01.06.2015 Views

Lue jutun sähköinen pdf-versio tästä. - Uusiouutiset

Lue jutun sähköinen pdf-versio tästä. - Uusiouutiset

Lue jutun sähköinen pdf-versio tästä. - Uusiouutiset

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Elina Saarinen<br />

Suomalaistutkijat ovat kehittäneet ainutlaatuisen<br />

menetelmän kierrättää biomassavoimalaitosten<br />

polton tuhkassa olevat<br />

ravinteet takaisin metsään, turvesoille ja peltoihin.<br />

Kun ravinteet on eroteltu tuhkasta, jäljelle<br />

jää silikaattifraktioksi kutsuttu massaosa, jota<br />

voi käyttää teknisessä rakentamisessa, betonituotannossa<br />

tai asfaltin lisäaineena.<br />

Ultranat Oy on nyt suojaamassa ja tuotteistamassa<br />

menetelmää, joka jalostaa biovoimaloiden<br />

tuhkan uusiotuotteeksi.<br />

Ultranat Oy:n varatoimitusjohtaja Matti Reinikainen<br />

uskoo tuotteelle olevan markkinoita<br />

Suomen lisäksi paljon biomassaa polttavissa<br />

maissa kuten Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa.<br />

”Olemme toistaiseksi olleet menetelmästä<br />

aika hiljaa patenttitoimiston suosituksesta.<br />

Meillä on neljä patentointia menossa”, Reinikainen<br />

paljastaa.<br />

Ultranat valittiin äskettäin pohjoismaisia<br />

ympäristöbisnesideoita rankkaavan Nordic<br />

Cleantech Open -kisan 25 lupaavimman finalistin<br />

joukkoon.<br />

Tuhkan ravinteet<br />

takaisin metsään<br />

Suomalaismenetelmä palauttaa ravinteet kiertoon tuhkasta<br />

ja tuottaa samalla uudenlaista uusioraaka-ainetta.<br />

Ravinteet<br />

talteen liuokseen<br />

Reinikaisen mukaan Ultranatin menetelmä perustuu<br />

suomalaiseen, monikymmenvuotiseen<br />

tutkimustyöhön, jonka aloitti jo professori<br />

Olavi Huikari aikoinaan Metsäntutkimuslaitoksella.<br />

Ultranatin menetelmässä koko tuhkamäärää<br />

ei rakeisteta sellaisenaan, vaan siitä erotellaan<br />

Suomi on edelläkävijä tuhkien lannoitekäytössä<br />

l Ultranatin menetelmä oli yksi monista, jotka olivat mukana VTT:n vetämässä EAKRtutkimushankkeessa.<br />

Hankkeessa tutkittiin turve-puutuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia<br />

Keski-Suomessa käyttäen esimerkkinä Keljonlahden voimalaitosta.<br />

VTT:n tutkija Kirsi Korpijärvi esitteli hankkeen tuloksia tammikuun lopussa Tukholman<br />

ASH Utilisation 2012 -seminaarissa.<br />

Korpijärvi muistuttaa, että voimalaitosten tuhkien ominaisuudet ovat yksilöllisiä ja<br />

riippuvat etenkin polttoaineista, niiden suhteista ja polttotekniikasta. Keljonlahden voimalan<br />

tapauksessa ongelmia hyötykäytölle aiheuttavat tuhkien arseenipitoisuus, pieni<br />

hiukkaskoko sekä laadunvaihtelut.<br />

”Tuhkia syntyy paljon, joten myös hyödyntämiskohteita pitäisi löytyä monta”, Korpijärvi<br />

summaa.<br />

Korpijärven mukaan suomalaiset ovat edelläkävijöitä erityisesti tuhkien metsälannoitekäytössä.<br />

Tätä ovat edistäneet muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikaiset<br />

tutkimukset sekä hyödyntämistä koskeva lainsäädäntö.<br />

”Suomessa syntyy paljon leijukerrospolton tuhkaa, joka tietysti poikkeaa esimerkiksi<br />

Ruotsille yleisistä arinapolton tuhkista. Meillä on kuitenkin hyvää osaamista tuhkien<br />

hyödyntämisessä”, Korpijärvi näkee.<br />

Hän nostaa esimerkiksi muiden muassa FA Forest Oy:n, jonka rakeistetulla tuhkalla<br />

lannoitetaan metsiä.<br />

Korpijärven Tukholman tuhkaseminaarissa pitämän esityksen materiaalit ovat luettavissa<br />

seminaarin nettisivuilta:<br />

http://www.varmeforsk.se/files/program/askor/Korpijrvi_lst.<strong>pdf</strong><br />

pelkästään maaperän tarvitsemat ravinteet, jotka<br />

jalostetaan liuokseksi.<br />

”Tuhkasta yli 90 prosenttia on piitä. Neljästä<br />

kuuteen prosenttia on ravinteita, jotka ovat<br />

tuhkassa elämälle tarpeellisessa muodossa. Me<br />

liuotamme talteen kaikki makro-, mikro- ja<br />

nanoluokan ravinteet”, Reinikainen kuvaa.<br />

Syntyy ravinne, jota ei tarvita metsähehtaarille<br />

kuin 150–200 kiloa. Rakeistettua tuhkalannoitetta<br />

menisi neljästä seitsemään tonnia<br />

hehtaaria kohden, Reinikainen vertaa.<br />

Jäljelle jää silikaattimassaosa, joka voisi soveltua<br />

vaikkapa tekniseen rakentamiseen ja<br />

sementin valmistukseen.<br />

Ravinneliuosta käytetään Pohjois-Pohjanmaalla<br />

käytöstä poistuneiden turvesoiden ravinnetasapainon<br />

palauttamiseen.<br />

”Siellä on useita tuhansia hehtaareita soita,<br />

jotka pitäisi metsittää. Tuotannosta poistuvilla<br />

soilla ravinteet ovat usein nollassa tai siellä on<br />

liikaa esimerkiksi rikkiä. Ne muistuttavat vanhoja<br />

lentokentän pohjia. Viemme sinne ravinnepakettimme<br />

ja istutamme puuston viherpeitoksi<br />

ja hiilinieluksi. Alue alkaa tuottaa nopeasti<br />

energiapuuta ja lopulta myös aineispuuta. Koko<br />

kierto vie alle 40 vuotta”, Reinikainen kuvailee.<br />

Hän laskee, että Pohjois-Pohjanmaan turvesoille<br />

saataisiin ravinteet muutaman Pohjois-<br />

Pohjanmaan biovoimalan tuhkamäärästä, noin<br />

70 000 tonnista tuhkaa.<br />

Hankalasta<br />

hyödylliseksi<br />

Biovoimalaitokset ovat kaivanneet ratkaisua<br />

tuhkilleen. Tuhkat ovat voimalaitoksille kallis<br />

ongelma. Ne on katsottu hankalasti hyödynnettäviksi<br />

jätteiksi, joiden läjitystä verotetaan.<br />

Uusien menetelmien ansiosta sivutuotteesta<br />

voikin tulla hyödyllinen, jätestatuksensa päättänyt<br />

tuote, uusioraaka-aine.<br />

Ultranat vie laitteistonsa suoraan voimalaitoksen<br />

tuhkasiilon viereen, jossa tuhka käsitellään<br />

saman tien, kun se syntyy. Näin hyödynnetään<br />

tuhkan luontaisesti korkea pH.<br />

6 <strong>Uusiouutiset</strong> Vol. 23 (2012) 2


Soiden turvekäyttö vie ravinteet. Nyt etsitään menetelmiä<br />

saada ravinteet kiertämään biolaitosten tuhkista takaisin<br />

soille ja metsiin.<br />

Ultranat on tutkinut massaosan hyötykäyttöä teiden kerroksissa<br />

ja sementinvalmistuksessa. Alustavat tulokset ovat<br />

olleet lupaavia, mutta tutkittavaa on vielä.<br />

Reinikainen kuitenkin uskoo, että massaosalla on ominaisuuksia,<br />

jotka tekevät siitä betoniteollisuudelle jopa houkuttelevan.<br />

”Massaosan käyttö betonifillerinä voi jopa laskea betonin<br />

kloridipitoisuutta, mikä on betoniteollisuudelle tärkeää, koska<br />

suolot syövyttävät raudoituksia”, Reinikainen huomauttaa.<br />

Suomessa sementtiteollisuus ja Tiehallinto ovat käyttäneet<br />

lähinnä kivihiilituhkaa, koska siitä on ollut eniten kokemusta.<br />

Sitä on kuitenkin voitu käyttää lähinnä massavalukohteissa.<br />

Nyt Ultranat on neuvotellut muutaman maanrakennusja<br />

betoniteollisuusyrityksen kanssa siitä, voisiko Jyväskylän<br />

Keljonlahden ja Rauhalahden biovoimalaitosten tuhkasta<br />

jalostettua massaosaa hyödyntää Keski-Suomen Tiepiirin<br />

rakennuskohteissa.<br />

Reinikainen uskoo, että biomassatuhkasta valmistettu massaosa<br />

voi jatkossa korvata merkittäviä määriä neitseellisiä<br />

materiaaleja valtion rakennuskohteissa. Uusioraaka-aineiden<br />

käyttöä vauhdittanee neitseellisille materiaaleille kuten soralle<br />

EU:ssa kaavailtu vero.<br />

”Valtion rakennuskohteissa käytetään tulevina vuosina<br />

teollisuuden sivuvirtoja kolmesta neljään miljoonaa tonnia<br />

vuodessa”, Reinikainen sanoo.<br />

Ultranat Oy:n Matti Reinikaisen mukaan esimerkiksi Jyväskylän Rauhalahden voimalaitostuhkille<br />

voisi jatkossa löytyä hyötykäyttöä yrityksen menetelmän ansiosta.<br />

Elina Saarinen<br />

<strong>Uusiouutiset</strong> Vol. 23 (2012) 2<br />

7

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!