Lue jutun sähköinen pdf-versio tästä. - Uusiouutiset
Lue jutun sähköinen pdf-versio tästä. - Uusiouutiset
Lue jutun sähköinen pdf-versio tästä. - Uusiouutiset
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Elina Saarinen<br />
Suomalaistutkijat ovat kehittäneet ainutlaatuisen<br />
menetelmän kierrättää biomassavoimalaitosten<br />
polton tuhkassa olevat<br />
ravinteet takaisin metsään, turvesoille ja peltoihin.<br />
Kun ravinteet on eroteltu tuhkasta, jäljelle<br />
jää silikaattifraktioksi kutsuttu massaosa, jota<br />
voi käyttää teknisessä rakentamisessa, betonituotannossa<br />
tai asfaltin lisäaineena.<br />
Ultranat Oy on nyt suojaamassa ja tuotteistamassa<br />
menetelmää, joka jalostaa biovoimaloiden<br />
tuhkan uusiotuotteeksi.<br />
Ultranat Oy:n varatoimitusjohtaja Matti Reinikainen<br />
uskoo tuotteelle olevan markkinoita<br />
Suomen lisäksi paljon biomassaa polttavissa<br />
maissa kuten Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa.<br />
”Olemme toistaiseksi olleet menetelmästä<br />
aika hiljaa patenttitoimiston suosituksesta.<br />
Meillä on neljä patentointia menossa”, Reinikainen<br />
paljastaa.<br />
Ultranat valittiin äskettäin pohjoismaisia<br />
ympäristöbisnesideoita rankkaavan Nordic<br />
Cleantech Open -kisan 25 lupaavimman finalistin<br />
joukkoon.<br />
Tuhkan ravinteet<br />
takaisin metsään<br />
Suomalaismenetelmä palauttaa ravinteet kiertoon tuhkasta<br />
ja tuottaa samalla uudenlaista uusioraaka-ainetta.<br />
Ravinteet<br />
talteen liuokseen<br />
Reinikaisen mukaan Ultranatin menetelmä perustuu<br />
suomalaiseen, monikymmenvuotiseen<br />
tutkimustyöhön, jonka aloitti jo professori<br />
Olavi Huikari aikoinaan Metsäntutkimuslaitoksella.<br />
Ultranatin menetelmässä koko tuhkamäärää<br />
ei rakeisteta sellaisenaan, vaan siitä erotellaan<br />
Suomi on edelläkävijä tuhkien lannoitekäytössä<br />
l Ultranatin menetelmä oli yksi monista, jotka olivat mukana VTT:n vetämässä EAKRtutkimushankkeessa.<br />
Hankkeessa tutkittiin turve-puutuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia<br />
Keski-Suomessa käyttäen esimerkkinä Keljonlahden voimalaitosta.<br />
VTT:n tutkija Kirsi Korpijärvi esitteli hankkeen tuloksia tammikuun lopussa Tukholman<br />
ASH Utilisation 2012 -seminaarissa.<br />
Korpijärvi muistuttaa, että voimalaitosten tuhkien ominaisuudet ovat yksilöllisiä ja<br />
riippuvat etenkin polttoaineista, niiden suhteista ja polttotekniikasta. Keljonlahden voimalan<br />
tapauksessa ongelmia hyötykäytölle aiheuttavat tuhkien arseenipitoisuus, pieni<br />
hiukkaskoko sekä laadunvaihtelut.<br />
”Tuhkia syntyy paljon, joten myös hyödyntämiskohteita pitäisi löytyä monta”, Korpijärvi<br />
summaa.<br />
Korpijärven mukaan suomalaiset ovat edelläkävijöitä erityisesti tuhkien metsälannoitekäytössä.<br />
Tätä ovat edistäneet muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikaiset<br />
tutkimukset sekä hyödyntämistä koskeva lainsäädäntö.<br />
”Suomessa syntyy paljon leijukerrospolton tuhkaa, joka tietysti poikkeaa esimerkiksi<br />
Ruotsille yleisistä arinapolton tuhkista. Meillä on kuitenkin hyvää osaamista tuhkien<br />
hyödyntämisessä”, Korpijärvi näkee.<br />
Hän nostaa esimerkiksi muiden muassa FA Forest Oy:n, jonka rakeistetulla tuhkalla<br />
lannoitetaan metsiä.<br />
Korpijärven Tukholman tuhkaseminaarissa pitämän esityksen materiaalit ovat luettavissa<br />
seminaarin nettisivuilta:<br />
http://www.varmeforsk.se/files/program/askor/Korpijrvi_lst.<strong>pdf</strong><br />
pelkästään maaperän tarvitsemat ravinteet, jotka<br />
jalostetaan liuokseksi.<br />
”Tuhkasta yli 90 prosenttia on piitä. Neljästä<br />
kuuteen prosenttia on ravinteita, jotka ovat<br />
tuhkassa elämälle tarpeellisessa muodossa. Me<br />
liuotamme talteen kaikki makro-, mikro- ja<br />
nanoluokan ravinteet”, Reinikainen kuvaa.<br />
Syntyy ravinne, jota ei tarvita metsähehtaarille<br />
kuin 150–200 kiloa. Rakeistettua tuhkalannoitetta<br />
menisi neljästä seitsemään tonnia<br />
hehtaaria kohden, Reinikainen vertaa.<br />
Jäljelle jää silikaattimassaosa, joka voisi soveltua<br />
vaikkapa tekniseen rakentamiseen ja<br />
sementin valmistukseen.<br />
Ravinneliuosta käytetään Pohjois-Pohjanmaalla<br />
käytöstä poistuneiden turvesoiden ravinnetasapainon<br />
palauttamiseen.<br />
”Siellä on useita tuhansia hehtaareita soita,<br />
jotka pitäisi metsittää. Tuotannosta poistuvilla<br />
soilla ravinteet ovat usein nollassa tai siellä on<br />
liikaa esimerkiksi rikkiä. Ne muistuttavat vanhoja<br />
lentokentän pohjia. Viemme sinne ravinnepakettimme<br />
ja istutamme puuston viherpeitoksi<br />
ja hiilinieluksi. Alue alkaa tuottaa nopeasti<br />
energiapuuta ja lopulta myös aineispuuta. Koko<br />
kierto vie alle 40 vuotta”, Reinikainen kuvailee.<br />
Hän laskee, että Pohjois-Pohjanmaan turvesoille<br />
saataisiin ravinteet muutaman Pohjois-<br />
Pohjanmaan biovoimalan tuhkamäärästä, noin<br />
70 000 tonnista tuhkaa.<br />
Hankalasta<br />
hyödylliseksi<br />
Biovoimalaitokset ovat kaivanneet ratkaisua<br />
tuhkilleen. Tuhkat ovat voimalaitoksille kallis<br />
ongelma. Ne on katsottu hankalasti hyödynnettäviksi<br />
jätteiksi, joiden läjitystä verotetaan.<br />
Uusien menetelmien ansiosta sivutuotteesta<br />
voikin tulla hyödyllinen, jätestatuksensa päättänyt<br />
tuote, uusioraaka-aine.<br />
Ultranat vie laitteistonsa suoraan voimalaitoksen<br />
tuhkasiilon viereen, jossa tuhka käsitellään<br />
saman tien, kun se syntyy. Näin hyödynnetään<br />
tuhkan luontaisesti korkea pH.<br />
6 <strong>Uusiouutiset</strong> Vol. 23 (2012) 2
Soiden turvekäyttö vie ravinteet. Nyt etsitään menetelmiä<br />
saada ravinteet kiertämään biolaitosten tuhkista takaisin<br />
soille ja metsiin.<br />
Ultranat on tutkinut massaosan hyötykäyttöä teiden kerroksissa<br />
ja sementinvalmistuksessa. Alustavat tulokset ovat<br />
olleet lupaavia, mutta tutkittavaa on vielä.<br />
Reinikainen kuitenkin uskoo, että massaosalla on ominaisuuksia,<br />
jotka tekevät siitä betoniteollisuudelle jopa houkuttelevan.<br />
”Massaosan käyttö betonifillerinä voi jopa laskea betonin<br />
kloridipitoisuutta, mikä on betoniteollisuudelle tärkeää, koska<br />
suolot syövyttävät raudoituksia”, Reinikainen huomauttaa.<br />
Suomessa sementtiteollisuus ja Tiehallinto ovat käyttäneet<br />
lähinnä kivihiilituhkaa, koska siitä on ollut eniten kokemusta.<br />
Sitä on kuitenkin voitu käyttää lähinnä massavalukohteissa.<br />
Nyt Ultranat on neuvotellut muutaman maanrakennusja<br />
betoniteollisuusyrityksen kanssa siitä, voisiko Jyväskylän<br />
Keljonlahden ja Rauhalahden biovoimalaitosten tuhkasta<br />
jalostettua massaosaa hyödyntää Keski-Suomen Tiepiirin<br />
rakennuskohteissa.<br />
Reinikainen uskoo, että biomassatuhkasta valmistettu massaosa<br />
voi jatkossa korvata merkittäviä määriä neitseellisiä<br />
materiaaleja valtion rakennuskohteissa. Uusioraaka-aineiden<br />
käyttöä vauhdittanee neitseellisille materiaaleille kuten soralle<br />
EU:ssa kaavailtu vero.<br />
”Valtion rakennuskohteissa käytetään tulevina vuosina<br />
teollisuuden sivuvirtoja kolmesta neljään miljoonaa tonnia<br />
vuodessa”, Reinikainen sanoo.<br />
Ultranat Oy:n Matti Reinikaisen mukaan esimerkiksi Jyväskylän Rauhalahden voimalaitostuhkille<br />
voisi jatkossa löytyä hyötykäyttöä yrityksen menetelmän ansiosta.<br />
Elina Saarinen<br />
<strong>Uusiouutiset</strong> Vol. 23 (2012) 2<br />
7