Rajallisen maapallon sosiaalipolitiikka - Sosiaalipoliittinen yhdistys ry

sosiaalipoliittinenyhdistys.fi

Rajallisen maapallon sosiaalipolitiikka - Sosiaalipoliittinen yhdistys ry

Rajallisen maapallon

sosiaalipolitiikka

Ympäristö ja sosiaalipolitiikka -seminaari

1.12.2011, Sosiaalipoliittinen yhdistys

Tuula Helne ja Tuuli Hirvilammi


Esityksen taustaksi:

Kelan tutkimusosasto ja kestävä kehitys

”Toinen sosiaalipolitiikka” -hanke:

• Sosiaalipolitiikka – altavastaajasta planeetan pelastajaksi.

Julkaisussa: Elina Palola & Vappu Karjalainen (toim.)

Sosiaalipolitiikka. Hukassa vai uuden jäljillä? (2011)

• Kohtuus kulutuksessa. Futura 1/2011.

• Ilmasto muuttuu, muuttuuko ihminen? Julkaisussa Marjatta Bardy &

Sanna Parrukoski (toim.) Hyvinvointi ilmastonmuutoksen oloissa?

(2010)

• Toisen sosiaalipolitiikan mahdollisuudesta. Janus 3/2009.

• Kohti ympäristösosiaalipolitiikkaa. Janus 3/2009.

• Ympäristösosiaalipolitiikan lähtökohtia. Julkaisussa: Ilmo Massa

(toim.) Vihreä teoria. (2009)


Tulossa

Rajallisen maapallon sosiaalipolitiikka (2012)

(tämän esityksen taustalla)

• ”Dialogilla ekososiaaliseen muutokseen” (2012)

• ”Yhteyksien kirja - ekososiaalisen hyvinvoinnin käsikirja"

(2012).

• ”Ekososiaalisen muutoksen sanakirja” (2012/2013)

• Tekeillä: Perusturvan saajien hyvinvointi ja sen

ympäristövaikutukset -väitöstutkimus


Lähtökohta: Yksi maapallo

• Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa tulee ottaa vakavasti

maapallon rajalliset luonnonvarat

Haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen haastaa

suomalaisen hyvinvointimallin

Esim. ilmastonmuutoksen hillitseminen

Lähde: Global Footprint Network 2009


Ongelma: ympäristön ulkoistaminen

sosiaalipolitiikasta

‣ Tätä selittää ennen kaikkea se, että sosiaalipoliittinen

järjestelmä elää symbioosissa talouden kanssa. Järjestelmä on

myös sektoroitunut ja ammatillisesti erikoistunut, minkä

vuoksi ekologisten ja sosiaalisten kysymysten huomioon

ottaminen on vaikeaa.

‣ Kestävän kehityksen linjaukset puuttuvat lähes kokonaan esim.

STM:n hallinnonalaan kuuluvista uudistuksista (PARAS;

SATA)

‣ Ekologisen kestävyyden ja hyvinvointivaltion väliset yhteydet

eivät ole ”ensilinjassa suuntaamassa päätöksentekoa tai

muokkaamassa sen sisältöä” (Juho Saari 2010)


…ja sosiaalipoliittisesta

tutkimuksesta?

• Ongelmallista on ensinnäkin se, että sosiaalipoliittisessa

tutkimuksessa ei ole juurikaan huomioitu ihmisen ja

ekosysteemin välistä yhteyttä

• Sosiaalipolitiikan päivillä (1978-) ympäristökysymyksiin

liittyvä työryhmä on pidetty vain yhdeksän kertaa.

• Kuuminta ”hottia" esim. huoltosuhteen heikkeneminen ja

työurien pidentäminen.


Miksi näin on (1)…?

• Sosiaalipolitiikkaa harjoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti

ongelmallisen talousjärjestelmän osana

• Joukkotuotannon ja -kulutuksen kehä: ajatus siitä, että

sosiaaliset tulonsiirrot tukevat taloudellista kasvua ja elintason

nousua

• Sosiaalipoliittisia toimenpiteitä käytetään lieventämään

kansalaisiin kohdistuvia "ulkoisvaikutuksia” sekä

vahvistamaan maan talouden kilpailukykyä

työvoiman saaminen, kulutusmahdollisuuksien lisääminen


Miksi näin on (2)…?

• Työllisyyden ja talouskasvun korostaminen

”Työ on parasta sosiaaliturvaa” (esim. Kataisen

hallitusohjelma)

”Tarvitsemme jatkuvaa kasvua pelkästään jo pysyäksemme

paikallamme” (Raimo Sailas 2009)

Työmarkkinajärjestöjen ym. etujärjestöjen ylivalta

• Laajemmin: yhteiskuntatieteiden antroposentrismi eli

ihmiskeskeinen paradigma


…vaikka pitäisi olla näin:

• Keinotekoinen raja sekä sosiaali- ja

ympäristötieteiden välillä että sosiaali- ja

ympäristöpolitiikan välillä tulisi poistaa.

• Sosiaali- ja ympäristöpolitiikan samanaikaisen

huomioon ottamisen synenergiaedut. (Esim.

ilmastopolitiikassa oikeudenmukaisuus

sosiaalipolitiikan avulla).


Ekologinen paradigma

• Kaikella ihmisen sosiaalisella toiminnalla – sosiaalipolitiikka

mukaan lukien – on ekologiset reunaehdot.

1) lajit ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa

2) sosiaaliseen elämään eivät vaikuta ainoastaan sosiaaliset ja

kulttuuriset vaan myös ympäristötekijät (esimerkiksi ilmasto)

3) ympäristö rajoittaa ihmisen toimintaa (esimerkiksi terveys on

mahdollinen vain tiettyjen ympäristöehtojen vallitessa)

4) ihmisyhteiskuntien kasvulle on rajat (esimerkiksi

termodynamiikan pääsäännöt).

(Catton ja Dunlap 1980, 33–34)


Talous paikalleen:


• Kasvupakko ja sen kyseenalaistaminen

= siirtyminen ekologisesti kestävissä rajoissa

olevaan ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen

”kohtuutalouteen”


Kohtuullista?

Ylikulutus: Maapallon kantokyvyn

rajojen ylittäminen

Ekologinen

kestävyys

Sosiaalinen

kestävyys

Köyhyys ja osattomuus, ei mahdollisuutta

osallistua yhteiskunnan toimintaan

Resurssien kulutus

30.11.2011 13


Suomalaisten kulutus

ja ympäristövaikutukset

Luonnonvarojen

kokonaiskulutus eri

tulodesiileissä

30000

Hiilidioksidipäästöjen määrä eri

tulodesiileissä

60000

50000

40000

30000

20000

10000

0

25000

20000

15000

10000

5000

0

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

CO2-päästöt vuonna 2006 (kg/kulutusyksikkö)

TMR vuonna 2006 (kg/kulutusyksikkö)

Lähde: Juha Nurmela, Tilastokeskus (julkaisematon)

Tulojen kasvu ja kulutusmahdollisuuksien lisääminen kasvattavat myös

luonnonvarojen kokonaiskulutusta ja hiilidioksidipäästöjä


Laaja käsitys hyvinvoinnista

• Sosiaalipolitiikka on hyvinvointipolitiikkaa

• Minkälaista hyvinvointia tavoittelemme?


Tulot ja kulutus eivät ole yhtä kuin hyvinvointi!

• Lähtökohdaksi laaja käsitys hyvinvoinnista

Having-, Loving-, Being- ja Doing -tekijöiden

kokonaisuus, jossa eri ulottuvuudet limittyvät toisiinsa ja

edellyttävät toisiaan

Ihminen ei voi toteuttaa hyvinvointiaan millään näistä

ulottuvuuksista ottamatta huomioon muita ihmisiä, lajeja ja

luontoa


Kestävä hyvinvointi

Ulottuvuudet Kuvaajia Sosiaalipoliittisia edistämis- ja

säätelykeinoja

Having

‣Toimeentulo

‣Riittävä perustoimeentuloturva/

‣Terveys ja toimintakyky

perustulo

– mitä ihmisellä voi

‣Asunto

‣Hyvinvointipalveluiden ylläpito ja

kohtuudella olla

‣Ruoka ja muut peruskulutushyödykkeet

vahvistaminen

‣Käytettävissä olevat luonnonvarat

‣Progressiivinen tulo- ja

varallisuusverotus

‣Progressiiviset kulutusverot

‣Terveyden ja toimintakyvyn

edistäminen ekologisesti ja ennakoivasti

‣Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän

yhdyskuntarakenteen ja asuntotuotannon

kehittäminen ja tukeminen

‣Kulutusmaksimit

Doing

– vastuullinen ja mielekäs tekeminen

‣Ansiotyö

‣Oppiminen

‣Harrastustoiminta

‣Muu tekeminen

‣Yhteiskunnallisesti hyödyllisten töiden

suosiminen

‣Työajan lyhentäminen

‣Sosiaaliturvan ansiotyö- ja

kulutuskannustimien heikentäminen

‣Kulutukseen suuntautuvan ajankäytön

vähentäminen

‣Sosiaaliturvajärjestelmän

ympäristövaikutusten tunnistaminen ja

minimointi


Kestävä hyvinvointi II

Loving

– kuuluminen

ja rakastaminen

‣Perhe ja suku

‣Ystävyyssuhteet

‣Paikallisyhteisöt

‣Yhteiskunta

‣Globaali yhteisö

‣Tulevat sukupolvet

‣Muut eläinlajit

‣Luonto

‣Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän

perherakenteen ja -elämän tukeminen.

‣Yhteisyyttä ja paikallisyhteisöjä

vahvistavan sosiaaliturvan

kehittäminen

‣Vertaistuotannon tukeminen

‣Luontosuhteen vaaliminen sosiaalija

terveyspalveluissa

Being

– eheä kokemus maailmassa

olemisesta

‣Henkinen hyvinvointi

‣Itsensä toteuttaminen

‣Arvokkuus ja korvaamattomuus

‣Elämänhallinta

‣Ehkäisevä sosiaalipolitiikka:

elämäntapamme yksinkertaistaminen

ja elämän hidastaminen

‣Sosiaaliturvan lainsäädännön ja

toimeenpanon yksinkertaistaminen

‣Ihmisten

osallistumismahdollisuuksien

lisääminen sosiaaliturvajärjestelmässä

More magazines by this user
Similar magazines