Vuoreslehti Numero 2:Nro 1 - Tampere
Vuoreslehti Numero 2:Nro 1 - Tampere
Vuoreslehti Numero 2:Nro 1 - Tampere
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
VUORESLEHTI<br />
VUORES ON TAMPEREEN UUSI KAUPUNGINOSA NUMERO 2 • 2011<br />
Riihimäen perhe ja Akola/Kivimäen<br />
perhe rakentavat omakotitalot<br />
<strong>Tampere</strong>en Vuoreksen<br />
asuntomessualueelle.<br />
Nalle Ritvola<br />
Asuntomessut<br />
Vuoreksessa!2012
Pormestari Timo P. Nieminen<br />
VUORESLEHTI<br />
2/2011 SISÄLTÖ<br />
Pormestari Timo P. Nieminen 2<br />
Pieniä taloja ja järviä 2<br />
Asuntomessutalon rakentajaperhe<br />
Riihimäki 5<br />
Asuntomessutalon rakentajaperhe<br />
Akola/Kivimäki 7<br />
Vuoreksen avaus 2011 8-9<br />
Mikko Närhi<br />
Meillä on yhteinen tahto ja<br />
voima tehdä Vuoreksesta hyvä<br />
paikka asua ja elää!<br />
Tervetuloa <strong>Tampere</strong>en Vuoreksen asuntomessuille 2012<br />
Vuoreksen, <strong>Tampere</strong>en uuden kaupunginosan<br />
rakentaminen on hyvässä vauhdissa: vuoteen<br />
2020 mennessä asukkaita on yli 13 000. Vuoreksen<br />
suunnittelu käynnistyi virallisesti kymmenen<br />
vuotta sitten.<br />
”Pikkukaupungin elämää luonnon kainalossa”<br />
on Vuoreksen tunnuslause. Se sopii hyvin. Vuoreksessa<br />
kaupunkimainen asuinympäristö, monipuolinen<br />
asuntotuotanto, laadukkaat työpaikkaalueet<br />
sekä luonnonläheisyys liittyvät kiinteästi<br />
toisiinsa. Rakentaminen tehdään maastoon ja<br />
maisemaan sopeuttaen, ja arvokkaimmat kohteet<br />
jätetään luonnontilaisiksi. Rohkenen todeta,<br />
että Vuores on suurimpia ja mielenkiintoisimpia<br />
kaupunkirakentamishankkeita 2000-luvun Suomessa.<br />
Sadan megabitin laajakaistayhteys kaikille,<br />
ekotehokas rakentaminen ja asuminen, hulevesien<br />
luonnonmukainen käsittely, jätteiden imukeräysjärjestelmä<br />
ja taide rakennetussa ympäristössä<br />
ovat Vuoreksen tuleville asukkaille arkipäivää.<br />
Pieniä taloja ja järviä<br />
Vuosien aikana<br />
eri puolille Vuoresta<br />
saadaan satoja<br />
omakotitontteja,<br />
ja kaikista<br />
niistä on lyhyt<br />
matka järven rantaan.<br />
Asuntomessualueen<br />
noin 30 omakotitonttia sijaitsevat Virolainen<br />
ja Pieni Virolainen -järvien välittömässä läheisyydessä.<br />
Samojen järvien lähellä on myös<br />
2<br />
Toteutumistapa on myös uusi ja mielenkiintoinen.<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupunki on halunnut kehittää<br />
Vuoreksessa julkisen ja yksityisen tahojen yhteistyötä<br />
ja kumppanuusmalleja, esimerkiksi<br />
kumppanuskaavoitusta.<br />
Toivotamme uudet asukkaat<br />
tervetulleiksi Vuorekseen.<br />
Toivotamme myös vuoden 2012 asuntomessujen<br />
vieraat tervetulleeksi <strong>Tampere</strong>elle ja Vuorekseen.<br />
Luvassa on mielenkiintoinen messutapahtuma:<br />
mukana ovat innostuneet tamperelaiset,<br />
parhaat rakentajat ja suunnittelijat sekä innovatiivisia<br />
kehityshankkeita mm. TTY:n, VTT:n ja Sitran<br />
kanssa.<br />
Yhteinen tahto ja voima on tehdä Vuoreksesta<br />
vetovoimainen ja viihtyisä tulevaisuuden kaupunginosa<br />
- hyvä paikka asua ja elää. Kaupunginosa,<br />
joka tunnetaan ja josta koko <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupunkiseutu voi olla ylpeä.<br />
Mäyränmäki, jonka omakotitaloissa asutaan jo.<br />
Mäyränmäen asuinalueelle nousee vielä yhtiömuotoisia<br />
pientaloja ja -rivitaloja.<br />
Seuraavaksi omakotitontteja tulee haettavaksi<br />
Koukkujärven vierelle sijoittuvasta Koukkurannasta.<br />
Vuoreksen suurimman järven, Särkijärven,<br />
rantaan toteutetaan myöhemmin kaikkia<br />
vuoreslaisia palveleva uimaranta ja rantapuisto.<br />
Hervannan Suolijärvellekään ei ole Vuoreksesta<br />
pitkä matka.<br />
Ensimmäinen kerrostalo on pian<br />
valmis 10<br />
Inno-Vuores -ideakilpailu 11<br />
Jätteet kulkevat maan alla 13<br />
Ekotehokasta Vuores-elämää 13<br />
Soininvaara: Suunniteltu hyvin 14<br />
Omat viljelyspalstat 14<br />
Särkijärven silta 14<br />
Isokuusen puutaloalue 16<br />
Nobel-kirjailijoiden kadut 16<br />
Kasvava <strong>Tampere</strong> 17<br />
<strong>Tampere</strong> on kulttuurikaupunki 17<br />
Pikkukaupungissa ihmisen näkökulma 18<br />
Vuoresta tehty 12 vuotta 18<br />
Taideteos Kotimetsä 19<br />
Nallen ilopilkkutaidetta 19<br />
Kauppakeskus Klaava 19<br />
Ilmoitukset<br />
SRV: As Oy Vuoreksen Matti 3<br />
YIT: As Oy Vuorenhaltia 4<br />
MariMatic: Jätteenkeräysjärjestelmä 6<br />
Pohjola: As Oy Vuoreksen Eemeli 11<br />
Asuntomessut <strong>Tampere</strong>ella 12<br />
<strong>Tampere</strong>en komediateatteri 15<br />
Sale 15<br />
Ideapark 20<br />
Kustantaja: Traff Finland Oy (yhteistyössä: <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupunki/Vuores-projekti)<br />
Päätoimittaja: Mikko Närhi<br />
Toimituskunta: Pertti Tamminen, Reetta Hynynen,<br />
Mikko Närhi<br />
Graafinen suunnittelu ja taitto: Nalle Ritvola,<br />
Oy Nallellaan<br />
Paino: Kehitys Oy
Asuntomessualueen asukkaat: Niina ja Tommi Riihimäki<br />
Riihimäen Louhi-talossa<br />
ei hyväksytä virheitä eikä kompromisseja<br />
Taloon tulee myös toimistotila äidin sisustussuunnitteluyritykselle.<br />
Talo jakaantuukin oikeastaan<br />
yksityiseen puoleen sekä toimistopuoleen.<br />
Ekologisuutta sekin, töihin ei tarvitse lähteä autolla.<br />
- Perheemme yhteinen harrastus on matkustus.<br />
Kodissamme tulee näkymään matkoilta mukaan<br />
poimitut tunnelmat, tyylit ja muistot, joihin<br />
on mukava palata. Koti ei tule olemaan kovin<br />
tyypillinen suomalainen koti, mutta uusia ideoitahan<br />
asuntomessuilta on tarkoituskin päästä poimimaan.<br />
Kuitenkin harmonia ja sopusointu ehdottomasti<br />
säilyvät, vakuuttaa Niina.<br />
Urheiluharrastuksia<br />
ja uniikkia taidetta<br />
Riihimäen perhe muuttaa <strong>Tampere</strong>en Vuorekseen<br />
muutaman kilometrin päästä, Lempäälästä.<br />
Vuoreksen asuntomessut innostivat hakemaan<br />
tonttia, sillä Niina Riihimäkeä sisustussuunnittelijana<br />
ja Tommi Riihimäkeä rakennusinsinöörinä<br />
rakentaminen kiinnostaa. Talo rakennetaan<br />
Aeroc-kevytbetoniharkoista, jotka antavat<br />
monipuoliset mahdollisuudet erilaisille ja<br />
vaihteleville rakenteellisille ratkaisuille.<br />
- Kivitalon henki miellyttää meitä, sanoo Tommi<br />
Riihimäki.<br />
- Edellisen talon tein alusta alkaen kokonaan<br />
itse, mutta tähän hankkeeseen on valjastettu rakentamisen<br />
ammattilaiset, jo pelkästään kireän<br />
aikataulun vuoksi. Itse toimin hankkeessa pääsuunnittelijana<br />
ja vastaavana työnjohtajana.<br />
Päätöksen hakea tonttia Vuoreksen messualueelta<br />
Riihimäet tekivät äitienpäivänä 2010.<br />
Itse suunniteltu talo,<br />
pienimmistä ratkaisuista alkaen<br />
Niinan ja Tommin lisäksi perheeseen kuuluu 8-<br />
vuotias Olivia, 6-vuotias Eerik ja 1-vuotias Akseli.<br />
- <strong>Tampere</strong>en etuna ovat laajemmat palvelut ja<br />
kulttuuritarjonta, lisäksi olemme molemmat syntyjään<br />
tamperelaisia, sanovat Niina ja Tommi Riihimäki.<br />
- Oli selvää, että tämän asuntomessutalomme<br />
suunnittelimme myös itse – arkkitehtuurista<br />
ja jokaisesta pienimmästäkin pohjaratkaisusta<br />
alkaen, sanoo Niina Riihimäki.<br />
- Luvassa on varsinkin sisustuksen osalta paljon<br />
yksityiskohtaisia oivalluksia, joita on hiottu<br />
jo alusta alkaen osaksi rakennusta. Tässä talossa<br />
ei tehdä kompromisseja eikä virheitä.<br />
Louhi on moderni<br />
funkkisperinteen talo<br />
Vuoreksen Sartrenkujan päähän, puiston reunaan<br />
nousee kolmikerroksinen, funkkistyylin perinteitä<br />
vaaliva, mutta 2000-luvun tyyliin modernisoitu<br />
koti. Kortteli on vaaleiden kivitalojen<br />
alue. Taloon tulee 300 neliötä ja<br />
sen nimi on Louhi, suomalaisuuden<br />
kunniaksi.<br />
- Lähtökohtana ovat olleet<br />
messujen teemojen mukaisesti<br />
rakentamisen sekä sisustamisen<br />
ideat niin meiltä kuin muualtakin<br />
maailmalta ja toisaalta myös puutarhan<br />
ja luonnon tuominen osaksi<br />
koko asumista sisätiloissakin,<br />
sanoo Niina Riihimäki.<br />
- Vietämme todella paljon aikaa myös yhdessä<br />
kotosalla, ja tilat sekä toiminnot on jaoteltu eri<br />
kerroksiin. Suunnitteluissa on otettu huomioon<br />
tennis, juoksu, jääkiekko, jazztanssi sekä laskettelu<br />
– perheenjäsenten harrastuksia. Vaatteille ja<br />
varusteille saadaan kunnolliset kuivatus-, pesuja<br />
säilytystilat. Tanssiva tyttäremme saa alimmaiseen<br />
kerrokseen kunnollisen peilitilan, ja alakertaan<br />
sijoittuu myös pikkuinen kuntotilamme,<br />
sanoo Tommi Riihimäki.<br />
- Piha suunnitellaan lasten leikkien sekä pelailujen<br />
kannalta monimuotoiseksi ja mielenkiintoiseksi.<br />
Aikuiset saavat terassilta rauhallisen puutarhanäkymän.<br />
Taidetta kotiimme tekee tuttavamme,<br />
tamperelainen taiteilija Jaakko Himanen:<br />
luvassa on jotakin uniikkia juuri tähän kotiin,<br />
sanoo sisustussuunnittelija Niina Riihimäki.<br />
- Kaikenlaisissa rakenteellisissa sekä sisustuksellisissa<br />
ratkaisuissa korostamme ympäristöystävällisyyttä,<br />
laatua ja kestävyyttä. Huonekaluissa<br />
ja tekstiileissä valitsemme klassikoita ja<br />
designia, joiden aika ei mene koskaan ohi. Valaistuksen<br />
täytyy olla mielenkiintoista; on tuotava<br />
sisustusta ja arkkitehtuuria kauniisti esiin ja<br />
luotava erilaisia tunnelmia.<br />
5
Asuntomessualueen asukkaat: Elina Akola ja Jari Kivimäki<br />
Hoivaamme kotia<br />
ja koti hoivaa meitä<br />
Elinan ja Jarin talo on noin 200 neliön Dekotalon<br />
valmistalo. Tavoitteena ei ole tehdä rakenteellisesti<br />
ainutlaatuista vaan sisällöltään aivan uutta.<br />
Tavoitteita ovat muun muassa energiatehokkuus,<br />
helppo kodinohjaus ja teknisten ratkaisujen<br />
ajanmukaisuus. Mukana on myös fengshui,<br />
kiinalainen monimuotoinen ympäristöoppi. Sen<br />
menetelmät ovat kehittyneet satojen vuosien aikana<br />
ja käsitteet kumpuavat jopa tuhansien vuosien<br />
takaa.<br />
Fengshuin avulla etsitään suotuisia rakennuspaikkoja<br />
ja -suuntia sekä fyysisen ympäristön yksityiskohtia.<br />
Opin tausta-ajatuksena on, että tasapainoinen<br />
ja terveellinen ympäristö mahdollistaa<br />
tasapainoisen ja menestyksekkään elämän.<br />
Vihersisustuksella on olennainen rooli hyvinvointikodissa.<br />
Hyvä elämänlaatu on kotona viihtymistä, hyvää<br />
yöunta ja jaksamista, tasapainoista ja stressitöntä<br />
elämistä.<br />
Aina voi tehdä<br />
myönteisen muutoksen<br />
Elina Akolan ja Jari Kivimäen Vuoreksen asuntomessualueelle<br />
nousevalla talolla on laaja tausta<br />
ja tavoitteet – asuminen on heillä osa elämänlaadun<br />
kohottamista.<br />
- Teemme hyvinvointikodin: se on viihtyisä,<br />
turvallinen ja terveellinen, sanovat Elina ja Jari.<br />
Perheeseen kuuluvat myös lapset Volter, 16,<br />
Senja, 10, Viktor, 8, ja Saima, 3.<br />
Hyvinvointikotia tehdään ammattitaidolla.<br />
Puu runkoinen talopaketti on Dekotalolta, mutta<br />
sisältö on asukkailta, elämäntaidon valmentaja<br />
(life coach) Elina Akolalta ja Hyvinvointikoti-idean<br />
kehittäjältä ja kaupallistajalta Jari Kivimäeltä.<br />
Luonto sisällä<br />
ympäri vuoden<br />
- Hyvinvointikoti on suunnattu ihmisille, joiden valintoja<br />
ohjaa vastuu omasta hyvinvoinnista sekä<br />
eettisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Päämäärämme<br />
on parantaa ihmisten elämänlaatua kokonaisvaltaisesti.<br />
Niihin liittyvät vihersisustus, energiatehokkuus,<br />
sisäilman laatu, viihtyvyys ja henkinen<br />
hyvinvointi.<br />
Keskeinen ajatus on luonto sisällä ympäri<br />
vuoden, sanoo Jari Kivimäki. Perhe on myös varannut<br />
oman viljelypalstan, joka onkin aivan talon<br />
vieressä.<br />
- Sisustuksen ja puutarhan teemoissa näkyvät<br />
kansainväliset vaikutteet yhdistettynä suomalaiseen<br />
muotoiluun ja helppouteen.<br />
- <strong>Tampere</strong>elle asuntomessuille Vuorekseen<br />
valmistuva kotimme on Hyvinvointikodin pilottikohde.<br />
Hyvinvointikodissa tekniikka ja tunne<br />
ovat tasapainossa.<br />
Tekniikka<br />
ja fengshui<br />
- Asumisella ja sen suunnittelulla on yhteys elämisen<br />
taitoihin. Elämässä täytyy olla selkeitä<br />
päämääriä ja projekteja: on oltava uskoa omiin<br />
unelmiin. Kaikissa vaiheissa on mahdollista tehdä<br />
elämässään myönteinen muutos. Hyvinvointitekijät<br />
ovat sisäisiä ja ulkoisia. Asuminenkin on<br />
osa elämisen taitoa, kertoo Elina Akola omasta<br />
työstään elämäntaidon valmentajana.<br />
Hänen asiakkainaan on sekä yksityisiä ihmisiä<br />
ja yrityksiä.<br />
- Koti on intiimi paikka, jota pidämme yllä ja<br />
hoivaamme. Asia on myös päinvastoin, koti hoitaa<br />
ihmistä. Viihtyisässä kodissa yhdistyvät henkinen<br />
hyvinvointi ja fyysinen ympäristö, sanoo<br />
Elina Akola.<br />
7
Tuhannet ihmiset juhlivat Vuoresta<br />
<strong>Tampere</strong>en uuden kaupunginosan,<br />
Vuoreksen avajaisia juhlittiin kesäkuun<br />
30. päivänä. Vuoreksen halkaiseva<br />
puistokatu avattiin liikenteelle<br />
ja Vuoreksen ja keskustan yhdistävä<br />
Särkijärven silta vihittiin käyttöön.<br />
Pormestari Timo P. Nieminen kertoi<br />
juhlayleisölle, että ensi kesäksi on<br />
luvassa mielenkiintoinen messutapahtuma,<br />
Asuntomessut.<br />
Kunniavieraita, vuoreslaisia ja tulevia<br />
vuoreslaisia oli paikalla tuhansia.<br />
Vuoreksen avaus-juhlaan löysi tiensä myös<br />
Vuorespeikko, joka pisti heti tanssiksi<br />
Simo Frangénin kanssa.<br />
Torvet soi kun Särkijärven sillan Suomi-nauha leikattiin. Arvovaltaiset<br />
leikkaajat ja tilaisuuden puhujat olivat projektijohtaja Pertti Tamminen<br />
(vas), <strong>Tampere</strong>en pormestari Timo P. Nieminen ja ARAn rakennuttajapäällikkö<br />
Martti Polvinen.<br />
Tohtori Orff ja Herra Dalcroze oli tuttu ja mieleinen<br />
ryhmä Vuoreksen avajaisten lapsijuhlijoille.<br />
Juhlayleisölle tarjottiin kahvit, munkit ja makkarat.<br />
Vuorekselle tyypillisessä helteessä mehu oli suosituinta.<br />
SRV:n osastolla<br />
kaupattiin hyvällä<br />
menestyksellä asuntomessualueelle<br />
nousevaa<br />
As Oy Vuoreksen<br />
Mattia, kahden kerrostalon<br />
ja kahden kaksitasoisen<br />
rivitalon<br />
korttelia Maija Hallila-<br />
Männistön (keskellä)<br />
johdolla.<br />
<strong>Tampere</strong>lainen pyöräilyseura Kaupin<br />
Kanuunat ylitti sillan toisena, kutsuvieraiden<br />
nyssebussin jälkeen.<br />
8
Iloinen Anna Puu oli päivän tähtiesiintyjä, helteisessä säässä sopi hyvin<br />
esiintyminen paljain jaloin.<br />
<strong>Tampere</strong>en terveydenhuollosta<br />
ja ikäihmisten palveluista huolehtiva<br />
apulaispormestari Anna-<br />
Kaisa Ikonen tutustui<br />
Vuorekseen tyttärensä kanssa.<br />
Tiina Rantala oli kiertoajelun nonstop-bussin oppaana.<br />
Bussi ajoi Vuoreksen puistokadun päähän, poikkesi<br />
Mäyränmäen pientaloalueella ja pysähtyi tutustumaan<br />
ensimmäisen kerrostalon, Fennian ja Visura Oy:n rakentaman<br />
kohteen huoneistoihin.<br />
Sillan pituus on 310 metriä, sen korkeus<br />
veden pinnasta on noin 13 metriä.<br />
Theo sai pormestari Niemiseltä muistoksi pätkän<br />
sillan avausnauhasta.<br />
Vuoreksen avauksen ja Särkijärven sillan<br />
vihkiminen veti paikalle liki 3000 henkeä.<br />
9
Sata megaa mahdollistaa<br />
sujuvan etätyön<br />
Vuoreksen ensimmäisen kerrostalon<br />
tekevät Fennia/Visura Oy.<br />
Vuoreskeskuksen ensimmäinen<br />
kerrostalo on pian valmis<br />
Vuoresta rakennetaan tamperelaiseen tapaan<br />
päättäväisesti ja nopeasti. Kaupunginosan rakentaminen<br />
edistyy vauhdikkaasti.<br />
Miltei kaikki Mäyränmäen 30 omakotitontista<br />
on rakennettu tai rakenteilla, ja alue kasvaa vielä<br />
yhtiömuotoisilla pientaloilla. Vuoreskeskuksen<br />
ensimmäinen kerrostalo saa asukkaat ja katutason<br />
yrittäjät syksyllä 2011. Asuntomessualueen<br />
kerros-, rivi- ja paritalot sekä noin 30 omakotitaloa<br />
valmistuvat asuntomessuille heinäkuuksi<br />
2012. Myös liikekeskuksen ensimmäinen rakennusvaihe<br />
ja messualueen päiväkoti ovat silloin<br />
valmiina.<br />
Vuoreskeskukseen rakennettavan koulukeskuksen<br />
ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön<br />
vuonna 2013. Koulukeskukseen sijoitetaan päiväkoti,<br />
esiopetus, peruskoulu (1-9 luokille) sekä<br />
liikunta-, auditorio- ja kokoontumistiloja. Iltaisin<br />
koulukeskuksen tilat toimivat vuoreslaisten harrastuspaikkoina.<br />
Asuntomessujen jälkeen, talvella 2012 Vuoreksessa<br />
asuu arviolta noin 1 500 ihmistä.<br />
Vuoreksen kaupunginosaan saadaan paras<br />
mahdollinen laajakaistayhteys - nopeudeltaan<br />
100/100 Mbit/s. Tietoverkko toteutetaan valokuidulla.<br />
Alueelle suunnitellaan myös kattavaa<br />
langatonta verkkoa. Kaikki 13 000 tulevaa<br />
vuoreslaista pystyvät katsomaan HD-tasoista<br />
kaapelitelevisiota, työskentelemään langattomasti,<br />
käymään videoneuvotteluja, kuuntelemaan<br />
nettiradiota, pelaamaan nettipelejä<br />
ja toteuttamaan vaativia yhteyksiä tarvitsevia<br />
tulevaisuuden ratkaisuja.<br />
Tehokas verkko voi tarjota myös kodin uuden<br />
automaation ohjauksen, kuten lämpöjen<br />
etäsäädöt, lukitukset, valvonnan ja valojen katkaisut.<br />
Ikäihmisille pystytään järjestämään langattomia<br />
hoivapalveluja esimerkiksi tutkimuksia ja<br />
tilanseurantaa ajatellen. Opiskelijat voivat käyttää<br />
langattomia päätelaitteita opiskelussaan.<br />
Televisiokuva muuttuu tulevaisuudessa kolmiulotteiseksi:<br />
Vuoreksen verkolla senkin seuraaminen<br />
on mahdollista.<br />
Vuoreksen supernopean verkon toteuttaa<br />
<strong>Tampere</strong>en puhelin Oy, joka kuuluu Finnet-yhtiöihin.<br />
10
Asumisen arkea helpotetaan<br />
Inno-Vuoreksen ideakilpailulla<br />
Keväällä ja kesällä 2011 järjestetyssä Inno-<br />
Vuores-kilpailussa kerättiin uusia asumisen ideoita<br />
ja käytännön vinkkejä sekä nostettiin esille<br />
asumisen arkeen liittyviä ongelmia. Kilpailulla tavoiteltiin<br />
uusia tuotteita ja palveluita sekä käytännön<br />
apuja asumiseen, harrastamiseen ja<br />
työskentelyyn Vuoreksessa.<br />
Inno-Vuoreksen järjestivät yhteistyössä <strong>Tampere</strong>en<br />
kaupungin Vuores-projekti, ECO2-hanke,<br />
Osuuskunta Suomen Asuntomessut, <strong>Tampere</strong>en<br />
Puhelin Oy, Luova <strong>Tampere</strong>, Demola ja <strong>Tampere</strong>en<br />
teknillinen yliopisto. Inno-Vuoreksen toteuttajina<br />
olivat TTY:n ja Demolan koordinoimina<br />
<strong>Tampere</strong>en yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijat.<br />
Jätettyjä kilpailuehdotuksia jalostetaan opiskelijaryhmissä<br />
konkreettisiksi palvelu- ja sovelluskonsepteiksi.<br />
Parhaat ehdotukset ovat esillä<br />
Asuntomessuilla <strong>Tampere</strong>ella 2012.<br />
Jätetyissä ehdotuksissa korostuivat yhteisöllisyys<br />
ja naapuriapu, asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia<br />
tukevat ideat sekä arkea helpottavat<br />
ja asumisen ekotehokkuutta parantavat ratkaisut.<br />
Elina Pulliainen ja Antti Kareinen esittelevät Inno-Vuoreksen ideoimaa Vuores-portaalia, siitä näkee<br />
mm. rantasaunan varaukset, venelainat ja vapaa lastenvahdit.<br />
11
Asuntomessut<br />
Vuoreksessa!<br />
Asuntomessut järjestetään<br />
<strong>Tampere</strong>ella, Vuoreksen uudessa<br />
kaupunginosassa 13.7.-12.8.2012.<br />
huippunopealla verkkoyhteydellä ja hulevesien<br />
luonnonmukaisella käsittelyllä.<br />
Alueelle tulee kattavat kevyen liikenteen<br />
reitit sekä toimiva joukkoliikenne - myös<br />
katuraitiotien rakentamiseen varaudutaan.<br />
Asuntomessut järjestetään yhteistyössä<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupungin ja Osuuskunta<br />
Suomen Asuntomessujen kesken.<br />
Asuntomessualueen ja koko Vuoreksen<br />
rakentamisen lähtökohtia<br />
ovat pikkukaupunkimaisuus, ekologisuus,<br />
huipputeknologia, luovuus ja<br />
yhteisöllisyys.<br />
Tiivis, luonnonläheinen<br />
ja ekologinen<br />
Asuntomessualueelle rakentuu 27 omakotitaloa<br />
sekä pari-, rivi- ja kerrostaloja.<br />
Talot antavat kattavan kuvan energiatehokkaan<br />
rakentamisen ja asumisen uusimmista<br />
ratkaisuista. Kolmannes omakotirakentajista<br />
tavoittelee passiivienergiataloa<br />
ja muutama jopa nollaenergiataloa.<br />
Omakotitalojen koot vaihtelevat<br />
140-250 neliön välillä. Joukossa on niin<br />
puu-, kivi-, tiili- kuin hirsitalojakin.<br />
Seitsemän kilometrin<br />
päässä keskustasta<br />
sijaitseva Vuoreksen<br />
asuntomessualue on<br />
tiivis, luonnonläheinen<br />
ja lähellä palveluita sekä<br />
virkistysalueita.<br />
Messualue on suunniteltu<br />
tukemaan asukkaiden<br />
sosiaalista vuorovaikutusta<br />
ja yhteenkuuluvuutta.<br />
Esimerkiksi<br />
omakotitalot sijaitsevat<br />
omalla vyöhykkeellään<br />
ryhmiteltyinä<br />
4-6 talon luonnonläheisiksi<br />
soluiksi.<br />
Ekologista asumista<br />
tuetaan esimerkiksi jätteiden<br />
putkikeräysjärjestelmällä,<br />
palstaviljelyalueella,<br />
sujuvan etätyön<br />
mahdollistavalla<br />
12
Uutta Suomessa<br />
– Vuoreksen jätteet<br />
kulkevat maan alla<br />
Ekotehokasta<br />
Vuores-elämää<br />
Nalle Ritvola<br />
Vuorekseen rakennetaan ainutlaatuinen putkikeräysjärjestelmä.<br />
Sen ansiosta pihoissa ei ole<br />
haisevia roskalaatikoita eivätkä roska-autot pörise<br />
ikkunan alla.<br />
Putkijärjestelmän on kehittänyt ja sen toimittaa<br />
Vuorekseen suomalainen MariMatic Oy. Järjestelmällä<br />
on kysyntää eri puolille maailmaa. Se<br />
voidaan sijoittaa paitsi kaupunki-infrastruktuuriin<br />
myös esimerkiksi kauppakeskuksiin ja teollisuus<br />
laitoksiin - myös vanhoihin rakenteisiin.<br />
Jätteet lajitellaan<br />
kuten ennenkin<br />
Jätteet viedään keräyspaikkoihin, joissa biojäte,<br />
paperi, kartonki ja kuivajäte lajitellaan omiin<br />
syöttöputkiinsa.<br />
Syöttöpisteessä on varastotila, joka tyhjenee<br />
jätteiden määrän mukaan automaattisesti 1-2<br />
kertaa päivässä. Syöttöpisteen formaattori muotoilee<br />
ja tiivistää jätteet pötköksi kuljetusputkeen.<br />
Syöttöputket, kuten itse putkistokin, voidaan<br />
puhdistaa.<br />
Kukin jätelaji kulkee vuorollaan putkessa alipaineisena<br />
omaan konttiinsa Vuoreksen koontaasemalle.<br />
Koonta-asemalta autot noutavat kontit<br />
kuljetettaviksi hyödyntämiseen ja käsittelyyn.<br />
Pihat ovat<br />
ihmisten käytössä<br />
- Jätteiden putkikeräys lisää asumisen viihtyvyyttä<br />
ja turvallisuutta, kun jätelajeja ei noudeta kiinteistöltä<br />
raskaalla ajoneuvolla, sanoo Pirkanmaan<br />
Putkikeräys Oy:n toimitusjohtaja Pentti<br />
Rantala.<br />
Mikko Närhi<br />
- Piha-alueilla vapautuu tilaa muuhun käyttöön.<br />
Syöttöputket ovat hygieenisiä ja hajuhaitat<br />
vähenevät. Energiaa kuluu vain runsaat 20 prosenttia<br />
perinteiseen noutomenettelyyn verrattuna.<br />
- Putkikeräysjärjestelmässä jätteet vievät<br />
merkittävästi vähemmän tilaa kuin aikaisemmin.<br />
Vuoreksen päivittäiset jätteet mahtuvat lopulta<br />
yhteen jäteautoon. Se on tärkeää ympäristön<br />
hoitamista, sanoo Pentti Rantala.<br />
Kiinteistöyhtiöt tulevat<br />
jäteyhtiön osakkaiksi<br />
Vuoreksessa asuntoyhtiöt ja -säätiöt sekä muut<br />
kiinteistöyhtiöt tulevat Pirkan Putkikeräys Oy:n<br />
B-osakkaiksi ja maksavat myös kertaluontoisen<br />
liityntämaksun. Pientalot tulevat vain käyttäjiksi<br />
maksamalla kertaluontoisen liityntämaksun.<br />
Ennen Vuoresta putkikeräysjärjestelmä on toteutettu<br />
vain Espoon Suurpellossa. Järjestelmiä<br />
suunnitellaan myös muun muassa Helsingin Kalasatamaan<br />
ja Jätkäsaareen. Ruotsissa järjestelmä<br />
on yleinen, mutta toimii hieman toisella periaatteella.<br />
Pentti Rantala<br />
Asumisen ja elämisen ekotehokkuus ovat ensiarvoisen<br />
tärkeitä asioita Vuoreksessa. Pääosa<br />
kaupunginosan lämmityksestä saadaan kaukolämmöstä.<br />
Pientaloissa maalämpö on suosittu<br />
energiaratkaisu, ja lisälämpöä tuotetaan myös<br />
aurinkokerääjien, tulisijojen ja ilmalämpöpumppujen<br />
avulla. Alueella tutkitaan mahdollisuuksia<br />
käyttää sähköntuotannossa aurinko- ja tuulienergiaa.<br />
Rakennukset ovat energiaa säästäviä. Esimerkiksi<br />
asuntomessualueelle rakentuu paitsi<br />
passiivienergiataloja myös nollaenergiataloja.<br />
Passiivienergiatalo tarvitsee lämmitysenergiaa<br />
vain noin 20-30 kWh/brm² vuodessa. Nollaenergiatalo<br />
tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään<br />
saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta<br />
energiaa.<br />
Vuoreksen jätekeräys on järjestetty keskitetyllä<br />
imukeräysmenetelmällä maan alle. Putkikeräys<br />
vähentää huomattavasti huoltoliikenteen<br />
määrää ja päästöjä, kun jätteitä ei noudeta erikseen<br />
joka tontilta.<br />
Liikenneyhteydet Vuoreksesta Helsingin<br />
moottoritielle, Hervannan ja Lahdesjärven työpaikka-<br />
ja palvelualueille sekä keskustaan ovat<br />
lyhyitä, ja joukkoliikenne järjestetään nopeaksi.<br />
Myös katuraitiotien rakentamiseen varaudutaan.<br />
Kattavat kevyen liikenteen reitit kannustavat<br />
päästöttömään liikkumiseen.<br />
Sade- ja valumavedet eli hulevedet käsitellään<br />
Vuoreksessa luonnonmukaisesti ja hallitusti.<br />
Hulevesiä viivytetään ja imeytetään<br />
muun muassa tulvaniityillä ja painanteissa.<br />
Hulevesijärjestelmällä huolehditaan,<br />
ettei Vuoreksen järviin kulkeudu<br />
maaperän kiintoainesta ja vesistöjä<br />
kuormittavia ravinteita.<br />
13
Osmo Soininvaara:<br />
Vuores on suunniteltu<br />
hyvin<br />
- Ihmiset haluavat asua modernilla, korkea laatuisella<br />
kerrostaloalueella lähellä viheralueita ja<br />
kaupungin keskustaa, määritteli kansanedustaja<br />
Osmo Soininvaara ihmisten ihannealuetta Vuores-seminaarissa<br />
maaliskuussa 2011.<br />
– Kun alue on vielä liikenteellisesti hyvin toimiva<br />
ja hyvillä palveluilla varustettu, se on täydellinen.<br />
Vuoreksella on tässä hyvät lähtökohdat.<br />
- Älkää tehko suunnittelussa ja rakentamisessa<br />
kompromisseja ja tehkää sinne ratikka, silloin<br />
Vuores on menestys. Raitiovaunu tekee kaupungin:<br />
se on vetovoimainen, se on erilainen ja kokoava.<br />
Myös hyvät pyöräilymahdollisuudet lisäävät<br />
kiinnostusta.<br />
- Vastaava alue on Helsingin Munkkivuori. Se<br />
tehtiin tavalliseksi lähiöksi mutta hyvän suunnittelun<br />
ansiosta se on edelleenkin Helsingin ykkösalue.<br />
- Vuores on miestäni suunniteltu hyvin: kaupunkikuvaan<br />
on panostettu, se on urbaani ja<br />
luonnonläheinen. Omavaraisuuden takaavat kaupat<br />
ovat alueen keskellä, ja työpaikkoihin Hervantaan<br />
ja keskustaan on lyhyet etäisyydet. Ensimmäinen<br />
kerrostaloista on rakenteilla ja se<br />
näyttää korkeatasoiselta.<br />
- Vuoreksessa on panostettu ekologisuuteen<br />
ja toteutettu uudenaikainen jätteiden putkikeräys.<br />
- Uskon Vuoreksen olevan<br />
menestys, sanoi<br />
Osmo Soininvaara.<br />
– Vauhdilla nouseva<br />
puutarhakaupunki<br />
on jo<br />
heti valmistuessaan<br />
haluttua<br />
asuinseutua.<br />
Särkijärven silta<br />
Särkijärven silta on 310 metriä pitkä, ja siten<br />
<strong>Tampere</strong>en katuverkoston pisin silta. Silta on<br />
kolmijänteinen, teräsbetonikantinen liittorakenteinen<br />
teräspalkkisilta. Siihen on käytetty<br />
3 200 m 3 betonia ja 600 tn betoniterästä.<br />
Sillan ajorata on kahdeksan metriä ja kevyen<br />
liikenteen väylä viisi metriä leveä. Väylät on eristetty<br />
toisistaan vahvalla lasilevyllä. Ajoväylän<br />
korkeus on noin 13 metriä veden pinnasta. Särkijärven<br />
siltapaikalla vesistön leveys on noin<br />
160 metriä ja veden syvyys enimmillään 17<br />
metriä. Siltaratkaisussa on varauduttu katuraitiotien<br />
rakentamiseen: sillan leventäminen tulevaisuudessa<br />
on otettu huomioon perustuksissa.<br />
Sillan ansiosta matka Vuoreksesta <strong>Tampere</strong>en<br />
keskustaan lyhenee noin seitsemään kilometriin.<br />
Sillan on suunnitellut Insinööritoimisto Pontek<br />
Oy:n Juhani Hyvönen. Urakoitsijana on sillanrakennukseen<br />
erikoistunut tamperelainen Insinööritoimisto<br />
Seppo Rantala Oy. Sillan rakentaminen<br />
maksoi 7,5 miljoonaa euroa.<br />
Vuoreslaisille omat<br />
viljelypalstat<br />
Vuorekseen, Virolaistenpuistoon on suunnitteilla<br />
asukkaiden viljeltäviksi monipuolinen pals ta viljelyalue.<br />
Palstat voivat olla sekä yksi- että<br />
monivuotisia.<br />
Uutena viljelymahdollisuutena on esitetty erityisesti<br />
ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille soveltuvia<br />
korotettuja viljelyaltaita ja -pöytä. Monivuotisilla<br />
palstoilla voi kasvattaa perennoja, marjapensaita<br />
ja lyhytrunkoisia hedelmäpuita;<br />
samalla saadaan maisemaan ryhtiä ja elävyyttä.<br />
Käytävien ja viljelyalueiden lomaan muotoillaan<br />
loivia kumpareita, joille kylvetään kukkivia<br />
niittykasveja. Palstaviljelyalueelle tulee myös<br />
kasteluvesikaivo.
Ekologiset elämäntavat<br />
pääosassa Isokuusen<br />
puutaloalueella<br />
Vuoreksen<br />
katujen nimissä<br />
Nobel-kirjailijat<br />
Vuoreksen asuntomessualueen<br />
katujen, polkujen, raittien ja aukioiden<br />
nimet on ristitty Nobel-palkinnolla<br />
palkittujen kirjailijoiden<br />
mukaan.<br />
Mukana on tietenkin <strong>Tampere</strong>ella<br />
koulunsa käynyt ja paljon oleskellut,<br />
hämeenkyröläinen Frans Emil<br />
Sillanpää, jonka mukaan on nimetty Frans Emilin<br />
katu ja Taatanaukio.<br />
Kimmo Räisänen<br />
Yhteistyössä keskeisten suomalaisten puurakentajien<br />
kanssa Vuorekseen, Isokuusen alueelle<br />
suunnitellaan mittavaa puutalojen aluetta. Puukerrostalot,<br />
puiset liikerakennukset sekä puiset<br />
pientalot muodostavat yhtenäisen arkkitehtonisen<br />
kokonaisuuden. <strong>Tampere</strong>en kaupungin Vuores-projektin<br />
pääkumppani hankkeessa on Finnish<br />
Wood Research.<br />
- Hanke jatkaa luontevalla tavalla koko Vuoreksen<br />
suunnittelua leimaavaa ekotehokkuuden<br />
lähtökohtaa. Puurakennukset aiheuttavat koko<br />
elinkaarensa aikana selvästi vähemmän ilmastoja<br />
ympäristöhaittoja kuin esimerkiksi tiilestä, betonista<br />
tai teräksestä rakennetut talot, Vuoreksen<br />
projektijohtaja Pertti<br />
Tamminen kertoo.<br />
Jussi Tiainen<br />
Puutalo Porvoossa:<br />
As.Oy Porvoon Rantavehnä<br />
Hanke on valtakunnallisesti<br />
merkittävä. Puurakentamiseen<br />
perustuvien kokonaisten<br />
alueiden systemaattisessa<br />
kehittämisessä ja suunnittelussa<br />
on vielä paljon tutkittavaa<br />
ja kehitettävää. Erityisesti<br />
puukerrostalojen toteuttaminen<br />
on ollut vähäistä: Suomessa<br />
on rakennettu tai rakenteilla<br />
vain noin 35 puukerrostaloa<br />
eli yli kaksikerroksista<br />
asuin- tai työpaikkarakennusta,<br />
jonka kantava runko ja julkisivut ovat pääosin<br />
puuta.<br />
Ekotehokkuus on Isokuusen painopiste myös<br />
muulla tavoin. Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä<br />
kehitetään erityisesti ekokaavan ja<br />
muiden suunnittelun ohjausvälineiden menetelmä<br />
yhdessä <strong>Tampere</strong>en kaupungin ilmasto- ja<br />
energiaohjelman ECO 2 :n kanssa. Kehittämisessä<br />
on mukana myös <strong>Tampere</strong>en Sähkölaitos.<br />
Isokuusesta tavoitellaan hiilineutraalia aluetta,<br />
jossa energiatehokkuus, energiajärjestelmät,<br />
materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset<br />
elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun<br />
alusta asti.<br />
Puutalo Rovaniemellä:<br />
Metsähallituksen talo Pilke<br />
Lastenkirjoistaan, muun muassa<br />
Peukaloisen retkistä tuttu<br />
ruotsalainen Selma Lagerlöf on<br />
saanut oman kadun (Lagerlöfinkatu).<br />
Oman polun<br />
on saanut läpimurtonsa<br />
Nälkä-teoksellaan<br />
tehnyt norjalainen Knut Hamsun<br />
(Hamsuninpolku). Oma kuja<br />
on saksalaisella kirjailija ja taidemaalari<br />
Hermann Hesse (Hessenkuja),<br />
jonka ensimmäinen<br />
Nobel-ehdokkuus kaatui<br />
äänestystappioon Sillanpäälle.<br />
Tuorein Vuoreskunnian<br />
saaneista<br />
palkituista on palkittu<br />
on italialainen runoilija Eugenio<br />
Montale (Montalenpolku). Kuja<br />
on nimetty myös saksalaisen, Buddenbrookin<br />
sukutarinan<br />
kirjoittajan<br />
Thomas Mann mukaan (Manninkuja)<br />
sekä palkinnon saaneen<br />
mutta siitä kieltäytyneen<br />
ranskalainen<br />
Jean-Paul Sartren<br />
mukaan (Sartrenkuja).<br />
Tohtori Zivagosta tunnetulla<br />
venäläisellä Boris<br />
Pasternakilla on<br />
nyt raitti (Pasternakinraitti) ja<br />
brittiläinen, Viidakkokirjasta<br />
tuttu Rudyard Kipling sai kujan.<br />
(Kiplinginkuja).<br />
<strong>Tampere</strong> on kulttuurikaupunki.<br />
Vuoreksen lähellä olevan<br />
Hervannan kaupunginosan<br />
nimissä ovat esillä suomalaiset<br />
arvostetut näyttelijät.<br />
16
Kasvavalla <strong>Tampere</strong>ella on tekemisen<br />
meininki – tule katsomaan!<br />
<strong>Tampere</strong> on<br />
kulttuurikaupunki<br />
– jokaiseen makuun<br />
Nalle Ritvola<br />
<strong>Tampere</strong> tunnetaan reippaista otteista ja halusta<br />
kehittyä ja kasvaa. <strong>Tampere</strong> on myös pidetty:<br />
kyselyissä <strong>Tampere</strong>tta pidetään Suomen vetovoimaisimpana<br />
kaupunkina, ja yli puolet suomalaisista<br />
haluaisi muuttaa <strong>Tampere</strong>elle.<br />
<strong>Tampere</strong>en vetovoima perustuu tekemisen<br />
meininkiin, vahvaan kulttuuriin, suuriin työnantajiin<br />
ja korkeatasoisiin oppilaitoksiin. <strong>Tampere</strong>en<br />
kahdessa yliopistossa opiskelee 25 000 nuorta<br />
ja ammatillisissa oppilaitoksissa yhtä paljon.<br />
Kaikkiaan <strong>Tampere</strong>ella asuu 214 000 ihmistä.<br />
Vuosittain <strong>Tampere</strong>elle muuttaa noin 14 000<br />
ihmistä ja 2500 uutta tamperelaista syntyy. Väkeä<br />
myös muuttaa pois ja kuoleekin, joten vuosittain<br />
kasvu on noin 1500-2000 henkilöä. Voimakkaan<br />
muuttovoiton vuoksi <strong>Tampere</strong>ella rakennetaan<br />
runsaasti uusia asuntoja. Uusin kaupunginosa<br />
on luonnonläheinen Vuores, johon<br />
saadaan vuosikymmenen kuluessa asuntoja 13<br />
000 hengelle.<br />
Työpaikkoja <strong>Tampere</strong>ella on 120 000. Suurimmat<br />
työnantajat ovat <strong>Tampere</strong>en kaupunki,<br />
Nokia Oyj, yliopistot ja palvelualat. Hoiva-ala,<br />
kulttuuri, konepajat ja media-ala ovat suuria työllistäjiä.<br />
Päiväkoteja kaupungissa on 117, peruskouluja<br />
42 ja lukioita 12.<br />
Teatteriesityksiä ja konsertteja on vuosittain<br />
noin 3000. Jäähalleja on kuusi, Tappara ja Ilves<br />
pelaavat SM-liigaa, <strong>Tampere</strong>en Pyrintö voittaa<br />
vuodesta toiseen koripallon Suomen mestaruuden.<br />
Hotelleja on 21 ja vuoden 2012 aikana saadaan<br />
kaksi lisää - kaksi suurta on lisäksi suunnitteilla.<br />
Särkänniemessä käy vuosittain 700 000<br />
henkeä.<br />
Kaupungin kunnallinen tuloveroprosentti on<br />
keskimääräistä alhaisempi, 19 %. Kaupungin talous<br />
on hyvin hoidettu.<br />
Kaupunki sijaitsee kahden järven välisellä<br />
kannaksella. Kaupungin pohjoispuolella oleva<br />
Näsijärvi on 95 metriä ja eteläpuolella oleva Pyhäjärvi<br />
77 metriä merenpinnan yläpuolella. Niiden<br />
veden pinnan korkeusero on 18 metriä.<br />
Särkänniemi, kulttuuri ja jääkiekko ovat<br />
tunnetuimpia tamperelaisia asioita.<br />
<strong>Tampere</strong>en teatterilla ja <strong>Tampere</strong>en Työväen<br />
teatterilla on jo satavuotiset perinteet.<br />
Uusia ja suosittuja teattereita ovat myös<br />
kaikkina vuodenaikoina toimivat komedioihin<br />
ja lastenteatteriin keskittynyt Komediateatteri<br />
sekä musiikkiesityksiä tuottava Palatsiteatteri.<br />
Kesätapahtumista suurimpia ovat Pyynikin<br />
kesäteatteri, Pispalan Sottiisi, <strong>Tampere</strong>en<br />
Sävel, Sauna Open Air, Tammerkosken<br />
sillalla, Kukkaisviikot, Tammerfest ja <strong>Tampere</strong>en<br />
teatterikesä.<br />
Vuoreksen asuntomessujen aikaan kesällä<br />
2012 voi samalla käydä Särkänniemessä,<br />
Tammerfestissa, Kukkaisviikoilla ja <strong>Tampere</strong>en<br />
teatterikesässä.<br />
Pimeämpinä aikoina kulttuuri siirtyy marras-joulukuun<br />
valoviikkoja lukuun ottamatta<br />
sisätiloihin: kaupungissa järjestetään muun<br />
muassa <strong>Tampere</strong>en elokuvajuhlat, <strong>Tampere</strong>en<br />
Jazz Happening, uuden musiikin <strong>Tampere</strong><br />
Biennale sekä <strong>Tampere</strong>en ooppera,<br />
jossa keväällä 2012 esitetään Wagnerin<br />
Tannhäuser. Satojatuhansia ihmisiä on liikkeellä.<br />
<strong>Tampere</strong>-talossa järjestetään konsertteja<br />
valtavasti: esimerkiksi <strong>Tampere</strong>en Filharmonia<br />
järjestää kaudessa 15 konserttia. Tammikuussa<br />
2012 on suuri Beatles-happenig<br />
ja kesäkuussa 2012 <strong>Tampere</strong>-talossa esiintyy<br />
Karita Mattila.<br />
<strong>Tampere</strong> Filharmonia soittaa kapellimestari<br />
Hannu Linnun johdolla.<br />
Sini Pennanen<br />
17
Projektijohtaja Pertti Tamminen<br />
Vuoreksen kaupunginosassa<br />
on ihmisen näkökulma<br />
Urbaani, mutta<br />
luonnonläheinen<br />
Vuores<br />
<strong>Tampere</strong>en kaupunkiseutu on vahvassa kasvussa.<br />
Vuores vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.<br />
– Vuores ei kuitenkaan ole tavanomainen<br />
asuinalue muiden joukossa, vaan tavoitteena on<br />
heti alkujaan ollut rakentamisen ja asumisen korkea<br />
laatu. Vuores on hyvä yhdistelmä urbaania<br />
kaupunkiasumista ja luonnonläheisyyttä. Alueen<br />
etuja on myös monipuolisuus: sen jokaiselle<br />
asuinalueelle rakennetaan kerros-, rivi- ja omakotitaloja<br />
sekä kytkettyjä kaupunkipientaloja, sanoo<br />
Pertti Tamminen.<br />
Mikko Närhi<br />
– Vuoreksen perusidea on pikkukaupunkimaisuus.<br />
Asioita katsotaan ihmisen näkökulmasta:<br />
omavaraisuuteen perustuvassa Vuoreksessa arki<br />
on sujuvaa ja yhteisöllisyyttä tukevaa, Vuoreksen<br />
projektijohtaja Pertti Tamminen tiivistää.<br />
– Palveluista tulee laadukkaat ja monipuoliset,<br />
koulusta kulttuuri-, liikenne- ja terveyspalveluihin.<br />
Joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen<br />
reitteihin panostetaan, jotta asuminen Vuoreksessa<br />
on helppoa ilman omaa autoakin. Myös<br />
ratikkaan on varauduttu.<br />
– Vuores ei ole keskustan palveluihin tukeutuva<br />
lähiö eikä autokaupunki. Kaupan palvelut sijoitetaan<br />
ostoskeskuksen lisäksi talojen kivijalkoihin,<br />
kuten pikkukaupungeissa, sanoo Tamminen.<br />
Vuoreksen jätteiden koonta-asema<br />
Vuoreksen<br />
vahvuudet<br />
– Yksi Vuoreksen vahvuuksista on ekologisuus.<br />
Alueelle rakennetaan parhaillaan esimerkiksi<br />
edistyksellistä jätteiden putkikeräysjärjestelmää.<br />
Vuoreksessa on myös meneillään useita kehityshankkeita,<br />
joilla edistetään kotitalouksien mahdollisuuksia<br />
käyttää uusiutuvaa energiaa, kuten<br />
tuuli- ja aurinkovoimaa sekä maalämpöä.<br />
– Toinen vahvuuksista on kumppanuuskaavoitus:<br />
kaava tehdään yhteistyössä toteuttajien<br />
kanssa. Näin rakentajat pääsevät esittelemään<br />
parasta osaamistaan ja ideoitaan. Normaalisti<br />
kunta tekee kaavan ja siihen on rakentajien tyydyttävä.<br />
Vuoreksen kumppanuusmallilla saamme<br />
huomattavasti laadukkaimpia alueita ja asuntoja,<br />
sanoo Pertti Tamminen.<br />
– Taiteen vahva rooli Vuoreksessa on myös<br />
suuri asia. On harvinaista integroida taide tällä<br />
laajuudella koko kaupunginosan toteutukseen.<br />
Taideteoksia tulee esimerkiksi rakennuksien julkisivuihin,<br />
siltoihin, puistoihin ja aukioille.<br />
– Ainutlaatuisia palveluita ovat myös huippunopea<br />
laajakaista kaikkiin koteihin ja Vuoreksen<br />
palveluyhtiö.<br />
Vuoresta tehty 12 vuotta<br />
Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen oli<br />
mukana jo Vuoreksen ensivaiheissa, kaavoituksen<br />
vaikutustarkastelussa 1998 alkaen.<br />
Samana vuonna julkistettiin <strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />
ja Lempäälän kunnan yhteinen, merkittävä<br />
Vuores-hanke. Hanke oli alusta alkaen<br />
mittakaavaltaan valtava.<br />
Vuoreksen projektia hän ryhtyi vetämään<br />
kaupungin virkatyönä 2002. Projektiin tuli silloin<br />
mukaan myös projekti-insinööri, -arkkitehti<br />
ja -sihteeri.<br />
Vuoreksen osayleiskaava hyväksyttiin vuonna<br />
2003 ja vahvistettiin vuonna 2006. Ensimmäiset<br />
asemakaavat vahvistettin samoihin aikoihin.<br />
Vuonna 2005 liitettiin mukaan idea hakea<br />
Asuntomessuja 2012 Vuorekseen.<br />
Vuoreksen ensimmäiset asukkaat muuttivat<br />
Mäyränmäkeen helmikuussa 2010.<br />
Kymmenen vuoden kuluessa alueella asuu<br />
yli 10 000 asukasta.<br />
18
Tuula Lehtisen<br />
taideteos<br />
”Kotimetsä” täyttää<br />
porraskäytävän<br />
Nallen kestävää<br />
ilopilkkutaidetta<br />
Mikko Närhi<br />
Tuula Lehtinen<br />
Klaava<br />
valmistuu<br />
asuntomessuille<br />
Pirkanmaan Osuuskauppa<br />
aloittaa syyskuussa Vuoreksen<br />
uuden liikekeskuksen,<br />
Klaavan, rakentamisen.<br />
Vuoreksen puistokadun<br />
varrelle tuleva liikekeskus rakennetaan<br />
kahdessa vaiheessa.<br />
Ensin tehdään 700 m2:n<br />
rakennus kahteen kerrokseen,<br />
katutasoon tulee päivittäiskauppa.<br />
- Taide tulee Vuoreksessa ihmisten arkeen, kotiovelle,<br />
kauppakeskuksiin ja kulkuväylille, sanoo<br />
taiteilija Tuula Lehtinen. Hän on myös mukana<br />
Freizimmer Oy:ssä, joka kehittää yhteistyötä<br />
rakentajien ja taiteilijoiden sekä yhdyskuntasuunnittelijoiden<br />
kanssa, muun<br />
muassa Vuores-projektin kanssa. Freizimmer<br />
ideoi missä kaikkialla taidetta<br />
voi olla, millaisia materiaaleja mihinkin<br />
sopii ja millaiset taiteilijat sopivat projekteihin.<br />
- Taide on nyt ensimmäistä kertaa<br />
näin suuren kaupunginosan perussuunnitelmissa<br />
mukana. Taiteilijat ovat yhteistyössä<br />
rakentajien kanssa alusta alkaen, sanoo<br />
Tuula Lehtinen.<br />
Taideteokset ovat pääsääntöisesti teemoiltaan<br />
luontoon istuvia. Myös valotaide on mukana:<br />
valaistustakin on ajateltu visuaalisen miellyttävyyden<br />
kannalta.<br />
Vuoreksessa esimerkiksi keskuspuiston sillalla<br />
liikkuessa mukana kulkee valo, Paavo Räbinän<br />
taideteos Suojelusenkeli.<br />
Pertti Kukkonen<br />
on suunnitellut kiehtovan<br />
meluvallin ja asuntomessualueen<br />
Kirjailijanpuistoon<br />
muurin, hän on myös tekemässä<br />
yhteen asuinkerrostaloon Variksen pelin.<br />
Tuula Lehtisen työ on kerrostalon porraskäytävän<br />
laseihin sijoittuva Kotimetsä. Sanni Sepällä<br />
on sadunomainen suunnitelma sisäänkäyntien<br />
alavitriiniin. Lahdespohjan puolella on Pekka Jylhän<br />
sillaan kaiteeseen sijoittuva Kukkaketo.<br />
- Sisustukselta vaaditaan yhä persoonallisempia<br />
ja uudenlaisia ratkaisuja. Taidetta halutaan<br />
muuallekin kuin olohuoneeseen, kodin ilopilkuiksi.<br />
Olin erääseen näyttelyyni tulostanut teoksen<br />
suoraan akryylilevyn taustapuolelle ja minulta kysyttiin<br />
että tätäkö voi sitten vaikka pyyhkiä kostealla.<br />
Se antoi ajatuksen lähteä kehittämään teoksia<br />
käyttökelpoisiksi sisustustuotteiksi.<br />
- Teen koteihin ja julkisiin tiloihin kulutusta<br />
kestäviä teoksia, joiden tilakohtainen värimaailma<br />
on tarvittaessa yhtenäinen. Teemoina ovat<br />
toistaiseksi Afrikan sademetsät, vesi, metsien<br />
mielikuvitushyönteiset ja luontoaakkoset.<br />
- Teoksia voidaan sijoittaa<br />
keittiön seinille – jopa<br />
lieden taakse,<br />
portaikkoihin, eteisja<br />
saunatiloihin. Design<br />
on uniikkia<br />
mutta siitä huolimatta<br />
hinta on<br />
edullinen koska teos<br />
on monistettavissa.<br />
Ehkä niitä<br />
nähdään pian myös<br />
asuntomessuilla.<br />
Tuotanto- ja markkinointisopimus<br />
Traff<br />
Finland Oy:n kanssa<br />
on tehty, sanoo<br />
Nalle Ritvola.<br />
19
Change language