11.05.2015 Views

Vuoreslehti Numero 2:Nro 1 - Tampere

Vuoreslehti Numero 2:Nro 1 - Tampere

Vuoreslehti Numero 2:Nro 1 - Tampere

SHOW MORE
SHOW LESS

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

VUORESLEHTI<br />

VUORES ON TAMPEREEN UUSI KAUPUNGINOSA NUMERO 2 • 2011<br />

Riihimäen perhe ja Akola/Kivimäen<br />

perhe rakentavat omakotitalot<br />

<strong>Tampere</strong>en Vuoreksen<br />

asuntomessualueelle.<br />

Nalle Ritvola<br />

Asuntomessut<br />

Vuoreksessa!2012


Pormestari Timo P. Nieminen<br />

VUORESLEHTI<br />

2/2011 SISÄLTÖ<br />

Pormestari Timo P. Nieminen 2<br />

Pieniä taloja ja järviä 2<br />

Asuntomessutalon rakentajaperhe<br />

Riihimäki 5<br />

Asuntomessutalon rakentajaperhe<br />

Akola/Kivimäki 7<br />

Vuoreksen avaus 2011 8-9<br />

Mikko Närhi<br />

Meillä on yhteinen tahto ja<br />

voima tehdä Vuoreksesta hyvä<br />

paikka asua ja elää!<br />

Tervetuloa <strong>Tampere</strong>en Vuoreksen asuntomessuille 2012<br />

Vuoreksen, <strong>Tampere</strong>en uuden kaupunginosan<br />

rakentaminen on hyvässä vauhdissa: vuoteen<br />

2020 mennessä asukkaita on yli 13 000. Vuoreksen<br />

suunnittelu käynnistyi virallisesti kymmenen<br />

vuotta sitten.<br />

”Pikkukaupungin elämää luonnon kainalossa”<br />

on Vuoreksen tunnuslause. Se sopii hyvin. Vuoreksessa<br />

kaupunkimainen asuinympäristö, monipuolinen<br />

asuntotuotanto, laadukkaat työpaikkaalueet<br />

sekä luonnonläheisyys liittyvät kiinteästi<br />

toisiinsa. Rakentaminen tehdään maastoon ja<br />

maisemaan sopeuttaen, ja arvokkaimmat kohteet<br />

jätetään luonnontilaisiksi. Rohkenen todeta,<br />

että Vuores on suurimpia ja mielenkiintoisimpia<br />

kaupunkirakentamishankkeita 2000-luvun Suomessa.<br />

Sadan megabitin laajakaistayhteys kaikille,<br />

ekotehokas rakentaminen ja asuminen, hulevesien<br />

luonnonmukainen käsittely, jätteiden imukeräysjärjestelmä<br />

ja taide rakennetussa ympäristössä<br />

ovat Vuoreksen tuleville asukkaille arkipäivää.<br />

Pieniä taloja ja järviä<br />

Vuosien aikana<br />

eri puolille Vuoresta<br />

saadaan satoja<br />

omakotitontteja,<br />

ja kaikista<br />

niistä on lyhyt<br />

matka järven rantaan.<br />

Asuntomessualueen<br />

noin 30 omakotitonttia sijaitsevat Virolainen<br />

ja Pieni Virolainen -järvien välittömässä läheisyydessä.<br />

Samojen järvien lähellä on myös<br />

2<br />

Toteutumistapa on myös uusi ja mielenkiintoinen.<br />

<strong>Tampere</strong>en kaupunki on halunnut kehittää<br />

Vuoreksessa julkisen ja yksityisen tahojen yhteistyötä<br />

ja kumppanuusmalleja, esimerkiksi<br />

kumppanuskaavoitusta.<br />

Toivotamme uudet asukkaat<br />

tervetulleiksi Vuorekseen.<br />

Toivotamme myös vuoden 2012 asuntomessujen<br />

vieraat tervetulleeksi <strong>Tampere</strong>elle ja Vuorekseen.<br />

Luvassa on mielenkiintoinen messutapahtuma:<br />

mukana ovat innostuneet tamperelaiset,<br />

parhaat rakentajat ja suunnittelijat sekä innovatiivisia<br />

kehityshankkeita mm. TTY:n, VTT:n ja Sitran<br />

kanssa.<br />

Yhteinen tahto ja voima on tehdä Vuoreksesta<br />

vetovoimainen ja viihtyisä tulevaisuuden kaupunginosa<br />

- hyvä paikka asua ja elää. Kaupunginosa,<br />

joka tunnetaan ja josta koko <strong>Tampere</strong>en<br />

kaupunkiseutu voi olla ylpeä.<br />

Mäyränmäki, jonka omakotitaloissa asutaan jo.<br />

Mäyränmäen asuinalueelle nousee vielä yhtiömuotoisia<br />

pientaloja ja -rivitaloja.<br />

Seuraavaksi omakotitontteja tulee haettavaksi<br />

Koukkujärven vierelle sijoittuvasta Koukkurannasta.<br />

Vuoreksen suurimman järven, Särkijärven,<br />

rantaan toteutetaan myöhemmin kaikkia<br />

vuoreslaisia palveleva uimaranta ja rantapuisto.<br />

Hervannan Suolijärvellekään ei ole Vuoreksesta<br />

pitkä matka.<br />

Ensimmäinen kerrostalo on pian<br />

valmis 10<br />

Inno-Vuores -ideakilpailu 11<br />

Jätteet kulkevat maan alla 13<br />

Ekotehokasta Vuores-elämää 13<br />

Soininvaara: Suunniteltu hyvin 14<br />

Omat viljelyspalstat 14<br />

Särkijärven silta 14<br />

Isokuusen puutaloalue 16<br />

Nobel-kirjailijoiden kadut 16<br />

Kasvava <strong>Tampere</strong> 17<br />

<strong>Tampere</strong> on kulttuurikaupunki 17<br />

Pikkukaupungissa ihmisen näkökulma 18<br />

Vuoresta tehty 12 vuotta 18<br />

Taideteos Kotimetsä 19<br />

Nallen ilopilkkutaidetta 19<br />

Kauppakeskus Klaava 19<br />

Ilmoitukset<br />

SRV: As Oy Vuoreksen Matti 3<br />

YIT: As Oy Vuorenhaltia 4<br />

MariMatic: Jätteenkeräysjärjestelmä 6<br />

Pohjola: As Oy Vuoreksen Eemeli 11<br />

Asuntomessut <strong>Tampere</strong>ella 12<br />

<strong>Tampere</strong>en komediateatteri 15<br />

Sale 15<br />

Ideapark 20<br />

Kustantaja: Traff Finland Oy (yhteistyössä: <strong>Tampere</strong>en<br />

kaupunki/Vuores-projekti)<br />

Päätoimittaja: Mikko Närhi<br />

Toimituskunta: Pertti Tamminen, Reetta Hynynen,<br />

Mikko Närhi<br />

Graafinen suunnittelu ja taitto: Nalle Ritvola,<br />

Oy Nallellaan<br />

Paino: Kehitys Oy


Asuntomessualueen asukkaat: Niina ja Tommi Riihimäki<br />

Riihimäen Louhi-talossa<br />

ei hyväksytä virheitä eikä kompromisseja<br />

Taloon tulee myös toimistotila äidin sisustussuunnitteluyritykselle.<br />

Talo jakaantuukin oikeastaan<br />

yksityiseen puoleen sekä toimistopuoleen.<br />

Ekologisuutta sekin, töihin ei tarvitse lähteä autolla.<br />

- Perheemme yhteinen harrastus on matkustus.<br />

Kodissamme tulee näkymään matkoilta mukaan<br />

poimitut tunnelmat, tyylit ja muistot, joihin<br />

on mukava palata. Koti ei tule olemaan kovin<br />

tyypillinen suomalainen koti, mutta uusia ideoitahan<br />

asuntomessuilta on tarkoituskin päästä poimimaan.<br />

Kuitenkin harmonia ja sopusointu ehdottomasti<br />

säilyvät, vakuuttaa Niina.<br />

Urheiluharrastuksia<br />

ja uniikkia taidetta<br />

Riihimäen perhe muuttaa <strong>Tampere</strong>en Vuorekseen<br />

muutaman kilometrin päästä, Lempäälästä.<br />

Vuoreksen asuntomessut innostivat hakemaan<br />

tonttia, sillä Niina Riihimäkeä sisustussuunnittelijana<br />

ja Tommi Riihimäkeä rakennusinsinöörinä<br />

rakentaminen kiinnostaa. Talo rakennetaan<br />

Aeroc-kevytbetoniharkoista, jotka antavat<br />

monipuoliset mahdollisuudet erilaisille ja<br />

vaihteleville rakenteellisille ratkaisuille.<br />

- Kivitalon henki miellyttää meitä, sanoo Tommi<br />

Riihimäki.<br />

- Edellisen talon tein alusta alkaen kokonaan<br />

itse, mutta tähän hankkeeseen on valjastettu rakentamisen<br />

ammattilaiset, jo pelkästään kireän<br />

aikataulun vuoksi. Itse toimin hankkeessa pääsuunnittelijana<br />

ja vastaavana työnjohtajana.<br />

Päätöksen hakea tonttia Vuoreksen messualueelta<br />

Riihimäet tekivät äitienpäivänä 2010.<br />

Itse suunniteltu talo,<br />

pienimmistä ratkaisuista alkaen<br />

Niinan ja Tommin lisäksi perheeseen kuuluu 8-<br />

vuotias Olivia, 6-vuotias Eerik ja 1-vuotias Akseli.<br />

- <strong>Tampere</strong>en etuna ovat laajemmat palvelut ja<br />

kulttuuritarjonta, lisäksi olemme molemmat syntyjään<br />

tamperelaisia, sanovat Niina ja Tommi Riihimäki.<br />

- Oli selvää, että tämän asuntomessutalomme<br />

suunnittelimme myös itse – arkkitehtuurista<br />

ja jokaisesta pienimmästäkin pohjaratkaisusta<br />

alkaen, sanoo Niina Riihimäki.<br />

- Luvassa on varsinkin sisustuksen osalta paljon<br />

yksityiskohtaisia oivalluksia, joita on hiottu<br />

jo alusta alkaen osaksi rakennusta. Tässä talossa<br />

ei tehdä kompromisseja eikä virheitä.<br />

Louhi on moderni<br />

funkkisperinteen talo<br />

Vuoreksen Sartrenkujan päähän, puiston reunaan<br />

nousee kolmikerroksinen, funkkistyylin perinteitä<br />

vaaliva, mutta 2000-luvun tyyliin modernisoitu<br />

koti. Kortteli on vaaleiden kivitalojen<br />

alue. Taloon tulee 300 neliötä ja<br />

sen nimi on Louhi, suomalaisuuden<br />

kunniaksi.<br />

- Lähtökohtana ovat olleet<br />

messujen teemojen mukaisesti<br />

rakentamisen sekä sisustamisen<br />

ideat niin meiltä kuin muualtakin<br />

maailmalta ja toisaalta myös puutarhan<br />

ja luonnon tuominen osaksi<br />

koko asumista sisätiloissakin,<br />

sanoo Niina Riihimäki.<br />

- Vietämme todella paljon aikaa myös yhdessä<br />

kotosalla, ja tilat sekä toiminnot on jaoteltu eri<br />

kerroksiin. Suunnitteluissa on otettu huomioon<br />

tennis, juoksu, jääkiekko, jazztanssi sekä laskettelu<br />

– perheenjäsenten harrastuksia. Vaatteille ja<br />

varusteille saadaan kunnolliset kuivatus-, pesuja<br />

säilytystilat. Tanssiva tyttäremme saa alimmaiseen<br />

kerrokseen kunnollisen peilitilan, ja alakertaan<br />

sijoittuu myös pikkuinen kuntotilamme,<br />

sanoo Tommi Riihimäki.<br />

- Piha suunnitellaan lasten leikkien sekä pelailujen<br />

kannalta monimuotoiseksi ja mielenkiintoiseksi.<br />

Aikuiset saavat terassilta rauhallisen puutarhanäkymän.<br />

Taidetta kotiimme tekee tuttavamme,<br />

tamperelainen taiteilija Jaakko Himanen:<br />

luvassa on jotakin uniikkia juuri tähän kotiin,<br />

sanoo sisustussuunnittelija Niina Riihimäki.<br />

- Kaikenlaisissa rakenteellisissa sekä sisustuksellisissa<br />

ratkaisuissa korostamme ympäristöystävällisyyttä,<br />

laatua ja kestävyyttä. Huonekaluissa<br />

ja tekstiileissä valitsemme klassikoita ja<br />

designia, joiden aika ei mene koskaan ohi. Valaistuksen<br />

täytyy olla mielenkiintoista; on tuotava<br />

sisustusta ja arkkitehtuuria kauniisti esiin ja<br />

luotava erilaisia tunnelmia.<br />

5


Asuntomessualueen asukkaat: Elina Akola ja Jari Kivimäki<br />

Hoivaamme kotia<br />

ja koti hoivaa meitä<br />

Elinan ja Jarin talo on noin 200 neliön Dekotalon<br />

valmistalo. Tavoitteena ei ole tehdä rakenteellisesti<br />

ainutlaatuista vaan sisällöltään aivan uutta.<br />

Tavoitteita ovat muun muassa energiatehokkuus,<br />

helppo kodinohjaus ja teknisten ratkaisujen<br />

ajanmukaisuus. Mukana on myös fengshui,<br />

kiinalainen monimuotoinen ympäristöoppi. Sen<br />

menetelmät ovat kehittyneet satojen vuosien aikana<br />

ja käsitteet kumpuavat jopa tuhansien vuosien<br />

takaa.<br />

Fengshuin avulla etsitään suotuisia rakennuspaikkoja<br />

ja -suuntia sekä fyysisen ympäristön yksityiskohtia.<br />

Opin tausta-ajatuksena on, että tasapainoinen<br />

ja terveellinen ympäristö mahdollistaa<br />

tasapainoisen ja menestyksekkään elämän.<br />

Vihersisustuksella on olennainen rooli hyvinvointikodissa.<br />

Hyvä elämänlaatu on kotona viihtymistä, hyvää<br />

yöunta ja jaksamista, tasapainoista ja stressitöntä<br />

elämistä.<br />

Aina voi tehdä<br />

myönteisen muutoksen<br />

Elina Akolan ja Jari Kivimäen Vuoreksen asuntomessualueelle<br />

nousevalla talolla on laaja tausta<br />

ja tavoitteet – asuminen on heillä osa elämänlaadun<br />

kohottamista.<br />

- Teemme hyvinvointikodin: se on viihtyisä,<br />

turvallinen ja terveellinen, sanovat Elina ja Jari.<br />

Perheeseen kuuluvat myös lapset Volter, 16,<br />

Senja, 10, Viktor, 8, ja Saima, 3.<br />

Hyvinvointikotia tehdään ammattitaidolla.<br />

Puu runkoinen talopaketti on Dekotalolta, mutta<br />

sisältö on asukkailta, elämäntaidon valmentaja<br />

(life coach) Elina Akolalta ja Hyvinvointikoti-idean<br />

kehittäjältä ja kaupallistajalta Jari Kivimäeltä.<br />

Luonto sisällä<br />

ympäri vuoden<br />

- Hyvinvointikoti on suunnattu ihmisille, joiden valintoja<br />

ohjaa vastuu omasta hyvinvoinnista sekä<br />

eettisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Päämäärämme<br />

on parantaa ihmisten elämänlaatua kokonaisvaltaisesti.<br />

Niihin liittyvät vihersisustus, energiatehokkuus,<br />

sisäilman laatu, viihtyvyys ja henkinen<br />

hyvinvointi.<br />

Keskeinen ajatus on luonto sisällä ympäri<br />

vuoden, sanoo Jari Kivimäki. Perhe on myös varannut<br />

oman viljelypalstan, joka onkin aivan talon<br />

vieressä.<br />

- Sisustuksen ja puutarhan teemoissa näkyvät<br />

kansainväliset vaikutteet yhdistettynä suomalaiseen<br />

muotoiluun ja helppouteen.<br />

- <strong>Tampere</strong>elle asuntomessuille Vuorekseen<br />

valmistuva kotimme on Hyvinvointikodin pilottikohde.<br />

Hyvinvointikodissa tekniikka ja tunne<br />

ovat tasapainossa.<br />

Tekniikka<br />

ja fengshui<br />

- Asumisella ja sen suunnittelulla on yhteys elämisen<br />

taitoihin. Elämässä täytyy olla selkeitä<br />

päämääriä ja projekteja: on oltava uskoa omiin<br />

unelmiin. Kaikissa vaiheissa on mahdollista tehdä<br />

elämässään myönteinen muutos. Hyvinvointitekijät<br />

ovat sisäisiä ja ulkoisia. Asuminenkin on<br />

osa elämisen taitoa, kertoo Elina Akola omasta<br />

työstään elämäntaidon valmentajana.<br />

Hänen asiakkainaan on sekä yksityisiä ihmisiä<br />

ja yrityksiä.<br />

- Koti on intiimi paikka, jota pidämme yllä ja<br />

hoivaamme. Asia on myös päinvastoin, koti hoitaa<br />

ihmistä. Viihtyisässä kodissa yhdistyvät henkinen<br />

hyvinvointi ja fyysinen ympäristö, sanoo<br />

Elina Akola.<br />

7


Tuhannet ihmiset juhlivat Vuoresta<br />

<strong>Tampere</strong>en uuden kaupunginosan,<br />

Vuoreksen avajaisia juhlittiin kesäkuun<br />

30. päivänä. Vuoreksen halkaiseva<br />

puistokatu avattiin liikenteelle<br />

ja Vuoreksen ja keskustan yhdistävä<br />

Särkijärven silta vihittiin käyttöön.<br />

Pormestari Timo P. Nieminen kertoi<br />

juhlayleisölle, että ensi kesäksi on<br />

luvassa mielenkiintoinen messutapahtuma,<br />

Asuntomessut.<br />

Kunniavieraita, vuoreslaisia ja tulevia<br />

vuoreslaisia oli paikalla tuhansia.<br />

Vuoreksen avaus-juhlaan löysi tiensä myös<br />

Vuorespeikko, joka pisti heti tanssiksi<br />

Simo Frangénin kanssa.<br />

Torvet soi kun Särkijärven sillan Suomi-nauha leikattiin. Arvovaltaiset<br />

leikkaajat ja tilaisuuden puhujat olivat projektijohtaja Pertti Tamminen<br />

(vas), <strong>Tampere</strong>en pormestari Timo P. Nieminen ja ARAn rakennuttajapäällikkö<br />

Martti Polvinen.<br />

Tohtori Orff ja Herra Dalcroze oli tuttu ja mieleinen<br />

ryhmä Vuoreksen avajaisten lapsijuhlijoille.<br />

Juhlayleisölle tarjottiin kahvit, munkit ja makkarat.<br />

Vuorekselle tyypillisessä helteessä mehu oli suosituinta.<br />

SRV:n osastolla<br />

kaupattiin hyvällä<br />

menestyksellä asuntomessualueelle<br />

nousevaa<br />

As Oy Vuoreksen<br />

Mattia, kahden kerrostalon<br />

ja kahden kaksitasoisen<br />

rivitalon<br />

korttelia Maija Hallila-<br />

Männistön (keskellä)<br />

johdolla.<br />

<strong>Tampere</strong>lainen pyöräilyseura Kaupin<br />

Kanuunat ylitti sillan toisena, kutsuvieraiden<br />

nyssebussin jälkeen.<br />

8


Iloinen Anna Puu oli päivän tähtiesiintyjä, helteisessä säässä sopi hyvin<br />

esiintyminen paljain jaloin.<br />

<strong>Tampere</strong>en terveydenhuollosta<br />

ja ikäihmisten palveluista huolehtiva<br />

apulaispormestari Anna-<br />

Kaisa Ikonen tutustui<br />

Vuorekseen tyttärensä kanssa.<br />

Tiina Rantala oli kiertoajelun nonstop-bussin oppaana.<br />

Bussi ajoi Vuoreksen puistokadun päähän, poikkesi<br />

Mäyränmäen pientaloalueella ja pysähtyi tutustumaan<br />

ensimmäisen kerrostalon, Fennian ja Visura Oy:n rakentaman<br />

kohteen huoneistoihin.<br />

Sillan pituus on 310 metriä, sen korkeus<br />

veden pinnasta on noin 13 metriä.<br />

Theo sai pormestari Niemiseltä muistoksi pätkän<br />

sillan avausnauhasta.<br />

Vuoreksen avauksen ja Särkijärven sillan<br />

vihkiminen veti paikalle liki 3000 henkeä.<br />

9


Sata megaa mahdollistaa<br />

sujuvan etätyön<br />

Vuoreksen ensimmäisen kerrostalon<br />

tekevät Fennia/Visura Oy.<br />

Vuoreskeskuksen ensimmäinen<br />

kerrostalo on pian valmis<br />

Vuoresta rakennetaan tamperelaiseen tapaan<br />

päättäväisesti ja nopeasti. Kaupunginosan rakentaminen<br />

edistyy vauhdikkaasti.<br />

Miltei kaikki Mäyränmäen 30 omakotitontista<br />

on rakennettu tai rakenteilla, ja alue kasvaa vielä<br />

yhtiömuotoisilla pientaloilla. Vuoreskeskuksen<br />

ensimmäinen kerrostalo saa asukkaat ja katutason<br />

yrittäjät syksyllä 2011. Asuntomessualueen<br />

kerros-, rivi- ja paritalot sekä noin 30 omakotitaloa<br />

valmistuvat asuntomessuille heinäkuuksi<br />

2012. Myös liikekeskuksen ensimmäinen rakennusvaihe<br />

ja messualueen päiväkoti ovat silloin<br />

valmiina.<br />

Vuoreskeskukseen rakennettavan koulukeskuksen<br />

ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön<br />

vuonna 2013. Koulukeskukseen sijoitetaan päiväkoti,<br />

esiopetus, peruskoulu (1-9 luokille) sekä<br />

liikunta-, auditorio- ja kokoontumistiloja. Iltaisin<br />

koulukeskuksen tilat toimivat vuoreslaisten harrastuspaikkoina.<br />

Asuntomessujen jälkeen, talvella 2012 Vuoreksessa<br />

asuu arviolta noin 1 500 ihmistä.<br />

Vuoreksen kaupunginosaan saadaan paras<br />

mahdollinen laajakaistayhteys - nopeudeltaan<br />

100/100 Mbit/s. Tietoverkko toteutetaan valokuidulla.<br />

Alueelle suunnitellaan myös kattavaa<br />

langatonta verkkoa. Kaikki 13 000 tulevaa<br />

vuoreslaista pystyvät katsomaan HD-tasoista<br />

kaapelitelevisiota, työskentelemään langattomasti,<br />

käymään videoneuvotteluja, kuuntelemaan<br />

nettiradiota, pelaamaan nettipelejä<br />

ja toteuttamaan vaativia yhteyksiä tarvitsevia<br />

tulevaisuuden ratkaisuja.<br />

Tehokas verkko voi tarjota myös kodin uuden<br />

automaation ohjauksen, kuten lämpöjen<br />

etäsäädöt, lukitukset, valvonnan ja valojen katkaisut.<br />

Ikäihmisille pystytään järjestämään langattomia<br />

hoivapalveluja esimerkiksi tutkimuksia ja<br />

tilanseurantaa ajatellen. Opiskelijat voivat käyttää<br />

langattomia päätelaitteita opiskelussaan.<br />

Televisiokuva muuttuu tulevaisuudessa kolmiulotteiseksi:<br />

Vuoreksen verkolla senkin seuraaminen<br />

on mahdollista.<br />

Vuoreksen supernopean verkon toteuttaa<br />

<strong>Tampere</strong>en puhelin Oy, joka kuuluu Finnet-yhtiöihin.<br />

10


Asumisen arkea helpotetaan<br />

Inno-Vuoreksen ideakilpailulla<br />

Keväällä ja kesällä 2011 järjestetyssä Inno-<br />

Vuores-kilpailussa kerättiin uusia asumisen ideoita<br />

ja käytännön vinkkejä sekä nostettiin esille<br />

asumisen arkeen liittyviä ongelmia. Kilpailulla tavoiteltiin<br />

uusia tuotteita ja palveluita sekä käytännön<br />

apuja asumiseen, harrastamiseen ja<br />

työskentelyyn Vuoreksessa.<br />

Inno-Vuoreksen järjestivät yhteistyössä <strong>Tampere</strong>en<br />

kaupungin Vuores-projekti, ECO2-hanke,<br />

Osuuskunta Suomen Asuntomessut, <strong>Tampere</strong>en<br />

Puhelin Oy, Luova <strong>Tampere</strong>, Demola ja <strong>Tampere</strong>en<br />

teknillinen yliopisto. Inno-Vuoreksen toteuttajina<br />

olivat TTY:n ja Demolan koordinoimina<br />

<strong>Tampere</strong>en yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijat.<br />

Jätettyjä kilpailuehdotuksia jalostetaan opiskelijaryhmissä<br />

konkreettisiksi palvelu- ja sovelluskonsepteiksi.<br />

Parhaat ehdotukset ovat esillä<br />

Asuntomessuilla <strong>Tampere</strong>ella 2012.<br />

Jätetyissä ehdotuksissa korostuivat yhteisöllisyys<br />

ja naapuriapu, asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia<br />

tukevat ideat sekä arkea helpottavat<br />

ja asumisen ekotehokkuutta parantavat ratkaisut.<br />

Elina Pulliainen ja Antti Kareinen esittelevät Inno-Vuoreksen ideoimaa Vuores-portaalia, siitä näkee<br />

mm. rantasaunan varaukset, venelainat ja vapaa lastenvahdit.<br />

11


Asuntomessut<br />

Vuoreksessa!<br />

Asuntomessut järjestetään<br />

<strong>Tampere</strong>ella, Vuoreksen uudessa<br />

kaupunginosassa 13.7.-12.8.2012.<br />

huippunopealla verkkoyhteydellä ja hulevesien<br />

luonnonmukaisella käsittelyllä.<br />

Alueelle tulee kattavat kevyen liikenteen<br />

reitit sekä toimiva joukkoliikenne - myös<br />

katuraitiotien rakentamiseen varaudutaan.<br />

Asuntomessut järjestetään yhteistyössä<br />

<strong>Tampere</strong>en kaupungin ja Osuuskunta<br />

Suomen Asuntomessujen kesken.<br />

Asuntomessualueen ja koko Vuoreksen<br />

rakentamisen lähtökohtia<br />

ovat pikkukaupunkimaisuus, ekologisuus,<br />

huipputeknologia, luovuus ja<br />

yhteisöllisyys.<br />

Tiivis, luonnonläheinen<br />

ja ekologinen<br />

Asuntomessualueelle rakentuu 27 omakotitaloa<br />

sekä pari-, rivi- ja kerrostaloja.<br />

Talot antavat kattavan kuvan energiatehokkaan<br />

rakentamisen ja asumisen uusimmista<br />

ratkaisuista. Kolmannes omakotirakentajista<br />

tavoittelee passiivienergiataloa<br />

ja muutama jopa nollaenergiataloa.<br />

Omakotitalojen koot vaihtelevat<br />

140-250 neliön välillä. Joukossa on niin<br />

puu-, kivi-, tiili- kuin hirsitalojakin.<br />

Seitsemän kilometrin<br />

päässä keskustasta<br />

sijaitseva Vuoreksen<br />

asuntomessualue on<br />

tiivis, luonnonläheinen<br />

ja lähellä palveluita sekä<br />

virkistysalueita.<br />

Messualue on suunniteltu<br />

tukemaan asukkaiden<br />

sosiaalista vuorovaikutusta<br />

ja yhteenkuuluvuutta.<br />

Esimerkiksi<br />

omakotitalot sijaitsevat<br />

omalla vyöhykkeellään<br />

ryhmiteltyinä<br />

4-6 talon luonnonläheisiksi<br />

soluiksi.<br />

Ekologista asumista<br />

tuetaan esimerkiksi jätteiden<br />

putkikeräysjärjestelmällä,<br />

palstaviljelyalueella,<br />

sujuvan etätyön<br />

mahdollistavalla<br />

12


Uutta Suomessa<br />

– Vuoreksen jätteet<br />

kulkevat maan alla<br />

Ekotehokasta<br />

Vuores-elämää<br />

Nalle Ritvola<br />

Vuorekseen rakennetaan ainutlaatuinen putkikeräysjärjestelmä.<br />

Sen ansiosta pihoissa ei ole<br />

haisevia roskalaatikoita eivätkä roska-autot pörise<br />

ikkunan alla.<br />

Putkijärjestelmän on kehittänyt ja sen toimittaa<br />

Vuorekseen suomalainen MariMatic Oy. Järjestelmällä<br />

on kysyntää eri puolille maailmaa. Se<br />

voidaan sijoittaa paitsi kaupunki-infrastruktuuriin<br />

myös esimerkiksi kauppakeskuksiin ja teollisuus<br />

laitoksiin - myös vanhoihin rakenteisiin.<br />

Jätteet lajitellaan<br />

kuten ennenkin<br />

Jätteet viedään keräyspaikkoihin, joissa biojäte,<br />

paperi, kartonki ja kuivajäte lajitellaan omiin<br />

syöttöputkiinsa.<br />

Syöttöpisteessä on varastotila, joka tyhjenee<br />

jätteiden määrän mukaan automaattisesti 1-2<br />

kertaa päivässä. Syöttöpisteen formaattori muotoilee<br />

ja tiivistää jätteet pötköksi kuljetusputkeen.<br />

Syöttöputket, kuten itse putkistokin, voidaan<br />

puhdistaa.<br />

Kukin jätelaji kulkee vuorollaan putkessa alipaineisena<br />

omaan konttiinsa Vuoreksen koontaasemalle.<br />

Koonta-asemalta autot noutavat kontit<br />

kuljetettaviksi hyödyntämiseen ja käsittelyyn.<br />

Pihat ovat<br />

ihmisten käytössä<br />

- Jätteiden putkikeräys lisää asumisen viihtyvyyttä<br />

ja turvallisuutta, kun jätelajeja ei noudeta kiinteistöltä<br />

raskaalla ajoneuvolla, sanoo Pirkanmaan<br />

Putkikeräys Oy:n toimitusjohtaja Pentti<br />

Rantala.<br />

Mikko Närhi<br />

- Piha-alueilla vapautuu tilaa muuhun käyttöön.<br />

Syöttöputket ovat hygieenisiä ja hajuhaitat<br />

vähenevät. Energiaa kuluu vain runsaat 20 prosenttia<br />

perinteiseen noutomenettelyyn verrattuna.<br />

- Putkikeräysjärjestelmässä jätteet vievät<br />

merkittävästi vähemmän tilaa kuin aikaisemmin.<br />

Vuoreksen päivittäiset jätteet mahtuvat lopulta<br />

yhteen jäteautoon. Se on tärkeää ympäristön<br />

hoitamista, sanoo Pentti Rantala.<br />

Kiinteistöyhtiöt tulevat<br />

jäteyhtiön osakkaiksi<br />

Vuoreksessa asuntoyhtiöt ja -säätiöt sekä muut<br />

kiinteistöyhtiöt tulevat Pirkan Putkikeräys Oy:n<br />

B-osakkaiksi ja maksavat myös kertaluontoisen<br />

liityntämaksun. Pientalot tulevat vain käyttäjiksi<br />

maksamalla kertaluontoisen liityntämaksun.<br />

Ennen Vuoresta putkikeräysjärjestelmä on toteutettu<br />

vain Espoon Suurpellossa. Järjestelmiä<br />

suunnitellaan myös muun muassa Helsingin Kalasatamaan<br />

ja Jätkäsaareen. Ruotsissa järjestelmä<br />

on yleinen, mutta toimii hieman toisella periaatteella.<br />

Pentti Rantala<br />

Asumisen ja elämisen ekotehokkuus ovat ensiarvoisen<br />

tärkeitä asioita Vuoreksessa. Pääosa<br />

kaupunginosan lämmityksestä saadaan kaukolämmöstä.<br />

Pientaloissa maalämpö on suosittu<br />

energiaratkaisu, ja lisälämpöä tuotetaan myös<br />

aurinkokerääjien, tulisijojen ja ilmalämpöpumppujen<br />

avulla. Alueella tutkitaan mahdollisuuksia<br />

käyttää sähköntuotannossa aurinko- ja tuulienergiaa.<br />

Rakennukset ovat energiaa säästäviä. Esimerkiksi<br />

asuntomessualueelle rakentuu paitsi<br />

passiivienergiataloja myös nollaenergiataloja.<br />

Passiivienergiatalo tarvitsee lämmitysenergiaa<br />

vain noin 20-30 kWh/brm² vuodessa. Nollaenergiatalo<br />

tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään<br />

saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta<br />

energiaa.<br />

Vuoreksen jätekeräys on järjestetty keskitetyllä<br />

imukeräysmenetelmällä maan alle. Putkikeräys<br />

vähentää huomattavasti huoltoliikenteen<br />

määrää ja päästöjä, kun jätteitä ei noudeta erikseen<br />

joka tontilta.<br />

Liikenneyhteydet Vuoreksesta Helsingin<br />

moottoritielle, Hervannan ja Lahdesjärven työpaikka-<br />

ja palvelualueille sekä keskustaan ovat<br />

lyhyitä, ja joukkoliikenne järjestetään nopeaksi.<br />

Myös katuraitiotien rakentamiseen varaudutaan.<br />

Kattavat kevyen liikenteen reitit kannustavat<br />

päästöttömään liikkumiseen.<br />

Sade- ja valumavedet eli hulevedet käsitellään<br />

Vuoreksessa luonnonmukaisesti ja hallitusti.<br />

Hulevesiä viivytetään ja imeytetään<br />

muun muassa tulvaniityillä ja painanteissa.<br />

Hulevesijärjestelmällä huolehditaan,<br />

ettei Vuoreksen järviin kulkeudu<br />

maaperän kiintoainesta ja vesistöjä<br />

kuormittavia ravinteita.<br />

13


Osmo Soininvaara:<br />

Vuores on suunniteltu<br />

hyvin<br />

- Ihmiset haluavat asua modernilla, korkea laatuisella<br />

kerrostaloalueella lähellä viheralueita ja<br />

kaupungin keskustaa, määritteli kansanedustaja<br />

Osmo Soininvaara ihmisten ihannealuetta Vuores-seminaarissa<br />

maaliskuussa 2011.<br />

– Kun alue on vielä liikenteellisesti hyvin toimiva<br />

ja hyvillä palveluilla varustettu, se on täydellinen.<br />

Vuoreksella on tässä hyvät lähtökohdat.<br />

- Älkää tehko suunnittelussa ja rakentamisessa<br />

kompromisseja ja tehkää sinne ratikka, silloin<br />

Vuores on menestys. Raitiovaunu tekee kaupungin:<br />

se on vetovoimainen, se on erilainen ja kokoava.<br />

Myös hyvät pyöräilymahdollisuudet lisäävät<br />

kiinnostusta.<br />

- Vastaava alue on Helsingin Munkkivuori. Se<br />

tehtiin tavalliseksi lähiöksi mutta hyvän suunnittelun<br />

ansiosta se on edelleenkin Helsingin ykkösalue.<br />

- Vuores on miestäni suunniteltu hyvin: kaupunkikuvaan<br />

on panostettu, se on urbaani ja<br />

luonnonläheinen. Omavaraisuuden takaavat kaupat<br />

ovat alueen keskellä, ja työpaikkoihin Hervantaan<br />

ja keskustaan on lyhyet etäisyydet. Ensimmäinen<br />

kerrostaloista on rakenteilla ja se<br />

näyttää korkeatasoiselta.<br />

- Vuoreksessa on panostettu ekologisuuteen<br />

ja toteutettu uudenaikainen jätteiden putkikeräys.<br />

- Uskon Vuoreksen olevan<br />

menestys, sanoi<br />

Osmo Soininvaara.<br />

– Vauhdilla nouseva<br />

puutarhakaupunki<br />

on jo<br />

heti valmistuessaan<br />

haluttua<br />

asuinseutua.<br />

Särkijärven silta<br />

Särkijärven silta on 310 metriä pitkä, ja siten<br />

<strong>Tampere</strong>en katuverkoston pisin silta. Silta on<br />

kolmijänteinen, teräsbetonikantinen liittorakenteinen<br />

teräspalkkisilta. Siihen on käytetty<br />

3 200 m 3 betonia ja 600 tn betoniterästä.<br />

Sillan ajorata on kahdeksan metriä ja kevyen<br />

liikenteen väylä viisi metriä leveä. Väylät on eristetty<br />

toisistaan vahvalla lasilevyllä. Ajoväylän<br />

korkeus on noin 13 metriä veden pinnasta. Särkijärven<br />

siltapaikalla vesistön leveys on noin<br />

160 metriä ja veden syvyys enimmillään 17<br />

metriä. Siltaratkaisussa on varauduttu katuraitiotien<br />

rakentamiseen: sillan leventäminen tulevaisuudessa<br />

on otettu huomioon perustuksissa.<br />

Sillan ansiosta matka Vuoreksesta <strong>Tampere</strong>en<br />

keskustaan lyhenee noin seitsemään kilometriin.<br />

Sillan on suunnitellut Insinööritoimisto Pontek<br />

Oy:n Juhani Hyvönen. Urakoitsijana on sillanrakennukseen<br />

erikoistunut tamperelainen Insinööritoimisto<br />

Seppo Rantala Oy. Sillan rakentaminen<br />

maksoi 7,5 miljoonaa euroa.<br />

Vuoreslaisille omat<br />

viljelypalstat<br />

Vuorekseen, Virolaistenpuistoon on suunnitteilla<br />

asukkaiden viljeltäviksi monipuolinen pals ta viljelyalue.<br />

Palstat voivat olla sekä yksi- että<br />

monivuotisia.<br />

Uutena viljelymahdollisuutena on esitetty erityisesti<br />

ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille soveltuvia<br />

korotettuja viljelyaltaita ja -pöytä. Monivuotisilla<br />

palstoilla voi kasvattaa perennoja, marjapensaita<br />

ja lyhytrunkoisia hedelmäpuita;<br />

samalla saadaan maisemaan ryhtiä ja elävyyttä.<br />

Käytävien ja viljelyalueiden lomaan muotoillaan<br />

loivia kumpareita, joille kylvetään kukkivia<br />

niittykasveja. Palstaviljelyalueelle tulee myös<br />

kasteluvesikaivo.


Ekologiset elämäntavat<br />

pääosassa Isokuusen<br />

puutaloalueella<br />

Vuoreksen<br />

katujen nimissä<br />

Nobel-kirjailijat<br />

Vuoreksen asuntomessualueen<br />

katujen, polkujen, raittien ja aukioiden<br />

nimet on ristitty Nobel-palkinnolla<br />

palkittujen kirjailijoiden<br />

mukaan.<br />

Mukana on tietenkin <strong>Tampere</strong>ella<br />

koulunsa käynyt ja paljon oleskellut,<br />

hämeenkyröläinen Frans Emil<br />

Sillanpää, jonka mukaan on nimetty Frans Emilin<br />

katu ja Taatanaukio.<br />

Kimmo Räisänen<br />

Yhteistyössä keskeisten suomalaisten puurakentajien<br />

kanssa Vuorekseen, Isokuusen alueelle<br />

suunnitellaan mittavaa puutalojen aluetta. Puukerrostalot,<br />

puiset liikerakennukset sekä puiset<br />

pientalot muodostavat yhtenäisen arkkitehtonisen<br />

kokonaisuuden. <strong>Tampere</strong>en kaupungin Vuores-projektin<br />

pääkumppani hankkeessa on Finnish<br />

Wood Research.<br />

- Hanke jatkaa luontevalla tavalla koko Vuoreksen<br />

suunnittelua leimaavaa ekotehokkuuden<br />

lähtökohtaa. Puurakennukset aiheuttavat koko<br />

elinkaarensa aikana selvästi vähemmän ilmastoja<br />

ympäristöhaittoja kuin esimerkiksi tiilestä, betonista<br />

tai teräksestä rakennetut talot, Vuoreksen<br />

projektijohtaja Pertti<br />

Tamminen kertoo.<br />

Jussi Tiainen<br />

Puutalo Porvoossa:<br />

As.Oy Porvoon Rantavehnä<br />

Hanke on valtakunnallisesti<br />

merkittävä. Puurakentamiseen<br />

perustuvien kokonaisten<br />

alueiden systemaattisessa<br />

kehittämisessä ja suunnittelussa<br />

on vielä paljon tutkittavaa<br />

ja kehitettävää. Erityisesti<br />

puukerrostalojen toteuttaminen<br />

on ollut vähäistä: Suomessa<br />

on rakennettu tai rakenteilla<br />

vain noin 35 puukerrostaloa<br />

eli yli kaksikerroksista<br />

asuin- tai työpaikkarakennusta,<br />

jonka kantava runko ja julkisivut ovat pääosin<br />

puuta.<br />

Ekotehokkuus on Isokuusen painopiste myös<br />

muulla tavoin. Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä<br />

kehitetään erityisesti ekokaavan ja<br />

muiden suunnittelun ohjausvälineiden menetelmä<br />

yhdessä <strong>Tampere</strong>en kaupungin ilmasto- ja<br />

energiaohjelman ECO 2 :n kanssa. Kehittämisessä<br />

on mukana myös <strong>Tampere</strong>en Sähkölaitos.<br />

Isokuusesta tavoitellaan hiilineutraalia aluetta,<br />

jossa energiatehokkuus, energiajärjestelmät,<br />

materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset<br />

elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun<br />

alusta asti.<br />

Puutalo Rovaniemellä:<br />

Metsähallituksen talo Pilke<br />

Lastenkirjoistaan, muun muassa<br />

Peukaloisen retkistä tuttu<br />

ruotsalainen Selma Lagerlöf on<br />

saanut oman kadun (Lagerlöfinkatu).<br />

Oman polun<br />

on saanut läpimurtonsa<br />

Nälkä-teoksellaan<br />

tehnyt norjalainen Knut Hamsun<br />

(Hamsuninpolku). Oma kuja<br />

on saksalaisella kirjailija ja taidemaalari<br />

Hermann Hesse (Hessenkuja),<br />

jonka ensimmäinen<br />

Nobel-ehdokkuus kaatui<br />

äänestystappioon Sillanpäälle.<br />

Tuorein Vuoreskunnian<br />

saaneista<br />

palkituista on palkittu<br />

on italialainen runoilija Eugenio<br />

Montale (Montalenpolku). Kuja<br />

on nimetty myös saksalaisen, Buddenbrookin<br />

sukutarinan<br />

kirjoittajan<br />

Thomas Mann mukaan (Manninkuja)<br />

sekä palkinnon saaneen<br />

mutta siitä kieltäytyneen<br />

ranskalainen<br />

Jean-Paul Sartren<br />

mukaan (Sartrenkuja).<br />

Tohtori Zivagosta tunnetulla<br />

venäläisellä Boris<br />

Pasternakilla on<br />

nyt raitti (Pasternakinraitti) ja<br />

brittiläinen, Viidakkokirjasta<br />

tuttu Rudyard Kipling sai kujan.<br />

(Kiplinginkuja).<br />

<strong>Tampere</strong> on kulttuurikaupunki.<br />

Vuoreksen lähellä olevan<br />

Hervannan kaupunginosan<br />

nimissä ovat esillä suomalaiset<br />

arvostetut näyttelijät.<br />

16


Kasvavalla <strong>Tampere</strong>ella on tekemisen<br />

meininki – tule katsomaan!<br />

<strong>Tampere</strong> on<br />

kulttuurikaupunki<br />

– jokaiseen makuun<br />

Nalle Ritvola<br />

<strong>Tampere</strong> tunnetaan reippaista otteista ja halusta<br />

kehittyä ja kasvaa. <strong>Tampere</strong> on myös pidetty:<br />

kyselyissä <strong>Tampere</strong>tta pidetään Suomen vetovoimaisimpana<br />

kaupunkina, ja yli puolet suomalaisista<br />

haluaisi muuttaa <strong>Tampere</strong>elle.<br />

<strong>Tampere</strong>en vetovoima perustuu tekemisen<br />

meininkiin, vahvaan kulttuuriin, suuriin työnantajiin<br />

ja korkeatasoisiin oppilaitoksiin. <strong>Tampere</strong>en<br />

kahdessa yliopistossa opiskelee 25 000 nuorta<br />

ja ammatillisissa oppilaitoksissa yhtä paljon.<br />

Kaikkiaan <strong>Tampere</strong>ella asuu 214 000 ihmistä.<br />

Vuosittain <strong>Tampere</strong>elle muuttaa noin 14 000<br />

ihmistä ja 2500 uutta tamperelaista syntyy. Väkeä<br />

myös muuttaa pois ja kuoleekin, joten vuosittain<br />

kasvu on noin 1500-2000 henkilöä. Voimakkaan<br />

muuttovoiton vuoksi <strong>Tampere</strong>ella rakennetaan<br />

runsaasti uusia asuntoja. Uusin kaupunginosa<br />

on luonnonläheinen Vuores, johon<br />

saadaan vuosikymmenen kuluessa asuntoja 13<br />

000 hengelle.<br />

Työpaikkoja <strong>Tampere</strong>ella on 120 000. Suurimmat<br />

työnantajat ovat <strong>Tampere</strong>en kaupunki,<br />

Nokia Oyj, yliopistot ja palvelualat. Hoiva-ala,<br />

kulttuuri, konepajat ja media-ala ovat suuria työllistäjiä.<br />

Päiväkoteja kaupungissa on 117, peruskouluja<br />

42 ja lukioita 12.<br />

Teatteriesityksiä ja konsertteja on vuosittain<br />

noin 3000. Jäähalleja on kuusi, Tappara ja Ilves<br />

pelaavat SM-liigaa, <strong>Tampere</strong>en Pyrintö voittaa<br />

vuodesta toiseen koripallon Suomen mestaruuden.<br />

Hotelleja on 21 ja vuoden 2012 aikana saadaan<br />

kaksi lisää - kaksi suurta on lisäksi suunnitteilla.<br />

Särkänniemessä käy vuosittain 700 000<br />

henkeä.<br />

Kaupungin kunnallinen tuloveroprosentti on<br />

keskimääräistä alhaisempi, 19 %. Kaupungin talous<br />

on hyvin hoidettu.<br />

Kaupunki sijaitsee kahden järven välisellä<br />

kannaksella. Kaupungin pohjoispuolella oleva<br />

Näsijärvi on 95 metriä ja eteläpuolella oleva Pyhäjärvi<br />

77 metriä merenpinnan yläpuolella. Niiden<br />

veden pinnan korkeusero on 18 metriä.<br />

Särkänniemi, kulttuuri ja jääkiekko ovat<br />

tunnetuimpia tamperelaisia asioita.<br />

<strong>Tampere</strong>en teatterilla ja <strong>Tampere</strong>en Työväen<br />

teatterilla on jo satavuotiset perinteet.<br />

Uusia ja suosittuja teattereita ovat myös<br />

kaikkina vuodenaikoina toimivat komedioihin<br />

ja lastenteatteriin keskittynyt Komediateatteri<br />

sekä musiikkiesityksiä tuottava Palatsiteatteri.<br />

Kesätapahtumista suurimpia ovat Pyynikin<br />

kesäteatteri, Pispalan Sottiisi, <strong>Tampere</strong>en<br />

Sävel, Sauna Open Air, Tammerkosken<br />

sillalla, Kukkaisviikot, Tammerfest ja <strong>Tampere</strong>en<br />

teatterikesä.<br />

Vuoreksen asuntomessujen aikaan kesällä<br />

2012 voi samalla käydä Särkänniemessä,<br />

Tammerfestissa, Kukkaisviikoilla ja <strong>Tampere</strong>en<br />

teatterikesässä.<br />

Pimeämpinä aikoina kulttuuri siirtyy marras-joulukuun<br />

valoviikkoja lukuun ottamatta<br />

sisätiloihin: kaupungissa järjestetään muun<br />

muassa <strong>Tampere</strong>en elokuvajuhlat, <strong>Tampere</strong>en<br />

Jazz Happening, uuden musiikin <strong>Tampere</strong><br />

Biennale sekä <strong>Tampere</strong>en ooppera,<br />

jossa keväällä 2012 esitetään Wagnerin<br />

Tannhäuser. Satojatuhansia ihmisiä on liikkeellä.<br />

<strong>Tampere</strong>-talossa järjestetään konsertteja<br />

valtavasti: esimerkiksi <strong>Tampere</strong>en Filharmonia<br />

järjestää kaudessa 15 konserttia. Tammikuussa<br />

2012 on suuri Beatles-happenig<br />

ja kesäkuussa 2012 <strong>Tampere</strong>-talossa esiintyy<br />

Karita Mattila.<br />

<strong>Tampere</strong> Filharmonia soittaa kapellimestari<br />

Hannu Linnun johdolla.<br />

Sini Pennanen<br />

17


Projektijohtaja Pertti Tamminen<br />

Vuoreksen kaupunginosassa<br />

on ihmisen näkökulma<br />

Urbaani, mutta<br />

luonnonläheinen<br />

Vuores<br />

<strong>Tampere</strong>en kaupunkiseutu on vahvassa kasvussa.<br />

Vuores vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.<br />

– Vuores ei kuitenkaan ole tavanomainen<br />

asuinalue muiden joukossa, vaan tavoitteena on<br />

heti alkujaan ollut rakentamisen ja asumisen korkea<br />

laatu. Vuores on hyvä yhdistelmä urbaania<br />

kaupunkiasumista ja luonnonläheisyyttä. Alueen<br />

etuja on myös monipuolisuus: sen jokaiselle<br />

asuinalueelle rakennetaan kerros-, rivi- ja omakotitaloja<br />

sekä kytkettyjä kaupunkipientaloja, sanoo<br />

Pertti Tamminen.<br />

Mikko Närhi<br />

– Vuoreksen perusidea on pikkukaupunkimaisuus.<br />

Asioita katsotaan ihmisen näkökulmasta:<br />

omavaraisuuteen perustuvassa Vuoreksessa arki<br />

on sujuvaa ja yhteisöllisyyttä tukevaa, Vuoreksen<br />

projektijohtaja Pertti Tamminen tiivistää.<br />

– Palveluista tulee laadukkaat ja monipuoliset,<br />

koulusta kulttuuri-, liikenne- ja terveyspalveluihin.<br />

Joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen<br />

reitteihin panostetaan, jotta asuminen Vuoreksessa<br />

on helppoa ilman omaa autoakin. Myös<br />

ratikkaan on varauduttu.<br />

– Vuores ei ole keskustan palveluihin tukeutuva<br />

lähiö eikä autokaupunki. Kaupan palvelut sijoitetaan<br />

ostoskeskuksen lisäksi talojen kivijalkoihin,<br />

kuten pikkukaupungeissa, sanoo Tamminen.<br />

Vuoreksen jätteiden koonta-asema<br />

Vuoreksen<br />

vahvuudet<br />

– Yksi Vuoreksen vahvuuksista on ekologisuus.<br />

Alueelle rakennetaan parhaillaan esimerkiksi<br />

edistyksellistä jätteiden putkikeräysjärjestelmää.<br />

Vuoreksessa on myös meneillään useita kehityshankkeita,<br />

joilla edistetään kotitalouksien mahdollisuuksia<br />

käyttää uusiutuvaa energiaa, kuten<br />

tuuli- ja aurinkovoimaa sekä maalämpöä.<br />

– Toinen vahvuuksista on kumppanuuskaavoitus:<br />

kaava tehdään yhteistyössä toteuttajien<br />

kanssa. Näin rakentajat pääsevät esittelemään<br />

parasta osaamistaan ja ideoitaan. Normaalisti<br />

kunta tekee kaavan ja siihen on rakentajien tyydyttävä.<br />

Vuoreksen kumppanuusmallilla saamme<br />

huomattavasti laadukkaimpia alueita ja asuntoja,<br />

sanoo Pertti Tamminen.<br />

– Taiteen vahva rooli Vuoreksessa on myös<br />

suuri asia. On harvinaista integroida taide tällä<br />

laajuudella koko kaupunginosan toteutukseen.<br />

Taideteoksia tulee esimerkiksi rakennuksien julkisivuihin,<br />

siltoihin, puistoihin ja aukioille.<br />

– Ainutlaatuisia palveluita ovat myös huippunopea<br />

laajakaista kaikkiin koteihin ja Vuoreksen<br />

palveluyhtiö.<br />

Vuoresta tehty 12 vuotta<br />

Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen oli<br />

mukana jo Vuoreksen ensivaiheissa, kaavoituksen<br />

vaikutustarkastelussa 1998 alkaen.<br />

Samana vuonna julkistettiin <strong>Tampere</strong>en kaupungin<br />

ja Lempäälän kunnan yhteinen, merkittävä<br />

Vuores-hanke. Hanke oli alusta alkaen<br />

mittakaavaltaan valtava.<br />

Vuoreksen projektia hän ryhtyi vetämään<br />

kaupungin virkatyönä 2002. Projektiin tuli silloin<br />

mukaan myös projekti-insinööri, -arkkitehti<br />

ja -sihteeri.<br />

Vuoreksen osayleiskaava hyväksyttiin vuonna<br />

2003 ja vahvistettiin vuonna 2006. Ensimmäiset<br />

asemakaavat vahvistettin samoihin aikoihin.<br />

Vuonna 2005 liitettiin mukaan idea hakea<br />

Asuntomessuja 2012 Vuorekseen.<br />

Vuoreksen ensimmäiset asukkaat muuttivat<br />

Mäyränmäkeen helmikuussa 2010.<br />

Kymmenen vuoden kuluessa alueella asuu<br />

yli 10 000 asukasta.<br />

18


Tuula Lehtisen<br />

taideteos<br />

”Kotimetsä” täyttää<br />

porraskäytävän<br />

Nallen kestävää<br />

ilopilkkutaidetta<br />

Mikko Närhi<br />

Tuula Lehtinen<br />

Klaava<br />

valmistuu<br />

asuntomessuille<br />

Pirkanmaan Osuuskauppa<br />

aloittaa syyskuussa Vuoreksen<br />

uuden liikekeskuksen,<br />

Klaavan, rakentamisen.<br />

Vuoreksen puistokadun<br />

varrelle tuleva liikekeskus rakennetaan<br />

kahdessa vaiheessa.<br />

Ensin tehdään 700 m2:n<br />

rakennus kahteen kerrokseen,<br />

katutasoon tulee päivittäiskauppa.<br />

- Taide tulee Vuoreksessa ihmisten arkeen, kotiovelle,<br />

kauppakeskuksiin ja kulkuväylille, sanoo<br />

taiteilija Tuula Lehtinen. Hän on myös mukana<br />

Freizimmer Oy:ssä, joka kehittää yhteistyötä<br />

rakentajien ja taiteilijoiden sekä yhdyskuntasuunnittelijoiden<br />

kanssa, muun<br />

muassa Vuores-projektin kanssa. Freizimmer<br />

ideoi missä kaikkialla taidetta<br />

voi olla, millaisia materiaaleja mihinkin<br />

sopii ja millaiset taiteilijat sopivat projekteihin.<br />

- Taide on nyt ensimmäistä kertaa<br />

näin suuren kaupunginosan perussuunnitelmissa<br />

mukana. Taiteilijat ovat yhteistyössä<br />

rakentajien kanssa alusta alkaen, sanoo<br />

Tuula Lehtinen.<br />

Taideteokset ovat pääsääntöisesti teemoiltaan<br />

luontoon istuvia. Myös valotaide on mukana:<br />

valaistustakin on ajateltu visuaalisen miellyttävyyden<br />

kannalta.<br />

Vuoreksessa esimerkiksi keskuspuiston sillalla<br />

liikkuessa mukana kulkee valo, Paavo Räbinän<br />

taideteos Suojelusenkeli.<br />

Pertti Kukkonen<br />

on suunnitellut kiehtovan<br />

meluvallin ja asuntomessualueen<br />

Kirjailijanpuistoon<br />

muurin, hän on myös tekemässä<br />

yhteen asuinkerrostaloon Variksen pelin.<br />

Tuula Lehtisen työ on kerrostalon porraskäytävän<br />

laseihin sijoittuva Kotimetsä. Sanni Sepällä<br />

on sadunomainen suunnitelma sisäänkäyntien<br />

alavitriiniin. Lahdespohjan puolella on Pekka Jylhän<br />

sillaan kaiteeseen sijoittuva Kukkaketo.<br />

- Sisustukselta vaaditaan yhä persoonallisempia<br />

ja uudenlaisia ratkaisuja. Taidetta halutaan<br />

muuallekin kuin olohuoneeseen, kodin ilopilkuiksi.<br />

Olin erääseen näyttelyyni tulostanut teoksen<br />

suoraan akryylilevyn taustapuolelle ja minulta kysyttiin<br />

että tätäkö voi sitten vaikka pyyhkiä kostealla.<br />

Se antoi ajatuksen lähteä kehittämään teoksia<br />

käyttökelpoisiksi sisustustuotteiksi.<br />

- Teen koteihin ja julkisiin tiloihin kulutusta<br />

kestäviä teoksia, joiden tilakohtainen värimaailma<br />

on tarvittaessa yhtenäinen. Teemoina ovat<br />

toistaiseksi Afrikan sademetsät, vesi, metsien<br />

mielikuvitushyönteiset ja luontoaakkoset.<br />

- Teoksia voidaan sijoittaa<br />

keittiön seinille – jopa<br />

lieden taakse,<br />

portaikkoihin, eteisja<br />

saunatiloihin. Design<br />

on uniikkia<br />

mutta siitä huolimatta<br />

hinta on<br />

edullinen koska teos<br />

on monistettavissa.<br />

Ehkä niitä<br />

nähdään pian myös<br />

asuntomessuilla.<br />

Tuotanto- ja markkinointisopimus<br />

Traff<br />

Finland Oy:n kanssa<br />

on tehty, sanoo<br />

Nalle Ritvola.<br />

19

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!