Mediapuuhaa perheille - Mediakasvatus.fi

ihmiset ovat ja mikä on heidän suhde toisiinsa?
Mitä kuvan ottamista ennen ja jälkeen on
tapahtunut?
Verratkaa lopuksi kirjoittamaanne uutista
kuvan alkuperäiseen uutiseen. Voit ensin antaa
lapsen valita kaikista alkuperäisistä uutisista
sen, johon juttu hänen mielestään kuuluu. Mitä
yhtäläisyyksiä ja eroja omassa jutussanne ja
kuvan alkuperäisessä kaverissa on? Sopiiko
kuva mielestänne alkuperäisen jutun
kuvitukseksi? Miksi tai miksi ei? Miten
alkuperäinen juttu muuttaa kuvan tarinaa?
Tärkeää on korostaa, että itse kirjoittamanne
jutun ei tarvitse olla samanlainen kuin
alkuperäinen uutinen. Vääriä vastauksia ei ole,
vain erilaisia tulkintoja kuvasta, jotka ovat
kaikki yhtä hyviä. Lehdissäkin samoja kuvia
voidaan kierrättää monien eri juttujen
kuvituksena.
Suojaa mediapeikolta
Medioiden parissa on hauskaa, mutta toisinaan
voi vastaan tulla myös peikkoja ja mörköjä,
jotka hiipivät sänkyjen alle ja painajaisiin.
Osaltaan voi mediamöröltä suojata
muistamalla ikärajat, mutta aina eivät edes ne
auta suojaamaan lasta pelottavalta
materiaalilta. Uutisista uupuvat ikärajat, ja
monet lastenpiirrettyjen hahmot voivat tuntua
hurjan pelottavilta!
Paras turva mediamörköjä ja -peikkoja vastaan
on luonnollisesti tuttu ja turvallinen aikuinen.
Oman vanhemman kainalossa ei mikään tunnu
läheskään niin pelottavalta! Pelon iskiessä on
keskustelu paras lääke, ja esimerkiksi uutisten
tuntuessa liian hurjilta, on niistä hyvä lasten
kanssa puhua lapsen ikä huomioiden. Lasta voi
esimerkiksi pelottaa tai askarruttaa, kuinka
uutisissa nähdyt hurjat kuvat ja tapahtumat
vaikuttavat lapsen omaan arkeen. Iso rooli on
myös vanhemman suhtautumisella uutisiin.
Maailman mullistusten keskellä on tuttu ja
turvallinen arki lapsen paras suoja.
Mielikuvitusmöröiltä voi suojautua monella
tapaa. Yhteinen juttutuokio siitä, mikä lasta on
median ääressä pelottanut, voi auttaa myös
pääsemään pelosta yli. Askarrelkaa yhdessä
voimaotus, johon löytyy ohjeet Mannerheimin
Lastensuojeluliiton Meidän media – ohjaajan
oppaasta (sivu 26). Voimaotuksen askarteluun
voi käyttää lähes mitä vain materiaaleja. Jos
sukat tai muovailuvaha uupuvat, hyöydyntäkää
askartelussa esimerkiksi maitotölkkejä!
Vanhemman kanssa yhdessä askarreltu
voimaotus voi tarjota turvaa pelon hetkinä, kun
isä tai äiti eivät ole aivan siinä vieressä.
Mediapeikon voi karkottaa myös muilla tavoin
kuin voimaotuksella. Ehkäpä se kaikkoaa
loitsulla, runolla tai laululla? Ideoikaa,
runoilkaa ja riimitelkää yhdessä! Tällä loitsulla
isommatkin möröt ja peikot pysyvät poissa
lasten unista ja sängyn alta. Ehkäpä lapsen
suosikkimediahahmot ovat sankarin roolissa?
Ajaako mediapeikon pois Pikku Myy, vai ehkä
Tarzan? Voitte keksiä yhdessä tarinan siitä,
kuinka sankari ajaa mörön pois. Mediamörön
karkoituskeinoja keksiessä on vanhemman
hyvä hetki keskustella lapsen kanssa, mikä
häntä on median äärellä pelottanut.
Voimaotusten ja
mediamörönkarkoitusloitsujen voima ei
välttämättä tehoa kaikkiin mediapelkoihin.
Parhaiten tepsivä lääke onkin keskustelu.
Mediapäiväkirja
Mediapäiväkirjan voi toteuttaa monella tapaa.
Ottakaa kutakin päivää kohden iso, vähintään
A4 kokoinen paperi. Piirtäkää tähän kello, jossa
aikojen lisäksi näkyy, mitä milloinkin on tehty.
Ajatkin voi rajata kellonaikojen sijaan aamuun,
aamupäivään, iltapäivään ja iltaan, jos
kellonajat eivät lapsella ole vielä täysin
hallussa. Tekemiset voi piirtää: tällöin on syöty,
tällöin oltu pulkkamäessä ja tuolloin katsottiin
televisiota.
Kellon muotoisen merkinnän sijaan voi
mediapäiväkirjan toteuttaa myös taulukkona:
merkatkaa kellon- tai vuorokaudenaika, ja
piirtäkää, kirjoittakaa tai leikatkaa sopivia
kuvia kuvaamaan mitä milloinkin on tehty.
Mediapäiväkirjaan voi etsiä sopivia kuvia
esimerkiksi lehdistä, ja kauppakäynnin
merkkinä voi olla kauppakuitti, elokuvista
leffalippu.
Tehdään äitien/isinpäivälehti
Omatekoinen lehti on mukava tapa yhteisen
ajanvieton lomassa askarrella ja tutustua
vanhaan tuttuun mediavälineeseen. Lehdet
ovat myös esimerkiksi yhdistävä tekijä eri-
5