Finavia Pirkkala ja Turku - ELLO

Kentällä on toimintaa 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Operaatiomäärissä
Turun lentoasema on kolmanneksi vilkkain Suomessa. Matkustajamäärä
on kuitenkin Turussa pienempi kuin esimerkiksi Tampere-
Pirkkalassa, johtuen Turun kentän keskittymisestä rahtiliikenteen kehittämiseen
ja lisäämiseen. (Paasikivi, V-M, haastattelu 13.7.2010).
4.1 Ympäristöpolitiikka ja –lupa sekä siihen vaikuttavat muutossuunnitelmat
Finavian ympäristötyö perustuu lainsäädäntöön, kansainvälisten sopimusten
ja eri sidosryhmien perusteltujen odotusten huomioonottamiseen lentoturvallisuuden
puitteissa. (Ympäristöraportti 2009).
Ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä, johon ympäristöjohtajan
ja asiantuntijoiden lisäksi kuuluu lentoasema ja lennonvarmistusliiketoiminnan
operatiivisia johtajia. Finavia hyödyntää toiminnassaan ISO 14001
–standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. Järjestelmässä ympäristötarkkailu
on keskeisessä osassa. (Ympäristöraportti 2009).
Finavia on hakenut Turun Lentoasemaa koskevan ympäristöluvan, jonka
hakuprosessi on vielä kesken. Finavia haluaa kehittää sekä rahti- että henkilöliikennettä,
mutta kansainvälisen rahtiliikenteen kasvu on nähty potentiaalisemmaksi.
Uusien rakennussuunnitelmien mukaan kiitorataa tultaisiin
pidentämään ja rakennuskantaa lisättäisiin logistiikan tarpeisiin. Tavoitteena
on pidentää kiitorataa itä-länsisuunnassa, jolloin kiitoradan kokonaispituudeksi
tulisi 3000 m. Alkuperäiseen suunnitelmaan on vaadittu
muutoksia muun muassa liito-oravien reviirien ja pohjavesialueiden suojelun
vuoksi. (Paasikivi, V-M, haastattelu 13.7.2010).
4.2 Jätteiden käsittely ja määrät
Lentoasemilla muodostuu jätettä rakennusten, kaluston ja koneiden huolloissa
ja korjauksissa, ravintoloissa, kahviloissa, kaupoissa ja lentoasemien
toimistotiloissa sekä satunnaisissa talon- ja maanrakennusprojekteissa.
Omasta toiminnasta syntyvän jätteen lisäksi Finavia huolehtii lentoasemilla
toimivien yritysten tuottamista jätteistä, kulloinkin tehdyn sopimuksen
mukaan. (Ympäristöraportti 2009).
EU:n ulkopuolisesta lentoliikenteestä peräisin oleva ruokajäte kuuluu
EU:n sivutuoteasetuksen soveltamisen piiriin. Vastuu lentoliikenteen jätteistä
on ensisijassa jätteen tuottajilla eli lentoyhtiöillä ja yhtiöiden maahuolinnasta
vastaavilla yrityksillä. (Ympäristöraportti 2009).
Eri lentoasemien jätehuolto hoidetaan paikallisten jätehuoltomääräysten
mukaisesti. Turun lentoasemalla jätteiden käsittelystä vastaa maahuolinta,
jolla on sopimus yhden ulkopuolisen toimijan kanssa jätteiden kuljetuksesta.
Rahtitoimintaa harjoittavat yritykset hoitavat syntyvät jätteensä omien
sopimustensa mukaisesti. (Paasikivi, V-M, haastattelu 13.7.2010).
12