Finavia Pirkkala ja Turku - ELLO

ellohanke.fi

Finavia Pirkkala ja Turku - ELLO

LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS

Yritysten parhaat käytännöt

Case: Finavia Oyj:n Tampere-Pirkkalan ja Turun lentoasema

ELLO – Etelä-Suomen logistiikka

WP4: EcoHub konseptin kehittäminen

Forssa, 17.8.2010

Virpi Pennanen

Virpi Pennanen

Kirsi Rautelin

Kirsi Rautelin


SISÄLLYS

1 JOHDANTO ................................................................................................................ 1

2 FINAVIA OYJ ............................................................................................................ 1

2.1 Vuoden 2009 tunnuslukuja Finaviassa ................................................................ 2

2.2 Finavia Oyj:n ympäristöpolitiikka ...................................................................... 2

2.3 Ympäristöjärjestelmä ja ympäristölupa ............................................................... 2

2.4 Ympäristöorganisaatio ........................................................................................ 3

2.5 Energia- ja ilmasto-ohjelma ................................................................................ 3

2.6 Vesistöjen kuormitus ........................................................................................... 4

2.7 Jätehuolto ............................................................................................................ 4

2.8 Melu .................................................................................................................... 4

2.9 Päästöt ilmaan ..................................................................................................... 5

3 TAMPERE-PIRKKALA LENTOASEMA ................................................................. 5

3.1 Rakennusten, varastojen koko ja muoto .............................................................. 7

3.2 Ympäristölupa ..................................................................................................... 7

3.3 Lentoaseman vaikutukset vesistöön .................................................................... 7

3.4 Jätehuolto, jätteet ja jätevedet ............................................................................. 8

3.5 Energia ................................................................................................................ 9

3.6 Melu .................................................................................................................. 10

3.7 Päästöt ilmaan ................................................................................................... 10

4 TURUN LENTOASEMA ......................................................................................... 11

4.1 Ympäristöpolitiikka ja –lupa ............................................................................. 12

4.2 Jätteiden käsittely ja määrät .............................................................................. 12

4.3 Energia ja vesi ................................................................................................... 13

4.4 Päästöt ilmaan ................................................................................................... 14

LÄHTEET ...................................................................................................................... 15


1 JOHDANTO

Tämä raportti on osa Ello-hankkeen EcoHub konseptin kehittämistä, jonka

tavoitteena on luoda konsepti ekologisesta logistiikka-alueesta. Tässä raportissa

perehdytään Finavia Oyj:hin ja sen isännöimiin lentoasemiin:

Tampere-Pirkkala ja Turku. Selvitämme näiden kahden kansainvälisen

lentoaseman parhaat käytännöt painettujen dokumenttien pohjalta sekä

haastatteluilla. Keskitymme ympäristöasioihin sekä käytössä oleviin energia-

ja jäteratkaisuihin.

Vierailimme Tampere-Pirkkalan lentoasemalla 17.6.2010. Isäntänämme

toimi kunnossapitopäällikkö Sami Uusi-Niemi, joka hoitaa oman toimen

ohella myös lentoaseman ympäristöasioita.

Turun lentoasemalla vierailimme 13.7.2010. Turussa isäntänämme toimi

kunnossapitopäällikkö Veli-Matti Paasikivi.

2 FINAVIA OYJ

Finavia Oyj on palveluyritys, joka ylläpitää 25 lentoasemaa sekä koko

maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Finavia vastaa matkustajien

ja matkatavaroiden turvatarkastuksista, kiitoteiden hoidosta sekä lentoonlähtöjen

ja laskujen turvallisuudesta. Finavian asiakkaita ovat lentoyhtiöt,

matkustajat, yritykset ja sotilasilmailu. (Finavia Oyj)

Finavian liiketoiminta jakautuu seuraaviin osa-alueisiin:

o Finavian lennonvarmistusliiketoiminta vastaa ilmatilan käytön

hallinnasta ja lennonvarmistuspalveluista Suomen ja kansainvälisen

merialueen yläpuolisessa ilmatilassa.

o Lentoasemaliiketoiminta vastaa Finavian lentoasemaverkosta:

tuottaa lentoasemapalvelut, vastaa lentoasemien infrastruktuurista

ja näiden kehittämisestä.

o Kaupallinen liiketoiminta vastaa Finavian lentoasemien kaupallisista

palveluista, jotka tarjotaan suoraan matkustajille tai

yhteistyössä muiden lentoasemalla toimivien palveluntarjoajien

kanssa.

o Finavia on kokonaan valtion omistama yhtiö ja omistajaohjaus

on liikenne- ja viestintäministeriössä. Valtioneuvosto asettaa

Finavialle yleiset toiminta- ja tulostavoitteet.

o Finavian tytäryhtiöt ovat Airpro Oy ja Lentoasemakiinteistöt

Oyj. Lentoasemakiinteistöt Oyj tarjoaa toimitilapalveluita lentoasemalla

toimiville yrityksille ja toimii erilaisten lentoasemien

yhteydessä sijaitsevien rakennushankkeiden kehittäjänä ja

rakennusten omistajana. Airpro Oy kehittää ja tuottaa liikenne-,

lentoasema- ja matkapalveluita liikenteen ja matkailun yrityksille

sekä suoraan matkustajille. (Finavia Oyj)

1


2.1 Vuoden 2009 tunnuslukuja Finaviassa

Vuosi 2009 oli Finavian viimeinen toimintavuosi valtion liikelaitoksena;

vuoden 2010 alusta lukien toiminta jatkui Finavia Oyj nimisenä valtion

kokonaan omistamana yhtiönä. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2009

321,0 miljoonaa euroa ja konsernin toiminnallinen tulos oli 25,4 miljoonaa

euroa. Yhtiöittämiseen liittyvät arvonalennukset ja satunnaiset erät veivät

liikelaitos-konsernin viimeisen tilinpäätöksen 249,6 miljoonan euron tappiolle.

Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 2 218 henkilöä, joista Ilmailulaitoksessa

työskenteli 1 721 henkilöä ja Airpro Oy:ssä 491. (Finavia

Oyj)

2.2 Finavia Oyj:n ympäristöpolitiikka

Ilmailun kehitysedellytysten turvaamiseksi, Finavia huomioi ympäristöasiat

jo ennakolta. Ilmailulaitoksen tavoitteena on turvallinen, säännöllisesti

ja taloudellisesti toimiva lentoliikenne, joka ei kuormita ympäristöä

tarpeettomasti. (Finavia Oyj)

Finavia huolehtii henkilöstönsä ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä

niin, että se pystyy työskentelemään ympäristön kannalta vastuullisesti.

Jokainen työntekijä huomioi työssään yrityksen ympäristöpäämäärät

ja -velvoitteet. (Finavia Oyj)

Finavia seuraa ja arvioi toimintansa ympäristövaikutuksia sekä tiedottaa

seurannan tuloksista. Arvioiden perusteella toimintaa kehitetään jatkuvasti

haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. (Finavia Oyj)

Finavialla on käytössä ympäristöjohtamisjärjestelmää ja ympäristötavoitteiden

seuraaminen on osa normaalia raportointia. Tämän lisäksi Finavia

osallistuu aktiivisesti kansainvälisten ilmailuorganisaatioiden ympäristövaikutuksia

vähentävään työhön. (Finavia Oyj)

2.3 Ympäristöjärjestelmä ja ympäristölupa

Finavia hyödyntää toiminnassaan ISO 14 001 -standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää.

Ympäristötietoa kerätään etenkin melutilanteesta,

lentoreiteistä, pinta- ja pohjavesitilanteesta (liukkaudentorjunta- ja

jäänestoaineiden valumien ehkäisemiseksi) ja päästöistä ilmaan. (Finavia

Oyj)

Lentokenttätoiminta vaatii ympäristöluvan, joka on lentoasemakohtainen.

Ympäristölupa on myönnetty seuraaville Finavian lentoasemille: Utti,

Maarianhamina, Tampere-Pirkkala, Helsinki-Malmi, Joensuu, Oulu, Kuopio

ja Jyväskylä. Lupahakemus on vireillä Turun, Hallin, Helsinki-

Vantaan, Kittilän, Rovaniemen ja Ivalon lentoasemien osalta. (Finavia

Oyj)

2


2.4 Ympäristöorganisaatio

Finavian ympäristöorganisaatio (1.1.2010 alkaen) toimii Liikenne- ja viestintäministeriön

alaisuudessa.

Kuvio 1. Finavia Oyj:n ympäristöorganisaatio.

2.5 Energia- ja ilmasto-ohjelma

Finavian energia- ja ilmasto-ohjelma aloitettiin vuonna 2007. Sen avulla

Finavia pyrkii tekemään pitkäjänteistä työtä energiatehokkuuden parantamiseksi.

Energiatehokkuudella tarkoitetaan tarkoituksenmukaista energian

käyttöä turvallisuudesta ja työskentelyolosuhteista tinkimättä. Ohjelma

kattaa energiatehokkuuden parantamisen lentokenttärakennuksissa ja -

rakenteissa, ajoneuvoissa ja koneissa, liikkumisen ohjauksessa sekä lennonvarmistuksessa.

(Finavia Oyj)

Osana energia- ja ilmasto-ohjelmaa Finavia tutkii mahdollisuuksia hyödyntää

lämmityksessä maa- ja ilmalämpöpumppuja. Muina tulevaisuuden

energiansäästökohteina he tutkivat kiinteistöjen vapaajäähdytystä, jossa

käytetään hyväksi ulkoilmaa. Lisäksi he selvittävät lentoasemilla käytettävien

työkoneiden konekohtaista energiankulutusta sekä taloudellisen ajotavan

vaikutusta kulutukseen. (Finavia Oyj)

Uusiutuvaa energiaa käytetään kymmenellä lentoasemalla. Pellettilämmitys

on käytössä Jyväskylässä, Joensuussa, Kokkola-Pietarsaaressa, Kajaanissa,

Kemi-Torniossa, Ivalossa, Kuusamossa, Kuopiossa, Vaasassa sekä

Maarianhaminassa. Kaikki (paitsi Maarianhamina) ovat VAPO:n toimittamia

laitoksia. Maarianhaminassa on käytössä pelleteillä tuotettu kaukolämpö

(Mariehamns Energi). (Kara, sähköpostiviesti 23.6.2010)

3


2.6 Vesistöjen kuormitus

Lentoasemilla vesistöjen kuormitusta aiheuttavat lähinnä asematasolla tai

keskitetyllä jäänpoistoalueella tehtävä lentokoneiden jäänestoruiskutukset

sekä liukkaudentorjunta. Maahuolintayhtiöt käyttävät glykoli-vesiseosta

lentokoneiden jäänestoon ja –poistoon. Kiitoteiden liukkaudentorjuntaan

Finavia käyttää asetaatteja ja formiaatteja. Aineet eivät ole haitallisiksi

luokiteltuja, mutta ne aiheuttavat silti vesistökuormitusta. (Finavia Oyj)

Kolmella Finavian lentoasemalla on käytössä kiitoteiden liukkauden torjunnassa

sokerijuurikkaasta saatava betaiini (Ympäristöraportti 2009). Betaiini

on aminohappo ((CH 3 ) 3 NCHCOO–) ja sisältää typpeä n. 15 % (Länsi-Suomen

ympäristölupavirasto 2007). Betaiini hajoaa helposti luonnossa

ja se on erittäin lievästi myrkyllinen vesieliöille (Ympäristövuosiraportti

2009).

Ensisijaisesti kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään kuitenkin mekaanisia

menetelmiä, harjausta ja aurausta. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan

kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan

liukkaudentorjuntaan. (Finavia Oyj)

2.7 Jätehuolto

Lentoasemilla syntyy jätettä rakennusten, kaluston ja koneiden huolloissa

ja korjauksissa, ravintoloissa, kahviloissa, kaupoissa ja lentoasemien toimistotiloissa

sekä satunnaisissa talon- ja maanrakennusprojekteissa.

Omassa toiminnasta syntyvän jätteen lisäksi Finavia huolehtii lentoasemilla

toimivien yritysten tuottamista jätteistä. (Finavia Oyj)

2.8 Melu

Finavia on velvoitettu suorittamaan lentomelumittauksia. Mittaustulokset

toimitetaan tiedoksi terveyslautakunnalle sekä tarvittaessa maankäytön

suunnittelusta vastaaville kunnallisille ja muille viranomaisille. (Länsi-

Suomen ympäristölupavirasto 2007)

Lentokoneiden melu on pääasiassa joko moottorimelua tai aerodynaamista

melua. Lentokoneiden ja moottoritekniikan kehityksellä voidaan vaikuttaa

oleellisesti lentomeluun. Uudet suihkumoottorit ovat yhä hiljaisempia ja

niiden energiatehokkuus on entistä parempi. Lyhyillä reiteillä suositaan

potkurikoneita, jotka ovat yleensä suihkukoneita hiljaisempia. Vuonna

2008 Finavia käynnisti kolmivuotisen jatkuvan liu'un lähestymisen kehityshankkeen

(CD= Continous descent), joka tähtää ympäristöystävällisempien

lentotapojen yleistymiseen. (Finavia Oyj)

Lentotoiminnan ja lentoaseman työkoneiden lisäksi melua aiheuttavat tieliikenne

mm. työmatka- ja matkustajaliikenne sekä polttoaine- ja tavarakuljetukset.

(Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007)

4


2.9 Päästöt ilmaan

”Lentopetrolin eli kerosiinin palaessa syntyy pakokaasuja, jotka sisältävät

mm. typenoksideja, palamattomia hiilivetyjä, hiilimonoksidia, hiilidioksidia,

vesihöyryä, rikinoksideja ja hiukkasia.” (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto

2007)

Lentoasema-alueella päästöjä ilmaan aiheuttavat useat erilaiset toiminnot

ja toimijat, kuten lentoliikenne (lentokoneet), kenttäalueen maakaluston

liikenne, maaliikennealueen autoliikenne ja lentoaseman omat energialaitokset.

Lentokoneiden päästöt lentoasemilla arvioidaan kansainvälisesti

määritellylle ns. LTO-syklille (Landing and Take Off Cycle). Laskentaan

otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten

aiheuttamat päästöt 3 000 jalan (915 m) korkeuteen asti. Esimerkiksi

ison matkustajakoneen ollessa kyseessä päästöjä otetaan mukaan noususuunnassa

noin kuuden kilometrin matkalta ja laskusuunnassa noin 18 kilometrin

matkalta lentoasemasta. (Finavia Oyj)

Maakaluston päästöt lentoasemilla selvitetään hankittujen polttoainemäärien

perusteella. Päästölaskennassa sovelletaan VTT:n toteuttamaa Suomen

liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä

LIPASTO:a. (Finavia Oyj)

Päästöjen lisäksi lentoasemilla tarkkaillaan ilmanlaatua. Ilmanlaatua voidaan

arvioida mm. teoreettisten mallien, kuten päästöjen leviämismallien,

ja ilmanlaatumittausten perusteella. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehtyjen

tutkimusten pohjalta päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun voivat muodostua

merkittäviksi vain lentoaseman liikennealueilla tai aivan niiden välittömässä

läheisyydessä. (Finavia Oyj)

3 TAMPERE-PIRKKALA LENTOASEMA

Tampere-Pirkkala lentoaseman alue on kooltaan noin 1 000 hehtaaria, josta

puolustusvoimien käytössä on 600 hehtaaria. Kenttäalue muodostuu liikennealueesta

eli kiito- ja rullausteistä sekä asematasosta, jossa lentokoneiden

lastaus, purkaminen, tankkaus ja käyttöhuolto tehdään. Lentoasemalla

on yksi kiitotie, jonka pituus on 2 700 metriä ja leveys 45 metriä.

(Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007)

Finavian toimintoja varten Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on kaksi

terminaalia, kunnossapidon halli ja lentokonehalli. Tampere-Pirkkala lentokenttä

on ns. välilaskukenttä, jonne lentokoneet tuovat matkustajia ja ottavat

uusia matkustajia kyytiin. Lentokentällä yöpyvien koneiden määrä ei

ole merkittävä. (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010)

Finavian toimintoihin kuuluvat lennonvarmistuspalvelut, lentoasemarakennusten

ylläpito, terminaalipalvelut, kenttäalueen kunnossapito, kunnossapitokaluston

huolto ja korjaus, palo- ja pelastustoiminta sekä katuverkon

ja pysäköintialueiden ylläpito. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007)

5


Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on kaupallista liikenneilmailua, lentokoulutustoimintaa,

harrastuslentotoimintaa sekä Ilmavoimien sotilaslentotoimintaa.

(Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007)

Lentoasemalla on maanvuokrasopimus usean eri toimijan kanssa. Alueella

on mm. yksityisilmailijoiden lentokonehalleja, kaksi ajoharjoittelurataa

sekä Oy Esso Ab:n ja Oy Shell Ab:n polttoainevarastot. (Länsi-Suomen

ympäristölupavirasto 2007).

Pirkkalan kunnan aluepelastuslaitos on siirtämässä toimintojaan pois lentoasema-alueelta

muutaman kilometrin päässä rakenteilla olevaan rakennukseen.

Tampere-Pirkkala lentoasemalla toimii kunnossapidon yhteydessä

pelastustoimi, jolla on kaksi erikoisvalmisteista paloautoa. Kunnossapidon

henkilöstöstä 17 täyttää kelpoisuusehdot palomiehen tehtäviin. (Uusi-

Niemi, haastattelu 17.6.2010).

Pirkkalassa työskentelee 55 henkilöä Finavian palkkalistoilla. Kaikkiaan

lentokenttäalueella työskentelee noin 160 henkeä. Ympärivuorokauden

työskentelee vartioinnin, kunnossapidon ja lennonjohdon henkilöstöä.

Henkilökunnalta edellytetään monitaitoisuutta. Tampere-Pirkkala lentoaseman

ympäristövastaava oman toimen ohella on kunnossapitopäällikkö

Sami Uusi-Niemi. (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010)

Tampere-Pirkkalan lentokentällä ei tällä hetkellä ole rahtiliikennettä muilla

kuin Puolustusvoimilla. Aikaisemmin rahtia kuljettivat mm. DHL ja

Finnair Cargo, mutta he ovat siirtäneet toimintonsa Turkuun. (Uusi-Niemi,

haastattelu 17.6.2010)

Talouden taantumasta johtuen asiakaspalvelujen tarve on ollut maltillista,

mutta Uusi-Niemi arvioi tarpeen kasvavan tulevaisuudessa. Hän uskoo

JOT- toimintaa perustuvien palveluiden lisääntyvän. Konsepti näille palveluille

on jo luotu. (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010)

Kuva 1. Tampere-Pirkkala lentoaseman terminaali 1, lennonjohtotorni ja vasemmalla takana

lentokonehalli.

6


3.1 Rakennusten, varastojen koko ja muoto

Tarkempia tietoja on pyydetty vierailun jälkeen sähköpostitse.

3.2 Ympäristölupa

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Tampere-Pirkkala lentoasemalle

ympäristöluvan vuonna 2007 (lupapäätös Nro 36/2007/2). Ympäristöluvan

hakijoina ovat Ilmailulaitos Finavia ja Satakunnan lennosto.

3.3 Lentoaseman vaikutukset vesistöön

Tärkeimpiä ympäristönäkökohtia vesistön kannalta Tampere-Pirkkala lentoaseman

toiminnassa ovat kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineiden sekä

lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistoaineiden joutuminen vesiin ja niiden

hajoamisen aiheuttama hapenkulutus. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto

2007)

”Lentoaseman valumavedet laskevat Pyhäjärveen kolmea reittiä. Pohjoisessa

vedet kulkeutuvat Juoksijanojaa pitkin Kotolahteen. Idässä vedet

kulkeutuvat Sikojärveen ja edelleen Sikojokeen, joka laskee Isolammin

kautta Kirkonniitynlahteen. Etelässä valumavedet joutuvat Hahmojärvestä

laskevaa Toritunojaa pitkin Urvantajärven ja Säijärven kautta Säijokeen ja

edelleen Säijänselkään.”(Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007)

Pohjaveden tilaan liittyen lupapäätöksessä todetaan, että lentoasema ei ole

tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lentoaseman

kenttäalue on päällystetty ja koko alueelle on rakennettu hulevesiviemäröinti.

(Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007)

Liukkaudentorjunnassa Tampere-Pirkkalan lentoasemalla käytetään Betafrost

–liukkaudentorjunta-ainetta (neste) ja lisäksi kaliumasetaattia (neste

ja rae). Betaiinin käyttö on koeluontoista ja kokeilun jatkosta päätetään

vuosittain. Urean käyttö liukkaudentorjunnassa on lopetettu. (Ympäristövuosiraportti

2009)

Betafrost toimii 5 pakkasasteeseen saakka ja ruostuttaa vähemmän koneita.

(Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010)

Lentokoneiden jääesto- ja jäänpoistoainepitoisten vesien keräily imuriautolla

aloitettiin Tampere-Pirkkalassa syksyllä 2006. Keräilyn tehokkuus

määritetään laskennallisesti (BOD 7 -kuormitus) ja ympäristölupamääräyksen

ehtona talteen keruulle on 50% käytetystä glykolinesteestä. Vuonna

2009 laskennallisesti Tampere-Pirkkalan lentoasemalta saatiin talteen 52%

glykolinesteistä. Glykolineste toimitetaan Tampereen Veden Viinikanlahden

vedenpuhdistamon mädättämöön. (Ympäristövuosiraportti 2009)

Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on käytössä liukkauden varoitusjärjestelmä.

Sen avulla kemikaalien käyttömäärää voidaan vähentää. (Länsi-

Suomen ympäristölupavirasto 2007)

7


Finavia Oyj on velvoitettu tarkkailemaan liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineiden

vaikutuksia vesistön veden laatuun. Tarkkailu hoitaa Kokemäenjoen

vesistön vesiensuojelu ry ja tarkkailua valvoo Pirkanmaan ELYkeskuksen

ympäristö- ja luonnonvaravastuualue. (Ympäristövuosiraportti

2009)

3.4 Jätehuolto, jätteet ja jätevedet

Ympäristölupapäätöksen mukaan jätehuollon järjestämisessä tulee noudattaa

kunnan antamia jätehuoltomääräyksiä ja tiedot jätemääristä (taulukko

1) on toimitettava vuosittain Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Finavia

on järjestänyt Tampere-Pirkkala lentoaseman alueella jätteen keräilyn ja

sitä käyttää muutamat yritykset. Osa on järjestänyt jätehuollon itse. Satakunnan

lennoston kiinteistöjen jätehuollosta vastaa Puolustushallinnon rakennuslaitos.

Tukikohdan toiminnasta syntyneet jätteet tilastoidaan erikseen

(ei mukana taulukossa 1). (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007)

Tampere-Pirkkalan lentoasemalla jätehuolto kilpailutetaan muutaman

vuoden välein. Tällä hetkellä suurin toimija on Pirkanmaan jätehuolto. Jätteenkeräilyastioita

on lentoasemalla turva-alueesta johtuen alueen molemmilla

puolilla. (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010)

Lentoasemalla syntyneet saniteettijätevedet johdetaan Pirkkalan kunnan

vesihuoltolaitoksen viemäriin. Vuonna 2009 vettä käytettiin 3170

m 3 .Ongelmajätteet varastoidaan lukitussa varastossa. Jäteöljy varastoidaan

valuma-altaaseen sijoitetussa terässäiliössä, jonka tilavuus on 2 m 3 . Työkonesuojasta

jäteöljy kerätään keskitetysti putkistoa pitkin. (Länsi-

Suomen ympäristölupavirasto 2007)

Taulukko 1 Tampere-Pirkkala lentoaseman toiminnasta syntyneet jätteet vuonna 2009.

JÄTELAJI TYYPPI MÄÄRÄ(t) TOIMITUSKOHDE KULJETTAJA

Sekajäte Normaali 182,94 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto

Biojäte Normaali 89,63 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto

Metalli Normaali 4,12 Kuusakoski Oy, Tampere Pirkanmaan jätehuolto

Keräyspaperi Normaali 5,00 Paperinkeräys Oy, Tampere Keskisen keräys Oy

Pahvi Normaali 6,00 Korenso, Tampere Keskisen keräys Oy

Kaivojen tyhjennys Normaali 34,67 Tarastenjärvi, Tampere Kaivopumppu M. Kulmala Oy

Voiteluöljyjjäte Ongelma 2,00 Ekokem Oy, Riihimäki Ekokem Oy

Öljynerottimen jäte Ongelma 0,31 Tarastenjärvi, Tampere Kaivopumppu M. Kulmala Oy

Kiinteä ongelmajäte Ongelma 0,49 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto

Loisteputket ja –lamput Ongelma 0,30 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto

Pienakut ja paristot 0,03 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto

Ajoneuvojen renkaat Normaali 0,99 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto

Ajoneuvojen akut Ongelma 0,99 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto, Pirkanmaan

akkupalvelu

Sähkö- ja elektroniikkaromu

Normaali 2,52 Kunnan varasto, Pirkkala Oma kuljetus

8


Uusi-Niemi arvioi jäteastioiden tekniikan kehittyvän tulevaisuudessa. Tällä

voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, koska tyhjennysvälejä on harvemmin

ja siten myös kuljetustarve vähenee. (Uusi-Niemi, haastattelu

17.6.2010)

3.5 Energia

Tampere-Pirkkala lentoasemalla on siirrytty kaukolämpöön toukokuussa

2010. Kaukolämpö tuotetaan mm. maakaasulla ja hakkeella. Vuoden 2009

energiankulutukset on esitetty taulukossa 2. (Uusi-Niemi, haastattelu

17.6.2010)

Aikaisempi lämmitysmuoto lentoaseman alueella oli Fortum Lämpö Oy:n

raskasöljykäyttöinen polttoaineteholtaan 1,9 MW (1,3 MW + 0,57 MW)

lämpökeskus. Polttoöljy varastoitiin tilavuudeltaan 20 m 3 :n säiliössä, joka

oli sijoitettu tilavuudeltaan samankokoiseen valuma-altaaseen. Lämpökeskuksen

polttoaineen kulutus oli vuonna 2000 n. 270 tonnia. (Länsi-

Suomen ympäristölupavirasto 2007)

Taulukko 2 Tampere-Pirkkala lentoaseman energian kulutus vuonna 2009.

ENERGIAMUOTO

Sähkö

Lämpö

KULUTUS

2003 MWh

1883 MWh

Terminaalin 2 perusparannus on juuri alkamassa. Rakennus tullaan uusimaan

kokonaan, jolloin myös energian kulutus vähenee. Remontin yhteydessä

tullaan uusimaan mm. tekniikkaa. Tällä hetkellä käytössä on mm.

ilmalämpöpumppuja (jäähdytykseen). (Uusi-Niemi, haastattelu 17.6.2010)

Kuva 2. Tampere-Pirkkala lentoaseman terminaali 2.

9


3.6 Melu

Ympäristölupapäätöksessä on määritelty toimenpiteet, joita Tampere-

Pirkkala lentoaseman tulee tehdä yhdessä Satakunnan lennoston kanssa

meluhaittojen ehkäisemiseksi. Määräysten lähtökohtana on, että melualue

ei oleellisesti laajene, ja että melutasoja ja yksittäisiä melutapahtumia vähennetään.

(Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2007)

Vuonna 2009 Tampere-Pirkkala lentoaseman toimintaa ympäristöaiheisia

yhteydenottoja tuli 12 kpl, joista 10 koski lentoliikenteen melua ja 2 muita

ympäristöasioita. (Ympäristövuosiraportti 2009)

3.7 Päästöt ilmaan

Tampere-Pirkkala lentoaseman ympäristövuosiraportissa 2009 on esitetty

polttoaineen kulutukset ja päästöt ilmaan (taulukot 3 ja 4).

Taulukko 3 Finavian maakaluston polttoaineen kulutus ja päästöt vuonna 2009.

Kulutus / päästö Määrä (t/v)

Polttoaine 70

CO 1,0

HC 0,3

NO X 1,7

Hiukkaset 0,1

SO 2 0,002

CO 2 230

Taulukko 4 Lentokoneiden polttoaineen kulutus ja LTO-syklin aikaisen päästöt vuonna

2009 (LTO-syklien määrä 13 200 kpl).

Kulutus / päästö

Määrä (t/v)

Polttoaine 2100

CO 80

HC 2,9

NO X 23

SO 2 2,1

CO 2 6600

10


4 TURUN LENTOASEMA

Lentoliikenne alkoi Suomessa 1920-luvulla. Aero Oy aloitti reittiliikenteen

vuonna 1924 välillä Helsinki-Tallinna. Lentoasema sijaitsi Katajanokalla;

kone oli talvella varustettu suksilla, kesällä kellukkeilla. Ensimmäinen

lentokenttä valmistui Turun Artukaisiin vuonna 1935. Ensimmäiset

siviilikäyttöiset suihkuturbiinikoneet otettiin käyttöön vuonna 1960.

(Kuljetusopas).

Turun Lentokenttää on rakennettu useassa otteessa ja nykyiselle paikalleen

kenttä asettui 1953. Terminaali rakennettiin 1978 ja viimeisin vaihe oli

kun kunnossapidon rakennus muutettiin kakkosterminaaliksi vuonna 2007.

Tällöin kunnossapito sai uudet tilat hiukan etäämmälle terminaalirakennuksista.

(Paasikivi, V-M., haastateltu 13.7.2010).

Turun kentän kiitoradan pituus on 2650 m ja leveys 60 m. Alueella ei ole

ajallisia tai muitakaan lentorajoituksia. Nousu- ja laskeutumisaikoja on

hyvin saatavilla. Lentokentän eteläpuolelle on valmisteilla asemakaava,

jonka pinta-ala on 274 ha, joista korttelialueita on 59 ha. Tälle alueelle on

ehdotettu rakennusoikeutta yht. 320 000 kerros-m 2 toimitila- ja toimistorakentamiselle.

Alueelle on ehdotettu myös hotellin rakentamismahdollisuutta.

(Lentoasemakiinteistöt Oyj).

Kuva 1

Turun lentokentän sijoittuminen

Nykyisin Turun Lentoasemalla toimii Finavian alaisuudessa kaksi isompaa

kuljetusalan rahtiliikennettä hoitavaa yritystä; DHL ja TNT. Lisäksi

alueella toimii useita lentoliikennepalveluja tarjoavia yrityksiä; Finnair,

Blue1, SAS, Wiss, Wingo sekä TurkuAir. Näiden lisäksi rajavartiolaitoksen

lentue käyttää lentokenttää ja heidän käytössään olevat toimitilat sijaitsevat

tällä alueella. (Paasikivi, haastateltu 13.7.2010).

11


Kentällä on toimintaa 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Operaatiomäärissä

Turun lentoasema on kolmanneksi vilkkain Suomessa. Matkustajamäärä

on kuitenkin Turussa pienempi kuin esimerkiksi Tampere-

Pirkkalassa, johtuen Turun kentän keskittymisestä rahtiliikenteen kehittämiseen

ja lisäämiseen. (Paasikivi, V-M, haastattelu 13.7.2010).

4.1 Ympäristöpolitiikka ja –lupa sekä siihen vaikuttavat muutossuunnitelmat

Finavian ympäristötyö perustuu lainsäädäntöön, kansainvälisten sopimusten

ja eri sidosryhmien perusteltujen odotusten huomioonottamiseen lentoturvallisuuden

puitteissa. (Ympäristöraportti 2009).

Ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä, johon ympäristöjohtajan

ja asiantuntijoiden lisäksi kuuluu lentoasema ja lennonvarmistusliiketoiminnan

operatiivisia johtajia. Finavia hyödyntää toiminnassaan ISO 14001

–standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. Järjestelmässä ympäristötarkkailu

on keskeisessä osassa. (Ympäristöraportti 2009).

Finavia on hakenut Turun Lentoasemaa koskevan ympäristöluvan, jonka

hakuprosessi on vielä kesken. Finavia haluaa kehittää sekä rahti- että henkilöliikennettä,

mutta kansainvälisen rahtiliikenteen kasvu on nähty potentiaalisemmaksi.

Uusien rakennussuunnitelmien mukaan kiitorataa tultaisiin

pidentämään ja rakennuskantaa lisättäisiin logistiikan tarpeisiin. Tavoitteena

on pidentää kiitorataa itä-länsisuunnassa, jolloin kiitoradan kokonaispituudeksi

tulisi 3000 m. Alkuperäiseen suunnitelmaan on vaadittu

muutoksia muun muassa liito-oravien reviirien ja pohjavesialueiden suojelun

vuoksi. (Paasikivi, V-M, haastattelu 13.7.2010).

4.2 Jätteiden käsittely ja määrät

Lentoasemilla muodostuu jätettä rakennusten, kaluston ja koneiden huolloissa

ja korjauksissa, ravintoloissa, kahviloissa, kaupoissa ja lentoasemien

toimistotiloissa sekä satunnaisissa talon- ja maanrakennusprojekteissa.

Omasta toiminnasta syntyvän jätteen lisäksi Finavia huolehtii lentoasemilla

toimivien yritysten tuottamista jätteistä, kulloinkin tehdyn sopimuksen

mukaan. (Ympäristöraportti 2009).

EU:n ulkopuolisesta lentoliikenteestä peräisin oleva ruokajäte kuuluu

EU:n sivutuoteasetuksen soveltamisen piiriin. Vastuu lentoliikenteen jätteistä

on ensisijassa jätteen tuottajilla eli lentoyhtiöillä ja yhtiöiden maahuolinnasta

vastaavilla yrityksillä. (Ympäristöraportti 2009).

Eri lentoasemien jätehuolto hoidetaan paikallisten jätehuoltomääräysten

mukaisesti. Turun lentoasemalla jätteiden käsittelystä vastaa maahuolinta,

jolla on sopimus yhden ulkopuolisen toimijan kanssa jätteiden kuljetuksesta.

Rahtitoimintaa harjoittavat yritykset hoitavat syntyvät jätteensä omien

sopimustensa mukaisesti. (Paasikivi, V-M, haastattelu 13.7.2010).

12


Taulukko 5 Turun lentoasemalla syntyneiden jätteiden ilmoitetut määrät vuodelta 2009

Jätemäärät 2009

t / a

Sekajäte 17

Hyötyjäte 32

Ongelmajätteet 0,4

Liukkaudentorjunta- ja

jäänestokemikaalit

asetaatti 75

glykoli 113 m 3

4.3 Energia ja vesi

Turun lentoasemalla ollaan siirtymässä lokakuussa 2010 kaukolämpöön.

Tällä hetkellä on vielä käytössä oma, kevyttä polttoöljyä käyttävä, lämpökeskus.

(Paasikivi, V-M, haastattelu 13.7.2010).

Vuoden 2009 energiankulutus oli;

o sähkö 2373 MWh

o lämpö 2271 MWh

Veden kulutus Turun lentoasemalla vuonna 2009 oli yhteensä 4557 m 3 .

Jätevedet on johdettu Turun kaupungin jätevedenpuhdistamolle. (Ympäristöraportti

2009).

Kuva 2

Turun lentoaseman kiitorata ja rahtikoneiden purkualueita

13


Kuva 3

Turun lentoaseman kunnossapitokeskus

4.4 Päästöt ilmaan

Lentokoneiden päästöt ilmaan lasketaan kansainvälisesti määritetylle

LTO-syklille (Landing and Take Off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan

lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat

päästöt 3000 jalan (noin 900 metrin) korkeuteen asti. (Ympäristöraportti

2009).

Maakaluston osalta päästöt lasketaan polttoaineen kulutus- ja kalustotietojen

perusteella. Finavian maakalustoa ovat muun muassa talvikunnossapidossa,

asematasovalvonnassa sekä korjaus- ja huoltotoiminnassa käytettävät

apuneuvot. (Ympäristöraportti 2009).

Taulukko 6 Ilmapäästöjä koskevat tunnusluvut Turun lentoasemalla vuonna 2009

Päästöt

vuonna 2009

LTO-sykli

[kpl]

CO

[t]

HC

[t]

NO x

[t]

SO 2

[t]

CO 2

[t]

Polttoaine

[t] kaset

Hiuk-

[t]

Lentokoneet 11000 80 5.4 16 1.5 5000 1600 -

Maakalusto - 2.1 0.7 4.0 0.005 470 150 0.21

14


LÄHTEET

HAASTATTELUT

Finavia Oyj. Vastuullista ympäristötyötä.

Viitattu 18.6.2010.

http://www.finavia.fi/ymparisto

Kara, J. 23.6.2010. Finavia – ympäristöpalaute. Vastaanottaja Markku Peltola.

[sähköpostiviesti]. Viitattu 23.6.2010.

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Lupapäätös 36/2007/2, pdf-tiedosto.

Viitattu 18.6.2010.

www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=73287

Ympäristöraportti. 2009. Finavia Oyj, pdf-tiedosto.

Viitattu 22.6.2010.

http://www.finavia.fi/files/finavia2/ymparistoraportit_pdf/Finavia_ympari

storaportti_2009.pdf

Ympäristövuosiraportti. 2009. Tampere-Pirkkala lentoasema. Finavia Oyj.

Vuosikertomus. 2009. Finavia Oyj, pdf-tiedosto.

Viitattu 14.7.2010.

http://www.finavia.fi/files/finavia2/vuosikertomukset_pdf/42670_FINAVI

A_vsk_FI.pdf

Kuljetusopas. Yleistietoa. Viitattu 14.7.2010.

http://www.kuljetusopas.com/yleistietoa/kehitys_suomessa/

Lentoasemakiinteistöt Oyj. Viitattu 14.7.2010. http://www.lak.fi

Uusi-Niemi, S. 2010. Kunnossapitopäällikkö. Finavia Tampere-Pirkkalan

lentoasema. Haastattelu 17.6.2010.

Paasikivi, V-M. 2010. Kunnossapitopäällikkö. Finavia Turun lentokenttä.

Haastattelu 13.7.2010.

15

More magazines by this user
Similar magazines