Espoon modernin taiteen museo - Emma

Espoon modernin taiteen museo 

3 08 

TEE! 

TEETÄ, TAIDETTA JA 

KERAMIIKKAA KIINASTA 

OLE KANDELIN 1920–1947 

ABSTRAKTIO, KUKKA JA KUOLEMA 

PÅ SVENSKA s. 21 

IN ENGLISH p. 22

Näyttelyohjelmisto 

8.10.2008 – 11.1.2009 

TEE! 

Teetä, taidetta ja 

keramiikkaa Kiinasta 

TEE!-näyttely esittelee vanhaa aa 

kiinalaista teekulttuuria astioiden, 

esineiden, maalausrullien ja itse teen 

kautta. Näyttelyn vanhin esine on lähes 

2000 vuotta vanha teekannu Han-dynastian ajalta 

(25 – 220 jaa) ja tuoreimmat 1900-luvun alusta. 

Lisää sivuilla 4–8 

OLE KANDELIN 1920–1947 

Abstraktio, kukka ja kuolema 

Vain 26-vuotiaana keuhkotautiin kuollut Ole 

Kandelin ehti kahdeksassa vuodessa käydä läpi 

hätkähdyttävän taiteellisen kehityskaaren. Näyttely 

esittelee poikkeuksellisen taiteilijan ja taistelijan, 

modernistin, joka ensimmäisenä suomalaisena 

johdonmukaisesti siirtyi abstraktiin taiteeseen. 

Näyttelyn 120 maalausta sekä piirustukset, 

luonnokset, akvarellit ja valokuvat kertovat 

elämän kolhuista lannistumattoman ja itsetietoisen 

nerokkaan taiteilijan tarinan. Näyttelyssä 

esitellään myös teosten konservointia. 

Lisää sivuilla 9–13 

PYSYVÄSTI 

Saastamoisen säätiön taidekokoelma 

Saastamoisen säätiön taidekokoelman yli 1900: 

sta työstä on jatkuvasti, myös vaihtuvien näyttelyiden 

rakennusajan näytteillä lähes 500 teosta. 

Puolet EMMAn näyttelytiloista täyttävä kokoelma 

tarjoaa monipuolisen läpileikkauksen suomalaisesta 

taiteesta. Esillä on töitä myös kansainvälisestä 

kokoelmasta. Ripustus alkaa 1910-luvun 

ekspressionismista ja jatkuu tämän päivän tunnetuimpien 

taiteilijoiden teoksiin. Kuopiolaisen 

teollisuussuvun taideharrastuksesta alkunsa 

saanut kokoelma on tänään yksi Suomen merkittävimmistä 

yksityiskokoelmista, ja se karttuu 

jatkuvasti. Valokuvaraitin ripustus uusittiin viime 

keväänä ja Salin ripustus uusitaan marraskuussa. 

Sivulla 16 kokoelmataiteilija Lauri Astala. 

SAASTAMOISEN KOKOELMAN 

SALI UUSIUTUU 12.11. 

Tunnetun suomalaisen kirjailijan EMMAssa ennen 

näkemättömät teosvalinnat Saastamoisen 

säätiön kokoelmasta esillä 12.11. alkaen. 

Kirjailija esittelee näyttelyn 

13. ja 14.11. klo 13. 

TULOSSA KEVÄT 09 

Enzo Cucchi 

Italian merkittävimpiin nykytaiteilijoihin 

kuuluvan Enzo Cucchin (s. 1949) näyttely. 

Santeri Tuorin uusin videoteos.

KULPS! -erilainen oppitunti 

EMMA – Espoon 

modernin taiteen 

museon tiedotuslehti 

Seuraava lehti ilmestyy 

helmikuussa 2009. 

JULKAISIJA 

EMMA – Espoon modernin 

taiteen museo 

PÄÄTOIMITTAJA 

Leena Joutsenniemi 

TOIMITUSNEUVOSTO 

Ari Karttunen, Päivi Karttunen, 

Nana Salin, Päivi Talasmaa 

TAITTO Station MIR Oy 

PAINOPAIKKA Art-Print Oy 

Painos: 25 000 

Osoitteenmuutokset, tilaukset 

(lehti on maksuton) ja palaute: 

info@emma.museum 

Globalisoituneen, informaatiota tulvivan maailman hahmottaminen vaatii lapsilta ja nuorilta 

uusia taitoja. Kaikkea ei opita teoriassa luokkahuoneessa, vaan monet asiat oppii paremmin 

itse kokemalla. 

Kun Espoon kaupunginvaltuusto 2000-luvun taitteessa päätti perustaa Espooseen taidemuseon, 

yhteinen tahtotila oli, että museon pitäisi palvella ennen kaikkea espoolaisia lapsia 

ja nuoria. Tämä toive on toteutunut: alle 18-vuotiailla on niin EMMAan kuin muihinkin Wee- 

Geen museoihin maksuton sisäänpääsy. 

Espooossa halutaan muutenkin kehittää lasten ja nuorten kulttuurikasvatusta määrätietoisesti. 

Huolena on ollut, että taide- ja taitoaineiden vähäiset tuntimäärät koulussa tuottavat 

kulttuurisesti lukutaidottomia kansalaisia. 

Kulttuuri- ja liikuntakasvatuksessa alkoi uusi aikakausi, kun kulttuurija liikuntapolku 

KULPS! käynnistyi kaikissa Espoon peruskouluissa syyslukukauden alussa. Sen myötä jokainen 

espoolainen peruskoululainen vierailee vuosittain useassa kulttuurija liikuntakohteessa. 

KULPS! on osa kaikille yhteistä ja maksutonta perusopetusta, ja se etenee opetussuunnitelman 

ja asiantuntijoiden laatiman vierailuohjelman mukaan. 

OPETTAJA VOI VALITA KULPS!-TARJOTTIMELTA 

OMALLE LUOKALLEEN SOPIVIMMAT VIERAILUKOHTEET. 

Oppimisympäristön laajeneminen koulun tilojen ulkopuolelle tuo koulun tueksi laajan kulttuuri- 

ja liikunta-alan ammattilaisten verkoston osaamisen. Palveluntuottajina on sekä kaupungin 

omia yksiköitä, kaupungilta avustusta saavia sopimusyhteisöjä että yksityisiä yrityksiä. 

EMMA on koko toimintansa ajan panostanut paljon pedagogiseen työhön ja se on ollut 

mukana KULPS!:in suunnittelussa alusta asti. Jokainen peruskoululainen vierailee EMMAssa 

peruskoulun 3. ja 7. luokalla. Vuosittain tämä tarkoittaa noin 6000 oppilasta ja heidän opettajaansa, 

jotka EMMAn henkilökunnan opastuksella tutustuvat perusnäyttelyyn. 

Kasvava lapsi oppii kulttuurin ja liikunnan antamien elämysten kautta uusia tapoja hahmottaa 

maailmaa ja itseään sen osana. Monipuoliset kokemukset pitävät mielen auki uusille 

asioille ja auttavat uuden luomisessa. 

Museon yhteystiedot takakannessa. 

Kannen kuva: Ole Kandelin, 

Tuoksujen laakso, 1943. 

Yksityiskokoelma. 

Aulis Pitkälä 

Sivistystoimen johtaja 

Lue lisää KULPS!ista s. 20. 

3

TEKSTI: PEKKA NIHTINEN 

Kannellinen 

Buccaro-teenlehtirasia, 

Ming-dynastia. 

Kiinan kansallisen 

teemuseon kokoelma 

Teen taidetta 

o 

n vain kaksi juomaa, joiden perään 

sana kulttuuri istuu täysin luontevasti 

ja täydessä merkityksessään: viini 

ja tee. Edellistä on pidetty lännen ja jälkimmäistä 

itämaisen hengen ja kulttuurin 

symbolina. Molemmat ovat ikivanhoja nautintoaineita, 

joilla on takanaan pitkä ja kiehtova 

historia. 

Vaikka tee on ollut jo muutaman vuosisadan 

ajan osa myös monen länsimaalaisen 

jokapäiväistä elämää, niin varsinainen teekulttuuri 

ja sen juuret löytyvät Kaukoidästä, 

tarkemmin sanoen Kiinasta, jossa teen nauttiminen 

sai alkunsa kauan sitten. Aikojen kuluessa 

valmistusmenetelmät hioutuivat ja 

erilaiset teelaadut syntyivät. Tavat juoda teetä 

muuttuivat ja keksittiin erilaisia teevälineitä. 

Vähitellen teenjuonti levisi koko maahan 

ja kaikkiin kansankerroksiin. Syntyi teekulttuuri, 

johon eri aikakaudet ja dynastiat jättivät 

kukin omat merkkinsä. Useimmat vuosisatojen 

aikana kehittyneet teetyypit ja teenjuontitavat 

ovat edelleenkin käytössä jossain päin 

muodossa tai toisessa, mikä kertoo kiinalaisen 

teekulttuurin elinvoimaisuudesta. 

Oman näkyvän leimansa teehen löivät niin 

kiinalaiset maailmankatsomukset – taolaisuus, 

buddhalaisuus ja kungfutselaisuus 

– kuin erilaiset paikallis- ja vähemmistökulttuuritkin. 

Kaupungeissa teekulttuurin näkyvimpiä 

ilmenemismuotoja olivat teehuoneet, 

jotka olivat kaikkien kansankerrosten suosiossa 

ja tästä syystä teehuonetta voitiin pitää 

eräänlaisena yhteiskunnan kuvastimena. 

Mutta kiinalaisessa teekulttuurissa ei ole 

kyse yksinomaan eri tavoista valmistaa teetä 

tai sosiaalisesta kanssakäymisestä teepöydän 

ääressä. Ehkäpä suurin kiinalaisen 

teekulttuurin viehätys piilee siinä, miten 

teen nauttiminen esteettisenä ja aistillisena 

tapahtumana nivoo yhteen eri taiteenlajeja. 

Konkreettisimmillaan tämä teen ja taiteen 

vuorovaikutus näkyy luonnollisesti sessa keramiikassa: posliinissa ja savessa. 

kiinalai- 

Ja hienostuneimmillaan kiinalainen teekulttuuri 

ilmeni oppineen luokan harrastuksiin 

yhdistyneenä, jolloin teenjuonnista itsestään 

kehittyi taiteellisen itseilmaisun väline. 

Jo ajanlaskumme ensimmäisen 

vuosituhannen lopulla 

teenjuonti alkoi yhdistyä 

musiikkiin, 

suitsukkeisiin, 

kalligrafiaan, 

maalauksiin, runouteen 

ja luontoretkiin. 

Kehittyi 

”teen taide”, jonka 

taustalla oli oppineen 

luokan humanistinen 

elämänasenne, taipumus 

hienostuneen joutilaisuuden 

ihannointiin ja pyrkimys ihmisen 

ja luonnon väliseen sopusointuun. 

Vuosisatojen ajan tee on ollut sekä 

koko kansan jokapäiväinen, terveellinen ja 

virkistävä juoma, että yhdistynyt vapaaseen 

ja huolettomaan elämäntapaan. Laajimmillaan 

tee toimii eräänlaisena koko kulttuurin 

läpileikkauksena, josta kerros kerrok selta 

paljastuvat niin Kiinan historian aikakaudet 

kuin kulttuurin peruselementitkin: filosofia, 

taide, luontokäsitys ja elämänta pa. 

Tee on nykyisin levinnyt kaikkialle maailmaan 

ja sitä viljellään kaupallisesti noin 50 

maassa. Kiina tulee kuitenkin aina pysymään 

teen henkisenä kotimaana. Tee on tänään 

rikkaan kulttuuriperinnön kantaja ja parhaimmillaan 

teehetki oikein haudutetun hienon 

teen parissa on kokonaisvaltainen aistielämys. 

Se on yksi elämännautinnoista, jossa 

olennaista on se, ettei pelkästään nautita 

teetä vaan nautitaan teestä ja hetkestä. 

Keltaiseksi lasitettu 

kulho lohikäärmeja 

pilvikaiverruksin, 

Qing-dynastia. 

Kiinan kansallisen 

teemuseon kokoelma. 

4

TEKSTI: PÄIVI TALASMAA 

Teetä, taidetta ja keramiikkaa 

Kiinasta 

” a 

rjen alkuun tarvitaan polttopuuta, 

riisiä, ruokaöljyä, suolaa, soijakastiketta, 

viinietikkaa ja teetä.” 

EMMAn kiinalaista teekulttuuria esittele vässä 

TEE!-näyttelyssä on esillä runsas sata teen 

valmistukseen ja juontiin liittyvää esinettä sekä 

rullamaalauksia. Näyttely on toteutettu yhdessä 

Kiinan Teemuseon ja Tianjinin museon 

kanssa ja se on osa EMMAn Kiina-aiheista 

näyttelysarjaa, jossa tulevaisuudessa esitellään 

vielä Kiinan silkkitraditiota. 

Teen valmistustavat ovat muuttuneet alueittain 

ja aikakausittain sekä muokanneet teen 

valmistuksessa ja nauttimisessa käytettyjen 

esineiden muotoja tyylipiirteitä. EMMAn 

näyttelyssä erityyppisiä teeastioita nähdään 

lähes 2000 vuoden ajalta. 

Kiinalaisen keramiikan historia ulottuu kauas 

esihistorialliseen aikaan. Vanhimmat esineet 

olivat käsin muotoiltua savitavaraa, 

savenvalupyörä oli Kiinassa yleinen jo 1400- 

luvulla eaa. Esihistorialliselle ajalle sijoittuu 

kaksi myös tee-esineiden historiaan vaikuttanutta 

tärkeää keraamista uutuutta: kivitavaran 

syntyminen, josta juontaa celadon, lasitettu 

kivitavara sekä valkea keramiikka, ns protoposliini. 

EMMAn näyttelyssä osa esineistä on arkeologisia 

löytöjä, joista vanhin on peräisin Handynastian 

itäiseltä ajanjaksolta (20–220 jaa). 

Han-dynastian keramiikka oli savi- ja kivitavaraa. 

Aikakauden teenvalmistustavassa teelehdistä 

puristettu teekakku paahdettiin ja murskattiin 

jauheeksi, joka laitettiin kulhoon. Päälle 

kaadettiin vesi ja tee keitettiin. Teehen lisättiin 

mausteita kuten kevätsipulia ja inkivääriä. 

Teenjuonin menestys vauhditti keramiikkateollisuutta 

Tang-dynastian (618-907) aikana. 

Teen keittäminen oli jo suosittua ja myös keitettyyn 

teehen perustuvaa kaupallista toimintaa 

oli olemassa. Tangin aikana Etelä-Kiinassa 

tuotettua celadonia pidettiin samanveroisena 

Mustaksi lasitettu 

teekulho öljypisarakuvioin, 

Song-dynastia. Tianjinin museon kokoelma. 

kuin jo varhaisemman pohjoisen Qi-dynastian 

aikana esiintynyttä valkoista posliinia. 

Ajan sanonta kuuluikin ”valkoista posliinia 

poh joisesta ja celadonia etelästä”. Tee nautittiin 

kulhosta. - Tang-dynastian aikana tee levisi 

Kiinasta lähinnä Japaniin ja Koreaan. 

Song-dynastian (1127–1279) aikana teen 

juonti oli yleistymässä Kiinassa. Keramiikan 

kannalta Song-dynastiaa on kutsuttu kultaajaksi 

ja aikakauden keramiikkapajat valmistivat 

valtavia määriä erityyppisiä teeastioita. 

Tee lähinnä haudutettiin ja keittäminen väheni. 

Hauduttamisessa jauhettu tee laitettiin 

maljaan, kuuma vesi kaadettiin päälle 

ja juomaa sekoitettiin voimakkaasti teevispilällä 

hauduttamisen aikana. Songin aikana 

kiinalaiset olivat erityisen ihastuneita tähän 

”valkoiseen teekeittoon”, joten mustaksi lasitetut 

teekupit olivat suosittuja. Kuuluisimmat 

mustaksi lasitetut teekupit valmistettiin 

Fujianissa. 

Lehtitee tuli muotiin Ming-dynastian (1368- 

1644) aikana, jolloin keisari – työ voimaa säästääkseen 

– lakkautti teekakkujen valmistuksen 

ja määräsi nk. veroteen eli lehtiteen 

poimimisen verona. Teepannuissa hauduttaminen 

oli ajan suosituin tapa valmistaa 

teetä. 

Teenjuonnin muuttuminen vaikutti teeastioiden 

muutokseen siten, että Ming-dynastian 

aikana siirryttiin käyttämään teekannun ja 

teekupin yhdistelmää. Teeastiat tehtiin pääasiassa 

posliinista ja sinipunaisesta savesta. 

Keramiikkauutuuksia oli mm. boccaro, punaruskea 

lasittamaton kivitavara. Tänä päivänä 

niin tutun sinivalkoisen maalauskoristelun 

kukoistus osuu Ming-dynastian aikaan. Sininen 

väriaine, koboltti, tuotiin aikaisemmin Lähi-idästä, 

Ming-dynastian aikana Kiinasta löydettiin 

omia kobolttiesiintymiä. Sinivalkoista 

posliinia tuotiin huomattavia määriä Eurooppaan 

1600-luvun alkupuolelta lähtien. 

5

Kirjoituksin ituksin koristeltu 

tu 

sinivalkoinen teekannu. Qing-dynastia. 

a 

Kiinan kansallisen teemuseon onkokoelma. 

Qing-dynastian (1644–1911) aikana teen 

juonnista tuli yleinen tapa Kiinassa ja teen 

myynti kotimaassa sekä ulkomaille saavutti 

huippunsa. Kaikkialla oli teehuoneita ja teenjuonti 

oli erittäin suosittua, joten teeastioiden 

kysyntä lisääntyi merkittävästi. Keramiikassa 

käytettiin erilaisia tekniikoita, kulta- ja hopeaastioiden 

sekä lakattujen astioiden tuotanto 

kasvoi, posliinissa jäljiteltiin puuta, kiveä ja 

pronssia. Kookospähkinän kuorta käytettiin 

teeastioiden koristelussa. Koska teenjuonn 

aikana, 

teeastiat olivat jatkoa sen astiatyypeille. Teetitapa 

oli sama kuin Ming-dynastian 

astioiden merkittävä uutuus oli kannellinen nellinen 

teekulho; kansi, kulho ja lautanen symboloivat 

kiinalaisen ajattelutavan mukaisesti vasta, maata ja kansaa. Qing-dynastian ian aikaisissa 

sinipunaisesta savesta valmistetuissa 

teeastioissa esiintyy myös ajan taiteilijoiden 

taidokasta kalligrafiaa, maalauksia ja runoja. 

Aikakauden keisarit olivat teen ystäviä ja 

tai- 

järjestivät hovissa teekutsuja, joihin valmistettiin 

suuria määriä teeastioita. Kansan parissa 

eri alueilla oli omat teenjuontitapansa ja 

teeastioissa paikallisia muotoja; esimerkiksi 

tiibetiläiset ja mongolit pitivät maito- ja teestä ja suosivat puisen maitoteekulhon lisäksi 

kullattuja hopeisia teeastioita. 

voi- 

Kiinalainen posliini on ollut oleellista myös 

eurooppalaisen keramiikan muotoilulle. ulle. notaankin, että eurooppalaista keramiikkaa 

ei voi ymmärtää tuntematta kiinalaista. 

Sa- 

Oppineet , Lu Zhi, Ming-dynastia. Tianjinin museon kokoelma. 

Sillanmuotoinen teepannu, Qing-dynastia. Kiinan kansallisen teemuseon kokoelma. 

6

Teeasiantuntija, 

teekirjailija 

Pekka Nihtinen 

ja Eeva-lehden 

päätoimittaja Liisa 

Jäppinen maistelivat 

EMMA Shopin teelaadut. 

Kiinalaiseen teekulttuuriin 

syvälle uponnut konkari vei 

mustaan teehen tottuneen 

teen ystävän mielenkiintoiselle 

opintomatkalle vihreän 

teen maailmaan. 

Hienostunut 

jälkimaku 

Vihreä tee 

Bird Tongue / Leivosenkieli 

(Super) 

Pekka: Tämä tee on saanut nimensä 

teelehtien muodosta; pensaista poimitaan 

kolme ylintä lehteä, jotka ovat kuin kieli 

keskellä linnunnokkaa. Tämä on todellinen 

tee harrastajan erikoistee, lehdet poimitaan 

villeinä kasvavista pensaista. 

Liisa: Vihreät teet ovatkin minulle paljon 

vieraampia, ne ovat aina olleet hieman 

hei näisiä. 

P. Väri on tyypillinen, hyvin vaalean 

kellertävä. 

e 

L: Ja 

maku on yhtä mieto kuin värikin. 

P: Maku on aika jännä, hieman öljyinen, 

kuivuutta ei tunnu lainkaan. Ensimmäinen 

kupillinen oli huomattavasti toista parempi, 

kitkeryys ke lisääntyy haudutusajan kasvaes- 

sa. Kolme minuuttia on tälle juuri optimaalinen 

haudutusaika. 

Vihreä tee 

Bird Tongue / Leivosenkieli 

(High quality) 

P: Tämä on selvästi arkisempi kuin 

edellinen. Tästä puuttuu makea 

sulavuus, jälkimaku on kuivempi. 

L: Minähän pystyn vain ihastuneena 

kuuntelemaan, puhut kuin viineistä! 

Houkutus tutustua myös vihreisiin 

tee laatuihin kasvaa nyt kovasti. 

P: Meni minullakin aikanaan vuosi 

ennen kuin opin juomaan vihreää teetä. 

Vihreä tee 

Dragon Well/ Lohikäärmekaivo 

P: Lohikäärmekaivo on kiinan kuuluisin tee. 

Se on saanut nimensä hyväntahtoisesta 

lohikäärmeestä, jonka uskotaan asuneen 

ehtymättömässä kaivossa seudulla, jolla 

tätä teetä tuotetaan. 

L: Jos nuo kaksi ensimmäistä olivat rauhallisen 

hetken teetä, niin tämä on selvästi 

työn lomassa nautittava. 

P: Kiinalaiset sanovatkin, että juuri tämä 

tee sopii ajatustyötä tekevälle. DragonWell 

kasvaa alueella, jossa on maaperässä hyvin 

paljon mineraaleja. Se tuo teehen pikkuisen 

enemmän potkua. 

TEKSTI: LEENA JOUTSENNIEMI KUVAT: ARI KARTTUNEN 

7

Jasmine Tea Beads / 

Jasmiiniteehelmet 

P: Helmi on Kiinassa täydellisyyden symboli. 

Teen nimi tulee siitä, että teen lehdet on 

pyöritetty käsin pieniksi palloiksi, jotka 

aukeavat kuumassa vedessä. Teelasissa 

kauniit lehdet näkyisivät hyvin. 

L: Käsityönä! Tässä tuntuu koko heinäkuinen 

kesä ja auringon valo. Tämä hivelee. 

P: Hienostunut maku, jasmiini ja tee ovat 

tasapainossa, antavat tilaa toisilleen. 

L: Ehdottomasti juhlan juoma, tämä tee 

kruunaisi vaikka naisystävien illallisen. 

P: Jasmiinihelmet onkin erittäin kallis tee. 

Jasmine Tea Needles / 

Jasmiiniteeneulaset 

P: Tämä on edellistä hieman kuivempi, 

ei yhtä hienostunut maku. 

L: Veit sanat suustani! Tämä on selvästi 

arkisempi, mutta ihan hyvä. 

P: Kiinassa Jasmiiniteetä kutsutaan 

ravintolateeksi, sitä yleensä tarjotaan 

aina turisteille joka paikassa. 

L: Jasmiini onkin vähän karkkimaisempi, 

se sopii hyvin vihreitä teitä tuntemattomalle 

turistille. 

P: Hyvälaatuiseen jasmiiniteehen ei koskaan 

jätetä jasmiininkukkia. Ne vain levitetään 

teelehtien päälle makua antamaan ja 

noukitaan aikanaan käsin pois. 

Oolong 

P: Oolong-teet ovat puoliksi fermentoituja 

eli hapetettuja, joten niissä yhdistyvät 

vihreän teen aromikkuus ja mustan teen 

voimakkuus. Oolong on yksi Kiinan kuudesta 

teetyypistä, sana itsessään tarkoittaa 

mustaa lohikäärmettä. Katsopa näitä lehtiä: 

päinvastoin kuin kaikissa muissa teelaaduissa, 

ne ovat isoja. Tämä tee poimitaan 

vasta kesällä, kun kaikki muut kerätään 

heti keväällä pienen pieninä lehtinä. 

L: Maku on jotenkin hapokas, ehkä 

metallinen. 

P: Totta, kompleksinen ja haastava. Tämä 

tee elää kupissa koko ajan, maku on joka 

siemauksella erilainen. 

L: Tämä pitää hereillä, sopii vartiosotilaalle. 

Super Oolong 

L: Tämä ei ole ollenkaan niin hyökkäävä 

kuin tuo edellinen Oolong. Lempeämpi. 

P: Jännä maku, notkeampi ja herkempi 

kuin edellinen. Hieno, suussa viipyvä 

jälkimaku, tekee mieli lisää. 

L: Miellyttävä, kaadakin lisää. Tämä sopii 

hetkeen kuin hetkeen kuin hyvä ystävä, 

se ei vaadi kaikkea huomiota itselleen. 

Tämä on ehdoton suosikkini. 

P: Minä löysin näistä kolme suosikkia, 

tämän lisäksi Super Bird Tongue sekä 

Dragon Well. 

PEKAN TEENKEITTOVINKIT 

• TEELEHTIÄ NOIN 1 TL 

100 ML VETTÄ KOHDEN 

• VIHREÄN TEEN HAUDUTUSAIKA 3 MIN 

• VIHREÄ TEE HAUDUTETAAN NOIN 80 

ASTEISESSA, EI KIEHUVASSA VEDESSÄ. 

• KIEHUVA VESI TAPPAA SEKÄ 

VITAMIINIT ETTÄ AROMIT. 

• OOLONG-TEEN HAUDUTUSAIKA 5 MIN, 

KIEHUVA VESI. 

• TEETÄ NAUTITAAN VASTA HIEMAN 

JÄÄHTYNEENÄ, JOLLOIN KAIKKI 

MAKU ON AISTITTAVISSA. 

• VIHREÄÄN TEEHEN EI LISÄTÄ SOKERIA, 

MAITOA TAI MITÄÄN MUUTAKAAN. 

TEESEREMONIAT EMMASSA 

La 11.10 klo 12 – 14 

Ms Zhang Qiang Yan ja 

Ms Zhang Jie China National 

Tea Museumista 

klo 14–16 Kalligrafianäytös 

Li Xinsheng 

Su 12.10 klo 14 – 16 

Ms Zhang Qiang Yan 

ja Ms Zhang Jie China National 

Tea Museumista 

Su 2.11 klo 14 – 16 

Ms Tao Lin TaoLin TeeHuoneelta 

Su 9.11 klo 14 – 16 


Su 23.11 klo 14 – 16 


8

EMMAN OLE KANDELIN -NÄYTTELY ESITTELEE 

POIKKEUKSELLISEN TAITEILIJAN, MODERNISTIN, 

JOKA ENSIMMÄISENÄ SUOMALAISENA 

SIIRTYI JOHDONMUKAISESTI ABSTRAKTIIN 

TAITEESEEN. OLE KANDELIN OLI LANNISTUMATON 

TAISTELIJALUONNE, JOTA LÄHES MAHDOTTOMAT 

OLOSUHTEET, SOTAVUODET JA VAKAVA 

SAIRAUS, EIVÄT MURTANEET VAAN PÄINVASTOIN 

JOHTIVAT HARVINAISLAATUISEEN LUOVUUTEEN 

JA TYÖTEHOON. KANDELIN ELI VUOSISSA 

MITATTUNA LYHYEN ELÄMÄN, VAIN 26 VUOTTA. 

KUITENKIN HÄN EHTI LUODA TÄSSÄ AJASSA 

MONIPUOLISEN JA TAIDEHISTORIALLISESTI HYVIN 

MERKITTÄVÄN JA SISÄLLÖLLISESTI RIKKAAN 

TUOTANNON OMALEIMAISESTA SURREALISMISTA 

VIIME VAIHEEN TÄYSIN ABSTRAKTIIN 

ILMAISUUN. NÄYTTELYSSÄ ON KANDELININ 

ÖLJYMAALAUKSIA 10 VUODEN AJALTA, LAAJA 

PIIRROSKOKOELMA SEKÄ HENKILÖKOHTAISTA 

AINESTOA KANDELININ KOSKETTAVASTA 

ELÄMÄSTÄ JA TAITEILIJAN TAIPALEELTA. 

TEKSTI: HANNELE SAVELAINEN KUVAT: ARI KARTTUNEN 

Ole Kandelin, Abstraktio II, 1946. Yksityiskokoelma. 

Abstraktio, kukka ja kuolema 

Kutsumus 

Ole Kandelinille taiteilijuus oli selkeä 

valinta jo nuoresta pitäen – ”Kaikki 

tai ei mitään” kuten hän itse totesi. 

Kandelin vietti lapsuuten sa ja nuoruutensa 

Porvoossa. 16-vuotiaana hän muutti 1937 

vanhem piensa kanssa Helsinkiin. Taitavana 

piirtäjänä ja jo koke neena maalarina Ole sai 

heti töitä Elannon mainososastolta. Syksyllä 

1939 hän aloitti opinnot Vapaassa taidekoulussa. 

Perinteisten maisemien ja asetelmien 

ohella varhaiskypsä Kandelin teki myös rajuja 

ekspressiivisiä ja kubistisia tyylikokeiluja. 

Talvi sodan syttymisen takia taidekoulun opinnot 

jäivät kuitenkin hajanaisiksi. Sotaan Kandelin 

ei joutunut, mutta heti sodan päätyttyä 

keväällä 1940 armeijaan. 

Kandelin sairastui keväällä 1941 keuhkotautiin 

ja joutui parantolaan. Toivuttuaan hän 

sai vapautuksen sotapalveluksesta ja palasi 

syksyllä Helsinkiin. Moni sotaväessä ja parantolassa 

syntynyt idea kypsyi ja kehittyi 

kubistiseksi taideteokseksi Kandelinin saadessa 

vihdoin maalata rauhassa. Vapaan taidekoulun 

croquis-tunneilla 1942 hän tutustui 

Vuokko Haapalaiseen (o.s. Lähde), ja pian 

Vuokosta tuli Kandelinille korvaamaton tuki, 

rakastettu ja muusa. 

Ole Kandelin, Kalmantanssi, 1946. Yksityiskokoelma. 

9

Ole Kandelin, Vuokko, 1944. Yksityiskokoelma. 

Ole Kandelin, Unikot, 1942. Yksityiskokoelma. 

Metafyysikko ja surrealisti 

”TAIDE JA TYÖ ON AINOA, JOKA VOI PELASTAA MINUT HENKIIN JA PITÄÄ ELOSSA... 

JAKSAN JATKAA PÄIVÄSTÄ PÄIVÄÄN VAIN SIKSI, ETTÄ MINUN ON MAALATTAVA, 

MAALATTAVA HULLUUTEEN ASTI, KUNNES AIVONI RÄJÄHTÄVÄT KAIKISTA VÄREISTÄ 

JA EPÄSOINNUISTA, JOITA MIELIKUVITUKSENI SYNNYTTÄÄ.” (29.9.1946) 

Vuoden 1942 lopulla Kandelin halusi jättää 

entiset aiheet ja eri tyylisuuntausten väliset 

kokeilut. Seuraavana vuonna Kandelinin mielikuvitus 

ja tavaton työteho synnyttivät ennennäkemättömän 

monivivahteista taidetta. 

Arvoitukselliset kuva-aiheet – tyylitellyt naishahmot, 

klassiset arkkitehtuuritilat, palvelijat 

ja robotit, mystiset astraaliruumiit, kuolema 

ja kellot - vievät meidät oudon kiehtovaan 

maailmaan, jossa aika, odotus ja epämääräinen 

uhka ovat koko ajan läsnä. Kandelin 

sai vaikutteita surrealismiinsa mm. italialaisen 

Chiricon metafyysisesta maalauksesta 

ja myös Vapaan taidekoulun opettajaltaan 

Endre Nemesiltä. Viime kädessä Kandelinin 

taide kumpusi kuitenkin hänen elämänkatsomuksestaan, 

jossa mystisismillä ja teosofialla 

oli tärkeä osuus sekä hänen elämäntilanteestaan, 

jota keuhkotauti ja ajan rajallisuus 

leimasivat. Metafyysisellä maalauksellaan 

Kandelin haki näkyvän todellisuuden toisella 

puolen olevaa, selittämätöntä toista ulottuvuutta. 

Robotteineen ja eriskummallisine 

koneineen hän on monissa töissään lähellä 

tieteisfantasioita. 

Kukkien lumo 

ja, hajuherneitä ja neilikoita. Kaikista kukista 

vehka oli Kandelinille rakkain, ja suovehkaa 

sekä sen lähisukulaista kallaa hän maalasi 

useimmiten. Valkoinen kalla symboloi vaatimattomuutta, 

mutta myös kuolemaa. Kandelinin 

tapauksessa kukkaan liittyykin varsin yksiselitteistä 

symboliikkaa. 

Abstraktio 

Kandelin joutui alkuvuodesta 1945 uudelleen 

parantolaan. Hänelle alettiin hakea hoitopaikkaa 

Ruotsista, ja elokuussa huonokuntoinen 

Kandelin matkusti Smoolantiin Hesslebyn 

parantolaan. Yli vuoden mittaisesta parantolamatkasta 

tuli erittäin merkittävä: Kandelin 

haki jälleen uutta suuntaa taiteelleen ja 

pyrki nyt systemaattisesti kohti abstraktia ilmaisua. 

Ruotsissa hänellä oli myös vihdoin 

mahdollisuus tutustua eurooppalaiseen modernismiin. 

Tärkeitä vaikuttajia olivat mm. 

Kandinsky, Klee, Miró ja Léger. Kandelin 

sulatti omien sanojensa mukaan kaikki ismit 

yhteen ja tuloksena syntyi ennennäkemätöntä: 

”Uutta tyyliä, joka on vain pintoja... Puhdasta 

maalausta, sisällöllä ei ole mitään sanottavaa.” 

Kandelin jätti keväällä 1946 parantolan, 

vaikkei terve ollutkaan. Viimeiset Ruotsin 

kuukaudet hän vietti Göteborgissa ja Tukholmassa 

kiihkeästi työtä tehden ja omaa näyttelyä 

Tukholmaan järjestäen. Suomeen hän 

Kandelin rakasti kukkia ja maalasi niitä koko 

lyhyen elämänsä ajan. Kandelinin kukkamaalausten 

valikoima on laaja, mm. vehkoja, koiranputkia, 

sinivuokkoja, pelargoneja, unikkopalasi 

marraskuussa 1946 perheensä Vuokon, 

maaliskuussa syntyneen tyttärensä ja 

äitinsä luo. Kandelinin voimat olivat kuitenkin 

lopussa. Hän kuoli 23.1.1947 ehdittyään juuri 

kuulla Tukholman näyttelynsä läpimurrosta. 

Edelläkävijä 

Koko lyhyen elinaikansa Ole Kandelin työskenteli 

kuumeisesti poikkeuksellisen vaikeissa 

olosuhteissa, sotavuosina ja voimia kuluttavan 

sairauden aikana. Lyhyestä elämästään 

huolimatta monipuolisesti sivistyneestä ja 

erittäin lukeneesta Kandelinista tuli uranuurtaja 

Suomen taiteessa. Hän ensimmäisenä 

murtautui ulos suomalaisesta sodan jälkeisestä 

eristäytyneisyydestä ja pyrki koko ajan 

toiminnallaan kaventamaan kuilua Suomen 

ja muun Euroopan taiteen välillä. Radikaalilla 

taiteellaan hän antoi rohkaisevan esimerkin 

aikalaisilleen ja myöhemmille sukupolville. 

Kandelinin nuoruus ja varhainen kuolema 

– se, ettei hän enää ollut mukana taide-elämän 

kuvioissa abstraktin taiteen läpimurron 

vuosikymmenellä 1950-luvulla – saa helposti 

hänen todellisen merkityksensä, edelläkävijäasemansa, 

unohtumaan. EMMAn näyttely 

haluaakin erityisesti palauttaa mieliin Kandelinin 

merkityksen omaperäisenä surrealistina 

ja abstraktin taiteen taistelijana Suomen modernismin 

historiassa. Näyttelystä on tehty 

luettelo. 

Ole Kandelin, Kukot, 1946. Yksityiskokoelma. 

11

Ole Kandelin – kuin filmitähti! 

Vuokko Lindholmin Matinkylän asunto on täynnä muistoja taiteilijasta. Kirjeissään rakastetulleen 

Ole raportoi paitsi ikävästään ja maalauksistaan myös tappamiensa lutikoiden määrästä. 

Kandelin 

tutkimuspöydällä 

Ole Kandelin -näyttelyssä on esillä 

useil la tekniikoilla eri pohjamateriaaleille 

toteutettuja teoksia. Monet näyttelyn 

teoksista ovat esillä nyt ensimmäistä 

kertaa. Ennen näytteille asettelua suurin 

osa teoksista konservoitiin EMMAn 

konservoinnissa. Teosten konservoinnista 

vastasi Suvi Leukumaavaara, joka 

teki myös materiaalitutkimuksen yhdessä 

erikois tutkija Seppo Hornytzkyjn 

kanssa. 

Teokset vaativat erilaisia konservointitoimenpiteitä. 

Toimenpiteiden laajuuden 

määrittelivät käytetty pohjamate riaali, 

tekniikka sekä teoksille niiden myöhemmissä 

vaiheissa aiheutuneet vau riot. 

Konservointityön lisäksi tutkittiin Ole 

Kandelinin maalauksia ja niissä käytettyjä 

materiaaleja. Kandelinin aikakauden 

suomalaisten taiteilijoiden maalausmateriaaleja 

ei ole aikaisemmin systemaattisesti 

tutkittu. 

Teknisen taidehistorian tieteellisten 

tutkimusmenetelmien kautta pystyttiin 

määrittelemään Ole Kandelinin teoksissaan 

käyttämät taiteilijavärit ja tutkimaan 

taiteilijan työskentelyvaiheita. 

Poikkeuksellisen lisän tutkimukseen 

antoivat taiteilijalta säilyneet henkilökohtaiset 

taiteilijavärit ja -välineet, 

joita voitiin käyttää osana vertailevaa 

tutkimusta. Tutkimusmenetelmät, niiden 

tulokset ja Kandelinin taiteilijamateriaalit 

esitellään osana näyttelyä. 

– Suvi Leukumaavaara 

Taiteilijan muusa 

TEKSTI JA KUVA: LEENA JOUTSENNIEMI 

Ole Kandelinin ja hänen vaimonsa Vuokon 

(os. Lähde, nyk. Lindholm) tarina 

on kuin traagisen rakkauselokuvan käsikirjoitus. 

Taiteilijan kuolema katkaisi sen vain neljän 

yhteisen vuoden jälkeen tilanteessa, jossa 

kaiken olisi pitänyt olla onnellisimmillaan. 

Nuoret kohtasivat ensimmäistä kertaa Helsingissä 

1938 Olen ollessa piirtämässä Mustikkamaan 

lauttaan jonottavia ihmisiä. Lupaava 

taiteilijanalku piirsi Vuokosta muotokuvan, 

mutta samalla solmituille treffeille hän ei koskaan 

ilmestynyt. 

Neljä vuotta myöhemmin, Taideteollisuuskeskuskoulusta 

(nyk. TaiK) jo koristemaalariksi 

valmistunut 19-vuotias Vuokko istuutui 

Vapaan taidekoulun croquis-illassa Olen viereen. 

Tuolloin vaihdetut katseet olivat jo niin 

polttavia, että kolmen kuukauden kuluttua 

Vuokko lähti turhauttavaksi ajautuneesta ensimmäisestä 

avioliitostaan. 

- Ole oli aivan ihana mies. Ja vielä aivan 

ihailemani Clark Cablen näköinen!, Vuokko 

huokaisee muistellessaan ensikohtaamisia. 

- Olinhan minäkin hyvä piirtäjä, mutta siinä 

ajassa kun piirsin yhden croquis’n, Ole teki 

3-4 ja minkälaisia! Ole oli taiteilijana aivan 

ylivertainen. 

Nuoren parin yhteiselämä ei ehtinyt koskaan 

asettua normaaleihin uomiin. Sen aikainen 

avioerolaki pitkitti avioitumista, taustalla 

riehui Jatkosota ja Olen keuhkotauti toi 

tullessaan sairauskausia sekä pitkiä parantolajaksoja. 

Nuoret asuivat Olen äidin kanssa, 

mutta joutuivat usein eroon. Tieto Vuokon 

raskaudesta piti lähettää tulevalle isälle 

kirjeitse Ruotsissa sijaitsevaan parantolaan. 

Ole kuoli tammikuussa 1947 pian naimisiinmenon 

jälkeen, ennen kuin Satu-tytär ehti 

täyttää vuoden. 

Vastoinkäymisistä huolimatta Vuokon muistoissa 

elää päällimmäisenä kahden taiteellisesti 

lahjakkaan ihmisen onnellinen ja intohimoinen 

symbioosi. 

-Se oli suurta rakkautta, sen näkivät kaikki. 

Vuokko luopui omista taidemaalarihaaveistaan 

ja keskittyi koristemaalaajan uraansa. 

Olelle hän oli paitsi muusa niin myös tuki ja 

turva. 

- Pystyin aika hyvin pitämään ne kummitukset 

poissa, Vuokko sanoo ja viittaa Olen 

näkyihin. 

Kuumeisena Ole näki kauhukuvia, hengenahdistus 

aiheutti pelkotiloja, minkä lisäksi 

taikauskoisella taiteilijalla oli voimakkaita 

ennakkoaavistuksia. Näyt siirtyivät Kandelinin 

omaperäisiin, surrealistisiin maalauksiin. 

Asetelmia hän maalasi rentoutuakseen, ne 

eivät vaatineet samanlaista todellisuudesta 

irroittavaa intensiteettiä kuin mielikuvituksen 

tuottamat taulut. 

Olen kuoleman jälkeen Vuokko avioitui 

Nils-Erik Lindholmin kanssa ja sai vielä kolme 

poikaa. Nyt jo eläkkeellä oleva Satu-tytär 

valmistui kuvaamataidonopettajaksi. 

12 Ole Kandelin, Sisarukset, 1943. Yksityiskokoelma.

Tiedustelut ja varaukset: 

ma-pe klo 9-12, p. (09) 8163 0493 

EMMA on liikkumisesteetön. 

Työpajamme soveltuvat myös 

liikkumisesteisille ja kehitysvammaisille. 

Lisätietoa: www.emma. 

museum/tule/saavutettavuus.php 

Enemmän 

irti taiteesta! 

OHEISOHJELMISTO syksy 2008 

EMMAn kävijälle 

= lapsille suunnatun 

ohjelman merkki 

Opastukset 

VARATTAVAT NÄYTTELY- 

OPASTUKSET RYHMILLE 

Ryhmäkoko max. 25 henkilöä. 

Kesto 45 min., Taidevartti 15 min. 

Hinta 45 € / la–su 70 €. 

Ennakkovaraus viim. kolme arkipäivää 

ennen opastusta. 

TAIDEVARTTI on tietoiskumainen 

opastus, joka tutustuttaa yhteen teokseen 

kerrallaan. Opas on ryhmän käytettävissä 

vartin jälkeen keskustelua ja neuvontaa 

varten. 

TAIDETUNTI on opastus valittuun 

näyttelyyn. 

TAIDESILTA-opastuksella yhteinen teema 

yhdistää EMMAn eri näyttelyiden teokset 

toisiinsa. 

TAIDEHALTIJAN TUNTI on 

päiväkoti-ikäisille, alk. 4 v., 

suunnattu sadutusopastus. 

NÄYTTELYOPASTUKSET 

ILMAN VARAUSTA 

Kesto 45 min., Taidevartti 15 min. 

Sisältyvät museolipun hintaan. 

TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 13 ja 16 

TAIDESILTA-opastus 11.10. alkaen 

lauantaisin klo 14 

TAIDEHALTIJAN TUNTI 

sunnuntaisin klo 14 

14 

Työpajat 

Tutustu näyttelyyn tekemällä itse! 

Ryhmäkoko max. 15 hlöä. Suuremmat 

ryhmät voidaan puolittaa ja varata 

kaksi samanaikaista työpajaa. 

Alle 18-vuotiaat 80 € / ryhmä. 

Aikuiset 100 €, la–su 120 € / ryhmä. 

Ennakkovaraus viim. kolme 

arkipäivää ennen työpajaa. 

Työskentelytiloina teeman mukaan 

joko kuvataidepaja Paletti tai 

ilmaisu painotteinen Ilme-paja. 

Työpaja Paletin syksy: 

KOULUILLE (1.– 9. luokka), 

Lumottu lohikäärme 

8.10. 2008 – 11.1. 2009 

Kesto 2,5 t 

Teema: myytit ja symbolit, 

yhteiset kokemukset 

Tekniikka: kalligrafia, runot, digikuvaus 

Materiaali: paperi, muste/vesiväri, 

Taidepakki 

YRITYKSILLE, AIKUISRYHMILLE 

Kiireetön tiikeri 

8.10. 2008 – 11.1. 2009 

Kesto 1,5 t 

Teema: kiireettömyys, 

hetken arvostaminen 

Tekniikka: kalligrafia, runot 

Materiaali: paperi, muste/vesiväri/tee, 

Taidepakki 

AVOIMET TYÖPAJAT 

Avoimet kalligrafiatyöpajat yli 

12-vuotiaille keskiviikko iltaisin 

15.10.–10.12. klo 18.00–19.30! 

Nuorten omat workshopit 15.11. 

Ohjelmisto ja ennakkoilmoittautumisohjeet: 

www.emma.museum/oheisohjelmisto/ 

tyopajat.php 

TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT 

Taidehaltijoiden aarre 

Teema: keräily, säilyttäminen, aarteet 

Tekniikka: sadutus, sanataideharjoitteet, 

sekatekniikka 

Materiaali: pahvi, tekstiili, pienet 

esineet, liima 

Yli 4-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. 

Kutsut sisältävät sadutusopastuksen 

kokoelmanäyttelyssä, ohjatun työskentelyn 

taidepajassa materiaaleineen ja 

juhlan vieton samassa rakennuksessa 

sijaitsevassa Café WeeGeessä. Valittavana 

toinen kahdesta vaihtoehtoisesta 

Taidehaltijan menusta. Ennakkovaraus 

viim. 1 viikko ennen kutsuja. 

Työpaja Ilmeen syksy: 

KOULUILLE (3. – 5. luokka) 

Kerro, kerro kuvasta -draamapaja 

ke 29.10., to 30.10., ke 5.11., 

to 6.11., ke 12.11. ja to 13.11. 

klo 9.00 – 11.30 tai 12.30 – 15.00 

Kesto 2,5 t 

Ryhmäkoko max. 18 hlöä 

Teema: ystävyys, matka, yksinäisyys 

Tekniikka: ilmaisu- ja sanataideharjoitteet, 

draamaesitys 

Tutustutaan kolmeen peruskokoelman 

maalaukseen ja avataan niiden sisältöjä 

koululaisille draaman keinoin. 

LASTEN ILME-PAJA 

Avoimet ovet ja itseohjautuvaa 

näyttelyyn liittyvää tekemistä 

perheille viikonloppuisin alk. 11.10. 

Huom! 

Ei jokaisena viikonloppuna. 

Katso avoimien ovien aikataulu netistä: 


ominpain.php#avoin

Omin päin 

ÄÄNIOPASTUS Mielessä, muistoissa 

johdattelee kuulijansa tarinallisesti 

Saastamoisen kokoelmateosten maailmaan. 

Lainattavat Mp3-soittimet EMMA 

infosta. Kieli: suomi. Maksuton. 

TAIDEHALTIJAN POLKU tutustut-t- 

taa lapsen hauskan teosreitin ja 

Taidehaltijoiden avulla muutamiin 

taideteoksiin Saastamoisen säätiön 

kokoelmanäyttelyssä. Maksuton. Kysy 

polkua EMMA infosta (1krs.) tai EMMA 

Shopista (2 krs.)! 

SADUTUSTUOLI Kirjan kannet 

koivupuuta – ajatukset Australiassa 

asti on Anu Tuomisen taide- 

teos, johon saa koskea ja istua. Tuoliin 

liittyvään vihkoon saa kirjoittaa oman 

taideteoksen siivittämän sadun tai kommentteja 

näyttelystä. Pulpetti sijaitsee 

kokoelmanäyttelyssä. Maksuton. 

EMMAn pedagogiset kortit -sarja 

tarjoaa lyhyesti tietoa taiteesta. 

Myynti: EMMA-shop (2. krs.) 

Tapahtumat 

KIINALAISTA KULTTUURIA NUORILLE! LE! 

15.11. 2008 klo 16–20 

EMMA, Espoon kulttuuritoimi, Espoon 

nuorisotoimi sekä CSSA yhdistävät voimansa 

ja tarjoavat suomalaisille ja kiinalaisille 

nuorille yhteisen tapahtumapäivän. 

Voit nähdä Kiinan teekulttuurin aarteet 

EMMAn teemaopastuksella tai tutustua 

kiinalaiseen ruokakulttuuriin esittelyjen ja 

keittiötyöpajan avulla. Avoimissa työpajoissa 

pääset kokeilemaan kalligrafiaa! 

Monikulttuurisen tapahtumaillan tarkka 

ohjelma netissä lokakuussa: 

www.emma.museum 

APINAKAPINA 

29.11. ja 30.11 klo 15, kesto 20 min. 

Nukketeatteri Sytkyt on valmistanut 

apinakuningas Sun Wukongista kertovan 

vauhdikkaan sauvanukkenäytelmän Apinakapina. 

Näyttelijä Juha Laukkanen esittää 

näytelmän Kantonin nukketeatterin valmistamilla 

aidoilla kiinalaisilla nukeilla. Veli 

Rosenberg on koostanut näytelmäkäsikirjoituksen 

Wu Zhengenin 1500-luvulla 

kirjoittaman seikkailuromaanin 

Matka länteen pohjalta. 

Museo-opetuksen Taidepakki-kokoelmasta: 

Tanagra-figuuri 900–1100 jaa. 

Luennot 

Liittyvät museon toimintaan, 

näyttelyihin ja kokoelmaan. 

Sisältyvät museolipun hintaan. 

Ilme-paja, 2 krs. 

to 25.9. klo 18 

FL Marjo-Riitta Simpanen: 

Taiteesta terveyttä 

la 4.10. klo 15 

TaM Riitta Päiväläinen: 

Kuvitteellisia kohtaamisia 

Järj. Taidemuseo EMMAN ystävät ry 

to 16.10. klo 18 

Konservaattori Jan Förster: 

Konservaattorin silmin taidemaailmassa 

– kokoelmat ja taideteosten kunto 

la 25.10. klo 12–15 

Dep. Dir. Guo Ya min ja Cur. Zhang jia, 

China National Tea Museum sekä 

Ass. Cur. Wu ling, Tianjing Museum: 

Kiinalainen tee –seminaari. 

Paikkana poikkeuksellisesti yläaula. 

ke 29.10 klo 18–20 

Designmuseo Ahertajantielle! 

Yleisötilaisuuden järj. 

Taidemuseo EMMAN ystävät ry 

to 13.11. klo 18 

Konservaattori Jan Förster: 

Veistosten säilymisen turvaaminen 

Järj. Taidemuseo EMMAN ystävät ry 

to 20.11. klo 18 

FM Pekka Nihtinen: 

Pitkä nautinto – teen juominen 

esteettisenä kokemuksena 

KOULUILLE 

KULPS 

EMMAssa, lue lisää s.20 

sekä www-sivuilta: 


kouluille 

EMMAn www-sivujen oppimateriaalia 

voivat hyödyntää myös muut kuin 

espoolaiset koulut. 

Erityishinnat pääkaupunkiseudun kouluille, 

katso: www.emma.museum/oheisohjelmisto/kouluille 

Oppituntia valmistelevat opettajat 

pääsevät EMMAan ilmaiseksi esim. 

OAJ:n korttia näyttämällä ja ilmoittautumalla 

lippukassalla. 

Ruuhkien välttämiseksi myös ryhmiä, 

jotka eivät varaa opastusta, pyydetään 

ilmoittamaan tulostaan etukäteen. 

Opastuksen varanneet tai tulostaan 

ilmoittaneet ryhmät ovat ruuhkan 

sattuessa etusijalla. 

Vastuu lapsesta on aina hänen mukanaan 

tulevalla aikuisella. Koululaisryhmien osalta 

vastuussa on opettaja, jonka tulee liikkua 

ryhmän mukana. 

Pyhien aukioloajat 

la 1.11. Pyhäinpäivä, avoinna 11–18 

la 6.12. Itsenäisyyspäivä, suljettu 

ke–pe 24.–26.12. Joulu, suljettu 

ke 31.12. Uudenvuodenaatto, suljettu 

to 1.1. Uudenvuodenpäivä, suljettu 

15

Lauri Astala 

1600-luvulta peräisin olevan 

Isä Kircherin teoksen nimi 

Ars Magna Sciendi 

–Tieteen Suuri Taide 

kokosi osuvasti yhteen 

kuvataiteilija Lauri Astalan 

1990-luvun alun pohdinnat. 

Lauri Astala 

ja tieteen suuri taide 

TEKSTI PÄIVI KARTTUNEN 

KUVAT ARI KARTTUNEN, MATTI RUOTSALAINEN 

Kuvataiteilija Lauri Astalan näyttelyt 

Ars Magna Sciendi Valtion ulkomaisen 

taiteen museo Sinebrychoffin tiiliholvi-kellarissa vuonna 1995 ja Pieni Spektaakke- 

i 

li Forum Boxissa kolmen vuoden takaa ovat 

jääneet vahvasti mieleen. 

EMMAn kokoelmaripustuksessa voi nähdä 

kolme teosta ensin mainitusta kokonaisuudesta. 

Kun kulkee näyttelytilassa, kuulee 

satunnaisia kommentteja. Astalan teosten 

kulmilla saattaa kuulua ihailun ja vaikeuden 

ristiriitaista sanailua. Veistoksia, videoita ja 

tietokoneavusteisia videoinstallaatioita tekevä 

Astala työstää tulevaa näyttelyään ”Näkemisestä” 

mutta pysähtyy hetkeksi miettimään 

mennyttä. 

Lauri Astala kertoo lukeneensa 1980-luvun 

lopulla italialaisen kirjailijan ja Bolognan opiston semiotiikan professorin Umberto 

Econ teoksen Foucaultin heiluri (1988). Ars 

yli- 

Magna Sciendi –näyttelyn nimiteos ja Umbilicus 

Mundi syntyivät osin kirjan virittäminä. 

Econ teoshan leikkii ja parodioi totuusarvoilla, 

jotka sisältyvät länsimaisen tieteen keinoihin 

rakentaa kuvaa maailmastamme. ”Olen 

yllätyksekseni huomannut jälkeenpäinkin 

kuinka usein kirjallisuus on ollut työni taustalla.” 

Teosten kehittely alkoi tiedostamatta kauan 

ennen näyttelyä ja ne valmistuivat pitkän 

ajan kuluessa. Materiaalisessa valmistuksessa 

tapahtui uusia valintoja vaikka teoksella oli 

jo valmis hahmo taiteilijan mielessä. Milloin 

teos on sitten valmis? ”Teokset ovat valmiita 

yleensä siinä vaiheessa kun mahdolliset 

kompromissit eivät enää häiritse itseäni.” 

Mistä on kysymys Astalan tuon ajan teoksissa? 

Lauri Astala (s.1958) kertoo kiinnostuneensa 

Kuvataideakatemian opintojensa 

loppuvaiheessa vanhoista kartoista. Ne olivat 

hänen mielestään inhimillisen ajattelun 

perusmalleja: kuinka hahmottaa ympäröivää 

todellisuutta. Kartoissa yhdistyi tieto ja mielikuvitus 

– mielikuvitus siksi, että tieto maailmasta 

oli ja on vajavaista. Hän halusi käyttää 

karttoja tai niissä käytettyjä struktuureja 

ja elementtejä eräänlaisina rakenteina tai kehyksinä 

töissään. Ajatus oli, että nämä rakenteet 

voisi siirtää palvelemaan muutakin kuin 

16

vain maantieteellistä tietoa. Kartat ja kosmologiset 

mallit olivat keskeisessä roolissa 

Astalan 1990-luvun työskentelyssä. Hänen 

aiemmat tekniikan opintonsa näkyivät välillisesti 

tässä näyttelyssä kuten kaikessa hänen 

tekemisessään. Pohdinnat kulttuuristamme; 

tieteen, uskonnon, pyhän ja ylevän väliset 

linkit kiinnostivat häntä. Lopultakin kaikki tieteelliset 

rakennelmat perustuvat oletuksiin, 

siis uskomuksiin. Astala kuitenkin toteaa, ettei 

hänen tarkoituksensa ollut samaistaa tai 

yhdenvertaistaa tiedettä ja uskontoa. 

Umberto Eco (s.1932) puhuu kirjassaan 

Isä Kircherin 1669 painetusta opuksesta Ars 

Magna Sciendi. Se käsittelee muun muassa 

matematiikkaa, fysiikkaa ja maailman harmoniaa. 

Hämmästyksekseen Lauri Astala 

löysi sen, kuten erään toisenkin näyttelyyn 

liittyvän 1600-luvun lähteen Helsingin yliopiston 

kirjaston kokoelmista. Teoksessa olevan 

kaaviokuvan hän on lainannut Isä Kircherin 

teoksesta. Kaaviokuva on eräänlainen muutosten 

tai vaihtelujen kartta latinan kielisten 

kysymysten ja symbolein esitettyjen erilaisten 

olomuotojen välillä. 

Vaikka Astala teki valtaosan teoksistaan 

täysin itse, käsityön merkitys ei ole hänelle 

itseisarvo. Hän toteaa, että taloudellisten resurssien 

puitteissa oli opeteltava tekemään 

itse kaikki mikä oli mahdollista ja järkevyyden 

rajoissa. ”Kieltämättä kuitenkin ongelmien 

ratkaisu, näpertäminen ja rakentaminen 

toi tyydytystä, tekeminen oli vain kovin 

hidasta.” Jälkeenpäin voi todeta, että hitaus 

antoi myös tarvittavaa aikaa harkintaan, 

lopputulos oli häkellyttävän viimeistelty. Ars 

Magna Sciendi, kuten Astalan muukin tuotanto 

sisältää viittauksia taide- ja kulttuurihistoriaan: 

lainaus Michelangelon maalauksesta, 

sakraalin esineistön estetiikka, symbolit, 

joilla eri olomuodot esitetään, kirjapainotekniikka 

sekä kaiverrustekniikka. Omin käsin 

tekemisen raja tuli kriittiselle ja suhteellisuudentajuiselle 

taiteilijallekin: ”Koska en ole 

maalari, Michelangelon Luomisesta lainaamani 

kädet on tehnyt joku muu.” 

Yleinen suhteellisuusteoria, 1995. 

Puu, lasi, messinki, nahka, valkoinen, 

punainen, vihreä ja musta hiekka. 

Elokuussa 2008 Astala toteaa: ”Vaikka kartat 

ja kosmologiset mallit ovat jääneet etäämmälle 

ja tekniikkakin suurelta osin vaihtunut, 

työskentelen edelleen samankaltaisten 

kysymysten parissa: tilan käsitteissä ja 

kokemisessa sekä niitä muokkaavissa kulttuurisissa 

rakenteissa.” Kysymys ironiasta 

tulee väistämättä mieleen kun puhuu Astalan 

kanssa. Vaikka Astalan teokset eivät ensi 

näkemältä vaikuta ironisilta, ”niihin temaattisesti 

sisältyy hyvin paljon ironiaa omissa lähtökohdissani”. 

Astala sanoi 1995 näyttelynsä 

yhteydessä, että tiedeinstituutio on yhteiskunnallisista 

instituutioistamme vähiten kritisoitu. 

Yhdeltä kantilta monitasoiset Ars Magna 

teokset ovat myös kriittisiä kommentteja 

tieteen asemaan ja kyseenalaistavat näin 

maailmankuvaamme, yleensäkin yhden mallin 

tai teorian kaikkivoipaisuutta. 

” Minä olin olemassa, 

en nähdäkseni hänet, 

vaan siksi ettei hän 

näkisi itseään, jotta hän 

näkisi peilissä minut, 

jonkun toisen kuin itsensä” 

(Maurice Blanchot) 

Lauri Astalan vuoden 2005 näyttely Forum 

Boxin tilassa käsitteli muun muassa sitä, miten 

eteemme jatkuvasti purkautuva valtava 

kuvien tulva alkaa määritellä ympäröivää todellisuuttamme. 

Kuinka me käsitämme ja 

koemme enenevässä määrin todellisuuden 

kuvien kautta. Astala mainitsee ranskalaisen 

kirjailijan ja elokuvaohjaajan Guy Debordin 

(1931–1994), joka antoi aikanaan nykyiselle 

elämänmuodollemme nimen spektaakkelin 

yhteiskunta, johon myös tämä kuvien kautta 

välitetty todellisuus liittyy. Toisaalta latinalaista 

alkuperää oleva spektaakkeli-sana tarkoittaa 

teatteriesitystä tai näyttämölle asettamista. 

Astala sanoo Pieni spektaakkeli –teostensa 

olevan eräänlaisia näyttämöitä, jossa katsoja 

esittää roolinsa. Siinä lienee yksi syy, 

miksi spektaakkeli-näyttely ei hevin unohdu. 

Astala käyttää termiä kuvankaltaistuminen 

s.o. kokemuksen välillisyys yhä enemmän 

värittää nimenomaan kokemustamme. 

Siksi hän sanoo alleviivanneensa kokemuksellisuutta 

näyttelyssään. Teoksessa Pieni 

spektaakkeli kohtaamisesta katsoja kohtaa 

taiteilijan ja heidän piirteensä yhdistyvät 

välissä olevan puoliläpäisevän peilin avulla. 

Katsoja kuulee taiteilijan esittämän pitkän 

monologin, joka on työstetty ranskalaisen 

kirjailijan Maurice Blanchotin tekstistä 

Viimeinen ihminen. Jokainen kuulija-katsoja 

reagoi näyttämöllä omalla tavallaan. Se, joka 

istuu tuolissa hievahtamatta kommunikoi itsensä, 

taiteilijan ja jonkin uuden kolmannen 

kanssa ja huomaa ehkä tulevansa ulos näyttelystä 

hieman muuttuneena. 

Kuvien tai kuvankaltaisuuden välityksellä 

kommunikoivan ihmisen tilan ja ajan käsitys 

on muuttunut. Sama koskee historiaa ja 

muistia. Medioiden kuvat tulevat olennaiseksi 

osaksi historiaa sekä värittävät ja muuttavat 

henkilökohtaisia muistojakin. - Ei ole kyse 

yksittäisen tekniikan vaikutuksesta tilan 

tai todellisuuden hahmottamiseen, vaan siitä 

miten teknistyminen on muuttanut välittömän 

ympäristömme kokemista. Näyttelyllään 

Astala sanoo ensisijaisesti reagoineensa 

edellä mainittuihin ilmiöihin. ”Oli sitten kyse 

konkreettisuuden tai läsnäolon häilyvyydestä, 

aistiharhaisuudesta, toiseuden tai itsensä 

kohtaamisesta, teokset pyrkivät hämärtämään 

tilan ja kuvan rajan, sekä katsojan ja 

katseen kohteen suhteen.” 

17

Perspektiivissä 

Ernst Mether-Borgström (1917–1996) 

TEKSTI: NANA SALIN 

P 

Ernst Mether-Borgström kuuluu ikäpolveen, 

joka ei ole kasvanut suoraan konkretismiin. 

Hän kuten moni muu on käynyt läpi impressionistissävyisen 

realistisen vaiheen. Tämä 

innostus korvautui vähitellen positivistisella, 

väriin, muotoon ja liikkeeseen luottavalla 

asenteella. Mether-Borgström ei toisin 

sanoen enää viitannut todellisuuden maailmaan 

eikä sen ainesten yhdistelymahdollisuuksiin 

vaan loi todellisuutta. 

Mether-Borgströmin maalaukset vaativat 

katsojalta – –ainakin minulta – melkoista 

kärsivällisyyttä. Teosten kineettisyyden ja 

kireät jännitteet havaitsee välittömästi, mutta 

niiden syyt näkee vasta vähitellen, jos niitä 

osaa tietoisesti etsiä. Useiden Mether- 

Borgströmin maalausten teho on siinä, että 

ne tekevät katsojan tietoiseksi havainnosta 

ja sen epävarmuudesta. Näkemisen lakeihin 

puuttuminen on niin perustava seikka, että 

en lainkaan ihmettele niitä, jotka aluksi torjuvat 

tämänkaltaiset kuvat häiritsevinä ja raakoina. 

Nimenomaan Yö-teoksessa vastaanottajalle 

ei ole annettu mitään orientoitumista 

helpottavaa elementtiä; yksikään kuvio ei hallitse 

tai jäsennä kuvaa siten, että siihen voisi 

suhteuttaa kaikki muut. Katsoja ei voi käydä 

”valmiiseen pöytään” ja ryhtyä puhumaan 

esimerkiksi konkretistisesta maisemasta. 

Se edellyttäisi määrätyn perspektiivijärjestelyn 

olemassaoloa. 

Mitä merkitystä näillä kuvilla sitten on? 

Vastaukseksi ei missään tapauksessa riitä 

toteamus, että jotkut nyt vain nauttivat visu- 

erspektiivissä-sarja tarjoaa mahdollisuu- aalisista peleistä. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa Silmä 

den palata taideajassa taaksepäin taidekriitikkona 

vuosina 1966–1992 toimineen tävästi, että abstraktin taiteen hyväksyminen 

tehdyt tutkimukset osoittavat melko yhtäpi- 

Markku Valkosen kuvataidearvostelujen liittyy vapaamielisiin asenteisiin ja sen torjuminen 

ahdasmielisyyteen ja taantumukselli- 

avulla. Kritiikeistä on valittu otteita ja niiden 

pohjalta on haastateltu EMMAn museonjohtaja 

Valkosta: Kuinka käsitykset tai asenteet hyväksyminen esiintyvät yhdessä on ratkaisuuteen. 

Vaikka vapaamielisyys ja abstraktin 

ovat muuttuneet, mitä kulunut aika on merkinnyt 

taiteessa ja arvioinnin kohteena olarvoisuuden 

syntyyn vai hakeutuvatko miesematta 

pystyykö taide vaikuttamaan monileelle 

taiteilijalle. Sarjan taiteilijavalinnat ovat leltään avoimet ei-esittävän taiteen pariin. 

yhteydessä EMMAn kokoelmiin tai ajankohtaisiin 

näyttelyihin. Ernst Mether-Borgnastaminen 

ei ole kummallista, sillä tuntuu 

Moniarvoisuuden ja ei-esittävän taiteen rinström 

liittyy Ole Kandelinin näyttelyyn. Artikkelit 

löytyvät lyhentämättöminä EMMAn väksymään havainnon epävarmuuden, ei ole 

aika ilmeiseltä, että henkilö, joka pystyy hy- 

verkkosivuilta. 

halukas tekemään dogmaattisia ratkaisuja 

muussa toiminnassaan. 

Silmäpeliä 

katsojan kanssa 

Markku Valkonen, Uusi Suomi 18.9.1969 

Silmäpeli nyt 

Haastateltavana 

Markku Valkonen 20.8.2008 

Muistatko tekstin? No siis siinä ja siinä, jotenkin 

tuon otsikon. hmmh, naurua…joo joo, 

no just, olenpa ollut perusteellinen. Tämä on 

itse asiassa se vaihe jolloin kiinnitin huomiota 

havaintopsykologisiin seikkoihin. Taustalla 

ovat olleet Rudolph Arnheimin kirjoitukset 

ja Gombricht, mutta tietenkin olen koettanut 

katsoa näitä teoksia saadakseni niistä jotain 

myös sellaisenaan irti. Välineeni on ollut 

kuitenkin havaintopsykologia. Kirjoitusta 

taustoittaa myös toisen maailmansodan jäl- 

Ernst Mether-Borgström, 

Maalaus, 1975. 

EMMA – Espoon modernin 

taiteen museon kokoelma. 

18

Töissä 

EMMA ssa 

Kuka olet? 

Hannele Savelainen, tutkija 

tkij 

keinen, sosiologien virittämä keskustelu uudemman 

taiteen liittymisestä moniarvoisuuteen, 

erityisesti abstraktiin. Abstraktin 

taiteen ennakkoluuloja ruokkivat paljon erilaiset 

poliittiset käsitykset ja vallitseva kylmän 

sodan tila. 

Ensimmäiset konstruktivistiset työt syntyivät 

Suomessa 1950, pohjaa loi jo 1930-luvulta 

lähtien muunmuassa Birger Carlstedt ja 

tavallaan Ole Kandelin, vaikkei konstruktivisti 

ollutkaan. Tämän kirjoituksen aikaan Suomessa 

oli käyty erilaista keskustelua abstraktista 

taiteesta ja sen suuntauksista jo 

kaksikymmentä vuotta. Kaikki ei-esittävä oli 

kuitenkin vielä ehdottomasti avantgardea, ei 

missään tapauksessa enemmistön hyväksymää. 

Voidaan sanoa taidealan sen hyväksyneen, 

mutta abstraktista taiteesta jurputettiin 

60-luvulla vaikka kuinka paljon. Ylipäänsä 

1960-luvun alun keskustelut näistä tyyleistä 

jakoivat ihmisten mielipiteitä. Eihän abstraktia 

taidetta ole vieläkään kaikki hyväksyneet. 

Yhä mietitään, mitä tuokin tarkoittaa tai miksi 

tuollaisia pitää tehdä, kun ei niitä edes tunnista? 

Näköistaiteen vaatimus on monella syvällä. 

Ei abstraktiin taiteeseen suhtautuminen 

kuitenkaan yhteiskunnallisesti ole enää niin 

kärjekästä. Ainoastaan vain silloin kun ollaan 

valitsemassa julkista muistomerkkiä ja jollei 

siitä piru vie saada näköistä, osa hermostuu. 

Onneksi tilanne on kuitenkin pohjimmiltaan 

tuosta noin neljänkymmenen vuoden takaisesta 

muuttunut. Meillä on mittava taideyleisö, 

joka ei asennoidu kovin vahvoin ennakkoasentein 

siihen, mitä katsoo ja näkee. 

Mether-Borgströmin taide on mielestäni 

edelleenkin aivan ihastuttavaa; sellaista jossa 

on positiivinen lataus, työt ovat todellisia vitamiinipillereitä. 

Kirjoituksestakin toivottavasti 

käy ilmi, että Mether-Borgström on tehnyt 

minuun suuren vaikutuksen. Mether-Borgströmiä 

arvostetaan kyllä, mutta riippuen näkökulman 

valinnasta arvostus tai kiinnostus 

saattaa vaihdella. Esimerkiksi feministisestä 

näkökulmasta katsottuna hän oli mies, joka 

käytti vanhanaikaisia keinoja, joita pidetään 

modernismin patriarkaalisina ilmiöinä. Toisesta 

vinkkelistä katsottuna hänen taiteensa 

taas näyttäytyy varmasti kiinnostavana, 

elämäniloisena ja positiivisena. Yleensäkään 

kategorisoiminen ahtaisiin pilttuisiin ei ole 

hedelmällistä. Ehkei Mether ole tänään suurelle 

yleisölle niin tuttu kuin voisi ja häneen 

tutustuminen vaatiikin hieman enemmän 

kiinnostusta ja paneutumista. 

Mitä teet? 

Eniten teen näyttelyihin ja jonkin verran 

kokoelmiin liittyvää peruskartoitusta. 

Museohan on aina myös tutkimuslaitos 

ja jokainen näyttely on tutkimustyön 

tulos. Taidenäyttelyä voisi kuvata jäävuoreksi, 

josta yleisö näkee vain pinnalla 

olevan huipun. Mm. taustatiedon 

kerääminen, kysymysten asettelu, 

haastattelut, yleensäkin ideointi ja 

suunnittelu sekä tutkimustulosten 

kirjoittaminen julkaisuihin kuuluvat 

jäävuoren näkymättömään, vedenalaiseen 

osaan. 

Miten sinusta tuli tutkija? 

Puolivahingossa! Vaihdoin psykologiaopintojeni 

loppuvaiheessa pääaineekseni 

taidehistorian. 

Ehdin olla eri museoissa hallinnollisissa 

tehtävissä ennen kuin jatko-opintojen 

Ilmestys 

Espoonjokilaaksossa 

EMMAn kokoelman uusin teos julkistettiin 

elokuussa Espoon keskuksessa, 

Lagstadin puistossa. Kuvanveistäjä 

Pekka Kauhanen osallistui Ilmestysteoksellaan 

Muisti-valo- ja ympäristötaidekilpailuun. 

Espoo 550- juhlavuoteen 

liittyvän kilpailun avulla etsittiin asukkaiden 

päivittäisille kulku reiteille ja kaupunkikuvaan 

sopivia oma leimaisia ja korkeajälkeen 

aloin tehdä päätoimisesti tutkimustyötä. 

Tein pitkään työtäni projektiluonteisesti 

ennen kuin tulin EMMAan. 

Parasta työssäsi? 

Tutkijan työ tarjoaa kaipaamaani aikaa 

ja rauhaa ajattelutyölle. Lisäksi saan jatkuvasti 

perehtyä uusiin asioihin ja oppia 

uutta. EMMAssa yhdistyy hyvin kaksi 

aluettani, museo- ja taidemaailma sekä 

tutkimustyö. 

Mielenkiintoisinta EMMAssa? 

Tutkijan työ on lähtökohdiltaan hyvin 

yksinäistä, EMMAssa on parasta 

työyhteisö, johon on ilo kuulua. 

tasoisia taideteoksia. Ilmestys on yksi 

palkituista ja toteutet tavista teoksista. 

Ilmestys koostuu viidestä, ikään kuin 

leijuvasta mekosta, jotka on kiinnitetty 

taiteilijan suunnittelemiin valaisinpylväisiin. 

Toistaiseksi valmiina on 3 mekkoa, 

1 pronssinen ja 2 teräksistä. Puuttuvat 2 

ilmestyvät paikoilleen ensi vuonna. 

-Kävin joulukuun hämärissä katsomassa 

puistoa hetkellä, jolloin katulamput välähtivät 

päälle. Samalla hetkellä syttyi myös 

ajatus teoksesta, Pekka Kauhanen kertoo. 

Teos onkin parhaimmillaan vuorokauden 

tummimpina hetkinä, jolloin pallonmuotoisten 

lamppujen kuunkelmeä hohde luo 

yhdessä mekkojen kanssa varsin ainutlaatuisen 

tunnelman. 

Kauhanen kertoo teoksensa pitävän 

sisällään viittauksia moneen eri suuntaan, 

mutta hän jättää katsojalle vapauden etsiä 

ja löytää niitä haluamallaan tavalla. 

- Mekkojen muotokieli viittaa taruun 

Espoonjokeen heitetyistä kirkonkelloista, 

Kauhanen paljastaa kuitenkin ja mainitsee 

myös Raamatun tarinan viidestä viisaasta 

neitsyestä ja lampuista. 

Yksi figuureista on saanut Kauhasen 

veistoksille ominaisen, kolmannen käden. 

-Se vilkuttaa sillä Tapiolaan, Kauhanen 

nauraa. 

Tapiolassa, liikenneympyrässä liikennettä 

EMMAan ohjaa niin ikään kolmikätinen 

veistos; Taidepoliisi. – Leena Joutsenniemi 

19

Taidesuunnistus 

yhdistää kuvataiteen 

ja liikunnan 

Alakoululaiset pääsevät loppusyksystä alkaen 

etsimään EMMAn julkisia taideteoksia. 

Erilaisia suunnistusreittejä löytyy 

ympäri Espoota aina Nuuksiota 

myöten. Reiteistä löytyvät valmiit 

kartat ja kohteista moniaineisia tehtäviä, 

joita tehdään teosten äärellä 

tai koulussa. EMMA on tehnyt Taidesuunnistuksen 

yhteistyössä 

Espoon kaupungin liikuntatoimen 

ja opetustoimen kanssa. 

– museoonko?! 

Espoolaiset peruskoululaiset saavat astua 

KULPSiin eli kulttuuri ja liikuntapolul- 

le syksystä 2008 alkaen. Polkua on huolelli- 

sesti valmisteltu jo toista vuotta asiantunti- 

jatyöryhmässä. Ryhmää ovat myös konsultoineet 

niin opetusalan, kulttuurin kuin 

liikunnankin asiantuntijat. Vapaan sivistystyön 

johtaja Piia Rantalan vetämällä 

työryhmällä on ollut halu turvata lapsille ja 

nuorille tasa-arvoinen, valtakunnalliseen 

opetussuunnitelmaan perustuva kulttuurija 

liikuntakasvatuskokonaisuus osaksi 

koulujen opetustyötä. Lisäksi on haluttu 

tukea sekä muualta muuttavien että paikallisten 

ihmisten tuntemusta oman kaupungin 

monipuolisesta tarjonnasta. Polku 

tarjoaa kattavan reitin taidetta, tiedettä ja 

liikkumista, joista uskon monen koululaisen 

ja opettajan yllättyvän positiivisesti kuluvan 

vuoden varrella. 

EMMA tarjoaa 3., 7. ja 9. luokkalaisille 

kohdennettua opetusmateriaalia ja 

opastuksia osana KULPSia. 3. ja 7. luokkalaisille 

suunnatut Taidevartit ja näitä 

täydentävät oppimateriaalit tutustuttavat 

Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan, 

teemoina Esine ja Ihminen ajassa. 

Oppimateriaali löytyy EMMAn wwwsivuilta 

ja opettajan kannattaa perehtyä 

aineistoon jo ennen museovierailua. 9. 

luokille on suunnattu EMMAn Taidetunti 

opettajan valitsemaan näyttelyyn. Toivomme 

EMMAssa, että KULPSin myötä jokainen 

Espoon peruskoululainen ottaisi 

kulttuuripalveluiden käytön osaksi arkeaan 

ja tunnistaisi taiteen monipuoliset vaikutukset 

osana omaa sivistystä, hyvinvointia ja 

elämää. 

Astu EMMAan! 

– Nana Salin, vastaava museolehtori 

KULPS-työryhmän jäsen 

Minäkö työpajaan? 

Useat aikuisryhmät ovat jo löytäneet 

EMMAn työpajat. Toisille paja on toiminut 

pikkujoulujen ja virkistyspäivien ohjelmanumerona, 

toisille koulutuspäivän piristyksenä. 

Silti työpajatoiminta herättää kysymyksiä. 

Mitä siellä tehdään? Voiko sinne 

todella tulla ilman lapsia? 

Kyllä voi! Museossa järjestetään etukäteen 

varattavia työpajoja kaiken ikäisille 

kävijöille. Alaikäraja 4 v. tosin löytyy, mutta 

yläikärajaa työpajoihin ei ole. Paikalle voi 

siis saapua niin kouluryhmän kuin työporukan 

kanssa. Työpaja on yhtäläisesti avoin 

vaikka sukulaisporukalle tai ystäväpiirille. 

Työpaja sopii myös osaksi kokouspäivää, 

seminaaria tai illanviettoa. Osallistuminen 

ei edellytä aiempaa työskentelyä taiteen 

parissa. Näyttelyyn tutustumisen lisäksi 

ryhmäläiset pääsevät ohjatusti itse kokeilemaan 

ja tekemään. Teemat, keskustelunaiheet 

ja tekniikat vaihtuvat näyttelyohjelmiston 

mukana. 

Työpajatoiminnan tavoitteena on tuoda 

uusia näkökulmia esillä olevaan taiteeseen 

ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen, 

rentouttavaan tekemiseen ja yhdessäoloon. 

Työskentelytiloina toimivat teeman mukaan 

joko ateljeetyyppinen kuvataidepaja Paletti 

tai ilmaisupainotteinen Ilme-paja. 

Tänä syksynä työpajaohjelmistossa on 

mukana erityisesti aikuisvieraita ja yritysryhmiä 

ajatellen suunniteltu työpajakokonaisuus 

Kiireetön tiikeri, joka tutustuttaa 

ryhmän Kiinan teekulttuurin aarteisiin 

kalligrafian ja runojen välityksellä. 

Kesto 1,5 t. Tervetuloa! 

VARAUKSET JA TIEDUSTELUT 

MA–PE klo 9–12, 

puh. (09) 8163 0493 

EMMAn työpajaohjelmiston 

löydät osoitteesta: 

www.emma.museum/oheisohjelmisto 

20

Få ut mer av konsten! 

Program hösten 2008 

UTSTÄLLNINGAR 8.10.08–11.1.09 

Te! 

Te, konst och keramik från Kina 

”Hellre en dag utan mat än en dag utan te” – lyder ett 

kinesiskt ordspråk. I Kina har det under flera tusen års 

tid uppstått en hel kultur som kretsar kring teet och i 

landet hittar man idag världens största urval av tesorter. 

Utställningen TE! presenterar den gamla tekulturen med 

hjälp av serviser och kärl, föremål, målningsrullar och teet 

självt. Utställningens äldsta föremål är en närapå 2000 år 

gammal tekanna från tiden för Han-dynastin (25–220 e.Kr), 

de nyaste är från början av 1900-talet. I EMMA-shopen säljs 

flera olika sorter av kinesiskt te, något som inte ofta finns att 

tillgå i Finland. Utställningen har förverkligats i samarbete med 

Kinas Temuseum och Tianjing-museet. 

Glaserad teflaska, Qingdynastin. 

Kinas nationella temuseums samling. 

Guidningar och förfrågningar: 

må–fr kl. 9–12, tfn 

(09) 8163 0493 

Guidningar 

MED FÖRHANDSBOKNING 

Gruppstorlek för guidning 

max 25 personer. 

Längd 45 min., Konstkvarten 15 min. 

Pris 45 € / lö–sö 70 €. 

Förhandsbokning senast 3 vard. 

före guidningen. 

KONSTKVARTEN är en kort 

presentation av ett konstverk. 

KONSTTIMMEN är en guidning 

i en utställning efter eget val. 

KONSTBRON är en guidning som 

för samman EMMAs utställningar. 

KONSTFENS TIMME är en 

sagoguidning för daghemsbarn. 

TILL INTRÄDESPRIS Konstkvarten på 

svenska sö 19.10, 16.11, 14.12, 11.1 kl. 15 

Konstbron på svenska lö 22.11, 10.1 kl. 15. 

Verkstäder 

Gruppstorlek max 15 pers. 

Under 18 år 80 € / grupp. Vuxna 100 €, lö-sö 

120 € / grupp. Förhandsbokning senast 3 

vard. före guidningen. 

Förtrollad drake, lugn tiger 

Under hösten baserar sig det egna skapande 

arbetet i konstverkstaden Paletti på 

Kina-utställningen och i dramaverkstaden 

Ilme behandlas teman som vänskap och 

ensamhet genom dramaövningar. Födelsedagar 

kan firas med Konstfens verkstadskalas! 

I höst ordnas också öppna kalligrafiverkstäder. 

På egen hand 

På egen hand kan du lyssna på en finsk- 

språkig AUDIOGUIDNING i Saastamoinens 

samling, följa KONSTFÉNS STIG eller 

skriva ner dina tankar i häftet i 

SAGOBERÄTTARSTOLEN 

Evenemang 

Kinesisk kultur för unga! 

15.11.2008 11 kl. 16–20 

Föreläsningar 

Hålls på finska. Se sidan 15. 

Till skolorna 

KULPS i EMMA, läs mera s. 20 och 

på svenska på EMMAs hemsidor 

Ole Kandelin, På Bronda, 1939. Privatsamling. 

Ole Kandelin 1920–1947 

Ole Kandelin, som dog redan som 26-åring 

i lungtuberkulos, hann på åtta år genomgå 

en sensationell konstnärlig utveckling. 

På den korta tiden åstadkom han en konsthistoriskt 

viktig produktion som sträcker 

sig från en karakteristisk surrealism till den 

sista tidens fullständigt abstrakta uttryck. 

Utställningen presenterar en exceptionell 

konstnär och fighter, en modernist som var 

den första finländaren som konsekvent 

övergick till den abstrakta konsten. Ända 

sedan barndomen tecknade och målade 

Ole Kandelin ständigt – också i det militära 

och under sin sjukdom. Utställningens 120 

målningar samt teckningar, skisser, akvareller 

och fotografier vittnar om en genialisk 

och självmedveten konstnär som inte lät 

sig nedslås av livets törnar. 

EMMAs 

permanenta samling 

Saastamoinenstiftelsens konstsamling 

För lärare som förbereder lektion 

gratis inträde med OAJ:s medlemskort, 

anmälning i WeeGees info. 

Specialpris för huvudstadsregionens 

skolor och för mer information se 

www.emma.museum/swe/program 

RÄTTEN TILL ÄNDRINGAR FÖRBEHÅLLES 

21

Tea Bottle in 

pale bean green color. 

Qing dynasty. 

Ole Kandelin 1920–1947 

Ole Kandelin died of tuberculosis at the 

early age of 26 but nevertheless lived 

through an amazing artistic development 

circle spanning only eight years, In this 

short time he created artistically significant 

works, moving from his own individual 

surrealism to the completely abstract 

expression of his last years. The exhibition 

presents an exceptional artist and fighter 

Ole Kandelin, 

Self-Portrait, 1937. 

Private collection. 

who was the first Finn to move resolutely 

towards abstract art. 

Ole Kandelin drew and painted from 

his childhood, through his years in the 

army and finally on his sickbed. The 120 

paintings, drawings, sketches, watercolours 

and photographs in the exhibition 

tell the story of a proud artist genius 

unbeaten by the blows dealt by life. 

8.10.08 81008– 11.1.09 11109 

TEA! 

TEA, ART AND POTTERY FROM CHINA 

In the words of an old Chinese proverb 

“Better a day without food than a day 

without tea”. In China an entire culture has 

grown up around tea over the centuries and 

today the country boasts one of the largest 

selection of teas in the world. The TEA 

exhibition presents vessels, objects, scroll 

paintings as well as tea itself. The oldest 

object, a teapot dating back to the Han 

dynasty (25-229 A.D.) is almost 2000 yearsold 

and the newest is from the beginning of 

the 20th century. The EMMA shop will sell 

different qualities of China tea rarely available 

in Finland. The exhibition is organised in 

co-operation with the China Tea Museum 

and the Tianjin Museum. 

Permanent collection 

THE SAASTAMOINEN 

FOUNDATION COLLECTION 

Guided tours and Workshops 

Guided tour reservations in advance 

only on Mon.–Fri. 9.00–12.00. 

tel. +358 (0)9 8163 0493. 

ART HOUR 

weekdays 45€, Sat–Sun 70€ 

A tour of selected works in the current 

exhibition. Group size 25 persons max. 

Duration 45 min. Reservations in advance. 

Robots at the Stairs 

of the Church, 1943. 

Private collection. 

SUPERVISED WORKSHOPS 

weekdays 100€, Sat–Sun 120€, 

children under 18 80€ 

introduction to the exhibitions and different 

ways of working with art. Recommended group 

size 25 persons max. Duration 2 h 30 min. 

Larger groups may be split between 2 guides 

when the charge is doubled. Reservations 

in advance. 

22

Vista yhdistää 

visuaaliset alat 

Runous kruunaa vuoden 

2009 kalenterin 

EMMAn museonjohtaja Markku Valkonen 

on valittu opetusministeriön visuaalisten 

alojen taidepoliittista ohjelmaa valmistelevan 

työryhmän vetäjäksi. Vistaksi nimetty 

ohjelma valmistuu toukokuussa 2009 ja 

se kattaa valokuva-, media- ja kuvataiteen, 

taidekäsityön sekä sarjakuvat. Vistan 

tavoitteena on luoda kaikille spesifioituneille, 

mutta samalla esteettisellä kentällä 

toimiville aloille yhtenäinen näkökulma, 

miten aloja tulisi kehittää. 

EMMAn vuoden 2009 seinäkalenteri on 

upea sekoitus runoutta ja kuvataiteita. 

Kaksitoista tunnettua kirjoittajaa on valinnut 

itseään innoittaneen teoksen Saastamoisen 

säätiön taide kokoelmasta ja kirjoittanut 

siitä runon. Kirjoittajat ovat Claes Andersson, 

Bo Carpelan, Tua Forsström, 

Mirkka Rekola, Tommy Tabermann, 

Jyrki Kiiskinen, Saila Susiluoto, 

Sanna Karlström, Henriikka Tavi, 

Leena Krohn, Vesa Haapala ja 

Olli Heikkonen. 

Ainutlaatuista kalenteria myyvät 

EMMA ja WeeGee Shopit, 

EMMAn verkkokauppa 

sekä Sokos Tapiola. 

Silja Rantanen 

Come più belli li sapranno fare / 

Että maalaisimme niin kauniisti kuin osaamme / 

För att vi måtte måla så vackert vi kan 

1991 

elokuu augusti 

maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai 

måndag tisdag onsdag torsdag fredag lördag 

31 

32 

33 

34 

3 4 5 6 7 

10 11 12 13 14 15 

17 18 19 20 21 22 

24 25 26 27 28 

35 

29 

36 

31 

1 

8 

sunnuntai 

söndag 

9. s. helluntaista 

9 söndagen efter 


10 s. efter pingst 

2 

9 

16 



23 



30 



Vesa Haapala 

os saisimme elokuun 

ja talojen päädyt 

ja ikuiset holvit 

ja jonkin ruudun 

tai lakanan 

ja menneen heraldiikasta tänne juopuneina 

aina muistaisimme 

Come più belli li sabranno fare 

m vi fick skördemånad 

och husens gavlar 

och de eviga valven 

och någon ruta 

eller ett lakan 

och de berusade från 

det förflutnas heraldik 

skulle vi här alltid minnas 

Come più belli li sabranno fare 

(Sv. övers. Bo Carpelan) 

Taidelahjat netistä 

EMMA Shop palvelee myös netissä. 

Kirjat, julisteet ja muut taiteenystävän 

tuotteet voi nyt tilata helposti, EMMA 

Shopin verkkokaupasta. Lokakuussa 

kauppa täydentyy Suomessa harvi - 

nai silla kiinalaisille teelaaduilla. 

Käy shoppailemaan! 

www.emmashop.fi 

EMMAlle oma viini! 

Hyvän viinin ystävän makuhermoja kutkuttaa tänä syksynä 

uusi EMMA-punaviini. Viini tulee Parés Baltàn viinitilalta 

Penedèsistä reilun puolen tunnin matkan päästä Barcelonasta. 

Tilan omistaa Cousinon perhe, jonka neljä sukupolvea yhdessä 

huolehtivat viinin tuottamisesta. Perheen naiset valmistavat 

viinin ja miehet huolehtivat viljelyksistä ja viinin viennistä 

maailmalle. 

EMMA-punaviini on tuotettu luomuna. Tilan omat lampaat 

laiduntavat viljelyksillä sadonkorjuun jälkeen huolehtien 

lannoituksesta, eikä keinotekoista lannoitusta näin tarvita. 

Viinitarhojen ympärillä tarhattavat mehiläiset huolehtivat 

luonnon omasta pölytyksestä kukinnan aikaan ja tuholaisia 

torjutaan luonnon omin keinoin. 

Nämä teemat ovat innoittaneet myös taiteilija Risto Suomea, 

joka on suunnitellut viinin etiketin. Alkuperäisen taideteoksen 

voi loppuvuodesta nähdä WeeGeellä. 

EMMA-punaviini on väriltään syvän rubiininpunainen. Sen 

tuoksussa voit aistia tummaa marjaisuutta, suklaata, vaniljaa, 

paahtuneita aromeja ja tyylikästä tammisuutta. Maku on 

maukas, runsas ja pitkä. Jälkimaussa tulee esiin tyylikäs 

mausteisuus. 

EMMA-punaviini on loistava kumppani reiluille liharuoille, 

naudan pihveille, lampaalle, porolle ja syksyisille padoille. 

Hieman viilentämällä se on hyvää seuraa kanaruoille ja jopa 

savulohelle. Sen runsaus tukee myös kypsiä juustoja esim. 

maalaisleivän ja aurinkokuivattujen tomaattien seurana. 

Viini tulee myyntiin Alkon tilausvalikoimaan ja sitä voi 

maistella Café WeeGeellä. 

Mika Waltarin kirpeän lennokas huvinäytelmä! 

Rooleissa Jukka Rasila, Miia Nuutila, Pirkko Mannola 

ja Oiva Lohtander. Ohjaus Hannu Raatikainen. 

Esitykset Revontulihallin näyttämöllä 

syksyllä 2008 ja keväällä 2009. 

Liput p. (09) 439 3388, Lippupiste ja www.espoonteatteri.fi 

23

WeeGee-talo, 2. kerros 

Box 6661, FI-02070 ESPOON KAUPUNKI 

WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola 

+ 358 (0)9 8165 7512 | www.emma.museum 

Opastusvaraukset ma–pe klo 9–12 

Guidebokningar må–fre kl. 9–12 

Guided tour reservations Mon–Fri 9–12 

+ 358 (0)9 8163 0493 

Avoinna, Öppet, Open 

ti, Tues / pe–su, fr–sö, Fri–Sun 11–18 

ke–to, on–to, Wed–Thurs 11–20 

LIPUT | BILJETTER | TICKETS 

WeeGee-lippu 10€ / 8€ 

(koko talo = 5 museota) 

S-etukortilla 8 / 6 € 

Alle 18-v ja yli 70-v ilmaiseksi 

WeeGee-biljett 10€ / 8€ 

(hela huset =5 museet) 

Med S-Förmånskort 8/6 €. 

Under 18 och över 70 år gratis 

WeeGee ticket 10€ / 8€ 

(whole building = 5 museums) ms) 

Visitors under 18 and over 70 years are admitted free. 

Bussit Helsingin Kampista: 106, 110 

Bussar från Kamppi i Helsingfors: 106, 110 

Busses From Kamppi, Helsinki: 106, 110 

Espoon sisäiset bussit 15, 18, 18Z, 57 ks. www.ytv.fi 

Näyttelykeskus WeeGee 

Utställningscentret WeeGee 

Exhibition Centre WeeGee 

(09) 8163 1818 

EMMAn pääyhteistyökumppanit 

EMMAn tukijat

Espoon modernin taiteen museo - Emma

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?