan, että sulje ovi ja soita 112.”<br />

Kaikkiaan tarraa pidettiin ”onnistuneena kokonaisuutena” viestittämään haluttua asiaa:<br />

"Ilmaise sijaintisi" on tärkeä ohje, joka on sanottava selkeästi ja painokkaasti esim. lapsille. Muut tarrat eivät sano<br />

riittävän selvästi että palokunnan huomio tulisi kiinnittää aktiivisesti. Muista voi myös saada mielikuvan, että pitäisi<br />

nähdä tulta ennen kuin on toimittava ohjeen mukaan - kuva on voimakkaampi viesti kuin teksti. Tarra 2 on myös<br />

ainoa, josta kuvasta itsestään voi helposti päätellä että ovi tulisi sulkea…”<br />

Kehitysehdotuksia:<br />

…”Ehkä vielä parempi jos maininta "pysy sisällä" olisi mukana.”<br />

”Ulkomaalainen ei ehkä tajua soittaa, kun luurin kuva puuttuu.” (Laadullinen haastattelu)<br />

”Nuoli voidaan silti tulkita väärin, että pitää poistua. Ruksit oven edessä on selkeämpi viesti että ei sinne.” (LH) 20<br />

Tarraluonnos 4<br />

• 48,2 % vastaajista valitsi tämän tarran parhaaksi<br />

• Tarran symbolia pidettiin nopeasti avautuvana<br />

4<br />

VAROITUS/KIELTO merkkinä<br />

” Helpoin, ymmärrettävissä kaikille.” ”Ilmaisee selkeästi ettei ovesta pidä mennä ulos.”<br />

”Iso ruksi keskellä ovea viestii sen tärkeimmän, eli että ovesta EI SAA mennä. Kun se on mennyt perille,<br />

niin jatko-ohjeet voikin lukea tekstistä.” ”Kieltomerkki kiinnittää huomion.” ”Kieltotyyppinen tarra (iso rasti) viestittää<br />

selkeimmin ja huomiota herättävimmin vaarasta. Tarra 4 on kaiken kaikkiaan selkein ja vakavasti otettavin.”<br />

”Mielestäni kuvat isoilla "henkseleillä" kertovat nopeasti ja yksiselitteisesti kielloista.”<br />

”Selkeä, ymmärrettävä. Rasti kulkutiellä kieltää menemästä, vaikkei ymmärtäisi kieltä. Samankaltaista tikku-ukkoa<br />

käytetään yleisesti poistumis- ym. reittien opasteissa. Vaakasuora tarra on nopeampi hahmottaa ja kiinnittää huomion<br />

paremmin.”<br />

• Koettiin että symboliikka on universaalia, jonka luku/kielitaidoton/lapsi ymmärtää<br />

”Hätääntynyt, luku- tai kielitaidotonkin ihminen ymmärtää kuvan perusteella pysymään sisällä asunnossa palon tai<br />

savun ollessa käytävässä.” ”Lapsikin ehkä ymmärtäisi olla menemättä rappukäytävään, selkeä kielto.”<br />

”Numero 4. Huomiota herättävin kuva, jonka myös lapset saattaisivat ymmärtää.”<br />

”Siinä on selkeä kielto oven avaamiselle kun on rasti oven päällä. Sen lapsikin ymmärtää.” ”Selkeä ja luulen että<br />

lapsetkin ymmärtävät selkeimmin miten toimia.<br />

”Katsoimme lasten (8v. ja 5v.) kanssa tarraehdotuksia ja kysyin pelkästää kuvan perusteella, että mitä kuva tarkoittaa.<br />

Nelostarrasta nuorimmainenkin heti ymmärsi, ettei ovea saa avata jos toisella puolella on tulta.”<br />

Tarraluonnos 4<br />

• Kehitysehdotuksia<br />

Kuva kertoo tärkeimmän. Tekstin vaihtaisin n:o kakkoseen.”<br />

4<br />

”... mutta TARRASSA 2 on hyvää se, että soittaminen on mainittu.”<br />

”Se on kuvaltaan selkein. Vaihtaisin siihen 2 tarran tekstit, jolloin se olisi<br />

ehdottomasti paras ja ymmärrettävä.”<br />

Nelostarraan kun lisäisi vielä savua (kuten 2. tarrassa) yläreunaan - se olisi täydellinen!”<br />

”Savu ja tuli on eri asia. Jos rappukäytävässä on savua, tarkistaisin ensin, voiko rappukäytävän kautta poistua<br />

asunnosta savusta huolimatta. Mutta jos rappukäytävässä on isot tulenlieskat, en tietenkään mene sinne. Pitäisikö<br />

savu ja tuli jotenkin "erottaa" tarroissa ? 1 kuvasta: jos olisin esim ulkomaalainen, enkä osaisi oikein hyvin<br />

suomenkieltä, en kyllä kuvasta tietäisi pitääkö ovi sulkea vai avata ja käytävässä on tulenlieska, ei savua, eli<br />

ehdottomasti huonoin kuva. 2 kuva: ilmaisee parhaiten savua, jos siis puhutaan vain savusta, ei tulesta 3 kuva: kuva<br />

ei kerro, mitä pitää tehdä 4. kuva kertoo ehkä parhaiten, ettei käytävään saa mennä, ehkä SEIS tai STOP -olisi hyvä<br />

olla ruksissa Ja sitten vielä samassa tarrassa olisi hyvä olla tekstit myös toisella kotimaisella ja miksei englanniksi,<br />

nykyisin ulkomaalaisia on niin paljon asustelemassa Suomessa. Eli jos tehdään hyvä, palveleva tarra, ottakaa<br />

kansainvälisyys huomioon.”<br />

”Oven yli vedetyt hekselit saisivat olla varoittavat eli musta keltaiset.”<br />

”Jotenkin oven päällä oleva rasti tuntuu minusta hyvälle ja ymmärrettävälle ettei sitä saa avata.”<br />

”Kuva ilmaisee asian selvimmin.” Mielestäni tyhmempikin pystyy tajuamaan mitä se sillä tarkoitetaan!” ”Koska<br />

tarra 4:ssä on selkeä ruksi oven päällä joka kertoo yksinkertaisimmallekin tampiolle että ei ovesta! Tarra on myös<br />

yksinkertainen ja selkeä ja sen verran huomiota herättävä että ehkä peruskansalainen sen jopa lukee.<br />

Suomalaisethan eivät tunnetusti lue mitään ohjeita ovista tms.” MIelestäni 4. tarra on selkein. Siitä saa selville myös<br />

suomen kieltä taitamaton, mistä on kysymys ja miten pitäisi toimia.”<br />

21<br />

22<br />

Tarraluonnos 4 (Loput kommentit koottuna)<br />

Yhteenveto ja päätelmät<br />

”Informatiivisimman näköinen.”<br />

”Koska Kuvassa oleva henkilö on poistumassa asunnosta!”<br />

”Koska yleensä jokaisen aivoihin on iskostunut se että paloa tai savua<br />

havaitessa ensin mentävä ulos.”<br />

Tämä kiinnittää huomion siihen että ulos ei saakaan mennä.”<br />

”Mielestäni no 4 vaikutti selkeimmältä.” ”Mielestäni se kertoo selviten, ettei rappuun tule mennä, jos siellä on savua/tulta.”<br />

”Miellyttää silmää, pysäyttää lukemaan kyltin ja ajattelemaan asiaa.”<br />

”Minulle selkein kuva ja teksti.”<br />

”Noista muista ei oikein tiedä mitä ne esittää. Tuota numero ykkösen kuvaa en ymmärrä lainkaan. Nelosessa tuo ukkeli<br />

on poistumassa asunnosta mutta oven päällä on henkselit jotka kertoo selkeästi siitä, että näin ei saa tehdä.”<br />

4<br />

• Vastaajat nostavat suosikeikseen kaksi eri vaihtoehtoa:<br />

Tarran numero 2 valitsee parhaaksi 34,5 % vastaajista<br />

ja tarran numero 4 puolestaan 48,2 %.<br />

”On selkein, ymmärtää heti mitä tarrassa tarkoitetaan. Rasti ovenpäällä on jotenkin huomiota herättävä!”<br />

”Rasti "kieltää" menemästä ovesta ulos.” ”Rasti oven edessä kertoo selvästi, että ulos ei pidä mennä.”<br />

”Rasti oven päällä tekee siitä selkeämmän.” ”Rasti oven päällä viestittää parhaiten, ettei käytävään mennä.”<br />

”Rasti ovessa.” ”Risti oven päällä, este poistumiselle.” Ruksi oven päällä on tehokas, jos on "kuvamuisti". Juokseva<br />

henkilöä tekee tehokkuutta.” ”Ruksit oven edessä kertoo, että älä mene rappukäytävään. (Jos siis tätä halutaan<br />

painottaa.)” ”Se on paras.” ”Se on vain paras ja sillä siisti.”<br />

”Selkein.” ”Selkein vaihtoehto.” ”Selkein, yksinkertaisin tarvittavalla infolla.” ”Selkein. Ilmoittaa ilmoittaa parhaiten, että<br />

rappukäytävään ei saa mennä, eikä ovea saa avata.” ”Selkein. Kertoo kaikki tarvittavat asiat. Ei jätä mitään epäselväksi.”<br />

”Selkeä.” ”Selkeä kuva ja kokonaisuus, kaikki info näkyy selkeästi myös kuvasta ja se täydentää tekstiä.” ”Selkeä<br />

vähiten tekstiä.” ”Selvä, ymmärrettävä kuvasarja.” ”Selvästi ruksi oven päällä, jolloin pitäisi ymmärtää ettei ovesta mennä<br />

ulos.” ”Siinä on kunnon henkselit oven päällä-ovesta ei saa kulkea. En kyllä ymmärrä miksi en voisi kulkea käytävää<br />

pitkin turvaan pihalle, jos kerran voin ja pystyn.” ”Tarra 4 ilmaisee mielestäni ohjeet selvimmin ja on visuaalisesti toiseksi<br />

paras. Lisäksi myös lapsia ajatellen se on minusta paras ja selvin tarra.” ”Tarra tuo kaikista selvemmin olennaisen asian<br />

esille. Mitä ei missään nimessä pitäisi tehdä.” ”Tarrassa 4 on selkeitä kieltoja ja käskyjä. Itse lähtisin tulipalon sattuessa<br />

vaistonvaraisesti ulos talosta, mutta tarra muistuttaa kuvallaan selkeästi : ÄLÄ mene ulos. Sanalliset ohjeet ovat selkeät,<br />

eikä kuvaa tarvitse yrittää tulkita sen enempää.” Tarrasta hahmottaa oven selkeimmin ja sen avaamiskiellon. Lisäksi<br />

juokseva ihminen ilmaisee, että kyseessä on hätä. Jo nopealla vilkaisulla tajuaa, mistä on kyse.” ”Viestii parhaiten oven<br />

toisella puolella olevasta tulipalosta kehottaen pysymään poissa porraskäytävästä hakeutuakseen pois oven<br />

23<br />

läheisyydestä.” ”Visuaalisesti hienoin ja mielestäni muutenkin selkein - älä mene rappukäytävään.”<br />

• Molemmat tarravaihtoehdot ovat riittävän<br />

ymmärrettäviä (tämä varmistettiin tehdyillä<br />

laadullisilla haastatteluilla)<br />

• Tarran 4 etu on se, että se kiinnittää huomion parhaiten ja on<br />

"pysäyttävin". Tarra 2 puolestaan viestii savua parhaiten.<br />

Lisäksi tarran nro 2 teksti koettiin loogisimmaksi "tarinaksi".<br />

4<br />

2<br />

24<br />

- 17 -

Liite 2: <strong>Poistumisturvallisuustarra</strong><br />

Jos portaikossa on savua<br />

Kun palokunta<br />

saapuu, ilmaise<br />

sijaintisi ikkunasta<br />

tai parvekkeelta<br />

Tarra on tässä oikeassa koossaan 5 cm x 10 cm.<br />

- 18 -

Liite Liite 3: 3: Alkumittauksen tulokset<br />

Menetelmä ja kohderyhmä<br />

Poistumisturvallisuus<br />

- tiedon tarve ja<br />

nykyinen tietoisuus<br />

menettelytavoista hätätilanteessa<br />

N=502<br />

• Tutkimus toteutettiin Kymenlaakson alueella<br />

puhelinhaastatteluna helmikuussa. Päätiedonkeruuviikko<br />

oli 5/2010.<br />

• Otos muodostettiin poimimalla Fonectan numerotietokannasta<br />

• Otos kiintiöitiin vastaamaan Kymenlaakson väestöä<br />

iän ja sukupuolen mukaan<br />

• Filtterinä käytettiin kerrostalossa asumista<br />

• Otos edustaa Kymenlaaksolaista alle 75 -vuotiasta<br />

aikuisväestöä<br />

Oivaltamo Research Agency<br />

Jarmo Marski<br />

info@oivaltamo.fi<br />

19.2.2010<br />

Tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu seuraavasti:<br />

p

7<br />

Palovaroittimen omistus<br />

Vuodenvaihteessa voimaan astuneen määräyksen mukaan<br />

asuinhuoneistossa tulee olla yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60<br />

neliömetriä kohden. Tällä perusteella - onko teidän asunnossanne<br />

riittävästi palovaroittimia?<br />

Porraskäytävään johtavan oven tiiviys<br />

Mikä on teidän käsityksenne porraskäytävään johtavan<br />

oven tiiveydestä?<br />

Kyllä<br />

76,9 %<br />

Ovi on täysin tiivis, eikä<br />

porraskäytävän hajut tule<br />

asuntoon<br />

34,5 %<br />

Ei<br />

23,1 %<br />

Ovi ei ole aivan täysin tiivis,<br />

jolloin esimerkiksi ruoanhajua<br />

saattaa tulla porraskäytävästä.<br />

47,2 %<br />

• Alle 61 neliön asuntoja oli 59 % kaikista asunnoista ja niistä 94 % oli palovaroitin<br />

N=502<br />

Oven tiiviys on huono,<br />

esimerkiksi oven ja karmin<br />

välissä on rako.<br />

18,3 %<br />

N=502<br />

• Tilastollisesti merkitsevä** ero: vuokra-asunnoissa 82%, omistusasunnoissa 72%.<br />

8<br />

Porraskäytävään johtavan oven tiiviys<br />

Vastaajan käsitys porraskäytävään johtavan oven<br />

tiiveydestä talon rakennusvuosikymmenen mukaan, %***.<br />

N=502<br />

Toiminta tulipalon syttyessä omassa asunnossa<br />

Miten toimitte jos omassa asunnossanne syttyy tulipalo?<br />

(Avokysymys)<br />

Luokitellut avovastaukset<br />

Ovi on täysin tiivis, eikä<br />

porraskäytävän hajut tule<br />

asuntoon<br />

Ovi ei ole aivan täysin tiivis,<br />

jolloin esimerkiksi ruoanhajua<br />

saattaa tulla porraskäytävästä.<br />

Oven tiiviys on huono,<br />

esimerkiksi oven ja karmin<br />

välissä on rako.<br />

2000 1990 1980 1970 1960 1950 1940+ Total<br />

64,3 36,4 40,3 34,1 31,3 18,6 32,3 34,5 %<br />

32,1 50,0 48,6 44,9 55,4 57,6 25,8 47,2 %<br />

3,6 13,6 11,1 21,1 13,3 23,7 41,9 18,3 %<br />

Yrittää alkusammuttaa +<br />

sulkee mahd ovet/ikkunat<br />

Ikkunat/ovet kiinni,<br />

poistuminen ja soitto 112<br />

Poistuminen ja/tai soitto 112<br />

Ei osaa sanoa<br />

63,0%<br />

9,5%<br />

25,3 %<br />

2,2 %<br />

N=502<br />

100 100 100 100 100 100 100 100 %<br />

• Ei tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolen mukaan<br />

Asuntojen määrä<br />

rakennusvuosikymmenen<br />

mukaan<br />

5,6 8,8 14,3 36,9 16,5 11,8 6,2 100 %<br />

9<br />

• Iän mukaan tilastollisesti merkitsevä** ero, 46-60 -vuotiaiden keskuudessa 66% yrittäisi alkusammutusta ja 12%<br />

laittaisi ikkunat/ovet kiinni + poistuisi + 112. Alle 30 -vuotiaiden keskuudessa vastaavat luvut 55 % ja 9 %<br />

• Tilastollisesti melkein merkitsevä ero* alkusammutusvälineiden omistukseen. Kuitenkin 58% niistä, ketkä<br />

ilmoittavat että asunnosta ei löydy alkusammutusvälineitä, ilmoittaisi yrittävänsä alkusammutusta (vs. 69%<br />

alkusammutusvälineitä omistavista)<br />

10<br />

Toiminta jos rappukäytävässä savua<br />

Kuinka toimitte, jos olette asunnossanne ja havaitsette<br />

porraskäytävässä savua; siis palo EI ole teidän asunnossa?<br />

”Ei aukasta ovea ja hälytetään apua.”<br />

”Pitäisi hälyttää johonkin, tai lähteä etsimään mistä tulipalo tulee.”<br />

”Yritän sammuttaa ja sitten hälytän apua.”<br />

”Jos palo on ylhäällä, eikä häiritse liikkumista niin menen ulos. Jos palo omassa kerroksessa,<br />

laitan oven kiinni ja teippaan oven kiinni, ettei tule savua. Pääsee parvekkeelta ulos.”<br />

”Ilmoitan naapureille.”<br />

”Pysymme sisällä.”<br />

”Tarkistan pääseekö käytävästä ulos, jos ei suljen ovet ja odotan asunnossa tai<br />

parvekkeella apua. Soitan palokunnan.”<br />

”Yritän paikallistaa palon ja hälyttää palokunnan.”<br />

”Tarkistan tilanteen.”<br />

”Menen selvittämään missä palaa ja soitan apua.”<br />

”Pysyn omassa asunnossani. Soitan palokunnalle.”<br />

”Tarkastan tilanteen ja pyrin pysymään sisätiloissa.”<br />

”Koitan ottaa selvää mistä savu tulee ja otan yhteyden hätänumeroon.”<br />

”Hyppään parvekkeelta alas ja soitan 112.”<br />

Toiminta jos rappukäytävässä savua<br />

Kuinka toimitte, jos olette asunnossanne ja havaitsette<br />

porraskäytävässä savua; siis palo EI ole teidän asunnossa?<br />

Luokitellut avovastaukset<br />

Sulkee oven, jää asuntoon,<br />

soittaa 112, tai poistuu<br />

n. 40-43 %<br />

parvekkeelle<br />

Yrittää poistua käytävän kautta<br />

tai paikallistaa palon, soittaa<br />

mahdollisesti 112<br />

Soittaa 112/palokunta,<br />

odottaa toimintaohjeita<br />

Ei osaa sanoa<br />

n. 35-38 %<br />

20 %<br />

2 %<br />

N=502<br />

11<br />

12<br />

- 20 -

13<br />

Toiminta jos rappukäytävässä savua<br />

Jos havaitsette rappukäytävässä savua, kumpi<br />

seuraavista on mielestänne järkevin tapa toimia?<br />

Tiedon määrän koettu riittävyys<br />

Kuinka paljon teillä on mielestänne tietoa siitä, kuinka<br />

tulipalon syttyessä tulee toimia?<br />

Poistun porraskäytävän<br />

kautta ulos turvaan<br />

39,4 %<br />

Täysin riittävästi,<br />

en kaipaa lisätietoa<br />

37,5 %<br />

Jään huoneistoon, suljen oven<br />

ja jään odottamaan apua<br />

60,6 %<br />

Lähes riittävästi, mutten ole<br />

aivan varma siitä miten toimia<br />

44,2 %<br />

N=502<br />

• Iän yhteys oli tilastollisesti merkitsevä** ja lineaarinen: alle 30-vuotiaista 49 % yrittäisi poistua porraskäytävän<br />

kautta turvaan, yli 45-vuotiaista vastaavasti 32%.<br />

En tiedä riittävästi asiasta,<br />

kaipaisin lisätietoa<br />

18,3 %<br />

N=502<br />

• Sukupuoli oireili tilastollisesta merkittävyyttä: miehistä 43% ja naisista 36 % yrittäisi poistua porraskäytävän<br />

kautta turvaan<br />

• 62,5 % vastaajista koki, että heillä ei mielestään ollut täysin riittävästi tietoa, kuinka toimia tulipalon syttyessä<br />

• Tiedon riittävyyden kokemus oli tilastollisesti erittäin merkitsevä*** sukupuolen mukaan. Miehistä 47% koki<br />

omaavansa täysin riittävästi tietoa, eikä kaivannut lisätietoa. Naisista puolestaan naisista vain 28% koki nykyisen<br />

tiedon määrän täysin riittäväksi<br />

• Myös koulutustaso oli tilastollisesti melkein merkitsevässä* yhteydessä siten että koulutustason kasvaessa myös<br />

tietoa toivottiin lisää: vähiten lisätietoa kaipasivat ammattikoulutetut miehet ja eniten korkeammin koulutetut naiset.<br />

14<br />

Taloyhtiön paloturvatiedotuksen koettu riittävyys<br />

Onko taloyhtiö antanut teille mielestänne riittävästi tietoa<br />

paloturvallisuuteen liittyen?<br />

Paloturvallisuudesta tiedottavan tarran koettu tarve<br />

Olisitteko valmis liimaamaan paloturvallisuuteen ohjeita antavan<br />

tarran asuntonne oven sisäpuolelle?<br />

Kyllä<br />

32,5 %<br />

Kyllä<br />

87,3 %<br />

Ei<br />

67,5 %<br />

Ei<br />

12,7 %<br />

N=502<br />

N=502<br />

• Ikä oli tilastollisesti merkitsevässä** yhteydessä siten, että vanhin ikäryhmä koki taloyhtiön tiedotuksen jonkin<br />

verran riittävämmäksi<br />

• Tilastollisesti oireellinen oli yhteys asumistavan välillä: asumisoikeusasujien (44%) ja omistusasujien (37%)<br />

keskuudessa taloyhtiön tiedotus koettiin riittävämmäksi kuin vuokra-asujien joukossa (28%)<br />

15<br />

16<br />

Yhteenveto ja päätelmät<br />

Yhteenveto<br />

ja päätelmät<br />

• Paloturvallisuutta parantavalle poistumista ohjeistavalle<br />

tarralle/tiedotuskampanjalle on olemassa aito tarve<br />

• Noin 40 % yrittäisi poistua käytävän kautta tilanteessa, jossa<br />

porraskäytävässä on savua. Savun vaarallisuutta ei selkeästi<br />

tiedosteta. Lisäksi moni yrittäisi auttaa: ”tutkia mistä savu tulee”,<br />

”käydä soittamassa naapurin ovikelloa” jne. asettaen itsensä<br />

potentiaaliseen vaaratilanteeseen tulipalotilanteessa<br />

• 63 % vastaajista kaipaisi ainakin jossain määrin lisätietoa siitä,<br />

kuinka menetellä tulipalotilanteessa. 68 % kaipaisi lisää aktiivisuutta<br />

taloyhtiöltään paloturvallisuustiedottamisessa<br />

• Lähes yhdeksän kymmenestä asukkaasta (87%) ilmoittaa olevansa<br />

valmis liimaaman paloturvallisuuteen ohjeita antavan tarran<br />

asuntonsa oven sisäpuolelle<br />

17<br />

18<br />

- 21 -

Liite 4: Saatekirje kerrostaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille<br />

(Sivu 1)<br />

Taloyhtiön hallituksen<br />

SAATE<br />

puheenjohtaja maaliskuu 2010<br />

Hyvä puHEEnjoHTAjA,<br />

pelastuslaitos on ottanut käyttöön kerrostalojen asukkaiden<br />

turvallisuutta parantavan poistumisturvallisuustarran.<br />

Suomessa sattuu vuosittain lukuisia tulipaloja, joiden yhteydessä<br />

kerrostalon asukkaat poistuvat savuisen porrashuoneen kautta.<br />

Tämä väärä menettelytapa aiheuttaa lukuisia läheltä piti -tilanteita<br />

ja hankaloittaa pelastuslaitoksen toimintaa.<br />

Tarran tarkoituksena on vähentää näitä tilanteita.<br />

Tarra kiinnitetään asunnon porraskäytävään johtavan oven sisäpuolelle.<br />

Tarrassa kerrotaan oikea menettelytapa savua havaittaessa.<br />

Tarrat jaetaan taloyhtiön asuntoihin lähiviikkoina.<br />

Liitteenä tiedotteita, jotka ystävällisesti pyydämme kiinnittämään<br />

taloyhtiön ilmoitustauluille.<br />

Kiitos yhtiönne panoksesta tärkeään paloturvallisuustyöhön!<br />

Vesa Parkko<br />

pelastusjohtaja<br />

Kymenlaakson pelastuslaitos<br />

Lisätiedot:<br />

Kari Ylönen<br />

paloinsinööri<br />

Kymenlaakson pelastuslaitos<br />

puhelin: 044 702 6218<br />

Sähköposti: kari.ylonen@kympe.fi<br />

Projektin toteuttavat:<br />

• Kymenlaakson pelastuslaitos<br />

• <strong>Suomen</strong> palopäällystöliitto<br />

• <strong>Suomen</strong> pelastusalan Keskusjärjestö<br />

Projektin rahoittaa:<br />

• palosuojelurahasto<br />

- 22 -

Liite 4: Saatekirje kerrostaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille<br />

(Sivu 2)<br />

KERRoSTALojEn HuonEISTojEn<br />

poISTuMISIDEoLoGIA<br />

Rakentamismääräysten mukaan rakennuksen<br />

jokaiselta poistumisalueelta tulee yleensä olla<br />

kaksi uloskäytävää, joita pitkin poistumisalueella<br />

oleskelevat pystyvät omatoimisesti poistumaan.<br />

Tämän säädöksen keskeisin poikkeus<br />

koskee enintään 8-kerroksisten asuinkerrostalojen<br />

asuinhuoneistoja: näissä riittää yksi uloskäytävä<br />

(porraskäytävä) ja sen lisäksi varatie,<br />

jonka kautta pelastautuminen on mahdollista<br />

omatoimisesti tai palokunnan toimenpitein.<br />

Asuinhuoneiston varatienä voidaan pitää tarkoituksenmukaisesti<br />

sijoitettua parveketta tai<br />

ikkuna-aukkoa, joiden kautta pelastautuminen<br />

on mahdollista joko pelastamistoimenpitein<br />

tai kiinteitä tikkaita pitkin taikka muita sopivia<br />

rakennusosia hyväksi käyttäen maanpinnalle<br />

tai muulle palossa turvalliselle paikalle. Hyvin<br />

usein varatien käyttö edellyttää palokunnan<br />

pelastamistoimenpiteitä.<br />

Huoneistojen ulko-ovien tiiveydestä<br />

Asuinrakennuksissa kukin huoneisto muodostaa<br />

oman palo-osaston. Asuinkerrostalossa<br />

huoneiston ja porraskäytävän välinen ovi on<br />

siis palo-ovi, jolle määräyksissä asetetaan vaatimuksia<br />

tiiveyden ja eristävyyden osalta.<br />

poistumistarraprojektiin liittyen Kymenlaaksossa<br />

haastateltiin 502 kerrostalossa asuvaa<br />

henkilöä. Heiltä kysyttiin mielipidettä oman<br />

huoneiston ja porraskäytävän välisen oven tiiveydestä.<br />

Tulokset olivat seuraavat:<br />

– Ovi on täysin tiivis, eikä porraskäytävän<br />

hajut tule asuntoon<br />

34,5 %<br />

– Ovi ei ole aivan täysin tiivis, jolloin esimerkiksi<br />

ruoanhajua saattaa tulla porraskäytävästä<br />

47,2 %<br />

– Oven tiiviys on huono, esimerkiksi oven ja<br />

karmin välissä on rako<br />

18,3 %<br />

Tulosten mukaan mitä vanhempi talo, sitä huonompi<br />

tiiveys.<br />

pelastuslaitos kehottaa taloyhtiöitä kiinnittämään<br />

huomiota huoneistojen ulko-ovien tiiveyteen.<br />

ovien tiiveys on paloturvallisuusasia.<br />

Lisätietoja oman paikkakunnan palotarkastajalta.<br />

Tutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan<br />

osoitteessa: kympe.fi/tarra<br />

- 23 -

Jos portaikossa on savua<br />

Kun palokunta<br />

saapuu, ilmaise<br />

sijaintisi ikkunasta<br />

tai parvekkeelta<br />

Liite 5: Tiedote taloyhtiöiden ilmoitustauluille<br />

Pelastuslaitos tiedottaa<br />

Jos portaikossa on savua<br />

Kun palokunta<br />

saapuu, ilmaise<br />

sijaintisi ikkunasta<br />

tai parvekkeelta<br />

POISTUMISTURVALLISUUSTARRA<br />

Pelastuslaitos on ottanut käyttöön kerrostalojen asukkaiden<br />

turvallisuutta parantavan poistumisturvallisuustarran.<br />

Tarran tarkoituksena on kertoa, kuinka Sinä toimit oikein,<br />

kun havaitset savua rappukäytävässä.<br />

Savuiseen rappukäytävään ei saa mennä. Savu on<br />

myrkyllistä ja aiheuttaa nopeasti tajunnan menetyksen.<br />

Jos havaitset savua, sulje ovesi ja pysy asunnossasi.<br />

Soita 112 ja kerro hätäkeskukselle tilanteesta.<br />

Numeroon ei tarvitse soittaa, jos huomaat, että joku<br />

muu on sen jo tehnyt.<br />

Siirry ikkunan luo tai parvekkeelle. Kun pelastuslaitos<br />

saapuu, ilmaise sijaintisi esimerkiksi heiluttamalla näkyvää<br />

vaatetta ikkunasta.<br />

Tarra jaetaan kaikkiin taloyhtiön asuntoihin.<br />

Kiinnitä tarra ovesi sisäpuolelle näkyvälle paikalle.<br />

LISÄTIETOJA: www.kympe.fi/tarra<br />

Kiitos osallistumisestasi tärkeään paloturvallisuustyöhön!<br />

Projektin toteuttavat:<br />

• Kymenlaakson pelastuslaitos<br />

• <strong>Suomen</strong> Palopäällystöliitto<br />

• <strong>Suomen</strong> Pelastusalan Keskusjärjestö<br />

Projektin rahoittaa:<br />

• Palosuojelurahasto<br />

- 24 -

Jos portaikossa on savua<br />

Kun palokunta<br />

saapuu, ilmaise<br />

sijaintisi ikkunasta<br />

tai parvekkeelta<br />

Jos portaikossa on savua<br />

Kun palokunta<br />

saapuu, ilmaise<br />

sijaintisi ikkunasta<br />

tai parvekkeelta<br />

Liite 6: Self-mailer<br />

1. puoli<br />

Nuuttaus<br />

tähän<br />

Nuuttaus<br />

tähän<br />

Hyvä asukas,<br />

irrota tämä tarra ja kiinnitä se ovesi<br />

sisäpuolelle näkyvälle paikalle.<br />

Jos portaikossa on savua<br />

Kun palokunta<br />

saapuu, ilmaise<br />

sijaintisi ikkunasta<br />

tai parvekkeelta<br />

Toimi näin tulipalon sattuessa:<br />

Jos havaitset savua<br />

Jos sinun asunnossasi<br />

rappukaytävässä:<br />

on tulipalo:<br />

• Sulje ovi. Pysy huoneistossa.<br />

• Soita 112, kerro hätäkeskukselle<br />

tilanne. Noudata saamiasi ohjeita.<br />

• Mene parvekkeelle tai ikkunan luo.<br />

Kun palokunta saapuu, ilmaise<br />

sijaintisi. Voit heiluttaa ikkunasta<br />

esimerkiksi helposti havaittavaa<br />

vaatetta, jotta sinut havaittaisiin.<br />

• Pelasta vaarassa olevat.<br />

• Sammuta tulipalo, jos pystyt siihen.<br />

• Poistu huoneistosta.<br />

• Sulje ovi.<br />

• Soita 112, kerro hätäkeskukselle<br />

tilanne. Noudata saamiasi ohjeita.<br />

Kiitos osallistumisestasi tärkeään turvallisuustyöhön!<br />

Projektin toteuttavat:<br />

• Kymenlaakson pelastuslaitos<br />

• <strong>Suomen</strong> Palopäällystöliitto<br />

• <strong>Suomen</strong> Pelastusalan Keskusjärjestö<br />

Projektin rahoittaa:<br />

• Palosuojelurahasto<br />

- 25 -

Jos portaikossa on savua<br />

Kun palokunta<br />

saapuu, ilmaise<br />

sijaintisi ikkunasta<br />

tai parvekkeelta<br />

Liite 6: Self-mailer<br />

2. puoli<br />

Nuuttaus<br />

tähän<br />

Nimet ja osoitteet<br />

InkJetillä takakanteen<br />

Nuuttaus<br />

tähän<br />

Pelastuslaitos tiedottaa<br />

On tilanteita, joissa<br />

ovi täytyy pitää kiinni<br />

- 26 -

Liite 7: Toistomittauksen tulokset<br />

Tutkimuksen tavoite.<br />

Poistumisturvallisuus<br />

Toistomittaus - Tietoisuus<br />

menettelytavoista hätätilanteessa<br />

tiedotuskampanjan jälkeen<br />

Kymenlaakso N=1003<br />

Oivaltamo Research Agency<br />

Jarmo Marski<br />

info@oivaltamo.fi<br />

26.4.2010<br />

• Kymenlaakson kotitalouksiin postitettiin maaliskuussa (18.3.2010)<br />

poistumisturvallisuudesta ohjeistanut tiedote, joka sisälsi asunnon<br />

käytävään johtavan oven sisäpuolelle liimattavaksi tarkoitetun tarran<br />

• Ennen tarran jakelua Oivaltamo suoritti helmikuussa 2010<br />

alkumittauksen poistumisturvallisuudesta vallitsevasta tietoisuudesta.<br />

Samalla testattiin vaihtoehtoja selkeimmän tiedotetarran kehittämiseksi<br />

• Toistomittaus aloitettiin kun tarrojen postituksesta oli kulunut kolme<br />

viikkoa.<br />

• Alkumittaus paljasti että noin 40% väestöstä valitsisi poistumistavan,<br />

jota viranomaiset eivät suosittele. 87% ilmaisi valmiutensa liimata<br />

paloturvallisuuteen ohjeita antava tarra asuntonsa porraskäytävään<br />

johtavan oven sisäpuolelle<br />

• Molemmilla tutkimuskierroksilla kartoitettiin myös muita<br />

paloturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä<br />

1<br />

2<br />

Menetelmä ja kohderyhmä<br />

• Tutkimus toteutettiin Kymenlaakson alueella puhelinhaastatteluna.<br />

• Viikolla 5/2010 suoritettiin ensimmäinen mittaus (T1, N=502), jossa<br />

kartoitettiin Kymenlaakson aikuisväestössä tällä hetkellä vallitseva<br />

tietoisuus paloturvallisuuteen liittyvistä toimintamalleista. Toistomittaus<br />

suoritettiin viikolla16/2010 (T2, N=501).<br />

• Otos muodostettiin poimimalla se Fonectan numerotietokannasta.<br />

Otosta muodostettaessa kontrolloitiin ettei otokseen T2 osu niitä<br />

kotitalouksia, jotka osallistuivat jo alkumittaukseen T1.<br />

• Otos kiintiöitiin vastaamaan Kymenlaakson väestöä iän ja sukupuolen<br />

mukaan<br />

• Filtterinä käytettiin kerrostalossa asumista<br />

• Tutkimus edustaa Kymenlaaksolaista alle 75 -vuotiasta aikuisväestöä<br />

Tilastollinen merkitsevyys on ilmoitettu seuraavasti:<br />

p

7<br />

Tiedotteen havaitseminen ilmoitustaululla<br />

Entä oletteko havainnut tähän asiaan liittyvän tiedotteen<br />

rappukäytävänne ilmoitustaululla?<br />

T2<br />

Paloturvallisuudesta tiedottavan tarran kiinnittäminen<br />

Onko tämä tulipalotilanteissa poistumisturvallisuuteen ohjeita antava<br />

tarra kiinnitetty asuntonne rappukäytävään johtavan oven<br />

sisäpuolelle?<br />

T2<br />

Kyllä<br />

En ole havainnut<br />

tiedotetta<br />

Siellä ei ole<br />

tiedotetta<br />

30,3 %<br />

60,7 %<br />

9,9 %<br />

N=501<br />

Kyllä<br />

64,3 %<br />

Kiinnitetty<br />

muualle 2,2 %<br />

Asia on<br />

unohtunut<br />

18,5 %<br />

En pidä tarraa<br />

tarpeellisena 9,0<br />

En pidä tarran<br />

ulkonäöstä<br />

3,5 %<br />

Olen olettanut että muu<br />

perheeni jäsen tekee sen 0,8 %<br />

Minun on vaikea itse<br />

kiinnittää tarraa. 0,3 %<br />

Muu syy 10,0 %<br />

N=367 = tarran saaneet<br />

8<br />

Paloturvallisuudesta tiedottavan tarran kiinnittäminen<br />

Tiedotteen ja tarran viestin selkeys<br />

T2<br />

Muita tyypillisiä syitä:<br />

Oliko tarran ja tiedotteen viesti mielestänne riittävän selvä?<br />

”Odotan puolisoni mielipidettä tarran paikasta.”<br />

”Remontin takia.<br />

”En halua sotkea ovea. Valkoinen ovi ja punainen tarra.”<br />

”Pelkään, ettei tarra lähde irti, kun sen on kerran siihen laittanut.”<br />

”En heti laittanut, ja nyt se on hukkunut.”<br />

”Tiedote on joutunut vahingossa roskiin mainosten kanssa.”<br />

”Pitää kysyä vuokraisännältä ensin saako tarran liimata.”<br />

Kyllä<br />

Ei<br />

96,7 %<br />

3,3 %<br />

N=367 = tarran + tiedotteen saaneet<br />

Muu paikka tarralle:<br />

”Tarra siivouskomerossa ulko-oven vieressä.<br />

”Kiinnitetty komeron oveen.”<br />

”Siivouskomeron ovessa, koska tiedämme hätäkeskuksen nron.”<br />

”En halunnut liimata sitä nimenomaan oveen...”<br />

”Se on toisessa paikassa näkyvillä.”<br />

”Tarran kiinnittäminen tuntui ikävältä, se on naulakon päällä.”<br />

”Pidän sitä sopivammassa paikassa.<br />

”En tiennyt, että se tulee laittaa rappukäytävän oveen. Se on laitettu näkyvälle paikalle jääkaapin oveen.”<br />

• Myös porraskäytävätiedotteen havainneista 96,7 % piti sitä riittävän selvänä<br />

9<br />

11<br />

Valmius kiinnittää tarra: ennustettu T vs. toteutunut T2<br />

Olisitteko valmis liimaamaan paloturvallisuuteen ohjeita antavan<br />

tarran asuntonne oven sisäpuolelle?<br />

T1<br />

Kyllä<br />

Ei<br />

87,3 %<br />

12,7 %<br />

Ensimmäinen mittaus T1 ennusti varsin hyvin tarran toteutunutta<br />

kiinnittämishalukkuutta:<br />

-64,3 % tarran saaneista oli kiinnittänyt sen ohjeiden mukaan<br />

- Lisäksi 2,2 % jotenkin muuten (yhteensä 66,5%)<br />

- Noin 20% suhtautui asiaan periaatteeessa myönteisesti, mutta<br />

ilmoitti että asia oli unohtunut, tarra oli joutunut hukkaan tai sitä ei<br />

ollut ehditty kiinnittää<br />

- 12,5 % puolestaan ei pitänyt tarraa tarpeellisena tai ei ollut<br />

kiinnittänyt sitä ulkonäkösyistä<br />

N=502<br />

Tulokset<br />

• Vaikutukset: Tietoisuuden muutos<br />

• Muut kysymykset<br />

10<br />

12<br />

- 28 -

14<br />

Toiminta jos rappukäytävässä savua<br />

Jos havaitsette rappukäytävässä savua, kumpi<br />

seuraavista on mielestänne järkevin tapa toimia?<br />

Tiedon määrän koettu riittävyys<br />

Kuinka paljon teillä on mielestänne tietoa siitä, kuinka<br />

tulipalon syttyessä tulee toimia?<br />

T1<br />

T2<br />

T1<br />

T2<br />

Poistun porraskäytävän<br />

kautta<br />

ulos turvaan<br />

39,4 %<br />

19,0 %<br />

Täysin riittävästi,<br />

en kaipaa lisätietoa<br />

37,5 %<br />

51,7 %<br />

Jään huoneistoon,<br />

suljen oven ja jään<br />

odottamaan apua<br />

60,6 %<br />

81,0 %<br />

+20,4<br />

Lähes riittävästi,<br />

mutten ole aivan varma<br />

siitä miten toimia<br />

44,2 %<br />

37,9 %<br />

• Tietoisuus poistumisturvallisuudesta kaikkien tutkittujen keskuudessa lisääntyi 20,4 %-yksikköä. Niiden<br />

keskuudessa jotka muistivat saaneensa tiedotteen ja tarran, ko. tunnusluku kasvoi 87,5 %:iin.<br />

• Viranomaisten suositusten vastaisen toimintamallin valinneiden määrä puolittui<br />

• Avovastauksissa (spontaani mitä tehdä jos havaitsee porraskäytävässä savua ) vaikutus näkyi<br />

selvemmin niiden vastausten määrän kasvuna, joissa mainittiin soitto 112, oven sulkeminen, käytävään<br />

ei saa mennä, odottaa asunnossa ikkunan ääressä tai parvekkeella (lisäys noin +32 %-yksikköä)<br />

13<br />

En tiedä riittävästi<br />

asiasta, kaipaisin<br />

lisätietoa<br />

18,3 %<br />

10,4<br />

• Tiedon määrän riittäväksi kokevien määrä kasvoi 14,2 prosenttiyksikköä 51,7 %:iin<br />

Taloyhtiön paloturvatiedotuksen koettu riittävyys<br />

Perheen sisällä virinnyt keskustelu ja keskustelu mediassa<br />

T2<br />

Onko taloyhtiö antanut teille mielestänne riittävästi tietoa<br />

paloturvallisuuteen liittyen?<br />

Jos taloudessanne on muita, oletteko keskustelleet palo- ja<br />

poistumisturvallisuudesta tarran saapumiseen liittyen?<br />

Kyllä<br />

60,4 %<br />

Kyllä<br />

32,5 %<br />

45,3 %<br />

T1<br />

T2<br />

Ei<br />

39,6 %<br />

N=230 = tarran saaneet useamman hengen taloudet<br />

• Asiasta keskustelua käyneiden joukossa 90,2 % valitsisi viranomaisten suositteleman<br />

poistumisturvallisuus-menettelytavan<br />

Ei<br />

67,5 %<br />

54,7 %<br />

Oletteko nähneet sanomalehdissä tai kuulleet radiosta uutista tähän<br />

tarrahankkeeseen liittyen?<br />

Kyllä<br />

23,0 %<br />

• Taloyhtiön tiedottamisen riittäväksi kokeneiden määrä kasvoi 12,8 yksiköllä 45,3 prosenttiin.<br />

• Edelleen yli puolet kuitenkin koki taloyhtiöiden paloturvallisuuteen liittyvän tiedottamisen<br />

riittämättömäksi<br />

15<br />

Ei<br />

77,0 %<br />

• Mediasta asian huomanneiden keskuudessa 87 % valitsisi viranomaisten suositteleman<br />

poistumisturvallisuus-menettelytavan<br />

N=501<br />

16<br />

Palovaroittimen omistus<br />

Yhteenveto ja päätelmät<br />

Onko talonne porraskäytävässä palovaroitinta?<br />

T2<br />

Kyllä 27,7 %<br />

Ei 26,1 %<br />

En tiedä 46,1 %<br />

N=501<br />

• Tiedotuskampanjan tavoittavuus: 79,6% kaikista vastaajista oli joko saanut<br />

tiedotteen kotiin, nähnyt tiedotteen porraskäytävän ilmoitustaululla tai joku<br />

muu perheenjäsen oli liimannut tarran oveen. Kun lisäksi osa oli havainnut<br />

asiaa koskevan uutisoinnin mediasta, aineiston perusteella voidaan arvioida<br />

että noin 82% Kymenlaaksolaisista on saanut jotakin kautta tietoa aiheesta<br />

• 73 % vastaajista tiesi taloutensa saaneen poistumisturvallisuustarran eli<br />

oli nähnyt tarran sisältävän tiedotteen<br />

• Mittaushetkellä kaikkiaan 47% tutkituista kotitalouksista tarra oli liimattu<br />

oveen. Tarran saaneista 64% oli liimannut tarran ohjeiden mukaan. 2 % oli<br />

liimannut tarran johonkin muualle, kuten siivouskomeron oven sisäpuolelle<br />

• Kampanjan seurauksena viranomaisten suositteleman vastaisen<br />

toimintatavan valinneiden määrä puolittui ja suositellun tavan valitsevien<br />

määrä kasvoi 81% prosenttiin<br />

Jos<br />

Jos<br />

havaitsette<br />

havaitsette<br />

rappukäytävässä<br />

rappukäytävässä<br />

savua,<br />

savua,<br />

mikä<br />

mikä<br />

on<br />

on<br />

mielestänne<br />

mielestänne<br />

järkevin<br />

järkevin<br />

tapa<br />

tapa<br />

toimia?<br />

toimia?<br />

17<br />

”Kiperä<br />

”Kiperä<br />

kysymys,<br />

kysymys,<br />

jos<br />

jos<br />

ei<br />

ei<br />

pihalle<br />

pihalle<br />

muuten<br />

muuten<br />

pääse,<br />

pääse,<br />

on<br />

on<br />

vain<br />

vain<br />

sukellettava<br />

sukellettava<br />

savuun<br />

savuun<br />

ja<br />

ja<br />

ovet<br />

ovet<br />

perässä<br />

perässä<br />

kiinni.”<br />

kiinni.”<br />

”Menisin<br />

”Menisin<br />

ulos<br />

ulos<br />

kaikista<br />

kaikista<br />

kielloista<br />

kielloista<br />

huolimatta.”<br />

huolimatta.”<br />

19<br />

- 29 -

Liite 8: Kustannuslaskelma<br />

Mainostoimisto 4 800<br />

Tutkimukset (alkumittaus, tarran sisältö, toistomittaus) 11 400<br />

Painotuotteiden valmistaminen (tarra, self-mailer, saatekirje, tiedote) 7 300<br />

Osoitemaksut (SIR, VTJ) 7 600<br />

Postitukset (Itella Asiakkuusmarkkinointi) 9 100<br />

Muut kulut (Ohjausryhmä, <strong>loppuraportti</strong>) 1 700<br />

Yhteensä 41 900<br />

- 30 -

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2025 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!