1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot - Folkhälsan
1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot - Folkhälsan
1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot - Folkhälsan
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Folkhälsanin vanhustyön
käsikirja
SISÄLTÖ
sivu
Lukijalle..................................................................................1
I osa
II osa
MIKÄ FOLKHÄLSAN ON?.....................................................2
FOLKHÄLSANIN VANHUSTYÖN KÄSIKIRJA.....................5
1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot....................................7
1.1. Folkhälsanin vanhustyön tavoitteet..................................................................... 7
1.2. Arvot................................................................................................................................ 7
1.3. Hoidon laatuindikaattorit....................................................................................... 9
2. Henkilöstö ja kehitystyö ................................................................10
2.1. Henkilöstön määrä ..................................................................................................10
2.2. Henkilöstön kelpoisuus ja osaaminen...............................................................10
2.3. Toimenkuvat ja osaamiskartoitukset.................................................................10
2.4. Perehdyttäminen......................................................................................................11
2.5. Henkilöstökoulutus..................................................................................................11
2.6. Kehityskeskustelut ...................................................................................................12
2.7. Työnohjaus ja konsultaatio....................................................................................12
2.8. Työterveyshuolto sekä työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen............12
2.9. Henkilöstökokoukset ..............................................................................................12
2.10. Lähtöhaastattelu.....................................................................................................12
2.11. Työvaatteet ..............................................................................................................12
3. Sidosryhmät ja asiakkaat................................................................13
3.1. Asiakkaat......................................................................................................................13
3.2. Henkilöstö....................................................................................................................13
3.3. Omaiset.........................................................................................................................13
3.4. Vanhustyön palvelujen ostajat.............................................................................14
3.5. Yhteistyötahot ...........................................................................................................14
© Folkhälsan 2006 | Vastaava julkaisija: Samfundet Folkhälsan | Toimittaja: Birgitta Turunen
Kannen layout: Jonas Jernström | Layout: Christian Willför ADD | Valokuvat: Hannes Victorzon | Paino: Multiprint, Helsingfors
www.folkhalsan.fi
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– –
4. Hoitoprosessi ...................................................................................15
4.1. Kuntouttava työote – Folkhälsanin vanhustyön perusta ..........................15
4.2. Omahoitajan tehtävät ja vastuu .........................................................................19
4.3. Dokumentointi, hoitosuunnitelma ja muut potilasasiakirjat....................20
4.3.1. Dokumentoinnin juridinen merkitys..............................................................20
4.3.2. Hoitosuunnitelmat................................................................................................21
4.3.3. RAI (Resident Assessment Instrument)..........................................................21
4.3.4. Erityiset hoitotoimenpiteet................................................................................25
4.3.5. Hoitovirheiden dokumentointi .......................................................................25
4.4. Riskienhallinta............................................................................................................25
4.5. Lääkehuolto................................................................................................................27
4.6. Lääketieteellinen hoito...........................................................................................27
4.7. Osaston/yksikön päivä-/viikko-ohjelma...........................................................27
4.8. Hoito- ja asuinympäristö........................................................................................27
4.9. Virkistystoiminta ja ulkoilu.....................................................................................28
4.10. Saattohoito...............................................................................................................28
5. Tulokset ja kehitystyö......................................................................29
5.1. Sidosryhmät ja asiakkaat .......................................................................................29
5.2. Henkilöstö....................................................................................................................29
5.3. Yhteiskunta..................................................................................................................29
5.4. Toiminnan arviointi..................................................................................................30
5.4.1. Hoidon arviointijärjestelmät ............................................................................30
5.4.2. Folkhälsanin palautejärjestelmä......................................................................30
5.4.3. Itsearviointi..............................................................................................................31
6. Tiedotus ja vuorovaikutus..............................................................32
6.1. Tiedotus........................................................................................................................32
6.2. Potilasasiamiehet ja asiakkaan oikeusturva....................................................32
6.3. Vaitiolovelvollisuus ja salassapidettävät tiedot..............................................32
6.4. Korvaukset...................................................................................................................32
7. Lopuksi...............................................................................................33
Käsikirjan soveltaminen, julkisuus ja päivittäminen ...........................................33
Liitteet..................................................................................34
III osa
NÄIN TOIMITAAN MEIDÄN YKSIKÖSSÄMME ................59
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– –
Lukijalle
Folkhälsan on yleishyödyllinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestö, joka pyrkii
edistämään terveyttä ja elämänlaatua. Ensisijainen kohderyhmä on ollut Suomen
ruotsinkielinen väestö, mutta tänä päivänä järjestöllä on monessa toimintamuodossa
myös suomenkielisiä asiakkaita. Eräs Folkhälsanin keskeisistä päämääristä
on tuottaa korkeatasoisia sosiaali- ja terveysalan palveluita. Järjestelmällisellä
kehitystyöllä pyrimme parantamaan toimintamme laatua. Eri toimintamuotoja
varten laaditut käsikirjat ovat tämän kehitystyön apuväline.
Vanhustyö on merkittävä osa-alue Folkhälsanin sosiaali- ja terveydenhuoltotyössä.
Folkhälsan tekee monenlaista vanhustyötä sekä ruotsin- että suomenkielisten
asiakkaiden parissa.
Tämä Folkhälsanin vanhustyön käsikirja on laadittu henkilökuntaa, asiakkaita,
potilaita ja yhteistyökumppaneita varten. Käsikirjan on valmistanut työryhmä,
jossa ovat edustettuna Folkhälsanin piirissä vanhustyötä tekevät eri yhtiöt ja
yksiköt.
Käsikirjan jäsentely noudattaa eurooppalaista ns. EFQM-mallia (European
Foundation for Quality Management), jota Folkhälsan käyttää toiminnan kehittämisen
työvälineenä.
Kirjan sisältö on jaettu kolmeen osaan:
I osa
Mikä Folkhälsan on?
Yleiskatsaus, jossa kuvaillaan Folkhälsanin organisaatiota, toiminta-ajatusta,
arvoja ja visioita sekä Folkhälsanin toimintalinjoja.
II osa
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
Käsikirja, jossa käydään läpi Folkhälsanin vanhustyön yleisperiaatteet.
III osa
Näin toimitaan meidän yksikössämme
Yksikön oma aineisto.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– –
1
I osa
MIKÄ FOLKHÄLSAN ON?
Folkhälsan lyhyesti
Folkhälsan on tehnyt työtä paremman terveyden ja elämänlaadun puolesta lähes
sata vuotta. 1920-luvulla Folkhälsanilla oli omia terveyssisaria, 1929 järjestettiin
ensimmäinen uimakoulu ja 1933 perustettiin Helsingissä lastenhoitoalan oppilaitos,
Barnavårdsinstitutet. 1960-luvulla perustettiin Folkhälsanin tutkimuslaitos
ja ensimmäiset nuorisopoliklinikat. Vuosien mittaan osa tehtävistä on siirtynyt
kuntien vastuulle, muun muassa Folkhälsanin lastenneuvolatoiminta ja kouluterveydenhoito.
Folkhälsan on käynnistänyt useita uusia toimintamuotoja, niiden
joukossa vanhustyö.
Folkhälsanin toiminta on myös jo varhain levinnyt kaikille suomenruotsalaisille
alueille paikallisten ja maakuntayhdistysten myötä.
Nykyisin Folkhälsan on maan suurin ruotsinkielinen sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestö. Työntekijöitä on noin 1500 ja tehtävät ovat moninaiset. Folkhälsan
tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, esim. lastenhoito- ja vammaispalveluja,
ja harjoittaa terveyttä edistävää kansalaistoimintaa yli 100 paikallisyhdistyksessä,
joissa on 16 000 jäsentä. Lisäksi järjestöllä on tutkimuslaitos, jossa
tehdään muun muassa kansainvälistä huipputasoa edustavaa geenitutkimusta.
Folkhälsanin toiminta-ajatus
Samfundet Folkhälsan perustettiin 1921 tavoitteena suomenruotsalaisen väestön
terveyden edistäminen. Toiminta-ajatuksemme on sama edelleen. Alkuperäinen
toiminta-ajatus sisältyy ns. tavoitepykälään vuodelta 1921 (Samfundet Folkhälsanin
sääntöjen 1 §):
Samfundet Folkhälsan i svenska Finland har till uppgift att verka för folkhälsans
främjande i svenska Finland, dels genom allsidig vetenskaplig undersökning av
befolkningens andliga och kroppsliga hälsa, dels genom praktiska åtgärder ägnade
att gynnsamt inverka på denna.
(Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland toimii kansanterveyden edistämiseksi
ruotsinkielisessä Suomessa. Järjestö tekee sekä monipuolista tieteellistä tutkimusta
koskien väestön henkistä ja ruumiillista terveyttä että käytännön työtä terveyden
edistämiseksi.)
Folkhälsaniin kuuluvat:
Samfundet Folkhälsan, joka vastaa koko Folkhälsanin kehittämisestä sekä
Folkhälsanin omaisuuden hallinnasta. Myös tutkimustoiminta kuuluu Samfundet
Folkhälsanin hallintaan.
Folkhälsans Förbund, joka johtaa ja kehittää terveyttä edistävää kansalaistoimintaa.
Yleishyödylliset osakeyhtiöt, jotka vastaavat palvelutuotannosta ja sen kehittämisestä.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– –
Folkhälsanin piirijärjestöt
Uusimaa
Turunmaa
Ahvenanmaa
Pohjanmaa
101 paikallisyhdistystä
Tutkimus
Toimitusjohtaja
Samfundet Folkhälsanin johtokunta
Samfundet Folkhälsanin järjestökokous
Folkhälsanin arvot
Folkhälsanin monipuolisen toiminnan pohjana ovat seuraavat yhteiset arvot:
OSAAMINEN
Osaaminen herättää luottamusta. Selkeä tavoite, ammattitaito, kyky uuden luomiseen
ja myötäelämiseen ovat arjen työkaluja.
OSALLISTUMINEN
Usko tulevaisuuteen, pioneerihenki ja vastuu ihmisestä sekä yksilötasolla että
yhteisötasolla ovat Folkhälsanin eettisiä johtotähtiä.
HUOLENPITO
Kunnioitus, kannustaminen, vuorovaikutus ja yksilön kohtaaminen ovat kulmakiviä
kaikessa tekemisessämme.
Folkhälsanin visio
Folkhälsan toimii terveyttä ja elämänlaatua edistävän yhteiskunnan puolesta.
Jotta pääsisimme tähän ja pystyisimme kohtaamaan yhteiskunnassa tapahtuvat
muutokset, työskentelemme yhdessä tavoitteellisesti, innovatiivisesti ja tehokkaasti.
Yhdistämällä tutkimuksen, palvelujen tuotannon ja kansalaistoiminnan luomme
uusia toimintamalleja ja työtapoja.
Folkhälsanin toimintalinjat
Eri toimintamuotojen kehittämiseksi on laadittu yhtenäiset toimintalinjat, jotka
tukevat Folkhälsanin yleisstrategiaa. Lisäksi Folkhälsan on laatinut terveyttä edistävän
toiminnan periaatteet. Toimintalinjat julkaistaan intranetissä.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– –
FOLKHÄLSANIN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEET
Folkhälsanin käsitys terveydestä perustuu kokonaisnäkemykseen, jonka mukaan
terveyteen kuuluu niin fyysisiä, sosiaalisia kuin psyykkisiäkin tekijöitä. Terveys
on paljon enemmän kuin sairauden puuttumista: kysymys on myös hyvinvoinnista,
itsetuntemuksesta ja toimintakyvystä. Terveys ei ole päämäärä sinänsä, vaan
hyvän elämänlaadun edellytys. Teoreettisina käsitteinä käytetään yhteenkuuluvuuden
ja osallisuuden tunnetta.
WHO määrittelee terveyden ”prosessiksi, joka lisää ihmisen mahdollisuuksia
hallita ja parantaa terveyttään”.
Kysymys on siitä, että
- autetaan ihmistä valitsemaan elämäntapa, joka edistää terveyttä
- luodaan terveyttä tukevia fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä
- tehdään työtä sellaisen yhteiskunnan puolesta, joka toimii kaikilla osa-alueilla
pitkäjänteisesti paremman terveyden ja elämänlaadun edistämiseksi.
1. Terveyden edistäminen ajatuskehyksenä/asenteena
Terveyden edistäminen on koko Folkhälsanin toiminnan periaatteena. Palvelujen
tuottamisessa se merkitsee sitä, että toiminta perustuu jokaisen yksilön tarpeisiin
ja elämäntilanteeseen ja että työskentelytapa on terveyttä edistävä. Tavoitteena
on saada asiakkaan voimavarat käyttöön ja kunnioittaa tämän omia arvoja ja
tavoitteita. Fyysisen ympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa terveysvaikutukset
otetaan huomioon. Mahdollisuuksia kuulua sosiaaliseen yhteisöön ja tehdä
mielekästä työtä tuetaan.
2. Terveyden edistäminen käytännössä
Terveyden edistämistyö käytännössä toteutuu ennen kaikkea Folkhälsanin kansalaistoiminnan
piirissä. Toiminnan lähtökohtana ovat eri kohderyhmien tarpeet ja
kiinnostus sekä ajankohtaiset terveyskysymykset. Kohderyhmän omaa osallistumista
ja toimintaa painotetaan sekä suunnittelussa että käytännön työssä.
3. Oman henkilökunnan terveyden edistäminen
Työnantajana Folkhälsan pyrkii olemaan edelläkävijä henkilökunnan terveyden
edistämisessä. Henkilökunnan hyvinvointi on toiminnan kehittämisen kannalta
aivan keskeistä.
Folkhälsanin toimintalinjat:
JOHTAMINEN | KIELIPOLITIIKKA | HENKILÖSTÖPOLITIIKKA
TIEDOTTAMINEN | RISKIEN HALLINTA | PALAUTE
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– –
2
II osa
FOLKHÄLSANIN
VANHUSTYÖN KÄSIKIRJA
Folkhälsan tuottaa nykyisin huomattavan määrän sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluja, joista vanhustyö on merkittävä osa. Pyrimme parantamaan toimintaamme
jatkuvalla kehittämistyöllä, jotta voisimme tarjota asiakkaillemme
parhaat mahdolliset palvelut. Toiminnan kehittämistyö on järjestelmällistä.
Päivittäisen työn tueksi laaditut käsikirjat eri toimintamuotoja varten ovat osa
kehittämistyötä.
Tässä käsikirjassa esitellään koko Folkhälsan-liikkeen vanhustyön yhteiset,
kokonaisnäkemykseen perustuvat arvot ja tavoitteet.
Folkhälsan aloitti vanhustyön 1990-luvun alussa. Viimeisten 10–15 vuoden
aikana vanhustyö on kasvanut voimakkaasti paitsi volyyminsa, myös uusien
toimintamuotojen kannalta.
Folkhälsanin vanhustyöhön kuuluu seuraavanlaisia toimintamuotoja:
» Laitoshoito
- pitkäaikaishoito
- intervallihoito
- lyhytaikainen hoito
» Asumispalvelut
- ryhmäkodit
- palveluasunnot
» Muu avohuolto
- kotipalvelut/kotihoito
- päivätoiminta
- omaisten tuki/omaishoito
» Terveyttä edistävä toiminta ikäihmisille
» Kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit
Folkhälsan Mittnyland Ab
Seniorhemmet hoitokoti
Silviahemmet hoitokoti
Avohuolto
Helsinki ja lähiseutu
Senioritalot, jotka tarjoavat asumispalveluja: Helsingin Senioritalo ja
Majblomman, lisäksi rakenteilla Vantaa (valmistuu 2007) ja suunnitteilla Espoo.
Piirijärjestö
Folkhälsan Nyland
Avohuolto
Uusimaa
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– –
Folkhälsan Raseborg Ab Karjaa, Meltola, Tammisaari
Meltolan hoito-osastot
Karjaan palveluasunnot ja asumisyksiköt
Tammisaaren Blomsterhemmet-palveluasunnot ja hoitokoti
Tammisaaren senioritalo
Avohuolto
Folkhälsan Botnia Ab
Seniorhuset-palvelutalo
Östanlidin hoitokoti
Folkhälsan Åboland Ab
Avohuolto
Pohjanmaa
Turunmaa
Folkhälsans Förbund
Terveyttä edistävä toiminta ikäihmisille
Norvalla-Folkhälsan Ab
Kuntoutus
Allaktivitetshuset på Åland, Folkhälsanin monitoimitalo Ahvenanmaalla
Asumispalvelut
Dementia-ryhmäkoti
Pohjanmaa
SUOMI
Ahvenanmaa
Turunmaa
Uusimaa
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– –
1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot
Kaikilla vanhustyön yksiköillä on oma toimintasuunnitelmansa, joka on osa
Folkhälsanin yhteistä toimintasuunnitelmaa. Toiminnan suunnittelu perustuu
vanhustyön yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin.
1.1. Folkhälsanin vanhustyön tavoitteet
Folkhälsanin vanhustyön tavoitteena on tarjota kokonaisvaltaista hoitoa ja huolenpitoa.
Lähtökohtana ovat asiakkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, henkiset
ja kulttuuriset tarpeet, ja työstä vastaa pätevä, osaava ja sitoutunut henkilökunta.
Tavoitteena on palvella asiakasta hänen omalla äidinkielellään. Kotipalveluilla
ja palveluasumisella halutaan myös turvata asiakkaan edellytykset asua omassa
kodissaan mahdollisimman pitkään.
Folkhälsanin hoitotyön pohjana on näyttöön perustuva hoitotyö yhdistettynä
monipuoliseen käytännön kokemukseen ja tietoon. Hyvän hoidon edellytyksiä ovat
ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta, myönteinen asennoituminen, moniammatillinen
osaaminen, tietojen vaihto eri yksiköiden ja ammattiryhmien välillä,
jatkuva kehitystyö ja työn arviointi sekä tarkoituksenmukaiset toimintatilat.
1.2. Arvot
Folkhälsanin yhteiset arvot – osaaminen, osallistuminen ja huolenpito – ovat
konkretisoituneet käytännön vanhustyössä seuraavanlaisiksi, hyvän kokonaisvaltaisen
hoidon perustana oleviksi arvoiksi:
Kokonaisnäkemys
Yksilökeskeisyys
Yksityisyyden kunnioittaminen
Itsemääräämisoikeus
Oikeus käyttää omaa äidinkieltä
Hyvä ja turvallinen kohtelu ja kommunikointi
Kuntouttava työote
Terveyden edistäminen
Kokonaisnäkemys
Kohtelemme asiakasta yksilönä ja otamme huomioon hänen elämänkokemuksensa,
elintapansa ja elämäntilanteensa kokonaisuutena. Fyysisen hyvinvoinnin
lisäksi pyrimme kohentamaan asiakkaan sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia
kuten mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja mielekkääseen toimintaan.
Yksilökeskeisyys
Hoidon lähtökohtana ovat asiakkaan yksilölliset tarpeet ja odotukset.
Asiakkaan omat toiveet ja tarpeet otetaan huomioon sellaisissa jokapäiväiseen
arkeen liittyvissä asioissa kuin ateriat, herätys- ja nukkumaanmenoajat, vaatetus
ja hygienia.
Asiakkaan yksityisyyden kunnioittaminen
Kunnioitamme asiakkaiden yksityisyyttä. Asiakasta kohdellaan hienotunteisesti
kaikissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa tahdikkuutta esimerkiksi hoitotilanteissa
kuten kylvetyksessä ja WC-käynneissä, pukemisessa ja aterioinnin yhteydessä.
Asiakkaan oma identiteetti, elämäntyyli ja elintavat otetaan mahdollisuuksien
mukaan huomioon, samoin kuin hänen toiveensa vaatetuksen, kampauksen ja
muiden ulkoiseen olemukseen liittyvien asioiden suhteen.
Asiakasta kohdellaan arvostavasti. Tämä koskee kaikkia asiakkaita, toimintakyvystä
riippumatta.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– –
Puhuttelumuoto (sinuttelu tai teitittely) valitaan asiakkaan odotusten ja toiveiden
mukaan.
Asiakkaan tapa suhtautua fyysiseen kontaktiin ja kosketukseen pyritään tunnistamaan
ja ottamaan huomioon. Jos hän ei pysty ilmaisemaan toiveitaan sanallisesti,
henkilökunta pyrkii tulkitsemaan hänen toiveitaan seuraamalla kehon
kieltä.
Asiakkaan henkilökohtaista, esimerkiksi uskonnollista vakaumusta, kunnioitetaan.
Itsemääräämisoikeus
Asiakkaan itsemääräämisoikeus perustuu lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista
(785/1992). Kunnioitamme kaikissa tilanteissa asiakkaan oikeutta päättää itseään
ja hoitoaan koskevista asioista. Dementiasta tai alentuneesta toimintakyvystä
kärsivien asiakkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Tarvittaessa konsultoidaan
dementiahoidon asiantuntijoita.
Dementiapotilaiden kohdalla itsemääräämisoikeuden toteuttaminen ei toisaalta
saa johtaa hoidon laiminlyöntiin. Joissain tapauksissa itsemääräämisoikeutta koskevat
asiat voivat olla hyvin vaikeita ja moniselitteisiä. Henkilökunta kiinnittää
erityistä huomiota siihen, että asiakas saa aina hyvää hoitoa itsemääräämisoikeutta
vaarantamatta.
Jos asiakkaalla ja omaisilla on hoidosta eriäviä mielipiteitä ja toiveita, noudatetaan
ensisijaisesti asiakkaan omia toiveita.
Henkilökunta ei todista juridisia eikä taloutta koskevia asiakirjoja, vaan omaisten
on hankittava ulkopuolisia todistajia. Henkilökunta ei muullakaan tavoin
puutu asiakkaiden talousasioihin. Tarvittaessa henkilökunta voi tehdä aloitteen
edunvalvojan hankkimiseksi.
Oikeus käyttää omaa äidinkieltä
Folkhälsanin vanhustyön yksiköt ja yksiköiden toiminta ovat ruotsinkielisiä tai
kaksikielisiä. Kaksikielisissä yksiköissä ruotsin- ja suomenkielisiä asiakkaita palvellaan
heidän äidinkielellään. Myös yhteydenpidossa omaisten kanssa käytetään
molempia kieliä. Tavoitteena on, että paikalla on aina henkilökuntaa, joka voi
kommunikoida asiakkaan kanssa tämän äidinkielellä. Lisäksi asiakkaita pyritään
palvelemaan heidän omalla kielellään myös silloin, kun heillä on jokin muu
äidinkieli.
Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kulttuuritausta ja perinteet otetaan huomioon
esimerkiksi pyhien vietossa. Suomenruotsalaisen, tarvittaessa myös ruotsalaisen,
kulttuurin perinteet otetaan huomioon ruotsinkielisissä yksiköissä, ja kaksikielisissä
yksiköissä lisäksi suomenkielisen kulttuurin perinteet.
Turvallinen kohtelu ja kommunikointi
Asiakkaita kohdellaan turvallisuutta lisäävällä tavalla heitä arvostaen. Jokapäiväisessä
työssä pyrimme luomaan kontaktin asiakkaisiin keskustelun ja fyysisen
kosketuksen avulla. Henkilökunta keskustelee vanhusten kanssa, kuuntelee heitä
ja tunnistaa heidän kontaktien tarpeensa. Henkilökunta järjestää asiakkaille
tilaisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, keskusteluun ja yhdessäoloon heidän
toiveittensa mukaisesti.
Kuntouttava työote
Kuntouttavalla hoidolla ja kuntoutusta edistävillä työtavoilla autamme ja tuemme
asiakkaita saavuttamaan mahdollisimman hyvän fyysisen, psyykkisen ja
sosiaalisen toimintakyvyn. Kuntouttavan hoidon avulla harjoitetaan käytännön
taitoja kuten omatoimista liikkumista, pukeutumista ja peseytymistä, ruokailua ja
kommunikointitaitoja.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– –
Nämä toimet toteutetaan hoitohenkilökunnan ohjauksessa. Mitattavat tavoitteet
ja toimenpiteet kirjataan hoitosuunnitelmaan ja potilasasiakirjoihin ja niitä
seurataan ja arvioidaan RAI-ohjelman avulla (Resident Assessment Instrument).
Kuntouttavaa työotetta noudatetaan myös päivittäisessä toiminnassa, esimerkiksi
ruokailutilanteessa. Hoitoon voi sisältyä myös muisteluharjoituksia.
Terveyden edistäminen
Vanhustyössä hyödynnetään Folkhälsanin kokemusta terveyden edistämisestä.
Folkhälsanin erilaisia hankkeita ja terveysohjelmia hyödynnetään asiakkaiden
elämänlaadun parantamiseksi. Terveyttä edistävään toimintaan kuuluu muun
muassa kuntoilua ja liikuntaa, muisteluryhmiä, Taide ja terveys -hanke (”Konst
och hälsa”), Mimosel-ohjelma, Balans-ella-ohjelma sekä muita terveysohjelmia
ja -hankkeita. Vanhustyön eri yksiköt tekevät yhteistyötä Folkhälsanin terveydenedistämistyötä
järjestävien yksikköjen kanssa. Kaikissa vanhustyön yksiköissä
(palveluasuminen ja hoito-osastot) on virkistystoiminnasta vastaavia henkilöitä.
1.3. Hoidon laatuindikaattorit
Seuraavat laatuindikaattorit sisältyvät Folkhälsanin vanhustyössä käytettävään
RAI-arviointijärjestelmään (Resident Assessment Instrument). Vanhustyössä
arvioidaan yksittäisen asiakkaan terveydentilaa ja toimintakykyä kuvaavia tekijöitä.
Pitkäaikaishoidossa RAI-järjestelmässä arvioidaan seuraavia asioita:
1) elämänlaatu – liikkuminen, harrastustoimintaan osallistuminen, sosiaaliset
taidot
2) mieliala ja käytös
3) kliininen hoito
4) kognitiiviset kyvyt (muisti, ajattelu, kyky suunnitella arjen toimintoja)
5) pidätyskyky
6) infektiot
7) ravinto ja syöminen (ravinnon koostumus, ravinnonsaanti, paino)
8) toimintakyky (asiakkaan liikuntakyvyn ja muiden päivittäisten toimintojen
ylläpito)
9) rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö
10) tapaturmien riski ja ehkäisy
11) aistit (näkö, kuulo, kommunikointikyky)
12) ihon kunto
Nämä laatuindikaattorit arvioidaan ja otetaan huomioon hoidon suunnittelussa.
Joka yksiköllä on RAI-käsikirja, jossa on laatuindikaattoreiden tarkempi kuvaus.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– –
2. Henkilöstö ja kehitystyö
Henkilöstökysymyksissä seurataan Folkhälsanin henkilöstöpolitiikkaa sekä
voimassa olevia työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä. Motivoitunut ja osaava
henkilökunta on korkeatasoisen vanhustyön keskeisin voimavara.
2.1. Henkilöstön määrä
Vanhusten laitoshoidossa ja asumispalveluissa Folkhälsanin henkilöstömäärä ja
-rakenne täyttää ainakin vanhustyötä koskevien yleisten suositusten vähimmäisvaatimukset.
Henkilöstön määrää seurataan myös RAI-ohjelmassa vertailujen
avulla.
Yleisiä suosituksia henkilöstömäärästä vanhustyössä on mm. julkaisussa Koko
kunta ikääntyneiden asialla, Stakes 2001. Siinä esimerkiksi määritellään hyvän
laitoshoidon henkilöstömitoitukseksi 0,80 ja keskitason mitoitukseksi vähintään
0,50–0,60 (hoitotyötä tekevät henkilöt).
Folkhälsanin vanhustyössä henkilöstön määrä lasketaan seuraavasti:
Henkilöstömäärään lasketaan kaikki hoitotyötä tekevät henkilöt sekä osastonhoitaja
kokoaikaisena toimena (vaikka hän käyttäisi osan ajastaan hallinnollisiin
tehtäviin). Lisäksi mukaan lasketaan laitosapulaiset (siivoojat) kokonaisina toimina.
Vastaavat ostopalvelut lasketaan muunnettuina mukaan työvoimaan. Tämä
laskentatapa vastaa Stakesin RAI-ohjelman laskentatapaa.
2.2. Henkilöstön kelpoisuus ja osaaminen
Folkhälsanin tavoitteena on palkata päteviä ihmisiä, joilla on erityinen kiinnostus
vanhustyöhön sekä kokemusta yksikkönsä erityisalueista.
Folkhälsan noudattaa lakiin perustuvia kelpoisuusvaatimuksia (laki terveydenhuollon
ammattihenkilöistä 559/1994 ja laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön
kelpoisuusvaatimuksista 272/2005).
2.3. Toimenkuvat ja osaamiskartoitukset
Folkhälsan on laatinut eri henkilökuntaryhmiä varten omat toimenkuvat, jotka
ovat tämän käsikirjan liitteinä ja lisäksi sähköisessä muodossa.
Toimenkuvat on laadittu seuraaville työntekijäryhmille:
- esimies
- sairaanhoitaja/terveydenhoitaja
- hoitaja
- apulainen
Henkilökunnan osaamista ja jatkokoulutusta seurataan. Työntekijöiden kelpoisuuden,
osaamisen ja koulutuksen dokumentointia ja seurantaa varten on laadittu
osaamiskartoituslomakkeita. Lomake täytetään sekä jokaisesta työntekijästä
että koko yksiköstä. Lomakkeisiin kootaan tiedot työntekijöiden erityisosaamisesta
sekä harrastuksista, joista voi olla hyötyä myös työssä. Kartoitusten avulla
saadaan kokonaiskuva yksikön ja sen kaikkien työntekijöiden yhteisestä osaamisesta,
ja siten voidaan paremmin hyödyntää ihmisten erityistaitoja. Työntekijöiden
erilaiset tiedot ja taidot täydentävät toisiaan. Kun tunnetaan vahvuudet ja
mahdolliset puutteet, on helpompi suunnitella jatko- ja täydennyskoulutusta.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 10 –
Osaamiskartoituslomakkeet ovat paperiversiona tämän käsikirjan liitteenä ja
saatavissa myös sähköisessä muodossa. Yksikön esimies säilyttää täytetyt lomakkeet
ja huolehtii niiden päivityksestä.
2.4. Perehdyttäminen
Yleistä tietoa Folkhälsanista työpaikkana saa henkilöstöoppaasta. Myös henkilöstöosasto,
henkilöstövastaava tai esimies auttaa tarvittaessa työntekijöiden perehdyttämisessä.
Jokaisella vanhustyön yksiköllä ja osastolla on perehdyttämissuunnitelma, jota
noudatetaan, kun työn alkuvaiheessa ohjataan uusia työntekijöitä, sijaisia ja uusiin
työtehtäviin siirtyviä henkilöitä, soveltuvin osin myös opiskelijoita.
Suunnitelmassa määritellään, mitä perehdyttämiseen kuuluu, kuka ohjauksesta
huolehtii ja miten (henkilökohtainen ohjaaminen, kirjalliset ohjeet jne.), kuka on
vastuuhenkilö ja millä aikavälillä tehtävä hoidetaan (heti, viikon sisällä jne.).
Suositus on, että perehdyttämiseen sisältyvät ainakin seuraavat kohdat:
- käsikirja
- toimintasuunnitelma
- yksikön esite
- osaston/yksikön päiväjärjestys ja rutiinit sekä muut käytännön tiedot
- kokousrutiinit
- hoitosuunnitelmat, potilasasiakirjat ja dokumentointi
- arviointimenetelmät (esim. RAI, RAVA)
- työnjako, työtoverit, yhteistyö, tiimityö, erityisalueet, vastuualueet,
omahoitajan tehtävät
- kuntoutusta edistävät työtavat
- lääkehuolto
- laitteiden käyttö (hoitolaitteet, tietokoneet)
- miten toimitaan akuuttitilanteissa kuten kuolemantapauksissa
- turvallisuussuunnitelma
- riskienhallinta
- yhteistyötahot.
2.5. Henkilöstökoulutus
Folkhälsan haluaa edistää työntekijöiden ammatillista osaamista kehittämistyön
ja koulutuksen avulla. Jokaisen työntekijän odotetaan kantavan itse vastuun
omasta kehityksestään ja tietojensa, taitojensa ja osaamisensa aktiivisesta kartuttamisesta.
Henkilöstökoulutus sisältää erityyppistä jatko- ja täydennyskoulutusta. Työntekijöille,
joilla ei ole vaadittua kelpoisuutta, voidaan tarvittaessa järjestää mahdollisuus
täydentävään opiskeluun. Täydennyskoulutuksessa voidaan syventää
tietoja hoitotyöstä tai käsitellä kuntoutusta edistäviä työtapoja sekä yhteistyöhön
ja asenteisiin liittyviä kysymyksiä.
Osastovastaava* laatii vuosittain henkilökunnan koulutussuunnitelman toimintasuunnitelman
ja budjetin laatimisen yhteydessä. Suunnitelman lähtökohtana
ovat ajankohtaiset koulutustarpeet, joita tulee esiin muun muassa kehityskeskustelujen
ja osaston kelpoisuuskartoituksen yhteydessä.
* Tässä käsikirjassa käytetään rinnakkain eri yhteyksissä erilaisia termejä, esim. yksikön vastuuhenkilö, osastovastaava,
osastonhoitaja. Nimikkeet, organisaatio ja vastuunjako voivat vaihdella yksiköittäin ja toiminnoittain
ja ne tarkennetaan yksikkökohtaisesti.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 11 –
Henkilökunnan ja osaston koulutustarpeita tarkastellaan kokonaisuutena ja
koulutus koordinoidaan yhteistyössä muiden Folkhälsanin vanhustyön yksiköiden
kanssa. Folkhälsanin omaa asiantuntemusta ja resursseja hyödynnetään mm.
niin, että Folkhälsanin palveluksessa olevat asiantuntijat toimivat luennoitsijoina.
Kaikkien työntekijöiden (vakituisten työntekijöiden ja pitkäaikaisten sijaisten)
on osallistuttava koulutukseen/täydennyskoulutukseen kolme päivää vuodessa.
Koulutus voi koostua myös lyhyemmistä jaksoista.
Alueellisia hoitohenkilöstön kokoontumisia ja kursseja sekä työkiertoa voidaan
käyttää yhteistyön sekä ammattitaidon ja motivaation kehittämiseksi.
Henkilökunnan koulutusta koskevat tiedot kirjataan sekä henkilökohtaiseen
että yksikön osaamiskartoitukseen.
2.6. Kehityskeskustelut
Esimies käy jokaisen työntekijän kanssa kehityskeskustelun säännöllisesti, yleensä
vähintään kerran vuodessa. Keskustelussa käsitellyt ja sovitut asiat kirjataan
lomakkeeseen. Tarkoituksena on käydä läpi työtilanne ja -tehtävät, työntekijän
odotukset ja toiveet sekä mahdolliset ongelmat. Tavoitteena on myös, että työntekijä
omaksuisi vanhustyön arvot ja laatukriteerit. Folkhälsanilla on yhteinen
kehityskeskustelulomake.
2.7. Työnohjaus ja konsultaatio
Työnohjausta ja konsultaatiota käytetään henkilöstön kehittämisen menetelminä.
Henkilökunnan tarpeista ja työn laadusta riippuen työnohjausta voidaan antaa
ryhmässä tai yksilöllisesti. Yleensä ohjauksesta vastaa ulkopuolinen ohjaaja.
2.8. Työterveyshuolto sekä työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen
Folkhälsan pyrkii ylläpitämään ja parantamaan henkilökunnan työkykyä ja terveyttä
terveyden edistämistoiminnalla ja TYKY-toiminnalla. Henkilöstöoppaassa
kerrotaan tarkemmat tiedot työterveyshuollosta.
Esimiehet seuraavat työntekijöiden hyvinvointia ja pyrkivät ehkäisemään ennalta
terveysongelmia.
2.9. Henkilöstökokoukset
Yksikön tarpeiden mukaan pidetään säännöllisesti henkilöstö- tai osastokokouksia.
Joka yksiköllä on suunnitelma henkilöstökokouksista. Näissä palavereissa
käsitellään mm. toiminnan kehittämistä ja tiedotusta ja keskustellaan yhteisistä
asioista, esim. tästä käsikirjasta.
2.10. Lähtöhaastattelu
Palvelussuhteen päättyessä esimies järjestää yleensä niin sanotun lähtöhaastattelun,
jossa käydään läpi työntekijän kokemuksia työstä sekä mahdollisia eroamissyitä.
Tarkoituksena on hyödyntää tietoja toiminnan kehittämisessä. Lähtöhaastattelut
dokumentoidaan.
2.11. Työvaatteet
Hoitohenkilöstö saa vaaterahan tai työvaatteet/suojavaatteet voimassa olevan
työehtosopimuksen mukaisesti. Työvaatteiden valinnassa kiinnitetään huomiota
sekä asiakkaiden että työntekijöiden viihtyvyyteen. Jos mahdollista, henkilökunta
ei käytä ns. laitosvaatteita, vaan tavallisia vaatteita. Työvaatteiden on oltava
tarkoituksenmukaisia, ja yksiköt sopivat siitä, millaisia työvaatteita käytetään.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 12 –
3. Sidosryhmät ja asiakkaat
Folkhälsanin vanhustyössä tehdään tiivistä yhteistyötä sekä järjestön sisällä että
kaikkien ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä
kehitetään toimintasuunnitelman mukaisesti ja asiakkaiden laatuvaatimukset
ja -kriteerit otetaan huomioon.
Vanhustyön sidosryhmiin kuuluvat:
- asiakkaat
- asiakkaiden omaiset
- henkilöstö
- vanhustyöpalvelujen tilaajat (lähinnä kunnat)
- muut yhteistyötahot, mm. oppilaitokset.
3.1. Asiakkaat
Asiakkaat ovat keskeinen yhteistyökumppanien ryhmä, ja hoito suunnitellaan
heidän tarpeittensa pohjalta. (Tässä käsikirjassa sanaa asiakas käytetään yleisenä
nimityksenä asiakkaista, potilaista, palvelutalojen asukkaista jne.)
Tavoitteena on, että hoito vastaa
- Folkhälsanin arvoja ja laatukriteereitä
- yksittäisten asiakkaiden odotuksia ja toivomuksia
- omaisten odotuksia ja toivomuksia, erityisesti silloin kun asiakkaan
toimintakyky on alentunut
- viranomaisten ja ostajien/kuntien vaatimuksia.
3.2. Henkilöstö
Työntekijöiden viihtyminen on tärkeä edellytys sille, että vanhustyön laatukriteerit
pystytään täyttämään. Folkhälsan pyrkii edistämään työntekijöiden terveyttä
ja hyvinvointia ja kannustaa heitä osallistumaan ja tekemään aloitteita. Tavoitteena
on ottaa myös työn suunnittelussa huomioon työntekijöiden näkemykset
ja saada aikaan toimivaa yhteistyötä sekä työntekijöiden että työntekijöiden ja
johdon välille.
3.3. Omaiset
Koska vanhustyössä halutaan tarjota kokonaisvaltaista hoitoa, huomio kiinnitetään
asiakkaan koko elämäntilanteeseen ja sosiaaliseen verkostoon. Siksi hyvä
yhteistyö asiakkaan omaisten ja muiden läheisten kanssa on tärkeä osa hoitoa.
Hoitohenkilökunnan työhön kuuluu pitää luontevasti yhteyttä omaisiin, tehdä
heidän kanssaan yhteistyötä ja tukea asiakkaan ja omaisten välisiä kontakteja.
Vanhustyössä ei ole määrättyjä vierailuaikoja. Folkhälsan haluaa kannustaa
omaisia pitämään yhteyttä asiakkaisiin ja käymään näiden luona. Asiakkaiden
arkielämän aktiivisuuden ja sosiaalisten kontaktien ylläpidon kannalta omaiset
ovat hyvin tärkeitä. Jotta asiakkaan toiveet ja itsemääräämisoikeus pystyttäisiin
ottamaan huomioon, suodaan myös omaisille mahdollisuus tulla kuulluksi sekä
osallistua hoidon suunnitteluun ja hoitosuunnitelman laatimiseen.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 13 –
Yhteistyön perustana ovat
- keskinäinen luottamus
- tiedottaminen ja yhteydenpito hoitohenkilöstön kanssa
- mahdollisuus osallistua hoidon suunnitteluun
- mahdollisuus käydä asiakkaan luona, osallistua omais-/asiakaskokouksiin ja
yhteisiin tilaisuuksiin
- tiedottaminen omaisten yhdistyksistä, sosiaalieduista sekä muista asiakkaiden/
omaisten oikeuksista.
Asiakkaiden ja omaisten toivomuksia ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan
kaikessa asiakkaan, omaisen ja henkilökunnan välillä tehtävässä yhteistyössä.
3.4. Vanhustyön palvelujen ostajat
Folkhälsan tekee yhteistyötä kuntien kanssa. Kunnat ostavat suurimman osan
Folkhälsanin hoitopaikoista ja -palveluista. Folkhälsanilla on yhteistyötä myös
muiden palvelujen ostajien, mm. eri järjestöjen kanssa. Osan paikoista ja palveluista
voivat ostaa yksityiset asiakkaat. Palveluasumisessa Folkhälsanin tavoitteena
on tarjota sekä omistus- että vuokra-asuntoja.
Kun Folkhälsan tekee ostopalvelusopimuksia kuntien ja järjestöjen kanssa, se
toteuttaa sekä ostajien että omia laatutavoitteitaan.
3.5. Yhteistyötahot
Sen lisäksi, että Folkhälsan tekee asiakkaiden hoitoon liittyvää yhteistyötä asiakkaiden,
omaisten ja kuntien kanssa, Folkhälsanilla on yhteistyötä useiden muiden
tahojen kanssa. Näitä ovat muun muassa viranomaiset, kunnat, vanhustyö- ja
potilasjärjestöt, sosiaali- ja terveysjärjestöt, alan oppilaitokset sekä tutkimuslaitokset.
Yhteistyön tavoitteena on kehittää vanhustyötä sekä jakaa tietoja ja kokemuksia.
Myös vapaaehtoistyöntekijät ja vapaaehtoisjärjestöt ovat Folkhälsanille
tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Yhteistyötä tehdään monin tavoin, mm. yhteisissä kokouksissa ja neuvotteluissa,
erilaisissa hankkeissa, seminaareissa, koulutustilaisuuksissa ja kokoontumisissa.
Näin saadaan uutta tietoa vanhustyön kehittämiseksi.
Asiakkaita koskevien tietojen välittämisessä Folkhälsan noudattaa tarkoin vaitiolovelvollisuutta.
Vanhustyön yksiköt kartoittavat omat yhteistyöverkostonsa sekä laativat tarvittaessa
sääntöjä yhteistyötä ja esimerkiksi tietojen antamista silmällä pitäen.
Tarvittaessa nimetään yhteyshenkilöitä.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 14 –
4. Hoitoprosessi
Folkhälsanin koko toiminta ja hoitotyö perustuvat Folkhälsanin toiminta-ajatukseen,
yhteisiin arvoihin ja yhteiseen visioon. Ne ovat myös vanhustyön perustana.
Tavoitteenamme on, että hoito ja asiakkaiden kohtelu täyttäisivät hyvän laadun
kriteerit. Hoitoprosessissa asiakas on keskipisteessä ja hoito perustuu asiakkaan
ja henkilökunnan väliseen luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Omahoitaja on
omaisten yhteyshenkilö, ja hänellä on erityisvastuu hoidon hyvästä laadusta.
Jatkuvalla arvioinnilla ja palautteella haluamme taata, että vanhustyön tavoitteet
toteutuvat myös käytännössä.
Tarkoituksena on, että kaikki hoito pohjautuu vanhustyön keskeisiin arvoihin,
joita ovat kokonaisnäkemys, yksilökeskeisyys, asiakkaan yksityisyyden kunnioittaminen,
asiakkaan itsemääräämisoikeus, hyvä ja turvallinen kohtelu ja kommunikointi,
oikeus hoitoon omalla äidinkielellä sekä terveyden edistäminen. Hoitoprosessi
sisältää monenlaisia vaiheita ja tapahtumia. Tässä luvussa käsitellään
muutamia keskeisiä hoidon kulkuun liittyviä asioita.
4.1. Kuntouttava työote – Folkhälsanin vanhustyön perusta
Folkhälsanin vanhustyössä käytämme kuntouttavaa työotetta.** Se tarkoittaa
hoitomenetelmää ja yksittäisiä hoitotoimenpiteitä, joita toteuttamalla ylläpidämme
asiakkaan omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja kannustamme
toimeliaisuuteen.
Pidämme asiakasta hoitoprosessin aktiivisena osapuolena ja kehotamme asiakasta
hoitamaan päivittäiset toimintonsa itse niin pitkään kuin se on mahdollista
ja asiakkaan kunto ja kyvyt riittävät. Hoitomenetelmä perustuu siihen, että kannustamalla
asiakasta esimerkiksi pukeutumaan, syömään ja liikkumaan itsenäisesti
autamme häntä ylläpitämään tai toisinaan jopa kohentamaan jäljellä olevaa
toimintakykyään. Se, että asiakas voi olla aktiivinen arkiaskareissaan ja pystyy
mahdollisimman paljon huolehtimaan itse henkilökohtaisesta hygieniastaan,
aterioinnistaan, pukeutumisestaan ja muista päivittäisistä askareistaan, on tärkeä
osa hänen elämänlaatuaan ja elämänhallinnan tunnettaan.
Me tutkimme, mistä asiakas selviytyy itsenäisesti tai mistä hän selviytyisi yksinkertaisten
apuvälineiden ja aktivoivien työmenetelmien avulla (asiakkaan kuntoutumispotentiaali).
Koko henkilökunta on hyväksynyt tämän hoitomenetelmän ja
soveltaa sitä tietoisesti käytännön työssään. Asiakkaan toimintakykyä ja aktiivisuutta
seurataan ja arvioidaan hoitosuunnitelmaa laadittaessa ja arvioitaessa
sekä Folkhälsanin yksiköissä käytettävän vanhustyön arviointijärjestelmän (RAI)
puitteissa.
Asetamme konkreettisia tavoitteita sille, kuinka asiakkaan resursseja ja kykyjä
eri alueilla (kuten liikkumiskykyä, kognitiivisia kykyjä, muistia) voidaan
hyödyntää, palauttaa tai parantaa ja kuinka sillä tavoin voidaan kohentaa
asiakkaan terveyttä ja elämänlaatua. Tavoitteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti
henkilökohtaista hoitosuunnitelmaa varten. Asiakas itse ja omaiset
ovat mukana tavoitteita asetettaessa ja sitoutuvat niihin.
** Tässä käsikirjassa käytetään yleiskäsitteenä pääasiassa kuntouttavaa työotetta. Muita
vastaavia, käytettyjä termejä ovat kuntouttava työtapa, kuntoutuspainotteinen työskentelytapa,
kuntoutukseen suuntautunut hoito ja kuntouttava hoito. Käsitteillä tarkoitetaan
sitä, että kaikki hoitotoimenpiteet tehdään niin, että otetaan huomioon asiakkaan yksilölliset
kyvyt ja voimavarat. Termi ”kuntoutus” sitä vastoin tarkoittaa päämäärätietoisempaa
prosessia, jossa kuntoutukseen erikoistuneiden työntekijöiden erityistaidot ovat keskeisessä
asemassa. Kuntoutus perustuu täsmällisesti määriteltyyn tarpeeseen ja edellyttää normaalia
lääketieteellistä arviointia. Kuntoutus tulee kysymykseen esim. lonkkamurtumien, aivoverenkierron
häiriöiden ja muiden sairauksien yhteydessä. (Holma, Heinonen, Voutilainen,
Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu, laatukäsikirja, Stakes 2002.)
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 15 –
Lähtökohtana on kunnioittaa asiakasta ja hänen itsemääräämisoikeuttaan ja
kuunnella hänen mielipiteitään, odotuksiaan ja toiveitaan hoidosta. Samalla motivoimme
asiakasta olemaan aktiivinen ja selviytymään mahdollisuuksien mukaan
itsenäisesti päivittäisistä toimistaan. Hoitajat keskustelevat hoidon eri vaiheista ja
erilaisista hoitotoimenpiteistä ja käyvät ne läpi aivan konkreettisesti. Näin hoitajat
saavat selville, millä tavoin hoitotyössä voitaisiin kannustaa asiakasta käyttämään
omia voimavarojaan ja kuinka asiakasta voitaisiin auttaa ja kannustaa
ylläpitämään toimintakykyään eri apuvälineitä ja menetelmiä käyttäen, hoitorutiineja
muuttamalla tai tekemällä hoitotoimenpiteet eri tavoin.
Tämä koskee kaikkia keskeisiä hoitoprosesseja, kuten henkilökohtaisesta puhtaudesta
huolehtimista, pukeutumista ja ruokailutilanteita.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiakasta kannustetaan tekemään itse sellaista,
mistä hän selviytyy, eivätkä hoitajat automaattisesti tai rutiininomaisesti esimerkiksi
syötä tai pue asiakasta. Tavoitteenamme on voida työskennellä kaikessa
rauhassa niin, että aina mahdollisuuksien mukaan voimme suoda asiakkaalle riittävästi
aikaa suoriutua itse erilaisista toimista. Kannustamme asiakkaita liikkumaan,
ottamaan muutamia askelia, nousemaan, istumaan, osallistumaan erilaisiin
toimintoihin, keskustelemaan ja seurustelemaan, jotta he tuntisivat viihtyvänsä ja
kokisivat arkensa mielekkääksi.
Tavoitteenamme on lisäksi järjestää fyysinen ja sosiaalinen ympäristö sellaiseksi,
että se kannustaa asiakkaita olemaan toimeliaita, hoitamaan mahdollisuuksien
mukaan itse askareitaan ja olemaan liikkeellä. Hoitajilla tulee olla tilaisuus
keskustella asiakkaiden kanssa ja saada heidät tekemään eri asioita ja seurustelemaan
muiden asiakkaiden kanssa.
Asiakkaiden mielekästä arkea voidaan tukea myös järjestämällä virkistystoimintaa,
joka tuo elämään sisältöä. Muistia ja tunne-elämyksiä voidaan stimuloida
esimerkiksi muistiharjoitusten avulla. Asiakkaiden kanssa voidaan vaikkapa
keskustella vanhoista ajoista, katsella vanhoja valokuvia, kuunnella musiikkia,
keskustella yhteisistä muistoista ja herätellä niitä eloon. Myös Folkhälsanissa meneillään
olevia terveyttä edistäviä hankkeita ja virkistystoimintoja, joiden teemoja
ovat esimerkiksi taide-elämykset ja terveys, tasapaino, liikkuminen ja kuntoilu,
käytetään vanhustyössä hyväksi, kun halutaan tuoda lisää sisältöä vanhusten
arkeen.
Kuntoutusta järjestävät Folkhälsanin osastot tarjoavat mahdollisuuksien mukaan
Folkhälsanin hoito-osastoille tukea ja apua kuntouttavan hoitomenetelmän
kehittämisessä. Kuntoutusyksiköt mm. osallistuvat konkreettisesti hoitoon ja
auttavat henkilökuntaa ja asiakkaita löytämään oikeita hoitoasentoja. He auttavat
asiakkaita istumaan oikein ja löytämään miellyttäviä asentoja ja tapoja syödä,
nousta ylös, kääntyä sängyssä, nousta istumaan jne. Lisäksi voidaan opettaa
yksinkertaisia voimisteluliikkeitä, jotka auttavat asiakasta säilyttämään ja kehittämään
liikkumiskykyään ja tasapainoaan.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 16 –
Hoitoprosessi
Luottamus/Vuorovaikutus
Arvojen perusta
Asiakaskeskeisyys
Kokonaisnäkemys
Yksilökeskeisyys
Yksityisyyden kunnioittaminen
Itsemääräämisoikeus
Oikeus hoitoon äidinkielellä
Turvallinen kohtelu ja kommunikointi
Kuntoutusta edistävät työtavat
Terveyden edistäminen
Osaaminen
Osallistuminen
Huolenpito
Omahoitaja/muu henkilökunta
Hoidon hyvä laatu/asiakkaan hyvä kohtelu
Työn arvionti ja jatkuva kehittäminen
Folkhälsan
Toiminnan perusta
Toimintaidea • Arvot • Visio
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 17 –
Kuntouttava hoito/toiminta
– Folkhälsanin vanhustenhuollon perusta
Kuntouttava työote tarkoittaa, että autamme asiakasta ylläpitämään/parantamaan toimintakykyään
optimaalisesti aktivoimalla häntä käyttämään fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavarojaan.
Lähtökohta
Asiakkaan kannalta
Miten asiakas itse ja hänen omaisensa määrittelevät asiakkaan toimintakyvyn.
Kuntoutumispotentiaali.
Edellytys
Asiakas/omaiset sitoutuvat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.
Toiminta
Terveysongelman lievittäminen, pahenemisen ennaltaehkäisy, poistaminen. Elämänlaatu
terveysongelmista huolimatta
Terveys Folkhälsanin määritelmän mukaan
Folkhälsanin lähtökohta on kokonaisnäkemys terveydestä. Terveyteen vaikuttavat
niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset tekijät. Terveys on paljon enemmän kuin vain
sairauden puute. On kyse hyvinvoinnista, itsetunnosta ja toimintakyvystä. Terveys ei ole
tavoite sinänsä vaan hyvän elämänlaadun edellytys.
Toiminta
Määritellään kuntouttavan hoidon sisältö jokaisen yksittäisen asiakkaan kohdalla
(kuntoutumispotentiaali). Henkilökunta sitoutuu työssään käyttämään kuntoutumista
edistävää työotetta (selostettu tekstissä).
Edellytys
Kaikki hoitotiimin jäsenet noudattavat yhteistä tavoitetta. Mistä asiakas
selviää itse? RAI käytetään arviointiin. Mitä tehdään yhdessä asiakkaan kanssa?
Pitää olla dokumentoituna hoitosuunnitelmassa.
Lähtökohta
Terveyslähtöisyys
Kaikki yksiköt nimeävät vastuuhenkilön, joka vastaa hoitajien antaman kuntouttavan
hoidon koordinoinnista. Vastuuhenkilö kutsuu koolle moniammatillisen
tiimin määrittelemään yksittäisen asiakkaan tavoitteita. Moniammatilliseen tiimiin
voi kuulua omahoitaja, aktivointivastaava, lääkäri, osastonhoitaja, toimintaterapeutti,
fysioterapeutti ym.
Hoitajan kannalta
Perustuu Routasalo P, Lauri S (2001) läkkään henkilön kuntouttamista edistävä hoitotyön malli.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 18 –
Asiakkaan kuntoutumispotentiaali RAI:n mukaan
Kognitiivinen
kyky CPS
Mielentila
Masennusmittari
Kivut
Ravitsemus ja
nesteenotto BMI
Osallistuminen
sosiaaliseen
seurusteluun
Fyysinen toimintakyky
• Kyky vaihtaa asentoa sängyssä
• Kyky liikkua paikasta toiseen
• Kävely
• Pukeutuminen
• Syöminen
• Hygieniasta huolehtiminen
• Kylpeminen
• WC-käynnit
Motivoida asiakasta
ja saada hänet sitoutumaan
siihen, että
hän yrittää itse
Lääkkeet
Diagnoosit
4.2. Omahoitajan tehtävät ja vastuu
Vanhustyön keskeisenä tavoitteena on saada asiakas tuntemaan, että hänestä
huolehditaan ja että on joku, jonka puoleen hän voi kääntyä kysymyksineen ja
huolineen. On myös tärkeää, että omaisilla on nimetty yhteyshenkilö.
Jokaiselle asiakkaalle nimetään omahoitaja, joka valitaan yleensä jo ennen kuin
asiakas tulee yksikköön. Tarvittaessa kuunnellaan asiakkaan toiveita. Omahoitaja
huolehtii asiakkaasta ja auttaa häntä kotiutumaan osastolle tai asumisyksikköön.
Toivottavaa olisi, että asiakas voisi käydä tutustumassa osastoon tai yksikköön
jo etukäteen. Jos tämä ei onnistu, omahoitaja käy etukäteen asiakkaan luona
tämän kotona tai senhetkisessä hoitopaikassa. Käynnin yhteydessä asiakkaalle ja
omaisille kerrotaan yksikön toiminnasta ja palveluista. Kun asiakas tulee osastolle
tai muuttaa asumisyksikköön, järjestetään viimeistään kahden viikon sisällä ns.
tulohaastattelu. Tähän kokoontumiseen osallistuvat asiakas, omaiset, omahoitaja
sekä tavallisesti myös osastonhoitaja. Omahoitaja auttaa asiakasta tutustumaan
muihin yksikön asukkaisiin ja sopeutumaan ympäristöön.
Omahoitajan tehtäviin kuuluu hoitosuunnitelman laatiminen ja päivitys. Hänellä
on kokonaisvastuu hoidon toteuttamisesta. Omahoitajan vapaapäivinä hoitosuunnitelman
päivityksestä huolehtii hänen sijaisensa. Omahoitaja vastaa tietojen
siirtämisestä sijaiselle ja kertoo tälle olennaiset tiedot asiakkaan tilasta, hoidon tavoitteista
ja hoitomenetelmistä sekä mahdollisista hoitotavoitteiden muutoksista.
Osastonhoitaja valvoo, että omahoitaja ja hänen sijaisensa hoitavat tehtävänsä.
Omahoitaja vastaa myös siitä, että käytetään kuntouttavaa työtapaa ja että
asiakkaan resursseja ja toimintakykyä tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Hoidon arvioinnin yhteydessä asiakasta haastatellaan kaksi kertaa vuodessa, ja
haastattelut kirjataan hoitosuunnitelmaan. Yhteydenpito omaisiin on merkittävä
osa omahoitajan tehtävää.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 19 –
4.3. Dokumentointi, hoitosuunnitelma ja muut potilasasiakirjat
Dokumentointiin kuuluvat potilaskertomukset, hoitosuunnitelma ja muut potilasasiakirjat.
Dokumentoinnin tavoitteena on edistää hoidon jatkuvuutta ja sujuvuutta sekä
turvata hoidon kannalta tarpeellisten tietojen saanti, hoidon toteuttaminen ja
seuranta.
Hyvän dokumentoinnin kriteerinä on, että se antaa selkeän kuvan asiakkaan
kokonaisvaltaisesta hoidon tarpeesta, hoitotyön tavoitteista ja menetelmistä sekä
saavutetuista tuloksista.
Dokumentoinnin yleiset lähtökohdat ovat:
1. Asiakkaan tarpeita arvioidaan yksilöllisesti ja monipuolisesti.
2. Toimintakyvyn arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa käytetään RAI-arvioinnissa
ja MMSE-testissä (dementiatesti) saatuja tuloksia. (RAI-arviointi tehdään
kahdesti vuodessa.)
3. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoitotyön tueksi yksilöllinen hoitosuunnitelma.
Hoitosuunnitelman laatiminen aloitetaan heti asiakkaan tultua osastolle/yksikköön.
4. Hoitosuunnitelma tehdään asiakkaan, omaisten ja tiimin yhteistyönä.
5. Päivittäisen dokumentoinnin tavoitteena on kuvailla asiakkaan tilaa ja arvioida
hänen resurssejaan mahdollisimman monipuolisesti.
6. Kaikki tiedot asiakkaasta ja hoidosta merkitään potilasasiakirjoihin.
7. Tarvittaessa käydään läpi asiakkaan kokonaistilanne ja tarkistetaan hoitosuunnitelmaa.
8. Hoitosuunnitelmaa käytetään hoitotyön kehittämisen välineenä.
Hoidon dokumentointi tarkoittaa sitä, että kaikki hoitotyön kokonaisuuden
kannalta merkittävät tiedot kirjataan. Dokumentointia on mm. tietojen merkitseminen
potilasasiakirjoihin ja hoitotyötä koskevien kokousten pöytäkirjat. Samoin
dokumentointiin kuuluvat mm. hoitosuunnitelma, asiakkaan kliinisen tilan seuranta,
merkinnät hoitotyön toteuttamisesta, asiakkaan kliinisen tilan kuvaukset
sekä muut hoitotyön kannalta tärkeät asiat.
Potilasasiakirjoilla*** tarkoitetaan paperisia tai sähköisessä muodossa olevia
asiakirjoja, joita käytetään, laaditaan tai saadaan hoidon yhteydessä ja jotka
sisältävät tietoja asiakkaan terveydestä, hoidosta ja elämäntilanteesta tai muista
henkilökohtaisista asioista.
Kun Folkhälsan tekee palvelusopimuksen kunnan kanssa, noudatetaan yleensä
kunnan dokumentointia ja arkistointia koskevia sääntöjä. Seuraavassa esimerkkinä
ote ostopalvelusopimuksesta:
Palveluntuottaja noudattaa dokumenttien säilyttämisen, tuhoamisen ja arkistoinnin
osalta niitä sääntöjä ja ohjeita, jotka koskevat vastaavaa kunnallista
toimintaa. Potilasasiakirjojen osalta noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön
asetusta potilasasiakirjojen laatimisesta ja niiden ja muun potilasasiakirjojen hoitamisen
yhteydessä olevan aineiston säilyttämisestä.
4.3.1. Dokumentoinnin juridinen merkitys
Tietojen merkitseminen potilasasiakirjoihin on tärkeää asiakkaan ja henkilöstön
oikeusturvan kannalta. Dokumentointi perustuu sosiaali- ja terveysministeriön
asetukseen 99/2001.
Asetuksessa ovat säännökset tietojen rekisteröinnin periaatteista, asiakkaan hoitoa
koskevista päätöksistä sekä oikeudesta saada ja luovuttaa asiakkaan hoitoa
koskevia tietoja.
*** Potilasasiakirjat, ruotsiksi ”journalhandlingar”
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 20 –
Potilasasiakirjoissa olevia potilastietoja käsittelevät terveydenhuollon ammattihenkilöt.
He vastaavat potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä ja niihin
kirjoitettavista tiedoista. Myös muut hoitotyöhön osallistuvat työntekijät voivat
tehdä merkintöjä heidän ohjeidensa mukaisesti. Terveydenhuollon opiskelijat
voivat käytännön työharjoittelun tai työssä oppimisen puitteissa tehdä merkintöjä
potilasasiakirjoihin terveydenhuollon ammattihenkilön ohjauksessa. Ohjaaja
hyväksyy allekirjoituksellaan opiskelijan merkinnät.
Potilasasiakirjoihin merkitään asiakkaan hoidon arvioinnin ja suunnittelun
kannalta tärkeät tiedot, joiden tulee olla virheettömiä. Korjaukset (merkintöjen
muuttaminen, poistaminen ja täydentäminen) on tehtävä niin, että sekä alkuperäinen
että korjattu merkintä on myöhemmin tunnistettavissa. Korjauksen tekijän
nimi, virka-asema, päivämäärä ja korjauksen peruste merkitään asiakirjoihin.
Asiakkaalla on oikeus tarkistaa häntä koskevat tiedot potilasasiakirjoista, samoin
hänen omaisellaan. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan lain nojalla. Jos
asiakas on tehnyt niin sanotun hoitotestamentin, hänen tahtoaan noudatetaan.
Kaikki asiakkaasta potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ovat salaisia ja ne on käsiteltävä
luottamuksellisesti.
4.3.2. Hoitosuunnitelmat
Hoitosuunnitelma antaa kokonaiskuvan asiakkaan hoidosta ja ohjaa hoitotyötä.
Suunnitelmaan kirjataan hoidon tavoitteet (esimerkiksi toimintakyvyn parantaminen
tai toimintakyvyn alenemisen ehkäiseminen), hoitomenetelmät ja arviointi.
Jokainen hoitosuunnitelma tehdään yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon
asiakkaan tarpeet, voimavarat, kokonaistilanne ja elämänhistoria. Tavoitteena
on auttaa asiakasta tunnistamaan omat vahvuutensa ja käyttämään niitä hyväkseen,
toisin sanoen auttaa häntä ylläpitämään ja mikäli mahdollista kehittämään
toimintakykyään ja elämänlaatuaan.
Kaikki yksiköt tekevät hoitosuunnitelmat yhteistyössä asiakkaan ja omaisten
kanssa. Folkhälsanilla ei ole yhteistä hoitosuunnitelmalomaketta, vaan yksiköt
laativat hoitosuunnitelman mallin yksikön ja asiakkaan tarpeiden perusteella.
Tarkoitus on, että hoitosuunnitelma antaa kokonaiskuvan asiakkaan terveydestä,
elämäntilanteesta, hoitotarpeesta ja yksilöllisistä toivomuksista. Suunnitelmaan
merkitään muun muassa tiedot asiakkaan aikaisemmista elämänvaiheista. Ne
yksiköt, jotka käyttävät RAI-arviointijärjestelmää, käyttävät RAI-hoitosuunnitelmamoduulia.
4.3.3. RAI (Resident Assessment Instrument)
Yhteistä vanhustyön RAI-arviointijärjestelmää (Resident Assessment Instrument)
käytetään hoidon suunnittelun työvälineenä. Folkhälsan on ollut Suomessa ensimmäisten
joukossa soveltamassa RAI-järjestelmää, ja koko Folkhälsanin vanhustyössä
sitä on käytetty vuosista 2003–2005 alkaen.
RAI on hoidon arviointiin ja seurantaan tarkoitettu järjestelmä. Sen avulla mitataan
ja seurataan säännöllisesti erilaisia asiakkaan toimintakykyyn, terveyteen
ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on parantaa hoidon laatua kaikilla
tasoilla säännöllisen ja kokonaisvaltaisen arvioinnin avulla. Arviointi sisältää
noin 400 eri muuttujaa, jotka liittyvät mm. asiakkaan kognitiivisiin kykyihin,
terveydentilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja tasapainoon, kuuloon ja kommunikointikykyyn,
psykososiaaliseen hyvinvointiin sekä aktiivisuuteen. RAI-ohjelman
avulla kartoitetaan ja arvioidaan asiakkaan voimavarat ja ongelmat, ja hoitosuunnitelma
laaditaan arvioinnin perusteella. Kokonaisarviointi ja hoitosuunnitelman
tarkistus tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 21 –
Omahoitaja tekee omien asiakkaidensa arvioinnit. Joka yksikköön on nimitetty
RAI-yhteyshenkilö, ja Folkhälsanin RAI-vastuuhenkilöt muodostavat yhteistyöryhmän.
RAI-arvioinnin tulosten raportointi ja seuranta on tärkeä osa kehittämistyötä.
Osastonhoitaja tai yksikön esimies vastaa siitä, että hoitosuunnitelma tehdään
RAI-mallin mukaan.
RAI-arviointimenetelmää hoitosuunnitelman työvälineenä havainnollistetaan
seuraavissa kuvissa.
Myös kotihoitoa varten on olemassa RAI-arviointiohjelma. Työntekijät täyttävät
asiakkaitaan varten kyselykaavakkeen, jossa on noin 300 kysymystä. (Apuvälineinä
käytetään kämmentietokoneita, mikä helpottaa tietojen rekisteröintiä asiakaskäynnin
yhteydessä.) Kotihoidon saamia RAI-arviointiohjelman tietoja voidaan
käyttää hoitosuunnitelman pohjana asiakkaille, jotka myöhemmin siirtyvät
hoitoketjussa eteenpäin esim. asumisyksikköihin.
Kotipalveluissa (kotihoito) käytetään myös RAVA-indeksi-laatuseurantajärjestelmää
hoidon arvioinnin kriteerinä.
Muita hoidon arvioinnin kriteerejä ovat tarvittaessa lääkärinlausunnot, muistitestit
ja sosiaalisen ympäristön arviointi. Tarvittaessa kotihoidosta otetaan yhteyttä
terveyskeskukseen tai lääkäriin.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 22 –
RAI-PROSESSI PITKÄAIKAISHOIDOSSA
sisäänkirjoituksesta hoidon suunnitteluun
Asiakas tulee osastolle (1.–8. päivä)
Asiakas
Asiakirja
Omaiset
Omahoitaja ottaa asikkaan vastaan ja kirjaa
häntä koskevat RAI-perustiedot
Asiakkaan MDS-arviointijakso alkaa.
Omahoitaja vastaa arvioinnista.
Omahoitaja kokoaa
kaiken tarvittavan
informaation (1. päivä)
Työtiimi ja mahdollisesti
erikoislääkärit
Omahoitaja
tekee asiakkaan
alustavan hoitosuunnitelman
yhdessä työtiimin
kanssa
(2. päivä)
Asiakasta koskevat MDS-tiedot kirjataan
suojatulle tietokoneohjelmalle (8. päivä).
Omahoitaja tulostaa RAPsin ja muut asteikot (8.–14. päivä)
Vahvuudet ja ongelma-alueet, ensimmäinen priorisointi.
Asiakas
Omaiset
Hoitosuunnitelma
Omahoitaja vastaa siitä, että työtiimi tekee
hoitosuunnitelman yhdessä. Vähintään seuraavien
henkilöiden tulee olla mukana: omahoitaja,
asiakas, muu työtiimi. Osastonhoitaja
tai vastaava hoitaja vastaa viime kädessä siitä,
että hoitosuunnitelmassa priorisoidaan asiakkaan
tarpeet ja että suunnitelman tavoitteet
ovat selkeät ja painopisteenä on kuntouttava
hoito.
Työtiimi
Lääkärit
Mahdolliset muut
asiantuntijat
Asiakkaan henkilökohtainen ja
tavoitteellinen hoitosuunnitelma
valmis viimeistään 14 päivän kuluttua
sisäänkirjoituksesta
Lähde:
Noro, Finne-Soveri, Björkgren, Vähäkangas (toim.)
Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus
Stakes, 2005
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 23 –
RAI-PROSESSI KOTIHOIDOSSA
Asiakas tulee kotihoitoon.
Asiakkaaksi ottaminen on hoidettu
valmiiksi.
Asiakas
Asiakirja
Omaiset
Omahoitaja tapaa asiakkaan ja kirjoittaa RAI:
hin perustiedot asiakkaasta.
Asiakkaan MDS-arviointijakso alkaa.
Omahoitaja vastaa arvioinnista.
Omahoitaja kokoaa
kaiken tarvittavan
informaation
Työtiimi ja mahdollisesti
erikoislääkärit
Omahoitaja
tekee asiakkaan
alustavan hoitosuunnitelman
yhdessä työtiimin
kanssa
Asiakasta koskevat MDS-tiedot kirjataan
suojatulle tietokoneohjelmalle (8. päivä).
Omahoitaja tulostaa CAP-listan ja muut asteikot (8.–14. päivä).
Voimavarat ja ongelma-alueet, ensimmäinen priorisointi
Asiakas
Omaiset
Hoitosuunnitelma
Omahoitaja vastaa siitä, että työtiimi tekee
hoitosuunnitelman yhdessä. Vähintään
seuraavien henkilöiden tulee olla mukana:
omahoitaja, asiakas, omaiset ja muu työtiimi.
Osastonhoitaja tai moduulivastaava vastaa
viime kädessä siitä, että hoitosuunnitelmassa
priorisoidaan asiakkaan tarpeet, suunnitelman
tavoitteet ovat selkeät ja painopisteenä
on kuntouttava hoito.
Työtiimi
Lääkärit
Mahdolliset muut
asiantuntijat
Asiakkaan yksilöllinen ja tavoitteellinen
hoitosuunnitelma on valmis 14 päivän kuluttua
siitä, kun asiakas on tullut kotihoitoon.
Lähde:
Noro, Finne-Soveri, Björkgren, Vähäkangas (toim.)
Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus
Stakes, 2005
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 24 –
4.3.4. Erityiset hoitotoimenpiteet
Erityisillä tai arkaluontoisilla hoitotoimenpiteillä tarkoitetaan turvallisuussyistä
tehtäviä toimenpiteitä, jotka rajoittavat asiakkaan liikkumis- tai toimintavapautta
ja jotka asiakas saattaa kokea pakkotoimenpiteinä.
Joissakin tilanteissa asiakkaan terveyden, onnettomuusriskin tai vastaavan syyn
takia on välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin, joita asiakas vastustaa. Tällöin on
usein kyseessä dementiapotilas.
Asiakkaan tahdon vastaisiin ja liikkumisvapautta rajoittaviin toimiin ryhdytään
Folkhälsanin vanhustyössä vain vakavan harkinnan perusteella ja jos se on hoidon
kannalta aivan välttämätöntä. Ensin on selvitettävä muut vaihtoehdot.
Jos pakkotoimenpiteitä käytetään, on aina pyydettävä asiakkaan tai hänen toimintakyvystään
riippuen omaisen tai edunvalvojan suostumus. Toimenpiteistä ja
niiden perusteluista tehdään aina merkintä hoitosuunnitelmaan.
4.3.5. Hoitovirheiden dokumentointi
Tavoitteena on, ettei Folkhälsanin vanhustyössä tehdä hoitovirheitä. Mikäli
kuitenkin virhe tapahtuu, on asia aina selvitettävä tarkkaan ja tiedot kirjattava
tarkoin potilasasiakirjoihin. Myös sellaiset onnettomuudet, jotka eivät aiheudu
hoitovirheestä, dokumentoidaan.
Hoitovirheestä ilmoitetaan esimiehelle ja vastaavalle lääkärille. Esimiehelle
asiasta ilmoittaa se, joka on tehnyt tai huomannut hoitovirheen tai saanut tiedon
onnettomuudesta. Jos on kyse vakavammasta hoitovirheestä, asiakas on esimerkiksi
saanut vääriä lääkkeitä, tapauksesta kerrotaan aina asiakkaalle ja omaisille.
Hoitovirheestä tehdään merkintä lomakkeelle, johon kirjataan ainakin seuraavat
tiedot:
- millainen hoitovirhe on tapahtunut, koska ja missä, mistä virhe johtuu
- miten virheestä on raportoitu ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty.
Kun hoitovirhe on tapahtunut, käydään tapaus aina läpi, jotta myöhemmin voitaisiin
välttää vastaavia virheitä tai tilanteita.
Hoitovirheet ja onnettomuudet dokumentoidaan ja niistä tehdään vuosittain
yhteenveto yksikön toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä.
Asiakkaiden, omaisten tai muiden henkilöiden tekemät kirjalliset ja suulliset
valitukset rekisteröidään ja dokumentoidaan. Yksikön esimies vastaa siitä, että
valitukset käsitellään asianmukaisesti ja niiden johdosta ryhdytään tarpeellisiin
toimenpiteisiin.
4.4. Riskienhallinta
Riskienhallintaan kuuluvat ainakin seuraavat asiat. Jokainen yksikkö tekee merkinnät
siitä, kuinka se ottaa ne huomioon.
Hoitovirheiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja dokumentointi (vrt. kohta
4.3.5.)
Toimenpiteet, jotka tehdään asiakkaan turvallisuuden takia ja jotka voivat esimerkiksi
rajata asiakkaan liikkumisvapautta (ks. myös kohta 4.3.4)
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 25 –
Hygienia ja tartuntavaara
Hygieniaa koskevissa asioissa käännytään yksikön vastuuhenkilön puoleen tai
yksikön mahdollisen hygieniavastaavan puoleen. Myös Meltolan tai HYKS:n
hygieniahoitajiin voidaan ottaa yhteyttä. Yksiköillä tulee olla kirjalliset ohjeet
hygieniasta. Yksiköissä noudatetaan aseptista työjärjestystä. Kaikille uusille
työntekijöille ja sijaisille korostetaan hygienian merkitystä ja kerrotaan, kuinka
yksikössä menetellään.
Turvallisuussuunnitelma
Jokaisella Folkhälsanin kiinteistöllä ja yksiköllä on turvallisuussuunnitelma ja
turvallisuusasioiden hoitoa varten nimetty vastuuhenkilö. Henkilökunnalle tiedotetaan
turvallisuussuunnitelmasta, jonka tulee olla osastolla nähtävänä. Henkilökunnan
tulee myös tietää, miten on meneteltävä tulipalon sattuessa tai muissa
hätätilanteissa. Turvallisuuskysymyksistä tiedottaminen sisältyy henkilökunnan
perehdyttämiseen, ja lisäksi turvallisuuskysymyksiä käsitellään säännöllisesti
henkilöstökoulutuksessa. Folkhälsanin turvallisuussuunnitelman malli on intranetissä.
Tarvittaessa turvallisuuspäällikkö ja aluevastaavat tiedottavat lähemmin
turvallisuuskysymyksistä.
Asiakkaan omaisuus
Sosiaalihuollon yksiköillä ei ole velvoitetta huolehtia asiakkaiden rahavaroista
(ks. Suomen Kuntaliiton yleiskirje 2000a). Vastuu asiakkaan omaisuudesta on
siis ensisijaisesti hänellä itsellään, omaisilla tai edunvalvojalla. Jos se on mahdollista,
asumisyksikössä asiakkaalle varataan lukittava kaappi, johon muilla ei ole
pääsyä. Arvo-esineiden, luottokorttien tai suurten rahamäärien säilyttämistä ei
kuitenkaan suositella.
Jos asiakkaan varojen hoitoa ei voida järjestää muulla tavoin, henkilökunta voi
poikkeustapauksissa ja erityisen painavista syistä ottaa rahavarat hoitaakseen.
Yksikön esimies päättää asiasta. Suurempia rahamääriä ei pidä kuitenkaan antaa
säilytettäväksi.
Jos on ilmeistä, että asiakas tarvitsee apua tai neuvoja talouden hoidossa,
henkilökunta huolehtii siitä, että hän saa apua. Edunvalvojan nimeäminen voi
olla tarpeellista esimerkiksi dementiapotilaalle. Henkilökunta ei kuitenkaan ota
hoitaakseen asiakkaan pankkiasioita tai vastaavia.
Ensiapuvalmius
Jokainen yksikkö pitää huolen siitä, että henkilökunnalla on ajan tasalla olevat
ensiaputaidot. Yksikön esimies vastaa siitä, että yksikössä on asianmukaiset ensiapuvälineet
ja että työntekijät osaavat toimia kriisitilanteessa.
Tietojen salassapitovelvollisuus ja IT-järjestelmät
Folkhälsanin yleisiä IT-turvamääräyksiä on aina noudatettava. Henkilökohtaisia
salasanoja ei saa missään tapauksessa luovuttaa muille. Käyttäjä vastaa siitä,
miten ja mihin hänen salasanaansa käytetään.
Tietokoneita ei pidä jättää valvomatta, jos ohjelmia on auki. Käyttäjä vastaa
siitä, mitä tapahtuu, kun tietokone on avattu hänen salasanallaan.
Salassa pidettäviä tietoja ei saa tallentaa kovalevylle tietokoneissa, joissa on
Windows 95- tai 98-käyttöjärjestelmä. Valittujen käyttöjärjestelmien on oltava
IT-osaston hyväksymiä, samoin kovalevyn tiedostojärjestelmien. Tietokoneita ei
tule voida avata ilman salasanaa.
Salassa pidettäviä tietoja saa lähettää sähköpostitse tai sähköpostin liitteenä ainoastaan
salattuina. Jos tiedostot ovat yhteisiä, ne tallennetaan palvelimelle siten,
että niihin pääsy on rajattu. Jos halutaan lähettää tiedostoja henkilöille, joilla ei
ole pääsyä Folkhälsanin palvelimille, tiedostot on suojattava.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 26 –
4.5. Lääkehuolto
Laitoshoidossa ja asumisyksiköissä henkilökunta vastaa lääkehuollosta ja lääkkeiden
jakamisesta. Myös kotipalvelujen piirissä henkilökunta voi erityistapauksissa
vastata lääkkeiden antamisesta jollekin asiakkaalle. Tällöin asiasta mainitaan
hoitosuunnitelmassa.
Hyvä lääkehuolto merkitsee sitä, että
- asiakkaalla on oikeus saada säännöllisesti tietoa lääkityksestään
- asiakas saa oikeat lääkkeet oikeina annoksina oikeaan aikaan ja oikealla tavalla
- asiakkaan lääkitystä tarkistetaan säännöllisesti
- noudatetaan vastaavan lääkärin ohjeita.
Lääkehuollossa ja lääkkeiden jakamisessa vastuunjaon ja periaatteiden tulee olla
selkeät ja henkilökunnalla riittävät tiedot.
Tarkemmat ohjeet lääkehuollosta vanhustyössä annetaan erillisessä liitteessä.
4.6. Lääketieteellinen hoito
Laitoshoidossa lääketieteellinen hoito sisältyy hoitomaksuun. Avohoidossa
(ryhmäasuminen, kotihoito/kotipalvelut) se ei sisälly hoitoon. Asumisyksiköissä
asiakkaat maksavat itse hoidostaan ja käyttävät esimerkiksi terveyskeskuksen tai
omalääkärin palveluja.
Asumisyksiköillä on konsultoiva lääkäri sekä sairaanhoitajia tai vastaavan koulutuksen
saaneita työntekijöitä, jotka voivat päättää, milloin tarvitaan lääketieteellistä
erityisasiantuntemusta. Yksiköillä on valmiudet ottaa veri- ja muita rutiinikokeita,
jotka voidaan lähettää ulkopuoliseen laboratorioon tutkittaviksi.
4.7. Osaston/yksikön päivä-/viikko-ohjelma
Jokainen yksikkö ja osasto laatii ohjeellisen päivä- tai viikko-ohjelman tai työohjelman.
Tämän yksikön päivä- ja viikko-ohjelma on käsikirjan III osassa.
4.8. Hoito- ja asuinympäristö
Tavoitteena on, että viihtyisän hoito- ja asuinympäristön avulla autetaan asiakkaita
viihtymään ja pitämään yllä terveyttään, elämänlaatuaan ja toimintakykyään.
Hoitomiljöössä huomio on kiinnitettävä sekä esteettisiin että käytännöllisiin
asioihin. Ympäristö suunnitellaan sellaiseksi, että tilat soveltuvat liikuntarajoitteisille
ja että asiakkaat voivat liikkua mahdollisimman itsenäisesti ja myös oleskella
ulkona tai parvekkeella.
Tilojen suunnittelussa kiinnitetään huomiota asiakkaiden yksityisyyteen ja siihen,
että heillä on omaa rauhaa, mutta tiloja varataan myös yhteistä toimintaa ja kanssakäymistä
varten. Tavoitteena on, että asiakkailla olisi myös laitoshoidossa oma
huone. Lyhyen aikavälin tavoitteena on vähentää potilasmäärää huonetta kohti.
Uusissa rakennushankkeissa lähtökohtana on tehdä vain yhden hengen huoneita.
Asumisyksiköissä pyritään varaamaan jokaiselle oma huone, jossa asiakkaalla voi
olla omia tavaroita ja huonekaluja.
Tilat suunnitellaan niin, että ne ovat hoidon kannalta tarkoituksenmukaiset ja
että asiakkaiden on helppo ulkoilla ja osallistua heille järjestettyyn toimintaan.
Tulevat rakennuskohteet suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan niin, että tilat
ovat katutasossa, jolloin asukkaiden on helppo päästä ulkoilemaan.
Asiakkaiden ja omaisten tapaamisille varataan riittävät tilat samoin kuin asukkaiden
virkistystoiminnalle. Yleiset tilat ja asiakashuoneet ovat savuttomia.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 27 –
4.9. Virkistystoiminta ja ulkoilu
Mielekkääseen elämään kuuluu mahdollisuus monenlaiseen toimintaan, harrastuksiin
ja elämyksiin sekä kanssakäymiseen muiden kanssa. Vanhustyön
asiakkailla on mahdollisuus osallistua heille järjestettyyn virkistystoimintaan
kiinnostuksesta ja toimintakyvystä riippuen. Tämä otetaan huomioon hoidon
suunnittelussa, ja omahoitaja vastaa yhdessä asiakkaan kanssa siitä, että asiakas
osallistuu erilaisiin toimintoihin. Jokaiseen yksikköön nimetään virkistystoiminnasta
vastaava henkilö.
Harrastustoimintaa suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden, mahdollisuuksien ja
toiveiden mukaisesti. Tärkeitä ovat myös jokapäiväiset askareet luontevana osana
päivän kulkua. Keskustelut, vapaamuotoinen kanssakäyminen ja pienet toimintatuokiot
osana arkirutiineja voivat olla yhtä merkittäviä kuin ohjattu harrastustoiminta.
Asiakkaille järjestetään heidän toiveidensa ja liikkumiskykynsä mukaan
tilaisuus säännölliseen ulkoiluun niin, että he voivat istuskella puutarhassa tai
parvekkeella tai tehdä kävelyretkiä.
Folkhälsanilla on apunaan vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka esimerkiksi voivat
viedä vanhuksia kävelylle ja järjestää osastolla harrastustoimintaa. Vapaaehtoiset
työntekijät eivät kuitenkaan osallistu mihinkään hoitotoimenpiteisiin, ja heidän ja
henkilökunnan välinen työnjako on selvä. Henkilökunta vastaa aina hoidosta ja
tekee hoitotoimenpiteet.
4.10. Saattohoito
Folkhälsanilla hoidetaan kuolevia potilaita lähinnä laitoshoidon piirissä, mutta
myös muut yksiköt ja osastot voivat joissakin tapauksissa järjestää saattohoitoa
asiakkailleen.
Folkhälsanin tavoitteena on antaa asiakkaalle hyvää hoitoa elämän loppuvaiheessa
ja tarjota puitteet arvokkaalle kuolemalle. Erityistä huomiota kiinnitetään
siihen, että kuoleva ja hänen omaisensa saavat tarvitsemaansa tukea sekä mahdollisuuden
jättää jäähyväiset rauhallisessa ja tilanteeseen sopivassa ympäristössä.
Kuolevan ja omaisten toiveet otetaan mahdollisimman pitkälle huomioon.
Loppuvaiheessa varataan kuolevalle oma huone. Asiakkaat voivat halutessaan ilmaista
toiveensa saattohoidosta ja siitä, miten kuoleman kohdatessa menetellään.
Omaisten yhteystiedot selvitetään etukäteen, samoin se, kenelle kuolemantapauksesta
ilmoitetaan. Jos omaisilla on tarve keskustella tapahtuneesta, henkilökunta
yrittää järjestää tähän mahdollisuuden ja huolehtii siitä, että omaisille kerrotaan
heidän toivomansa asiat. Yksikössä järjestetään muistohetki, johon yksikön asiakkaat
voivat osallistua.
Jokaisella vanhustyön yksiköllä on toimintasuunnitelma kuolemantapausten
varalle. Erityisesti osastoilla, joiden henkilökunnalla ei ole paljon kokemusta kuolemantapauksista,
työntekijöille järjestetään koulutusta ja heitä neuvotaan, miten
kuolemantapauksen yhteydessä käytännössä menetellään. Toimintasuunnitelmassa
ovat tarpeelliset yhteystiedot ja tieto siitä, kuinka henkilökunnan tulee toimia
ja kehen tulee ottaa yhteyttä.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 28 –
5. Tulokset ja kehitystyö
Toimintaa arvioidaan seuraavista näkökulmista:
5.1. Sidosryhmät ja asiakkaat
Toimintaa arvioidaan menetelmällä, jota käytetään oma-aloitteisen ja suunnatun
palautteen saamiseksi. Oma-aloitteinen, spontaani palaute tarkoittaa asiakkaiden,
omaisten ja yhteistyökumppaneiden omasta aloitteestaan tekemiä huomautuksia,
valituksia, toivomuksia ja ehdotuksia. Asiakkaat ja omaiset voivat tehdä huomautuksia
esimerkiksi puhelimitse, suullisesti henkilökohtaisissa tapaamisissa
tai omaistapaamisissa, kirjeitse, sähköpostitse, palautelaatikkojen välityksellä
tai muulla tavoin. Esiin tuodut näkökohdat otetaan huomioon ja niitä käytetään
hoidon kehittämisen lähtökohtana. Jos palautteen antaja niin toivoo, on palautteeseen
aina vastattava. Saapunut palaute viedään aina eteenpäin ja siitä raportoidaan.
Suunnattu palaute tarkoittaa sitä, että asiakkaita ja muita sidosryhmiä pyydetään
esittämään hoitoa koskevia näkemyksiä ja arvioita erilaisin kyselyin, joissa
asiakkaita, omaisia ja muita sidosryhmiä pyydetään vastaamaan kysymyksiin ja
arvioimaan hoidon eri puolia.
Käytettävät kyselylomakkeet laaditaan Folkhälsanin tässä käsikirjassa esiteltävien
vanhustyön laatukriteerien perusteella. Eri tavoitteiden saavuttamista tarkennetaan
kysymyksillä, jotka käydään läpi ja arvioidaan järjestelmällisesti.
5.2. Henkilöstö
Työpaikan ilmapiiri ja henkilöstön viihtyminen sekä kehitys- ja vaikutusmahdollisuudet
ovat hyvän hoidon kannalta tärkeitä asioita. Folkhälsanin piirissä pyritään
sekä henkilökunnan keskinäiseen että johdon, esimiesten ja henkilökunnan
väliseen avoimuuteen ja yhteistyöhön.
Folkhälsan kartoittaa henkilöstön hyvinvointia säännöllisesti työilmapiiritutkimuksin
mm. osallistumalla vuosittain sekä Suomessa että muualla Euroopassa
järjestettävään kilpailuun ”Suomen parhaat työpaikat”, joka on samanaikaisesti
sekä tutkimus että kilpailu. Henkilökuntaa kehotetaan tuomaan näkemyksensä
esiin säännöllisissä kehityskeskusteluissa, ja työntekijöillä on tilaisuus antaa
lisäksi omaehtoista palautetta. Henkilökunnalle tarjotaan täydennyskoulutusta,
jota arvioidaan säännöllisesti. Henkilöstötilinpäätös sisältää keskeisiä tietoja henkilökunnasta,
ikä- ja sukupuolirakenteesta, vakituisten ja määräaikaisten työntekijöiden
suhteesta, työntekijöiden vaihtuvuudesta, sairauspoissaoloista ja muista
poissaoloista jne.
5.3. Yhteiskunta
Folkhälsan seuraa yhteiskunnan kehitystä sekä vanhustyön kansallista ja kansainvälistä
kehitystä ja on edustettuna useassa kansallisen tason yhteistyöelimessä.
Folkhälsan on verkostoitunut eri yhteistyötahojen ja järjestöjen kanssa ja on yhteistyössä
viranomaisten kanssa. Vanhustyössä hyödynnetään Folkhälsanin tietoa
ikääntyvästä väestöstä ja vanhusväestön terveydentilasta. Näistä asioista jaetaan
tietoa eri tavoin.
Kotipalveluilla tuetaan kotona asuvia vanhuksia. Eri hankkeiden ja toimintojen,
esimerkiksi ”Taide ja terveys” –hankkeen, avulla tuetaan sekä Folkhälsanin omia
vanhustyön asiakkaita että ulkopuolisia henkilöitä. Folkhälsanin senioritalot ovat
omalla alueellaan vanhusten toimintakeskuksia ja toimivat samalla vanhusten ja
nuorempien sukupolvien kohtauspaikkoina.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 29 –
5.4. Toiminnan arviointi
Vanhustyön arvioinnissa käytetään Folkhälsanin yleistä palautejärjestelmää, hoidossa
käytettäviä arviointijärjestelmiä (RAI) ja itsearviointia.
5.4.1. Hoidon arviointijärjestelmät
Hoidon arvioinnissa käytetään mm. RAI- ja RAVA-arviointijärjestelmiä. Hoidon
suunnittelu ja toteuttaminen perustuvat Folkhälsanin yhteisiin arvoihin ja laatukriteereihin,
joiden noudattaminen on koko henkilökunnan vastuulla.
- Hoidon laatua mitataan ja kehitetään asiakkaan kokonaistarpeiden perusteella
hoitosuunnitteluprosessissa, josta vastaa työtiimi yhteistyössä asiakkaan ja
omaisten kanssa. Hoitosuunnitelma tehdään kahden viikon sisällä siitä, kun
asiakas on tullut osastolle tai asumisyksikköön.
- Omahoitaja järjestää kahden viikon sisällä asiakkaan saapumisesta hoitokokouksen,
johon osallistuvat asiakas, omaiset, osastonhoitaja ja tarvittaessa
lääkäri ja muut asiantuntijat.
- Hoidon laatua ja Folkhälsanin laatukriteerien toteutumista seurataan asiakashaastattelujen
avulla (ks. tarkempi kuvaus omahoitajan roolista 4.2.).
Haastattelut tehdään kahdesti vuodessa ja omahoitaja kirjaa ne hoitosuunnitelmaan.
5.4.2. Folkhälsanin palautejärjestelmä
Folkhälsanilla on käytössään palautteen käsittelyjärjestelmä, joka koskee kaikkea
toimintaa. Sekä oma-aloitteinen palaute (huomautukset, arvostelu, ehdotukset)
että suunnattu palaute (kyselyt) toimitetaan eteenpäin, käsitellään ja niihin vastataan.
Kaikkea saatua palautetta käytetään toiminnan suunnittelun pohjana.
Vanhustyössä oma-aloitteinen palaute voi olla esimerkiksi seuraavanlaista:
- asiakkaan antama palaute päivittäisen hoidon yhteydessä
- asiakas- tai omaiskokouksia 1–2 kertaa vuodessa
- omaisilta saatu palaute vierailukäyntien yhteydessä
- omahoitaja pitää aktiivisesti yhteyttä omaisiin ja raportoi tiimilleen
- palaute, jota annetaan palautelomakkeilla tai palautelaatikkoon.
Palaute käsitellään Folkhälsanin yleisen palautepolitiikan mukaisesti, tavallisesti
osaston henkilöstö- tai viikkokokouksissa. Koko henkilöstö ottaa palautteen huomioon
ja pitää huolen siitä, että asiakkaan ja omaisten näkemyksiä viedään eteenpäin
sopivalla tavalla. Erityisesti korostetaan omahoitajan ja esimiehen vastuuta.
Osastonhoitaja tai muu yksikön vastuuhenkilö vastaa siitä, että palautteen
antanut ja yhteystietonsa ilmoittanut henkilö saa joko suullisen tai kirjallisen vastauksen
mahdollisimman pian. Tarkempien tietojen osalta viitataan Folkhälsanin
palautepolitiikkaan.
Säännölliset asiakas-, omais- ja henkilökuntakyselyt ovat osa palautejärjestelmää.
Tämän kirjan I ja III osassa on lisätietoja tämän yksikön palautekanavista ja
-lomakkeista.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 30 –
5.4.3. Itsearviointi
Toiminnan arviointiin kuuluu olennaisena osana nk. itsearviointi. Lähtökohtana
on, että yhtiöt ja toimintayksiköt (johto ja henkilökunta) käyvät yksityiskohtaisesti
läpi koko toiminnan tarkistaakseen, että Folkhälsanin vanhustyö täyttää sille
asetetut tavoitteet. Itsearviointi tehdään eräänlaisen tarkistuslistan avulla. Lista
laaditaan käsikirjassa ja Folkhälsanin toiminnan kehittämisen pohjana olevassa
EFQM-mallissa esitettyjen tavoitteiden perusteella. Itsearvioinnissa arvioidaan
mm. toiminnan eri prosesseja sekä sitä, kuinka tavoitteet on saavutettu. Tarkoituksena
on konkretisoida tavoitteita ja arvoja joukolla kysymyksiä, jotka kertovat
siitä, kuinka tavoitteet ja arvot käytännössä toteutuvat.
Eri tekijöitä arvioidaan asteikolla 1–5, jossa 5 merkitsee ”erinomaista” eli tämä
tekijä on kuvattu kirjallisesti selkeästi ja sitä noudatetaan ”täydellisesti”, 3 merkitsee
hyvää, on kuvattu melko selkeästi ja sovelletaan 50–70-prosenttisesti.
Yksiköt voivat tehdä lisäksi pika-arviointeja eli ne valitsevat tiettyjä keskeisiä
tekijöitä, käyvät ne läpi ja valitsevat kyseisten kehittämisalueiden pari kolme
vahvaa puolta.
Tavoitteena on tehdä itsearviointi vähintään kerran vuodessa.
Seuraavassa joitakin esimerkkejä tarkistuslistaan sopivista kysymyksistä:
Tavoitteet ja arvot
- Mitä tarkoittaa asiakkaan kokonaistarpeiden huomioon ottaminen? Kuinka
saadaan selville asiakkaan tarpeet ja toiveet (kysymällä asiakkaalta tai omaiselta/ottamalla
selvää asiakkaan elämänhistoriasta/tulkitsemalla asiakkaan sanoja,
tekoja, eleitä ja ilmeitä jne.)
- Kuinka kohdataan asiakas yksilöllisesti?
- Kuinka varmistetaan, että asiakas voi käyttää äidinkieltään?
- Kuinka eri hoitotilanteissa toimitaan käytännössä niin, että kunnioitetaan asiakkaan
itsemääräämisoikeutta?
- Millä tavoin voidaan konkreettisesti kannustaa asiakasta omatoimisuuteen eri
tilanteissa ja siten ylläpitää hänen toimintakykyään?
Hoitoprosessit
- Hoidon eri osa-alueita käydään järjestelmällisesti läpi niin, että tarkastellaan
hoidolle asetettuja tavoitteita.
- Miten menetellään, kun osastolle tulee uusi asiakas? Miten menetellään ateriointitilanteissa?
Muistammeko keskustella asiakkaiden kanssa? Miten käytännössä
noudatetaan salassapitoa koskevia sääntöjä esimerkiksi tietokoneita käytettäessä?
- Miten pidetään yhteyttä omaisiin? Mitä ovat ”erityiset hoitotoimenpiteet”? Milloin
hoitotoimenpiteiden voidaan katsoa olevan asiakkaan pakottamista? Miten
kohdellaan dementoituneita potilaita?
- Mitä tehdään, kun tapahtuu hoitovirhe?
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 31 –
6. Tiedotus ja vuorovaikutus
6.1. Tiedotus
Jokaisella osastolla ja yksiköllä on esite, johon on koottu asiakkaan, omaisten ja
muiden yhteistyötahojen kannalta olennaiset tiedot. Esitteessä on osaston sekä
Folkhälsanin vanhustyön yleinen esittely. Lisäksi siinä on käytännön tietoja osastosta
ja osaston rutiineista, yhteystiedot ja tiedot siitä, kuinka asiakas tai omainen
voi antaa palautetta hoidosta. Esitteet löytyvät myös Folkhälsanin kotisivuilta
www.folkhalsan.fi.
Folkhälsanin tiedotuspisteet (infotek) välittävät tietoa terveydestä, sairauksista,
terveydenhuollosta, vanhustyöstä sekä vanhusten tilanteesta ja asemasta
yhteiskunnassa. Ne jakavat myös käytännön tietoa Folkhälsanin vanhustyöstä ja
vanhusten terveydenedistämistoiminnasta.
6.2. Potilasasiamiehet ja asiakkaan oikeusturva
Folkhälsanin laatutavoitteiden perusteena on asiakkaan hyvä ja arvostava kohtelu
ja asiakkaan yksityisyyden ja omien arvojen kunnioittaminen. Asiakkaan oikeuksista
säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista.
Folkhälsan tekee parhaansa, että asiakas osallistuisi aktiivisesti omaa terveyttään
ja elämäntilannettaan koskeviin päätöksiin ja että henkilökunta sitoutuisi
vastaamaan hoidon hyvästä laadusta ja asiakkaiden hyvästä kohtelusta.
Folkhälsanin potilasasiamiehet tukevat omalta osaltaan henkilökuntaa tässä
työssä. Potilasasiamies auttaa oikeusturvaa koskevien tietojen hankkimisessa. Häneltä
voi myös tiedustella, miten menetellä, jos haluaa laatia ns. hoitotestamentin
tai ”tahdon ilmaisun”. Osastojen ilmoitustaululla on potilasasiamiesten yhteystiedot.
Potilasasiamiesten toimintaa arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa.
6.3. Vaitiolovelvollisuus ja salassapidettävät tiedot
Folkhälsanin henkilökuntaa, sijaiset, tilapäiset työntekijät, opiskelijat ja vapaaehtoistyöntekijät
mukaan luettuna, sitoo vaitiolovelvollisuus seuraavien lakien
perusteella: laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000);
henkilötietolaki (523/1999); laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992).
Salassapitovelvollisuus tarkoittaa sitä, että:
- asiakasta koskevat tiedot ovat salaisia ja luottamuksellisia ja niitä on käsiteltävä
huolellisesti ja asianmukaisesti. Tämä koskee sekä henkilötietoja että potilastietoja
(terveydentila, sairaus tai vamma, sosiaalinen tilanne jne.).
- henkilötietoja tai tietoja potilasasiakirjoista saa luovuttaa ainoastaan asiakkaan
kirjallisella suostumuksella lain määräysten mukaisesti (PotL 13 § 2 mom. 9 )
- vaitiolovelvollisuuden rikkominen on rangaistava teko.
Kaikki Folkhälsanin palveluksessa olevat ovat henkilökohtaisesti vastuussa siitä,
että salassapitomääräyksiä noudatetaan.
6.4. Korvaukset
Folkhälsanilla on potilasvakuutus, jonka perusteella maksetaan korvauksia henkilövahingosta,
joka on aiheutunut virheestä tai laiminlyönnistä. Korvauksista
päättää Potilasvakuutuskeskus potilasvahinkolain (585/1986) perusteella. Folkhälsanin
potilasasiamies antaa tarvittaessa tarkempia tietoja oikeusturvalakien
määräyksistä ja niiden tulkinnasta.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 32 –
7. Lopuksi
Käsikirjan soveltaminen, julkisuus ja päivittäminen
Tätä käsikirjaa sovelletaan koko Folkhälsanin vanhustyössä eli Samfundet Folkhälsanin
ja sen omistamien yhtiöiden ja piiri- ja paikallisjärjestöjen ylläpitämässä
vanhustyössä.
Käsikirja käydään läpi kaikissa vanhustyön yksiköissä, missä se on myös nähtävänä.
Käsikirjan sisältöä käsitellään henkilöstökokouksissa, henkilöstökoulutuksessa
sekä uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttämiskoulutuksessa.
Käsikirja päivitetään kerran vuodessa sekä tarpeen mukaan. Folkhälsanin
kehitysyksikkö vastaa päivittämisestä yhteistyössä vanhustyön yhteyshenkilöiden
kanssa.
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 33 –
Liitteet
Liitteet
1. Esimiehen toimenkuva
2. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan toimenkuva
3. Hoitajan toimenkuva
4. Apulaisen toimenkuva
5. Henkilökohtainen osaamiskartoitus
6. Yksikön osaamiskartoitus
7. Lääkehuolto
8. Lainsäädäntö ja julkaisut
9. Perehdyttämissuunnitelma
10. Ruokailutilanne
11. Prosessikuvausmalli – palvelutalo
12. Prosessikuvausmalli – palveluasuminen
13. Prosessikuvausmalli – kotihoito
14. Prosessikuvausmalli – kotikäynti
15. EFQM-malli
– 34 –
Liite 1 (1/2)
Esimiehen toimenkuva
Nimi
Toimi
Osasto/yksikkö
Lähin esimies
Esimiestehtävä (osasto, yksikkö tai vastaava sekä työntekijöiden lukumäärä)
Varahenkilö
Sijaisuus tai vastaava (ajanjakso, mahd. vakinainen työntekijä)
Valtuudet (työntekijälle delegoidut tehtävät tai erittely toimeen kuuluvista tehtävistä)
Päivämäärä
Osapuolten allekirjoitukset
Nimenselvennys
Nimenselvennys
– 35 –
Liite 1 (2/2)
KELPOISUUTTA JA OSAAMISTA KOSKEVAT TOIVOMUKSET
KOULUTUSTASO JA TYÖKOKEMUS
Vähintään toisen asteen koulutus tai sosiaali- ja terveysalan peruskoulutus ja
pitkä työkokemus.
ERITYISVALMIUDET
• Riittävät tiedot hallinnon ja talouden alalta.
• Tietämys alan ammattien kehityksestä.
• Perehtyneisyys alan ajankohtaisiin kysymyksiin.
• Valmius toimia työnantajan edustajana.
TYÖN PAINOPISTEET
Työntekijä vastaa siitä, että kokonaisuus toimii ja yhteiset tavoitteet täytetään.
Tämä merkitsee muun muassa sitä, että työntekijä
• vastaa henkilökunnan työhönotosta ja palkkauksesta
• vastaa uusien työntekijöiden perehdyttämisestä ja opiskelijoiden ohjauksesta
• toimii yksikön ja henkilökunnan johtajana tavalla, joka kannustaa muutokseen,
oppimiseen ja kehitykseen ja luo pohjaa turvalliselle ja avoimelle työilmapiirille
• kantaa vastuuta työtiimin toiminnan sujumisesta luomalla työpaikalla
myönteistä ilmapiiriä ja kiinnittämällä huomiota henkilökunnan terveyteen ja
hyvinvointiin
• vastaa toiminnan kehittämisestä ja siitä, että henkilökunnalle suodaan mahdollisuus
ammattitaidon kehittämiseen
• luo edellytykset joustavaan yhteistyöhön muiden tiimien/yksikköjen kanssa ja
tarjoaa tarvittaessa ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa palveluja muille
tiimeille
• vastaa siitä, että raportointi ja dokumentointi tapahtuvat ohjeiden mukaisesti
• osallistuu tarvittaessa hoitotyöhön
• joustava suhtautuminen työtehtäviin
• tulosvastuullinen erikseen annettavien päätösten mukaisesti
• hoitaa lisäksi muita esimiehelle määrättyjä tehtäviä
– 36 –
Liite 2 (1/2)
Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan toimenkuva
Nimi
Toimi
Osasto/yksikkö
Lähin esimies
Esimiestehtävä (osasto, yksikkö tai vastaava sekä työntekijöiden lukumäärä)
Varahenkilö
Sijaisuus tai vastaava (ajanjakso, mahd. vakinainen työntekijä)
Valtuudet (työntekijälle delegoidut tehtävät tai erittely toimeen kuuluvista tehtävistä)
Päivämäärä
Osapuolten allekirjoitukset
Nimenselvennys
Nimenselvennys
– 37 –
Liite 2 (2/2)
KELPOISUUTTA JA OSAAMISTA KOSKEVAT TOIVOMUKSET
KOULUTUSTASO
Sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan tutkinto.
ERITYISVALMIUDET
• Tiedot ikääntyneiden sairaan- ja terveydenhoidosta (geriatria, dementiahoito,
kyky hahmottaa kokonaisuus).
• Taito välittää uutta ammatillista tietoa työtovereille.
• Taito johtaa ja motivoida ryhmää.
• Taito auttaa ja tukea asiakasta ammattitaitoisesti.
TYÖN PAINOPISTEET
Työntekijä vastaa yhdessä johdon ja työtovereiden kanssa siitä, että kokonaisuus
toimii ja että yhteisistä tavoitteista pidetään kiinni. Tämä merkitsee muun muassa
sitä, että työntekijä
• ohjaa uusia sairaanhoitajia ja opiskelijoita
• kantaa vastuuta myönteisestä työilmapiiristä ja hyvästä tunnelmasta
• tekee päätökset hoitoa koskevista asioista ammattitaitoisesti ja ottaen huomioon
kokonaistilanteen
• toteuttaa ja kehittää hoitojärjestelmää omahoitajan kanssa
• kiinnittää huomiota toiminnallisuutta ja kuntoutusta edistävään työskentelytapaan
• vastaa lääkkeiden jaosta ja sairaanhoidosta
• on aktiivisesti mukana hoitotyössä
• huolehtii dokumentoinnista ja raportoinnista ohjeiden mukaisesti
• joustava suhtautuminen työtehtäviin
• hoitaa muita esimiehen määräämiä tehtäviä
– 38 –
Liite 3 (1/2)
Hoitajan toimenkuva vanhustyössä
Nimi
Toimi
Osasto/yksikkö
Lähin esimies
Esimiestehtävä (osasto, yksikkö tai vastaava sekä työntekijöiden lukumäärä)
Varahenkilö
Sijaisuus tai vastaava (ajanjakso, mahd. vakinainen työntekijä)
Valtuudet (työntekijälle delegoidut tehtävät tai erittely toimeen kuuluvista tehtävistä)
Päivämäärä
Osapuolten allekirjoitukset
Nimenselvennys
Nimenselvennys
– 39 –
Liite 3 (2/2)
KELPOISUUTTA JA OSAAMISTA KOSKEVAT TOIVOMUKSET
KOULUTUSTASO
Sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto.
ERITYISVALMIUDET
• Perustiedot vanhustyöstä ja vanhusten hoidosta (dementia, geriatria, kokonaisuuden
hallinta).
• Kyky auttaa ja tukea hoitoa tarvitsevaa ihmistä ammattitaitoisesti niin, että
tämä pystyy pitämään yllä hyvää elämänlaatua.
TYÖN PAINOPISTEET
Työntekijä vastaa yhdessä esimiehen ja työtovereiden kanssa siitä, että kokonaisuus
toimii ja että asiakkaat saavat hyvää hoitoa. Tämä merkitsee muun muassa
sitä, että työntekijä
• kantaa osaltaan vastuuta työpaikan myönteisestä ja hyvästä ilmapiiristä
• kantaa täyden vastuun omasta tehtävästään osana kokonaisuutta yhdessä omahoitajan
kanssa
• kiinnittää huomiota toiminnallisuutta ja kuntoutusta edistävään työskentelytapaan
• kuuntelee tarkkaan asiakkaiden vaatimuksia, toiveita ja näkemyksiä ja välittää
heidän viestinsä eteenpäin
• ohjaa uusia hoitajia ja opiskelijoita
• huolehtii dokumentoinnista ja raportoinnista ohjeiden mukaisesti
• suhtautuu joustavasti tiimin sisäiseen ja tiimien väliseen yhteistyöhön
• joustava asenne työtehtäviin
• hoitaa muita esimiehen määräämiä tehtäviä
– 40 –
Liite 4 (1/2)
Apulaisen toimenkuva vanhustyössä
Nimi
Toimi
Osasto/yksikkö
Lähin esimies
Esimiestehtävä (osasto, yksikkö tai vastaava sekä työntekijöiden lukumäärä)
Varahenkilö
Sijaisuus tai vastaava (ajanjakso, mahd. vakinainen työntekijä)
Valtuudet (työntekijälle delegoidut tehtävät tai erittely toimeen kuuluvista tehtävistä)
Päivämäärä
Osapuolten allekirjoitukset
Nimenselvennys
Nimenselvennys
– 41 –
Liite 4 (2/2)
KELPOISUUTTA JA OSAAMISTA KOSKEVAT TOIVOMUKSET
KOULUTUSTASO JA TYÖKOKEMUS
Perustutkinto esim. laitoshuollossa tai jos ammattikoulutus puuttuu, riittävä
kokemus alalta.
ERITYISVALMIUDET
• Tieto ja kokemus hoivatyöstä.
• Kyky auttaa ja hoitaa ammattitaitoisesti ja yhteistyössä työtovereiden kanssa
hoitoa tarvitsevaa ihmistä niin, että tämä pystyy pitämään yllä hyvää elämänlaatua.
TYÖN PAINOPISTEET
Työntekijä vastaa yhdessä esimiehen ja työtovereiden kanssa siitä, että kokonaisuus
toimii ja siitä, että asiakkaiden tarpeet asetetaan aina etusijalle. Tämä
merkitsee muun muassa sitä, että työntekijä
• kantaa osaltaan vastuuta myönteisestä ja hyvästä työilmapiiristä
• käyttää työssään sosiaalisia taitojaan ja kuuntelee tarkkaan asiakkaiden vaatimuksia,
toiveita ja näkemyksiä
• kertoo hoitajalle/sairaanhoitajalle asioista, joilla voi olla merkitystä hoitotyössä
• kiinnittää huomiota toiminnallisuutta ja kuntoutusta edistävään työskentelytapaan
• avustaa tarvittaessa hoitotyössä
• huolehtii asiakkaiden huoneiden siivouksesta ja mahdollisesti pyykistä ja vaatehuollosta
• huolehtii ruoan jakelusta
• on mukana raportointikokouksissa ja henkilökunnan neuvotteluissa
• suhtautuu joustavasti tiimin sisäiseen ja tiimien väliseen yhteistyöhön
• joustava suhtautuminen työtehtäviin
• hoitaa muita esimiehen määräämiä tehtäviä
– 42 –
Liite 5 (1/2)
Henkilökohtainen osaamiskartoitus
Nimi:
Peruskoulutus
Hoitaja (lähihoitaja,
perushoitaja,
apuhoitaja tms.),
suuntautuminen
Sairaanhoitaja,
suuntautuminen
Terveydenhoitaja,
suuntautuminen
Erikoissairaanhoitaja,
suuntautuminen
q
q
q
q
Vuosi
Laitoshoitaja
Muu, mikä?
q
q
Ei koulutusta
q
Täydennyskoulutus & laajuus (kuukautta/vuotta)
– 43 –
Liite 5 (2/2)
Muita huomautuksia, meneillään oleva täydennyskoulutus tms.
Suullisen
kielitaidon taso Hyvä Välttävä
Ymmärtää kieltä,
mutta ei puhu
ruotsi q q q
suomi q q q
englanti q q q
ranska q q q
saksa q q q
venäjä q q q
viro q q q
norja q q q
tanska q q q
muu? q q q
Erityistaidot & -kiinnostuksen kohteet
Harrastukset
Tuleva koulutustarve
Ollut täydennyskoulutuksessa.
vuonna 200
q Kyllä
– 44 –
Liite 6 (1/2)
Yksikön osaamiskartoitus
Nimi:
Peruskoulutus, vuosi
Hoitaja (lähihoitaja,
perushoitaja,
apuhoitaja tms.),
suuntautuminen
Sairaanhoitaja,
suuntautuminen
Terveydenhoitaja,
suuntautuminen
Erikoissairaanhoitaja,
suuntautuminen
Laitoshoitaja
Muu, mikä?
Ei koulutusta
Täydennyskoulutus, vuosi & laajuus
– 45 –
Liite 6 (2/2)
Muita.
huomautuksia:
Nimi:
Suullinen kielitaito, asteikko 1-3, 3=hyvä, 2=välttävä, 1=ymmärtää, mutta ei puhu kieltä
ruotsi
suomi
englanti
ranska
saksa
venäjä
viro
norja
tanska
muu?
Erityistaidot &
-kiinnostuksen
kohteet
Harrastukset
Tuleva .
koulutustarve:
Ollut täydennyskoulutuksessa
vuonna 200
q Kyllä q Kyllä q Kyllä q Kyllä q Kyllä q Kyllä
– 46 –
Liite 7 (1/2)
Lääkehuolto
1. Viranomaisten määräykset
Yksikössä ja sen vastaavalla hoitajalla on Lääkintöhallituksen ohjekirje nro 1929.
(Koskee laitoshoitoa)
2. Vastuu
Yksikössä tulee olla näkyvissä lääninhallituksen toimintalupa. Vastuu lääkkeiden
käsittelystä on ylilääkärillä/vastaavalla lääkärillä. Valtuudet lääkkeiden jakoon
delegoidaan vastaavalle hoitajalle. Yksikön vastaavalla ja yksikön lääkekaapissa
tulee olla todistus siitä, että lääkäri on myöntänyt nämä valtuudet. Jokaisessa
yksikössä tulee olla käytettävissä kirjallinen selvitys lääkkeiden käsittelystä ja
vastuun jaosta.
3. Lääkkeiden käsittelyä koskeva työpaikkakoulutus
Kaikilla henkilökuntaan kuuluvilla on oltava riittävät perustiedot eri lääkkeistä ja
niiden vaikutuksista, jotta he voisivat seurata lääkkeiden vaikutuksia ja mahdollisia
sivuvaikutuksia potilaisiin. Kaikkien omahoitajien edellytetään tietävän, mitä
lääkkeitä heidän asiakkaansa saavat ja mistä syistä.
Työnantaja järjestää koulutuksen niille henkilökuntaan kuuluville, joilla ei ole
lääkkeiden käsittelyssä tarvittavaa koulutusta. Kaikkia todistuksia, sekä todistuksia
yhteisestä koulutuksesta että henkilökohtaisia lupia (esimerkiksi IV- ja IM-todistuksia),
säilytetään lääkekaapissa.
4. Säilytys
Laitoshoidossa:
Lääkkeet säilytetään lukituissa lääkekaapeissa. Lääkkeiden toimittaja tarkastaa
lääkekaapit.
Ryhmäasunnoissa:
Kaikki lääkkeet säilytetään lukitussa lääkekaapissa joko keskitetysti tai asiakkaan
huoneessa. Asiakas, joka pystyy itse huolehtimaan lääkkeistään, saa hoitaa lääkityksen
itse. Jos hän vastaa itse lääkkeistään, asia on kirjattava hoitosuunnitelmaan.
Etteivät muut asiakkaat pääse käsiksi lääkkeisiin, lääkkeet on säilytettävä
asiakkaan huoneessa lukkojen takana. Asiakkaan lääkekaapin avainten tulee olla
henkilökunnan saatavilla.
5. Lääkekaapin avaimet
Jokaisessa yksikössä/vuorossa on oltava tietty hoitaja, joka vastaa lääkekaapin
avaimista. Avainten käyttöä tulee valvoa.
6. Lääkkeiden jakelu
Lääkkeiden jakelu (sekä tarjottimille että annostelijoihin) on yhden sairaanhoitajan
vastuulla. Jos tehtävä siirretään toiselle henkilölle, siirto tulee tehdä kirjallisesti.
– 47 –
Liite 7 (2/2)
7. Narkoottiset lääkeaineet
Narkoottiset lääkeaineet on säilytettävä erillisessä lukitussa lokerossa asiaa
koskevien sääntöjen mukaisesti. Huolehditaan tarkkaan siitä, että näitä lääkkeitä
koskevaan korttiin tehdään oikeat merkinnät. Lääkkeen antaja kirjaa tapahtuman.
8. Virheellinen lääkitys
Jos asiakas saa väärää lääkettä, vuoron vastuuhenkilöön tai yksikön sairaanhoitajaan
otetaan yhteyttä heti, kun virhe havaitaan. Vastuuhenkilö ryhtyy tarvittaviin
toimenpiteisiin ja hoitajat noudattavat vuoron vastuuhenkilön tai lääkärin
ohjeita.
Tapahtumien kulku kirjataan tarkkaan potilaspäiväkirjoihin ja tapahtumien kirjaaja
allekirjoittaa tekstin. Jos virhe on tapahtunut, on käytävä läpi tapahtumat,
selvitettävä asia ja tehtävä merkinnät potilaspäiväkirjoihin.
Jos lääkkeiden jakelusta vastaa kotihoito/kotipalvelu, noudatetaan sääntöjä
soveltuvin osin (kohdat 2,3,4,5,7,8).
– 48 –
Liite 8
Lainsäädäntö, asiakirjat ja kirjallisuus
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992).
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).
Potilasvahinkolaki (585/1986).
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994).
Sosiaalihuoltolaki (710/1982).
Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996).
Lääkeainelaki (395/1987).
Lääkeaineasetus (693/1987).
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä
niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001).
Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, Sosiaali- ja
terveysministeriö, Stakes, Kuntaliitto 2001.
Koko kunta ikääntyneiden asialla, Stakes 2001.
Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet,
ETENE-julkaisuja 1, 2001.
Dementoituneen oikeudet, Alzheimer-keskusliitto ry 2002.
Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu, opas laatuun, Stakes, oppaita 49, 2002.
– 49 –
Liite 9 (1/2)
PEREHDYTTÄMISSUUNNITELMA
TYÖHÖN
PEREHDYTTÄMINEN
ESIMERKKI
OSA-ALUEESTA
Työtoverit
SAIRAANHOITAJA hoitajalle, apulaiselle jne. tehdään oma perehdyttämissuunnitelma
TAVOITTEET SISÄLTÖ MENETELMÄ PEREHDYTTÄMISES-
TÄ HUOLEHTII
esimerkki: esimies
ohjaa, työssäoppiminen,
käsikirjan
opiskelu
esimerkki: esimies +
esimiehen määräämä
ohjaaja
AIKATAULU TOTEUTETTU/
SEURANTA
esimerkki: heti,
kuukauden sisällä
jne.
Toiminnan suunnittelu
Oman työn tavoitteet ja
arviointi
Päiväohjelma, rutiinit
Dokumentointi, hoitosuunnitelma
ja muut
potilasasiakirjat
Omahoitajan tehtävät
Kuntoutusta edistävät
työskentelytavat
Lääkehuolto
Laitteiden ja välineiden
käyttö
– 50 –
Liite 9 (2/2)
Menettely akuuttitilanteissa,
kuolemantapauksissa
Riskinhallinta
Arviointimenetelmät
Nostotekniikat
Käsikirja
Turvallisuussuunnitelma
Tiedotusmateriaali
– 51 –
Liite 10
Ruokailutilanne
Ruokailu on paljon muutakin kuin vain ravinnonottoa. Useimmille asiakkaille
ateriat ovat päivän kohokohtia. Siksi kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että
ateriat ovat viihtyisiä ja miellyttäviä elämyksiä asiakkaille.
Tavoitteena on tarjoilla ateriat katetun pöydän äärellä, ei tarjottimelta. Jos
mahdollista, henkilökunta istuu potilaiden kanssa pöydässä. Pöytäjärjestyksessä
otetaan huomioon jokaisen toimintakyky ja avun tarve, esim. dementian aste,
niin että hoitajat voivat mahdollisimman helposti olla apuna ja estää vahinkoja
sattumasta. Asiakkaat voivat kyvyistään ja kiinnostuksestaan riippuen osallistua
aterioiden valmisteluun ja suorittaa sellaisia tehtäviä, joista he selviytyvät.
Kun omaisia on mukana aterialla, hoitajien tulee muistaa, että he usein tuntevat
asiakkaan ateriatottumukset paremmin kuin omaiset. Olisi yritettävä osata välttää
ja ennakoida omaisten kannalta kiusallisia tilanteita.
Ruokailuajoissa tulee olla jouston varaa niin että ateriointitilanne on rauhallinen.
Asiakkaiden ei tarvitse kiirehtiä siksi, että keittiön on pidettävä kiinni
tietystä aikataulusta. Ikäihmisille on myös tärkeää saada kokea erilaisia ruoan
tuoksuja ja makuja. Vaikka ruoka pitäisi hienontaa, se on syytä tarjoilla niin, että
se näyttää esteettiseltä ja suo mahdollisuuden kokea erilaisia makuja.
Vanhusten omat toivomukset otetaan huomioon niin, että he voivat esimerkiksi
syödä aamiaista silloin kun haluavat eikä heitä herätetä syömään samaan aikaan
muiden kanssa. Ketään ei myöskään saa pakottaa syömään sellaista, mihin hän
ei ole tottunut tai mitä hän ei halua. Terveyskasvatusta vältetään. Ruokalistalle
valitaan myös entisaikojen ruokalajeja, jotka eivät yleensä kuulu nykyaikaiseen
ruokalistaan. Asiakkaiden tulee saada samoin kuin kotioloissa esimerkiksi välipalaa,
jos he niin haluavat.
– 52 –
Liite 11
Prosessikuvausmalli – palvelutalo
TARVE SYNTYY
Asiakas ei voi enää asua kotona
Tietoa asumisvaihtoehdoista
Asuntohakemus
Kotikäynti
Hakemus hyväksytään
Asunto löytyy välittömästi
Pitkä odotusaika: kotikäynti
Jono
Hoitosuunnitelmakokous ja käynti
uudessa huoneistossa
Omaiset huolehtivat
Henkilökunta huolehtii
Muutto palveluasuntoon
Tervetuliaiskahvit
ASUU
Vuodeosastolla
Asiakkan kuolema
Omaiset huolehtivat
Edunvalvoja huolehtii
Tiedotuskokous
Puhelimitse
Käytännön toimet:
hautajaiset, kuolinilmoitus, arkku ym.
Tiedottaminen
Muistohetki
Edunvalvoja huolehtii
Omaiset huolehtivat
Asunnon tyhjentäminen
Hoito- ja muut palvelut suoritettu
HYVÄ PALVELUASUMISPROSESSI
– 53 –
Liite 12 (1/2)
Prosessikuvausmalli – palveluasuminen
Työvaihe Työvaiheen tuottaja(t) Työvaiheen sisältö Työvaiheen tavoite Laadun varmistaminen Muuta
Asumisvaihtoehdoista
tiedottaminen
Asunnon
hakeminen
Palveluasumisen yhdyshenkilöt.
Esitteet ja internet.
Tiedotuksen sisältö: kustannukset,
kuvaus tiloista (kuvia),
tarjottavat palvelut, yhteystiedot,
painotetaan sitä, että
käytetään kuntouttavaa työmenetelmää.
Hakuperusteet.
Hakija ja omaiset Hakemuslomakkeita saa
palvelutalosta, asuntokansliasta
ja internetistä. Hakijalle
kerrotaan asuntotilanteesta.
Kotikäynti Kotihoitotiimin edustaja ja
aluejohtaja.
Hakemus
hyväksytään
Kaupungin (tilaajan) edustaja,
avohuollon aluejohtaja ja
kotihoidon ohjaaja. Lääkäri,
hoivatyön suunnittelija ja
(Meltolan) aluejohtaja.
Kotikäynti Kotihoitotiimin edustaja ja
aluejohtaja.
Hoitosuunnitelmakokous
ja
käynti uudessa
huoneistossa.
Asiakas, omaiset, kotihoitotiimin
edustaja, kotihoidon
ohjaaja ja mahd. fysioterapeutti
tai toimintaterapeutti.
Käydään henkilön kodissa ja
arvioidaan toimintakyky ja
palveluasumistarpeen aste.
Hakemus hyväksytään hoitosuunnitelmakokouksessa
ja
hakijalle ilmoitetaan asiasta.
Odotusajan pituudesta riippuen
uusi kotikäynti saattaa
olla tarpeen nykytilanteen
selvittämiseksi.
Tarkastetaan asunto ja arvioidaan
mahd. tarvittavat muutokset.
Hoidon, käyntimäärien
ja tukipalvelujen suunnittelu.
Kustannukset. Vuokrasopimus.
Avaimet. Hoitoa ja vuokraa
koskevat korvaushakemukset.
Dokumentointi.
Palveluasuntoa tarvitseva
henkilö löytää helposti tietoa
erilaisista palveluasumisvaihtoehdoista
ja voi luoda itselleen
todellisuutta vastaavan
kuvan.
Hakemusten tekeminen on
mahdollista missä tahansa.
Hakemuksen tulee olla helppotajuinen
ja helppo täyttää.
Löydetään ne henkilöt, jotka
eniten tarvitsevat palveluasumista.
Päivitetään hakijan tämänhetkiset
olosuhteet ja tarpeet.
Kartoitetaan hoidon ja palvelujen
tarve ja kustannukset.
Tietojen oltava ajankohtaisia
ja ajan tasalla.
Hakumenettelyn laadun varmistamiseksi
palaute hakijoilta
ja heidän omaisiltaan.
Päätetään, kuinka pitkä odotusaika
saa olla (esim. 6 kk)
ennen kuin uusi kotikäynti on
tarpeen.
Hoitosuunnitelma arvioidaan
kuusi kuukautta muuton
jälkeen.
Hakemukseen tulee liittää
lääkärintodistus.
– 54 –
Liite 12 (2/2)
Työvaihe Työvaiheen tuottaja(t) Työvaiheen sisältö Työvaiheen tavoite Laadun varmistaminen Muuta
Hoitosuunnitelmakokous
ja
käynti uudessa
huoneistossa
Omaiset ja/tai kodinhoitaja.
Talonmiesapua.
Kotikäynti Kotihoitotiimin edustaja,
kotiuttamiskonsultti ja
aluejohtaja.
Tervetuliaiskahvit Vuokralaiset, asiakas ja avohuollon
edustaja.
Asuu Henkilöt, jotka ovat tekemisissä
asiakkaan hoito- ja
palvelukokonaisuuden kanssa.
Vuokralaiset, omaiset, talonmies...
Asiakkaan
kuolema
Osoitteenmuutos. Vanhan
asunnon tyhjennys. Yhteys
muuttofirmaan ja apua sisustamisessa,
elleivät omaiset
huolehdi.
Käydään tapaamassa henkilöä
hänen omassa kodissaan ja
arvioidaan toimintakyky ja
palveluasumistarpeen aste.
Kahvitarjoilu, annetaan kukat.
”Tervetuliaispuhe”.
Hoito ja palvelut
hoitosuunnitelman mukaan.
Ja hoitosuunnitelman jatkuva
arviointi. Kuntouttava työote,
asiakkaan omat kyvyt otetaan
käyttöön.
Käytännön toimet Omaiset tai edunvalvoja Käytännön toimenpiteet
edesmenneen toivomusten
perusteella; arkku, hautajaiset,
kuolinilmoitus jne.
Asiasta
tiedottaminen
Vuokralaiset, kotihoitotiimin
henkilökunta/avohuollon
edustaja.
Muistohetki Seurakunnan, vuokralaisten ja
kotihoitotiimin edustaja.
Asunnon
tyhjentäminen
Hoito ja palvelut
on suoritettu loppuun.
Omaiset tai edunvalvoja.
Tiedotustilaisuus vuokralaisille
tai asiasta kerrotaan puhelimitse.
Kerätään rahat adressiin.
Henkinen/hengellinen tuki.
Käsitellään tunteita ja mietteitä.Valokuva
ja kynttilä.
Dokumentointi ja arkistointi.
Muutto sujuu mahdollisimman
hyvin ja asukas saa
turvallisen ja tarkoituksenmukaisen
kodin.
Löydetään ne henkilöt, jotka
eniten tarvitsevat palveluasumista.
Uudelle vuokralaiselle suodaan
tilaisuus tutustua muihin
talon asukkaisiin ja päinvastoin.
Hoidon jatkuvuus, tyytyväinen
ja olonsa turvalliseksi tunteva
asiakas. Turvallinen ja
tarkoituksenmukainen asunto,
jota voi muunnella uusien
tarpeiden mukaisesti.
Estetään palvelutalossa huhujen
leviäminen ja asukkaiden
rauhattomuus.
Vuokralaiset ja henkilökunta
saavat tilaisuuden keskustella
sekä käsitellä muistojaan ja
mietteitään.
Hoitosuunnitelman arvioinnissa
todetaan, että tavoitteet
on saavutettu.
Ensin pyydetään lupa omaisilta.
– 55 –
Liite 13
Prosessikuvausmalli – kotihoidon käynti
Valmistelut työpaikalla
Saapuminen
Arvioidaan tilanne
Toimenpiteet
Otetaan yhteyttä omaisiin
Käynnin arviointi (dokumentointi)
Dokumentointi työpaikalla
Hyvä palveluasumisprosessi
– 56 –
Liite 14
Prosessikuvausmalli – kotihoidon käynti
Työvaihe Työvaiheen tuottaja(t) Työvaiheen sisältö Työvaiheen tavoite Laadun varmistaminen Muuta
Valmistelut
työpaikalla
Omahoitaja tai muu
kotihoitaja
Saapuminen Omahoitaja/muu kotihoitaja
ja asiakas
Tarpeiden
arviointi
Omahoitaja/muu kotihoitaja
ja asiakas
Toimenpiteet Omahoitaja/muu kotihoitaja
ja asiakas
Käynnin arviointi
ja dokumentointi
Dokumentointi
työpaikalla
Omahoitaja/muu kotihoitaja
ja asiakas
Käynnin suunnitteleminen
hoitosuunnitelman ja suullisen
raportin perusteella.
Saapuminen sovittuun aikaan.
Asiakkaan reviirin kunnioittaminen.
Iloisuus, ystävällisyys,
rauhallisuus.
Yhteydenpitovihkon lukeminen
ja keskustelu asiakkaan
kanssa. Asiakkaan tilanteen
analysointi ja hoidon/avun
tarpeen arviointi.
Ne hoitotoimenpiteet, jotka
sisältyvät aiemman analyysin
pohjalta tehtyyn hoitosuunnitelmaan.
Seuraavien käyntien suunnitteleminen:
kuka tulee ensi
kerralla jne. Tämänhetkisen
tilanteen dokumentointi
raporttivihkoon.
Omahoitaja/muu kotihoitaja Tiedot kotikäynnistä kirjallisesti
ja suullisesti.
Luoda asiakkaalle turvallisuuden
tunne. Tietää, mitä asiakkaan
luona on tehtävä ja mitä
asiakas toivoo.
Aina jos käynti on hoitajan
ensimmäinen, mukana on
oltava omahoitaja tai muu
kotihoitotiimin jäsen.
Luottamuksen luominen. Vaikka käynti olisi lyhyt ja
hoitajalla kiire, asiakkaan ei
anneta huomata sitä.
Antaa tarkoituksenmukaista
hoitoa ja hoivaa analyysiin
perustuen.
Asiakkaan hyvinvoinnin
kohentaminen ja motivaation
lisääminen.
Jatkuvuuden luominen. Asetetut tavoitteet saavutettu
= olonsa turvalliseksi tunteva
asiakas ja hoitaja.
Informaatio kulkee eteenpäin
niin että seuraavalla asiakkaan
luokse menevällä henkilöllä
on tiedot asiakkaan tilanteesta.
Asiakkaan dokumentteihin on
kirjattu tapahtumat ja muutokset.
Jatkuva seuranta.
Muista aina vaitiolovelvollisuus!
Jos asiakkaan tilassa on
tapahtunut suuria muutoksia,
saattaa olla ajankohtaista ottaa
yhteyttä omaisiin.
– 57 –
Liite 15
I osa
Mikä Folkhälsan on?
(Yleinen osa kaikissa
käsikirjoissa )
Organisaatio
Toiminta-ajatus
Arvot
Visio
Terveyden edistämisen periaatteet
Johtaminen
Hekilöstöpolitiikka
Kielipolitiikka
Tiedottaminen
Riskienhallinta
Palaute
TOIMINNAN KEHITTÄMINEN (EFQM)
MITEN TOIMITAAN MITÄ TOIMINNALLA SAAVUTETAAN
II osa
Folkhälsanin
vanhustyön käsikirja
1.Toiminnan suunnittelu,
tavoitteet ja arvot
2. Henkilöstö/ kehitystyö
Henkilöstön määrä
Henkilöstön kelpoisuus ja
osaaminen
Toimenkuvat ja osaamiskartoitukset
Henkilöstökoulutus
Perehdyttäminen
Kehityskeskustelut
Henkilöstökokoukset
Työnohjaus
Lähtöhaastattelut
Työvaatteet
4. Hoitoprosessi
Kuntouttava työote
Omahoitajan tehtävät ja
vastuu
Dokumentointi, hoitosuunnitelma
ja raportit
Dokumentoinnin juridinen
luonne
Hoitovirheiden dokumentointi
Päivä- ja viikko-ohjelma
Lääketieteellinen hoito
Hoitomiljöö
Virkistystoiminta ja ulkoilu
Riskien hallinta
Saattohoito
5. Tulokset/ kehitystyö
Sidosryhmät ja asiakkaat
Henkilöstö
Yhteiskunta
Toiminnan arviointi
Hoidon arviointijärjestelmä
Palautejärjestelmä
Itsearviointi
3. Sidosryhmät ja asiakkaat
Asiakkaat
Omaiset
Palvelujen ostajat
Yhteistyötahot
6. Tiedotus ja vuorovaikutus
Tiedottaminen asiakkaille,
omaisille, henkilöstölle, sidosryhmille
Vaitiolovelvollisuus ja salassapidettävät
tiedot
Korvaukset
III osa
Oma osasto
– 58 –
3
III osa
NÄIN TOIMITAAN MEIDÄN
YKSIKÖSSÄMME
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja