lukuinto_opas

weesau

lukuinto_opas

LUKUINTO-OPAS

LUKUMOTIVAATIOTA JA MONILUKUTAITOA

KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖNÄ


LUKUINTO-OPAS

LUKUMOTIVAATIOTA JA MONILUKUTAITOA

KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖNÄ

Lukuinto-opas ja Lukuinto-ideapankki verkossa: lukuinto.fi

1


LUKUTAITO KUULUU KAIKILLE

LUKUINTOTOIMINTATAVAT

Lukuinto-pilot

LUKUINTOTYÖRYHMÄ

Projekpäällikkö

Eeva Kurla-Matero

Suunnielijat

Kaisa Ikonen

Kaisu Innanen

Marianna Junes

Reija Loukusa-Ahonen

Katarina Rejman

Siinamari Tikkinen

Lukuinto-ohjelman

ohjaava asiantunjaryhmä

Maija-Leena Huotari

Erkki Karvonen

Riia-Liisa Korkeamäki

LUKUINTO-OPAS

Kirjoiajat

Kaisa Ikonen

Kaisu Innanen

Siinamari Tikkinen

Kuvat mm.

Lukuinto-pilot

Otava

Studio Juha Sarkkinen

Graafinen suunnielu

Tuija Karén

Painopaikka

Erweko Oy, Oulu

Julkaisija

Oulun yliopisto

2015

ISBN 978-952-62-0843-5

Opetus- ja kuluuriministeriön Lukuinto-ohjelma on kolmen vuoden ajan innostanut

lapsia ja nuoria monipuolisen lukemisen ja kirjoiamisen maailmaan.

Ohjelma on toteuteu valtakunnallises ja sen kohderyhminä ovat olleet 6–16-

vuoaat lapset ja nuoret, heidän vanhempansa sekä opeajat ja kirjastoammat-

laiset. Ohjelman laajamiaisen kokeilutoiminnan tulokset on koou tähän oppaaseen.

Monipuolinen lukutaito ja vapaa-ajan lukeminen ovat tärkeitä lasten ja nuorten

hyvinvoinnin indikaaoreita. Lukutaito on avain osallisuuteen ja akiviseen toimijuuteen.

Lukutaidolla on merkitystä myös lasten ja nuorten osaamiseen sekä

koulumenestykseen. Vaikka suomalaisnuorten lukutaito on kansainvälises verrauna

edelleen korkeatasoista, se on kuitenkin vuoden 2009 ja erityises vuoden

2000 tasosta edelleenkin selväs laskenut. Näiden asioiden edistämiseksi

Lukuinto-opas tarjoaa merkiäväs tukea.

Kouluilla ja kirjastoilla on yhdessä tärkeä rooli lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamisessa

ja lukemaan innostamisessa. Lukutaidon edistäminen ei kuitenkaan

ole yksin koulujen ja kirjastojen asia. Mukaan tarvitaan myös kodit ja perheet

sekä muut lasten ja nuorten arjessa vaikuavat tahot. Arjen kumppanuuksille

rakentuva oivaltava yhteistyö on keino lukuinnon ja lukumovaaon synnyämiseen.

Lukuinto-ohjelmassa on kiinnitey huomiota koulutuksellisen tasa-arvon tavoitteisiin.

Lukutaitomiauksissa tytöt menestyvät Suomessa selväs poikia paremmin,

maahanmuuajataustaiset nuoret puolestaan muita nuoria heikommin.

Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmasta lukutaitoerojen kaventaminen

on keskeinen tavoite

Monipuoliset luku- ja kirjoitustaidot – monilukutaidot – ovat esi- ja perusopetuksen

uusien opetussuunnitelman perusteiden läpileikkaava teema. Koulujen ja

kirjastojen kehiäminen avoimina oppimisympäristöinä, teknologian käyöönoo

sekä verkkosisältöjen saatavuus yhdessä monikanavaisen viesnnän kanssa

edistävät monilukutaidon kehiymistä. Lukuinto-ohjelman käytännön kokeiluista

syntynyt Lukuinto-opas onkin tarkoiteu työkaluksi myös monilukutaitojen

paikallistason opetussuunnitelmatyöhön.

Innostuminen on onnistuminen. Lukutaito kuuluu ihan kaikille.

Riia Kaivosoja

Kuluuri- ja taidepoliikan osaston ylijohtaja

Eeva-Riia Pirhonen

Koulutuspoliikan osaston ylijohtaja

3


SISÄLTÖ

TARTU OPPAASEEN - LUO LUKUINTOA .......................................... 6

Kouluille, kirjastoille, kodeille ja kunnille ................................................... 6

OSA I MATKALLA MOTIVAATIOON ................................................ 8

Lukuintoa eri puolilla Suomea ................................................................... 8

Parasta = nappaa ja paranna ...................................................................... 9

Lukutaidon kärkimaa kaipaa movoina ja tasa-arvoa osaamiseen ........ 9

Lukuinto-toiminnalla opetussuunnitelman tavoieisiin ......................... 10

Lukuinto-työ kannaaa myös kirjastossa ................................................. 12

Kirjasto ei ole koskaan kaukana ............................................................... 13

KOULU


Toiminnallisella oppimisella mediaosaamiseen ...................................... 42

Kirjaston rooli mediakasvaajana .................................................. 43

Esimerkki Turusta ja Kirkkonummelta ............................................ 44

Teknologia – Kirjallisuus herää eloon digitaalisessa arjessa .................... 47

Tehokkaas tableteilla ..................................................................... 48

Työkaluja opetukseen ..................................................................... 49

QR-koodisuunnistus ....................................................................... 50

Esimerkki Inarista ........................................................................... 51

Pelit tempaavat tarinoihin ....................................................................... 52

Pelaajista tarinoiden kirjoiajiksi ................................................... 53

Esimerkki Oulun Myllyojalta ........................................................... 54

Monilukutaitoa ja toiminnan pöhinää ..................................................... 55

Tapahtumat ja tempaukset ........................................................... 56

Esimerkki Ylöjärveltä ...................................................................... 58

Pienet ja isot lukijat ................................................................................. 59

Keinoja movoinin ....................................................................... 60

Esimerkki Vantaalta ........................................................................ 61

Ko kietoo kertomuksiin .......................................................................... 62

Vanhempainillat muuavat kirjastolle ........................................... 63

Esimerkki Taivalkoskelta ................................................................. 64

Koulu


TARTU OPPAASEEN

– LUO LUKUINTOA

KOULUILLE, KIRJASTOILLE,

KODEILLE JA KUNNILLE

Lukuinto-opas on tarkoiteu lasten ja nuorten lukumovaaon ja -innostuksen lisäämiseksi

ja monilukutaidon kehiämiseksi. Opas on suunnau kouluille ja esiopetukseen,

kirjastoille, kodeille ja kunnille: Innostavien menetelmien avulla voidaan lisätä lukuiloa

sekä edistää koulun ja kirjaston yhteistyötä osana opetus- ja toimintasuunnitelmia.

Lukuinto-toiminta on luonnollinen osa esiopetuksen ja koulun opetussuunnitelman

ja kirjaston toimintasuunnitelman toteuamista. Olennaista on oaa huomioon, eä

lukutaitojen opeaminen kuuluu kaikkiin oppiaineisiin. Lukuinto-toiminnan ymen

muodostaa koulun ja kirjaston kiinteä yhteistyö. Yhteistyöllä selkiytetään tavoieita ja

luodaan yhteishenkeä, jolloin toiminta on aiempaa sujuvampaa ja siihen sitoudutaan.

Innostavien ideoiden ja kokemusten jakaminen on keskeistä yhteistyön viriämisessä.

Tiivistyneestä yhteistyöstä kertoo se, eä opeajat ja kirjastoammalaiset työskentelevät

molemmissa loissa, kokevat toisensa kollegoiksi ja yhteistyön hyödylliseksi

resurssiksi. Koulu ohjaa oppilaat kirjaston asiakkaiksi sekä tarjoaa pedagogista osaamistaan,

kirjasto puolestaan aineistoresursseja ja edonhallinnan osaamistaan.

Lukuinto-oppaasta löytyy apua yhteistyösuunnitelman laamiseen sekä ideoita konkreesen

toiminnan suunnieluun. Lukuinto-oppaan keskeiset apuvälineet ovat:

Puhekuplissa

kokemuksia

pilottikouluilta

ja -kirjastoista

A. Koulun ja kirjaston yhteistyökaavio

B. Polkumallit

POLKU

MALLI

C. Movoinkeinoja

koulun ja kirjaston arkeen

NÄILLÄ

IDEOILLA

ALKUUN

ESIMERKKI

6


KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖKAAVIO Ohjeita yhteistyön kehiämiseen

KOULU


OSA I

MATKALLA

MOTIVAATIOON

LUKUINTOA ERI PUOLILLA SUOMEA

Lukuinto on opetus- ja kuluuriministeriön valtakunnallinen kolmevuonen ohjelma (2012–

2015), jota toteuavat Oulun yliopiston humanisnen edekunta (informaaotutkimus) ja

kasvatuseteiden edekunta. Mukana on ollut pilokouluja ja -kirjastoja 30 paikkakunnalta

eri puolilta Suomea, noin 15 000 iältään 6–16-vuoasta oppilasta, satoja opeajia ja kirjastoammalaisia

sekä perheiden ja yhteistyökumppanien suuri joukko.

Koulu ja kirjasto -piloparit ovat etsineet, kehiäneet ja testanneet lasten ja nuorten lukemista

monipuolistavia ja innostavia menetelmiä sekä ideoita lukumovaaon kasvaamiseksi.

Menetelmien käyö on johtanut pilopaikkakunnilla lukemisen lisääntymiseen, lukutaidon

ja -valmiuksien parantumiseen ja monipuolistumiseen sekä monilukutaidon kehiymiseen ja

sen merkityksen korostumiseen.

Lisäksi Lukuinto-ohjelmassa pilokoulujen oppilaille suunnatun kyselyn mukaan lähes 60

prosena [456/780] vastanneista kertoo oppineensa eniten inhimillisen pääoman ja yhteisöllisen

oppimisen kannalta merkityksellisiä ryhmätyötaitoja (Ikonen & Kurla-Matero, 2014).

8


PARASTA = NAPPAA JA PARANNA

Piloen testaamissa menetelmissä perinteiset työtavat yhdistyvät uusiin, usein Lukuintokoulutuksissa

ideoituihin toimintatapoihin. Pilot ovat toimineet parastamisen periaaeella

eli nappaamalla ja kehiämällä eteenpäin jo olemassa olevia ideoita. Kukin koulu ja kirjasto

on parastanut omaan koulu- ja kirjastokonsepinsa soveltuvia toimintatapoja omien resurssiensa

ja valmiuksiensa pohjalta.

Lukuinnossa syntyneet toimintatavat koostuvat sekä kuukausia kestävistä projekteista eä

pienistä ideoista, jotka on helppo oaa osaksi koulun ja kirjaston toimintakuluuria. Tässä

oppaassa tarjotut toimintaideat on tarkoiteu edelleen kehiteäviksi palvelemaan erilaisia

kouluja ja kirjastoja, perheitä, lapsia ja nuoria yksilöidys ja lannekohtaises. Ideoita parastamalla

kirjastoammalaiset ja opeajat voivat tarjota lapsille ja nuorille lisää vaihtoehtoisia

tapoja näyää osaamistaan ja innostua oppimisesta. Lisää ideoita on tarjolla verkossa

osoieessa lukuinto.fi.

LUKUTAIDON KÄRKIMAA

KAIPAA MOTIVOINTIA JA

TASA-ARVOA OSAAMISEEN

Lukuinto-ohjelman perustamisen taustalla on PISA-tutkimusten heräämä huoli suomalaislasten

ja -nuorten lukutaidosta ja -movaaosta. Suomi on lukutaidon kärkeä kansainvälisissä oppimista

ja asenteita miaavissa PISA- ja PIRLS-tutkimuksissa. Neljäsluokkalaisia koskeva PIRLStutkimus

paljastaa kuitenkin risriidan: Vaikka suomalaiset ovat lukutaidossa – Hongkongin,

Venäjän ja Singaporen rinnalla – maailman huipulla, lukemisen ja oppimisen ilo on pohjalukemissa.

Suomalaisten 10-vuoaiden lukumovaao on 45 maan kansainvälisessä vertailussa

toiseksi matalin.

PISA-tutkimuksessa kysytään 15-vuoaiden kiinnostusta lukemiseen. Vuonna 2000 suomalaisnuorten

kiinnostus oli posiivista, mua vuonna 2009 se oli selväs romahtanut: PISA-maiden

keskinäisessä vertailussa käy ilmi, eä Suomen 9.-luokkalaisista omaksi ilokseen lukevien määrä

laski enemmän kuin missään muussa maassa. Huolestuavaa on myös kasvava ero työjen

ja poikien välillä: Lukutaitoerot ovat suuremmat kuin muissa OECD-maassa. Pojista joka

kahdeksas kuuluu heikkoihin lukijoihin. PISA 2012 –tutkimuksen mukaan 9. luokalla tytöt ovat

puolitoista vuoa poikia edellä lukutaidossa. (Kupari & Välijärvi, 2012. Lukukeskus 2015.)

9


LUKUINTO-TOIMINNALLA

OPETUSSUUNNITELMAN TAVOITTEISIIN

Monilukutaito määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman (OPS) perusteissa muun muassa

näin: ”Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen teksstä. Teksteillä tarkoitetaan

tässä sanallisten, kuvallisten, audiivisten, numeeristen ja kinesteesten symbolijärjestelmien

sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua etoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuoaa esimerkiksi

kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.” Lisäksi

OPS:ssa määritellään monilukutaitojen näkökulmasta olennainen, koulun toimintakuluuria ilmentävä

oppimisympäristö fyysisen ympäristön, psykologisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden

kokonaisuudeksi. (POPS 2014, 20, 27.)

10


• TEKNOLOGIAA ja sen enstä näkyvämpää roolia opiskelussa,

mikä movoi ja laajentaa oppimisympäristöä.

Erilaisten verkkoteksen lukeminen vahvistaa – kaunokirjallisuuden

lukemisen ohella – perinteistä lukutaitoa.

Lisäksi oppilaat voivat käyää heille luontaisia ja

innoiavia välineitä edonhankinnasta mitä monipuolisempaan

tuoamiseen teksteistä ja kuvista valo- ja

videokuvaamiseen.


OPPIMISYMPÄRISTÖN laajentamista koh akivisempaa

kirjastolojen hyödyntämistä sekä etoverkkojen

sekä oppilaiden vapaa-ajan ympäristön ja mielenkiinnon

kohteiden huomioimista. Oppilaat ja opeajat

liikkuvat joustavas yli luokka- ja ainerajojen. Opettajat

ja kirjastoammalaiset toimivat toistensa kollegoina

kirjastovierailuilla ja koululle jalkautumisissa.

Oppimisympäristö laajenee yhä enemmän koulun ja

kirjaston lisäksi koteihin ja verkko-oppimisympäristöihin.

(Kultalah 2014.)

MONILUKUTAITOA TUKEVIA

PEDAGOGISIA ULOTTUVUUKSIA

Lukuinto-pilot ovat toiminnassaan korostaneet

seuraavia monilukutaitoon ja oppimisympäristöön

kytkeytyviä pedagogisia ulouvuuksia.

• YHTEISÖLLISYYTTÄ ja osallisuua, mitä tuetaan pienryhmätyöskentelyllä,

hyödyntämällä vertaisoppimista

sekä kantamalla vastuuta yhteises. Yhteisöllisyys ja

osallisuus innostavat oppilaita yhä akivisemmiksi

toimijoiksi.


OPPIJALÄHTÖISYYTTÄ, jonka lähtökohtana on oppilaan

oma asiantuntemus, mielenkiinnon kohteet ja

arki, jossa hän elää. Oppijalähtöisyys merkitsee sitä,

eä oppilas voi tehdä valintoja omista lähtökohdistaan

käsin sekä osallistua akivises toiminnan suunnieluun.

Näin oppimisesta tulee merkityksellistä.

• TOIMINNALLISUUTTA, mikä akvoi oppilaita tuoamaan

omaa tulkintaa esimerkiksi luetusta teoksesta.

Lukuinto-ideoissa lukutaitoja harjaannutetaan toiminnallises

eri muotojen kuten teksn, kuvan, elokuvan,

äänen, draaman ja teaerin avulla.

INNOSTUMINEN ON ONNISTUMINEN

TEHOKEINOJA MOTIVOINTIIN

Opeajat kiinniävät lukemiseen huomiota – kannustavat

ja kannaelevat sitä.

• Kun lukemisesta tehdään näkyvää ja sille annetaan

arvo, oppilaat movoituvat lukemaan ja esielemään

lukemaansa. Näin myös kirjoista ja kirjallisuudesta

puhuminen lisääntyy selväs.


Lukuinto lisääntyy, kun lukemisesta muodostuu sosiaalises

salliua ja oppilaiden asenne lukemista kohtaan

muuuu myönteisemmäksi.

• Sekä opeajat eä kirjastoammalaiset voivat tukea

oppijalähtöistä työskentelyä niin, eä oppilaalla on

mahdollisuus valita itseään innostavat toimintatavat

ja sisällöt monilukutaidon kehiämiseksi.


Vaikka uusi teknologia on tuua enstä useammalle

oppilaalle, on tärkeää tarjota tukea, ohjausta ja riiäväs

etoa. On myös huolehdiava mahdollisuudesta

harjaannuaa perinteisiä luku- ja kirjoitustaitoja.

(Kultalah 2014.)

11


LUKUINTO-TYÖ KANNATTAA

MYÖS KIRJASTOSSA

Yleisten kirjastojen julistuksessa yleisen kirjaston tehtäväksi määritellään muun muassa lasten

lukutoumusten luominen ja vahvistaminen jo pienestä pitäen sekä lasten ja nuorten

mielikuvituksen ja luovuuden edistäminen (UNESCO 1994, 4).

NÄIN SE MENEE: KOKEMUKSIA LUKUINTOPILOTTIKIRJASTOISTA

Lainausmäärät ja kirjastokäynnit lisääntyivät Lukuinto-pilotoinnin ja -teemavuoden aikana

useissa kirjastoissa. Lasten ja nuorten kaunokirjallisuuden osuus kasvoi Lukuinnon aikana

lainauksen kokonaismäärässä. Kaunokirjallisuuteen verraaessa myös etokirjojen lainaus

lisääntyi.

• Lukudiplomin suoritusten määrä kasvoi Lukuinnossa. Esillä olevat kirjat ja kirjalistat innostavat

lainaamaan ja akvoivat lukudiplomin suoriamista.


Kirjastossa vierailin aiempaa enemmän. Lukuinnossa kirjaston käyö monipuolistui ja

yhteiset kirjastovierailut madalsivat kirjaston käyökynnystä.

• Eniten kirjojen lainaamista lisäsivät luokkien säännölliset käynnit kirjastossa. Lukuinto

on kannustanut erityises vähän lukevia lapsia kirjojen pariin. Myös koen osallistuminen

ja etoisuus lukemisen merkityksestä on lisääntynyt.


Toiminnan rakenteiden muutokset ovat tukeneet kirjaston käyöä. Oppimisympäristön

laajentuminen mahdollistuu, kun oppitunteja, kirjastovälitunteja, itsenäistä, pienryhmä-

ja etokonetyöskentelyä järjestetään kirjaston loissa.

Kirjaston ja koulun yhteistyön laatua kuvaavat luoamus, yhteisten arvojen jakaminen ja vuorovaikutus.

Lukuinnossa on ammalaisten kesken syntynyt vaihtoehtoisia toimintatapoja,

molemminpuolista oppimista, sitoutumista ja hyötyjä. Pilotoijista suuri osa aikoo sisällyää

Lukuinto-toimintaa strategiaansa tai opetussuunnitelmaansa. (Rauhala 2015.)

12


Löysimme uusia

yhteistyömuotoja,

joiden toivomme

jatkuvan

tulevaisuudessakin.

Olemme kiitollisia

kirjastolle

saamastamme

avusta kirjapakettien

kokoamisessa.

KIRJASTO EI OLE

KOSKAAN KAUKANA

LUKUINTOKÄYTÄNNÖT TUOVAT KIRJASTON LÄHELLE

Säännölliset vierailut puolin ja toisin kasvaavat kirjaston käyäjiksi. Koulu tutustuu

kirjaston tarjontaan ja kirjasto opetuksen tarpeisiin. Esimerkiksi koulun ja kirjaston

yhteistyönä voidaan suunnitella Päivä kirjastossa –kirjastovierailu jokaiselle luokalle.

Kirjojen toimiamiseen koululle on olemassa lukuisia tapoja kirjastolaisten kokoamista

kirjapaketeista ja -kasseista luokan kirjakärrytoimintaan:




Kirjasto kokoaa kassin vaihtelevilla teemoilla ja koulun tarpeiden mukaan

Kirjastoauto toimiaa kirjalaakot ja -kassit oppilaiden ulouville

Luokassa on kirjastohylly esimerkiksi lukudiplomiin liiyen ja käytössä

yhteisökor lainaukseen

• Pidennetyt laina-ajat parantavat lueavan saatavuua

HAASTEITA EDELLEEN?

TUO KIRJASTO TEKNOLOGIALLA KESKELLE LUOKKAA

Kirjastot tekevät asiakastyötä uusin tavoin, myös teknologian välityksellä. Kirjastot

voivat järjestää virtuaalista vinkkausta ja työpajatoimintaa etäyhteyksien avulla, kuten

Lukuintoa Lapissa –kiertueella (s. 18).

Kakkosluokka on viety

viikoittain koulun pihalla

vierailevaan kirjastoautoon

lukemaan, lainaamaan ja

palauttamaan kirjallisuutta.

13


KOULU KIRJASTO

HYVÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ MENESTYKSEEN

LUKUINTOTOIMINNAN YTIMEN MUODOSTAA

KOULUN, ESIOPETUKSEN JA KIRJASTON KIINTEÄ YHTEISTYÖ

Lukuinto-piloteissa suunnitelmallinen yhteistyö on toiminut myös työn ja työyhteisön

kehiämisen välineenä. Koulun, esiopetuksen ja kirjaston toimintaa

voivat rikastaa ja hyödyntää esimerkiksi muut hallintokunnat, kuten sosiaalija

terveystoimi sekä lukuisat järjestöt ja yhdistykset, kuluurikeskukset sekä

toisen ja korkea-asteen koulutus.

KOULUN JA KIRJASTON

YHTEISTYÖKAAVIO

Ohjeita yhteistyön kehiämiseen

KOULU


KOULU


LUKUINTO-TOIMINTAA

KOKO KUNTAAN JA ALUEELLISESTI

Lohjan koulut ja

kirjastot yhdistivät voimansa

Lukuinto-teemavuoden

toteuttamisessa huhtikuun

juhlaviikkoon huipentuen – runsaasti

yhteistä toimintaa, tuhansia

osallistujia kirjavinkkauksissa ja

nuortenkirjavierailuissa.

YHTEISTYÖN

KÄYNNIS

TYMINEN

1. Päätös kunnan koulujen ja kirjastojen

osallistumisesta lukuintotoimintaan

• Toiminnan hyötyjen esiely perusopetustai

sivistys- ja kuluurijohdolle

• Ohjausryhmän muodostaminen kirjastotoimenjohtajasta,

opetuspäälliköstä ja kuluuripäälliköstä.

Säännölliset kokoontumiset (aluksi n. 1 krt/kk)

• Kirjaston pedagoginen informaakko toiminnan

koordinaaoriksi ja mukaan ohjausryhmään

Huomasimme, että Lukuintohanke

saattaisi tukea vahvasti

opetussuunnitelmaprosessia ja

monilukutaitoon perehtymistä.

16


YHTEISTYÖN

ETENEMINEN

YHTEISTYÖN

VAKIINTU

MINEN

2. Aluetasolle vieminen aluerehtoreiden

ja rehtoreiden tehtävänä

Koulujen rehtorikokous

• Rehtorit ilmoiavat koulunsa yhteyshenkilön

ohjausryhmälle

• Lukuinto-perehdytystä ja etoiskuja kirjaston

palveluista (esim. edonhaku) VESO-koulutuspäivillä

ja pedagogisissa kahviloissa

• Henkilöstön yhteissuunnieluajat

3. Alueen esiopetuksen, koulujen, kirjastojen ja

koulukirjastojen hyvän yhteistyön akvoin

ja kontaken luominen

• Yhteiset koulutukset, esim. mediakasvatus,

kirjavinkkaus

• Pedagogisen informaakon vierailut opeajien

kokouksissa

• Kirjaston yhteyshenkilöt kutsuvat koulujen

yhteyshenkilöt omaan alueelliseen tapaamiseen

• Varhaiskasvatus mukaan (esim. yhteistyösuunnitelman

päiviämisen yhteydessä)

4. Kirjastojen ja alueen koulujen säännölliset

alueelliset tapaamiset

• Pedagoginen informaakko osallistuu

alueellisiin tapaamisiin

• Ideoiden leviäminen: viikon vinkit koulujen

yhteyshenkilöille opetustyön tueksi

• Toiminnassa mukana olleet innostamassa,

auamassa alkuun ja tarjoamassa vinkkejä

• Suunnielun tukena lukuinto.fi-sivusto

• Aluekohtaisten toimintasuunnitelmien

tallentaminen jaetulle työasemalle

• Paikallisen ideapankin perustaminen esim.

Facebook-ryhmässä

5. Vakiinnuaminen OPS-työn kaua kunnan tasolla

• OPS-ohjausryhmän vetäjä kutsuu ohjausryhmän

kokoukseen mukaan myös kirjastotoimen johtoa

• Kokouksessa linjataan mm. kirjaston ja koulun

yhteistyön näkyminen OPS:ssa kunnan tasolla

• Lukemaaninnostamistyö kirjataan OPS:iin

• Yhteistyömuodot kirjaston kanssa kuvataan OPS:ssa

• Kaikkien koulujen yhteiset toimintatavat: esim.

Kempeleessä lukudiplomin suoriaminen kaikissa

kouluissa tai Rovaniemellä 1., 4. ja 7. luokkien

Kirjastopolku, jossa yhteneväiset sisältösuunnitelmat

kaikille kirjastovierailuille luokkakohtaises

• Koulukohtaiset toimintatavat (esimerkkejä osassa II)

• Toimintaohjeet OPS:n liieeksi

6. Vakiinnuaminen OPS-työn kaua koulussa

• Oman koulun ja kirjaston yhteistyön toimintamallin

tarkentaminen lähikirjastojen henkilökunnan kanssa

• Koulun ja kirjaston yhteistyön kuvauksen sisällyäminen

vuosisuunnitelmaan

7. Oppimisympäristön uudelleen rakentaminen

yhteistyössä

• Uusiin koulurakennuksiin sisällytetään

myös lähi-kirjastot

• Sähköisen koulukirjaston kehiäminen

(mm. e-kirjat ja lukulaieet)

Pilotoijapaikkakunnat:

Lappeenranta, Lohja, Kempele ja Rovaniemi

Lue lisää

lukuinto.fisivustolta

17


ASTU KOULUN ULKOPUOLELLE

HYÖDYNNÄ LAAJA JA AVOIN

SUOMALAINEN KIRJASTOVERKOSTO

Suomen julkinen kirjastoverkosto koostuu

yleisistä eli kunen kirjastoista, yliopisto- ja

ammakorkeakoulukirjastoista, eyyn

erityisalaan tai käyäjäryhmään erikoistuneista

kirjastoista sekä koulujen ja oppilaitosten

omista kirjastoista.

Kirjastopalvelut ovat laajas tarjolla myös

verkkopalveluina. Kirjastot.fi on por valtakunnallisiin

kirjastoverkkopalveluihin.

www.kirjastot.fi

• Yleisten kirjastojen verkosto kaaa

kaikki kunnat. Kunen pää- ja lähikirjastojen

lisäksi kirjastoautot tuovat

palvelut lähelle käyäjiä. Maakuntakeskuksissa

toimivat alueelliset

kirjastot ja maakuntakirjastot tukevat

ja vahvistavat paikallisia kirjastopalveluja.

• Kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on

yhteinen verkossa toimiva Finnahakupalvelu.

Palvelussa on museoesineiden

ja taideteosten kuvia, digitaalisia

kirjoja, karoja ja asiakirjoja

sekä viiteetoja. Finna-palvelu on

suunnau myös koulujen ja oppilaitosten

käyöön. www.finna.fi

• Lukemisesteisiä palvelee erikoiskirjasto

Celia. www.celia.fi

• Kansalliskirjasto kokoaa ja tallentaa

suomalaisen aineiston.

www.kansalliskirjasto.fi

• Varastokirjasto säilyää suomalaisten

kirjastojen akivikokoelmista

siirreyä aineistoa ja toimiaa sitä

tarvitsijoille. www.varastokirjasto.fi

(Opetus- ja kuluuriministeriö)

LUKUINTOA LAPISSA ALUEELLISEKSI TOIMINTAMALLIKSI

• Maakuntakirjasto vinkkauskierroksella kaikissa Lapin kunnissa

• Kirjastohenkilökunnan vertaisoppimista myös virtuaalivinkkauksissa,

työpajoissa ja medialukupiireissä – henkilöstön osaamisen

jakamista puolin ja toisin sekä oppilaiden innostamista

• Alueellisen yhteistyöverkoston vahvistamista

• Yhteistyön tukemista koulutuspäivässä

TAVOITE

Oppilaiden

lukuharrastuksen

ja medialukutaidon

edistäminen kirjaston

aineistoja käyämällä

ja tuoamalla

sisältöjä itse

Kirjastohenkilöstön

mediaosaamisen

edistäminen

Kirjaston ja

koulun yhteistyön

vahvistaminen:

Virtuaaliyhteyksien

toimivuuden ja

toiminnallisten

yhteistyömuotojen

testaaminen

18


MITEN EDETÄ? RATKAISE ERILAISTEN

TOIMINTATAPOJEN AVULLA

Lukemisen ilon kasvaamiseksi ja monilukutaidon edistämiseksi on olemassa runsaas

erilaisia toimintatapoja, joiden valinnassa lasten ja nuorten osallisuus on tärkeää. Mahdollisuus

vaikuaa sisältöihin ja toimintatapoihin lisää movaaota ja intoa.

POLKU

MALLI

Esija

alkuopetus

Kirjasto

tutuksi

leikkimällä

• Lukuhöpero

• AL-KU-diplomi

• Kirjakassit

• Satutunnit

• Lukuhetket

nallen kanssa

• Perhekerho

kirjastossa










Draama

Kirjastoauto

Kirjavinkkaus

Lukumummo,-

paappa, -koira

Lukukerhot

Esitykset ja näyelyt

kirjastossa

Draama

Juhlat

Kerhot

• Tapahtumat

• Vierailut

• Miniatyyrit

• Runot

• Sarjakuvat

• Kuvatarinat

• Ateljee

• Yhteistyö:

yriäjät,

media,

kuluuritahot jne.

Alakoulu

Tiedonhankintaa

seikkailemalla










Lukudiplomi

Lukupiiri

Kaverivinkkaus

Kummivinkkaus

Kirjavinkkivideot

Kirjatrailerit

Elokuvaarvosteluvideot

Digitarinat

Koululaisten

tarinatuokiot

kirjastossa

• Koululaiset

reporereina

• Työpajat

• Blogit

• Pelillisyys ja

pelitarinat

• QR-koodisuunnistus

kirjastossa

• Oppilaiden

ideoimat kilpailut

Yläkoulu

Tiedonhankinnan

klinikka

19


POLKU

MALLI

Askartelu

ja

muovailu

0.–2. lk

PIIRTÄKÄÄ OMA POLKU

Valitkaa koulun ja kirjaston yhteistyöhön yksi tai useampia toimintatapoja

lukuvuodeksi tai -vuosiksi tai vaikka vain jollekin luokka-asteelle. Apuna voie käyää

alla olevia esimerkkipolkuja ja edellisen sivun erilaisia toimintatapoja.

Meidän polku

Koulukirjasto

Leikit

YHTEISÖLLISYYS

Miniatyyrit

Kerho

Perhekerho

kirjastossa

Lukudiplomi

Kuvatarinat

tableteilla

Blogit

Kirjavinkkaus

Kirjastoauto

Kirjeet

kirjailijalle

Reporerit

Ateljee

Lukupiiri

Kirjastovierailut:

esitykset, näyelyt,

koululaisten

tarinatuokiot,

kotehtävät

kirjastossa

Kaupunginkirjasto

Verkkokirjasto

Työpajat

Lukukuut

ja -viikot

Lukuhetket

nallen ja

koiran

kanssa

Piirustukset

Lukumummo/

-paappa

Satutunnit

OPPIMISYMPÄRISTÖ

3.–4. lk

Voie valita myös esiopetukseen ja kaikille luokka-asteille yhteisen

toimintatavan, jota kehitäe. Selkeitä toimintatapamalleja ovat

Lukudiplomipolku (s. 25), Vinkkauspolku (s. 29) ja Tiedonhallinnan polku (s. 40).

20

20


21

21

OPPIJA-

LÄHTÖISYYS

TOIMINNALLISUUS

Digitarinat

Vinkki-

videot

Pelillisyys

ja

pelitarinat

Videot

osaamisen

osoiamisessa

eri oppiaineissa

Runo-

luokkakuva

Virtuaalinen

lukupiiri

Tiedon-

hankinta ja

-hallinta

Lukukummi-

toiminta

Sarjakuvat

Media

Oppilaiden

ideoimat

kilpailut

QR-koodisuunnistus

kirjastossa

Elokuva-

arvostelu-

videot

Trailerit

Yhteistyö:

yriäjät,

media,

kuluuri-

tahot jne.

Draama

Vierailut

7.–9. lk

Vinkkaritoiminta

VÄHÄISESTÄ

LUKEMISESTA

LUKUNAUTINTOON

Museo

Teaeri

Järjestöt

Sanataidekoulu

5.–6. lk

21


MOTIVOINTIKEINOJA KOULUN

JA KIRJASTON ARKEEN

OSA II

22

KOULU


Kaikkein tärkeintä

on tarina. On sama

kerrotaanko se pelin,

elokuvan tai kirjan kautta.

Lukuintolähettiläs, kirjailija ja

elokuvaohjaaja Aleksi Delikouras

KIRJALLISUUS JA LUKEMINEN

YHTEISÖLLISENÄ KOKEMUKSENA

Kirjallisuus ja lukeminen sekä lukemaan innostaminen ovat pääasioita!

Lukuinnon herääminen onnistuu yhteisöllisyyä hyödyntämällä ja

tuujen menetelmien päivitetyillä muodoilla.

Kirjallisuudeksi käsitetään sekä lasten ja nuorten kaunokirjallisuus

eä erityistä huomiota vaava etokirjallisuus ja dokument.

23


LUKUDIPLOMIN UUDET MUODOT

Lukudiplomin suoriamiseen on paljon vaihtoehtoja ja monipuolisia suoriamistapoja.

Diplomi voi rakentua valmiista kirjalistasta ja lasten ja nuorten itse

valitsemasta kirjallisuudesta.

Diplomia voi suoriaa oppitunen lisäksi vaikkapa lukupiirissä,

kerhossa tai parin kanssa sekä koulussa eä kotona

Yhteisöllisiä suoritustapoja

• Diplomikirjojen ääneenlukuhetket päiviäin tai viikoiain

• Lukuhetket kodeissa: Vanhemmat lukevat kirjan lapselleen

• Oppilas lukee kirjaa ääneen kotona tai kuuntelee äänikirjan

PALKITSEMALLA TULOKSIIN

• Järjestä diplomijakolaisuus koulun yhteisessä

päivänavauksessa ja näyely diplomitehtävistä

• ”Viikon lukija” lukemisen määrän

lisääntymisen perusteella

INNOSTA JA AKTIVOI KEHITÄ JA MARKKINOI

• Tarjoa runsas, säännöllises uudistuva ja joustava kirjalista sekä erilaisia

tehtävätyyppejä (kansikuva, sanapilvi, traileri, lööppi, soundtrack, pos-

kor)

• Päivitä lukudiplomi toimivaksi ja visuaaliseksi - kirjasto laai

diplomin, koulu tehtäviä

• Tee diplomista digitaalinen: tehtävät verkko-oppimisympäristöön tai

vaikkapa kunnan koulujen väliseen sähköiseen diplomihuoneeseen

• Tiedota ja jaa diplomiaineistoa koulun ja kirjaston

kosivuilla, blogissa, paikallistapahtumissa jne.

• Ota mukaan perheet – akvoi: kirjalistat kirjastoon,

vanhempainiltoihin ja koulun nesivuille

Ota lukudiplomi osaksi OPS:ia kodin,

koulun ja kirjaston välistä yhteistyötä kehiämällä!

NÄILLÄ

IDEOILLA

ALKUUN

KATSO NETISTÄ

VALMIITA LUKU

DIPLOMEJA! NAPPAA

IDEOITA JA PARASTELE!

www.lukuinto.fi/

ideapankki/

kirjallisuus-ja-lukeminen/

lukudiplomi.html

VINKKI

Tutustu netissä

esi- ja alkuopetuksen

lukudiplomeihin,

Lukuhöperöön

ja AL-KU-diplomiin!

Lukuhöperöstä

s. 31

OPETTAJA



Tutustuta oppilaat diplomiin

Sitouta koko koulu, oppilaat,

opeajat ja kodit diplomin

suoriamiseen

KIRJASTO

AMMATTI

LAINEN

• Kiinnitä kirjastossa huomiota siihen,

eä lapset löytävät diplomikirjoja


Mainosta diplomia lasten- ja

nuortenosaston Lukuintoinfopisteessä

24


MITEN EDETÄ?

RATKAISE LUKUDIPLOMIN AVULLA

POLKU

MALLI

HOX!

TIETOKIRJAT

DIPLOMISSA

ALLE

KOULU

IKÄISILLE

ALKUOPETUS

PERHEKERHO

KIRJASTOLLA

Lapset kuuntelevat

koululaisten ja aikuisten

lukemista.

ESIOPETUS

LUKUHÖPERÖ

Lapsen ei tarvitse

osata itse lukea.

Huoltajat lukevat ja

lapset saavat naua

kuuntelemisesta.

ALKUDIPLOMI

Lapsi lukee itse.

Opeajat,

kirjastoammalaiset

ja kummioppilaat

lukevat, kuuntelevat

ja kirjaavat tehtäviä

1.9. LK

1.9.LK LUKUDIPLOMI

Kirjasto laai kirjalistat,

koulu tehtävät.

Ota monipuoliset

suoritustavat käyöön:

trailerit, elokuvat,

sarjakuvat jne.

tekniikkaa hyödyntäen

LUKUINTO.FIVERKKOSIVUILTA LÖYDÄT LISÄÄ IDEOITA:

• Lukudiplomin uudet muodot

• Monipuolinen vinkkaus

• Yhteisölliset lukuhetket

• Lukupiirit ja muut

yhteiset lukuhetket

• Lukukerhot

• Vinkit luetun ymmärtämiseen ja käsielemiseen

• Historian opetus kaunokirjallisuuden avulla

• Runsaas linkkejä ja oheismateriaalia

25


TÄRKEINTÄ ON

LUKIJAN INNOSTUMINEN

LUKUINTOLÄHETTILÄS

AGNETA MÖLLERSALMELAN LUKUDIPLOMI

Lukudiplomissa on 12 eri tasoa. Jokaisella tasolla

on oma diplomi sekä lapsille eä vanhemmille.

1. AHKERA LUKIJA

3 kirjaa

2. MESTARILUKIJA

5 kirjaa

3. SUPERLUKIJA

7 kirjaa

4. MEGALUKIJA

10 kirjaa

5. HYPERLUKIJA

20 kirjaa

6. HUIPPULUKIJA

30 kirjaa

7. VOITTAJALUKIJA

40 kirjaa

8. VALLOITTAJALUKIJA

50 kirjaa

9. SUPERAHMIJALUKIJA

70 kirjaa

10. MESTARIAHMIJALUKIJA

90 kirjaa

11. VOITTAMATON AHMIJALUKIJA

110 kirjaa

12. SUURENMOINEN SUPERLUKIJA

130 kirjaa

Lukijaksi kasvamiseen

tarvitaan rauhallisuutta. Tarinat

kietovat pauloihinsa, kun lukijalla on

tarpeeksi aikaa, kärsivällisyyttä ja

kaikenlaisia kirjoja ulottuvillaan.

Lukuintolähettiläs, erikoiskirjastovirkailija

ja palkittu lukuinnostaja

Agneta Möller-Salmela




Diplomit ovat lukijalähtöisiä (vrt. kirjalähtöiset)

Diplomin suoriamisen voi aloiaa milloin vain

Kirjalista on henkilökohtainen: Lähtökohtana

lukijan ymmärtäminen ja lukuvalmiudet

• Kirjoista ei kerrota kirjallises vaan suullises

opeajille tai vanhemmalle oppilaalle


Kirjojen määrä lasketaan – ahmiminen movoi!

VINKKI

RAKENTAKAA LUKUKÄÄRME

Oppilaat kilpailevat diplomista itsensä kanssa. Rakentakaa luokkaan lukukäärmeä lueujen

kirjojen lukumäärän perusteella. Voiavalle luokalle voidaan pitää kirjakemut kirjastossa.

26


Kaverivinkkaukset

kiinnostavat nuorempia

koulukavereita ja

innostavat lainaamaan

vinkattuja kirjoja.

Mieluisinta on

kirjavinkkaus. Vilkkaatkin

lapset kuuntelevat

lumoutuneina, kun vähän

isompi lapsi lukee.

OPPILAIDEN VALMENTAMINEN

VINKKAREIKSI

Omasta elämyksestä yhteisölliseksi kokemukseksi:

Tee oppilaista vinkkareita ja kiedo perheet lukemisen pauloihin.

VINKKAUSTA VOI TOTEUTTAA MONIN ERI TAVOIN

• Elävöitä kirjavinkkausta vinkkarivideoilla tai kirjatrailereilla


Kokeile mediavinkkausta: kiinnostavien pelien, sovellusten,

lehen, verkkosivujen, elokuvien jne. vinkkausta

• Vinkkaa etokirjoja ja innosta lukemaan lisää:

“Tämän saat etää, kun tutustut kirjaan itse!”

• Jaa vinkkejä verkkoympäristössä yli koulurajojen

Miten markkinoida

kirja luokkakavereille,

että he kiinnostuvat

lukemaan sen?

Kuinka kerrot kirjan

juonesta ja henkilöistä

paljastamatta kaikkia

herkkupaloja?

27


KOULU

KIRJASTO

VALMENNA NELJÄN OPPITUNNIN AJAN

1. Perehdytä oppilaat erilaisiin vinkkaustapoihin ja

tarjoa erilaisia vinkkejä

• Katsokaa Turun Lukuinto-blogista kirjavinkkausvideoita

2. Kirjastonhoitaja vinkkaa. Oppilaat arvioivat kirjavinkin kiinnostavuua

3.–4. oppitun: Isommat oppilaat valmistelevat vinkkausta kummioppilaille

• Lainataan ja luetaan kirjoja

• Kirjoitetaan lyhyet selostukset henkilöistä, tapahtumapaikasta ja juonesta

• Valitaan näytepätkät

• Testataan vinkkejä. Muut kommentoivat ja antavat parannusehdotuksia

JÄRJESTÄ VIISI TAPAAMISKERTAA

Valitse vinkkariryhmään 10–15 oppilasta (esim. 4–5 opp./lk)

1. Vinkkaukseen perehtyminen

• Vinkkaa malliksi. Huomioi tyyli, jolla isommat

oppilaat vinkkaavat kummioppilaalleen.

2. Kummivinkkauksen valmistelu ja harjoielu

3.–5. Kolme kummivinkkaustapahtumaa

• Työtehtävät vinkkauksessa: kirjamaisaisten ajanoaja,

YouTube-videoiden näyäjä (suosiu), suosikkikirjaäänestyksen

järjestäjä, lomakkeidentäyämisen avustaja

• Kirjamaisaiset

• Oppilaille jaetaan kirjamaisaislomake, johon lueu kirja arvioidaan

• Lyhyet esielyt kirjamaisaiskirjoista

• Kirjojen kannet on päällystey, joa etukäteen ei voi

kannen perusteella arvata, mistä kirjasta on kysymys

• Tutustutaan valiuihin kirjoihin 4–5 hengen ryhmissä.

Jokaisessa ryhmässä samat kirjat. Ideana on,

eä oppilas lukee jokaista kirjaa kaksi minuua

• Kirjatrailerit YouTubesta

• Kustantajien, kirjastojen ja oppilaiden tekemiä

kirjatrailereita on saatavilla useista kirjoista

• Suosikkikirjaäänestys

• Oppilaat äänestävät suosikkikirjansa

vinkkaustunnin teoksista

Luokissa, joissa

lukudiplomista tehtiin

koko porukan yhteinen

juttu, into ja halu

suorittaa diplomeita

kasvoi.

VINKKI

Oppilaat kirjastoagentteina:

Valitaan ja koulutetaan

jokaisesta luokasta

kaksi agenttia, jotka mm.

toimivat kirjavinkkareina,

lukijoina kirjaston satutunneilla

sekä osallistuvat säännöllisesti

agenttikokouksiin

28


MITEN EDETÄ?

RATKAISE VINKKAUKSEN AVULLA

POLKU

MALLI

KIRJASTO

AGENTIT

Pienet agent

1.–2. lk

Pienet koululaiset

lukevat ja

”vinkkaavat”

lukemalla esim.

perhekerhossa alle

kouluikäisille

KAVERI

VINKKAUS

3. lk

Oppilaat valitsevat

mukavimman

vaihtoehtoisista

vinkkaustavoista

(juliste/rekvisiiakassi/

näyeleminen/diaesitys

tms.) ja vinkkaavat

nuoremmille tai

vanhemmille oppilaille

KIRJASTO

AGENTIT

Isot agent,

erityises

3.–5. lk

Agent vinkkaavat

omia lempikirjojaan

luokkakavereilleen

suullises ja kirjeitse

Videovinkkaus

3.–5. lk

Oppilaat

vinkkaavat

nuoremmille

mediaesityksillä

Oppilaat tuoavat

vinkkivideon

lukemastaan kirjasta

tablella ja julkaisevat

esimerkiksi YouTubessa

KAVERIKIRJA

VINKKAUS

6. lk

OLE

ROOLIMALLI

Innostava miehen malli on yksi

tärkeimmistä keinoista, joilla varsinkin

pojat saadaan kiinnostumaan kirjoista.

Koulun ja kirjaston miehet vinkkaamaan

omia suosikkejaan!

Koululaisten vinkkaus

videoidaan. Kirjasto koostaa

ja julkaisee joulukalenterin

kirjaston nesivuilla.

KIRJAVINKKI

JOULUKALENTERI

– Jokaiselle

päivälle kirjavinkki

ennen joulua

alakoulu

Kirjastohenkilöstö oaa perheet,

opeajat ja varhaiskasvaajat

mukaan lukemaaninnostamistyöhön

vinkkaamalla ajankohtaisia lasten

ja nuorten kirjoja. HUOM! Vinkkaa

samalla myös aikuistenkirjoja

VINKKAUS

aikuisille

Nuoret vinkkaavat

toisilleen virtuaalisen

oppimisympäristön

lukupiirissä

VIRTUAALINEN

VINKKAUS

yläkoulu

29

Nuoret vinkkaavat

kavereilleen leipomalla,

maalaamalla ja

videoimalla kirjaston

vinkkaustapahtumassa

ELÄMYKSELLINEN

VINKKAUS

yläkoulu

MEDIA

VINKKAUS

8. lk

Nuoret vinkkaavat

käyämiään ja suosimiaan

mediasisältöjä: pelejä,

kirjoja, sovelluksia, elokuvia

jne. luokkakavereilleen


ESIMERKKI

KERKKOOSSA

KIMPPALUKEMALLA

TÄHTILUKIJOIKSI

1.–6. luokkien Lukuinto-toimintaa lukuvuoden ajan

TAVOITTEENA

Oppilaiden

lukemisen

lisääminen

koulussa

ja kotona

1. Lukudiplomi

Luetun ymmärtämisen

taitojen

parantaminen

2. Kokonaisteokset

• Kokonaisteoksen valinta

kullekin luokka-asteelle

• Ohjekansio teoksen yhdessä

lukemiseen ja käsittelyyn luokassa

• Toiminnallinen ja elämyksellinen

teoksen käsittely, mukana ilmaisuaineet

(kuvataide, draama, musiikki, liikunta)

sekä tietotekniikka

• Lukemista yksin ja yhdessä,

pareittain ja ryhmittäin

• Teoksen esittelystä omaan tuottamiseen,

kirjatrailereista dioraamoihin

3. Yhteistyö perheiden kanssa

toiminnallisten iltojen merkeissä

4. Luokkien välinen yhteistyö

Lukemisen

sosiaalisuus ja

yhteisöllisyys

Koululukeminen ei ole määrältään riittävää

hyvän lukutaidon kehittymiseksi. Hyvän

lukijan itsetunto on vahva. Hän ymmärtää

paremmin itseään ja ympäröivää maailmaa.

KODEILLE: HYVÄN LUKIJAN RESEPTI

AINESOSAT

valitkaa yhdessä lasta kiinnostava

kirja ja aika

Valitse seuraavista sopivin

VALMISTUSTAPA

1. Lue lapselle ääneen

2. Lue lapsesi kanssa yhdessä vuorotellen

3. Ole malli ja lue itse samaan aikaan

SOPIVA ANNOS 15 min päivässä

PILOTOIJAT Kerkkoon koulu ja kirjasto ja Porvoon kaupunginkirjasto

30


LUKUDIPLOMIIN

EI TARVITA LUKUTAITOA

Mäntylän esiopetusryhmän Lukuhöperöt

ESIMERKKI

Kehiämistutkimus,

jossa

oululaisen

kirjallisuusdiplomin

innoiamana syntyi

esikoululaisten

Lukuhöperödiplomi

Esiopetusikäisten

lasten ja

heidän vanhempiensa

lukuharrastuksen

tukeminen ja

kehiäminen

LÄHTÖKOHTA

LUKUHÖPERÖ

• Lukuhöperö on kehitetty esiopetuksen kirjallisuuskasvatuksen

työkaluksi Mäntylä-Snellman päiväkodissa

yhteistyössä mm. Oulun yliopiston ja Oulun

kaupunginkirjaston kanssa


Lastenkirjallisuuden lajeihin tutustuminen monipuolisten

kirjalistojen ja kirjoihin liittyvien tehtävien

avulla


Kirjavalintoja tehtäessä on yhtenä lähtökohtana

ollut lasten itsesäätelytaitojen harjaannuttaminen


Lasten toiminnallisuuden ja osallisuuden sekä

lukukokemuksen vuorovaikutteisuuden tukeminen

keskeistä


Passissa on seitsemän kirjalistaa (kuva-, piilokuva-,

runo-, tieto- ja helppolukuiset kirjat sekä sarjakuvat,

sadut ja kertomukset), tehtävät sekä ohjeita

lapsille ja aikuisille


Lue ja tutustu tarkemmin verkossa hakusanalla

Lukuhöperö

TOIMINTAMALLI






Lukukoira Curtun vierailut säännöllisesti

Lukuhöperöily osa päivittäistä toimintaa, joka näkyy

lasten leikeissä, askarteluissa ja piirustuksissa

Oulun sanataidekoulun koulutusilta

Lukuhöperökoulutukset Oulun opetustoimessa

Monipuolinen yhteistyö kirjastoauto Onnelin henkilökunnan

sekä Sanataidekoulun ja perheiden kanssa


Toiminnassa huomioitiin erilaiset oppimistyylit

ja -ympäristöt sekä lasten kiinnostuksen kohteet

PILOTOIJAT

Oulun kaupunginkirjaston kirjastoauto Onneli

Mäntylä-Snellman päiväko

Oulun koulukirjasto

Oulun yliopisto, varhaiskasvatus

31

Sanomaleh Kaleva


TEKSTISTÄ

MONIMUOTOISEEN

TUOTTAMISEEN

Kirjoitin tarinaa

lohikäärmeentappajasta,

ja innostuin niin, että sitä tuli 50

liuskaa... Sillä hetkellä tajusin,

että pilkkuvirheet eivät tarkoita,

että en voisi olla hyvä kirjoittaja…

Opettaja sanoi, että sä olet aika

hyvä kirjoittaja, sun pitää vain vähän

keskittyä. Se jäi mieleen.

Aleksi Delikouras

TARINASSA MAAILMA ON SUN

Lukuintoa nostaaa olemassa olevan teoksen pohjalta tapahtuva versioin

eli jatkotyöstäminen. Tuoaminen ulouu teksteistä kuviin, sarjakuviin,

elokuviin, askartelemiseen sekä draamaan. Lukemaan innostamisessa

tärkeänä näyäytyy sähköisen materiaalin tuoaminen teksteistä

YouTube-videoihin erilaisia laieita ja ohjelmistoja hyödyntäen.

32


TARINAT TABLETEILLA

DIGITAALISIKSI – DIGITARINAT

• Digitarina on lyhyt video, joka koostuu valokuvista,

teksstä, musiikista ja äänestä sekä mahdollises videopätkistä


Elämäkerta, videopäiväkirja, fakta, fiko, mainos,

opetusvideo, oman lomamatkan kertomus jne.

• Käyökelpoinen lähes kaikissa aineissa

NÄIN TEET


Parin minuun filmit sll-kuvista, puheesta,

musiikista tai äänitehosteista


Vaai runsaas aikaa. Toteuta esim. etyn ryhmän

säännöllisillä kirjastokäynneillä.

TARVITAAN



Digikamera tai kännykkäkamera

Näppäriä ohjemistoja (s. 49)

VINKKI

Yhdistä

oppituntiin

tekijänoikeuksista

Esimerkit ja

ohjeet

lukuinto.fisivustolta

NÄILLÄ

IDEOILLA

ALKUUN

33


ELOKUVAT JA VIDEOT

INNOSTAVAT KIRJOITTAMAAN

MOTIVAATIOTA KIRJOITTAMISEEN

VIDEON KAUTTA TARINANKERTOJIKSI

• Lapset ja nuoret voivat ensin katsoa tai kuvata videon,

joka sien kirjoitetaan auki tarinaksi


Tarina sisältää kuvailua, kerrontaa ja dialogia – kuten videokin

ELOKUVA JA KIRJAARVOSTELUT VIDEOIKSI





Tutusta kirjasta/elokuvasta tuotetaan tekst,

jotka kootaan käsikirjoitukseksi

Kirjoituksista muokataan ääniteäväksi sopiva versio

Nauhoiamiseen ja jatkotyöstöön voidaan käyää tableeja

Katso Turun Lukuinto-blogista esimerkkejä elokuva-arvosteluista:

hp://blog.edu.turku.fi/lukuinto/

VINKKARIVIDEOT/KIRJATRAILERIT





Laaditaan kuvakäsikirjoitus (n. 10 kuvaa)

Kirjoitetaan teks ja vuorosanat

Valitaan musiikki ja äänitehosteet

Nauhoitetaan ja editoidaan kertomus

ANIMAATIOT



Useita toteutustapoja (esim. pala- tai Lego-animaao)

Työstä animaao esim. Stop Moon tai Puppet Pals –sovelluksilla

Julkaiskaa tuotokset

YouTubessa, näyttäkää

vanhempainilloissa

tai järjestäkää

vaikkapa koulun omat

elokuvafestivaalit.

LUKUINTO.FIVERKKOSIVUILTA

LÖYDÄT LISÄÄ IDEOITA:

• Digi- ja pelitarinat

• Kuvatarinat

• Sarjakuvat

• Elokuvat ja videot,

animaaot ja trailerit

• Draama

• Erilaiset pienoismallit- ja

-maailmat

• Runoua runoluokkakuvan ja

murrerunokylvyn muodossa

• Vinkkejä työpajatyöskentelyyn

• Runsaas linkkejä ja oheismateriaalia,

mm. kokonainen

käsikirjoitus yläkouluun

Suomen presidenteistä

34


TEKEMISEN INTOA

JA ILOA SOMPIOSTA

ESIMERKKI

Pelkosenniemen 1.–8. luokkien ja kirjaston Lukuinto-vuosi

TAVOITTEENA

Yhteistoiminta

koulun

ja kirjaston

sekä

oppiaineiden

välillä

1. Lasten runot, riimit, lorut – monimuotoista

runotyöskentelyä. Jokainen kirjoitti oman satukirjan! (1. lk)

2. Näytelmien kirjoittamista ja esittämistä

• ”Pyhätunturin Huttu Ukko”-näytelmä kirjaston

paikalliskokoelmien pohjalta (6. lk)

• ”Kadonneen prinsessan tapaus”-nukkenäytelmä (7. lk)

• ”Suomen presidentit”-näytelmä koulun juhlissa (7. ja 8. lk)

3. Tietotekstien laatimista, kirjan kansien suunnittelua,

askartelemista sekä näyttelyitä koululla ja kirjastossa (7. lk)

4. Satutunnit kirjastossa (1.–2. lk)

5. Moniulotteista runomaailmaan tutustumista ja

mukanaolo YLE Uutisluokka –kokeilussa (6. lk)

6. Kirjailijavierailijana Siri Kolu

• Sanataidepaja, kirjakahvilavierailu ja vanhempainilta

• Oppilaiden laatima lehtijuttu paikallislehteen

7. Sompion kirjasto kutsuu 1. luokan oppilaat

kirjastoon ja lahjoittaa jokaiselle kirjan

8. Yhteistyötä kirjaston Novellin voimaa Sompiossa –hankkeen

kanssa: Järjestettiin nukketeatteri Sytkyjen vierailu sekä

Pelkosenniemelle että Savukoskelle (esitys: Pessi ja Illusia)

9. Projektityöntekijän sanataidepajat yläkoululaisille

Pelkosenniemellä ja Savukoskella

10. Yhteisiä lukuhetkiä: lastenkirjoja päiväkodissa

ja sanomalehtiä vanhusten palvelutalossa (8. lk)

PILOTOIJAT

Pelkosenniemen koulu ja Sompion kirjasto

sekä Vuotson ja Savukosken koulut ja lainausasema

35


ESIMERKKI

MONIPUOLISTA TUOTTAMISTA

AJANKOHTAISTEN

TAPAHTUMIEN YMPÄRILLÄ

Lappeerannan Lukuinto-vuosisuunnitelma

1. SYYSLOKAKUU:

LUKEMISEN AKTIVOIMINEN LUKUDIPLOMILLA





Tietoa diplomeista koteihin ja lapsille

Aloittelevat lukijat: AL-KU-diplomi

Koululaiset: valmiit tehtäväpaketit diplomeihin

10.10. Aleksis Kiven païvä/suomalaisen kirjallisuuden

païvä/mielikirjapäivän viettäminen luokissa sekä

kirjastossa Aleksis Kivi –kirjastovisa


Luokan yhteisestä lukutavoitteesta sopiminen,

esim. ”Lukutoukka”, johon merkitään luetut kirjat ja

lukujuhlien järjestäminen

2. MARRASJOULUKUU:

SADUT JA TARINAT TEEMA KOKO KOULUSSA





Kirjallisuuden monipuolista käsittelyä: mm. animaatiot,

omat sähköiset kirjat, digitarinat, trailerit, kirjaarvostelut

ja kirjaesittelyt

Kummiluokkien yhteistyö

Tove Jansson –näyttely (teemana myös joulujuhlassa)

Koulun yhteisessä joulukalenterissa kirjallisuusteema

(oppilaskunta)

3. TAMMIHELMIKUU:

KALEVALA JA PERINTEET TEEMA KOKO KOULUSSA








Draama: Pikkukoulun satumaailma –viikko (vk 3) ja

0–2 lk: Kalevalan tarinoita, entisajan elämää,

perinneleikit

3. lk: eläimet Kalevalassa

4.lk : Kalevalan henkilöt

5.lk: Kalevala-aiheiset nukketeatteriesitykset ja

teknisessä työssä nukketeatterit ja varjoteatterin

6.lk: Kalevala-aiheiset sarjakuvat

Sanomalehtiviikko

4. MAALISHUHTIKUU:

LUKUINNON YLLÄPITÄMINEN


Koko koulu lukee –kuukausi:

oppilaat lukevat ja/tai opettaja lukee

ääneen vähintään 15 min. päivässä

• Kummiluokkien yhteistyö

• Kirjan ja ruusun païvä

• Lukunurkkauksia koulun tiloihin

• Perheiden aktivointi mukaan

5. TOUKOKUU:

LUKUDIPLOMIEN JAKAMINEN KEVÄTJUHLASSA

KOKO VUODEN AJAN

• Kirjasto- ja kirjastoautovierailut + kirjapaketit

• Vinkkaritoimintaa

• Luokkien vastuuviikot kirjastojärjestäjinä

PILOTOIJAT

Lappeen koulu, Myllymäen koulu

36 ja Lappeenrannan maakuntakirjasto


TIEDONHALLINTA

= TULEVAISUUS

Tiedonhankinta- ja -hallintataitojen merkitys korostuu nyky-yhteiskunnassa

ja näkyy siten myös opetussuunnitelman perusteissa. Lasten ja nuorten informaaolukutaidon

kehiyminen edellyää edonhankinta- ja sisältöjen arviointaitojen

järjestelmällistä ja jatkuvaa opeamista ja ohjausta. Kirjaston

asiantunjuus korostuu edonhankinnan sekä edon sisällöllisen arvioinnin

opetuksessa.

Tiedonhankinnassa omaksutaan myös prosessointaitoja. Tietoa hankkiessaan

oppilaat etenevät tehtävissään innostuneesta aloituksesta ja aiheen valinnasta

aihea koskevaan tunnusteluun. Kun kaikki ei ota sujuakseen, ovat

turhautumisen tuntemukset varsin tuuja. Tarvitaankin kirjastoammalaisen

kannustusta.

Tutun kirjastonhoitajan kanssa käytyjen keskustelujen kaua aihe alkaa selkeytyä

ja oppilas löytää henkilökohtaisen näkökulman siihen. Henkilökohtainen ote

lisää kiinnostusta ja parantaa mahdollisuuksia määräetoiseen edon keräämiseen

täsmentyneestä aiheesta. Kirjastonhoitajan opastuksella oppilaat löytävät

olennaisen edon ja pystyvät koostamaan edonmuruista kokonaisuuden. Onnistuminen

edonhankinnassa lisää movaaota ja tulosten esiely palkitsee.

(Kuhlthau et al. 2007; Haasio & Savolainen 2004.)

37

Tiedonhankinta, tiedon

kriittinen arviointi ja

lähteiden tuntemus

koskevat kaikkia kouluissa

opetettavia aineita.


INFORMAATIOVIIDAKKOON

KIRJASTOAMMATTILAISTEN TUELLA

NÄILLÄ

IDEOILLA

ALKUUN

TIEDONHALLINTA MAHDOLLISTAA OPPIAINERAJOJA

YLITTÄVIÄ PROJEKTEJA JA ILMIÖPOHJAISTA OPPIMISTA

• Säännöllisyys tärkeää – Tiedonhankinnan

opetuksen jatkuvuus koululla ja kirjastolla


Oppilaiden opiua tuntemaan kirjastohenkilökuntaa,

on heidän helpompaa pyytää apua edonhankintaan


Suunnitelkaa luokka-astekohtainen edonhankintakoulutus

ja toteuakaa jatkumona läpi koko peruskoulun

Kirjaston apu

on välttämätön.

Oppimisympäristö laajenee

käsittämään koulun lisäksi

kirjaston, maakuntaarkiston

ja museot.

Katso nestä edonhakijan rei perusopetukselle

ja lukioon sekä edonhaun mobiilitehtäviä

(Oulun kaupunginkirjaston Kirjastorei)

VINKKI

KIRJASTOAMMATTILAISEN MUISTILISTA





Pyydä oppilaiden aiheet ennen opetustuokiota

Suunniele opastusta, ohjeita ja laadukasta materiaalia diaesityksineen ja tehtävineen.

Keskustelkaa valituista aiheista, täsmentäkää ja tehkää rajauksia yhdessä

Harjoitelkaa edonhankintaa erilaisilla hakusanoilla, eri etokannoista ja nestä

(teks, kuva, kara) sekä aineistohakuna kirjaston verkkokirjastosta


Selitä edonhankintaasi: Oppilaat ymmärtävät hakemisen idean ja suhtautuvat rohkeammin

edon etsintään, kun näkevät, eei ammalainenkaan löydä aina ensimmäisellä

haulla oikeanlaista materiaalia

38


TIEDONHANKINNAN OPPIA YLÄKOULULAISILLE

Toteuakaa kirjastonhoitajan Tiedonhankinnan

klinikka lauantaikoulupäivinä: Ohjelmassa mm.



Aiheen valinta

Tiedonlähteet









Koulun ja kirjaston kokoelmat

Maakunta-arkistot ja museot

Painetut kirjalliset lähteet

Internet ja muut sähköiset materiaalit

Haastaelut

Ajatuskarojen työstäminen ja esieleminen

dokumenkameralla

Muisinpanot ja valokuvaus kännykkäkameralla

Tiedonhankinnan osaamista tarvitaan monessa asiassa!

Suunnitelkaa vaikkapa mykkäelokuvaprojek tai etsikää

kuvataiteessa malleja ja virikekuvia

TIEDONHANKINTA TUTUKSI ALAKOULUN TIETOKIRJAKERHOSSA


Erilaisiin etokirjoihin tutustutaan toiminnallises:

leikkien, askarrellen, leipoen

• Oma teema jokaiselle kokoontumiskerralle

1. Luonnonede

2. Liikunta ja leikki (esim. ohjataan kirjoista

löydeyjä leikkejä muille)

3. Askartelu ja käsityö

4. Kokkaaminen

5. Biologia ja maanede (kohteiden etsimistä

kartastoista, eläinetoua jne.)

6. Kaikki aiheet

39


POLKU

MALLI

MITEN EDETÄ?

RATKAISE TIEDONHALLINNAN AVULLA

Kirjasto räätälöi edonhankinnan

opetusta esiopetukseen ja kaikille

luokka-asteille.Opeajat ja

kirjastohenkilöstö perehdyävät

myös huoltajat edonhankinnan

saloihin esim. vanhempainilloissa.

TIETOKIRJA

KERHO

alakoulu

Lapset tutustuvat

monipuolises

etokirjoihin

etokirjakerhossa.

TIETOKIRJA

PROJEKTI

alakoulu

TIEDONHALLINNAN TAIDOT

TIEDON

HANKINTA

TUTUKSI ERI

OPPIAINEISSA

alakoulu

Alakoululaiset

tutustuvat

edonhankintaan

hakemalla etoa

oppimistehtäviä

varten.

Koululaiset työstävät

lukuvuonna

opeteavista

aiheista etokirjan.

Tietokoren

pohjalta työstäminen

sopii jopa 1. luokille.

Kriisen

edonhankinnan

oppia:

Nuoret etenevät

edonhankinnassaan

kirjastonhoitajan

kanssa keskustellen

ja ymmärrystään

syventäen.

40

40

INFORMAATIOLUKUTAITO

TIEDON

HANKINNAN

OPETUS TIEDON

HANKINNAN

KLINIKALLA

8.–9. lk

TIETOKIRJA

TABLETEILLA

yläkoulu

Yläkoululaiset

hankkivat etoa,

tuoavat tämän

pohjalta etotekstejä

ja koostavat ne

etokirjaksi.

LUKUINTO.FIVERKKOSIVUILTA

LÖYDÄT LISÄÄ IDEOITA:

• Tiedonhankinnan opetustapoja

• Tietokirjaprojekteja

• Materiaalia ja linkkejä

edonhankinta ja -hallintataitojen

tukemiseen


Koulun ja

kirjaston

Kirjastoreiyhteistyötä

YLÄKOULULAISET

TIEDONHALLINNAN TIELLÄ

Tiedonhallinta osana monipuolista Lukuinto-toimintaa

vuoden aikana Oulun Myllytullissa

7.–8. luokat

Lukutullista

Kirjakammioksi:

Koulukirjaston

kehiämistä

Tiedonhankinnan

klinikka:

Kriisen edonhankinnan

oppia

Tuoamista

edonhankinnan

pohjalta:

Historia-aiheinen

verkkoleh

ESIMERKKI

Lisäksi mm.

Vinkkausta ja

vanhempainiltoja

KOULUKIRJASTON KEHITTÄMINEN JA

LAAJENTAMINEN TUKEE TIEDONHANKINTAA

• Mahdollistaa ja tarjoaa

• Lainattavaa kirjallisuutta



• Tietoa painetusta ja sähköisestä materiaalista

• Ryhmätyöskentelypaikkoja

• Koulun läppäreitä, tabletteja ja muuta

tekniikkaa

Tilan viihtyisä sisustus inspiroi

Avajaisjuhlat koulukirjaston kunniaksi

PILOTOIJAT

Myllytullin koulu ja

Oulun kaupunginkirjasto/pääkirjasto

41

TIEDONHANKINNASTA VERKKOLEHDEKSI

• Kirjakammio-koulukirjasto mahdollistaa

tiedonhankinnan

• Tiedonhankintaa ja -hakua oman koulun

historiasta

• Verkkolehden toteuttaminen Wikispacesympäristössä

Wordpress-sovelluksella

• Katso valmis Tullin tarinat –lehti netistä

• Myllytullin koulu hyödyntää Oulun

kaupunginkirjaston Kirjastoreittiä osana

Kirjastoreitti- ja tiedonhakijan reittimateriaalia.


TOIMINNALLISELLA

OPPIMISELLA

MEDIAOSAAMISEEN

LEARNING BY DOING

Lapset oppivat monilukutaitoja ja mediataitoja tehdessään itse sisältöjä

kirjoiamalla, kuvaamalla, haastaelemalla, näyelemällä, lukemalla,

runoilemalla ja käsikirjoiamalla.

Mediataitojen merkitys korostuu ajassamme. Lasten ja nuorten medialukutaidon

kehiyminen edellyää mediakasvatusta ja mediataitojen järjestelmällistä

ja jatkuvaa opeamista ja ohjausta.

42


Aikuiset ovat

saaneet nauttia lasten

innosta, tekemisen ilosta ja

teknologian pelottomasta käytöstä.

Aikuiset ovat myös oppineet

paljon oppilailta.

Oppilaat ovat täysin avoimia

nykyteknologialle.

KIRJASTON ROOLI

MEDIAKASVATTAJANA

• Tarjoaa mediasisältöjä ja -välineitä

• Jäsentää etoa ja tuntee sisällöt

• Tavoiaa kaikki ikäluokat, myös aikuiset

Huom! Kirjastolaki: Mediakasvatus tähtää

kansalaisvalmiuksiin ja elinikäiseen oppimiseen

LUKUINTO.FI-VERKKOSIVUILTA LÖYDÄT LISÄÄ IDEOITA:

• Blogit osana sosiaalista mediaa

• Oppilaat mediareporereina

• Mediayhteistyö

• Mediavinkkaus

• Tarkemmat ohjeet mediakasvatusohjelmaan

• Linkkejä laadukkaisiin mediakasvatusmateriaaleihin

NÄILLÄ

IDEOILLA

ALKUUN

Lasten digitaalinen

todellisuus ja kirjasto tulivat

projektin aikana yhdeksi.

Kirjaa voi tulkita ja tuoda

digitaaliseen ympäristöön

monella tavalla.

43


ESIMERKKI

MENETELMIÄ MEDIAN

OPETTAMISEEN

Turun mediakasvatusohjelma

• Turun koulujen ja kirjaston

väliseen yhteistyöhön suunniteltiin

mediakasvatusohjelma Lukuinto-hankkeessa

• Ohjelma mm. monipuolistaa oppilaiden

medialukutaitoja, tiivistää kirjaston ja koulun

yhteistyötä, lisää pedagogista osaamista ja

rohkaisee teknologian opetuskäyttöön.

LEARNING BY DOING

ALAKOULUN MENETELMÄT

• Elokuva-arvostelut (1.–6. lk)

• Oppilaat reporttereina (3.–9. lk)

• Medialukupiiri

• Kirja-arviot Vinski-lehteen (5.–9. lk)

YLÄKOULUN MENETELMÄT




QR-koodikävely (5.–9. lk, s. 48)

Oppilaat mediavinkkareina (7.–9. lk)

Verkkokirjaston opetus QR-koodisuunnistuksena

(kysymyksiä soveltamalla 4.–9. lk)

• Digitarinat (7.–9. lk, s. 31)

ALA JA YLÄKOULUUN SOVELTUVAT MENETELMÄT

• Kirjavinkkivideot (3.–9. lk, s. 32)

• Kirjavinkkisarjakuvat (3.–9. lk)

• Virtuaalinen kirjailijavierailu

• Hankeblogissa toiminnan kuvauksia ja esimerkkejä:

http://blog.edu.turku.fi/lukuinto/

44


MEDIAKASVATUKSEN VUOSIKELLO

Toimintatavat Ajankohta (kevät–syksy) Luokka-asteet Kuvaus

Yläkoululaiset

mediavinkkareina

Helmi–huhkuu 8. lk Vinkataan kiinnostavia mediasisältöjä

muille ja arvioidaan niitä kriises.

Osa esityksistä videoidaan

Videovinkkaukset Helmikuu vko 6 7. lk Videoidaan kirjavinkit

Digitarinat Huh–toukokuu 9. lk, 7. lk Tehdään parin minuun miaisia filmejä

sll-kuvista, puheesta, musiikista tai

äänitehosteista. Englannin kirjallinen työ

Hankeblogi Blogin julkaisu: maaliskuu 1.–9. lk Julkaistaan projekn tuotoksia ja

oppilaiden töitä blogissa

Lasten ja huoltajien

medialukupiiri

Syksyllä kerran kuussa tapaamiset

kirjastolla

Wilma-keskustelut luokan lukuja

mediakokemuksista

4.–6. lk

(1.–9. lk)

Tutustutaan yhdessä kriisinä lukijoina

lasten käyämään mediaan, sähköisiin

materiaaleihin kuten peleihin sekä kirjoihin

Elokuva-arvostelut

prosessikirjoiaen

videoiksi

Kirjavinkkivideotyöpajat

Sarjakuva luetusta

kirjasta tableteilla

Oppilaat

reporereina

Kirja-arviot ja

videot yhteistyössä

Vinski-lehden

kanssa

Virtuaaliset

kirjailijavierailut

Loka-marraskuu 2. lk Kirjoitetaan elokuvasta tekst, piirretään

kuvat ja muokataan arvosteluvideoksi

ryhmissä

Joulukuu vkot 49–50

3. lk + opeajat

ja kirjastoammalaiset

Tehdään vinkkivideoita luetuista kirjoista

tableteilla ja iMovie-sovelluksella

Joulukuu vkot 49–50 5. lk ja 7. lk Tehdään sarjakuvia tableteilla

lukudiplomiin luetuista kirjoista. 7. lk:n

englannin kielen kirjallinen työ

Joulukuu 4. lk Kuvataan tableteilla kirjastolla järjestey

palkinnonjakolaisuus, haastatellaan voittajaa

ja arvostellaan voiajakirja

Tammikuu 5. lk Kirjoitetaan kirja-arvostelut lasten

kirjallisuusleh Vinskiin. Tehdään kirjoista

nein videoita sekä liitetään QR-koodeina

lehteen ja kirjaston kirjoihin

Keväällä ala- ja yläkoulu Haastatellaan kirjailijoita etäkyselytunna

tai Skype-yhteyden välityksellä

PILOTOIJAT

Puolalan koulu ja Turun kaupunginkirjasto

45


ESIMERKKI

Kirkkonummen 1.– 9. luokat

RUNOJEN, BLOGIEN JA

KIRJOJEN PARISSA

Vahvistetaan

koulun,

koulukirjaston ja

kunnankirjaston

yhteistyötä

Hyödynnetään

digitaalista

tekniikkaa

lukemisessa ja

kirjoiamisessa

TAVOITE

Kehitetään

luokkarajat yliävää

yhteistyötä: pienet

ja isot oppilaat

lukevat yhdessä

Luodaan

lukuyhteisöjä

• Oppilaat vierailevat kirjastossa sekä osallistuvat

runotyöpajoihin ja e-kirjojen infoon

• Digitaalista tekniikkaa hyödynnetään, esim. kirjatrailerit

• Koulukirjaston käyttöä tehostetaan

• Lukuaiheisissa tapahtumissa: Kirjailijavierailuja, ääneenlukemista,

runotyöpajoja, yhteistyötä perheiden kanssa

• Oppilaat lukevat yhdessä ja toisilleen,

isot pienille ja pienet isoille

• Tutustukaa kirjablogeihin

• Kunnankirjaston kirjablogi: Kirkkonummikirjasto

• Winellska skolans bloggar: Winellska blogg

PILOTOIJAT

Winellska skolan ja Kirkkonummen kirjasto

46


TEKNOLOGIA

– KIRJALLISUUS HERÄÄ ELOON

DIGITAALISESSA ARJESSA

Laaja-alainen osaaminen vahvistuu vanhan ja uuden yhdistyessä. Oamalla

koneet ja laieet toiminnallisen oppimisen tueksi, kirjallisuus ja lukeminen

saavat modernin sykkeen. Innostumme ja onnistumme: Tutusta sadusta

syntyy traileri!

Samaan aikaan kun uusi teknologia määriää yhä voimakkaammin lasten

ja nuorten arkiympäristöä, voi opetus- ja kirjastohenkilöstön olla yhä haastavampaa

yhdistää ja hyödyntää näitä keinoja, saa omaksua itse niiden

moninaistuva ympäristö. Tarvitaan selkeitä ohjeita mahdollisten ennakkoluulojen

vähentämiseksi sekä teknologia-avusteisen sisällön tuoamiseen

ja jakamiseen.

Teknologia toimii trikkerinä uuden movaaon löytymiseen. Uusilla välineillä

yhä useammalla on mahdollisuus loistaa – osoiaa osaamistaan ja

löytää oma tapansa naua tarinoiden työstämisestä.

47

Innostus teknologian

hyödyntämiseen

ja monilukutaidon

kehittämiseen opetuksessa

on suurta ja sen tärkeys on

tiedostettu.


TEHOKKAASTI TABLETEILLA

• Hyödyntäkää laieita ohjelmineen ja sovelluksineen eri oppitunneilla;

kirjojen, sarjakuvien, esitelmien, QR-koodien, blogien ja videoiden

tekemisessä sekä edonhankinnassa, sähköisiä oppimateriaaleja käyteäessä


Oakaa laieet osaksi oppimisympäristöä: Yhdistäkää koulukirjasto

ja etokonetyöskentelyla


Laajentakaa laieilla lukumahdollisuuksia tai antakaa laite ”palkintona”

lainaan lukemisessa ansioituneilla oppilaille

NÄILLÄ

IDEOILLA

ALKUUN

SARJAKUVAT, DIGI JA KUVATARINAT

• Käyäkää työkaluna tablea ja iMovie-sovellusta

tai sarjakuvissa Strip Designer –sovellusta

• Kootkaa omat kirjat Book Creator –sovelluksella

• Saae vaihtelua mm. kirjaesitelmiin ja -arvosteluihin

REPORTAASIKUVAT

• Oppilaat kuvaavat esim. kirjaston laisuuden tableteilla.

Yhdistäkää vaikkapa kirjailijavierailuun

• Oppilaat toimivat reporereina: haastaeluja ja kirja-arvosteluja

ELOKUVAT, VIDEOT JA ANIMAATIOT

• Liiäkää laieet esim. nukketeaeriesityksen tai kuvitetun elokuvan

taloinin tai kuvatkaa esim. sääedotus



Esiäkää kirja-arviot ja kirjavinkkivideot esim. lukupiirissä

Suunnitelkaa Puppet Pals -sovelluksen hahmoilla esim.

lasten arkipäivän kokemuksiin liiyviä tapauksia

tai vaikkapa vieraalla kielellä toteuteavia lyhyitä näytelmiä


Osoiakaa osaamista tai tukekaa sitä videoilla,

esim. oppilaiden pienet ohjevideot kännykkäkameroilla:

Selostakaa ja mallintakaa vaikkapa kuuon lavuuden miaaminen

Hyödyllisimpiä ohjelmia

olivat ehdottomasti

sellaiset ohjelmat, joilla

lapset pääsivät tekemään

omia tuotoksia.

VINKKI

Laatikaa

tietokilpailu tai

mielipidekysely

Kahoot-työkalun

avulla!

VINKKI

Esittäkää tuotokset

huoltajille yhteisissä

tilaisuuksissa.

Tarjotkaa tuotoksenne

myös kirjaston

kirjavinkkaussivuille.

Hyödyntäkää koulun

ja kirjaston infotelevisiot

tai muu sähköinen

ilmoitustaulu.

48


TYÖKALUJA OPETUKSEEN

Lukuinto-pilotoinnissa hyödyllisiksi havaiuja sovelluksia

Ohjelma

Popplet

HelMet; Luekirja.fi; Elisa Kirja ym.

Sanataituri

Molla

Keynote

ExplainEverything

Wordpress

Kahoot

iA Writer

Pages

Story Wheel

Lile Story Maker

Book Creator

Book Creator Paper

Sumo Paint

Drawing Pad

Snapseed

Strip Designer

Windows Movie Maker

iMovie

PinnacleStudio

Puppet Pals 1 ja 2

StopMoon

Käyötarkoitus ja tuotokset

Käsitekarojen luominen

e-kirjojen lukeminen

Äänteiden tunnistaminen, lukemaan ja kirjoiamaan opeelu

Kirjain- ja numeromuotojen harjoieleminen

Esitykset

Interakivinen valkotaulutyökalu: ulkoasut

Verkkolehden koostaminen

Kyselyt ja etovisat

Kirjoiaminen: tarinat, paritarinat, etotekst

Kirjoiamisympäristö: kirjoiaminen

Tarinat: tuoaminen ja nauhoiaminen

Sähköiset kirjat

Sähköiset kirjat: aakkos-, tarina-, runo-/ etokirjat

Piirtäminen

Piirtäminen

Piirtäminen: kuvitukset omiin kirjoihin

Kuvankäsiely

Sarjakuvat

Videoin ja editoin (esim. digitarinoista)

Elokuvat, trailerit, digitarinat, matkapäiväkirjat, kuvatarinat:

tuoaminen. Editoin

Editoin

Animaaot

Animaaot

49


QR-KOODISUUNNISTUS



Aiheeksi esim. sarjakuva- tai satuhahmot

Verkkosivulle, kuvalle, tekslle tms. tehdään oma QR-koodi.

Hyödyntäkää nen ilmaisia ohjelmia, esim. qr-koodit.fi tai goqr.me

• Tulostakaa ja kiinniäkää seinälle kunkin hahmon kuva ja tarinaan

linkiyvä QR-koodi

• Hahmoista saadaan etoa lukemalla koodit tablen QR-scanner-ohjelmalla

Aulassa odottavasta

arkusta voi vielä napata

Muumi-kirjan mukaansa

koodiretken jälkeen.

KOULU JA KIRJASTO TUTUKSI QRKOODIEN AVULLA

• Suunnistusta kouluun tutustumisessa eskareille:

pienet oppilaat oppaina ja tableen käyäjinä

• Ryhmät kiertävät koulun loja ja lukevat QR-koodit,

joista löytyy kunkin lan käyötarkoitus ja mukava kuvitus

• Isoille oppilaille: Luetaan eri puolille kirjastoa sijoiteuja

QR-koodeja kännyköillä ja tableteilla

• Koodeista avautuu historiallisia valokuvia kirjastosta.

Suunnistetaan seuraavalle raslle kuvien perusteella

• Rasteilla valokuvataan nykypäivän lanne

VINKKI

VERKKOKIRJASTON OPETUSTA

QRSUUNNISTUKSENA 4.9. LUOKILLE

• Aloiakaa Lainaa kirjastotä -tunnilla:

Kirjastonhoitaja opastaa verkkokirjaston käytössä

• Oppilaat etsivät verkkokirjastosta vastauksia

kaunokirjallisuua koskeviin kysymyksiin

• Vastaukseksi selviää jokin kirja, joka etsitään

hyllystä. Kirjan kanteen teipatusta QR-koodista

avautuu seuraava kysymys

Huom! Valitkaa samalla jokaiselle omaa lueavaa

LUKUINTO.FIVERKKOSIVUILTA LÖYDÄT LISÄÄ IDEOITA:






Ideoita laieiden, ohjelmien ja sovellusten käyöön

Vinkkejä tablen käyöönooon opetuksessa

Blogit

Tietokonepelit

Linkkejä teknologia-aiheisiin materiaaleihin

50


TABLETIT TARINANKERRONNASSA

KOLMELLA KIELELLÄ INARISSA

Lukuvuoden toimintaa eskarissa ja alakoulussa

ESIMERKKI

Máidnasat

golmma gillii

Anáris

Skuvlajagi

doaimmat ovdaja

vuolleskuvllas

Tableahtat

heivejit bures

máinnasteapmái

ja árbevieru

njuolggo

ovdanbukmii

• Tabletit soveltuvat hyvin tarinankerrontaperinteen

spontaanisuuteen


Saamenkielisen kulttuuridiplomin paikalliset

kulttuuritapahtumat tarinankerrontaperinteineen










Isovanhempien inarinsaamelaista tarinankerrontaa koululla:

Tarinoiden tallentaminen ja kirjoittaminen

Poroerotukseen tablettien kanssa

Poron nimityksiä värin, sukupuolen ja sarvien mukaan

”Minä sanoin ja kuvin” –traileri tableteilla

Videoita kävellä-sanan synonyymeistä (6.lk)

Maahis-elokuvien tuottamista iMoviella (3.-4.lk)

Kirsti Palton Valkoinen kivi – oppilaat lukivat,

näyttelivät ja kuvasivat kummitusjuttuja

Joiku-videon tuottaminen (9.lk)

Tiedonkeruu tableteilla Popplet-mindmap –ohjelmalla ja

kirjojen tuottaminen Book Creator –sovelluksella (6. ja 8. lk)




Haastatteluja ja kuvaamista vierailulla

Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan

Vierailu-uutisten laatiminen jopa 1.-2. luokilla

Lukuporo: Ivalon alakoulun lukudiplomi

PILOTOIJAT

Inarin koulu ja Inarin Saamelaiskirjasto/Jutaava kirjasto –hanke

51


PELIT TEMPAAVAT

TARINOIHIN

Hyvän tarinan voi kertoa myös pelin kaua: Ensin peli, sien pelitarinat ja

niiden jatkotarinat. Pelaamiseen lukeutuvat niin lautapelit kuin yhteisön

muiden jäsenten lempipelit ja sähköiset pelit.

Pelit ovat oppilaiden oma, toiminnallinen juu. Ne innostavat ja houkuelevat.

Pelit tempaavat mukaansa kuviamisen, lukemisen, kirjoiamisen ja

suullisen ilmaisun maailmoihin. Tutkimukset osoiavat, eä pelillinen ak-

ivisuus korreloi posiivises PISA-tulosten kanssa (Biagi & Loi, 2012). Pelastautukaa

lukuinto.fi-sivuilla yläkoululaisten ideoimasta lätkäzombimaailmasta

luetunymmärtämisen ja teksvihjeiden avulla!

Pelaaminen ja pelillisyys ovat moderni pedagoginen menetelmä. Oppilaiden

tuoamat pelimaailmat kumpuavat omasta mielikuvituksesta tai vaikkapa

historian sivuilta. Aiheen käsiely ei jää pelaamiseen – pelejä voidaan työstää

edelleen omiksi pelitarinoiksi. Kehitä pelillistämistä ja innosta oppilaita

esimerkiksi oppilaitosten ja korkeakoulujen pelilaboratorioissa.

52


PELAAJISTA

TARINOIDEN KIRJOITTAJIKSI




Pelimaailma on oppilaita innostava aihe, joka houkuelee vaivihkaa

kuviamaan, lukemaan, kirjoiamaan ja suulliseen ilmaisuun

Oppilaan itseilmaisu on helppoa ja mutkatonta pelien kaua

Jokaisella pelillä on tarina, joka perustuu usein romaaniin

NÄILLÄ

IDEOILLA

ALKUUN

PELAAMISEEN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA





Lempilautapeli tarinaksi

Vanhempien/isovanhempien haastaelu lempipeleistä

Sähköisen lempipelin käsieleminen vaikkapa jatkotarinalla

Oman pelin suunnielu kirjallisuuden pohjalta

LUKUINTO.FI VERKKOSIVUILTA LÖYDÄT LISÄÄ IDEOITA:




Vinkkejä lasten ja nuorten pelimaailmojen suunnieluun

Lasten ja nuorten kehiämät ja visualisoimat pelimaailmat

Ideoita pelityöpajan suunnieluun

ja toteuamiseen

• Ajankohtaiset sivustot ja linkit pelillistämiseen ja opetuspeleihin

ESIMERKKI

TARINA

LAUTAPELISTÄ

ÄLÄ NINO!

Hylkeet ovat matkalla koin. He eivät jaksa enää leikkiä. Mua Nino delffiini haluaa vielä

leikkiä. Hylkeien pitää viedä oman väriset pallot yksi kerrallaan koin. Jos Nino nappaa

pallon joutuu palaamaan leikkipaikalle. Niinpä sininen hylje aloi. Hän ryömi vähän

eteenpäin. Yhtäkkiä Nino hyppäsin hänen eteen mua ei saanut palloa. Sien keltainen

hylje läh. Hän sinistä edelle mua samalla Nino nappasi keltaisen pallon. Punainen hylje

läh viimeisenä. Hän pääsi pitkän matkan eteenpäin. Oli kulunut jo aikaa. Yhtäkkiä sininen

tuli maaliin. Hän oli vienyt kaikki pallot. Siten tuli punainen ja viimeisenä keltainen.

Työ 3.lk

53


ESIMERKKI

PELITARINOILLA

LUKUINTOON MYLLYOJALLA

Koko vuoden miainen peliprojek koulun,

kirjaston ja perheiden yhteistyönä

TAVOITTEET

Lisätään

kiinnostusta

kirjallisuuteen

pelien avulla

Ohjataan

oppilaita

keskustelemaan ja

arvioimaan pelejä

sekä niihin liiyviä

omia ja toisten

tuotoksia

1.

2.

3.

4.

5.

Lempilautapelin esiely ja pelaaminen yhdessä toisten kanssa.

Peliraporn (1.–4.lk) tai -jatkotarinan kirjoiaminen (5.–6. lk)

Haastaelu ja kuvanäyely vanhempien tai isovanhempien

lempipeleistä valmista haastaelukaavakea käyämällä

Omasta sähköisestä lempipelistä sarjakuva, sarjakuvasta

jatkotarina, jatkotarinasta esim. digitarina, animaao, draama

jne. Vinkataan peleistä luokkatovereille

Kokonaisteoksen lukeminen lukupiireissä ja

teokseen liiyvän lautapelin pelaaminen

Kirjan maailmasta miniatyyrien tekoon, näyelyn rakentamiseen

kirjastossa, animaaon tekemiseen ja oman pelin suunnieluun

VINKKI

Kootkaa seinälle

hahmojen

asuinpaikka tai

huoneet

(vrt. SIMS-peli)

PILOTOIJAT

Myllyojan koulu ja Myllyojan lähikirjasto, Oulu

54


Mä rakastan tarinoita.

Mutta vielä enemmän mä rakastan

toimintaa, tapahtumisen tuntua:

toiminnan pöhinää kirjojen ympärillä.

Tästä syntyy todellinen lukuinto!

Lukuintolähettiläs, kirjailija ja

teatteriopettaja Siri Kolu

MONILUKUTAITOA JA

TOIMINNAN PÖHINÄÄ

Moniluku- ja sosiaaliset taidot karuvat erilaisissa tapahtumissa.

Vahvistakaa avointa toimintakuluuria ja vierailuperinteitä vieraillen

ja kutsumalla vieraita kouluun ja kirjastoon. Laajentakaa innostujien

piiriä: Oakaa mukaan kaikki perheistä paikallismediaan.

55


TAPAHTUMAT JA TEMPAUKSET NÄILLÄ

KIRJAMESSUT KOULUPÄIVÄN AIKANA





Satuhetki: Isommat oppilaat satujen lukijoina kummioppilaille

Kirjavinkkausta: Oppilaat tuovat omia kirjojaan

ja esielevät niitä käytävillä toisille oppilaille

Tuoamista: Pieniä kirjoja ja luokkalehä tableteilla tai käsin

Arvioina: Kirjamessujen väliajalla oppilaista koostuva

toimitusneuvosto tarkistaa valmiit kirjat

KIRJAKAHVILA

• Kaikille avoin laisuus kirjastossa 1–2 h, kerran kuussa

• Kahvia ja keskusteluja kirjoista ja lukemisesta

• Toimintaan mukaan vaikkapa kirjaesielyjä,

keskustelunviriäjiä ja kirjailijavieraita


Kahvilan järjestämisellä voi kartuaa oppilaskunnan varoja

tai luokkaretkikassaa

56

IDEOILLA

ALKUUN


LUKUMARKKINATUNNELMAA KOKO PERHEELLE

• Valitkaa koululle ja kirjastolle sopivat toiminnot monilukutaitoteemalla:

• Teemasuunnistusta, toimintapisteitä

• Musiikkia: esim. oppilaiden kuoro konsertoi teema-asuissa pitkin iltaa

• Kuvataidea: näyely ja sen avajaiset

• Elokuvia: oppilaiden tuoamien animaaoiden ensi-ilta

• Tarinatuokioita: puheita etokoneelta ja runoja ykkösluokan

runomopopysäkillä. Kutsukaa lukumummo mukaan!

• Kirjakirppari





Tapahtuma voi korvata vanhempainillan tai lauantaikoulupäivän

Tapahtumapaikkana kirjasto

Kerhojen akivioppilaat mukaan järjestelyihin

Suunnitelkaa yhteistyössä perheiden kanssa,

erilliskutsu isovanhemmille


Kutsukaa paikallisyriäjät tukemaan tapahtumaa

kirjakirppiksistä piirustuskilpailuun

VARIOIKAA, VERSIOIKAA, PARASTAKAA, JATKOTYÖSTÄKÄÄ!

• Lukemista varksi –tapahtuma tai Kaikki lukee –aamunavaus

• Pari- ja ryhmäkirjoituskilpailuja: Oppilaskunta ideoi kaikille

yhteiset otsikot, oppilaat vertaisarvioivat ja palkitsevat parhaat


Kertokaa lukemaan innostamistoiminnastanne

näyelyssä kirjaston lastenosastolla

VUOROIN VIERAISSA PIRISTÄ ARKEA

• Kirjailijavierailut myös virtuaalises – Lukukeskus auaa

• Teaeriammalaisia: Vertailkaa satuja ja näytelmiä keskenään

• Runoilijoita ja muusikoita: Järjestäkää työpajoja ja iltatapahtuma

• Elokuva-ammalaisia: Tehkää yhdessä vaikkapa trailereita

• Valokuvaajia: Harjoitelkaa kuvanlukutaitoa

• Paikallismedia: Tuoakaa sisältöä paikallislehteen

• Mediataitokummi: Opastakaa internen käyöön

• Vierailkaa: Sanataidekoululla, sarjakuvakeskuksessa,

valokuvaamossa ja teaerissa myös tutustumiskäynneillä

LUKUINTO.FI-

VERKKOSIVUILTA

LÖYDÄT LISÄÄ IDEOITA:

Juhlia ja vierailuja

Uudistuneet

vanhempainillat

57


ESIMERKKI

KISSANKULMAN MARKKINOILTA

PEIKKOILTAAN

Lukuiloa eskareiden ja alakoululaisten

tapahtumissa Ylöjärvellä

TAPAHTUMIA, VIERAILUJA JA

MARKKINOITA YLÖJÄRVELLÄ

• Varojen hankkimista hyväntekeväisyyteen kirjoja

lukemalla ja kuuntelemalla (MLL:n joulukampanja)

• “Mikrokirppujen” huolehmat Lukuinto-kirjaesielyt

koulun infotelevisiossa

• Lukemista ja askartelemista Pörri-peikko-teemalla sekä

laajan suosion saanut yhteisöllinen Peikkoilta kirjastossa:

peikkosuunnistusta, musiikkia ja lukumummo

• Alakoulujen koulukirjastoista vastaavien opeajien

Lukuinto-palaveri kirjastossa

• Lukumummo lukee lapsille – lapset

puolestaan lukukoiralle

• Illan kuiskauksia joulun odotuksessa:

Musiikki- ja runotapahtuma koululla yhteistyössä

Pohjola-Norden Ylöjärven kanssa

• Isovanhempien päivä: lukemista ja

kuuntelemista puolin ja toisin

• Lukunalle-päivä: Lukuläksyjen lukemista lasten

tuomille nalleille kansainvälisenä nallepäivänä

• Kissankulman markkinat koko koulun yhteiseksi,

monilukutaitoja tukevaksi iltatapahtumaksi

Kehiämisideana

lukemisen ilon

lisääminen

ja perheiden

akvoiminen

lukuharrastukseen

PILOTOIJAT

Vuorentaustan koulu ja Ylöjärven pääkirjasto Leija

58


Mallioppiminen

tukee lukuharrastusta.

Sari Sulkunen

PIENET JA ISOT LUKIJAT

Koulusta löytyy monta erilaista oppijaa, joiden oppimistyyliä ja mielenkiinnon

kohteita määriävät esimerkiksi ikä, sukupuoli sekä kieli- ja kuluuritausta.

Olennaista on tarjota oppijoille valinnan mahdollisuuksia.

Toiminnallisen oppimisen ideat ja monipuoliset apukeinot ovat keskiymisen

ja lukunaunnon edellytyksiä. Yhteisöllinen tekeminen ja vertaisryhmät

vahvistavat: Ne synnyävät eri ryhmille omaa lukukuluuria.

59


KEINOJA MOTIVOINTIIN

Kansainvälisissä oppimista ja asenteita miaavissa PISA- ja PIRLS-tutkimuksissa

Suomi on lukutaidon kärkeä maailmassa. Huolestuavaa on, eä työjen ja poikien

väliset erot lukutaidoissa ovat suuret. Tutkimusten mukaan työjen ja poikien lukutoumukset

ja -mieltymykset ovat joiltakin osin erilaisia (mm. Manuel & Robinson

2003). Onkin tärkeää, eä kaikkien lasten ja nuorten teksvalintoja arvostetaan

tasapuolises.

RISPEKTIÄ VALINTAAN TUNNELMAA TILANTEESEEN

• Tee sopivan teksn valinnasta osa lukutapahtumaa.

Tärkeintä on, eä lapsi tai nuori lukee edes jotain.


Hyödynnä porteoriaa: Jos lapset saavat hyviä lukukokemuksia

kevyemmistä kirjoista, he kypsyessään lukevat laajemmin


Lue ääneen ja eläydy, käytä persoonaasi, ilmeitä ja äänenpainoja.

Ääneen lukeminen jäää muisjäljen – lue myös isommille lapsille


Ota Lukuintolähelään vinkistä koppi: Lue hämärässä valossa ja näytä

taskulampulla kirjan kuvat – lukeminen on paljon jännempää!


Innosta lukevan aikuisen mallilla: Lasten ja nuorten on hyvä nähdä

kasvaajien lukevan ja keskustelevan teksteistä.

Selosta tapahtumia piiloamaa omia reakoitasi kirjan äärellä.

LUKUINTO.FI

VERKKOSIVUILTA

LÖYDÄT LISÄÄ IDEOITA:


Apukeinoja erityisryhmien

lukunauntoon


Lukuinto-läheläs Agneta

Möller-Salmelan tehokkaita

vinkkejä


Kirjastoammalainen Esko

Nousiaisen 20 lukuvinkkiä

nuorille miehille


NÄILLÄ

IDEOILLA

ALKUUN

Miehet lukemaan lapsille

päiväkodissa ja koulussa

YLLÄTÄ MONIPUOLISUUDELLA



Käytä uua mediaa ja teknologiaa, esimerkiksi e-kirjoja

Näytä elokuvan alku ja kehota lukemaan loppuratkaisu kirjasta.

Myös kirjatrailerit innostavat

• Pidä kieli riiävän lähellä teinin omaa kieltä, saa sisältää kiroiluakin

HUUMORI, FAKTAT, VAUHTI

• Monipuolinen lukeminen parantaa lukutaitoa: etokirjat, huumori, kauhu,

seikkailu, elämäkerrat, kuvakirja, science ficton, rikos, urheilu, sota, elämäkerrat,

historialliset romaanit, sarjakuvaromaanit, teknologia, pelimaailma.

Musiikin, eteen, harrastusten ja alakuluurien aikakauslehdet innostavat

lyhyillä teksteillä, informaivisilla kuvituksilla ja jänniävillä faktoilla


Pienempi poika oaa mielellään mallia isommilta,

jotka innostuvat, kun voivat näyää esimerkkiä

VINKKI

Kirjaston kokoama

kirjapaketti

urheiluseuran

pelaajien mukaan

pelimatkoille

60


YLÄKOULULAISET INNOSTUIVAT

VANTAAN LUKUINTOVUODESSA

ESIMERKKI

TAVOITTEENA

Luoda tekemällä

oppiville oppilaille

erilaisia toimintatapoja

äidinkielen

opetuksessa






Virtuaalinen lukupiiri kirja-, elokuva- ja musiikkikeskusteluille

Fronterin kirjastohuoneessa

Tekeminen etusijalla mm. teksä tuoamalla

Eteneminen samaistumisen kaua lukemiseen

Nör-kirjojen luojan Aleksi Delikourasin vierailu

Kirjailija esimerkkinä ja kannustajana

lukemisesta kirjoiamiseen







Kaksiosainen videotyöpaja Seitsemän veljestä

–ryhmälle: videosta kuviksi ja teksksi

Delikourasin teosten lainaaminen koululle

Kirjasto nuorten tapahtumapaikaksi

Nuorten vertaisvinkkaus leipomalla,

piirtämällä ja videoimalla

Vinkkausten kuvaaminen ja kuvailu tableteilla

Oppilaiden vinkit kirjaston lukudiplomin

uudistustyöhön

61

PILOTOIJAT

Martinlaakson koulu ja Tikkurilan kirjasto, Vantaa


KOTI KIETOO KERTOMUKSIIN

Koululukeminen ei ole määrältään riiävää monilukutaidon kehiymiseen.

Kieli on yhteydessä kehiyvään identeein, joten sitouta ja innosta kotonakin.

Lapsi tarvitsee aikuisen tukea muun muassa edon kriiseen arvioin-

in verkkoympäristössä. Koulu, kirjasto ja perhe voivat yhdessä tukea lasten

osallisuua ja kuulumisen tunnea yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Perheen merkitys lukuinnon heräämisessä ja ylläpitämisessä on suuri. Perheitä

akvoidaan erilaisissa tapahtumissa ja vanhempainilloissa. Huoltajille

tulee tarjota materiaalia, joka lisää heidän etoisuuaan monipuolisesta lukemisesta.

Tutkimusten mukaan suomalaiskodeissa luetaan lapsille vähän siitä huolimaa,

eä lasten ja nuorten lukumovaao kumpuaa pitkäl koen iltasatuperinteistä.

Yhteiset iltahetket kaunokirjallisuuden maailmassa kehiävät

mielenmallia ja ovat pohja yleissivistykselle (mm. Kidd & Castano 2013).

62


VANHEMPAINILLAT

MUUTTAVAT KIRJASTOLLE

• Ota perheet mukaan lukemista edistävään toimintaan teemavanhempainillan avulla:

teemaksi lukemisen tärkeys ja lukutaidon merkitys

• Tarjoa lapselle ja vanhemmalle yhteistä aikaa järjestämällä

vuorovaikueinen lapsi-vanhempi-ilta

• Räätälöi







Tietoisku lukemisen merkityksestä (esiopetus)

Tietoisku lukemaan opeelemisesta ja lukemisen tärkeydestä (1.–2. lk)

Toiminnallinen ilta valitun teeman pohjalta (3.–4. lk)

Oppilaiden kirjan innoiamana tuoaman

elokuvan ensi-iltajuhlat vanhemmille (5.–6. lk)

• Lastenkirjojen vinkkausta vanhemmille (esiopetus)

Pyydä mukaan vieraileva puhuja, esim. kirjailijavieras

Tulosta perheille jaeavia oppaita lukuinto.fi-sivustolta

OPETTAJA

KIRJASTO

AMMATTI

LAINEN




Kerro lukemisen hyödyistä tutkimustuloksin:

Konkreeset tulokset auavat ymmärtämään,

kuinka tärkeää monipuolinen lukutaito on

Näytä esimerkkejä toimintatavoista

Ota oppilaat ja perheet mukaan vanhempainillan

järjestämiseen

• Esiele oppilaiden tuotoksia

• Pidä puheenvuoro perheiden osallistumisen

tärkeydestä lasten lukemisharrastukseen


Vinkkaa oppilaille soveltuvia kirjoja ikäryhmiäin

ja omia mielikirjojasi vanhemmille


Esiele nesivustoja: Muista mm. Okariino-,

Sivupiiri- ja paikalliskirjastojen sivustot


Jaa kirjalistoja, lukudiplomimateriaalia ja lasten

kirjallisuuden käyöä koskevia toimintaohjeita

NÄILLÄ

IDEOILLA

ALKUUN

LUKUINTO.FIVERKKOSIVUILTA LÖYDÄT LISÄÄ IDEOITA:

• Tulosteavia esieitä ja laadukkaita oppaita

• Perhekerho ja perhetyö lukemaan innostamisen tukena

• Faktoja lukemisesta

63


ESIMERKKI

KIRJAT PERHEISSÄ JA

PERHEET KIRJASTOSSA

TAIVALKOSKEN TALVESSA

LUKUINTO-TOIMINTAA PERHEKERHOSTA ALAKOULUUN

1. Neuvolan perhekerho kirjastolla

• Vapaata yhdessäoloa, tuote-esielyjä, vieraita, satutuokioita,

kirjavinkkausta, nukke- ja pöytäteaeria sekä etoiskuja

• Kutsukirje sekä kirjalahja vastasyntyneiden

vauvojen perheisiin

2. Lasten ja aikuisten lukuinnon heräelyä

perhetyöntekijän toimesta kodeissa

3. Kirjastoagent joka luokalta

• Agenen suunnielukokoontumiset kirjastolla

• Agent osallistuvat kirjavinkkauksiin ja

satutunen pitämiseen perhekerholaisille

• Lukukatkelmia ja kirjailijahaastaeluja

A. Kiven päivänä

4. Pienryhmät ja erilaiset oppijat

• Kirjaston Omppu-hylly erityisryhmille

• Toiminnalliset satutunnit

• Kirjastosuunnistusta aarrekartan avulla

• Tarinankerronta rory-kuuoiden avulla

5. Yhteisöllinen kirjoiaminen: Entäs jos –ideoiva tarinaprojek

• Eri-ikäiset lapset keksivät yhdessä tarinoita tai niiden aiheita

6. Vanhempainillassa kirjailijavieraana Agneta Möller-Salmela

PILOTOIJAT

Taivalkosken alakoulu, kunnankirjasto

ja kunnan perhetyö

64


KOULU KIRJASTO UUDISTUVANA

OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

Tietoisella koulun ja kirjaston kollegiaalisella yhteistyöllä tuetaan OPSperiaaeita

ja vahvistetaan laaja-alaista pedagogista osaamista sekä laajennetaan

oppimisympäristöä. Uudistuvalla oppimisympäristöllä luodaan

yhä avoimempaa toimintakuluuria sekä sujuvoitetaan vuorovaikutusta.

Ympäristön muutoksilla akvoidaan ja hyödytetään kaikkia osapuolia.

Muutokset toimintakuluurissa ovat kytköksissä fyysisen, psykologisen

ja sosiaalisen oppimisympäristön uudelleen muotoutumiseen. Oppiminen

tehostuu yhteisöllisessä ja seinäömässä oppimisympäristössä: Koulu

hyödyntää yhä akivisemmin kirjastoloja, etoverkkoja sekä huomioi oppilaiden

perheet, vapaa-ajan ympäristön sekä mielenkiinnon kohteet.

Teknologian enstä näkyvämpi rooli opiskelussa laajentaa oppimisympäristöä

yhä enemmän myös verkkoon. Virtuaalinen oppimisympäristö ulottuu

koulujen ja kirjastojen välisistä kohtaamispaikoista aina kunnallisiin ja

alueellisiin kirjastokimppoihin sekä kuntarajat yliäviksi verkostoiksi.

65


OPPIMISELLA EI OLE SEINIÄ

• Kehiäkää koulukirjastoa

• Yhdistäkää koulukirjasto ja etokonetyöskentelyla

toisiinsa esimerkiksi remonn yhteydessä

• Luokaa ryhmätyöskentelyloja, tarjotkaa tekniikkaa:

dokumenkameroita, kosketusnäyötaulu jne.

• Huom! Monipuolinen hyödyntäminen eri oppiaineissa




Nimetkää ympäristönne kirjallisuusaiheises: Kirjallisuuden

tutut paikat nimiksi luokkaloille, nimikyltalkoilua

ja teemasisältöiset nimijuhlat Kirjan ja ruusun viikolla

Viekää koulun kerho kirjastoon

Organisoikaa näppäriä kirjatoimituksia

(kasseja ja laakoita esim. kirjastoautolla)


Luopukaa erillisistä kirjastokorteista: Lainaus henkilökunnan yhteisökorlla

koululle tai perheet lainaavat joko käsin kirjaten tai QR-koodilla koin


Yhdistäkää päiväko-, koulu- ja kirjastokäynnit: Huoltajat lainaavat

samalla, kun hakevat lapsen päiväkodista tai koulusta


Kouluakaa oppilaita kirjastoapulaisiksi: lainaustoiminnassa auamista,

kirjojen vinkkaamista koulutovereille ja kirjaston järjestelytöitä


Järjestäkää pienryhmille vierailu kirjastoautoon:

esielyä, kirjastonhoitajan lukutuokio ja lainaamista

• Huom! Säännöllisyys ja riiävän pitkät pysähtymisajat

NÄILLÄ

IDEOILLA

ALKUUN

HUOM!

Kirjavinkkausta

urheiluseuran

pukuhuoneessa

66


OPPIMISYMPÄRISTÖ VIRTUAALISEKSI

• QR-koodit

• Tehkää sisällönkuvailua, verkkoaineistoja lähikirjaston loissa •

• Adobe Connect

• Järjestäkää virtuaalinen kirjailijavierailu digitaalisessa


ympäristössä yhteistyössä esim. Lukukeskuksen kanssa

• Google Apps for Educaon


• Luokaa esityksiä, dokumeneja, taulukoita ja kirjatkaa

kaikki kalenteriin. Tuoakaa vaikkapa kirjoja sekä


tallentakaa ja jakakaa verkossa

• Fronter

• Laakaa koulun ja kirjaston virtuaalinen kirjastohuone oppilaille:

kirja-, elokuva- ja musiikkikeskusteluja,

kokemuksien jakamista, vertaisvinkkaamista,

lukupäiväkirjoja, -piirejä jne. Voi jakaa yli koulurajojen

• Wikispaces

• Mahdollistakaa oppilaiden, opeajien ja kirjastoinformaakoiden

väliset keskustelut, kysymykset ja

kommentoin yhteisessä työskentely-ympäristössä

• Verkkosivut

• Näyäkää Lukuinto-toimintaanne ja tuotoksia

esim. kirjastonne, koulunne ja kuntanne nesivuilla

• Muistakaa myös blogit, vlogit, Skype ja Pedanet

LUKUINTO.FIVERKKOSIVUILTA

LÖYDÄT LISÄÄ IDEOITA:

Kirjaston ja koulun toimintatapoja

– perinteistä ja uua

Kirjastopolku

– kunnallinen toimintamalli

Lukuintoa Lapissa

– alueellinen toimintamalli

Turun mediakasvatusohjelma

VINKKI

Tutustukaa netissä

Ateljee-työskentelyn

ideaan:

oppikirjattomuus,

luokan kirjalaatikot,

opetustuokiot ateljeepiirissä

(G. Boushey & J. Moser:

The Daily Cafe – Daily 5)

Sodankylän Aleksanteri Kenan koululla

Kertomuskujalle nimettiin Salainen Puutarha,

Prostokvashino, Reuhurinne, Wonderland,

Sherwood ja Tylypahka. Pikkukeittiö on

Kardemumma ja teknisentyöntila – mikäpä

muukaan kuin Eemelin verstas.

67


ESIMERKKI

KOULUN JA KIRJASTON

VASTUUALUEIDEN JAKO

KUOPION PILOTOINNISSA

KIRJASTO:







Kirjavinkkaukset ja kirjastovierailut pääkirjastolla

Tiedonhankinnan opastus:

aineistonhaku kirjaston etokannasta

Koulukirjaston esiely

Kirjastosuunnistus

Teks-, kuva- ja karaedonhaku

Needonhaku erilaisin hakusanoin etokannoista

KOULU:





Tiedonhankinnan opetustuokioiden integroiminen

opetuksessa ajankohtaisiin aiheisiin

Välituntoiminta: isompien lukuhetket pienemmille oppilaille

Mahdollisuus lukudiplomin suoriamiseen

Vaihtelevia tehtäviä tableteilla: kirjojen, esitelmien,

sarjakuvien, näytelmien ja videoiden tuoamisesta

pelien hyödyntämiseen ja QR-koodin käyöön


Koululaiset koulukirjastoapulaisina: lainaustoiminta,

kaverivinkkaus, kirjaston järjesteleminen


Jukolan vies –teemainen kevätproduko:

käsikirjoiamista, juontamista ja videoina

PILOTOIJAT

Kalevalan koulu ja Kuopion kaupunginkirjasto

68


SODANKYLÄN

OPPIMISYMPÄRISTÖ MENESTYY

YHTEISTOIMINNALLA

ESIMERKKI

Alakoulun ja kirjaston sekä isovanhempien

toimintaa kevään juhlaan huipentuen

PILOTOIJAT

Aleksanteri Kenan koulu

ja Sompion kirjasto, Sodankylä

69

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

Saamen oppilaiden runotyöpaja

sekä runon ja musiikin ilta kirjastossa

taiteilija Niillas Holmbergin kanssa

Vinkkariluokkien kaverikirjavinkkausta muille luokille

sekä kummioppilaille monipuolises havainnollistaen

Yhteisöllisiä Saame-teemaisia satuhetkiä ja piirtämistä

koulun satuhuoneessa, lauantaisin satutunnit

kirjastolaisten ja vapaaehtoisten voimin kirjastossa

Lukuhetket kirjastossa isovanhempien kanssa

Pelle Pampula Sodankylän kirjastossa sekä Savukoskella

Kirjallisuuden maailmaa oppimisympäristöön: koululojen

nimeäminen kirjallisuuden tapahtumapaikkojen mukaan ja

uusien luokkalojen nimien kyltalkoot

Kirjan ja Ruusun –viikko koululla: kirjallisuusaiheiset

luokkalojen avajaiset ja naamiaiset liiyen luokka-

lojen nimiin, kirjavinkkausta, henkilökunnan kirjan ja

ruusun vaihdot sekä kirjallisuusdiplomin suorianeiden

palkitseminen

Kirjailijavierailijana Siri Kolu: toimintaa sanataidepajoista

kirjakahvilavierailuihin, opeajien koulutukseen ja

vanhempainiltoihin

Ensimmäisten luokkien oppilaille kirjalahja

Sompion kirjastosta

Oppilaat tekivät kirjavinkkausvideoita Lukuinnon

tableteilla lappilaisista lasten ja nuorten kirjoista Sompion

kirjaston Novellin voimaa –hankkeessa


LAAJENTUVA

LUKUINTO-YHTEISÖ

Lukuinto-toiminnan

aluksi kartoitimme

mahdolliset

yhteistyökumppanit, jotka

voisivat tukea oppimista

paikallisesti.

LUO LUKEMISEN LÄMPÖÄ

Esiopetuksen, koulun ja kirjaston yhteistyö on vankka pohja yhteisön laajentamiselle.

Sen avulla parannetaan ilmiöpohjaisen ja toiminnallisen oppimisen

sekä pedagogisen osaamisen mahdollisuuksia.

Lukemista puolustava yhteisö laajenee koulun, kirjaston ja kodin ulkopuolelle:

neuvoloihin, urheiluseuroihin, paikallisiin yrityksiin, järjestöihin ja

mediaan. Oamalla mukaan koko seutukunnan toimijat synnytetään en-

stä pysyvämpää ja ennakkoluuloomampaa lukemiskuluuria.

70


YHTEISTYÖKUMPPANEITA LÄHISTÖLTÄ NÄILLÄ

VIRKISTÄKÄÄ OMIA VERKOSTOJA

• Johtoportaan tärkeä tuki

• Oakaa rehtorit, kirjastonjohtajat ja sivistystoimen johtajat

sekä suunnielijat alusta as mukaan Lukuinto-toimintaan

edotuslaisuuksista käytännön järjestelyihin (s. 14–15)

• Esiopetuksen, koulujen ja kirjastojen välinen yhteistyö

• Naapurikunnan ja alueellisten kirjastojen kanssa:

Kehiäkää ja ivistäkää yhteistyötä, jakakaa osaamista;

tehkää esim. vinkkaustyötä yli kuntarajojen (s. 16–18)

• Leviäkää oppimateriaalia kunnissa ja naapurikunnissa


Koulun enset oppilaat

• Kutsukaa haastateltaviksi edonhankintatehtäviä varten.

Voie myös videoida haastaelut

LAAJENTAKAA LUKEMAAN INNOSTAMISEN PIIRIÄ

Kirjallisuuden toimijat ja taiteilijayhteistyö




Kirjailijavierailut virtuaalises ja livenä

• Lukukeskuksen palvelut kirjailijavierailujen järjestämisessä

Kirjakustantamot, Lastenkirjainstuu ja Sarjakuvakeskus

Kirjastokaista

• Lukuinto-ideoiden dokumentoin ja mainonta

• Taidetyöpajat

• Runotaidepajat paikallisen runoilijan ja sarjakuvatyöpajoja graafikon kanssa


Leffat ja teaeri

• Paikallinen elokuvatapahtuma: Valmistautukaa tapahtumaan

ja työstäkää jälkikäteen esim. Koulukinon menetelmin

• Teaerivieraita ja -vierailuja: Löytäkää viehääviä vinkkejä

valmistautumiseen

esim. Papunet-sivustolta. Toteuakaa koulun oman lehden aiheeseen

liiyvä uusoin yhteistyössä näyelijöiden kanssa

Arkistot, museot ja edekeskukset


Vierailkaa maakuntamuseoissa ja -arkistoissa sekä ede- ja luontokeskuksissa:

Etsikää etoa tai tehkää haastaeluja. Kutsukaa paikallisleh mukaan

Sanataidekoulut


Koulutusta henkilökunnalle: Kirjoiamista, opastusta vaikkapa lorujen

elävöiämiseen tai vinkkejä kuvakirjojen jatkotyöstämiseen


Koulutusta oppilaille: Kirjoiamista, kirjavinkkarigurun sanataidepajoja

sekä sarjakuvapajoja

71

IDEOILLA

ALKUUN


Korkeakoulut ja ammallinen koulutus


Tarjotkaa aiheita opinnäyeiden tekijöille, kehiäkää

yhdessä pelejä tai vaikkapa uusi lukudiplomi

Yriäjät ja kunnalliset palvelut


Kutsukaa yriäjät mukaan koulun ja kirjaston tapahtumien

järjestämiseen ja monilukutaitojen opetukseen: kirjakauppa,

valokuvaamo, videotuoaja, poronhoitajat jne.


Tehkää yhteistyötä kuntanne neuvolapalvelujen perhetyöntekijän kanssa:

Tuokaa esim. perhekerho kirjaston lastenosastolle


Media


Tehkää yhteistyötä nuorisotoimen kanssa esim. viemällä lukupiiri

nuokkarille/nuokkarin nesivuille

Oakaa toimiajat mukaan esim. erilaisiin juhliin

– oppilaat lehjuujen laajoiksi







Kutsukaa paikallismedia mukaan koulun ja kirjaston

tapahtumiin omilla toimipisteillä

Pyytäkää paikallislehden sähköiset lukuoikeudet koulun käyöön

Ehdoakaa oppilaiden tuotoksia julkaistaviksi vaikkapa

Lasten kirjallisuusleh Vinskiin tai yhteistyökumppanin nesivuille

Oakaa paikallis-TV taloimaan esim. työpajatoimintaa

Osallistukaa Ylen Uusluokkaan

Herääkää paikallisradion kiinnostus esim. paikallisteemaan

kytkeytyvällä produkolla


Pyytäkää mediataitokummi opastamaan internen

turvalliseen käyöön: Mediataitokoulu.fi

Järjestö- ja seuratoiminta


Kutsukaa järjestöt mukaan tapahtumiin: hyväntekeväisyyä

lukemalla järjestävät mm. MLL, SPR, Pakolaisapu


Järjestäkää lukemaan innostamisen produko vaikkapa

paikallisen urheilutapahtuman teemalla

Tekninen ja muu asiantunja-apu


Paikallinen mediakeskus täsmäkouluaa esim. tarinoiden

tekemiseen teknologian avulla

• Kutsukaa kunnan etoteknisen tuen kouluaja

perehdyämään tableen käyöön


Hyödyntäkää pelisuunnielijan osaaminen pelityöpajoissa

72


SYKSYSTÄ KEVÄÄSEEN

Lukuintoilua yriäjien ja taiteilijoiden kanssa Viitasaarella

ESIMERKKI

PAIKALLISYHTEISÖN VOIMIN

MONILUKUTAIDON

KEHITTÄMISEEN

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

KOULUN JA KIRJASTON LÄHIYHTEISTYÖTÄ

Kirjastosuunnistusta, kirja- ja kaverivinkkausta

VERTAISVERKOSTOT TIIVIIKSI Pari- ja ryhmälukemista

sekä yhdessä kirjoittamista ja oppilaiden ideoima kirjoituskilpailu

ISOMMILTA PIENEMMILLE Kuutosten draamallinen ja

musiikillinen pääsiäisvaellus esi- ja alkuopetukselle

LÄHILUKIO MUKAAN Opiskelijoiden satutunteja

eskarilaisille kirjastossa

KOTI Vuorovaikutteinen koko perheen Lukumarkkinat-tapahtuma

kolmen sukupolven yhdistäjänä: erilliskutsu isovanhemmille

KIRJAILIJAVIERAILUT eri luokka-asteille vaihtelevilla teemoilla

SANATAIDEOPETTAJAN pajat oppilaille ja opettajille

MEDIATAITOKUMMI luotsaamassa viitos-kuutosia

internetin turvalliseen käyttöön

PAIKALLISYRITTÄJÄT mukana koulun ja kirjaston tapahtumassa:

animaatio-opista Lukuinto-näyttelyyn

10. PAIKALLISTAPAHTUMAT Viitasaaren Elokuvaviikot

ennakko- ja jatkotyöskentelyineen

11. TEATTERILAISTEN Saapasjalkakissa-näytelmä sekä jatkotyöstäminen

12. MEDIA Kuutosluokat mukana Yle Uutisluokassa

Teksstä

kuvaksi ja

videoksi,

kuvista

liikkeeksi tai

tanssiksi

Toimintaa

oppilasryhmien

omilla

teemoilla:

Sadut ja

tunnetaidot

(esiopetus)

Runojen

rytmi ja

leikki

1.–2. lk

Ihmissuhteet

kaunokirjallisuudessa

5.– 6.lk

Tiedonhankinnan

maailma

3.–4. lk

PILOTOIJAT

Haapaniemen koulu ja Viitasaaren keskuskoulu sekä

Wiitaunionin aluekirjasto, Viitasaari

73


PILOTOINTIA JA TOIMINTAA

KOLMELLA KIELELLÄ

Lukuinto-pilotoinin osallistui 30 koulu-kirjastopiloparia. Pilokunnat sijoiuvat maaneteellises

eri puolille Suomea Inarista Kirkkonummelle. Piloteista kuusi on ruotsinkielisiä ja kolme saamenkielisiä.

BORGÅ Lyceiparkens skola ja Borgå stadsbibliotek

ESBO Malidens skola ja Äppelbiblioteket i Esbo stad

HELSINKI Myllypuron ala-asteen koulu ja Itäkeskuksen kirjasto

HELSINKI Ylä-Malmin peruskoulu ja Malmin kirjasto – Helsingin kaupunginkirjasto

IKAALINEN Kilvakkalan koulu ja Ikaalisten kaupunginkirjasto

INARI Inarin koulu ja Inarin Saamelaiskirjasto – Jutaava kirjasto –hanke

JOENSUU Pielisjoen koulu ja Karsikon kirjasto – Joensuun seutukirjasto

KAJAANI Hauholan koulu ja Lehkankaan kirjasto – Kajaanin kaupunginkirjasto

KALAJOKI Raumankarin koulu ja Himangan kirjasto

KARLEBY Villa skola ja Karleby stadsbibliotek

KAUHAJOKI Kauhajoen koulukeskus ja Kauhajoen kaupunginkirjasto

KEMPELE Linnakangastalon koulu ja Kempeleen kirjasto

KUOPIO Kalevalan koulu ja Kuopion kaupunginkirjasto

KURIKKA Sänn ja Miedon koulut sekä Kurikan kaupunginkirjasto

KYRKSLÄTT Winellska skolan ja Huvudbiblioteket i Kyrkslä

LAPPEENRANTA Myllymäen ja Lappeen koulut sekä Lappeenrannan kaupunginkirjasto

LOHJA Muijalan koulu ja Mäntynummen kirjasto

OULU Oulun koulukirjastot: Kaukovainion, Madekosken ja Heikkilänkankaan,

Myllyojan, Myllytullin ja Pateniemen koulut sekä Oulun kaupunginkirjasto/pääkirjasto ja

Kaukovainion, Maikkulan, Myllyojan, Pateniemen ja Rajakylän lähikirjastot

OULU Oulun Kirjastorei: Myllytullin ja Paulaharjun koulut sekä

Puolivälinkankaan lähikirjasto ja Oulun kaupunginkirjasto/pääkirjasto

OULU Mäntylä-Snellmanin päiväko ja esiopetus sekä

Oulun kaupunginkirjaston kirjastoauto

PELKOSENNIEMI Pelkosenniemen koulu ja Sompion kirjasto

PORVOO Kerkkoon koulu ja Kerkkoon kirjasto – Porvoon kaupunginkirjasto

ROVANIEMI Rovaniemen kouluverkosto: Katajarannan, Koskenkylän,

Nivankylän, Rantavikan, Syväsenvaaran, Viirinkankaan ja Yläkemijoen koulut sekä

Rovaniemen kaupunginkirjasto – Lapin maakuntakirjasto

SIBBO Norra Paipis skola, Södra Paipis skola ja Boxby skola sekä Sibbo huvudbibliotek

SODANKYLÄ Aleksanteri Kenan koulu ja Sompion kirjasto

S:T KARINS S:t Karins svenska skola ja Kaarinan kaupunginkirjasto

TAIVALKOSKI Taivalkosken kirkonkylän alakoulu, kunnankirjasto ja kunnan perhetyö

TURKU Puolalan koulu ja Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto

VANTAA Marnlaakson koulu ja Vantaan kaupunginkirjasto - Lasten- ja nuortenkirjastotyön ydinryhmä

VIITASAARI Viitasaaren keskuskoulu ja Haapaniemen koulu sekä Viitasaaren kirjasto – Wiitaunionin aluekirjasto

YLÖJÄRVI Vuorentaustan koulu ja Ylöjärven pääkirjasto Leija

74


LUKUINTOA

YMPÄRI SUOMEA

INARI

SODANKYLÄ

MONILUKUTAITOA

TEKNOLOGIAN AVULLA

SAAMEKSI JA SUOMEKSI

Paikalliskuluurin ja teknologian

yhdistäminen lukemaan ja

kirjoiamaan movoimisessa:

mm. Lukuporo-kirjadiplomi ja

saamenkielinen kuluuridiplomi

MONILUKUTAITOA LUONNONTIETEISSÄ

MAAHANMUUTTAJILLE

Fysiikan ilmiöiden tutkiminen

toiminnallises tekstejä ja kuvaajia

tulkitsemalla sekä selkokielisen

Picamentor-nesanakirjan kokoaminen

8. LUOKAN HISTORIAN OPETUSTA

KIRJALLISUUDEN AVULLA

Toisen maailmansodan teemaan

perehtyminen Anne Frankin

päiväkirjan kaua

POJAT LUKEMAAN

PELIMATKOILLA

Kirjasto kerää koripallojoukkue

Kauhajoen

Karhulle matkalukemista

KOULUN JA KIRJASTON

MEDIAKASVATUSOHJELMA

Medialukutaidon, luovuuden ja

toiminnallisuuden kehiäminen ja

vakiinnuaminen mediakasvatusohjelman

avulla

KAIKKI LUKEVAT YHDESSÄ

Lukuhetkiä luokkarajat

yliäen: Luetaan yhdessä,

luetaan toisille, isot lukevat

pienille ja päinvastoin

TURKU

S:T KARINS

KARLEBY

KALAJOKI

KURIKKA

KAUHAJOKI

LOHJA

KYRKSLÄTT

IKAALINEN

YLÖJÄRVI

ESBO

HELSINKI

75

OULU

KEMPELE

VANTAA

PELKOSENNIEMI

ROVANIEMI

KUOPIO

SIBBO

TAIVALKOSKI

VIITASAARI

KAJAANI

PORVOO

BORGÅ

JOENSUU

LAPPEENRANTA

PERHETYÖN JA

KIRJASTON YHTEISTYÖ

Kirja opeaa, rauhoiaa ja auaa

käsielemään kipeitä asioita.

Perhetyöntekijä hyödyntää

kirjoja kirjastossa järjesteävässä

perhekerhossa ja kokäynneillä

YHTEISTOIMINTAA

PAIKALLISTEN OSAAJIEN KANSSA

Yhteistyötä paikallisverkoston

kanssa: mm. sanataidea, uusia,

elokuvia ja animaaoita

QRKOODIRADAT

KIRJASTOSSA

Nuoret suunnielevat

toimintaa kirjastoon.

Kirjasto järjestää ratoja ja

suunnistusta oppilaille

QR-koodien avulla


LÄHTEET LUE LISÄÄ

Ahola, Suvi (2014). Vinkkejä poikien lukuinnon heräämiseen Toimintaa,

tuuua, dialogia, etoa ja elokuvallisuua. Helsingin Sanomat

11.9.2014. hp://www.hs.fi/kuluuri/a1410324006066

Biagi, Federico & Loi, Massimo (2012). Results from PISA 2009.

Saatavilla: hp://publicaons.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC76061/lbna25581enn.pdfs.

Brozo, William G (2014). Literacy Beginnings and Futures: Turning

Boys into Lifelong Readers. Luentomateriaali Läsmöten del 2:

Flickor, pojkar och det livslånga läsandet –koulutus 9.9.2014 Helsinki.

Saatavilla: hp://www.avi.fi/documents/10191/909204/Brozo/

79941b21-cb78-44b7-853e-64c26d9f2321

Erho, Salla & Jerndahl, Tuija (2015). Lukuintoa Lapissa. Luentomateriaali

Lukuinto-koulutus 5.2.2015 Tornio. Saatavilla: www. lukuinto.

fi. Takakannen puhekuplassa siteerau: Salla Erho, äidinkielenopettaja

ja Rovaniemen kaupunginkirjaston vs. kirjastotoimenjohtaja

Haasio, Ari & Savolainen, Reijo (2004). Tiedonhankintatutkimuksen

perusteet. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino.

Hyöky, Anna & Kyllönen, Eveliina (2013). Lukuhöperöksi kasvamassa

– Lukupassimateriaalinen kehiäminen esiopetukseen. Kasvatuseteen

pro gradu –tutkielma. Oulu: Oulun yliopisto.

Ikonen, Kaisa & Kurla-Matero, Eeva (2014). Kysely Lukuinto-pilotoinin

osallistuneille lapsille ja nuorille – tulokset ja yhteenveto.

Oulu: Oulun yliopisto. Saatavilla: www.lukuinto.fi

Karvinen, Jukka (Toim.) Liikkuva koulu – Opas matkalla Liikkuvaksi

kouluksi. Opetus- ja kuluuriministeriö.

Kidd, David Comer & Castano, Emanuele (2013). Reading Literary

Ficon Improves Theory of Mind. Science 342(6156), 377-380. Saatavilla:

hp://www.sciencemag.org/content/342/6156/377.full

Kuhlthau, Carol C., Maniotes Leslie K. & Caspari, Ann K. (2007). Guided

Inquiry. Learning in the 21st Century. London: Westport, CT,

USA.

Kultalah, Leena (2014). Lukuinto-arvioinrapor pilotoijien kehittämishankkeista.

Saatavilla: www.lukuinto.fi

Kupari, Pekka & Välijärvi, Jouni (2012). PISA 2012 Ensituloksia. Jyväskylä:

Jyväskylän yliopisto. Saatavilla: hp://www.minedu.fi/export/sites/default/pisa/2012/PISA12_esitys.pdf

Leino, Kaisa (2014). The relaonship between ICT use and reading

literacy. Focus on 15-year-old Finnish students in PISA studies. Väitöstutkimus.

Finnish Instute for Educaonal Research. Jyväskylä:

University Press. Saatavilla: hps://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/t030.pdf

Lindberg, Pirkko (2014). Kumppanuus Suomen yleisissä kirjastoissa.

Informaaotutkimuksen lisensiaantutkimus. Oulu: Oulun yliopisto.

Saatavilla: hp://www2.kirjastot.fi/File/dee2ad05-b471-4e5a-a1e9-

2ebbd73b68a9/Pirkko%20Lindbergin%20lisensiaaty%C3%B6.pdf

Lukukeskus (2015). 10 faktaa lukemisesta. hp://www.lukukeskus.

fi/lukuviikko2014/10-faktaa-lukemisesta-2/

Manuel, Jackie & Robinson, Dennis (2003). Teenages boys, teenages

gilrs and books. English Teaching: Pracce and Crique 2(2), 66-77.

Saatavilla: hp://www.researchgate.net/publicaon/242222346_

Teenage_boys_teenage_girls_and_books_Re-viewing_some_assumpons_about_gender_and_adolescents%27_reading_pracces

Möller-Salmela, Agneta (2014). 10 askelta lukemisinspiraaoon.

Saatavilla: hp://www.lukuinto.fi/media/mallisto/tapahtumat/

10askelta_lukuintoon_opas.pdf

Nasiell, Annika & Bjärbro, Lisa (2007). Boken om läslust En handbok

om a väcka ungas läsintresse, 7–15 år. Barnens Bokklubb.

Opetus- ja kuluuriministeriö. Kirjastojen tehtävät ja työnjako.

http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/tehtavat_

ja_tyonjako/?lang=fi

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (2014). Opetushallitus.

Saatavilla: hp://www.oph.fi/ops2016/perusteet

Rauhala, Ulla (2014). Informaaotutkimuksen pro gradu-tutkielman

alustavia tuloksia. Kirjallinen edonanto 19.3.2015. Oulu: Oulun yliopisto.

Sainio, Miia (et al.) (2009). Kiva Koulu Opeajan opas yläkoululle.

Opetusministeriö.

Sulkunen, Sari & Välijärvi, Jouni (Toim.) (2012). PISA 09: Kestääkö

osaamisen pohja. Opetus- ja kuluuriministeriö. Saatavilla: hp://

www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liieet/

okm12.pdf?lang=fi

Suomen Unesco-toimikunta (1994). Unescon yleisten kirjastojen

julistus. Yhdistyneiden kansakunen kasvatus-, ede- ja kuluurijärjestön

Unescon sopimuksia ja suosituksia n:o 2. Helsinki. Saatavilla:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/sopimukset/Liieet/

unescon_kirjastojulistukset.pdf

Suomen Vanhempainliio ry. Ulkopuolisesta osalliseksi. hp://www.

vanhempainliio.fi/vanhempaintoiminta/osallisuus

76


INNOSTUMINEN

ON ONNISTUMINEN

Opetuksella ja

kirjastolla on sama tavoite:

lukuharrastukseen

innostaminen ja sen

tukeminen

Lukuinto-opas

on suunnattu kouluille ja esiopetukseen, kirjastoille ja kunnille:

opettajille, rehtoreille, kirjastoammattilaisille ja -johtajille

sekä opetus-, sivistys- ja kulttuurijohtajille.

Teos sisältää arjessa testattuja toimintatapoja,

joilla lisätään lukumotivaatiota ja monilukutaitoa

sekä edistetään koulun ja kirjaston yhteistyötä

Lukuinto on valtakunnallinen opetus- ja kulttuuriministeriön

sekä Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan ja

kasvatustieteiden tiedekunnan toteuttama

kolmivuotinen (2012–2015) ohjelma.

ISBN 978-952-62-0843-5

lukuinto.fi

More magazines by this user
Similar magazines