Nuoret kaupungissa - Pori
Nuoret kaupungissa - Pori
Nuoret kaupungissa - Pori
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2. <strong>Pori</strong>laista nuorisotutkimusta<br />
ja -toimintaa<br />
Sanna Lahdensalo-Mäki<br />
Lähtökohtia <strong>Nuoret</strong> <strong>kaupungissa</strong><br />
-esiselvitykselle<br />
Vuonna 2000 voimaan astuneen maankäyttö- ja rakennuslain<br />
pyrkimyksenä oli taata jokaiselle asianosaiselle<br />
osallistumismahdollisuus kaupungin suunnittelutoimenpidettä<br />
koskevan asian valmistelussa. Viranomaistaholta<br />
se on ensisijaisesti tarkoittanut avointa tiedotusta muutoksen<br />
alla olevasta kohteesta sekä vuorovaikutuksen<br />
mahdollistamista 1 . Käytännössä vuorovaikutustoimenpiteet<br />
ovat painottuneet yleisötilaisuuksiin, nettikeskusteluihin<br />
sekä niihin asukkaisiin ja asiantuntijaryhmiin, joita<br />
kehityksen kohteena oleva toimenpide koskee 2 .<br />
Erityisesti nuorten osallistuminen yleisötilaisuuksiin on<br />
vähäistä. Samanaikaisesti nuoret ovat kuitenkin oman<br />
asuinympäristönsä parhaita asiantuntijoita, koska he<br />
viettävät paljon aikaansa kodin ulkopuolella. Myös nuorten<br />
osuus kaikista kaupunkilaisista on merkittävä, joten<br />
nuoriso jo omana ryhmänään on tärkeä voimavara kaupunkia<br />
kehitettäessä. Siksi on syytä selvittää, miten lasten<br />
ja nuorten omasta mielestä mielenkiintoista, miellyttävää,<br />
turvallista ja terveellistä kaupunkia kehitetään ja<br />
rakennetaan. Selvitystyö on tärkeää, koska kaupungin<br />
tuotteiden ja palvelun taso kytkeytyvät olennaisesti koettuun<br />
kaupunkiympäristöön, näkyen myönteisesti sekä<br />
muuttoliikkeessä että ikärakenteessa.<br />
Yksinomaan nuorten kuuleminen ei riitä. Vasta toimiva<br />
ja eri näkökulmia huomioiva yhteistyö eri tahojen kanssa<br />
takaa monipuolisen ja kestävän kehityksen mukaisen<br />
menetelmän turvallisen ja viihtyisän kaupungin suunnitteluun.<br />
Nuorten kaupunkitilan käyttöä ja eri tahojen näkökulmia<br />
tuleekin kartoittaa kaupungin eri hallintokuntien<br />
asiantuntijoita ja nuoria itseään kuulevana yhteisenä<br />
projektina. Tällöin saadaan ajankohtaista tietoa siitä, mitä<br />
kaupungin tarjoamia palveluja nuoret käyttävät eli missä<br />
nuoret todellisuudessa viettävät aikaansa ja miksi. Samoin<br />
saadaan tietoa siitä, miten nuoret <strong>Pori</strong>n kaupunkikeskustan<br />
kokevat ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.<br />
Kaupungin eri asiantuntijatahoilta taas saadaan merkittävää<br />
kokemusperäistä tietoa siitä, miten lasten ja nuorten<br />
arjen palveluja tulisi kehittää. Asiantuntijaryhmänä voi<br />
hyvin toimia esimerkiksi <strong>Pori</strong>n lapsi- ja nuorisopoliittinen<br />
toimintaryhmä, joka koostuu eri tahojen edustajista.<br />
Tutkimus<br />
<strong>Pori</strong>ssa tuotettu paikallinen nuorisotutkimus on painotukseltaan<br />
tarve- ja ongelmalähtöistä ja keskittyy kysymyksiin,<br />
joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä nuorten<br />
arkeen liittyviä ongelmia sekä auttaa ja tukea nuoria jo<br />
syntyneissä ongelmatilanteissa.<br />
Erityisesti monet tapaustutkimuksina toteutetut opinnäytetyöt<br />
liittyvät syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin,<br />
lastensuojelutyöhön, kouluviihtyvyyteen, nuorten työpajoihin,<br />
katunuorisotyöhön, porilaisten nuorten alkoholinkäyttöön,<br />
lapsiperheiden asumisoloihin, nuorten<br />
työllisyystilanteeseen jne. 3 Tarve- ja ongelmalähtöisten<br />
näkökulmien korostumiseen on ilmeinen vaikutuksensa<br />
alojen paikallisella koulutustarjonnalla, jota ovat jo vuosien<br />
ajan tarjonneet <strong>Pori</strong>n ammattiopisto, Satakunnan<br />
ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun<br />
<strong>Pori</strong>n yksikkö.<br />
Nykyisin <strong>Pori</strong> on muokannut imagoaan yhä vahvemmin<br />
yliopistokaupungiksi ja näin samalla monipuolistanut<br />
<strong>kaupungissa</strong> toimivaa asiantuntijaresurssiaan. Tulevaisuudessa<br />
paikallista nuorisotutkimusta vahvistavat<br />
Tampereen yliopiston <strong>Pori</strong>n yksikön sosiologian, sosiaalipolitiikan<br />
ja sosiaalityön perspektiiveistä tuotetut tutkimukset,<br />
Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen<br />
laitoksen maisemantutkimuksen,<br />
kulttuuriperinnöntutkimuksen ja digitaalisen kulttuurin<br />
näkökulmista tuotetut tutkimukset sekä Taideteollisen<br />
korkeakoulun <strong>Pori</strong>n taiteen ja median yksikön visuaalisen<br />
kulttuurin osaaminen.<br />
<strong>Pori</strong>n kaupungin tutkimussarjasta suoranaisesti kaupunkisuunnittelua<br />
ja nuorisoa yhdistävinä tutkimuksina<br />
voidaan mainita mm. Paula Ruissalon <strong>Pori</strong>n koulumatkatutkimus<br />
(1990) ja Markku Setälän <strong>Pori</strong>n koulumatkatutkimus<br />
(1975), Ulla Pasilan ja Kari Nummen <strong>Pori</strong>laisten<br />
kaupunkilaisten mielipiteitä kaupunkinsa kehittämisestä<br />
(1989), Helena Lehtijoen ja Hannu Eerikäisen Nuorten<br />
asuntokysymys <strong>Pori</strong>ssa (1986), Ari Seikkulan <strong>Pori</strong>laisten<br />
lapsiperheiden asuminen (1971) ja Ulla Pasilan Lapsille<br />
<strong>Pori</strong>ssa tarjolla olevat palvelut (1979).<br />
Monen porilaisnuoren arkeen kuuluu <strong>Pori</strong>n metsä liikuntapaikkoineen<br />
ja lenkkipolkuineen. Siksi mm. <strong>Pori</strong>n kansallista<br />
kaupunkipuistoa koskevat selvitykset sivuavat<br />
myös nuorisoa, vaikka eivät sinällään edusta nuorisotutkimusta.<br />
Nuorisotyö<br />
Nuorisotyö kuuluu <strong>Pori</strong>ssa ennen muuta sosiaalitoimen,<br />
terveystoimen, nuorisotoimen ja koulutoimen piiriin.<br />
Käytännön työtä toteuttavat päiväkodit, koulut, neuvolat,<br />
lastensuojelulaitokset sekä lukuisat eri harrasteseurat<br />
ja nuorisotyötä tekevät järjestöt. Tiettyjen hallinnollisten<br />
sektoreiden korostuessa myös nuorisoa koskevat hankkeet<br />
ovat monesti olleet sosiaali- ja terveyspalvelusek-<br />
7
Change language