4IlAEs

oh8bqt

4IlAEs

Hyvinvointia työstä

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depressio ja työterveyshuolto

- ajankohtaista hoitosuosituksista

Perjantai-meeting

Teija Kivekäs

LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Päivitetyt hoitosuositukset

Depression Käypä hoito -suositus

• alkuperäinen suositus julkaistu 1/2004

• viimeisin päivitys julkaistu marraskuussa 2014

• www.kaypahoito.fi/ depressio

Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio

• alkuperäinen suositus julkaistu 10/2008

• päivitys julkaistaan Terveysportissa maaliskuussa 2015

• www.terveysportti.fi/ työterveys ja kuntoutus/

työterveyshuollon hyvät käytännöt /depressio

• http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/ttk00100

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Suositusten kohderyhmät

Depression Käypä hoito -suositus

• kohderyhmänä depressiopotilaiden hoitoon osallistuvat lääkärit ja

muu henkilökunta

• perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja psykiatrisessa

erikoissairaanhoidossa

• muilla lääketieteen erikoisaloilla

Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio

• tarkoitettu masennustilojen ehkäisyyn ja depressiopotilaiden

hoitoon ja/tai kuntoutukseen osallistuville työterveyshuollon

• ammattihenkilöille (työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat)

• asiantuntijoille (psykologit, psykiatrit, fysioterapeutit ja muut

työterveyshuollossa toimivat asiantuntijat)

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Miksi työterveyshuoltoa varten

tarvitaan oma suositus?

• Depression hoidon lääketieteelliset periaatteet ovat samat

työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa

• osaltaan suosituksen perustana ovat Depression Käypä hoito

-suositus ja Lääkärin käsikirjan depressiota käsittelevät osat

• Työterveyshuollossa toteutettavan sairaanhoidon sisältöön

vaikuttaa kuitenkin työpaikan ja työterveyshuollon välisen

työterveyshuoltosopimuksen sisältö; tämä on otettava huomioon

järjestettäessä depressiopotilaan kokonaisvaltaista hoitoa

• Koska työhön liittyvät tekijät voivat osaltaan olla laukaisemassa

masennustiloja ja vaikuttamassa niistä toipumiseen,

työterveyshuollolla on erityisasema sekä depression ehkäisyn

että depressioon jo sairastuneiden työntekijöiden hoidon

järjestämisessä ja työkyvyn tukemisessa

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Mitä uutta Käypä hoito -päivityksessä?

• Diagnostiikan merkitystä korostetaan yhä enemmän

• Depression seulontaa suositellaan aiempaa varovaisemmin

• Psykoterapian ja lääkehoidon yhdistämistä suositellaan entistä

vahvemmin

• Lääkeresistentin depression hoitoa on tarkennettu ja päivitetty

• Työhön paluun tukemiseen kiinnitetään lisää huomiota

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Mitä uutta Työterveyshuollon hyvät

käytännöt: Depressio -päivityksessä?

• Depression seulontaa suositellaan aiempaa varovaisemmin

• Moniammatillista yhteistyötä depression hoidossa korostetaan

• Uusia vuorovaikutuksellisen hoidon keinoja tuodaan esiin

(interpersonaalinen neuvonta, 6-8 käyntikerran lyhytterapiat,

nettiterapia)

• Lääkeresistentin depression hoitomahdollisuuksia

työterveyshuollossa on tarkennettu (vrt Käypä hoito)

• Työterveyshuollon koordinaatioroolia ja verkostoyhteistyötä työssä

jatkamisen ja työhön paluun tukemisessa korostetaan

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Masennustilat ja

työkyvyttömyys vuonna 2013

• Vuonna 2013 masennuksen perusteella alkoi Kelan tilastojen

mukaan

• noin 24 000 sairauspäivärahakautta ja

• noin 2200 osasairauspäivärahakautta

• Työeläkejärjestelmästä vuonna 2013 uudelle

masennusperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle

(kuntoutustuelle tai toistaiseksi myönnetylle eläkkeelle) siirtyi

3220 henkilöä

• Kaikkiaan vuoden 2013 lopussa masennuksen vuoksi

työkyvyttömyyseläkettä sai ETK:n tilastojen mukaan

työeläkejärjestelmästä noin 31 500 henkilöä

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Työeläkejärjestelmästä 1996-2013

mielenterveyden häiriöiden perusteella

eläkkeelle siirtyneet (Lähde:ETK)

Masennustilat

(F32, F33)

Skitsofrenia ym.

psykoottiset häiriöt

(F20, F23, F25)

Neuroottiset ym.

häiriöt (F34, F40-

42, F44, F45, F48)

Alkoholiin liittyvät

mt-häiriöt (F10)

Persoonallisuushäiriöt

(F21, F60–

62)

Muut

mielenterveysdiagnoosit

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depression ehkäisy

• Depressiota ehkäisevät interventiot on hyödyllistä kohdentaa

riskiryhmiin

• Riskiryhmät voidaan jakaa henkilöihin, joilla

• on depression vaaratekijöitä (valikoiva ehkäisy)

• ilmenee masennusoireilua, mutta ei depression

diagnostiset kriteerit täyttävää häiriötä (kohdennettu

ehkäisy)

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depression yleisiä vaaratekijöitä

• Varhainen kaltoinkohtelu

• Kuormittavat elämänmuutokset ja menetykset

• Pitkäaikainen stressi

• Traumaattiset kriisit

• Ihmissuhderistiriidat, ihmissuhteiden puute

• Köyhyys, työttömyys, vähäinen koulutus

• Alkoholin riskikäyttö

• Tupakointi

• Somaattiset pitkäaikaissairaudet

• Ravitsemukselliset puutokset, hormonaaliset muutokset

• Perimä, muut psykiatriset sairaudet, aiempi depressio

• Puutteellinen itsetunto ja tunteiden säätelykyky

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depression vaaratekijöiden

vähentäminen (valikoiva ehkäisy)

• Pitkäaikaissairauksien hyvä hoito ja psykososiaalinen tuki

• Kivun hoito

• Unettomuuden hoito

• Alkoholin riskikäyttäjien lyhytneuvonta (mini-interventio)

• Tupakoinnista luopumisen tukeminen

• Lomautettujen ja työttömyysuhassa olevien tuki

• Traumaattisten kriisien asianmukainen hoito

• Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän käsittely työpaikoilla

• Työkuormituksen hallinta organisaatiotasolla (C)

• Työntekijän stressinhallintakeinojen vahvistaminen (B)

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Masennusoireista kärsivien oireiden

vähentäminen (kohdennettu ehkäisy)

• Ehkäisevät toimenpiteet kannattaa suunnata erityisesti niihin

henkilöihin, joilla on jo masennustilan oireita eli suuri

sairastumisriski

• Ryhmämuotoiset kognitiivisbehavioraaliset

psykoedukaatiosovellukset (mielialanhallintaryhmät, ns.

depressiokoulut) (A)

• Ryhmämuotoiset kognitiivis-behavioraaliset ja interpersonaaliset

lyhytterapiat (C)

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depression seulonta

• Depression seulonta työterveyshuollossa kannattaa kohdentaa

niihin potilasryhmiin, joissa depression esiintyvyys on

todennäköisesti suuri (C)

• Seulonnassa tulee esiin myös lieviä masennusoireita, jotka

usein menevät ohi ilman erityistä hoitoa

• Seulonta lisää niiden henkilöiden määrää, joiden kohdalla

tarvitaan tarkempaa diagnostista selvittelyä

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Seulonnan eettisyydestä

• Jos työterveyshuollossa on sovittu depression seulonnasta,

seuraavat asiat on siis hyvä tarkistaa ennen toiminnan aloitusta:

• seulonta kohdistetaan potilasryhmiin, joissa depression

esiintyvyys on todennäköisesti suuri - "kohdennettu seulonta"

• seulontapositiivisten tutkimiseen on varattu työvoimaa ja

aikaa

• uusien depressiopotilaiden hoitoon ja säännölliseen

seurantaan on varattu työvoimaa ja aikaa

• Pelkkä seulonta ilman asianmukaisia hoitomahdollisuuksia

ei ole eettistä toimintaa

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Seulontamenetelmiä

• Depression tunnistamisen avuksi on kehitetty monia

käyttökelpoisia lyhyitä ja pidempiä seulontamenetelmiä

• Työterveyshuollossa seulontamenetelmänä voidaan käyttää

esimerkiksi

• PRIME-MD:n kahden kysymyksen seulaa

• Depression riskiryhmille suunnatussa seulonnassa voidaan

käyttää myös potilaan itse täyttämiä seuloja, esimerkiksi

• PHQ-9 kyselyä (Patient Health Questionnaire)

• Beckin depressiokyselyä

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Kahden kysymyksen seula

• Kahden kysymyksen seula:

• Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi

tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai

toivottomuudesta?

• Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi

kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta?

• Kysymykset kannattaa esittää suullisesti depression riskiryhmiin

kuuluville terveystarkastuksissa tai sairausvastaanotolla

• Jos potilas vastaa vähintään toiseen kysymykseen

myöntävästi, voi kyseessä olla depressio ja sen selvittäminen

edellyttää tarkempia tutkimuksia

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depression tunnistaminen ja

kliininen haastattelu

• Depression tunnistamiseksi terveystarkastuksissa ja

vastaanotolla tulisi olla valppaana, jos

• potilas kuuluu johonkin depression riskiryhmään ja

• hänellä esiintyy lisäksi masentunutta mielialaa, mielihyvän

menetystä, toivottomuutta, unettomuutta tai muita

depression oireita

• Seulontamenetelmät eivät koskaan korvaa kliinistä

haastattelua

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depression diagnosointi

• Depressio on oireyhtymä, jossa tiettyjä ydin- ja lisäoireita

esiintyy vallitsevasti vähintään kahden viikon ajan

• Koska hoito tai muut mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet

ovat erilaisia, masennusoireyhtymä tulee erottaa

• masennuksen tunteesta, joka on useimmille ihmisille tuttu,

ohimenevä tunnetila tai mieliala, mahdollisesti reaktiona

pettymyksiin ja suruun

• työstressistä, työuupumuksesta tai muista työhön

liittyvistä psykososiaalisista kuormitustilanteista

• normaalista surureaktiosta

• yksittäisistä masennusoireista, joita esiintyy monien

mielenterveyden häiriöiden, somaattisten sairauksien tai

esim. alkoholin riskikäytön yhteydessä

• Hoidon perustana on depression diagnoosi

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Monihäiriöisyys

• Depression diagnostiikkaa voi vaikeuttaa myös

monihäiriöisyys

• Tyypillisiä masennustilan kanssa samanaikaisesti esiintyviä

häiriöitä ovat

• ahdistuneisuushäiriöt

• persoonallisuushäiriöt

• päihdehäiriöt

• somaattiset sairaudet

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depression hoitokäytännöt

työterveyshuollossa

• Hoidon asianmukainen suunnittelu edellyttää potilaan

kokonaistilanteen huolellista arviointia

• työterveyshuollossa alkuarvioinnin tekee sovitun työnjaon

mukaisesti työterveyshoitaja tai -lääkäri

• arviointikäynneillä on itsessään myös hoidollista merkitystä

• alkuarvioinnin jälkeen sovitaan potilaan kanssa yhteistyöstä ja

laaditaan hoitosuunnitelma

• Työterveyshuollon vahvuutena depressiopotilaan hoidossa ovat

• työntekijän työolojen tuntemus

• työterveysyhteistyö

• verkostoyhteistyö mm. perusterveydenhuollon,

erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen palveluntuottajien,

työeläkelaitosten ja Kelan kanssa

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Kokonaistilanteen arviointi

Alkuarviointiin kuuluvat muun muassa

• ajankohtainen psyykkinen vointi sisältäen myös

itsetuhoisuuden arvioinnin (tukena esim. BDI-21 tai PHQ-9)

• toimintakyky (tukena esim. SOFAS tai PHQ-9:n 10. kysymys)

• aiemmat masennusjaksot ja niihin saatu hoito

• somaattinen terveydentila ja siinä tapahtuneet muutokset

• ajankohtainen lääkehoito

• elämäntapojen kartoitus: mm. liikunta, ravitsemus,

nukkuminen, alkoholin käyttö, tupakointi

• elämäntilanteen kartoitus: mm. kuormitus- ja

voimavaratekijät, alaikäiset lapset, perhe ja läheiset

• työtilanteen ja työolojen kartoitus

• työssä ja työn ulkopuolella saadun sosiaalisen tuen kartoitus

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depression keskeisiä hoito- ja

tukimuotoja työterveyshuollossa

• Hoitosuunnitelmaan vaikuttavat masennustilan

ajankohtainen vaikeusaste ja depression toistuvuus

sekä mahdollinen monihäiriöisyys

• Keskeisiä hoito- ja tukimuotoja työterveyshuollossa:

• Neuvonta ja potilasohjaus (psykoedukaatio)

• Varhainen vuorovaikutuksellinen tuki

• Lääkehoito

• Työoloihin vaikuttaminen

• Koordinointi- ja verkostoyhteistyö eri toimijatahojen kanssa

• Säännöllinen seuranta (hoitovaste, oireet, työ- ja

toimintakyky)

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depression vaikeusaste ja

akuuttivaiheen hoito

(Lähde: Käypä hoito)

Hoitomuoto Lievä Keskivaikea Vaikea Psykoottinen

Psykoterapia + + (+) -

Masennuslääkkeet + + + +

Psykoosilääkkeet

(masennuslääkkeen

ohella)

- - - +

Sähköhoito (ECT) - - + +

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Neuvonta ja potilasohjaus

(psykoedukaatio)

• Neuvonta ja ohjaus kuuluu jokaisen depressiopotilaan hoidon

aloitukseen ja osaksi psykososiaalista hoitoa (B)

• Neuvonnan ja ohjauksen avulla

• annetaan tietoa masennustilan oireista,

hoitomahdollisuuksista ja hoidon tuloksellisuudesta

www.ttl.fi/masennuksenhoito

• jäsennetään potilaan kanssa hänen työ- ja

elämäntilannettaan sekä keskeisiä ongelma-alueita

• kartoitetaan potilaan ongelmanratkaisukeinoja ja vahvistetaan

hänen selviytymiskeinojaan

• ohjataan potilasta myös itsehoidollisiin menetelmiin

www.mielenterveystalo.fi

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Varhainen

vuorovaikutuksellinen tuki

• Hyvä vuorovaikutussuhde ja psykososiaalinen tuki ovat oleellisia

vaikuttavia tekijöitä depression hoidon kokonaisuudessa

• Lievempiä masennustiloja varten on kehitetty lyhytkestoista

interpersonaalista neuvontaa IPT-C, jonka tavoitteena on

lievittää masennusoireita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

(B)

• Varhaisen vuorovaikutuksellisen tuen keinoja lievissä

masennustiloissa voivat tarjota psykoedukaation ja

interpersonaalisen neuvonnan (IPT-C) lisäksi mm.

• kognitiiviseen terapiaan perustuvat mielialanhallintaryhmät (B)

• ongelmanratkaisuterapia (A)

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Moniammatillinen yhteistyö

• Työterveyslääkäri vastaa psykiatristen ja somaattisten sairauksien

diagnostiikasta ja hoitolinjauksista sekä arvioi, tarvitaanko

asiantuntijakonsultaatioita (työterveyspsykologi, psykiatri)

• työterveyspsykologi voi osallistua depression tunnistamiseen ja

tilanteen arviointiin terveystarkastus- ja vastaanottokäynneillä

• Psykososiaalista tukea voivat antaa kaikki työterveyshuollon

ammattihenkilöt ja asiantuntijat, joilla on siihen riittävät

valmiudet ja koulutusta

• työterveyspsykologi voi olla mukana potilaan

psykoedukaatiossa ja psykososiaalisessa tuessa niiltä osin kuin

se on mahdollista työterveyshuoltosopimuksen puitteissa

(pääsääntöisesti korkeintaan 3-5 yksilökäyntiä)

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Spesifit psykoterapiat

• Vaikuttavaksi osoitettuja spesifejä psykoterapiamuotoja

masennustiloissa ovat

• kognitiivisbehavioraalinen lyhytterapia, KBT (10-20

tapaamista)

• interpersonaalinen psykoterapia, IPT (12-16 tapaamista)

• fokusoitu psykodynaaminen lyhytpsykoterapia (16-25

tapaamista)

• käyttäytymisen aktivointi

• Lyhytpsykoterapioista on kehitetty viime vuosina

myös hyvin lyhyitä, 6-8 käyntikerran tapaamiseen

perustuvia hoitomuotoja, jotka soveltuvat lievien

masennustilojen hoitoon (C)

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Nettiterapiat

• Työterveyslääkärit voivat ohjata masennuspotilaita lähetteellä

HUS:n Mielenterveystalo-palvelusivuston kognitiiviseen

malliin pohjautuvaan nettiterapiaan (kts. tarkemmin

www.mielenterveystalo.fi.)

• Tietotekniikka-avusteiset ja internetin kautta tarjottavat

nettiterapiat soveltuvat täydentämään perustason hoitoa

lievissä ja korkeintaan keskivaikeissa masennustiloissa (C)

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Lääkehoito

• Lääkehoito on sitä tärkeämpää, mitä vaikeammasta masennustilasta on

kysymys

• lääkehoito on aina tarpeen vaikea-asteisessa tai psykoottisessa

masennustilassa

• keskivaikeassa masennustilassa lääkehoito on yleensä tarpeen

• myös lievässä masennustilassa masennuslääkehoito on yleensä

hyödyksi

• Lääkkeen valinta tehdään pääosin haittavaikutusten, lääkeinteraktioiden,

hinnan ja potilaan mahdollisten aiempien lääkevasteiden perusteella

• Lääkehoidon sijasta tai rinnalla voidaan lievässä ja keskivaikeassa

masennustilassa käyttää psykoterapiaa (Käypä hoito suositus)

• Lääkehoidon ja psykoterapian yhdistäminen on tehokkaampaa

kuin kumpikaan hoitomuoto yksinään

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Lääkevasteen seuranta

• Lääkehoidon vastetta ja mahdollisia haittavaikutuksia seurataan

systemaattisesti, akuuttivaiheessa vähintään 1-2 viikon välein

• tarvittaessa nostetaan lääkkeen annosta vasteen

optimoimiseksi

• jos mitään viitettä hoitovasteesta ei ilmene 4 viikon

kuluessa (tai jos haittavaikutukset estävät lääkeannoksen

noston), on lääke yleensä syytä vaihtaa jo tuolloin toiseen

masennuslääkkeeseen

• jos selvää hoitovastetta ei ole havaittavissa, kun täyttä

hoitoannosta on käytetty 6-8 viikon ajan, tehoton lääke

on syytä vaihtaa toiseen valmisteeseen

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Lääkeresistentti depressio

• Jos kaksi peräkkäistä asianmukaisesti toteutettua

lääkehoitokokeilua ei ole johtanut selvään vasteeseen, kyseessä on

niin sanottu lääkeresistentti depressio

• Käypä hoito -suosituksessa esitettyjä hoitostrategioita

perusterveydenhuoltoon:

• masennuslääkkeen vaihtaminen

• vaihto venlafaksiiniin hiukan parempi kuin uusi SSRI

• masennuslääkehoidon lisälääkkeenä omega-3-rasvahapot (EPA)

• Erityisesti silloin, jos potilaan toimintakyky on masennuksen vuoksi

selvästi heikentynyt, on lääkeresistentin depression suhteen syytä

konsultoida psykiatrian erikoislääkäriä

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Säännöllinen seuranta

• Hoitovastetta seurataan akuutissa masennustilassa ensimmäisen

6 viikon aikana vähintään 2 viikon välein

• toipumisen edetessä seurantakäyntejä voidaan tilanteen

mukaan harventaa esimerkiksi kerran kuukaudessa

tapahtuviksi

• mikäli hoitoon tehdään muutoksia (esim. lääkehoidon osalta),

tarvitaan uudelleen tiiviimpää seurantaa

• Seurannassa on hyvä käyttää oiremittareita (esim. BDI-21 tai

PHQ-9) ja toimintakykymittareita (esim. SOFAS tai PHQ-9:n 10.

kysymys)

• Myös hoitomyöntyvyyttä ja lääkehoidon mahdollisia

haittavaikutuksia seurataan aktiivisesti

• Seurannassa huomioidaan myös työssä selviytyminen

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Työoloihin vaikuttaminen

• Depression yhteydessä on aina syytä selvittää

• työntekijän oma käsitys työn yhteydestä sairastumiseen ja

työhön liittyvät kuormitustekijät

• sairauden vaikutus eri työtehtävistä selviytymiseen

• Yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon

kesken selvitetään, onko työtä (työaikaa tai työtehtäviä)

mahdollista järjestellä tilapäisesti tai pysyvästi

• Työjärjestelykäytännöt osana työpaikalla sovittua toimintamallia

edistävät myös joustavien käytäntöjen hyväksyttävyyttä

työtoverien keskuudessa

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depression uusiutumisen

ehkäisy

• Depression uusiutumisvaara on suurin toistuvissa

masennustiloissa ja niillä potilailla, joilla terapia-aikainen

toipuminen on ollut osittaista

• ensimmäisen masennusjakson jälkeen 50 %

• toisen masennusjakson jälkeen 70 %

• kolmannen masennusjakson jälkeen 90 %

• Hoidossa oireettomuuden tavoite on tärkeää

masennusjaksojen uusiutumisen ehkäisemiseksi

• Uusiutumisen ehkäisemisessä tehokkaita ovat kognitiiviset

ja interpersonaaliset terapiat

• Myös masennuslääkkeet ovat tehokkaita uusiutumisen

ehkäisemisessä

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depression hoidon vaiheet

(Kupfer 1991)

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Jatko- ja ylläpitohoito

(Lähde: Käypä hoito –suositus)

• Jatkohoito:

• Masennuslääkettä jatketaan aina kuusi kuukautta

oireettomuuden saavuttamisen jälkeen

• Käyttö lopetetaan asteittain

• Ylläpitohoito:

• Pääsääntöisesti kaikille potilaille, joilla on kyseessä

kolmas elämänaikainen masennustila

• Mielekästä vain keskivaikeiden tai vaikeiden jaksojen

ehkäisyssä

• Jo toisen jakson jälkeen, jos henkilö on ollut

masentuneena vakavasti itsetuhoinen tai toimintakyvytön

• Lopettamista voidaan harkita usean vuoden

oireettomuuden jälkeen; tällöin lopettaminen toteutetaan

asteittain ja tilaa seurataan

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Työnjako ja yhteistyö

terveyskeskuksen kanssa

• Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa hoidon toteutus

tapahtuu ensisijaisesti perusterveydenhuollossa

(terveyskeskukset) ja työterveyshuollossa

• Jos työpaikan työterveyshuoltosopimukseen ei kuulu

sairaanhoitosopimusta, potilas ohjataan yleensä hoitoon

terveyskeskukseen

• Mikäli potilaalla on olemassa luottamuksellinen hoitosuhde

terveyskeskuksessa, masennuksen hoito voi luonnollisesti toteutua

siellä, vaikka sairaanhoitosopimus olisi olemassa

• Työkyvyn seuranta jatkuu molemmissa tapauksissa

työterveyshuollossa

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Erikoislääkärin konsultaatioon tai

hoitoon ohjaaminen on tarpeen, jos

• diagnostiikassa ilmenee epäselvyyttä: esim. epäily

kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä

• asianmukaisen hoitoyrityksen jälkeen potilaan vointi ei

kohene 2 kuukauden kuluessa: oireet eivät selvästi

lievity ja/tai työ- ja toimintakyky ei palaudu

• potilaan arvioidaan hyötyvän spesifistä psykoterapiasta

• depressiopotilas kärsii samanaikaisesta muusta

mielenterveyden häiriöstä, kuten päihde-, ahdistuneisuustai

persoonallisuushäiriöstä

• potilaan masennustila on vaikea-asteinen

• potilaalla ilmenee psykoottisia oireita: kiireellinen

konsultaatio

• potilaalla ilmenee vakavaa itsetuhoisuutta: kiireellinen

konsultaatio


Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Depressiopotilaan työ- ja

toimintakyvyn arviointi

• Toimintakyvyn arviointi kuuluu lähes jokaiseen käytännön

lääkärin vastaanottotapahtumaan

• Arvioinnin laajuus vaihtelee tarkoituksen mukaan

• Depressiossa toimintakyky on lähes aina heikentynyt ja sitä

enemmän, mitä vaikeammasta depressiosta on kysymys

• Lievässä masennustilassa toimintakyvyn heikkeneminen on

yleensä vähäistä

• Toimintakyvyn kannalta keskeisiä ovat masennustiloihin liittyvät

kognitiiviset eli tiedonkäsittelyyn liittyvät häiriöt

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Toimintakyvyn arviointi

• Toimintakykyä arvioitaessa on kartoitettava sekä

ajankohtainen toimintakyky että potilaalle luonteenomainen

toimintakyvyn vaihtelu pidemmällä aikavälillä

• Arvioinnissa on tärkeää selvittää konkreettisesti, mistä

toiminnoista potilas selviytyy ja mistä ei, ja kuinka tilanne on

muuttunut verrattuna depressiota edeltäneeseen aikaan.

Tärkeää on potilaan oma kuvaus tilanteesta

• Arvioinnissa voidaan käyttää apuna esim. SOFAS-asteikkoa

(www.toimia.fi) tai PHQ-9 -kyselyn kymmenettä kysymystä

• Toimintakyvyn rajoitteiden lisäksi on tärkeä selvittää potilaan

jäljellä oleva toimintakyky

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Työkyvyn arviointi

• Työterveyshuollossa arvioidaan säännöllisesti depressiopotilaan

työkykyä ja neuvotellaan tarvittaessa konsultoivan/hoitavan

psykiatrin tai muun hoitoon tai kuntoutukseen osallistuvan

tahon kanssa

• Sairauspoissaolon tarvetta arvioitaessa on punnittava

mahdollisia hyötyjä ja haittoja potilaan kannalta

• Sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen vaikuttavat mm.

• potilaan oireet ja toimintakyky

• työn vaatimukset

• työpaikan mahdollisuudet tarvittaviin työhön liittyviin

tukitoimiin / työjärjestelyihin

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Työterveyshuolto ja kuntoutus

• Työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä kuntoutuksen suhteen

ovat

• kuntoutustarpeen selvittäminen

• ohjaus kuntoutukseen ja tarvittavien lausuntojen

laatiminen

• työhön paluun suunnitteluun liittyvät neuvottelut yhdessä

työntekijän ja työnantajan kanssa sekä

• työssä selviytymisen seuranta.

• Työkyvyn ylläpitämiseksi tai kohentamiseksi voidaan hoidon

lisäksi tarvita

• lääkinnällistä kuntoutusta (esim. kuntoutuspsykoterapia)

• ammatillista (esim. työkokeilu, työhönvalmennus) tai

• sosiaalista kuntoutusta (esim. päihdekuntoutus)

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Sairauspoissaolokäytännöt ja

työhön paluun tuki

• Sairauspoissaolon arvioitu pituus mitoitetaan

hoitosuunnitelman, odotettavissa olevan hoitovasteen ja

seurantakäyntien mukaan

• Jos sairauspoissaoloa tarvitaan, ensimmäisen poissaolon on

usein tarpeen kestää 2–4 viikkoa, jona aikana on mahdollista

saavuttaa vastetta lääkehoitoon; joskus kuitenkin työkykyyn

keskeisesti vaikuttavat oireet voivat lievittyä nopeamminkin

• Työterveysneuvottelussa sovitaan sairauspoissaolon

aikaisesta yhteydenpidosta työterveyshuoltoon ja työpaikkaan

sekä muista työhön paluun tukitoimista (esim. työjärjestelyt,

osasairauspäiväraha, työkokeilu)

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Työterveyshuollon hyvät

käytännöt: Depressio

• Päivitetyn suosituksen laatinut työryhmä:

• Teija Kivekäs, LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri, Työterveyslaitos

• Leena Haakana, työterveyshoitaja, kehittämisasiantuntija,

Helsingin kaupungin työterveyskeskus

• Heli Hannonen, PsM, psykologi, Työterveyslaitos

• Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri,

Kela

• Riitta Sauni, LT, työlääketieteen dosentti, ylilääkäri, STM

• Aki Vuokko, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi


Käypä hoito -työryhmä

• Puheenjohtaja:

• Erkki Isometsä, psykiatrian professori, Helsingin yliopisto

• Jäsenet:

• Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela

• Teija Kivekäs, psykiatrian dosentti, ylilääkäri, Työterveyslaitos

• Hannu Koponen, vanhuspsykiatrian professori, Helsingin yliopist0

• Jarmo Lappalainen, perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri, Etelä-

Savon shp

• Olavi Lindfors, PsT, kehittämispäällikkö, THL

• Mauri Marttunen, tutkimusprofessori, THL, nuorisopsykiatrian

professori, HY

• Sami Pirkola, sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto

• Pekka Jousilahti, yleislääketieteen ja terveydenhuollon el,

tutkimusprofessori, THL, Käypä hoito -toimittaja

• Arja Tuunainen, biol. psykiatrian dos, ylilääkäri, Valvira, Käypä hoito -

toimittaja

Teija Kivekäs 6.3.2015

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

More magazines by this user
Similar magazines