Hannu Lamminen pelkää puunajon rungon kaatuvan s ... - Metsätrans

metsatrans.com

Hannu Lamminen pelkää puunajon rungon kaatuvan s ... - Metsätrans

Jos nyt päästetään puunajon runko kaatumaan. sen uudelleen rakentaminen ei ole teollisuudelle helppoa eikä halpaa, sanoo Hannu

Lamminen.

Hannu Lamminen pelkää

puunajon rungon kaatuvan

- Jos meno ei parane niin koko

- Kaukokuljetuksen osuus

Kyllä oikeat asiat, hankalatkin,

aukko. Omallakin kohdalla

puunajon runko kaatuu, pelkää

metsäteollisuuden kustannuk-

voi esittää kriittisesti, mutta ra-

tietovaje on iso, tunnustaa Han-

Hannu Lamminen, MKY:n va-

sista on runsaat kaksi prosent-

kentavasti ja omia ratkaisuja ja

nu.

rapuheenjohtaja. - Ne, jotka

tia painotettuna massa- ja saha-

vaihtoehtomalleja tarjoten. Ei

Itseoppinut ja tekniikkakes-

pystyvät lopettamaan, lopetta-

puun kesken. Vaikka hinta pan-

kritiikkiä ole pakko tuoda julki

keinen yrittäjäkunta ei ole

vat, kärjistää Hannu.

taisiin koko lailla oikealle tasol-

suu vaahdossa.

Hannun mukaan hallinnut tar-

- Jos tilanne ei pian parane,

le, niin kokonaisvaikutus näkyi-

Mikä alan on loppuviimeksi

peeksi markkinatalouden vaa-

niin tämän paletin kaatuminen

si vain pilkun oikealla puolella.

sitten saanut näin kurjistumaan,

timan yrittämisen liiketalou-

on lähellä ja sen uudelleen ra-

- Esimerkiksi kuluneen vuo-

sitä Hannu on pohtinut paljon

dellista osaamista, vaan on tyy-

kentaminen on iso ja kallis asia.

den aikana puun kantohinnan

ja etsinyt viisastenkiveä kollee-

tynyt liian sinisilmäisesti asiak-

Pitää muistaa, että käytännössä

nousun vaikutukset ovat samaa

goiden ja asiakkaidenkin kans-

kaan laskemiin taksoihin.

kaikki puu, jonka teollisuus

suuruusluokkaa kuin koko

sa.

- Jopa asiakkaan edustaja on

käyttää, kulkee jossain vaihees-

kaukokuljetuksen kustannuk-

– Totta kai meidän neuvottelu-

joskus myöntänyt, että oikein

sa kumipyörillä, joten luulisi asi-

set piirillämme.

asemamme on epätasapainossa

pahaa tekee, kun yrittäjä ei itse

an olevan teollisuudellekin erit-

– tuhat yrittäjää ja vain neljä

tiedä kustannusten määrää. Pa-

täin tärkeä.

Hannun mielestä nyt keskus-

Rakentavaa kritiikkiä

suurta asiakasta, jotka määrittelevät

kuljetusten hintoja. Nyt

himmillaan pyydetään silmälaseja

lainaksi, että näkee mille

tellaan asiasta, jonka kuntoon

Hannu Lammista arvoste-

markkinataloutta on harjoiteltu

viivalle nimen sutaisee. Tietysti

saattaminen ei juurikaan ison

taan suorasanaisena ja teräväs-

ja opeteltu kantapään kautta 15

tätä on sitten käytetty härskis-

metsäteollisuuden isoja tilinpää-

ti asiat ajattelevana ja kertovana

vuotta ja vasta nyt huomataan,

tikin hyväksi.

tösnumeroita muuttaisi.

edunvalvojana ja yrittäjänä. –

että yritystaidoissa on musta

- Kyllä nykyajan yrittäjän pi-

20


!!!

MetsäTrans

1/2007

ilmestyy

viikolla 8

Mukana

Suomen

tarkimmat

auto- ja

metsäkonetilastot

Yksi huonon kehityksen syy

on Hannun mielestä se, että

tuijotetaan liian vahvasti pelkkää

taksaa ja unohdetaan muut

olosuhteet. Siellä on piilossa paljon

perkaamatonta tehokkuutta

ja tuottavuutta.

- Taksojen korotuspaineet

voisivat olla pienempiä, jos

muut asiat saatettaisiin kuntoon.

Hannu

ottaa esimerkiksi odotustunnit.

Hänen tilastojensa valossa

tehtaiden purkujonoissa odotellaan

ylimääräistä vuositasol-

Hannu Lamminen sai viime vuonna kokemuksia puunajosta ruotsalaisessa toimintaympäristössä. Siitä

kannattaisi ottaa oppia myös Suomessa.

tää olla kiinnostunut omista asioistaan,

sanoo Hannu. - Ei riitä,

että tilitoimisto – vaikka kuinka

hyväkin - tuntee numerot ja tekee

tilinpäätökset ja taseet.

- Yrityksen toiminta ei kehity,

jos yrittäjä itse ei ymmärrä

mitä niiden numeroiden takana

on. Etujärjestönkin taholta on

tarjolla hyviä neuvoja ja koulutuksia,

joita jäsenten kannattaisi

hyödyntää.

la autoa kohti jopa 500 tuntia.

- Siitä syntyvä käypä kustannus

on yrittäjälle 30.000 euroa

/ vuosi.

- Ylimääräisinä odotusaikoina

autolla voitaisiin ajaa

sata kuormaa. Järkevien purkuaikojen

myötä myös työvuorot

ja vuoronvaihdot voitaisiin

järjestää helpommin. –

Meilläkin on yksi mepa-lenkki,

jonka voisi tehdä 8-9 tun-

- Esitimme, että metsälogistiikka

siirrettäisiin kokonaan

metsäosaston haltuun niin, että

puu olisi metsäosaston vastuulla

siihen saakka, kun tavara on

sahan lajittelupöydällä tai tehtaan

tuutissa. Silloin keskusteltaisiin

saman asiakkaan kanssa

koko ajan.

Nyt tehdasosasto hallitsee

vastaanottoa ja sehän ei ole tarkasti

katsoen edes meidän

Jonotusajat kuriin

nissa. Parin tunnin ylimääräinen

odotus aiheuttaa ylityökorvauksia,

pahimmillaan

ajo- ja lepoaikarikkomuksia ja

sekoittaa pahasti vuoronvaihtoja

ja kuljettajien omaa

elämää.

Hannu Lamminen heräsi

laskemaan odotustuntien

kustannuksia viime vuoden

Ruotsin kokemusten perusteella.

Hän on pohtinut ongelmaa,

ja on omasta mielestään

löytänyt siihen yhden hyvän

ratkaisunkin. Se on myös esitetty

asiakkaan metsäpäällikölle.

sopimuskumppanimme, vaan

oma tulosvastuullinen yksikkönsä.

Viisas verkottuminen

Verkostoista alan pelastajana

puhutaan paljon, sitä on esittänyt

Hannukin. Hän puhuu viisaasta

verkottumisesta. Sitä ei

voi tehdä äkkiä, vaan parempi

tulevaisuus on monen portaan

päässä.

– Pitää aloittaa pienistä paikallisista

ja yhden asiakkaan yrittäjien

verkostoista ja rakentaa

sitten iso kuvio yhdistelemällä

alueellisia markkinointiyhtiöitä

21


ja myymällä palveluja useammalle

asiakkaalle. Uudenlainen

yrityskulttuuri ja osaaminen on

vielä niin nuorta, ajatus pitää

saada ensin läpi. Se käy helpoiten

samalla alueella toimivien

saman asiakkaan yrittäjien

kanssa.

- Idea perustuu pitkälti keväällä

Leppävirran vuosikokouksessa

esittämääni ajatusmalliin.

Siinä esimerkiksi nykyisestä

MKY:stä kehitettäisiin jäsenyritysten

omistama kattava –

jatkossa jopa puunajoa ohjaava

- markkinointiyhtiö.

- Ei yhtä koko maan kattavaa

verkostoa voi tietysti kilpailulain

puristuksessa ehkä perustaa,

mutta rakennetaan sitten

vaikkapa viisi isoa suoritealan

aluejakoa noudattelevaa alueellista

yhtiötä, visioi Hannu.

Ja mitä äkkiseltään ennakkoluulottomalta

kuulostava malli

voisi sitten tuoda tullessaan?

Hannu näkee kuviossa paljon

mahdollisuuksia mm.kapasiteetin

tasaamiseen.

Hannu tietää, että eivät asiakkaatkaan

ole valmiita moiseen.

Hän on esitellyt visioitaan myös

sille puolelle. – Ei ole vielä ottanut

tulta, vaikka riittävän isossa

kuviossa voittaisivat varmasti

kaikki.

Järjestöön vauhtia

MKY:n järjestötoimintaan täytyy

varapuheenjohtajan pallilla

istuvan Hannun mielestä saada

jotain konkreettista uutta, nyt

tapahtumat ovat liian värittömiä,

eikä jäsenistö innostu.

Edes perinteinen - tosin kaavoihinsa

kangistunut - vuosikokous

ei kiinnosta, eikä lääninyhdistysten

toiminta ole sen

vilkkaampaa.

- Suoritealana puunajo jää aivan

liian vähälle huomiolle, sanoo

Hannu. – Kyllä puunajoyrittäjien

pitää tuoda oma näkemyksensä

asioista esiin itse,

eikä vain tyytyä SKAL:n yleisiin

kannanottoihin

- Jotta järjestö pääsisi vaikuttamaan

koko voimallaan, pitäisi

jäsenistön ajatusmaailmaa

punnita tarkasti. Nyt vuoropuhelu

jäsenistön ja edunvalvojan

välillä rajoittuu pariin kolmeen

paikallisyhdistysten aloitteeseen

vuosikokoukselle, murehtii

Hannu.

- Mitä enemmän me olemme

porukalla liikkeellä, niin sitä paremmat

mahdollisuudet on.

Asiakaskin näkee, että porukka

on yhtenäinen.

Verkostoituminen voisi olla

yksi tie myös järjestöaktiivisuuden

kasvuun, uskoo Hannu.

Se saattaisi palauttaa alan yhteishengen

niin, että omista eduista

tulisi meidän etuja. - Jos me

kilpailemme verisesti keskenämme,

niin asiakas osaa käyttää

sitä hyväkseen.

Yksi tärkeä etujärjestön tehtävä

varsinkin nykyisessä työvoimatilanteessa

pitäisi olla

nuorten innostaminen alalle,

mutta…

- Ei meidän juuri kannata edes

markkinoida alaa, jolla toimiminen

ei ole mielekästä, murehtii

Hannu - Alan kiinnostavuus,

palkkaus, varmuus toiminnasta,

työehdot ja työolosuhteet

pitää ensin saada muiden alojen

kanssa tasaveroisiksi..

- Nyt kun näin ei ole, monta

hyvää miestä ja naista valitsee

toisen alan. - Puunajo on mukavaa,

mutta nykytilanteessa motivaatio

on monella hukassa.

Vaikka asiat eivät oikein hyvällä

tolalla olekaan, ei se saa

Hannun mielestä kuitenkaan

pilata vuoden suurinta juhlaa

Joulua.

– Toivon jokaiselle kolleegalle

hyvää ja rauhaisaa Joulun aikaa

ja tietysti parempaa Uutta Vuotta.

.

22

More magazines by this user
Similar magazines