1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot - FolkhÃ¤lsan

Folkhälsanin vanhustyön

käsikirja

SISÄLTÖ

sivu

Lukijalle..................................................................................1

I osa

II osa

MIKÄ FOLKHÄLSAN ON?.....................................................2

FOLKHÄLSANIN VANHUSTYÖN KÄSIKIRJA.....................5

1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot....................................7

1.1. Folkhälsanin vanhustyön tavoitteet..................................................................... 7

1.2. Arvot................................................................................................................................ 7

1.3. Hoidon laatuindikaattorit....................................................................................... 9

2. Henkilöstö ja kehitystyö ................................................................10

2.1. Henkilöstön määrä ..................................................................................................10

2.2. Henkilöstön kelpoisuus ja osaaminen...............................................................10

2.3. Toimenkuvat ja osaamiskartoitukset.................................................................10

2.4. Perehdyttäminen......................................................................................................11

2.5. Henkilöstökoulutus..................................................................................................11

2.6. Kehityskeskustelut ...................................................................................................12

2.7. Työnohjaus ja konsultaatio....................................................................................12

2.8. Työterveyshuolto sekä työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen............12

2.9. Henkilöstökokoukset ..............................................................................................12

2.10. Lähtöhaastattelu.....................................................................................................12

2.11. Työvaatteet ..............................................................................................................12

3. Sidosryhmät ja asiakkaat................................................................13

3.1. Asiakkaat......................................................................................................................13

3.2. Henkilöstö....................................................................................................................13

3.3. Omaiset.........................................................................................................................13

3.4. Vanhustyön palvelujen ostajat.............................................................................14

3.5. Yhteistyötahot ...........................................................................................................14

© Folkhälsan 2006 | Vastaava julkaisija: Samfundet Folkhälsan | Toimittaja: Birgitta Turunen

Kannen layout: Jonas Jernström | Layout: Christian Willför ADD | Valokuvat: Hannes Victorzon | Paino: Multiprint, Helsingfors

www.folkhalsan.fi

Folkhälsanin vanhustyön käsikirja

– –

4. Hoitoprosessi ...................................................................................15

4.1. Kuntouttava työote – Folkhälsanin vanhustyön perusta ..........................15

4.2. Omahoitajan tehtävät ja vastuu .........................................................................19

4.3. Dokumentointi, hoitosuunnitelma ja muut potilasasiakirjat....................20

4.3.1. Dokumentoinnin juridinen merkitys..............................................................20

4.3.2. Hoitosuunnitelmat................................................................................................21

4.3.3. RAI (Resident Assessment Instrument)..........................................................21

4.3.4. Erityiset hoitotoimenpiteet................................................................................25

4.3.5. Hoitovirheiden dokumentointi .......................................................................25

4.4. Riskienhallinta............................................................................................................25

4.5. Lääkehuolto................................................................................................................27

4.6. Lääketieteellinen hoito...........................................................................................27

4.7. Osaston/yksikön päivä-/viikko-ohjelma...........................................................27

4.8. Hoito- ja asuinympäristö........................................................................................27

4.9. Virkistystoiminta ja ulkoilu.....................................................................................28

4.10. Saattohoito...............................................................................................................28

5. Tulokset ja kehitystyö......................................................................29

5.1. Sidosryhmät ja asiakkaat .......................................................................................29

5.2. Henkilöstö....................................................................................................................29

5.3. Yhteiskunta..................................................................................................................29

5.4. Toiminnan arviointi..................................................................................................30

5.4.1. Hoidon arviointijärjestelmät ............................................................................30

5.4.2. Folkhälsanin palautejärjestelmä......................................................................30

5.4.3. Itsearviointi..............................................................................................................31

6. Tiedotus ja vuorovaikutus..............................................................32

6.1. Tiedotus........................................................................................................................32

6.2. Potilasasiamiehet ja asiakkaan oikeusturva....................................................32

6.3. Vaitiolovelvollisuus ja salassapidettävät tiedot..............................................32

6.4. Korvaukset...................................................................................................................32

7. Lopuksi...............................................................................................33

Käsikirjan soveltaminen, julkisuus ja päivittäminen ...........................................33

Liitteet..................................................................................34

III osa

NÄIN TOIMITAAN MEIDÄN YKSIKÖSSÄMME ................59


– –

Lukijalle

Folkhälsan on yleishyödyllinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestö, joka pyrkii

edistämään terveyttä ja elämänlaatua. Ensisijainen kohderyhmä on ollut Suomen

ruotsinkielinen väestö, mutta tänä päivänä järjestöllä on monessa toimintamuodossa

myös suomenkielisiä asiakkaita. Eräs Folkhälsanin keskeisistä päämääristä

on tuottaa korkeatasoisia sosiaali- ja terveysalan palveluita. Järjestelmällisellä

kehitystyöllä pyrimme parantamaan toimintamme laatua. Eri toimintamuotoja

varten laaditut käsikirjat ovat tämän kehitystyön apuväline.

Vanhustyö on merkittävä osa-alue Folkhälsanin sosiaali- ja terveydenhuoltotyössä.

Folkhälsan tekee monenlaista vanhustyötä sekä ruotsin- että suomenkielisten

asiakkaiden parissa.

Tämä Folkhälsanin vanhustyön käsikirja on laadittu henkilökuntaa, asiakkaita,

potilaita ja yhteistyökumppaneita varten. Käsikirjan on valmistanut työryhmä,

jossa ovat edustettuna Folkhälsanin piirissä vanhustyötä tekevät eri yhtiöt ja

yksiköt.

Käsikirjan jäsentely noudattaa eurooppalaista ns. EFQM-mallia (European

Foundation for Quality Management), jota Folkhälsan käyttää toiminnan kehittämisen

työvälineenä.

Kirjan sisältö on jaettu kolmeen osaan:

I osa

Mikä Folkhälsan on?

Yleiskatsaus, jossa kuvaillaan Folkhälsanin organisaatiota, toiminta-ajatusta,

arvoja ja visioita sekä Folkhälsanin toimintalinjoja.

II osa


Käsikirja, jossa käydään läpi Folkhälsanin vanhustyön yleisperiaatteet.

III osa

Näin toimitaan meidän yksikössämme

Yksikön oma aineisto.


– –

1

I osa

MIKÄ FOLKHÄLSAN ON?

Folkhälsan lyhyesti

Folkhälsan on tehnyt työtä paremman terveyden ja elämänlaadun puolesta lähes

sata vuotta. 1920-luvulla Folkhälsanilla oli omia terveyssisaria, 1929 järjestettiin

ensimmäinen uimakoulu ja 1933 perustettiin Helsingissä lastenhoitoalan oppilaitos,

Barnavårdsinstitutet. 1960-luvulla perustettiin Folkhälsanin tutkimuslaitos

ja ensimmäiset nuorisopoliklinikat. Vuosien mittaan osa tehtävistä on siirtynyt

kuntien vastuulle, muun muassa Folkhälsanin lastenneuvolatoiminta ja kouluterveydenhoito.

Folkhälsan on käynnistänyt useita uusia toimintamuotoja, niiden

joukossa vanhustyö.

Folkhälsanin toiminta on myös jo varhain levinnyt kaikille suomenruotsalaisille

alueille paikallisten ja maakuntayhdistysten myötä.

Nykyisin Folkhälsan on maan suurin ruotsinkielinen sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestö. Työntekijöitä on noin 1500 ja tehtävät ovat moninaiset. Folkhälsan

tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, esim. lastenhoito- ja vammaispalveluja,

ja harjoittaa terveyttä edistävää kansalaistoimintaa yli 100 paikallisyhdistyksessä,

joissa on 16 000 jäsentä. Lisäksi järjestöllä on tutkimuslaitos, jossa

tehdään muun muassa kansainvälistä huipputasoa edustavaa geenitutkimusta.

Folkhälsanin toiminta-ajatus

Samfundet Folkhälsan perustettiin 1921 tavoitteena suomenruotsalaisen väestön

terveyden edistäminen. Toiminta-ajatuksemme on sama edelleen. Alkuperäinen

toiminta-ajatus sisältyy ns. tavoitepykälään vuodelta 1921 (Samfundet Folkhälsanin

sääntöjen 1 §):

Samfundet Folkhälsan i svenska Finland har till uppgift att verka för folkhälsans

främjande i svenska Finland, dels genom allsidig vetenskaplig undersökning av

befolkningens andliga och kroppsliga hälsa, dels genom praktiska åtgärder ägnade

att gynnsamt inverka på denna.

(Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland toimii kansanterveyden edistämiseksi

ruotsinkielisessä Suomessa. Järjestö tekee sekä monipuolista tieteellistä tutkimusta

koskien väestön henkistä ja ruumiillista terveyttä että käytännön työtä terveyden

edistämiseksi.)

Folkhälsaniin kuuluvat:

Samfundet Folkhälsan, joka vastaa koko Folkhälsanin kehittämisestä sekä

Folkhälsanin omaisuuden hallinnasta. Myös tutkimustoiminta kuuluu Samfundet

Folkhälsanin hallintaan.

Folkhälsans Förbund, joka johtaa ja kehittää terveyttä edistävää kansalaistoimintaa.

Yleishyödylliset osakeyhtiöt, jotka vastaavat palvelutuotannosta ja sen kehittämisestä.


– –

Folkhälsanin piirijärjestöt

Uusimaa

Turunmaa

Ahvenanmaa

Pohjanmaa

101 paikallisyhdistystä

Tutkimus

Toimitusjohtaja

Samfundet Folkhälsanin johtokunta

Samfundet Folkhälsanin järjestökokous

Folkhälsanin arvot

Folkhälsanin monipuolisen toiminnan pohjana ovat seuraavat yhteiset arvot:

OSAAMINEN

Osaaminen herättää luottamusta. Selkeä tavoite, ammattitaito, kyky uuden luomiseen

ja myötäelämiseen ovat arjen työkaluja.

OSALLISTUMINEN

Usko tulevaisuuteen, pioneerihenki ja vastuu ihmisestä sekä yksilötasolla että

yhteisötasolla ovat Folkhälsanin eettisiä johtotähtiä.

HUOLENPITO

Kunnioitus, kannustaminen, vuorovaikutus ja yksilön kohtaaminen ovat kulmakiviä

kaikessa tekemisessämme.

Folkhälsanin visio

Folkhälsan toimii terveyttä ja elämänlaatua edistävän yhteiskunnan puolesta.

Jotta pääsisimme tähän ja pystyisimme kohtaamaan yhteiskunnassa tapahtuvat

muutokset, työskentelemme yhdessä tavoitteellisesti, innovatiivisesti ja tehokkaasti.

Yhdistämällä tutkimuksen, palvelujen tuotannon ja kansalaistoiminnan luomme

uusia toimintamalleja ja työtapoja.

Folkhälsanin toimintalinjat

Eri toimintamuotojen kehittämiseksi on laadittu yhtenäiset toimintalinjat, jotka

tukevat Folkhälsanin yleisstrategiaa. Lisäksi Folkhälsan on laatinut terveyttä edistävän

toiminnan periaatteet. Toimintalinjat julkaistaan intranetissä.


– –

FOLKHÄLSANIN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET

Folkhälsanin käsitys terveydestä perustuu kokonaisnäkemykseen, jonka mukaan

terveyteen kuuluu niin fyysisiä, sosiaalisia kuin psyykkisiäkin tekijöitä. Terveys

on paljon enemmän kuin sairauden puuttumista: kysymys on myös hyvinvoinnista,

itsetuntemuksesta ja toimintakyvystä. Terveys ei ole päämäärä sinänsä, vaan

hyvän elämänlaadun edellytys. Teoreettisina käsitteinä käytetään yhteenkuuluvuuden

ja osallisuuden tunnetta.

WHO määrittelee terveyden ”prosessiksi, joka lisää ihmisen mahdollisuuksia

hallita ja parantaa terveyttään”.

Kysymys on siitä, että

- autetaan ihmistä valitsemaan elämäntapa, joka edistää terveyttä

- luodaan terveyttä tukevia fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä

- tehdään työtä sellaisen yhteiskunnan puolesta, joka toimii kaikilla osa-alueilla

pitkäjänteisesti paremman terveyden ja elämänlaadun edistämiseksi.

1. Terveyden edistäminen ajatuskehyksenä/asenteena

Terveyden edistäminen on koko Folkhälsanin toiminnan periaatteena. Palvelujen

tuottamisessa se merkitsee sitä, että toiminta perustuu jokaisen yksilön tarpeisiin

ja elämäntilanteeseen ja että työskentelytapa on terveyttä edistävä. Tavoitteena

on saada asiakkaan voimavarat käyttöön ja kunnioittaa tämän omia arvoja ja

tavoitteita. Fyysisen ympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa terveysvaikutukset

otetaan huomioon. Mahdollisuuksia kuulua sosiaaliseen yhteisöön ja tehdä

mielekästä työtä tuetaan.

2. Terveyden edistäminen käytännössä

Terveyden edistämistyö käytännössä toteutuu ennen kaikkea Folkhälsanin kansalaistoiminnan

piirissä. Toiminnan lähtökohtana ovat eri kohderyhmien tarpeet ja

kiinnostus sekä ajankohtaiset terveyskysymykset. Kohderyhmän omaa osallistumista

ja toimintaa painotetaan sekä suunnittelussa että käytännön työssä.

3. Oman henkilökunnan terveyden edistäminen

Työnantajana Folkhälsan pyrkii olemaan edelläkävijä henkilökunnan terveyden

edistämisessä. Henkilökunnan hyvinvointi on toiminnan kehittämisen kannalta

aivan keskeistä.

Folkhälsanin toimintalinjat:

JOHTAMINEN | KIELIPOLITIIKKA | HENKILÖSTÖPOLITIIKKA

TIEDOTTAMINEN | RISKIEN HALLINTA | PALAUTE


– –

2

II osa

FOLKHÄLSANIN

VANHUSTYÖN KÄSIKIRJA

Folkhälsan tuottaa nykyisin huomattavan määrän sosiaali- ja terveydenhuollon

palveluja, joista vanhustyö on merkittävä osa. Pyrimme parantamaan toimintaamme

jatkuvalla kehittämistyöllä, jotta voisimme tarjota asiakkaillemme

parhaat mahdolliset palvelut. Toiminnan kehittämistyö on järjestelmällistä.

Päivittäisen työn tueksi laaditut käsikirjat eri toimintamuotoja varten ovat osa

kehittämistyötä.

Tässä käsikirjassa esitellään koko Folkhälsan-liikkeen vanhustyön yhteiset,

kokonaisnäkemykseen perustuvat arvot ja tavoitteet.

Folkhälsan aloitti vanhustyön 1990-luvun alussa. Viimeisten 10–15 vuoden

aikana vanhustyö on kasvanut voimakkaasti paitsi volyyminsa, myös uusien

toimintamuotojen kannalta.

Folkhälsanin vanhustyöhön kuuluu seuraavanlaisia toimintamuotoja:

» Laitoshoito

- pitkäaikaishoito

- intervallihoito

- lyhytaikainen hoito

» Asumispalvelut

- ryhmäkodit

- palveluasunnot

» Muu avohuolto

- kotipalvelut/kotihoito

- päivätoiminta

- omaisten tuki/omaishoito

» Terveyttä edistävä toiminta ikäihmisille

» Kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit

Folkhälsan Mittnyland Ab

Seniorhemmet hoitokoti

Silviahemmet hoitokoti

Avohuolto

Helsinki ja lähiseutu

Senioritalot, jotka tarjoavat asumispalveluja: Helsingin Senioritalo ja

Majblomman, lisäksi rakenteilla Vantaa (valmistuu 2007) ja suunnitteilla Espoo.

Piirijärjestö

Folkhälsan Nyland

Avohuolto

Uusimaa


– –

Folkhälsan Raseborg Ab Karjaa, Meltola, Tammisaari

Meltolan hoito-osastot

Karjaan palveluasunnot ja asumisyksiköt

Tammisaaren Blomsterhemmet-palveluasunnot ja hoitokoti

Tammisaaren senioritalo

Avohuolto

Folkhälsan Botnia Ab

Seniorhuset-palvelutalo

Östanlidin hoitokoti

Folkhälsan Åboland Ab

Avohuolto

Pohjanmaa

Turunmaa

Folkhälsans Förbund

Terveyttä edistävä toiminta ikäihmisille

Norvalla-Folkhälsan Ab

Kuntoutus

Allaktivitetshuset på Åland, Folkhälsanin monitoimitalo Ahvenanmaalla

Asumispalvelut

Dementia-ryhmäkoti

Pohjanmaa

SUOMI

Ahvenanmaa

Turunmaa

Uusimaa


– –

1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot

Kaikilla vanhustyön yksiköillä on oma toimintasuunnitelmansa, joka on osa

Folkhälsanin yhteistä toimintasuunnitelmaa. Toiminnan suunnittelu perustuu

vanhustyön yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin.

1.1. Folkhälsanin vanhustyön tavoitteet

Folkhälsanin vanhustyön tavoitteena on tarjota kokonaisvaltaista hoitoa ja huolenpitoa.

Lähtökohtana ovat asiakkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, henkiset

ja kulttuuriset tarpeet, ja työstä vastaa pätevä, osaava ja sitoutunut henkilökunta.

Tavoitteena on palvella asiakasta hänen omalla äidinkielellään. Kotipalveluilla

ja palveluasumisella halutaan myös turvata asiakkaan edellytykset asua omassa

kodissaan mahdollisimman pitkään.

Folkhälsanin hoitotyön pohjana on näyttöön perustuva hoitotyö yhdistettynä

monipuoliseen käytännön kokemukseen ja tietoon. Hyvän hoidon edellytyksiä ovat

ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta, myönteinen asennoituminen, moniammatillinen

osaaminen, tietojen vaihto eri yksiköiden ja ammattiryhmien välillä,

jatkuva kehitystyö ja työn arviointi sekä tarkoituksenmukaiset toimintatilat.

1.2. Arvot

Folkhälsanin yhteiset arvot – osaaminen, osallistuminen ja huolenpito – ovat

konkretisoituneet käytännön vanhustyössä seuraavanlaisiksi, hyvän kokonaisvaltaisen

hoidon perustana oleviksi arvoiksi:

Kokonaisnäkemys

Yksilökeskeisyys

Yksityisyyden kunnioittaminen

Itsemääräämisoikeus

Oikeus käyttää omaa äidinkieltä

Hyvä ja turvallinen kohtelu ja kommunikointi

Kuntouttava työote

Terveyden edistäminen

Kokonaisnäkemys

Kohtelemme asiakasta yksilönä ja otamme huomioon hänen elämänkokemuksensa,

elintapansa ja elämäntilanteensa kokonaisuutena. Fyysisen hyvinvoinnin

lisäksi pyrimme kohentamaan asiakkaan sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia

kuten mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja mielekkääseen toimintaan.

Yksilökeskeisyys

Hoidon lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet ja odotukset.

Asiakkaan omat toiveet ja tarpeet otetaan huomioon sellaisissa jokapäiväiseen

arkeen liittyvissä asioissa kuin ateriat, herätys- ja nukkumaanmenoajat, vaatetus

ja hygienia.

Asiakkaan yksityisyyden kunnioittaminen

Kunnioitamme asiakkaiden yksityisyyttä. Asiakasta kohdellaan hienotunteisesti

kaikissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa tahdikkuutta esimerkiksi hoitotilanteissa

kuten kylvetyksessä ja WC-käynneissä, pukemisessa ja aterioinnin yhteydessä.

Asiakkaan oma identiteetti, elämäntyyli ja elintavat otetaan mahdollisuuksien

mukaan huomioon, samoin kuin hänen toiveensa vaatetuksen, kampauksen ja

muiden ulkoiseen olemukseen liittyvien asioiden suhteen.

Asiakasta kohdellaan arvostavasti. Tämä koskee kaikkia asiakkaita, toimintakyvystä

riippumatta.


– –

Puhuttelumuoto (sinuttelu tai teitittely) valitaan asiakkaan odotusten ja toiveiden

mukaan.

Asiakkaan tapa suhtautua fyysiseen kontaktiin ja kosketukseen pyritään tunnistamaan

ja ottamaan huomioon. Jos hän ei pysty ilmaisemaan toiveitaan sanallisesti,

henkilökunta pyrkii tulkitsemaan hänen toiveitaan seuraamalla kehon

kieltä.

Asiakkaan henkilökohtaista, esimerkiksi uskonnollista vakaumusta, kunnioitetaan.


Asiakkaan itsemääräämisoikeus perustuu lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista

(785/1992). Kunnioitamme kaikissa tilanteissa asiakkaan oikeutta päättää itseään

ja hoitoaan koskevista asioista. Dementiasta tai alentuneesta toimintakyvystä

kärsivien asiakkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Tarvittaessa konsultoidaan

dementiahoidon asiantuntijoita.

Dementiapotilaiden kohdalla itsemääräämisoikeuden toteuttaminen ei toisaalta

saa johtaa hoidon laiminlyöntiin. Joissain tapauksissa itsemääräämisoikeutta koskevat

asiat voivat olla hyvin vaikeita ja moniselitteisiä. Henkilökunta kiinnittää

erityistä huomiota siihen, että asiakas saa aina hyvää hoitoa itsemääräämisoikeutta

vaarantamatta.

Jos asiakkaalla ja omaisilla on hoidosta eriäviä mielipiteitä ja toiveita, noudatetaan

ensisijaisesti asiakkaan omia toiveita.

Henkilökunta ei todista juridisia eikä taloutta koskevia asiakirjoja, vaan omaisten

on hankittava ulkopuolisia todistajia. Henkilökunta ei muullakaan tavoin

puutu asiakkaiden talousasioihin. Tarvittaessa henkilökunta voi tehdä aloitteen

edunvalvojan hankkimiseksi.

Oikeus käyttää omaa äidinkieltä

Folkhälsanin vanhustyön yksiköt ja yksiköiden toiminta ovat ruotsinkielisiä tai

kaksikielisiä. Kaksikielisissä yksiköissä ruotsin- ja suomenkielisiä asiakkaita palvellaan

heidän äidinkielellään. Myös yhteydenpidossa omaisten kanssa käytetään

molempia kieliä. Tavoitteena on, että paikalla on aina henkilökuntaa, joka voi

kommunikoida asiakkaan kanssa tämän äidinkielellä. Lisäksi asiakkaita pyritään

palvelemaan heidän omalla kielellään myös silloin, kun heillä on jokin muu

äidinkieli.

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kulttuuritausta ja perinteet otetaan huomioon

esimerkiksi pyhien vietossa. Suomenruotsalaisen, tarvittaessa myös ruotsalaisen,

kulttuurin perinteet otetaan huomioon ruotsinkielisissä yksiköissä, ja kaksikielisissä

yksiköissä lisäksi suomenkielisen kulttuurin perinteet.

Turvallinen kohtelu ja kommunikointi

Asiakkaita kohdellaan turvallisuutta lisäävällä tavalla heitä arvostaen. Jokapäiväisessä

työssä pyrimme luomaan kontaktin asiakkaisiin keskustelun ja fyysisen

kosketuksen avulla. Henkilökunta keskustelee vanhusten kanssa, kuuntelee heitä

ja tunnistaa heidän kontaktien tarpeensa. Henkilökunta järjestää asiakkaille

tilaisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, keskusteluun ja yhdessäoloon heidän

toiveittensa mukaisesti.

Kuntouttava työote

Kuntouttavalla hoidolla ja kuntoutusta edistävillä työtavoilla autamme ja tuemme

asiakkaita saavuttamaan mahdollisimman hyvän fyysisen, psyykkisen ja

sosiaalisen toimintakyvyn. Kuntouttavan hoidon avulla harjoitetaan käytännön

taitoja kuten omatoimista liikkumista, pukeutumista ja peseytymistä, ruokailua ja

kommunikointitaitoja.


– –

Nämä toimet toteutetaan hoitohenkilökunnan ohjauksessa. Mitattavat tavoitteet

ja toimenpiteet kirjataan hoitosuunnitelmaan ja potilasasiakirjoihin ja niitä

seurataan ja arvioidaan RAI-ohjelman avulla (Resident Assessment Instrument).

Kuntouttavaa työotetta noudatetaan myös päivittäisessä toiminnassa, esimerkiksi

ruokailutilanteessa. Hoitoon voi sisältyä myös muisteluharjoituksia.


Vanhustyössä hyödynnetään Folkhälsanin kokemusta terveyden edistämisestä.

Folkhälsanin erilaisia hankkeita ja terveysohjelmia hyödynnetään asiakkaiden

elämänlaadun parantamiseksi. Terveyttä edistävään toimintaan kuuluu muun

muassa kuntoilua ja liikuntaa, muisteluryhmiä, Taide ja terveys -hanke (”Konst

och hälsa”), Mimosel-ohjelma, Balans-ella-ohjelma sekä muita terveysohjelmia

ja -hankkeita. Vanhustyön eri yksiköt tekevät yhteistyötä Folkhälsanin terveydenedistämistyötä

järjestävien yksikköjen kanssa. Kaikissa vanhustyön yksiköissä

(palveluasuminen ja hoito-osastot) on virkistystoiminnasta vastaavia henkilöitä.

1.3. Hoidon laatuindikaattorit

Seuraavat laatuindikaattorit sisältyvät Folkhälsanin vanhustyössä käytettävään

RAI-arviointijärjestelmään (Resident Assessment Instrument). Vanhustyössä

arvioidaan yksittäisen asiakkaan terveydentilaa ja toimintakykyä kuvaavia tekijöitä.

Pitkäaikaishoidossa RAI-järjestelmässä arvioidaan seuraavia asioita:

1) elämänlaatu – liikkuminen, harrastustoimintaan osallistuminen, sosiaaliset

taidot

2) mieliala ja käytös

3) kliininen hoito

4) kognitiiviset kyvyt (muisti, ajattelu, kyky suunnitella arjen toimintoja)

5) pidätyskyky

6) infektiot

7) ravinto ja syöminen (ravinnon koostumus, ravinnonsaanti, paino)

8) toimintakyky (asiakkaan liikuntakyvyn ja muiden päivittäisten toimintojen

ylläpito)

9) rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö

10) tapaturmien riski ja ehkäisy

11) aistit (näkö, kuulo, kommunikointikyky)

12) ihon kunto

Nämä laatuindikaattorit arvioidaan ja otetaan huomioon hoidon suunnittelussa.

Joka yksiköllä on RAI-käsikirja, jossa on laatuindikaattoreiden tarkempi kuvaus.


– –

2. Henkilöstö ja kehitystyö

Henkilöstökysymyksissä seurataan Folkhälsanin henkilöstöpolitiikkaa sekä

voimassa olevia työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä. Motivoitunut ja osaava

henkilökunta on korkeatasoisen vanhustyön keskeisin voimavara.

2.1. Henkilöstön määrä

Vanhusten laitoshoidossa ja asumispalveluissa Folkhälsanin henkilöstömäärä ja

-rakenne täyttää ainakin vanhustyötä koskevien yleisten suositusten vähimmäisvaatimukset.

Henkilöstön määrää seurataan myös RAI-ohjelmassa vertailujen

avulla.

Yleisiä suosituksia henkilöstömäärästä vanhustyössä on mm. julkaisussa Koko

kunta ikääntyneiden asialla, Stakes 2001. Siinä esimerkiksi määritellään hyvän

laitoshoidon henkilöstömitoitukseksi 0,80 ja keskitason mitoitukseksi vähintään

0,50–0,60 (hoitotyötä tekevät henkilöt).

Folkhälsanin vanhustyössä henkilöstön määrä lasketaan seuraavasti:

Henkilöstömäärään lasketaan kaikki hoitotyötä tekevät henkilöt sekä osastonhoitaja

kokoaikaisena toimena (vaikka hän käyttäisi osan ajastaan hallinnollisiin

tehtäviin). Lisäksi mukaan lasketaan laitosapulaiset (siivoojat) kokonaisina toimina.

Vastaavat ostopalvelut lasketaan muunnettuina mukaan työvoimaan. Tämä

laskentatapa vastaa Stakesin RAI-ohjelman laskentatapaa.

2.2. Henkilöstön kelpoisuus ja osaaminen

Folkhälsanin tavoitteena on palkata päteviä ihmisiä, joilla on erityinen kiinnostus

vanhustyöhön sekä kokemusta yksikkönsä erityisalueista.

Folkhälsan noudattaa lakiin perustuvia kelpoisuusvaatimuksia (laki terveydenhuollon

ammattihenkilöistä 559/1994 ja laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön

kelpoisuusvaatimuksista 272/2005).

2.3. Toimenkuvat ja osaamiskartoitukset

Folkhälsan on laatinut eri henkilökuntaryhmiä varten omat toimenkuvat, jotka

ovat tämän käsikirjan liitteinä ja lisäksi sähköisessä muodossa.

Toimenkuvat on laadittu seuraaville työntekijäryhmille:

- esimies

- sairaanhoitaja/terveydenhoitaja

- hoitaja

- apulainen

Henkilökunnan osaamista ja jatkokoulutusta seurataan. Työntekijöiden kelpoisuuden,

osaamisen ja koulutuksen dokumentointia ja seurantaa varten on laadittu

osaamiskartoituslomakkeita. Lomake täytetään sekä jokaisesta työntekijästä

että koko yksiköstä. Lomakkeisiin kootaan tiedot työntekijöiden erityisosaamisesta

sekä harrastuksista, joista voi olla hyötyä myös työssä. Kartoitusten avulla

saadaan kokonaiskuva yksikön ja sen kaikkien työntekijöiden yhteisestä osaamisesta,

ja siten voidaan paremmin hyödyntää ihmisten erityistaitoja. Työntekijöiden

erilaiset tiedot ja taidot täydentävät toisiaan. Kun tunnetaan vahvuudet ja

mahdolliset puutteet, on helpompi suunnitella jatko- ja täydennyskoulutusta.


– 10 –

Osaamiskartoituslomakkeet ovat paperiversiona tämän käsikirjan liitteenä ja

saatavissa myös sähköisessä muodossa. Yksikön esimies säilyttää täytetyt lomakkeet

ja huolehtii niiden päivityksestä.

2.4. Perehdyttäminen

Yleistä tietoa Folkhälsanista työpaikkana saa henkilöstöoppaasta. Myös henkilöstöosasto,

henkilöstövastaava tai esimies auttaa tarvittaessa työntekijöiden perehdyttämisessä.

Jokaisella vanhustyön yksiköllä ja osastolla on perehdyttämissuunnitelma, jota

noudatetaan, kun työn alkuvaiheessa ohjataan uusia työntekijöitä, sijaisia ja uusiin

työtehtäviin siirtyviä henkilöitä, soveltuvin osin myös opiskelijoita.

Suunnitelmassa määritellään, mitä perehdyttämiseen kuuluu, kuka ohjauksesta

huolehtii ja miten (henkilökohtainen ohjaaminen, kirjalliset ohjeet jne.), kuka on

vastuuhenkilö ja millä aikavälillä tehtävä hoidetaan (heti, viikon sisällä jne.).

Suositus on, että perehdyttämiseen sisältyvät ainakin seuraavat kohdat:

- käsikirja

- toimintasuunnitelma

- yksikön esite

- osaston/yksikön päiväjärjestys ja rutiinit sekä muut käytännön tiedot

- kokousrutiinit

- hoitosuunnitelmat, potilasasiakirjat ja dokumentointi

- arviointimenetelmät (esim. RAI, RAVA)

- työnjako, työtoverit, yhteistyö, tiimityö, erityisalueet, vastuualueet,

omahoitajan tehtävät

- kuntoutusta edistävät työtavat

- lääkehuolto

- laitteiden käyttö (hoitolaitteet, tietokoneet)

- miten toimitaan akuuttitilanteissa kuten kuolemantapauksissa

- turvallisuussuunnitelma

- riskienhallinta

- yhteistyötahot.

2.5. Henkilöstökoulutus

Folkhälsan haluaa edistää työntekijöiden ammatillista osaamista kehittämistyön

ja koulutuksen avulla. Jokaisen työntekijän odotetaan kantavan itse vastuun

omasta kehityksestään ja tietojensa, taitojensa ja osaamisensa aktiivisesta kartuttamisesta.

Henkilöstökoulutus sisältää erityyppistä jatko- ja täydennyskoulutusta. Työntekijöille,

joilla ei ole vaadittua kelpoisuutta, voidaan tarvittaessa järjestää mahdollisuus

täydentävään opiskeluun. Täydennyskoulutuksessa voidaan syventää

tietoja hoitotyöstä tai käsitellä kuntoutusta edistäviä työtapoja sekä yhteistyöhön

ja asenteisiin liittyviä kysymyksiä.

Osastovastaava* laatii vuosittain henkilökunnan koulutussuunnitelman toimintasuunnitelman

ja budjetin laatimisen yhteydessä. Suunnitelman lähtökohtana

ovat ajankohtaiset koulutustarpeet, joita tulee esiin muun muassa kehityskeskustelujen

ja osaston kelpoisuuskartoituksen yhteydessä.

* Tässä käsikirjassa käytetään rinnakkain eri yhteyksissä erilaisia termejä, esim. yksikön vastuuhenkilö, osastovastaava,

osastonhoitaja. Nimikkeet, organisaatio ja vastuunjako voivat vaihdella yksiköittäin ja toiminnoittain

ja ne tarkennetaan yksikkökohtaisesti.


– 11 –

Henkilökunnan ja osaston koulutustarpeita tarkastellaan kokonaisuutena ja

koulutus koordinoidaan yhteistyössä muiden Folkhälsanin vanhustyön yksiköiden

kanssa. Folkhälsanin omaa asiantuntemusta ja resursseja hyödynnetään mm.

niin, että Folkhälsanin palveluksessa olevat asiantuntijat toimivat luennoitsijoina.

Kaikkien työntekijöiden (vakituisten työntekijöiden ja pitkäaikaisten sijaisten)

on osallistuttava koulutukseen/täydennyskoulutukseen kolme päivää vuodessa.

Koulutus voi koostua myös lyhyemmistä jaksoista.

Alueellisia hoitohenkilöstön kokoontumisia ja kursseja sekä työkiertoa voidaan

käyttää yhteistyön sekä ammattitaidon ja motivaation kehittämiseksi.

Henkilökunnan koulutusta koskevat tiedot kirjataan sekä henkilökohtaiseen

että yksikön osaamiskartoitukseen.

2.6. Kehityskeskustelut

Esimies käy jokaisen työntekijän kanssa kehityskeskustelun säännöllisesti, yleensä

vähintään kerran vuodessa. Keskustelussa käsitellyt ja sovitut asiat kirjataan

lomakkeeseen. Tarkoituksena on käydä läpi työtilanne ja -tehtävät, työntekijän

odotukset ja toiveet sekä mahdolliset ongelmat. Tavoitteena on myös, että työntekijä

omaksuisi vanhustyön arvot ja laatukriteerit. Folkhälsanilla on yhteinen

kehityskeskustelulomake.

2.7. Työnohjaus ja konsultaatio

Työnohjausta ja konsultaatiota käytetään henkilöstön kehittämisen menetelminä.

Henkilökunnan tarpeista ja työn laadusta riippuen työnohjausta voidaan antaa

ryhmässä tai yksilöllisesti. Yleensä ohjauksesta vastaa ulkopuolinen ohjaaja.

2.8. Työterveyshuolto sekä työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen

Folkhälsan pyrkii ylläpitämään ja parantamaan henkilökunnan työkykyä ja terveyttä

terveyden edistämistoiminnalla ja TYKY-toiminnalla. Henkilöstöoppaassa

kerrotaan tarkemmat tiedot työterveyshuollosta.

Esimiehet seuraavat työntekijöiden hyvinvointia ja pyrkivät ehkäisemään ennalta

terveysongelmia.

2.9. Henkilöstökokoukset

Yksikön tarpeiden mukaan pidetään säännöllisesti henkilöstö- tai osastokokouksia.

Joka yksiköllä on suunnitelma henkilöstökokouksista. Näissä palavereissa

käsitellään mm. toiminnan kehittämistä ja tiedotusta ja keskustellaan yhteisistä

asioista, esim. tästä käsikirjasta.

2.10. Lähtöhaastattelu

Palvelussuhteen päättyessä esimies järjestää yleensä niin sanotun lähtöhaastattelun,

jossa käydään läpi työntekijän kokemuksia työstä sekä mahdollisia eroamissyitä.

Tarkoituksena on hyödyntää tietoja toiminnan kehittämisessä. Lähtöhaastattelut

dokumentoidaan.

2.11. Työvaatteet

Hoitohenkilöstö saa vaaterahan tai työvaatteet/suojavaatteet voimassa olevan

työehtosopimuksen mukaisesti. Työvaatteiden valinnassa kiinnitetään huomiota

sekä asiakkaiden että työntekijöiden viihtyvyyteen. Jos mahdollista, henkilökunta

ei käytä ns. laitosvaatteita, vaan tavallisia vaatteita. Työvaatteiden on oltava

tarkoituksenmukaisia, ja yksiköt sopivat siitä, millaisia työvaatteita käytetään.


– 12 –

3. Sidosryhmät ja asiakkaat

Folkhälsanin vanhustyössä tehdään tiivistä yhteistyötä sekä järjestön sisällä että

kaikkien ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä

kehitetään toimintasuunnitelman mukaisesti ja asiakkaiden laatuvaatimukset

ja -kriteerit otetaan huomioon.

Vanhustyön sidosryhmiin kuuluvat:

- asiakkaat

- asiakkaiden omaiset

- henkilöstö

- vanhustyöpalvelujen tilaajat (lähinnä kunnat)

- muut yhteistyötahot, mm. oppilaitokset.

3.1. Asiakkaat

Asiakkaat ovat keskeinen yhteistyökumppanien ryhmä, ja hoito suunnitellaan

heidän tarpeittensa pohjalta. (Tässä käsikirjassa sanaa asiakas käytetään yleisenä

nimityksenä asiakkaista, potilaista, palvelutalojen asukkaista jne.)

Tavoitteena on, että hoito vastaa

- Folkhälsanin arvoja ja laatukriteereitä

- yksittäisten asiakkaiden odotuksia ja toivomuksia

- omaisten odotuksia ja toivomuksia, erityisesti silloin kun asiakkaan

toimintakyky on alentunut

- viranomaisten ja ostajien/kuntien vaatimuksia.

3.2. Henkilöstö

Työntekijöiden viihtyminen on tärkeä edellytys sille, että vanhustyön laatukriteerit

pystytään täyttämään. Folkhälsan pyrkii edistämään työntekijöiden terveyttä

ja hyvinvointia ja kannustaa heitä osallistumaan ja tekemään aloitteita. Tavoitteena

on ottaa myös työn suunnittelussa huomioon työntekijöiden näkemykset

ja saada aikaan toimivaa yhteistyötä sekä työntekijöiden että työntekijöiden ja

johdon välille.

3.3. Omaiset

Koska vanhustyössä halutaan tarjota kokonaisvaltaista hoitoa, huomio kiinnitetään

asiakkaan koko elämäntilanteeseen ja sosiaaliseen verkostoon. Siksi hyvä

yhteistyö asiakkaan omaisten ja muiden läheisten kanssa on tärkeä osa hoitoa.

Hoitohenkilökunnan työhön kuuluu pitää luontevasti yhteyttä omaisiin, tehdä

heidän kanssaan yhteistyötä ja tukea asiakkaan ja omaisten välisiä kontakteja.

Vanhustyössä ei ole määrättyjä vierailuaikoja. Folkhälsan haluaa kannustaa

omaisia pitämään yhteyttä asiakkaisiin ja käymään näiden luona. Asiakkaiden

arkielämän aktiivisuuden ja sosiaalisten kontaktien ylläpidon kannalta omaiset

ovat hyvin tärkeitä. Jotta asiakkaan toiveet ja itsemääräämisoikeus pystyttäisiin

ottamaan huomioon, suodaan myös omaisille mahdollisuus tulla kuulluksi sekä

osallistua hoidon suunnitteluun ja hoitosuunnitelman laatimiseen.


– 13 –

Yhteistyön perustana ovat

- keskinäinen luottamus

- tiedottaminen ja yhteydenpito hoitohenkilöstön kanssa

- mahdollisuus osallistua hoidon suunnitteluun

- mahdollisuus käydä asiakkaan luona, osallistua omais-/asiakaskokouksiin ja

yhteisiin tilaisuuksiin

- tiedottaminen omaisten yhdistyksistä, sosiaalieduista sekä muista asiakkaiden/

omaisten oikeuksista.

Asiakkaiden ja omaisten toivomuksia ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan

kaikessa asiakkaan, omaisen ja henkilökunnan välillä tehtävässä yhteistyössä.

3.4. Vanhustyön palvelujen ostajat

Folkhälsan tekee yhteistyötä kuntien kanssa. Kunnat ostavat suurimman osan

Folkhälsanin hoitopaikoista ja -palveluista. Folkhälsanilla on yhteistyötä myös

muiden palvelujen ostajien, mm. eri järjestöjen kanssa. Osan paikoista ja palveluista

voivat ostaa yksityiset asiakkaat. Palveluasumisessa Folkhälsanin tavoitteena

on tarjota sekä omistus- että vuokra-asuntoja.

Kun Folkhälsan tekee ostopalvelusopimuksia kuntien ja järjestöjen kanssa, se

toteuttaa sekä ostajien että omia laatutavoitteitaan.

3.5. Yhteistyötahot

Sen lisäksi, että Folkhälsan tekee asiakkaiden hoitoon liittyvää yhteistyötä asiakkaiden,

omaisten ja kuntien kanssa, Folkhälsanilla on yhteistyötä useiden muiden

tahojen kanssa. Näitä ovat muun muassa viranomaiset, kunnat, vanhustyö- ja

potilasjärjestöt, sosiaali- ja terveysjärjestöt, alan oppilaitokset sekä tutkimuslaitokset.

Yhteistyön tavoitteena on kehittää vanhustyötä sekä jakaa tietoja ja kokemuksia.

Myös vapaaehtoistyöntekijät ja vapaaehtoisjärjestöt ovat Folkhälsanille

tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Yhteistyötä tehdään monin tavoin, mm. yhteisissä kokouksissa ja neuvotteluissa,

erilaisissa hankkeissa, seminaareissa, koulutustilaisuuksissa ja kokoontumisissa.

Näin saadaan uutta tietoa vanhustyön kehittämiseksi.

Asiakkaita koskevien tietojen välittämisessä Folkhälsan noudattaa tarkoin vaitiolovelvollisuutta.

Vanhustyön yksiköt kartoittavat omat yhteistyöverkostonsa sekä laativat tarvittaessa

sääntöjä yhteistyötä ja esimerkiksi tietojen antamista silmällä pitäen.

Tarvittaessa nimetään yhteyshenkilöitä.


– 14 –

4. Hoitoprosessi

Folkhälsanin koko toiminta ja hoitotyö perustuvat Folkhälsanin toiminta-ajatukseen,

yhteisiin arvoihin ja yhteiseen visioon. Ne ovat myös vanhustyön perustana.

Tavoitteenamme on, että hoito ja asiakkaiden kohtelu täyttäisivät hyvän laadun

kriteerit. Hoitoprosessissa asiakas on keskipisteessä ja hoito perustuu asiakkaan

ja henkilökunnan väliseen luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Omahoitaja on

omaisten yhteyshenkilö, ja hänellä on erityisvastuu hoidon hyvästä laadusta.

Jatkuvalla arvioinnilla ja palautteella haluamme taata, että vanhustyön tavoitteet

toteutuvat myös käytännössä.

Tarkoituksena on, että kaikki hoito pohjautuu vanhustyön keskeisiin arvoihin,

joita ovat kokonaisnäkemys, yksilökeskeisyys, asiakkaan yksityisyyden kunnioittaminen,

asiakkaan itsemääräämisoikeus, hyvä ja turvallinen kohtelu ja kommunikointi,

oikeus hoitoon omalla äidinkielellä sekä terveyden edistäminen. Hoitoprosessi

sisältää monenlaisia vaiheita ja tapahtumia. Tässä luvussa käsitellään

muutamia keskeisiä hoidon kulkuun liittyviä asioita.

4.1. Kuntouttava työote – Folkhälsanin vanhustyön perusta

Folkhälsanin vanhustyössä käytämme kuntouttavaa työotetta.** Se tarkoittaa

hoitomenetelmää ja yksittäisiä hoitotoimenpiteitä, joita toteuttamalla ylläpidämme

asiakkaan omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja kannustamme

toimeliaisuuteen.

Pidämme asiakasta hoitoprosessin aktiivisena osapuolena ja kehotamme asiakasta

hoitamaan päivittäiset toimintonsa itse niin pitkään kuin se on mahdollista

ja asiakkaan kunto ja kyvyt riittävät. Hoitomenetelmä perustuu siihen, että kannustamalla

asiakasta esimerkiksi pukeutumaan, syömään ja liikkumaan itsenäisesti

autamme häntä ylläpitämään tai toisinaan jopa kohentamaan jäljellä olevaa

toimintakykyään. Se, että asiakas voi olla aktiivinen arkiaskareissaan ja pystyy

mahdollisimman paljon huolehtimaan itse henkilökohtaisesta hygieniastaan,

aterioinnistaan, pukeutumisestaan ja muista päivittäisistä askareistaan, on tärkeä

osa hänen elämänlaatuaan ja elämänhallinnan tunnettaan.

Me tutkimme, mistä asiakas selviytyy itsenäisesti tai mistä hän selviytyisi yksinkertaisten

apuvälineiden ja aktivoivien työmenetelmien avulla (asiakkaan kuntoutumispotentiaali).

Koko henkilökunta on hyväksynyt tämän hoitomenetelmän ja

soveltaa sitä tietoisesti käytännön työssään. Asiakkaan toimintakykyä ja aktiivisuutta

seurataan ja arvioidaan hoitosuunnitelmaa laadittaessa ja arvioitaessa

sekä Folkhälsanin yksiköissä käytettävän vanhustyön arviointijärjestelmän (RAI)

puitteissa.

Asetamme konkreettisia tavoitteita sille, kuinka asiakkaan resursseja ja kykyjä

eri alueilla (kuten liikkumiskykyä, kognitiivisia kykyjä, muistia) voidaan

hyödyntää, palauttaa tai parantaa ja kuinka sillä tavoin voidaan kohentaa

asiakkaan terveyttä ja elämänlaatua. Tavoitteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti

henkilökohtaista hoitosuunnitelmaa varten. Asiakas itse ja omaiset

ovat mukana tavoitteita asetettaessa ja sitoutuvat niihin.

** Tässä käsikirjassa käytetään yleiskäsitteenä pääasiassa kuntouttavaa työotetta. Muita

vastaavia, käytettyjä termejä ovat kuntouttava työtapa, kuntoutuspainotteinen työskentelytapa,

kuntoutukseen suuntautunut hoito ja kuntouttava hoito. Käsitteillä tarkoitetaan

sitä, että kaikki hoitotoimenpiteet tehdään niin, että otetaan huomioon asiakkaan yksilölliset

kyvyt ja voimavarat. Termi ”kuntoutus” sitä vastoin tarkoittaa päämäärätietoisempaa

prosessia, jossa kuntoutukseen erikoistuneiden työntekijöiden erityistaidot ovat keskeisessä

asemassa. Kuntoutus perustuu täsmällisesti määriteltyyn tarpeeseen ja edellyttää normaalia

lääketieteellistä arviointia. Kuntoutus tulee kysymykseen esim. lonkkamurtumien, aivoverenkierron

häiriöiden ja muiden sairauksien yhteydessä. (Holma, Heinonen, Voutilainen,

Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu, laatukäsikirja, Stakes 2002.)


– 15 –

Lähtökohtana on kunnioittaa asiakasta ja hänen itsemääräämisoikeuttaan ja

kuunnella hänen mielipiteitään, odotuksiaan ja toiveitaan hoidosta. Samalla motivoimme

asiakasta olemaan aktiivinen ja selviytymään mahdollisuuksien mukaan

itsenäisesti päivittäisistä toimistaan. Hoitajat keskustelevat hoidon eri vaiheista ja

erilaisista hoitotoimenpiteistä ja käyvät ne läpi aivan konkreettisesti. Näin hoitajat

saavat selville, millä tavoin hoitotyössä voitaisiin kannustaa asiakasta käyttämään

omia voimavarojaan ja kuinka asiakasta voitaisiin auttaa ja kannustaa

ylläpitämään toimintakykyään eri apuvälineitä ja menetelmiä käyttäen, hoitorutiineja

muuttamalla tai tekemällä hoitotoimenpiteet eri tavoin.

Tämä koskee kaikkia keskeisiä hoitoprosesseja, kuten henkilökohtaisesta puhtaudesta

huolehtimista, pukeutumista ja ruokailutilanteita.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiakasta kannustetaan tekemään itse sellaista,

mistä hän selviytyy, eivätkä hoitajat automaattisesti tai rutiininomaisesti esimerkiksi

syötä tai pue asiakasta. Tavoitteenamme on voida työskennellä kaikessa

rauhassa niin, että aina mahdollisuuksien mukaan voimme suoda asiakkaalle riittävästi

aikaa suoriutua itse erilaisista toimista. Kannustamme asiakkaita liikkumaan,

ottamaan muutamia askelia, nousemaan, istumaan, osallistumaan erilaisiin

toimintoihin, keskustelemaan ja seurustelemaan, jotta he tuntisivat viihtyvänsä ja

kokisivat arkensa mielekkääksi.

Tavoitteenamme on lisäksi järjestää fyysinen ja sosiaalinen ympäristö sellaiseksi,

että se kannustaa asiakkaita olemaan toimeliaita, hoitamaan mahdollisuuksien

mukaan itse askareitaan ja olemaan liikkeellä. Hoitajilla tulee olla tilaisuus

keskustella asiakkaiden kanssa ja saada heidät tekemään eri asioita ja seurustelemaan

muiden asiakkaiden kanssa.

Asiakkaiden mielekästä arkea voidaan tukea myös järjestämällä virkistystoimintaa,

joka tuo elämään sisältöä. Muistia ja tunne-elämyksiä voidaan stimuloida

esimerkiksi muistiharjoitusten avulla. Asiakkaiden kanssa voidaan vaikkapa

keskustella vanhoista ajoista, katsella vanhoja valokuvia, kuunnella musiikkia,

keskustella yhteisistä muistoista ja herätellä niitä eloon. Myös Folkhälsanissa meneillään

olevia terveyttä edistäviä hankkeita ja virkistystoimintoja, joiden teemoja

ovat esimerkiksi taide-elämykset ja terveys, tasapaino, liikkuminen ja kuntoilu,

käytetään vanhustyössä hyväksi, kun halutaan tuoda lisää sisältöä vanhusten

arkeen.

Kuntoutusta järjestävät Folkhälsanin osastot tarjoavat mahdollisuuksien mukaan

Folkhälsanin hoito-osastoille tukea ja apua kuntouttavan hoitomenetelmän

kehittämisessä. Kuntoutusyksiköt mm. osallistuvat konkreettisesti hoitoon ja

auttavat henkilökuntaa ja asiakkaita löytämään oikeita hoitoasentoja. He auttavat

asiakkaita istumaan oikein ja löytämään miellyttäviä asentoja ja tapoja syödä,

nousta ylös, kääntyä sängyssä, nousta istumaan jne. Lisäksi voidaan opettaa

yksinkertaisia voimisteluliikkeitä, jotka auttavat asiakasta säilyttämään ja kehittämään

liikkumiskykyään ja tasapainoaan.


– 16 –

Hoitoprosessi

Luottamus/Vuorovaikutus

Arvojen perusta

Asiakaskeskeisyys

Kokonaisnäkemys

Yksilökeskeisyys

Yksityisyyden kunnioittaminen


Oikeus hoitoon äidinkielellä

Turvallinen kohtelu ja kommunikointi

Kuntoutusta edistävät työtavat


Osaaminen

Osallistuminen

Huolenpito

Omahoitaja/muu henkilökunta

Hoidon hyvä laatu/asiakkaan hyvä kohtelu

Työn arvionti ja jatkuva kehittäminen

Folkhälsan

Toiminnan perusta

Toimintaidea • Arvot • Visio


– 17 –

Kuntouttava hoito/toiminta

– Folkhälsanin vanhustenhuollon perusta

Kuntouttava työote tarkoittaa, että autamme asiakasta ylläpitämään/parantamaan toimintakykyään

optimaalisesti aktivoimalla häntä käyttämään fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavarojaan.

Lähtökohta

Asiakkaan kannalta

Miten asiakas itse ja hänen omaisensa määrittelevät asiakkaan toimintakyvyn.

Kuntoutumispotentiaali.

Edellytys

Asiakas/omaiset sitoutuvat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.

Toiminta

Terveysongelman lievittäminen, pahenemisen ennaltaehkäisy, poistaminen. Elämänlaatu

terveysongelmista huolimatta

Terveys Folkhälsanin määritelmän mukaan

Folkhälsanin lähtökohta on kokonaisnäkemys terveydestä. Terveyteen vaikuttavat

niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset tekijät. Terveys on paljon enemmän kuin vain

sairauden puute. On kyse hyvinvoinnista, itsetunnosta ja toimintakyvystä. Terveys ei ole

tavoite sinänsä vaan hyvän elämänlaadun edellytys.

Toiminta

Määritellään kuntouttavan hoidon sisältö jokaisen yksittäisen asiakkaan kohdalla

(kuntoutumispotentiaali). Henkilökunta sitoutuu työssään käyttämään kuntoutumista

edistävää työotetta (selostettu tekstissä).

Edellytys

Kaikki hoitotiimin jäsenet noudattavat yhteistä tavoitetta. Mistä asiakas

selviää itse? RAI käytetään arviointiin. Mitä tehdään yhdessä asiakkaan kanssa?

Pitää olla dokumentoituna hoitosuunnitelmassa.

Lähtökohta

Terveyslähtöisyys

Kaikki yksiköt nimeävät vastuuhenkilön, joka vastaa hoitajien antaman kuntouttavan

hoidon koordinoinnista. Vastuuhenkilö kutsuu koolle moniammatillisen

tiimin määrittelemään yksittäisen asiakkaan tavoitteita. Moniammatilliseen tiimiin

voi kuulua omahoitaja, aktivointivastaava, lääkäri, osastonhoitaja, toimintaterapeutti,

fysioterapeutti ym.

Hoitajan kannalta

Perustuu Routasalo P, Lauri S (2001) läkkään henkilön kuntouttamista edistävä hoitotyön malli.


– 18 –

Asiakkaan kuntoutumispotentiaali RAI:n mukaan

Kognitiivinen

kyky CPS

Mielentila

Masennusmittari

Kivut

Ravitsemus ja

nesteenotto BMI

Osallistuminen

sosiaaliseen

seurusteluun

Fyysinen toimintakyky

• Kyky vaihtaa asentoa sängyssä

• Kyky liikkua paikasta toiseen

• Kävely

• Pukeutuminen

• Syöminen

• Hygieniasta huolehtiminen

• Kylpeminen

• WC-käynnit

Motivoida asiakasta

ja saada hänet sitoutumaan

siihen, että

hän yrittää itse

Lääkkeet

Diagnoosit

4.2. Omahoitajan tehtävät ja vastuu

Vanhustyön keskeisenä tavoitteena on saada asiakas tuntemaan, että hänestä

huolehditaan ja että on joku, jonka puoleen hän voi kääntyä kysymyksineen ja

huolineen. On myös tärkeää, että omaisilla on nimetty yhteyshenkilö.

Jokaiselle asiakkaalle nimetään omahoitaja, joka valitaan yleensä jo ennen kuin

asiakas tulee yksikköön. Tarvittaessa kuunnellaan asiakkaan toiveita. Omahoitaja

huolehtii asiakkaasta ja auttaa häntä kotiutumaan osastolle tai asumisyksikköön.

Toivottavaa olisi, että asiakas voisi käydä tutustumassa osastoon tai yksikköön

jo etukäteen. Jos tämä ei onnistu, omahoitaja käy etukäteen asiakkaan luona

tämän kotona tai senhetkisessä hoitopaikassa. Käynnin yhteydessä asiakkaalle ja

omaisille kerrotaan yksikön toiminnasta ja palveluista. Kun asiakas tulee osastolle

tai muuttaa asumisyksikköön, järjestetään viimeistään kahden viikon sisällä ns.

tulohaastattelu. Tähän kokoontumiseen osallistuvat asiakas, omaiset, omahoitaja

sekä tavallisesti myös osastonhoitaja. Omahoitaja auttaa asiakasta tutustumaan

muihin yksikön asukkaisiin ja sopeutumaan ympäristöön.

Omahoitajan tehtäviin kuuluu hoitosuunnitelman laatiminen ja päivitys. Hänellä

on kokonaisvastuu hoidon toteuttamisesta. Omahoitajan vapaapäivinä hoitosuunnitelman

päivityksestä huolehtii hänen sijaisensa. Omahoitaja vastaa tietojen

siirtämisestä sijaiselle ja kertoo tälle olennaiset tiedot asiakkaan tilasta, hoidon tavoitteista

ja hoitomenetelmistä sekä mahdollisista hoitotavoitteiden muutoksista.

Osastonhoitaja valvoo, että omahoitaja ja hänen sijaisensa hoitavat tehtävänsä.

Omahoitaja vastaa myös siitä, että käytetään kuntouttavaa työtapaa ja että

asiakkaan resursseja ja toimintakykyä tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Hoidon arvioinnin yhteydessä asiakasta haastatellaan kaksi kertaa vuodessa, ja

haastattelut kirjataan hoitosuunnitelmaan. Yhteydenpito omaisiin on merkittävä

osa omahoitajan tehtävää.


– 19 –

4.3. Dokumentointi, hoitosuunnitelma ja muut potilasasiakirjat

Dokumentointiin kuuluvat potilaskertomukset, hoitosuunnitelma ja muut potilasasiakirjat.

Dokumentoinnin tavoitteena on edistää hoidon jatkuvuutta ja sujuvuutta sekä

turvata hoidon kannalta tarpeellisten tietojen saanti, hoidon toteuttaminen ja

seuranta.

Hyvän dokumentoinnin kriteerinä on, että se antaa selkeän kuvan asiakkaan

kokonaisvaltaisesta hoidon tarpeesta, hoitotyön tavoitteista ja menetelmistä sekä

saavutetuista tuloksista.

Dokumentoinnin yleiset lähtökohdat ovat:

1. Asiakkaan tarpeita arvioidaan yksilöllisesti ja monipuolisesti.

2. Toimintakyvyn arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa käytetään RAI-arvioinnissa

ja MMSE-testissä (dementiatesti) saatuja tuloksia. (RAI-arviointi tehdään

kahdesti vuodessa.)

3. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoitotyön tueksi yksilöllinen hoitosuunnitelma.

Hoitosuunnitelman laatiminen aloitetaan heti asiakkaan tultua osastolle/yksikköön.

4. Hoitosuunnitelma tehdään asiakkaan, omaisten ja tiimin yhteistyönä.

5. Päivittäisen dokumentoinnin tavoitteena on kuvailla asiakkaan tilaa ja arvioida

hänen resurssejaan mahdollisimman monipuolisesti.

6. Kaikki tiedot asiakkaasta ja hoidosta merkitään potilasasiakirjoihin.

7. Tarvittaessa käydään läpi asiakkaan kokonaistilanne ja tarkistetaan hoitosuunnitelmaa.

8. Hoitosuunnitelmaa käytetään hoitotyön kehittämisen välineenä.

Hoidon dokumentointi tarkoittaa sitä, että kaikki hoitotyön kokonaisuuden

kannalta merkittävät tiedot kirjataan. Dokumentointia on mm. tietojen merkitseminen

potilasasiakirjoihin ja hoitotyötä koskevien kokousten pöytäkirjat. Samoin

dokumentointiin kuuluvat mm. hoitosuunnitelma, asiakkaan kliinisen tilan seuranta,

merkinnät hoitotyön toteuttamisesta, asiakkaan kliinisen tilan kuvaukset

sekä muut hoitotyön kannalta tärkeät asiat.

Potilasasiakirjoilla*** tarkoitetaan paperisia tai sähköisessä muodossa olevia

asiakirjoja, joita käytetään, laaditaan tai saadaan hoidon yhteydessä ja jotka

sisältävät tietoja asiakkaan terveydestä, hoidosta ja elämäntilanteesta tai muista

henkilökohtaisista asioista.

Kun Folkhälsan tekee palvelusopimuksen kunnan kanssa, noudatetaan yleensä

kunnan dokumentointia ja arkistointia koskevia sääntöjä. Seuraavassa esimerkkinä

ote ostopalvelusopimuksesta:

Palveluntuottaja noudattaa dokumenttien säilyttämisen, tuhoamisen ja arkistoinnin

osalta niitä sääntöjä ja ohjeita, jotka koskevat vastaavaa kunnallista

toimintaa. Potilasasiakirjojen osalta noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön

asetusta potilasasiakirjojen laatimisesta ja niiden ja muun potilasasiakirjojen hoitamisen

yhteydessä olevan aineiston säilyttämisestä.

4.3.1. Dokumentoinnin juridinen merkitys

Tietojen merkitseminen potilasasiakirjoihin on tärkeää asiakkaan ja henkilöstön

oikeusturvan kannalta. Dokumentointi perustuu sosiaali- ja terveysministeriön

asetukseen 99/2001.

Asetuksessa ovat säännökset tietojen rekisteröinnin periaatteista, asiakkaan hoitoa

koskevista päätöksistä sekä oikeudesta saada ja luovuttaa asiakkaan hoitoa

koskevia tietoja.

*** Potilasasiakirjat, ruotsiksi ”journalhandlingar”


– 20 –

Potilasasiakirjoissa olevia potilastietoja käsittelevät terveydenhuollon ammattihenkilöt.

He vastaavat potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä ja niihin

kirjoitettavista tiedoista. Myös muut hoitotyöhön osallistuvat työntekijät voivat

tehdä merkintöjä heidän ohjeidensa mukaisesti. Terveydenhuollon opiskelijat

voivat käytännön työharjoittelun tai työssä oppimisen puitteissa tehdä merkintöjä

potilasasiakirjoihin terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksessa. Ohjaaja

hyväksyy allekirjoituksellaan opiskelijan merkinnät.

Potilasasiakirjoihin merkitään asiakkaan hoidon arvioinnin ja suunnittelun

kannalta tärkeät tiedot, joiden tulee olla virheettömiä. Korjaukset (merkintöjen

muuttaminen, poistaminen ja täydentäminen) on tehtävä niin, että sekä alkuperäinen

että korjattu merkintä on myöhemmin tunnistettavissa. Korjauksen tekijän

nimi, virka-asema, päivämäärä ja korjauksen peruste merkitään asiakirjoihin.

Asiakkaalla on oikeus tarkistaa häntä koskevat tiedot potilasasiakirjoista, samoin

hänen omaisellaan. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan lain nojalla. Jos

asiakas on tehnyt niin sanotun hoitotestamentin, hänen tahtoaan noudatetaan.

Kaikki asiakkaasta potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ovat salaisia ja ne on käsiteltävä

luottamuksellisesti.

4.3.2. Hoitosuunnitelmat

Hoitosuunnitelma antaa kokonaiskuvan asiakkaan hoidosta ja ohjaa hoitotyötä.

Suunnitelmaan kirjataan hoidon tavoitteet (esimerkiksi toimintakyvyn parantaminen

tai toimintakyvyn alenemisen ehkäiseminen), hoitomenetelmät ja arviointi.

Jokainen hoitosuunnitelma tehdään yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon

asiakkaan tarpeet, voimavarat, kokonaistilanne ja elämänhistoria. Tavoitteena

on auttaa asiakasta tunnistamaan omat vahvuutensa ja käyttämään niitä hyväkseen,

toisin sanoen auttaa häntä ylläpitämään ja mikäli mahdollista kehittämään

toimintakykyään ja elämänlaatuaan.

Kaikki yksiköt tekevät hoitosuunnitelmat yhteistyössä asiakkaan ja omaisten

kanssa. Folkhälsanilla ei ole yhteistä hoitosuunnitelmalomaketta, vaan yksiköt

laativat hoitosuunnitelman mallin yksikön ja asiakkaan tarpeiden perusteella.

Tarkoitus on, että hoitosuunnitelma antaa kokonaiskuvan asiakkaan terveydestä,

elämäntilanteesta, hoitotarpeesta ja yksilöllisistä toivomuksista. Suunnitelmaan

merkitään muun muassa tiedot asiakkaan aikaisemmista elämänvaiheista. Ne

yksiköt, jotka käyttävät RAI-arviointijärjestelmää, käyttävät RAI-hoitosuunnitelmamoduulia.

4.3.3. RAI (Resident Assessment Instrument)

Yhteistä vanhustyön RAI-arviointijärjestelmää (Resident Assessment Instrument)

käytetään hoidon suunnittelun työvälineenä. Folkhälsan on ollut Suomessa ensimmäisten

joukossa soveltamassa RAI-järjestelmää, ja koko Folkhälsanin vanhustyössä

sitä on käytetty vuosista 2003–2005 alkaen.

RAI on hoidon arviointiin ja seurantaan tarkoitettu järjestelmä. Sen avulla mitataan

ja seurataan säännöllisesti erilaisia asiakkaan toimintakykyyn, terveyteen

ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on parantaa hoidon laatua kaikilla

tasoilla säännöllisen ja kokonaisvaltaisen arvioinnin avulla. Arviointi sisältää

noin 400 eri muuttujaa, jotka liittyvät mm. asiakkaan kognitiivisiin kykyihin,

terveydentilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja tasapainoon, kuuloon ja kommunikointikykyyn,

psykososiaaliseen hyvinvointiin sekä aktiivisuuteen. RAI-ohjelman

avulla kartoitetaan ja arvioidaan asiakkaan voimavarat ja ongelmat, ja hoitosuunnitelma

laaditaan arvioinnin perusteella. Kokonaisarviointi ja hoitosuunnitelman

tarkistus tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa.


– 21 –

Omahoitaja tekee omien asiakkaidensa arvioinnit. Joka yksikköön on nimitetty

RAI-yhteyshenkilö, ja Folkhälsanin RAI-vastuuhenkilöt muodostavat yhteistyöryhmän.

RAI-arvioinnin tulosten raportointi ja seuranta on tärkeä osa kehittämistyötä.

Osastonhoitaja tai yksikön esimies vastaa siitä, että hoitosuunnitelma tehdään

RAI-mallin mukaan.

RAI-arviointimenetelmää hoitosuunnitelman työvälineenä havainnollistetaan

seuraavissa kuvissa.

Myös kotihoitoa varten on olemassa RAI-arviointiohjelma. Työntekijät täyttävät

asiakkaitaan varten kyselykaavakkeen, jossa on noin 300 kysymystä. (Apuvälineinä

käytetään kämmentietokoneita, mikä helpottaa tietojen rekisteröintiä asiakaskäynnin

yhteydessä.) Kotihoidon saamia RAI-arviointiohjelman tietoja voidaan

käyttää hoitosuunnitelman pohjana asiakkaille, jotka myöhemmin siirtyvät

hoitoketjussa eteenpäin esim. asumisyksikköihin.

Kotipalveluissa (kotihoito) käytetään myös RAVA-indeksi-laatuseurantajärjestelmää

hoidon arvioinnin kriteerinä.

Muita hoidon arvioinnin kriteerejä ovat tarvittaessa lääkärinlausunnot, muistitestit

ja sosiaalisen ympäristön arviointi. Tarvittaessa kotihoidosta otetaan yhteyttä

terveyskeskukseen tai lääkäriin.


– 22 –

RAI-PROSESSI PITKÄAIKAISHOIDOSSA

sisäänkirjoituksesta hoidon suunnitteluun

Asiakas tulee osastolle (1.–8. päivä)

Asiakas

Asiakirja

Omaiset

Omahoitaja ottaa asikkaan vastaan ja kirjaa

häntä koskevat RAI-perustiedot

Asiakkaan MDS-arviointijakso alkaa.

Omahoitaja vastaa arvioinnista.

Omahoitaja kokoaa

kaiken tarvittavan

informaation (1. päivä)

Työtiimi ja mahdollisesti

erikoislääkärit

Omahoitaja

tekee asiakkaan

alustavan hoitosuunnitelman

yhdessä työtiimin

kanssa

(2. päivä)

Asiakasta koskevat MDS-tiedot kirjataan

suojatulle tietokoneohjelmalle (8. päivä).

Omahoitaja tulostaa RAPsin ja muut asteikot (8.–14. päivä)

Vahvuudet ja ongelma-alueet, ensimmäinen priorisointi.

Asiakas

Omaiset

Hoitosuunnitelma

Omahoitaja vastaa siitä, että työtiimi tekee

hoitosuunnitelman yhdessä. Vähintään seuraavien

henkilöiden tulee olla mukana: omahoitaja,

asiakas, muu työtiimi. Osastonhoitaja

tai vastaava hoitaja vastaa viime kädessä siitä,

että hoitosuunnitelmassa priorisoidaan asiakkaan

tarpeet ja että suunnitelman tavoitteet

ovat selkeät ja painopisteenä on kuntouttava

hoito.

Työtiimi

Lääkärit

Mahdolliset muut

asiantuntijat

Asiakkaan henkilökohtainen ja

tavoitteellinen hoitosuunnitelma

valmis viimeistään 14 päivän kuluttua

sisäänkirjoituksesta

Lähde:

Noro, Finne-Soveri, Björkgren, Vähäkangas (toim.)

Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus

Stakes, 2005


– 23 –

RAI-PROSESSI KOTIHOIDOSSA

Asiakas tulee kotihoitoon.

Asiakkaaksi ottaminen on hoidettu

valmiiksi.

Asiakas

Asiakirja

Omaiset

Omahoitaja tapaa asiakkaan ja kirjoittaa RAI:

hin perustiedot asiakkaasta.

Asiakkaan MDS-arviointijakso alkaa.

Omahoitaja vastaa arvioinnista.

Omahoitaja kokoaa

kaiken tarvittavan

informaation

Työtiimi ja mahdollisesti

erikoislääkärit

Omahoitaja

tekee asiakkaan

alustavan hoitosuunnitelman

yhdessä työtiimin

kanssa

Asiakasta koskevat MDS-tiedot kirjataan

suojatulle tietokoneohjelmalle (8. päivä).

Omahoitaja tulostaa CAP-listan ja muut asteikot (8.–14. päivä).

Voimavarat ja ongelma-alueet, ensimmäinen priorisointi

Asiakas

Omaiset

Hoitosuunnitelma

Omahoitaja vastaa siitä, että työtiimi tekee

hoitosuunnitelman yhdessä. Vähintään

seuraavien henkilöiden tulee olla mukana:

omahoitaja, asiakas, omaiset ja muu työtiimi.

Osastonhoitaja tai moduulivastaava vastaa

viime kädessä siitä, että hoitosuunnitelmassa

priorisoidaan asiakkaan tarpeet, suunnitelman

tavoitteet ovat selkeät ja painopisteenä

on kuntouttava hoito.

Työtiimi

Lääkärit

Mahdolliset muut

asiantuntijat

Asiakkaan yksilöllinen ja tavoitteellinen

hoitosuunnitelma on valmis 14 päivän kuluttua

siitä, kun asiakas on tullut kotihoitoon.

Lähde:

Noro, Finne-Soveri, Björkgren, Vähäkangas (toim.)

Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus

Stakes, 2005


– 24 –

4.3.4. Erityiset hoitotoimenpiteet

Erityisillä tai arkaluontoisilla hoitotoimenpiteillä tarkoitetaan turvallisuussyistä

tehtäviä toimenpiteitä, jotka rajoittavat asiakkaan liikkumis- tai toimintavapautta

ja jotka asiakas saattaa kokea pakkotoimenpiteinä.

Joissakin tilanteissa asiakkaan terveyden, onnettomuusriskin tai vastaavan syyn

takia on välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin, joita asiakas vastustaa. Tällöin on

usein kyseessä dementiapotilas.

Asiakkaan tahdon vastaisiin ja liikkumisvapautta rajoittaviin toimiin ryhdytään

Folkhälsanin vanhustyössä vain vakavan harkinnan perusteella ja jos se on hoidon

kannalta aivan välttämätöntä. Ensin on selvitettävä muut vaihtoehdot.

Jos pakkotoimenpiteitä käytetään, on aina pyydettävä asiakkaan tai hänen toimintakyvystään

riippuen omaisen tai edunvalvojan suostumus. Toimenpiteistä ja

niiden perusteluista tehdään aina merkintä hoitosuunnitelmaan.

4.3.5. Hoitovirheiden dokumentointi

Tavoitteena on, ettei Folkhälsanin vanhustyössä tehdä hoitovirheitä. Mikäli

kuitenkin virhe tapahtuu, on asia aina selvitettävä tarkkaan ja tiedot kirjattava

tarkoin potilasasiakirjoihin. Myös sellaiset onnettomuudet, jotka eivät aiheudu

hoitovirheestä, dokumentoidaan.

Hoitovirheestä ilmoitetaan esimiehelle ja vastaavalle lääkärille. Esimiehelle

asiasta ilmoittaa se, joka on tehnyt tai huomannut hoitovirheen tai saanut tiedon

onnettomuudesta. Jos on kyse vakavammasta hoitovirheestä, asiakas on esimerkiksi

saanut vääriä lääkkeitä, tapauksesta kerrotaan aina asiakkaalle ja omaisille.

Hoitovirheestä tehdään merkintä lomakkeelle, johon kirjataan ainakin seuraavat

tiedot:

- millainen hoitovirhe on tapahtunut, koska ja missä, mistä virhe johtuu

- miten virheestä on raportoitu ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty.

Kun hoitovirhe on tapahtunut, käydään tapaus aina läpi, jotta myöhemmin voitaisiin

välttää vastaavia virheitä tai tilanteita.

Hoitovirheet ja onnettomuudet dokumentoidaan ja niistä tehdään vuosittain

yhteenveto yksikön toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä.

Asiakkaiden, omaisten tai muiden henkilöiden tekemät kirjalliset ja suulliset

valitukset rekisteröidään ja dokumentoidaan. Yksikön esimies vastaa siitä, että

valitukset käsitellään asianmukaisesti ja niiden johdosta ryhdytään tarpeellisiin

toimenpiteisiin.

4.4. Riskienhallinta

Riskienhallintaan kuuluvat ainakin seuraavat asiat. Jokainen yksikkö tekee merkinnät

siitä, kuinka se ottaa ne huomioon.

Hoitovirheiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja dokumentointi (vrt. kohta

4.3.5.)

Toimenpiteet, jotka tehdään asiakkaan turvallisuuden takia ja jotka voivat esimerkiksi

rajata asiakkaan liikkumisvapautta (ks. myös kohta 4.3.4)


– 25 –

Hygienia ja tartuntavaara

Hygieniaa koskevissa asioissa käännytään yksikön vastuuhenkilön puoleen tai

yksikön mahdollisen hygieniavastaavan puoleen. Myös Meltolan tai HYKS:n

hygieniahoitajiin voidaan ottaa yhteyttä. Yksiköillä tulee olla kirjalliset ohjeet

hygieniasta. Yksiköissä noudatetaan aseptista työjärjestystä. Kaikille uusille

työntekijöille ja sijaisille korostetaan hygienian merkitystä ja kerrotaan, kuinka

yksikössä menetellään.

Turvallisuussuunnitelma

Jokaisella Folkhälsanin kiinteistöllä ja yksiköllä on turvallisuussuunnitelma ja

turvallisuusasioiden hoitoa varten nimetty vastuuhenkilö. Henkilökunnalle tiedotetaan

turvallisuussuunnitelmasta, jonka tulee olla osastolla nähtävänä. Henkilökunnan

tulee myös tietää, miten on meneteltävä tulipalon sattuessa tai muissa

hätätilanteissa. Turvallisuuskysymyksistä tiedottaminen sisältyy henkilökunnan

perehdyttämiseen, ja lisäksi turvallisuuskysymyksiä käsitellään säännöllisesti

henkilöstökoulutuksessa. Folkhälsanin turvallisuussuunnitelman malli on intranetissä.

Tarvittaessa turvallisuuspäällikkö ja aluevastaavat tiedottavat lähemmin

turvallisuuskysymyksistä.

Asiakkaan omaisuus

Sosiaalihuollon yksiköillä ei ole velvoitetta huolehtia asiakkaiden rahavaroista

(ks. Suomen Kuntaliiton yleiskirje 2000a). Vastuu asiakkaan omaisuudesta on

siis ensisijaisesti hänellä itsellään, omaisilla tai edunvalvojalla. Jos se on mahdollista,

asumisyksikössä asiakkaalle varataan lukittava kaappi, johon muilla ei ole

pääsyä. Arvo-esineiden, luottokorttien tai suurten rahamäärien säilyttämistä ei

kuitenkaan suositella.

Jos asiakkaan varojen hoitoa ei voida järjestää muulla tavoin, henkilökunta voi

poikkeustapauksissa ja erityisen painavista syistä ottaa rahavarat hoitaakseen.

Yksikön esimies päättää asiasta. Suurempia rahamääriä ei pidä kuitenkaan antaa

säilytettäväksi.

Jos on ilmeistä, että asiakas tarvitsee apua tai neuvoja talouden hoidossa,

henkilökunta huolehtii siitä, että hän saa apua. Edunvalvojan nimeäminen voi

olla tarpeellista esimerkiksi dementiapotilaalle. Henkilökunta ei kuitenkaan ota

hoitaakseen asiakkaan pankkiasioita tai vastaavia.

Ensiapuvalmius

Jokainen yksikkö pitää huolen siitä, että henkilökunnalla on ajan tasalla olevat

ensiaputaidot. Yksikön esimies vastaa siitä, että yksikössä on asianmukaiset ensiapuvälineet

ja että työntekijät osaavat toimia kriisitilanteessa.

Tietojen salassapitovelvollisuus ja IT-järjestelmät

Folkhälsanin yleisiä IT-turvamääräyksiä on aina noudatettava. Henkilökohtaisia

salasanoja ei saa missään tapauksessa luovuttaa muille. Käyttäjä vastaa siitä,

miten ja mihin hänen salasanaansa käytetään.

Tietokoneita ei pidä jättää valvomatta, jos ohjelmia on auki. Käyttäjä vastaa

siitä, mitä tapahtuu, kun tietokone on avattu hänen salasanallaan.

Salassa pidettäviä tietoja ei saa tallentaa kovalevylle tietokoneissa, joissa on

Windows 95- tai 98-käyttöjärjestelmä. Valittujen käyttöjärjestelmien on oltava

IT-osaston hyväksymiä, samoin kovalevyn tiedostojärjestelmien. Tietokoneita ei

tule voida avata ilman salasanaa.

Salassa pidettäviä tietoja saa lähettää sähköpostitse tai sähköpostin liitteenä ainoastaan

salattuina. Jos tiedostot ovat yhteisiä, ne tallennetaan palvelimelle siten,

että niihin pääsy on rajattu. Jos halutaan lähettää tiedostoja henkilöille, joilla ei

ole pääsyä Folkhälsanin palvelimille, tiedostot on suojattava.


– 26 –

4.5. Lääkehuolto

Laitoshoidossa ja asumisyksiköissä henkilökunta vastaa lääkehuollosta ja lääkkeiden

jakamisesta. Myös kotipalvelujen piirissä henkilökunta voi erityistapauksissa

vastata lääkkeiden antamisesta jollekin asiakkaalle. Tällöin asiasta mainitaan

hoitosuunnitelmassa.

Hyvä lääkehuolto merkitsee sitä, että

- asiakkaalla on oikeus saada säännöllisesti tietoa lääkityksestään

- asiakas saa oikeat lääkkeet oikeina annoksina oikeaan aikaan ja oikealla tavalla

- asiakkaan lääkitystä tarkistetaan säännöllisesti

- noudatetaan vastaavan lääkärin ohjeita.

Lääkehuollossa ja lääkkeiden jakamisessa vastuunjaon ja periaatteiden tulee olla

selkeät ja henkilökunnalla riittävät tiedot.

Tarkemmat ohjeet lääkehuollosta vanhustyössä annetaan erillisessä liitteessä.

4.6. Lääketieteellinen hoito

Laitoshoidossa lääketieteellinen hoito sisältyy hoitomaksuun. Avohoidossa

(ryhmäasuminen, kotihoito/kotipalvelut) se ei sisälly hoitoon. Asumisyksiköissä

asiakkaat maksavat itse hoidostaan ja käyttävät esimerkiksi terveyskeskuksen tai

omalääkärin palveluja.

Asumisyksiköillä on konsultoiva lääkäri sekä sairaanhoitajia tai vastaavan koulutuksen

saaneita työntekijöitä, jotka voivat päättää, milloin tarvitaan lääketieteellistä

erityisasiantuntemusta. Yksiköillä on valmiudet ottaa veri- ja muita rutiinikokeita,

jotka voidaan lähettää ulkopuoliseen laboratorioon tutkittaviksi.

4.7. Osaston/yksikön päivä-/viikko-ohjelma

Jokainen yksikkö ja osasto laatii ohjeellisen päivä- tai viikko-ohjelman tai työohjelman.

Tämän yksikön päivä- ja viikko-ohjelma on käsikirjan III osassa.

4.8. Hoito- ja asuinympäristö

Tavoitteena on, että viihtyisän hoito- ja asuinympäristön avulla autetaan asiakkaita

viihtymään ja pitämään yllä terveyttään, elämänlaatuaan ja toimintakykyään.

Hoitomiljöössä huomio on kiinnitettävä sekä esteettisiin että käytännöllisiin

asioihin. Ympäristö suunnitellaan sellaiseksi, että tilat soveltuvat liikuntarajoitteisille

ja että asiakkaat voivat liikkua mahdollisimman itsenäisesti ja myös oleskella

ulkona tai parvekkeella.

Tilojen suunnittelussa kiinnitetään huomiota asiakkaiden yksityisyyteen ja siihen,

että heillä on omaa rauhaa, mutta tiloja varataan myös yhteistä toimintaa ja kanssakäymistä

varten. Tavoitteena on, että asiakkailla olisi myös laitoshoidossa oma

huone. Lyhyen aikavälin tavoitteena on vähentää potilasmäärää huonetta kohti.

Uusissa rakennushankkeissa lähtökohtana on tehdä vain yhden hengen huoneita.

Asumisyksiköissä pyritään varaamaan jokaiselle oma huone, jossa asiakkaalla voi

olla omia tavaroita ja huonekaluja.

Tilat suunnitellaan niin, että ne ovat hoidon kannalta tarkoituksenmukaiset ja

että asiakkaiden on helppo ulkoilla ja osallistua heille järjestettyyn toimintaan.

Tulevat rakennuskohteet suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan niin, että tilat

ovat katutasossa, jolloin asukkaiden on helppo päästä ulkoilemaan.

Asiakkaiden ja omaisten tapaamisille varataan riittävät tilat samoin kuin asukkaiden

virkistystoiminnalle. Yleiset tilat ja asiakashuoneet ovat savuttomia.


– 27 –

4.9. Virkistystoiminta ja ulkoilu

Mielekkääseen elämään kuuluu mahdollisuus monenlaiseen toimintaan, harrastuksiin

ja elämyksiin sekä kanssakäymiseen muiden kanssa. Vanhustyön

asiakkailla on mahdollisuus osallistua heille järjestettyyn virkistystoimintaan

kiinnostuksesta ja toimintakyvystä riippuen. Tämä otetaan huomioon hoidon

suunnittelussa, ja omahoitaja vastaa yhdessä asiakkaan kanssa siitä, että asiakas

osallistuu erilaisiin toimintoihin. Jokaiseen yksikköön nimetään virkistystoiminnasta

vastaava henkilö.

Harrastustoimintaa suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden, mahdollisuuksien ja

toiveiden mukaisesti. Tärkeitä ovat myös jokapäiväiset askareet luontevana osana

päivän kulkua. Keskustelut, vapaamuotoinen kanssakäyminen ja pienet toimintatuokiot

osana arkirutiineja voivat olla yhtä merkittäviä kuin ohjattu harrastustoiminta.

Asiakkaille järjestetään heidän toiveidensa ja liikkumiskykynsä mukaan

tilaisuus säännölliseen ulkoiluun niin, että he voivat istuskella puutarhassa tai

parvekkeella tai tehdä kävelyretkiä.

Folkhälsanilla on apunaan vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka esimerkiksi voivat

viedä vanhuksia kävelylle ja järjestää osastolla harrastustoimintaa. Vapaaehtoiset

työntekijät eivät kuitenkaan osallistu mihinkään hoitotoimenpiteisiin, ja heidän ja

henkilökunnan välinen työnjako on selvä. Henkilökunta vastaa aina hoidosta ja

tekee hoitotoimenpiteet.

4.10. Saattohoito

Folkhälsanilla hoidetaan kuolevia potilaita lähinnä laitoshoidon piirissä, mutta

myös muut yksiköt ja osastot voivat joissakin tapauksissa järjestää saattohoitoa

asiakkailleen.

Folkhälsanin tavoitteena on antaa asiakkaalle hyvää hoitoa elämän loppuvaiheessa

ja tarjota puitteet arvokkaalle kuolemalle. Erityistä huomiota kiinnitetään

siihen, että kuoleva ja hänen omaisensa saavat tarvitsemaansa tukea sekä mahdollisuuden

jättää jäähyväiset rauhallisessa ja tilanteeseen sopivassa ympäristössä.

Kuolevan ja omaisten toiveet otetaan mahdollisimman pitkälle huomioon.

Loppuvaiheessa varataan kuolevalle oma huone. Asiakkaat voivat halutessaan ilmaista

toiveensa saattohoidosta ja siitä, miten kuoleman kohdatessa menetellään.

Omaisten yhteystiedot selvitetään etukäteen, samoin se, kenelle kuolemantapauksesta

ilmoitetaan. Jos omaisilla on tarve keskustella tapahtuneesta, henkilökunta

yrittää järjestää tähän mahdollisuuden ja huolehtii siitä, että omaisille kerrotaan

heidän toivomansa asiat. Yksikössä järjestetään muistohetki, johon yksikön asiakkaat

voivat osallistua.

Jokaisella vanhustyön yksiköllä on toimintasuunnitelma kuolemantapausten

varalle. Erityisesti osastoilla, joiden henkilökunnalla ei ole paljon kokemusta kuolemantapauksista,

työntekijöille järjestetään koulutusta ja heitä neuvotaan, miten

kuolemantapauksen yhteydessä käytännössä menetellään. Toimintasuunnitelmassa

ovat tarpeelliset yhteystiedot ja tieto siitä, kuinka henkilökunnan tulee toimia

ja kehen tulee ottaa yhteyttä.


– 28 –

5. Tulokset ja kehitystyö

Toimintaa arvioidaan seuraavista näkökulmista:

5.1. Sidosryhmät ja asiakkaat

Toimintaa arvioidaan menetelmällä, jota käytetään oma-aloitteisen ja suunnatun

palautteen saamiseksi. Oma-aloitteinen, spontaani palaute tarkoittaa asiakkaiden,

omaisten ja yhteistyökumppaneiden omasta aloitteestaan tekemiä huomautuksia,

valituksia, toivomuksia ja ehdotuksia. Asiakkaat ja omaiset voivat tehdä huomautuksia

esimerkiksi puhelimitse, suullisesti henkilökohtaisissa tapaamisissa

tai omaistapaamisissa, kirjeitse, sähköpostitse, palautelaatikkojen välityksellä

tai muulla tavoin. Esiin tuodut näkökohdat otetaan huomioon ja niitä käytetään

hoidon kehittämisen lähtökohtana. Jos palautteen antaja niin toivoo, on palautteeseen

aina vastattava. Saapunut palaute viedään aina eteenpäin ja siitä raportoidaan.

Suunnattu palaute tarkoittaa sitä, että asiakkaita ja muita sidosryhmiä pyydetään

esittämään hoitoa koskevia näkemyksiä ja arvioita erilaisin kyselyin, joissa

asiakkaita, omaisia ja muita sidosryhmiä pyydetään vastaamaan kysymyksiin ja

arvioimaan hoidon eri puolia.

Käytettävät kyselylomakkeet laaditaan Folkhälsanin tässä käsikirjassa esiteltävien

vanhustyön laatukriteerien perusteella. Eri tavoitteiden saavuttamista tarkennetaan

kysymyksillä, jotka käydään läpi ja arvioidaan järjestelmällisesti.

5.2. Henkilöstö

Työpaikan ilmapiiri ja henkilöstön viihtyminen sekä kehitys- ja vaikutusmahdollisuudet

ovat hyvän hoidon kannalta tärkeitä asioita. Folkhälsanin piirissä pyritään

sekä henkilökunnan keskinäiseen että johdon, esimiesten ja henkilökunnan

väliseen avoimuuteen ja yhteistyöhön.

Folkhälsan kartoittaa henkilöstön hyvinvointia säännöllisesti työilmapiiritutkimuksin

mm. osallistumalla vuosittain sekä Suomessa että muualla Euroopassa

järjestettävään kilpailuun ”Suomen parhaat työpaikat”, joka on samanaikaisesti

sekä tutkimus että kilpailu. Henkilökuntaa kehotetaan tuomaan näkemyksensä

esiin säännöllisissä kehityskeskusteluissa, ja työntekijöillä on tilaisuus antaa

lisäksi omaehtoista palautetta. Henkilökunnalle tarjotaan täydennyskoulutusta,

jota arvioidaan säännöllisesti. Henkilöstötilinpäätös sisältää keskeisiä tietoja henkilökunnasta,

ikä- ja sukupuolirakenteesta, vakituisten ja määräaikaisten työntekijöiden

suhteesta, työntekijöiden vaihtuvuudesta, sairauspoissaoloista ja muista

poissaoloista jne.

5.3. Yhteiskunta

Folkhälsan seuraa yhteiskunnan kehitystä sekä vanhustyön kansallista ja kansainvälistä

kehitystä ja on edustettuna useassa kansallisen tason yhteistyöelimessä.

Folkhälsan on verkostoitunut eri yhteistyötahojen ja järjestöjen kanssa ja on yhteistyössä

viranomaisten kanssa. Vanhustyössä hyödynnetään Folkhälsanin tietoa

ikääntyvästä väestöstä ja vanhusväestön terveydentilasta. Näistä asioista jaetaan

tietoa eri tavoin.

Kotipalveluilla tuetaan kotona asuvia vanhuksia. Eri hankkeiden ja toimintojen,

esimerkiksi ”Taide ja terveys” –hankkeen, avulla tuetaan sekä Folkhälsanin omia

vanhustyön asiakkaita että ulkopuolisia henkilöitä. Folkhälsanin senioritalot ovat

omalla alueellaan vanhusten toimintakeskuksia ja toimivat samalla vanhusten ja

nuorempien sukupolvien kohtauspaikkoina.


– 29 –

5.4. Toiminnan arviointi

Vanhustyön arvioinnissa käytetään Folkhälsanin yleistä palautejärjestelmää, hoidossa

käytettäviä arviointijärjestelmiä (RAI) ja itsearviointia.

5.4.1. Hoidon arviointijärjestelmät

Hoidon arvioinnissa käytetään mm. RAI- ja RAVA-arviointijärjestelmiä. Hoidon

suunnittelu ja toteuttaminen perustuvat Folkhälsanin yhteisiin arvoihin ja laatukriteereihin,

joiden noudattaminen on koko henkilökunnan vastuulla.

- Hoidon laatua mitataan ja kehitetään asiakkaan kokonaistarpeiden perusteella

hoitosuunnitteluprosessissa, josta vastaa työtiimi yhteistyössä asiakkaan ja

omaisten kanssa. Hoitosuunnitelma tehdään kahden viikon sisällä siitä, kun

asiakas on tullut osastolle tai asumisyksikköön.

- Omahoitaja järjestää kahden viikon sisällä asiakkaan saapumisesta hoitokokouksen,

johon osallistuvat asiakas, omaiset, osastonhoitaja ja tarvittaessa

lääkäri ja muut asiantuntijat.

- Hoidon laatua ja Folkhälsanin laatukriteerien toteutumista seurataan asiakashaastattelujen

avulla (ks. tarkempi kuvaus omahoitajan roolista 4.2.).

Haastattelut tehdään kahdesti vuodessa ja omahoitaja kirjaa ne hoitosuunnitelmaan.

5.4.2. Folkhälsanin palautejärjestelmä

Folkhälsanilla on käytössään palautteen käsittelyjärjestelmä, joka koskee kaikkea

toimintaa. Sekä oma-aloitteinen palaute (huomautukset, arvostelu, ehdotukset)

että suunnattu palaute (kyselyt) toimitetaan eteenpäin, käsitellään ja niihin vastataan.

Kaikkea saatua palautetta käytetään toiminnan suunnittelun pohjana.

Vanhustyössä oma-aloitteinen palaute voi olla esimerkiksi seuraavanlaista:

- asiakkaan antama palaute päivittäisen hoidon yhteydessä

- asiakas- tai omaiskokouksia 1–2 kertaa vuodessa

- omaisilta saatu palaute vierailukäyntien yhteydessä

- omahoitaja pitää aktiivisesti yhteyttä omaisiin ja raportoi tiimilleen

- palaute, jota annetaan palautelomakkeilla tai palautelaatikkoon.

Palaute käsitellään Folkhälsanin yleisen palautepolitiikan mukaisesti, tavallisesti

osaston henkilöstö- tai viikkokokouksissa. Koko henkilöstö ottaa palautteen huomioon

ja pitää huolen siitä, että asiakkaan ja omaisten näkemyksiä viedään eteenpäin

sopivalla tavalla. Erityisesti korostetaan omahoitajan ja esimiehen vastuuta.

Osastonhoitaja tai muu yksikön vastuuhenkilö vastaa siitä, että palautteen

antanut ja yhteystietonsa ilmoittanut henkilö saa joko suullisen tai kirjallisen vastauksen

mahdollisimman pian. Tarkempien tietojen osalta viitataan Folkhälsanin

palautepolitiikkaan.

Säännölliset asiakas-, omais- ja henkilökuntakyselyt ovat osa palautejärjestelmää.

Tämän kirjan I ja III osassa on lisätietoja tämän yksikön palautekanavista ja

-lomakkeista.


– 30 –

5.4.3. Itsearviointi

Toiminnan arviointiin kuuluu olennaisena osana nk. itsearviointi. Lähtökohtana

on, että yhtiöt ja toimintayksiköt (johto ja henkilökunta) käyvät yksityiskohtaisesti

läpi koko toiminnan tarkistaakseen, että Folkhälsanin vanhustyö täyttää sille

asetetut tavoitteet. Itsearviointi tehdään eräänlaisen tarkistuslistan avulla. Lista

laaditaan käsikirjassa ja Folkhälsanin toiminnan kehittämisen pohjana olevassa

EFQM-mallissa esitettyjen tavoitteiden perusteella. Itsearvioinnissa arvioidaan

mm. toiminnan eri prosesseja sekä sitä, kuinka tavoitteet on saavutettu. Tarkoituksena

on konkretisoida tavoitteita ja arvoja joukolla kysymyksiä, jotka kertovat

siitä, kuinka tavoitteet ja arvot käytännössä toteutuvat.

Eri tekijöitä arvioidaan asteikolla 1–5, jossa 5 merkitsee ”erinomaista” eli tämä

tekijä on kuvattu kirjallisesti selkeästi ja sitä noudatetaan ”täydellisesti”, 3 merkitsee

hyvää, on kuvattu melko selkeästi ja sovelletaan 50–70-prosenttisesti.

Yksiköt voivat tehdä lisäksi pika-arviointeja eli ne valitsevat tiettyjä keskeisiä

tekijöitä, käyvät ne läpi ja valitsevat kyseisten kehittämisalueiden pari kolme

vahvaa puolta.

Tavoitteena on tehdä itsearviointi vähintään kerran vuodessa.

Seuraavassa joitakin esimerkkejä tarkistuslistaan sopivista kysymyksistä:

Tavoitteet ja arvot

- Mitä tarkoittaa asiakkaan kokonaistarpeiden huomioon ottaminen? Kuinka

saadaan selville asiakkaan tarpeet ja toiveet (kysymällä asiakkaalta tai omaiselta/ottamalla

selvää asiakkaan elämänhistoriasta/tulkitsemalla asiakkaan sanoja,

tekoja, eleitä ja ilmeitä jne.)

- Kuinka kohdataan asiakas yksilöllisesti?

- Kuinka varmistetaan, että asiakas voi käyttää äidinkieltään?

- Kuinka eri hoitotilanteissa toimitaan käytännössä niin, että kunnioitetaan asiakkaan

itsemääräämisoikeutta?

- Millä tavoin voidaan konkreettisesti kannustaa asiakasta omatoimisuuteen eri

tilanteissa ja siten ylläpitää hänen toimintakykyään?

Hoitoprosessit

- Hoidon eri osa-alueita käydään järjestelmällisesti läpi niin, että tarkastellaan

hoidolle asetettuja tavoitteita.

- Miten menetellään, kun osastolle tulee uusi asiakas? Miten menetellään ateriointitilanteissa?

Muistammeko keskustella asiakkaiden kanssa? Miten käytännössä

noudatetaan salassapitoa koskevia sääntöjä esimerkiksi tietokoneita käytettäessä?

- Miten pidetään yhteyttä omaisiin? Mitä ovat ”erityiset hoitotoimenpiteet”? Milloin

hoitotoimenpiteiden voidaan katsoa olevan asiakkaan pakottamista? Miten

kohdellaan dementoituneita potilaita?

- Mitä tehdään, kun tapahtuu hoitovirhe?


– 31 –

6. Tiedotus ja vuorovaikutus

6.1. Tiedotus

Jokaisella osastolla ja yksiköllä on esite, johon on koottu asiakkaan, omaisten ja

muiden yhteistyötahojen kannalta olennaiset tiedot. Esitteessä on osaston sekä

Folkhälsanin vanhustyön yleinen esittely. Lisäksi siinä on käytännön tietoja osastosta

ja osaston rutiineista, yhteystiedot ja tiedot siitä, kuinka asiakas tai omainen

voi antaa palautetta hoidosta. Esitteet löytyvät myös Folkhälsanin kotisivuilta

www.folkhalsan.fi.

Folkhälsanin tiedotuspisteet (infotek) välittävät tietoa terveydestä, sairauksista,

terveydenhuollosta, vanhustyöstä sekä vanhusten tilanteesta ja asemasta

yhteiskunnassa. Ne jakavat myös käytännön tietoa Folkhälsanin vanhustyöstä ja

vanhusten terveydenedistämistoiminnasta.

6.2. Potilasasiamiehet ja asiakkaan oikeusturva

Folkhälsanin laatutavoitteiden perusteena on asiakkaan hyvä ja arvostava kohtelu

ja asiakkaan yksityisyyden ja omien arvojen kunnioittaminen. Asiakkaan oikeuksista

säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista.

Folkhälsan tekee parhaansa, että asiakas osallistuisi aktiivisesti omaa terveyttään

ja elämäntilannettaan koskeviin päätöksiin ja että henkilökunta sitoutuisi

vastaamaan hoidon hyvästä laadusta ja asiakkaiden hyvästä kohtelusta.

Folkhälsanin potilasasiamiehet tukevat omalta osaltaan henkilökuntaa tässä

työssä. Potilasasiamies auttaa oikeusturvaa koskevien tietojen hankkimisessa. Häneltä

voi myös tiedustella, miten menetellä, jos haluaa laatia ns. hoitotestamentin

tai ”tahdon ilmaisun”. Osastojen ilmoitustaululla on potilasasiamiesten yhteystiedot.

Potilasasiamiesten toimintaa arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa.

6.3. Vaitiolovelvollisuus ja salassapidettävät tiedot

Folkhälsanin henkilökuntaa, sijaiset, tilapäiset työntekijät, opiskelijat ja vapaaehtoistyöntekijät

mukaan luettuna, sitoo vaitiolovelvollisuus seuraavien lakien

perusteella: laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000);

henkilötietolaki (523/1999); laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992).

Salassapitovelvollisuus tarkoittaa sitä, että:

- asiakasta koskevat tiedot ovat salaisia ja luottamuksellisia ja niitä on käsiteltävä

huolellisesti ja asianmukaisesti. Tämä koskee sekä henkilötietoja että potilastietoja

(terveydentila, sairaus tai vamma, sosiaalinen tilanne jne.).

- henkilötietoja tai tietoja potilasasiakirjoista saa luovuttaa ainoastaan asiakkaan

kirjallisella suostumuksella lain määräysten mukaisesti (PotL 13 § 2 mom. 9 )

- vaitiolovelvollisuuden rikkominen on rangaistava teko.

Kaikki Folkhälsanin palveluksessa olevat ovat henkilökohtaisesti vastuussa siitä,

että salassapitomääräyksiä noudatetaan.

6.4. Korvaukset

Folkhälsanilla on potilasvakuutus, jonka perusteella maksetaan korvauksia henkilövahingosta,

joka on aiheutunut virheestä tai laiminlyönnistä. Korvauksista

päättää Potilasvakuutuskeskus potilasvahinkolain (585/1986) perusteella. Folkhälsanin

potilasasiamies antaa tarvittaessa tarkempia tietoja oikeusturvalakien

määräyksistä ja niiden tulkinnasta.


– 32 –

7. Lopuksi

Käsikirjan soveltaminen, julkisuus ja päivittäminen

Tätä käsikirjaa sovelletaan koko Folkhälsanin vanhustyössä eli Samfundet Folkhälsanin

ja sen omistamien yhtiöiden ja piiri- ja paikallisjärjestöjen ylläpitämässä

vanhustyössä.

Käsikirja käydään läpi kaikissa vanhustyön yksiköissä, missä se on myös nähtävänä.

Käsikirjan sisältöä käsitellään henkilöstökokouksissa, henkilöstökoulutuksessa

sekä uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämiskoulutuksessa.

Käsikirja päivitetään kerran vuodessa sekä tarpeen mukaan. Folkhälsanin

kehitysyksikkö vastaa päivittämisestä yhteistyössä vanhustyön yhteyshenkilöiden

kanssa.


– 33 –

Liitteet

Liitteet

1. Esimiehen toimenkuva

2. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan toimenkuva

3. Hoitajan toimenkuva

4. Apulaisen toimenkuva

5. Henkilökohtainen osaamiskartoitus

6. Yksikön osaamiskartoitus

7. Lääkehuolto

8. Lainsäädäntö ja julkaisut

9. Perehdyttämissuunnitelma

10. Ruokailutilanne

11. Prosessikuvausmalli – palvelutalo

12. Prosessikuvausmalli – palveluasuminen

13. Prosessikuvausmalli – kotihoito

14. Prosessikuvausmalli – kotikäynti

15. EFQM-malli

– 34 –

Liite 1 (1/2)

Esimiehen toimenkuva

Nimi

Toimi

Osasto/yksikkö

Lähin esimies

Esimiestehtävä (osasto, yksikkö tai vastaava sekä työntekijöiden lukumäärä)

Varahenkilö

Sijaisuus tai vastaava (ajanjakso, mahd. vakinainen työntekijä)

Valtuudet (työntekijälle delegoidut tehtävät tai erittely toimeen kuuluvista tehtävistä)

Päivämäärä

Osapuolten allekirjoitukset

Nimenselvennys

Nimenselvennys

– 35 –

Liite 1 (2/2)

KELPOISUUTTA JA OSAAMISTA KOSKEVAT TOIVOMUKSET

KOULUTUSTASO JA TYÖKOKEMUS

Vähintään toisen asteen koulutus tai sosiaali- ja terveysalan peruskoulutus ja

pitkä työkokemus.

ERITYISVALMIUDET

• Riittävät tiedot hallinnon ja talouden alalta.

• Tietämys alan ammattien kehityksestä.

• Perehtyneisyys alan ajankohtaisiin kysymyksiin.

• Valmius toimia työnantajan edustajana.

TYÖN PAINOPISTEET

Työntekijä vastaa siitä, että kokonaisuus toimii ja yhteiset tavoitteet täytetään.

Tämä merkitsee muun muassa sitä, että työntekijä

• vastaa henkilökunnan työhönotosta ja palkkauksesta

• vastaa uusien työntekijöiden perehdyttämisestä ja opiskelijoiden ohjauksesta

• toimii yksikön ja henkilökunnan johtajana tavalla, joka kannustaa muutokseen,

oppimiseen ja kehitykseen ja luo pohjaa turvalliselle ja avoimelle työilmapiirille

• kantaa vastuuta työtiimin toiminnan sujumisesta luomalla työpaikalla

myönteistä ilmapiiriä ja kiinnittämällä huomiota henkilökunnan terveyteen ja

hyvinvointiin

• vastaa toiminnan kehittämisestä ja siitä, että henkilökunnalle suodaan mahdollisuus

ammattitaidon kehittämiseen

• luo edellytykset joustavaan yhteistyöhön muiden tiimien/yksikköjen kanssa ja

tarjoaa tarvittaessa ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa palveluja muille

tiimeille

• vastaa siitä, että raportointi ja dokumentointi tapahtuvat ohjeiden mukaisesti

• osallistuu tarvittaessa hoitotyöhön

• joustava suhtautuminen työtehtäviin

• tulosvastuullinen erikseen annettavien päätösten mukaisesti

• hoitaa lisäksi muita esimiehelle määrättyjä tehtäviä

– 36 –

Liite 2 (1/2)

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan toimenkuva

Nimi

Toimi

Osasto/yksikkö

Lähin esimies


Varahenkilö



Päivämäärä


Nimenselvennys

Nimenselvennys

– 37 –

Liite 2 (2/2)


KOULUTUSTASO

Sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan tutkinto.

ERITYISVALMIUDET

• Tiedot ikääntyneiden sairaan- ja terveydenhoidosta (geriatria, dementiahoito,

kyky hahmottaa kokonaisuus).

• Taito välittää uutta ammatillista tietoa työtovereille.

• Taito johtaa ja motivoida ryhmää.

• Taito auttaa ja tukea asiakasta ammattitaitoisesti.

TYÖN PAINOPISTEET

Työntekijä vastaa yhdessä johdon ja työtovereiden kanssa siitä, että kokonaisuus

toimii ja että yhteisistä tavoitteista pidetään kiinni. Tämä merkitsee muun muassa

sitä, että työntekijä

• ohjaa uusia sairaanhoitajia ja opiskelijoita

• kantaa vastuuta myönteisestä työilmapiiristä ja hyvästä tunnelmasta

• tekee päätökset hoitoa koskevista asioista ammattitaitoisesti ja ottaen huomioon

kokonaistilanteen

• toteuttaa ja kehittää hoitojärjestelmää omahoitajan kanssa

• kiinnittää huomiota toiminnallisuutta ja kuntoutusta edistävään työskentelytapaan

• vastaa lääkkeiden jaosta ja sairaanhoidosta

• on aktiivisesti mukana hoitotyössä

• huolehtii dokumentoinnista ja raportoinnista ohjeiden mukaisesti


• hoitaa muita esimiehen määräämiä tehtäviä

– 38 –

Liite 3 (1/2)

Hoitajan toimenkuva vanhustyössä

Nimi

Toimi

Osasto/yksikkö

Lähin esimies


Varahenkilö



Päivämäärä


Nimenselvennys

Nimenselvennys

– 39 –

Liite 3 (2/2)


KOULUTUSTASO

Sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto.

ERITYISVALMIUDET

• Perustiedot vanhustyöstä ja vanhusten hoidosta (dementia, geriatria, kokonaisuuden

hallinta).

• Kyky auttaa ja tukea hoitoa tarvitsevaa ihmistä ammattitaitoisesti niin, että

tämä pystyy pitämään yllä hyvää elämänlaatua.

TYÖN PAINOPISTEET

Työntekijä vastaa yhdessä esimiehen ja työtovereiden kanssa siitä, että kokonaisuus

toimii ja että asiakkaat saavat hyvää hoitoa. Tämä merkitsee muun muassa

sitä, että työntekijä

• kantaa osaltaan vastuuta työpaikan myönteisestä ja hyvästä ilmapiiristä

• kantaa täyden vastuun omasta tehtävästään osana kokonaisuutta yhdessä omahoitajan

kanssa


• kuuntelee tarkkaan asiakkaiden vaatimuksia, toiveita ja näkemyksiä ja välittää

heidän viestinsä eteenpäin

• ohjaa uusia hoitajia ja opiskelijoita

• huolehtii dokumentoinnista ja raportoinnista ohjeiden mukaisesti

• suhtautuu joustavasti tiimin sisäiseen ja tiimien väliseen yhteistyöhön

• joustava asenne työtehtäviin


– 40 –

Liite 4 (1/2)

Apulaisen toimenkuva vanhustyössä

Nimi

Toimi

Osasto/yksikkö

Lähin esimies


Varahenkilö



Päivämäärä


Nimenselvennys

Nimenselvennys

– 41 –

Liite 4 (2/2)


KOULUTUSTASO JA TYÖKOKEMUS

Perustutkinto esim. laitoshuollossa tai jos ammattikoulutus puuttuu, riittävä

kokemus alalta.

ERITYISVALMIUDET

• Tieto ja kokemus hoivatyöstä.

• Kyky auttaa ja hoitaa ammattitaitoisesti ja yhteistyössä työtovereiden kanssa

hoitoa tarvitsevaa ihmistä niin, että tämä pystyy pitämään yllä hyvää elämänlaatua.

TYÖN PAINOPISTEET

Työntekijä vastaa yhdessä esimiehen ja työtovereiden kanssa siitä, että kokonaisuus

toimii ja siitä, että asiakkaiden tarpeet asetetaan aina etusijalle. Tämä

merkitsee muun muassa sitä, että työntekijä

• kantaa osaltaan vastuuta myönteisestä ja hyvästä työilmapiiristä

• käyttää työssään sosiaalisia taitojaan ja kuuntelee tarkkaan asiakkaiden vaatimuksia,

toiveita ja näkemyksiä

• kertoo hoitajalle/sairaanhoitajalle asioista, joilla voi olla merkitystä hoitotyössä


• avustaa tarvittaessa hoitotyössä

• huolehtii asiakkaiden huoneiden siivouksesta ja mahdollisesti pyykistä ja vaatehuollosta

• huolehtii ruoan jakelusta

• on mukana raportointikokouksissa ja henkilökunnan neuvotteluissa

• suhtautuu joustavasti tiimin sisäiseen ja tiimien väliseen yhteistyöhön



– 42 –

Liite 5 (1/2)

Henkilökohtainen osaamiskartoitus

Nimi:

Peruskoulutus

Hoitaja (lähihoitaja,

perushoitaja,

apuhoitaja tms.),

suuntautuminen

Sairaanhoitaja,

suuntautuminen

Terveydenhoitaja,

suuntautuminen

Erikoissairaanhoitaja,

suuntautuminen

q

q

q

q

Vuosi

Laitoshoitaja

Muu, mikä?

q

q

Ei koulutusta

q

Täydennyskoulutus & laajuus (kuukautta/vuotta)

– 43 –

Liite 5 (2/2)

Muita huomautuksia, meneillään oleva täydennyskoulutus tms.

Suullisen

kielitaidon taso Hyvä Välttävä

Ymmärtää kieltä,

mutta ei puhu

ruotsi q q q

suomi q q q

englanti q q q

ranska q q q

saksa q q q

venäjä q q q

viro q q q

norja q q q

tanska q q q

muu? q q q

Erityistaidot & -kiinnostuksen kohteet

Harrastukset

Tuleva koulutustarve

Ollut täydennyskoulutuksessa.

vuonna 200

q Kyllä

– 44 –

Liite 6 (1/2)

Yksikön osaamiskartoitus

Nimi:

Peruskoulutus, vuosi

Hoitaja (lähihoitaja,

perushoitaja,

apuhoitaja tms.),

suuntautuminen

Sairaanhoitaja,

suuntautuminen

Terveydenhoitaja,

suuntautuminen

Erikoissairaanhoitaja,

suuntautuminen

Laitoshoitaja

Muu, mikä?

Ei koulutusta

Täydennyskoulutus, vuosi & laajuus

– 45 –

Liite 6 (2/2)

Muita.

huomautuksia:

Nimi:

Suullinen kielitaito, asteikko 1-3, 3=hyvä, 2=välttävä, 1=ymmärtää, mutta ei puhu kieltä

ruotsi

suomi

englanti

ranska

saksa

venäjä

viro

norja

tanska

muu?

Erityistaidot &

-kiinnostuksen

kohteet

Harrastukset

Tuleva .

koulutustarve:

Ollut täydennyskoulutuksessa

vuonna 200

q Kyllä q Kyllä q Kyllä q Kyllä q Kyllä q Kyllä

– 46 –

Liite 7 (1/2)

Lääkehuolto

1. Viranomaisten määräykset

Yksikössä ja sen vastaavalla hoitajalla on Lääkintöhallituksen ohjekirje nro 1929.

(Koskee laitoshoitoa)

2. Vastuu

Yksikössä tulee olla näkyvissä lääninhallituksen toimintalupa. Vastuu lääkkeiden

käsittelystä on ylilääkärillä/vastaavalla lääkärillä. Valtuudet lääkkeiden jakoon

delegoidaan vastaavalle hoitajalle. Yksikön vastaavalla ja yksikön lääkekaapissa

tulee olla todistus siitä, että lääkäri on myöntänyt nämä valtuudet. Jokaisessa

yksikössä tulee olla käytettävissä kirjallinen selvitys lääkkeiden käsittelystä ja

vastuun jaosta.

3. Lääkkeiden käsittelyä koskeva työpaikkakoulutus

Kaikilla henkilökuntaan kuuluvilla on oltava riittävät perustiedot eri lääkkeistä ja

niiden vaikutuksista, jotta he voisivat seurata lääkkeiden vaikutuksia ja mahdollisia

sivuvaikutuksia potilaisiin. Kaikkien omahoitajien edellytetään tietävän, mitä

lääkkeitä heidän asiakkaansa saavat ja mistä syistä.

Työnantaja järjestää koulutuksen niille henkilökuntaan kuuluville, joilla ei ole

lääkkeiden käsittelyssä tarvittavaa koulutusta. Kaikkia todistuksia, sekä todistuksia

yhteisestä koulutuksesta että henkilökohtaisia lupia (esimerkiksi IV- ja IM-todistuksia),

säilytetään lääkekaapissa.

4. Säilytys

Laitoshoidossa:

Lääkkeet säilytetään lukituissa lääkekaapeissa. Lääkkeiden toimittaja tarkastaa

lääkekaapit.

Ryhmäasunnoissa:

Kaikki lääkkeet säilytetään lukitussa lääkekaapissa joko keskitetysti tai asiakkaan

huoneessa. Asiakas, joka pystyy itse huolehtimaan lääkkeistään, saa hoitaa lääkityksen

itse. Jos hän vastaa itse lääkkeistään, asia on kirjattava hoitosuunnitelmaan.

Etteivät muut asiakkaat pääse käsiksi lääkkeisiin, lääkkeet on säilytettävä

asiakkaan huoneessa lukkojen takana. Asiakkaan lääkekaapin avainten tulee olla

henkilökunnan saatavilla.

5. Lääkekaapin avaimet

Jokaisessa yksikössä/vuorossa on oltava tietty hoitaja, joka vastaa lääkekaapin

avaimista. Avainten käyttöä tulee valvoa.

6. Lääkkeiden jakelu

Lääkkeiden jakelu (sekä tarjottimille että annostelijoihin) on yhden sairaanhoitajan

vastuulla. Jos tehtävä siirretään toiselle henkilölle, siirto tulee tehdä kirjallisesti.

– 47 –

Liite 7 (2/2)

7. Narkoottiset lääkeaineet

Narkoottiset lääkeaineet on säilytettävä erillisessä lukitussa lokerossa asiaa

koskevien sääntöjen mukaisesti. Huolehditaan tarkkaan siitä, että näitä lääkkeitä

koskevaan korttiin tehdään oikeat merkinnät. Lääkkeen antaja kirjaa tapahtuman.

8. Virheellinen lääkitys

Jos asiakas saa väärää lääkettä, vuoron vastuuhenkilöön tai yksikön sairaanhoitajaan

otetaan yhteyttä heti, kun virhe havaitaan. Vastuuhenkilö ryhtyy tarvittaviin

toimenpiteisiin ja hoitajat noudattavat vuoron vastuuhenkilön tai lääkärin

ohjeita.

Tapahtumien kulku kirjataan tarkkaan potilaspäiväkirjoihin ja tapahtumien kirjaaja

allekirjoittaa tekstin. Jos virhe on tapahtunut, on käytävä läpi tapahtumat,

selvitettävä asia ja tehtävä merkinnät potilaspäiväkirjoihin.

Jos lääkkeiden jakelusta vastaa kotihoito/kotipalvelu, noudatetaan sääntöjä

soveltuvin osin (kohdat 2,3,4,5,7,8).

– 48 –

Liite 8

Lainsäädäntö, asiakirjat ja kirjallisuus

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992).

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

Potilasvahinkolaki (585/1986).

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994).

Sosiaalihuoltolaki (710/1982).

Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996).

Lääkeainelaki (395/1987).

Lääkeaineasetus (693/1987).

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä

niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001).

Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, Sosiaali- ja

terveysministeriö, Stakes, Kuntaliitto 2001.

Koko kunta ikääntyneiden asialla, Stakes 2001.

Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet,

ETENE-julkaisuja 1, 2001.

Dementoituneen oikeudet, Alzheimer-keskusliitto ry 2002.

Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu, opas laatuun, Stakes, oppaita 49, 2002.

– 49 –

Liite 9 (1/2)

PEREHDYTTÄMISSUUNNITELMA

TYÖHÖN

PEREHDYTTÄMINEN

ESIMERKKI

OSA-ALUEESTA

Työtoverit

SAIRAANHOITAJA hoitajalle, apulaiselle jne. tehdään oma perehdyttämissuunnitelma

TAVOITTEET SISÄLTÖ MENETELMÄ PEREHDYTTÄMISES-

TÄ HUOLEHTII

esimerkki: esimies

ohjaa, työssäoppiminen,

käsikirjan

opiskelu

esimerkki: esimies +

esimiehen määräämä

ohjaaja

AIKATAULU TOTEUTETTU/

SEURANTA

esimerkki: heti,

kuukauden sisällä

jne.

Toiminnan suunnittelu

Oman työn tavoitteet ja

arviointi

Päiväohjelma, rutiinit

Dokumentointi, hoitosuunnitelma

ja muut

potilasasiakirjat

Omahoitajan tehtävät

Kuntoutusta edistävät

työskentelytavat

Lääkehuolto

Laitteiden ja välineiden

käyttö

– 50 –

Liite 9 (2/2)

Menettely akuuttitilanteissa,

kuolemantapauksissa

Riskinhallinta

Arviointimenetelmät

Nostotekniikat

Käsikirja

Turvallisuussuunnitelma

Tiedotusmateriaali

– 51 –

Liite 10

Ruokailutilanne

Ruokailu on paljon muutakin kuin vain ravinnonottoa. Useimmille asiakkaille

ateriat ovat päivän kohokohtia. Siksi kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että

ateriat ovat viihtyisiä ja miellyttäviä elämyksiä asiakkaille.

Tavoitteena on tarjoilla ateriat katetun pöydän äärellä, ei tarjottimelta. Jos

mahdollista, henkilökunta istuu potilaiden kanssa pöydässä. Pöytäjärjestyksessä

otetaan huomioon jokaisen toimintakyky ja avun tarve, esim. dementian aste,

niin että hoitajat voivat mahdollisimman helposti olla apuna ja estää vahinkoja

sattumasta. Asiakkaat voivat kyvyistään ja kiinnostuksestaan riippuen osallistua

aterioiden valmisteluun ja suorittaa sellaisia tehtäviä, joista he selviytyvät.

Kun omaisia on mukana aterialla, hoitajien tulee muistaa, että he usein tuntevat

asiakkaan ateriatottumukset paremmin kuin omaiset. Olisi yritettävä osata välttää

ja ennakoida omaisten kannalta kiusallisia tilanteita.

Ruokailuajoissa tulee olla jouston varaa niin että ateriointitilanne on rauhallinen.

Asiakkaiden ei tarvitse kiirehtiä siksi, että keittiön on pidettävä kiinni

tietystä aikataulusta. Ikäihmisille on myös tärkeää saada kokea erilaisia ruoan

tuoksuja ja makuja. Vaikka ruoka pitäisi hienontaa, se on syytä tarjoilla niin, että

se näyttää esteettiseltä ja suo mahdollisuuden kokea erilaisia makuja.

Vanhusten omat toivomukset otetaan huomioon niin, että he voivat esimerkiksi

syödä aamiaista silloin kun haluavat eikä heitä herätetä syömään samaan aikaan

muiden kanssa. Ketään ei myöskään saa pakottaa syömään sellaista, mihin hän

ei ole tottunut tai mitä hän ei halua. Terveyskasvatusta vältetään. Ruokalistalle

valitaan myös entisaikojen ruokalajeja, jotka eivät yleensä kuulu nykyaikaiseen

ruokalistaan. Asiakkaiden tulee saada samoin kuin kotioloissa esimerkiksi välipalaa,

jos he niin haluavat.

– 52 –

Liite 11

Prosessikuvausmalli – palvelutalo

TARVE SYNTYY

Asiakas ei voi enää asua kotona

Tietoa asumisvaihtoehdoista

Asuntohakemus

Kotikäynti

Hakemus hyväksytään

Asunto löytyy välittömästi

Pitkä odotusaika: kotikäynti

Jono

Hoitosuunnitelmakokous ja käynti

uudessa huoneistossa

Omaiset huolehtivat

Henkilökunta huolehtii

Muutto palveluasuntoon

Tervetuliaiskahvit

ASUU

Vuodeosastolla

Asiakkan kuolema

Omaiset huolehtivat

Edunvalvoja huolehtii

Tiedotuskokous

Puhelimitse

Käytännön toimet:

hautajaiset, kuolinilmoitus, arkku ym.

Tiedottaminen

Muistohetki

Edunvalvoja huolehtii

Omaiset huolehtivat

Asunnon tyhjentäminen

Hoito- ja muut palvelut suoritettu

HYVÄ PALVELUASUMISPROSESSI

– 53 –

Liite 12 (1/2)

Prosessikuvausmalli – palveluasuminen

Työvaihe Työvaiheen tuottaja(t) Työvaiheen sisältö Työvaiheen tavoite Laadun varmistaminen Muuta

Asumisvaihtoehdoista

tiedottaminen

Asunnon

hakeminen

Palveluasumisen yhdyshenkilöt.

Esitteet ja internet.

Tiedotuksen sisältö: kustannukset,

kuvaus tiloista (kuvia),

tarjottavat palvelut, yhteystiedot,

painotetaan sitä, että

käytetään kuntouttavaa työmenetelmää.

Hakuperusteet.

Hakija ja omaiset Hakemuslomakkeita saa

palvelutalosta, asuntokansliasta

ja internetistä. Hakijalle

kerrotaan asuntotilanteesta.

Kotikäynti Kotihoitotiimin edustaja ja

aluejohtaja.

Hakemus

hyväksytään

Kaupungin (tilaajan) edustaja,

avohuollon aluejohtaja ja

kotihoidon ohjaaja. Lääkäri,

hoivatyön suunnittelija ja

(Meltolan) aluejohtaja.

Kotikäynti Kotihoitotiimin edustaja ja

aluejohtaja.

Hoitosuunnitelmakokous

ja

käynti uudessa

huoneistossa.

Asiakas, omaiset, kotihoitotiimin

edustaja, kotihoidon

ohjaaja ja mahd. fysioterapeutti

tai toimintaterapeutti.

Käydään henkilön kodissa ja

arvioidaan toimintakyky ja

palveluasumistarpeen aste.

Hakemus hyväksytään hoitosuunnitelmakokouksessa

ja

hakijalle ilmoitetaan asiasta.

Odotusajan pituudesta riippuen

uusi kotikäynti saattaa

olla tarpeen nykytilanteen

selvittämiseksi.

Tarkastetaan asunto ja arvioidaan

mahd. tarvittavat muutokset.

Hoidon, käyntimäärien

ja tukipalvelujen suunnittelu.

Kustannukset. Vuokrasopimus.

Avaimet. Hoitoa ja vuokraa

koskevat korvaushakemukset.

Dokumentointi.

Palveluasuntoa tarvitseva

henkilö löytää helposti tietoa

erilaisista palveluasumisvaihtoehdoista

ja voi luoda itselleen

todellisuutta vastaavan

kuvan.

Hakemusten tekeminen on

mahdollista missä tahansa.

Hakemuksen tulee olla helppotajuinen

ja helppo täyttää.

Löydetään ne henkilöt, jotka

eniten tarvitsevat palveluasumista.

Päivitetään hakijan tämänhetkiset

olosuhteet ja tarpeet.

Kartoitetaan hoidon ja palvelujen

tarve ja kustannukset.

Tietojen oltava ajankohtaisia

ja ajan tasalla.

Hakumenettelyn laadun varmistamiseksi

palaute hakijoilta

ja heidän omaisiltaan.

Päätetään, kuinka pitkä odotusaika

saa olla (esim. 6 kk)

ennen kuin uusi kotikäynti on

tarpeen.

Hoitosuunnitelma arvioidaan

kuusi kuukautta muuton

jälkeen.

Hakemukseen tulee liittää

lääkärintodistus.

– 54 –

Liite 12 (2/2)


Hoitosuunnitelmakokous

ja

käynti uudessa

huoneistossa

Omaiset ja/tai kodinhoitaja.

Talonmiesapua.

Kotikäynti Kotihoitotiimin edustaja,

kotiuttamiskonsultti ja

aluejohtaja.

Tervetuliaiskahvit Vuokralaiset, asiakas ja avohuollon

edustaja.

Asuu Henkilöt, jotka ovat tekemisissä

asiakkaan hoito- ja

palvelukokonaisuuden kanssa.

Vuokralaiset, omaiset, talonmies...

Asiakkaan

kuolema

Osoitteenmuutos. Vanhan

asunnon tyhjennys. Yhteys

muuttofirmaan ja apua sisustamisessa,

elleivät omaiset

huolehdi.

Käydään tapaamassa henkilöä

hänen omassa kodissaan ja

arvioidaan toimintakyky ja

palveluasumistarpeen aste.

Kahvitarjoilu, annetaan kukat.

”Tervetuliaispuhe”.

Hoito ja palvelut

hoitosuunnitelman mukaan.

Ja hoitosuunnitelman jatkuva

arviointi. Kuntouttava työote,

asiakkaan omat kyvyt otetaan

käyttöön.

Käytännön toimet Omaiset tai edunvalvoja Käytännön toimenpiteet

edesmenneen toivomusten

perusteella; arkku, hautajaiset,

kuolinilmoitus jne.

Asiasta

tiedottaminen

Vuokralaiset, kotihoitotiimin

henkilökunta/avohuollon

edustaja.

Muistohetki Seurakunnan, vuokralaisten ja

kotihoitotiimin edustaja.

Asunnon

tyhjentäminen

Hoito ja palvelut

on suoritettu loppuun.

Omaiset tai edunvalvoja.

Tiedotustilaisuus vuokralaisille

tai asiasta kerrotaan puhelimitse.

Kerätään rahat adressiin.

Henkinen/hengellinen tuki.

Käsitellään tunteita ja mietteitä.Valokuva

ja kynttilä.

Dokumentointi ja arkistointi.

Muutto sujuu mahdollisimman

hyvin ja asukas saa

turvallisen ja tarkoituksenmukaisen

kodin.

Löydetään ne henkilöt, jotka

eniten tarvitsevat palveluasumista.

Uudelle vuokralaiselle suodaan

tilaisuus tutustua muihin

talon asukkaisiin ja päinvastoin.

Hoidon jatkuvuus, tyytyväinen

ja olonsa turvalliseksi tunteva

asiakas. Turvallinen ja

tarkoituksenmukainen asunto,

jota voi muunnella uusien

tarpeiden mukaisesti.

Estetään palvelutalossa huhujen

leviäminen ja asukkaiden

rauhattomuus.

Vuokralaiset ja henkilökunta

saavat tilaisuuden keskustella

sekä käsitellä muistojaan ja

mietteitään.

Hoitosuunnitelman arvioinnissa

todetaan, että tavoitteet

on saavutettu.

Ensin pyydetään lupa omaisilta.

– 55 –

Liite 13

Prosessikuvausmalli – kotihoidon käynti

Valmistelut työpaikalla

Saapuminen

Arvioidaan tilanne

Toimenpiteet

Otetaan yhteyttä omaisiin

Käynnin arviointi (dokumentointi)

Dokumentointi työpaikalla

Hyvä palveluasumisprosessi

– 56 –

Liite 14

Prosessikuvausmalli – kotihoidon käynti


Valmistelut

työpaikalla

Omahoitaja tai muu

kotihoitaja

Saapuminen Omahoitaja/muu kotihoitaja

ja asiakas

Tarpeiden

arviointi

Omahoitaja/muu kotihoitaja

ja asiakas

Toimenpiteet Omahoitaja/muu kotihoitaja

ja asiakas

Käynnin arviointi

ja dokumentointi

Dokumentointi

työpaikalla

Omahoitaja/muu kotihoitaja

ja asiakas

Käynnin suunnitteleminen

hoitosuunnitelman ja suullisen

raportin perusteella.

Saapuminen sovittuun aikaan.

Asiakkaan reviirin kunnioittaminen.

Iloisuus, ystävällisyys,

rauhallisuus.

Yhteydenpitovihkon lukeminen

ja keskustelu asiakkaan

kanssa. Asiakkaan tilanteen

analysointi ja hoidon/avun

tarpeen arviointi.

Ne hoitotoimenpiteet, jotka

sisältyvät aiemman analyysin

pohjalta tehtyyn hoitosuunnitelmaan.

Seuraavien käyntien suunnitteleminen:

kuka tulee ensi

kerralla jne. Tämänhetkisen

tilanteen dokumentointi

raporttivihkoon.

Omahoitaja/muu kotihoitaja Tiedot kotikäynnistä kirjallisesti

ja suullisesti.

Luoda asiakkaalle turvallisuuden

tunne. Tietää, mitä asiakkaan

luona on tehtävä ja mitä

asiakas toivoo.

Aina jos käynti on hoitajan

ensimmäinen, mukana on

oltava omahoitaja tai muu

kotihoitotiimin jäsen.

Luottamuksen luominen. Vaikka käynti olisi lyhyt ja

hoitajalla kiire, asiakkaan ei

anneta huomata sitä.

Antaa tarkoituksenmukaista

hoitoa ja hoivaa analyysiin

perustuen.

Asiakkaan hyvinvoinnin

kohentaminen ja motivaation

lisääminen.

Jatkuvuuden luominen. Asetetut tavoitteet saavutettu

= olonsa turvalliseksi tunteva

asiakas ja hoitaja.

Informaatio kulkee eteenpäin

niin että seuraavalla asiakkaan

luokse menevällä henkilöllä

on tiedot asiakkaan tilanteesta.

Asiakkaan dokumentteihin on

kirjattu tapahtumat ja muutokset.

Jatkuva seuranta.

Muista aina vaitiolovelvollisuus!

Jos asiakkaan tilassa on

tapahtunut suuria muutoksia,

saattaa olla ajankohtaista ottaa

yhteyttä omaisiin.

– 57 –

Liite 15

I osa

Mikä Folkhälsan on?

(Yleinen osa kaikissa

käsikirjoissa )

Organisaatio

Toiminta-ajatus

Arvot

Visio

Terveyden edistämisen periaatteet

Johtaminen

Hekilöstöpolitiikka

Kielipolitiikka

Tiedottaminen

Riskienhallinta

Palaute

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN (EFQM)

MITEN TOIMITAAN MITÄ TOIMINNALLA SAAVUTETAAN

II osa

Folkhälsanin

vanhustyön käsikirja

1.Toiminnan suunnittelu,

tavoitteet ja arvot

2. Henkilöstö/ kehitystyö

Henkilöstön määrä

Henkilöstön kelpoisuus ja

osaaminen

Toimenkuvat ja osaamiskartoitukset

Henkilöstökoulutus

Perehdyttäminen

Kehityskeskustelut

Henkilöstökokoukset

Työnohjaus

Lähtöhaastattelut

Työvaatteet

4. Hoitoprosessi

Kuntouttava työote

Omahoitajan tehtävät ja

vastuu

Dokumentointi, hoitosuunnitelma

ja raportit

Dokumentoinnin juridinen

luonne

Hoitovirheiden dokumentointi

Päivä- ja viikko-ohjelma

Lääketieteellinen hoito

Hoitomiljöö

Virkistystoiminta ja ulkoilu

Riskien hallinta

Saattohoito

5. Tulokset/ kehitystyö

Sidosryhmät ja asiakkaat

Henkilöstö

Yhteiskunta

Toiminnan arviointi

Hoidon arviointijärjestelmä

Palautejärjestelmä

Itsearviointi

3. Sidosryhmät ja asiakkaat

Asiakkaat

Omaiset

Palvelujen ostajat

Yhteistyötahot

6. Tiedotus ja vuorovaikutus

Tiedottaminen asiakkaille,

omaisille, henkilöstölle, sidosryhmille

Vaitiolovelvollisuus ja salassapidettävät

tiedot

Korvaukset

III osa

Oma osasto

– 58 –

3

III osa

NÄIN TOIMITAAN MEIDÄN

YKSIKÖSSÄMME


1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot - FolkhÃ¤lsan

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?