Vuoreslehti Numero 2:Nro 1 - Tampere

asuntomessut.fi

Vuoreslehti Numero 2:Nro 1 - Tampere

VUORESLEHTI

VUORES ON TAMPEREEN UUSI KAUPUNGINOSA NUMERO 2 • 2011

Riihimäen perhe ja Akola/Kivimäen

perhe rakentavat omakotitalot

Tampereen Vuoreksen

asuntomessualueelle.

Nalle Ritvola

Asuntomessut

Vuoreksessa!2012


Pormestari Timo P. Nieminen

VUORESLEHTI

2/2011 SISÄLTÖ

Pormestari Timo P. Nieminen 2

Pieniä taloja ja järviä 2

Asuntomessutalon rakentajaperhe

Riihimäki 5

Asuntomessutalon rakentajaperhe

Akola/Kivimäki 7

Vuoreksen avaus 2011 8-9

Mikko Närhi

Meillä on yhteinen tahto ja

voima tehdä Vuoreksesta hyvä

paikka asua ja elää!

Tervetuloa Tampereen Vuoreksen asuntomessuille 2012

Vuoreksen, Tampereen uuden kaupunginosan

rakentaminen on hyvässä vauhdissa: vuoteen

2020 mennessä asukkaita on yli 13 000. Vuoreksen

suunnittelu käynnistyi virallisesti kymmenen

vuotta sitten.

”Pikkukaupungin elämää luonnon kainalossa”

on Vuoreksen tunnuslause. Se sopii hyvin. Vuoreksessa

kaupunkimainen asuinympäristö, monipuolinen

asuntotuotanto, laadukkaat työpaikkaalueet

sekä luonnonläheisyys liittyvät kiinteästi

toisiinsa. Rakentaminen tehdään maastoon ja

maisemaan sopeuttaen, ja arvokkaimmat kohteet

jätetään luonnontilaisiksi. Rohkenen todeta,

että Vuores on suurimpia ja mielenkiintoisimpia

kaupunkirakentamishankkeita 2000-luvun Suomessa.

Sadan megabitin laajakaistayhteys kaikille,

ekotehokas rakentaminen ja asuminen, hulevesien

luonnonmukainen käsittely, jätteiden imukeräysjärjestelmä

ja taide rakennetussa ympäristössä

ovat Vuoreksen tuleville asukkaille arkipäivää.

Pieniä taloja ja järviä

Vuosien aikana

eri puolille Vuoresta

saadaan satoja

omakotitontteja,

ja kaikista

niistä on lyhyt

matka järven rantaan.

Asuntomessualueen

noin 30 omakotitonttia sijaitsevat Virolainen

ja Pieni Virolainen -järvien välittömässä läheisyydessä.

Samojen järvien lähellä on myös

2

Toteutumistapa on myös uusi ja mielenkiintoinen.

Tampereen kaupunki on halunnut kehittää

Vuoreksessa julkisen ja yksityisen tahojen yhteistyötä

ja kumppanuusmalleja, esimerkiksi

kumppanuskaavoitusta.

Toivotamme uudet asukkaat

tervetulleiksi Vuorekseen.

Toivotamme myös vuoden 2012 asuntomessujen

vieraat tervetulleeksi Tampereelle ja Vuorekseen.

Luvassa on mielenkiintoinen messutapahtuma:

mukana ovat innostuneet tamperelaiset,

parhaat rakentajat ja suunnittelijat sekä innovatiivisia

kehityshankkeita mm. TTY:n, VTT:n ja Sitran

kanssa.

Yhteinen tahto ja voima on tehdä Vuoreksesta

vetovoimainen ja viihtyisä tulevaisuuden kaupunginosa

- hyvä paikka asua ja elää. Kaupunginosa,

joka tunnetaan ja josta koko Tampereen

kaupunkiseutu voi olla ylpeä.

Mäyränmäki, jonka omakotitaloissa asutaan jo.

Mäyränmäen asuinalueelle nousee vielä yhtiömuotoisia

pientaloja ja -rivitaloja.

Seuraavaksi omakotitontteja tulee haettavaksi

Koukkujärven vierelle sijoittuvasta Koukkurannasta.

Vuoreksen suurimman järven, Särkijärven,

rantaan toteutetaan myöhemmin kaikkia

vuoreslaisia palveleva uimaranta ja rantapuisto.

Hervannan Suolijärvellekään ei ole Vuoreksesta

pitkä matka.

Ensimmäinen kerrostalo on pian

valmis 10

Inno-Vuores -ideakilpailu 11

Jätteet kulkevat maan alla 13

Ekotehokasta Vuores-elämää 13

Soininvaara: Suunniteltu hyvin 14

Omat viljelyspalstat 14

Särkijärven silta 14

Isokuusen puutaloalue 16

Nobel-kirjailijoiden kadut 16

Kasvava Tampere 17

Tampere on kulttuurikaupunki 17

Pikkukaupungissa ihmisen näkökulma 18

Vuoresta tehty 12 vuotta 18

Taideteos Kotimetsä 19

Nallen ilopilkkutaidetta 19

Kauppakeskus Klaava 19

Ilmoitukset

SRV: As Oy Vuoreksen Matti 3

YIT: As Oy Vuorenhaltia 4

MariMatic: Jätteenkeräysjärjestelmä 6

Pohjola: As Oy Vuoreksen Eemeli 11

Asuntomessut Tampereella 12

Tampereen komediateatteri 15

Sale 15

Ideapark 20

Kustantaja: Traff Finland Oy (yhteistyössä: Tampereen

kaupunki/Vuores-projekti)

Päätoimittaja: Mikko Närhi

Toimituskunta: Pertti Tamminen, Reetta Hynynen,

Mikko Närhi

Graafinen suunnittelu ja taitto: Nalle Ritvola,

Oy Nallellaan

Paino: Kehitys Oy


Asuntomessualueen asukkaat: Niina ja Tommi Riihimäki

Riihimäen Louhi-talossa

ei hyväksytä virheitä eikä kompromisseja

Taloon tulee myös toimistotila äidin sisustussuunnitteluyritykselle.

Talo jakaantuukin oikeastaan

yksityiseen puoleen sekä toimistopuoleen.

Ekologisuutta sekin, töihin ei tarvitse lähteä autolla.

- Perheemme yhteinen harrastus on matkustus.

Kodissamme tulee näkymään matkoilta mukaan

poimitut tunnelmat, tyylit ja muistot, joihin

on mukava palata. Koti ei tule olemaan kovin

tyypillinen suomalainen koti, mutta uusia ideoitahan

asuntomessuilta on tarkoituskin päästä poimimaan.

Kuitenkin harmonia ja sopusointu ehdottomasti

säilyvät, vakuuttaa Niina.

Urheiluharrastuksia

ja uniikkia taidetta

Riihimäen perhe muuttaa Tampereen Vuorekseen

muutaman kilometrin päästä, Lempäälästä.

Vuoreksen asuntomessut innostivat hakemaan

tonttia, sillä Niina Riihimäkeä sisustussuunnittelijana

ja Tommi Riihimäkeä rakennusinsinöörinä

rakentaminen kiinnostaa. Talo rakennetaan

Aeroc-kevytbetoniharkoista, jotka antavat

monipuoliset mahdollisuudet erilaisille ja

vaihteleville rakenteellisille ratkaisuille.

- Kivitalon henki miellyttää meitä, sanoo Tommi

Riihimäki.

- Edellisen talon tein alusta alkaen kokonaan

itse, mutta tähän hankkeeseen on valjastettu rakentamisen

ammattilaiset, jo pelkästään kireän

aikataulun vuoksi. Itse toimin hankkeessa pääsuunnittelijana

ja vastaavana työnjohtajana.

Päätöksen hakea tonttia Vuoreksen messualueelta

Riihimäet tekivät äitienpäivänä 2010.

Itse suunniteltu talo,

pienimmistä ratkaisuista alkaen

Niinan ja Tommin lisäksi perheeseen kuuluu 8-

vuotias Olivia, 6-vuotias Eerik ja 1-vuotias Akseli.

- Tampereen etuna ovat laajemmat palvelut ja

kulttuuritarjonta, lisäksi olemme molemmat syntyjään

tamperelaisia, sanovat Niina ja Tommi Riihimäki.

- Oli selvää, että tämän asuntomessutalomme

suunnittelimme myös itse – arkkitehtuurista

ja jokaisesta pienimmästäkin pohjaratkaisusta

alkaen, sanoo Niina Riihimäki.

- Luvassa on varsinkin sisustuksen osalta paljon

yksityiskohtaisia oivalluksia, joita on hiottu

jo alusta alkaen osaksi rakennusta. Tässä talossa

ei tehdä kompromisseja eikä virheitä.

Louhi on moderni

funkkisperinteen talo

Vuoreksen Sartrenkujan päähän, puiston reunaan

nousee kolmikerroksinen, funkkistyylin perinteitä

vaaliva, mutta 2000-luvun tyyliin modernisoitu

koti. Kortteli on vaaleiden kivitalojen

alue. Taloon tulee 300 neliötä ja

sen nimi on Louhi, suomalaisuuden

kunniaksi.

- Lähtökohtana ovat olleet

messujen teemojen mukaisesti

rakentamisen sekä sisustamisen

ideat niin meiltä kuin muualtakin

maailmalta ja toisaalta myös puutarhan

ja luonnon tuominen osaksi

koko asumista sisätiloissakin,

sanoo Niina Riihimäki.

- Vietämme todella paljon aikaa myös yhdessä

kotosalla, ja tilat sekä toiminnot on jaoteltu eri

kerroksiin. Suunnitteluissa on otettu huomioon

tennis, juoksu, jääkiekko, jazztanssi sekä laskettelu

– perheenjäsenten harrastuksia. Vaatteille ja

varusteille saadaan kunnolliset kuivatus-, pesuja

säilytystilat. Tanssiva tyttäremme saa alimmaiseen

kerrokseen kunnollisen peilitilan, ja alakertaan

sijoittuu myös pikkuinen kuntotilamme,

sanoo Tommi Riihimäki.

- Piha suunnitellaan lasten leikkien sekä pelailujen

kannalta monimuotoiseksi ja mielenkiintoiseksi.

Aikuiset saavat terassilta rauhallisen puutarhanäkymän.

Taidetta kotiimme tekee tuttavamme,

tamperelainen taiteilija Jaakko Himanen:

luvassa on jotakin uniikkia juuri tähän kotiin,

sanoo sisustussuunnittelija Niina Riihimäki.

- Kaikenlaisissa rakenteellisissa sekä sisustuksellisissa

ratkaisuissa korostamme ympäristöystävällisyyttä,

laatua ja kestävyyttä. Huonekaluissa

ja tekstiileissä valitsemme klassikoita ja

designia, joiden aika ei mene koskaan ohi. Valaistuksen

täytyy olla mielenkiintoista; on tuotava

sisustusta ja arkkitehtuuria kauniisti esiin ja

luotava erilaisia tunnelmia.

5


Asuntomessualueen asukkaat: Elina Akola ja Jari Kivimäki

Hoivaamme kotia

ja koti hoivaa meitä

Elinan ja Jarin talo on noin 200 neliön Dekotalon

valmistalo. Tavoitteena ei ole tehdä rakenteellisesti

ainutlaatuista vaan sisällöltään aivan uutta.

Tavoitteita ovat muun muassa energiatehokkuus,

helppo kodinohjaus ja teknisten ratkaisujen

ajanmukaisuus. Mukana on myös fengshui,

kiinalainen monimuotoinen ympäristöoppi. Sen

menetelmät ovat kehittyneet satojen vuosien aikana

ja käsitteet kumpuavat jopa tuhansien vuosien

takaa.

Fengshuin avulla etsitään suotuisia rakennuspaikkoja

ja -suuntia sekä fyysisen ympäristön yksityiskohtia.

Opin tausta-ajatuksena on, että tasapainoinen

ja terveellinen ympäristö mahdollistaa

tasapainoisen ja menestyksekkään elämän.

Vihersisustuksella on olennainen rooli hyvinvointikodissa.

Hyvä elämänlaatu on kotona viihtymistä, hyvää

yöunta ja jaksamista, tasapainoista ja stressitöntä

elämistä.

Aina voi tehdä

myönteisen muutoksen

Elina Akolan ja Jari Kivimäen Vuoreksen asuntomessualueelle

nousevalla talolla on laaja tausta

ja tavoitteet – asuminen on heillä osa elämänlaadun

kohottamista.

- Teemme hyvinvointikodin: se on viihtyisä,

turvallinen ja terveellinen, sanovat Elina ja Jari.

Perheeseen kuuluvat myös lapset Volter, 16,

Senja, 10, Viktor, 8, ja Saima, 3.

Hyvinvointikotia tehdään ammattitaidolla.

Puu runkoinen talopaketti on Dekotalolta, mutta

sisältö on asukkailta, elämäntaidon valmentaja

(life coach) Elina Akolalta ja Hyvinvointikoti-idean

kehittäjältä ja kaupallistajalta Jari Kivimäeltä.

Luonto sisällä

ympäri vuoden

- Hyvinvointikoti on suunnattu ihmisille, joiden valintoja

ohjaa vastuu omasta hyvinvoinnista sekä

eettisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Päämäärämme

on parantaa ihmisten elämänlaatua kokonaisvaltaisesti.

Niihin liittyvät vihersisustus, energiatehokkuus,

sisäilman laatu, viihtyvyys ja henkinen

hyvinvointi.

Keskeinen ajatus on luonto sisällä ympäri

vuoden, sanoo Jari Kivimäki. Perhe on myös varannut

oman viljelypalstan, joka onkin aivan talon

vieressä.

- Sisustuksen ja puutarhan teemoissa näkyvät

kansainväliset vaikutteet yhdistettynä suomalaiseen

muotoiluun ja helppouteen.

- Tampereelle asuntomessuille Vuorekseen

valmistuva kotimme on Hyvinvointikodin pilottikohde.

Hyvinvointikodissa tekniikka ja tunne

ovat tasapainossa.

Tekniikka

ja fengshui

- Asumisella ja sen suunnittelulla on yhteys elämisen

taitoihin. Elämässä täytyy olla selkeitä

päämääriä ja projekteja: on oltava uskoa omiin

unelmiin. Kaikissa vaiheissa on mahdollista tehdä

elämässään myönteinen muutos. Hyvinvointitekijät

ovat sisäisiä ja ulkoisia. Asuminenkin on

osa elämisen taitoa, kertoo Elina Akola omasta

työstään elämäntaidon valmentajana.

Hänen asiakkainaan on sekä yksityisiä ihmisiä

ja yrityksiä.

- Koti on intiimi paikka, jota pidämme yllä ja

hoivaamme. Asia on myös päinvastoin, koti hoitaa

ihmistä. Viihtyisässä kodissa yhdistyvät henkinen

hyvinvointi ja fyysinen ympäristö, sanoo

Elina Akola.

7


Tuhannet ihmiset juhlivat Vuoresta

Tampereen uuden kaupunginosan,

Vuoreksen avajaisia juhlittiin kesäkuun

30. päivänä. Vuoreksen halkaiseva

puistokatu avattiin liikenteelle

ja Vuoreksen ja keskustan yhdistävä

Särkijärven silta vihittiin käyttöön.

Pormestari Timo P. Nieminen kertoi

juhlayleisölle, että ensi kesäksi on

luvassa mielenkiintoinen messutapahtuma,

Asuntomessut.

Kunniavieraita, vuoreslaisia ja tulevia

vuoreslaisia oli paikalla tuhansia.

Vuoreksen avaus-juhlaan löysi tiensä myös

Vuorespeikko, joka pisti heti tanssiksi

Simo Frangénin kanssa.

Torvet soi kun Särkijärven sillan Suomi-nauha leikattiin. Arvovaltaiset

leikkaajat ja tilaisuuden puhujat olivat projektijohtaja Pertti Tamminen

(vas), Tampereen pormestari Timo P. Nieminen ja ARAn rakennuttajapäällikkö

Martti Polvinen.

Tohtori Orff ja Herra Dalcroze oli tuttu ja mieleinen

ryhmä Vuoreksen avajaisten lapsijuhlijoille.

Juhlayleisölle tarjottiin kahvit, munkit ja makkarat.

Vuorekselle tyypillisessä helteessä mehu oli suosituinta.

SRV:n osastolla

kaupattiin hyvällä

menestyksellä asuntomessualueelle

nousevaa

As Oy Vuoreksen

Mattia, kahden kerrostalon

ja kahden kaksitasoisen

rivitalon

korttelia Maija Hallila-

Männistön (keskellä)

johdolla.

Tamperelainen pyöräilyseura Kaupin

Kanuunat ylitti sillan toisena, kutsuvieraiden

nyssebussin jälkeen.

8


Iloinen Anna Puu oli päivän tähtiesiintyjä, helteisessä säässä sopi hyvin

esiintyminen paljain jaloin.

Tampereen terveydenhuollosta

ja ikäihmisten palveluista huolehtiva

apulaispormestari Anna-

Kaisa Ikonen tutustui

Vuorekseen tyttärensä kanssa.

Tiina Rantala oli kiertoajelun nonstop-bussin oppaana.

Bussi ajoi Vuoreksen puistokadun päähän, poikkesi

Mäyränmäen pientaloalueella ja pysähtyi tutustumaan

ensimmäisen kerrostalon, Fennian ja Visura Oy:n rakentaman

kohteen huoneistoihin.

Sillan pituus on 310 metriä, sen korkeus

veden pinnasta on noin 13 metriä.

Theo sai pormestari Niemiseltä muistoksi pätkän

sillan avausnauhasta.

Vuoreksen avauksen ja Särkijärven sillan

vihkiminen veti paikalle liki 3000 henkeä.

9


Sata megaa mahdollistaa

sujuvan etätyön

Vuoreksen ensimmäisen kerrostalon

tekevät Fennia/Visura Oy.

Vuoreskeskuksen ensimmäinen

kerrostalo on pian valmis

Vuoresta rakennetaan tamperelaiseen tapaan

päättäväisesti ja nopeasti. Kaupunginosan rakentaminen

edistyy vauhdikkaasti.

Miltei kaikki Mäyränmäen 30 omakotitontista

on rakennettu tai rakenteilla, ja alue kasvaa vielä

yhtiömuotoisilla pientaloilla. Vuoreskeskuksen

ensimmäinen kerrostalo saa asukkaat ja katutason

yrittäjät syksyllä 2011. Asuntomessualueen

kerros-, rivi- ja paritalot sekä noin 30 omakotitaloa

valmistuvat asuntomessuille heinäkuuksi

2012. Myös liikekeskuksen ensimmäinen rakennusvaihe

ja messualueen päiväkoti ovat silloin

valmiina.

Vuoreskeskukseen rakennettavan koulukeskuksen

ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön

vuonna 2013. Koulukeskukseen sijoitetaan päiväkoti,

esiopetus, peruskoulu (1-9 luokille) sekä

liikunta-, auditorio- ja kokoontumistiloja. Iltaisin

koulukeskuksen tilat toimivat vuoreslaisten harrastuspaikkoina.

Asuntomessujen jälkeen, talvella 2012 Vuoreksessa

asuu arviolta noin 1 500 ihmistä.

Vuoreksen kaupunginosaan saadaan paras

mahdollinen laajakaistayhteys - nopeudeltaan

100/100 Mbit/s. Tietoverkko toteutetaan valokuidulla.

Alueelle suunnitellaan myös kattavaa

langatonta verkkoa. Kaikki 13 000 tulevaa

vuoreslaista pystyvät katsomaan HD-tasoista

kaapelitelevisiota, työskentelemään langattomasti,

käymään videoneuvotteluja, kuuntelemaan

nettiradiota, pelaamaan nettipelejä

ja toteuttamaan vaativia yhteyksiä tarvitsevia

tulevaisuuden ratkaisuja.

Tehokas verkko voi tarjota myös kodin uuden

automaation ohjauksen, kuten lämpöjen

etäsäädöt, lukitukset, valvonnan ja valojen katkaisut.

Ikäihmisille pystytään järjestämään langattomia

hoivapalveluja esimerkiksi tutkimuksia ja

tilanseurantaa ajatellen. Opiskelijat voivat käyttää

langattomia päätelaitteita opiskelussaan.

Televisiokuva muuttuu tulevaisuudessa kolmiulotteiseksi:

Vuoreksen verkolla senkin seuraaminen

on mahdollista.

Vuoreksen supernopean verkon toteuttaa

Tampereen puhelin Oy, joka kuuluu Finnet-yhtiöihin.

10


Asumisen arkea helpotetaan

Inno-Vuoreksen ideakilpailulla

Keväällä ja kesällä 2011 järjestetyssä Inno-

Vuores-kilpailussa kerättiin uusia asumisen ideoita

ja käytännön vinkkejä sekä nostettiin esille

asumisen arkeen liittyviä ongelmia. Kilpailulla tavoiteltiin

uusia tuotteita ja palveluita sekä käytännön

apuja asumiseen, harrastamiseen ja

työskentelyyn Vuoreksessa.

Inno-Vuoreksen järjestivät yhteistyössä Tampereen

kaupungin Vuores-projekti, ECO2-hanke,

Osuuskunta Suomen Asuntomessut, Tampereen

Puhelin Oy, Luova Tampere, Demola ja Tampereen

teknillinen yliopisto. Inno-Vuoreksen toteuttajina

olivat TTY:n ja Demolan koordinoimina

Tampereen yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijat.

Jätettyjä kilpailuehdotuksia jalostetaan opiskelijaryhmissä

konkreettisiksi palvelu- ja sovelluskonsepteiksi.

Parhaat ehdotukset ovat esillä

Asuntomessuilla Tampereella 2012.

Jätetyissä ehdotuksissa korostuivat yhteisöllisyys

ja naapuriapu, asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia

tukevat ideat sekä arkea helpottavat

ja asumisen ekotehokkuutta parantavat ratkaisut.

Elina Pulliainen ja Antti Kareinen esittelevät Inno-Vuoreksen ideoimaa Vuores-portaalia, siitä näkee

mm. rantasaunan varaukset, venelainat ja vapaa lastenvahdit.

11


Asuntomessut

Vuoreksessa!

Asuntomessut järjestetään

Tampereella, Vuoreksen uudessa

kaupunginosassa 13.7.-12.8.2012.

huippunopealla verkkoyhteydellä ja hulevesien

luonnonmukaisella käsittelyllä.

Alueelle tulee kattavat kevyen liikenteen

reitit sekä toimiva joukkoliikenne - myös

katuraitiotien rakentamiseen varaudutaan.

Asuntomessut järjestetään yhteistyössä

Tampereen kaupungin ja Osuuskunta

Suomen Asuntomessujen kesken.

Asuntomessualueen ja koko Vuoreksen

rakentamisen lähtökohtia

ovat pikkukaupunkimaisuus, ekologisuus,

huipputeknologia, luovuus ja

yhteisöllisyys.

Tiivis, luonnonläheinen

ja ekologinen

Asuntomessualueelle rakentuu 27 omakotitaloa

sekä pari-, rivi- ja kerrostaloja.

Talot antavat kattavan kuvan energiatehokkaan

rakentamisen ja asumisen uusimmista

ratkaisuista. Kolmannes omakotirakentajista

tavoittelee passiivienergiataloa

ja muutama jopa nollaenergiataloa.

Omakotitalojen koot vaihtelevat

140-250 neliön välillä. Joukossa on niin

puu-, kivi-, tiili- kuin hirsitalojakin.

Seitsemän kilometrin

päässä keskustasta

sijaitseva Vuoreksen

asuntomessualue on

tiivis, luonnonläheinen

ja lähellä palveluita sekä

virkistysalueita.

Messualue on suunniteltu

tukemaan asukkaiden

sosiaalista vuorovaikutusta

ja yhteenkuuluvuutta.

Esimerkiksi

omakotitalot sijaitsevat

omalla vyöhykkeellään

ryhmiteltyinä

4-6 talon luonnonläheisiksi

soluiksi.

Ekologista asumista

tuetaan esimerkiksi jätteiden

putkikeräysjärjestelmällä,

palstaviljelyalueella,

sujuvan etätyön

mahdollistavalla

12


Uutta Suomessa

– Vuoreksen jätteet

kulkevat maan alla

Ekotehokasta

Vuores-elämää

Nalle Ritvola

Vuorekseen rakennetaan ainutlaatuinen putkikeräysjärjestelmä.

Sen ansiosta pihoissa ei ole

haisevia roskalaatikoita eivätkä roska-autot pörise

ikkunan alla.

Putkijärjestelmän on kehittänyt ja sen toimittaa

Vuorekseen suomalainen MariMatic Oy. Järjestelmällä

on kysyntää eri puolille maailmaa. Se

voidaan sijoittaa paitsi kaupunki-infrastruktuuriin

myös esimerkiksi kauppakeskuksiin ja teollisuus

laitoksiin - myös vanhoihin rakenteisiin.

Jätteet lajitellaan

kuten ennenkin

Jätteet viedään keräyspaikkoihin, joissa biojäte,

paperi, kartonki ja kuivajäte lajitellaan omiin

syöttöputkiinsa.

Syöttöpisteessä on varastotila, joka tyhjenee

jätteiden määrän mukaan automaattisesti 1-2

kertaa päivässä. Syöttöpisteen formaattori muotoilee

ja tiivistää jätteet pötköksi kuljetusputkeen.

Syöttöputket, kuten itse putkistokin, voidaan

puhdistaa.

Kukin jätelaji kulkee vuorollaan putkessa alipaineisena

omaan konttiinsa Vuoreksen koontaasemalle.

Koonta-asemalta autot noutavat kontit

kuljetettaviksi hyödyntämiseen ja käsittelyyn.

Pihat ovat

ihmisten käytössä

- Jätteiden putkikeräys lisää asumisen viihtyvyyttä

ja turvallisuutta, kun jätelajeja ei noudeta kiinteistöltä

raskaalla ajoneuvolla, sanoo Pirkanmaan

Putkikeräys Oy:n toimitusjohtaja Pentti

Rantala.

Mikko Närhi

- Piha-alueilla vapautuu tilaa muuhun käyttöön.

Syöttöputket ovat hygieenisiä ja hajuhaitat

vähenevät. Energiaa kuluu vain runsaat 20 prosenttia

perinteiseen noutomenettelyyn verrattuna.

- Putkikeräysjärjestelmässä jätteet vievät

merkittävästi vähemmän tilaa kuin aikaisemmin.

Vuoreksen päivittäiset jätteet mahtuvat lopulta

yhteen jäteautoon. Se on tärkeää ympäristön

hoitamista, sanoo Pentti Rantala.

Kiinteistöyhtiöt tulevat

jäteyhtiön osakkaiksi

Vuoreksessa asuntoyhtiöt ja -säätiöt sekä muut

kiinteistöyhtiöt tulevat Pirkan Putkikeräys Oy:n

B-osakkaiksi ja maksavat myös kertaluontoisen

liityntämaksun. Pientalot tulevat vain käyttäjiksi

maksamalla kertaluontoisen liityntämaksun.

Ennen Vuoresta putkikeräysjärjestelmä on toteutettu

vain Espoon Suurpellossa. Järjestelmiä

suunnitellaan myös muun muassa Helsingin Kalasatamaan

ja Jätkäsaareen. Ruotsissa järjestelmä

on yleinen, mutta toimii hieman toisella periaatteella.

Pentti Rantala

Asumisen ja elämisen ekotehokkuus ovat ensiarvoisen

tärkeitä asioita Vuoreksessa. Pääosa

kaupunginosan lämmityksestä saadaan kaukolämmöstä.

Pientaloissa maalämpö on suosittu

energiaratkaisu, ja lisälämpöä tuotetaan myös

aurinkokerääjien, tulisijojen ja ilmalämpöpumppujen

avulla. Alueella tutkitaan mahdollisuuksia

käyttää sähköntuotannossa aurinko- ja tuulienergiaa.

Rakennukset ovat energiaa säästäviä. Esimerkiksi

asuntomessualueelle rakentuu paitsi

passiivienergiataloja myös nollaenergiataloja.

Passiivienergiatalo tarvitsee lämmitysenergiaa

vain noin 20-30 kWh/brm² vuodessa. Nollaenergiatalo

tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään

saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta

energiaa.

Vuoreksen jätekeräys on järjestetty keskitetyllä

imukeräysmenetelmällä maan alle. Putkikeräys

vähentää huomattavasti huoltoliikenteen

määrää ja päästöjä, kun jätteitä ei noudeta erikseen

joka tontilta.

Liikenneyhteydet Vuoreksesta Helsingin

moottoritielle, Hervannan ja Lahdesjärven työpaikka-

ja palvelualueille sekä keskustaan ovat

lyhyitä, ja joukkoliikenne järjestetään nopeaksi.

Myös katuraitiotien rakentamiseen varaudutaan.

Kattavat kevyen liikenteen reitit kannustavat

päästöttömään liikkumiseen.

Sade- ja valumavedet eli hulevedet käsitellään

Vuoreksessa luonnonmukaisesti ja hallitusti.

Hulevesiä viivytetään ja imeytetään

muun muassa tulvaniityillä ja painanteissa.

Hulevesijärjestelmällä huolehditaan,

ettei Vuoreksen järviin kulkeudu

maaperän kiintoainesta ja vesistöjä

kuormittavia ravinteita.

13


Osmo Soininvaara:

Vuores on suunniteltu

hyvin

- Ihmiset haluavat asua modernilla, korkea laatuisella

kerrostaloalueella lähellä viheralueita ja

kaupungin keskustaa, määritteli kansanedustaja

Osmo Soininvaara ihmisten ihannealuetta Vuores-seminaarissa

maaliskuussa 2011.

– Kun alue on vielä liikenteellisesti hyvin toimiva

ja hyvillä palveluilla varustettu, se on täydellinen.

Vuoreksella on tässä hyvät lähtökohdat.

- Älkää tehko suunnittelussa ja rakentamisessa

kompromisseja ja tehkää sinne ratikka, silloin

Vuores on menestys. Raitiovaunu tekee kaupungin:

se on vetovoimainen, se on erilainen ja kokoava.

Myös hyvät pyöräilymahdollisuudet lisäävät

kiinnostusta.

- Vastaava alue on Helsingin Munkkivuori. Se

tehtiin tavalliseksi lähiöksi mutta hyvän suunnittelun

ansiosta se on edelleenkin Helsingin ykkösalue.

- Vuores on miestäni suunniteltu hyvin: kaupunkikuvaan

on panostettu, se on urbaani ja

luonnonläheinen. Omavaraisuuden takaavat kaupat

ovat alueen keskellä, ja työpaikkoihin Hervantaan

ja keskustaan on lyhyet etäisyydet. Ensimmäinen

kerrostaloista on rakenteilla ja se

näyttää korkeatasoiselta.

- Vuoreksessa on panostettu ekologisuuteen

ja toteutettu uudenaikainen jätteiden putkikeräys.

- Uskon Vuoreksen olevan

menestys, sanoi

Osmo Soininvaara.

– Vauhdilla nouseva

puutarhakaupunki

on jo

heti valmistuessaan

haluttua

asuinseutua.

Särkijärven silta

Särkijärven silta on 310 metriä pitkä, ja siten

Tampereen katuverkoston pisin silta. Silta on

kolmijänteinen, teräsbetonikantinen liittorakenteinen

teräspalkkisilta. Siihen on käytetty

3 200 m 3 betonia ja 600 tn betoniterästä.

Sillan ajorata on kahdeksan metriä ja kevyen

liikenteen väylä viisi metriä leveä. Väylät on eristetty

toisistaan vahvalla lasilevyllä. Ajoväylän

korkeus on noin 13 metriä veden pinnasta. Särkijärven

siltapaikalla vesistön leveys on noin

160 metriä ja veden syvyys enimmillään 17

metriä. Siltaratkaisussa on varauduttu katuraitiotien

rakentamiseen: sillan leventäminen tulevaisuudessa

on otettu huomioon perustuksissa.

Sillan ansiosta matka Vuoreksesta Tampereen

keskustaan lyhenee noin seitsemään kilometriin.

Sillan on suunnitellut Insinööritoimisto Pontek

Oy:n Juhani Hyvönen. Urakoitsijana on sillanrakennukseen

erikoistunut tamperelainen Insinööritoimisto

Seppo Rantala Oy. Sillan rakentaminen

maksoi 7,5 miljoonaa euroa.

Vuoreslaisille omat

viljelypalstat

Vuorekseen, Virolaistenpuistoon on suunnitteilla

asukkaiden viljeltäviksi monipuolinen pals ta viljelyalue.

Palstat voivat olla sekä yksi- että

monivuotisia.

Uutena viljelymahdollisuutena on esitetty erityisesti

ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille soveltuvia

korotettuja viljelyaltaita ja -pöytä. Monivuotisilla

palstoilla voi kasvattaa perennoja, marjapensaita

ja lyhytrunkoisia hedelmäpuita;

samalla saadaan maisemaan ryhtiä ja elävyyttä.

Käytävien ja viljelyalueiden lomaan muotoillaan

loivia kumpareita, joille kylvetään kukkivia

niittykasveja. Palstaviljelyalueelle tulee myös

kasteluvesikaivo.


Ekologiset elämäntavat

pääosassa Isokuusen

puutaloalueella

Vuoreksen

katujen nimissä

Nobel-kirjailijat

Vuoreksen asuntomessualueen

katujen, polkujen, raittien ja aukioiden

nimet on ristitty Nobel-palkinnolla

palkittujen kirjailijoiden

mukaan.

Mukana on tietenkin Tampereella

koulunsa käynyt ja paljon oleskellut,

hämeenkyröläinen Frans Emil

Sillanpää, jonka mukaan on nimetty Frans Emilin

katu ja Taatanaukio.

Kimmo Räisänen

Yhteistyössä keskeisten suomalaisten puurakentajien

kanssa Vuorekseen, Isokuusen alueelle

suunnitellaan mittavaa puutalojen aluetta. Puukerrostalot,

puiset liikerakennukset sekä puiset

pientalot muodostavat yhtenäisen arkkitehtonisen

kokonaisuuden. Tampereen kaupungin Vuores-projektin

pääkumppani hankkeessa on Finnish

Wood Research.

- Hanke jatkaa luontevalla tavalla koko Vuoreksen

suunnittelua leimaavaa ekotehokkuuden

lähtökohtaa. Puurakennukset aiheuttavat koko

elinkaarensa aikana selvästi vähemmän ilmastoja

ympäristöhaittoja kuin esimerkiksi tiilestä, betonista

tai teräksestä rakennetut talot, Vuoreksen

projektijohtaja Pertti

Tamminen kertoo.

Jussi Tiainen

Puutalo Porvoossa:

As.Oy Porvoon Rantavehnä

Hanke on valtakunnallisesti

merkittävä. Puurakentamiseen

perustuvien kokonaisten

alueiden systemaattisessa

kehittämisessä ja suunnittelussa

on vielä paljon tutkittavaa

ja kehitettävää. Erityisesti

puukerrostalojen toteuttaminen

on ollut vähäistä: Suomessa

on rakennettu tai rakenteilla

vain noin 35 puukerrostaloa

eli yli kaksikerroksista

asuin- tai työpaikkarakennusta,

jonka kantava runko ja julkisivut ovat pääosin

puuta.

Ekotehokkuus on Isokuusen painopiste myös

muulla tavoin. Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä

kehitetään erityisesti ekokaavan ja

muiden suunnittelun ohjausvälineiden menetelmä

yhdessä Tampereen kaupungin ilmasto- ja

energiaohjelman ECO 2 :n kanssa. Kehittämisessä

on mukana myös Tampereen Sähkölaitos.

Isokuusesta tavoitellaan hiilineutraalia aluetta,

jossa energiatehokkuus, energiajärjestelmät,

materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset

elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun

alusta asti.

Puutalo Rovaniemellä:

Metsähallituksen talo Pilke

Lastenkirjoistaan, muun muassa

Peukaloisen retkistä tuttu

ruotsalainen Selma Lagerlöf on

saanut oman kadun (Lagerlöfinkatu).

Oman polun

on saanut läpimurtonsa

Nälkä-teoksellaan

tehnyt norjalainen Knut Hamsun

(Hamsuninpolku). Oma kuja

on saksalaisella kirjailija ja taidemaalari

Hermann Hesse (Hessenkuja),

jonka ensimmäinen

Nobel-ehdokkuus kaatui

äänestystappioon Sillanpäälle.

Tuorein Vuoreskunnian

saaneista

palkituista on palkittu

on italialainen runoilija Eugenio

Montale (Montalenpolku). Kuja

on nimetty myös saksalaisen, Buddenbrookin

sukutarinan

kirjoittajan

Thomas Mann mukaan (Manninkuja)

sekä palkinnon saaneen

mutta siitä kieltäytyneen

ranskalainen

Jean-Paul Sartren

mukaan (Sartrenkuja).

Tohtori Zivagosta tunnetulla

venäläisellä Boris

Pasternakilla on

nyt raitti (Pasternakinraitti) ja

brittiläinen, Viidakkokirjasta

tuttu Rudyard Kipling sai kujan.

(Kiplinginkuja).

Tampere on kulttuurikaupunki.

Vuoreksen lähellä olevan

Hervannan kaupunginosan

nimissä ovat esillä suomalaiset

arvostetut näyttelijät.

16


Kasvavalla Tampereella on tekemisen

meininki – tule katsomaan!

Tampere on

kulttuurikaupunki

– jokaiseen makuun

Nalle Ritvola

Tampere tunnetaan reippaista otteista ja halusta

kehittyä ja kasvaa. Tampere on myös pidetty:

kyselyissä Tamperetta pidetään Suomen vetovoimaisimpana

kaupunkina, ja yli puolet suomalaisista

haluaisi muuttaa Tampereelle.

Tampereen vetovoima perustuu tekemisen

meininkiin, vahvaan kulttuuriin, suuriin työnantajiin

ja korkeatasoisiin oppilaitoksiin. Tampereen

kahdessa yliopistossa opiskelee 25 000 nuorta

ja ammatillisissa oppilaitoksissa yhtä paljon.

Kaikkiaan Tampereella asuu 214 000 ihmistä.

Vuosittain Tampereelle muuttaa noin 14 000

ihmistä ja 2500 uutta tamperelaista syntyy. Väkeä

myös muuttaa pois ja kuoleekin, joten vuosittain

kasvu on noin 1500-2000 henkilöä. Voimakkaan

muuttovoiton vuoksi Tampereella rakennetaan

runsaasti uusia asuntoja. Uusin kaupunginosa

on luonnonläheinen Vuores, johon

saadaan vuosikymmenen kuluessa asuntoja 13

000 hengelle.

Työpaikkoja Tampereella on 120 000. Suurimmat

työnantajat ovat Tampereen kaupunki,

Nokia Oyj, yliopistot ja palvelualat. Hoiva-ala,

kulttuuri, konepajat ja media-ala ovat suuria työllistäjiä.

Päiväkoteja kaupungissa on 117, peruskouluja

42 ja lukioita 12.

Teatteriesityksiä ja konsertteja on vuosittain

noin 3000. Jäähalleja on kuusi, Tappara ja Ilves

pelaavat SM-liigaa, Tampereen Pyrintö voittaa

vuodesta toiseen koripallon Suomen mestaruuden.

Hotelleja on 21 ja vuoden 2012 aikana saadaan

kaksi lisää - kaksi suurta on lisäksi suunnitteilla.

Särkänniemessä käy vuosittain 700 000

henkeä.

Kaupungin kunnallinen tuloveroprosentti on

keskimääräistä alhaisempi, 19 %. Kaupungin talous

on hyvin hoidettu.

Kaupunki sijaitsee kahden järven välisellä

kannaksella. Kaupungin pohjoispuolella oleva

Näsijärvi on 95 metriä ja eteläpuolella oleva Pyhäjärvi

77 metriä merenpinnan yläpuolella. Niiden

veden pinnan korkeusero on 18 metriä.

Särkänniemi, kulttuuri ja jääkiekko ovat

tunnetuimpia tamperelaisia asioita.

Tampereen teatterilla ja Tampereen Työväen

teatterilla on jo satavuotiset perinteet.

Uusia ja suosittuja teattereita ovat myös

kaikkina vuodenaikoina toimivat komedioihin

ja lastenteatteriin keskittynyt Komediateatteri

sekä musiikkiesityksiä tuottava Palatsiteatteri.

Kesätapahtumista suurimpia ovat Pyynikin

kesäteatteri, Pispalan Sottiisi, Tampereen

Sävel, Sauna Open Air, Tammerkosken

sillalla, Kukkaisviikot, Tammerfest ja Tampereen

teatterikesä.

Vuoreksen asuntomessujen aikaan kesällä

2012 voi samalla käydä Särkänniemessä,

Tammerfestissa, Kukkaisviikoilla ja Tampereen

teatterikesässä.

Pimeämpinä aikoina kulttuuri siirtyy marras-joulukuun

valoviikkoja lukuun ottamatta

sisätiloihin: kaupungissa järjestetään muun

muassa Tampereen elokuvajuhlat, Tampereen

Jazz Happening, uuden musiikin Tampere

Biennale sekä Tampereen ooppera,

jossa keväällä 2012 esitetään Wagnerin

Tannhäuser. Satojatuhansia ihmisiä on liikkeellä.

Tampere-talossa järjestetään konsertteja

valtavasti: esimerkiksi Tampereen Filharmonia

järjestää kaudessa 15 konserttia. Tammikuussa

2012 on suuri Beatles-happenig

ja kesäkuussa 2012 Tampere-talossa esiintyy

Karita Mattila.

Tampere Filharmonia soittaa kapellimestari

Hannu Linnun johdolla.

Sini Pennanen

17


Projektijohtaja Pertti Tamminen

Vuoreksen kaupunginosassa

on ihmisen näkökulma

Urbaani, mutta

luonnonläheinen

Vuores

Tampereen kaupunkiseutu on vahvassa kasvussa.

Vuores vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.

– Vuores ei kuitenkaan ole tavanomainen

asuinalue muiden joukossa, vaan tavoitteena on

heti alkujaan ollut rakentamisen ja asumisen korkea

laatu. Vuores on hyvä yhdistelmä urbaania

kaupunkiasumista ja luonnonläheisyyttä. Alueen

etuja on myös monipuolisuus: sen jokaiselle

asuinalueelle rakennetaan kerros-, rivi- ja omakotitaloja

sekä kytkettyjä kaupunkipientaloja, sanoo

Pertti Tamminen.

Mikko Närhi

– Vuoreksen perusidea on pikkukaupunkimaisuus.

Asioita katsotaan ihmisen näkökulmasta:

omavaraisuuteen perustuvassa Vuoreksessa arki

on sujuvaa ja yhteisöllisyyttä tukevaa, Vuoreksen

projektijohtaja Pertti Tamminen tiivistää.

– Palveluista tulee laadukkaat ja monipuoliset,

koulusta kulttuuri-, liikenne- ja terveyspalveluihin.

Joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen

reitteihin panostetaan, jotta asuminen Vuoreksessa

on helppoa ilman omaa autoakin. Myös

ratikkaan on varauduttu.

– Vuores ei ole keskustan palveluihin tukeutuva

lähiö eikä autokaupunki. Kaupan palvelut sijoitetaan

ostoskeskuksen lisäksi talojen kivijalkoihin,

kuten pikkukaupungeissa, sanoo Tamminen.

Vuoreksen jätteiden koonta-asema

Vuoreksen

vahvuudet

– Yksi Vuoreksen vahvuuksista on ekologisuus.

Alueelle rakennetaan parhaillaan esimerkiksi

edistyksellistä jätteiden putkikeräysjärjestelmää.

Vuoreksessa on myös meneillään useita kehityshankkeita,

joilla edistetään kotitalouksien mahdollisuuksia

käyttää uusiutuvaa energiaa, kuten

tuuli- ja aurinkovoimaa sekä maalämpöä.

– Toinen vahvuuksista on kumppanuuskaavoitus:

kaava tehdään yhteistyössä toteuttajien

kanssa. Näin rakentajat pääsevät esittelemään

parasta osaamistaan ja ideoitaan. Normaalisti

kunta tekee kaavan ja siihen on rakentajien tyydyttävä.

Vuoreksen kumppanuusmallilla saamme

huomattavasti laadukkaimpia alueita ja asuntoja,

sanoo Pertti Tamminen.

– Taiteen vahva rooli Vuoreksessa on myös

suuri asia. On harvinaista integroida taide tällä

laajuudella koko kaupunginosan toteutukseen.

Taideteoksia tulee esimerkiksi rakennuksien julkisivuihin,

siltoihin, puistoihin ja aukioille.

– Ainutlaatuisia palveluita ovat myös huippunopea

laajakaista kaikkiin koteihin ja Vuoreksen

palveluyhtiö.

Vuoresta tehty 12 vuotta

Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen oli

mukana jo Vuoreksen ensivaiheissa, kaavoituksen

vaikutustarkastelussa 1998 alkaen.

Samana vuonna julkistettiin Tampereen kaupungin

ja Lempäälän kunnan yhteinen, merkittävä

Vuores-hanke. Hanke oli alusta alkaen

mittakaavaltaan valtava.

Vuoreksen projektia hän ryhtyi vetämään

kaupungin virkatyönä 2002. Projektiin tuli silloin

mukaan myös projekti-insinööri, -arkkitehti

ja -sihteeri.

Vuoreksen osayleiskaava hyväksyttiin vuonna

2003 ja vahvistettiin vuonna 2006. Ensimmäiset

asemakaavat vahvistettin samoihin aikoihin.

Vuonna 2005 liitettiin mukaan idea hakea

Asuntomessuja 2012 Vuorekseen.

Vuoreksen ensimmäiset asukkaat muuttivat

Mäyränmäkeen helmikuussa 2010.

Kymmenen vuoden kuluessa alueella asuu

yli 10 000 asukasta.

18


Tuula Lehtisen

taideteos

”Kotimetsä” täyttää

porraskäytävän

Nallen kestävää

ilopilkkutaidetta

Mikko Närhi

Tuula Lehtinen

Klaava

valmistuu

asuntomessuille

Pirkanmaan Osuuskauppa

aloittaa syyskuussa Vuoreksen

uuden liikekeskuksen,

Klaavan, rakentamisen.

Vuoreksen puistokadun

varrelle tuleva liikekeskus rakennetaan

kahdessa vaiheessa.

Ensin tehdään 700 m2:n

rakennus kahteen kerrokseen,

katutasoon tulee päivittäiskauppa.

- Taide tulee Vuoreksessa ihmisten arkeen, kotiovelle,

kauppakeskuksiin ja kulkuväylille, sanoo

taiteilija Tuula Lehtinen. Hän on myös mukana

Freizimmer Oy:ssä, joka kehittää yhteistyötä

rakentajien ja taiteilijoiden sekä yhdyskuntasuunnittelijoiden

kanssa, muun

muassa Vuores-projektin kanssa. Freizimmer

ideoi missä kaikkialla taidetta

voi olla, millaisia materiaaleja mihinkin

sopii ja millaiset taiteilijat sopivat projekteihin.

- Taide on nyt ensimmäistä kertaa

näin suuren kaupunginosan perussuunnitelmissa

mukana. Taiteilijat ovat yhteistyössä

rakentajien kanssa alusta alkaen, sanoo

Tuula Lehtinen.

Taideteokset ovat pääsääntöisesti teemoiltaan

luontoon istuvia. Myös valotaide on mukana:

valaistustakin on ajateltu visuaalisen miellyttävyyden

kannalta.

Vuoreksessa esimerkiksi keskuspuiston sillalla

liikkuessa mukana kulkee valo, Paavo Räbinän

taideteos Suojelusenkeli.

Pertti Kukkonen

on suunnitellut kiehtovan

meluvallin ja asuntomessualueen

Kirjailijanpuistoon

muurin, hän on myös tekemässä

yhteen asuinkerrostaloon Variksen pelin.

Tuula Lehtisen työ on kerrostalon porraskäytävän

laseihin sijoittuva Kotimetsä. Sanni Sepällä

on sadunomainen suunnitelma sisäänkäyntien

alavitriiniin. Lahdespohjan puolella on Pekka Jylhän

sillaan kaiteeseen sijoittuva Kukkaketo.

- Sisustukselta vaaditaan yhä persoonallisempia

ja uudenlaisia ratkaisuja. Taidetta halutaan

muuallekin kuin olohuoneeseen, kodin ilopilkuiksi.

Olin erääseen näyttelyyni tulostanut teoksen

suoraan akryylilevyn taustapuolelle ja minulta kysyttiin

että tätäkö voi sitten vaikka pyyhkiä kostealla.

Se antoi ajatuksen lähteä kehittämään teoksia

käyttökelpoisiksi sisustustuotteiksi.

- Teen koteihin ja julkisiin tiloihin kulutusta

kestäviä teoksia, joiden tilakohtainen värimaailma

on tarvittaessa yhtenäinen. Teemoina ovat

toistaiseksi Afrikan sademetsät, vesi, metsien

mielikuvitushyönteiset ja luontoaakkoset.

- Teoksia voidaan sijoittaa

keittiön seinille – jopa

lieden taakse,

portaikkoihin, eteisja

saunatiloihin. Design

on uniikkia

mutta siitä huolimatta

hinta on

edullinen koska teos

on monistettavissa.

Ehkä niitä

nähdään pian myös

asuntomessuilla.

Tuotanto- ja markkinointisopimus

Traff

Finland Oy:n kanssa

on tehty, sanoo

Nalle Ritvola.

19

More magazines by this user
Similar magazines