1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot

Folkhälsanin vanhustyön 

käsikirja 

SISÄLTÖ 

sivu 

Lukijalle..................................................................................1 

I osa 

II osa 

MIKÄ FOLKHÄLSAN ON?.....................................................2 

FOLKHÄLSANIN VANHUSTYÖN KÄSIKIRJA.....................5 

1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot....................................7 

1.1. Folkhälsanin vanhustyön tavoitteet..................................................................... 7 

1.2. Arvot................................................................................................................................ 7 

1.3. Hoidon laatuindikaattorit....................................................................................... 9 

2. Henkilöstö ja kehitystyö ................................................................10 

2.1. Henkilöstön määrä ..................................................................................................10 

2.2. Henkilöstön kelpoisuus ja osaaminen...............................................................10 

2.3. Toimenkuvat ja osaamiskartoitukset.................................................................10 

2.4. Perehdyttäminen......................................................................................................11 

2.5. Henkilöstökoulutus..................................................................................................11 

2.6. Kehityskeskustelut ...................................................................................................12 

2.7. Työnohjaus ja konsultaatio....................................................................................12 

2.8. Työterveyshuolto sekä työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen............12 

2.9. Henkilöstökokoukset ..............................................................................................12 

2.10. Lähtöhaastattelu.....................................................................................................12 

2.11. Työvaatteet ..............................................................................................................12 

3. Sidosryhmät ja asiakkaat................................................................13 

3.1. Asiakkaat......................................................................................................................13 

3.2. Henkilöstö....................................................................................................................13 

3.3. Omaiset.........................................................................................................................13 

3.4. Vanhustyön palvelujen ostajat.............................................................................14 

3.5. Yhteistyötahot ...........................................................................................................14 

© Folkhälsan 2006 | Vastaava julkaisija: Samfundet Folkhälsan | Toimittaja: Birgitta Turunen 

Kannen layout: Jonas Jernström | Layout: Christian Willför ADD | Valokuvat: Hannes Victorzon | Paino: Multiprint, Helsingfors 

www.folkhalsan.fi 

Folkhälsanin vanhustyön käsikirja 

– –

4. Hoitoprosessi ...................................................................................15 

4.1. Kuntouttava työote – Folkhälsanin vanhustyön perusta ..........................15 

4.2. Omahoitajan tehtävät ja vastuu .........................................................................19 

4.3. Dokumentointi, hoitosuunnitelma ja muut potilasasiakirjat....................20 

4.3.1. Dokumentoinnin juridinen merkitys..............................................................20 

4.3.2. Hoitosuunnitelmat................................................................................................21 

4.3.3. RAI (Resident Assessment Instrument)..........................................................21 

4.3.4. Erityiset hoitotoimenpiteet................................................................................25 

4.3.5. Hoitovirheiden dokumentointi .......................................................................25 

4.4. Riskienhallinta............................................................................................................25 

4.5. Lääkehuolto................................................................................................................27 

4.6. Lääketieteellinen hoito...........................................................................................27 

4.7. Osaston/yksikön päivä-/viikko-ohjelma...........................................................27 

4.8. Hoito- ja asuinympäristö........................................................................................27 

4.9. Virkistystoiminta ja ulkoilu.....................................................................................28 

4.10. Saattohoito...............................................................................................................28 

5. Tulokset ja kehitystyö......................................................................29 

5.1. Sidosryhmät ja asiakkaat .......................................................................................29 

5.2. Henkilöstö....................................................................................................................29 

5.3. Yhteiskunta..................................................................................................................29 

5.4. Toiminnan arviointi..................................................................................................30 

5.4.1. Hoidon arviointijärjestelmät ............................................................................30 

5.4.2. Folkhälsanin palautejärjestelmä......................................................................30 

5.4.3. Itsearviointi..............................................................................................................31 

6. Tiedotus ja vuorovaikutus..............................................................32 

6.1. Tiedotus........................................................................................................................32 

6.2. Potilasasiamiehet ja asiakkaan oikeusturva....................................................32 

6.3. Vaitiolovelvollisuus ja salassapidettävät tiedot..............................................32 

6.4. Korvaukset...................................................................................................................32 

7. Lopuksi...............................................................................................33 

Käsikirjan soveltaminen, julkisuus ja päivittäminen ...........................................33 

Liitteet..................................................................................34 

III osa 

NÄIN TOIMITAAN MEIDÄN YKSIKÖSSÄMME ................59 


– –

Lukijalle 

Folkhälsan on yleishyödyllinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestö, joka pyrkii 

edistämään terveyttä ja elämänlaatua. Ensisijainen kohderyhmä on ollut Suomen 

ruotsinkielinen väestö, mutta tänä päivänä järjestöllä on monessa toimintamuodossa 

myös suomenkielisiä asiakkaita. Eräs Folkhälsanin keskeisistä päämääristä 

on tuottaa korkeatasoisia sosiaali- ja terveysalan palveluita. Järjestelmällisellä 

kehitystyöllä pyrimme parantamaan toimintamme laatua. Eri toimintamuotoja 

varten laaditut käsikirjat ovat tämän kehitystyön apuväline. 

Vanhustyö on merkittävä osa-alue Folkhälsanin sosiaali- ja terveydenhuoltotyössä. 

Folkhälsan tekee monenlaista vanhustyötä sekä ruotsin- että suomenkielisten 

asiakkaiden parissa. 

Tämä Folkhälsanin vanhustyön käsikirja on laadittu henkilökuntaa, asiakkaita, 

potilaita ja yhteistyökumppaneita varten. Käsikirjan on valmistanut työryhmä, 

jossa ovat edustettuna Folkhälsanin piirissä vanhustyötä tekevät eri yhtiöt ja 

yksiköt. 

Käsikirjan jäsentely noudattaa eurooppalaista ns. EFQM-mallia (European 

Foundation for Quality Management), jota Folkhälsan käyttää toiminnan kehittämisen 

työvälineenä. 

Kirjan sisältö on jaettu kolmeen osaan: 

I osa 

Mikä Folkhälsan on? 

Yleiskatsaus, jossa kuvaillaan Folkhälsanin organisaatiota, toiminta-ajatusta, 

arvoja ja visioita sekä Folkhälsanin toimintalinjoja. 

II osa 


Käsikirja, jossa käydään läpi Folkhälsanin vanhustyön yleisperiaatteet. 

III osa 

Näin toimitaan meidän yksikössämme 

Yksikön oma aineisto. 


– –

1 

I osa 

MIKÄ FOLKHÄLSAN ON? 

Folkhälsan lyhyesti 

Folkhälsan on tehnyt työtä paremman terveyden ja elämänlaadun puolesta lähes 

sata vuotta. 1920-luvulla Folkhälsanilla oli omia terveyssisaria, 1929 järjestettiin 

ensimmäinen uimakoulu ja 1933 perustettiin Helsingissä lastenhoitoalan oppilaitos, 

Barnavårdsinstitutet. 1960-luvulla perustettiin Folkhälsanin tutkimuslaitos 

ja ensimmäiset nuorisopoliklinikat. Vuosien mittaan osa tehtävistä on siirtynyt 

kuntien vastuulle, muun muassa Folkhälsanin lastenneuvolatoiminta ja kouluterveydenhoito. 

Folkhälsan on käynnistänyt useita uusia toimintamuotoja, niiden 

joukossa vanhustyö. 

Folkhälsanin toiminta on myös jo varhain levinnyt kaikille suomenruotsalaisille 

alueille paikallisten ja maakuntayhdistysten myötä. 

Nykyisin Folkhälsan on maan suurin ruotsinkielinen sosiaali- ja terveydenhuollon 

järjestö. Työntekijöitä on noin 1500 ja tehtävät ovat moninaiset. Folkhälsan 

tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, esim. lastenhoito- ja vammaispalveluja, 

ja harjoittaa terveyttä edistävää kansalaistoimintaa yli 100 paikallisyhdistyksessä, 

joissa on 16 000 jäsentä. Lisäksi järjestöllä on tutkimuslaitos, jossa 

tehdään muun muassa kansainvälistä huipputasoa edustavaa geenitutkimusta. 

Folkhälsanin toiminta-ajatus 

Samfundet Folkhälsan perustettiin 1921 tavoitteena suomenruotsalaisen väestön 

terveyden edistäminen. Toiminta-ajatuksemme on sama edelleen. Alkuperäinen 

toiminta-ajatus sisältyy ns. tavoitepykälään vuodelta 1921 (Samfundet Folkhälsanin 

sääntöjen 1 §): 

Samfundet Folkhälsan i svenska Finland har till uppgift att verka för folkhälsans 

främjande i svenska Finland, dels genom allsidig vetenskaplig undersökning av 

befolkningens andliga och kroppsliga hälsa, dels genom praktiska åtgärder ägnade 

att gynnsamt inverka på denna. 

(Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland toimii kansanterveyden edistämiseksi 

ruotsinkielisessä Suomessa. Järjestö tekee sekä monipuolista tieteellistä tutkimusta 

koskien väestön henkistä ja ruumiillista terveyttä että käytännön työtä terveyden 

edistämiseksi.) 

Folkhälsaniin kuuluvat: 

Samfundet Folkhälsan, joka vastaa koko Folkhälsanin kehittämisestä sekä 

Folkhälsanin omaisuuden hallinnasta. Myös tutkimustoiminta kuuluu Samfundet 

Folkhälsanin hallintaan. 

Folkhälsans Förbund, joka johtaa ja kehittää terveyttä edistävää kansalaistoimintaa. 

Yleishyödylliset osakeyhtiöt, jotka vastaavat palvelutuotannosta ja sen kehittämisestä. 


– –

Folkhälsanin piirijärjestöt 

Uusimaa 

Turunmaa 

Ahvenanmaa 

Pohjanmaa 

101 paikallisyhdistystä 

Tutkimus 

Toimitusjohtaja 

Samfundet Folkhälsanin johtokunta 

Samfundet Folkhälsanin järjestökokous 

Folkhälsanin arvot 

Folkhälsanin monipuolisen toiminnan pohjana ovat seuraavat yhteiset arvot: 

OSAAMINEN 

Osaaminen herättää luottamusta. Selkeä tavoite, ammattitaito, kyky uuden luomiseen 

ja myötäelämiseen ovat arjen työkaluja. 

OSALLISTUMINEN 

Usko tulevaisuuteen, pioneerihenki ja vastuu ihmisestä sekä yksilötasolla että 

yhteisötasolla ovat Folkhälsanin eettisiä johtotähtiä. 

HUOLENPITO 

Kunnioitus, kannustaminen, vuorovaikutus ja yksilön kohtaaminen ovat kulmakiviä 

kaikessa tekemisessämme. 

Folkhälsanin visio 

Folkhälsan toimii terveyttä ja elämänlaatua edistävän yhteiskunnan puolesta. 

Jotta pääsisimme tähän ja pystyisimme kohtaamaan yhteiskunnassa tapahtuvat 

muutokset, työskentelemme yhdessä tavoitteellisesti, innovatiivisesti ja tehokkaasti. 

Yhdistämällä tutkimuksen, palvelujen tuotannon ja kansalaistoiminnan luomme 

uusia toimintamalleja ja työtapoja. 

Folkhälsanin toimintalinjat 

Eri toimintamuotojen kehittämiseksi on laadittu yhtenäiset toimintalinjat, jotka 

tukevat Folkhälsanin yleisstrategiaa. Lisäksi Folkhälsan on laatinut terveyttä edistävän 

toiminnan periaatteet. Toimintalinjat julkaistaan intranetissä. 


– –

FOLKHÄLSANIN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET 

Folkhälsanin käsitys terveydestä perustuu kokonaisnäkemykseen, jonka mukaan 

terveyteen kuuluu niin fyysisiä, sosiaalisia kuin psyykkisiäkin tekijöitä. Terveys 

on paljon enemmän kuin sairauden puuttumista: kysymys on myös hyvinvoinnista, 

itsetuntemuksesta ja toimintakyvystä. Terveys ei ole päämäärä sinänsä, vaan 

hyvän elämänlaadun edellytys. Teoreettisina käsitteinä käytetään yhteenkuuluvuuden 

ja osallisuuden tunnetta. 

WHO määrittelee terveyden ”prosessiksi, joka lisää ihmisen mahdollisuuksia 

hallita ja parantaa terveyttään”. 

Kysymys on siitä, että 

- autetaan ihmistä valitsemaan elämäntapa, joka edistää terveyttä 

- luodaan terveyttä tukevia fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä 

- tehdään työtä sellaisen yhteiskunnan puolesta, joka toimii kaikilla osa-alueilla 

pitkäjänteisesti paremman terveyden ja elämänlaadun edistämiseksi. 

1. Terveyden edistäminen ajatuskehyksenä/asenteena 

Terveyden edistäminen on koko Folkhälsanin toiminnan periaatteena. Palvelujen 

tuottamisessa se merkitsee sitä, että toiminta perustuu jokaisen yksilön tarpeisiin 

ja elämäntilanteeseen ja että työskentelytapa on terveyttä edistävä. Tavoitteena 

on saada asiakkaan voimavarat käyttöön ja kunnioittaa tämän omia arvoja ja 

tavoitteita. Fyysisen ympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa terveysvaikutukset 

otetaan huomioon. Mahdollisuuksia kuulua sosiaaliseen yhteisöön ja tehdä 

mielekästä työtä tuetaan. 

2. Terveyden edistäminen käytännössä 

Terveyden edistämistyö käytännössä toteutuu ennen kaikkea Folkhälsanin kansalaistoiminnan 

piirissä. Toiminnan lähtökohtana ovat eri kohderyhmien tarpeet ja 

kiinnostus sekä ajankohtaiset terveyskysymykset. Kohderyhmän omaa osallistumista 

ja toimintaa painotetaan sekä suunnittelussa että käytännön työssä. 

3. Oman henkilökunnan terveyden edistäminen 

Työnantajana Folkhälsan pyrkii olemaan edelläkävijä henkilökunnan terveyden 

edistämisessä. Henkilökunnan hyvinvointi on toiminnan kehittämisen kannalta 

aivan keskeistä. 

Folkhälsanin toimintalinjat: 

JOHTAMINEN | KIELIPOLITIIKKA | HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 

TIEDOTTAMINEN | RISKIEN HALLINTA | PALAUTE 


– –

2 

II osa 

FOLKHÄLSANIN 

VANHUSTYÖN KÄSIKIRJA 

Folkhälsan tuottaa nykyisin huomattavan määrän sosiaali- ja terveydenhuollon 

palveluja, joista vanhustyö on merkittävä osa. Pyrimme parantamaan toimintaamme 

jatkuvalla kehittämistyöllä, jotta voisimme tarjota asiakkaillemme 

parhaat mahdolliset palvelut. Toiminnan kehittämistyö on järjestelmällistä. 

Päivittäisen työn tueksi laaditut käsikirjat eri toimintamuotoja varten ovat osa 

kehittämistyötä. 

Tässä käsikirjassa esitellään koko Folkhälsan-liikkeen vanhustyön yhteiset, 

kokonaisnäkemykseen perustuvat arvot ja tavoitteet. 

Folkhälsan aloitti vanhustyön 1990-luvun alussa. Viimeisten 10–15 vuoden 

aikana vanhustyö on kasvanut voimakkaasti paitsi volyyminsa, myös uusien 

toimintamuotojen kannalta. 

Folkhälsanin vanhustyöhön kuuluu seuraavanlaisia toimintamuotoja: 

» Laitoshoito 

- pitkäaikaishoito 

- intervallihoito 

- lyhytaikainen hoito 

» Asumispalvelut 

- ryhmäkodit 

- palveluasunnot 

» Muu avohuolto 

- kotipalvelut/kotihoito 

- päivätoiminta 

- omaisten tuki/omaishoito 

» Terveyttä edistävä toiminta ikäihmisille 

» Kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit 

Folkhälsan Mittnyland Ab 

Seniorhemmet hoitokoti 

Silviahemmet hoitokoti 

Avohuolto 

Helsinki ja lähiseutu 

Senioritalot, jotka tarjoavat asumispalveluja: Helsingin Senioritalo ja 

Majblomman, lisäksi rakenteilla Vantaa (valmistuu 2007) ja suunnitteilla Espoo. 

Piirijärjestö 

Folkhälsan Nyland 

Avohuolto 

Uusimaa 


– –

Folkhälsan Raseborg Ab Karjaa, Meltola, Tammisaari 

Meltolan hoito-osastot 

Karjaan palveluasunnot ja asumisyksiköt 

Tammisaaren Blomsterhemmet-palveluasunnot ja hoitokoti 

Tammisaaren senioritalo 

Avohuolto 

Folkhälsan Botnia Ab 

Seniorhuset-palvelutalo 

Östanlidin hoitokoti 

Folkhälsan Åboland Ab 

Avohuolto 


Turunmaa 

Folkhälsans Förbund 

Terveyttä edistävä toiminta ikäihmisille 

Norvalla-Folkhälsan Ab 

Kuntoutus 

Allaktivitetshuset på Åland, Folkhälsanin monitoimitalo Ahvenanmaalla 

Asumispalvelut 

Dementia-ryhmäkoti 


SUOMI 

Ahvenanmaa 

Turunmaa 

Uusimaa 


– –

1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot 

Kaikilla vanhustyön yksiköillä on oma toimintasuunnitelmansa, joka on osa 

Folkhälsanin yhteistä toimintasuunnitelmaa. Toiminnan suunnittelu perustuu 

vanhustyön yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin. 

1.1. Folkhälsanin vanhustyön tavoitteet 

Folkhälsanin vanhustyön tavoitteena on tarjota kokonaisvaltaista hoitoa ja huolenpitoa. 

Lähtökohtana ovat asiakkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, henkiset 

ja kulttuuriset tarpeet, ja työstä vastaa pätevä, osaava ja sitoutunut henkilökunta. 

Tavoitteena on palvella asiakasta hänen omalla äidinkielellään. Kotipalveluilla 

ja palveluasumisella halutaan myös turvata asiakkaan edellytykset asua omassa 

kodissaan mahdollisimman pitkään. 

Folkhälsanin hoitotyön pohjana on näyttöön perustuva hoitotyö yhdistettynä 

monipuoliseen käytännön kokemukseen ja tietoon. Hyvän hoidon edellytyksiä ovat 

ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta, myönteinen asennoituminen, moniammatillinen 

osaaminen, tietojen vaihto eri yksiköiden ja ammattiryhmien välillä, 

jatkuva kehitystyö ja työn arviointi sekä tarkoituksenmukaiset toimintatilat. 

1.2. Arvot 

Folkhälsanin yhteiset arvot – osaaminen, osallistuminen ja huolenpito – ovat 

konkretisoituneet käytännön vanhustyössä seuraavanlaisiksi, hyvän kokonaisvaltaisen 

hoidon perustana oleviksi arvoiksi: 

Kokonaisnäkemys 

Yksilökeskeisyys 

Yksityisyyden kunnioittaminen 

Itsemääräämisoikeus 

Oikeus käyttää omaa äidinkieltä 

Hyvä ja turvallinen kohtelu ja kommunikointi 

Kuntouttava työote 

Terveyden edistäminen 


Kohtelemme asiakasta yksilönä ja otamme huomioon hänen elämänkokemuksensa, 

elintapansa ja elämäntilanteensa kokonaisuutena. Fyysisen hyvinvoinnin 

lisäksi pyrimme kohentamaan asiakkaan sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia 

kuten mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja mielekkääseen toimintaan. 


Hoidon lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet ja odotukset. 

Asiakkaan omat toiveet ja tarpeet otetaan huomioon sellaisissa jokapäiväiseen 

arkeen liittyvissä asioissa kuin ateriat, herätys- ja nukkumaanmenoajat, vaatetus 

ja hygienia. 

Asiakkaan yksityisyyden kunnioittaminen 

Kunnioitamme asiakkaiden yksityisyyttä. Asiakasta kohdellaan hienotunteisesti 

kaikissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa tahdikkuutta esimerkiksi hoitotilanteissa 

kuten kylvetyksessä ja WC-käynneissä, pukemisessa ja aterioinnin yhteydessä. 

Asiakkaan oma identiteetti, elämäntyyli ja elintavat otetaan mahdollisuuksien 

mukaan huomioon, samoin kuin hänen toiveensa vaatetuksen, kampauksen ja 

muiden ulkoiseen olemukseen liittyvien asioiden suhteen. 

Asiakasta kohdellaan arvostavasti. Tämä koskee kaikkia asiakkaita, toimintakyvystä 

riippumatta. 


– –

Puhuttelumuoto (sinuttelu tai teitittely) valitaan asiakkaan odotusten ja toiveiden 

mukaan. 

Asiakkaan tapa suhtautua fyysiseen kontaktiin ja kosketukseen pyritään tunnistamaan 

ja ottamaan huomioon. Jos hän ei pysty ilmaisemaan toiveitaan sanallisesti, 

henkilökunta pyrkii tulkitsemaan hänen toiveitaan seuraamalla kehon 

kieltä. 

Asiakkaan henkilökohtaista, esimerkiksi uskonnollista vakaumusta, kunnioitetaan. 


Asiakkaan itsemääräämisoikeus perustuu lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista 

(785/1992). Kunnioitamme kaikissa tilanteissa asiakkaan oikeutta päättää itseään 

ja hoitoaan koskevista asioista. Dementiasta tai alentuneesta toimintakyvystä 

kärsivien asiakkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Tarvittaessa konsultoidaan 

dementiahoidon asiantuntijoita. 

Dementiapotilaiden kohdalla itsemääräämisoikeuden toteuttaminen ei toisaalta 

saa johtaa hoidon laiminlyöntiin. Joissain tapauksissa itsemääräämisoikeutta koskevat 

asiat voivat olla hyvin vaikeita ja moniselitteisiä. Henkilökunta kiinnittää 

erityistä huomiota siihen, että asiakas saa aina hyvää hoitoa itsemääräämisoikeutta 

vaarantamatta. 

Jos asiakkaalla ja omaisilla on hoidosta eriäviä mielipiteitä ja toiveita, noudatetaan 

ensisijaisesti asiakkaan omia toiveita. 

Henkilökunta ei todista juridisia eikä taloutta koskevia asiakirjoja, vaan omaisten 

on hankittava ulkopuolisia todistajia. Henkilökunta ei muullakaan tavoin 

puutu asiakkaiden talousasioihin. Tarvittaessa henkilökunta voi tehdä aloitteen 

edunvalvojan hankkimiseksi. 

Oikeus käyttää omaa äidinkieltä 

Folkhälsanin vanhustyön yksiköt ja yksiköiden toiminta ovat ruotsinkielisiä tai 

kaksikielisiä. Kaksikielisissä yksiköissä ruotsin- ja suomenkielisiä asiakkaita palvellaan 

heidän äidinkielellään. Myös yhteydenpidossa omaisten kanssa käytetään 

molempia kieliä. Tavoitteena on, että paikalla on aina henkilökuntaa, joka voi 

kommunikoida asiakkaan kanssa tämän äidinkielellä. Lisäksi asiakkaita pyritään 

palvelemaan heidän omalla kielellään myös silloin, kun heillä on jokin muu 

äidinkieli. 

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kulttuuritausta ja perinteet otetaan huomioon 

esimerkiksi pyhien vietossa. Suomenruotsalaisen, tarvittaessa myös ruotsalaisen, 

kulttuurin perinteet otetaan huomioon ruotsinkielisissä yksiköissä, ja kaksikielisissä 

yksiköissä lisäksi suomenkielisen kulttuurin perinteet. 

Turvallinen kohtelu ja kommunikointi 

Asiakkaita kohdellaan turvallisuutta lisäävällä tavalla heitä arvostaen. Jokapäiväisessä 

työssä pyrimme luomaan kontaktin asiakkaisiin keskustelun ja fyysisen 

kosketuksen avulla. Henkilökunta keskustelee vanhusten kanssa, kuuntelee heitä 

ja tunnistaa heidän kontaktien tarpeensa. Henkilökunta järjestää asiakkaille 

tilaisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, keskusteluun ja yhdessäoloon heidän 

toiveittensa mukaisesti. 


Kuntouttavalla hoidolla ja kuntoutusta edistävillä työtavoilla autamme ja tuemme 

asiakkaita saavuttamaan mahdollisimman hyvän fyysisen, psyykkisen ja 

sosiaalisen toimintakyvyn. Kuntouttavan hoidon avulla harjoitetaan käytännön 

taitoja kuten omatoimista liikkumista, pukeutumista ja peseytymistä, ruokailua ja 

kommunikointitaitoja. 


– –

Nämä toimet toteutetaan hoitohenkilökunnan ohjauksessa. Mitattavat tavoitteet 

ja toimenpiteet kirjataan hoitosuunnitelmaan ja potilasasiakirjoihin ja niitä 

seurataan ja arvioidaan RAI-ohjelman avulla (Resident Assessment Instrument). 

Kuntouttavaa työotetta noudatetaan myös päivittäisessä toiminnassa, esimerkiksi 

ruokailutilanteessa. Hoitoon voi sisältyä myös muisteluharjoituksia. 


Vanhustyössä hyödynnetään Folkhälsanin kokemusta terveyden edistämisestä. 

Folkhälsanin erilaisia hankkeita ja terveysohjelmia hyödynnetään asiakkaiden 

elämänlaadun parantamiseksi. Terveyttä edistävään toimintaan kuuluu muun 

muassa kuntoilua ja liikuntaa, muisteluryhmiä, Taide ja terveys -hanke (”Konst 

och hälsa”), Mimosel-ohjelma, Balans-ella-ohjelma sekä muita terveysohjelmia 

ja -hankkeita. Vanhustyön eri yksiköt tekevät yhteistyötä Folkhälsanin terveydenedistämistyötä 

järjestävien yksikköjen kanssa. Kaikissa vanhustyön yksiköissä 

(palveluasuminen ja hoito-osastot) on virkistystoiminnasta vastaavia henkilöitä. 

1.3. Hoidon laatuindikaattorit 

Seuraavat laatuindikaattorit sisältyvät Folkhälsanin vanhustyössä käytettävään 

RAI-arviointijärjestelmään (Resident Assessment Instrument). Vanhustyössä 

arvioidaan yksittäisen asiakkaan terveydentilaa ja toimintakykyä kuvaavia tekijöitä. 

Pitkäaikaishoidossa RAI-järjestelmässä arvioidaan seuraavia asioita: 

1) elämänlaatu – liikkuminen, harrastustoimintaan osallistuminen, sosiaaliset 

taidot 

2) mieliala ja käytös 

3) kliininen hoito 

4) kognitiiviset kyvyt (muisti, ajattelu, kyky suunnitella arjen toimintoja) 

5) pidätyskyky 

6) infektiot 

7) ravinto ja syöminen (ravinnon koostumus, ravinnonsaanti, paino) 

8) toimintakyky (asiakkaan liikuntakyvyn ja muiden päivittäisten toimintojen 

ylläpito) 

9) rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö 

10) tapaturmien riski ja ehkäisy 

11) aistit (näkö, kuulo, kommunikointikyky) 

12) ihon kunto 

Nämä laatuindikaattorit arvioidaan ja otetaan huomioon hoidon suunnittelussa. 

Joka yksiköllä on RAI-käsikirja, jossa on laatuindikaattoreiden tarkempi kuvaus. 


– –

2. Henkilöstö ja kehitystyö 

Henkilöstökysymyksissä seurataan Folkhälsanin henkilöstöpolitiikkaa sekä 

voimassa olevia työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä. Motivoitunut ja osaava 

henkilökunta on korkeatasoisen vanhustyön keskeisin voimavara. 

2.1. Henkilöstön määrä 

Vanhusten laitoshoidossa ja asumispalveluissa Folkhälsanin henkilöstömäärä ja 

-rakenne täyttää ainakin vanhustyötä koskevien yleisten suositusten vähimmäisvaatimukset. 

Henkilöstön määrää seurataan myös RAI-ohjelmassa vertailujen 

avulla. 

Yleisiä suosituksia henkilöstömäärästä vanhustyössä on mm. julkaisussa Koko 

kunta ikääntyneiden asialla, Stakes 2001. Siinä esimerkiksi määritellään hyvän 

laitoshoidon henkilöstömitoitukseksi 0,80 ja keskitason mitoitukseksi vähintään 

0,50–0,60 (hoitotyötä tekevät henkilöt). 

Folkhälsanin vanhustyössä henkilöstön määrä lasketaan seuraavasti: 

Henkilöstömäärään lasketaan kaikki hoitotyötä tekevät henkilöt sekä osastonhoitaja 

kokoaikaisena toimena (vaikka hän käyttäisi osan ajastaan hallinnollisiin 

tehtäviin). Lisäksi mukaan lasketaan laitosapulaiset (siivoojat) kokonaisina toimina. 

Vastaavat ostopalvelut lasketaan muunnettuina mukaan työvoimaan. Tämä 

laskentatapa vastaa Stakesin RAI-ohjelman laskentatapaa. 

2.2. Henkilöstön kelpoisuus ja osaaminen 

Folkhälsanin tavoitteena on palkata päteviä ihmisiä, joilla on erityinen kiinnostus 

vanhustyöhön sekä kokemusta yksikkönsä erityisalueista. 

Folkhälsan noudattaa lakiin perustuvia kelpoisuusvaatimuksia (laki terveydenhuollon 

ammattihenkilöistä 559/1994 ja laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön 

kelpoisuusvaatimuksista 272/2005). 

2.3. Toimenkuvat ja osaamiskartoitukset 

Folkhälsan on laatinut eri henkilökuntaryhmiä varten omat toimenkuvat, jotka 

ovat tämän käsikirjan liitteinä ja lisäksi sähköisessä muodossa. 

Toimenkuvat on laadittu seuraaville työntekijäryhmille: 

- esimies 

- sairaanhoitaja/terveydenhoitaja 

- hoitaja 

- apulainen 

Henkilökunnan osaamista ja jatkokoulutusta seurataan. Työntekijöiden kelpoisuuden, 

osaamisen ja koulutuksen dokumentointia ja seurantaa varten on laadittu 

osaamiskartoituslomakkeita. Lomake täytetään sekä jokaisesta työntekijästä 

että koko yksiköstä. Lomakkeisiin kootaan tiedot työntekijöiden erityisosaamisesta 

sekä harrastuksista, joista voi olla hyötyä myös työssä. Kartoitusten avulla 

saadaan kokonaiskuva yksikön ja sen kaikkien työntekijöiden yhteisestä osaamisesta, 

ja siten voidaan paremmin hyödyntää ihmisten erityistaitoja. Työntekijöiden 

erilaiset tiedot ja taidot täydentävät toisiaan. Kun tunnetaan vahvuudet ja 

mahdolliset puutteet, on helpompi suunnitella jatko- ja täydennyskoulutusta. 


– 10 –

Osaamiskartoituslomakkeet ovat paperiversiona tämän käsikirjan liitteenä ja 

saatavissa myös sähköisessä muodossa. Yksikön esimies säilyttää täytetyt lomakkeet 

ja huolehtii niiden päivityksestä. 

2.4. Perehdyttäminen 

Yleistä tietoa Folkhälsanista työpaikkana saa henkilöstöoppaasta. Myös henkilöstöosasto, 

henkilöstövastaava tai esimies auttaa tarvittaessa työntekijöiden perehdyttämisessä. 

Jokaisella vanhustyön yksiköllä ja osastolla on perehdyttämissuunnitelma, jota 

noudatetaan, kun työn alkuvaiheessa ohjataan uusia työntekijöitä, sijaisia ja uusiin 

työtehtäviin siirtyviä henkilöitä, soveltuvin osin myös opiskelijoita. 

Suunnitelmassa määritellään, mitä perehdyttämiseen kuuluu, kuka ohjauksesta 

huolehtii ja miten (henkilökohtainen ohjaaminen, kirjalliset ohjeet jne.), kuka on 

vastuuhenkilö ja millä aikavälillä tehtävä hoidetaan (heti, viikon sisällä jne.). 

Suositus on, että perehdyttämiseen sisältyvät ainakin seuraavat kohdat: 

- käsikirja 

- toimintasuunnitelma 

- yksikön esite 

- osaston/yksikön päiväjärjestys ja rutiinit sekä muut käytännön tiedot 

- kokousrutiinit 

- hoitosuunnitelmat, potilasasiakirjat ja dokumentointi 

- arviointimenetelmät (esim. RAI, RAVA) 

- työnjako, työtoverit, yhteistyö, tiimityö, erityisalueet, vastuualueet, 

omahoitajan tehtävät 

- kuntoutusta edistävät työtavat 

- lääkehuolto 

- laitteiden käyttö (hoitolaitteet, tietokoneet) 

- miten toimitaan akuuttitilanteissa kuten kuolemantapauksissa 

- turvallisuussuunnitelma 

- riskienhallinta 

- yhteistyötahot. 

2.5. Henkilöstökoulutus 

Folkhälsan haluaa edistää työntekijöiden ammatillista osaamista kehittämistyön 

ja koulutuksen avulla. Jokaisen työntekijän odotetaan kantavan itse vastuun 

omasta kehityksestään ja tietojensa, taitojensa ja osaamisensa aktiivisesta kartuttamisesta. 

Henkilöstökoulutus sisältää erityyppistä jatko- ja täydennyskoulutusta. Työntekijöille, 

joilla ei ole vaadittua kelpoisuutta, voidaan tarvittaessa järjestää mahdollisuus 

täydentävään opiskeluun. Täydennyskoulutuksessa voidaan syventää 

tietoja hoitotyöstä tai käsitellä kuntoutusta edistäviä työtapoja sekä yhteistyöhön 

ja asenteisiin liittyviä kysymyksiä. 

Osastovastaava* laatii vuosittain henkilökunnan koulutussuunnitelman toimintasuunnitelman 

ja budjetin laatimisen yhteydessä. Suunnitelman lähtökohtana 

ovat ajankohtaiset koulutustarpeet, joita tulee esiin muun muassa kehityskeskustelujen 

ja osaston kelpoisuuskartoituksen yhteydessä. 

* Tässä käsikirjassa käytetään rinnakkain eri yhteyksissä erilaisia termejä, esim. yksikön vastuuhenkilö, osastovastaava, 

osastonhoitaja. Nimikkeet, organisaatio ja vastuunjako voivat vaihdella yksiköittäin ja toiminnoittain 

ja ne tarkennetaan yksikkökohtaisesti. 


– 11 –

Henkilökunnan ja osaston koulutustarpeita tarkastellaan kokonaisuutena ja 

koulutus koordinoidaan yhteistyössä muiden Folkhälsanin vanhustyön yksiköiden 

kanssa. Folkhälsanin omaa asiantuntemusta ja resursseja hyödynnetään mm. 

niin, että Folkhälsanin palveluksessa olevat asiantuntijat toimivat luennoitsijoina. 

Kaikkien työntekijöiden (vakituisten työntekijöiden ja pitkäaikaisten sijaisten) 

on osallistuttava koulutukseen/täydennyskoulutukseen kolme päivää vuodessa. 

Koulutus voi koostua myös lyhyemmistä jaksoista. 

Alueellisia hoitohenkilöstön kokoontumisia ja kursseja sekä työkiertoa voidaan 

käyttää yhteistyön sekä ammattitaidon ja motivaation kehittämiseksi. 

Henkilökunnan koulutusta koskevat tiedot kirjataan sekä henkilökohtaiseen 

että yksikön osaamiskartoitukseen. 

2.6. Kehityskeskustelut 

Esimies käy jokaisen työntekijän kanssa kehityskeskustelun säännöllisesti, yleensä 

vähintään kerran vuodessa. Keskustelussa käsitellyt ja sovitut asiat kirjataan 

lomakkeeseen. Tarkoituksena on käydä läpi työtilanne ja -tehtävät, työntekijän 

odotukset ja toiveet sekä mahdolliset ongelmat. Tavoitteena on myös, että työntekijä 

omaksuisi vanhustyön arvot ja laatukriteerit. Folkhälsanilla on yhteinen 

kehityskeskustelulomake. 

2.7. Työnohjaus ja konsultaatio 

Työnohjausta ja konsultaatiota käytetään henkilöstön kehittämisen menetelminä. 

Henkilökunnan tarpeista ja työn laadusta riippuen työnohjausta voidaan antaa 

ryhmässä tai yksilöllisesti. Yleensä ohjauksesta vastaa ulkopuolinen ohjaaja. 

2.8. Työterveyshuolto sekä työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen 

Folkhälsan pyrkii ylläpitämään ja parantamaan henkilökunnan työkykyä ja terveyttä 

terveyden edistämistoiminnalla ja TYKY-toiminnalla. Henkilöstöoppaassa 

kerrotaan tarkemmat tiedot työterveyshuollosta. 

Esimiehet seuraavat työntekijöiden hyvinvointia ja pyrkivät ehkäisemään ennalta 

terveysongelmia. 

2.9. Henkilöstökokoukset 

Yksikön tarpeiden mukaan pidetään säännöllisesti henkilöstö- tai osastokokouksia. 

Joka yksiköllä on suunnitelma henkilöstökokouksista. Näissä palavereissa 

käsitellään mm. toiminnan kehittämistä ja tiedotusta ja keskustellaan yhteisistä 

asioista, esim. tästä käsikirjasta. 

2.10. Lähtöhaastattelu 

Palvelussuhteen päättyessä esimies järjestää yleensä niin sanotun lähtöhaastattelun, 

jossa käydään läpi työntekijän kokemuksia työstä sekä mahdollisia eroamissyitä. 

Tarkoituksena on hyödyntää tietoja toiminnan kehittämisessä. Lähtöhaastattelut 

dokumentoidaan. 

2.11. Työvaatteet 

Hoitohenkilöstö saa vaaterahan tai työvaatteet/suojavaatteet voimassa olevan 

työehtosopimuksen mukaisesti. Työvaatteiden valinnassa kiinnitetään huomiota 

sekä asiakkaiden että työntekijöiden viihtyvyyteen. Jos mahdollista, henkilökunta 

ei käytä ns. laitosvaatteita, vaan tavallisia vaatteita. Työvaatteiden on oltava 

tarkoituksenmukaisia, ja yksiköt sopivat siitä, millaisia työvaatteita käytetään. 


– 12 –

3. Sidosryhmät ja asiakkaat 

Folkhälsanin vanhustyössä tehdään tiivistä yhteistyötä sekä järjestön sisällä että 

kaikkien ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä 

kehitetään toimintasuunnitelman mukaisesti ja asiakkaiden laatuvaatimukset 

ja -kriteerit otetaan huomioon. 

Vanhustyön sidosryhmiin kuuluvat: 

- asiakkaat 

- asiakkaiden omaiset 

- henkilöstö 

- vanhustyöpalvelujen tilaajat (lähinnä kunnat) 

- muut yhteistyötahot, mm. oppilaitokset. 

3.1. Asiakkaat 

Asiakkaat ovat keskeinen yhteistyökumppanien ryhmä, ja hoito suunnitellaan 

heidän tarpeittensa pohjalta. (Tässä käsikirjassa sanaa asiakas käytetään yleisenä 

nimityksenä asiakkaista, potilaista, palvelutalojen asukkaista jne.) 

Tavoitteena on, että hoito vastaa 

- Folkhälsanin arvoja ja laatukriteereitä 

- yksittäisten asiakkaiden odotuksia ja toivomuksia 

- omaisten odotuksia ja toivomuksia, erityisesti silloin kun asiakkaan 

toimintakyky on alentunut 

- viranomaisten ja ostajien/kuntien vaatimuksia. 

3.2. Henkilöstö 

Työntekijöiden viihtyminen on tärkeä edellytys sille, että vanhustyön laatukriteerit 

pystytään täyttämään. Folkhälsan pyrkii edistämään työntekijöiden terveyttä 

ja hyvinvointia ja kannustaa heitä osallistumaan ja tekemään aloitteita. Tavoitteena 

on ottaa myös työn suunnittelussa huomioon työntekijöiden näkemykset 

ja saada aikaan toimivaa yhteistyötä sekä työntekijöiden että työntekijöiden ja 

johdon välille. 

3.3. Omaiset 

Koska vanhustyössä halutaan tarjota kokonaisvaltaista hoitoa, huomio kiinnitetään 

asiakkaan koko elämäntilanteeseen ja sosiaaliseen verkostoon. Siksi hyvä 

yhteistyö asiakkaan omaisten ja muiden läheisten kanssa on tärkeä osa hoitoa. 

Hoitohenkilökunnan työhön kuuluu pitää luontevasti yhteyttä omaisiin, tehdä 

heidän kanssaan yhteistyötä ja tukea asiakkaan ja omaisten välisiä kontakteja. 

Vanhustyössä ei ole määrättyjä vierailuaikoja. Folkhälsan haluaa kannustaa 

omaisia pitämään yhteyttä asiakkaisiin ja käymään näiden luona. Asiakkaiden 

arkielämän aktiivisuuden ja sosiaalisten kontaktien ylläpidon kannalta omaiset 

ovat hyvin tärkeitä. Jotta asiakkaan toiveet ja itsemääräämisoikeus pystyttäisiin 

ottamaan huomioon, suodaan myös omaisille mahdollisuus tulla kuulluksi sekä 

osallistua hoidon suunnitteluun ja hoitosuunnitelman laatimiseen. 


– 13 –

Yhteistyön perustana ovat 

- keskinäinen luottamus 

- tiedottaminen ja yhteydenpito hoitohenkilöstön kanssa 

- mahdollisuus osallistua hoidon suunnitteluun 

- mahdollisuus käydä asiakkaan luona, osallistua omais-/asiakaskokouksiin ja 

yhteisiin tilaisuuksiin 

- tiedottaminen omaisten yhdistyksistä, sosiaalieduista sekä muista asiakkaiden/ 

omaisten oikeuksista. 

Asiakkaiden ja omaisten toivomuksia ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan 

kaikessa asiakkaan, omaisen ja henkilökunnan välillä tehtävässä yhteistyössä. 

3.4. Vanhustyön palvelujen ostajat 

Folkhälsan tekee yhteistyötä kuntien kanssa. Kunnat ostavat suurimman osan 

Folkhälsanin hoitopaikoista ja -palveluista. Folkhälsanilla on yhteistyötä myös 

muiden palvelujen ostajien, mm. eri järjestöjen kanssa. Osan paikoista ja palveluista 

voivat ostaa yksityiset asiakkaat. Palveluasumisessa Folkhälsanin tavoitteena 

on tarjota sekä omistus- että vuokra-asuntoja. 

Kun Folkhälsan tekee ostopalvelusopimuksia kuntien ja järjestöjen kanssa, se 

toteuttaa sekä ostajien että omia laatutavoitteitaan. 

3.5. Yhteistyötahot 

Sen lisäksi, että Folkhälsan tekee asiakkaiden hoitoon liittyvää yhteistyötä asiakkaiden, 

omaisten ja kuntien kanssa, Folkhälsanilla on yhteistyötä useiden muiden 

tahojen kanssa. Näitä ovat muun muassa viranomaiset, kunnat, vanhustyö- ja 

potilasjärjestöt, sosiaali- ja terveysjärjestöt, alan oppilaitokset sekä tutkimuslaitokset. 

Yhteistyön tavoitteena on kehittää vanhustyötä sekä jakaa tietoja ja kokemuksia. 

Myös vapaaehtoistyöntekijät ja vapaaehtoisjärjestöt ovat Folkhälsanille 

tärkeitä yhteistyökumppaneita. 

Yhteistyötä tehdään monin tavoin, mm. yhteisissä kokouksissa ja neuvotteluissa, 

erilaisissa hankkeissa, seminaareissa, koulutustilaisuuksissa ja kokoontumisissa. 

Näin saadaan uutta tietoa vanhustyön kehittämiseksi. 

Asiakkaita koskevien tietojen välittämisessä Folkhälsan noudattaa tarkoin vaitiolovelvollisuutta. 

Vanhustyön yksiköt kartoittavat omat yhteistyöverkostonsa sekä laativat tarvittaessa 

sääntöjä yhteistyötä ja esimerkiksi tietojen antamista silmällä pitäen. 

Tarvittaessa nimetään yhteyshenkilöitä. 


– 14 –

4. Hoitoprosessi 

Folkhälsanin koko toiminta ja hoitotyö perustuvat Folkhälsanin toiminta-ajatukseen, 

yhteisiin arvoihin ja yhteiseen visioon. Ne ovat myös vanhustyön perustana. 

Tavoitteenamme on, että hoito ja asiakkaiden kohtelu täyttäisivät hyvän laadun 

kriteerit. Hoitoprosessissa asiakas on keskipisteessä ja hoito perustuu asiakkaan 

ja henkilökunnan väliseen luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Omahoitaja on 

omaisten yhteyshenkilö, ja hänellä on erityisvastuu hoidon hyvästä laadusta. 

Jatkuvalla arvioinnilla ja palautteella haluamme taata, että vanhustyön tavoitteet 

toteutuvat myös käytännössä. 

Tarkoituksena on, että kaikki hoito pohjautuu vanhustyön keskeisiin arvoihin, 

joita ovat kokonaisnäkemys, yksilökeskeisyys, asiakkaan yksityisyyden kunnioittaminen, 

asiakkaan itsemääräämisoikeus, hyvä ja turvallinen kohtelu ja kommunikointi, 

oikeus hoitoon omalla äidinkielellä sekä terveyden edistäminen. Hoitoprosessi 

sisältää monenlaisia vaiheita ja tapahtumia. Tässä luvussa käsitellään 

muutamia keskeisiä hoidon kulkuun liittyviä asioita. 

4.1. Kuntouttava työote – Folkhälsanin vanhustyön perusta 

Folkhälsanin vanhustyössä käytämme kuntouttavaa työotetta.** Se tarkoittaa 

hoitomenetelmää ja yksittäisiä hoitotoimenpiteitä, joita toteuttamalla ylläpidämme 

asiakkaan omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja kannustamme 

toimeliaisuuteen. 

Pidämme asiakasta hoitoprosessin aktiivisena osapuolena ja kehotamme asiakasta 

hoitamaan päivittäiset toimintonsa itse niin pitkään kuin se on mahdollista 

ja asiakkaan kunto ja kyvyt riittävät. Hoitomenetelmä perustuu siihen, että kannustamalla 

asiakasta esimerkiksi pukeutumaan, syömään ja liikkumaan itsenäisesti 

autamme häntä ylläpitämään tai toisinaan jopa kohentamaan jäljellä olevaa 

toimintakykyään. Se, että asiakas voi olla aktiivinen arkiaskareissaan ja pystyy 

mahdollisimman paljon huolehtimaan itse henkilökohtaisesta hygieniastaan, 

aterioinnistaan, pukeutumisestaan ja muista päivittäisistä askareistaan, on tärkeä 

osa hänen elämänlaatuaan ja elämänhallinnan tunnettaan. 

Me tutkimme, mistä asiakas selviytyy itsenäisesti tai mistä hän selviytyisi yksinkertaisten 

apuvälineiden ja aktivoivien työmenetelmien avulla (asiakkaan kuntoutumispotentiaali). 

Koko henkilökunta on hyväksynyt tämän hoitomenetelmän ja 

soveltaa sitä tietoisesti käytännön työssään. Asiakkaan toimintakykyä ja aktiivisuutta 

seurataan ja arvioidaan hoitosuunnitelmaa laadittaessa ja arvioitaessa 

sekä Folkhälsanin yksiköissä käytettävän vanhustyön arviointijärjestelmän (RAI) 

puitteissa. 

Asetamme konkreettisia tavoitteita sille, kuinka asiakkaan resursseja ja kykyjä 

eri alueilla (kuten liikkumiskykyä, kognitiivisia kykyjä, muistia) voidaan 

hyödyntää, palauttaa tai parantaa ja kuinka sillä tavoin voidaan kohentaa 

asiakkaan terveyttä ja elämänlaatua. Tavoitteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti 

henkilökohtaista hoitosuunnitelmaa varten. Asiakas itse ja omaiset 

ovat mukana tavoitteita asetettaessa ja sitoutuvat niihin. 

** Tässä käsikirjassa käytetään yleiskäsitteenä pääasiassa kuntouttavaa työotetta. Muita 

vastaavia, käytettyjä termejä ovat kuntouttava työtapa, kuntoutuspainotteinen työskentelytapa, 

kuntoutukseen suuntautunut hoito ja kuntouttava hoito. Käsitteillä tarkoitetaan 

sitä, että kaikki hoitotoimenpiteet tehdään niin, että otetaan huomioon asiakkaan yksilölliset 

kyvyt ja voimavarat. Termi ”kuntoutus” sitä vastoin tarkoittaa päämäärätietoisempaa 

prosessia, jossa kuntoutukseen erikoistuneiden työntekijöiden erityistaidot ovat keskeisessä 

asemassa. Kuntoutus perustuu täsmällisesti määriteltyyn tarpeeseen ja edellyttää normaalia 

lääketieteellistä arviointia. Kuntoutus tulee kysymykseen esim. lonkkamurtumien, aivoverenkierron 

häiriöiden ja muiden sairauksien yhteydessä. (Holma, Heinonen, Voutilainen, 

Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu, laatukäsikirja, Stakes 2002.) 


– 15 –

Lähtökohtana on kunnioittaa asiakasta ja hänen itsemääräämisoikeuttaan ja 

kuunnella hänen mielipiteitään, odotuksiaan ja toiveitaan hoidosta. Samalla motivoimme 

asiakasta olemaan aktiivinen ja selviytymään mahdollisuuksien mukaan 

itsenäisesti päivittäisistä toimistaan. Hoitajat keskustelevat hoidon eri vaiheista ja 

erilaisista hoitotoimenpiteistä ja käyvät ne läpi aivan konkreettisesti. Näin hoitajat 

saavat selville, millä tavoin hoitotyössä voitaisiin kannustaa asiakasta käyttämään 

omia voimavarojaan ja kuinka asiakasta voitaisiin auttaa ja kannustaa 

ylläpitämään toimintakykyään eri apuvälineitä ja menetelmiä käyttäen, hoitorutiineja 

muuttamalla tai tekemällä hoitotoimenpiteet eri tavoin. 

Tämä koskee kaikkia keskeisiä hoitoprosesseja, kuten henkilökohtaisesta puhtaudesta 

huolehtimista, pukeutumista ja ruokailutilanteita. 

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiakasta kannustetaan tekemään itse sellaista, 

mistä hän selviytyy, eivätkä hoitajat automaattisesti tai rutiininomaisesti esimerkiksi 

syötä tai pue asiakasta. Tavoitteenamme on voida työskennellä kaikessa 

rauhassa niin, että aina mahdollisuuksien mukaan voimme suoda asiakkaalle riittävästi 

aikaa suoriutua itse erilaisista toimista. Kannustamme asiakkaita liikkumaan, 

ottamaan muutamia askelia, nousemaan, istumaan, osallistumaan erilaisiin 

toimintoihin, keskustelemaan ja seurustelemaan, jotta he tuntisivat viihtyvänsä ja 

kokisivat arkensa mielekkääksi. 

Tavoitteenamme on lisäksi järjestää fyysinen ja sosiaalinen ympäristö sellaiseksi, 

että se kannustaa asiakkaita olemaan toimeliaita, hoitamaan mahdollisuuksien 

mukaan itse askareitaan ja olemaan liikkeellä. Hoitajilla tulee olla tilaisuus 

keskustella asiakkaiden kanssa ja saada heidät tekemään eri asioita ja seurustelemaan 

muiden asiakkaiden kanssa. 

Asiakkaiden mielekästä arkea voidaan tukea myös järjestämällä virkistystoimintaa, 

joka tuo elämään sisältöä. Muistia ja tunne-elämyksiä voidaan stimuloida 

esimerkiksi muistiharjoitusten avulla. Asiakkaiden kanssa voidaan vaikkapa 

keskustella vanhoista ajoista, katsella vanhoja valokuvia, kuunnella musiikkia, 

keskustella yhteisistä muistoista ja herätellä niitä eloon. Myös Folkhälsanissa meneillään 

olevia terveyttä edistäviä hankkeita ja virkistystoimintoja, joiden teemoja 

ovat esimerkiksi taide-elämykset ja terveys, tasapaino, liikkuminen ja kuntoilu, 

käytetään vanhustyössä hyväksi, kun halutaan tuoda lisää sisältöä vanhusten 

arkeen. 

Kuntoutusta järjestävät Folkhälsanin osastot tarjoavat mahdollisuuksien mukaan 

Folkhälsanin hoito-osastoille tukea ja apua kuntouttavan hoitomenetelmän 

kehittämisessä. Kuntoutusyksiköt mm. osallistuvat konkreettisesti hoitoon ja 

auttavat henkilökuntaa ja asiakkaita löytämään oikeita hoitoasentoja. He auttavat 

asiakkaita istumaan oikein ja löytämään miellyttäviä asentoja ja tapoja syödä, 

nousta ylös, kääntyä sängyssä, nousta istumaan jne. Lisäksi voidaan opettaa 

yksinkertaisia voimisteluliikkeitä, jotka auttavat asiakasta säilyttämään ja kehittämään 

liikkumiskykyään ja tasapainoaan. 


– 16 –

Hoitoprosessi 

Luottamus/Vuorovaikutus 

Arvojen perusta 

Asiakaskeskeisyys 



Yksityisyyden kunnioittaminen 


Oikeus hoitoon äidinkielellä 

Turvallinen kohtelu ja kommunikointi 

Kuntoutusta edistävät työtavat 


Osaaminen 

Osallistuminen 

Huolenpito 

Omahoitaja/muu henkilökunta 

Hoidon hyvä laatu/asiakkaan hyvä kohtelu 

Työn arvionti ja jatkuva kehittäminen 

Folkhälsan 

Toiminnan perusta 

Toimintaidea • Arvot • Visio 


– 17 –

Kuntouttava hoito/toiminta 

– Folkhälsanin vanhustenhuollon perusta 

Kuntouttava työote tarkoittaa, että autamme asiakasta ylläpitämään/parantamaan toimintakykyään 

optimaalisesti aktivoimalla häntä käyttämään fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavarojaan. 

Lähtökohta 

Asiakkaan kannalta 

Miten asiakas itse ja hänen omaisensa määrittelevät asiakkaan toimintakyvyn. 

Kuntoutumispotentiaali. 

Edellytys 

Asiakas/omaiset sitoutuvat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. 

Toiminta 

Terveysongelman lievittäminen, pahenemisen ennaltaehkäisy, poistaminen. Elämänlaatu 

terveysongelmista huolimatta 

Terveys Folkhälsanin määritelmän mukaan 

Folkhälsanin lähtökohta on kokonaisnäkemys terveydestä. Terveyteen vaikuttavat 

niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset tekijät. Terveys on paljon enemmän kuin vain 

sairauden puute. On kyse hyvinvoinnista, itsetunnosta ja toimintakyvystä. Terveys ei ole 

tavoite sinänsä vaan hyvän elämänlaadun edellytys. 

Toiminta 

Määritellään kuntouttavan hoidon sisältö jokaisen yksittäisen asiakkaan kohdalla 

(kuntoutumispotentiaali). Henkilökunta sitoutuu työssään käyttämään kuntoutumista 

edistävää työotetta (selostettu tekstissä). 

Edellytys 

Kaikki hoitotiimin jäsenet noudattavat yhteistä tavoitetta. Mistä asiakas 

selviää itse? RAI käytetään arviointiin. Mitä tehdään yhdessä asiakkaan kanssa? 

Pitää olla dokumentoituna hoitosuunnitelmassa. 

Lähtökohta 

Terveyslähtöisyys 

Kaikki yksiköt nimeävät vastuuhenkilön, joka vastaa hoitajien antaman kuntouttavan 

hoidon koordinoinnista. Vastuuhenkilö kutsuu koolle moniammatillisen 

tiimin määrittelemään yksittäisen asiakkaan tavoitteita. Moniammatilliseen tiimiin 

voi kuulua omahoitaja, aktivointivastaava, lääkäri, osastonhoitaja, toimintaterapeutti, 

fysioterapeutti ym. 

Hoitajan kannalta 

Perustuu Routasalo P, Lauri S (2001) läkkään henkilön kuntouttamista edistävä hoitotyön malli. 


– 18 –

Asiakkaan kuntoutumispotentiaali RAI:n mukaan 

Kognitiivinen 

kyky CPS 

Mielentila 

Masennusmittari 

Kivut 

Ravitsemus ja 

nesteenotto BMI 

Osallistuminen 

sosiaaliseen 

seurusteluun 

Fyysinen toimintakyky 

• Kyky vaihtaa asentoa sängyssä 

• Kyky liikkua paikasta toiseen 

• Kävely 

• Pukeutuminen 

• Syöminen 

• Hygieniasta huolehtiminen 

• Kylpeminen 

• WC-käynnit 

Motivoida asiakasta 

ja saada hänet sitoutumaan 

siihen, että 

hän yrittää itse 

Lääkkeet 

Diagnoosit 

4.2. Omahoitajan tehtävät ja vastuu 

Vanhustyön keskeisenä tavoitteena on saada asiakas tuntemaan, että hänestä 

huolehditaan ja että on joku, jonka puoleen hän voi kääntyä kysymyksineen ja 

huolineen. On myös tärkeää, että omaisilla on nimetty yhteyshenkilö. 

Jokaiselle asiakkaalle nimetään omahoitaja, joka valitaan yleensä jo ennen kuin 

asiakas tulee yksikköön. Tarvittaessa kuunnellaan asiakkaan toiveita. Omahoitaja 

huolehtii asiakkaasta ja auttaa häntä kotiutumaan osastolle tai asumisyksikköön. 

Toivottavaa olisi, että asiakas voisi käydä tutustumassa osastoon tai yksikköön 

jo etukäteen. Jos tämä ei onnistu, omahoitaja käy etukäteen asiakkaan luona 

tämän kotona tai senhetkisessä hoitopaikassa. Käynnin yhteydessä asiakkaalle ja 

omaisille kerrotaan yksikön toiminnasta ja palveluista. Kun asiakas tulee osastolle 

tai muuttaa asumisyksikköön, järjestetään viimeistään kahden viikon sisällä ns. 

tulohaastattelu. Tähän kokoontumiseen osallistuvat asiakas, omaiset, omahoitaja 

sekä tavallisesti myös osastonhoitaja. Omahoitaja auttaa asiakasta tutustumaan 

muihin yksikön asukkaisiin ja sopeutumaan ympäristöön. 

Omahoitajan tehtäviin kuuluu hoitosuunnitelman laatiminen ja päivitys. Hänellä 

on kokonaisvastuu hoidon toteuttamisesta. Omahoitajan vapaapäivinä hoitosuunnitelman 

päivityksestä huolehtii hänen sijaisensa. Omahoitaja vastaa tietojen 

siirtämisestä sijaiselle ja kertoo tälle olennaiset tiedot asiakkaan tilasta, hoidon tavoitteista 

ja hoitomenetelmistä sekä mahdollisista hoitotavoitteiden muutoksista. 

Osastonhoitaja valvoo, että omahoitaja ja hänen sijaisensa hoitavat tehtävänsä. 

Omahoitaja vastaa myös siitä, että käytetään kuntouttavaa työtapaa ja että 

asiakkaan resursseja ja toimintakykyä tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla. 

Hoidon arvioinnin yhteydessä asiakasta haastatellaan kaksi kertaa vuodessa, ja 

haastattelut kirjataan hoitosuunnitelmaan. Yhteydenpito omaisiin on merkittävä 

osa omahoitajan tehtävää. 


– 19 –

4.3. Dokumentointi, hoitosuunnitelma ja muut potilasasiakirjat 

Dokumentointiin kuuluvat potilaskertomukset, hoitosuunnitelma ja muut potilasasiakirjat. 

Dokumentoinnin tavoitteena on edistää hoidon jatkuvuutta ja sujuvuutta sekä 

turvata hoidon kannalta tarpeellisten tietojen saanti, hoidon toteuttaminen ja 

seuranta. 

Hyvän dokumentoinnin kriteerinä on, että se antaa selkeän kuvan asiakkaan 

kokonaisvaltaisesta hoidon tarpeesta, hoitotyön tavoitteista ja menetelmistä sekä 

saavutetuista tuloksista. 

Dokumentoinnin yleiset lähtökohdat ovat: 

1. Asiakkaan tarpeita arvioidaan yksilöllisesti ja monipuolisesti. 

2. Toimintakyvyn arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa käytetään RAI-arvioinnissa 

ja MMSE-testissä (dementiatesti) saatuja tuloksia. (RAI-arviointi tehdään 

kahdesti vuodessa.) 

3. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoitotyön tueksi yksilöllinen hoitosuunnitelma. 

Hoitosuunnitelman laatiminen aloitetaan heti asiakkaan tultua osastolle/yksikköön. 

4. Hoitosuunnitelma tehdään asiakkaan, omaisten ja tiimin yhteistyönä. 

5. Päivittäisen dokumentoinnin tavoitteena on kuvailla asiakkaan tilaa ja arvioida 

hänen resurssejaan mahdollisimman monipuolisesti. 

6. Kaikki tiedot asiakkaasta ja hoidosta merkitään potilasasiakirjoihin. 

7. Tarvittaessa käydään läpi asiakkaan kokonaistilanne ja tarkistetaan hoitosuunnitelmaa. 

8. Hoitosuunnitelmaa käytetään hoitotyön kehittämisen välineenä. 

Hoidon dokumentointi tarkoittaa sitä, että kaikki hoitotyön kokonaisuuden 

kannalta merkittävät tiedot kirjataan. Dokumentointia on mm. tietojen merkitseminen 

potilasasiakirjoihin ja hoitotyötä koskevien kokousten pöytäkirjat. Samoin 

dokumentointiin kuuluvat mm. hoitosuunnitelma, asiakkaan kliinisen tilan seuranta, 

merkinnät hoitotyön toteuttamisesta, asiakkaan kliinisen tilan kuvaukset 

sekä muut hoitotyön kannalta tärkeät asiat. 

Potilasasiakirjoilla*** tarkoitetaan paperisia tai sähköisessä muodossa olevia 

asiakirjoja, joita käytetään, laaditaan tai saadaan hoidon yhteydessä ja jotka 

sisältävät tietoja asiakkaan terveydestä, hoidosta ja elämäntilanteesta tai muista 

henkilökohtaisista asioista. 

Kun Folkhälsan tekee palvelusopimuksen kunnan kanssa, noudatetaan yleensä 

kunnan dokumentointia ja arkistointia koskevia sääntöjä. Seuraavassa esimerkkinä 

ote ostopalvelusopimuksesta: 

Palveluntuottaja noudattaa dokumenttien säilyttämisen, tuhoamisen ja arkistoinnin 

osalta niitä sääntöjä ja ohjeita, jotka koskevat vastaavaa kunnallista 

toimintaa. Potilasasiakirjojen osalta noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön 

asetusta potilasasiakirjojen laatimisesta ja niiden ja muun potilasasiakirjojen hoitamisen 

yhteydessä olevan aineiston säilyttämisestä. 

4.3.1. Dokumentoinnin juridinen merkitys 

Tietojen merkitseminen potilasasiakirjoihin on tärkeää asiakkaan ja henkilöstön 

oikeusturvan kannalta. Dokumentointi perustuu sosiaali- ja terveysministeriön 

asetukseen 99/2001. 

Asetuksessa ovat säännökset tietojen rekisteröinnin periaatteista, asiakkaan hoitoa 

koskevista päätöksistä sekä oikeudesta saada ja luovuttaa asiakkaan hoitoa 

koskevia tietoja. 

*** Potilasasiakirjat, ruotsiksi ”journalhandlingar” 


– 20 –

Potilasasiakirjoissa olevia potilastietoja käsittelevät terveydenhuollon ammattihenkilöt. 

He vastaavat potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä ja niihin 

kirjoitettavista tiedoista. Myös muut hoitotyöhön osallistuvat työntekijät voivat 

tehdä merkintöjä heidän ohjeidensa mukaisesti. Terveydenhuollon opiskelijat 

voivat käytännön työharjoittelun tai työssä oppimisen puitteissa tehdä merkintöjä 

potilasasiakirjoihin terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksessa. Ohjaaja 

hyväksyy allekirjoituksellaan opiskelijan merkinnät. 

Potilasasiakirjoihin merkitään asiakkaan hoidon arvioinnin ja suunnittelun 

kannalta tärkeät tiedot, joiden tulee olla virheettömiä. Korjaukset (merkintöjen 

muuttaminen, poistaminen ja täydentäminen) on tehtävä niin, että sekä alkuperäinen 

että korjattu merkintä on myöhemmin tunnistettavissa. Korjauksen tekijän 

nimi, virka-asema, päivämäärä ja korjauksen peruste merkitään asiakirjoihin. 

Asiakkaalla on oikeus tarkistaa häntä koskevat tiedot potilasasiakirjoista, samoin 

hänen omaisellaan. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan lain nojalla. Jos 

asiakas on tehnyt niin sanotun hoitotestamentin, hänen tahtoaan noudatetaan. 

Kaikki asiakkaasta potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ovat salaisia ja ne on käsiteltävä 

luottamuksellisesti. 

4.3.2. Hoitosuunnitelmat 

Hoitosuunnitelma antaa kokonaiskuvan asiakkaan hoidosta ja ohjaa hoitotyötä. 

Suunnitelmaan kirjataan hoidon tavoitteet (esimerkiksi toimintakyvyn parantaminen 

tai toimintakyvyn alenemisen ehkäiseminen), hoitomenetelmät ja arviointi. 

Jokainen hoitosuunnitelma tehdään yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon 

asiakkaan tarpeet, voimavarat, kokonaistilanne ja elämänhistoria. Tavoitteena 

on auttaa asiakasta tunnistamaan omat vahvuutensa ja käyttämään niitä hyväkseen, 

toisin sanoen auttaa häntä ylläpitämään ja mikäli mahdollista kehittämään 

toimintakykyään ja elämänlaatuaan. 

Kaikki yksiköt tekevät hoitosuunnitelmat yhteistyössä asiakkaan ja omaisten 

kanssa. Folkhälsanilla ei ole yhteistä hoitosuunnitelmalomaketta, vaan yksiköt 

laativat hoitosuunnitelman mallin yksikön ja asiakkaan tarpeiden perusteella. 

Tarkoitus on, että hoitosuunnitelma antaa kokonaiskuvan asiakkaan terveydestä, 

elämäntilanteesta, hoitotarpeesta ja yksilöllisistä toivomuksista. Suunnitelmaan 

merkitään muun muassa tiedot asiakkaan aikaisemmista elämänvaiheista. Ne 

yksiköt, jotka käyttävät RAI-arviointijärjestelmää, käyttävät RAI-hoitosuunnitelmamoduulia. 

4.3.3. RAI (Resident Assessment Instrument) 

Yhteistä vanhustyön RAI-arviointijärjestelmää (Resident Assessment Instrument) 

käytetään hoidon suunnittelun työvälineenä. Folkhälsan on ollut Suomessa ensimmäisten 

joukossa soveltamassa RAI-järjestelmää, ja koko Folkhälsanin vanhustyössä 

sitä on käytetty vuosista 2003–2005 alkaen. 

RAI on hoidon arviointiin ja seurantaan tarkoitettu järjestelmä. Sen avulla mitataan 

ja seurataan säännöllisesti erilaisia asiakkaan toimintakykyyn, terveyteen 

ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on parantaa hoidon laatua kaikilla 

tasoilla säännöllisen ja kokonaisvaltaisen arvioinnin avulla. Arviointi sisältää 

noin 400 eri muuttujaa, jotka liittyvät mm. asiakkaan kognitiivisiin kykyihin, 

terveydentilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja tasapainoon, kuuloon ja kommunikointikykyyn, 

psykososiaaliseen hyvinvointiin sekä aktiivisuuteen. RAI-ohjelman 

avulla kartoitetaan ja arvioidaan asiakkaan voimavarat ja ongelmat, ja hoitosuunnitelma 

laaditaan arvioinnin perusteella. Kokonaisarviointi ja hoitosuunnitelman 

tarkistus tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa. 


– 21 –

Omahoitaja tekee omien asiakkaidensa arvioinnit. Joka yksikköön on nimitetty 

RAI-yhteyshenkilö, ja Folkhälsanin RAI-vastuuhenkilöt muodostavat yhteistyöryhmän. 

RAI-arvioinnin tulosten raportointi ja seuranta on tärkeä osa kehittämistyötä. 

Osastonhoitaja tai yksikön esimies vastaa siitä, että hoitosuunnitelma tehdään 

RAI-mallin mukaan. 

RAI-arviointimenetelmää hoitosuunnitelman työvälineenä havainnollistetaan 

seuraavissa kuvissa. 

Myös kotihoitoa varten on olemassa RAI-arviointiohjelma. Työntekijät täyttävät 

asiakkaitaan varten kyselykaavakkeen, jossa on noin 300 kysymystä. (Apuvälineinä 

käytetään kämmentietokoneita, mikä helpottaa tietojen rekisteröintiä asiakaskäynnin 

yhteydessä.) Kotihoidon saamia RAI-arviointiohjelman tietoja voidaan 

käyttää hoitosuunnitelman pohjana asiakkaille, jotka myöhemmin siirtyvät 

hoitoketjussa eteenpäin esim. asumisyksikköihin. 

Kotipalveluissa (kotihoito) käytetään myös RAVA-indeksi-laatuseurantajärjestelmää 

hoidon arvioinnin kriteerinä. 

Muita hoidon arvioinnin kriteerejä ovat tarvittaessa lääkärinlausunnot, muistitestit 

ja sosiaalisen ympäristön arviointi. Tarvittaessa kotihoidosta otetaan yhteyttä 

terveyskeskukseen tai lääkäriin. 


– 22 –

RAI-PROSESSI PITKÄAIKAISHOIDOSSA 

sisäänkirjoituksesta hoidon suunnitteluun 

Asiakas tulee osastolle (1.–8. päivä) 

Asiakas 

Asiakirja 

Omaiset 

Omahoitaja ottaa asikkaan vastaan ja kirjaa 

häntä koskevat RAI-perustiedot 

Asiakkaan MDS-arviointijakso alkaa. 

Omahoitaja vastaa arvioinnista. 

Omahoitaja kokoaa 

kaiken tarvittavan 

informaation (1. päivä) 

Työtiimi ja mahdollisesti 

erikoislääkärit 

Omahoitaja 

tekee asiakkaan 

alustavan hoitosuunnitelman 

yhdessä työtiimin 

kanssa 

(2. päivä) 

Asiakasta koskevat MDS-tiedot kirjataan 

suojatulle tietokoneohjelmalle (8. päivä). 

Omahoitaja tulostaa RAPsin ja muut asteikot (8.–14. päivä) 

Vahvuudet ja ongelma-alueet, ensimmäinen priorisointi. 

Asiakas 

Omaiset 

Hoitosuunnitelma 

Omahoitaja vastaa siitä, että työtiimi tekee 

hoitosuunnitelman yhdessä. Vähintään seuraavien 

henkilöiden tulee olla mukana: omahoitaja, 

asiakas, muu työtiimi. Osastonhoitaja 

tai vastaava hoitaja vastaa viime kädessä siitä, 

että hoitosuunnitelmassa priorisoidaan asiakkaan 

tarpeet ja että suunnitelman tavoitteet 

ovat selkeät ja painopisteenä on kuntouttava 

hoito. 

Työtiimi 

Lääkärit 

Mahdolliset muut 

asiantuntijat 

Asiakkaan henkilökohtainen ja 

tavoitteellinen hoitosuunnitelma 

valmis viimeistään 14 päivän kuluttua 

sisäänkirjoituksesta 

Lähde: 

Noro, Finne-Soveri, Björkgren, Vähäkangas (toim.) 

Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus 

Stakes, 2005 


– 23 –

RAI-PROSESSI KOTIHOIDOSSA 

Asiakas tulee kotihoitoon. 

Asiakkaaksi ottaminen on hoidettu 

valmiiksi. 

Asiakas 

Asiakirja 

Omaiset 

Omahoitaja tapaa asiakkaan ja kirjoittaa RAI: 

hin perustiedot asiakkaasta. 

Asiakkaan MDS-arviointijakso alkaa. 

Omahoitaja vastaa arvioinnista. 

Omahoitaja kokoaa 

kaiken tarvittavan 

informaation 

Työtiimi ja mahdollisesti 

erikoislääkärit 

Omahoitaja 

tekee asiakkaan 

alustavan hoitosuunnitelman 

yhdessä työtiimin 

kanssa 

Asiakasta koskevat MDS-tiedot kirjataan 

suojatulle tietokoneohjelmalle (8. päivä). 

Omahoitaja tulostaa CAP-listan ja muut asteikot (8.–14. päivä). 

Voimavarat ja ongelma-alueet, ensimmäinen priorisointi 

Asiakas 

Omaiset 

Hoitosuunnitelma 

Omahoitaja vastaa siitä, että työtiimi tekee 

hoitosuunnitelman yhdessä. Vähintään 

seuraavien henkilöiden tulee olla mukana: 

omahoitaja, asiakas, omaiset ja muu työtiimi. 

Osastonhoitaja tai moduulivastaava vastaa 

viime kädessä siitä, että hoitosuunnitelmassa 

priorisoidaan asiakkaan tarpeet, suunnitelman 

tavoitteet ovat selkeät ja painopisteenä 

on kuntouttava hoito. 

Työtiimi 

Lääkärit 

Mahdolliset muut 

asiantuntijat 

Asiakkaan yksilöllinen ja tavoitteellinen 

hoitosuunnitelma on valmis 14 päivän kuluttua 

siitä, kun asiakas on tullut kotihoitoon. 

Lähde: 

Noro, Finne-Soveri, Björkgren, Vähäkangas (toim.) 

Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus 

Stakes, 2005 


– 24 –

4.3.4. Erityiset hoitotoimenpiteet 

Erityisillä tai arkaluontoisilla hoitotoimenpiteillä tarkoitetaan turvallisuussyistä 

tehtäviä toimenpiteitä, jotka rajoittavat asiakkaan liikkumis- tai toimintavapautta 

ja jotka asiakas saattaa kokea pakkotoimenpiteinä. 

Joissakin tilanteissa asiakkaan terveyden, onnettomuusriskin tai vastaavan syyn 

takia on välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin, joita asiakas vastustaa. Tällöin on 

usein kyseessä dementiapotilas. 

Asiakkaan tahdon vastaisiin ja liikkumisvapautta rajoittaviin toimiin ryhdytään 

Folkhälsanin vanhustyössä vain vakavan harkinnan perusteella ja jos se on hoidon 

kannalta aivan välttämätöntä. Ensin on selvitettävä muut vaihtoehdot. 

Jos pakkotoimenpiteitä käytetään, on aina pyydettävä asiakkaan tai hänen toimintakyvystään 

riippuen omaisen tai edunvalvojan suostumus. Toimenpiteistä ja 

niiden perusteluista tehdään aina merkintä hoitosuunnitelmaan. 

4.3.5. Hoitovirheiden dokumentointi 

Tavoitteena on, ettei Folkhälsanin vanhustyössä tehdä hoitovirheitä. Mikäli 

kuitenkin virhe tapahtuu, on asia aina selvitettävä tarkkaan ja tiedot kirjattava 

tarkoin potilasasiakirjoihin. Myös sellaiset onnettomuudet, jotka eivät aiheudu 

hoitovirheestä, dokumentoidaan. 

Hoitovirheestä ilmoitetaan esimiehelle ja vastaavalle lääkärille. Esimiehelle 

asiasta ilmoittaa se, joka on tehnyt tai huomannut hoitovirheen tai saanut tiedon 

onnettomuudesta. Jos on kyse vakavammasta hoitovirheestä, asiakas on esimerkiksi 

saanut vääriä lääkkeitä, tapauksesta kerrotaan aina asiakkaalle ja omaisille. 

Hoitovirheestä tehdään merkintä lomakkeelle, johon kirjataan ainakin seuraavat 

tiedot: 

- millainen hoitovirhe on tapahtunut, koska ja missä, mistä virhe johtuu 

- miten virheestä on raportoitu ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. 

Kun hoitovirhe on tapahtunut, käydään tapaus aina läpi, jotta myöhemmin voitaisiin 

välttää vastaavia virheitä tai tilanteita. 

Hoitovirheet ja onnettomuudet dokumentoidaan ja niistä tehdään vuosittain 

yhteenveto yksikön toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä. 

Asiakkaiden, omaisten tai muiden henkilöiden tekemät kirjalliset ja suulliset 

valitukset rekisteröidään ja dokumentoidaan. Yksikön esimies vastaa siitä, että 

valitukset käsitellään asianmukaisesti ja niiden johdosta ryhdytään tarpeellisiin 

toimenpiteisiin. 

4.4. Riskienhallinta 

Riskienhallintaan kuuluvat ainakin seuraavat asiat. Jokainen yksikkö tekee merkinnät 

siitä, kuinka se ottaa ne huomioon. 

Hoitovirheiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja dokumentointi (vrt. kohta 

4.3.5.) 

Toimenpiteet, jotka tehdään asiakkaan turvallisuuden takia ja jotka voivat esimerkiksi 

rajata asiakkaan liikkumisvapautta (ks. myös kohta 4.3.4) 


– 25 –

Hygienia ja tartuntavaara 

Hygieniaa koskevissa asioissa käännytään yksikön vastuuhenkilön puoleen tai 

yksikön mahdollisen hygieniavastaavan puoleen. Myös Meltolan tai HYKS:n 

hygieniahoitajiin voidaan ottaa yhteyttä. Yksiköillä tulee olla kirjalliset ohjeet 

hygieniasta. Yksiköissä noudatetaan aseptista työjärjestystä. Kaikille uusille 

työntekijöille ja sijaisille korostetaan hygienian merkitystä ja kerrotaan, kuinka 

yksikössä menetellään. 

Turvallisuussuunnitelma 

Jokaisella Folkhälsanin kiinteistöllä ja yksiköllä on turvallisuussuunnitelma ja 

turvallisuusasioiden hoitoa varten nimetty vastuuhenkilö. Henkilökunnalle tiedotetaan 

turvallisuussuunnitelmasta, jonka tulee olla osastolla nähtävänä. Henkilökunnan 

tulee myös tietää, miten on meneteltävä tulipalon sattuessa tai muissa 

hätätilanteissa. Turvallisuuskysymyksistä tiedottaminen sisältyy henkilökunnan 

perehdyttämiseen, ja lisäksi turvallisuuskysymyksiä käsitellään säännöllisesti 

henkilöstökoulutuksessa. Folkhälsanin turvallisuussuunnitelman malli on intranetissä. 

Tarvittaessa turvallisuuspäällikkö ja aluevastaavat tiedottavat lähemmin 

turvallisuuskysymyksistä. 

Asiakkaan omaisuus 

Sosiaalihuollon yksiköillä ei ole velvoitetta huolehtia asiakkaiden rahavaroista 

(ks. Suomen Kuntaliiton yleiskirje 2000a). Vastuu asiakkaan omaisuudesta on 

siis ensisijaisesti hänellä itsellään, omaisilla tai edunvalvojalla. Jos se on mahdollista, 

asumisyksikössä asiakkaalle varataan lukittava kaappi, johon muilla ei ole 

pääsyä. Arvo-esineiden, luottokorttien tai suurten rahamäärien säilyttämistä ei 

kuitenkaan suositella. 

Jos asiakkaan varojen hoitoa ei voida järjestää muulla tavoin, henkilökunta voi 

poikkeustapauksissa ja erityisen painavista syistä ottaa rahavarat hoitaakseen. 

Yksikön esimies päättää asiasta. Suurempia rahamääriä ei pidä kuitenkaan antaa 

säilytettäväksi. 

Jos on ilmeistä, että asiakas tarvitsee apua tai neuvoja talouden hoidossa, 

henkilökunta huolehtii siitä, että hän saa apua. Edunvalvojan nimeäminen voi 

olla tarpeellista esimerkiksi dementiapotilaalle. Henkilökunta ei kuitenkaan ota 

hoitaakseen asiakkaan pankkiasioita tai vastaavia. 

Ensiapuvalmius 

Jokainen yksikkö pitää huolen siitä, että henkilökunnalla on ajan tasalla olevat 

ensiaputaidot. Yksikön esimies vastaa siitä, että yksikössä on asianmukaiset ensiapuvälineet 

ja että työntekijät osaavat toimia kriisitilanteessa. 

Tietojen salassapitovelvollisuus ja IT-järjestelmät 

Folkhälsanin yleisiä IT-turvamääräyksiä on aina noudatettava. Henkilökohtaisia 

salasanoja ei saa missään tapauksessa luovuttaa muille. Käyttäjä vastaa siitä, 

miten ja mihin hänen salasanaansa käytetään. 

Tietokoneita ei pidä jättää valvomatta, jos ohjelmia on auki. Käyttäjä vastaa 

siitä, mitä tapahtuu, kun tietokone on avattu hänen salasanallaan. 

Salassa pidettäviä tietoja ei saa tallentaa kovalevylle tietokoneissa, joissa on 

Windows 95- tai 98-käyttöjärjestelmä. Valittujen käyttöjärjestelmien on oltava 

IT-osaston hyväksymiä, samoin kovalevyn tiedostojärjestelmien. Tietokoneita ei 

tule voida avata ilman salasanaa. 

Salassa pidettäviä tietoja saa lähettää sähköpostitse tai sähköpostin liitteenä ainoastaan 

salattuina. Jos tiedostot ovat yhteisiä, ne tallennetaan palvelimelle siten, 

että niihin pääsy on rajattu. Jos halutaan lähettää tiedostoja henkilöille, joilla ei 

ole pääsyä Folkhälsanin palvelimille, tiedostot on suojattava. 


– 26 –

4.5. Lääkehuolto 

Laitoshoidossa ja asumisyksiköissä henkilökunta vastaa lääkehuollosta ja lääkkeiden 

jakamisesta. Myös kotipalvelujen piirissä henkilökunta voi erityistapauksissa 

vastata lääkkeiden antamisesta jollekin asiakkaalle. Tällöin asiasta mainitaan 

hoitosuunnitelmassa. 

Hyvä lääkehuolto merkitsee sitä, että 

- asiakkaalla on oikeus saada säännöllisesti tietoa lääkityksestään 

- asiakas saa oikeat lääkkeet oikeina annoksina oikeaan aikaan ja oikealla tavalla 

- asiakkaan lääkitystä tarkistetaan säännöllisesti 

- noudatetaan vastaavan lääkärin ohjeita. 

Lääkehuollossa ja lääkkeiden jakamisessa vastuunjaon ja periaatteiden tulee olla 

selkeät ja henkilökunnalla riittävät tiedot. 

Tarkemmat ohjeet lääkehuollosta vanhustyössä annetaan erillisessä liitteessä. 

4.6. Lääketieteellinen hoito 

Laitoshoidossa lääketieteellinen hoito sisältyy hoitomaksuun. Avohoidossa 

(ryhmäasuminen, kotihoito/kotipalvelut) se ei sisälly hoitoon. Asumisyksiköissä 

asiakkaat maksavat itse hoidostaan ja käyttävät esimerkiksi terveyskeskuksen tai 

omalääkärin palveluja. 

Asumisyksiköillä on konsultoiva lääkäri sekä sairaanhoitajia tai vastaavan koulutuksen 

saaneita työntekijöitä, jotka voivat päättää, milloin tarvitaan lääketieteellistä 

erityisasiantuntemusta. Yksiköillä on valmiudet ottaa veri- ja muita rutiinikokeita, 

jotka voidaan lähettää ulkopuoliseen laboratorioon tutkittaviksi. 

4.7. Osaston/yksikön päivä-/viikko-ohjelma 

Jokainen yksikkö ja osasto laatii ohjeellisen päivä- tai viikko-ohjelman tai työohjelman. 

Tämän yksikön päivä- ja viikko-ohjelma on käsikirjan III osassa. 

4.8. Hoito- ja asuinympäristö 

Tavoitteena on, että viihtyisän hoito- ja asuinympäristön avulla autetaan asiakkaita 

viihtymään ja pitämään yllä terveyttään, elämänlaatuaan ja toimintakykyään. 

Hoitomiljöössä huomio on kiinnitettävä sekä esteettisiin että käytännöllisiin 

asioihin. Ympäristö suunnitellaan sellaiseksi, että tilat soveltuvat liikuntarajoitteisille 

ja että asiakkaat voivat liikkua mahdollisimman itsenäisesti ja myös oleskella 

ulkona tai parvekkeella. 

Tilojen suunnittelussa kiinnitetään huomiota asiakkaiden yksityisyyteen ja siihen, 

että heillä on omaa rauhaa, mutta tiloja varataan myös yhteistä toimintaa ja kanssakäymistä 

varten. Tavoitteena on, että asiakkailla olisi myös laitoshoidossa oma 

huone. Lyhyen aikavälin tavoitteena on vähentää potilasmäärää huonetta kohti. 

Uusissa rakennushankkeissa lähtökohtana on tehdä vain yhden hengen huoneita. 

Asumisyksiköissä pyritään varaamaan jokaiselle oma huone, jossa asiakkaalla voi 

olla omia tavaroita ja huonekaluja. 

Tilat suunnitellaan niin, että ne ovat hoidon kannalta tarkoituksenmukaiset ja 

että asiakkaiden on helppo ulkoilla ja osallistua heille järjestettyyn toimintaan. 

Tulevat rakennuskohteet suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan niin, että tilat 

ovat katutasossa, jolloin asukkaiden on helppo päästä ulkoilemaan. 

Asiakkaiden ja omaisten tapaamisille varataan riittävät tilat samoin kuin asukkaiden 

virkistystoiminnalle. Yleiset tilat ja asiakashuoneet ovat savuttomia. 


– 27 –

4.9. Virkistystoiminta ja ulkoilu 

Mielekkääseen elämään kuuluu mahdollisuus monenlaiseen toimintaan, harrastuksiin 

ja elämyksiin sekä kanssakäymiseen muiden kanssa. Vanhustyön 

asiakkailla on mahdollisuus osallistua heille järjestettyyn virkistystoimintaan 

kiinnostuksesta ja toimintakyvystä riippuen. Tämä otetaan huomioon hoidon 

suunnittelussa, ja omahoitaja vastaa yhdessä asiakkaan kanssa siitä, että asiakas 

osallistuu erilaisiin toimintoihin. Jokaiseen yksikköön nimetään virkistystoiminnasta 

vastaava henkilö. 

Harrastustoimintaa suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden, mahdollisuuksien ja 

toiveiden mukaisesti. Tärkeitä ovat myös jokapäiväiset askareet luontevana osana 

päivän kulkua. Keskustelut, vapaamuotoinen kanssakäyminen ja pienet toimintatuokiot 

osana arkirutiineja voivat olla yhtä merkittäviä kuin ohjattu harrastustoiminta. 

Asiakkaille järjestetään heidän toiveidensa ja liikkumiskykynsä mukaan 

tilaisuus säännölliseen ulkoiluun niin, että he voivat istuskella puutarhassa tai 

parvekkeella tai tehdä kävelyretkiä. 

Folkhälsanilla on apunaan vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka esimerkiksi voivat 

viedä vanhuksia kävelylle ja järjestää osastolla harrastustoimintaa. Vapaaehtoiset 

työntekijät eivät kuitenkaan osallistu mihinkään hoitotoimenpiteisiin, ja heidän ja 

henkilökunnan välinen työnjako on selvä. Henkilökunta vastaa aina hoidosta ja 

tekee hoitotoimenpiteet. 

4.10. Saattohoito 

Folkhälsanilla hoidetaan kuolevia potilaita lähinnä laitoshoidon piirissä, mutta 

myös muut yksiköt ja osastot voivat joissakin tapauksissa järjestää saattohoitoa 

asiakkailleen. 

Folkhälsanin tavoitteena on antaa asiakkaalle hyvää hoitoa elämän loppuvaiheessa 

ja tarjota puitteet arvokkaalle kuolemalle. Erityistä huomiota kiinnitetään 

siihen, että kuoleva ja hänen omaisensa saavat tarvitsemaansa tukea sekä mahdollisuuden 

jättää jäähyväiset rauhallisessa ja tilanteeseen sopivassa ympäristössä. 

Kuolevan ja omaisten toiveet otetaan mahdollisimman pitkälle huomioon. 

Loppuvaiheessa varataan kuolevalle oma huone. Asiakkaat voivat halutessaan ilmaista 

toiveensa saattohoidosta ja siitä, miten kuoleman kohdatessa menetellään. 

Omaisten yhteystiedot selvitetään etukäteen, samoin se, kenelle kuolemantapauksesta 

ilmoitetaan. Jos omaisilla on tarve keskustella tapahtuneesta, henkilökunta 

yrittää järjestää tähän mahdollisuuden ja huolehtii siitä, että omaisille kerrotaan 

heidän toivomansa asiat. Yksikössä järjestetään muistohetki, johon yksikön asiakkaat 

voivat osallistua. 

Jokaisella vanhustyön yksiköllä on toimintasuunnitelma kuolemantapausten 

varalle. Erityisesti osastoilla, joiden henkilökunnalla ei ole paljon kokemusta kuolemantapauksista, 

työntekijöille järjestetään koulutusta ja heitä neuvotaan, miten 

kuolemantapauksen yhteydessä käytännössä menetellään. Toimintasuunnitelmassa 

ovat tarpeelliset yhteystiedot ja tieto siitä, kuinka henkilökunnan tulee toimia 

ja kehen tulee ottaa yhteyttä. 


– 28 –

5. Tulokset ja kehitystyö 

Toimintaa arvioidaan seuraavista näkökulmista: 

5.1. Sidosryhmät ja asiakkaat 

Toimintaa arvioidaan menetelmällä, jota käytetään oma-aloitteisen ja suunnatun 

palautteen saamiseksi. Oma-aloitteinen, spontaani palaute tarkoittaa asiakkaiden, 

omaisten ja yhteistyökumppaneiden omasta aloitteestaan tekemiä huomautuksia, 

valituksia, toivomuksia ja ehdotuksia. Asiakkaat ja omaiset voivat tehdä huomautuksia 

esimerkiksi puhelimitse, suullisesti henkilökohtaisissa tapaamisissa 

tai omaistapaamisissa, kirjeitse, sähköpostitse, palautelaatikkojen välityksellä 

tai muulla tavoin. Esiin tuodut näkökohdat otetaan huomioon ja niitä käytetään 

hoidon kehittämisen lähtökohtana. Jos palautteen antaja niin toivoo, on palautteeseen 

aina vastattava. Saapunut palaute viedään aina eteenpäin ja siitä raportoidaan. 

Suunnattu palaute tarkoittaa sitä, että asiakkaita ja muita sidosryhmiä pyydetään 

esittämään hoitoa koskevia näkemyksiä ja arvioita erilaisin kyselyin, joissa 

asiakkaita, omaisia ja muita sidosryhmiä pyydetään vastaamaan kysymyksiin ja 

arvioimaan hoidon eri puolia. 

Käytettävät kyselylomakkeet laaditaan Folkhälsanin tässä käsikirjassa esiteltävien 

vanhustyön laatukriteerien perusteella. Eri tavoitteiden saavuttamista tarkennetaan 

kysymyksillä, jotka käydään läpi ja arvioidaan järjestelmällisesti. 

5.2. Henkilöstö 

Työpaikan ilmapiiri ja henkilöstön viihtyminen sekä kehitys- ja vaikutusmahdollisuudet 

ovat hyvän hoidon kannalta tärkeitä asioita. Folkhälsanin piirissä pyritään 

sekä henkilökunnan keskinäiseen että johdon, esimiesten ja henkilökunnan 

väliseen avoimuuteen ja yhteistyöhön. 

Folkhälsan kartoittaa henkilöstön hyvinvointia säännöllisesti työilmapiiritutkimuksin 

mm. osallistumalla vuosittain sekä Suomessa että muualla Euroopassa 

järjestettävään kilpailuun ”Suomen parhaat työpaikat”, joka on samanaikaisesti 

sekä tutkimus että kilpailu. Henkilökuntaa kehotetaan tuomaan näkemyksensä 

esiin säännöllisissä kehityskeskusteluissa, ja työntekijöillä on tilaisuus antaa 

lisäksi omaehtoista palautetta. Henkilökunnalle tarjotaan täydennyskoulutusta, 

jota arvioidaan säännöllisesti. Henkilöstötilinpäätös sisältää keskeisiä tietoja henkilökunnasta, 

ikä- ja sukupuolirakenteesta, vakituisten ja määräaikaisten työntekijöiden 

suhteesta, työntekijöiden vaihtuvuudesta, sairauspoissaoloista ja muista 

poissaoloista jne. 

5.3. Yhteiskunta 

Folkhälsan seuraa yhteiskunnan kehitystä sekä vanhustyön kansallista ja kansainvälistä 

kehitystä ja on edustettuna useassa kansallisen tason yhteistyöelimessä. 

Folkhälsan on verkostoitunut eri yhteistyötahojen ja järjestöjen kanssa ja on yhteistyössä 

viranomaisten kanssa. Vanhustyössä hyödynnetään Folkhälsanin tietoa 

ikääntyvästä väestöstä ja vanhusväestön terveydentilasta. Näistä asioista jaetaan 

tietoa eri tavoin. 

Kotipalveluilla tuetaan kotona asuvia vanhuksia. Eri hankkeiden ja toimintojen, 

esimerkiksi ”Taide ja terveys” –hankkeen, avulla tuetaan sekä Folkhälsanin omia 

vanhustyön asiakkaita että ulkopuolisia henkilöitä. Folkhälsanin senioritalot ovat 

omalla alueellaan vanhusten toimintakeskuksia ja toimivat samalla vanhusten ja 

nuorempien sukupolvien kohtauspaikkoina. 


– 29 –

5.4. Toiminnan arviointi 

Vanhustyön arvioinnissa käytetään Folkhälsanin yleistä palautejärjestelmää, hoidossa 

käytettäviä arviointijärjestelmiä (RAI) ja itsearviointia. 

5.4.1. Hoidon arviointijärjestelmät 

Hoidon arvioinnissa käytetään mm. RAI- ja RAVA-arviointijärjestelmiä. Hoidon 

suunnittelu ja toteuttaminen perustuvat Folkhälsanin yhteisiin arvoihin ja laatukriteereihin, 

joiden noudattaminen on koko henkilökunnan vastuulla. 

- Hoidon laatua mitataan ja kehitetään asiakkaan kokonaistarpeiden perusteella 

hoitosuunnitteluprosessissa, josta vastaa työtiimi yhteistyössä asiakkaan ja 

omaisten kanssa. Hoitosuunnitelma tehdään kahden viikon sisällä siitä, kun 

asiakas on tullut osastolle tai asumisyksikköön. 

- Omahoitaja järjestää kahden viikon sisällä asiakkaan saapumisesta hoitokokouksen, 

johon osallistuvat asiakas, omaiset, osastonhoitaja ja tarvittaessa 

lääkäri ja muut asiantuntijat. 

- Hoidon laatua ja Folkhälsanin laatukriteerien toteutumista seurataan asiakashaastattelujen 

avulla (ks. tarkempi kuvaus omahoitajan roolista 4.2.). 

Haastattelut tehdään kahdesti vuodessa ja omahoitaja kirjaa ne hoitosuunnitelmaan. 

5.4.2. Folkhälsanin palautejärjestelmä 

Folkhälsanilla on käytössään palautteen käsittelyjärjestelmä, joka koskee kaikkea 

toimintaa. Sekä oma-aloitteinen palaute (huomautukset, arvostelu, ehdotukset) 

että suunnattu palaute (kyselyt) toimitetaan eteenpäin, käsitellään ja niihin vastataan. 

Kaikkea saatua palautetta käytetään toiminnan suunnittelun pohjana. 

Vanhustyössä oma-aloitteinen palaute voi olla esimerkiksi seuraavanlaista: 

- asiakkaan antama palaute päivittäisen hoidon yhteydessä 

- asiakas- tai omaiskokouksia 1–2 kertaa vuodessa 

- omaisilta saatu palaute vierailukäyntien yhteydessä 

- omahoitaja pitää aktiivisesti yhteyttä omaisiin ja raportoi tiimilleen 

- palaute, jota annetaan palautelomakkeilla tai palautelaatikkoon. 

Palaute käsitellään Folkhälsanin yleisen palautepolitiikan mukaisesti, tavallisesti 

osaston henkilöstö- tai viikkokokouksissa. Koko henkilöstö ottaa palautteen huomioon 

ja pitää huolen siitä, että asiakkaan ja omaisten näkemyksiä viedään eteenpäin 

sopivalla tavalla. Erityisesti korostetaan omahoitajan ja esimiehen vastuuta. 

Osastonhoitaja tai muu yksikön vastuuhenkilö vastaa siitä, että palautteen 

antanut ja yhteystietonsa ilmoittanut henkilö saa joko suullisen tai kirjallisen vastauksen 

mahdollisimman pian. Tarkempien tietojen osalta viitataan Folkhälsanin 

palautepolitiikkaan. 

Säännölliset asiakas-, omais- ja henkilökuntakyselyt ovat osa palautejärjestelmää. 

Tämän kirjan I ja III osassa on lisätietoja tämän yksikön palautekanavista ja 

-lomakkeista. 


– 30 –

5.4.3. Itsearviointi 

Toiminnan arviointiin kuuluu olennaisena osana nk. itsearviointi. Lähtökohtana 

on, että yhtiöt ja toimintayksiköt (johto ja henkilökunta) käyvät yksityiskohtaisesti 

läpi koko toiminnan tarkistaakseen, että Folkhälsanin vanhustyö täyttää sille 

asetetut tavoitteet. Itsearviointi tehdään eräänlaisen tarkistuslistan avulla. Lista 

laaditaan käsikirjassa ja Folkhälsanin toiminnan kehittämisen pohjana olevassa 

EFQM-mallissa esitettyjen tavoitteiden perusteella. Itsearvioinnissa arvioidaan 

mm. toiminnan eri prosesseja sekä sitä, kuinka tavoitteet on saavutettu. Tarkoituksena 

on konkretisoida tavoitteita ja arvoja joukolla kysymyksiä, jotka kertovat 

siitä, kuinka tavoitteet ja arvot käytännössä toteutuvat. 

Eri tekijöitä arvioidaan asteikolla 1–5, jossa 5 merkitsee ”erinomaista” eli tämä 

tekijä on kuvattu kirjallisesti selkeästi ja sitä noudatetaan ”täydellisesti”, 3 merkitsee 

hyvää, on kuvattu melko selkeästi ja sovelletaan 50–70-prosenttisesti. 

Yksiköt voivat tehdä lisäksi pika-arviointeja eli ne valitsevat tiettyjä keskeisiä 

tekijöitä, käyvät ne läpi ja valitsevat kyseisten kehittämisalueiden pari kolme 

vahvaa puolta. 

Tavoitteena on tehdä itsearviointi vähintään kerran vuodessa. 

Seuraavassa joitakin esimerkkejä tarkistuslistaan sopivista kysymyksistä: 

Tavoitteet ja arvot 

- Mitä tarkoittaa asiakkaan kokonaistarpeiden huomioon ottaminen? Kuinka 

saadaan selville asiakkaan tarpeet ja toiveet (kysymällä asiakkaalta tai omaiselta/ottamalla 

selvää asiakkaan elämänhistoriasta/tulkitsemalla asiakkaan sanoja, 

tekoja, eleitä ja ilmeitä jne.) 

- Kuinka kohdataan asiakas yksilöllisesti? 

- Kuinka varmistetaan, että asiakas voi käyttää äidinkieltään? 

- Kuinka eri hoitotilanteissa toimitaan käytännössä niin, että kunnioitetaan asiakkaan 

itsemääräämisoikeutta? 

- Millä tavoin voidaan konkreettisesti kannustaa asiakasta omatoimisuuteen eri 

tilanteissa ja siten ylläpitää hänen toimintakykyään? 

Hoitoprosessit 

- Hoidon eri osa-alueita käydään järjestelmällisesti läpi niin, että tarkastellaan 

hoidolle asetettuja tavoitteita. 

- Miten menetellään, kun osastolle tulee uusi asiakas? Miten menetellään ateriointitilanteissa? 

Muistammeko keskustella asiakkaiden kanssa? Miten käytännössä 

noudatetaan salassapitoa koskevia sääntöjä esimerkiksi tietokoneita käytettäessä? 

- Miten pidetään yhteyttä omaisiin? Mitä ovat ”erityiset hoitotoimenpiteet”? Milloin 

hoitotoimenpiteiden voidaan katsoa olevan asiakkaan pakottamista? Miten 

kohdellaan dementoituneita potilaita? 

- Mitä tehdään, kun tapahtuu hoitovirhe? 


– 31 –

6. Tiedotus ja vuorovaikutus 

6.1. Tiedotus 

Jokaisella osastolla ja yksiköllä on esite, johon on koottu asiakkaan, omaisten ja 

muiden yhteistyötahojen kannalta olennaiset tiedot. Esitteessä on osaston sekä 

Folkhälsanin vanhustyön yleinen esittely. Lisäksi siinä on käytännön tietoja osastosta 

ja osaston rutiineista, yhteystiedot ja tiedot siitä, kuinka asiakas tai omainen 

voi antaa palautetta hoidosta. Esitteet löytyvät myös Folkhälsanin kotisivuilta 

www.folkhalsan.fi. 

Folkhälsanin tiedotuspisteet (infotek) välittävät tietoa terveydestä, sairauksista, 

terveydenhuollosta, vanhustyöstä sekä vanhusten tilanteesta ja asemasta 

yhteiskunnassa. Ne jakavat myös käytännön tietoa Folkhälsanin vanhustyöstä ja 

vanhusten terveydenedistämistoiminnasta. 

6.2. Potilasasiamiehet ja asiakkaan oikeusturva 

Folkhälsanin laatutavoitteiden perusteena on asiakkaan hyvä ja arvostava kohtelu 

ja asiakkaan yksityisyyden ja omien arvojen kunnioittaminen. Asiakkaan oikeuksista 

säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. 

Folkhälsan tekee parhaansa, että asiakas osallistuisi aktiivisesti omaa terveyttään 

ja elämäntilannettaan koskeviin päätöksiin ja että henkilökunta sitoutuisi 

vastaamaan hoidon hyvästä laadusta ja asiakkaiden hyvästä kohtelusta. 

Folkhälsanin potilasasiamiehet tukevat omalta osaltaan henkilökuntaa tässä 

työssä. Potilasasiamies auttaa oikeusturvaa koskevien tietojen hankkimisessa. Häneltä 

voi myös tiedustella, miten menetellä, jos haluaa laatia ns. hoitotestamentin 

tai ”tahdon ilmaisun”. Osastojen ilmoitustaululla on potilasasiamiesten yhteystiedot. 

Potilasasiamiesten toimintaa arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. 

6.3. Vaitiolovelvollisuus ja salassapidettävät tiedot 

Folkhälsanin henkilökuntaa, sijaiset, tilapäiset työntekijät, opiskelijat ja vapaaehtoistyöntekijät 

mukaan luettuna, sitoo vaitiolovelvollisuus seuraavien lakien 

perusteella: laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000); 

henkilötietolaki (523/1999); laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). 

Salassapitovelvollisuus tarkoittaa sitä, että: 

- asiakasta koskevat tiedot ovat salaisia ja luottamuksellisia ja niitä on käsiteltävä 

huolellisesti ja asianmukaisesti. Tämä koskee sekä henkilötietoja että potilastietoja 

(terveydentila, sairaus tai vamma, sosiaalinen tilanne jne.). 

- henkilötietoja tai tietoja potilasasiakirjoista saa luovuttaa ainoastaan asiakkaan 

kirjallisella suostumuksella lain määräysten mukaisesti (PotL 13 § 2 mom. 9 ) 

- vaitiolovelvollisuuden rikkominen on rangaistava teko. 

Kaikki Folkhälsanin palveluksessa olevat ovat henkilökohtaisesti vastuussa siitä, 

että salassapitomääräyksiä noudatetaan. 

6.4. Korvaukset 

Folkhälsanilla on potilasvakuutus, jonka perusteella maksetaan korvauksia henkilövahingosta, 

joka on aiheutunut virheestä tai laiminlyönnistä. Korvauksista 

päättää Potilasvakuutuskeskus potilasvahinkolain (585/1986) perusteella. Folkhälsanin 

potilasasiamies antaa tarvittaessa tarkempia tietoja oikeusturvalakien 

määräyksistä ja niiden tulkinnasta. 


– 32 –

7. Lopuksi 

Käsikirjan soveltaminen, julkisuus ja päivittäminen 

Tätä käsikirjaa sovelletaan koko Folkhälsanin vanhustyössä eli Samfundet Folkhälsanin 

ja sen omistamien yhtiöiden ja piiri- ja paikallisjärjestöjen ylläpitämässä 

vanhustyössä. 

Käsikirja käydään läpi kaikissa vanhustyön yksiköissä, missä se on myös nähtävänä. 

Käsikirjan sisältöä käsitellään henkilöstökokouksissa, henkilöstökoulutuksessa 

sekä uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämiskoulutuksessa. 

Käsikirja päivitetään kerran vuodessa sekä tarpeen mukaan. Folkhälsanin 

kehitysyksikkö vastaa päivittämisestä yhteistyössä vanhustyön yhteyshenkilöiden 

kanssa. 


– 33 –

Liitteet 

Liitteet 

1. Esimiehen toimenkuva 

2. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan toimenkuva 

3. Hoitajan toimenkuva 

4. Apulaisen toimenkuva 

5. Henkilökohtainen osaamiskartoitus 

6. Yksikön osaamiskartoitus 

7. Lääkehuolto 

8. Lainsäädäntö ja julkaisut 

9. Perehdyttämissuunnitelma 

10. Ruokailutilanne 

11. Prosessikuvausmalli – palvelutalo 

12. Prosessikuvausmalli – palveluasuminen 

13. Prosessikuvausmalli – kotihoito 

14. Prosessikuvausmalli – kotikäynti 

15. EFQM-malli 

– 34 –

Liite 1 (1/2) 

Esimiehen toimenkuva 

Nimi 

Toimi 

Osasto/yksikkö 

Lähin esimies 

Esimiestehtävä (osasto, yksikkö tai vastaava sekä työntekijöiden lukumäärä) 

Varahenkilö 

Sijaisuus tai vastaava (ajanjakso, mahd. vakinainen työntekijä) 

Valtuudet (työntekijälle delegoidut tehtävät tai erittely toimeen kuuluvista tehtävistä) 

Päivämäärä 

Osapuolten allekirjoitukset 

Nimenselvennys 


– 35 –

Liite 1 (2/2) 

KELPOISUUTTA JA OSAAMISTA KOSKEVAT TOIVOMUKSET 

KOULUTUSTASO JA TYÖKOKEMUS 

Vähintään toisen asteen koulutus tai sosiaali- ja terveysalan peruskoulutus ja 

pitkä työkokemus. 

ERITYISVALMIUDET 

• Riittävät tiedot hallinnon ja talouden alalta. 

• Tietämys alan ammattien kehityksestä. 

• Perehtyneisyys alan ajankohtaisiin kysymyksiin. 

• Valmius toimia työnantajan edustajana. 

TYÖN PAINOPISTEET 

Työntekijä vastaa siitä, että kokonaisuus toimii ja yhteiset tavoitteet täytetään. 

Tämä merkitsee muun muassa sitä, että työntekijä 

• vastaa henkilökunnan työhönotosta ja palkkauksesta 

• vastaa uusien työntekijöiden perehdyttämisestä ja opiskelijoiden ohjauksesta 

• toimii yksikön ja henkilökunnan johtajana tavalla, joka kannustaa muutokseen, 

oppimiseen ja kehitykseen ja luo pohjaa turvalliselle ja avoimelle työilmapiirille 

• kantaa vastuuta työtiimin toiminnan sujumisesta luomalla työpaikalla 

myönteistä ilmapiiriä ja kiinnittämällä huomiota henkilökunnan terveyteen ja 

hyvinvointiin 

• vastaa toiminnan kehittämisestä ja siitä, että henkilökunnalle suodaan mahdollisuus 

ammattitaidon kehittämiseen 

• luo edellytykset joustavaan yhteistyöhön muiden tiimien/yksikköjen kanssa ja 

tarjoaa tarvittaessa ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa palveluja muille 

tiimeille 

• vastaa siitä, että raportointi ja dokumentointi tapahtuvat ohjeiden mukaisesti 

• osallistuu tarvittaessa hoitotyöhön 

• joustava suhtautuminen työtehtäviin 

• tulosvastuullinen erikseen annettavien päätösten mukaisesti 

• hoitaa lisäksi muita esimiehelle määrättyjä tehtäviä 

– 36 –

Liite 2 (1/2) 

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan toimenkuva 

Nimi 

Toimi 




Varahenkilö 







– 37 –

Liite 2 (2/2) 


KOULUTUSTASO 

Sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan tutkinto. 


• Tiedot ikääntyneiden sairaan- ja terveydenhoidosta (geriatria, dementiahoito, 

kyky hahmottaa kokonaisuus). 

• Taito välittää uutta ammatillista tietoa työtovereille. 

• Taito johtaa ja motivoida ryhmää. 

• Taito auttaa ja tukea asiakasta ammattitaitoisesti. 


Työntekijä vastaa yhdessä johdon ja työtovereiden kanssa siitä, että kokonaisuus 

toimii ja että yhteisistä tavoitteista pidetään kiinni. Tämä merkitsee muun muassa 

sitä, että työntekijä 

• ohjaa uusia sairaanhoitajia ja opiskelijoita 

• kantaa vastuuta myönteisestä työilmapiiristä ja hyvästä tunnelmasta 

• tekee päätökset hoitoa koskevista asioista ammattitaitoisesti ja ottaen huomioon 

kokonaistilanteen 

• toteuttaa ja kehittää hoitojärjestelmää omahoitajan kanssa 

• kiinnittää huomiota toiminnallisuutta ja kuntoutusta edistävään työskentelytapaan 

• vastaa lääkkeiden jaosta ja sairaanhoidosta 

• on aktiivisesti mukana hoitotyössä 

• huolehtii dokumentoinnista ja raportoinnista ohjeiden mukaisesti 


• hoitaa muita esimiehen määräämiä tehtäviä 

– 38 –

Liite 3 (1/2) 

Hoitajan toimenkuva vanhustyössä 

Nimi 

Toimi 




Varahenkilö 







– 39 –

Liite 3 (2/2) 


KOULUTUSTASO 

Sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto. 


• Perustiedot vanhustyöstä ja vanhusten hoidosta (dementia, geriatria, kokonaisuuden 

hallinta). 

• Kyky auttaa ja tukea hoitoa tarvitsevaa ihmistä ammattitaitoisesti niin, että 

tämä pystyy pitämään yllä hyvää elämänlaatua. 


Työntekijä vastaa yhdessä esimiehen ja työtovereiden kanssa siitä, että kokonaisuus 

toimii ja että asiakkaat saavat hyvää hoitoa. Tämä merkitsee muun muassa 

sitä, että työntekijä 

• kantaa osaltaan vastuuta työpaikan myönteisestä ja hyvästä ilmapiiristä 

• kantaa täyden vastuun omasta tehtävästään osana kokonaisuutta yhdessä omahoitajan 

kanssa 


• kuuntelee tarkkaan asiakkaiden vaatimuksia, toiveita ja näkemyksiä ja välittää 

heidän viestinsä eteenpäin 

• ohjaa uusia hoitajia ja opiskelijoita 

• huolehtii dokumentoinnista ja raportoinnista ohjeiden mukaisesti 

• suhtautuu joustavasti tiimin sisäiseen ja tiimien väliseen yhteistyöhön 

• joustava asenne työtehtäviin 


– 40 –

Liite 4 (1/2) 

Apulaisen toimenkuva vanhustyössä 

Nimi 

Toimi 




Varahenkilö 







– 41 –

Liite 4 (2/2) 


KOULUTUSTASO JA TYÖKOKEMUS 

Perustutkinto esim. laitoshuollossa tai jos ammattikoulutus puuttuu, riittävä 

kokemus alalta. 


• Tieto ja kokemus hoivatyöstä. 

• Kyky auttaa ja hoitaa ammattitaitoisesti ja yhteistyössä työtovereiden kanssa 

hoitoa tarvitsevaa ihmistä niin, että tämä pystyy pitämään yllä hyvää elämänlaatua. 


Työntekijä vastaa yhdessä esimiehen ja työtovereiden kanssa siitä, että kokonaisuus 

toimii ja siitä, että asiakkaiden tarpeet asetetaan aina etusijalle. Tämä 

merkitsee muun muassa sitä, että työntekijä 

• kantaa osaltaan vastuuta myönteisestä ja hyvästä työilmapiiristä 

• käyttää työssään sosiaalisia taitojaan ja kuuntelee tarkkaan asiakkaiden vaatimuksia, 

toiveita ja näkemyksiä 

• kertoo hoitajalle/sairaanhoitajalle asioista, joilla voi olla merkitystä hoitotyössä 


• avustaa tarvittaessa hoitotyössä 

• huolehtii asiakkaiden huoneiden siivouksesta ja mahdollisesti pyykistä ja vaatehuollosta 

• huolehtii ruoan jakelusta 

• on mukana raportointikokouksissa ja henkilökunnan neuvotteluissa 

• suhtautuu joustavasti tiimin sisäiseen ja tiimien väliseen yhteistyöhön 



– 42 –

Liite 5 (1/2) 

Henkilökohtainen osaamiskartoitus 

Nimi: 

Peruskoulutus 

Hoitaja (lähihoitaja, 

perushoitaja, 

apuhoitaja tms.), 

suuntautuminen 

Sairaanhoitaja, 


Terveydenhoitaja, 


Erikoissairaanhoitaja, 


q 

q 

q 

q 

Vuosi 

Laitoshoitaja 

Muu, mikä? 

q 

q 

Ei koulutusta 

q 

Täydennyskoulutus & laajuus (kuukautta/vuotta) 

– 43 –

Liite 5 (2/2) 

Muita huomautuksia, meneillään oleva täydennyskoulutus tms. 

Suullisen 

kielitaidon taso Hyvä Välttävä 

Ymmärtää kieltä, 

mutta ei puhu 

ruotsi q q q 

suomi q q q 

englanti q q q 

ranska q q q 

saksa q q q 

venäjä q q q 

viro q q q 

norja q q q 

tanska q q q 

muu? q q q 

Erityistaidot & -kiinnostuksen kohteet 

Harrastukset 

Tuleva koulutustarve 

Ollut täydennyskoulutuksessa. 

vuonna 200 

q Kyllä 

– 44 –

Liite 6 (1/2) 

Yksikön osaamiskartoitus 

Nimi: 

Peruskoulutus, vuosi 

Hoitaja (lähihoitaja, 

perushoitaja, 

apuhoitaja tms.), 


Sairaanhoitaja, 


Terveydenhoitaja, 


Erikoissairaanhoitaja, 


Laitoshoitaja 

Muu, mikä? 

Ei koulutusta 

Täydennyskoulutus, vuosi & laajuus 

– 45 –

Liite 6 (2/2) 

Muita. 

huomautuksia: 

Nimi: 

Suullinen kielitaito, asteikko 1-3, 3=hyvä, 2=välttävä, 1=ymmärtää, mutta ei puhu kieltä 

ruotsi 

suomi 

englanti 

ranska 

saksa 

venäjä 

viro 

norja 

tanska 

muu? 

Erityistaidot & 

-kiinnostuksen 

kohteet 

Harrastukset 

Tuleva . 

koulutustarve: 

Ollut täydennyskoulutuksessa 

vuonna 200 

q Kyllä q Kyllä q Kyllä q Kyllä q Kyllä q Kyllä 

– 46 –

Liite 7 (1/2) 

Lääkehuolto 

1. Viranomaisten määräykset 

Yksikössä ja sen vastaavalla hoitajalla on Lääkintöhallituksen ohjekirje nro 1929. 

(Koskee laitoshoitoa) 

2. Vastuu 

Yksikössä tulee olla näkyvissä lääninhallituksen toimintalupa. Vastuu lääkkeiden 

käsittelystä on ylilääkärillä/vastaavalla lääkärillä. Valtuudet lääkkeiden jakoon 

delegoidaan vastaavalle hoitajalle. Yksikön vastaavalla ja yksikön lääkekaapissa 

tulee olla todistus siitä, että lääkäri on myöntänyt nämä valtuudet. Jokaisessa 

yksikössä tulee olla käytettävissä kirjallinen selvitys lääkkeiden käsittelystä ja 

vastuun jaosta. 

3. Lääkkeiden käsittelyä koskeva työpaikkakoulutus 

Kaikilla henkilökuntaan kuuluvilla on oltava riittävät perustiedot eri lääkkeistä ja 

niiden vaikutuksista, jotta he voisivat seurata lääkkeiden vaikutuksia ja mahdollisia 

sivuvaikutuksia potilaisiin. Kaikkien omahoitajien edellytetään tietävän, mitä 

lääkkeitä heidän asiakkaansa saavat ja mistä syistä. 

Työnantaja järjestää koulutuksen niille henkilökuntaan kuuluville, joilla ei ole 

lääkkeiden käsittelyssä tarvittavaa koulutusta. Kaikkia todistuksia, sekä todistuksia 

yhteisestä koulutuksesta että henkilökohtaisia lupia (esimerkiksi IV- ja IM-todistuksia), 

säilytetään lääkekaapissa. 

4. Säilytys 

Laitoshoidossa: 

Lääkkeet säilytetään lukituissa lääkekaapeissa. Lääkkeiden toimittaja tarkastaa 

lääkekaapit. 

Ryhmäasunnoissa: 

Kaikki lääkkeet säilytetään lukitussa lääkekaapissa joko keskitetysti tai asiakkaan 

huoneessa. Asiakas, joka pystyy itse huolehtimaan lääkkeistään, saa hoitaa lääkityksen 

itse. Jos hän vastaa itse lääkkeistään, asia on kirjattava hoitosuunnitelmaan. 

Etteivät muut asiakkaat pääse käsiksi lääkkeisiin, lääkkeet on säilytettävä 

asiakkaan huoneessa lukkojen takana. Asiakkaan lääkekaapin avainten tulee olla 

henkilökunnan saatavilla. 

5. Lääkekaapin avaimet 

Jokaisessa yksikössä/vuorossa on oltava tietty hoitaja, joka vastaa lääkekaapin 

avaimista. Avainten käyttöä tulee valvoa. 

6. Lääkkeiden jakelu 

Lääkkeiden jakelu (sekä tarjottimille että annostelijoihin) on yhden sairaanhoitajan 

vastuulla. Jos tehtävä siirretään toiselle henkilölle, siirto tulee tehdä kirjallisesti. 

– 47 –

Liite 7 (2/2) 

7. Narkoottiset lääkeaineet 

Narkoottiset lääkeaineet on säilytettävä erillisessä lukitussa lokerossa asiaa 

koskevien sääntöjen mukaisesti. Huolehditaan tarkkaan siitä, että näitä lääkkeitä 

koskevaan korttiin tehdään oikeat merkinnät. Lääkkeen antaja kirjaa tapahtuman. 

8. Virheellinen lääkitys 

Jos asiakas saa väärää lääkettä, vuoron vastuuhenkilöön tai yksikön sairaanhoitajaan 

otetaan yhteyttä heti, kun virhe havaitaan. Vastuuhenkilö ryhtyy tarvittaviin 

toimenpiteisiin ja hoitajat noudattavat vuoron vastuuhenkilön tai lääkärin 

ohjeita. 

Tapahtumien kulku kirjataan tarkkaan potilaspäiväkirjoihin ja tapahtumien kirjaaja 

allekirjoittaa tekstin. Jos virhe on tapahtunut, on käytävä läpi tapahtumat, 

selvitettävä asia ja tehtävä merkinnät potilaspäiväkirjoihin. 

Jos lääkkeiden jakelusta vastaa kotihoito/kotipalvelu, noudatetaan sääntöjä 

soveltuvin osin (kohdat 2,3,4,5,7,8). 

– 48 –

Liite 8 

Lainsäädäntö, asiakirjat ja kirjallisuus 

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). 

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). 

Potilasvahinkolaki (585/1986). 

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). 

Sosiaalihuoltolaki (710/1982). 

Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996). 

Lääkeainelaki (395/1987). 

Lääkeaineasetus (693/1987). 

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä 

niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001). 

Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, Sosiaali- ja 

terveysministeriö, Stakes, Kuntaliitto 2001. 

Koko kunta ikääntyneiden asialla, Stakes 2001. 

Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet, 

ETENE-julkaisuja 1, 2001. 

Dementoituneen oikeudet, Alzheimer-keskusliitto ry 2002. 

Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu, opas laatuun, Stakes, oppaita 49, 2002. 

– 49 –

Liite 9 (1/2) 

PEREHDYTTÄMISSUUNNITELMA 

TYÖHÖN 

PEREHDYTTÄMINEN 

ESIMERKKI 

OSA-ALUEESTA 

Työtoverit 

SAIRAANHOITAJA hoitajalle, apulaiselle jne. tehdään oma perehdyttämissuunnitelma 

TAVOITTEET SISÄLTÖ MENETELMÄ PEREHDYTTÄMISES- 

TÄ HUOLEHTII 

esimerkki: esimies 

ohjaa, työssäoppiminen, 

käsikirjan 

opiskelu 

esimerkki: esimies + 

esimiehen määräämä 

ohjaaja 

AIKATAULU TOTEUTETTU/ 

SEURANTA 

esimerkki: heti, 

kuukauden sisällä 

jne. 

Toiminnan suunnittelu 

Oman työn tavoitteet ja 

arviointi 

Päiväohjelma, rutiinit 

Dokumentointi, hoitosuunnitelma 

ja muut 

potilasasiakirjat 

Omahoitajan tehtävät 

Kuntoutusta edistävät 

työskentelytavat 

Lääkehuolto 

Laitteiden ja välineiden 

käyttö 

– 50 –

Liite 9 (2/2) 

Menettely akuuttitilanteissa, 

kuolemantapauksissa 

Riskinhallinta 

Arviointimenetelmät 

Nostotekniikat 

Käsikirja 

Turvallisuussuunnitelma 

Tiedotusmateriaali 

– 51 –

Liite 10 

Ruokailutilanne 

Ruokailu on paljon muutakin kuin vain ravinnonottoa. Useimmille asiakkaille 

ateriat ovat päivän kohokohtia. Siksi kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että 

ateriat ovat viihtyisiä ja miellyttäviä elämyksiä asiakkaille. 

Tavoitteena on tarjoilla ateriat katetun pöydän äärellä, ei tarjottimelta. Jos 

mahdollista, henkilökunta istuu potilaiden kanssa pöydässä. Pöytäjärjestyksessä 

otetaan huomioon jokaisen toimintakyky ja avun tarve, esim. dementian aste, 

niin että hoitajat voivat mahdollisimman helposti olla apuna ja estää vahinkoja 

sattumasta. Asiakkaat voivat kyvyistään ja kiinnostuksestaan riippuen osallistua 

aterioiden valmisteluun ja suorittaa sellaisia tehtäviä, joista he selviytyvät. 

Kun omaisia on mukana aterialla, hoitajien tulee muistaa, että he usein tuntevat 

asiakkaan ateriatottumukset paremmin kuin omaiset. Olisi yritettävä osata välttää 

ja ennakoida omaisten kannalta kiusallisia tilanteita. 

Ruokailuajoissa tulee olla jouston varaa niin että ateriointitilanne on rauhallinen. 

Asiakkaiden ei tarvitse kiirehtiä siksi, että keittiön on pidettävä kiinni 

tietystä aikataulusta. Ikäihmisille on myös tärkeää saada kokea erilaisia ruoan 

tuoksuja ja makuja. Vaikka ruoka pitäisi hienontaa, se on syytä tarjoilla niin, että 

se näyttää esteettiseltä ja suo mahdollisuuden kokea erilaisia makuja. 

Vanhusten omat toivomukset otetaan huomioon niin, että he voivat esimerkiksi 

syödä aamiaista silloin kun haluavat eikä heitä herätetä syömään samaan aikaan 

muiden kanssa. Ketään ei myöskään saa pakottaa syömään sellaista, mihin hän 

ei ole tottunut tai mitä hän ei halua. Terveyskasvatusta vältetään. Ruokalistalle 

valitaan myös entisaikojen ruokalajeja, jotka eivät yleensä kuulu nykyaikaiseen 

ruokalistaan. Asiakkaiden tulee saada samoin kuin kotioloissa esimerkiksi välipalaa, 

jos he niin haluavat. 

– 52 –

Liite 11 

Prosessikuvausmalli – palvelutalo 

TARVE SYNTYY 

Asiakas ei voi enää asua kotona 

Tietoa asumisvaihtoehdoista 

Asuntohakemus 

Kotikäynti 

Hakemus hyväksytään 

Asunto löytyy välittömästi 

Pitkä odotusaika: kotikäynti 

Jono 

Hoitosuunnitelmakokous ja käynti 

uudessa huoneistossa 

Omaiset huolehtivat 

Henkilökunta huolehtii 

Muutto palveluasuntoon 

Tervetuliaiskahvit 

ASUU 

Vuodeosastolla 

Asiakkan kuolema 


Edunvalvoja huolehtii 

Tiedotuskokous 

Puhelimitse 

Käytännön toimet: 

hautajaiset, kuolinilmoitus, arkku ym. 

Tiedottaminen 

Muistohetki 

Edunvalvoja huolehtii 


Asunnon tyhjentäminen 

Hoito- ja muut palvelut suoritettu 

HYVÄ PALVELUASUMISPROSESSI 

– 53 –

Liite 12 (1/2) 

Prosessikuvausmalli – palveluasuminen 

Työvaihe Työvaiheen tuottaja(t) Työvaiheen sisältö Työvaiheen tavoite Laadun varmistaminen Muuta 

Asumisvaihtoehdoista 

tiedottaminen 

Asunnon 

hakeminen 

Palveluasumisen yhdyshenkilöt. 

Esitteet ja internet. 

Tiedotuksen sisältö: kustannukset, 

kuvaus tiloista (kuvia), 

tarjottavat palvelut, yhteystiedot, 

painotetaan sitä, että 

käytetään kuntouttavaa työmenetelmää. 

Hakuperusteet. 

Hakija ja omaiset Hakemuslomakkeita saa 

palvelutalosta, asuntokansliasta 

ja internetistä. Hakijalle 

kerrotaan asuntotilanteesta. 

Kotikäynti Kotihoitotiimin edustaja ja 

aluejohtaja. 

Hakemus 

hyväksytään 

Kaupungin (tilaajan) edustaja, 

avohuollon aluejohtaja ja 

kotihoidon ohjaaja. Lääkäri, 

hoivatyön suunnittelija ja 

(Meltolan) aluejohtaja. 

Kotikäynti Kotihoitotiimin edustaja ja 


Hoitosuunnitelmakokous 

ja 

käynti uudessa 

huoneistossa. 

Asiakas, omaiset, kotihoitotiimin 

edustaja, kotihoidon 

ohjaaja ja mahd. fysioterapeutti 

tai toimintaterapeutti. 

Käydään henkilön kodissa ja 

arvioidaan toimintakyky ja 

palveluasumistarpeen aste. 

Hakemus hyväksytään hoitosuunnitelmakokouksessa 


hakijalle ilmoitetaan asiasta. 

Odotusajan pituudesta riippuen 

uusi kotikäynti saattaa 

olla tarpeen nykytilanteen 

selvittämiseksi. 

Tarkastetaan asunto ja arvioidaan 

mahd. tarvittavat muutokset. 

Hoidon, käyntimäärien 

ja tukipalvelujen suunnittelu. 

Kustannukset. Vuokrasopimus. 

Avaimet. Hoitoa ja vuokraa 

koskevat korvaushakemukset. 

Dokumentointi. 

Palveluasuntoa tarvitseva 

henkilö löytää helposti tietoa 

erilaisista palveluasumisvaihtoehdoista 

ja voi luoda itselleen 

todellisuutta vastaavan 

kuvan. 

Hakemusten tekeminen on 

mahdollista missä tahansa. 

Hakemuksen tulee olla helppotajuinen 

ja helppo täyttää. 

Löydetään ne henkilöt, jotka 

eniten tarvitsevat palveluasumista. 

Päivitetään hakijan tämänhetkiset 

olosuhteet ja tarpeet. 

Kartoitetaan hoidon ja palvelujen 

tarve ja kustannukset. 

Tietojen oltava ajankohtaisia 

ja ajan tasalla. 

Hakumenettelyn laadun varmistamiseksi 

palaute hakijoilta 

ja heidän omaisiltaan. 

Päätetään, kuinka pitkä odotusaika 

saa olla (esim. 6 kk) 

ennen kuin uusi kotikäynti on 

tarpeen. 

Hoitosuunnitelma arvioidaan 

kuusi kuukautta muuton 

jälkeen. 

Hakemukseen tulee liittää 

lääkärintodistus. 

– 54 –

Liite 12 (2/2) 


Hoitosuunnitelmakokous 


käynti uudessa 

huoneistossa 

Omaiset ja/tai kodinhoitaja. 

Talonmiesapua. 

Kotikäynti Kotihoitotiimin edustaja, 

kotiuttamiskonsultti ja 


Tervetuliaiskahvit Vuokralaiset, asiakas ja avohuollon 

edustaja. 

Asuu Henkilöt, jotka ovat tekemisissä 

asiakkaan hoito- ja 

palvelukokonaisuuden kanssa. 

Vuokralaiset, omaiset, talonmies... 

Asiakkaan 

kuolema 

Osoitteenmuutos. Vanhan 

asunnon tyhjennys. Yhteys 

muuttofirmaan ja apua sisustamisessa, 

elleivät omaiset 

huolehdi. 

Käydään tapaamassa henkilöä 

hänen omassa kodissaan ja 

arvioidaan toimintakyky ja 

palveluasumistarpeen aste. 

Kahvitarjoilu, annetaan kukat. 

”Tervetuliaispuhe”. 

Hoito ja palvelut 

hoitosuunnitelman mukaan. 

Ja hoitosuunnitelman jatkuva 

arviointi. Kuntouttava työote, 

asiakkaan omat kyvyt otetaan 

käyttöön. 

Käytännön toimet Omaiset tai edunvalvoja Käytännön toimenpiteet 

edesmenneen toivomusten 

perusteella; arkku, hautajaiset, 

kuolinilmoitus jne. 

Asiasta 

tiedottaminen 

Vuokralaiset, kotihoitotiimin 

henkilökunta/avohuollon 

edustaja. 

Muistohetki Seurakunnan, vuokralaisten ja 

kotihoitotiimin edustaja. 

Asunnon 

tyhjentäminen 

Hoito ja palvelut 

on suoritettu loppuun. 

Omaiset tai edunvalvoja. 

Tiedotustilaisuus vuokralaisille 

tai asiasta kerrotaan puhelimitse. 

Kerätään rahat adressiin. 

Henkinen/hengellinen tuki. 

Käsitellään tunteita ja mietteitä.Valokuva 

ja kynttilä. 

Dokumentointi ja arkistointi. 

Muutto sujuu mahdollisimman 

hyvin ja asukas saa 

turvallisen ja tarkoituksenmukaisen 

kodin. 

Löydetään ne henkilöt, jotka 

eniten tarvitsevat palveluasumista. 

Uudelle vuokralaiselle suodaan 

tilaisuus tutustua muihin 

talon asukkaisiin ja päinvastoin. 

Hoidon jatkuvuus, tyytyväinen 

ja olonsa turvalliseksi tunteva 

asiakas. Turvallinen ja 

tarkoituksenmukainen asunto, 

jota voi muunnella uusien 

tarpeiden mukaisesti. 

Estetään palvelutalossa huhujen 

leviäminen ja asukkaiden 

rauhattomuus. 

Vuokralaiset ja henkilökunta 

saavat tilaisuuden keskustella 

sekä käsitellä muistojaan ja 

mietteitään. 

Hoitosuunnitelman arvioinnissa 

todetaan, että tavoitteet 

on saavutettu. 

Ensin pyydetään lupa omaisilta. 

– 55 –

Liite 13 

Prosessikuvausmalli – kotihoidon käynti 

Valmistelut työpaikalla 

Saapuminen 

Arvioidaan tilanne 

Toimenpiteet 

Otetaan yhteyttä omaisiin 

Käynnin arviointi (dokumentointi) 

Dokumentointi työpaikalla 

Hyvä palveluasumisprosessi 

– 56 –

Liite 14 

Prosessikuvausmalli – kotihoidon käynti 


Valmistelut 

työpaikalla 

Omahoitaja tai muu 

kotihoitaja 

Saapuminen Omahoitaja/muu kotihoitaja 

ja asiakas 

Tarpeiden 

arviointi 

Omahoitaja/muu kotihoitaja 


Toimenpiteet Omahoitaja/muu kotihoitaja 


Käynnin arviointi 

ja dokumentointi 

Dokumentointi 

työpaikalla 

Omahoitaja/muu kotihoitaja 


Käynnin suunnitteleminen 

hoitosuunnitelman ja suullisen 

raportin perusteella. 

Saapuminen sovittuun aikaan. 

Asiakkaan reviirin kunnioittaminen. 

Iloisuus, ystävällisyys, 

rauhallisuus. 

Yhteydenpitovihkon lukeminen 

ja keskustelu asiakkaan 

kanssa. Asiakkaan tilanteen 

analysointi ja hoidon/avun 

tarpeen arviointi. 

Ne hoitotoimenpiteet, jotka 

sisältyvät aiemman analyysin 

pohjalta tehtyyn hoitosuunnitelmaan. 

Seuraavien käyntien suunnitteleminen: 

kuka tulee ensi 

kerralla jne. Tämänhetkisen 

tilanteen dokumentointi 

raporttivihkoon. 

Omahoitaja/muu kotihoitaja Tiedot kotikäynnistä kirjallisesti 

ja suullisesti. 

Luoda asiakkaalle turvallisuuden 

tunne. Tietää, mitä asiakkaan 

luona on tehtävä ja mitä 

asiakas toivoo. 

Aina jos käynti on hoitajan 

ensimmäinen, mukana on 

oltava omahoitaja tai muu 

kotihoitotiimin jäsen. 

Luottamuksen luominen. Vaikka käynti olisi lyhyt ja 

hoitajalla kiire, asiakkaan ei 

anneta huomata sitä. 

Antaa tarkoituksenmukaista 

hoitoa ja hoivaa analyysiin 

perustuen. 

Asiakkaan hyvinvoinnin 

kohentaminen ja motivaation 

lisääminen. 

Jatkuvuuden luominen. Asetetut tavoitteet saavutettu 

= olonsa turvalliseksi tunteva 

asiakas ja hoitaja. 

Informaatio kulkee eteenpäin 

niin että seuraavalla asiakkaan 

luokse menevällä henkilöllä 

on tiedot asiakkaan tilanteesta. 

Asiakkaan dokumentteihin on 

kirjattu tapahtumat ja muutokset. 

Jatkuva seuranta. 

Muista aina vaitiolovelvollisuus! 

Jos asiakkaan tilassa on 

tapahtunut suuria muutoksia, 

saattaa olla ajankohtaista ottaa 

yhteyttä omaisiin. 

– 57 –

Liite 15 

I osa 

Mikä Folkhälsan on? 

(Yleinen osa kaikissa 

käsikirjoissa ) 

Organisaatio 

Toiminta-ajatus 

Arvot 

Visio 

Terveyden edistämisen periaatteet 

Johtaminen 

Hekilöstöpolitiikka 

Kielipolitiikka 

Tiedottaminen 

Riskienhallinta 

Palaute 

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN (EFQM) 

MITEN TOIMITAAN MITÄ TOIMINNALLA SAAVUTETAAN 

II osa 

Folkhälsanin 

vanhustyön käsikirja 

1.Toiminnan suunnittelu, 

tavoitteet ja arvot 

2. Henkilöstö/ kehitystyö 

Henkilöstön määrä 

Henkilöstön kelpoisuus ja 

osaaminen 

Toimenkuvat ja osaamiskartoitukset 

Henkilöstökoulutus 

Perehdyttäminen 

Kehityskeskustelut 

Henkilöstökokoukset 

Työnohjaus 

Lähtöhaastattelut 

Työvaatteet 

4. Hoitoprosessi 


Omahoitajan tehtävät ja 

vastuu 

Dokumentointi, hoitosuunnitelma 

ja raportit 

Dokumentoinnin juridinen 

luonne 

Hoitovirheiden dokumentointi 

Päivä- ja viikko-ohjelma 

Lääketieteellinen hoito 

Hoitomiljöö 

Virkistystoiminta ja ulkoilu 

Riskien hallinta 

Saattohoito 

5. Tulokset/ kehitystyö 

Sidosryhmät ja asiakkaat 

Henkilöstö 

Yhteiskunta 

Toiminnan arviointi 

Hoidon arviointijärjestelmä 

Palautejärjestelmä 

Itsearviointi 

3. Sidosryhmät ja asiakkaat 

Asiakkaat 

Omaiset 

Palvelujen ostajat 

Yhteistyötahot 

6. Tiedotus ja vuorovaikutus 

Tiedottaminen asiakkaille, 

omaisille, henkilöstölle, sidosryhmille 

Vaitiolovelvollisuus ja salassapidettävät 

tiedot 

Korvaukset 

III osa 

Oma osasto 

– 58 –

3 

III osa 

NÄIN TOIMITAAN MEIDÄN 

YKSIKÖSSÄMME 

Folkhälsanin vanhustyön käsikirja

1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot - FolkhÃ¤lsan

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot - FolkhÃ¤lsan

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?