Mika Pikkarainen - SAMK
Mika Pikkarainen - SAMK
Mika Pikkarainen - SAMK
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
Kansallinen innovaatiostrategia<br />
17.2.2011<br />
Ammattikorkeakoulujen TKI –päivät, Pori<br />
<strong>Mika</strong> <strong>Pikkarainen</strong><br />
Innovaatio-osasto, innovaatioympäristöt –ryhmä
Innovaatiostrategia<br />
• Innovaatiostrategia ja valtioneuvoston innovaatiopoliittinen<br />
selonteko<br />
• Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi<br />
• Onko muutosta ilmassa?<br />
• Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-2015<br />
• Innovaatiostrategian toteutus alueilla<br />
2
Innovaatio-osasto<br />
Yritysten kasvu<br />
Yritysten<br />
kansainvälistyminen<br />
ja vienti<br />
Mineraalipolitiikka<br />
Teknologian ja innovaatioiden<br />
kehittämiskeskus<br />
(TEKES)<br />
Turvatekniikan keskus<br />
(TUKES)<br />
Mittatekniikan keskus<br />
(MIKES)<br />
Matkailun<br />
edistämiskeskus<br />
(MEK)<br />
Invest<br />
in Finland<br />
(IIF)<br />
Geologian<br />
tutkimuskeskus<br />
(GTK)<br />
Finpro<br />
Strategisen<br />
huippuosaamisen<br />
keskittymät<br />
(SHOK)<br />
ELY -keskukset<br />
Osaamiskeskusohjelma<br />
(OSKE)<br />
Valtion teknillinen<br />
tutkimuskeskus<br />
(VTT)<br />
Osaamisinnovaatiot<br />
Kysyntäinnovaatiot<br />
Innovaatioympäristöt<br />
Keksintösäätiö<br />
Suomen<br />
Standardisoimisliitto<br />
(SFS)<br />
3
Globalisaatio haastaa kansallisen<br />
innovaatiopolitiikan<br />
• Liiketoiminnan kasvava liikkuvuus ja siirrettävyys<br />
• Yritysten keskittyminen ydintoimintoihinsa<br />
• Yritysten kv toiminta vähentää kynnystä siirtää toimintoja<br />
• Yritysten kansainvälistyminen<br />
• Johto ja omistus kansainvälistyy<br />
• Ulkomaisten yritysten merkitys Suomen taloudessa kasvaa<br />
• T&K –partnerit yhä useammin ulkomailla<br />
• Teollisuuden T&K –henkilöstö väheni Suomessa 2008-2010 yli 10 %<br />
ja ulkomailla kasvua +2,5 %<br />
• Maailmantalouden rakenne muuttuu: Kehittyvät taloudet<br />
• Erikoistuminen syvenee: Tuotantoketjut ja toimialakohtaiset klusterit<br />
hajoavat?<br />
• Teknologia mahdollistajana<br />
‣ Muutosten ennakoimattomuus, nopeus ja yksilöllisyys<br />
4
Pekka Ylä-Anttila ETLA
Division of R&D investments<br />
Large firms<br />
SMEs<br />
1 = Share of R&D investments in<br />
Finland today<br />
2 = Share of R&D investments in<br />
Finland in two years<br />
Source: PWC<br />
7
Aasian osuus maailman teollisuustuotannosta pian puolet<br />
Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).
Kiinassa jo USA:ta enemmän tutkijoita (1 000 henkilötyövuotta)<br />
Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).
Innovaatiokeskittymät McKinseyn tyypittelyssä<br />
Eindhoven<br />
Ottawa-Gatineau<br />
Seattle<br />
Silicon Valley<br />
Oulu<br />
Helsinki<br />
Tokio<br />
Pariisi<br />
10<br />
Sydney, Beijing, Shenzhen, Bangalore, Hyderabad, Penang, Cheonan !!!<br />
Lähde: Juan Alcacer, Harvard Business School and New York University: MicKinsey analysis
Innovaatioympäristöjen OSKEn haasteet haasteet<br />
• Kyettävä jatkuvaan uudistumiseen<br />
• Arvoketjujen pilkkoontuminen globaalissa verkostotaloudessa<br />
(T&K&I –verkostot)<br />
• Uusien kilpailuetujen hakeminen eri alueiden ja toimialojen<br />
rajapinnoista: resurssit hajallaan<br />
• ”Kriittinen osaamisen massa” - maailman mittakaavassa<br />
suomalaiset osaamiskeskittymät pieniä<br />
• Vetovoimaisempien innovaatioympäristöjen luominen<br />
- ympäristöt luodaan paikallisesti<br />
• Kaiken tasoisista osaajista tulevaisuudessa pulaa<br />
• Veturiyritysten osaamisen hyödyntäminen<br />
• Kasvuyrityksiä vähän<br />
• Kilpailtavan julkisen rahoituksen kasvu (Tekes, EU)<br />
• EU:n rakennerahastojen tehokkaampi hyödyntäminen
Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät<br />
Innovaatioperusteinen<br />
tuottavuuskehitys<br />
Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin<br />
perustuvaa, kestävästi suunnattua tuottavuuden<br />
parantamista.<br />
Innovaatiotoiminnan edelläkävijyys<br />
Menestyäkseen Suomen on oltava valitsemillaan<br />
innovaatiotoiminnan osa-alueilla edelläkävijä<br />
maailmassa.<br />
12
• Kaupallisesti<br />
• Yhteiskunnallisesti<br />
• Hyvinvoinnillisesti<br />
Innovaatio =<br />
hyödynnetty osaamislähtöinen kilpailuetu<br />
• Uusi tieto, osaaminen, teknologia<br />
• Uusi tuote, tekninen ratkaisu, tuotantoprosessi<br />
• Uusi asiantuntijapalvelu<br />
• Uusi design tai brändi<br />
• Uusi liiketoimintamalli, arvoketju/-verkosto<br />
• Uusi työtapa, organisaatio- tai johtamismalli<br />
• Uudella tavalla toteutettu julkinen palvelu<br />
13
Mistä innovaatioita syntyy?<br />
Tiede- ja tutkimuslähtöisesti<br />
‣Science, technology and innovation (STI)<br />
Käytäntölähtöisesti<br />
‣Doing, using and interacting (DUI)<br />
(Lundvall)<br />
Useimmat innovaatiot eivät perustu uuden tiedon luomiselle<br />
vaan olemassa olevan hyödyntämiselle…<br />
14
Customers, suppliers and competitors are<br />
the most important external sources of new ideas<br />
4<br />
Finland’s NIS Evaluation, 2009, Survey<br />
N = 1026 company responses<br />
% = “very important”<br />
(%) = “important or very important”<br />
2<br />
1<br />
Source: ETLA 2009,<br />
www.evaluation.fi<br />
3<br />
15
Kahden kärjen strategia:<br />
On tuotettava kansainvälisesti kilpailukykyistä<br />
huippuosaamista, johon Suomen resurssit ovat<br />
rajalliset…<br />
Ja toisaalta on kyettävä hyödyntämään entistä<br />
laaja-alaisemmin ja monimuotoisemmin<br />
Suomessa tai ulkomailla tuotettua tietoa ja<br />
osaamista<br />
16
Innovaatiostrategia = muutosstrategia<br />
Liikkuvuus ja<br />
vetovoimaisuus<br />
Yhteisöt ja<br />
keskittymät<br />
INNOVATIIVISET<br />
YKSILÖT<br />
JA YHTEISÖT<br />
RAJATON<br />
MAAILMA<br />
OSAAMIS-<br />
PERUSTA<br />
Osallisuus ja<br />
vaikuttaminen<br />
Kannustavat<br />
markkinat<br />
KYSYNTÄ- JA<br />
KÄYTTÄJÄ-<br />
LÄHTÖISYYS<br />
Yksilöt ja yrittäjyys<br />
Osallistava<br />
innovaatiotoiminta<br />
SYSTEEMISYYS<br />
Laaja-alaisuus<br />
Muutosjohtaminen<br />
17
18<br />
Tekes<br />
ohjelmat<br />
SA<br />
ohjelmat<br />
SHOK<br />
OSKE<br />
EAKR<br />
Tekes<br />
ohjelmat<br />
Tekes<br />
ohjelmat<br />
KYpalvelu<br />
SA<br />
Huippuyksiköt<br />
EU<br />
FP7<br />
EU<br />
EIT<br />
EU<br />
ERC<br />
Innovaatio<br />
-yliopisto<br />
EU<br />
JTI<br />
Olemassa<br />
VC<br />
verokannusteet<br />
Lead<br />
markets<br />
YIC<br />
rahoitus<br />
Uusi /<br />
Puuttuva<br />
ESR<br />
TYKES<br />
Julkiset<br />
hankinnat<br />
Standardit<br />
Normit<br />
Julk. Palv.<br />
Uudist.<br />
Käyttäjäyhteisöt<br />
Hankintaosaaminen<br />
Pre-comp<br />
Proc.<br />
(R&D)<br />
TEM<br />
Investointi<br />
tuet<br />
Green<br />
Procur’t<br />
Living labs<br />
Yritys-<br />
Suomi<br />
Käyttäjien<br />
verokann.<br />
??<br />
Osaamislähtoinen<br />
innovaatiopolitiikka<br />
”Knowledge push”<br />
Kysyntäohjautuva<br />
innovaatiopolitiikka<br />
”Demand pull”
Valtioneuvoston innovaatiopoliittisen selonteon<br />
kehittämislinjaukset<br />
1) Osaamisperustan vahvistaminen<br />
2) Laaja-alainen innovaatiotoiminta<br />
3) Innovaatioympäristön kansainvälistyminen ja toiminta rajattomassa<br />
maailmassa<br />
4) Vahvat ja verkottuneet innovaatiokeskittymät<br />
5) Kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus- ja korkeakoulujärjestelmä<br />
6) Suomalaisen kasvuyritysympäristön määrätietoinen kehittäminen<br />
7) Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden vahvistaminen<br />
8) Valtion konserniohjaus ja systeeminen toimintatapa<br />
9) Innovaatiotoiminnan voimavarat<br />
10) Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi<br />
19
Reinhilde Veugelers<br />
Katholieke Universiteit Leuven (Belgium) and Bruegel<br />
Panel: Veugelers (chair), Aiginger, Breznitz, Edquist, Murray, Ottaviano,<br />
Hyytinen, Kangasharju, Ketokivi, Luukkonen, Maliranta, Maula, Okko,<br />
Rouvinen, Sotarauta, Tanayama, Toivanen, Ylä-Anttila<br />
Wednesday, 28 October 2009, 13:00–16:00 hrs<br />
Kalastajatorppa, Siirtomaasali, Helsinki, Finland
Main findings<br />
1) Less international than often thought<br />
2) Strong but ignored regional dimension<br />
3) The university reform is most welcome but the higher education<br />
reform is still ahead<br />
4) Cautiously optimistic about the SHOKs<br />
5) Still pending reform of sectoral research<br />
6) Less focus on developing processes, more focus on effects and<br />
impacts<br />
7) Weak incentives for High Growth Entrepreneurial Firms<br />
8) Weak cross-ministerial governance<br />
9) Support System is complex to access and administer<br />
10)Policy focus from Catch-up to Experimentation<br />
21
Strong (but ignored) regional dimension<br />
• Local & regional actors have become important in education,<br />
research, innovation & growth policy<br />
but they are largely ignored nationally<br />
• ‘Unspoken’ regional bias in national innovation<br />
support, which hampers re-allocation &<br />
comes at the cost of foregone growth<br />
• Clarification & coordination of national &<br />
regional/local innovation & other policies<br />
• Direct R&D support should be transparent;<br />
it is ill-suited to address regional disparities<br />
22
The system is complex to access & administer<br />
• Several bodies address the same<br />
societal problems with similar tools<br />
• Little consideration what are the joint<br />
impacts of a myriad of measures<br />
• Many publicly-supported instruments & organizations<br />
• Reluctance to restructure, exit from<br />
obsolete instruments & organisations<br />
• The two main issues – (growth) entrepreneurship &<br />
internationalization – remain orphans in the system<br />
• An outline of (public) actors and their responsibilities<br />
23
Contradiction 2: Socially cohesive<br />
<br />
The<br />
preferred<br />
Finnish<br />
model?
… but at the cost of (rarely)<br />
celebrating those<br />
risk taking<br />
individuals<br />
that act differently/<br />
entrepreneurially<br />
too conformist?
Miksi käyttäjälähtöisyys kiinnostaa politiikantekijöitä?<br />
Average growth of turnover in Danish firms, 2005-2007<br />
(Source: Fora & Statistics Denmark, 2010)<br />
26
Miten uudistaa<br />
perinteistä teollisuutta?<br />
27
Miten mahdollistaa yhteiskehittäminen<br />
käyttäjien kanssa?<br />
Miten hyödyntää arjen<br />
käyttötilanteita tuotteen kehittämisessä?<br />
28
Mitä innovaatiopolitiikkaa?<br />
Käyttäjälähtöisellä innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan innovaatiotoimintaa,<br />
joka ohjautuu käyttäjien tarpeiden mukaan. Sen ilmenemismuotoja ovat<br />
- käyttäjätiedon ja –ymmärryksen hyödyntäminen innovaatiotoiminnan<br />
lähtökohtana,<br />
- käyttäjät innovaatiotoiminnan resurssina,<br />
- käyttäjien itse tuottamat innovaatiot (käyttäjäinnovaatiot), sekä<br />
- palvelujen käyttäjien roolin korostaminen julkisia palveluja<br />
uudistettaessa.<br />
29
Politiikkakehikko<br />
Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan keskeiset osa-alueet<br />
Osaamistason nostaminen<br />
• Tutkimus<br />
- Suuntaaminen<br />
käyttäjälähtöisyyttä tukevaksi<br />
- Käyttäjälähtöisen innovoinnin<br />
yleisyyttä ja kehittyneisyyttä<br />
kuvaavien indikaattorien<br />
kehittäminen<br />
• Koulutus ja osaaminen<br />
- Vaativan, vastuullisen ja<br />
osallistuvan kuluttajan taitoihin<br />
vaikuttaminen<br />
- Monitaitoisuuden ja<br />
moniarvoisuuden korostaminen<br />
- Panostukset kulttuuri- ja<br />
muotoiluosaamiseen<br />
- Muotoilun (ml. palvelu-)<br />
hyödyntäminen yrityksissä<br />
strategisena välineenä<br />
- Aineettoman omaisuuden<br />
parempi hallinta avoimessa<br />
innovaatioympäristössä<br />
• Menetelmät ja välineet<br />
- Menetelmien saatavuuden ja<br />
käytön edistäminen, erityisesti<br />
ennakointi-, etnografia-, Internetja<br />
tarveanalyysityökalut<br />
Kannusteiden<br />
kehittäminen<br />
• Rahoitukselliset ym.<br />
kannustimet<br />
- Uusien instrumenttien<br />
kehittäminen<br />
- Nykyisten instrumenttien<br />
rahoituskriteerien<br />
uudistaminen<br />
- Muiden kannustimien arviointi<br />
ja vahvistaminen erityisesti<br />
avoimessa<br />
innovaatioympäristössä sekä<br />
julkisella sektorilla<br />
• Tietoisuus ja<br />
vaikutusmahdollisuudet<br />
- Kansalaisten, yritysten ja<br />
julkisen sektorin<br />
käyttäjälähtöisyyteen liittyvän<br />
tietoisuuden ja<br />
vaikutusmahdollisuuksien<br />
parantaminen<br />
Infrastruktuurin<br />
parantaminen<br />
• Tietotekninen<br />
infrastruktuuri<br />
- Laadun, avoimuuden ja<br />
luottamuksen parantaminen<br />
- Tietojärjestelmien<br />
yhteensopivuuden edistäminen<br />
erityisesti julkisella sektorilla<br />
• Yksityisen ja julkisen<br />
sektorin yhteistyöhön<br />
(PPP) perustuvat<br />
innovointialustat ja<br />
kehitysympäristöt<br />
- Käyttäjälähtöisyyden ja<br />
sektorirajat ylittävän<br />
verkostoitumisen vahvistaminen<br />
(ml. kehitysympäristöjen välillä,<br />
esim. Living Labs -konsepti)<br />
• Julkisten palvelujen<br />
uudistaminen<br />
- Käyttäjälähtöisyyden periaatteen<br />
käyttöönotto<br />
- Palvelumuotoilun<br />
hyödyntäminen julkisten<br />
palvelujen uudistamisessa<br />
Sääntelyn uudistaminen<br />
• Käyttäjä- ja julkisen<br />
tiedon hyödyntäminen<br />
- Yksityisyyden suojan<br />
merkityksen arviointi<br />
- Julkisen tiedon käyttöehtojen<br />
parantaminen käyttäjäinnovointia<br />
edistäväksi<br />
• Osallistavat toimintatavat<br />
- Kansalaisen valinnan- ja<br />
vaikutusmahdollisuuksia<br />
edistävän lainsäädännön<br />
kehittäminen<br />
- Kumppanuuden edistäminen<br />
eri palveluntuottajasektorien<br />
välillä<br />
• Immateriaalioikeudet<br />
- Sääntelykehikon ja sääntelyn<br />
toimivuuden parantaminen<br />
avoimessa, käyttäjälähtöisessä<br />
innovaatiotoiminnassa<br />
- Käyttäjälähtöisen<br />
innovaatiotoiminnan tuottojen<br />
ja vastuunjaon selkeyttäminen
Alueperspektiivejä<br />
Lukuisia ulottuvuuksia yksityisen ja julkisen sektorin uudistumiseen<br />
• Yritysten osaamisen kehittäminen käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan<br />
• Menetelmien käytön osaamisen kehittämisen<br />
• Living Labs –toiminnan verkottaminen ja kehittäminen<br />
• Muotoilu vahvemmin osaksi yritystoiminnan uudistumista<br />
• Käyttäjä-/käytäntölähtöisten innovaatioiden edistäminen<br />
• Käyttäjät mukaan/lähtökohdaksi julkisten palvelujen uudistamisessa<br />
• Kaupunki-innovaatioiden kehittäminen<br />
31
Living labs -kehittämisympäristöjen<br />
Kansallinen kehittämis- ja verkottamishanke<br />
TEM ja Tekes toteuttavat 3-vuotisen kehittämishankkeen, tavoitteina:<br />
• Verkottumisen ja kehittämisen kansallinen ja kansainvälinen<br />
vahvistaminen, horisontaalisesti ja vertikaalisesti<br />
• Living Labs –menetelmän kehittäminen<br />
• Labien parempi konseptointi yritysten (+ julk. sekt.) hyödynnettäväksi<br />
Ottamalla huomioon<br />
• Jo toimivat kansalliset ja kansainväliset verkostot<br />
• Neloskierre-hanke ja siinä toteutettava menetelmän ja osaamisen<br />
kehittäminen<br />
• Tekesin uudet välineet kehitysalustainvestoinneille<br />
32
Muotoilu osana innovaatiopolitiikkaa<br />
Laaja-alainen designin hyödyntäminen<br />
• Laaditaan kehittämislinjaukset ja arvioidaan tarve vahvistaa sekä<br />
keskittää muotoilun edistämistä (vrt. UK Design Council)<br />
• Pilotoidaan palvelumuotoiluhankkeita osana World Design Capital –<br />
hanketta<br />
nostetaan tietoisuutta palvelumuotoilun mahdollisuuksista julkisten<br />
palvelujen uudistamisessa<br />
• Aktivoidaan muotoilun hyödyntämistä pk-yrityksissä<br />
Apuna kehittäjäorganisaatiot ja verkostot (Tekes + ELYt)<br />
Uudistetaan muotoilun käyttöä tukevia julkisia yrityspalveluita<br />
33
Innovatiiviset edelläkävijäkaupungit -hanke<br />
• Kokoaa yhteen julkisten palveluiden uudistamiseen sitoutuneita<br />
kaupunkeja<br />
• Helsinki, Espoo, Vantaa, Pori, Jyväskylä, Tampere, Kuopio, Mikkeli, Sievi<br />
• TEM, VM, STM, KL, Tekes, Sitra<br />
• Edelläkävijyyttä kolmella periaatteella<br />
1.Kumppanuus<br />
2.Innovaatioiden hankinta<br />
3.Käyttäjälähtöinen kehittäminen<br />
o Pilotoidaan ja tuodaan kehittämiskokemukset keskusteltavaksi<br />
o Opitaan yhteisestä tekemisestä<br />
o Levitetään kokemuksia muihin kuntiin<br />
• Markkinat (= yritykset) kerätään mukaan vuoropuheluun<br />
• Parannetaan välillisesti yritysten toimintaympäristöä<br />
34
TIN: julkisen t&k –rahoituksen lisäys 2011-<br />
2015<br />
- Rahoitusta lisätään reaalisesti vähintään 4 % vuodessa<br />
- Lisäys organisaatioittain ja pääkäyttökohteittain vuoden 2011 tasosta<br />
Organisaatio:<br />
Käyttökohteet:<br />
Tekes 70 yritysten T&K 45, SHOK 20, muut 5<br />
Suomen Akatemia 40 perustutkimus 30, SHOK 10<br />
Yliopistot 25 perustutkimus<br />
Ammattikorkeakoulut 20 T&K -toiminta<br />
Tutkimuslaitokset 35 T&K-toiminta; VTT 15<br />
Ministeriöt 135 T&I –toiminnan infra 120, sitomaton t&k 15<br />
Muut 45 EVO 15, Tehy-alan t&k 10, kansainvälistyminen<br />
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------<br />
Total 370<br />
35
Rakenteiden uudistaminen: maailmanluokan<br />
osaamiskeskittymien tukeminen (1/2)<br />
• Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ohjausta ja kannustumia kehitetään.<br />
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit uudistetaan v. 2012<br />
mennessä. Mallien on tuettava opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista,<br />
kansainvälistymistä, tutkimustulosten hyödyntämistä ja vaikuttavuutta (ml.<br />
kannustimet yritysyhteistyöhön) ja korkeakoulujen profiloitumista<br />
vahvuusaloilleen<br />
• Ammattikorkeakoulujen asemaa innovaatiojärjestelmässä selkeytetään ja<br />
vahvistetaan. Ammattikorkeakoulut vastaavat alueiden tarpeisiin ja pyrkivät<br />
vahvuusalueillaan käytäntöä palvelevan opetuksen, soveltavan tutkimuksen ja<br />
kehittämisen kärkeen<br />
• Alueilla, joilla sijaitsee pienehköjä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja,<br />
mahdollistetaan uudentyyppisten korkeakoulujen syntyminen vahvempia<br />
liittoumia muodostamalla<br />
• Tutkimuslaitosten strategista ohjausta valtioneuvoston tasolla vahvistetaan.<br />
Tavoitteena on tehdä vuoteen 2020 ulottuva toimintaohjelma rakenteellisesta<br />
kehittämisestä ja voimavarojen kohdentamisesta<br />
36
Rakenteiden uudistaminen: maailmanluokan<br />
osaamiskeskittymien tukeminen (2/2)<br />
• Luodaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä, näkyviä ja<br />
houkuttelevia innovaatioympäristöjä<br />
• Vahvistetaan kansallisten ja aluelähtöisten kehittämistoimien<br />
yhdensuuntaisuutta. Osaamiskeskittymien vahvistumista<br />
tukevia politiikkatoimia on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä<br />
ministeriöiden, korkeakoulujen ja suurimpien kaupunkieutujen<br />
kesken<br />
• OSKEn toimet ja voimavarat suunnataan uudelleen v. 2013<br />
päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Ohjelmamalli muutetaan ja<br />
toimintoja uudistetaan. Niin TI-politiikassa kuin<br />
aluepolitiikassakin luodaan tehokkaat välineet ja<br />
yhteistyöalustat alueiden vahvuuksien ja tarpeiden pohjalta<br />
37
0.40<br />
Total government support to business R&D,<br />
% GDP<br />
% Direct government Direct government funding of funding BERD of BERDIndirect government support through R&D tax incentives<br />
Total government support (direct + indirect) to business R&D, % GDP<br />
0.35<br />
0.35<br />
0.30<br />
0.30<br />
0.25<br />
0.25<br />
0.25<br />
0.20<br />
0.20<br />
0.20<br />
0.15<br />
0.15<br />
0.15 0.10<br />
0.10<br />
0.10 0.05<br />
0.05<br />
0.05 0.00<br />
0.00<br />
0.00<br />
United Korea<br />
United<br />
States (2008)<br />
States<br />
(2008)<br />
(2008)<br />
Canada France (2008)<br />
France<br />
(2008)<br />
(2008)<br />
France Korea (2008)<br />
Korea<br />
(2008)<br />
(2008)<br />
United States Czech (2008)<br />
Czech<br />
Republic<br />
Republic<br />
Belgium Spain<br />
Spain<br />
Austria Sweden<br />
Sweden<br />
Czech Republic Austria<br />
Austria<br />
Yrityksille suunnattu julkinen T&K-rahoitus ja verokannusteet<br />
ovat Suomessa selvästi alle OECD-maiden keskitason.<br />
Japan Finland Finland<br />
Norway Norway<br />
Spain (2008) (2008)<br />
United Kingdom (2008) Germany Germany<br />
United United Kingdom Kingdom<br />
Ireland (2008) (2008)<br />
Iceland Hungary<br />
Iceland (2008) (2008)<br />
Norway (2008) Belgium Belgium<br />
Luxembourg Sweden<br />
Luxembourg<br />
Denmark Denmark (2008) (2008) (2008)<br />
Netherlands Hungary Hungary<br />
Australia Australia (2006) (2006) (2006)<br />
Finland Ireland Ireland<br />
New Portugal New Zealand Zealand<br />
Germany Italy Italy<br />
Switzerland Iceland Switzerland (2008) (2008) (2008)<br />
Luxembourg Japan Japan<br />
New Zealand Turkey Turkey<br />
Slovak Slovak Republic Republic Italy (2008) (2008)<br />
Switzerland Netherlands Netherlands (2008)<br />
Canada Canada Turkey (2008) (2008)<br />
Slovak Republic (2008) Portugal Portugal<br />
Poland Poland Poland<br />
Mexico Mexico Mexico<br />
Greece Greece Greece (2005) (2005) (2005)<br />
Source: OECD (2010), Measuring Innovation: A New Perspective, OECD, Paris based on NESTI 2009 R&D tax incentives questionnaire.<br />
38
T&K- / innovaatiotoiminnan verokannuste ?<br />
SA:n ohjelmat<br />
SA:n hankerahoitus<br />
ja tutkijanvirat<br />
Yliopistojen ja tutkimuslaitosten<br />
tutkimuksen perusrahoitus<br />
(ml. sektoritutkimus ja AMK)<br />
SA:n<br />
tutkimuksen<br />
huippuyksiköt<br />
SHOK<br />
SA:n tutkijakoulut<br />
OSKE<br />
Tekesin ohjelmat<br />
Tekesin hankerahoitus<br />
Yritysten innovaatiotoiminnan<br />
verokannuste 2011 ?<br />
Valikoiva tutkimusrahoitus<br />
Valikoiva T&K-yritystuki<br />
Vapaa<br />
kohdistamaton<br />
rahoitus/tuki
TEM:n tulevaisuuskatsaus<br />
• Luodaan pitkäjänteinen alueellisia innovaatiokeskittymiä tukeva<br />
politiikkakokonaisuus<br />
• Rationalisoidaan alueilla innovaatiotoimintaa tukevaa julkista<br />
palvelutarjontaa<br />
• OSKEa kehitetään kokoamaan eri puolille maata sijoittuvaa<br />
osaamista<br />
• Finnode –innovaatioverkoston rakentamista jatketaan<br />
• Innovaatiopolitiikan vaikuttavuutta parannetaan kysyntä- ja<br />
käyttäjälähtöisellä innovaatiopolitiikalla<br />
40
EU:n rakennerahastovarat<br />
innovaatiotoimintaan<br />
Maakuntien liitot<br />
ELY-keskukset<br />
Ammattikorkeakoulut<br />
Finnvera<br />
Finpro<br />
Invest in Finland<br />
Sitra<br />
Kansallisen innovaatiojärjestelmän<br />
keskeiset<br />
toimijat<br />
Suomen<br />
Teollisuussijoitus<br />
Pääomasijoittajat<br />
Yritykset<br />
Tutkimuslaitokset<br />
Yritysten panostus<br />
innovaatiotoimintaan<br />
Businessenkelit<br />
Järjestöt<br />
Keksintötoiminta<br />
Patentti- ja rekisterihallitus<br />
Osaamiskeskukset<br />
Teknologiakeskukset<br />
Strategisen huippuosaamisen<br />
keskittymät<br />
Muut ministeriöt<br />
Panostukset toiminnan kehittämiseen eri sektoreilla,<br />
kuten ympäristö, terveys ja liikenne<br />
Tekes<br />
Työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Yliopistot<br />
Suomen Akatemia<br />
Opetusministeriö<br />
Tutkimus- ja<br />
innovaationeuvosto<br />
Kansallinen julkinen panostus<br />
innovaatiotoimintaan ja osaamiseen<br />
41
Julkiset T&K - yksiköt<br />
Yliopisto<br />
Yliopistoyksikkö<br />
Ammattikorkeakoulu<br />
AMK -yksikkö<br />
VTT tai muu julkinen<br />
tutkimuslaitos<br />
Tutkimusyksikkö<br />
Teknologiakeskus tai<br />
tiedepuisto<br />
42
Tekel – OSKE -hanke<br />
Tavoite: Tehokas yhteistoimintamalli julkisten<br />
kehittämispalveluiden tuottamisessa aluetasolla<br />
Taustalla: TEM –konsernin yritysasiakkuusstrategia<br />
Arvioinnin kohteena:<br />
1. Teknologiakeskusten (Tekel),<br />
2. Osaamiskeskusten (Oske),<br />
3. ELY-keskusten (mukaan lukien Tekes) ja<br />
4. Alueellisten elinkeinoyhtiöiden (Sekes)<br />
kehityspalvelut ja palveluprosessit kahdessa<br />
yrityssegmentissä:<br />
- Alkavat yritykset<br />
- Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset<br />
43
Arvioitavat ”toiminnot”:<br />
1. Taustatiedot kunkin segmentin / palveluntuottajan osalta:<br />
• Palveluntarjoajan arvio segmenttiin kuuluvien asiakasyritysten<br />
määrästä<br />
• Miten segmentin yritysten tarpeet ovat palveluntarjoajan tiedossa<br />
(prosessi tai toimintatapa, joihin perustuu)<br />
2. Arvioitavat yrityspalvelut kaikkien toimijoiden osalta<br />
• Liiketoimintaosaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut<br />
• Kansainvälisyyteen liittyvät palvelut<br />
• Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut<br />
44
Johtopäätöksiä<br />
- Alueille muodostunut ajan mittaan suhteellisen selkeät palvelut,<br />
alueittaisia eroja on etenkin suurimmissa keskuksissa, alkavien<br />
yritysten segmentti yhdenmukaisempi<br />
- Eräillä alueilla palvelujen joustavassa käytössä epäselvyyksiä<br />
- Järjestelmän epäselvyyttä lisää muiden toimijoiden palvelujen<br />
kirjaaminen tai välittäminen omina palveluina<br />
- Paljon yhteisiä yritysasiakkaita, toiminnassa ei merkittäviä<br />
päällekkäisyyksiä pienissä keskuksissa tai uudet yritykset<br />
segementissä (toimijoiden mukaan)<br />
- Ihannetilanteiden kuvaukset nykytilanteen mukaisia. Roolien<br />
täsmentämisen helppous vai urautunut ja vanhassa pitäytyvä<br />
ajattelu?<br />
45
Kehittämistarpeita:<br />
- Käsitteet selkeiksi, nyt ei yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä<br />
> palvelujen sisällöt tarkemmin auki<br />
- Selkeämmät roolit mahdollistaisivat toimijoiden kansallisen<br />
verkoston tehokkaamman toiminnan ja kehittämisen (esim.<br />
kv. toiminnassa)<br />
- TEM konsernin yritysasiakkuusstrategian jalkautus: ELYt<br />
koordinoimaan alueen segmenttikohtaisia toimia<br />
(säännölliset tapaamiset)<br />
- Kansallinen selvitys / arviointi julkisista aluetason<br />
yrityskehityspalveluista, jossa lähtökohtana yritysten tarpeet<br />
46
Kansallisten ja alueellisten tavoitteiden synkronointi<br />
- Alueella ELY –vetoisesti<br />
yhdessä muiden<br />
keskeisten sidosryhmien<br />
kanssa<br />
- Kansallisesti johdettu ja<br />
toteutus alueittain<br />
yhdenmukainen<br />
Kansallinen<br />
innovaatiostrategia<br />
TEM konsernistrategia<br />
Tekesin sisältölinjaukset<br />
Alueelliset<br />
innovaatiostrategiat<br />
47
KIITOS!<br />
48
Change language