EMMA-lehti 1/2008

emma.museum

EMMA-lehti 1/2008

Espoon modernin taiteen museo

1 08

12 X CLAUDE MONET

JA SUOMALAISIA

IMPRESSIOITA

MAARIA WIRKKALA

PÅ SVENSKA S. 20–21

IN ENGLISH P. 22–23

1


Näyttelyohjelmisto

5.3. – 25.5.2008

12 x CLAUDE MONET

JA SUOMALAISIA IMPRESSIOITA

MAARIA WIRKKALA

Ranskalaisen Claude Monet´n (1840 –

1926) maalaus Impressio, nouseva

aurinko antoi nimen kokonaiselle impressionistiselle

tyylisuunnalle. Impressionistit

olivat modernismin edelläkävijöitä,

jotka hylkäsivät perinteiset tekniikat ja

säännöt vangitessaan hetken vaikutelmia

maalauskankaalle.

Suomen ensimmäisessä Claude

Monet´n näyttelyssä hänen maalauksensa

ovat vuoro puhelussa ranskalaisilta

impressionisteilta vaikutteita saaneiden

suomalaisten taiteilijoiden teosten kanssa.

Monet´n maa lauksia on näyttelyssä

12, suomalaisia n. 80.

Suomalaistaiteilijoiden teoksia on esillä

1800-luvun jälkipuoliskolta 1900-luvun

alkuun. Berndt Lindholm, Victor Westerholm,

Torsten Wasastjerna, Hanna

Rönnberg, A.W. Finch ja Elin Danielson

edustavat suomalaista varhaista maisema

taiteen impressionismia, 1900-luvun

alun uusimpressionismia puolestaan

mm. Magnus Enckell, Pekka Halonen,

Verner Thomé ja Ellen Thesleff.

Mukana kevään näyttelyssä on myös

kuvataiteilija Maaria Wirkkalan

toteuttama teos.

Lisää sivuilla 10–11.

PYSYVÄSTI ESILLÄ

SAASTAMOISEN

SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMA

Saastamoisen säätiön taidekokoelman yli

1800:sta työstä on jatkuvasti, myös vaihtuvien

näyttelyiden rakennusajan, esillä lähes

500 teosta. Puolet EMMAn näyttelytiloista

täyttävä kokoelma tarjoaa monipuolisen

läpileikkauksen suomalaisesta taiteesta

sekä vilkaisun kansainväliseen nykytaiteeseen.

EMMAn ripustus alkaa 1910-luvun

Claude Monet.

Nainen päivänvarjoineen

kääntyneenä oikealle, 1886,

Musée d’Orsay. ©Photo RMN /

© Hervé Lewandowski.

Impressionistien suosima

aihe, nainen maisemassa,

esiintyy myös Monet’n tuotannossa.

Näyttelyn ikoniseksi kuvaksi valittu

teos (mallina Monet’n tytärpuoli

Suzanne Hoschedé) ilmentää

hyvin elementtejä, joita Monet’n

henkilökuvissa usein on:

voimakasta liikkeen tuntua,

hetkellisyyttä ja atmosfääriä.

Victor Westerholm,

Nainen päivänvarjoineen,

1882. Yksityiskokoelma.

Kuva Ari Karttunen / EMMA.

Heli Hiltunen, Sarjasta Jälkihehku, 2000.

Osa teoksesta.

ekspressionismista ja jatkuu tämän päivän

tunnetuimpien taiteilijoiden teoksiin.

Kuopiolaisen teollisuussuvun kotikokoelmasta

alkunsa saanut kokoelma on tänään

yksi Suomen merkittävimmistä yksityiskokoelmista,

ja se karttuu jatkuvasti.

Kokoelmataiteilija Heli Hiltunen

sivuilla 15–16.

TULOSSA

25.6. – 31.8.2008

PUU VEISTÄJÄN KÄSISSÄ

– SUOMALAISIA KUVANVEISTÄJIÄ

1950-LUVULTA 2000-LUVULLE

Puu veistäjän käsissä -näyttely tuo katsottavaksi

suomalaisen puunveistotaiteen

moninaisine vivahteineen. Suomen tähän

asti laajimmassa puuveistosnäyttelyssä on

töitä eri aikakausilta ja useilta taiteilijoilta.

Tapani Kokko, Pesä, 2005. Kuva Jussi Tiainen.

Michael Elmgreen & Ingar Dragset,

Drama Queens (2007)

Video 2000-luvun veistotaiteen 7 supertähdestä,

jotka kohtaavat veistoksina teatterin

näyttämöllä ja keskustelevat taiteesta.

8.10.2008 – 11.1.2009

KIINAN TEEKULTTUURI

OLE KANDELIN

Teetä, taidetta ja keramiikkaa.

2


Claude Monet´n perintö 4.2.2008

EMMAn – Espoon

modernin taiteen

museon tiedotuslehti

Monet’n maalaus, joka esitti auringonlaskua Le Havren satamassa innosti erästä taiteilijaryhmää

valitsemaan nimekseen ”impressionistit”. Sanaa impressionismi käytettiin alun perin

haukkumanimenä kuvaamaan kehnoa maalaustaidetta. Paradoksaalista kyllä, tämä erään kielteisesti

suhtautuvan kriitikon keksimä käsite tuli odottamattomalla tavalla symbolisoimaan

juuri sitä seikkaa, mihin uusi asenne maalaustaiteessa pyrki: kuvaamaan ensi vaikutelmaa

maailmasta, sellaisena kuin silmä sen havaitsee valon heijastuksena luonnossa. Toteuttaakseen

tämän idean taiteilijan oli siirryttävä ateljeestaan luonnon helmaan. Tämä käytäntö johti

radikaaliin muutokseen maalaustaiteessa. Toinen radikaali muutos impressionistien maalaustaiteessa

tapahtui suhtautumisessa väriin. Heidän tulkintansa mukaan väri oli itsetarkoitus,

ja väri valona muuttui maalauksen sisällöksi. Tämä vaikutti myös heidän asenteeseensa itse

aiheeseen; jokainen aihe oli samanarvoinen, oli sitten kyseessä omena, ihminen tai kukkiva

keto. Suhteessa valoon ja väriin kaikki luontokappaleet olivat samojen lakien alaisia.

Voidaan sanoa, että impressionismi itsepintaisen värimaalauksensa kautta edesauttoi

vapautumista puhtaasta luonnonimitaatiosta. Ja tästä näkökulmasta katsoen itsetarkoitusmainen

impressionistinen maalaus merkitsi uuden maalaustaiteen alkusoittoa, jonka vaikutus

edelleen on havaittavissa tämän päivän taiteessa. Monet’n vaikutus myös myöhempiin

taidesuuntauksiin on osoitettavissa. Tällä tarkoitan nyt lähinnä sen systematiikan merkitystä

abstraktissa modernismissa, jota Monet oli alkanut kehittää, kun hän maalasi yhtä ja samaa

aihetta sarjana maalauksia. Tämän menetelmän perustana olivat muutokset, jotka tapahtuivat

aiheessa valon vaihtelujen johdosta.

On ilahduttavaa, että EMMAssa nyt on esillä valikoima Monet’n ja suomalaisten impressionistien

maalauksia. Mutta olisi taidehistoriallisesti merkittävää, jos museo jonkin kerran

esittäisi laajan ja perusteellisesti dokumentoidun kokoelman suomalaista impressionistista ja

abstraktia taidetta. Molemmilla on maassamme merkittävä perinne, vaikka ehkä kansal liset

tunnusmerkit puuttuvatkin.

Seuraava lehti ilmestyy

kesäkuussa 2008.

JULKAISIJA

EMMA – Espoon modernin

taiteen museo

PÄÄTOIMITTAJA

Leena Joutsenniemi

TOIMITUSNEUVOSTO

Ari Karttunen, Päivi Karttunen,

Nana Salin, Päivi Talasmaa

TAITTO Station MIR Oy

PAINOPAIKKA Art-Print Oy

Carolus Enckell

taiteilija,

Espoon taidemuseosäätiön

hallituksen jäsen

Osoitteenmuutokset, tilaukset

(lehti on maksuton) ja palaute:

info@emma.museum

Museon yhteystiedot takakannessa.

3


Mullistava

vaikutelma

TEKSTI MARKKU VALKONEN

KUVAT: LEHTIKUVA / AFP

© RMN PRESS IMAGE / BULLOZ

NANA SALIN

Nykyajan yaja

katsojalle al

le sana impressionismi

i tuo mieleen een jotakin valoisaa,

värikästä, ä,

lämmintä mint

ja

myönteistä.

Alun

perin impressionismi ioni

smi oli haukkuma-

ku

sana, ja

nostatti tti valistuneenkin nk

in

taiteenys-

tee

tävän karvat at

pystyyn.

yn

Luetun un

pariisilaisen is

Charivari-lehden

ri-l

kirjoittaja Louis Leroy tutustui tust

ui ensimmäiseen

impressionistien i i i yhteisnäyttelyyn

vuonna 1874 yhdessä akateemisiin oppeihin

sitoutuneen maisemamaalari Joseph

Vincentin kanssa. Leroyn artikkelissa

käydään näiden kahden herran välistä

keskustelua teos teokselta:

Katastrofi näytti väistämättömältä, ja

viimeisen korren katkaisi hra Monet.

”Ah, siinä hän on, siinä hän on”, taiteilija

huudahti teos nro 98:n kohdalla.

”Minä tunnistan hänet, isäpappa Vincentin

suosikin! Mitä tämä maalaus

kuvaa? Katso näyttelyluettelosta.”

”Vaikutelma. Auringonnousu.”

”Vaikutelma – minä arvasin sen. Olin

juuri sanomaisillani, koska olin niin

vaikuttunut, että siinä täytyy olla jokin

vaikutelma…ja mikä vapaus, mikä

suorituksen vaivattomuus! Alkutekijöissään

oleva seinätapetti on viimeistellympi

kuin tuo merimaisema.”

Virnuilevat kumppanukset eivät osanneet

kuvitella, miten syvästi heidän pilkkaamansa

taiteilijat vaikuttivat sekä oman

aikansa että tulevien sukupolvien taidekäsityksiin.

Pienellä viiveellä myös suomalaiset

saivat osansa impressionismin

”sateenkaaresta”.

Eikä siinä kaikki, myös mielikuva luonnosta,

valosta ja väreistä muuttui. Vain

sähkövalo aiheutti yhtä suuren mullistuksen.

Impressionismia voi tarkastella historiallisena

ilmiönä, mutta jostakin syystä

sen saavutukset ovat säilyttäneet vetovoimansa

ja tuoreutensa. Ehkä yksi syy

on se, että katsoja joutuu punnitsemaan

omaa havaintoaan ja tulee tietoiseksi

omasta näkemisen tavastaan. Tämä on

yhä ajankohtainen kysymys niin taiteen

tekijöille kuin sen vastaanottajille.

Toinen ja ehkä suurempi syy on nautinto,

jonka vahva kolorismi ja läikkyvät

siveltimenvedot tuottavat. Tähän nautintoon

moni nykyhetken leroy mielellään

tarttuisi, tuomitsisi sen epäilyttäväksi

ja nostaisi kriittistä nokkaansa. Voimme

kyllä antaa Leroyn perinteelle piu paut ja

katsoa avoimin silmin värien viestejä.

Äkkiä ajatellen impressionismilla ja

Maaria Wirkkalan taiteella ei ole mitään

tekemistä toistensa kanssa. Mutta kysyttäessä,

mitä ja miten ihminen näkee, löytyy

yhteinen probleemien ja ihmetysten

alue.

4


Viisi vuotta

Claude Monet kuuluu niihin taiteilijoihin,

joiden teoksia on erityisen vaikea saada

lainaksi. Tästä johtuen EMMAn näyttelyn

kokoaminen on ollut tavallistakin

pidempiaikainen projekti. Työ aloitettiin

jo 2002 museon muun suunnittelun ja

sen toiminnan käynnistämisen ohessa.

Pieni tilasto valaissee työn määrää:

• Ulkomaanmatkoja 13

• Ulkolaisten museoiden johtajia

ja kuraattoreita tavattu 22 kertaa

• Diplomaattitapaamisia

Suomessa 14 kertaa

• Lainapyyntöjä 44 museosta ja

joistakin yksityiskokoelmista.

Lainapyyntöjä lähetettiin

152:sta Monet’n maalauksesta

• Kirjeitä n. 350 kpl kolmella kielellä

• Sähköposteja n. 2500 kpl

Tämän prosessin myötä EMMA on myös

raivannut paikkansa Euroopan museoiden

joukossa. Mittava hanke on ollut osa

markkinointia ja verkottumista. Kaikkien

matkojen ja neuvotteluiden lomassa on

samalla valmisteltu monia uusia,

tulevien vuosien projekteja.

Upea näyttelyjulkaisu!

Lähes 300-sivuinen julkaisu

(suomi-ruotsi-englanti) myynnissä

EMMA- ja WeeGee Shopeissa.

5


Claude Monet, Lumpeet, 1907.

Kuva Musée d’Art Moderne de

Saint-Etienne métropole Yves Bresson.

Claude Monet

TEKSTI TIINA PENTTILÄ

”Käytän lyijyvalkoista,

kadmiumkeltaista,

sinooperipunaista,

alitsariinipunaista,

kobolttisinistä,

kromioksidivihreää.

Siinä kaikki.”

Claude Monet, 1905.

VEDEN JA VALON TULKKI

Claude Monet’n (1840-1926), merkittävimmän,

määrätietoisimman ja tunnetuimman

impressionistin, oma kiteytys

johdattaa hänen taiteensa ytimeen. Värit

olivat Monet’n taiteen perusta valon kuvaamisessa.

Monet’n teokset liikkuvat enää harvoin kotimuseoistaan

tai yksityisiltä omistajiltaan,

joten on ainutlaatuista nähdä niitä Suomessa.

EMMAn näyttelyssä on esillä 12 teoksen

otos taiteilijan tuotannosta 1870-luvulta

1910-luvun lopulle.

Näyttelyn teoksissa huomio kiinnittyy

Monet’n taiteen tärkeimpiin kuvauskohteisiin:

veteen ja valoon. Ennen omistautumistaan

lähinnä maisemamaalaukselle Monet

kokeili kuitenkin kaikkia maalaustaiteen lajeja.

Uransa hän aloitti karikatyristinä.

Veden äärellä

Suurin osa Monet’n teoksista on syntynyt

maisemissa, joiden vallitsevin elementti on

vesi. Vesi kiehtoi alituiseen taiteilijaa, joka

halusi aina olla meren äärellä ja joka kuoltuaan

olisi halunnut tulla haudatuksi merimerkkiin.

Valon rinnalla vesi oli Monet’n pysyvin

taiteellinen kumppani ja kaikkein elävöittävin

elementti. Veden muoto Monet’n teoksissa

muuttuu taiteilijan uran aikana joenvarsitutkielmista

ja merinäkymistä Givernyn lummelampeen.

Seinen joki on yhdistävä linkki

kaikille Monet’n kuvauskohteille ja asuinpaikoille

Ranskassa.

Näyttelyn 1870-luvun täysimpressionistiset

teokset: Näkymä Voorzanilta, 1871, Veneet,

Regatta Argenteuilissa, 1874 ja Talvi aurinko

Lavacourtissa, 1879-1880, ilmentävät paitsi

Monet’n tapaa kuvata vettä myös impressionistisen

ulkoilmamaalauksen perinteitä puhtaimmillaan.

Näissä teoksissa taiteilijan silmä

on rekisteröinyt kuvauskohdettaan tasapuolisesti

erottamatta mitään yksittäistä kiintopistettä.

Tällaista erottelematonta näkemistapaa

pidettiin modernina objektiivisena havainnointina.

Impressionisteilla taiteilijan persoonallinen

siveltimenjälki sai kuitenkin näkyä ja

antaa vaikutelman spontaanista kohteen havainnoinnista.

Näissä teoksissa Monet’n käsiala

on paksua ja siveltimenvedot selkeästi

toisistaan erotettavissa.

1880-luvun puolelle mentäessä Monet pyrki

yhä enemmän tuomaan esille kuvattavan

kohteen väritunnelmaa, efektiä (Pajut,1886,

Sade Bel-Îl-en-Merissä, 1886). Monet’n siveltimenjäljet

pienenivät ja taiteilija keskittyi erilaisten

värivivahteiden luontiin. Tässä avuksi

otettiin väriteoriat, esimerkiksi Monet’n värien

käyttöön vaikuttivat Eugène Chevreuilin

tuoreet tutkimukset silmän kyvystä havaita

värejä.

Kohti abstraktiota

Monet’n aiheet yksinkertaistuivat ajan myötä.

Hänen uransa käännekohtana voidaan pitää

aikaisemmin Heinäsuova-nimellä tunnettua

viljasuovia kuvaavaa sarjaa. Muita hänen

tunnettuja sarjojaan ovat Poppelisarja ja sarjat

Rouenin katedraalista ja Lontoon parlamenttitalosta.

Veden maailman kuvaamisesta heijastuksineen

tuli Monet’n viimeisten elin-

6


vuosien pääkuvauskohde. 1900-luvun alusta

lähtien Monet maalasi pääosin aiheita kotinsa,

Givernyn, puutarhasta. Tällöin syntyivät

Monet’n tunnetut lummeaiheet, jotka olivat

kaikessa abstraktiudessaan yleisömenestys.

Monet’n pitkässä ja tuotteliaassa urassa

näkyy koko impressionismin elinkaari suuntauksena.

Monet’n omat taiteelliset pyrkimykset

ja näkemykset pysyivät kuitenkin läpi

hänen uransa varsin muuttumattomina. Hän

oli väsymätön totuuden etsijä tulkitessaan

kuvauskohteitaan ja ilmaistessaan sitä, mitä

itse koki aiheidensa äärellä. Monet’n halu kehittyä

taiteilijana sai hänet työskentelemään

peräänantamattomasti ja antoi hänelle voimia

maalata vielä yli 80-vuotiaana uransa merkittävimpiä

teoksia.

On tärkeää tuoda esille tämän tunnustetun

impressionismin johtohahmon teoksia juuri

modernin taiteen museoon, sillä impressionismi

on ollut kasvualusta monille erilaisille

modernin taiteen suuntauksille. Myös

Monet’n taide on kokenut myöhemmin uusia

kukoistuksia ja uudelleentulkintoja.

Monet ‘n 1870-lukuun kuuluivat maalauskokeilut

Trouvillessa, regatoistaan tunnetussa Argenteuilissa,

Île de Grande Jattessa ja Vétheuilissä.

1870-luvulta lähtien Monet’n käytössä oli ateljeevene,

josta vedessä tapahtuvia värimuutoksia ja

heijastuksia pystyi havainnoimaan hyvin läheltä.

Claude Monet, Veneet, Regatta Argenteuilissa,

n. 1874. Musée d’Orsay © Photo RMN /

© Hervé Lewandowski.

Ylempi kuva. Monet suosi yleensä

puhtaiden värien muodostamaa rajoitettua

palettia ja siveli ne valkoisella tai

kermanvaalealla pohjustetulle kankaalle,

mikä sai pigmentit näyttämään

mahdollisimman heleiltä ja kirkkailta.

Claude Monet, Pajut, 1886.

© Göteborgs konstmuseum.

7


Claude Monet´n rinnalla

EMMAssa nähdään

otos suomalaista

impressionistista taidetta

”Suomalaisia impressioita”.

Näyttely esittelee Ranskassa ajoittain

asuneen kymmenen suomalaistaiteilijan

teoksia 1800-luvun

jälkipuoliskolta 1900-luvun alkuun.

TEKSTI HANNELE SAVELAINEN

Suomalaiset Pariisissa

Ellen Thesleff, Maisema Kangasalta, 1912. Mikkelin taidemuseo.

Kuva Hannu Aaltonen /Kuvataiteen keskusarkisto.

Suomalaisia impressioita

maisemataiteen

impressionismia

Pariisista oli tullut taiteen kansainvälinen

keskus 1800-luvun puolivälissä.

Suomalaisten tärkein opiskelupaikka

siitä tuli 1880-luvulla, jolloin kokonainen sukupolvi

sai siellä oppinsa. Tuolloin impressionismi

oli jo alkanut integroitua muuhun taiteeseen

ja Pariisissa opiskelleet suomalaiset

saivat tärkeimmät virikkeensä realismista ja

naturalismista. Vaikka impressionismista ei

taidesuuntausta Suomessa Ranskan tapaan

syntynytkään, se kuitenkin kiinnosti suomalaisia.

Berndt Lindholmille, Victor Westerholmille

ja Torsten Wasastjernalle Pariisin

matkat merkitsivät erityisen intensiivistä paneutumista

impressionismin valo- ja värioppeihin.

Heitä kiinnostivat maisemat, kaupunkinäkymät,

impressionistien näennäisen

sattumanvaraiset aiheet: se, miten aihe kuvattiin

oli tärkeämpää kuin se, mitä kuvattiin.

Tässä he poikkesivat Suomen taiteen yleislinjoista.

1880-luvulla maisema oli menettänyt

taiteessa erityisasemansa eikä sitä haluttu

mieltää omaksi kategoriakseen. Muut

aiheet – mm. tavallinen ´kaunistelematon´ arki

naturalismin ohjelman mukaisesti ulkona

luonnossa maalattuna – olivat suosiossa. Ulkoilmamaalausta

pidettiin välttämättömänä,

mutta taiteilijat halusivat kuitenkin säilyttää

muodon ja rakenteen ehjänä. Impressionistit

puolestaan halusivat hajottaa muotoa. He

käyttivät puhtaita ja intensiivisiä värejä, luonnosmaisia,

nopeita siveltimenvetoja ja epäsovinnaisia

sommitelmia. Impressionisteille

visuaalinen vaikutelma oli tärkeämpi kuin

täsmällinen muoto.

Torsten Wasastjerna, Montmarencysta, 1890. Ateneumin taidemuseo.

Kuva Hannu Pakarinen/Kuvataiteen keskusarkisto.

Pariisi – kesä, vesi ja valo

Berndt Lindholm maalasi jo 1870-luvun alussa

Pariisissa radikaaleja kaupunkinäkymiä.

Hän onkin impressionistisen ulkoilma- ja va-

8


Victor Westerholm, Suresnes, 1890. Turun taidemuseo. Kuva P. O. Welin.

Berndt Lindholm | Victor Westerholm | Torsten Wasastjerna | Elin Danielson

Hanna Rönnberg | A.W. Finch | Magnus Enckell | Verner Thomé | Ellen Thesleff | Pekka Halonen

lomaalauksen varhaisin uranuurtaja Suomessa

ja myös muissa Pohjoismaissa. Kuitenkin

vasta Victor Westerholmin Pariisin matkat

1880-luvulla ja hänen oleskelunsa Suresnessä

Pariisin lähellä merkitsivät toden teolla

impressionismin tuloa Suomen maisemataiteeseen.

Monet´n vaikutus Westerholmin

taiteeseen näkyi niin aiheenvalinnoissa kuin

sommittelussa ja vapautuneissa väreissä.

Westerholmin tavoin samaan aikaan Pariisissa

ollut Wasastjerna paneutui erityisen vakavasti

impressionismiin. 1880-luvun Ranskan

taide-elämä naturalismi- ja realismikeskusteluineen

oli jäänyt heille vieraammaksi ja antanut

siten tilaa suhtautua muita ”ennakkoluulottomammin”

impressionismiin.

1880-luvulla myös naisilla oli ensi kertaa

mahdollisuus opiskella ammattimaisesti ulkomailla.

Pariisin matkaajista Elin Danielson

ja Hanna Rönnberg keskittyivät 1880-luvulla

ulkoilmamaalaukseen myös Ahvenanmaan

Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa, jonka

keskuspaikkana oli Victor ja Hilma Westerholmin

koti.

Varhaiset impressionistiset maisemat olivat

Suomen taiteessa poikkeus; ne joko herättivät

hämmennystä, jätettiin kokonaan huomioimatta

tai käsitettiin luonnoksiksi. Ilmeistä

onkin, että vain Pariisissa ja Ahvenanmaan

eristyksissä taiteilijat saattoivat rauhassa toteuttaa

impressionistisia maisemiaan. 1890-

luvulla taiteilijat, Hanna Rönnbergiä lukuun

ottamatta, suuntautuivatkin ajan uusiin virtauksiin,

symbolismiin ja kansallisromantiikkaan.

Uusimpressionistit

1900-luvun alun suomalainen taiteilijapolvi

innostui uusimpressionismista, ja jälleen Pariisi

oli modernin taiteilijuuden mitta. Magnus

Enckell ja Verner Thomé opettelivat

Belgiasta Suomeen siirtyneen A.W. Finchin

johdolla entistä valovoimaisemman maalaustaiteen

luomista, jonka pohjana olivat uusimpressionismin

väriteoriat, puhtaan paletin

väri-ilmaisu. Suomalaistaiteilijoiden väritaiteen

aiheina olivat luontonäkymät, erityisesti

vesi ja meri, puistot ja teatterit. Enckellin

hehkuvissa Pariisin maalauksissa näkyy suoria

viittauksia myös Monet’n impressionistisiin

auringonlaskuihin. Ellen Thesleffin 1910-

luvun taiteessa aihe lähes katoaa, muuttuu

abstraktioksi. Taiteilijoista Thesleff ensimmäisenä

tajusikin impressionismiin ja Monet’n

maalaukseen sisältyvät abstraktin taiteen

mahdollisuudet.

Myös monet vanhemman polven taiteilijat

ottivat kantaa 1900-luvun alun uusiin väriteorioihin.

Heistä Pekka Halosen taide uudistui

radikaalisti. Hän ensimmäisten joukossa etsi

uutta ilmettä taiteelleen voimakkaista puhtaista

väreistä ja valomaalauksesta.

Monet’n vaikutus, niin suoraan kuin välillisestikin,

Suomen 1800-luvun ja 1900-luvun

alun taiteeseen oli ratkaiseva. Hänen henkinen

perintönsä – uusien värikäsitysten muotoutuminen,

muodon hajottaminen väreiksi:

aiheen alistaminen maalaukselle kuten esimerkiksi

Thesleffin teoksissa – avasi tien

Suomessakin uuden taiteen syntymiselle.

9


Vietato lo Sbarco – Landing Prohibited – Maihinnousu kielletty

TEKSTI LEENA JOUTSENNIEMI

KUVAT TINNI TORIKKA

Maaria Wirkkala (s. 1954) muistelee

hieman ahdistuneena viime

kesäistä tilannetta Venetsian

Biennaalissa, kun kaikilla muilla taiteilijoilla

oli jo valmiit teokset ja tilat.

- Ja minulla oli vasta tyhjä huone, Wirkkala

huokaa.

Niin nytkin, kevään EMMAssa esillä

oleva installaatio on haastatteluhetkellä

vielä ajatuksina taiteilijan mielessä – ja

sanoina muistikirjassa. Aina mukana kulkevasta

muistikirjasta löytyvät ainakin sanat

läpinäkymä, näennäinen, kuvajainen

ja heijastuma.

- Teoksen lähtökohtana on aina tilanne,

Wirkkala kertoo ja pysähtyy nautiskelemaan

sanasta tilanne.

- Aivan ihana suomalainen sana, jota ei

voi edes kääntää. Sana, joka sisältää sekä

ajan että paikan.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä muuta

taiteilijan muistikirja sisältää. Wirkkala

tunnustaa pienen kirjan olevan hänen

tärkein työvälineensä. Sinne kertyy lauseita,

ajatuksia, uutisia ja tapahtumia. Sanallisia

palasia elämästä ja ympäristöstä,

jotka peilautuvat erilaisiin tilanteisiin - ja

synnyttävät taideteoksia.

Kulmistaan pyöreiksi repsahtaneet italialaisia

renessanssimaalauksia esittävät

kortit kulkevat mukana muistikirjasta seuraavaan

edellisen täyttyessä.

EMMAn installaatiossa Wirkkala on lähtenyt

liikkeelle puhtaan näkemisen hetkestä

ja kokemuksesta, mutta se ilmiasu,

mihin kokemus pukeutuu, elää, kasvaa ja

muuntuu viime metreille saakka.

Maihinnousu kielletty

Maaria Wirkkala on vielä ajatuksissaan

Venetsian Biennaalissa. Hän on hiljattain

palannut Italiasta purkamasta installaatiotaan

Landing prohibited, Maihinnousu

kielletty.

-Tumma vene keinui kimmeltävällä lasimerellä

viimeiseen minuuttiin. Sitten

keräsin lasinsiruja talteen seuranani vain

kuu, sumu ja epätodelliset heijastukset

paviljongissa.

Performanssista installaatiossa ei ollut

kysymys, mutta silti olennainen osa teosta

oli kymmenien ja taas kymmenien

käsinpuhallettujen taidelasiesineiden rikkominen

vaaralliseksi - ja niin kauniiksi

Särkyneiden haaveiden mereksi. Esineet

olivat merkityksellisiä erityisesti Wirkkalalle

itselleen, italialaisen Veninin lasitehtaan

tuotantoa. Maailmankuulu, perinteikäs

lasitehdas, jolle mm. Maarian isä

Tapio Wirkkala työskenteli aina 1980 -luvulle

saakka, luovutti 70 maljakkoa taiteilijan

käyttöön tietäen, että ne tuhoutuvat.

10


Taiteilija Maaria Wirkkala oli viime kesänä

kolmatta kertaa mukana Venetsian Biennaalissa,

missä hän toteutti installaation Alvar Aallon vuonna 1956

suunnittelemaan puiseen paviljonkiin. Taiteilija käyttää teoksissaan

usein itselleen rakkaita esineitä, Venetsiassa käsintehtyä taidelasia – särjettynä.

Wirkkalan uusin teos Näennäinen – Illusoire – As if nähdään keväällä EMMAssa.

- Lohduttavaa ja minulle merkityksellistä

on myös se, että lasi matkaa sirpaleina

takaisin itään, sinne mistä lasintekemisen

taito on aikanaan Venetsiaan tullut, Wirkkala

kertoo.

Työ matkaa pysyvästi Turkkiin Istanbuliin.

Maihinnousu kielletty -installaation lasinsirpaleina

välkkyvän meren keskellä

keinuu hiljalleen vene, puolillaan punaista

vettä. Pysäyttävä teos kuiskaa äänettömänä

Italiassa surullisen jokapäivästä

tarinaa pakolaisista, jotka hauraita unelmia

täynnä yrittävät maihinnousua. Heitä

löydetään hukkuneina tai rimpuilemassa

kalaverkoissa ja nekin, jotka selviävät

rantaan saakka, saavat kuulla maihinnousun

olevan kielletty. Paviljongin seinälle

kiipeävät lasiset tikkaat edustavat toivon

pilkahdusta lohduttomassa tilanteessa.

Tikapuita pitkin

Kuten Venetsiassakin, niin monissa Wirkkalan

teoksissa on mukana tikkaat, usein

lasiset. Itävallan Gatzissa vuonna 2003

Wirkkala puhkoi valtavilla, kullatuilla kohti

taivaita kurottavilla tikkailla vanhojen,

suojeltujen talojen kattoja.

- Tikkaat ovat esineenä tärkeät, niillähän

saa noudettua vaikka kirjan kirjahyllyn

ylimmältä hyllyltä, taiteilija perustelee.

Lisäksi lasiset tikkaat ovat siitä äärimmäisen

mielenkiintoiset, että niiden varjo on

itse esinettä voimakkaampi.

EMMAssa on esillä myös Saastamoisen

taidekokoelmaan kuuluva Wirkkalan

teos vuodelta 2000, Dream Screen - Prime

Time. Sekin on ollut mukana Venetsian

Biennaalissa vuonna 2001.

Teoksessa näyttelyvieras näkee varsin

aran ruumiinosan, jota ei yleensä näe,

oman niskansa heijastuvan videotykin

kautta graniittikiveen.

- Ennen ihmiset halusivat tulla kuolemattomiksi

ikuistamalla muotokuvansa

kiveen, nykyihmisen tavoite on päästä

viideksi minuutiksi televisioon, Wirkkala

kertoo ohikiitävän ja pysyvän yhdistävästä

teoksesta.

Maaria Wirkkala

EMMAssa

5.3. – 25.5.2008

11


Kevään 2008

näyttelyitä WeeGeellä

EMMA

Kts sivu 1.

ESPOON KAUPUNGINMUSEO

29.4.2008 –23.2.2009

Kylä – keskiaikaa Itämeren rannalla

Kiehtova keskiaika Espoon historiassa.

HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO

11.5.2008 saakka

Afrikan Tähti -pelilaudan kääntöpuoli

Seuraa pelilaudalta tuttuja reittejä Kairosta

Kapkaupungin kautta Kanarialle.

LEIKKILINNA – SUOMEN LELUMUSEO

28.9.2008 saakka

Pelin henki

Suomalaisia lasten

lauta- ja korttipelejä.

13.5. – 27.7.2008

Onnea Mikki!

Mikki Hiiren 80-vuotisnäyttely.

Georg Dolivon

luotsaama WeeGee

on yksi juhlavuoden

näyttämöistä.

SUOMEN KELLOMUSEO

2.4.2008 saakka

Väärennös!

Kellojen väärennöksiä menneisyydestä

nykypäivään

Nuori Espoo JUHLII PITKÄÄ HISTORIAANSA

TEKSTI LEENA JOUTSENNIEMI

KUVA ARI KARTTUNEN

-vuotisjuhliaan viettävä Espoo

550profiloituu yhä vahvemmin kulttuurikaupungiksi.

- WeeGeen toteuttaminen on hyvä esimerkki

tämän päivän Espoon kohdallaan olevista

arvoista, sanoo Espoon kulttuurijohtaja

Georg Dolivo.

Vanha, 1700-luvulta peräisin oleva lähde

tietää kertoa kirkkoherra Henricuksen astuneen

virkaansa Espoon seurakuntaan 550

vuotta sitten, vuonna 1458. Asutusta Espoon

alueella on ollut jo kivikaudella, mutta kirkollisen

toiminnan myötä Espoon henkisen kehityksen

omaksi yhteisökseen voidaan katsoa

alkaneen 1400-luvulla. Kaupungin pitkää historiaa

juhlitaankin koko kuluva vuosi Espoo

550-tunnusten alla.

- Juhlavuosi on ensisijaisesti espoolaisten

juhla, jonka avulla kaupunkilaisten toivotaan

tutustuvan entistä paremmin omaan kaupunkiinsa.

Mutta samalla se on viesti ulospäin

tämän päivän Espoosta, kertoo Georg

Dolivo.

Juhlavuoden ohjelmistossa on erikseen

vuotta varten tuotettuja tapahtumia ja tilaisuuksia,

mutta yhtä lailla mukana ovat kaikki

alueelliset, koulujen ja päiväkotien sekä museoiden,

teatterien, kuorojen ja festivaalien

tapahtumat. Espoolaisia ilahdutetaan myös

Juhlavuoden passilla, joka on täynnä houkuttelevia

tarjouksia ja etuja mm. liikunnan

ja kulttuurin parissa. Juhlinta huipentuu elokuun

juhlaviikolle 25.8. – 31.8.2008.

WeeGee potkaisi lisää

vauhtia Espoon kulttuuriin

Teknologia- ja bisneskaupungin leiman otsaansa

saanut Espoo nostaa päätään merkittävänä

kulttuurikaupunkina. Kulttuurijohtaja

ei peittele tyytyväisyyttään palettiinsa:

Espoo Ciné, April Jazz, Tapiola Sinfonietta,

Sello sali, Kulttuurikeskus sekä Espoon

kaupungin teatteri saivat rinnalleen näyttelykeskus

WeeGeen, jonka vaikutusta kaupungin

imagoon voi kuvailla jopa dramaattiseksi

– positiivisessa mielessä. WeeGee sysäsi

liikkeelle myönteisen kierteen, joka tuo uutta

nostetta kaikille kulttuuritoimijoille.

Vanhan, jo huonoon kuntoon päässeen

valtavan betonisen painotalon kunnostaminen

kulttuurikäyttöön herätti ristiriitaisia tunteita.

Olisiko kalliissa hankkeessa järjen häivääkään,

toimisiko talo sittenkin paremmin

liikuntatiloina vai voisiko betonimöhkäleestä

todella tulla matkailullinen vetonaula?

- Nyt, yli vuoden kokemuksella kaikki voivat

todeta WeeGeen täyttäneen kaikki rohkeimmatkin

odotukset, Dolivo huokaisee -

helpottuneena.

Runsaat kävijämäärät viestivät onnistumisesta,

mutta mikä vielä tärkeämpää; kävijät

ovat olleet tyytyväisiä. Dolivo sanoo Wee-

Geen toistavan huonekalu- ja autokaupassa

hyväksi havaittua, mutta museoalalla vähemmän

toteutettua konseptia koota monta toimijaa

yhteen. WeeGeellä pitävät majaansa

EMMAn lisäksi Espoon kaupunginmuseo,

Kellomuseo, Leikkilinna, Helinä Rautavaaran

museo, Galleria Aarni sekä mm. Espoon

Kuvataidekoulu, Cartes ja musiikkiopisto Juvenalia.

Kokonaisuus tarjoaa ahkerallekin kävijälle

jatkuvasti uutta koettavaa, uusia näyttelyitä

ja erilaisia tapahtumia.

WeeGee on myös yksi Espoo 550-juhlavuoden

näyttämöistä, mm. Espoon historiaan

voi paneutua perusteellisesti Espoon

kaupunginmuseon keskiaika-näyttelyssä.

Elokuun juhlaviikolla näyttelykeskukseen on

vapaa pääsy.

Juhlavuoden tapahtumakalenteri

löytyy osoitteesta: www.espoo550.fi

12


Taiteilijan

takinliepeessä

Claude Monet tutuksi lapsille

Janna Syvänoja (s. 1960),

Maa-ilma veden väreillä, 1997.

Yksityiskohta.

Saastamoisen säätiön

taidekokoelma.

Kulje Claude Monet´n matkassa

EMMAssa, kuule lummelammen salat

tai mitä valo merkitsee maalarille.

Teatteri Hevosenkenkä on luonut

yhteistyössä EMMAn kanssa lapsille

elämyksellisen matkan taiteilijan maailmaan

ja teoksiin. Esityksen suunnittelu;

Kirsi Aropaltio. Dramatisoitu esityskierros

näyt telyssä 3-12-vuotiaille. Katso

esitysajat www.emma.museum ja

varaa omasi. Päiväkoti- ja koululaisryhmille

arkisin, perheille viikonloppuisin.

Linnea Maalarin

puutarhassa -elokuva

Katso esitysajat www.emma.museum

Yhteistyössä Espoon kulttuuritoimi.

Uusi kirja!

Silloituksia

Silloituksia luo kuvasiltoja aikamme tunnetuimman

vaikutelmamaalarin Claude

Monet’n ja Saastamoisen säätiön taidekokoelman

teosten välille muodostaen

tarinoita näistä kohtaamisista. Kohtaamisista

syntyy taideteosten inspiroimia

tarinoita – näkymiä, mielikuvia ja ajatuksia.

Kirja on suunnattu lapsille ja nuorille,

mutta sopii kaikenikäisille taiteesta kiinnostuneille

ja pysähtymään haluaville. Kirjoittajina

mm. Tomi Kontio, Inari Krohn, Ilpo

Tiihonen ja Johanna Venho. Kirjan on

toimittanut ja suunnitellut EMMAn

vastaava museolehtori Nana Salin.

Myynti: EMMA Shop,

2. krs. 5.3.2008 alkaen.

EMMAn

Taidemuseokoulu

avautui verkossa

Kuva Nana Salin

EMMA - Espoon modernin taiteen museo

on avannut espoolaisten peruskoulujen

käyttöön Taidemuseokoulu EMMAn. Erityisesti

alakoulujen viides- ja kuudesluokkalaisille

suunnattu verkko-opintokokonaisuus

tutustuttaa taidemuseon tarkoitukseen,

toimintaan ja kokoelmiin sekä yhdistää eri

oppiaineita ja kuvataidetta opetussuunnitelman

tavoitteiden mukaisesti. Myös muut

luokka-asteet voivat hyödyntää Taidemuseokoulun

tehtäviä. Kokonaisuus löytyy

Opit-palvelusta Espoon kaupungin sivustoilta

ja sen käyttö vaatii tunnukset.

Opintokokonaisuuteen kuuluu kolme

kurssia: Tervetuloa Taidemuseokoulu EM-

MAan, Tutustu taidemuseoon ja Taide osana

ympäristöä. Kurssimateriaalit on suunnattu

sekä oppilaille että opettajille. Opiskelu

perustuu verkkopohjaisiin tietopaketteihin,

moniaineisiin tehtäviin, tarinointiin, museovierailuihin,

peleihin ja omaan luovaan

työskentelyyn.

EMMAn tavoitteena on tuoda esille niitä

monipuolisia mahdollisuuksia, joita kulttuurilaitokset

voivat tarjota opetuksen tueksi.

Taide opettaa kokonaisvaltaista luovaa

ajattelua ja tarjoaa parhaimmillaan ratkaisumalleja

arjen kysymyksiin. Kouluille

Elina Lifländer ja Eliisa Suominen:

Aikamerkki-teossarja: Rivien välistä

– Onerva ja Leino, 2005, Ymmerstan

koulu, Espoo.

verkko-oppiminen tuo sijainnista ja ajankohdasta

riippumattoman tavan ottaa

taide osaksi koulutyötä. Taidemuseokoulun

sisältöjä ja verkko-oppimista kehitetään

yhdessä EMMAn valitseman yhteistyökoulun

kanssa vuoden 2008 aikana.

Taidemuseokoulu perustuu EMMAn

museo-opetuksen vuosina 2003-2006

toteut tamaan Taide on siistii -kouluprojektiin

ja vastaa peruskoulun eheyttämistarpeisiin.

EMMAn omilta verkkosivuilta

löytyy kiinnostuneille mahdollisuuksia

osallistua Taidemuseokouluun, esimerkiksi

testaa malla suhteensa taiteeseen EMMAtestin

avulla.

Tervetuloa Taidemuseokouluun!

Nana Salin

EMMA kovissa kansissa

EMMAn synnystä, kokoelmista, arkkitehtuurista

ja elämästä kertova, historia- ja miljöökuvin

runsaasti kuvitettu kirja on ilmestynyt.

Kirja on lähes satasivuinen ja kolmikielinen;

suomi, ruotsi ja englanti.

Kirjaa myyvät EMMA ja WeeGee Shopit

sekä EMMAn verkkokauppa:

www.emmashop.fi

12 kuukautta

Päivi Karttusen kirjoittamat vuoden 2007

Kuukauden teos-tekstit on koottu yhteen.

Kaksitoista kuukautta -vihkosen tekstit

ovat sävyltään kyseleviä ja vapaasti

assosioivia.

Niiden tarkoitus on innostaa museokävijää

katsomaan tarkemmin, ajattelemaan,

olemaan eri mieltä ja tekemään

omia tulkintojaan Saastamoisen säätiön

kokoelmateoksista. Kirjaa myyvät EMMA

ja WeeGee Shopit.

13


Töissä

EMMA ssa

Kuka olet?

Tarmo Venäläinen, vastaava museomestari.

Mitä teet?

Vastaan kolmen museomestarikollegani kanssa

EMMAn tekniikasta ja turvallisuudesta.

Tehtäviimme kuuluvat mm. näyttelyiden

pystytys, purku ja ylläpito, kokoelmien ja

yksittäisten taideteosten siirrot, talletukset

ja varastointi. EMMAssa olen työskennellyt

noin viisi vuotta ja toiminut yhteistyössä

arkkitehtien kanssa jo museon suunnittelu-

ja rakennusvaiheessa. Olen suunnitellut

EMMAn siirrettävät näyttelyseinät. Niiden

rakenne ja siirtomekanismi mahdollistaa jopa

yli kymmenmetristen seinälohkojen siirtelyn

kokonaisena.

Miten sinusta tuli museomestari?

Olen aina ollut kiinnostunut käsillä tekemisestä.

Valmistuin vuonna 1987 käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta

yo-artesaaniksi.

Opiskeluaikanani olin kesätöissä Taidekeskus

Retretin tekniikassa. Valmistuttuani artesaaniksi

olin jonkin aikaa puuseppänä ja

taideveistäjän apulaisena. Pian siirryin näyttelyteknikoksi

Retrettiin. Olen myös ollut pystyttämässä

useita näyttelyitä Ateneumissa ja

Helsingin kaupungin sekä Amos Andersonin

taidemuseoissa. Kun minua 2002 pyydettiin

mukaan toteuttamaan uutta taidemuseota

Espooseen, ei lähtöpäätöstä tarvinnut kauan

miettiä.

Parasta työssäni?

Parasta työssäni ovat työn vaihtelevuus ja

yllättävätkin haasteet, joihin on löydettävä

luovia ratkaisuja. Museoympäristö asettaa

toisaalta monia rajoituksia ja vaatimuksia, jotka

tulee tuntea ja ottaa huomioon. Mielenkiintoisen

lisän tehtäviin tuo EMMAn sijoittuminen

WeeGee-taloon: taloa ei alun perin

ole suunniteltu museokäyttöön. Hankalinta

työssäni on jatkuva kiire, joka on ristiriidassa

museossa vaadittavan rauhallisen ja huolellisen

työskentelyn kanssa.

Mielenkiintoisinta EMMAssa?

Mielenkiintoisinta on ollut, ja on edelleen,

mahdollisuus olla mukana uuden museon

rakentamisessa ja toiminnan avaamisessa.

Työssä on ollut avuksi yli 20 vuoden kokemus

alalta sekä tilaisuus muunnella eri paikoissa

opittuja toimintamalleja.

Taidepostimerkkejä

Postimerkkikeskus aloittaa suomalaisesta

taiteesta uuden postimerkkisarjan, jonka

ensimmäisessä vihkossa on mukana kaksi

maalausta Saastamoisen säätiön kokoelmasta;

Göran Augustsonin Odotan

kevään tuloa ja Juhani Linnovaaran

Hiljaisuuden kuuntelija. Kuusi 1. luokan

ikimerkkiä sisältävän vihkon muut taiteilijat

ovat Carolus Enckell, Reino Hietanen,

Kimmo Kaivanto ja Sam Vanni.

Vihkon suunnittelija on Klaus Welp ja

se julkaistaan 9.5.2008.

Kuukauden taiteilija – netissä

EMMA esittelee kuukausittain nettisivuillaan

yhden suomalaisen nykytaiteilijan,

jonka teos löytyy EMMAsta. Taiteilija vastaa

kymmeneen kysymykseen, joita tavallisen

taiteenkatsojan on aina tehnyt mieli taiteilijalta

kysyä – kuten: oletko boheemi? Sarjan

aloitti tammikuussa Ismo Kajander, helmikuun

taiteilija on HC Berg.

14


Heli Hiltusen teossarja Jälkihehku EMMAn pysyvän kokoelman ripustuksessa on vuodelta 2000. Osa teoksesta.

”Työni ovat viisaampia

kuin minä itse” Heli Hiltunen

TEKSTI PÄIVI KARTTUNEN

KUVAT ARI KARTTUNEN, MATTI RUOTSALAINEN

K

uvataiteilija Heli Hiltusen teos

EMMAn pysyvän kokoelman ripustuksessa

on pienehköistä maalauksista

ja valokuvista koostuva kolmentoista

osan kokonaisuus. Voimme keskittyä vain

yhteen maalaukseen tai valokuvaan kerrallaan

ilman koko sarjaa, mutta kokonaisuus

on enemmän kuin osansa. Sarjallisuus on

yksi Hiltusen työskentelyn piirteistä.

Heli Hiltunen (s. 1960) opiskeli Taideteollisen

korkeakoulun graafisen suunnittelun linjalla

1980-luvulla. Vuonna 1990 hän valmistui

Kuvataideakatemiasta. Hiltunen teki pitkään

taittotyötä lehdissä ja erilaisissa julkaisuissa.

Ammatti näkyy hänen teoksissaan. – Graafisena

suunnittelijana varmaan ryhdyin niitä

maalauksiakin järjestämään jonoihin, jonkinlaisiksi

kertomuksiksi. Lehden taittaminen

on sitä, että isosta kasasta kuvia valitaan parhaita

ja niistä toisilleen parhaat, tukemaan,

täydentämään ja kuljettamaan tarinaa aukeamalta

toiselle niin että lukijasta tuntuu, että

hän on nähnyt ne puuttuvat kuvatkin.

Hiltusen tuotannon yksi pääjuonne on

muistikuvien mieleen palauttamisen ja unohtamisen

prosessi maalaamalla ja valokuvaamalla.

Nämä kaksi työskentelytapaa ovat perustava

osa hänen taiteenlaatuaan. – Aluksi

en ajatellut olevani maalari, minä vain käytin

öljyvärejä. Kun maalarit puhuivat työskentelystään,

se saattoi usein kuulostaa elämää

suuremmalta ekstaattiselta laskuvarjohypyltä

ilman laskuvarjoa. Maalaaminen vaikutti

aiemmin Hiltusen mielestä joltain salatieteeltä,

siksi hän alkoi sekoittaa maalauksia

ja valokuvia sarjallisiin teoksiinsa. Hän sanoo

tarvinneensa tuolloin ”valokuvan järkeä”.

Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla

pitänyt Ars Fennicalla vuonna 2001

palkittu Hiltunen miettii varhaisempaa tekemistään

ja toteaa: ”Omat pienet maisemat

näyttivät liian tunteellisilta ja yritin häpeissä-

Kuva Roger Gustafsson

15


”Työni ovat viisaampia

kuin minä itse”

”Jälkihehku on hetken

kuvaus huoneesta pimeässä,

kun valonlähde kulkee sen

ohi, muuttaa (tunne)tilan

väriä, jää jotenkin siihen

huoneeseen vaikka

on jo poissa. Niin kuin

jälkikuva valonvälähdyksestä

jää silmiin tai ohikulkeneen

tuoksu pysyy.” – Heli Hiltunen

ni sahata sitä melankoliaa matalammaksi jollain

valokuvan muka dokumentaarisuudella.”

Muistelemme, ettei melankolia meidän aikuisuudessamme

ennen Kaurismäkeä ollut

taidekentillä kovin hyvässä huudossa eikä

esimerkiksi iskelmämusiikki ollut salonkikelpoista

vielä 1970- ja 80-luvun vaihteessa. Nyt

taidetaan olla toisessa ääripäässä.

Myöhemmin maalaaminen vei Hiltusen

mukanaan. Maalaamisprosessi on hänelle

äärimmäisen fyysinen: siinä on tunto-, haju-

ja näköaisti, ”toivottavasti järkikin” mukana.

Siinä on jokin aistienvälisyys, lämpötila,

äänikin. Valokuvan todistusvoima on

toisenlainen, joskus valokuvat tuntuvat Hiltusen

mielestä näyttävän väittävän jopa liikaa.

Maalauksen ja valokuvan aikakäsitys ja kieli

ovat erilaiset. Maalauksessa on aina kädenjälki

mukana. Maalaus on jälki, valokuva on

kuva jäljestä.

Esteet valon edessä

sissä. Omien sanojensa mukaan hän ”veivaa

ja veivaa, järjestystä, rytmiä, painoa”.

Sarjan osien on oltava rivissä, ja ensimmäisen

ja viimeisen osan välillä on oltava silmän

kulkema matka. Aika ja tietty kesto on

tärkeää. Se on ehkä Hiltusen aihekin. Taiteilijan

loputtoman kiinnostuksen kohde on ajan

kuluminen valon muutoksessa. Jonkinmoinen

lähikuva hetkestä. Tärkeää on valo, valon

muutos ja esteet valon edessä. Ne voivat

olla puunrunkoja, risukoita, pusikoita, likaisia

ikkunoita, verhoja. ”Voisivathan ne vaikka olla

kaltereita jos osaisin tehdä suoria viivoja”,

toteaa Heli Hiltunen.

Läsnäolon jälki,

poistumisen häivä

Pyydän Heli Hiltusta luonnehtimaan alussa

mainittua teossarjaansa vuodelta 2000.

Hän tekee sen näin: ”Jälkihehku on hetken

kuvaus huoneesta pimeässä, kun valonlähde

kulkee sen ohi, muuttaa (tunne)tilan väriä,

jää jotenkin siihen huoneeseen vaikka on

jo poissa. Niin kuin jälkikuva valonvälähdyksestä

jää silmiin tai ohikulkeneen tuoksu pysyy.”

Hiltunen lukee paljon. Hän on hyvin tietoinen

sanan ja kuvan erilaisuudesta. Sana ei

voi tavoittaa samoja asioita kuin kuva. Maalaus

saattaa tavoittaa hetkestä jotain mitä ei

Työskennellessään Heli Hiltunen ei teoretisoi.

Maalausta ei voi saada valmiiksi ajattelemalla,

eikä ajatuksia voi yksiselitteisesti

maalata. Hän kertoo tekevänsä monia, monia

palasia, ensin maalauksia, joista kokonaisuus

sitten muotoutuu. Sarjoissa saattaa tulla

hankalia kohtia, valokuva voi auttaa näissä

katkoskohdissa, se tuo ilmaa, auttaa ylitykvoi

vielä sanoilla sanoa. Hänen teoksensa eivät

ole nimettömiä. Nimi voi viitata kertovuuteen

kuten ”Yritys yhdeksi elämäkerraksi eli

tarina siitä, miten hän oppi (hitaasti) asioiden

nimet”. Muita teosnimiä ovat vaikkapa ”Suuri

Rakkaus Näyttely. Keskeneräinen”, ”Suurennos

halkeamasta”, ”Paikan vanhentuminen”,

”Hidas valssi kahdelle”.

EMMAn pysyvän kokoelman ”Väärin muistettu”

on kolmiosainen valokuvateos. Sen nimi

sisältää tärkeän puolen Hiltusen tuotannosta.

Muistin logiikka on omanlaisensa,

emme voi useinkaan selittää, miksi mieleemme

tulee juuri jokin tietty mielikuva. Samoin

maalarin mieleen valikoituu asioita, tarinoita,

muistoja, joita hän ei ole tietoisesti päättänyt

valita. Taiteilijan työskentelyprosessin aikana

nämä luonnollisesti vielä etääntyvät ja muuttuvat

alkuperäisistä. - Työskentelyprosessini,

siis palasista kootut sarjat, pyrkivät ”jäljittelemään”

muistiprosessia, muistin logiikkaa

– miten muisti valikoi, järjestää, täydentää

aukkopaikkoja, lisäilee, hylkää, painaa unohduksiin,

siis tekee jostain hyvinkin hajanaisesta

jotain kokonaisempaa, järjellisempää

kertomusta. Hiltunen täsmentää, että kysymys

ei ole siitä, että hän etsisi jotain menneisyydestä,

siis siinä mielessä nostalgiasta. Ei

siellä ole mitään sen kummallisempaa kuin

nykyhetkessäkään. Tärkeää on muistiprosessin

luonteen ymmärtäminen.

16


Käärme haukottelee EMMAssa

Hugo Simbergin maalaus Haukotteleva käärme on

yleisön nähtävillä EMMAssa. Maalaus on ripustettu vuosi

sitten hankitun Akseli Gallen-Kallelan maalauksen

Sarvikuono ja euforbiapuita, 1910 viereen. Nyt opettajan

ja oppilaan voimakkaat tenhoavat maalaukset kaukomailta

ovat rinnakkain. Molemmat teokset kuuluvat EMMAan

talletettuun Kyösti Kakkosen taidekokoelmaan.

Hugo Simberg (1873 – 1917) maalasi käärmeen

matkallaan Kaukasiassa. Matka huipentui vaikeakulkuisia

vuoristopolkuja pitkin kuljettuun retkeen halki Dages tanin

vuorten, aina Kaspianmeren rannalle saakka. Eksoottiselta

kaukomatkalta tuliaisena tuotu käärme maalaus on Simbergin

mielikuvituksellisimpia luonnonnäkyjä. Vilkkaaseen

seuraelämään tottuneelle Simber gille Kaukasuksen villi

luonto tarjosi uudenlaisia kokemuksia, jotka synnyttivät

unenomaisia näkyjä luontoon yhdistäviä maalauksia.

Hugo Simberg, Haukotteleva käärme, 1899.

EMMA Shop – myös netissä

EMMAn verkkokauppa on avattu osoitteessa

www.emmashop.fi. Myynnissä ovat mm. EMMAn

julkaisut, julisteet sekä muita helposti postitettavia tuotteita.

Tutustu ja tilaa!

Espoon kokoelmasta EMMAn kokoelma

Espoon kaupungin taidekokoelma on nimetty uudelleen

EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelmaksi.

EMMA on vastannut kokoelman hankinnoista ja hoidosta

vuodesta 2002 saakka. Kokoelma sai alkunsa 1950-luvulla,

kun Espoo aloitti taiteen keräämisen kouluille. Kokoel massa

on tällä hetkellä yli 2500 teosta, joista suuri osa on sijoitettu

julkisiin tiloihin. Myös ulkoveistokset ympäri kaupunkia

kuuluvat EMMAn kokoelmaan.

17


Enemmän

irti taiteesta!

opi ja löydä -kalenteri EMMAN kävijälle

kevät 2008

Tiedustelut ja varaukset:

ma–pe klo 9–12, p. (09) 8163 0493

EMMA on liikkumisesteetön.

Työpajamme soveltuvat myös

liikku mis esteisille ja kehitys -

vam maisille. Lisätietoa: www.emma.

museum/tule/saavutettavuus.php

Opastukset

Ryhmäkoko max. 25 henkilöä.

Kesto 45 min., Taidevartti 15 min.

Hinta 45 € / la-su 70 €.

Ennakkovaraus viim. kolme

arkipäivää ennen opastusta.

TAIDETUNTI on opastus

valittuun näyttelyyn.

TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus,

joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan.

Opas on vartin jälkeen ryhmän käytettävissä

keskustelua ja neuvontaa varten.

UUTTA!

TAIDESILTA-opastuksella yhteinen teema

yhdistää museon peruskokoelman ja

vaihtuvien näyttelyiden teokset toisiinsa.

TAIDEHALTIJAN TUNTI

on päiväkoti-ikäisille suunnattu

sadutusopastus.

Taidepajat Tid

Ryhmäkoko max. 15 hlöä. Suuremmat

ryhmät voidaan puolittaa, jolloin varataan

kaksi pajaopasta.

Kesto 2,5 h, Taidehaltijan pajakutsut 2 h.

Alle 18-vuotiaat 80 € / ryhmä.

Aikuiset 100 €, la-su 120 € / ryhmä.

Ennakkovaraus viim. kolme arkipäivää

ennen opastusta.

Taidepajoissa tutustutaan

näyttelyyn tekemällä itse.

Työskentelytiloina teeman mukaan

joko kuvataidepaja Paletti tai

ilmaisupainotteinen Ilme-paja.

6.3. – 25.5.2008 Taide itää -paja

perustuu Claude Monet’n ja Maaria

Wirkkalan teoksiin. PALETTI

Kohderyhmä: 6.lk, yläkoulut,

lukiot, aikuisryhmät

Teema: Hetken havainnointi, i, muutos, kasvu

Tekniikka: Havainnointi, ympäristötaide,

rakentelu

Materiaali: Muovi, rautalanka

Työpajateokset jäävät esille museon

lähiympäristöön osana suurempaa

kokonaisuutta.

Voit seurata teoksen kasvua netin

välityksellä museovierailun jälkeen.

6.3.2008 alkaen

Kerro, kerro kuvasta -paja perustuu

Saatamoisen säätiön taidekokoelman

teoksiin. ILME

Kohderyhmä: 3. – 5. -luokat

Soveltuu myös muille alakoululaisille.

Teema: Ystävyys, matka, yksinäisyys

Tekniikka: Ilmaisu- ja sanataideharjoitteet,

draamaesitys

Tutustutaan kolmeen peruskokoelman

maalaukseen ja avata niiden

sisältöjä koululaisille draaman

keinoin.

18

OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN


TAIDEHALTIJAN

PAJAKUTSUT yli 4-vuotiaille

lapsille ja

heidän vanhemmilleen.

Kutsut sisältävät sadutusopastuksen,

työpajatyöskentelyn ja juhlan vieton Café

WeeGeellä, jossa valinnan mukaan toinen

Taidehaltijan menuista (menun hinta 7 € /

hlö). Pajakutsuja räätälöidään erilaisten

ryhmien tarpeeseen!

Pajakutsuilla 6.3. alkaen

Taidehaltijoiden aarre:

PALETTI

Teema: Keräily, etsiminen

ja löytäminen, säilyttäminen

Tekniikka: Sadutus, sanataide -

harjoitteet, sekatekniikka

Materiaali: mm. pahvi, pikkuesineet,

liima, maali, helmet

Osallistu

Opastukset pääsylipun hinnalla.

Ei ennakkovarausta!

TAIDESILTA alkaen 8.3.

lauantaisin klo 14.

TAIDEVARTTI sunnuntaisin

klo 13 ja 16.

TAIDEHALTIJAN TUNTI

sunnuntaisin klo 14. Ilmoittautuminen

EMMAssa alk. klo 13.30.

Max 12

osallistujaa.

AVOIMET OVET

ILME-PAJASSA

sunnuntaisin

nuntaisin

Ks. opastusten

kuvaus us kohdasta

Opastukset

ke 2.4. Kuvanveistäjä Pasi Karjula

kertoo taiteestaan.

to 24.4. Monet’n kehitys. Yli-intendentti

Sylvie Patin, Musée d’Orsay, Kirjeenvaihtajajäsen,

Institut de France

(Académie des Beaux-Arts)

Luentopaikka Pieni juhlasali,

Helsingin yliopisto,

Fabianink. 33, 4. krs.

Yliopiston päärakennus, uusi puoli.

Luentokieli ranska, tulkkaus suomeksi.

Järjestäjinä EMMA, Helsingin yliopiston

taidehistorian ja museologian oppiaineet.

Claude Monet’n (1840–1926) asema impressionistitaiteilijoiden

ryhmän johtajana

tunnustettiin jo varhain. Impressionismin

ohitettua huippukautensa Monet jatkoi

väsymättä saman aiheen tarkastelua eri

valaistuksessa vuodenaikojen ja päivän

hetkien mittaan.

Opi itse

ÄÄNIOPASTUS Mielessä, muistoissa

johdattelee kuulijansa tarinallisesti Saastamoisen

kokoelmateosten maailmaan.

Lainattavat Mp3 -soittimet EMMA-infosta.

Kieli: suomi. Maksuton

TAIDEHALTIJAN POLKU -tehtäväkalenteri

tutustuttaa lapsen hauskan

teosreitin ja Taidehaltijoiden avulla

muutamiin taideteoksiin Saastamoi-

sen säätiön kokoelmanäyttelyssä.

Hinta 2 €, EMMA Shop 2. krs.

SADUTUSTUOLI Kirjan kannet

koivupuuta – ajatukset Australiassa

asti on Anu Tuomisen taide-

teos,

johon saa koskea ja istua. Tuoliin

liittyvään

vihkoon saa kirjoittaa oman

taideteoksen siivittämän sadun tai kom-

mentteja

näyttelystä. Pulpetti sijaitsee

kokoelmanäyttelyssä. Maksuton

LINNEA MAALARIN

PUUTARHASSA-elokuva

”Joskus minä kuvittelen olevani tuolla

sillalla”, Linnea sanoo katsellessaan kirjaa

taiteilija Claude Monetista ja hänen puutarhastaan.

Lopulta kaikki järjestyy ja Linnea

matkustaa vanhan naapurinsa kanssa Ranskaan.

Ensin he näkevät Pariisin museoissa

Monetin tauluja. Tämän jälkeen he matkustavat

Monetin kotiin Givernyihin ennen

kaikkea nähdäkseen hänen puutarhansa.

”Mikään ei ole niin todellista kuin mikä nyt

on totta”, Linnea huudahtaa, kun hän itse

seisoo japanilaisella sillalla.

Ikäsuositus: 5 vuotta täyttäneet

Kesto: 30 min.

Katso esitysajat EMMAssa: www.emma.

museum. Lapsille ilmainen, aikuiset

pääsylipun hinnalla.

OPEINFO 11.3. klo 15–18

EMMA kertoo tulevista näyttelyistään

ja pedagogisesta ohjelmasta.

Opastuksia 12 x Claude Monet ja

suomalaisia impressioita -näyttelyyn.

Tilaisuus on opettajille ilmainen.

Ennakkoilmoittautuminen välttämätön.

Ks. www.emma.museum/opi

Rakastu EMMAan! 18.5.

Mies tai nainen, anna taiteen vietellä itsesi.

Pelejä, tutustumista ja löytämisen hurmaa!

Erityishinnat opastuksille ma-pe

Espoolaiset päiväkodit, perusopetusryhmät,

lukiot ja keskiasteen oppilaitokset

saavat ilmaiset opastukset kokoelmanäyttelyssä.

Opastukset vaihtuviin näyttelyihin ja

työpajoihin ma–pe puoleen hintaan.

Vuoden 2008 ajan pääkaupunkiseudun

(Helsinki, Vantaa ja Kauniainen) päiväkodit,

perusopetusryhmät, lukiot ja keskiasteen

oppilaitokset saavat opastukset ja

työpajat puoleen hintaan.

Luennot

EMMAn

pedagogiset kortit -sarja

tarjoaa lyhyesti tietoa taiteesta.

Myynti:

EMMA-shop, 2. krs.

Tapahtumat

t

Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät

EMMAAn ilmaiseksi esimerkiksi OAJ:n

korttia näyttämällä ja ilmoittautu malla

WeeGee infossa.

Työpaja Paletti, 1. krs

klo 18. Maksuton

ke 12.3. Kuvataiteilija Kaarina

Kaikkonen kertoo taiteestaan.

to 13.3. Näkemisestä tekemiseen – impressionismi

ja nykytaide. Taidekasvatuksen

professori, FT Helena Sederholm

Pukutaidetta EMMAssa MAssa 28.2.

Muotinäytös klo 19: Saastamoi-

sen säätiön taidekokoelman

inspiroimaa pukutaidetta

Taideteollisen korkeakoulun

oppilaiden toteuttaumana.

Näytöspuvut

ovat esillä EMMAssa sa

29.2.–9.3.

19


Utställningprogram


Magnus Enckell, Faun, 1914. Konstmuseet Ateneum.

Photo Janne Tuominen / Centralarkivet för bildkonst.

Impressionismen

Monet hade beslutat sig för att erövra

himmelens ljus och visa oss sin

magiska vision av tingen genom att

ständigt skapa nya tolkningar av det skiftande

ljuset och försöka få oss att förstå dem”

Utgående från en målning av Monet, föreställande

en solnedgång i Le Havres hamn

fick den grupp av konstnärer som kom att

kalla sig ”impressionister”sitt namn. Benämningen

impressionism var ursprungligen

menat som ett skällsord för ett undermåligt

måleri. Paradoxalt nog visade det sig att detta

begrepp uppfunnet av en negativt inställd

kritiker, på ett oanat sätt kom att symbolisera

just det som denna nya attityd inom måleriet

kom att sträva efter; nämligen att återge

ett första sinnesintryck av världen såsom

den uppenbarar sig för ögat som ett återsken

av ljuset i naturen. För att kunna förverkliga

detta måste konstnären flytta från

sin ateljé ut i naturen. Det var denna praktik

som så radikalt förändrade måleriet. En

annan radikal förändring i impressionisternas

måleri var förhållandet till färgen. De tolkade

färgen som ett självändamål och färgen som

ljus var målningens innehåll. Detta kom också

att inverka på deras attityd till motivet; allt

var lika värt som motiv oberoende det gällde

ett äpple, en människa, eller en blommande

äng. Alla ting i naturen var underställda samma

lagar gällande ljus och färg.

Också Finland har sin tradition av impressionism.

Det var Sigurd Frosterus, arkitekt

och kulturkritiker, som blev den främsta förespråkaren

för den impressionistiska attityden

i vårt land. Hans essäbok ”Regnbågsfärgernas

segertåg”, utgiven 1908, blev en

vägvisare för ett helt nytt måleri i Finland.

Frosterus hade bekantat sig med det neoimpressionistiska

måleriet och dess färgteoretiska

problem på världsutställningen i Paris

år 1900. I sin bok behandlar han förutom

”ljusmåleriet” den Young-Helmholtz’ska färghypotesen

och självändamålsprincipen i den

nya konsten. Han påvisar att färgen är måleriets

grundväsentliga uttrycksmedel trots

vikten av teckning, form och komposition.

Men med ett förbehåll; färgen i och för sig är

en död abstraktion. Att älska en färg är ingenting.

Det är först i sin relation till andra färger

som den får liv.

Man kan påstå att impressionismen genom

sitt envetna färgmåleri kom att betyda

en frigörelse från en ren naturimitation. Och

ur denna synvinkel sett innebar det självändamålsenliga

impressionistiska måleriet

upptakten till ett nytt måleri vars inflytande

fortfarande kan ses i dagens konst. Också

Monets inverkan på senare konstinriktningar

är påvisbar. Jag tänker då främst på betydelsen

av den systematik inom den abstrakta

modernismen som Monet hade börjat utveckla

då han målade ett och samma motiv

som en serie målningar. Denna metod grundade

sig på ljusets förändringar i motivet.

Det är glädjande att Emma nu visar ett urval

målningar av Monet och finska impressionister.

Men det vore en konsthistorisk gärning

om museet någon gång ville visa en

omfattande och väldokumenterad utställning

av både finländsk impressionism och

abstraktism. Båda har en betydande tradition

i vårt land fast måhända de nationella

förtecknena saknas. CAROLUS ENCKELL

5.3–25.5.2008

Claude Monet och

finländska impressioner

Maaria Wirkkala

Våren 2008 presenterar EMMA arbeten

av den franske klassikern Claude Monet

(1840–1926). Verken ställs ut vid sidan av

verk av finländska konstnärer som influerats

av de franska impressionisterna.

De finländska verk som visas är från

senare hälften av 1800-talet till början av

1900-talet. Berndt Lindholm, Victor Westerholm,

Torsten Wasastjerna och Elin

Danielson representerar impressionism

i tidig finländsk landskapskonst, medan

neoimpressionismen under början av

1900-talet representeras av bl.a. Magnus

Enckell, Verner Thomé och Ellen Thesleff.

I samband med vårens utställning skapar

bildkonstnär Maaria Wirkkala ett verk för

EMMA.

25.6–31.8.2008

Träet i snidarens hand

Sommaren i EMMA betonar finländsk

konst. Utställningen Träet i snidarens

hand presenterar finländskt träsnideri

med sina många skiftningar. Användningen

av trä som konstmaterial har ökat och

det används på ett fräscht sätt.

8.10.2008–11.1.2009

Kinesisk tekultur

Ole Kandelin

Höstens utställning Kinesisk tekultur

ger en omfattande presentation av den

tusentals år gamla kinesiska tekulturen.

I utställningen ingår kärl, föremål, te och

teckningar med anknytning till tekulturen

från olika dynastier fram till 1950-talet.

Vid sidan av tekulturen presenteras

målningar av Ole Kandelin.

20


Finn och lär -kalender våren 2008

Få mer ut av konsten!

Guidningar och förfrågningar:

må-fr kl. 9-12, tfn (09) 8163 0493

Guidningar

Gruppstorlek för guidning

max 25 personer.

Längd 45 min., Konstkvarten 15 min.

Pris 45 € / lö-sö 70 €.

Förhandsbokning senast tre

vardagar före guidningen.

KONSTTIMMEN är en guidning i en

aktuell utställning efter eget val

KONSTKVARTEN är en kort presentation

av ett konstverk. Efter guidningen står

guiden till gruppens förfogande för

diskussion och rådgivning.

NYTT! KONSTBRON är en guidning som

för samman samlingens konstverk med de

tillfälliga utställningarna via ett gemensamt

tema.

KONSTFENS TIMME är en sagoguidning

för daghemsbarn.

Verkstäder

Gruppstorlek för verkstadsguidning

max 15 personer. Längd 2,5 h.

Under 18-åringar 80 € / grupp. Vuxna 100 €,

lö–sö 120 € / grupp.

Förhandsbokning senast tre vardagar

före guidningen.

I verkstäderna bekantar vi oss med en

utställning genom eget skapande arbete.

Beroende på tema fungerar konstverkstaden

PALETTI eller dramaverkstaden ILME

som arbetsutrymme.

Fr.om. 5.3. 2008

Berätta om bilder i ILME,

samlingsutställningen

Grupperna bekantar sig med tre konstverk i

samlingen och genom dramaövningar görs

innehållet i verken mer tillgängligt för

eleverna. Tema är vänskap, resande och

ensamhet. Målgrupp: Åk 3–5. Lämpar

sig även för övriga lågstadieklasser

5.3. – 25.5. 2008 Konsten gror

i PALETTEN, Claude Monet och

finländska impressioner

Temat i verkstaden är stundens iakttagelser,

förändring och tillväxt. Teknik: Iakttagelse,

miljökonst och konstruktion. Konstverken

gjorda i verkstaden placeras i museets

näromgivning. Målgrupp: Åk 6, högstadier,

gymnasier, vuxengrupper

KONSTFENS VERKSTADSKALAS för

barn över 4 år. Tillställningarna innefattar

sagotering, verkstadsarbete och ett kalas i

Café WeeGee med en av Konstféns valbara

menyer (7 € / person). Verkstadskalaset

skräddarsys även för andra gruppers

behov!

Tema fr.o.m. 5.3 Konstféns skatt

Deltag

Ingen förhandsbokning!

KONSTBRON

På svenska 15.3, 12.4, 3.5 kl. 15

På finska fr.om. 8.3.2007 på lördagar kl. 14.

Avgiftsfri.

KONSTKVARTEN

På svenska 9.3, 6.4 kl. 15

På finska söndagar kl. 13 och 16. Avgiftsfri.

KONSTFENS TIMME

På söndagar kl. 14. På finska. Anmälan i

EMMA fr. om. kl. 13.30. Max 12 deltagare.

ÖPPET HUS i verkstaden Ilme på

söndagar.

FÖRELÄSNINGAR i verkstaden

Paletti. På finska. Se sidan 19.

Lär dig själv

AUDIOGUIDNING I SAMLINGEN –

Lyssnaren får via berättelser bekanta sig

med konstverken i Saastamoinens samling.

Mp3-spelare kan lånas i EMMAs info.

På finska. Avgiftsfri.

KONSTFENS STIG bekantar barnen med

några verk ur Saastamoinenstiftelsens

konstsamling med hjälp av Konstféerna

och en trevlig konstrutt. Pris 2 €,

EMMA Shop 2 vån.

SAGOBERÄTTARSTOLEN Bokpärmar

av björk

– tankar från Australien är ett

konstverk som man får röra vid och sitta i.

NYTT! Serien EMMAs pedagogiska

kort erbjuder kort fakta om konst, EMMA

Shop 2 vån.

Evenemang

Dräkter i EMMA 28.2.

EMMAs lärarinfo 11.3. kl. 15–18

Se www.emma.museum

Förälska dig i EMMA! 18.5.

Filmen

LINNEA I MÅLARENS TRÄDGÅRD

”Mest låtsas jag att jag står på den lilla

japanska bron” säger Linnea när hon tittar i

en bok om Claude Monet och hans trädgård.

Allt ordnar sig till slut och Linnea

reser med sin gamla granne till Frankrike.

Först bekantar de sig med Monets tavlor i

Paris museer. Sen reser de till Monets hem

i Giverny speciellt för att se hans trädgård.

”Det blir aldrig lika mycket NU som just

nu” utropar Linnea när hon står på den

japanska bron.

Åldersrekommendation: för 5 år fyllda

Längd: 30 min.

Speltiderna hittar du i EMMA www.emma.

museum. Gratis för barn, för vuxna till

priset av en inträdesbiljett till EMMA.

Specialpris på

guidningar under vardagen:

För daghem, grundskolor, gymnasier och

mellanstadieskolor i Esbo gratis guidning i

samlingsutställningen. Guidningarna i de

tillfälliga utställningarna 22,50 € och verkstäderna

40 € på vardagar.

NYTT! UNDER ÅR 2008 får huvudstadsregionens

(Helsingfors, Vanda

och Grankulla) övriga daghem, grundskolor,

gymnasier och mellanstadieskolor

guidningar och verkstäder till halva priset.

För lärare som förbereder lektion gratis

inträde med OAJ:s medlemskort, anmälning

i WeeGees info.

RÄTTEN TILL ÄNDRINGAR FÖRBEHÅLLES 21


Claude Monet, Grainstacks at the End of Summer, 1890–1891. Musée d’Orsay. © Photo RMN / © René-Gabriel Ojéda

5.3. – 25.5.2008

12 x Claude Monet and

Finnish impressions

Maaria Wirkkala

French classic painter (1840-1926) exhibition

will present his work alongside

that of Finnish artists influenced

by French Impressionists.

Claude Monet’s painting Impression, Soleil

Levant gave the Impressonist school of

painting its name. The Impressionists were

the pioneers of Modernism, the revolutionaries

of their day. They rejected traditional

techniques and rules, capturing momentary

impressions on canvas.

The exhibition will show 12 works by Monet

from the Musée d’Orsay and Musée Marmottan

and other European museums. Because

of their age and condition the French

artist’s works travel and can be seen increasingly

rarely outside their home museums.

Works by Finnish artists date from the

second half of the 19th century until the early

20th century. Berndt Lindholm, Victor

Westerholm, Torsten Wasastjerna, Hanna

Rönnberg and Elin Danielson represent

early Finnish landscape Impressionism,

Magnus Enckell, A. W. Finch, Ellen Thesleff,

Pekka Halonen and Verner Thomé early 20 th

century Neo-Impressionism.

In conjunction with the exhibition a new

work created specifically for EMMA by the

Finnish artist Maaria Wirkkala will be shown.

Wirkkala was born in 1954 in Hel sinki. Her

versatile artistic production ranges from

small object installations to large environmental

works. Wirkkala frequently makes

use of everyday materials, things she has

found as well as other loved objects. In 2007

Maaria Wirkkala took part in the Venice Biennale

for the third time, creating a work for the

Aalto pavillion designed by Alvar Aalto.

Berndt Lindholm, View of Boulevard

Clichy, 1870. Private collection.

Photo Ari Karttunen / EMMA.

Maaria Wirkkala. Photo Tinni Torikka.

22


GUIDED TOURS

AND WORKSHOPS

Guided tour reservations

in advance only on

Mon.–Fri. 9.00–12.00.

tel. +358 (0)9 8163 0493.

Art Hour

weekdays 45€, Sat-Sun 70€

A tour of selected works in the

current exhibition. Group size 25

persons max. Duration 45 min.

Reservations in advance.

Supervised workshops

weekdays 100€, Sat 120€,

children under 18 years 80€

introduction to the exhibitions

and different ways of working

with art. Recommended

group size 25 persons max.

Duration 2 h 30 min.

Larger groups may be split

between 2 guides when

the charge is doubled.

Reservations in advance.

Heli Hiltunen, From the series Afterglow, 2000. Part of the work. The Saastamoinen Foundation Art Collection.

FOR CHILDREN

Permanently

The Saastamoinen

Foundation Art Collection

Alongside EMMA’s changing exhibitions almost

500 works from the Saastamoi nen

Foundation Art Collection of more than

1800 works are on permanent display. The

Collection presents a versatile selection of

Finnish art. The nucleus of the Collection,

which is centred on Expressionism from

1910-1920, has been supplemented by

extensive Finnish and international contemporary

art collections and is constantly

growing.

25.6. – 31.8.2008

Wood in the hands

of the sculptor

EMMA’s summer will focus on Finnish

art. The exhibition, Wood in the hands of

the sculptor, will present the versatility of

Finnish wood sculpture.

Kain Tapper, Horse Skull. 1957.

Ateneum Art Museum.

Photo Central Art

Archives /Niina Vatanen.

8.10. – 11.1.09

Chinese Tea Culture

Ole Kandelin

EMMA’s autumn exhibition, constitutes a

comprehensive overview of the thousandsof-years-old

history of Chinese Tea Culture,

through objects, tea and drawings from

different dynasties until the 1950s.

Alongside tea culture Ole Kandelin’s

paintings will be shown.

Art Fairy Hour

weekdays 45€, Sat-Sun 70€

Fairy-tale guided tour for

nursery school age children.

Recommended group size 25

persons max. Duration 30-45

min. Reservations in advance.

Art fairy

workshop parties

80€/group plus menu 7€/person

Designed for 3-8 year-olds and

their parents wishing to hold

children’s parties at the

art museum. The programme

includes a fairy tale tour of

the regular exhibition, supervised

workshop with materials, party in

the museum restaurant with

a choice of two Art Fairy menus.

Recommended group size

15 persons max. Duration 2.5 h.

Workshop parties can be

tailored to suit other groups.

Tickets and opening hours,

see back cover.

23


WeeGee-talo, 2. kerros

Box 6661, FI -02070 ESPOON KAUPUNKI

WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola

+358 (0)9 8165 7512

www.emma.museum

Opastusvaraukset ma – pe klo 9–12

Guidebokningar må–fre kl. 9–12

Guided tour reservations Mon –Fri 9–12

+ 358 (0)9 8163 0493

Avoinna, Öppet, Open

ti, ti, Tues/ pe–su, fr-sö, Fri–Sun 11–18

ke–to, on–to, Wed– Thurs 11–20

LIPUT | BILJETTER | TICKETS

WeeGee-lippu 10/8 euroa

(koko talo = 5 museota)

S-etukortilla 8/6 €

Lapset alle 18-v ilmaiseksi

WeeGee-biljett 10€ / 8€.

(hela huset =5 museet)

Under 18 år gratis

WeeGee ticket 10€ / 8€

(whole building = 5 museums)

Visitors under 18 are admitted free.

Bussit Helsingin Kampista 106, 110

Bussar från Kamppi i Helsingfors 106, 110

Busses from Kamppi, Helsinki 106, 110

Espoon sisäiset bussit, ks. www.ytv.fi

Näyttelykeskus WeeGee

Utställningscentret WeeGee

Exhibition Centre WeeGee

+ 358 (0)9 816 31818

EMMAn pääyhteistyökumppanit

EMMAn tukijat

More magazines by this user
Similar magazines